Säkylän kunnan hyvinvointikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säkylän kunnan hyvinvointikertomus"

Transkriptio

1 Säkylän kunnan hyvinvointikertomus 2013

2 Sisällysluettelo 1.0 Johdanto Mikä on hyvinvointikertomus? Mitä on hyvinvointi? Säkyläläisten hyvinvointi Hyvinvoinnin taustatekijät Säkylässä Lapset, nuoret ja perheet Työikäiset Ikäihmiset Hyvinvoinnin seuranta ja siihen vaikuttaminen Yhteenveto Lähteet

3 1.0 Johdanto Terveydenhuoltolaki ( /1326) 2 luku Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 11 Terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Säkylän kunnan hyvinvoinnista vastaava taho on perusturvaosasto ja sitä johtavat perusturvajohtaja sekä perusturvalautakunta. Myös hyvinvointikertomuksen valmistelusta, sisällöstä ja laadinnasta vastaa perusturvaosasto. Säkylän kunnan hyvinvointikertomus sisältää kuvauksen kuntalaisten hyvinvoinnista ja sen kehityksestä viime vuosien aikana. Hyvinvointia kuvataan hyvinvointikertomuksessa erilaisten indikaattoreiden (=mittareiden) avulla. Tarkastelu on jaettu hyvinvoinnin taustatekijöihin, lapsiin, nuoriin ja perheisiin, työikäisiin sekä ikäihmisiin. 2

4 1.1 Mikä on hyvinvointikertomus? Hyvinvointikertomuksessa kuvataan kuntalaisten hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä Säkylässä. Hyvinvoinnin kuvaamiseen käytetään erilaisia indikaattoreita, jotka on jaoteltu taustatekijöiden ja säkyläläisten ikäryhmien mukaan. Indikaattorit on valittu niin, että niiden seuraaminen olisi myös tulevaisuudessa mahdollisimman helppoa ja yksinkertaisesti toteutettavissa. Indikaattorit ja erilaiset kuviot mahdollistavat tehokkaan tavan hahmottaa hyvinvoinnin kokonaiskuvan. Ne antavat myös oikein tulkittuna kattavan tietopohjan kuntalaisten hyvinvoinnista. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit ovat jaoteltu kahteen ryhmään. Indikaattoreihin, jotka vaikuttavat hyvinvointiin sekä indikaattoreihin, jotka kuvaavat välittömästi kuntalaisten hyvinvointia Hyvinvointikertomuksen kohderyhmä on ensisijaisesti kunnan luottamushenkilöt. Kertomuksen avulla heidän on helpompi hahmottaa kunnan hyvinvointitilanne, kun he päättävät kuntaa johtavista strategioista ja tulevaisuuden linjauksista. Lisäksi hyvinvointikertomus on kuntalaisille ja kunnantyöntekijöille, jotta päätösten ymmärtäminen ja hyvinvoinnin kokonaiskuvan hahmottaminen olisi tehokkaampaa. Hyvinvointikertomus toimii tällöin välineenä, joka auttaa kunnan toimijoita omassa toiminnassaan ja kuntalaisia elinympäristönsä hahmottamisessa. Hyvinvointikertomuksen tarkoituksena ei ole kuvata hyvinvoinnin kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä tai strategisia valintoja. Sen tärkeimmät tehtävät ovat yleisen hyvinvointitilanteen hahmottaminen sekä työkaluna toimiminen suunnitelmia tekeville henkilöille, joka auttaa hahmottamaan hyvinvoinnin parantamiseen liittyvän päätöksenteon toteuttamista. Vaikka perusturvaosasto vastaa hyvinvointikertomuksen valmistelusta, sisällöstä ja laadinnasta pitää se nähdä kuitenkin poikkihallinnollisena välineenä. Hyvinvointikertomus toimii työkaluna kaikissa hallintokunnissa ja pyrkii ohjaamaan niiden toimintaa, koska jokaisen osaston toiminta vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin. Hyvinvointivaikutusten laajempi huomioiminen olisikin tulevaisuudessa tärkeää, jotta hyvinvointikertomuksiin saataisiin mahdollisimman laaja-alaista seurantatietoa sekä kuntalaisten hyvinvointia paremmaksi. Hyvinvoinnin edistäminen on kuntien päällimmäisimpiä tehtäviä, joka säädetään jo Kuntalain 1. Eräs hyvinvointikertomuksen tehtävistä onkin hyvinvointityöskentelyn tehostaminen. Tärkeää on myös kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavien päätösten arviointi, jotta Säkylässä pystytään tarjoamaan kuntalaisille parhaat mahdolliset rakenteet hyvinvoivan elämän rakentamiselle. Kuntalaki ( /365) 1 Kuntien itsehallinto Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. 3

5 1.1.1 Mitä on hyvinvointi? Hyvinvointia on mahdoton kuvata yhden tekijän tai indikaattorin avulla. Joidenkin mielestä hyvinvoinnin kuvaaminen on jopa täysin mahdotonta, koska se perustuu jokaisen henkilökohtaisiin tuntemuksiin. Yleisesti hyvinvoinnin voidaan kuitenkin ajatella koostuvan mm. seuraavista osatekijöistä: terveydestä, toimeentulosta, asumisesta, puhtaasta ympäristöstä, turvallisuudesta, itsensä toteuttamisesta ja läheisistä ihmissuhteista. Hyvinvoivalla ihmisellä on myös tarpeiden tyydyttämisen jälkeen voimia virkistäytymiseen, lepoon, läheisten kanssa olemiseen ja itsensä toteuttamiseen. 1 Ihmisten hyvinvoinnin rakentumisen kannalta on myös tärkeää kysyä, kenellä on vastuu? Kuinka paljon ihmisen hyvinvointi on julkisen vallan ja toisaalta, kuinka paljon yksilön itsensä vastuulla? Hyvinvointikertomusta laatiessa on hyvä miettiä, mikä on kunnan vastuu ihmisten hyvinvoinnin rakentamisessa. Pääasiassa vastuu hyvinvoinnista on yksilöllä itsellään. Ihmisen elämäntapa ja valinnat oman hyvinvoinnin kannalta luovat perustan hyvinvoinnin rakentumiselle. Kunnan asema on enemmän mahdollisuuksien antajana. Elinolosuhteet, kulttuurimahdollisuudet, työllistymismahdollisuudet, ympäristö, hyvinvointi- ja terveyspalvelut ja muut virikkeet antavat yksilöllä vaihtoehtoja omien valintojensa toteuttamiseen. 2 Tärkein vaihtoehtojen antaja ja hyvinvoinnin rakentamisen puitteista vastaava taho on tällöin kunta, joka asettaa sille myös suuren vastuun yksilöistä. Myös valtionhallinnon julkaisut ovat viimevuosina painottuneet erittäin merkittävästi ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen julkisensektorin toimesta. Vastuuta yksilöstä painotetaan myös perustuslaissa: Perustuslaki ( /731) 19 Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu Hyvinvoinnin edistäminen on saanut viime vuosina ison painoarvon julkisessa keskustelussa. Yhteiskunnassamme hyvinvointi on saanut myös käsitteenä merkittävän aseman terveyden rinnalla. Hyvinvointi ja sen edistäminen nähdään laajempana kuin terveys ja terveyden edistäminen. 3 Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä on alettu nähdä isompina kokonaisuuksina. Niihin vaikuttavat monet asiat korostuvat myös poikkihallinnollisesti eikä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä nähdä ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävänä. Hyvinvoinnin ja terveyden ylläpidosta ja edistämisestä on tehty yhteinen asia, johon kaikkien on panostettava. Yhteistyö ja yhteinen vastuu pitää huomioida myös kunnan toiminnassa. 1 Sosiaali- ja terveysministeriö (2007) Hyvinvointi 2015 ohjelma, Sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita, Helsinki 2 Sosiaali- ja terveysministeriön (2006) Terveyden edistämisen, laatusuositus, Helsinki 3 Sosiaali- ja terveysministeriö (2010) Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia, Helsinki 4

6 2.0 Säkyläläisten hyvinvointi Hyvinvointikertomuksen toisessa luvussa tarkastellaan säkyläläisten hyvinvointia sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Hyvinvoinnin tarkastelu on jaettu hyvinvoinnin taustatekijöihin sekä elämänkaarimallisen lähestymistavan mukaan, jossa kuntalaisten tarkastelu on jaettu ikäryhmittäin. 2.1 Hyvinvoinnin taustatekijät Säkylässä Hyvinvoinnin taustatekijöiden avulla pyritään kuvaamaan säkyläläisten yleiseen hyvinvointiin välillisesti vaikuttavia ja sitä kuvaavia tekijöitä. Indikaattorit on jaettu kolmeen ryhmään: väestöä kuvaaviin, rikollisuuteen sekä terveydenhuollon tarpeeseen. Väestöä kuvataan väestön kokonaismäärän kehityksellä ja huoltosuhteella, joiden avulla pystytään hahmottamaan yleinen kuva Säkylästä. Rikollisuuden määrää kuvataan hieman laajemmassa perspektiivissä poliisin hälytystehtävien määrällä. Säkyläläisten terveyden ja vanhustenhuollon tarvetta ja sen aiheuttamia menoja kuvataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän mittarin avulla. Väestö Säkylän väestörakennetta kuvataan väestömäärällä sekä sen tulevien vuosien muutoksilla. Lisäksi indikaattoriksi on valittu kunnan huoltosuhde, jonka avulla voidaan hahmottaa kuva taloudelliseen tasapainoon vaikuttavasta väestörakenteesta ja sen problematiikasta Säkylässä. Väestöennusteiden mukaan Säkylän väestökehitys tulee olemaan negatiivista ainakin vuoteen 2030 asti. Negatiivinen väestökehitys johtuu ikäihmisten osuuden voimakkaasta kasvusta suhteessa syntyviin lapsiin, jonka vuoksi kunnassa kuolevien määrä on korkeampi kuin syntyvien lasten. 5

7 Säkylä Satakunta Suomi Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. 4 Säkylän kunnan korkea huoltosuhde johtuu ikääntyneiden isosta määrästä, joka ilmenee myöhemmin esittävissä tilastoissa. Säkylän huoltosuhteen kehitys on edellä Suomen yleistä tasoa, koska Suomen huoltosuhteen odotetaan rikkovan kuudenkymmenen raja vasta vuonna Rikollisuus Rikollisuus on väestön hyvinvointiin merkittävästi vaikuttava tekijä. Rikollisuuden määrän kehitystä Säkylässä kuvataan hieman laajennetussa kontekstissa kuvaamalla poliisin hälytystehtävien määrien kehitystä vuosina Poliisin hälytystehtäviin lukeutuvat: hengen ja terveyden suojaan kohdistuvat tehtävät, omaisuuden suojaan kohdistuvat tehtävät, Liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aiheutuvat tehtävät, yksilön suojaan kohdistuvat tehtävät, onnettomuudet ja vaaratilanteet, erityistehtävät, perus- ja valvontatehtävät ja ennaltaehkäisevät toimet, sairaankuljetus ja ensihoitotehtävät sekä sosiaalitehtävät. Merkittäviä muutoksia edellä mainituista yksityiskohtaisista tiedoista ovat liikenneonnettomuuksien tai liikenteestä aiheutuvien tehtävien merkittävä kasvu sekä omaisuuden suojaan kohdistuvien tehtävien väheneminen. 4 SotkaNET 5 Kunnat.net (Kuntaliitto) 6

8 Terveydenhuollon tarve Tarvekertoimen avulla voidaan arvioida, miten Säkylän asukkaiden terveydenhuollon palvelutarpeet asettuvat suhteessa Suomen ja Satakunnan tasoon. Säkylän tarvekerroin on vuonna 2010 ollut 1,06. Maan keskitasoa korkeampia tarvekerroin saattaa selittyä ikääntyvän väestön korkealla määrällä. Lisäksi taulukosta voidaan lukea millaiset ovat terveyden- ja vanhustenhuollon nettomenot Säkylässä. Vertailuina käytetään Satakunnan yleistä tasoa. 2.2 Lapset, nuoret ja perheet Lastensuojelulaki ( /417) 2 luku Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen 7 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. 8 Palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. 7

9 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi Seuraavilla indikaattoreilla pyritään muodostamaan mahdollisimman kattava kuva säkyläläisistä lapsista, nuorista ja perheistä. Edellä mainittujen hyvinvoinnin kuvaaminen on jaettu viiteen osa-alueeseen: väestörakenteeseen, taloudellisiin tekijöihin, terveyteen, lastensuojelu asiakkuuksiin sekä kouluterveyskyselyn tuloksiin. Jokainen osa-alue sisältää 1 4 indikaattoria. Indikaattorit voidaan jakaa tarkastelussa kahteen alueeseen: hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kuvaavat sekä hyvinvointia kuvaavat. Väestö Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kuvaaminen aloitetaan väestöllisten faktojen tarkastelulla. Alla olevassa kuviossa kuvataan lapsiperheiden määrää muista lapsiperheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. 6 Säkylässä asuvien lapsiperheiden määrä muista perheistä on n. 3 % vähemmän kuin Satakunnassa ja n. 6 % vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Lapsiperheiden määrä on välittömässä yhteydessä väestön kehitykseen ja sen negatiiviseen ennusteeseen, joka johtuu syntyvien lapsien pienestä määrästä. Lisäksi poikkeuksellisen pieni lapsiperheiden määrä antaa hyvän kuvan Säkylän väestörakenteesta. Väestö on ikääntynyttä ja lapsiperheitä on poikkeuksellisen vähän, joka vaikuttaa ihmisten elinympäristöön ja tätä kautta hyvinvointiin mm. ympäristönsuunnittelun ja SOTE-palveluiden järjestämisen kautta. Lapsiperheiden määrän muista perheistä voidaan arvioida taittuvan kasvuun, kun ikäihmisten osuudet väestöstä alkavat laskea keskimäärin 2030-luvulle tultaessa. 6 SotkaNet 8

10 Taloudelliset tekijät Taloudellisia muuttujia pidetään yleisesti tärkeimpinä hyvinvointia kuvaavina tekijöinä. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta perheiden taloudellinen tilanne on Säkylässä toistaiseksi hyvin turvattu verrattuna lähialueisiin ja koko Suomeen. Lasten pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuudeksi on määritelty taso, joka on pienempi kuin 60 % mediaanitulosta 7 Mikäli yleinen tulotaso laskisi, vaikuttaisi se positiivisesti pienituloisuusasteeseen, jolloin asteenkin arvo laskisi, vaikka todellisuudessa taloudellinen tilanne heikentyisi. Säkylän lasten pienituloisuusasteen voidaan arvioida olevan kuitenkin erinomainen, koska väestön yleinen taloustilanne on poikkeuksellisen hyvä, pysyttelee lasten pienituloisuusaste silti matalana. Terveys Terveyteen liittyvät indikaattorit kuvaavat väestön välitöntä hyvinvointia terveydellisten tekijöiden avulla. Lasten, nuorten ja perheiden terveydentilaa kuvaaviksi muuttujiksi on valittu erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määriä kuvaavia mittareita. Yksityiskohtaisemman hahmottamisen avuksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen tarkastelu on jaettu sairauksien ja ikäluokkien mukaan. 7 SotkaNet 9

11 Yllä oleva indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden vuotiailla prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Yksi henkilö on voinut olla oikeutettu yhteen tai useampaan erityiskorvausoikeuteen yhdessä tai useammassa eri korvausluokassa. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. 8 Samaa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrää kuvataan yllä olevassa kuviossa vuotiaiden osalta, ilman erottelua eri sairauksiin. Lasten ja nuorten terveystilanteen voidaan todeta olevan kyseisten muuttujien mukaan hieman lähialueiden tasoa heikompi, koska erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on korkeampi jokaisessa vertailussa vuotiaista erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on 4,4 %, joka on jopa 25 % korkeampi kuin Satakunnan prosenttiosuus. Ero vuotiaiden vertailussa on jo huomattavasti matalampi. Satakunnan prosenttiosuus on ainoastaan 0,4 % pienempi kuin Säkylän. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kuvaamisessa merkittävään asemaan tulee nostaa psyykkinen hyvinvointi, joka on myös terveydentilan kuvaamisessa tärkeässä asemassa. Alla olevissa kuvioissa on kuvattu psyykkistä hyvinvointia depressiolääkkeisiin korvausta saaneiden määrällä vuonna Depressiolääkkeiden käyttämisen määrällä ei voida kuvata tarkasti masentuneisuuden määrää lapsilla ja nuorilla, koska lääkkeiden käytön piiriin tuleminen on yleensä seurausta melko pitkällä olevasta depressiosta. Indikaattorilla voidaan kuitenkin hahmottaa epäsuorasti depression määrää Säkylässä. Tarkastelussa 8 SotkaNet 10

12 lääkkeisiin oikeutettujen määrä on Säkylässä lähialueiden tasoa matalampi, jonka voidaan epäsuorasti tulkita tarkoittavan kohtuullisen hyvää tilannetta kuntalaisten psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Lastensuojelun asiakkuudet Sosiaalityön lastensuojelun kasvu on ollut Suomessa viimevuosina huomattavaa, mikä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeimpiä huomioitavia asioita. Asiakkuudet ovat kasvaneet yleisesti niin avohuollon tukitoimissa kuin sijoitettujen lasten määrässä. Esimerkiksi vuonna 2010 lastensuojelun sosiaalityön ja avohuollon asiakkaana oli Suomessa lasta ja nuorta. Määrä oli 11 % enemmän kuin vuonna Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kuvaamisessa lastensuojelun tilastot edustavat häiriökeskeistä perspektiiviä, joka kuvaa muuttujien luvuilla hyvinvoinnin puutteen määrää Säkylässä. Säkylän kunnan sosiaalityön lastensuojelun tilastollisen tulkinnan asettaa haasteelliseksi viime vuosien puutteellinen tilastointi, jonka vuoksi kehityksen tarkastelu viime vuosilta on mahdotonta. Vuoden 2012 tilanne kuitenkin edustaa pitkälti lähialueiden ja koko Suomen tilannetta, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Esimerkiksi ilmoituksia on hieman keskimääräistä enemmän, kun taas huostaan otettuja on ainoastaan neljä. Lisäksi sosiaalityöntekijöiden kokemuksien mukaan lastensuojelu on kasvanut myös Säkylässä viime vuosina, joka tukee arvioita, jonka mukaan Säkylän tilanne vastaa Suomen yleistä tilannetta. Lastensuojelutyön kasvu on tällöin merkittävä negatiivinen merkki lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista. Arvioiden mukaan lastensuojelulla tuleekin olemaan tulevina vuosina vaikeat ajat asiakasmäärien kasvusta johtuen, jos oireiluun ei puututa. 9 THL, 2012, Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Helsinki 11

13 Kouluterveyskysely 2011 Kouluterveyskyselyn avulla tavoitetaan merkittävän suuri joukko kuntalaisia nuoria. Hyvinvointikertomuksen tarkastelussa oleva kysely on toteutettu peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaille sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille keväällä Koko kouluterveyskyselyn läpikäyminen olisi saanut hyvinvointikertomuksesta liian merkittävän osan, jonka vuoksi tarkasteluun valittiin yläasteen oppilailta vastaukset kysymyksiin omasta terveydestä sekä lukion opiskelijoilta vastaukset kysymyksiin elinoloista. 12

14 2.3 Työikäiset Tilastokeskuksen määritelmän mukaan työikäiseen väestöön kuuluvat kaikki vuotiaat henkilöt. Hyvinvointikertomuksen tarkastelun kannalta tässä teoksessa työikäisellä väestöllä tarkoitetaan kuitenkin noin vuotiaita kuntalaisia. Kyseinen rajaaminen helpottaa tilastollisten muuttujien jakamista sekä mahdollistaa valmiiden aineistojen käytön. Lisäksi kyseisestä joukosta suurin osa on työelämässä, joka taas omalta osaltaan vaikuttaa jokaisen yksilön hyvinvointiin. Työikäisen väestön hyvinvoinnin tarkastelu on jaettu kahteen yläkategoriaa, jotka ovat toimeentulo ja terveys. Toimeentulo vaikuttaa tutkimuksien mukaan merkittävästi ihmisen hyvinvointiin. Sitä mittaavat indikaattorit ovat tällöin hyvinvointia kuvaavia mittareita. Terveys taas tarkoittaa monille hyvinvoinnin tärkeintä elementtiä. Toimeentulo Toimeentulot liittyvät väestön materiaaliseen hyvinvointiin. Ongelmat toimeentuloissa voivat tällöin aiheuttaa puutteen jostain ja johtaa köyhyyteen, mitä pidetään yleisesti merkittävänä hyvinvoinnin heikentäjänä. Toimeentuloa voidaan pitää terveyden kanssa merkittävimpänä hyvinvoinnin muovaajana. 10 Säkyläläisten toimeentulon määrittämiseen on valittu kaksi indikaattoria: työttömyysprosentti ja pienituloisuusaste, joita vertaillaan Satakunnan ja Suomen vastaavien lukujen kanssa. Työttömyysprosentti ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista. Pienituloisuusaste taas ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien tulojen mediaanista. 11 Edellä mainituista indikaattoreista ennen kaikkea työttömyysprosenttia voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä hyvinvointia muovaavista muuttujista, koska työttömyys/työllisyys vaikuttaa yksilön elämään myös taloudellista tilannetta laajemmin. 10 THL (2010) Suomalaisten hyvinvointi 2010, Helsinki 11 SotkaNet 13

15 Toimeentulon indikaattoreiden tarkastelussa voidaan Säkylän tilanteen todeta olevan varsin hyvä. Työttömyysprosentti on selvästi Satakunnan ja Suomen tasoa alhaisempi. Lisäksi pienituloisuusaste on jopa 4 yksikköä matalampi kuin Satakunnan. Terveys Työikäisen väestön terveystilannetta kuvataan yleisen sairastavuuden, työolojen, päihteiden käytön ja masentuneisuuden avulla. Indikaattorivalinnat edustavat tärkeimpiä terveyteen vaikuttavia ja sitä kuvaavia tekijöitä ja niissä vertaillaan Säkylän tilannetta lähiseudun ja koko Suomen tilanteeseen. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % vastaavan ikäisestä väestöstä (2011) vuotiaat vuotiaat Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Kullekin sairaudelle on laadittu yhtenäiset kriteerit, joiden perusteella oikeus voidaan myöntää. Hakemus edellyttää yleensä erikoislääkärin lausuntoa. 12 Säkylän tilanne erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrässä on vuotiaiden osalta lähes täsmälleen sama kuin Satakunnan ja koko Suomen tilanne. Säkyläläisten vuotiaiden osalta taas erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on 2,8 % vähemmän kuin Satakunnassa ja 3,4 % vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Terveen ja kohtuullisen hyvin toimeentulevan keski-ikäisen väestön voidaan tällöin ennustaa olevan myös poikkeuksellisen terveitä, kun he saavuttavat tulevaisuudessa eläkeiän, joka osaltaan helpottaa kunnan menopaineita ikäihmisten hoivan järjestämisessä. Sairauspäiväraha indikaattori ilmaisee Sairausvakuutuslain mukaista päivärahakorvausta vuoden aikana vähintään yhdeltä päivältä saaneiden vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Sairauspäivärahaa ei saa lyhyistä, alle 10 arkipäivää kestäneistä poissaoloista, joita on kuitenkin selvästi enemmän kuin pitkittyneitä. Lyhyistä poissaoloista ei ole keskitettyä rekisteritietoa. 13 Indikaattorin mukaan Satakunnassa sairauspäivärahaa saaneita on poikkeuksellisen paljon, josta positiivisena erottuu Säkylä, joka saa arvon 103. Myös koko Suomen tilanne on Säkylää heikompi SotkaNet 14

16 Masentuneisuutta ja päihteiden käytön määrää voidaan pitää tärkeimpinä hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä. Myös kansallisessa mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmassa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009) ehdotetaan, että kunnat sisällyttävät mielenterveys- ja päihdetyön osaksi hyvinvointistrategiaa ja kuntastrategiaa. 14 Yllä olevissa kuviossa pyritään kuvaamaan kyseisiä tekijöitä säkyläläisten kohdalla. Satakunnan ja Suomen kanssa vertailtavaksi on valittu indikaattorit: päihteiden vuoksi terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastolla hoidetuista potilaista ja depressiolääkkeisiin korvausta saaneista vuotiaiden määrästä. Vasemmanpuoleinen indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden potilaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa sekä päihteiden käytön aiheuttaman sairauksien määrää että vaikeusastetta. 15 Säkylän tilanne kyseisessä indikaattorissa on Satakuntaa ja koko Suomea heikompi. Koko Suomeen suhteutettuna säkyläläisiä on hoidettu päihteiden vuoksi terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastoilla jopa 70 % enemmän. Aikuisväestön masentuneisuutta arvioidaan depressiolääkkeisiin korvausta saaneiden prosentuaalisella osuudella vastaavanikäisestä väestöstä. Säkylän tilanne on kyseisen indikaattorin mukaan hieman Satakunnan ja koko Suomen tasoa parempi. Erot ovat kuitenkin pienet, jonka vuoksi säkyläläisen aikuisväestön diagnosoidun masentuneisuuden tason voidaan todeta olevan verrattaviin aineistoihin normaali. 2.4 Ikäihmiset Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin seuranta ja ennen kaikkea siihen vaikuttaminen ovat tulevaisuudessa kunnan tärkeimpiä osa-alueita sekä taloudellisten muuttujien että väestön yleisen hyvinvoinnin turvaamisen kannalta, koska yli 65 vuotiaiden määrän on ennustettu kasvavan erittäin voimakkaasti. Myös kunnan rooli palveluiden järjestäjänä on tärkeä, jonka avulla se vaikuttaa kyseisen väestöryhmän hyvinvointiin. Ikäihmisten hyvinvoinnin tarkasteluun valitut indikaattorit on jaettu neljään ryhmään: väestön muutosta, terveyttä, toimeentuloa ja kunnan vanhuspalveluiden käyttömääriä kuvaaviin. Jokainen ryhmä sisältää 1 3 indikaattoria, jolla pyritään luomaan kuvaa kunnan ikäihmisistä. 14 THL (2010) Kansallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelma , Helsinki 15 SotkaNet 15

17 Väestönmuutos Ikäihmisten määrän kasvu tulee olemaan tulevina vuosian todella nopeaa. Vaikka tulevat ja nykyiset ikäihmiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin ennen, tulee väestön muutos asettamaan todelliset haasteet kunnan hyvinvointityölle sekä menojen hillinnälle. Tärkeää onkin resurssien varmistaminen, jotta ikääntyvän väestön hyvinvointi pystytään turvaamaan kyseisen väestö osan kasvaessa. 65 vuotta täyttäneiden osuus tulee kasvamaan vuoteen 2020 mennessä 5,8 % Säkylän kunnan väestöstä. Määrällisesti 65 vuotta täyttäneiden osuus tulee kasvamaan 205 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä, jolloin 65 vuotta täyttäneitä olisi tuolloin Vuonna vuotta täyttäneiden osuus Säkylän väestöstä on jo 32,3 %. 75 vuotta täyttäneiden määrä tulee kasvamaan vuoteen 2020 mennessä myös suhteellisen paljon. 2,5 % kasvu tarkoittaa 86 henkilöä, jolloin 75 vuotiaiden kokonaismäärä on vuonna henkeä. Vuonna vuotta täyttäneitä on 18,9 % Säkylän väestöstä. Terveys Ikäihmisten terveystilannetta kuvataan erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrällä. Tarkastelu on tarkennettu sairauksien erittelyllä, jonka avulla pystytään laajentamaan kuvaa ikääntyvän väestön terveydestä. 16

18 Sairauksien osalta Säkylän tilanne on lähes sama kuin koko Suomen. Ainoastaan diabetestä esiintyy enemmän. Huomion arvoista ikäihmisten hyvinvoinnin kannalta on myös depressiolääkkeisiin oikeutettujen määrä, joka on Säkylässä 10,4 %. Toimeentulo Ikäihmisten hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttava tekijä on mm. huono taloudellinen tilanne. Ikäihmisten joukossa on Suomessa runsaasti henkilöitä, jotka elävät köyhyysrajalla tai sen alapuolella. 75 vuotta täyttäneestä väestöstä noin puolet on yksin asuvia, mikä sinänsä lisää köyhyysriskiä sekä yli 60 % on naisia, joiden pienituloisuus on yleisempää kuin ikääntyneiden miesten. Yllä oleva indikaattori ilmaisee täyttä kansaneläkettä vuoden lopussa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Säkyläläisten ikäihmisten nykyisen taloudellisen tilanteen voidaan yleisesti todeta olevan melko hyvin turvattu. Täyden kansaneläkkeen varassa on 1,6 % vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Vanhuspalveluiden käyttö Kunnalla on tärkeä osa ikäihmisten hyvinvoinnin rakentumisessa, koska monet ikääntyneet tarvitsevat jossain vaiheessa erilaisia vanhuspalveluita, joita kunta järjestää. Tällöin kunnan ikäpoliittiset linjaukset ja resurssien käytön jakaminen erilaisiin palvelumuotoihin ovat tärkeitä toimintamuotoja, joilla voidaan vaikuttaa kunnan ikäihmisten hyvinvointiin. Seuraavassa kuviossa hahmottuu, miten vanhuspalveluiden käyttö jakaantui Säkylässä vuonna vuotta täyttäneiden osalta: 17

19 Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2008 julkaiseman Ikäihmisten palvelujen laatusuositusten mukaan edellä mainitut prosentuaaliset osuudet tulisi olla: kotihoito 14,0 %, omaishoito 5,5 %, laitoshoito 3,3 % ja tehostettu palveluasuminen 5,5 %. 16 Säkylän vanhuspalveluiden käytön jakaantuminen on tällöin kaukana tavoitetasosta. Vuonna 2012 julkaistun Säkylän ikäpoliittisen strategian tulevaisuuden tavoitteet asetettiin seuraavasti: kotihoito 12,5 %, omaishoito 4,5 %, laitoshoito 2,0 %, tehostettu palveluasuminen 7,5 %. Kyseisillä tavoitteilla pyritään vähentämään kallista laitoshoitoa ja tukemaan ikääntyneen väestön toimintakyvyn säilymistä niin, että kotona asuminen olisi mahdollista entistä pidempään. 3.0 Hyvinvoinnin seuranta ja siihen vaikuttaminen Säkyläläisten hyvinvointiin vaikuttavaa työtä tuotetaan kunnassa päivittäin. Sitä tekee jokainen hallintokunta omissa tehtävissään. Toiminnan vaikutukset ovat välittömiä tai välillisiä, riippuen tehtävästä työstä. Hyvinvoinnin edistäminen on tällöin yhteinen asia, jonka edistämiseksi vaaditaan poikkihallinnollista työtä enemmän ja useammin. Lisäksi hyvinvointityöllä voidaan vaikuttaa myös merkittävästi kunnan yleisiin strategisiin tavoitteisiin hyvän talouden ylläpitämisessä ja vetovoimaisuuden kehittämisessä. Hyvinvointityötä ja varsinaista hyvinvointia tulisi seurata aktiivisesti luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden toimesta. Seuraamisen avuksi tulisi käyttää hyvinvointikertomuksen ja muiden suunnitelmien indikaattoreita, joiden avulla pystytään hahmottamaan hyvinvoinnin yleinen kuva Säkylässä. Lisäksi kunnan pieni koko mahdollistaa yksityiskohtaisemman seurannan, jota voidaan toteuttaa mm. erilaisten laadullisten arviointimenetelmien avulla, joita ovat mm. haastattelut, toiminnan arvioinnit, keskustelut ja kuntalaisten aktiivisempi osallistaminen. Hyvinvointiin vaikuttaminen Välittömästi hyvinvointia edistäviä ja kehittäviä linjauksia sekä sitä kuvaavia teoksia on tehty Säkylässä viimeaikoina kahden strategian avulla. Joulukuussa 2012 julkaistiin kunnan ikäpoliittinen strategia, jossa linjataan toimenpiteet ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi talvella valmistellaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, joka julkaistaan keväällä Hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on linjata kehityssuunnat, joiden avulla kunnan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi olisi tulevaisuudessa entistä tehokkaammin turvattu. Molempien edellä mainittujen tärkein viesti on ennaltaehkäisevien toimintamuotojen parantaminen, kehittäminen ja vahvistaminen. Vaikka kunnan taloudellinen tilanne on tällä hetkellä tasapainossa, ovat ikääntyneiden määrän voimakas kasvu ja lastensuojelun toimenpiteiden lisääntymisen riski niin merkittäviä ja konkreettisia lähitulevaisuuden uhkia, että nykyiset rakenteet eivät niitä yksistään kestä. Edellä mainittuihin tulisikin reagoida ikäpoliittisen strategian ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman linjauksien mukaisesti ennaltaehkäisyyn panostamalla. 16 Sosiaali- ja terveysministeriö (2008) Ikäihmisten palveluiden laatusuositus, Helsinki 18

20 4.0 Yhteenveto Kuten teoksen alussa sanotaan, on hyvinvointikertomuksen keskeinen tavoite toimia päättävien tahojen apuna, jotta kuntalaisten hyvinvointiin ja terveydentilaan puuttuminen ja vaikuttaminen olisi mahdollisimman tehokasta. Kyseinen tavoite saavutetaan olemassa olevan tiedon perusteellisella käyttämisellä. Työkaluna tiedon käyttämiseen toimivat hyvinvointikertomus ja muut suunnitelmat ja strategiat, joihin on kerätty tietoa esimerkiksi kuntalaisten hyvinvoinnista, kunnan toiminnasta tai muista yksilön elämään vaikuttavista asioista. Tiedon tehokkaalla käytöllä pyritään seuraavan kuvion mukaiseen toimintaan: Hyvät, tehokkaat, vaikuttavat, tukevat ja mahdollisimman kattavaan tietopohjaan perustuvat päätökset 17 Kyseisellä prosessilla tähdätään tietojohtamisen tehokkaampaan hyödyntämiseen, joka edellyttää toiminnan vahvistamista tulevaisuudessa jokaisella edellä olevalla tasolla: 1. Aineistoja, jotka kuvaavat mm. kuntalaisia, kunnan toimintaa, palveluita, taloudellisia muuttujia ym., tulee kerätä entistä enemmän. 2. Aineistojen tehokkaalla keräämisellä saavutetaan kattava tietopohja ja tieto kunnan ja kuntaan vaikuttavista asioista. 3. Jotta kerätyt aineistot olisivat hyödyksi, tulee niitä käyttää suunnitelmissa, strategioissa ja muissa kunnan toimintaa ohjaavassa välineissä, jotta tieto ja sen analyysit saataisiin leviämään kattavasti kaikille relevanteille tahoille. 4. Analysoidun tiedon tehokkaalla levittämisellä kunnassa saavutetaan asioista tietämys, joka johtaa viisauteen ja sitä kautta hyvien päätösten tekemiseen. 17 Jennifer Rowley (2007) The wisdom hierarchy: representations of the DIKW hierarchy. Journal of Information Science VOL 33. SagePublications 19

21 Tietojohtaminen edellyttää tiedon laatuun, yhtenäisyyteen, käyttöön ja toimintaprosesseihin liittyvää kehittämistyötä. Ongelma ei ole informaation ja tiedon puute, vaan niiden kanavointi ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. 18 Säkylän kunnan hallinnossa tulisikin löytää keinot tehokkaan tietojohtamisen hyödyntämiseksi ja mallit siitä, miten tietoa ja tietämystä pystyttäisiin kanavoimaan ja ohjaamaan oikeille päättäville tahoille oikeaan aikaan. Hyvinvointikertomus asettuu viereisen sivun kolmiossa tiedon ja tietämyksen välimaastoon. Siinä on käytetty aineistoja, joissa tietoa on varastoitu. Hyvinvointikertomuksessa on myös analysoitu kyseisiä aineistoja, jotta niiden ymmärtäminen ja saattaminen tietämykseen olisi tehokkaampaa. Vasta hyvinvointikertomuksen lukija kuitenkin päättää, siirtyykö analysoitu tieto hänen tietämykseensä ja sitä kautta osaksi päätöksentekoprosessia. 18 THL (2011) Informaatio-ohjaus kuntien tukena. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Helsinki 20

22 Lähteet Jennifer Rowley (2007) The wisdom hierarchy: representations of the DIKW hierarchy. Journal of Information Science VOL 33. SagePublications Kunnat.net (Kuntaliitto) Sosiaali- ja terveysministeriön (2006) Terveyden edistämisen, laatusuositus, Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö (2007) Hyvinvointi 2015 ohjelma, Sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita, Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö (2008) Ikäihmisten palveluiden laatusuositus, Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö (2010) Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia, Helsinki SotkaNET THL (2010) Suomalaisten hyvinvointi 2010, Helsinki THL (2010) Kansallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelma , Helsinki THL, 2012, Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Helsinki 21

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja?

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä 25.5.2011 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntamarkkinat 10.9.2014 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Ehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa kustannuksiin Esimerkki: Kuinka

Lisätiedot

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Kunnissa eletään entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Miten johdetaan ja kehitetään

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo

klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo klo 17.00 19.00 Hyvinvointijohtamisen lähtökohtia lainsäädännön näkökulmasta Hyvinvointikertomus hyvinvointijohtamisen työkaluna Kahvitauko noin klo 18.00-18.15 Poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Junes- Leinonen Marianne. Halmkrona Ilkka Karjalainen Leena

Junes- Leinonen Marianne. Halmkrona Ilkka Karjalainen Leena TORNION KAUPUNGIN HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2014 Hyvinvointitilinpäätös on käsitelty Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen johtoryhmän kokouksessa 12.3.2015. Hytetu johtoryhmään kuuluvat:

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kajaanin valtuustosali Kerttu Perttilä, STM

Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kajaanin valtuustosali Kerttu Perttilä, STM Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Kajaanin valtuustosali 21.3.2011 Kerttu Perttilä, STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19 Hyvinvointikertomus Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19 Johdanto Kouvolan kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus on luotu 2010 ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.3.2011.

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Tukee strategiatyötä, johtamista ja strategioiden toimeenpanoa Kunnassa on yksi kuntastrategia

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot