Eläinten hyvinvointi Luomussa. Eläinten hyvinvointi luomussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eläinten hyvinvointi Luomussa. Eläinten hyvinvointi luomussa"

Transkriptio

1 Eläinten hyvinvointi Luomussa Marja Nuora Kurmakka - Organic food Oy 1 Eläinten hyvinvointi luomussa

2 Tämä julkaisu on tuotettu Maa- ja metsätalousministeriön tukemassa Luomujatkojalostus vauhtiin -hankkeessa. Julkaisija Kurmakka - Organic Food Oy Puolikuu 3 D Espoo Kurmakka - Organic Food Oy ja kirjoittaja Tekstit ja kaaviot ovat vapaasti käytettävissä luomutiedotuksessa Kannen kuva: Erkki Pöytäniemi Taitto ja kaaviot: Marja Nuora

3 Marja Nuora Eläinten hyvinvointi luomussa Kurmakka - Organic Food Oy Espoo 2013

4 Lukijalle Eläinten hyvinvointi puhuttaa julkisuudessa. Asiasta on monenlaisia näkemyksiä, jotka voivat olla hyvinkin kaukana toisistaan. Esimerkiksi kuluttajilla, tuottajilla, viranomaisilla ja tutkijoilla kullakin on omat perusteensa käsityksilleen. Kannattaakin tarkastella sitä, mistä lähtökohdista eläinten hyvinvointia milloinkin arvioidaan ja mihin näkemyksillä pyritään. Luomutuotannossa on lähtökohtaisesti kiinnitetty huomiota eläinten hyvään hoitoon ja lajinmukaiseen käyttäytymiseen. Eläimet kuuluvat oleellisesti luomutuotantoon osana ravinteiden kierrätystä ja mahdollisimman suljettuja maatalousekosysteemejä. Siksi eläimillä on tärkeä rooli, ja niidenkin luonnonmukaisesta elämästä halutaan huolehtia. Välillä luomun tavoitteita voi olla vaikea soveltaa käytäntöön monestakin syystä. Verrattuna muuhun tutkimukseen luomuun ja sen tavoitteiden toteuttamiseen keskittyvää tutkimusta ja kehitystyötä on hyvin vähän ja se toimii pienillä resursseilla. Luomuun soveltuvia ratkaisuja esimerkiksi tuotantotilojen tai laitteiden suhteen voi olla vaikea löytää. Myös luomuun soveltuvan eläinaineksen saanti on vaikeaa ja luomussa joudutaan käyttämään tavanomaiseen tuotantoon jalostettuja eläimiä. Toisaalta taas luomutuotannon kasvaessa luomutuotteiden hintakilpailu kovenee ja ero tavanomaiseen näyttää kapenevan. Myös tavanomaisessa tuotannossa kiinnitetään nykyään enemmän huomiota eläinten hyvinvointiin. Tässä raportissa ei ole pyritty tekemään pitkälle meneviä johtopäätöksiä eri tuotantomuodoista, vaan on kuvattu mahdollisimman selkeästi eroja lähtökohdissa, periaatteissa ja hyväksytyissä käytännöissä. Samalla paljastuu myös se, missä eroja ei juurikaan ole tai erot ovat hyvin vähäisiä. Tarkoituksena on selkeyttää lukijalle, miten luomutuotanto eroaa tavanomaisesta tuotannosta eläinten hyvinvoinnin kannalta. Luomutuotantoahan koskee yhtä lailla tavanomainen lainsäädäntö, jonka lisäksi on noudatettava luomusääntöjä. Tarkastelussa on mukana lainsäädännön lisäksi myös käytäntöjä ja periaatteita. Huomion arvoista on, että luomutilalla eläintuotanto käydään tarkastamassa joka vuosi ja epäkohdat tulevat paremmin esille. Tavanomaisilla tiloilla eläintuotannon tarkastuksia tehdään tukitarkastusten puitteissa satunnaisesti, ja niissäkin käydään vain tiettyjä asioita läpi. Toki tarkastukset ovat riskiperustaisia ja eläinsuojelutarkastuksia tehdään myös ilmoitusten perusteella. Teurastamot myös valvovat sinne toimitettujen eläinten kuntoa. Raportin toisen osan eläinlajikohtaisessa vertailussa on aluksi kuvattu eri tuotantomuotoja yleisimpien tuotantoeläintemme, naudan, sian ja kanan (munantuotanto ja broilerit) osalta. Lisäksi jokaisen tuotantomuodon kohdalla on listattu Eläinten hyvinvointikeskuksen Eläinten hyvinvointi Suomessa -raportissa sekä Animalian verkkosivuillaan listaamia puutteita, jotka eivät useinkaan johdu rikkeistä vaan ihan laillisten toimintatapojen puutteellisuuksista. Myös Eläinsuojeluyhdistysten liiton Sikatieto- ja Kanatieto- sivustoilla käsitellään tuotantotapojen ongelmia ja annetaan lisätietoa ja vinkkejä niin kuluttajille kuin tuottajille. Kannattaa muistaa, että eläinten hyvinvoinnin kannalta oleellisimpia ovat eläimistä vastuussa olevan ihmisen suhtautuminen ja asenteet. Huolehtiva ja kunnioittava kohtelu näkyy eläinten tyytyväisyytenä ja hyvinvointina. Se näkyy myös siinä, miten hyvin tuotantoehtoja ja eläinsuojelusäädöksiä noudatetaan. Eläimistä todella välittävä ihminen ei myöskään tyydy pelkkien minimiehtojen toteuttamiseen, jos näyttää siltä, että se ei riitä eläinten hyvän elämän toteutumiseen. Silti monissa asioissa jopa ammattilaisen on vaikea lähteä arvioimaan, mikä merkitys milläkin tekijöillä lopulta on eläinten hyvinvoinnin kokonaisuuden kannalta. Eli lopullista tärkeysjärjestystä eri tekijöiden välille on vaikea laatia. Sen sijaan raportissa on pyritty tekemään kokonaisvaltainen katsaus tuotantoeläinten hyvinvointiasioiden kehittymiseen, kuvaamaan eri toimijoiden lähestymistä asiaan ja esittämään viimeisin tieto. Näin asiaan perehtymätönkin lukija saa pohjaa arvioida itse eri tuotantomuotoja ja käytäntöjä. Marja Nuora Espoossa

5 Sisällysluettelo Lähestymistapoja eläinten hyvinvointiin 7 Eläinten viisi vapautta 7 Eläinten hyvinvointi Euroopan unionissa ja Suomessa 8 Eläinten hyvinvoinnin arviointisysteemi 9 Luomutuotannon periaatteet 9 Eläinten oikeudet luomussa 10 IFOAM:in määrittelemät luomutuotannon periaatteet 10 Terveellisyyden periaate 10 Ympäristöystävällisyyden periaate 10 Oikeudenmukaisuuden periaate 10 Huolenpidon periaate 10 Tuotantokohtainen tarkastelu 11 Naudat 11 Nautojen hyvinvointiongelmia 11 Maidontuotanto 11 Lihantuotanto 12 Lainsäädännön vähimmäisvaatimukset nautojen hoidolle 13 Nautojen imetys- ja elinaikojen vertailu 16 Maidontuotannosta tulevan lihanaudan elinkaari 16 Vasikoiden ja lihakarjan käytössä olevien minimipinta-alojen vertailu ryhmäkarsinassa 17 Lypsylehmien käytössä olevien minimipinta-alojen vertailu 17 Siat 18 Sikojen hyvinvointiongelmia 18 Lainsäädännön vaatimukset sikojen hoidolle 19 Sikojen porsitus- ja elinaikojen vertailu 21 Porsaiden ja lihasikojen käytössä olevien minimipinta-alojen vertailu ryhmäkarsinassa 21 Emakoiden käytössä olevien minimipinta-alojen vertailu 22

6 Kanat 23 Kanojen hyvinvointi munantuotantokanaloissa ja broilerikasvattamoissa 23 Munivat kanat 23 Munintakanaloiden hyvinvointiongelmia 24 Lainsäädännön vaatimukset munituskanojen hoidolle 25 Eläintiheys ja parvikoko tavanomaisessa ja luomukananmunantuotannossa 28 Broilerit 29 Broilerin tuotannon hyvinvointiongelmia 29 Lainsäädännön vaatimukset broilereiden hoidolle 30 Broilerien eläintiheys ja parvikoko tavanomaisessa ja luomubroilerintuotannossa 33 Lähteet 34 6 Eläinten hyvinvointi luomussa

7 Lähestymistapoja eläinten hyvinvointiin Eläinten hyvinvoinnista käytävä keskutelu käynnistyi jo 1960-luvulla Isossa Britanniassa. Lähtökohtana pidetään Ruth Harrisonin kirjaa Animal Machines, jossa kuvattiin tuotantoeläinten kurjia olosuhteita. Tämän johdosta Iso Britannian hallitus määräsi tutkimuksen asiasta. Tohtori Roger Brambell johti komiteaa, jossa määriteltiin eläinten viisi vapautta: vapaudet nousta ylös, käydä makuulle, kääntyä ympäri, sukia itseään ja venytellä koipiaan. Raportin seurauksena maahan perustettiin eläinten hyvinvoinnin neuvontakomitea, josta tuli myöhemmin 70-luvun lopussa eläinten hyvinvoinnin neuvosto ja viiden vapauden lista sai nykyisen muotonsa. Eläinten viisi vapautta Vapaus nälästä ja janosta. Eläimellä on saatavilla raikasta vettä ja sille sopivaa ruokaa. Vapaus epämukavuudesta. Eläimellä on sopivat olosuhteet, suoja ja lepopaikka. Vapaus kivusta, vammoista ja sairauksista. Toteutetaan ennaltaehkäisemällä sairauksia, sairauksien nopealla diaknosoinnilla ja hoidolla. Vapaus toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistä. Eläimellä on riittävästi tilaa, asianmukaiset olosuhteet ja muiden lajitovereiden seuraa. Vapaus pelosta ja kärsimyksestä. Eläimelle taataan olosuhteet ja kohtelu, joissa se ei joudu kärsimään henkisesti. Tätä listaa käytetään vieläkin perustana erilaisissa yhteyksissä kuvaamaan eläinten hyvinvoinnin tavoitteita. Kuitenkin vasta viime vuosina on todella herätty julkisessa keskustelussa tarkastelemaan eläinten asemaa yhteiskunnassamme ja erityisesti eläinten hyötykäytön periaatteita ja ongelmia. Aikaisemmin eläinten hoitoa käsiteltiin taloudellisin perustein, ja moraalista keskustelua ja eettistä pohdintaa mitätöitiin tunteellisuutena. Eläinten olosuhteiden tarkastelussa ja suunnittelussa merkityksellistä oli taloudellinen tulos. Eläintenpitoon käytettyjä tiloja ja käytäntöjä tarkasteltiin lähinnä ihmisen näkökulmasta. Nykyisin tiedostetaan myös eläimen itsensä kokema hyvinvointi ja tarkastelun pohjaksi on nousemassa uusi tutkittu tieto eläinten hyvinvoinnista tuotanto-olosuhteissa. Suomessa toimii useita eläinten olosuhteisiin huomiota kiinnittäviä yhdistyksiä kuten Animalia, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Oikeutta eläimille. Kaksi ensin mainittua ovat tuottaneet eri kohderyhmille suunnattua tiedotusmateriaalia eläinten pidosta ja siihen liittyvistä eettisistä ongelmista. Oikeutta eläimille -järjestö on paljastanut salaa kuvatuilla kohuvideoillaan eläintenpidon epäkohtia. Videoissa nähdään eläintuotannon arkipäivää, mikä on tavalliselle kuluttajalle vierasta ja järkyttävääkin. Huomion myötä myös eläintuotantoalan toimijat ottavat nyt eläinten hyvinvoinnista käytävän keskustelun vakavasti ja ovat ryhtyneet aktiivisemmiksi eläinten olosuhteiden parantamisessa. Vielä 90-luvulla alalla ei juurikaan asiaa huomioitu. Tuottajajärjestötkin ovat alkaneet vasta viime aikoina tarttua eläinten hyvinvointikysymyksiin. Tämä johtuu myös siitä, että Euroopan unionin lainsäädännössä on jatkuvasti tiukennettu tuottajille asetettuja vaatimuksia. Eläinten hyvinvoinnin tutkimusta on lisätty ja uusia säädöksiä pystytään tekemään paremman tutkimustiedon varassa. Eläinten oikeuksien puolustajilla, tavallisilla kuluttajilla, eläintuotteiden tuottajilla, tutkijoilla ja lainsäätäjillä on kaikilla omat lähestymistapansa aiheeseen ja sitä kautta erilaisia näkemyksiä siitä, mitä eläinten hyvinvointi tarkoittaa ja miten sitä voidaan edistää. Tuottajan ja jatkojalostajan lähtökohta on eläinten pidolla tapahtuva liiketoiminta. Kustannukset olisi minimoitava ja tuotto maksimoitava. Hyvinvoinnin tarkastelu lähtee siitä, että hyvinvoiva eläin tuottaa hyvin. Toki monella eläinten hoitajalla on myös tunneside eläimiinsä ja pyrkimys tehdä eläinten olot viihtyisiksi. Harva kuitenkaan on ryhtynyt pohtimaan asiaa syvällisemmin ja poikkeamaan vallitsevista käytännöistä, vaikka ne sotisivatkin omaa kokemusta vastaan. Perinteisesti onkin keskitytty tarkastelemaan tuotanto-olosuhteita, käytäntöjä ja eläinainesta. Huonosti sopeutuvat ja tuottavat eläimet on karsittu pois ja jalostuksella kehitetty mahdollisimman sopeutuvia ja hyvin tuottavia eläinkantoja. Ääritapauksissa tuotannon tehostamista ja tehokkaiden tuotanto-olosuhteiden aiheuttamia ongelmia on lähdetty ratkaisemaan mahdollisimman halvoilla mutta eettisesti arveluttavilla keinoilla, kuten jatkuvalla lääkityksellä ja kytkemällä eläimiä pieniin liikkumisen estäviin häkkeihin. Tuottavuus eläinten jalostuksen tavoitteena voi johtaa eläinten terveys- ja hyvinvointiongelmiin. Eläinlääkärin ja viranomaisen kannalta lähestymiskulma on ollut hyvin pitkälti eläimen pito-olosuhteita ja fyysistä tilaa tarkasteleva. Yhteiskunnan taholta on asetettu tietyt normit, joiden mukaan tulee toimia. Tässä perustana on pitkään ollut edellä maitut viisi vapautta, joiden suhteen eläinten pidossa on noudatettava tiettyä perustasoa. Eläimen on saatava asiamukaista hoitoa niin terveenä kuin sairaana. Hyvinvointi tarkoittaa sitä, että eläin on terve ja tuottava. Äärimmäisiä keinoja tuottavuuden kasvattamiseksi ei kuitenkaan ole sallittu, toiminnan on sopeuduttava yhteiskunnan normeihin. Suomessa normit ovat olleet yleensä tiukemmat kuin esimerkiksi muualla Euroopassa: meillä ei pakkosyötetä hanhia, pidetä vasikoita anemiassa tai katkota rutiininomaisesti kanojen nokkia. Tutkimuksen näkökulma on ollut tuottaa tietoa eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kuten siitä, millaisiin olosuhteisiin eläimet pystyvät sopeutumaan ja miten niiden tuottavuutta voidaan lisätä. Eläimen terveenä pysymiseen, kasvuun ja hyvään kehitykseen sekä muuhun tuotoskykyyn vaikuttavia tekijöitä on myös kartoitettu tutkimuksen avulla. Humanististen tieteiden puolella on pohdittu, miten eläimiin tulisi suhtautua: ovatko ne vapaasti ihmisen hyödynnettävissä vai onko niillä itseisarvoa - ja miten erilaiset suhtautumistavat vaikuttavat koko yhteiskuntaamme. Eritysesti raja ihmisen ja eläimen välillä on tutkimuksen myötä kaventunut, koska ainakin joidenkin eläinten on huomattu muistuttavan hyvin paljon ihmistä. Enää ei olekaan helppo perustella eläinten alisteista asemaa ihmisen perustavanlaatuisella poikkeavuudella eläimestä. Tämän kehityksen myötä on eläinten olosuhteita lähdetty tarkastelemaan laajemmin. Eläinten arvo tunnustetaan tuntevina olentoina ja siten vaatimus niiden hyvästä elämästä on oikeutettu. Onhan ihmisenkin tarve tuntevana olentona elää hyvää elämää. Näin lähestymiskulma siirtyy ulkoisista olosuhteista eläimen itsensä kokemukseen. Enää hyvinvoinnin määritelmäksi ei riitäkään tuottavuus, terveys ja tähän sopivat olosuhteet. Kysytään, miten eläin itse kokee elämänsä, nauttiiko, tylsistyykö tai ahdistuuko se. Näin myös monet kuluttajat ja erityisesti eläinten puolestapuhujat pohtivat asiaa. Tosin tällöin vaarana on ottaa lähtökohdaksi ihmisen kokemus, kun tietoa ja ymmärrystä eläimen kokemuksesta ei ole helppo saada. Viimeaikainen tutkimus eläinten hyvinvoinnista on pyrkinyt vastaamaan siihen, mitä kaikkea eläimet tarvisevat ollakseen ensinnäkin terveitä, mutta myös tyytyväisiä ja jopa viihtyäkseen elämässään. Lähtökohtana on eläinten luontainen käyttäytyminen luonnossa, jossa niiden ajatellaan viihtyvän. Ei 7 Eläinten hyvinvointi luomussa

8 ole harvinaista, että eläin on fyysisesti terve, mutta silti kärsii kroonisesta stressistä puutteellisten olosuhteiden takia. Vastaavasti esimerkiksi kasvu ja tuotos voivat olla hyviä, mutta eläimen käyttäytyminen häiriintynyttä ja toisia eläimiä vahingoittavaa. Kuinka paljon ja miten ihmisten hoidossa olevien eläinten olosuhteiden tulisi muistuttaa luonnon olosuhteita, jotta jalostetuillakin eläimillä säilyneet luonnolliset tarpeet tuisivat tyydytetyiksi ja eläin voisi elää hyvän elämän? Eläinten hyvinvointi Euroopan unionissa ja Suomessa Euroopassa eläinten suojelulla on pitkät perinteet. Eläinten kohtelun kriittinen tarkastelu ja olojen parantamiseksi säädetyt määräykset liittyvät Euroopassa 1800-luvulla vallinneeseen yleiseen yhteiskunnan rakenteelliseen muutokseen, jonka myötä heräsivät erilaisten ihmisryhmien yhdenvertaisuuden vaatimukset kuten naisasialiike. Moraalinen tarkastelu laajeni ihmisistä myös eläimiin. Tuolloin syntyi useita eläinten parempia oloja vaativia liikkeitä erityisesti Englannissa. Mutta ensimmäinen Euroopan komission sopimus koskien eläinten hyvinvointia on vuodelta 1974 ja se koskee eläinten käsittelyä teurastuksen yhteydessä. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteenä on eläinten suojelua ja hyvinvointia koskeva pöytäkirja. Pöytäkirjassa tunnustetaan, että eläimet ovat tuntevia olentoja ja että eläinten hyvinvointiin liittyvät vaatimukset on otettava täysimääräisesti huomioon maatalous-, liikenne-, tutkimus- ja sisämarkkinapolitiikkoja laadittaessa ja täytäntöönpantaessa. Euroopan unionin komissio asetti vuosille eläinten hyvinvointia koskevan toimintasuunnitelman, jonka päämääränä oli määritellä selkeämmin unionin toimenpiteet, kehittää edelleen korkeatasoisia alan standardeja, parantaa resurssien koordinointia, tukea tutkimustoimia ja edistää vaihtehtoja eläinkokeille sekä taata EU:n eläinten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvän politiikan johdonmukaisuus ja koordinointi. Toimintasuunnitelmassa oli viisi tärkeintä aluetta, joilla näihin tavoitteisiin pyrittiin: Eläinten suojelun vähimmäisvaatimusten nostaminen vastaamaan tieteellistä todistusaineistoa ja sosio-ekonomisia odotuksia. Mahdollisesti laaditaan myös minimistandardit lajeille tai kohteille, joita ei olla vielä huomioitu riittävästi. Erityisesti painotetaan kansainvälisen kaupan sääntöjen tehokasta noudattamista. Tutkimustoimien ja eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien tukeminen. Eläinten hyvinvointiin liittyvien indikaattorien käyttöönotto. Luokitellaan hyvinvointivaatimukset hierarkisesti, jotta voidaan tukea hyvinvoinnin kehittämistä eläintuotannon menetelmissä ja niiden käyttöönottoa sekä unionissa että kansainvälisesti. Tarkastellaan hyvinvointimerkin käyttöönottoa. Ammattilaisille ja yleisölle suunnatun tiedottamisen parantaminen. Varmistetaan, että sekä eläinten pitäjät että suuri yleisö saavat enemmän tietoa ja ovat paremmin perillä uusista säädöksistä ja toimivat aktiivisesti eläinten hyvinvoinnin edistämikseksi. Tuetaan eläinten suojeluun tähtääviä kansanvälisiä aloitteita. Tämän toimintasuunnitelman merkittävin tulos on kehitys, jossa eläinten hyvinvointivaatimuksia pohjataan alan viimeisimpään tietoon ja pyritään tukemaan eläinten hyvinvoinnin kehittymistä myös muilla politiikan aloilla, erityisesti yhteisessä maatalouspolitiikassa. Yhteistyötä kehitetään luomalla vankkaa tieteellistä pohjaa. Erityisesti ryhdyttiin määrittelemään standardoituja eläinpohjaisia indikaattoreita hyvinvoinnille muun muassa sen pohjaksi, että markkinoille voidaan kehittää valvotusti eläinten hyvinvoinnista huolehtivasta tuotannosta peräisin olevia tuotteita. Lisäksi on kiinnitetty huomiota tiedon levittämiseen ja ammattilaisten kouluttamiseen. Tuotantoeläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus on vuodelta 1978 ja sitä on päivitetty vuonna Siinä määritellään minimiehdot tuotantoeläinten pidolle. Neuvoston asetus (Neuvoston direktiivi 98/58/EY) vuodelta 1998 velvoittaa jäsenvaltiot huolehtimaan, että kansalliset säädökset edellyttävät tuotantoeläinten omistajilta ja pitäjiltä eläinten hyvinvoinnista huolehtimista ja sen varmistamista, että eläimille ei aiheuteta tarpeetonta kipua, kärsimystä tai vahinkoa. Saadun kokemuksen ja tieteellisen tutkimuksen perusteella eläinten kasvatuksessa on otettava huomioon seuraavat seikat: Henkilöstö: eläimistä on oltava huolehtimassa riittävästi sellaista henkilöstöä, jolla on asianmukaiset kyvyt, tiedot ja ammatillinen pätevyys. Tarkastukset: kaikki kotieläinten tuotantojärjestelmissä pidettävät eläimet on tarkastettava ainakin kerran päivässä. Sairaat tai loukkaantuneet eläimet on hoidettava viipymättä ja tarvittaessa eristettävä sopiviin suojiin. Rekisterin pitäminen: eläinten omistajan tai pitäjän on pidettävä rekisteriä kaikesta annetusta lääkinnällisestä hoidosta vähintään kolmelta vuodelta. Liikkumavapaus: kaikilla eläimillä on oltava tilaa sen verran, että ne pystyvät liikkumaan ilman tarpeetonta kärsimystä tai vahinkoa, vaikka ne olisivat kytkettyinä, kahlehdittuina tai eristettyinä. Rakennukset ja eläinsuojat: kaikki tällaisten rakennusten rakentamiseen käytettävät materiaalit on voitava puhdistaa ja desinfioida. Ilmankierto, pölyisyys, lämpötila ja ilman kosteus on pidettävä hyväksyttävissä rajoissa. Rakennuksissa olevia eläimiä ei saa pitää jatkuvassa pimeydessä eikä jatkuvassa keinovalaistuksessa. Automaattiset ja mekaaniset laitteet: eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille välttämättömät automaattiset tai mekaaniset laitteet on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Mikäli käytetään keinotekoista ilmanvaihtojärjestelmää, myös ilmanvaihdon takaava asianmukainen varajärjestelmä on oltava valmiina. Ravinto, vesi ja muut aineet: eläinten ruokavalion on oltava terveellinen ja niiden tarpeiden mukainen, ja ravintoa on annettava riittävästi ja säännöllisin väliajoin. Eläimille ei saa antaa muita aineita paitsi lääkinnällisistä tai ennaltaehkäisyyn liittyvistä syistä taikka eläintenhoidollista käsittelyä varten annettavia aineita. Lisäksi ruokinta- ja juottolaitteiden on oltava sellaiset, että ravinnon saastumisen vaara on mahdollisimman pieni. Typistykset: tältä osin noudatetaan asiaa koskevia kansallisia säännöksiä. Kasvatusmenetelmät: sellaisia kasvatusmenetelmiä ei saa käyttää, jotka aiheuttavat eläimille kärsimystä tai vammoja, paitsi jos menetelmien vaikutukset ovat äärimmäisen vähäiset tai lyhytaikaiset, tai ne on selvästi sallittu kansallisten säännösten nojalla. Eläintä ei saa pitää tuotantoeläimenä, jos se vahingoittaa eläimen terveyttä tai hyvinvointia. (http://europa.eu/legislation_summaries/food_safety/animal_welfare/l12100_fi.htm) Suomessa unionin lainsäädäntöä eläinten hyvinvoinnin suhteen on toteutettu hyvin. Esimerkiksi tavallisten häkkikanaloiden kielto pitkällä siirtymäajallakaan ei onnistunut kaikissa unionin jäsenmaissa, mutta Suomessa viimeinenkin häkkikanala oli lopettanut tai muutettu virikehäkkikanalaksi siirymäajan puitteissa vuoteen 2012 mennessä. Maassamme on tehty myös lukuisia muita toimenpiteitä asian suhteen. Maa- ja metsätalousministeriö varasi kunnille mahdollisuuden perustaa tarkastuseläinlääkärin virkoja, jotta myös eläinten hyvinvoinnin tarkastukset tulisivat toteutetuiksi asianmukaisesti ja ilman jääviysongelmia. Samalla 8 Eläinten hyvinvointi luomussa

9 perustettiin Eläinten hyvinvointikeskus, jonka tehtävänä on kehittää tutkimuslaitosten ja valtiovallan välistä yhteistyötä sekä edistää valvonnan ja tutkimuksen kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin turvaamikseksi ja parantamiseksi. Se myös edistää tutkitun tiedon levittämistä ja tunnistaa tutkimustarpeita. Seuraavassa kappaleessa kuvatun Welfare quality- projektin tuloksia on hyödynnetty ainakin sikojen ja nautojen hoidossa. Tuotantoketjun laatutyön tukena oleviin Sikava- ja Naseva-rekistereihin on kehitetty tiloilla tehtävien eläinlääkärikäyntien yhteydessä toteutettavia arviointeja eläinten hyvinvoinnista. Työ on vielä osittain kesken, mutta tarkoituksena on pystyä jatkossa todentamaan tiloilla tapahtuva eläinten hyvinvointiin satsaaminen myös tämän asiantuntijoiden kehittämän mittariston avulla. Näin mahdollistuu lisähinnan maksaminen niille tuottajille, jotka todella tekevät työtä asian eteen ja mahdollisesti myös tuotteiden tuominen markkinoille eläinten hyvinvointi -argumentein. Eläinten hyvinvoinnin arviointisysteemi Euroopan unionin rahoittamassa Welfare Quality -tutkimushankkeessa muodostettiin yhtenäistä ja kokonaisvaltaista näkemystä eläinten hyvinvoinnin arviointiin ja tuoteinformaation kertomiseen. Aluksi hankkeessa koottiin kuluttajien, teollisuuden, tuottajien, lainsäätäjien ja tutkijoiden näkemyksiä aiheesta. Näiden perusteella koottiin neljä periaatetta, jotka ovat oleellisia aiheen kannalta. Nämä ovat: hyvä hoito, hyvä ruokinta, hyvä terveys ja luontainen käyttäytyminen. Nämä täydentävät ja laajentavat edellä kuvailtujen viiden vapauden periaatteita ja muodostavat hyvän pohjan maatiloilla toimivalle arviointisysteemille. Näiden periaatteiden perustalta tutkimusprojektissa muodostettiin arvioinnin 12 kriteeriä: Eläimet eivät saa kärsiä pitkittynyttä nälkää, niiden tulee saada riittävästi niille sopivaa ruokaa. Eläimet eivät saa kärsiä pitkittynyttä janoa, niillä on oltava sopivasti saatavilla riittävä määrä vettä. Eläinten tulee voida levätä mukavasti. Eläimillä tulee olla sopiva lämpötila, ei saa olla liian kuuma eikä kylmä. Eläimillä tulee olla riittävästi tilaa liikkua vapaasti ympäri. Eläinten ei tarvitse kärsiä loukkaantumisista. Eläimet eivät sairastu, eläintenpidossa noudatetaan hyvää hygieniaa ja huolenpitoa. Eläimet eivät kärsi kipua asiattoman käsittelyn, hoidon, teurastuksen tai leikkausoperaatioiden takia (esimerkiksi kastrointi tai sarvien poistaminen). Eläinten tulee voida toteuttaa normaalia sosiaalista käyttäytymistään, joka ei vahingoita, esimerkiksi sukimista. Eläinten tulee voida toteuttaa myös muuta normaalia käyttäytymistä, esimerkiksi lajityypillistä käyttäytymistä kuten laidunnusta. Eläimiä tulee käsitellä hyvin kaikissa tilanteissa, esimerkiksi hoitajan tulee kehittää hyvää suhdetta eläimiin. Huonoja tuntemuksia kuten pelkoa, stressiä, tylsistymistä ja turhautumista tulee estää ja hyviä tuntemuksia kuten turvallisuutta ja tyytyväisyyttä tulee tukea. Aikaisemmin eläinten hyvinvoinnin arviointi ja sen parantaminen perustui olosuhteiden tarkasteluun ja muuttamiseen viiden vapauden puitteissa. Tutkimushankkeessa otettiin käyttöön eläimeen itseensä ja sen tilaan kohdistuva arviointi. Eläimen hyvinvointi riippuu ennen kaikkea siitä, miten eläin itse kokee tilanteensa ja olosuhteensa, joten tarkkailemalla eläintä voidaan tehdä johtopäätoksiä sen hyvinvoinnista. Tämän todettiin kuvaavan luotettavammin hyvinvointia, vaikka tutkimusryhmä totesikin, ettei tämänkaltainen havainnointiin perustuva arviointi ole aina käytännössä mahdollista. Niinpä muita kuin eläimeen perustuvia arviointimenetelmiä voidaan myös käyttää, mikäli voidaan todeta, että niiden yhteys hyvinvoinnin tilaan on vahva ja selkeä. EFSA:n paneelin eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista (AHAW) mukaan eläimen tilaa tarkastelemalla pystytään toteamaan suurin osa EFSA:n kartoittamista eläinten hyvinvoinnin ongelmista. Tällaisia indikaattoreita ovat esimerkiksi ontumiset, utaretulehdukset, ruhjeet, nivelviat ja vedinruhjeet. EFSA jätti käsittelyssään ulkopuolelle eläinten tuntemukset tai kokemukset. Näiden 12 kriteerin pohjalta tutkimusryhmä kehitti eläinten hyvinvoinnin arviointisysteemin seitsemälle eri kotieläintyypille: lypsykarjalle, lihakarjalle, vasikoille, emakoille, lihasioille, munituskanoille ja broilereille. Mittaristo arvioitiin sen perusteella, kuvaako se sitä, mitä oletetaan, toimiiko se erilaisissa olosuhteissa ja samoilla tavoin kaikilla mittaajilla ja onko se käytännössä toimiva. Luomutuotannon periaatteet Luomutuotannossa eläimiä ei pidetä vain niistä syntyvien tuotteiden takia, vaan ne ovat oleellinen osa tasapainoista maatilakokonaisuutta, johon kuuluu maatilan pellot eli kasvit ja maaperä, kotieläimet, ihmiset ja myös ympäröivä luonto. Eläimillä on oma paikkansa maatilan muodostamassa ekosysteemissä. Ennen kaikkea ne hyödyntävät viljelykierrossa tarvittavan nurmen ravintonaan ja tuottavat eloperäistä ainesta maaperän ravinteiksi. Eläinten avulla maatilan energian ja ravinteiden kierroista tulee suljetumpia. Se tukee luomun periaatteiden toteutumista. Kun tilalla on peltoalaan sopiva määrä eläimiä, luomutuotanto onnistuu parhaiten. Luomukotieläintuotannon tavoitteena on yhdistää hyvälaatuisen ravinnon tuottaminen, ekologisesti kestävä tuotantotapa ja eläinten lajinmukainen ja niiden oikeudet tunnustava hoito. Sillä on ollut vahvat kytkökset tiedostaviin kuluttajiin ja eläinten tarpeet ja jopa oikeudet ovat olleet osa luomuun oleellisesti kuuluvaa kestävän kehityksen ajattelua. Hyvän laadun kokonaisvaltainen tavoittelu tarkoittaa myös eläinten hyvää elämää. Tasapainoinen kotieläintuotanto, jossa eläimiä on sopivasti tilan tarpeisiin ja niiden hoito on sopetutunut ympäristön luonnonolosuhteisiin, edistää sekä maatilan että ympäristön luonnon monimuotoisuutta. Siksipä luomussa kannustetaankin suosimaan alkuperäisrotuja ja paikallisiiin olosuhteisiin sopeutuneita rotuja. Maailmanlaajuisesti geeniperimän monimuotoisuus hupenee huolestuttavasti maatiaseläinten käytön vähenemisen myötä. Myös luomuun oleellisesti kuuluva laidunnus edistää erityyppisten biotooppien syntymistä ja siten luonnon monimuotoisuutta sen lisäksi, että sillä on suuri merkitys eläinten terveydelle ja henkiselle hyvinvoinnille. Luomussa lajinmukainen hoito on eläintenhoidon lähtökohtana. Lajinmukaiset tarpeet nähdään yksinkertaisten perustarpeiden lisäksi myös monimutkaisempina sekä materiaalisina että henkisinä tarpeina. Kun eläimet ovat osa ekologista kokonaisuutta syntyy niille oikeuksia siinä mielessä, että ne voivat ottaa paikkansa osana tätä kokonaisuutta. 9 Eläinten hyvinvointi luomussa

10 Eläinten oikeudet luomussa (Brita Suokas muokannut Hannu Saloniemen mukaan teoksessa: Luonnonmukainen maatalous, Jukka Rajala) 1 Riittävästi hyvälaatuista, kyseiselle eläinlajille sopivaa rehua ja juomavettä, tarjoiltuna lajille sopivassa muodossa ja syöntirytmissä. 2 Riittävästi tilaa syödä, levätä, mennä makuulle (kaikken eläinten on mahduttava makuulle yhtäaikaa), nousta ylös ja liikkua lajinsa ja ikänsä edellyttämällä tavalla. 3 Eläinlajille sopiva ilmastointi, lämpötila, kosteus ja ilman liike kotieläinrakennuksessa. 4 Mahdollisuus valita oleskelupaikkansa, joko ryhmässä tai vetäytyä yksikseen, esim. sairastaessa mahdollisuus eristäytyä. 5 Yhteys saman lajin eri-ikäisiin ja eri sukupuolta oleviin yksilöihin (ei jatkuvaa näkö-, kuulo-, tai hajueristystä). 6 Mahdollisuus sukia, nuolla, rapsutella ja niin edelleen itseä ja lajitovereita (myös hoitajaa) ja näin vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä kunnioitusta. 7 Mahdollisuus vastata ympäristön aiheuttamiin ärsykkeisiin (melu, lämpö, kylmyys, sade, tuuli, auringonpaiste), hakeutua suojaan tai nauttia olostaan. 8 Hyvä kohtelu hoitajan taholta. Kunnioittava, lempeä mutta määrätietoinen suhtautuminen. Eläimen sairastaessa tai muuten voidessa huonosti, nopea apu. Suhtautumiselle eläimiin löytyy pohjaa myös IFOAM:in laatimissa luomun periaatteissa. Tervellisyyden periaatteen mukaan niin ihmisten ja eläinten, kuten kasvien, maan ja ilmankin hyvinvointi ovat toisistaan riippuvaisia. Terveys on myös kokonaisvaltaista ruumillisen, henkisen, sosiaalisen ja ekologisen hyvinvoinnin vaalimista eikä vain sairauksien puuttumista. Ympäristöystävällisyyden periaate lähtee luonnon ekosysteemien vaalimisesta ja geneettisen moimuotoisuuden tukemisesta. Maatilan tarkoituksena on jäljitellä luonnon ekosysteemejä tavoitteena tasapaino, jossa eläimet ovat oleellinen osa. Oileudenmukaisuusperiaatteen mukaan eläimiä tulee kunnioittaa ja tarjota niille hyvät olosuhteet. Huolenpidon periaate velvoittaa vastuullisuuteen, tuottavuutta ei voida parantaa terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella. Euroopan unionin lainsäädännössä on säädetty eläintenpidosta luomutuotannossa: Neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007 luonnonmukaisten tuotteiden tuotantoa, jakelua, valvontaa ja merkintöjä säätelevä asetus Komission asetus (EY) N:o 889/2008 yksityiskohtaisista säännöistä luonnonmukaisen tuotannon, merkintöjen ja valvonnan osalta. Maa- ja metsätalousministeriön asetus luonnonmukaisesta tuotannosta, luonnonmukaisten tuotteiden merkinnöistä ja valvonnasta 846/2008, muutettu asetuksella 1025/2009 IFOAM:in määrittelemät luomutuotannon periaatteet Terveellisyyden periaate Luomutuotannon tulee ylläpitää ja edistää maaperän, kasvien, eläinten, ihmisten ja koko planeettamme terveyttä ja käsittää se yhtenä suurena kokonaisuutena. Ekosysteemien terveys edistää myös eläinten ja ihmisten terveyttä. Terveyttä yksilö- tai yhteisötasolla ei voida erottaa koko kokonaisuuden hyvinvoinnista. Terveys ei ole vain sairauden puuttumista vaan ruumiillisen, henkisen, sosiaalisen ja ekologisen hyvinvoinnin vaalimista. Vastustuskyky, toipumiskyky ja uudistumiskyky ovat terveyden luonteenomaisia piirteitä. Luomuviljelyn tehtävänä niin viljelyssä, jalostuksessa, jakelussa kuin kuluttamisessakin on ylläpitää ja edistää niin ekosysteemien kuin niiden pienimmästä pienimpienkin organismienkin terveyttä. Luomun tarkoituksena on tuottaa korkealaatuista ravintorikasta ruokaa, joka toimii sairauksia ennaltaehkäisevästi ja tuottaa hyvinvointia. Ympäristöystävällisyyden periaate Luomumaatalouden tulee perustua eläviin ekologisiin systeemeihin ja kiertokulkuihin, työskennellä yhteistyössä niiden kanssa, jäljitellä niitä ja auttaa niitä menestymään. Luomuviljelyn, -laidunnuksen ja -luonnontuotteiden keruun on vaalittava luonnon ekosysteemien tasapainoa.tämä onnistuu sopivilla maatalousmenetelmillä, monipuolisten elinpiirien vaalimisella sekä geneettisen ja maataloudellisen monimuotoisuuden vaalimisella. Luomun parissa toimivien - tuottajien, jalostajien, kaupan ja kuluttajien - tuleekin suojellen hyötyä yhteisestä ympäristöstämme, johon kuuluvat maisemat, ilmasto, asuinpaikat, luonnon monimuotoisuus, ilma ja vesi. Oikeudenmukaisuuden periaate Luomutuotannossa tulee rakentaa suhteita, jotka perustuvat oikeudenmukaisuuteen ottaen huomioon yhteisen ympäristömme ja elinmahdollisuudet kaikille. Oikeudenmukaisuus on tasapuolisuutta, kunnioitusta, reiluutta ja huolenpitoa sekä ihmisten kesken että muita eläviä olentoja kohtaan. Eläimille on tarjottava olosuhteet ja mahdollisuudet elämään, joka vastaa niiden fysiologisia tarpeita ja antaa tilaisuuden luonnolliseen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. Huolenpidon periaate Luomumaataloutta tulee harjoittaa ennaltaehkäisevällä ja vastuullisella tavalla suojellen nykyisten ja tulevien sukupolvien sekä ympäristön terveyttä ja hyvinvointia. Tehokkuutta on voitava lisätä ja tuottavuutta parantaa riskeeraamatta terveyttä ja hyvinvointia. Niinpä uusien teknologioiden käyttöönotossa on noudatettava varovaisuutta ja käytössä oleviakin keinoja seurattava huolella. Merkittävät riskit ehkäistään tukeutumalla käyttökelpoiseen teknologiaan ja hylkäämällä epävarmat vaihtoehdot kuten geenimuuntelun. Tieteen avulla varmistetaan, että luomutuotanto on terveellistä, turvallista ja ekologisesti hyväksyttävää. Sen lisäksi käytännön kokemus, ajan kuluessa kerääntynyt tieto sekä perinteisiin ja alkuperäiskulttuureihin liittyvä tietämys tarjoavat myös käyttökelpoisia ajan kanssa testattuja ratkaisuja. Päätösten tulee ottaa huomioon kaikkien niiden tarpeet ja arvot, joihin se vaikuttaa, ja ne on tehtävä läpinäkyvällä ja osallistavalla tavalla. 10 Eläinten hyvinvointi luomussa

11 Tuotantokohtainen tarkastelu Naudat Suomen vajaasta miljoonasta naudasta yksi kolmasosa on lypsylehmiä, yksi kolmasosa lihanautoja ja yksi kolmasosa nuorkarjaa. Suomessa teurastetaan vuosittain lähes nautaa. Luomumaitotiloja on Suomessa noin 160. Luomumaitotilalla on keskimäärin 40 lypsylehmää. Lypsykarjaa pidetään parsinavetoissa sekä lämmin- ja kylmäpihatoissa. Parsinavetassa lehmät ovat kytkettyinä parteen, jossa ne syövät edessään olevalta ruokintapäydältä ja voivat käydä makuulle, ne myös lypsetään paikallaan. Pihatossa lehmät liikkuvat vapaasti ja niillä on erilliset ruokinta- ja lepotilat. Vasikoita pidetään joko yksittäiskarsinoissa tai ryhmäkarsinoissa. Lihanautoja teurastetaan Suomessa vuosittain Emolehmiä on Suomessa (v. 2013) noin , mikä tarkoittaa melkein samaa määrää vasikoita vuosittain. Luomuemolehmätuotantoa on lähes 400 tilalla, keskimäärin 36 emoa tilaa kohden (v. 2012). Suomessa naudanlihantuotanto kuitenkin perustuu pääosin lypsylehmien sonnivasikoihin. Muualla Euroopassa kasvatetaan liharotuisia nautoja ja maidontuotannon sonnivasikat tapetaan heti syntymänsä jälkeen, myös luomutiloilla. Muut vasikat, paitsi lypsylehmiksi kasvatettavat hiehovasikat, lähetetään maitotiloilta jatkokasvattamoihin 2-4 viikon ikäisinä. Kasvattamon vasikkaryhmät ovat vasikan suuruisia, ja niillä on kiinteä ja kuivitettu makuualue, myös sosiaalinen liikunta ja leikki on mahdollista. Ruokinta tapahtuu tuttijuotolla. Vasikat saatetaan siirtää juottokauden jälkeen rakolattiapohjaisiin osastoihin. Puolivuotiaana ne myydään toiselle tilalle tai siirretään loppukasvattamoon, joissa ne elävät 5-30 eläimen ryhmissä betonisella rakolattialla. Osa loppukasvattamoista on kylmäpihattoja, joissa on kuivitettu pohja ja enemmän tilaa. Parsikasvatuksesta ollaan luopumassa. Teuraaksi eläimet menevät noin puolitoistavuotiaina. Lihakarjan kasvatuksessa emot laiduntavat kesän vasikoiden kanssa ja viettävät talven pihatoissa. Osa roduista soveltuu myös kokonaan ulkona kasvatettavaksi, kunhan suojaisa kuivitettu makuupaikka ja hyvä ruokintakatos sekä riittävästi tilaa on tarjolla. Vasikoiden loppukasvatus syksyisen vieroituksen jälkeen saattaa tapahtua sisätiloissa samoin kuin maidontuotannosta peräisin olevien vaskoiden. Nautojen hyvinvointiongelmia Maidontuotanto - Suuresta tuotantomäärästä johtuvan ruokinnan sopimattomuus (EHK, Animalia*) Vuonna 1972 keskimääräinen maitotuotos lehmää kohden oli vajaa litraa, kun vuonna 2010 se oli jo litraa, tehokkaimillaan lehmä lypsää yli l vuodessa. Tehokas maidotuotanto rasittaa lehmän elimistöä. Ne sairastuvat helpommin utaretulehduksiin ja ruoansulatussairauksiin, koska niiden ruokinnassa joudutaan turvautumaan paljon valkuaista sisältävään rehuun, joka ei ole luontaista niiden ruoansulatukselle. Tehokkaan tuottovaatimuksen ja terveyttä rasittavien elinolojen takia lypsylehmien keskimääräinen teurastusikä on vain viitisen vuotta, kun ne muuten voisivat elää jopa parikymmentä vuotta. Viisivuotias lehmä on juuri täysikasvuiseksi ehtinyt ja yleensä poikimakertoja on ollut kaksi. Syitä poistoon ovat utaresairaudet, hedelmällisyysongelmat ja sorkkasairaudet. Lehmiksi kasvatettavilla nuorilla eläimillä eli hiehoilla joudutaan rajoittamaan ruokintaa. Näin estetään liikalihavuutta, mutta toisaalta se voi laukaista häiriökäyttäytymistä, kuten kielen pyöritystä. Tähän auttaa riittävä karkearehun osuus. Luomussa tuotokset ovat jonkin verran alhaisempia ja pyrkimys on ennemminkin hyvään elinikäiseen kokonaistuotokseen eikä suureen maitomäärään kerralla eli korkeaan tuotokseen. Tasaisempi tuottavuus ei rasita eläintä yhtä paljon ja mahdollistaa paremman terveyden ja pidemmän eliniän. Ruokinta perustuu karkearehuun, jolloin ruoansulatus ei joudu niin suurelle koetukselle. Lehmiä myös hoidetaan niin, että ne pysyisivät pidempään terveinä. - Navetan olosuhteet eläimille sopimattomia (EHK, Animalia) Naudoista pidetään noin 30 prosenttia kytkettynä parsissa, joissa ne eivät saa tarpeeksi liikuntaa ja altistuvat liikuntaelinsairauksille. Kytkeminen estää lajinmukaista käyttäytymistä ja parret ovat usen epämukavia ja liian kovia lehmille. Parret eivät jousta riittävästi eri kokoisille lehmille, mikä vaikeuttaa eläinten liikkumista. Makuulle laskeutuminen ja ylösnousu voivat olla hankalia, jolloin lehmät altistuvat utare- ja sorkkavaurioille. Jos parsi on liian lyhyt, lehmä joutuu seisomaan takajalat lantakourussa, ja parren ollessa liian pitkä sitä on vaikea pitää puhtaana lannasta. Yli puolivuotiaita eläimiä saa kasvattaa parteen kytkettynä, vaikka erityisesti hiehoille eli tuleville lehmille olisi tärkeää saada sosiaalisia kontakteja, jotta ne pärjäisivät paremmin muiden lehmien seurassa. Toimettomuus aiheuttaa lehmille stressiä ja stereotyyppistä häiriökäyttäytymistä kuten kielenpyöritystä. Parren tilavuus ja pehmeys sekä lehmän parteenkiinnityslaitteen sopivuus ovat oleellisia hyvinvointitekijöitä. Rakolattiat rasittavat sorkkia ja ovat usein liukkaita sekä parsinavetoissa että varsinkin pihatoissa, joissa pidetään noin puolta naudoista. Erityisesti pihatoissa myös ilman laatu voi heiketä ammoniakin hajusta. Pihattonavetassa lehmät voivat kuitenkin liikkua vapaammin, niillä on erillinen ruokintatila, makuupaikka ja lypsypiste. Poikimista varten on erillinen poikimiskarsina. Pihatoissa tilojen suunnittelu ja ahtaus eivät aina mahdollista arvojärjestyksen mukaista käyttäytymistä ja aremmat lehmät kärsivät, kun eivät pääse väistämään ylempiarvoisia. Pihattonavetassa on myös vaativaa pitää yllä hyvää hygieniatasoa, mikä yhdessä kovan lattiamateriaalin kanssa aiheuttaa sorkkaongelmia. Lisäksi erityisesti ruokinnan ja lypsyn automatisoituessa eläinten yksilöllinen tarkkailu vaatii viitseliäisyyttä. Automatisoituminen on myös riskitekijä häiriötilanteissa, kun laitteet menevät epäkuntoon syystä tai toisesta. Jos ruokintapaikkoja ja makuutiloja ei ole riittävästi, niistä tulee kilpailua ja ryhmän alempiarvoiset kärsivät. Luomussa eläimiä ei saa kytkeä kuin poikkeustapauksissa, niillä on yleensä mahdollisuus liikkua ulkona laidunkaudella päivittäin ja talvellakin pari kertaa viikossa. Myös luomupihatoissa on rakolattioita ja samoja ongelmia kuin tavallisissa pihatoissa, mutta ulkoilumahdollisuus lievittää sisäilmaongelmia ja jalkojen rasitusta. Käyskentely lumella tai nurmella on hyvää sorkkahoitoa. Luomussa lehmillä on myös enemmän tilaa, mikä helpottaa arvojärjestyksen toteuttamista. 11 Eläinten hyvinvointi luomussa

12 Luomutuotannossa painotetaan utare- ja sorkkaterveyden tärkeyttä. Niillä on suuri merkitys lehmän elinikään, sillä jalkaruhjeet tulehtuvat helposti ja niistä tulee jatkuva riesa. Samoin utarevammat ja -tulehdukset johtavat helposti siihen, että muuten helppohoitoinen ja tuottava lehmä joudutaan poistamaan karjasta. Hyvällä jalka- ja utareterveydellä voidaan pidentää karjan elinikää. - Vasikoiden hoito (EHK, animalia) Vastapoikinut vasikka ja emä erotetaan yleensä heti tai viimeistään muutaman päivän sisällä toisistaan. Emo ei pääse toteuttamaan luontaista tarvettaan hoivata vasikkaa eikä vasikka saa tarvitsemaansa emän hoivaa. Emä nuolee vastasyntyneen vasikan, mikä nopeuttaa sekä emän että vasikan toipumista synnytyksestä. Emä tuottaa alussa vasikalle erityisen tärkeää ternimaitoa, jonka ravintoja vasta-aineet suojaavat vasikkaa. Normaalisti emä vierottaisi vasikan asteittain noin kymmenen kuukauden iässä. Eläinsuojeluasetuksessa suositellaan vasikan ja emän pitämistä yhdessä muutamien viikkojen ajan. Pienenä emostaan vieroitettujen vasikoiden imemisen tarve ei välttämättä tule tyydytetyksi tuttiruokinnassa, vaan ne imevät mitä tahansa ulottuvilla olevaa, kuten toisia vasikoita tai karsinan rakenteita. Kasvatus tulisi tapahtua ryhmäkarsinoissa yli 8 viikkoisilla vasikoilla. Ryhmä on vasikoille tärkeä sosiaalisen oppimisen vuoksi. Vasikoita kuitenkin kasvatetaan edelleen yksittäiskarsinoissa, jotka saattavat olla hyvinkin ahtaita. Myöskään ryhmäkarsinassa ei ole edes vaatimuksena kiinteää pohjaa tai kuivitettua makuualustaa, vaan vasikat joutuvat elämään rakolattia-alustalla, jossa liikkumaan opettelu on liukkauden takia hankalaa. Vasikoille olisi luontaista leikkiä lajitovereidensa kanssa, johon ahtaissa karsinoissa ei ole tilaa. Myös luomutiloilla vasikat vietoitetaan usein hyvin nuorina, ne kuitenkin syntyvät poikimakarsinassa ja emä saa huolehtia niistä ensimmäiset vuorokaudet. Ne juovat emästään ternimaitoa ja niitä ruokitaan jatkossakin niiden oikealla ruoalla eli lehmänmaidolla. Vasikat myös saavat kasvaa ryhmissä ja niillä on tilaa liikkua. - Vasikoiden nupoutus( EHK, Animalia) Pihatoissa lähes kaikki lehmät nupoutetaan, parsinavetoissakin kaksi kolmasosaa. Noin puolet tiloista käyttää nupoutuksessa kivunlievitystä. Sarvet poistamalla eläimistä saadaan helpommin käsiteltäviä. Se tapahtuu polttamalla sarven aiheet ja on vasikalle kivulias toimenpide. Sen saa kuitenkin tehdä pätevä henkilö alle neljäviikkoiselle vasikalle ilman kivunlievitystä. Eläinten hvinvointitukiin sitoutuneilla tiloilla nupoutuksen tekee eläinlääkäri puudutuksessa. Lehmiä pidetään sarvellisinakin ilman ongelmia pihatossa, jossa niillä on enemmän tilaa ottaa huomioon toisensa ja pitää sopivaa etäisyyttä. Myös luomutiloilla nupoutetaan, mutta se tapahtuu kivunlievityksellä ja puudutuksella. - Laidunnuksen puute (Animalia) Periaatteessa lehmien täytyy päästä kesäisin laiduntamaan, mutta tästä saa määräaikaisen vapautuksen, jos laidunnusta ei pysty toteuttamaan. Laidunnus on erityisen tärkeää nautojen hyvinvoinnille; se parantaa sorkkien terveyttä ja lihaskuntoa, purkaa liikunnantarvetta ja ylläpitää sosiaalisesti vakaata laumarakennetta ja tuo yksinkertaisesti vaihtelevuutta ja virikkeitä elämään, mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen, vapaan liikkumisen mukavalla alustalla ja tarjoaa naudoille luontaista tekemistä eli ruohon syöntiä ja märehtimistä. Laidunnusta toteuttaa 87 prosenttia lypsykarjatiloista keskimäärin 4 kk vuodessa. Muista naudoista alle 60 % laiduntaa. Vain pieni osa eli noin 9 prosenttia lypsykarjoista pääsee ulos talvella. Lihantuotanto - Vasikoiden kuolleisuus (EHK, Animalia) Kolmivaihekasvatuksessa on ongelmana vasikoiden suuri sairastavuus ja kuolleisuus. Vasikoista noin 11 prosenttia kuolee ennen puolen vuoden ikää. Systeemi on niiden sopeutumiskyvylle hyvin vaativa ja rasittava. Syntymätiloilta pieniä muutaman viikon vanhoja vasikoita kootaan yhteen ja ne altistuvat kuljetuksen ja sopeutumisen rasituksille ja vieraille bakteerikannoille. Eläinten yksilöllinen hoito suurissa ryhmissä on myös haastavaa. Eläinten hyvinvontikeskuksen raportin mukaan myös vasikkakasvattamojen ilmanvaihto lisää usein kosteutta, aiheuttaa epämukavuutta, likaa makuualustaa ja eläimiä sekä heikentää terveyttä. Suomessa vielä monet luomulypsykarjan sonnivasikat menevät tavanomaiseen kasvatukseen. Luomulihakasvattamoja on vähän. Tosin monet luomutilat kasvattavat vasikkansa itse. - Lihanautojen kasvatusolosuhteet sopimattomat (EHK, Animalia) Lihaksi kasvatettavilla sonnivasikoilla on usein hyvin ahtaat tilat ja naudoille epäviihtyisä ritilälattia. Ne eivät pääse riittävästi lepäämään ja märehtimään makuultaan. Ritilälattialla tulee helposti liukastumisia ja ahtaissa tiloissa eläimet ruhjovat toisiaan. Erityisesti häntävaurioista voi levitä tulehduksia, jotka johtavat liikuntakyvyttömyyteen. Ryhmien yhdistely aiheuttaa kahnauksia ja tapaturmia, kun toisiinsa tottumattomat eläimet joutuvat yhdessä ahtaisiin tiloihin. Kylmäpihatoissa on yleensä hyvin tilaa, mutta alustan pitäminen puhtaana ja kuivana on hankalaa. Luomulihanaudoilla on väljemmät tilavaatimukset ja ulkoilumahdollisuus. Ainoastaan loppulihotusvaiheessa, enintään kolme kuukautta, ei luomunaudoillekaan tarvitse järjestää ulkoilumahdollisuutta. Nautoja koskeva leläinsuojelulainsäädäntö: Eläinsuojelulaki (247/1996 muutoksineen), Eläinsuojeluasetus (396/1996 muutoksineen), Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta (592/2010), Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009 eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä, Maa- ja metsätalousministeriön päätös eläinten teurastamiselle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (6/EEO/1999) ja Maa- ja metsätalousministeriön päätös nisäkäs- ja lintulajeihin kuuluvien tuotantoeläinten lopettamiselle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset (18/EEO/96). Seuraavien sivujen taulukossa on vertailtu nautoja koskevaa lainsäädäntöä tavanomaisessa ja luomussa. Normaali lainsäädäntö koskee niin tavanomaista kuin luomutuotantoakin, sarakkeet on yhdistetty, mikäli luomutuotannossa ei ole tiukempia vaatimuksia. Muutoin luomusarakkeessa on kerrottu luomutuotantoon liittyvät tiukemmat ehdot. Lisäksi viimeisessä sarakkeessa on vertailun vuoksi joitakin mainintoja nautojen luontaisista ominaisuuksista. * EHK, Eläinten hyvinvointikeskus. Suluissa olevat lyhenteet kertovat, onko kyseinen ongelma mainittu Eläinten hyvinvointiraportissa (julkaisija Eläinten Hyvinvointikeskus) ja/tai Animalian verkkosivuilla tuotantoeläimiä käsittelevässä osiossa. Toisen näkökulma on tieteellinen toisen kuluttajan. Luomulehmät ja nuorkarja laiduntavat kesäisin ja ulkoilevat myös talvella tarhassa. 12 Eläinten hyvinvointi luomussa

13 Lainsäädännön vähimmäisvaatimukset nautojen hoidolle Kaikille voimassa olevat vaatimukset Luomu Luonnollinen - Naudan kytkemiseen käytettävän laitteen on sallittava makuulle asettuminen ja nouseminen, syöminen, juominen ja kehonhoito. - Vasikkaa (alle 6 kk) ei saa kytkeä kuin tilapäisesti korkeintaan yhdeksi tunniksi. - Vasikkaa saa pitää yksittäiskarsinassa 8 vk vanhaksi, kasinasta on oltava näkö- ja kosketusyhteys lajitovereihin (paitsi sairaalla vasikalla). - Karsinan on oltava leveydeltään vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja pituudeltaan vasikan pituus (turvasta lantioluun istuinkyhmyyn) kerrottuna 1,1:llä. - Alle 2 viikkoisella vasikalla on oltava hyvin kuivitettu makuupaikka. - On mahdollista saada erityistukea vasikoiden pito-olosuhteita parantamalla, jolloin vasikoilla ryhmäkarsina, jossa kaikille on kuivitettu makuupaikka. - Vasikoiden ryhmäkarsinassa on suuremmat minimimitat eläintä kohden (alle 3 kk = 1,8 m 2 ja 3-6 kk = 2,1 m 2 ) ja karsinan on oltava sellainen, että eläimet voivat kääntyä ympäri ja asettua vaivatta makuulle. - Pitopaikan lattia ei saa olla liukas ja se on voitava pitää helposti kuivana. - Naudoilla on oltava käytettävissään niille sopivat lepopaikat, joihin kaikki voivat käydä yhtäaikaa makuulle (pehmeä ja luontaiset liikkeet mahdollistava). - Lattiamateriaalin on oltava turvallinen naudan sorkille ( liukkaus, raot). - Lehmän on voitava seistä ja maata parressa tasaisella alueella (parren pituus riittävä). - Pihatto on suunniteltava siten, että ehkäistään sosiaalisesta arvojärjestyksestä aiheutuvia käyttäytymisongelmia (kulkuväylät väistämisen mahdollistavia). - Parren etuosan on oltava kiinteäpohjaista. - Lämpötila eläimille sopiva eikä jatkuvasti melua, joka ylittää 65 desibeliä. - Kylmäpihatossa vasikoilla on lämmitetty tila. - Eläimiä ei saa pitää kytkettyinä. - Voidaan tilapäisesti kytkeä turvallisuus-, hyvinvointi- tai eläinlääkintäsyistä. - Pienillä tiloilla (alle 30 eläinyksikköä) mahdollisuus hakea poikkeuslupa pitää lypsylehmät, emolehmät ja siitossonnit kytkettynä (ei poikivaa eläintä), jolloin kesällä laidunnusta päivittäin ja talvella jaloittelua vähintään kaksi kertaa viikossa (vuoden 2013 loppuun). - Vasikkaa saa pitää yksittäiskarsinassa 1 viikon vanhaksi, koolle sama vaatimus kuin tavanomaisessa. - Vasikoiden ryhmäkarsinoiden tilavuusvaatimukset ovat vähintään 47 % suuremmat kuin tavanomaiset minimivaatimukset, lukuunottamatta pieniä alle 100 kg vasikoita, jolloin samat. (katso kaavio s. 17) - Sopii myös luomutilalle, käytännössä luomuehdot takaavat jo enemmän tilaa, vain n. 3 kk ikäisen vasikan tilavaatimus on isompi (1,5 m 2 >1,8 m 2 ). - Lattiapinta-alan vähimmäisvaatimuksista vähintään 1/2 on oltava kiinteäpohjaista. - Kiinteäpohjainen makuualue, joka on kuivitettu. - Pitopaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävä, jotta haitalliset kaasut, pöly, veto tai kosteus eivät vaaranna eläinten terveyttä. - Ilmanvaihdosta on huolehdittava myös laitteiston häiriötilanteessa (suunnitelma). - Pitopaikan valaistuksen tulee olla eläimille sopiva ja riittää eläinten asianmukaiseen tarkastamiseen ja hoitamiseen. - Luonnonvaloa, minimi ikkunapinta-ala 5 % karjasuojan lattiapintaalasta. - Ympäri vuoden ulkona kasvatettavilla naudoilla on oltava pitopaikassaan suoja, jossa on kuivitettu ja kuiva makuualue, johon kaikki mahtuvat yhtäaikaa makuulle. - Nauta elää noin yksilön laumoissa, nuoret sonnit omassa laumassaan ja emät vasikoineen omassa, vanhat sonnit omistavat lehmälauman tai elävät yksin. - Uusia jäseniä tulee vain syntymän kautta, joten laumat ovat vakaita. - Nauta eristäytyy lajitovereistaan poikimisen lähestyessä ja etsiytyy suojaiseen, yksinäiseen ja pehmeäalustaiseen paikkaan. - Poikimisen jäkeen emo nuolee vasikkaansa, jotta sen elintoiminnot tehostuvat ja se saa ympäristön bakteerikannan. - Emä ja vasikka piilottelevat muutaman päivän, jotta niiden välinen leimautuminen tapahtuu. - Vasikat liittyvät toisten vasikoiden seuraan alle viikon ikäisinä. - Ryhmä mahdollistaa vasikan kehitykselle tärkeän leikin ja liikunnan. - Naudat lepäävät yleensä lähekkäin laumana yhtäaikaa, jos makuutilaa ei ole riittävästi, kärsivät heikommassa asemassa olevat. - Läheiset yksilöt, yleensä vasikasta saakka tutut karsinatoverit, hakeutuvat toistensa seuraan. - Eläin valitsee sopivan puhtaan ja kuivan makuupaikan haju- ja näköaistin perusteella. - Ylösnousu ja makuullemeno vaikeutuu liukkaasta tai kovasta alustasta ja liikkeiden rajoittamisesta esimerkiksi kytkemisellä tai estävillä rakenteilla. - Riittävän väljissä olosuhteissa eläimet välttävät fyysistä kontaktia ja ratkaisevat ristiriitatilanteet väistö- ja uhkausliikkeillä. - Täysikasvuinen nauta tulee toimeen sopivissa olosuhteissa myös muutamien asteiden pakkasessa. - Yleensä vasikat tarvitsevat yli nolla-asteisen lämpötilan, mutta liharotuinen vasikka pärjää myös pienessä pakkasessa. 13 Eläinten hyvinvointi luomussa

14 - Ulkotarhan on oltava turvallinen ja sellainen etteivät eläimet likaannu tarpeettomasti. - Eläimillä on mahdollisuus päästä suojaan epäsuotuisalta säältä kuten auringolta, tuulelta, sateelta ja lumisateelta. - Aitojen on oltava sopivista materiaaleista ja turvallisia. - Jaloittelu alueen koko vähintään 3/4 minimisisätilasta tai sen kokoinen jos eläimet eivät pääse vapaasti ulos. - Ulkojaloittelualue voi olla osittain katettu: 75% pinta-alasta, ei seiniä. - Eläinten on päästävä jaloitelemaan myös laidunkauden ulkopuolella aina, kun säät sallivat. - Hoitajalla on riittävä ammattitaito. - Eläinten hyvinvointi on tarkastettava vähintään kerran päivässä, lehmien ja kytkettyjen eläinten sekä vasikoiden kaksi kertaa päivässä. - Terveyden ja hyvinvoinnin tarkastukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota juuri poikineiden, sairaiden, heikkokuntoisten ja vahingoittuneiden eläinten kohdalla sekä hoito-olosuhteiden muuttuessa merkittävästi. - Sorkat on tarkistettava riittävän usein ja hoidettava tarvittaessa (vuoleminen). - Nautoja on kohdeltava rauhallisesti ja käsittelyssä on pyrittävä hyödyntämään laijnmukaista käyttäytymistä (esim. laumakäyttäytyminen). - Vasikoilla ei saa pitää turpasidettä. - Häntää ei saa pitää jatkuvasti sidottuna. - Poikimisessa kytkettynä olevan hiehon tai lehmän takana oleva lantakouru on katettava ennen poikimista (tavanomaisessa). - Runsaassa maidossa lehmä on lypsettävä väihintään 2 kertaa päivässä. - Leikkauksen tai kipua aiheuttavan toimenpiteen saa tehdä vain sairauden tai muun verrattavan syyn perusteella, yleensä vain eläinlääkäri (kastrointi, sarvien poisto, nenärenkaan asettaminen). - Pätevä henkilö saa tuhota alle 4 vk ikäisen vasikan sarven aiheen käyttämällä kylmä- tai kuumapolttoa. - Hyvinvointierityistuen ehtona on nupoutus eläinlääkärin antamassa kivunlievityksessä (puudutus ja mahdollisesti rauhoitus). - Naudan lopettamisen saa tilalla suorittaa vain lopettamisen osaava henkilö. - Sairastunut eläin on voitava tarvittaessa eristää omaan karsinaan ja sille on annettava viipymättä asianmukaista hoitoa. - Erityistuen ehtona sairaskarsina jokaista alkavaa 10 lypsävää tai emolehmää kohti kohti, lihanaudoilla 10 m 2 karsinatilaa jokaista 100 eläintä kohti ja poikimakarsina, joka on kooltaan vähintään 10 m 2 ja lyhyin sivu vähintään 3 m, sekä pituus 3,5 m poikima-avun antamiseksi. - Tuotantokyvyn keinotekoinen kohottaminen lääkkeillä tai muilla vastaavilla aineilla on kielletty, ellei voida osoittaa, että niistä ei aiheudu haittaa eläimen terveydelle ja hyvinvoinnille. - Kipua aiheuttavia toimenpiteitä tulisi välttää. - Sallittuja ovat tarvittaessa asianmukaisessa anestesiassa ja kivunlievityksellä eläinlääkärin suorittamana: naudan sarvien poistaminen kirurgisin toimenpitein, kastrointi, nenärenkaan asettaminen ja alle 4-viikkoisen vasikan sarvenaiheen tuhoaminen. - Lääkevalmisteita, kuten antibiootteja, voi käyttää naudoilla (yli 12 kk:n elinkaari) 3 kertaa vuodessa. Jos useampi lääkitys, joutuu siirtymävaiheeseen. - Varoajat ovat kaksinkertaiset. - Lääkitysrajoitus ei koske loislääkintää, rokotteita ja pakollisia taudinvastustusohjelmia. - Ennaltaehkäisevä lääkkeiden käyttö ja hormonihoidot on kielletty. - Eläinryhmiä yhdistettäessä ja uusia eläimiä tuotaessa laumaan on kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaalisten suhteiden muodotumiseen ja käyttäytymisongelmiin. - Eläimet on totutettava kylmäkasvatukseen vähitellen. - Naudalle on annettava sopivaa ja hyvälaatuista rehua ja juomaa. - Kunkin eläimen tarpeet on otettava huomioon ja varmistettava, että jokainen saa riittävästi ravintoa. - Jos rehua on jatkuvasti tarjolla, on kaikken nautojen voitava syödä samanaikaisesti, ruokintapöydän leveydelle minimivaatimukset. - Kasvatuksen tulee perustua laidunnukseen ja laitumien hyväksikäyttöön. - Maataloudesta peräisin olevan rehun päiväannoksen sisältämästä kuiva-aineesta vähintään 60 % on oltava karkearehua (heinää, säilörehua, laidunruohoa, kasvien osia kuten naatteja ja juurikkaita). - Lypsylehmillä karkearehun osuutta voidaan alentaa 50 % lypsykauden 3 ensimmäisen kuukauden ajaksi. - Synteettisten A-,D- ja E-vitamiinien käyttö sallittu. - Lista säilörehun tekoon sallituista aineista. - Sallittujen rehuaineiden ja rehujen lisäaineiden lista. - Eläimet on totutettava vesiautomaatteihin. - Pihatossa on oltava jokaista alkavaa 10 lypsylehmää kohden vähintään yksi juomapaikka, muilla jokaista alkavaa 20 eläintä kohti, yli 10 eläimellä on oltava vähintään kaksi juomapaikkaa. - Kylmäpihatoissa ja ympäri vuoden ulkona elävillä eläimillä on oltava lämmitetty juoma-astia, jossa vesi pysyy sopivan lämpimänä ( C, optimi 17 C ). - Naudoille muodostuu vapaassa laumassa arvojärjestys, joka perustuu sukupuoleen, ikään, painoon, laumassaoloaikaan ja luonteeseen, siihen vaikutta myös sarvellisuus. - Arvojärjestys voi myös unohtua, jos eläimet ovat talven kytkettynä. - Yksilöt vaihtelevat arvojärjestyksessä myös esimerkiksi kiimasta tai oman vasikan suojelusta johtuen. - Jatkuvat taistelut ovat merkki ongelmista. - Ympäristöön sopeutunut geeniperimä, sopiva ja hyvälaatuinen ravinto, liikunta, vakaat sosiaaliset suhteet ja riittävän harva eläinteiheys edistävät hyvinvointia, vastustuskykyä ja immuniteettia ja siten hyvää terveyttä. - Arvojärjestyksessä heikoimpia ovat yleensä uudet jäsenet, joiden on helpompi sopeutua uuteen laumaan ryhmänä. - Nauta on ruohonsyöjä ja märehtijä. - Syömiseen se käyttää eripituisina jaksoina yhteensä vuorokaudessa noin 10 h. - Kerättyään ruohoa riittävästi se alkaa märehtiä puolen tunnin sisällä ruokailusta. Se tapahtuu seisten tai makuulla. Märehtiessä lehmä tuo vatsastaan ruohopallon suuhun, jota se jauhaa hampaillaan hienoksi. - Lypsylehmä tarvitsee vettä litraa ja lihanauta litraa päivässä. 14 Eläinten hyvinvointi luomussa

15 - Vasikan on saatava ternimaitoa tai sitä korvaavaa valmistetta mahdollisimman pian syntymän jälkeen, viimeistään 6 tunnin kuluessa syntymästä. - Vasikka on ruokittava vähintään kaksi kertaa päivässä. - Erityistukea voi saada järjestämällä vasikoille normaalin imemisasennon yläviistoon joko tuttiruokinnalla ta imettäjälehmien avulla. - Kuumalla säällä vasikoilla on oltava jatkuvasti vettä saatavilla, samoin sairaalla vasikalla. - Vasikan riittävä raudan saanti on varmistettava (veressä väh. 4,5 mml / litra hemoglobiinia). - Vasikalle annetaan korsirehua (nurmi, heinä, säilörehu) 2 vk ikäisestä, korsirehun määrää lisätään niin, että 8 vk iässä se saa vähintään 50 g ja 20 viikon iässä vähintään 250 g korsirehua päivittäin. - Lypsylehmät ja maidontuotantoon kasvatettavat hiehot, jotka pidetään kytkettynä tulee päästää ulos laitumelle tai jaloittelutarhaan vähintään 60 päiväksi ajanjaksolla 1. toukokuuta syyskuuta, jaloittelutilan minimikoko 6 m 2 nautaa kohti ja aina vähintään 50 m 2. Tähän on mahdollista hakea vapautusta. - Erityistuen ehtona on pääsy laitumelle kaikille yli 6 kk vanhoille eläimille mainittuna ajanjaksona sekä lihanaudoille ja kytketyille lypsylehmille myös talvella kahdesti viikossa sään salliessa, sonneille riittää jaloittelutarha. - Käytössä maidontuotantoon jalostettuja rotuja: ayshire (tuotosseurannassa n.60 %) ja holstein-friisiläinen (tuotosseurannassa n.30 %) ja lihantuotantoon useampia: hereford, aberdeen angus, charolais, limousin, piemontese, simmental, ylämaan karja ja blonde d Aquitane. - Kolme suomenkarjan maatiaiskantaa länsisuomen- ja itäsuomenkarja sekä lapinlehmä ovat harvinaisia (tuotosseurannassa 1,2 %) - Jalostuksessa on huomioitava eläinsuojelulliset näkökohdat ja eläinten terveys, sellaiset menetelmät ovat kiellettyjä, jotka voivat aiheuttaa eläimille kärsimystä tai merkittävää haittaa terveydelle. - Vasikalle annettava luonnollista maitoa 3 kk (tavanomaisessa maitoruokinta tai juomarehu 8-10 vk), ensisijaisesti emän maitoa tai saman eläinlajin maitoa. Jos näitä ei ole saatavilla, toisen eläinlajin maitoa tai luomuun sopivaa juomarehua ( jos ruokitaan tavanomaisella juomarehulla, joutuu siirtymävaiheeseen). - Laidunkaudella kaikkien eläinten tulee päästä päivittäin laitumelle, josta ne täyttävät ainakin osan ravinnontarpeestaan (laidunkausi Etelä-Suomessa kesäkuun alusta syyskuun loppuun). - Voi hakea poikkeuslupaa laidunnuksen sijaan ulkotarhaan (vuoden 2013 loppuun). - Yli vuoden ikäiset sonnit voidaan loppulihotusvaiheessa pitää sisätiloissa, enintään 1/5 eläimen elinajasta ja maksimissaan 3 kk. - Tavanomaisesta tuotannosta voidaan siirtää eläimiä luomuun vain tietyin ehdoin, kun siirrytään luomuun, perustetaan uutta karjaa tai jalostustarpeisiin, mikäli luomuna ei ole saatavana. - Eläimiä valittaessa on otettava huomioon kyky sopeutua paikallisiiin olosuhteisiin, elinvoimaisuus ja taudinsietokyky. - Alkuperäisrotujen käyttö on suositeltavaa ( tuotosseurannassa 4,7 %) - Ne rodut, joissa eläin ei kykene lisääntymään normaalilla tavalla, on kielletty. - Keinosiemennys on sallittu, mutta alkionsiirto ei, siemennyksessä saa käyttää alkionsiirtosonnien spermaa ja sen saa sukupuolilajitella. - Lypsylehmät ovat yleensä samoja rotuja kuin tavanomaisessa, myös suomenkarjaa, liharotuisissa löytyy myös kaikkia, vähemmän jalostettu hereford sopii hyvin luomuun. - Vasikka tarvisee emon suoja-aineita sisältävää ternimaitoa nopeasti (8 h sisällä syntymästä), sillä sen oma suoja-ainetuotanto alkaa vasta noin kolmen viikon iässä. - Pikkuvasikoilla on luontainen imemisen tarve, jonka täyttää riittävän pitkä emän (tai tutin) imeminen. - Luonnollinen vasikan juoma-asento vaikuttaa siihen, että maito joutuu etumahojen muodostamaa kourua pitkin suoraan juoksutusmahaan, jossa se tulee hyödynnetyiksi ja etummaiset märehtimiseen tarkoitetut mahat kehittyvät rauhassa. - Pieni vasikka juo vähintään 4 kertaa vuorokaudessa 1,5-2 l kerrallaan emän maitoa, emä vieroittaa vasikan asteittain noin 8-10 kk iässä. - Naudat laiduntavat avoimilla ruohikkoalueilla. - Suomalainen maatiaislehmä on tutkimuksissa pärjännyt luonnonolosuhteissa ympäri vuoden Suomessa. - Ylämaan karja voi olla ulkona ympäri vuoden, jos on järjestetty kuivitettu makuusuoja. 15 Eläinten hyvinvointi luomussa

16 Nautojen imetys- ja elinaikojen vertailu Lypsyehmän vuosi Poikiminen Astutus/Siemennys Poikiminen Vieroitus Luonnollinen: (imetysaika) 8-10 kk (ummessa) 2-4 kk Luomu: 2-14 vrk (lypsyssä) n. 2 kk Tavanomainen: 0-2 vrk n. 2 kk kuukaudet Maidontuotannosta tulevan lihanaudan elinkaari Syntymä Vieroitus Luonnollinen: (imetysaika) 8-10 kk nautojen luontainen keski-ikä 20 v. Luomu: 2 vrk- 2 vk 1,5 v Tavanomainen: 0-2 vrk 1,5 v kuukaudet Teurastus 16 Eläinten hyvinvointi luomussa

17 Vasikoiden ja lihakarjan käytössä olevien minimipinta-alojen vertailu ryhmäkarsinassa Yhdelle eläimelle mitoitettava minimipinta-ala m 2 6,0 Kaavio 5 5,0 4,0 3,0 2,0 1, Naudan paino kilogrammoina Luomu Tavanomainen (minimialat on määritelty vain vasikoille) kg Lypsylehmien käytössä olevien minimipinta-alojen vertailu Tavanomainen lypsylehmä - parsi: n. 1,3 x 1,75 m = 2,275 m 2 - pihatto: lainsäädäntö ei määrittele minimimittoja - poikiminen joko parressa tai erillisessä poikimakarsinassa - laitumella kesällä vähintään 60 pv (poikkeusluvalla ei tarvitse) Luomulypsylehmä - pienillä tiloilla lehmät poikkeusluvalla parressa, oltava mahdollisuus jalotteluun - pihatto: minimi 6 m 2 /lehmä - poikiminen poikimakarsinassa - kesällä laidunnus, talvella ulkoilu jalottelutarhassa, jossa minimitila 4,5 m 2 /lehmä. 17 Eläinten hyvinvointi luomussa

18 Siat Suomessa teurastetaan vuosittain vähän yli kaksi miljoonaa sikaa. Sikoja on suomessa noin 1,3 miljoonaa, josta emakoita Sikaloita on noin Luomusikaloita on vain muutamia, mutta niiden määrä on kasvussa. Luomusikoja oli vuonna 2010 vähän alle Sikaloita on kahden tyyppisiä. Emakkosilakalassa tuotetaan uusia porsaita. Emakot tulevat sikalaan nuorena vähän ennen astutusta ja porsivat tavanomaisessa tuotannossa noin kahdeksan kuukauden ja luomussa vuoden välein. Emakko imettää porsaita tavanomaisessa 3-4 viikkoa ja luomussa vajaa 6 viikkoa (40 pv). Vieroituksen jälkeen emakko tulee tiineeksi ja astutetaan uudelleen. Se viettää niin sanottua joutilasaikaa porsaiden vieroituksen ja tiinehtymisen jälkeen lähes neljä kuukautta (119 vrk), kunnes uudet porsaat syntyvät. Lihasikalaan porsaat siirtyvät vieroituksen jälkeen ja ne kasvatetaan siellä teurasikään ryhmäkarsinoissa. Sikojen hyvinvointiongelmia - Tilan ahtaus ja tekemisen puute (Animalia, EHK*) Siat ovat älykkäitä ja seurallisia eläimiä, ahtaissa tiloissa ilman virikkeitä ne purkavat turhautumista pureskelemalla aitoja tai toisiaan saparosta ja korvista. Myös agressiivisuus ja häiriökäyttäytyminen ovat seurausta ahtaudesta ja mielekkään tekemisen puutteesta. Eläinten hyvinvointikeskuksen hyvinvointiraportissa mainitaan tonkimismateriaalin puute, joka toisi sioille luontaista puuhaa ja vähentäisi turhautumista. Luomusikalassa on oltava kiinteää kuivitettua lattiapintaa vähintään puolet minimipinta-alasta, joka on suurempi kuin tavanomaisessa sikalassa. Siat saavat myös karkearehua päivittäin, mikä antaa niille mielekästä puuhaa. Kesällä siat pääsevät ulkotarhaan. - Porsitushäkit ja porsaskuolleisuus (Animalia, EHK) Emakolla on luontainen tarve rakentaa porsailleen pesää, mutta se laitetaan usein koko porsituksen ajaksi (n. 4 vk) häkkiin, jossa se pääsee liikkumaan vain makuulle ja ylös. Emakoille tämä aiheuttaa kroonista stressiä, joka ilmenee apaattisuutena. Emakoilla esiintyy stereotyyppistä käyttäytymistä, koska ne eivät pysty sopeutumaan tilanteeseen. Joissakin sikaloissa myös joutilaat emakot ovat vielä häkeissä, vaikka se tulee kielletyksi vuoden 2013 jälkeen. Emakot laitetaan porsitushäkkeihin, koska se vähentää porsaskuolleisuutta, porsaat eivät jää niin helposti emänsä alle sen käydessä makuulle. Jalostuksen seurauksena porsaita syntyy pahnueeseen enemmän kuin ennen, mutta ne ovat usein pienempiä ja huonommin ravittuja, mikä tekee niistä huonommin liikkuvia ja reagoivia. Myös emakkojen kunto on heikko vähäisen liikunnan ja lattioiden rakenteesta aiheutuvien jalkasairauksien ja lattian liukkauden takia eivätkä ne pysty niin helposti väistämään porsaitaan. Matalaan porsaskuolleisuuteen päästään myös vapaissa porsitusoloissa, kun karsinat on suunnteltu hyvin ja eläimet ovat hyväkuntoisia. Luomutuotannossa häkit ovat kiellettyjä. Emakko on porsaineen karsinassa, jossa porsailla on erillinen lämmin ja kuiva alueensa. Joutilaat emakot ovat yhteiskarsinassa, josta on mahdollisuus ulkoilla kesäkaudella. - Urosporsaiden kastraatio (Animalia, EHK) Urosporsas alkaa kasvaessaan käyttäytyä agressiivisemmin ja joidenkin urossikojen lihaan tulee erikoinen maku ja haju, jos porsaita ei kastroida. Kastrointi tapahtuu yleensä ilman mitään kivunlievitystä alle kahden päivän vanhoille porsaille poistamalla kivekset kahden veitsenviillon kautta. Joissakin maissa tällainen kastraatio on kiellettyä ja käytössä on puudutuksella tai nukutuksella ja kipulääkkeillä tehty kastraatio, joissa molemmissa on omia ongelmiaan. Myös hormonirokotuksiin perustuvaa immunokastraatiota kehitellään. Myös luomutuotannossa kastroidaan, mutta kivunlievitys on pakollinen. - Ruokinta- ja juomatila riittämätön (Animalia) Porsailla on luontainen tarve syödä samaan aikaan. Jos tämä ei ole mahdollista, ilman ruokailumahdollisuutta jäävät porsaat ahdistelevat ruokailevia ja agressiivisuus lisääntyy. Karsinan sallittu minimimitoitus ei riitä järjestämään riittävästi ruokailutilaa kaikille porsaille yhtä aikaa sellaiseen paikkaan, että siihen kulku on helppoa. Ruokailupaikka ei saa myöskään sijaita makuupaikan lähellä, koska voimakkain porsas saattaa jäädä vahtimaan sitä ja estää muiden pääsyn ruokailemaan. Luomutuotannossa ei ole erikseen säädetty juoma- ja ruokintatiloista. Karsinatilaa on enemmän. - Sikaloiden olosuhteet huonot (Animalia) Sikalassa saattaa olla ilmassa jatkuvasti ammoniakin hajua. Tällaisissa olosuhteissa siat stressaantuvat helpommin, mikä ilmenee häiriökäyttäytymisenä. Siat tarvitsevat lämmönsäätelyyn kuumalla ilmalla vilvoittavaa kosteutta ja kylmällä ilmalla lämpimän makuualustan. Betoni- tai ritilälattiallisessa karsinassa ilman kunnollista kuivitusta näitä ei ole tarjolla. Sika joutuu viilentämään itseään ulosteissa kuumalla ja sietämään kylmää makuualustaa viileällä. Siat osoittavat alistumista menemällä piiloon, tähän ei ole mahdollisuutta tavallisissa karsinoissa. Luomusikaloiden karsinarakenteet eivät oleellisesti poikkea tavanomaisista, niissä on kyllä enemmän tilaa eläintä kohti ja sioilla on oltava mahdollisuus ulkoiluun jalottelutarhassa laidunkaudella. - Tainnutus kivuliasta (Animalia) Siat tainnutetaan ennen teurastusta. Se tapahtuu joko sähköllä tai hiilidioksidilla. Molemmat tavat ovat sioille tutkimusten perusteella hyvin stressaavia kokemuksia. Naudoilla on käytössä päähän ammuttava pulttipistooli, jolloin eläin taintuu heti eikä ehdi tuntea. Luomusiat teurastetaan samoilla menetelmillä kuin tavanomaisetkin siat. Sikoja koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Eläinsuojelulaki (247/1996 muutoksineen), eläinsuojeluasetus (396/1996 muutoksineen), valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta (629/2012), neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009 eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä Maa- ja metsätalousministeriön päätös eläinten teurastamiselle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (6/EEO/1999) ja Maa- ja metsätalousministeriön päätös nisäkäs- ja lintulajeihin kuuluvien tuotantoeläinten lopettamiselle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset (18/EEO/96). Seuraavien sivujen taulukossa on vertailtu sikoja koskevaa lainsäädäntöä tavanomaisessa ja luomussa. Normaali lainsäädäntö koskee niin tavanomaista kuin luomutuotantoakin. Taulukossa on kerrottu luomutuotantoon liittyvät tiukemmat ehdot. Lisäksi viimeisessä sarakkeessa on vertailun vuoksi joitakin mainintoja sikojen luontaisista ominaisuuksista. 18 Eläinten hyvinvointi luomussa

19 Lainsäädännön vaatimukset sikojen hoidolle Kaikille voimassa olevat vaatimukset Luomu Luonnollinen -Sikaa ei saa pitää kytkettynä paikalleen, minimitilavaatimukset karsinan koolle. - Puhdas ja kuiva makuualue kaikilla sioilla. - Emakoiden ryhmäkarsinassa kiinteäpohjainen makuualue. - Karju on yksittäiskarsinassa (min. 6 m 2 ), jossa se mahtuu kääntymään, näköyhteys muihin sikoihin. - Astutuskarsina on kiinteäpohjainen ja sopivasti kuivitettu (min. 10 m 2 ). - Minimitilan vaatimukset sikaa kohti % suuremmat kuin tavanomaisessa. - Villiska elää metsässä, jossa riittävästi ruokaa: emakolla porsaineen noin neliökilometri, karjulla suurempi alue käytössä. - Sian lämmönsäätely tapahtuu hakeutumalla sopivaan lämpötilaan, kuumalla ilmalla yleensä veteen tai mutaan. (Jos sialla ei ole käytettävissään puhdasta vettä tai mutaa, joutuu se kieriskelemään esimerkiksi omissa ulosteissaan.) - Urossiat eli karjut elävät yksin tai löyhissä ryhmissä. - Joutilaille emakoille, porsaille ja lihasioille ryhmäkarsina. (Vanhoissa sikaloissa siirtymäajalla. Nyt vielä emakoilla liikkumisen estäviä joutilashäkkejä!) - Mahdollisuus erillisiin makuu-, ruokailu- ja ulostusalueisiin. - Karsinan rakenteet niin, että mahdollisuus väistää ylempiarvoista, ei kuitenkaan tarkkoja vaatimuksia karsinan rakenteelle, jotta tämä mahdollistuu. - Emakko erillään ajanjakson, joka alkaa viikkoa ennen porsitusta ja loppuu neljän viikon kulutta uudesta tiinehtymisestä. - Emakko yleensä porsaiden kanssa porsitushäkissä, jossa se pääsee vain liikkumaan ylös ja makuulle, porsailla oma erillinen tila, jossa pesä ja tarvittaessa lisälämpöä. - Emakon häkissäpito sallittu 8 vk ajan porsimisen jälkeen. - Emakolle viikoa ennen porsimista riittävästi sopivaa pesäntekomateriaalia, paitsi jos lannanpoistosysteemi ei mahdollista tätä (!) - Porsitushäkissä riittävästi tilaa porsimiseen ja imettämiseen ja porsituskarsinassa porsaita suojaavat rakenteet. - Pikkuporsailla kiinteäpohjainen ja kuiva makuualue, johon kaikki porsaat mahtuvat makuulle. - Agressiivisen sian voi erottaa omaan karsinaan, jossa se pääsee kääntymään ympäri. - Joutilaille emakoille, porsaille ja lihasioille ryhmäkarsina aina. - Luonnossa siat elävät ryhmissä, jotka koostuvat 2-6 emakosta ja niiden naaraspuolisista jälkeläisistä. - Laumassa on arvojärjestys, joka perustuu kokoon ja ikään. - Siat kommunikoivat monipuolisesti äänillä ja tunnistavat toisensa hajun perusteella. Näkö sen sijaan ei ole kovin hyvä. - Mahdollisuus erillisiin makuu-, ruokailu- ja ulostusalueisiin on parempi karsinakoon puolesta. - Karsinan rakenteet niin, että mahdollisuus väistää ylempiarvoista, ei kuitenkaan tarkkoja vaatimuksia karsinan rakenteelle, jotta tämä mahdollistuu. - Liikkumisen estävät porsitushäkit kielletty. - Emakko on porsituskarsinassa, jossa se mahtuu kääntymään ympäri, minimi tilavaatimukset (katso kaavio s.22). - Häiriökäyttäytyminen on merkki huonoista olosuhteista tai hoidosta, parannetaan käytäntöjä ja esimerkiksi lisätään virikkeitä. - Lämpötila sialle sopiva ja ilma riittävän puhdas eikä jatkuvasti melua, joka ylittää 65 desibeliä. - Suhteellinen ilmankosteus 50-80% ja ilmanvirtaus alle 0,2 m/s, maksimiarvot haitallisille kaasuille ja pölylle. - Valon minimi 40 lux 8 tuntia päivässä. - Luonnonvaloa, minimi ikkunapinta-ala 5 % sikalan lattiapinta-alasta. - Luonnonvaloa oltava kaikissa osastoissa. - Eläinten hyvinvointi on tarkastettava vähintää 2 kertaa päivässä. - Hoitajalla on riittävä ammattitaito. - Terveyden ja hyvinvoinnin tarkastukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota tiineyden loppuvaiheessa, porsimisen aikana, imetysaikana ja hoitoolosuhteiden muuttuessa merkittävästi. - Sorkat on tarkistettava riittävän usein ja hoidettava tarvittaessa. -Villit siat valtaavat elinaluetta tarpeen mukaan niin, että siltä löytyy riittävästi ruokaa. - Kesysiatkin käyttävät koko aluettaan hyödyksi ja jakavat sen eri toiminnoille: pesään, ruokailuun ja käymälä-alueeseen. Sika liikkuu vuorokauden aikana keskimäärin 7 km. - Emakko synnyttää erillään laumasta itse valitsemaansa paikkaan itse rakentamaansa pesään ja liittyy muuhun laumaan takaisin noin viikon ikäisten porsaiden kanssa. Myös kesyemakko rakentaa mielellään pesän poikasilleen. Emakko alkaa vähentää imetyskertoja toisella imetysviikolla ja vieroitus tapahtuu vähitellen parin kuukauden sisällä (16 vk). - Terve ja hyvinvoiva emakko kutsuu ääntelemällä porsaat nisille ja laskeutuu varovasti makuulle varoittaen äänellään porsaita. Jos joku niistä kiljahtaa meinatessaan jäädä alle, hyväjalkainen emakko pystyy väistämään, kun sillä on riittävästi tilaa, niin että porsaita ei litisty emakon alle. - Sika on vähintäänkin yhtä älykäs eläin kuin koira. Koiraakin älykkäämmin se näyttäisi tunnistavan peilikuvansa ja sillä on jonkinlainen ajan taju. Se on myös utelias eläin. - Vakaat laumat tuovat sioille turvallisuutta ja rauhallista käytöstä. - Häiriökäyttäytymistä ei esiinny, kun sioilla on mahdollisuus toteuttaa luontaisia vaistoja ja lajityypillistä käyttäytymistä. 19 Eläinten hyvinvointi luomussa

20 - Saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi virikemateriaalia, jotta siat voivat toteuttaa lajinomaisia käyttäytymistarpeitaan kuten tutkimista ja tonkimista. - Sikaryhmien yhdistämistä on vältettävä. - Jos joudutaan yhdistämään ryhmiä, se tehdään mahdollisimman nuorille sioille kiinnittäen huomiota sosiaalisten suhteiden muodostumiseen ja mahdollisiin käyttäytymisongelmiin. - Jos urossiat kastroidaan alle 1 viikon ikäisinä, ei tarvitse käyttää kivunlievitystä. - Urossiat kastroidaan alle 1 viikon ikäisinä, kivunlievitys pakollinen. - Yli viikon ikäiset siat kastroi eläinlääkäri kivunlievityksessä ja puudutuksessa. - Sikalassa oltava hoitokarsinoita vähintään 5 % sikojen pitopaikan kokonaiseläinmäärän tilantarpeesta. - Porsaat saa vieroittaa normaalisti 28 vrk vanhoina, erityistapauksessa 21 vrk (hyvät olosuhteet porsailla). - Ruokinta-astiat kaikkien ulottuvilla (minimimitta kaukalon reunalle eläintä kohti cm riippuen sian painosta). - Ruokinta vähintään kerran päivässä sopivalla rehulla, jossa on riittävästi energiaa. - Ryhmässä on kaikkien sikojen päästävä syömään yhtäaikaa tai sioilla on ruokinta-automaatti, jossa ruokaa on jatkuvasti tarjolla. - Lääkevalmisteita kuten antibiootteja voi käyttää emakoilla 3 kertaa vuodessa ja lihasioilla kerran vajaan 8 kk elämän aikana. Jos useampi lääkitys, joutuu siirtymävaiheeseen. - Lääkitysrajoitus ei koske loislääkintää, rokotteita ja pakollisia taudinvastustusohjelmia. - Ennaltaehkäisevä lääkkeiden käyttö ja hormonihoidot kielletty. - Sairauksia ennaltaehkäisee: rotu ja jalostus, lajinmukainen hoito, korkealaatuiset ja eläimille sopivat rehut, jaloittelu ja väljä eläintiheys. - Porsailla luonnollista maitoa väh. 40 pv. - Ensisijaisesti käytetään oman emän maitoa tai luonnollista maitoa, jos tämä ei onnistu voidaan käyttää tavanomaista juomarehua päiväannoksesta enintään 25 % ja vuotuisesta kulutuksesta enintään 5%. - Alle viikon ikäisten porsaiden hampaat saa viilata vain, jos emakolla on nisävaurioita imettämisestä eivätkä muut keinot auta. - Sikojen päivittäiseen rehuannokseen tulee sisältyä karkearehua. - Rehujen tulee olla luonnonmukaisesti tuotettuja, joitakin poikkeuksia sallitaan, esimerkiksi valkuaisrehu, vitamiinit ja kivennäisaineet. - Emakoilla ja ensikoilla on ryhmäkarsinassa huolehdittava, että kaikki saavat riittävästi ruokaa, ruokintakaukalo on jaettu väliseinillä. - Joutilaille emakoille ja ensikoille on annettava riittävästi kuitupitoista ja täyttävää rehua pureskelutarpeen tyydyttämiseksi. - Riittävä määrä juomapaikkoja, yli 2 viikon ikäisellä sialla on jatkuvasti saatavilla raikakasta ja puhdasta juomavettä. - Ei yleensä mahdollisuutta ulkoiluun. - Jos ulkotila, siinä on oltava tonkimismahdollisuus. - Käytössä lihasikarotuja (yorkshire, hampshire ja duroc) ja suomalainen maatiaissika, joka on risteytetty muista pohjoismaisia sikaroduista. - Vanhat enemmän villiskaa muistuttaneet suomalaiset maatiaissikarodut ovat kadonneet. - Joutilailla emakoilla, vieroitetuilla porsailla, lihasioilla ja karjulla ulkotarha, -jaloittelualue tai laidun. - Ulkotilan pinta-ala väh. 75 % sisätilasta, katettua ulkotilasta enintään 75 %, jolloin ulkotilassa myös suoraa auringonvaloa. - Ulkoilu järjestettävä toukokuusta lokakuuhun, sään salliessa. - Tavanomaisesta tuotannosta voidaan siirtää eläimiä luomuun vain tietyin ehdoin siirryttäessä luomuun, perustettaessa uutta sikalaa tai jalostustarpeisiin, mikäli luomuna ei ole saatavana. - Eläimiä valittaessa on otettava huomioon kyky sopeutua paikallisiiin olosuhteisiin, elinvoimaisuus ja taudinsietokyky. - Alkuperäisrotujen käyttö on suositeltavaa. - Ne rodut, joissa eläin ei kykene lisääntymään normaalilla tavalla, on kielletty. - Tonkiminen ei ole vain ruoan etsimistä vaan se on sioille luontaista ja ne tekevät sitä mielellään päivittäin jopa 6 tuntia päivässä. - Siat etsivät ja syövät kasveja ja niiden juuria, pähkinöitä, hyönteisiä, sammakoita ja raatojakin, joita onnistuvat löytämään. - Villisika menestyy etelä-suomen metsissä. - Sian tumma väri suojaa auringon poltteelta ja karvoitus kylmältä, jolloin sika pärjää luonnon olosuhteissa. 20 Eläinten hyvinvointi luomussa

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen

Lisätiedot

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Ylitarkastaja Helena Hepola Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Eläinsuojelusäädökset Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä,

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus Arja Nuutinen Tukihakukoulutus 2015 9.4.2015 Pohjois-Savon ELY -keskus, Maatalouden tukihallinto- ja valvontaryhmä 1

Lisätiedot

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Luomukotieläinten olot ja valvonta Mikkeli 26.1.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2011 1382/2011 Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Susanna Ahlström Eläinlääkintöylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Lopetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009

Lisätiedot

Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma Eläinten hyvinvointikorvaus. MMM/Juha Palonen Helmikuu Sivu

Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma Eläinten hyvinvointikorvaus. MMM/Juha Palonen Helmikuu Sivu Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Eläinten hyvinvointikorvaus MMM/Juha Palonen Helmikuu 2014 Sivu 1 17.2.2014 Yleistä Valmistelu laajassa työryhmässä maaseutuohjelma valtioneuvostoon

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-avustajat, 21.3.2016 Rauno Tammi Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta,

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet

Lisätiedot

LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA

LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) 1. Pitopaikan yleiset vaatimukset 1.1. Eläinten pitopaikan rakenteet ja laitteet on suunniteltava, rakennettava ja huollettava siten, että

Lisätiedot

3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat

3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat 3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

Eläinten hyvinvointikorvaus siat Eläinten hyvinvointikorvaus siat 19.1.2017 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.1.2017 31.12.2017 väliseksi ajaksi Haku 11.1.2017 31.1.2017 Sitoumusta haetaan Vipu-palvelussa tai lomakkeella 472

Lisätiedot

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Broileridirektiivin kansallinen toteutus Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 9.6.2010 Broilereiden hyvinvointidirektiivin vaatimukset Kansallinen valmistautuminen Kansallinen lainsäädäntö

Lisätiedot

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Lampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Mitä on tehotuotanto ja onko broileri tehotuotettu? Onko tehotuotanto: taloudellisen tehokkuuden

Lisätiedot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran ohje 18217/4 (ei suuria muutoksia, poistetaan lupien 5 ja 15

Lisätiedot

EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE. Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE. Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Tukikelpoisuusikä LYPSYLEHMÄT EMOLEHMÄT EMOLEHMÄHIEHOT SAARISTOHIEHOT SONNIT JA HÄRÄT TEURASHIEHOT lypsylehmä,

Lisätiedot

TUOTANTOTAPAEHDOT TUOTETTA TUKEMASSA Saara Rantanen, Nostetta Naaraista

TUOTANTOTAPAEHDOT TUOTETTA TUKEMASSA Saara Rantanen, Nostetta Naaraista TUOTANTOTAPAEHDOT TUOTETTA TUKEMASSA 19.4. 2011 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista Eläinten hyvinvointi osana ruokaketjun vastuullisuutta Seitsemän määriteltyä ulottuvuutta Ravitsemus, eläinten hyvinvointi,

Lisätiedot

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely ja luomukorvaus 2015-

Luonnonmukainen viljely ja luomukorvaus 2015- Luonnonmukainen viljely ja luomukorvaus 2015- Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöagrologi Erkki Aro 18.11.2014 Mynämäki 9.12.2014 2 340 Luomumaatiloja Varsinais-Suomessa (kpl) 2009-2014 335 330 325 320

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset. Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset. Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot seuraavilta osaalueilta Eläinten

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja 9.4.2015 Tavoitteet Eläinten hyvinvoinnin kohentaminen Lajinmukaisemman hoidon edistäminen Tietoisuus eläinten hyvinvointiin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta, lammas, vuohi -> 7 vrk tapahtumasta

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin) Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016. Kotieläinkoulutus 13.4.2016

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016. Kotieläinkoulutus 13.4.2016 Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016 Kotieläinkoulutus 13.4.2016 Yleistä lammas- ja vuohipalkkioista Rekisteriperusteisia Hallinnassa oltava keskimäärin vähintään 20 palkkiokelpoista

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään tukihaun

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys tuotantoeläinten suojelua koskevan direktiivin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa. kuljetuksen jälkeen tehty asiakirjatarkastus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa. kuljetuksen jälkeen tehty asiakirjatarkastus ELÄINSUOJELUTARKASTUS ELÄINKULJETUS Lain eläinten kuljetuksesta (1429/2006) 29 :n tarkoittama tarkastus neuvoston asetuksen (EY) 1/2005* sisältämien, eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevien vähimmäisvaatimusten

Lisätiedot

Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta

Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta Kotieläintuki-info (nauta ja lammas) Läänineläinlääkäri 1 Täydentävien ehtojen (TE) valvonta Säädösperusta Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Tiedosta Taitoon Naudanlihantuotannon tuet. Ehdot lyhyesti ja tukisummat

Tiedosta Taitoon Naudanlihantuotannon tuet. Ehdot lyhyesti ja tukisummat Tiedosta Taitoon Visioita naudanlihantuotantoon 28.4.2011 Naudanlihantuotannon tuet C-tukialueilla Ehdot lyhyesti ja tukisummat EU:n nautaeläinpalkkio Tukea haetaan osallistumisilmoituslomakkeella lnro

Lisätiedot

Lausunto: Tuotantoeläinten hyvinvointistrategia, työryhmämuistio mmm 2006:20

Lausunto: Tuotantoeläinten hyvinvointistrategia, työryhmämuistio mmm 2006:20 20.12.2006 Lausunto: Tuotantoeläinten hyvinvointistrategia, työryhmämuistio mmm 2006:20 Lausunto: Tuotantoeläinten hyvinvointistrategia, työryhmämuistio mmm 2006:20 Pyydettynä lausuntona Suomen Eläinsuojeluyhdistys

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA, HÄKKIKANALA Eläinsuojelulain (247/1996)

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015 ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Huhtikuu 2015 Yleistä eläinten hyvinvointikorvauksesta Kaikki vanhat sitoumukset päättyvät 30.4.2015 Mahdollista tehdä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2299/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa Valtuutussäännökset Eläintautilaki (441/2013)

Lisätiedot

EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE

EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE EU:n NAUTAPALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE Kotieläintuki-info 24.1.2017 Lieto Varsinais-Suomen ELY-keskus Henna Ekman.Lähde: Mavi, MMM, Evira Eläinten hyvinvointikorvaus 2015-2016 Hyvinvointikorvausta

Lisätiedot

KOE-ELÄINTEN ASIALLA

KOE-ELÄINTEN ASIALLA KOE-ELÄINTEN ASIALLA Eläinkokeet ovat arkipäivää Maailmassa käytetään vuosittain eläinkokeisiin yli sata miljoonaa eläintä, joista EU:n osuus on runsaat 10 miljoonaa koe-eläintä. Suomessa käytettyjen koe-eläinten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM

Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM Eläintuet 2015 Lähde: Mavi,MMM Muutoksia 2015 Sika- ja siipikarjan tuotannosta irrotettu tuki jatkuu. C-tukialueella maksetaan edelleen pohjoista tukea emolehmille, emolehmähiehoille, sonneille, häreille,

Lisätiedot

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto Tilataan, Luomua! Jaakko Nuutila Sisältö Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto 1 Luomu nyt Suomi on jäljessä muista maista

Lisätiedot

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa

Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

Hoitajan asenteen vaikutus eläinten hyvinvointiin. Tiina Kauppinen, Eläinten hyvinvointikeskus EHK

Hoitajan asenteen vaikutus eläinten hyvinvointiin. Tiina Kauppinen, Eläinten hyvinvointikeskus EHK Hoitajan asenteen vaikutus eläinten hyvinvointiin Tiina Kauppinen, Eläinten hyvinvointikeskus EHK Eläimen hyvinvointi Biologinen toimivuus Luonnonmukaisuus Tunne hyvästä olosta Lisääntymismenestys? Korkea

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä lampaita ja vuohia sekä lampaiden

Lisätiedot

Naseva terveydenhuoltokäynnin ohjeet eläinlääkärille

Naseva terveydenhuoltokäynnin ohjeet eläinlääkärille Naseva terveydenhuoltokäynnin ohjeet eläinlääkärille Yleistä: Alla olevat ohjeet ovat esimerkinomaisia ja annetut raja-arvot ovat suuntaa antavia. Niiden tarkka laskeminen ei ole yleensä tarpeellista eikä

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen tuotanto Ympäristötuen erityistuki: luomusopimus 1 Luomusopimuksen yleiset edellytykset Uusi digiala/ sopimusala Vuokrasopimukset voimassa vähintään koko sopimuskauden Sopimuksen ulkopuolelle

Lisätiedot

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3

Lisätiedot

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu 28.4.2011 Sisältö Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja 1. Tuottajan kannalta 2. Lihana kuluttajalle 3. Lihan markkinointi 4. Tuotannon

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 EHT-seminaari Oulu, Nokia ja Kuopio 16.2.2012 Maaseutuvirasto Ylitarkastaja Ulla Sihto -toimenpiteet -muutokset - säädökset ja ohjeet 1 UUTTA 2012: Noussut tukitaso Lisää

Lisätiedot

Welfare Quality. Miten hyvinvointia mitataan. Pirjo Kortesniemi 8.6.2010

Welfare Quality. Miten hyvinvointia mitataan. Pirjo Kortesniemi 8.6.2010 Welfare Quality Miten hyvinvointia mitataan Pirjo Kortesniemi 8.6.2010 Hyvinvointi huono-olo - Hyvinvointi+ hyväolo Ympäristön haasteet kasvaa + sopeutuminen - Mikrobit -virulenssi, -infektiopaine -fysiologiset;

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Eläinsuojelusäädökset. Eläinsuojelulaki (247/1996, muutoksineen)

Maa- ja metsätalousministeriö. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Eläinsuojelusäädökset. Eläinsuojelulaki (247/1996, muutoksineen) Broilereiden suojelua koskevat säädökset ja niiden valvonta Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Koulutuspäivät

Lisätiedot

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala 14.10.2014 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkaosaston sijoituksesta yleensä: Ei samaan tilaan lehmien kanssa Navetan tautipaine, kosteus ja lämpötilaolosuhteet Ei

Lisätiedot

Kuinka pidämme vasikat terveinä?

Kuinka pidämme vasikat terveinä? Kuinka pidämme vasikat terveinä? Laatupäällikkö, eläinlääkäri, ELT Tuomas Herva, AtriaNauta 2016-04-07 1 Järkevä poikimakierto Oma sonni tuntematon poikimisaika ei ummessa: ternimaidon laatu kärsii puutteellinen

Lisätiedot

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille Kotieläintuki-info

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille Kotieläintuki-info Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2017 Kotieläintuki-info 24.1.2017 Lampaiden ja vuohien lukumääriä rekisterissä 11.1.2017 Suomessa Varsinais- Suomessa Lampaiden määrä 148 619

Lisätiedot

YHTEENVETO HALLITUKSEN TOIMISTA ELÄINSUOJELUN EDISTÄMISEKSI (päivitetty 27.9.2010 muistion pohjalta, päivitetyt kohdat alleviivattu)

YHTEENVETO HALLITUKSEN TOIMISTA ELÄINSUOJELUN EDISTÄMISEKSI (päivitetty 27.9.2010 muistion pohjalta, päivitetyt kohdat alleviivattu) LIITE 1 Maa- ja metsätalousministeriö MUISTIO 21.11.2011 YHTEENVETO HALLITUKSEN TOIMISTA ELÄINSUOJELUN EDISTÄMISEKSI (päivitetty 27.9.2010 muistion pohjalta, päivitetyt kohdat alleviivattu) 1. Mitä on

Lisätiedot

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) 16.3.2016 Kajsa Hakulin Lainsäädäntö Parlamentin ja neuvoston asetus 652/2014 Euroopan unionin valtiontukisäännökset maa- ja metsätalousalalle

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS Teurastamo Nauta, sika, vuohi, lammas, hevonen

ELÄINSUOJELUTARKASTUS Teurastamo Nauta, sika, vuohi, lammas, hevonen 090804 ELÄINSUOJELUTARKASTUS Teurastamo Nauta, sika, vuohi, lammas, hevonen Eläinsuojelulain (247/1996) 39 :n tarkoittama selvitys eläinsuojeluasetuksen (396/96) ja maa- ja metsätalousministeriön päätöksen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07 Pvm Dnro 13.11.2007 2654/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2007 alkaen Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4 Vastaavat EY-säädökset

Lisätiedot

Hevosen hyvinvointi uudet tulevat määräykset LEL Jessica Löfgren-Eriksson Puh /ESAVI

Hevosen hyvinvointi uudet tulevat määräykset LEL Jessica Löfgren-Eriksson Puh /ESAVI Hevosen hyvinvointi uudet 1.1.2014 tulevat määräykset 13.6.2013 LEL Jessica Löfgren-Eriksson Puh.040-5577569/ESAVI 1 Hevonen ja hyvinvointi Eläinsuojelulla on saatava aikaan eläinten hyvinvoinnin parannusta

Lisätiedot

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1 TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT Jenni Jokio 1.9.2011 1 TILAKÄYNNIN TARKOITUS Eläinlääkäri käy tilalla kerran vuodessa ja käy navetassa läpi tilakäyntilomakkeen Tässä

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat?

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? RIL, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä 30.10.2013 Rakennusten sortumat miten estetään? Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Työkaluja luomueläintuotannon valvontakäyntiin

Työkaluja luomueläintuotannon valvontakäyntiin Työkaluja luomueläintuotannon valvontakäyntiin Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS. Lampaat Vuohet

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS. Lampaat Vuohet ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS Lampaat Vuohet Kyrö 07.04.2015 1 Yleistä eläinten hyvinvointikorvauksesta 2015 Sitoumus alkaen 01.05.2015 1 -vuotinen sitoumus Tänä vuonna poikkeus: 01.05.2015-31.12.2016 Seuraava

Lisätiedot