Säkylän kunnan hyvinvointikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säkylän kunnan hyvinvointikertomus"

Transkriptio

1 Säkylän kunnan hyvinvointikertomus 2013

2 Sisällysluettelo 1.0 Johdanto Mikä on hyvinvointikertomus? Mitä on hyvinvointi? Säkyläläisten hyvinvointi Hyvinvoinnin taustatekijät Säkylässä Lapset, nuoret ja perheet Työikäiset Ikäihmiset Hyvinvoinnin seuranta ja siihen vaikuttaminen Yhteenveto Lähteet

3 1.0 Johdanto Terveydenhuoltolaki ( /1326) 2 luku Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 11 Terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Säkylän kunnan hyvinvoinnista vastaava taho on perusturvaosasto ja sitä johtavat perusturvajohtaja sekä perusturvalautakunta. Myös hyvinvointikertomuksen valmistelusta, sisällöstä ja laadinnasta vastaa perusturvaosasto. Säkylän kunnan hyvinvointikertomus sisältää kuvauksen kuntalaisten hyvinvoinnista ja sen kehityksestä viime vuosien aikana. Hyvinvointia kuvataan hyvinvointikertomuksessa erilaisten indikaattoreiden (=mittareiden) avulla. Tarkastelu on jaettu hyvinvoinnin taustatekijöihin, lapsiin, nuoriin ja perheisiin, työikäisiin sekä ikäihmisiin. 2

4 1.1 Mikä on hyvinvointikertomus? Hyvinvointikertomuksessa kuvataan kuntalaisten hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä Säkylässä. Hyvinvoinnin kuvaamiseen käytetään erilaisia indikaattoreita, jotka on jaoteltu taustatekijöiden ja säkyläläisten ikäryhmien mukaan. Indikaattorit on valittu niin, että niiden seuraaminen olisi myös tulevaisuudessa mahdollisimman helppoa ja yksinkertaisesti toteutettavissa. Indikaattorit ja erilaiset kuviot mahdollistavat tehokkaan tavan hahmottaa hyvinvoinnin kokonaiskuvan. Ne antavat myös oikein tulkittuna kattavan tietopohjan kuntalaisten hyvinvoinnista. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit ovat jaoteltu kahteen ryhmään. Indikaattoreihin, jotka vaikuttavat hyvinvointiin sekä indikaattoreihin, jotka kuvaavat välittömästi kuntalaisten hyvinvointia Hyvinvointikertomuksen kohderyhmä on ensisijaisesti kunnan luottamushenkilöt. Kertomuksen avulla heidän on helpompi hahmottaa kunnan hyvinvointitilanne, kun he päättävät kuntaa johtavista strategioista ja tulevaisuuden linjauksista. Lisäksi hyvinvointikertomus on kuntalaisille ja kunnantyöntekijöille, jotta päätösten ymmärtäminen ja hyvinvoinnin kokonaiskuvan hahmottaminen olisi tehokkaampaa. Hyvinvointikertomus toimii tällöin välineenä, joka auttaa kunnan toimijoita omassa toiminnassaan ja kuntalaisia elinympäristönsä hahmottamisessa. Hyvinvointikertomuksen tarkoituksena ei ole kuvata hyvinvoinnin kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä tai strategisia valintoja. Sen tärkeimmät tehtävät ovat yleisen hyvinvointitilanteen hahmottaminen sekä työkaluna toimiminen suunnitelmia tekeville henkilöille, joka auttaa hahmottamaan hyvinvoinnin parantamiseen liittyvän päätöksenteon toteuttamista. Vaikka perusturvaosasto vastaa hyvinvointikertomuksen valmistelusta, sisällöstä ja laadinnasta pitää se nähdä kuitenkin poikkihallinnollisena välineenä. Hyvinvointikertomus toimii työkaluna kaikissa hallintokunnissa ja pyrkii ohjaamaan niiden toimintaa, koska jokaisen osaston toiminta vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin. Hyvinvointivaikutusten laajempi huomioiminen olisikin tulevaisuudessa tärkeää, jotta hyvinvointikertomuksiin saataisiin mahdollisimman laaja-alaista seurantatietoa sekä kuntalaisten hyvinvointia paremmaksi. Hyvinvoinnin edistäminen on kuntien päällimmäisimpiä tehtäviä, joka säädetään jo Kuntalain 1. Eräs hyvinvointikertomuksen tehtävistä onkin hyvinvointityöskentelyn tehostaminen. Tärkeää on myös kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavien päätösten arviointi, jotta Säkylässä pystytään tarjoamaan kuntalaisille parhaat mahdolliset rakenteet hyvinvoivan elämän rakentamiselle. Kuntalaki ( /365) 1 Kuntien itsehallinto Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. 3

5 1.1.1 Mitä on hyvinvointi? Hyvinvointia on mahdoton kuvata yhden tekijän tai indikaattorin avulla. Joidenkin mielestä hyvinvoinnin kuvaaminen on jopa täysin mahdotonta, koska se perustuu jokaisen henkilökohtaisiin tuntemuksiin. Yleisesti hyvinvoinnin voidaan kuitenkin ajatella koostuvan mm. seuraavista osatekijöistä: terveydestä, toimeentulosta, asumisesta, puhtaasta ympäristöstä, turvallisuudesta, itsensä toteuttamisesta ja läheisistä ihmissuhteista. Hyvinvoivalla ihmisellä on myös tarpeiden tyydyttämisen jälkeen voimia virkistäytymiseen, lepoon, läheisten kanssa olemiseen ja itsensä toteuttamiseen. 1 Ihmisten hyvinvoinnin rakentumisen kannalta on myös tärkeää kysyä, kenellä on vastuu? Kuinka paljon ihmisen hyvinvointi on julkisen vallan ja toisaalta, kuinka paljon yksilön itsensä vastuulla? Hyvinvointikertomusta laatiessa on hyvä miettiä, mikä on kunnan vastuu ihmisten hyvinvoinnin rakentamisessa. Pääasiassa vastuu hyvinvoinnista on yksilöllä itsellään. Ihmisen elämäntapa ja valinnat oman hyvinvoinnin kannalta luovat perustan hyvinvoinnin rakentumiselle. Kunnan asema on enemmän mahdollisuuksien antajana. Elinolosuhteet, kulttuurimahdollisuudet, työllistymismahdollisuudet, ympäristö, hyvinvointi- ja terveyspalvelut ja muut virikkeet antavat yksilöllä vaihtoehtoja omien valintojensa toteuttamiseen. 2 Tärkein vaihtoehtojen antaja ja hyvinvoinnin rakentamisen puitteista vastaava taho on tällöin kunta, joka asettaa sille myös suuren vastuun yksilöistä. Myös valtionhallinnon julkaisut ovat viimevuosina painottuneet erittäin merkittävästi ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen julkisensektorin toimesta. Vastuuta yksilöstä painotetaan myös perustuslaissa: Perustuslaki ( /731) 19 Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu Hyvinvoinnin edistäminen on saanut viime vuosina ison painoarvon julkisessa keskustelussa. Yhteiskunnassamme hyvinvointi on saanut myös käsitteenä merkittävän aseman terveyden rinnalla. Hyvinvointi ja sen edistäminen nähdään laajempana kuin terveys ja terveyden edistäminen. 3 Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä on alettu nähdä isompina kokonaisuuksina. Niihin vaikuttavat monet asiat korostuvat myös poikkihallinnollisesti eikä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä nähdä ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävänä. Hyvinvoinnin ja terveyden ylläpidosta ja edistämisestä on tehty yhteinen asia, johon kaikkien on panostettava. Yhteistyö ja yhteinen vastuu pitää huomioida myös kunnan toiminnassa. 1 Sosiaali- ja terveysministeriö (2007) Hyvinvointi 2015 ohjelma, Sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita, Helsinki 2 Sosiaali- ja terveysministeriön (2006) Terveyden edistämisen, laatusuositus, Helsinki 3 Sosiaali- ja terveysministeriö (2010) Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia, Helsinki 4

6 2.0 Säkyläläisten hyvinvointi Hyvinvointikertomuksen toisessa luvussa tarkastellaan säkyläläisten hyvinvointia sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Hyvinvoinnin tarkastelu on jaettu hyvinvoinnin taustatekijöihin sekä elämänkaarimallisen lähestymistavan mukaan, jossa kuntalaisten tarkastelu on jaettu ikäryhmittäin. 2.1 Hyvinvoinnin taustatekijät Säkylässä Hyvinvoinnin taustatekijöiden avulla pyritään kuvaamaan säkyläläisten yleiseen hyvinvointiin välillisesti vaikuttavia ja sitä kuvaavia tekijöitä. Indikaattorit on jaettu kolmeen ryhmään: väestöä kuvaaviin, rikollisuuteen sekä terveydenhuollon tarpeeseen. Väestöä kuvataan väestön kokonaismäärän kehityksellä ja huoltosuhteella, joiden avulla pystytään hahmottamaan yleinen kuva Säkylästä. Rikollisuuden määrää kuvataan hieman laajemmassa perspektiivissä poliisin hälytystehtävien määrällä. Säkyläläisten terveyden ja vanhustenhuollon tarvetta ja sen aiheuttamia menoja kuvataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän mittarin avulla. Väestö Säkylän väestörakennetta kuvataan väestömäärällä sekä sen tulevien vuosien muutoksilla. Lisäksi indikaattoriksi on valittu kunnan huoltosuhde, jonka avulla voidaan hahmottaa kuva taloudelliseen tasapainoon vaikuttavasta väestörakenteesta ja sen problematiikasta Säkylässä. Väestöennusteiden mukaan Säkylän väestökehitys tulee olemaan negatiivista ainakin vuoteen 2030 asti. Negatiivinen väestökehitys johtuu ikäihmisten osuuden voimakkaasta kasvusta suhteessa syntyviin lapsiin, jonka vuoksi kunnassa kuolevien määrä on korkeampi kuin syntyvien lasten. 5

7 Säkylä Satakunta Suomi Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. 4 Säkylän kunnan korkea huoltosuhde johtuu ikääntyneiden isosta määrästä, joka ilmenee myöhemmin esittävissä tilastoissa. Säkylän huoltosuhteen kehitys on edellä Suomen yleistä tasoa, koska Suomen huoltosuhteen odotetaan rikkovan kuudenkymmenen raja vasta vuonna Rikollisuus Rikollisuus on väestön hyvinvointiin merkittävästi vaikuttava tekijä. Rikollisuuden määrän kehitystä Säkylässä kuvataan hieman laajennetussa kontekstissa kuvaamalla poliisin hälytystehtävien määrien kehitystä vuosina Poliisin hälytystehtäviin lukeutuvat: hengen ja terveyden suojaan kohdistuvat tehtävät, omaisuuden suojaan kohdistuvat tehtävät, Liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aiheutuvat tehtävät, yksilön suojaan kohdistuvat tehtävät, onnettomuudet ja vaaratilanteet, erityistehtävät, perus- ja valvontatehtävät ja ennaltaehkäisevät toimet, sairaankuljetus ja ensihoitotehtävät sekä sosiaalitehtävät. Merkittäviä muutoksia edellä mainituista yksityiskohtaisista tiedoista ovat liikenneonnettomuuksien tai liikenteestä aiheutuvien tehtävien merkittävä kasvu sekä omaisuuden suojaan kohdistuvien tehtävien väheneminen. 4 SotkaNET 5 Kunnat.net (Kuntaliitto) 6

8 Terveydenhuollon tarve Tarvekertoimen avulla voidaan arvioida, miten Säkylän asukkaiden terveydenhuollon palvelutarpeet asettuvat suhteessa Suomen ja Satakunnan tasoon. Säkylän tarvekerroin on vuonna 2010 ollut 1,06. Maan keskitasoa korkeampia tarvekerroin saattaa selittyä ikääntyvän väestön korkealla määrällä. Lisäksi taulukosta voidaan lukea millaiset ovat terveyden- ja vanhustenhuollon nettomenot Säkylässä. Vertailuina käytetään Satakunnan yleistä tasoa. 2.2 Lapset, nuoret ja perheet Lastensuojelulaki ( /417) 2 luku Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen 7 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. 8 Palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. 7

9 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi Seuraavilla indikaattoreilla pyritään muodostamaan mahdollisimman kattava kuva säkyläläisistä lapsista, nuorista ja perheistä. Edellä mainittujen hyvinvoinnin kuvaaminen on jaettu viiteen osa-alueeseen: väestörakenteeseen, taloudellisiin tekijöihin, terveyteen, lastensuojelu asiakkuuksiin sekä kouluterveyskyselyn tuloksiin. Jokainen osa-alue sisältää 1 4 indikaattoria. Indikaattorit voidaan jakaa tarkastelussa kahteen alueeseen: hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kuvaavat sekä hyvinvointia kuvaavat. Väestö Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kuvaaminen aloitetaan väestöllisten faktojen tarkastelulla. Alla olevassa kuviossa kuvataan lapsiperheiden määrää muista lapsiperheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. 6 Säkylässä asuvien lapsiperheiden määrä muista perheistä on n. 3 % vähemmän kuin Satakunnassa ja n. 6 % vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Lapsiperheiden määrä on välittömässä yhteydessä väestön kehitykseen ja sen negatiiviseen ennusteeseen, joka johtuu syntyvien lapsien pienestä määrästä. Lisäksi poikkeuksellisen pieni lapsiperheiden määrä antaa hyvän kuvan Säkylän väestörakenteesta. Väestö on ikääntynyttä ja lapsiperheitä on poikkeuksellisen vähän, joka vaikuttaa ihmisten elinympäristöön ja tätä kautta hyvinvointiin mm. ympäristönsuunnittelun ja SOTE-palveluiden järjestämisen kautta. Lapsiperheiden määrän muista perheistä voidaan arvioida taittuvan kasvuun, kun ikäihmisten osuudet väestöstä alkavat laskea keskimäärin 2030-luvulle tultaessa. 6 SotkaNet 8

10 Taloudelliset tekijät Taloudellisia muuttujia pidetään yleisesti tärkeimpinä hyvinvointia kuvaavina tekijöinä. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta perheiden taloudellinen tilanne on Säkylässä toistaiseksi hyvin turvattu verrattuna lähialueisiin ja koko Suomeen. Lasten pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuudeksi on määritelty taso, joka on pienempi kuin 60 % mediaanitulosta 7 Mikäli yleinen tulotaso laskisi, vaikuttaisi se positiivisesti pienituloisuusasteeseen, jolloin asteenkin arvo laskisi, vaikka todellisuudessa taloudellinen tilanne heikentyisi. Säkylän lasten pienituloisuusasteen voidaan arvioida olevan kuitenkin erinomainen, koska väestön yleinen taloustilanne on poikkeuksellisen hyvä, pysyttelee lasten pienituloisuusaste silti matalana. Terveys Terveyteen liittyvät indikaattorit kuvaavat väestön välitöntä hyvinvointia terveydellisten tekijöiden avulla. Lasten, nuorten ja perheiden terveydentilaa kuvaaviksi muuttujiksi on valittu erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määriä kuvaavia mittareita. Yksityiskohtaisemman hahmottamisen avuksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen tarkastelu on jaettu sairauksien ja ikäluokkien mukaan. 7 SotkaNet 9

11 Yllä oleva indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden vuotiailla prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Yksi henkilö on voinut olla oikeutettu yhteen tai useampaan erityiskorvausoikeuteen yhdessä tai useammassa eri korvausluokassa. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. 8 Samaa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrää kuvataan yllä olevassa kuviossa vuotiaiden osalta, ilman erottelua eri sairauksiin. Lasten ja nuorten terveystilanteen voidaan todeta olevan kyseisten muuttujien mukaan hieman lähialueiden tasoa heikompi, koska erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on korkeampi jokaisessa vertailussa vuotiaista erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on 4,4 %, joka on jopa 25 % korkeampi kuin Satakunnan prosenttiosuus. Ero vuotiaiden vertailussa on jo huomattavasti matalampi. Satakunnan prosenttiosuus on ainoastaan 0,4 % pienempi kuin Säkylän. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kuvaamisessa merkittävään asemaan tulee nostaa psyykkinen hyvinvointi, joka on myös terveydentilan kuvaamisessa tärkeässä asemassa. Alla olevissa kuvioissa on kuvattu psyykkistä hyvinvointia depressiolääkkeisiin korvausta saaneiden määrällä vuonna Depressiolääkkeiden käyttämisen määrällä ei voida kuvata tarkasti masentuneisuuden määrää lapsilla ja nuorilla, koska lääkkeiden käytön piiriin tuleminen on yleensä seurausta melko pitkällä olevasta depressiosta. Indikaattorilla voidaan kuitenkin hahmottaa epäsuorasti depression määrää Säkylässä. Tarkastelussa 8 SotkaNet 10

12 lääkkeisiin oikeutettujen määrä on Säkylässä lähialueiden tasoa matalampi, jonka voidaan epäsuorasti tulkita tarkoittavan kohtuullisen hyvää tilannetta kuntalaisten psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Lastensuojelun asiakkuudet Sosiaalityön lastensuojelun kasvu on ollut Suomessa viimevuosina huomattavaa, mikä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeimpiä huomioitavia asioita. Asiakkuudet ovat kasvaneet yleisesti niin avohuollon tukitoimissa kuin sijoitettujen lasten määrässä. Esimerkiksi vuonna 2010 lastensuojelun sosiaalityön ja avohuollon asiakkaana oli Suomessa lasta ja nuorta. Määrä oli 11 % enemmän kuin vuonna Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kuvaamisessa lastensuojelun tilastot edustavat häiriökeskeistä perspektiiviä, joka kuvaa muuttujien luvuilla hyvinvoinnin puutteen määrää Säkylässä. Säkylän kunnan sosiaalityön lastensuojelun tilastollisen tulkinnan asettaa haasteelliseksi viime vuosien puutteellinen tilastointi, jonka vuoksi kehityksen tarkastelu viime vuosilta on mahdotonta. Vuoden 2012 tilanne kuitenkin edustaa pitkälti lähialueiden ja koko Suomen tilannetta, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Esimerkiksi ilmoituksia on hieman keskimääräistä enemmän, kun taas huostaan otettuja on ainoastaan neljä. Lisäksi sosiaalityöntekijöiden kokemuksien mukaan lastensuojelu on kasvanut myös Säkylässä viime vuosina, joka tukee arvioita, jonka mukaan Säkylän tilanne vastaa Suomen yleistä tilannetta. Lastensuojelutyön kasvu on tällöin merkittävä negatiivinen merkki lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista. Arvioiden mukaan lastensuojelulla tuleekin olemaan tulevina vuosina vaikeat ajat asiakasmäärien kasvusta johtuen, jos oireiluun ei puututa. 9 THL, 2012, Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Helsinki 11

13 Kouluterveyskysely 2011 Kouluterveyskyselyn avulla tavoitetaan merkittävän suuri joukko kuntalaisia nuoria. Hyvinvointikertomuksen tarkastelussa oleva kysely on toteutettu peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaille sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille keväällä Koko kouluterveyskyselyn läpikäyminen olisi saanut hyvinvointikertomuksesta liian merkittävän osan, jonka vuoksi tarkasteluun valittiin yläasteen oppilailta vastaukset kysymyksiin omasta terveydestä sekä lukion opiskelijoilta vastaukset kysymyksiin elinoloista. 12

14 2.3 Työikäiset Tilastokeskuksen määritelmän mukaan työikäiseen väestöön kuuluvat kaikki vuotiaat henkilöt. Hyvinvointikertomuksen tarkastelun kannalta tässä teoksessa työikäisellä väestöllä tarkoitetaan kuitenkin noin vuotiaita kuntalaisia. Kyseinen rajaaminen helpottaa tilastollisten muuttujien jakamista sekä mahdollistaa valmiiden aineistojen käytön. Lisäksi kyseisestä joukosta suurin osa on työelämässä, joka taas omalta osaltaan vaikuttaa jokaisen yksilön hyvinvointiin. Työikäisen väestön hyvinvoinnin tarkastelu on jaettu kahteen yläkategoriaa, jotka ovat toimeentulo ja terveys. Toimeentulo vaikuttaa tutkimuksien mukaan merkittävästi ihmisen hyvinvointiin. Sitä mittaavat indikaattorit ovat tällöin hyvinvointia kuvaavia mittareita. Terveys taas tarkoittaa monille hyvinvoinnin tärkeintä elementtiä. Toimeentulo Toimeentulot liittyvät väestön materiaaliseen hyvinvointiin. Ongelmat toimeentuloissa voivat tällöin aiheuttaa puutteen jostain ja johtaa köyhyyteen, mitä pidetään yleisesti merkittävänä hyvinvoinnin heikentäjänä. Toimeentuloa voidaan pitää terveyden kanssa merkittävimpänä hyvinvoinnin muovaajana. 10 Säkyläläisten toimeentulon määrittämiseen on valittu kaksi indikaattoria: työttömyysprosentti ja pienituloisuusaste, joita vertaillaan Satakunnan ja Suomen vastaavien lukujen kanssa. Työttömyysprosentti ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista. Pienituloisuusaste taas ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien tulojen mediaanista. 11 Edellä mainituista indikaattoreista ennen kaikkea työttömyysprosenttia voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä hyvinvointia muovaavista muuttujista, koska työttömyys/työllisyys vaikuttaa yksilön elämään myös taloudellista tilannetta laajemmin. 10 THL (2010) Suomalaisten hyvinvointi 2010, Helsinki 11 SotkaNet 13

15 Toimeentulon indikaattoreiden tarkastelussa voidaan Säkylän tilanteen todeta olevan varsin hyvä. Työttömyysprosentti on selvästi Satakunnan ja Suomen tasoa alhaisempi. Lisäksi pienituloisuusaste on jopa 4 yksikköä matalampi kuin Satakunnan. Terveys Työikäisen väestön terveystilannetta kuvataan yleisen sairastavuuden, työolojen, päihteiden käytön ja masentuneisuuden avulla. Indikaattorivalinnat edustavat tärkeimpiä terveyteen vaikuttavia ja sitä kuvaavia tekijöitä ja niissä vertaillaan Säkylän tilannetta lähiseudun ja koko Suomen tilanteeseen. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % vastaavan ikäisestä väestöstä (2011) vuotiaat vuotiaat Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Kullekin sairaudelle on laadittu yhtenäiset kriteerit, joiden perusteella oikeus voidaan myöntää. Hakemus edellyttää yleensä erikoislääkärin lausuntoa. 12 Säkylän tilanne erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrässä on vuotiaiden osalta lähes täsmälleen sama kuin Satakunnan ja koko Suomen tilanne. Säkyläläisten vuotiaiden osalta taas erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on 2,8 % vähemmän kuin Satakunnassa ja 3,4 % vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Terveen ja kohtuullisen hyvin toimeentulevan keski-ikäisen väestön voidaan tällöin ennustaa olevan myös poikkeuksellisen terveitä, kun he saavuttavat tulevaisuudessa eläkeiän, joka osaltaan helpottaa kunnan menopaineita ikäihmisten hoivan järjestämisessä. Sairauspäiväraha indikaattori ilmaisee Sairausvakuutuslain mukaista päivärahakorvausta vuoden aikana vähintään yhdeltä päivältä saaneiden vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Sairauspäivärahaa ei saa lyhyistä, alle 10 arkipäivää kestäneistä poissaoloista, joita on kuitenkin selvästi enemmän kuin pitkittyneitä. Lyhyistä poissaoloista ei ole keskitettyä rekisteritietoa. 13 Indikaattorin mukaan Satakunnassa sairauspäivärahaa saaneita on poikkeuksellisen paljon, josta positiivisena erottuu Säkylä, joka saa arvon 103. Myös koko Suomen tilanne on Säkylää heikompi SotkaNet 14

16 Masentuneisuutta ja päihteiden käytön määrää voidaan pitää tärkeimpinä hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä. Myös kansallisessa mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmassa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009) ehdotetaan, että kunnat sisällyttävät mielenterveys- ja päihdetyön osaksi hyvinvointistrategiaa ja kuntastrategiaa. 14 Yllä olevissa kuviossa pyritään kuvaamaan kyseisiä tekijöitä säkyläläisten kohdalla. Satakunnan ja Suomen kanssa vertailtavaksi on valittu indikaattorit: päihteiden vuoksi terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastolla hoidetuista potilaista ja depressiolääkkeisiin korvausta saaneista vuotiaiden määrästä. Vasemmanpuoleinen indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden potilaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa sekä päihteiden käytön aiheuttaman sairauksien määrää että vaikeusastetta. 15 Säkylän tilanne kyseisessä indikaattorissa on Satakuntaa ja koko Suomea heikompi. Koko Suomeen suhteutettuna säkyläläisiä on hoidettu päihteiden vuoksi terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastoilla jopa 70 % enemmän. Aikuisväestön masentuneisuutta arvioidaan depressiolääkkeisiin korvausta saaneiden prosentuaalisella osuudella vastaavanikäisestä väestöstä. Säkylän tilanne on kyseisen indikaattorin mukaan hieman Satakunnan ja koko Suomen tasoa parempi. Erot ovat kuitenkin pienet, jonka vuoksi säkyläläisen aikuisväestön diagnosoidun masentuneisuuden tason voidaan todeta olevan verrattaviin aineistoihin normaali. 2.4 Ikäihmiset Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin seuranta ja ennen kaikkea siihen vaikuttaminen ovat tulevaisuudessa kunnan tärkeimpiä osa-alueita sekä taloudellisten muuttujien että väestön yleisen hyvinvoinnin turvaamisen kannalta, koska yli 65 vuotiaiden määrän on ennustettu kasvavan erittäin voimakkaasti. Myös kunnan rooli palveluiden järjestäjänä on tärkeä, jonka avulla se vaikuttaa kyseisen väestöryhmän hyvinvointiin. Ikäihmisten hyvinvoinnin tarkasteluun valitut indikaattorit on jaettu neljään ryhmään: väestön muutosta, terveyttä, toimeentuloa ja kunnan vanhuspalveluiden käyttömääriä kuvaaviin. Jokainen ryhmä sisältää 1 3 indikaattoria, jolla pyritään luomaan kuvaa kunnan ikäihmisistä. 14 THL (2010) Kansallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelma , Helsinki 15 SotkaNet 15

17 Väestönmuutos Ikäihmisten määrän kasvu tulee olemaan tulevina vuosian todella nopeaa. Vaikka tulevat ja nykyiset ikäihmiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin ennen, tulee väestön muutos asettamaan todelliset haasteet kunnan hyvinvointityölle sekä menojen hillinnälle. Tärkeää onkin resurssien varmistaminen, jotta ikääntyvän väestön hyvinvointi pystytään turvaamaan kyseisen väestö osan kasvaessa. 65 vuotta täyttäneiden osuus tulee kasvamaan vuoteen 2020 mennessä 5,8 % Säkylän kunnan väestöstä. Määrällisesti 65 vuotta täyttäneiden osuus tulee kasvamaan 205 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä, jolloin 65 vuotta täyttäneitä olisi tuolloin Vuonna vuotta täyttäneiden osuus Säkylän väestöstä on jo 32,3 %. 75 vuotta täyttäneiden määrä tulee kasvamaan vuoteen 2020 mennessä myös suhteellisen paljon. 2,5 % kasvu tarkoittaa 86 henkilöä, jolloin 75 vuotiaiden kokonaismäärä on vuonna henkeä. Vuonna vuotta täyttäneitä on 18,9 % Säkylän väestöstä. Terveys Ikäihmisten terveystilannetta kuvataan erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrällä. Tarkastelu on tarkennettu sairauksien erittelyllä, jonka avulla pystytään laajentamaan kuvaa ikääntyvän väestön terveydestä. 16

18 Sairauksien osalta Säkylän tilanne on lähes sama kuin koko Suomen. Ainoastaan diabetestä esiintyy enemmän. Huomion arvoista ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta on myös depressiolääkkeisiin oikeutettujen määrä, joka on Säkylässä 10,4 %. Toimeentulo Ikäihmisten hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttava tekijä on mm. huono taloudellinen tilanne. Ikäihmisten joukossa on Suomessa runsaasti henkilöitä, jotka elävät köyhyysrajalla tai sen alapuolella. 75 vuotta täyttäneestä väestöstä noin puolet on yksin asuvia, mikä sinänsä lisää köyhyysriskiä sekä yli 60 % on naisia, joiden pienituloisuus on yleisempää kuin ikääntyneiden miesten. Yllä oleva indikaattori ilmaisee täyttä kansaneläkettä vuoden lopussa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Säkyläläisten ikäihmisten nykyisen taloudellisen tilanteen voidaan yleisesti todeta olevan melko hyvin turvattu. Täyden kansaneläkkeen varassa on 1,6 % vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Vanhuspalveluiden käyttö Kunnalla on tärkeä osa ikäihmisten hyvinvoinnin rakentumisessa, koska monet ikääntyneet tarvitsevat jossain vaiheessa erilaisia vanhuspalveluita, joita kunta järjestää. Tällöin kunnan ikäpoliittiset linjaukset ja resurssien käytön jakaminen erilaisiin palvelumuotoihin ovat tärkeitä toimintamuotoja, joilla voidaan vaikuttaa kunnan ikäihmisten hyvinvointiin. Seuraavassa kuviossa hahmottuu, miten vanhuspalveluiden käyttö jakaantui Säkylässä vuonna vuotta täyttäneiden osalta: 17

19 Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2008 julkaiseman Ikäihmisten palvelujen laatusuositusten mukaan edellä mainitut prosentuaaliset osuudet tulisi olla: kotihoito 14,0 %, omaishoito 5,5 %, laitoshoito 3,3 % ja tehostettu palveluasuminen 5,5 %. 16 Säkylän vanhuspalveluiden käytön jakaantuminen on tällöin kaukana tavoitetasosta. Vuonna 2012 julkaistun Säkylän ikäpoliittisen strategian tulevaisuuden tavoitteet asetettiin seuraavasti: kotihoito 12,5 %, omaishoito 4,5 %, laitoshoito 2,0 %, tehostettu palveluasuminen 7,5 %. Kyseisillä tavoitteilla pyritään vähentämään kallista laitoshoitoa ja tukemaan ikääntyneen väestön toimintakyvyn säilymistä niin, että kotona asuminen olisi mahdollista entistä pidempään. 3.0 Hyvinvoinnin seuranta ja siihen vaikuttaminen Säkyläläisten hyvinvointiin vaikuttavaa työtä tuotetaan kunnassa päivittäin. Sitä tekee jokainen hallintokunta omissa tehtävissään. Toiminnan vaikutukset ovat välittömiä tai välillisiä, riippuen tehtävästä työstä. Hyvinvoinnin edistäminen on tällöin yhteinen asia, jonka edistämiseksi vaaditaan poikkihallinnollista työtä enemmän ja useammin. Lisäksi hyvinvointityöllä voidaan vaikuttaa myös merkittävästi kunnan yleisiin strategisiin tavoitteisiin hyvän talouden ylläpitämisessä ja vetovoimaisuuden kehittämisessä. Hyvinvointityötä ja varsinaista hyvinvointia tulisi seurata aktiivisesti luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden toimesta. Seuraamisen avuksi tulisi käyttää hyvinvointikertomuksen ja muiden suunnitelmien indikaattoreita, joiden avulla pystytään hahmottamaan hyvinvoinnin yleinen kuva Säkylässä. Lisäksi kunnan pieni koko mahdollistaa yksityiskohtaisemman seurannan, jota voidaan toteuttaa mm. erilaisten laadullisten arviointimenetelmien avulla, joita ovat mm. haastattelut, toiminnan arvioinnit, keskustelut ja kuntalaisten aktiivisempi osallistaminen. Hyvinvointiin vaikuttaminen Välittömästi hyvinvointia edistäviä ja kehittäviä linjauksia sekä sitä kuvaavia teoksia on tehty Säkylässä viimeaikoina kahden strategian avulla. Joulukuussa 2012 julkaistiin kunnan ikäpoliittinen strategia, jossa linjataan toimenpiteet ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi talvella valmistellaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, joka julkaistaan keväällä Hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on linjata kehityssuunnat, joiden avulla kunnan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi olisi tulevaisuudessa entistä tehokkaammin turvattu. Molempien edellä mainittujen tärkein viesti on ennaltaehkäisevien toimintamuotojen parantaminen, kehittäminen ja vahvistaminen. Vaikka kunnan taloudellinen tilanne on tällä hetkellä tasapainossa, ovat ikääntyneiden määrän voimakas kasvu ja lastensuojelun toimenpiteiden lisääntymisen riski niin merkittäviä ja konkreettisia lähitulevaisuuden uhkia, että nykyiset rakenteet eivät niitä yksistään kestä. Edellä mainittuihin tulisikin reagoida ikäpoliittisen strategian ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman linjauksien mukaisesti ennaltaehkäisyyn panostamalla. 16 Sosiaali- ja terveysministeriö (2008) Ikäihmisten palveluiden laatusuositus, Helsinki 18

20 4.0 Yhteenveto Kuten teoksen alussa sanotaan, on hyvinvointikertomuksen keskeinen tavoite toimia päättävien tahojen apuna, jotta kuntalaisten hyvinvointiin ja terveydentilaan puuttuminen ja vaikuttaminen olisi mahdollisimman tehokasta. Kyseinen tavoite saavutetaan olemassa olevan tiedon perusteellisella käyttämisellä. Työkaluna tiedon käyttämiseen toimivat hyvinvointikertomus ja muut suunnitelmat ja strategiat, joihin on kerätty tietoa esimerkiksi kuntalaisten hyvinvoinnista, kunnan toiminnasta tai muista yksilön elämään vaikuttavista asioista. Tiedon tehokkaalla käytöllä pyritään seuraavan kuvion mukaiseen toimintaan: Hyvät, tehokkaat, vaikuttavat, tukevat ja mahdollisimman kattavaan tietopohjaan perustuvat päätökset 17 Kyseisellä prosessilla tähdätään tietojohtamisen tehokkaampaan hyödyntämiseen, joka edellyttää toiminnan vahvistamista tulevaisuudessa jokaisella edellä olevalla tasolla: 1. Aineistoja, jotka kuvaavat mm. kuntalaisia, kunnan toimintaa, palveluita, taloudellisia muuttujia ym., tulee kerätä entistä enemmän. 2. Aineistojen tehokkaalla keräämisellä saavutetaan kattava tietopohja ja tieto kunnan ja kuntaan vaikuttavista asioista. 3. Jotta kerätyt aineistot olisivat hyödyksi, tulee niitä käyttää suunnitelmissa, strategioissa ja muissa kunnan toimintaa ohjaavassa välineissä, jotta tieto ja sen analyysit saataisiin leviämään kattavasti kaikille relevanteille tahoille. 4. Analysoidun tiedon tehokkaalla levittämisellä kunnassa saavutetaan asioista tietämys, joka johtaa viisauteen ja sitä kautta hyvien päätösten tekemiseen. 17 Jennifer Rowley (2007) The wisdom hierarchy: representations of the DIKW hierarchy. Journal of Information Science VOL 33. SagePublications 19

21 Tietojohtaminen edellyttää tiedon laatuun, yhtenäisyyteen, käyttöön ja toimintaprosesseihin liittyvää kehittämistyötä. Ongelma ei ole informaation ja tiedon puute, vaan niiden kanavointi ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. 18 Säkylän kunnan hallinnossa tulisikin löytää keinot tehokkaan tietojohtamisen hyödyntämiseksi ja mallit siitä, miten tietoa ja tietämystä pystyttäisiin kanavoimaan ja ohjaamaan oikeille päättäville tahoille oikeaan aikaan. Hyvinvointikertomus asettuu viereisen sivun kolmiossa tiedon ja tietämyksen välimaastoon. Siinä on käytetty aineistoja, joissa tietoa on varastoitu. Hyvinvointikertomuksessa on myös analysoitu kyseisiä aineistoja, jotta niiden ymmärtäminen ja saattaminen tietämykseen olisi tehokkaampaa. Vasta hyvinvointikertomuksen lukija kuitenkin päättää, siirtyykö analysoitu tieto hänen tietämykseensä ja sitä kautta osaksi päätöksentekoprosessia. 18 THL (2011) Informaatio-ohjaus kuntien tukena. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Helsinki 20

22 Lähteet Jennifer Rowley (2007) The wisdom hierarchy: representations of the DIKW hierarchy. Journal of Information Science VOL 33. SagePublications Kunnat.net (Kuntaliitto) Sosiaali- ja terveysministeriön (2006) Terveyden edistämisen, laatusuositus, Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö (2007) Hyvinvointi 2015 ohjelma, Sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita, Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö (2008) Ikäihmisten palveluiden laatusuositus, Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö (2010) Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia, Helsinki SotkaNET THL (2010) Suomalaisten hyvinvointi 2010, Helsinki THL (2010) Kansallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelma , Helsinki THL, 2012, Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Helsinki 21

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Hyvinvointivastuun jakautuminen tulevassa sote -rakenteessa Asukkaat/asiakkaat Kunnat Yhteinen tietovaranto -asukkaiden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo

klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo 18.00-18.15 Poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio 13.5.2014 Väestöstä vastaaminen on velvoite Suomessa on asumispohjainen sote-perusratkaisu Perustoimijoina

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Terveyden edistämisen neuvottelukunta 9.10.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Sisältö Lainsäädäntöperusta Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa Kuopio Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö 2 Susanna Huovinen 3 Susanna Huovinen 4 Susanna Huovinen

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Suvi Helanen TerPS2 2013

Tiedolla johtaminen. Suvi Helanen TerPS2 2013 Tiedolla johtaminen Suvi Helanen TerPS2 2013 Tiedolla johtaminen auttaa näkemään tulevaisuuteen Laadukkaat palvelut edellyttävät palvelutarpeiden ennakoimista ja palveluresurssien oikeaa kohdentamista.

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Hankejohtaja Anne Niska

Hankejohtaja Anne Niska Hankejohtaja Anne Niska Anne.niska@ppshp.fi 0405899214 Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen toiminta-alue Allekirjoittajina yht. 18 kuntaa ja kokonaisbudjetti n. 3.8 milj. Mitä Terveempi Pohjois- Suomi (=TerPS)

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Jyväskylä

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Jyväskylä TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Jyväskylä 13.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki STM

Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kajaanin valtuustosali Kerttu Perttilä, STM

Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kajaanin valtuustosali Kerttu Perttilä, STM Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Kajaanin valtuustosali 21.3.2011 Kerttu Perttilä, STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään?

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Seinäjoki kehittämispäällikkö Jaana Markkula

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto 11.1.2013 Kunnan hyvinvointijohtaminen Kuntalaki 1 : Kunta

Lisätiedot

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 29.9.2010 29.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Espoo 28.1.2015 Ari Evwaraye Tausta Sähköinen hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 12 - hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, kuntalaisten terveyden

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot