PORIN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS VALTUUSTOKAUDELLA Timo Aro Pauliina Forsman Sirpa Kynäslahti Lari Siren

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORIN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012. Timo Aro Pauliina Forsman Sirpa Kynäslahti Lari Siren"

Transkriptio

1 0 PORIN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS VALTUUSTOKAUDELLA Timo Aro Pauliina Forsman Sirpa Kynäslahti Lari Siren

2 Sisällys Esipuhe Hyvinvointikertomus osana kunnan päätöksentekoa Hyvinvoinnin haasteet, käsitteet ja mittaaminen Terveyden ja hyvinvoinnin yleiset haasteet Mitä on hyvinvointi? Hyvinvoinnin mittaaminen Hyvinvointityö Porissa Porilaisten hyvinvointi Yleistä Porin kehityksestä vuonna Vieraskielisten osuus Koulutustaso ja rakenne Väestörakenne ja huoltosuhde Palvelurakenne Perusterveydenhuollon lastenneuvolakäynnit tuhatta 0-7 vuotiasta asukasta kohden Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat vastaavanikäisestä väestöstä Työkyvyttömyyseläkettä saavat Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 65 vuotta täyttäneet Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä Päihdehuollon avopalveluiden asiakkaat Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat Nuorten kokema terveys Koettu terveys kouluterveyskyselyn mukaan Nuorten terveystottumukset kouluterveyskyselyn mukaan Nuorten elinolot kouluterveyskyselyn mukaan Nuorten kokema vanhemmuuden puute Porilaiset indeksien takana Sairastavuusindeksi Kansantauti-indeksi PYLL-indeksi... 44

3 8. Työ, toimeentulo ja asuminen Työttömyysaste Pitkäaikaistyöttömät Nuorisotyöttömät Toimeentulo Toimeentulotukea saaneet henkilöt Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus Toimeentulon euromäärä Asuminen Asumisväljyys Asunnon hallintoperuste Talotyyppi Turvallisuus Rikollisuus yleisesti Väkivaltarikokset Alkoholin käyttö ja turvallisuus Yhteenveto Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Lähteet... 70

4 Esipuhe Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia. Tässä tarkoituksessa kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Järjestämisvastuuseensa kuuluvia tehtäviä suorittaessaan kunnan on arvioitava miten toimenpiteet vastaavat kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Porissa on vuonna 2010 käynnistetty ja 2011 valmisteltu kattava selvitys hajallaan olevien hyvinvoinnin kehittämistä palvelevien resurssien kokoamiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti , että kokonaisvastuun kaupungin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kantaa kaupunginhallitus. Tässä roolissaan kaupunginhallitus on linjannut, että hyvinvoinnin tietojärjestelmä tulee valmistella käyttöönotettavaksi vuoden 2013 alussa. Kehiteltävän sähköisen tietojärjestelmän tulee ohjata ja tukea kaikkea päätöksentekoa. Samalla kaupunginhallitus totesi, että erikseen valmisteltava ensi vaiheessa kaupungin sisäinen hyvinvoinnin johtoryhmä asetetaan tukemaan hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä yhteisiä tavoitteita ja prosesseja. Kädessämme oleva asiakirja, luonnos hyvinvointikertomukseksi valtuustokaudelta , on ensimmäinen koottu esitys hyvinvoinnin edistämisen tarpeista ja tavoitteista. Hyvinvointi kuuluu kaikille. Keskeisin tavoite on hyvinvointierojen tasaaminen. Asiakirja lähtee kaupunginhallituksen kautta lausunto ja evästyskierrokselle, minkä jälkeen se esitellään kaupunginvaltuustolle. Hyvinvoinnin tietojärjestelmän ja myös hyvinvointikertomuksen ensisijaisena tavoitteena on saada monipuolista, ajantasaista ja havainnollista paikallista tietoa päätöksenteon ja johtamisen tueksi. Hyvin toimiessaan tietojärjestelmä antaa tietoa myös palveluiden vaikuttavuudesta. Kaikessa päätöksenteon valmistelussa ja itse päätöksissä on arvioitava ja otettava huomioon vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Yhteisin varoin ylläpidettävien palveluiden tulee olla sekä tehokkaita että taloudellisia. Tässä tarkoituksessa ennakointia palveleva tieto voi olla myös taloudellisesti hyvin merkittävää. Ensimmäinen hyvinvointikertomus perustuu ensisijaisesti kansallisiin rekistereihin koottuun tietoon. Se antaa mahdollisuuden monipuoliseen kuntien keskinäiseen vertaisarviointiin ja mahdollisuuden erilaisiin painotuksiin tavoitteissa. Yksi tietojärjestelmän keskeisiä haasteita on tiedon viiveet. Tiedon ajantasaisuuden kehittäminen ja alueellistaminen sekä jalkauttaminen teoiksi ja toiminnaksi on yhteinen kehittämistavoite. Haaste ei ole ihan pieni. Hyvinvoinnin edistäminen kohdistuu paitsi yksilöön myös väestöön, yhteisöihin ja elinympäristöön. Kaikki toimijat löytävät roolinsa. Raportti on vielä tässä vaiheessa luonnos. Kaikki kommentit ja kehittämisehdotukset ovat tervetulleita. Aulis Laaksonen Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja

5 1 1. Hyvinvointikertomus osana kunnan päätöksentekoa Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät muutokset ovat hitaita ja niiden myönteiset ja kielteiset seuraukset tulevat usein näkyviin vasta vuosien tai vuosikymmenien mittaan. Sama koskee kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin pyritään vaikuttamaan. Hyvinvoinnin edistäminen on pitkäjänteistä ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä, joka vaatii tuekseen ennakointia, seurantaa ja jälkikäteisarviointia. Porin kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus on olennainen osa em. pitkäjänteistä hyvinvoinnin edistämistä. Samalla kyse on hyvinvointityön laaja-alaisen kokonaisuuden ymmärryksen lisäämisestä ja organisoinnista paikallisella tasolla. Hyvinvointikertomuksen tavoitteena on luoda jatkuva malli ja rakenne kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisen seurannalle. Päämääränä on edistää kuntalaisten kaikkien porilaisten hyvinvointia tunnistamalla keskeiset kehittämisen kohteet ja olemassa olevien vahvuuksien edelleen vahvistaminen. Porin kaupunkistrategia 2016 hyväksyttiin kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna Yksi strategian kolmesta painopistealueesta oli hyvinvointi, terveys ja turvallisuus. Painopisteen alla oli viisi kriittistä menestystekijää, joista yksi liittyy hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen. Porin kaupunginhallitus linjasi , että kaupungin ja alueen hajallaan olevat hyvinvoinnin, terveyden edistämisen ja turvallisuuden kehittämisresurssit on koottava yhteen ja hyvinvointityö on organisoitava niin terveydenhuoltolain (12 ) kuin kuntalain edellyttämällä tavalla. 1 Lainsäädännön viesti oli tiivistetysti johdonmukainen: kunnalla on hyvinvoinnin osalta laaja-alainen kokonaisvastuu ja hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen kuuluvat kunnan kaikille toimialoille ja sektoreille. Raportti Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen liittyvien kehittämisresurssien ja prosessien yhteen kokoamisesta tuloksista ja toimeenpanosuosituksista hyväksyttiin Porin kaupunginvaltuuston kokouksessa heinäkuussa Kehittämisresurssien yhteen kokoamisesta tehdyn selvityksen perusteella Porin kaupungin hyvinvointityötä päätettiin kehittää jatkossa aiempaa systemaattisemmalla otteella. Hyvinvointikertomuksen rakentamisen lisäksi Porin kaupunkiin muun muassa nimetään hyvinvoinnin johtoryhmä ja otetaan käyttöön hyvinvoinnin tilinpitojärjestelmä. Hyvinvointikertomus on kokoava esitys porilaisten hyvinvoinnin ja sitä luotaavan palvelujärjestelmän tilasta. Tarkoituksena on, että hyvinvointikertomus kokoaa muutoin hajallaan olevan tiedon yksiin kansiin, muotoon, jossa sitä on helppo hyödyntää päätöksenteon ja johtamisen tukena. Päätöksentekoa palvelevaa tilastotietoa on periaatteessa runsaasti saatavissa useasta eri tietolähteestä yleisellä tasolla, mutta tiedon käytettävyys on rajallista mitä enemmän on kyse paikallisesta erityistiedosta tai syvemmästä sektori- ja hallintokuntakohtaisesta tiedosta. Toinen tärkeä näkökulma hyvinvointikertomukseen on se, että kun nykytilasta saadaan hyvä ja selkeästi hahmotettavissa oleva kuva, voidaan keskittyä kehittämään palvelujärjestelmää ja kaupungin tekemää hyvinvointityötä. Hyvinvointikertomus on toisin sanoen myös kehittämisen työkalu. Kuntien vastuu hyvinvointipolitiikasta lisääntyi olennaisesti, kun valtion ohjaus so- 1 Terveydenhuoltolaki / Aro Raportti selvitystyön keskeisistä tuloksista ja esitykset jatkovalmisteluun.

6 2 siaali- ja terveydenhuollossa purettiin luvun alussa. Kuntalaki velvoitti kunnat edistämään kuntalaistensa hyvinvointia. Kuntien edellytetään päättävän itsenäisesti omasta hyvinvointipolitiikastaan pelkän valtion ohjeiden soveltamisen sijaan. Muutos on edellyttänyt hyvinvointistrategiatyön käynnistämistä kunnissa. 3 Hyvinvointikertomus toimii päätöksenteon tukena ja työkaluna kunnan luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Kertomuksen avulla luodaan kokonaiskuva hyvinvoinnista kunnassa, jotta palvelujärjestelmää ja hyvinvointityön kokonaisuutta voidaan seurata ja kehittää. Kertomus tuo myös kunnan hyvinvointityön näkyväksi ja toimii näyteikkunana ulospäin. Porin kaupungin hyvinvointikertomus on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on systematisoida ja uudelleen järjestää kaupungissa ja kaupunkiseudulla tehtävä hyvinvointityö. Porin kaupunginhallitus käynnisti apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksosen esityksestä työn hajallaan olevien kehittämisresurssien kokoamiseksi. Kaupunginhallitus kutsui tehtävään selvitysmieheksi määräaikaisen kehittämispäällikön nimikkeellä valtiotieteen tohtori Timo Aron. Toimeksiantoon sisältyi useita osa-alueita, joista yksi oli Hyvinvoinnin tilinpitojärjestelmän rakentaminen ja ylläpito terveydenhuoltolain (12 ) edellyttämällä tavalla. Porin kaupungin hyvinvointikertomuksen rakentaminen on siis osa tätä hyvinvointiresurssien kokoamiseen tähtäävää työtä. Hyvinvointitieto, kuten hyvinvoinnin kehittämisen resurssitkin, on hyvin hajanaista, eikä sitä ole saatavilla mistään keskitetysti. Tätä aukkoa paikkaa hyvinvointikertomus, joka kokoaa yhteen tietoa eri lähteistä, tulkitsee sitä, kuvaa hyvinvointityötä ja palvelujärjestelmää sekä luo pohjaa hyvinvointi- 3 Perttilä Kerttu ym työn seurantaan ja kehittämiseen. Kertomus on kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen työkalu. Hyvinvointikertomuksen tavoitteena on linjata kunnan tulevan hyvinvointipolitiikan suuntaa. Strategian valmistelun tulee olla poikkihallinnollista ja tiiviissä yhteydessä muuhun kunnassa tehtävään strategiatyöhön (mm. palvelustrategia). Tämä Porin kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus tehtiin kehittämisen vastuualueella. Tavoitteena on löytää vastauksia päätöksenteon tueksi erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Miten porilaiset voivat? Miten palvelujärjestelmä vastaa hyvinvointitarpeisiin? Millaisia johtopäätöksiä ja painotuksia voidaan tehdä tilasto-osoittimien perusteella Mitkä ovat Porin keskeiset hyvinvoinnin vahvuudet ja tukea tarvitsevat kohteet? Porin kaupungin hyvinvointikertomuksen laatimisessa on hyödynnetty muiden suurten kaupunkien ja kuntien sekä seudullisista ja alueellisista hyvinvointikertomusmalleista saatuja kokemuksia. Useat kunnat ovat valmistelleet hyvinvointia kuvaavia, eri tavoin rakennettuja ja erinimisiä kertomuksia, katsauksia ja selvityksiä jo 2000-luvun alusta alkaen. Porin kannalta relevantteja hyvinvointikertomuksia ovat laatineet mm. Espoo, Vantaa, Kuopio, Jyväskylä ja Salo. 4 Hyvinvointikertomuksen laadinnassa on lisäksi kerätty alustavasti tietoja ja näkemyksiä eri hallintokunnista ja verkostoista (erityisesti Porin Terve Kunta verkosto). Toiminta-ajatuksena on, että ensimmäinen 4 Esimerkkejä muiden kuntien hyvinvointikertomuksista vinvointikertomus/esimerkkeja

7 3 hyvinvointikertomus on luonteeltaan sellainen, että sitä voidaan lausuntokierroksen ja muun palautteen pohjalta kehittää kohti lopullisempaa muotoa. Jatkossa yksi vaihtoehtoinen malli on tehdä hyvinvointikertomus Vantaan mallin mukaisesti laajana kerran valtuustokauden aikana ja päivittää se kerran vuodessa suppeampana porilaisten hyvinvoinnin tilaa kuvaavana hyvinvointikatsauksena. Välivuosina tehdään siis hyvinvointikatsaukset, joissa keskitytään johonkin ikäryhmään tai vaihtoehtoisesti teemaan. Valtuustokauden lopussa tehdään laaja koko neljän vuoden ajanjakson sisältävä hyvinvointikertomus. Velvoite kokonaisvaltaiseen hyvinvointityöhön tulee kuntalain lisäksi terveydenhuoltolain 12 toteaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kunnissa seuraavaa: Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Väestön hyvinvoinnin seuranta voi olla yleistä asiantilan tarkastelua tai seuranta voidaan kytkeä osaksi kunnan kehittämisstrategioita. Terveydenhuoltolaki 12

8 4 2. Hyvinvoinnin haasteet, käsitteet ja mittaaminen 2.1 Terveyden ja hyvinvoinnin yleiset haasteet Sosiaalibarometrien ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavien tutkimusten mukaan hyvinvoinnin kokonaistilanne on viime vuosikymmenten aikana parantunut. Suomalaiset ovat 2010-luvun alkupuolella vauraampia, terveempiä ja hyvinvoivempia kuin koskaan. Onnellisuus- ja hyvinvointimittauksissa Suomi on toistuvasti kärkisijoilla. Bruttokansantuote, kansallisvarallisuus ja muut taloudelliset mittarit ovat erittäin korkealla tasolla. Elinikäodote nousee edelleen ja toimintakyvyn arvioidaan paranevan myös vanhemmissa ikäryhmissä. 5 Myönteisestä kehityksestä huolimatta väestöryhmien väliset hyvinvointierot eivät ole kaventuneet. Valtaosa porilaisista ja suomalaisista voi entistä paremmin, tulee kohtuullisesti toimeen, elää terveenä ja ilman merkittäviä hyvinvoinnin vajeita, mutta siitä huolimatta erityyppiset hyvinvoinnin vajeet ja tyytymättömyys näyttävät edelleen keskittyvän ja kasautuvan ilmiöstä riippuen noin prosentille suomalaisista. Erilaistuminen ilmenee muun muassa elintavoissa, mikä ajan mittaan aiheuttaa merkittäviä terveyseroja. Suomessa on jopa länsimaisen mittapuun mukaan jyrkät väestöryhmittäiset erot sairastavuudessa sukupuolen, iän, alueen, siviilisäädyn ja koulutusasteen mukaisesti. 6 Sosiaaliryhmien väliset kuolleisuuserot ovat Suomessa lähes kaikkiin muihin Länsi- Euroopan maihin nähden poikkeuksellisen suuret. Elinajanodote on Suomessa kasvanut kaikissa koulutus- ja sosiaaliryhmissä, mutta etenkin 1980-luvulta lähtien sen kasvu on ollut nopeampaa ylemmissä koulutusryhmissä kuin enintään perusasteen koulutuksen saaneilla ja toimihenkilöillä nope- 5 Esim. Puska Esim. Moisio 2006; Julkunen 2006; Rimpelä 2008; THL 2012 ampaa kuin muissa sosiaaliryhmissä luvun lopussa 35-vuotiaan ylemmän toimihenkilön elinajanodote oli miehillä 6,0 vuotta ja naisilla 3,2 vuotta pitempi kuin työntekijän. Suuret erot havaitaan lisäksi korkeaasteen ja enintään perusasteen koulutuksen saaneiden välillä. Vanhempien taloudellinen ja koulutuksellinen asema vaikuttaa aikaisempaa enemmän heidän lastensa tulevaan asemaan. 7 Tuloluokkien väliset terveyserot ovat yhtä jyrkät ja johdonmukaiset. THL:n Terveys tutkimuksen tulosten mukaan hyvä koulutus yhdistyy edelleen selkeästi parempaan terveyteen ja terveellisimpiin elintapoihin. Pitkäaikaissairauksia on vain peruskoulun käyneillä joka toisella ja korkeaasteen käyneillä joka kolmannella. Vastaavasti peruskoulun käyneistä tupakoi joka kolmas ja korkea-asteen käyneistä joka kahdeksas. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän olevan yhä sosioekonomisesti eriarvoinen. Terveyspalvelut eivät kohdennu tasavertaisesti kaikille suomalaisille eikä nykyisellään tasoita väestöryhmien välisiä terveyseroja, vaan pahimmillaan ylläpitää tai jopa vahvistaa niitä. Sosioekonomisilla hyvinvointieroilla tarkoitetaan sosiaalisen aseman mukaisia systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastamisessa, toimintakyvyssä ja kuolleisuudessa. Esimerkiksi hyvin koulutetut ja ylimpiin tuloluokkiin kuuluvat henkilöt käyvät muita useammin terveystarkastuksissa, seulontatutkimuksissa, hammashoidossa, fysikaalisessa hoidossa jne. Hyvätuloisuus kytkeytyy yleensä hyvään työmarkkina-asemaan. Toimihenkilöt ovat terveempiä kuin työntekijät ja työssäkäyvät terveempiä kuin työttömät. Hyvätuloiset ja 7 THL 2012

9 5 eniten koulutusta saaneet ovat terveempiä kuin pienituloiset ja pelkän perusasteen koulutuksen saaneet. 8 Haasteellisena voidaan pitää lähitulevaisuuden osalta ennen muuta sitä, että väestöryhmien ja alueidenvälinen eriytyminen eli polarisaatio on suhteellisesti ottaen syventynyt ja näyttää jäävän pysyväksi ilmiöksi. Palvelujärjestelmästä tulevat tutkimustiedot viittaavat pahoinvoinnin entistä voimakkaampaan perhekohtaiseen kasautumiseen ja siirtymiseen jopa sukupolvelta toiselle. THL:n laajassa vuonna 1987 syntyneiden seurantatutkimuksessa selvitettiin huonoosaisuuden periytyvyyttä. 9 Tulokset olivat selkeät: jos perheellä menee huonosti, ongelmilla on taipumus kasaantua ja siirtyä vanhemmilta lapsille. Esimerkiksi lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat kärjistyvät vanhempien toimeentulo-ongelmien lisääntyessä. Myös nuorten enemmistön hyvinvoinnin lisääntyessä pahoinvointi näyttää yleistyneen niissä osaryhmissä, joissa pahoinvointi kasautuu. Suurimmassa vaarassa ovat syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, joilla pahoinvointia kuvaavat tekijät näyttävät aikaisempaa selvemmin kasautuvan. 8 THL 2011; Linnanmäki ym. 2012; THL Paananen 2012

10 6 2.2 Mitä on hyvinvointi? Hyvinvoinnin edistämiseen liittyy useita toisiinsa kietoutuvia käsitteitä. Hyvinvointikertomus on tiivis ja kokoava kuvaus kunnan hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän tilasta. Hyvinvointistrategialla taas tarkoitetaan kunnan tietoisesti valitsemia hyvinvointipolitiikan painopisteitä ja valittua suuntaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvinvointiohjelma puolestaan on kunnan strategian toimeenpano- ja toteuttamissuunnitelma hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvointi on käsitteenä hankalasti määriteltävä ja siitä on useita, toisistaan eriäviä tulkintoja. Keskeisimmät koulukuntaerot liittyvät siihen, onko hyvinvointi osa terveyskäsitettä vai päinvastoin. Molemmat lähtökohdat ovat näkökulmasta ja painotuksesta riippuen oikeita, mutta tässä hyvinvointikertomuksessa käytetään yhdenmukaisuuden vuoksi käsitettä hyvinvointi, joka pitää sisällään terveyden ja terveys ymmärretään osana hyvinvointia. Yleisesti hyvinvointiin kuuluvaksi ymmärretään terveys, turvallisuus, sosiaalinen selviytyminen sekä viihtyminen omassa asuin- ja toimintaympäristössä. 10 Hyvinvoinnin käsite voidaan jakaa edelleen subjektiivisiin eli kokemuksellisiin ja objektiivisiin eli resurs- seihin liittyviin osatekijöihin. 11 Objektiivisesti määriteltäviä osatekijöitä ovat fyysinen ja psyykkinen terveys, elinoloja määrittävät tekijät sekä yksilön ja ympäristön vuorovaikutukseen sisältyvät tekijät. Subjektiivisen hyvinvoinnin osatekijöitä kuvataan ihmisten kokemuksilla ja tulkinnoilla hyvinvoinnistaan. Nämä kokemukset ja tulkinnat ovat luonnollisesti hyvin yksilöllisiä. Yhdelle hyvinvointi on turvallisuutta lapsen koulumatkalla, toiselle asumisen väljyyttä ja kolmannelle vaikkapa terveyspalvelujen saatavuutta. Yhteenvetona voi todeta, että hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena. Kuten todettua, hyvinvoinnin edistämiseen liittyy runsaasti yleistä hyvää tarkoittavaa retorista puhetta, käsitemäärittelyä ja väljää tavoiteasetantaa, mutta vähän konkreettisia käytännön malleja ja keinoja hyvinvointivaikutusten tunnistamiseksi, hyödyntämiseksi ja käyttöönottamiseksi. Hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä käsitteistö on pahimmillaan jopa poikkihallinnollista toimintaa rajoittava pullonkaula, joka lisää entisestään raja-aitoja eri professioiden välillä ja siten vaikeuttaa kunnan kaikille toimialoille ja sektoreille ulottuvaa laaja-alaista yhteistyötä. 10 Katso muun muassa Perttila ym ja Heikkilä & Kautto 2005

11 7 2.3 Hyvinvoinnin mittaaminen Hyvinvointia ei voi mitata millään yhdellä yksittäisellä mittarilla, sillä se on ilmiönä monisyinen ja monitulkintainen. Hyvinvointia voidaan kuvata laajalla kokoelmalla erilaisia, eri tekijöitä mittaavia osoittimia, eli indikaattoreita ja indeksejä. Indikaattorit ovat tilastollisia tunnuslukuja, jotka kuvaavat tutkittavana olevien ilmiöiden tilaa ja muutoksia ajassa. Indeksi on taas muutosta kuvaava tilastoluku, joka muodostetaan samaan teemaan kuuluvasta useasta eri indikaattorista. Indikaattoreilla ja indekseillä pyritään vertailtavuuteen eli siihen, että tiedot on esitetty esimerkiksi eri kunnissa ja alueilla samoilla mittareilla. Indikaattoritieto on kuitenkin saatavilla hajanaisesti eri lähteistä ja erilaisten osoittimien kirjo on valtava. THL:n tekemässä avainindikaattorihankkeen tietotarvekyselyssä tuli taannoin esiin, että suurimmat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietoaukot liittyvät ensisijaisesti toimintakykyyn, elinoloihin ja sairastavuuteen. Väestön terveyden osalta keskeisimmät tietoaukot liittyvät tietorekistereihin. Käytettävissä olevat tietorekisterit tarjoavat nykyisellään tietoa lähinnä erikoissairaanhoidossa hoidettavista sairauksista toisin kuin kunnan palvelujärjestelmän kannalta relevanteista sairauksista, jotka liittyvät esimerkiksi dementiaan tai diabetekseen. Lisäksi toimintakyvyn rajoitteet jäävät usein tietotarjonnan ulkopuolelle. Hyvinvoinnin tietoaukot liittyvät tietojen saamiseen lähinnä vain karkealla aluetasolla, kun suurin tietotarve kohdistuu niin kuntatasoiseen kuin vielä yksilöidympään kunnan osaalueita koskevaan hyvinvointitietoon. Kunnan ja kunnan osa-alueisiin liittyvään tietoon tulee merkittäviä parannuksia sitä mukaa kuin THL:n laajaan otospohjaan perustuvaa ATH-tutkimustietoa (Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus) saadaan enemmän käyttöön. 12 ATH-tutkimus laajenee kansalliseksi vuosina , jolloin Porikin on mukana laajassa tutkimuksessa. ATH-tutkimuksen tieto voidaan jatkossa yhdistää sekä sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta saatavaan tietoon että vertailutietoon muista suurista kaupungeista. ATH-tutkimuksen tieto mahdollistaa jatkossa myös osa-aluekohtaisen ja paikkatiedon hyödyntämisen samassa yhteydessä. Hyvinvoinnin mittaamiseen haasteisiin liittyy tietoaukkojen lisäksi mittareiden painottuminen ongelmalähtöiseen, menneeseen ja korjaavaan toimintaan. Ennaltaehkäisevät ja kokemukselliset hyvinvointimittarit ovat aliedustettuja suhteessa resursseja ja ongelmia mittaaviin pahoinvointimittareihin. Ennaltaehkäiseviin ja kokemuksellisiin mittareihin pääsee kiinni lähinnä vain asiakas- ja käyttäjäkokemuksiin perustuvien kyselyiden tai erilaisten barometrien kautta. Tilastolliset tunnusluvut ovat välttämättömiä päätöksenteon tukena, mutta niiden käytettävyys jää rajalliseksi, osatotuudeksi, ilman niihin liittyviä tulkintoja. Hyvinvointikertomuksen tarkoitus on tehdä sanallisia kuvauksia eli tulkintoja käytetyistä indikaattoreista ja indekseistä, koska tilastojen numeromassan taakse kätkeytyy aina sekä paikallisiin lähtökohtiin ja erityispiirteisiin liittyviä selityksiä että erilaisista toimintakäytännöistä johtuvia eroavaisuuksia. Käytännössä voi kärjistäen todeta, että vain paikallisilla asiantuntijoilla on ymmärrystä tulkita lukujen ja kuvausten taakse kätkeytyvä hiljainen tieto. Tieto on tarkoitus tuoda 12 Parikka ja Martelin 2011

12 8 yhteiseen keskusteluun hyvinvointikertomuksen avulla. 13 Hyvinvointi-indikaattoreita ja indikaattoritietoa on saatavilla useista eri lähteistä. Keskeisimmät kansallisen tason tiedontuottajat ovat Tilastokeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Esimerkiksi THL:n SOTKAnet-portaaliin on koottu eri toimijoilta ja eri THL:n tutkimushankkeista sosiaalija terveysalaan liittyvää tietoa. SOTKAnetin avulla käyttäjä voi hakea sosiaali- ja terveysalaan liittyvää indikaattoritietoa eri aluetasoilla muuna muassa absoluuttisina ja suhteutettuina lukuarvoina. (SOTKAnet). Tiedot on myös mahdollista saada suoraan graafisessa muodossa. Sähköisessä hyvinvointikertomuksessa käyttää SOTKAnetin indikaattoritietoa. Porin hyvinvointikertomuksen runko rakentuu useiden muiden kuntien kertomusten tapaan SOTKAnetin tietojen varaan. vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Opettajan ohjaamaan luokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kysely tehdään pääosin samalla lomakkeella, samaan aikaan vuodesta ja samalla menetelmällä, jolla mahdollistetaan kouluja sekä nuoria koskevan vertailukelpoisen tiedon saanti kahden vuoden välein. Tosin kaikki kunnat eivät osallistu Kouluterveyskyselyn toteuttamiseen. Indikaattori on tietokannassa niiltä vuosilta, jolloin kunta on osallistunut kyselyyn ja kunnassa on vastannut vähintään 15 poikaa ja tyttöä molemmilta luokka-asteilta ja aineiston kattavuus on vähintään 67 %. 14 Muita hyvinvointikertomuksessa käytettyjä lähteitä ovat Kela (Kelasto-tietokanta), Tilastokeskus, väestörekisterikeskus, poliisi (mm. rikos- ja tapaturmatilastot), Työ- ja elinkeinoministeriö (työllisyystilastot), Kuntaliitto (kuntaliiton indikaattoripalvelu) sekä kuntien omat tilastot ja muut sisäiset tietolähteet. Porin hyvinvointikertomuksessa on tukeuduttu ensisijaisesti THL:n ja Tilastokeskuksen tilastoihin ja soveltuvin osin muiden tilastoviranomaisten tuottamiin tietolähteisiin. Kokemuksellisia tilasto- ja kyselyaineistoja edustaa muun muassa kouluterveyskysely, joka on tehty Porissa kuusi kertaa vuosina peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Kysely tuottaa runsaasti tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista, terveysosaamisesta sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Tiedot kerätään valtakunnallisesti 13 Kt. esimerkiksi Kuntien hyvinvointikertomus hankkeen loppuraportti (Perttilä ym. 2004) 14 THL, Kouluterveyskysely 2011

13 9 3. Hyvinvointityö Porissa Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus ovat yksi kolmesta painopisteestä Porin kaupunkistrategiassa Lisäksi kahteen muuhun painopistealaan eli uusiutumiseen ja kilpailukykyyn sekä asuin- ja elinympäristöön sisältyy useita hyvinvointiin liittyviä ja vaikuttavia tekijöitä. Porin palvelustrategia 2016 linjaa kaupunkistrategian tavoitteita palvelurakenteen näkökulmasta. Myös palvelustrategiassa viitataan hyvinvointityöhön ja sen merkitykseen. Palvelustrategian vision mukaan vuonna 2016 palvelut ovat Porissa laadukkaita, toimivia, asiakaslähtöisiä ja hyvin saatavilla. Hyvinvoinnin edistämisen voi siis sanoa perustellusti olevan Porin keskeisimpiä strategisia tavoitteita. Porin kaupunki on ollut aloitteellinen ja aktiivinen toimija hyvinvointiin, terveyden edistämiseen ja turvallisuuteen liittyvässä organisointi-, uudistus- ja kehittämistyössä jo 1980-luvulta lähtien. Edelläkävijäesimerkkinä voidaan mainita se, että terveyden edistäminen nostettiin koko kaupunkiorganisaation strategiseksi tavoitteeksi jo 1990-luvulla. Hyvinvoinnin ja terveyden organisoinnissa on edetty pitkä polku tapaturmien ehkäisystä liikenneturvallisuustyöhön, lähiöuudistustyöstä Terveyttä kaikille ja Terve Kunta ajatteluun ja maakunnallisten yhteispalveluiden järjestämisestä aina laaja-alaisten palvelurakenneuudistusten läpivientiin 2010-luvun vaihteessa. Pori yhdisti sosiaali- ja terveyspalvelut perusturvaksi vuoden 2009 alussa. Samaan aikaan käynnistyi PARAS-lainsäädännön mukainen sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueen muodostaminen. Viiden sopimuskunnan (Pori, Luvia, Merikarvia, Pomarkku ja Ulvila) asukkaan yhteistoimintaalueen toiminta käynnistyi vuoden 2010 alussa. Lisäksi vuoden 2010 alusta toteutui Porin ja Noormarkun välinen kuntaliitos. Hyvinvoinnin edistämisen kannalta keskeistä työtä tehdään useissa hyvinvointitoimijoiden virallisissa ja epävirallisissa verkostoissa. Pori on esimerkiksi yksi perustajajäsenistä valtakunnallisessa Terve Kunta verkostossa, jonka tehtävänä on kehittää ja arvioida verkostoon kuuluvien kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä strategioita ja toimintamuotoja paikallisella tasolla sekä tuottaa ja välittää kokemuksellista tietoa hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksista, keinoista ja välineistä niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisella tasolla. Terve Kunta verkoston kansallisena koordinoijana toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja paikallisena koordinoijana Porin perusturva saakka (vastuu siirtyy Porin konsernihallinnolle alkaen). Porin Terve Kunta verkoston jäsenet ovat Porin hallintokunnista, Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen muista kunnista, koulutusorganisaatioista, Satakunnan sairaanhoitopiiristä, Porin poliisilaitokselta, kolmannelta sektorilta jne. Lisäksi Porin seudulla on useita neuvostoja, työryhmiä tai hyvinvointitoimijoiden vapaaehtoisuuteen perustuvia verkostoja, joilla on oma roolinsa hyvinvoinnin paikallisessa edistämisessä. Hyvinvoinnin edistämisen kannalta merkittävää työtä on tehty muun muassa Porin kaupungin turvallisuussuunnitelman valmistelun yhteydessä. Porin kihlakunnan alueelle laadittu turvallisuussuunnitelma tehtiin laaja-alaisessa valmistelussa vuosiksi Turvallisuussuunnitelman työ organisoitiin kahdeksan eri alatyöryhmän kautta. Alatyöryhmät liittyivät rikosten torjuntaan ja ehkäisyyn, arjen turvallisuuteen, väkivallan ehkäisemiseen, päihde- ja huumehaittojen ehkäisyyn, liikenneturvallisuuteen, yritys- ja tuoteturvallisuuteen, vesi- ja rajaturvallisuuteen ja asuinympäristöjen turvallisuuteen. Turvallisuussuunnitelman alatyöryhmissä on määritelty keskeiset tavoitteet ja kärkihankkeet, joista

14 10 useat ovat relevantteja hyvinvoinnin paikallisen edistämisen osalta edelleen. 15 Hyvinvointikoordinaattori on toiminut syksyyn 2012 saakka Terve Kunta verkoston esittelijänä. Hyvinvointikoordinaattori siirtyy marraskuussa 2012 Porin kaupungin konsernihallintoon, jossa toimenkuvaan liittyy edelleen Terve Kunta verkostotyöhön liittyvät asiat ja perustettavan hyvinvoinnin johtoryhmän sihteerinä toimiminen. Hyvinvointikoordinaattorin tehtävänä on toimia asiantuntijana ja esittelijänä hyvinvoinnin johtoryhmässä, tukea hyvinvoinnin edistämisen rakenteiden ja ohjausjärjestelmän toimivuutta, koordinoida hyvinvointikertomusten laatimista yhteistyössä Porikonsernin hallinnonalojen kanssa ja toimia yhteyshenkilönä hyvinvoinnin edistämiseen liittyvissä asioissa keskeisiin sidosryhmiin niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisella tasolla. ton heinäkuussa 2012 hyväksymässä Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen liittyvien kehittämisresurssien ja prosessien yhteen kokoaminen raportissa esitettiin seuraavia toimenpiteitä: Hyvinvoinnin johtoryhmän tehtävänä on johtaa ja valvoa hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien strategisten tavoitteiden suunnittelua ja toteuttamista. Hyvinvoinnin johtoryhmä vastaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä paikallisella tasolla tekemällä näkyväksi hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden keskeiset tavoitteet. Hyvinvoinnin johtoryhmässä on ensivaiheessa edustettuina edustajat Pori-konsernin kaikilta hallinnonaloilta ja seuraavassa vaiheessa johtoryhmää laajennetaan keskeisiin sidosryhmiin (mm. Satakunnan sairaanhoitopiiri, Satakuntaliitto, Ely-keskus, korkeakoulut, sosiaalipartnerit jne.). Hyvinvoinnin johtoryhmän puheenjohtajana toimii palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja. Porin kaupungin selvä strateginen linjaus on 2010-luvulla ollut, että hyvinvointityötä tulee koordinoida vaikuttavammin ja hyvinvoinnin edistämisen resurssit on koottava paremmin yhteen. Porin kaupunginvaltuus- 15 Porin kaupungin turvallisuussuunnitelma vuosiksi Porin kaupunki.

15 11 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahoksi määritellään Porin kaupunginhallitus 2. Hyvinvointitavoitteet määritellään 3. Hyvinvoinnin tilinpitojärjestelmä otetaan käyttöön 4. Sähköinen hyvinvointikertomus otetaan käyttöön 5. Asetetaan neljä poikkihallinnollista työryhmää ja käynnistetään toiminta Porin yhteistoimintaalueella 6. Porin Terve Kunta verkoston rooli ja tehtävä määritellään uudelleen ja/tai uusi perustettava hyvinvointiryhmä integroidaan osaksi Terve Kunta verkostoa 7. Asiamiestoimintojen suositukset hyödynnetään jatkossa nykyistä paremmin ja asiamiestoiminnot kerätään mahdollisuuksien mukaan fyysisesti yhteen paikkaan 8. Osallisuustoimintojen ja kolmannen sektorin ohjauksen ja koordinoinnin tehostamiseksi tarvitaan ns. järjestöasiamies 9. Hyvinvoinnin johtoryhmä nimetään ja toiminta käynnistetään 10. KH:n käyttöön varataan erillinen määräraha hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta strategisesti merkittävien hankkeiden edistämiseksi 11. Pori-konsernin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen liittyvien hankkeiden ohjausta ja koordinointia tehostetaan 12. Määritellään Kaste II-ohjelman ja hankkeiden hallinnointi sekä koordinointi

16 12 4. Porilaisten hyvinvointi Tässä luvussa esitellään porilaisten hyvinvointia eri teema-alueilta valittujen indikaattorien kautta. Osa indikaattoritiedoista on esitetty numeerisena taulukkotietona ja osa graafisesti. Jokaisen indikaattorin osalta on valittu tarkoituksenmukaisin esitystapa. Tiedot esitetään sekä poikkileikkaustietoina (viimeisin käytettävissä oleva tilastovuosi) että vuosien osalta. Vertailutiedot esitetään sekä absoluuttisina että suhteellisina lukuina. Lisäksi Porin kehityspiirteitä verrataan erikseen valittuihin verrokkikaupunkeihin ja koko maan keskiarvolukuihin. Vertailukaupungit valittiin tietoisesti siten, että ne ovat väestöpohjaltaan Poria suurempia. Verrokkikaupungeiksi valittiin Lahti, Turku, Jyväskylä, Kuopio, ja Kouvola. Verrokkikaupunkien tietoja verrataan koko maan keskiarvoon. Satakunnan maakunnan tiedot on nostettu verrokkikaupunkien joukkoon alueellisen vertailun mahdollistamiseksi, mutta Satakunnan tietoja ei ole erikseen analysoitu. Poikkileikkaustilanteen, viiden vuoden kehityspiirteiden ja verrokkikaupunkien avulla saadaan riittävä yleiskuva kehitystrendeistä, eri teema-alueilla tapahtuneista muutoksista ja yleisesti porilaisen hyvinvoinnin tilasta saman suuruusluokan kaupungeissa. Indikaattoritieto on jaoteltu teema-alueisiin, jotka liittyvät väestö- ja koulutusrakenteeseen, palvelurakenteeseen, terveyteen, sosiaaliseen hyvinvointiin, työ ja toimeentuloon, asumiseen, turvallisuuteen jne. 4.1.Yleistä Porin kehityksestä vuonna 2012 Pori on Suomen yhdenneksitoista suurin maakunnan keskuskaupungissa, Porissa. kaupunki. Porin asukasluku oli asukasta marraskuun lopussa Porin väki- sisäisestä muuttoliikkeestä että siirtolaisuu- Pori sai tasaista muuttovoittoa sekä maan luku kasvoi 139 henkilöllä tammimarraskuussa Porin luonnollinen vägatiivinen joka vuosi vuodesta 2000 alkaen. desta. Syntyneiden enemmyys on ollut neestönlisäys oli negatiivinen -155 henkilöä ja Taulukossa 1. on kuvattu Porin väestönkehityksen osatekijöitä suhteessa verrokkikau- muuttoliike positiivinen +293 henkilöä. Yli kolmannes (36,9 %) satakuntalaisista asui punkeihin. Taulukko 1 Porin väestönkehitys suhteessa verrokkikaupunkeihin vuonna 2012 Indikaattori Pori Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Turku Koko maa Väestö Väestömuutos /2012 Syntyneiden enemmyys 1-6/2012 Kuntien välinen nettomuutto 1-6/2012 Nettosiirtolaisuus 1-6/

17 13 Porin nettomuutto (tulomuuton ja lähtömuuton välinen erotus) oli positiivinen vuodesta 2007 alkaen. Pori on saanut muuttovoittoa noin henkilöä vuosien välisenä aikana. Verrokkikaupungeista on eniten saanut muuttovoittoa suhteessa keskiväkilukuun Lahti. Toisessa ääripäässä oli Kouvola, joka on saanut muuttotappiota vuosien välisenä aikana. Porin muuttovoitto suhteessa keskiväkilukuun on kasvanut hitaasti vuosien välisenä aikana. Pori Lahti Turku Jyväskylä Kouvola Kuopio Koko maa Kuvio 1. Porin ja verrokkikaupunkien nettomuutto promilleina tuhatta asukasta kohden vuosina Kaksi kolmesta porilaisesta työskenteli palvelusektorilla (71 %) ja yksi kolmesta teollisuuden toimialoilla (28 %). Alkutuotannosta sai elantonsa vain yksi sadasta porilaisesta (1 %). Porin elinkeinorakenne on edelleen varsin teollisuusvaltainen. Kuuden suurimman työnantajan joukossa oli kolme teollisuustoimijaa. Porin suurimmat työnantajat olivat Porin kaupunki (7105), Satakunnan sairaanhoitopiiri (3658), Satakunnan osuuskauppa (720), Technip Offshore (711), Sachtleben Pigments (611) ja Luvata Pori (563) vuoden 2012 alussa. Porin työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 12,2 % tammi-marraskuussa 2012, joka on vain 1,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 20 suurimman kunnan keskiarvo. Porin työttömyysaste on parantunut muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna koko luvun ajan ja on tällä hetkellä alhaisempi kuin esimerkiksi kuin Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä tai Lahdessa. Porin kokonaisverotulot olivat 277,2 miljoonaa euroa vuonna Porin kaupungin verotulot kasvoivat koko maan keskiarvoa enemmän vuoden 2012 aikana. Porin kunnallisveronalaiset tulot kasvoivat 6,6 %, kun koko maassa kunnallisverotulot kasvoivat keskimäärin 3,8 %. Porin kaikki verotulot kasvoivat 5,3 % vuonna Porin keskimääräiset tulot asukasta kohden olivat noin euroa, joka on hieman alhaisempi kuin koko maan keskiarvo. Porin kaupungin menot olivat vuoden talousarvioissa noin 715 miljoonaa euroa ja tulot 291 miljoonaa euroa. Menoista sosiaali- ja terveydenhuollon osuus oli 40 %.

18 Vieraskielisten osuus Porin asukkaista 98,1 % oli joko suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä ja 1,9 % muita kieltä puhuvia vuoden 2011 lopussa. Suomenkielisten osuus oli 97,6 % ja ruotsinkielisten 0,5 %. Saamenkielisiä oli yhteensä kaksi henkilöä. Ulkomaan kansalaisten osuus oli 1,5 % (1225) vuoden 2011 lopussa. Vieraskielisiä oli yhteensä henkilöä vuoden 2011 lopussa. Kuviossa 2. on esitetty vieraskielisten sijoittuminen Porin eri osa-alueilla vuonna Vieraskielisten osuus oli korkein Itäisen Maa-Porin alueella. Kaupungin osa-alueittain tarkasteltuna vieraskielisiä oli eniten Metallikylässä, jonka asukkaista 14 % oli vieraskielisiä. Vieraskielisten osuus oli Porin kaupungin keskiarvoa merkittävästi korkeampi lähiöissä. Esimerkiksi Sampolassa vieraskielisen osuus oli 6 % (162 hlöä), Pormestarinluodossa 5 % (154 hlöä), Impolassa 5 % (75 hlöä) ja Väinölässä 3 % (104 hlöä). Mitä kauemmaksi mennään Porin ydinkeskustasta, sitä vähäisempi on vieraskielisten osuus. Esimerkiksi useilla Porin maaseutumaisilla osa-alueilla vieraskielisten osuus jäi vain muutamaan henkilöön (osuus 0-0,1 %:ia). Kuvio 2. Vieraskielisten osuus (%) Porin kaupunginosien mukaan v Koulutustaso ja rakenne Pori on kasvava opiskelija- ja korkeakoulukaupunki. Porin korkeakouluissa (Porin yliopistokeskus, Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin toimipisteet ja Diakoniaammattikorkeakoulu) opiskeli yhteensä noin opiskelijaa. Toisella asteella opiskeli noin opiskelijaa. Koululaisten määrä oli noin henkilöä.

19 15 Tilastokeskus mittaa koulutustason nousua niin sanotun koulutustasomittarin avulla, jossa huomioidaan kaikkien koulutusasteiden suoritetut tutkinnot ja lasketaan sen jälkeen eri koulutusasteiden koulutuksenkeston mukaan indeksiluku alueelle. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa siis väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Mittaimen avulla on mahdollista vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia. Porin koulutustaso on noussut muiden suurten kaupunkien tavoin vähän kerrassaan vuosi vuodelta, koska valmistuneet nuoret ikäluokat ovat keskimäärin koulutetumpia kuin vanhemmat ikäryhmät. Verrokkikaupunkien välillä oli varsin suuria eroja koulutustasossa, jotka perustuvat ensisijaisesti kaupungissa olevaan koulutusrakenteen laajuuteen ja monipuolisuuteen. Suurissa ja keskisuurissa yliopistokaupungeissa koulutustaso oli merkittävästi korkeampi kuin esimerkiksi Porin kaltaisilla yliopistokeskuspaikkakunnilla tai ilman korkeakoulua olevissa maakuntakeskuksissa. Esimerkiksi korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 24,9 % Porissa vuonna 2010, kun vastaava osuus oli suurissa yliopistokaupungeissa 35 %:in molemmin puolin. Porin koulutustaso ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli vuonna 2010 sillä tasolla missä se oli suurimmissa yliopistokaupungeissa 1990-luvun puolivälissä. Toisin sanoen Porilla on kirittävänä noin 15 vuoden etumatka koulutustasossa lähtötilanteen eli korkeakoulujen puuttumisen vuoksi. Pori Lahti Turku Jyväskylä Kouvola Kuopio Koko maa Kuvio 3. Porin ja verrokkikaupunkien koulutustason kehitys vuosina Kuviossa 4. esitetään kaupunginosittain, miten vuotiaat perusasteen tutkinnon suorittaneet sijoittuvat alueellisesti. Porissa perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 15 % väestöstä vuoden 2011 lopussa. Perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus ylitti jopa 50 %:in osuuden joillakin maaseutumaisilla reuna-alueilla, mutta luvut eivät ole tilastollisesti luotettavia, koska em. alueiden väkiluku oli erittäin alhainen. Porin kaupungin keskiarvon ylitti isoista kaupunginosista selvimmin perustutkinnon suorittaneiden osuudessa Sampola (27 %), Pihlava (26 %), Impola (25 %), Pormestarinluoto (24 %) ja Koivula (22 %). Perustutkinnon suorittaneiden osuus oli alhaisin isoista kaupunginosista Itäisessä Aitta-

20 16 luodossa (3 %), Tuulikylä-Lotskerissa (5 %), Pietniemessä, Tuorsniemi-Paratiisinmäessä ja Tiiliruukki-Liikastenmäessä (6 %) ja Kalaholmassa (7 %). Kuvio 4. Perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) Porin kaupunginosissa Väestörakenne ja huoltosuhde Koko väestön ikärakenteen kuvaamiseen yhdellä luvulla on kehitetty joukko mittareita, joista yleisemmin käytetään väestöllistä tai taloudellista huoltosuhdetta. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja eläkeläisten määrää suhteessa työikäisten määrään. Taloudellinen huoltosuhde puolestaan kuvaa työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhdetta työllisten määrään eli mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Väestöllinen huoltosuhde pohjautuu pelkästään väestön ikärakenteeseen eikä se ota huomioon työllisyyttä. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli 51,6 vuoden 2010 lopussa. Vuoden 2010 lopussa noin 43 prosenttia Suomen väestöstä kävi töissä. Loput 57 prosenttia väestöstä olivat alle 15-vuotiaita, työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita tai muita työvoiman ulkopuolisia henkilöitä. Väestöllinen huoltosuhde on 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 suhde on jo yli 0,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 70. Suomen väestörakenne siis vanhenee. Asukasmäärältään suurissa kunnissa huoltosuhde on pääosin parempi kuin pienissä kunnissa. Kuopion, Turun ja Jyväskylän huoltosuhde oli koko maan keskiarvoa alempi. Sama kehityspiirre on nähtävissä kaikissa suurissa opiskelija- ja korkeakoulukaupungeissa. Porin ja Kouvolan huoltosuhde ylittivät koko maan keskiarvon.

21 17 Pori Lahti Turku Jyväskylä Kouvola Kuopio Koko maa Satakunta Kuvio 5. Väestöllinen huoltosuhde Porissa ja verrokkikaupungeissa vuosina Porin väestörakenne jakautui pääikäryhmittäin siten, että alle 15-vuotiaiden osuus oli 14,8 %, vuotiaiden 64,1 % ja yli 65- vuotiaiden 21,1 % vuoden 2011 lopussa. Joka viides porilainen oli yli 65-vuotias vuoden 2011 lopussa. Iäkkäiden ikäryhmän määrällinen ja suhteellinen osuus kasvaa edelleen ja 2020-luvuilla nykyiseen verrattuna. Lapsiperheiden osuus oli noin 38 % ja yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä noin 22 %. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä ilmaiseen yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä. Lapsiperheiden osuus oli Porissa alhaisempi kuin koko maan keskiarvo ja vastaavasti yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä suurempi kuin koko maan keskiarvo. Verrokkikaupungeista lapsiperheiden osuus oli korkein Jyväskylässä ja alhaisin Turussa. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli vastaavasti korkein Turussa ja alhaisin Jyväskylässä. Kuvioissa 6. on kuvattu lapsiperheiden osuus verrokkikaupungeissa ja kuviossa 7. yksinhuoltajaperheiden osuus. Pori Lahti Turku Jyväskylä Kouvola Kuopio Koko maa Kuvio 6. Lapsiperheiden osuus perheistä Porissa ja verrokkikaupungeissa vuosina

22 18 Pori Lahti Turku Jyväskylä Kouvola Kuopio Koko maa Kuvio 7. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Porissa ja verrokkikaupungeissa vuosina

23 19 5. Palvelurakenne Palvelurakennetta on seuraavassa tarkasteltu muutamien eri ikäryhmien elinkaaripalveluiden kautta. Valitut indikaattorit eivät ole suorassa yhteydessä toisiinsa, vaan enemmän esimerkkejä palvelurakenteesta eri ikäryhmien ja eri palvelujen näkökulmasta. Vertailun kohteeksi otettiin perusterveydenhuollon lastenneuvolakäynnit, perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit, kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden osuus, työkyvyttömyyseläkettä saavat, täyttä kansaneläkettä saavien yli 65-vuotiaiden osuus, säännöllisen kotihoidon piirissä olevat yli 65-vuotiaat, pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat yli 75- vuotiaat, yksinasuvat yli 75-vuotiaat, kotona asuvat yli 75-vuotiaat sekä muutama päihteiden vuoksi hoitoa tarvitsevien indikaattoria Perusterveydenhuollon lastenneuvolakäynnit tuhatta 0-7 vuotiasta asukasta kohden Perusterveydenhuollon lastenneuvolakäynnit hoidon käynteinä tilastoidaan asiakkai- ilmaisevat lastenneuvolan käyntien den/potilaiden terveyden- ja sairaanhoitohoidon osuuden 0-7 vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä käynnit vastaanotoilla ja lääkärin tai muun kohden. Porissa lastenneuvoloiskäynnit sa käydään maan keskitasoa harvemmin. henkilökunnan suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo. Vuonna 2009 lastenneuvolakäyntejä oli selvästi enemmän kuin edellisinä vuosina, mutta vuonna 2010 tapahtui jyrkkä lasku käyntitiheydessä edelliseen vuoteen verrattuna. Lastenneuvolan käynnit sisältävät terveyskeskusten lastenneuvolassa tehdyt lääkärikäynnit ja käynnit muun ammattihenkilökunnan luo. Perusterveydenhuollon avo- Käyntitiheydessä oli merkittäviä eroja verrokkikaupunkien välillä: esimerkiksi Kouvolassa oli noin 3400 käyntiä tuhatta alle 7- vuotiasta kohden, kun taas Kuopiossa ja Jyväskylässä tehtiin noin 2500 lastenneuvolakäyntiä eli noin 900 käyntiä vähemmän. Porin ja Turun lastenneuvolakäyntitiheys oli samalla tasolla Pori Lahti Turku Jyväskylä Kouvola Kuopio Koko maa Satakunta Kuvio 8. Perusterveydenhuollon lastenneuvolankäynnit tuhatta alle 7-vuotiasta kohden vuosina

24 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit Indikaattorit ilmaisevat perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntien osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiys-, lasten- ja, perhesuunnitteluneuvoloissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Lääkärikäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla ja lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo. Tiedot kerätään terveyskeskuksittain niin, että ne ilmoitetaan erikseen oman kunnan/kuntien potilaiden käynneistä sekä yhteensä ulkopaikkakuntalaisten käynneistä. Koska ulkokuntalaisten käyntien osalta ei saada tarkkaa kotikuntatietoa, jaetaan terveyskeskuskuntayhtymien osalta ulkokuntalaisten käynnit kuntayhtymään kuuluvien kuntien oman kunnan potilaiden käyntimäärän suhteessa ja lisätään kunkin jäsenkunnan oman kunnan potilaiden käyntimäärään. Terveyskeskusten osalta ulkopaikkakuntalaisten käynnit lisätään suoraan oman paikkakunnan asukkaiden käynteihin ja ilmoitetaan SOTKAnet-kantaan terveyskeskuskunnan omalle kuntakoodille. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla on Porissa pudonnut selvästi vuoden 2008 jälkeen. Vertailukaupunkeihin ja koko maan tilastoihin nähden porilaiset vuotivat käyttävät harvemmin avohoidon lääkäripalveluita Pori Lahti Turku Jyväskylä Kouvola Kuopio Koko maa Satakunta Kuvio 9. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä on Porissa laskenut vuoden 2008 jälkeen. Vertailukaupunkeihin ja koko maan tilastoihin nähden porilaiset 65 vuotta täyttäneet käyttävät hieman keskiarvoa vähemmän avohoidon lääkäripalveluita.

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kuva: Sirpa Kynäslahti Kuva: Porin kaupunki/kalle Aaltonen SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kehittämispäällikkö Timo Aro ja hyvinvointikoordinaattori Sirpa Kynäslahti

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja?

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä 25.5.2011 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntamarkkinat 10.9.2014 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Ehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa kustannuksiin Esimerkki: Kuinka

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA Word 2007 Laaditaan talousarvio ja toimintasuunnitelma, joka sisältää Hyvinvointi -TOSUN vuosittain ja hyvinvointi strategian valtuustokausittain Hallintokunnat

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.8.2013 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys Porin työllisyyden

Lisätiedot

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Kunnissa eletään entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Miten johdetaan ja kehitetään

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 22.11.2012 Pielisen Karjala 12 kpl JUUKA Ellin kulma Juuan terveyskeskus LIEKSA Honkalampi-säätiö,

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Kuva: Jan Virtanen Kehittämisen vastuualue/timo Aro Keskeiset nostot yhteenvetona ensimmäisestä kvartaalista 2013 1) Porin työttömyysaste on muihin suuriin kaupunkeihin

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 TEAviisari 2013 Seinäjoki Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 www.thl.fi/teaviisari Kuntajohdon kyselyn tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena

Lisätiedot

VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ

VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ LAATIJAT: TIMO ARO (TOIM.) SIRPA KYNÄSLAHTI MARKO LUNDENIUS TIMO WIDBOM PORIN KAUPUNKI, JOULUKUU 214 SATAKUNNAN KUNTIEN PROFIILIKUVAUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011 Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Sisällysluettelo Johdanto 3 Kemin kaupungin työskentelyjakson

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa. 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa. 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijana THL tukee toimeenpanoa siten, että varmistetaan: Asiakas- ja potilaslähtöisyys

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kajaanin valtuustosali Kerttu Perttilä, STM

Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kajaanin valtuustosali Kerttu Perttilä, STM Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Kajaanin valtuustosali 21.3.2011 Kerttu Perttilä, STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

1(3) ELY-KESKUSTEN SÄÄDÖSKARTOITUS Missä säädöksen pykälissä ELY-keskus mainitaan ja mikä on ELYkeskuksen kyseisen säännöksen mukainen tehtävä (esim. lupa- tai valvontatehtävä, lausunnon antaja)? Jos ELYkeskuksten

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI. _ Lausunto 13.8.2014. Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto. Tuija. Koivisto

KEURUUN KAUPUNKI. _ Lausunto 13.8.2014. Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto. Tuija. Koivisto Lausunto 13.8.2014 Sisäministeriö Pl 26 00023 Valtioneuvosto Viite: Toimenpidepyyntö 17.6.2014 SM021:00/2013 Lausuntona raportista Päätöksiä turvallisuudesta. Turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot