Kiitän Kurikan kaupunkia kutsusta tähän itsenäisyyspäivän juhlaan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiitän Kurikan kaupunkia kutsusta tähän itsenäisyyspäivän juhlaan."

Transkriptio

1 1 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos KURIKAN KAUPUNGIN ITSENÄISYYSPÄIVÄJUHLA JUHLAPUHE Kiitän Kurikan kaupunkia kutsusta tähän itsenäisyyspäivän juhlaan. Suomalaisen yhteiskunnan itsenäisyyteen liittyvät kysymykset ovat noin sadan vuoden kuluessa muuttuneet merkittävällä tavalla. Valtiollinen itsenäisyys ei tänä päivänä ole uhattuna. Sen sijaan olemme sadan vuoden takaista aikaa paljon riippuvaisempia kansainvälisestä yhteisöstä, maailmantaloudesta, eurooppalaisesta yhteistyöstä, uudesta informaatio- ja muusta teknologiasta ja sen mukanaan tuomista myönteisistä ja kielteisistä ilmiöistä. Media nostaa ennen näkemättömällä tavalla teemoja ja kysymyksiä politiikan asialistalle. Kansalaisten kohonnut koulutustaso, ihmisten ja eri laisten ryhmien mahdollisuudet kommunikaatioon "koko maailman" kanssa, tuovat yhteiskunnalliseen elämään monia vaikeasti ennustettavia ilmiöitä ja kysymyksiä. Entiset lähiyhteisöt ovat saaneet tehdä tilaa sosiaaliselle medialle, jossa ryöppyävät erilaiset mielipiteet vailla lähettäjän henkilöllisyyttä ja usein hyvän käytöksen sääntöjäsivuuttaen. Näiden uusien ilmiöiden käsittelyyn, puhumattakaan niiden hallintaan, meillä ei vielä ole toimivia ja turvallisia välineitä. Olemme lisäksi entistä tietoisempia ilmaston ja muun luonnon tuomista uhkakuvista niin yhteiskuntien toimivuulle kuin taloudellekin. Näiden suorastaan uhkakuvilta vaikuttavien näkymien jälkeen on kuitenkin syytä tarkastella itsenäisyyttä hieman läheisemmästä perspektiivistä. Kunnat itsenäisyyskeskustelun keskiössä Suomalaisen yhteiskunnan itsenäisyyskeskustelu keskittyy tänä päivänä suurelta osin kuntiin ja niiden itsenäisyyteen. Suomalaisia kuntia koskevaan keskusteluun liittyy väistämättä myös kysymys kansalaisten hyvinvoinnista ja suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Suomessahan hyvinvointivaltio on jo kauan sitten muuttunut hyvinvointikunnaksi, niin keskeiseksi on kuntien rooli hyvinvointiyhteiskunnan toiminnassa muodostunut. Olemme myös tottuneet ajattelemaan, että

2 2 hyvinvointi tarkoittaa ensi sijassa julkisten palvelujen hyvää saatavuutta koko väestölle. Kuntien vastuulla olevat terveyspalvelut, lasten päivähoito, peruskoulu, sosiaalipalvelut ja ikäihmisten hoito ja hoiva muodostavat hyvinvointiyhteiskunnan keskeisen ytimen. Vaikka joissakin kysymyksissä on parantamisen varaa, olemme näissä kansalaisten kannalta tärkeissä tehtävissä onnistuneet kansainvälisestikin katsoen kohtuullisen hyvin. Sen monet kansainväliset arvioinnit ovat toistuvasti osoittaneet. Ajankohtainen tilanne ja aikaisempaa kapeampi taloudellinen liikkumavara pakottavat meidät palaamaan näiden myönteisten toteamusten jälkeen hyvinvointiyhteiskunnan keskeisten lähtökohtien ja sisältöjen tarkempaan tarkasteluun. Pyrin seuraavassa yhtäällä tarkastelemaan sitä, * mikä kunta pohjimmiltaan on ja toisaalta * mitä ymmärrämme hyvinvoinnilla. Mikä kunta on? Kuntalaki määrittelee kunnan ensimmäiseksi tehtäväksi kunnan asukkaiden itsehallinnon toteuttamisen. Kunnallinen itsehallinto on kunnille perustuslaissa taattu oikeus. Sen lisäksi kunnalla on monta muutakin ulottuvuutta. Viime vuosikymmeninä on korostunut kunnan tehtävä nimenomaan palvelujen järjestäjänä ja se korostuu myös ajankohtaisessa keskustelussa. Monet vanhemmat ihmiset puolestaan saattavat edelleenkin ymmärtää kunnan lähinnä sen viranomaisroolin kautta; kunnanvirasto virkamiehineen symbolisoi vieläkin monille itse kuntaa. Entisinä aikoina viranomaisten toimenpiteet saatettiin kokea jopa tylyinä ja viranomaiskuntaan liittyi monilla hieman pelottaviakin tunteita. Toisaalta päätöksentekijä - kunta on - tai ainakin sen pitäisi olla - vaalien kautta tuttu, mutta kansalaisten mielikuvat kunnallispolitiikasta saattavat olla yhtä hyvin positiivisia kuin negatiivisiakin. - Kaikille ero kunnan ja valtion välilläkään ei ole kovin selvä: viranomainen mikä viranomainen. Kunta on kaikkea edellä kuvattua: se on päätöksentekijäkunta, palvelukunta ja viranomaiskunta. Mutta kunta on myös jotakin muuta. Se on paikkakunta, ihmisten elämisen ja toiminnan maantieteellinen, fyysinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Se on myös monille tärkeä luontoympäristö. Kunta on tietyllä alueella asuvan väestön kokonaisuus, joka yhteisvastuullisesti huolehtii oman väestönsä hyvinvoinnista: päättää paljonko veroja kerätään ja miten ne jaetaan. Toki varojen jakamiseen vaikuttaa paljonkin myös valtio lainsäädännöllään, mutta se ei poista kunnan luonnetta yhteisvastuun organisaationa. Kunnan edellytyksiin hoitaa väestönsä hyvinvointia

3 3 vaikuttaa luonnollisesti myös kunnan elinkeinotoiminta, sen tuoma taloudellinen kantokyky, kunnan yleinen elinvoimaisuus, sen organisoitumisen muodot ja toimintakulttuuri. Paikallinen historia tuo kunnan elämään oman luonteensa. Kuntien tehtävät edellyttävät riittäviä taloudellisia voimavaroja palveluvelvoitteiden hoitamiseen. Nähtävissä on, että kaikkien kuntien "hartiat" eivät tulevaisuudessa riitä annettujen vastuiden kantamiseen. Tämän vuoksi kunnallisten palvelujen ja talouden rakenteet ovat parhaillaan perusteellisen uudelleen organisoinnin kohteena. Olemme tulleet sellaiseen kehityksen vaiheeseen, jossa kunnan perusulottuvuudet eivät enää kuljekaan yhtä jalkaa. "Palvelukunta" vaatii nykyiseen keskimääräiseen kuntakokoon verrattuna suurempia väestöpohjia ja leveämpiä talouden hartioita. Kunta "paikkakuntana", asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien areenana sekä kuntien itsehallinto puolestaan toimivat hyvin ihmisen kokoisissa yhteisöissä. Suuren koon pelätään näivettävän vaikuttamismahdollisuuksia ja vaikeuttavan palvelujen saatavuutta samalla kun pienen kunnan pelätään ajautuvan taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen.. Muutama vuosikymmen sitten saksalainen filosofi ja yhteiskuntateoreetikko Jürgen Habermas jäsenteli yhteiskuntaa kahden näkökulman kautta: hän puhui järjestelmien maailmasta ja elämismaailmasta. Mielestäni tämä jäsentely on kayttökelpoinen väline myös tämän päivän kuntakeskusteluun.järjestelmien maailma tarkoittaa kaikkia niitä virallisia ja muita organisaatioita, jotka toteuttavat erilaisia yhteiskunnan toimintoja, muun muassa hyvinvointipalveluja. Elämismaailma puolestaan on se maailma, jossa ihmiset elävät ja toimivat jokapäiväisissä toimissaan. Esimerkiksi perhe on keskeinen osa elämismaailmaa, vaikka siihenkin tietysti vaikuttavat monet järjestelmät. Päivähoito, koulu, työpaikat ja harrastukset toimivat molemmissa "maailmoissa"; ne ovat arkielämän ympäristöjä, mutta myös osa järjestelmien maailmaa. Kysymys ei välttämättä ole siitä, että meidän pitäisi valita tulevaisuuden ratkaisuksi joko järjestelmäkunta tai elämiskunta. Kysymys pelkistyy mieluumminkin siihen, millä tavoin kykenemme ratkaisemaan tämän ristiriidan kunnan erilaisten ominaisuuksien - Habermasia soveltaen järjestelmäkunnan ja elämiskunnan - välillä. Tai miten kykenemme sovittamaan yhteen nämä kaksi sinänsä perusteltua tulevaisuuden kuvaa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta käyty vilkas ja kiihkeäkin keskustelu osoittaa, että erilaisten näkökulmien yhteen sovittaminen ei suinkaan ole helppoa. Se minkä käyty keskustelu on kuitenkin osoittanut, on ihmisten vahva side omaan kuntaansa, omasta kunnasta nouseva identiteetti.tämä on valtava voimavara, joka kuntien tulevassa suunnassa on tärkeä pitää mielessä ja vaalia tätä myönteistä voimaa. - Juuri ilmestyneen

4 4 tutkimuksen mukaan jurvalaisetkin pitävät itseään edelleen jurvalaisina, vaikka kuuluvatkin Kurikan kuntaan. Olipa lopullinen ratkaisu kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa mikä hyvänsä, kunnan paikkakuntaluonnetta ei ole mahdollista hävittää. Kuntaa ei voida siirtää toiseen maantieteelliseen ympäristöön eikä kunnan väestöä voida vaihtaa toiseksi. Kaikki ihmiset asuvat kunnassa ja kunnan luonne jokapäiväisen elämän ympäristönä, kotiseutuna säilyy. Pienen lapsen ensimmäinen ympäristö rajoittuu hänen perheensä elinympäristöön ja näitä ensimmäisten ympäristöjen kokemuksia me kannamme mukanamme koko elinikämme, tietäen tai tietämättä. Myös ikääntyvän ihmisen ympäristö on useimmiten ja entistä pidempään hänen lähin elin- ja ihmisympäristönsä, jonka merkitys esimerkiksi liikuntakyvyn rajoittuessa vain kasvaa. Ja vaikka työikäinen väestö saattaa siirtyä työpaikkaan oman kunnan rajojen ulkopuolelle, sekin yleensä palaa kotikuntaan työajan jälkeen. Voimmekin kysyä, tulisiko meidän - järjestelmämaailman mahdollisesti muuttuessa- panostaa sen kysymyksen pohtimiseen, mitä kunnat voivat tehdä paikkakuntina, elämismaailmana. Suurin osa meistä ei elä palveluissa, vaan perheissä, omassa kodissa, päiväkodeissa, koulussa, työpaikoilla, harrastuksissa, naapurustossa, ystäväpiirissä ja monenlaisissa yhteisöissä. Siihen millaisia nämä paikat ovat kokemusympäristönä, voimme vaikuttaa myös itse. Ja silloinkin kun palvelujen määrälliselle kasvulle tulevat rajat vastaan, on mahdollista asenteilla aikaan saada ihmisiä kunnioittavaa työskentelyn laatua. Jos rakennamme hyvää elämiskuntaa on tärkeä hakea vastausta muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Minkälainen on hyvä kunta lasten näkökulmasta? Minkälaisessa "elämiskunnassa" perheet voivat hyvin? Minkälaiset ovat asukkaiden työmahdollisuudet? Näkyykö kunnan elämän eri areenoilla niin vanhoja kuin nuoriakin, niin tavallisia ja erilaisiakin ihmisiä? Miten toteutuu paikallisissa toiminnoissa vanhojen ihmisten ihmisarvon kunnioittaminen? Tunnetaanko ihmisten kesken yhteistä vastuuta? Koetaanko kunta omaksi ja luotetaanko oman kunnan toimintaan? Luottamus on todettu monissa tutkimuksissa ns. sosiaalisen pääoman keskeiseksi elementiksi. Mitä hyvinvointi on? Kunnallisen palveluvarustuksen laajentuminen kansalaisten kannattamien tavoitteiden suuntaan on johtamassa ristiriitaan talouden mahdollisuuksien kanssa. Aikaisempia yhteiskunnallisia vaiheita -

5 5 maatalousyhteiskuntaa ja teollisuusyhteiskuntaa - varten luodut palvelujen toimintamallit eivät enää takaa turvallisuutta vaikeasti ennakoitavien yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten oloissa. Jatkuvaan kasvuun uskonut yhteiskunta joutuu arvioimaan uudelleen monet keskeiset toimintamallit, myös yhteiskuntamme keskeisten instituutioiden - kuten kuntien - tavoitteet ja toimintamahdollisuudet. Kuntainstituution analyysin rinnalla on tarkasteltava myös sitä, mitä tarkoitamme hyvinvoinnilla. Suomalainen sosiologi Erik Allardt teki 1970-luvulla laajan pohjoismaisen tutkimuksen kartoittaakseen mitä ihmiset oikeasti sisällyttivät hyvinvointiin. Syntyi klassiseksi muodostunut teoria pohjoismaisesta hyvinvoinnista, jonka Allardt on esittänyt teoksessaan Hyvinvoinnin ulottuvuuksia (1976). Tutkimuksensa pohjalla Allardt päätyi siihen, että hyvinvoinnissa on kolme keskeistä osa-aluetta: - omistaminen, johon hän sisällytti aineellisen omistamisen lisäksi myös terveyden - rakastaminen, jolla hän tarkoitti yksilöiden välistä rakkaussuhdetta laajemmin ihmisten välisiä suhteita yleensä tai suhteita yksilöiden ja yhteisöjen tai yhteiskunnan välillä ja - itsensä toteuttamisen mahdollisuuden. Euroopan Unionin piirissä on tehty lukuisia tutkimuksia hyvinvoinnin sisällöstä. Niiden keskeinen havainto on se, että hyvinvointi ei tarkoita pelkästään yksilöiden tai perheiden taloudellista toimeentuloa tai terveyttä, vaan myös ihmisten välisiin suhteisiin sekä yhteisöjen toimintaan liittyviä osa-alueita. Hyvinvointiin sisältyvät ihmisten osallisuuden kokemukset, se tunteeko kuuluvansa johonkin, tunteeko olevansa tärkeä jollekin tai jossakin. Tästä näkökulmasta viime aikoina paljon keskusteltu syrjäytyminen on hyvinvoinnin puutetta. Syrjäytymisen lääkehän ei ole raha, vaan osallisuus, johonkin kuulumisen kokemus. Hyvinvointiin yhteisötasolla luetaan eurooppalaisissa tutkimuksissa sekin, miten ehyt yhteisö on, toisin sanoen ovatko väestöryhmien väliset erot suuret vai pienet. Ja hyvinvointia kuvaavat myös ihmisten itsensä toteuttamisen mahdollisuudet. Tällä alueella esimerkiksi koulutus, sivistys laajemmin ja kulttuuri antavat monipuolisia välineitä. Kun hyvinvointiyhteiskunta joutuu nyt käymään perustavaa laatua olevaa keskustelua siitä, säilyykö hyvinvointivaltio tai hyvinvointiyhteiskunta, on kysyttävä, miten toteutuvat paikkakunnalla - paikallisessa elämismaailmassa - omistaminen, rakastaminen ja itsensä toteuttaminen edellä kuvatuissa merkityksissä.

6 6 Olemme tottuneet ajattelemaan, että hyvinvointi toteutuu ensi sijassa palvelujen muodossa. Käynnissä olevan kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksenkin tavoitteena on ensi sijassa palvelujen turvaaminen. Palvelut ovat kuitenkin luonteeltaan hyvinvoinnin välineitä, eivät itse tarkoitus. Niiden tehtävä on aikaan saada hyvinvointia. On rehellisesti tarkasteltava sitäkin, onko ja miltä osin tähänastinen hyvinvointiyhteiskunta palveluineen täyttänyt tämän tehtävänsä. Edellä jo totesin, että monilta osin tähänastinen hyvinvointiyhteiskunta on vastannut hyvin, osin jopa erinomaisesti väestön tarpeisiin. Puutteistaankin huolimatta terveydenhuolto on kohentanut ihmisten fyysista toimintakykyä ja kyennyt samaan hallintaan monia laajoja kansantauteja, puhumattakaan erikoissairaanhoidosta, jonka taso Suomessa on kansainvälisestikin arvioiden huippuluokkaa. Olemme kyenneet aikaansaamaan lapsille ja perheille turvallisen päivähoidon ja osaavien opettajien avulla edelleenkin korkeatasoisen peruskoulutuksen - viimeisen Pisatutkimuksen tuloksista huolimatta - sekä tasokkaan ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen. Mutta yhteiskunnassa on myös alueita, joissa vaikeudet ja ongelmat tuntuvat jatkuvan, jopa kasvavan ja kasautuvan hyvistä pyrkimyksistä ja mittavista panostuksista huolimatta. Emme ole kyenneet estämään tai vähentämään lastensuojelun tarvetta, emme monen nuoren syrjäytymistä siitä huolimatta, että useimmat heistä ovat kulkeneet läpi hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluiden: äitiys- ja lastenneuvolan, päivähoidon ja peruskoulun. Emme myöskään ole kyenneet ehkäisemään tai vähentämään päihdeongelmien aiheuttamia monenlaisia taloudellisia ja psykososiaalisia ongelmia, emme väestön lisääntyvää jakautumista hyvin toimeentuleviin, hyvin pärjääviin ja monin tavoin huono-osaisiin, yhteiskunnan kehityksestä osattomiin ihmisiin. Emmekä ole voineet välttää kehitystä, jossa ikääntyvät ihmiset usein kokevat olevansa vain yhteiskunnan rasitus, tuottamaton joukko, joka on uhka yhteiskunnan taloudelle ja jonka elämänkokemus jää yleensä hyödyntämättä yhteiskunnan ja kunnan sosiaalista pääomaa koottaessa. Kaikkien näiden kysymysten yhteisenä pohjavirtana on se, miten me ihmisten yhteisöinä - perheinä, päiväkoteina, kouluina, työyhteisöinä, ikäihmisten asumisyhteisöinä ja kuntana - toimimme, minkälaisin asentein kohtelemme vanhoja ihmisiä ja minkälaisia toiminta-areenoita olemme valmiit luomaan niiden ihmisten sosiaaliselle osallisuudelle ja toiminnalle, jotka ovat vaarassa jäädä syrjään ja osattomiksi. Hyvänä esimerkkinä viimeksi mainitusta aktiivisuudesta on syytä mainita Kurikan työnhakijoiden aktiivinen toiminta, joka on saanut valtakunnallistakin huomiota.

7 7 Aluetta jossa hyvinvointiyhteiskunnalla ja hyvinvointikunnalla on vielä tehtävää, voisimme kuvata Erik Allardtin käsitteistöä käyttäen rakastamisen alueeksi, jolloin se on siis ymmärrettävä yleensä ihmissuhteiden, perheiden turvallisuuden, ihmisten sosiaalisten yhteyksien, eri ikäryhmien välisen kanssakäymisen toisin sanoen yhteisösuhteiden alueeksi. Se on välittämisen ja yhteisen vastuun aluetta. Sen keskeinen voimavara ovat ihmiset itse ja ihmiset yhdessä. Tässä yhteydessä haluan korostaa nimenomaan perheen merkitystä. Pohja hyvinvoinnille syntyy varhaisina vuosina niiden ihmisten antamasta turvallisuudesta ja kiintymyksestä, jotka meitä elämän ensimmäisinä vuosina hoitavat ja kasvattavat. Perheet ovat vahvoja vaikuttajia nuoren sosiaalisessa toimintakyvyssä, johon äskettäisen Sirpa Kannasojan väitöskirjan mukaan kuuluu olennaisena osana tulevaisuuden suunnittelu ja usko omiin mahdollisuuksiin. Edellä kuvattujen hyvinvoinnin puutteiden vastapainoksi on tärkeä todeta myös kehityksen positiivisia piirteitä. Meillä on entistä enemmän - itse asiassa suunnaton määrä - tietoa lapsen ja nuoren hyvän kasvun edellytyksistä. Tiedämme, minkälaiset kokemukset ovat olennaisia lapsen hyvälle kehitykselle ja kasvulle aivan ensimmäisinä vuosina ja minkälaiset kokemukset muodostavat riskin hyvälle kasvulle. Tehtävä on saattaa tämä tieto sekä perheiden että ammattilaisten käyttöön heidän yhteisen työskentelynsä tueksi. Omasta viime aikojen kokemuksista voin mainita sen rakentavan panoksen, joka entisillä lastensuojelun asiakkailla - äärimmäisen vaikeista olosuhteista hyvin selviytyneillä nuorilla ja nuorilla aikuisilla - on lastensuojelutyön kehittämiseen. Toimiessani alkuvuodesta lastensuojelua kehittävän työryhmän puheenjohtajana sain tästä vakuuttavan näytön. Perustellun kritiikin ohella työryhmä sai paljon rakentavia ja toteuttamiskelpoisia ehdotuksia henkilöiltä, joilla itsellään oli kokemusta lastensuojelun toimenpiteistä. Samalla se vahvisti sitä näkemystä, että lastensuojelu voi myös onnistua tehtävässään, vaikka julkisen keskustelun perusteella tätä ei aina uskoisi. Toinen myönteinen ja ilahduttava piirre liittyy ikähaitarin toiseen päähän. Monet työelämän jo taakseen jättäneet ikääntyvät ihmiset antavat suuren panoksen niin lastensa perheiden monenlaisena tukena, vapaaehtoisina toimijoina, kuluttajina ja kulttuurielämän ylläpitäjinä, vaikka julkinen keskustelu kuvaa vanhoja ihmisiä usein vain hoitojonojen jatkeena. Kuluvan viikon alussa Ikäinstituutti piti Helsngissä valtakunnallisen seminaarin Instituutin toteuttaman Voimaa Vanhuuteen ohjelman kokemuksista. Lukemattomiin kuntiin - myös Kurikkaan - levittäytyneessä hankkeessa on kevyin toimenpitein, liikuntaneuvonnan ja ohjatun liikunnan keinoin vahvistettu ikääntyneiden ihmisten toimintakykyä: voimaa ja tasapainoa. Toteutuksessa on yhdistetty sosiaali-,

8 8 terveys- ja liikuntasektorin asiantuntemusta ja vapaaehtoisten järjestöjen - mm. eläkeläisjärjestöjen - panosta ja saatu jo nyt tutkimuksin todettuja vaikutuksia aikaan: kotihoidon tarpeen vähenemistä, toipilasaikojen lyhenemistä ja toimintakyvyn vahvistumista. Toimenpiteillä on voitu ehkäistä jopa Alzheimerin taudin kehittymistä. Ohjelmassa toteutetuin toimin voimme sekä parantaa iäkkään ihmisen elämisen laatua että säästää raskaampien hoitojen kustannuksia. Ilahduttavaa on, että ohjattuun liikuntaan osallistuvien ikäihmisten määrä on ohjelmapaikkakunnilla kasvanut tuntuvasti, mikä lupaa hyvää vanhuspalvelujen tulevalle kehitykselle. Ohjelmajohtaja Elina Karvinen korostikin seminaarissa, että tuloksellinen työ ei välttämättä tällä alueella edellytä mittavia taloudellisia voimavaroja ja että kunnat ovat oppineet paljon toisiltaan. Vanhojen ihmisten osallisuus on toteutunut - paitsi itse ohjelmaan osallistumisena - myös Voimaa vanhuuteen - liikuntaraatien muodossa. Kulttuurinen muutos? Olipa järjestelmäkunta tulevaisuudessa mikä hyvänsä, kunta kasvun, elämisen ja toiminnan ympäristönä, paikkakuntana säilyy. Talouden heilahteluja tulee tapahtumaan aina. Jos kytkemme hyvinvointiyhteiskunnan vain talouden voimavaroihin, joudumme jatkossakin tekemään hyvinvointipalvelujen supistamisia ja vaikeita leikkauksia. Me tarvitsemme hyvinvointiyhteiskunnan kivijalaksi ihmisten elämismaailmasta muodostuvan kunnan, joka toiminnallaan ja yhteistyömuodoillaan tuottaa ihmisille osallisuuden, yhteenkuuluvuuden, yhteisen vastuun kokemuksia. Me voimme luoda hyvinvointia myös siten, että ihmisillä on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä, kokemuksia tulla kuulluiksi ja otetuksi vakavasti, kokemuksia ihmisarvon kunnioittamisesta. Asukkaiden kokemus omasta kunnasta ei voi jäädä vain joka neljäs vuosi tapahtuvien kuntavaalien varaan, vaan arkisia välittämisen, osallisuuden ja vaikuttamisen kanavia tarvitaan jatkuvasti - ilman suuria ja muodollisia operaatioita. Jo nykyinen kuntalaki antaa mahdollisuuden ja rohkaisee asukkaiden ja palvelujen käyttäjien äänen kuulemiseen. Jos vielä palaamme Jürgen Habermasin järjestelmämaailmaan ja elämismaailmaan, voimme ennustaa, että mitä suurempia ja mitä etäämmällä ovat "järjestelmäkunnat" tai sote-alueet, sitä enemmän ne tarvitsevat vastinparikseen hyvin toimivan ihmisten elämismaailman. Jos niin haluamme, edessä oleva muutos voi muodostua myös paikallisyhteisöjen elpymiseksi. Se voi ruokkia sellaista paikallista toimintaa, joka on saattanut jäädä raskaiden palveluvastuiden varjoon. Edellä kuvattu muutoksen antama mahdollisuus saattaa tuntua kuulijoista epärealistiselta

9 9 maalailulta, jopa haihattelulta. Näin varmasti onkin, jos katsomme tulevaisuutta vain lähivuosien perspektiivillä. Rakennamme kuitenkin Suomea ja te täällä erityisesti Kurikkaa niille ihmisille, jotka ottavat vastuun yhteiskunnasta ja sen kehityksestä vuoden päästä. Emme voi nojautua vain siihen, että talous kasvaa täältä ikuisuuteen ja jokaiseen nousevaan tarpeeseen luodaan uusia voimavaroja vieviä ratkaisuja. Meidän on rakennettava yhteiskuntaa ja kuntaa siten, että kunnan asukkaat kykenevät myös itse ja yhdessä rakentamaan ratkaisuja hyvinvoinnin kysymyksiin ja että olennainen voimavara talouden, tiedon, teknologian, ammatillisen osaamisen rinnalla on ihmisissä itsessään oleva sosiaalinen pääoma, yhdessä elämisen taito, vastuuntunto ja sivistys. Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee kulttuurista muutosta, jonka pohja luoda tänään ja huomenna. Kurikka antoi itselleni ja 1950-luvuilla turvallisen lapsuuden kasvuympäristön, kannustusta ammatin hankintaan, kunnianhimoakin ammatilliseen työhön. Näistä lähtökohdista olen kiitollinen ja uskon, että sama kokemus on monilla muilla oman ikäpolveni edustajilla. Jos se antaa samanlaiset eväät tämän päivän kurikkalaisille lapsille ja nuorille, se luo kestävää pohjaa hyvinvoinnille. Kurikan historia ja kurikkalainen kulttuuri on nojannut perinteisesti yrittäjyyteen, ihmisten haluun ja kykyyn luoda yhteiskunnan muuttuessa uusia keinoja pärjäämisen pohjaksi. Omiin vahvuuksiinsa mutta myös yhteiseen vastuuseen tulevaisuutensa rakentava kunta on asukkailleen hyvä kotikunta, sellainen elämismaailma, josta tulevatkin polvet voivat saada itselleen vahvat lähtökohdat.

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto 10.3.2016 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ESITYKSEN JÄSENNYS

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kuntaa tekemässä - Hallituksen Tulevaisuuden kunta-reformi

Tulevaisuuden kuntaa tekemässä - Hallituksen Tulevaisuuden kunta-reformi Tulevaisuuden kuntaa tekemässä - Hallituksen Tulevaisuuden kunta-reformi 20.5.2016 Nuorten vaikuttajien huipputapaaminen De unga beslutsfattarnas toppmöte Ylijohtaja Päivi Laajala Tulevaisuutta on vaikea

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista Väestön mielipiteitä lääkehoidoista - kommenttipuheenvuoro Lääkehoidon päivän seminaari 15.3.2016 Katri Aaltonen Kelan tutkimus katri.aaltonen@kela.fi Yleisiä ajatuksia kyselystä Ajankohtainen Säästötoimet

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Terveydenhoitajien työotteen muutos Salon terveyskeskuksessa Sofia Maleike-Ruohola Perinteinen työ terveydenhoitajalla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto 4.11.2015 Kysymys enemmän kuin ajankohtainen Kaikkialla puhutaan järjestelmäkieltä Asiakas, ihminen,

Lisätiedot

Nuoret ja pärjäämisen edellytykset

Nuoret ja pärjäämisen edellytykset Nuoret ja pärjäämisen edellytykset Anna-Maria Isola & Sokra-koordinaatio 5.9.2016 Nuoruuden erityispiirteitä Identiteetti alkaa rakentua Kieli Mahdolliset maailmat Pakolliset Välttämättömät Luvalliset

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

OPPIVA OPS - OSALLISUUS

OPPIVA OPS - OSALLISUUS + OPPIVA OPS - OSALLISUUS Osallisuuden taustalla nuorilla menestyjien tiedot ja syrjäytyneiden asenteet (Suutarinen) muuta Eurooppaa pienempi halukkuus osallistua yhteiskunnan toimintaan kouluun liittyvät

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

Seniorit vapaaehtoisina

Seniorit vapaaehtoisina Seniorit vapaaehtoisina Suuret ikäluokat mahdollisuutena Vavero-hankkeen loppuseminaari 3.11.2010 Aulikki Kananoja Kuntokallio-säätiön hallituksen puheenjohtaja IKÄÄNTYVÄT IHMISET YHTEISKUNNAN JATKUVUUDEN

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS

HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS PIPSA SALKOSALO 20.8.2015 HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS 2000-luvun hyvinvointibuumi, mutta terveyserot kasvaneet Sote-uudistuksen nostaminen valtakunnan 1. hankkeeksi Kunnat uudessa tilanteessa: Miten

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot