Kiitän Kurikan kaupunkia kutsusta tähän itsenäisyyspäivän juhlaan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiitän Kurikan kaupunkia kutsusta tähän itsenäisyyspäivän juhlaan."

Transkriptio

1 1 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos KURIKAN KAUPUNGIN ITSENÄISYYSPÄIVÄJUHLA JUHLAPUHE Kiitän Kurikan kaupunkia kutsusta tähän itsenäisyyspäivän juhlaan. Suomalaisen yhteiskunnan itsenäisyyteen liittyvät kysymykset ovat noin sadan vuoden kuluessa muuttuneet merkittävällä tavalla. Valtiollinen itsenäisyys ei tänä päivänä ole uhattuna. Sen sijaan olemme sadan vuoden takaista aikaa paljon riippuvaisempia kansainvälisestä yhteisöstä, maailmantaloudesta, eurooppalaisesta yhteistyöstä, uudesta informaatio- ja muusta teknologiasta ja sen mukanaan tuomista myönteisistä ja kielteisistä ilmiöistä. Media nostaa ennen näkemättömällä tavalla teemoja ja kysymyksiä politiikan asialistalle. Kansalaisten kohonnut koulutustaso, ihmisten ja eri laisten ryhmien mahdollisuudet kommunikaatioon "koko maailman" kanssa, tuovat yhteiskunnalliseen elämään monia vaikeasti ennustettavia ilmiöitä ja kysymyksiä. Entiset lähiyhteisöt ovat saaneet tehdä tilaa sosiaaliselle medialle, jossa ryöppyävät erilaiset mielipiteet vailla lähettäjän henkilöllisyyttä ja usein hyvän käytöksen sääntöjäsivuuttaen. Näiden uusien ilmiöiden käsittelyyn, puhumattakaan niiden hallintaan, meillä ei vielä ole toimivia ja turvallisia välineitä. Olemme lisäksi entistä tietoisempia ilmaston ja muun luonnon tuomista uhkakuvista niin yhteiskuntien toimivuulle kuin taloudellekin. Näiden suorastaan uhkakuvilta vaikuttavien näkymien jälkeen on kuitenkin syytä tarkastella itsenäisyyttä hieman läheisemmästä perspektiivistä. Kunnat itsenäisyyskeskustelun keskiössä Suomalaisen yhteiskunnan itsenäisyyskeskustelu keskittyy tänä päivänä suurelta osin kuntiin ja niiden itsenäisyyteen. Suomalaisia kuntia koskevaan keskusteluun liittyy väistämättä myös kysymys kansalaisten hyvinvoinnista ja suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Suomessahan hyvinvointivaltio on jo kauan sitten muuttunut hyvinvointikunnaksi, niin keskeiseksi on kuntien rooli hyvinvointiyhteiskunnan toiminnassa muodostunut. Olemme myös tottuneet ajattelemaan, että

2 2 hyvinvointi tarkoittaa ensi sijassa julkisten palvelujen hyvää saatavuutta koko väestölle. Kuntien vastuulla olevat terveyspalvelut, lasten päivähoito, peruskoulu, sosiaalipalvelut ja ikäihmisten hoito ja hoiva muodostavat hyvinvointiyhteiskunnan keskeisen ytimen. Vaikka joissakin kysymyksissä on parantamisen varaa, olemme näissä kansalaisten kannalta tärkeissä tehtävissä onnistuneet kansainvälisestikin katsoen kohtuullisen hyvin. Sen monet kansainväliset arvioinnit ovat toistuvasti osoittaneet. Ajankohtainen tilanne ja aikaisempaa kapeampi taloudellinen liikkumavara pakottavat meidät palaamaan näiden myönteisten toteamusten jälkeen hyvinvointiyhteiskunnan keskeisten lähtökohtien ja sisältöjen tarkempaan tarkasteluun. Pyrin seuraavassa yhtäällä tarkastelemaan sitä, * mikä kunta pohjimmiltaan on ja toisaalta * mitä ymmärrämme hyvinvoinnilla. Mikä kunta on? Kuntalaki määrittelee kunnan ensimmäiseksi tehtäväksi kunnan asukkaiden itsehallinnon toteuttamisen. Kunnallinen itsehallinto on kunnille perustuslaissa taattu oikeus. Sen lisäksi kunnalla on monta muutakin ulottuvuutta. Viime vuosikymmeninä on korostunut kunnan tehtävä nimenomaan palvelujen järjestäjänä ja se korostuu myös ajankohtaisessa keskustelussa. Monet vanhemmat ihmiset puolestaan saattavat edelleenkin ymmärtää kunnan lähinnä sen viranomaisroolin kautta; kunnanvirasto virkamiehineen symbolisoi vieläkin monille itse kuntaa. Entisinä aikoina viranomaisten toimenpiteet saatettiin kokea jopa tylyinä ja viranomaiskuntaan liittyi monilla hieman pelottaviakin tunteita. Toisaalta päätöksentekijä - kunta on - tai ainakin sen pitäisi olla - vaalien kautta tuttu, mutta kansalaisten mielikuvat kunnallispolitiikasta saattavat olla yhtä hyvin positiivisia kuin negatiivisiakin. - Kaikille ero kunnan ja valtion välilläkään ei ole kovin selvä: viranomainen mikä viranomainen. Kunta on kaikkea edellä kuvattua: se on päätöksentekijäkunta, palvelukunta ja viranomaiskunta. Mutta kunta on myös jotakin muuta. Se on paikkakunta, ihmisten elämisen ja toiminnan maantieteellinen, fyysinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö. Se on myös monille tärkeä luontoympäristö. Kunta on tietyllä alueella asuvan väestön kokonaisuus, joka yhteisvastuullisesti huolehtii oman väestönsä hyvinvoinnista: päättää paljonko veroja kerätään ja miten ne jaetaan. Toki varojen jakamiseen vaikuttaa paljonkin myös valtio lainsäädännöllään, mutta se ei poista kunnan luonnetta yhteisvastuun organisaationa. Kunnan edellytyksiin hoitaa väestönsä hyvinvointia

3 3 vaikuttaa luonnollisesti myös kunnan elinkeinotoiminta, sen tuoma taloudellinen kantokyky, kunnan yleinen elinvoimaisuus, sen organisoitumisen muodot ja toimintakulttuuri. Paikallinen historia tuo kunnan elämään oman luonteensa. Kuntien tehtävät edellyttävät riittäviä taloudellisia voimavaroja palveluvelvoitteiden hoitamiseen. Nähtävissä on, että kaikkien kuntien "hartiat" eivät tulevaisuudessa riitä annettujen vastuiden kantamiseen. Tämän vuoksi kunnallisten palvelujen ja talouden rakenteet ovat parhaillaan perusteellisen uudelleen organisoinnin kohteena. Olemme tulleet sellaiseen kehityksen vaiheeseen, jossa kunnan perusulottuvuudet eivät enää kuljekaan yhtä jalkaa. "Palvelukunta" vaatii nykyiseen keskimääräiseen kuntakokoon verrattuna suurempia väestöpohjia ja leveämpiä talouden hartioita. Kunta "paikkakuntana", asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien areenana sekä kuntien itsehallinto puolestaan toimivat hyvin ihmisen kokoisissa yhteisöissä. Suuren koon pelätään näivettävän vaikuttamismahdollisuuksia ja vaikeuttavan palvelujen saatavuutta samalla kun pienen kunnan pelätään ajautuvan taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen.. Muutama vuosikymmen sitten saksalainen filosofi ja yhteiskuntateoreetikko Jürgen Habermas jäsenteli yhteiskuntaa kahden näkökulman kautta: hän puhui järjestelmien maailmasta ja elämismaailmasta. Mielestäni tämä jäsentely on kayttökelpoinen väline myös tämän päivän kuntakeskusteluun.järjestelmien maailma tarkoittaa kaikkia niitä virallisia ja muita organisaatioita, jotka toteuttavat erilaisia yhteiskunnan toimintoja, muun muassa hyvinvointipalveluja. Elämismaailma puolestaan on se maailma, jossa ihmiset elävät ja toimivat jokapäiväisissä toimissaan. Esimerkiksi perhe on keskeinen osa elämismaailmaa, vaikka siihenkin tietysti vaikuttavat monet järjestelmät. Päivähoito, koulu, työpaikat ja harrastukset toimivat molemmissa "maailmoissa"; ne ovat arkielämän ympäristöjä, mutta myös osa järjestelmien maailmaa. Kysymys ei välttämättä ole siitä, että meidän pitäisi valita tulevaisuuden ratkaisuksi joko järjestelmäkunta tai elämiskunta. Kysymys pelkistyy mieluumminkin siihen, millä tavoin kykenemme ratkaisemaan tämän ristiriidan kunnan erilaisten ominaisuuksien - Habermasia soveltaen järjestelmäkunnan ja elämiskunnan - välillä. Tai miten kykenemme sovittamaan yhteen nämä kaksi sinänsä perusteltua tulevaisuuden kuvaa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta käyty vilkas ja kiihkeäkin keskustelu osoittaa, että erilaisten näkökulmien yhteen sovittaminen ei suinkaan ole helppoa. Se minkä käyty keskustelu on kuitenkin osoittanut, on ihmisten vahva side omaan kuntaansa, omasta kunnasta nouseva identiteetti.tämä on valtava voimavara, joka kuntien tulevassa suunnassa on tärkeä pitää mielessä ja vaalia tätä myönteistä voimaa. - Juuri ilmestyneen

4 4 tutkimuksen mukaan jurvalaisetkin pitävät itseään edelleen jurvalaisina, vaikka kuuluvatkin Kurikan kuntaan. Olipa lopullinen ratkaisu kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa mikä hyvänsä, kunnan paikkakuntaluonnetta ei ole mahdollista hävittää. Kuntaa ei voida siirtää toiseen maantieteelliseen ympäristöön eikä kunnan väestöä voida vaihtaa toiseksi. Kaikki ihmiset asuvat kunnassa ja kunnan luonne jokapäiväisen elämän ympäristönä, kotiseutuna säilyy. Pienen lapsen ensimmäinen ympäristö rajoittuu hänen perheensä elinympäristöön ja näitä ensimmäisten ympäristöjen kokemuksia me kannamme mukanamme koko elinikämme, tietäen tai tietämättä. Myös ikääntyvän ihmisen ympäristö on useimmiten ja entistä pidempään hänen lähin elin- ja ihmisympäristönsä, jonka merkitys esimerkiksi liikuntakyvyn rajoittuessa vain kasvaa. Ja vaikka työikäinen väestö saattaa siirtyä työpaikkaan oman kunnan rajojen ulkopuolelle, sekin yleensä palaa kotikuntaan työajan jälkeen. Voimmekin kysyä, tulisiko meidän - järjestelmämaailman mahdollisesti muuttuessa- panostaa sen kysymyksen pohtimiseen, mitä kunnat voivat tehdä paikkakuntina, elämismaailmana. Suurin osa meistä ei elä palveluissa, vaan perheissä, omassa kodissa, päiväkodeissa, koulussa, työpaikoilla, harrastuksissa, naapurustossa, ystäväpiirissä ja monenlaisissa yhteisöissä. Siihen millaisia nämä paikat ovat kokemusympäristönä, voimme vaikuttaa myös itse. Ja silloinkin kun palvelujen määrälliselle kasvulle tulevat rajat vastaan, on mahdollista asenteilla aikaan saada ihmisiä kunnioittavaa työskentelyn laatua. Jos rakennamme hyvää elämiskuntaa on tärkeä hakea vastausta muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Minkälainen on hyvä kunta lasten näkökulmasta? Minkälaisessa "elämiskunnassa" perheet voivat hyvin? Minkälaiset ovat asukkaiden työmahdollisuudet? Näkyykö kunnan elämän eri areenoilla niin vanhoja kuin nuoriakin, niin tavallisia ja erilaisiakin ihmisiä? Miten toteutuu paikallisissa toiminnoissa vanhojen ihmisten ihmisarvon kunnioittaminen? Tunnetaanko ihmisten kesken yhteistä vastuuta? Koetaanko kunta omaksi ja luotetaanko oman kunnan toimintaan? Luottamus on todettu monissa tutkimuksissa ns. sosiaalisen pääoman keskeiseksi elementiksi. Mitä hyvinvointi on? Kunnallisen palveluvarustuksen laajentuminen kansalaisten kannattamien tavoitteiden suuntaan on johtamassa ristiriitaan talouden mahdollisuuksien kanssa. Aikaisempia yhteiskunnallisia vaiheita -

5 5 maatalousyhteiskuntaa ja teollisuusyhteiskuntaa - varten luodut palvelujen toimintamallit eivät enää takaa turvallisuutta vaikeasti ennakoitavien yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten oloissa. Jatkuvaan kasvuun uskonut yhteiskunta joutuu arvioimaan uudelleen monet keskeiset toimintamallit, myös yhteiskuntamme keskeisten instituutioiden - kuten kuntien - tavoitteet ja toimintamahdollisuudet. Kuntainstituution analyysin rinnalla on tarkasteltava myös sitä, mitä tarkoitamme hyvinvoinnilla. Suomalainen sosiologi Erik Allardt teki 1970-luvulla laajan pohjoismaisen tutkimuksen kartoittaakseen mitä ihmiset oikeasti sisällyttivät hyvinvointiin. Syntyi klassiseksi muodostunut teoria pohjoismaisesta hyvinvoinnista, jonka Allardt on esittänyt teoksessaan Hyvinvoinnin ulottuvuuksia (1976). Tutkimuksensa pohjalla Allardt päätyi siihen, että hyvinvoinnissa on kolme keskeistä osa-aluetta: - omistaminen, johon hän sisällytti aineellisen omistamisen lisäksi myös terveyden - rakastaminen, jolla hän tarkoitti yksilöiden välistä rakkaussuhdetta laajemmin ihmisten välisiä suhteita yleensä tai suhteita yksilöiden ja yhteisöjen tai yhteiskunnan välillä ja - itsensä toteuttamisen mahdollisuuden. Euroopan Unionin piirissä on tehty lukuisia tutkimuksia hyvinvoinnin sisällöstä. Niiden keskeinen havainto on se, että hyvinvointi ei tarkoita pelkästään yksilöiden tai perheiden taloudellista toimeentuloa tai terveyttä, vaan myös ihmisten välisiin suhteisiin sekä yhteisöjen toimintaan liittyviä osa-alueita. Hyvinvointiin sisältyvät ihmisten osallisuuden kokemukset, se tunteeko kuuluvansa johonkin, tunteeko olevansa tärkeä jollekin tai jossakin. Tästä näkökulmasta viime aikoina paljon keskusteltu syrjäytyminen on hyvinvoinnin puutetta. Syrjäytymisen lääkehän ei ole raha, vaan osallisuus, johonkin kuulumisen kokemus. Hyvinvointiin yhteisötasolla luetaan eurooppalaisissa tutkimuksissa sekin, miten ehyt yhteisö on, toisin sanoen ovatko väestöryhmien väliset erot suuret vai pienet. Ja hyvinvointia kuvaavat myös ihmisten itsensä toteuttamisen mahdollisuudet. Tällä alueella esimerkiksi koulutus, sivistys laajemmin ja kulttuuri antavat monipuolisia välineitä. Kun hyvinvointiyhteiskunta joutuu nyt käymään perustavaa laatua olevaa keskustelua siitä, säilyykö hyvinvointivaltio tai hyvinvointiyhteiskunta, on kysyttävä, miten toteutuvat paikkakunnalla - paikallisessa elämismaailmassa - omistaminen, rakastaminen ja itsensä toteuttaminen edellä kuvatuissa merkityksissä.

6 6 Olemme tottuneet ajattelemaan, että hyvinvointi toteutuu ensi sijassa palvelujen muodossa. Käynnissä olevan kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksenkin tavoitteena on ensi sijassa palvelujen turvaaminen. Palvelut ovat kuitenkin luonteeltaan hyvinvoinnin välineitä, eivät itse tarkoitus. Niiden tehtävä on aikaan saada hyvinvointia. On rehellisesti tarkasteltava sitäkin, onko ja miltä osin tähänastinen hyvinvointiyhteiskunta palveluineen täyttänyt tämän tehtävänsä. Edellä jo totesin, että monilta osin tähänastinen hyvinvointiyhteiskunta on vastannut hyvin, osin jopa erinomaisesti väestön tarpeisiin. Puutteistaankin huolimatta terveydenhuolto on kohentanut ihmisten fyysista toimintakykyä ja kyennyt samaan hallintaan monia laajoja kansantauteja, puhumattakaan erikoissairaanhoidosta, jonka taso Suomessa on kansainvälisestikin arvioiden huippuluokkaa. Olemme kyenneet aikaansaamaan lapsille ja perheille turvallisen päivähoidon ja osaavien opettajien avulla edelleenkin korkeatasoisen peruskoulutuksen - viimeisen Pisatutkimuksen tuloksista huolimatta - sekä tasokkaan ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen. Mutta yhteiskunnassa on myös alueita, joissa vaikeudet ja ongelmat tuntuvat jatkuvan, jopa kasvavan ja kasautuvan hyvistä pyrkimyksistä ja mittavista panostuksista huolimatta. Emme ole kyenneet estämään tai vähentämään lastensuojelun tarvetta, emme monen nuoren syrjäytymistä siitä huolimatta, että useimmat heistä ovat kulkeneet läpi hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluiden: äitiys- ja lastenneuvolan, päivähoidon ja peruskoulun. Emme myöskään ole kyenneet ehkäisemään tai vähentämään päihdeongelmien aiheuttamia monenlaisia taloudellisia ja psykososiaalisia ongelmia, emme väestön lisääntyvää jakautumista hyvin toimeentuleviin, hyvin pärjääviin ja monin tavoin huono-osaisiin, yhteiskunnan kehityksestä osattomiin ihmisiin. Emmekä ole voineet välttää kehitystä, jossa ikääntyvät ihmiset usein kokevat olevansa vain yhteiskunnan rasitus, tuottamaton joukko, joka on uhka yhteiskunnan taloudelle ja jonka elämänkokemus jää yleensä hyödyntämättä yhteiskunnan ja kunnan sosiaalista pääomaa koottaessa. Kaikkien näiden kysymysten yhteisenä pohjavirtana on se, miten me ihmisten yhteisöinä - perheinä, päiväkoteina, kouluina, työyhteisöinä, ikäihmisten asumisyhteisöinä ja kuntana - toimimme, minkälaisin asentein kohtelemme vanhoja ihmisiä ja minkälaisia toiminta-areenoita olemme valmiit luomaan niiden ihmisten sosiaaliselle osallisuudelle ja toiminnalle, jotka ovat vaarassa jäädä syrjään ja osattomiksi. Hyvänä esimerkkinä viimeksi mainitusta aktiivisuudesta on syytä mainita Kurikan työnhakijoiden aktiivinen toiminta, joka on saanut valtakunnallistakin huomiota.

7 7 Aluetta jossa hyvinvointiyhteiskunnalla ja hyvinvointikunnalla on vielä tehtävää, voisimme kuvata Erik Allardtin käsitteistöä käyttäen rakastamisen alueeksi, jolloin se on siis ymmärrettävä yleensä ihmissuhteiden, perheiden turvallisuuden, ihmisten sosiaalisten yhteyksien, eri ikäryhmien välisen kanssakäymisen toisin sanoen yhteisösuhteiden alueeksi. Se on välittämisen ja yhteisen vastuun aluetta. Sen keskeinen voimavara ovat ihmiset itse ja ihmiset yhdessä. Tässä yhteydessä haluan korostaa nimenomaan perheen merkitystä. Pohja hyvinvoinnille syntyy varhaisina vuosina niiden ihmisten antamasta turvallisuudesta ja kiintymyksestä, jotka meitä elämän ensimmäisinä vuosina hoitavat ja kasvattavat. Perheet ovat vahvoja vaikuttajia nuoren sosiaalisessa toimintakyvyssä, johon äskettäisen Sirpa Kannasojan väitöskirjan mukaan kuuluu olennaisena osana tulevaisuuden suunnittelu ja usko omiin mahdollisuuksiin. Edellä kuvattujen hyvinvoinnin puutteiden vastapainoksi on tärkeä todeta myös kehityksen positiivisia piirteitä. Meillä on entistä enemmän - itse asiassa suunnaton määrä - tietoa lapsen ja nuoren hyvän kasvun edellytyksistä. Tiedämme, minkälaiset kokemukset ovat olennaisia lapsen hyvälle kehitykselle ja kasvulle aivan ensimmäisinä vuosina ja minkälaiset kokemukset muodostavat riskin hyvälle kasvulle. Tehtävä on saattaa tämä tieto sekä perheiden että ammattilaisten käyttöön heidän yhteisen työskentelynsä tueksi. Omasta viime aikojen kokemuksista voin mainita sen rakentavan panoksen, joka entisillä lastensuojelun asiakkailla - äärimmäisen vaikeista olosuhteista hyvin selviytyneillä nuorilla ja nuorilla aikuisilla - on lastensuojelutyön kehittämiseen. Toimiessani alkuvuodesta lastensuojelua kehittävän työryhmän puheenjohtajana sain tästä vakuuttavan näytön. Perustellun kritiikin ohella työryhmä sai paljon rakentavia ja toteuttamiskelpoisia ehdotuksia henkilöiltä, joilla itsellään oli kokemusta lastensuojelun toimenpiteistä. Samalla se vahvisti sitä näkemystä, että lastensuojelu voi myös onnistua tehtävässään, vaikka julkisen keskustelun perusteella tätä ei aina uskoisi. Toinen myönteinen ja ilahduttava piirre liittyy ikähaitarin toiseen päähän. Monet työelämän jo taakseen jättäneet ikääntyvät ihmiset antavat suuren panoksen niin lastensa perheiden monenlaisena tukena, vapaaehtoisina toimijoina, kuluttajina ja kulttuurielämän ylläpitäjinä, vaikka julkinen keskustelu kuvaa vanhoja ihmisiä usein vain hoitojonojen jatkeena. Kuluvan viikon alussa Ikäinstituutti piti Helsngissä valtakunnallisen seminaarin Instituutin toteuttaman Voimaa Vanhuuteen ohjelman kokemuksista. Lukemattomiin kuntiin - myös Kurikkaan - levittäytyneessä hankkeessa on kevyin toimenpitein, liikuntaneuvonnan ja ohjatun liikunnan keinoin vahvistettu ikääntyneiden ihmisten toimintakykyä: voimaa ja tasapainoa. Toteutuksessa on yhdistetty sosiaali-,

8 8 terveys- ja liikuntasektorin asiantuntemusta ja vapaaehtoisten järjestöjen - mm. eläkeläisjärjestöjen - panosta ja saatu jo nyt tutkimuksin todettuja vaikutuksia aikaan: kotihoidon tarpeen vähenemistä, toipilasaikojen lyhenemistä ja toimintakyvyn vahvistumista. Toimenpiteillä on voitu ehkäistä jopa Alzheimerin taudin kehittymistä. Ohjelmassa toteutetuin toimin voimme sekä parantaa iäkkään ihmisen elämisen laatua että säästää raskaampien hoitojen kustannuksia. Ilahduttavaa on, että ohjattuun liikuntaan osallistuvien ikäihmisten määrä on ohjelmapaikkakunnilla kasvanut tuntuvasti, mikä lupaa hyvää vanhuspalvelujen tulevalle kehitykselle. Ohjelmajohtaja Elina Karvinen korostikin seminaarissa, että tuloksellinen työ ei välttämättä tällä alueella edellytä mittavia taloudellisia voimavaroja ja että kunnat ovat oppineet paljon toisiltaan. Vanhojen ihmisten osallisuus on toteutunut - paitsi itse ohjelmaan osallistumisena - myös Voimaa vanhuuteen - liikuntaraatien muodossa. Kulttuurinen muutos? Olipa järjestelmäkunta tulevaisuudessa mikä hyvänsä, kunta kasvun, elämisen ja toiminnan ympäristönä, paikkakuntana säilyy. Talouden heilahteluja tulee tapahtumaan aina. Jos kytkemme hyvinvointiyhteiskunnan vain talouden voimavaroihin, joudumme jatkossakin tekemään hyvinvointipalvelujen supistamisia ja vaikeita leikkauksia. Me tarvitsemme hyvinvointiyhteiskunnan kivijalaksi ihmisten elämismaailmasta muodostuvan kunnan, joka toiminnallaan ja yhteistyömuodoillaan tuottaa ihmisille osallisuuden, yhteenkuuluvuuden, yhteisen vastuun kokemuksia. Me voimme luoda hyvinvointia myös siten, että ihmisillä on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä, kokemuksia tulla kuulluiksi ja otetuksi vakavasti, kokemuksia ihmisarvon kunnioittamisesta. Asukkaiden kokemus omasta kunnasta ei voi jäädä vain joka neljäs vuosi tapahtuvien kuntavaalien varaan, vaan arkisia välittämisen, osallisuuden ja vaikuttamisen kanavia tarvitaan jatkuvasti - ilman suuria ja muodollisia operaatioita. Jo nykyinen kuntalaki antaa mahdollisuuden ja rohkaisee asukkaiden ja palvelujen käyttäjien äänen kuulemiseen. Jos vielä palaamme Jürgen Habermasin järjestelmämaailmaan ja elämismaailmaan, voimme ennustaa, että mitä suurempia ja mitä etäämmällä ovat "järjestelmäkunnat" tai sote-alueet, sitä enemmän ne tarvitsevat vastinparikseen hyvin toimivan ihmisten elämismaailman. Jos niin haluamme, edessä oleva muutos voi muodostua myös paikallisyhteisöjen elpymiseksi. Se voi ruokkia sellaista paikallista toimintaa, joka on saattanut jäädä raskaiden palveluvastuiden varjoon. Edellä kuvattu muutoksen antama mahdollisuus saattaa tuntua kuulijoista epärealistiselta

9 9 maalailulta, jopa haihattelulta. Näin varmasti onkin, jos katsomme tulevaisuutta vain lähivuosien perspektiivillä. Rakennamme kuitenkin Suomea ja te täällä erityisesti Kurikkaa niille ihmisille, jotka ottavat vastuun yhteiskunnasta ja sen kehityksestä vuoden päästä. Emme voi nojautua vain siihen, että talous kasvaa täältä ikuisuuteen ja jokaiseen nousevaan tarpeeseen luodaan uusia voimavaroja vieviä ratkaisuja. Meidän on rakennettava yhteiskuntaa ja kuntaa siten, että kunnan asukkaat kykenevät myös itse ja yhdessä rakentamaan ratkaisuja hyvinvoinnin kysymyksiin ja että olennainen voimavara talouden, tiedon, teknologian, ammatillisen osaamisen rinnalla on ihmisissä itsessään oleva sosiaalinen pääoma, yhdessä elämisen taito, vastuuntunto ja sivistys. Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee kulttuurista muutosta, jonka pohja luoda tänään ja huomenna. Kurikka antoi itselleni ja 1950-luvuilla turvallisen lapsuuden kasvuympäristön, kannustusta ammatin hankintaan, kunnianhimoakin ammatilliseen työhön. Näistä lähtökohdista olen kiitollinen ja uskon, että sama kokemus on monilla muilla oman ikäpolveni edustajilla. Jos se antaa samanlaiset eväät tämän päivän kurikkalaisille lapsille ja nuorille, se luo kestävää pohjaa hyvinvoinnille. Kurikan historia ja kurikkalainen kulttuuri on nojannut perinteisesti yrittäjyyteen, ihmisten haluun ja kykyyn luoda yhteiskunnan muuttuessa uusia keinoja pärjäämisen pohjaksi. Omiin vahvuuksiinsa mutta myös yhteiseen vastuuseen tulevaisuutensa rakentava kunta on asukkailleen hyvä kotikunta, sellainen elämismaailma, josta tulevatkin polvet voivat saada itselleen vahvat lähtökohdat.

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto 10.3.2016 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ESITYKSEN JÄSENNYS

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite

Lisätiedot

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Miten yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen? Miksi väestöryhmien välille

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Äänestä ehdokasta, joka

Äänestä ehdokasta, joka Yhtäkään lasta ei jätetä kuntavaaleissa 2017 Sinä voit kuntalaisena vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin! Ovatko kuntapäättäjät aidosti lasten ja lapsiperheiden asialla? Varmista, että ehdokkaasi

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset lääkealan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset lääkealan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset lääkealan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 7.12.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Kulttuurinen moninaisuus ja palvelut Työelämän muutokset ja palvelut Rahalliset tuet, palvelut Kenen tuottamat palvelut (julkinen, yksityinen) Lasten, vanhempien ja ammattilaisten

Lisätiedot

Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää?

Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää? Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää? Reaktiomme seuraavaan kolmeen trendiin määrittelee pohjoismaisen mallin suunnan. TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä 18.10.2017 Asko Peltola Maakuntajohtaja Etelä-Pohjanmaan liitto Mitä tapahtuu? Sote-tehtävät siirtyvät kunnilta maakunnille yli puolet kuntien

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot