Säkylän kunnan hyvinvointikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säkylän kunnan hyvinvointikertomus"

Transkriptio

1 Säkylän kunnan hyvinvointikertomus 2013

2 Sisällysluettelo 1.0 Johdanto Mikä on hyvinvointikertomus? Mitä on hyvinvointi? Säkyläläisten hyvinvointi Hyvinvoinnin taustatekijät Säkylässä Lapset, nuoret ja perheet Työikäiset Ikäihmiset Hyvinvoinnin seuranta ja siihen vaikuttaminen Yhteenveto Lähteet

3 1.0 Johdanto Terveydenhuoltolaki ( /1326) 2 luku Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 11 Terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Säkylän kunnan hyvinvoinnista vastaava taho on perusturvaosasto ja sitä johtavat perusturvajohtaja sekä perusturvalautakunta. Myös hyvinvointikertomuksen valmistelusta, sisällöstä ja laadinnasta vastaa perusturvaosasto. Säkylän kunnan hyvinvointikertomus sisältää kuvauksen kuntalaisten hyvinvoinnista ja sen kehityksestä viime vuosien aikana. Hyvinvointia kuvataan hyvinvointikertomuksessa erilaisten indikaattoreiden (=mittareiden) avulla. Tarkastelu on jaettu hyvinvoinnin taustatekijöihin, lapsiin, nuoriin ja perheisiin, työikäisiin sekä ikäihmisiin. 2

4 1.1 Mikä on hyvinvointikertomus? Hyvinvointikertomuksessa kuvataan kuntalaisten hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä Säkylässä. Hyvinvoinnin kuvaamiseen käytetään erilaisia indikaattoreita, jotka on jaoteltu taustatekijöiden ja säkyläläisten ikäryhmien mukaan. Indikaattorit on valittu niin, että niiden seuraaminen olisi myös tulevaisuudessa mahdollisimman helppoa ja yksinkertaisesti toteutettavissa. Indikaattorit ja erilaiset kuviot mahdollistavat tehokkaan tavan hahmottaa hyvinvoinnin kokonaiskuvan. Ne antavat myös oikein tulkittuna kattavan tietopohjan kuntalaisten hyvinvoinnista. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit ovat jaoteltu kahteen ryhmään. Indikaattoreihin, jotka vaikuttavat hyvinvointiin sekä indikaattoreihin, jotka kuvaavat välittömästi kuntalaisten hyvinvointia Hyvinvointikertomuksen kohderyhmä on ensisijaisesti kunnan luottamushenkilöt. Kertomuksen avulla heidän on helpompi hahmottaa kunnan hyvinvointitilanne, kun he päättävät kuntaa johtavista strategioista ja tulevaisuuden linjauksista. Lisäksi hyvinvointikertomus on kuntalaisille ja kunnantyöntekijöille, jotta päätösten ymmärtäminen ja hyvinvoinnin kokonaiskuvan hahmottaminen olisi tehokkaampaa. Hyvinvointikertomus toimii tällöin välineenä, joka auttaa kunnan toimijoita omassa toiminnassaan ja kuntalaisia elinympäristönsä hahmottamisessa. Hyvinvointikertomuksen tarkoituksena ei ole kuvata hyvinvoinnin kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä tai strategisia valintoja. Sen tärkeimmät tehtävät ovat yleisen hyvinvointitilanteen hahmottaminen sekä työkaluna toimiminen suunnitelmia tekeville henkilöille, joka auttaa hahmottamaan hyvinvoinnin parantamiseen liittyvän päätöksenteon toteuttamista. Vaikka perusturvaosasto vastaa hyvinvointikertomuksen valmistelusta, sisällöstä ja laadinnasta pitää se nähdä kuitenkin poikkihallinnollisena välineenä. Hyvinvointikertomus toimii työkaluna kaikissa hallintokunnissa ja pyrkii ohjaamaan niiden toimintaa, koska jokaisen osaston toiminta vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin. Hyvinvointivaikutusten laajempi huomioiminen olisikin tulevaisuudessa tärkeää, jotta hyvinvointikertomuksiin saataisiin mahdollisimman laaja-alaista seurantatietoa sekä kuntalaisten hyvinvointia paremmaksi. Hyvinvoinnin edistäminen on kuntien päällimmäisimpiä tehtäviä, joka säädetään jo Kuntalain 1. Eräs hyvinvointikertomuksen tehtävistä onkin hyvinvointityöskentelyn tehostaminen. Tärkeää on myös kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavien päätösten arviointi, jotta Säkylässä pystytään tarjoamaan kuntalaisille parhaat mahdolliset rakenteet hyvinvoivan elämän rakentamiselle. Kuntalaki ( /365) 1 Kuntien itsehallinto Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. 3

5 1.1.1 Mitä on hyvinvointi? Hyvinvointia on mahdoton kuvata yhden tekijän tai indikaattorin avulla. Joidenkin mielestä hyvinvoinnin kuvaaminen on jopa täysin mahdotonta, koska se perustuu jokaisen henkilökohtaisiin tuntemuksiin. Yleisesti hyvinvoinnin voidaan kuitenkin ajatella koostuvan mm. seuraavista osatekijöistä: terveydestä, toimeentulosta, asumisesta, puhtaasta ympäristöstä, turvallisuudesta, itsensä toteuttamisesta ja läheisistä ihmissuhteista. Hyvinvoivalla ihmisellä on myös tarpeiden tyydyttämisen jälkeen voimia virkistäytymiseen, lepoon, läheisten kanssa olemiseen ja itsensä toteuttamiseen. 1 Ihmisten hyvinvoinnin rakentumisen kannalta on myös tärkeää kysyä, kenellä on vastuu? Kuinka paljon ihmisen hyvinvointi on julkisen vallan ja toisaalta, kuinka paljon yksilön itsensä vastuulla? Hyvinvointikertomusta laatiessa on hyvä miettiä, mikä on kunnan vastuu ihmisten hyvinvoinnin rakentamisessa. Pääasiassa vastuu hyvinvoinnista on yksilöllä itsellään. Ihmisen elämäntapa ja valinnat oman hyvinvoinnin kannalta luovat perustan hyvinvoinnin rakentumiselle. Kunnan asema on enemmän mahdollisuuksien antajana. Elinolosuhteet, kulttuurimahdollisuudet, työllistymismahdollisuudet, ympäristö, hyvinvointi- ja terveyspalvelut ja muut virikkeet antavat yksilöllä vaihtoehtoja omien valintojensa toteuttamiseen. 2 Tärkein vaihtoehtojen antaja ja hyvinvoinnin rakentamisen puitteista vastaava taho on tällöin kunta, joka asettaa sille myös suuren vastuun yksilöistä. Myös valtionhallinnon julkaisut ovat viimevuosina painottuneet erittäin merkittävästi ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen julkisensektorin toimesta. Vastuuta yksilöstä painotetaan myös perustuslaissa: Perustuslaki ( /731) 19 Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu Hyvinvoinnin edistäminen on saanut viime vuosina ison painoarvon julkisessa keskustelussa. Yhteiskunnassamme hyvinvointi on saanut myös käsitteenä merkittävän aseman terveyden rinnalla. Hyvinvointi ja sen edistäminen nähdään laajempana kuin terveys ja terveyden edistäminen. 3 Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä on alettu nähdä isompina kokonaisuuksina. Niihin vaikuttavat monet asiat korostuvat myös poikkihallinnollisesti eikä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä nähdä ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävänä. Hyvinvoinnin ja terveyden ylläpidosta ja edistämisestä on tehty yhteinen asia, johon kaikkien on panostettava. Yhteistyö ja yhteinen vastuu pitää huomioida myös kunnan toiminnassa. 1 Sosiaali- ja terveysministeriö (2007) Hyvinvointi 2015 ohjelma, Sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita, Helsinki 2 Sosiaali- ja terveysministeriön (2006) Terveyden edistämisen, laatusuositus, Helsinki 3 Sosiaali- ja terveysministeriö (2010) Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia, Helsinki 4

6 2.0 Säkyläläisten hyvinvointi Hyvinvointikertomuksen toisessa luvussa tarkastellaan säkyläläisten hyvinvointia sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Hyvinvoinnin tarkastelu on jaettu hyvinvoinnin taustatekijöihin sekä elämänkaarimallisen lähestymistavan mukaan, jossa kuntalaisten tarkastelu on jaettu ikäryhmittäin. 2.1 Hyvinvoinnin taustatekijät Säkylässä Hyvinvoinnin taustatekijöiden avulla pyritään kuvaamaan säkyläläisten yleiseen hyvinvointiin välillisesti vaikuttavia ja sitä kuvaavia tekijöitä. Indikaattorit on jaettu kolmeen ryhmään: väestöä kuvaaviin, rikollisuuteen sekä terveydenhuollon tarpeeseen. Väestöä kuvataan väestön kokonaismäärän kehityksellä ja huoltosuhteella, joiden avulla pystytään hahmottamaan yleinen kuva Säkylästä. Rikollisuuden määrää kuvataan hieman laajemmassa perspektiivissä poliisin hälytystehtävien määrällä. Säkyläläisten terveyden ja vanhustenhuollon tarvetta ja sen aiheuttamia menoja kuvataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän mittarin avulla. Väestö Säkylän väestörakennetta kuvataan väestömäärällä sekä sen tulevien vuosien muutoksilla. Lisäksi indikaattoriksi on valittu kunnan huoltosuhde, jonka avulla voidaan hahmottaa kuva taloudelliseen tasapainoon vaikuttavasta väestörakenteesta ja sen problematiikasta Säkylässä. Väestöennusteiden mukaan Säkylän väestökehitys tulee olemaan negatiivista ainakin vuoteen 2030 asti. Negatiivinen väestökehitys johtuu ikäihmisten osuuden voimakkaasta kasvusta suhteessa syntyviin lapsiin, jonka vuoksi kunnassa kuolevien määrä on korkeampi kuin syntyvien lasten. 5

7 Säkylä Satakunta Suomi Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. 4 Säkylän kunnan korkea huoltosuhde johtuu ikääntyneiden isosta määrästä, joka ilmenee myöhemmin esittävissä tilastoissa. Säkylän huoltosuhteen kehitys on edellä Suomen yleistä tasoa, koska Suomen huoltosuhteen odotetaan rikkovan kuudenkymmenen raja vasta vuonna Rikollisuus Rikollisuus on väestön hyvinvointiin merkittävästi vaikuttava tekijä. Rikollisuuden määrän kehitystä Säkylässä kuvataan hieman laajennetussa kontekstissa kuvaamalla poliisin hälytystehtävien määrien kehitystä vuosina Poliisin hälytystehtäviin lukeutuvat: hengen ja terveyden suojaan kohdistuvat tehtävät, omaisuuden suojaan kohdistuvat tehtävät, Liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aiheutuvat tehtävät, yksilön suojaan kohdistuvat tehtävät, onnettomuudet ja vaaratilanteet, erityistehtävät, perus- ja valvontatehtävät ja ennaltaehkäisevät toimet, sairaankuljetus ja ensihoitotehtävät sekä sosiaalitehtävät. Merkittäviä muutoksia edellä mainituista yksityiskohtaisista tiedoista ovat liikenneonnettomuuksien tai liikenteestä aiheutuvien tehtävien merkittävä kasvu sekä omaisuuden suojaan kohdistuvien tehtävien väheneminen. 4 SotkaNET 5 Kunnat.net (Kuntaliitto) 6

8 Terveydenhuollon tarve Tarvekertoimen avulla voidaan arvioida, miten Säkylän asukkaiden terveydenhuollon palvelutarpeet asettuvat suhteessa Suomen ja Satakunnan tasoon. Säkylän tarvekerroin on vuonna 2010 ollut 1,06. Maan keskitasoa korkeampia tarvekerroin saattaa selittyä ikääntyvän väestön korkealla määrällä. Lisäksi taulukosta voidaan lukea millaiset ovat terveyden- ja vanhustenhuollon nettomenot Säkylässä. Vertailuina käytetään Satakunnan yleistä tasoa. 2.2 Lapset, nuoret ja perheet Lastensuojelulaki ( /417) 2 luku Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen 7 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. 8 Palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. 7

9 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi Seuraavilla indikaattoreilla pyritään muodostamaan mahdollisimman kattava kuva säkyläläisistä lapsista, nuorista ja perheistä. Edellä mainittujen hyvinvoinnin kuvaaminen on jaettu viiteen osa-alueeseen: väestörakenteeseen, taloudellisiin tekijöihin, terveyteen, lastensuojelu asiakkuuksiin sekä kouluterveyskyselyn tuloksiin. Jokainen osa-alue sisältää 1 4 indikaattoria. Indikaattorit voidaan jakaa tarkastelussa kahteen alueeseen: hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kuvaavat sekä hyvinvointia kuvaavat. Väestö Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kuvaaminen aloitetaan väestöllisten faktojen tarkastelulla. Alla olevassa kuviossa kuvataan lapsiperheiden määrää muista lapsiperheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. 6 Säkylässä asuvien lapsiperheiden määrä muista perheistä on n. 3 % vähemmän kuin Satakunnassa ja n. 6 % vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Lapsiperheiden määrä on välittömässä yhteydessä väestön kehitykseen ja sen negatiiviseen ennusteeseen, joka johtuu syntyvien lapsien pienestä määrästä. Lisäksi poikkeuksellisen pieni lapsiperheiden määrä antaa hyvän kuvan Säkylän väestörakenteesta. Väestö on ikääntynyttä ja lapsiperheitä on poikkeuksellisen vähän, joka vaikuttaa ihmisten elinympäristöön ja tätä kautta hyvinvointiin mm. ympäristönsuunnittelun ja SOTE-palveluiden järjestämisen kautta. Lapsiperheiden määrän muista perheistä voidaan arvioida taittuvan kasvuun, kun ikäihmisten osuudet väestöstä alkavat laskea keskimäärin 2030-luvulle tultaessa. 6 SotkaNet 8

10 Taloudelliset tekijät Taloudellisia muuttujia pidetään yleisesti tärkeimpinä hyvinvointia kuvaavina tekijöinä. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta perheiden taloudellinen tilanne on Säkylässä toistaiseksi hyvin turvattu verrattuna lähialueisiin ja koko Suomeen. Lasten pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuudeksi on määritelty taso, joka on pienempi kuin 60 % mediaanitulosta 7 Mikäli yleinen tulotaso laskisi, vaikuttaisi se positiivisesti pienituloisuusasteeseen, jolloin asteenkin arvo laskisi, vaikka todellisuudessa taloudellinen tilanne heikentyisi. Säkylän lasten pienituloisuusasteen voidaan arvioida olevan kuitenkin erinomainen, koska väestön yleinen taloustilanne on poikkeuksellisen hyvä, pysyttelee lasten pienituloisuusaste silti matalana. Terveys Terveyteen liittyvät indikaattorit kuvaavat väestön välitöntä hyvinvointia terveydellisten tekijöiden avulla. Lasten, nuorten ja perheiden terveydentilaa kuvaaviksi muuttujiksi on valittu erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määriä kuvaavia mittareita. Yksityiskohtaisemman hahmottamisen avuksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen tarkastelu on jaettu sairauksien ja ikäluokkien mukaan. 7 SotkaNet 9

11 Yllä oleva indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden vuotiailla prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Yksi henkilö on voinut olla oikeutettu yhteen tai useampaan erityiskorvausoikeuteen yhdessä tai useammassa eri korvausluokassa. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. 8 Samaa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrää kuvataan yllä olevassa kuviossa vuotiaiden osalta, ilman erottelua eri sairauksiin. Lasten ja nuorten terveystilanteen voidaan todeta olevan kyseisten muuttujien mukaan hieman lähialueiden tasoa heikompi, koska erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on korkeampi jokaisessa vertailussa vuotiaista erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on 4,4 %, joka on jopa 25 % korkeampi kuin Satakunnan prosenttiosuus. Ero vuotiaiden vertailussa on jo huomattavasti matalampi. Satakunnan prosenttiosuus on ainoastaan 0,4 % pienempi kuin Säkylän. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kuvaamisessa merkittävään asemaan tulee nostaa psyykkinen hyvinvointi, joka on myös terveydentilan kuvaamisessa tärkeässä asemassa. Alla olevissa kuvioissa on kuvattu psyykkistä hyvinvointia depressiolääkkeisiin korvausta saaneiden määrällä vuonna Depressiolääkkeiden käyttämisen määrällä ei voida kuvata tarkasti masentuneisuuden määrää lapsilla ja nuorilla, koska lääkkeiden käytön piiriin tuleminen on yleensä seurausta melko pitkällä olevasta depressiosta. Indikaattorilla voidaan kuitenkin hahmottaa epäsuorasti depression määrää Säkylässä. Tarkastelussa 8 SotkaNet 10

12 lääkkeisiin oikeutettujen määrä on Säkylässä lähialueiden tasoa matalampi, jonka voidaan epäsuorasti tulkita tarkoittavan kohtuullisen hyvää tilannetta kuntalaisten psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Lastensuojelun asiakkuudet Sosiaalityön lastensuojelun kasvu on ollut Suomessa viimevuosina huomattavaa, mikä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeimpiä huomioitavia asioita. Asiakkuudet ovat kasvaneet yleisesti niin avohuollon tukitoimissa kuin sijoitettujen lasten määrässä. Esimerkiksi vuonna 2010 lastensuojelun sosiaalityön ja avohuollon asiakkaana oli Suomessa lasta ja nuorta. Määrä oli 11 % enemmän kuin vuonna Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kuvaamisessa lastensuojelun tilastot edustavat häiriökeskeistä perspektiiviä, joka kuvaa muuttujien luvuilla hyvinvoinnin puutteen määrää Säkylässä. Säkylän kunnan sosiaalityön lastensuojelun tilastollisen tulkinnan asettaa haasteelliseksi viime vuosien puutteellinen tilastointi, jonka vuoksi kehityksen tarkastelu viime vuosilta on mahdotonta. Vuoden 2012 tilanne kuitenkin edustaa pitkälti lähialueiden ja koko Suomen tilannetta, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Esimerkiksi ilmoituksia on hieman keskimääräistä enemmän, kun taas huostaan otettuja on ainoastaan neljä. Lisäksi sosiaalityöntekijöiden kokemuksien mukaan lastensuojelu on kasvanut myös Säkylässä viime vuosina, joka tukee arvioita, jonka mukaan Säkylän tilanne vastaa Suomen yleistä tilannetta. Lastensuojelutyön kasvu on tällöin merkittävä negatiivinen merkki lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista. Arvioiden mukaan lastensuojelulla tuleekin olemaan tulevina vuosina vaikeat ajat asiakasmäärien kasvusta johtuen, jos oireiluun ei puututa. 9 THL, 2012, Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Helsinki 11

13 Kouluterveyskysely 2011 Kouluterveyskyselyn avulla tavoitetaan merkittävän suuri joukko kuntalaisia nuoria. Hyvinvointikertomuksen tarkastelussa oleva kysely on toteutettu peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaille sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille keväällä Koko kouluterveyskyselyn läpikäyminen olisi saanut hyvinvointikertomuksesta liian merkittävän osan, jonka vuoksi tarkasteluun valittiin yläasteen oppilailta vastaukset kysymyksiin omasta terveydestä sekä lukion opiskelijoilta vastaukset kysymyksiin elinoloista. 12

14 2.3 Työikäiset Tilastokeskuksen määritelmän mukaan työikäiseen väestöön kuuluvat kaikki vuotiaat henkilöt. Hyvinvointikertomuksen tarkastelun kannalta tässä teoksessa työikäisellä väestöllä tarkoitetaan kuitenkin noin vuotiaita kuntalaisia. Kyseinen rajaaminen helpottaa tilastollisten muuttujien jakamista sekä mahdollistaa valmiiden aineistojen käytön. Lisäksi kyseisestä joukosta suurin osa on työelämässä, joka taas omalta osaltaan vaikuttaa jokaisen yksilön hyvinvointiin. Työikäisen väestön hyvinvoinnin tarkastelu on jaettu kahteen yläkategoriaa, jotka ovat toimeentulo ja terveys. Toimeentulo vaikuttaa tutkimuksien mukaan merkittävästi ihmisen hyvinvointiin. Sitä mittaavat indikaattorit ovat tällöin hyvinvointia kuvaavia mittareita. Terveys taas tarkoittaa monille hyvinvoinnin tärkeintä elementtiä. Toimeentulo Toimeentulot liittyvät väestön materiaaliseen hyvinvointiin. Ongelmat toimeentuloissa voivat tällöin aiheuttaa puutteen jostain ja johtaa köyhyyteen, mitä pidetään yleisesti merkittävänä hyvinvoinnin heikentäjänä. Toimeentuloa voidaan pitää terveyden kanssa merkittävimpänä hyvinvoinnin muovaajana. 10 Säkyläläisten toimeentulon määrittämiseen on valittu kaksi indikaattoria: työttömyysprosentti ja pienituloisuusaste, joita vertaillaan Satakunnan ja Suomen vastaavien lukujen kanssa. Työttömyysprosentti ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista. Pienituloisuusaste taas ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien tulojen mediaanista. 11 Edellä mainituista indikaattoreista ennen kaikkea työttömyysprosenttia voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä hyvinvointia muovaavista muuttujista, koska työttömyys/työllisyys vaikuttaa yksilön elämään myös taloudellista tilannetta laajemmin. 10 THL (2010) Suomalaisten hyvinvointi 2010, Helsinki 11 SotkaNet 13

15 Toimeentulon indikaattoreiden tarkastelussa voidaan Säkylän tilanteen todeta olevan varsin hyvä. Työttömyysprosentti on selvästi Satakunnan ja Suomen tasoa alhaisempi. Lisäksi pienituloisuusaste on jopa 4 yksikköä matalampi kuin Satakunnan. Terveys Työikäisen väestön terveystilannetta kuvataan yleisen sairastavuuden, työolojen, päihteiden käytön ja masentuneisuuden avulla. Indikaattorivalinnat edustavat tärkeimpiä terveyteen vaikuttavia ja sitä kuvaavia tekijöitä ja niissä vertaillaan Säkylän tilannetta lähiseudun ja koko Suomen tilanteeseen. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % vastaavan ikäisestä väestöstä (2011) vuotiaat vuotiaat Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Kullekin sairaudelle on laadittu yhtenäiset kriteerit, joiden perusteella oikeus voidaan myöntää. Hakemus edellyttää yleensä erikoislääkärin lausuntoa. 12 Säkylän tilanne erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrässä on vuotiaiden osalta lähes täsmälleen sama kuin Satakunnan ja koko Suomen tilanne. Säkyläläisten vuotiaiden osalta taas erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on 2,8 % vähemmän kuin Satakunnassa ja 3,4 % vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Terveen ja kohtuullisen hyvin toimeentulevan keski-ikäisen väestön voidaan tällöin ennustaa olevan myös poikkeuksellisen terveitä, kun he saavuttavat tulevaisuudessa eläkeiän, joka osaltaan helpottaa kunnan menopaineita ikäihmisten hoivan järjestämisessä. Sairauspäiväraha indikaattori ilmaisee Sairausvakuutuslain mukaista päivärahakorvausta vuoden aikana vähintään yhdeltä päivältä saaneiden vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Sairauspäivärahaa ei saa lyhyistä, alle 10 arkipäivää kestäneistä poissaoloista, joita on kuitenkin selvästi enemmän kuin pitkittyneitä. Lyhyistä poissaoloista ei ole keskitettyä rekisteritietoa. 13 Indikaattorin mukaan Satakunnassa sairauspäivärahaa saaneita on poikkeuksellisen paljon, josta positiivisena erottuu Säkylä, joka saa arvon 103. Myös koko Suomen tilanne on Säkylää heikompi SotkaNet 14

16 Masentuneisuutta ja päihteiden käytön määrää voidaan pitää tärkeimpinä hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä. Myös kansallisessa mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmassa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009) ehdotetaan, että kunnat sisällyttävät mielenterveys- ja päihdetyön osaksi hyvinvointistrategiaa ja kuntastrategiaa. 14 Yllä olevissa kuviossa pyritään kuvaamaan kyseisiä tekijöitä säkyläläisten kohdalla. Satakunnan ja Suomen kanssa vertailtavaksi on valittu indikaattorit: päihteiden vuoksi terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastolla hoidetuista potilaista ja depressiolääkkeisiin korvausta saaneista vuotiaiden määrästä. Vasemmanpuoleinen indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden potilaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa sekä päihteiden käytön aiheuttaman sairauksien määrää että vaikeusastetta. 15 Säkylän tilanne kyseisessä indikaattorissa on Satakuntaa ja koko Suomea heikompi. Koko Suomeen suhteutettuna säkyläläisiä on hoidettu päihteiden vuoksi terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastoilla jopa 70 % enemmän. Aikuisväestön masentuneisuutta arvioidaan depressiolääkkeisiin korvausta saaneiden prosentuaalisella osuudella vastaavanikäisestä väestöstä. Säkylän tilanne on kyseisen indikaattorin mukaan hieman Satakunnan ja koko Suomen tasoa parempi. Erot ovat kuitenkin pienet, jonka vuoksi säkyläläisen aikuisväestön diagnosoidun masentuneisuuden tason voidaan todeta olevan verrattaviin aineistoihin normaali. 2.4 Ikäihmiset Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin seuranta ja ennen kaikkea siihen vaikuttaminen ovat tulevaisuudessa kunnan tärkeimpiä osa-alueita sekä taloudellisten muuttujien että väestön yleisen hyvinvoinnin turvaamisen kannalta, koska yli 65 vuotiaiden määrän on ennustettu kasvavan erittäin voimakkaasti. Myös kunnan rooli palveluiden järjestäjänä on tärkeä, jonka avulla se vaikuttaa kyseisen väestöryhmän hyvinvointiin. Ikäihmisten hyvinvoinnin tarkasteluun valitut indikaattorit on jaettu neljään ryhmään: väestön muutosta, terveyttä, toimeentuloa ja kunnan vanhuspalveluiden käyttömääriä kuvaaviin. Jokainen ryhmä sisältää 1 3 indikaattoria, jolla pyritään luomaan kuvaa kunnan ikäihmisistä. 14 THL (2010) Kansallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelma , Helsinki 15 SotkaNet 15

17 Väestönmuutos Ikäihmisten määrän kasvu tulee olemaan tulevina vuosian todella nopeaa. Vaikka tulevat ja nykyiset ikäihmiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin ennen, tulee väestön muutos asettamaan todelliset haasteet kunnan hyvinvointityölle sekä menojen hillinnälle. Tärkeää onkin resurssien varmistaminen, jotta ikääntyvän väestön hyvinvointi pystytään turvaamaan kyseisen väestö osan kasvaessa. 65 vuotta täyttäneiden osuus tulee kasvamaan vuoteen 2020 mennessä 5,8 % Säkylän kunnan väestöstä. Määrällisesti 65 vuotta täyttäneiden osuus tulee kasvamaan 205 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä, jolloin 65 vuotta täyttäneitä olisi tuolloin Vuonna vuotta täyttäneiden osuus Säkylän väestöstä on jo 32,3 %. 75 vuotta täyttäneiden määrä tulee kasvamaan vuoteen 2020 mennessä myös suhteellisen paljon. 2,5 % kasvu tarkoittaa 86 henkilöä, jolloin 75 vuotiaiden kokonaismäärä on vuonna henkeä. Vuonna vuotta täyttäneitä on 18,9 % Säkylän väestöstä. Terveys Ikäihmisten terveystilannetta kuvataan erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrällä. Tarkastelu on tarkennettu sairauksien erittelyllä, jonka avulla pystytään laajentamaan kuvaa ikääntyvän väestön terveydestä. 16

18 Sairauksien osalta Säkylän tilanne on lähes sama kuin koko Suomen. Ainoastaan diabetestä esiintyy enemmän. Huomion arvoista ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta on myös depressiolääkkeisiin oikeutettujen määrä, joka on Säkylässä 10,4 %. Toimeentulo Ikäihmisten hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttava tekijä on mm. huono taloudellinen tilanne. Ikäihmisten joukossa on Suomessa runsaasti henkilöitä, jotka elävät köyhyysrajalla tai sen alapuolella. 75 vuotta täyttäneestä väestöstä noin puolet on yksin asuvia, mikä sinänsä lisää köyhyysriskiä sekä yli 60 % on naisia, joiden pienituloisuus on yleisempää kuin ikääntyneiden miesten. Yllä oleva indikaattori ilmaisee täyttä kansaneläkettä vuoden lopussa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Säkyläläisten ikäihmisten nykyisen taloudellisen tilanteen voidaan yleisesti todeta olevan melko hyvin turvattu. Täyden kansaneläkkeen varassa on 1,6 % vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Vanhuspalveluiden käyttö Kunnalla on tärkeä osa ikäihmisten hyvinvoinnin rakentumisessa, koska monet ikääntyneet tarvitsevat jossain vaiheessa erilaisia vanhuspalveluita, joita kunta järjestää. Tällöin kunnan ikäpoliittiset linjaukset ja resurssien käytön jakaminen erilaisiin palvelumuotoihin ovat tärkeitä toimintamuotoja, joilla voidaan vaikuttaa kunnan ikäihmisten hyvinvointiin. Seuraavassa kuviossa hahmottuu, miten vanhuspalveluiden käyttö jakaantui Säkylässä vuonna vuotta täyttäneiden osalta: 17

19 Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2008 julkaiseman Ikäihmisten palvelujen laatusuositusten mukaan edellä mainitut prosentuaaliset osuudet tulisi olla: kotihoito 14,0 %, omaishoito 5,5 %, laitoshoito 3,3 % ja tehostettu palveluasuminen 5,5 %. 16 Säkylän vanhuspalveluiden käytön jakaantuminen on tällöin kaukana tavoitetasosta. Vuonna 2012 julkaistun Säkylän ikäpoliittisen strategian tulevaisuuden tavoitteet asetettiin seuraavasti: kotihoito 12,5 %, omaishoito 4,5 %, laitoshoito 2,0 %, tehostettu palveluasuminen 7,5 %. Kyseisillä tavoitteilla pyritään vähentämään kallista laitoshoitoa ja tukemaan ikääntyneen väestön toimintakyvyn säilymistä niin, että kotona asuminen olisi mahdollista entistä pidempään. 3.0 Hyvinvoinnin seuranta ja siihen vaikuttaminen Säkyläläisten hyvinvointiin vaikuttavaa työtä tuotetaan kunnassa päivittäin. Sitä tekee jokainen hallintokunta omissa tehtävissään. Toiminnan vaikutukset ovat välittömiä tai välillisiä, riippuen tehtävästä työstä. Hyvinvoinnin edistäminen on tällöin yhteinen asia, jonka edistämiseksi vaaditaan poikkihallinnollista työtä enemmän ja useammin. Lisäksi hyvinvointityöllä voidaan vaikuttaa myös merkittävästi kunnan yleisiin strategisiin tavoitteisiin hyvän talouden ylläpitämisessä ja vetovoimaisuuden kehittämisessä. Hyvinvointityötä ja varsinaista hyvinvointia tulisi seurata aktiivisesti luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden toimesta. Seuraamisen avuksi tulisi käyttää hyvinvointikertomuksen ja muiden suunnitelmien indikaattoreita, joiden avulla pystytään hahmottamaan hyvinvoinnin yleinen kuva Säkylässä. Lisäksi kunnan pieni koko mahdollistaa yksityiskohtaisemman seurannan, jota voidaan toteuttaa mm. erilaisten laadullisten arviointimenetelmien avulla, joita ovat mm. haastattelut, toiminnan arvioinnit, keskustelut ja kuntalaisten aktiivisempi osallistaminen. Hyvinvointiin vaikuttaminen Välittömästi hyvinvointia edistäviä ja kehittäviä linjauksia sekä sitä kuvaavia teoksia on tehty Säkylässä viimeaikoina kahden strategian avulla. Joulukuussa 2012 julkaistiin kunnan ikäpoliittinen strategia, jossa linjataan toimenpiteet ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi talvella valmistellaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, joka julkaistaan keväällä Hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on linjata kehityssuunnat, joiden avulla kunnan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi olisi tulevaisuudessa entistä tehokkaammin turvattu. Molempien edellä mainittujen tärkein viesti on ennaltaehkäisevien toimintamuotojen parantaminen, kehittäminen ja vahvistaminen. Vaikka kunnan taloudellinen tilanne on tällä hetkellä tasapainossa, ovat ikääntyneiden määrän voimakas kasvu ja lastensuojelun toimenpiteiden lisääntymisen riski niin merkittäviä ja konkreettisia lähitulevaisuuden uhkia, että nykyiset rakenteet eivät niitä yksistään kestä. Edellä mainittuihin tulisikin reagoida ikäpoliittisen strategian ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman linjauksien mukaisesti ennaltaehkäisyyn panostamalla. 16 Sosiaali- ja terveysministeriö (2008) Ikäihmisten palveluiden laatusuositus, Helsinki 18

20 4.0 Yhteenveto Kuten teoksen alussa sanotaan, on hyvinvointikertomuksen keskeinen tavoite toimia päättävien tahojen apuna, jotta kuntalaisten hyvinvointiin ja terveydentilaan puuttuminen ja vaikuttaminen olisi mahdollisimman tehokasta. Kyseinen tavoite saavutetaan olemassa olevan tiedon perusteellisella käyttämisellä. Työkaluna tiedon käyttämiseen toimivat hyvinvointikertomus ja muut suunnitelmat ja strategiat, joihin on kerätty tietoa esimerkiksi kuntalaisten hyvinvoinnista, kunnan toiminnasta tai muista yksilön elämään vaikuttavista asioista. Tiedon tehokkaalla käytöllä pyritään seuraavan kuvion mukaiseen toimintaan: Hyvät, tehokkaat, vaikuttavat, tukevat ja mahdollisimman kattavaan tietopohjaan perustuvat päätökset 17 Kyseisellä prosessilla tähdätään tietojohtamisen tehokkaampaan hyödyntämiseen, joka edellyttää toiminnan vahvistamista tulevaisuudessa jokaisella edellä olevalla tasolla: 1. Aineistoja, jotka kuvaavat mm. kuntalaisia, kunnan toimintaa, palveluita, taloudellisia muuttujia ym., tulee kerätä entistä enemmän. 2. Aineistojen tehokkaalla keräämisellä saavutetaan kattava tietopohja ja tieto kunnan ja kuntaan vaikuttavista asioista. 3. Jotta kerätyt aineistot olisivat hyödyksi, tulee niitä käyttää suunnitelmissa, strategioissa ja muissa kunnan toimintaa ohjaavassa välineissä, jotta tieto ja sen analyysit saataisiin leviämään kattavasti kaikille relevanteille tahoille. 4. Analysoidun tiedon tehokkaalla levittämisellä kunnassa saavutetaan asioista tietämys, joka johtaa viisauteen ja sitä kautta hyvien päätösten tekemiseen. 17 Jennifer Rowley (2007) The wisdom hierarchy: representations of the DIKW hierarchy. Journal of Information Science VOL 33. SagePublications 19

21 Tietojohtaminen edellyttää tiedon laatuun, yhtenäisyyteen, käyttöön ja toimintaprosesseihin liittyvää kehittämistyötä. Ongelma ei ole informaation ja tiedon puute, vaan niiden kanavointi ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. 18 Säkylän kunnan hallinnossa tulisikin löytää keinot tehokkaan tietojohtamisen hyödyntämiseksi ja mallit siitä, miten tietoa ja tietämystä pystyttäisiin kanavoimaan ja ohjaamaan oikeille päättäville tahoille oikeaan aikaan. Hyvinvointikertomus asettuu viereisen sivun kolmiossa tiedon ja tietämyksen välimaastoon. Siinä on käytetty aineistoja, joissa tietoa on varastoitu. Hyvinvointikertomuksessa on myös analysoitu kyseisiä aineistoja, jotta niiden ymmärtäminen ja saattaminen tietämykseen olisi tehokkaampaa. Vasta hyvinvointikertomuksen lukija kuitenkin päättää, siirtyykö analysoitu tieto hänen tietämykseensä ja sitä kautta osaksi päätöksentekoprosessia. 18 THL (2011) Informaatio-ohjaus kuntien tukena. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Helsinki 20

22 Lähteet Jennifer Rowley (2007) The wisdom hierarchy: representations of the DIKW hierarchy. Journal of Information Science VOL 33. SagePublications Kunnat.net (Kuntaliitto) Sosiaali- ja terveysministeriön (2006) Terveyden edistämisen, laatusuositus, Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö (2007) Hyvinvointi 2015 ohjelma, Sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita, Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö (2008) Ikäihmisten palveluiden laatusuositus, Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö (2010) Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia, Helsinki SotkaNET THL (2010) Suomalaisten hyvinvointi 2010, Helsinki THL (2010) Kansallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelma , Helsinki THL, 2012, Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Helsinki 21

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena

Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena TERVIS hyvinvointifoorumi 02.09.2015 Kuopio Neuvottelevavirkamies Heli Hätönen Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena

Lisätiedot

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Terve-Kunta -seminaari 28.9.2017 Sarita Friman-Korpela, STM 1 7.3.2017 - 2 28.9.2017 - Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Hyvinvointivastuun jakautuminen tulevassa sote -rakenteessa Asukkaat/asiakkaat Kunnat Yhteinen tietovaranto -asukkaiden

Lisätiedot

TerPS kehittää ja pilotoi:

TerPS kehittää ja pilotoi: a) Koordinaatio osio b) Kehittämisen osio Maakunnallisten ja alueellisten hyvinvointirakenteiden kehittäminen viestintä koulutus esiselvitys seuranta ja arviointi HyTE työkalut kunnille www.terps.fi Hyvien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntamarkkinat 10.9.2014 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Ehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa kustannuksiin Esimerkki: Kuinka

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja?

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä 25.5.2011 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja

Lisätiedot

Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan. TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija

Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan. TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija 2013-2014 1 Start up Mitä on hyvinvointi? Mistä se muodostuu, mikä sitä luo sinun kohdallasi, läheisesi

Lisätiedot

Kuntien hyvinvointi - seminaari

Kuntien hyvinvointi - seminaari Kuntien hyvinvointi - seminaari Seminaarin avaus Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio @HannaTainio 15.5.2019 Lähde: hs.fi 2 Kunnan tehtävä on edistää terveyttä ja hyvinvointia Kuntalaki 1 (1995/365) Kunta

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Ehkäisevän päihdetyön, ja terveyden edistämisen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä

Lisätiedot

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

KANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja

KANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja 4.10.2017 1 233 HYVINVOINTITYÖN RAKENTEET KANGASALLA JA TYÖRYHMINEN NIMEÄMINEN Sivistyskeskus, hyvinvointikoordinaattori Maija Mäkinen 3.10.2017 Kuntalain 410/2015 (1 ) mukaan kunta edistää

Lisätiedot

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Heli Hätönen, TtT, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö 1 11.02.2019 Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Kunnissa eletään entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Miten johdetaan ja kehitetään

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Terveyden edistämisen neuvottelukunta 9.10.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Sisältö Lainsäädäntöperusta Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio 13.5.2014 Väestöstä vastaaminen on velvoite Suomessa on asumispohjainen sote-perusratkaisu Perustoimijoina

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä

Lisätiedot

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja

Lisätiedot

klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo

klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo 18.00-18.15 Poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

kunnanviraston kokoushuone 67 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

kunnanviraston kokoushuone 67 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Jämijärven kunta Sivistyslautakunta KOKOUSKUTSU Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika to 16.11.2017 klo 18.00 Paikka kunnanviraston kokoushuone Käsiteltävät asiat 66 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Millaisia palveluja vanhoille suomalaisille? Lappi 28.11.2014 28.11.2014 Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Muutosten tuulia 2014 Vanhoja ihmisiä on vuosi vuodelta enemmän Hyvinvoivia vanhoja

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr. Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot