Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014 2016"

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kv

2 2

3 Esipuhe Johdanto Miten suunnitelma päivitettiin? Mitä on hyvinvointi? Mitä tiedämme lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nurmijärvellä? Kouluterveyskysely Sosiaalialan osaamiskeskuksen hyvinvointikysely Koululuokkiin suunnattu kysely hyvinvointia edistävistä ja estävistä tekijöistä Lasten vanhemmille suunnattu kysely Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ohjaavat periaatteet Osallisuus Tuki lasten ja nuorten kasvuympäristöihin Toimivat palvelut Rakenne ja asenne Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet Kehittämiskohteet Lasten ja nuorten harrastaminen Kouluruokailun kehittäminen Ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen kehittäminen Kannustavat kohtaamiset Lasten ja vanhempien eroauttaminen Ryhmään kuuluminen-yhteisön merkitys Tavoite- ja toimenpideosio vuosille Arviointi ja seuranta

4 Esipuhe Hyvä lukija! Kädessäsi on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille Suunnitelmassa näkyy Nurmijärven kunnassa vuosien aikana tehty kehittämistyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tässä suunnitelmassa korostuvat lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa osallisuudesta huolehtiminen, arjen kasvuympäristöjen merkitys lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukijoina sekä toimivat palvelut, jotka oikea-aikaisesti palvelevat lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa tarpeita. Suunnitelmaa on valmisteltu yhdessä lasten, nuorten, vanhempien, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme tärkein voimavara. On tärkeää, että jokainen nurmijärveläinen lapsi ja nuori löytää oman paikkansa elämässä. Meidän tehtävämme on tukea heidän kasvuaan ja kehitystään ja antaa siihen omalta osaltamme eväitä. Meidän on myös tärkeä kuunnella lapsia ja nuoria ja huomioida heidän näkemyksiään kehitettäessä heitä koskevia palveluja. Tässä suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden avulla pyritään säilyttämään edelleen hyvä taso lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä kohdistuvissa palveluissa. On tärkeää myös muistaa, että toimivat ja kaikille suunnatut peruspalvelut vähentävät kalliiden erityispalvelujen käyttöä ja kustannuksia. Kiitän kaikkia suunnitelman päivittämiseen liittyviin tilaisuuksiin osallistuneita. Suuret kiitokset myös lapsille ja nuorille ajatuksistanne hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä käsitteistä sekä Palojoen koulun lukuvuoden kolmannen ja viidennen luokan oppilaille suunnitelman kuvituksesta. Yhdessä toimien, toimialojen rajat ylittäen, lapsia, nuoria ja heidän perheitään kuunnellen pääsemme hyvinvoinnin näkökulmasta parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmän puolesta Tiina Hirvonen Sivistystoimenjohtaja Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmän puheenjohtaja 4

5 1. Johdanto Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma palvelee Nurmijärven kunnan strategian toteutumista ja on kiinteästi yhteydessä koko kunnan tasolla tehtävään hyvinvointityöhön. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä lasten ja perheiden palveluja ohjaavat varhaisen avoimen yhteistyön periaatteet ovat yhteisiä lasten ja nuorten palveluja järjestäville tulosalueille ja ne huomioidaan osana muita toimintaa ohjaavia asiakirjoja. Suunnitelmassa ja sen valmistelussa on tarkasteltu lasten ja nuorten palveluja kokonaisvaltaisesti. Tätä suunnitelmaa laadittaessa henkilöstö, viranhaltijajohto, luottamushenkilöt, lapset, nuoret ja heidän vanhempansa ovat olleet mukana tiedon tuottamisessa sekä palvelujen toimivuuden ja hyödyllisyyden arvioinnissa. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt tämän suunnitelman kesäkuussa 2014 ja arvioi sen toteutumista vähintään kerran valtuustokauden aikana. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toteutumista ohjaa ja seuraa vuosittain lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä. Kunnanjohtajan nimeämään ryhmään kuuluvat: 5

6 Sivistystoimen johtaja Tiina Hirvonen, pj Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Pentti Perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Avoterveydenhuollon päällikkö Tarja Sainio Opetuspäällikkö Kati Luostarinen Nuorisopäällikkö Merja Winha-Järvinen Varhaiskasvatuspäällikkö Leena Laine Avohoidon ylilääkäri Paula Kantola Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisestä vuosille on vastannut ohjausryhmän nimeämä työryhmä. Työryhmään kuuluvat: Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho Varhaiskasvatuksen asiantuntija Marita Käyhkö Tehostetun- ja erityisen tuen koordinaattori Miira Arminen Sosiaalityön johtaja Suvi Salin Erityisnuorisotyöntekijä Tanja Heikkinen Asiantuntijaterveydenhoitaja Terhi Seppälä Liikuntasuunnittelija Mikä Vänni Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tässä suunnitelmassa keskeisiksi ohjaaviksi periaatteiksi on nostettu osallisuuden toteutuminen, tuen vieminen lasten ja nuorten kasvuympäristöihin arjen sujuvuuden vahvistamiseksi, toimivien ja oikea-aikaisten palvelujen turvaaminen sekä varhaisen avoimen yhteistyön eettisten periaatteiden toteutuminen. Nämä ovat ohjaavia periaatteita kaikissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Näillä periaatteilla edistetään ennaltaehkäisevyyttä ja varhaista tukea kaikissa palveluissa. Palveluiden toimivuuden turvaamiseksi tarvitaan lisäksi erilaisia ennaltaehkäiseviä sekä varhaisen ja intensiivisen tuen työmuotoja. Lisäksi toimenpideosioon on nostettu painopistealueiksi kuulemis- ja keskustelutilaisuuksissa sekä kerätyn tiedon pohjalta esiin nousseet kehittämisen teemat vuosille

7 2. Miten suunnitelma päivitettiin? Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on päivitetty 5/2013-5/2014 välisenä aikana. Hyvinvointisuunnitelman päivittämistyötä on ohjannut lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä. Käytännön toteutuksesta on huolehtinut ohjausryhmän tehtävään nimeämä työryhmä. Suunnitelmaa laadittaessa henkilöstö, viranhaltijajohto ja poliittiset luottamushenkilöt, lapset, nuoret, perheet sekä yhdistykset ja järjestöt ovat olleet mukana. He ovat tuottaneet tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä palveluista sekä olleet suunnittelemassa kehittämisen teemoja esille nostettavaksi tulevaan suunnitelmaan. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN

8 3. Mitä on hyvinvointi? Olkoon iglussasi lämmin, lampussasi öljyä ja sydämessäsi rauha - Eskimoiden sanonta Hyvinvointi käsitteenä on laaja ja se liittyy ihmisten kokemukseen elämän eri osa-alueista, kuten ihmissuhteista, terveydestä, toimeentulosta, toimintakyvystä, asumisesta, ympäristöstä ja turvallisuudesta. Hyvinvointi näkyy ihmisissä mm. onnellisuutena, tyytyväisyytenä elämään, toiveikkuutena sekä mahdollisuutena toteuttaa ja kehittää itseään. 8

9 Tätä suunnitelmaa tehtäessä Nurmijärven kouluissa ja päiväkodeissa keskusteltiin hyvinvoinnin käsitteestä. Hyvinvointi miellettiin mm. seuraavasti: 3.1. Mitä tiedämme lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nurmijärvellä? Vuoden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on hyvinvoinnin tilaa seurattu seutukunnallisesti yhteisesti sovittujen indikaattoreiden avulla. Näitä ovat mm. lapsiperheiden määrä, yksinhuoltajien määrä, työssäkäyvien määrä suhteessa huollettaviin, toimeentulotukea saavien määrä, työttömyysaste, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä, kodin ulkopuolelle 9

10 sijoitettujen lasten määrä, lastensuojeluilmoitusten määrä, päihdehuollon kustannusten ja psykiatrian laitoshoidon potilaiden määrä. Em. indikaattorit kertovat kuntalaisten erilaisista elämäntilanteista, mutta eivät suoraan anna tietoa koetusta hyvinvoinnista. Tätä suunnitelmaa valmisteltaessa on pidetty keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia mm. työntekijöille, järjestöille ja yhdistyksille sekä lapsille ja nuorille. Näissä tilaisuuksissa on kerätty kokemustietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta sekä heille suunnatuista palveluista. Lisäksi suunnitelmaan on koottu tietoa seuraavista lapsille, nuorille ja heidän huoltajilleen suunnatuista kyselyistä kouluterveyskysely sosiaalialan osaamiskeskuksen hyvinvointikysely koululuokkiin suunnattu kysely hyvinvointia edistävistä ja estävistä tekijöistä lasten vanhemmille suunnattu kysely. Pidetyt tilaisuudet ja kyselyistä koottu tieto on ollut pohjana suunnitelman ohjaavia periaatteita ja tavoitteita muodostettaessa Kouluterveyskysely 2013 Kouluterveyskysely tehdään kahden vuoden välein peruskoulun 8.- ja 9. -luokkalaisille, lukion vuosiluokan sekä ammattioppilaitoksen opiskelijoille. Seuraaviin taulukoihin on kerätty kyselystä nousseet ilon- ja huolenaiheet. Tarkemmat tiedot kyselyn tuloksista löytyvät kuntaraportista. Kouluterveyskyselyä hyödynnetään kouluissa ja oppilaitoksissa. Peruskoulun 8.- ja 9. -luokkalaiset (kyselyyn vastanneiden määrä 1039) Ihmissuhteet Ilonaiheet läheiset ihmissuhteet yleistyivät suurin osa asuu yhdessä äidin ja isän kanssa vanhemmat tiesivät paremmin nuorten viikonloppuiltojen viettopaikan keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähentyivät Huolen aiheet 9 % ei yhtään läheistä ystävää 34 % vanhemmista ei tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa 60 % perheistä ei aterioi yhdessä päivällä tai illalla Terveys ja terveystottumukset Ilonaiheet koettu terveys parani viikoittaisten oireiden (päänsärky, niskahartiakivut, väsymys) kokeminen väheni aamupalan ja koululounaan syöminen päivittäin yleistyivät 71 % harrastaa hengästyttävää liikuntaa vähintään tunnin viikossa päivittäinen tupakointi, humalajuominen ja laittomien huumeiden kokeilu vähenivät Huolen aiheet koulu-uupumusta 13 %:lla 18 % hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta 44 % ei syö säännöllisesti aamupalaa 41 % ei syö päivittäin koululounasta 36 % nukkuu arkisin vähemmän kuin 8 tuntia ylipaino yleistynyt 50 % harjaa hampaat kahdesti päivässä ruutuaika yleistynyt (23 %:lla vähintään neljä tuntia päivässä) 10

11 Ympäristö Ilonaiheet kuulluksi tuleminen ja tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyivät Huolen aiheet 31 % koki ongelmia koulun työilmapiirissä koettiin vaikeaksi päästä oppilashuollon palveluihin - 47 % psykologin vastaanotolle - 41 % koululääkärin vastaanotolle Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat (kyselyyn vastanneiden määrä 346) Ihmissuhteet Ilonaiheet läheiset ihmissuhteet yleistyivät suurin osa asuu yhdessä äidin ja isän kanssa vanhemmat tiesivät paremmin nuorten viikonloppuiltojen viettopaikan Huolen aiheet 8 % ei yhtään läheistä ystävää 28 % vanhemmista ei tiedä nuorten viikonloppuiltojen viettopaikkaa 60 % perheistä ei aterioi yhdessä päivällä tai illalla Terveys ja terveystottumukset Ilonaiheet koettu terveydentila parani viikoittaiset oireilut (päänsärky, niskahartiakivut, väsymys) vähenivät hampaidenharjaus tehostui Päivittäinen tupakointi ja humalajuominen vähentyivät Huolen aiheet 37 % ei syö päivittäin aamupala 31 % ei syö päivittäin koululounasta 32 % nukkuu arkisin alle 8 tuntia 28 % harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaaajalla korkeintaan tunnin viikossa 23 % viettää arkipäivisin ruutuaikaa vähintään neljä tuntia ylipaino lisääntyi (14 % ylipainoisia) 22 % tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 14 % koki koulu-uupumusta 10 % koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta 20 % hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta Ympäristö Ilonaiheet koulun työilmapiiri koettiin paremmaksi kuulluksi tuleminen ja tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyivät koulusta lintsaaminen vähentyi oppilashuollon palveluihin pääsy koettiin helpommaksi Huolen aiheet 37 % koki vaikeuksia koulutyöskentelyssä 41 % koki koulutyöhön liittyvän työmäärän liian suureksi 12 % kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 16 % kokenut seksuaalista väkivaltaa koettiin vaikeaksi päästä oppilashuollon palveluihin - 58 % psykologin vastaanotolle - 36 % koulukuraattorin vastaanotolle - 33 % koululääkärin vastaanotolle 11

12 Ammattioppilaitoksessa opiskelevat (kyselyyn vastanneiden määrä 181) Ihmissuhteet Ilonaiheet Huolen aiheet 65 % asuu molempien vanhempien kanssa 9 % ei yhtään läheistä ystävää 71 % perheistä ei aterioi yhdessä päivällä tai illalla suurin osa ei ole osallistunut toisten 77 % koki, ettei kiusaamiseen puututa kiusaamiseen oppilaitoksen aikuisten taholta Terveys ja terveystottumukset Ilonaiheet aamupalan säännöllinen syöminen yleistyi energiajuomien nauttiminen oppilaitoksessa väheni päivittäinen niska-hartiakipujen kokeminen väheni ylipaino väheni tupakoinnin salliminen oppilaitoksissa väheni merkittävästi raittiiden opiskelijoiden osuus lisääntyi laittomien huumeiden kokeileminen vähentyi Huolen aiheet koettu terveys huononi 59 % ei syö päivittäin aamupalaa 23 % ei syö säännöllisesti koululounasta 64 % syö koululounaskokonaisuudesta vain osan, tytöistä 81 % makeisten syöminen koulupäivän aikana yleistyi 59 % liikkuu hengästyttävästi vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa päivittäiset oireet (päänsärky, väsymys, ärtyneisyys) lisääntyivät 44 % koki painonsa epäsopivaksi 27 % pojista ylipainoisia 11 % koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta 23 % hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta päivittäinen tupakointi yleistyi: tytöistä 54 % ja pojista 45 % tupakoi päivittäin 35 % tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 22 % kokeillut laittomia huumeita Ympäristö Ilonaiheet kuulluksi tuleminen ja tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyivät suurin osa kokee opettajien kohtelun oikeudenmukaisena ja ryhmän ilmapiirin turvallisena oppilashuollon palveluihin pääsy koettiin helpommaksi suurin osa pitää opiskelusta Huolen aiheet opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät kauttaaltaan, erityisesti kirjoittamista ja lukemista vaativien tehtävien kohdalla 20 % koki, ettei ole saanut apua opiskelun vaikeuksissa 47 % koki, etteivät opettajat ole kiinnostuneita heidän kuulumisistaan oppilaitoksen työilmapiiri huonontui lintsaaminen yleistyi 40 % koki opiskelutilojen ilmanvaihdon tai huoneilman huonona 47 % tytöistä kokenut seksuaalista häirintää 32 % tytöistä kokenut seksuaalista väkivaltaa 12

13 Sosiaalialan osaamiskeskuksen hyvinvointikysely Länsi- ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus, Sosiaalitaito, laatii kahden vuoden välein alueellaan hyvinvointiselvityksen 4 vuotta täyttäville lapsille ja heidän huoltajilleen (tänä vuonna 2009 syntyneet lapset) sekä alakoulun 5. luokan oppilaille. Kuntakohtaiset tulokset ovat käytettävissä syksyllä Alle on koottu tiedot koko kyselyn tuloksista. Lapset toivovat arkista yhdessäoloa aikuisten kanssa vanhemmat arvioivat varhaiskasvatuspalvelut turvallisiksi Lasten kokemuksia omasta elämästä, kotona ja päivähoidossa, kartoitettiin helmikuussa 2014 yhdeksässä Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnassa (Hyvinkää (40), Järvenpää (50), Karkkila (13), Kerava (29) Kirkkonummi (60), Lohja (36), Nurmijärvi (36), Tuusula (66), Vihti (46). Vastaajina oli 366 vuonna 2009 syntynyttä lasta. Tiedot kerättiin lapsen ja vanhemman välisellä strukturoidulla keskustelulla. Keskustelun yhteenveto tallennettiin sähköiseen lomakkeeseen. Lasten vastauksista värittyy kuva hyvinvoivista ja tyytyväisistä lapsista ja heidän perheistään. Lapset haluavat tehdä aikuisten kanssa asioita yhdessä. Heidän kanssaan halutaan myös leikkiä niin päivähoidossa kuin kotona. Aikuisten kanssa halutaan tehdä ennen kaikkea arkipäivän askareita. Sylissä oleminen, hali ja rakkaus sekä leikkiminen olivat suosituimpia vastauksia, kun lapsilta kysyttiin, mikä saa heidät hyvälle mielelle. Päivähoidossa halutaan ensisijaisesti leikkiä. Päivähoidossa on kivoja aikuisia ja kavereita, saa leikkiä, ruokakin on melko hyvää. Joskus arjessa on liikaa meteliä. Toisinaan joku tönii tai kiusaa. Jo nelivuotias lapsi pystyy erottamaan vahingossa tapahtuvat harmit ja tahallisesti tehdyt kiusat. Lähes kaikilla lapsilla on päivähoidossa aina kaveri ja he saavat aina leikkiä tarpeeksi. Kun päivähoidossa tapahtuu ikäviä asioita, ne liittyvät yleisimmin kiusaamiseen ja siihen, että aikuiset puuttuvat ja rajoittavat lasten olemista Pieni osa lapsista kertoo kokemuksensa siitä, että on jäänyt ilman kaveria. Aikuinen ei ole myöskään lohduttanut, kun lapsella on ollut paha mieli. Joskus aikuinen ei ole edes huomannut lapsen pahaa mieltä. Lasten kertoman kautta välittyy myönteinen kuva lasten arjesta. Toisaalta me emme voi ohittaa niitä pieniä signaaleja, joita nyt lasten kertomana nousee. Kodin arjessa on hyvä huomioida se, että pienet lapset tarvitsevat riittävästi lepoa, rauhaa, liikuntaa ja ennen kaikkea unta. Perheen kanssa vietetty ohjelmoimaton yhdessä puuhastelu on arvokas lapsen kehityksen kannalta. Päivähoidossa on syytä olla sensitiivinen niiden lasten kohdalla, jotka ilmaisevat olevansa ilman yhtään ystävää, jäävänsä ilman lohdutusta tai riittävää aikuisen huomiota. Merkittävää on myös se, että lapset toivovat meiltä aikuisilta ennen kaikkea läsnäoloa; lasten toiveet ovat varsin vaatimattomia ja arkisia. Nämä toiveet on suhteellisen helposti lunastettavissa. Lasten vanhemmat arvioivat päivähoidon hyvin turvalliseksi (ka 8,8). Kaksi kolmesta vanhemmasta antoi päivähoidon turvallisuudelle arvosanan 9 tai

14 Kouluviihtyvyys parantunut kiusaamisilmiö vähentynyt Perheen ja kaverien kanssa oleilu sekä liikunta, ulkoilu ja urheilu ovat viidesluokkalaisille tärkeimpiä asioita elämässä. Kahdessatoista Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnassa toteutettiin tammikuussa 2014 viidennen luokan oppilaiden hyvinvointia kartoittava selvitys. Oppilaat (2674) vastasivat sähköiseen kyselyyn oppitunnin aikana (kuntakohtaiset vastaajamäärät: Hanko 66, Hyvinkää 310, Järvenpää 250, Raasepori 50, Karkkila 100, Kerava 283, Kirkkonummi 323, Lohja 291, Nurmijärvi 268, Siuntio 84, Tuusula 423, Vihti 224). Selvitys toteutettiin nyt kolmannen kerran. Aineiston syvällisempi analyysi ja vertailu aiemmin toteutettuun (2012) selvitykseen raportoidaan elokuussa Suurin osa (77 %) vastaajista pitää koulunkäynnistä melko paljon tai paljon. Kouluviihtyvyys näyttäisi vastausten perusteella kahden vuoden aikana parantuneen. Tytöt pitävät koulunkäynnistä poikia enemmän. Tytöt kokevat myös koulutyöhön liittyvän työmäärän poikia useammin sopivaksi ja kokevat pärjäävänsä koulussa poikia paremmin. Luokan oppilaiden väliset suhteet koetaan paremmiksi kuin vuonna 2012 toteutetussa selvityksessä. Oppilaiden ja opettajien väliset suhteet koetaan myös paremmiksi. Oppilaiden ja opettajien suhteet ovat yhteydessä sekä koulunkäynnistä pitämiseen että koettuun koulutyön kuormittavuuteen. Oppilaiden osallisuuden kokemus koulussa on parantunut, erityisesti tytöillä. Tytöt myös tietävät poikia paremmin, miten vaikuttaa koulunsa asioihin. Koulun toimintaan osallistuminen on myös lisääntynyt. Suurin osa vastaajista on tyytyväisiä koululounaaseen (75 %) ja syö koululounasta päivittäin (76 %), vaikkakin koululounaan päivittäin syöviä on hieman vähemmän kuin edellisessä selvityksessä. Suurin osa viidesluokkalaisista ei ole joutunut kiusatuksi (70 %) lukuvuoden aikana eikä ole kiusannut muita (80 %). Aineisto antaa viitteitä siitä, että kiusaamisilmiön kehityssuunta on myönteinen. Poikien arjessa kiusaamisilmiö on yleisempää. Kiusaajat ovat usein itsekin kiusattuja. Netti- ja kännykkäkiusaaminen ovat vielä melko harvinaisia ilmiöitä. Suurin osa vastaajista pitää kotinsa ilmapiiriä vähintään melko hyvänä (91 %) ja kokee vanhempiensa tietävän paljon asioistaan (68 %). Aineiston perusteella syntyy käsitys, että vanhemmat tietävät lastensa internetin käytöstä enemmän kuin aiemman selvityksen aikaan. Suurin osa vastaajista (57 %) kokee, että heidän perheensä tulee erittäin hyvin toimeen taloudellisesti. Perheen taloudellisen toimeentulon heikkoudesta raportoi alle kaksi prosenttia vastaajista. Perheen koetulla taloudellisella tilanteella on yhteys koettuun kodin ilmapiiriin. Aineiston perusteella syntyy myös käsitys, että ruokailutottumukset ovat parantuneet edelliseen selvitykseen verrattuna. Perheen yhteisillä aterioilla on myös yhteys koettuun kodin ilmapiiriin ja perheen taloudelliseen tilanteeseen. Suurimmalle osalle vastaajista (lähes 85 %) itseä vaivaavista asioista on keskimäärin helppo tai hyvin helppo puhua lähipiiriin kuuluville ihmisille. Äidille puhuminen on helpointa. Tyttöjen on vaikeinta puhua isäpuolen kanssa ja poikien opettajan kanssa. 14

15 Koululuokkiin suunnattu kysely hyvinvointia edistävistä ja estävistä tekijöistä Suunnitelmaa valmisteltaessa kaikissa Nurmijärven peruskoulujen luokissa oppilaat miettivät hyvinvointia edistäviä ja estäviä tekijöitä tammikuussa Oppilaskunnat kokosivat yhteen luokkien vastaukset. Näistä keskusteluista tehdyt koosteet nostivat esiin hyvinvointiin liittyvinä teemoina mm. ihmissuhteet, terveyden, ympäristön, vapaa-ajan. Ihmissuhteet Edistävät tekijät hyvät perhesuhteet, oppilaiden hyvä yhteishenki, toisten huomioiminen ja se, että nuoria kuunnellaan Estävät tekijät riidat ja kiusaamiset, ystävien puute, perheongelmat, vanhempien pitkät työpäivät, väsymys, kiire, eristäytyminen, uhkailu ja huutaminen Terveys Edistävät tekijät riittävä uni ja ulkoilu, hyvät terveyspalvelut, kouluruokailu, hygienia, säänmukainen vaatetus Estävät tekijät päihteiden käyttö, pöpöt ja sairaudet, masennus ja mahdolliset sisäilmaongelmat Ympäristö Edistävät tekijät ympäristön ja hengitysilman puhtaus, mahdollisuudet liikkua metsässä, kouluympäristön turvallisuus, kiva asuinalue ja hyvät naapurit, turvallinen koulu, hyvä opetus ja opettajat, koulun luistinrata, kertsi ja koulukahvila välitunnilla Estävät tekijät kävely- ja pyöräteiden sekä katulamppujen puuttuminen, ylinopeutta ajavat autot, riittämätön julkinen liikenne ja pitkät etäisyydet, ei ole riittävästi paikkoja nuorten tavata toisiaan, nuorisotilojen vähyys ja vähät aukioloajat, sekä huonot penkit koulussa Vapaa aika, ulkoiset uhat ja muut esiin tulleet asiat Edistävät tekijät vapaa-aikaa riittävästi, varsin hyvin mahdollisuuksia harrastaa, lähellä sijaitseva kannustava koulu, paljon valinnaisaineita koulussa, nuorten hyvä itsetunto, lapsi/nuori tuntee itsensä tärkeäksi, yhteiset pelisäännöt, nuorisotoiminta, kantti kestää -tunnit, poliisi, koulukuraattori ja se, että kehuminen tekee hyvän mielen Estävät tekijät pelottavat ohjelmat ja pelit, media (sen aiheuttamat ulkonäköpaineet ja elektroniikkariippuvuus), kalliit matkat julkisilla (vaikeaa nähdä esim. toista vanhempaa, jos vanhemmat ovat eronneet), liian pienet välitunti- ja koulutilat, liian suuret luokkakoot, kunnan tekemät säästöt, terveydenhoitajat eivät ole joka päivä koululla, kyytiin pyytäjät, omaisuuden vahingoittaminen, lähipoliisi ei ole tarpeeksi näkyvä tai tehokas, köyhyys ja pelot 15

16 Lasten vanhemmille suunnattu kysely Lasten ja nuorten palveluiden käyttäjille tehtiin kysely, jossa kerättiin kokemuksia lasten ja nuorten palveluista Nurmijärven kunnassa. Kyselyyn vastaajien määrä oli 476. Kyselyyn vastasi varhaiskasvatuksen, opetuksen, terveyspalveluiden, nuorisopalveluiden ja perhepalveluiden asiakkaita. Seuraavaan taulukkoon on koottu kyselyiden tulokset. Kysymys 4 = täysin samaa mieltä 3 = osittain samaa mieltä 2 = osittain eri mieltä 1 = täysin eri mieltä Olen löytänyt tietoa käyttämästäni palvelusta helposti 219 (46 %) 210 (44 %) 42 (9 %) 5 (1 %) 476 Olen saanut sovittua ajan käyttämääni palveluun kohtuullisessa ajassa (esim. ajanvaraukset, palaverit, henkilökohtaiset tapaamiset) 348 (73 %) 104 (22 %) 19 (4 %) 4 (1 %) 475 Olen tullut kuulluksi omassa asiassani yhteistyön aikana 369 (78 %) 88 (18 %) 13 (3 %) 5 (1 %) 475 Työntekijät ovat ottaneet huomioon minulle ja perheelleni tärkeät asiat 353 (74 %) 97 (21 %) 20 (4 %) 5 (1 %) 475 Minulla on ollut mahdollisuus saada riittävästi tietoa käyttämäni palvelun toimintatavoista 282 (59 %) 164 (35 %) 24 (5 %) 4 (1 %) 474 Olen saanut tarvittaessa tukea tilanteeseeni ja omaan toimintaani 321 (67 %) 126 (26 %) 23 (5 %) 6 (1 %) 476 Saamani palvelu on vastannut odotuksiani 329 (69 %) 117 (25 %) 23 (5 %) 6 (1 %) 475 yhteensä 16

17 4. Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ohjaavat periaatteet Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tässä suunnitelmassa keskeisiksi ohjaaviksi periaatteiksi on nostettu 1) osallisuuden toteutuminen, 2) tuen vieminen lasten ja nuorten kasvuympäristöihin arjen sujuvuuden vahvistamiseksi, 3) toimivien ja oikea-aikaisten palvelujen turvaaminen sekä 4) varhaisen avoimen yhteistyön eettisten periaatteiden toteutuminen. Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet Tuki lasten ja nuorten kasvuympäristöihin Osallisuus Toimivat palvelut 17

18 4.1. Osallisuus Että osallistuu siihen juttuun mihin olis halunnu Haluaa osallistua kaikkeen Tarkoittaa sitä, että osallistuu johonkin kilpailuun vaikkei voittaisikaan, että edes osallistuu Et ei jätä toista pois Me synnymme johonkin perheeseen tai joudumme johonkin yhteisöön, jota emme aina itse voi valita, mutta sen tulisi valita meidät. Lapsi ei pyydä saada syntyä tiettyyn perheeseen tai päästä johonkin ryhmään /koululuokkaan, mutta hän pyytää ottakaa minut vastaan, hyväksykää minut, antakaa minulle arvokas paikka tässä perheessä, ryhmässä, luokassa. - Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, erityisasiantuntija THL Osallisuutta on olla ja kokea olevansa osa jotakin yhteisöä sekä kokemus aidosta mahdollisuudesta vaikuttaa itseään, lähiyhteisöään ja yhteiskuntaa koskeviin asioihin. Osallisuudessa on kyse suhteesta ja vuorovaikutuksesta, jossa kaikki osapuolet tulevat kuulluksi toisiaan kunnioittavissa kohtaamisissa. Dialoginen vuorovaikutus mahdollistaa erilaisten ajatusten esille tuomisen niiden ollessa erimielisiäkin. Dialogisessa vuorovaikutuksessa kehitellään yhdessä ymmärrystä siitä, mitä kukin asioista ajattelee ja mietitään erilaisia vaihtoehtoja toimia tilanteissa. Dialogisuudessa on keskeistä mm.: (mukaillen: Kauko Haarakangas Parantava puhe) toisten kuunteleminen ja heidän näkemyksistään kiinnostuminen avoimin mielin omien ajatusten avoin esittäminen toiselle vastaaminen ja pohtiva asenne omiin ja toisten käsityksiin valmius muuttaa omia käsityksiään ajatusten tasavertainen oikeus tulla ilmaistuksi ja kuulluksi yhteinen ajattelu ja pohdinta 18

19 mukaillen: Kauko Haarakangas Parantava puhe Osallisuuden toteutumisen kolme tasoa Osallisuuden toteutuminen voidaan nähdä kolmen eri osallisuuden tason toteutumisen kautta. Osallisuutta voidaan tarkastella yksilön mahdollisuuksina osallistua oman asiansa käsittelyyn asiakkaana, yhteisiä asioita koskevaan kehittämiseen palvelujen käyttäjänä sekä yhteisön ja yhteiskunnan asioiden käsittelyyn yhteisön jäsenenä ja kansalaisena. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tarvitaan työskentelyotetta, jossa suunnitellaan ja luodaan mahdollisuuksia keskusteluun ja vuorovaikutukseen. tarvitaan toimijoita, jotka rohkaisevat osallistumaan ja kutsuvat mukaan. tarvitaan rohkaisua lapsille, nuorille ja perheille tulla mukaan kehittämiseen (kunnan toimintatavat sekä organisaatio ja siellä työskentelevät ammattilaiset saattavat joskus tuntua etäisiltä ja vierailta) Jos luulet olevasi liian pieni vaikuttamaan asioihin, yritä nukkua suljetussa huoneessa, jossa on moskiitto - Afrikkalainen sananlasku 19

20 Osallisuuden toteutumisen tasoja asiakas saa tietoa itseään koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä ammattilaiset kuuntelevat asiakkaan näkemyksiä omasta tilanteestaan asiakkaan toivomukset otetaan huomioon asiakas voi vaikuttaa työskentelyprosessiin edustuksellisesti esim. oppilaskunnat tai nuorisovaltuusto vaikuttamista yhteisiin asioihin tässä hetkessä kansalaisuustaitojen opettelua tulevaisuutta varten asiakkaan yksityiset mielipiteet ja kokemukset yhteisten palvelujen kehittämistyön tukena edunsaajana tulevat palvelujen käyttäjät Mukaillen: Mikko Oranen: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden uudistaminen; raportti 3/

21 4.2. Tuki lasten ja nuorten kasvuympäristöihin Että tukee sitä, että se aikuinen tukee sen lasta Että tukee sitä lasta siinä ympäristössä, vaikka aikuinen tai toinen lapsi Että jos vaikka eksyy joku aikuinen voi auttaa Lapsi ja nuori kehittyvät jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Keskeisiä kasvuympäristöjä ovat koti, koulu, varhaiskasvatus ja vapaa-ajan ympäristöt. On tärkeää, että eri sektorien tuottamat palvelut ja niiden johtaminen sovitetaan yhteen lapsi-, nuori- ja perhelähtöisesti lapsen ja nuoren arjen kasvuympäristöihin. Tämä merkitsee myös niiden aikuisten tukemista, jotka vaikuttavat lapsen arjen onnistumiseen. Tavoitteena on, että lasten ja nuorten keskeiset kasvu- ja kehitysympäristöt: koti, varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan ympäristöt edistävät ja suojaavat lasten ja nuorten tervettä kehitystä ja hyvinvointia mahdollisimman hyvin. Erityistason palvelut suunnataan tukemaan peruspalveluita, jolloin monialaisen yhteistyön hyöty saadaan parhaimmillaan kohdentumaan juuri lapsen ja nuoren päivittäiseen elämään. Hyvällä yhteisellä toiminnalla ja sen kehittämisellä lapsia ja nuoria voidaan tukea joustavasti ja riittävän aikaisin. Arjen sujuvuuden tukeminen on keskeistä lapsia ja nuoria tuettaessa ja siksi on tärkeää etsiä tapoja tukea onnistunutta arkea. Lapsen arjessa toimivien aikuisten tukeminen vahvistaa lapsen kehitystä. Samalla vahvistetaan myös niitä luonnollisia ryhmiä, joihin lapsi kuuluu. 21

22 Elikkä palvelu toimii hyvin, toisin sanoen aikuiset toimii hyvin 4.3. Toimivat palvelut Sellainen palvelu, jossa pidetään lupaukset Että ne palvelijat toimii, ne palvelijat, jotka palvelee kuninkaita Jos aamulla herää ja on hirvee jano, niin pitää itse toimia ja hakea vettä Lasten ja nuorten keskeinen kasvuympäristö on oma koti. Jos lapsi tulee varhaiskasvatuspalveluiden piiriin, niin siitä muodostuu pienelle lapselle toinen tärkeä kasvuympäristö. Alle kouluikäisille ja heidän perheilleen tarjottavia muita palveluja ovat mm. äitiysneuvola ja lastenneuvola. Osa perheistä ja lapsista saa myös sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluja, kuten perhetyön, perheneuvolan sekä puhe-, toiminta- ja fysioterapeuttien ym. palveluja. Varhaisvuosien jälkeen esiopetus ja koulu muodostavat pitkäaikaisen kasvuympäristön lapselle ja nuorelle. Oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut, terveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut ovat koululaisten ja opiskelijoiden saatavilla koulu- ja opiskeluympäristössä. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on myös mahdollisuus käyttää nuoriso- ja liikuntatoimen tarjoamia palveluja. Erilaiset harrastusympäristöt, kuten urheiluseurat, musiikkiopistot, kuvataidekoulut ym., täydentävät palveluvalikoimaa. Myös järjestöillä ja seurakunnalla voi olla merkittävä rooli erilaisten perhepalvelujen järjestämisessä, esimerkkeinä kerhotoiminta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä perhekahvilat. Toimivien palveluiden tavoitteena on järjestää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut asiakaslähtöisenä palvelukokonaisuutena, jossa toteutuu eri toimialojen sekä perus- ja erityispalvelujen välinen yhteistyö. Painopiste on ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tuen toiminnan kehittämisessä. Tuki kasvuympäristöihin voi olla 1) ennaltaehkäisevää 2) varhaista 3) konsultoivaa sekä 4) intensiivistä tukea. Toiminta voi olla kaikille suunnattua, kohdennettua ja/tai yksilölle suunnattua toimintaa. Tuen tarpeita mietittäessä olennaista on, että: suunnitelmaa tehdään avoimesti yhdessä asianosaisten kesken 22

23 suunnitelmaa tehdään tasavertaisessa voimavarakeskeisessä vuoropuhelussa otetaan mukaan lähiverkoston ja työntekijäverkoston voimavarat suunniteltu tuki edistää arjen sujuvuutta kasvuympäristöissä. selkeytetään kaikkien osallisten vastuita ja rooleja kuka tekee mitäkin ja kenen kanssa? sovitaan seurannasta TUKI KASVUYMPÄRISTÖIHIN Yksilölle ja perheelle suunnatut palvelut Kohdennetut palvelut Kaikille suunnatut palvelut O S A L L S U U D E N T O T E U T U M I N E N TOIMIVA PERUSTYÖ INTENSIIVINEN APU VARHAINEN TUKI NEUVONTA JA OHJAUS ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuudessa tulee olla erilaisia tuen muotoja ennaltaehkäisevästä aina intensiiviseen tukeen, jotka voivat olla kaikille suunnattua, kohdennettua ja/tai yksilölle suunnattua toimintaa. Osallisuuden toteutuminen ja tuen suuntaaminen kasvuympäristöihin arjen sujuvuuden edistämiksi tulee olla mukana toimintaa toteutettaessa. 23

24 4.4. Rakenne ja asenne Toiminnan rakenteiden ja toimintaan liittyvien asenteiden tarkastelu on tärkeää, kun mietitään keskeisten toimintaperiaatteiden toteutumista. On huolehdittava siitä, että rakenteet tukevat asetettuja tavoitteita. On myös annettava mahdollisuus ja aikaa asenteiden pohtimiseen ja muokkaamiseen. Rakenteiden ja asenteiden on ajateltu kulkevan ikään kuin käsi kädessä. Asenteiden muuttuminen muokkaa rakenteita ja päinvastoin. Rakenteiden tulee tukea asenteita ja asenteiden tukea rakenteita. Esimerkkinä perheneuvolan konsultoiva tuen järjestäminen varhaiskasvatuksen kasvuympäristöön. Tällöin yksittäisen työntekijän positiivinen asenne asiaan ei riitä, vaan sen tueksi on luotava yhteistyössä johdon ja työntekijöiden kesken uudenlainen toimintakulttuuri, joka mahdollistaa asiakaslähtöisen yhteistoiminnan, yhteisesti sovitut toimintatavat ja selkeät vastuut. Rakenteet Asenteet 4.5. Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet Varhainen avoin yhteistyö lasten ja nuorten perheiden palveluissa Varhain: Silloin, kun toimintamahdollisuudet ovat avarat. Ei sivusta seuraten ellei se ole ammatillinen valinta Avoimesti: Luottamussuhteita vaalien. Ei selän takana, vaikka asiantuntijakeskeisyys houkuttaisi Yhteistyössä: Voimavarat kooten unohtamatta tärkeimpiä resursseja ja läheisverkostoja 24

25 Varhaista avointa yhteistyötä ohjaavat eettiset toimintaperiaatteet, jotka on luotu valtakunnallisessa varhaisen puuttumisen kehittämistyössä. 1. Yhteisten palvelujen turvaaminen, sisältyy myös Nurmijärven kuntastrategiaan. Sen mukaan kaikille tarkoitetut palvelut ehkäisevät ongelmia ja siksi palveluiden toimivuutta on vaalittava. Varhaisen puuttumisen korostaminen ei saa astua palveluista huolehtimisen sijaan. Toimivat yhteiset palvelut ovat varhaisen puuttumisen kivijalka. 2. Jokaisella on inhimillinen vastuu sekä itsestään että lähimmäisistään ja jokaisen kuuluu myös tämä vastuu ottaa. Heräävään huoleen on puututtava varhain, omaa vastuuta ei tule sysätä toisille, vaan vastuu varhaiseen puuttumiseen on sillä, jonka huoli herää. 3. Jokaisella on velvollisuus ottaa huolet kunnioittavasti puheeksi siellä, missä ne ilmenevät ja silloin, kun ne ilmenevät on kolmas periaate. Kunnioittava puheeksi ottaminen tähtää yhteistyöhön, syyttely sen sijaan ei sitä edistä. 4. Arjen tärkeimmät tukijat ovat läheiset perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät, joten on toimittava yhteistyössä läheisverkostojen kanssa. Ammatillinen apu parhaimmillaan täydentää niitä. Varhainen puuttuminen tähtää läheisverkostojen ja ammattilaisten hyvään yhteistyöhön. 5. Osallisuutta tuetaan. Yhteistyö edellyttää vuoropuhelua, joten on tärkeää kuunnella ja tulla kuulluksi. On myös vältettävä asiantuntijakeskeisyyttä, joka sivuuttaa valtaa vailla olevien äänet. Yhdessä laadittu suunnitelma kantaa. 6. Toimitaan avoimesti ja yhdessä. Palvelun käyttäjän tai perheen asioita käsitellään heidän luvallaan ja läsnä ollessaan. Kohtaamisten tulee olla kunnioittavia ja edistää vuoropuhelua. Ammatillista neuvoa kysyttäessä ei käytetä asianosaisten nimiä tai muita tunnistetietoja. 7. Varhainen puuttuminen tähtää asianosaisten itsenäisyyden ja elämänhallinnan kasvuun. On vältettävä sellaista rajoittamista, joka perustuu vain ulkoiseen pakkoon. Tuki ja ohjaus yhdistetään ja vältetään sellaista tukea, joka tekee riippuvaiseksi tuen antajasta. 8. On tärkeää vaalia mahdollisuuksia jatkaa vuoropuhelua ja yhteistoimintaa huolenaiheiden selvittämiseksi ja huolten hälventämiseksi. Ketään ei tule jättää yksin, väliinputoamista tulee välttää ja oma vastuu yhteistyön jatkumisesta tulee kantaa. 9. Varhainen puuttuminen/varhainen avoin yhteistyö ei oikeuta ihmisten luokittelua toimenpiteiden kohteiksi. Varhaisen puuttumisen nimissä ei saa laatia rekistereitä, jotka loukkaavat tietosuojaa ja avoimuuden eettisiä periaatteita. Varhaisen puuttumisen tulee tapahtua avoimessa yhteistyössä, joka tukee osallisuutta. 10. Syrjäytymisvaaraa, joka aiheutuu rakenteellisista tekijöistä, taloudellisista syistä tai uloslyövistä toimintakulttuureista, ei tule yksilöllistää henkilöiden tai perheiden ominaisuuksiksi. On puututtava varhain sellaisiin yhteiskunnallisiin tekijöihin, jotka asettavat yksilöt alttiiksi ongelmien kasautumiselle. 25

26 5. Kehittämiskohteet Kehittämiskohteiksi suunnitelmaan on nostettu kuulemistilaisuuksien ja seurantatiedon pohjalta seuraavat teemat Lasten ja nuorten harrastaminen Lasten ja nuorten liikkuminen Kuulemistilaisuuksissa sekä lapset, nuoret että heidän kanssaan työskentelevät aikuiset ovat nostaneet liikunnan merkityksen tärkeäksi hyvinvoinnin edistäjäksi. Kouluterveyskysely 2014 osoittaa, että suuri osa luokkalaisista sekä toisen asteen opiskelijoista liikkuu päivittäin vähän (n. 30 % 1h/vko). Lisäksi alle kouluikäisten kohdalla neuvolatoiminnassa, fysioterapiassa ja liikuntapalveluissa on nostettu esiin huoli pienten lasten terveystottumuksista Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksessa tehdyssä tutkimuksessa (J. Reunamo 2014) tuli esille, että tutkimukseen osallistuneiden Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa toimivien päiväkotiryhmien välillä on suurta vaihtelua liikkumiseen käytetystä ajasta. Päiväkotiryhmissä ja yhteistyössä vanhempien ja huoltajien kanssa on tärkeä kiinnittää huomiota lasten liikkumiseen, jotta valtakunnallinen liikuntasuositus, 2 h aktiivista liikkumista päivässä, toteutuisi. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että fyysinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti kaverisuhteisiin, oppimistuloksiin ja luokkarauhaan. Esim. Donnellyn ym. (2009) tutkimuksessa lisättiin 90 minuuttia reipasta liikuntaa kouluviikkoon järjestämällä 10 minuutin liikunnallisia tuokioita toisen ja kolmannen luokan oppilaiden oppituntien lomaan. Oppiainekohtaiset testitulokset lukemisessa, matematiikassa ja oikeinkirjoituksessa paranivat kolmen vuoden aikana. Joidenkin koulujen pihoille on rakennettu lähiliikuntapaikkoja sekä eri taajamiin skeittipuistoja. Niillä on selkeästi myönteinen vaikutus lasten ja nuorten omaehtoisen liikkumisen lisääntymiseen. Lasten ja nuorten kuulemistilaisuudessa nousi esille myös koulujen pihojen edelleen kehittäminen liikkumisen mahdollisuuksia lisääviksi. 26

27 Tekijä Mitä tehtiin? Tulokset Yleinen harrastustoiminnan kehittäminen Työntekijöille ja järjestöille suunnatuissa kuulemistilaisuuksissa nousi esille tarve monenlaisista ja monentasoisista harrastusmahdollisuuksista. Osa harrastuksista koettiin kalliiksi ja tavoitteellisiksi, jolloin ne rajaavat pois osalta lapsilta ja nuorilta mahdollisuuden osallistua. Harrastukset aloitetaan usein varhaisella iällä ja niihin mukaan pääseminen myöhemmin ei ole aina mahdollista. Eräs nuori kommentoi asiaa seuraavasti: Hyvinvointia on, että on harrastusmahdollisuuksia, erityisesti eritasoisille harrastajille. On siis tarvetta luoda maksuttomia tai edullisia kerhoja ja muita tutustumismahdollisuuksia aktiivisen harrastamisen rinnalle Kouluruokailun kehittäminen Kouluterveyskyselyn mukaan melkein puolet luokkalaisista nuorista ei syö aamupalaa joka arkiaamu. Samoin melkein puolet luokkalaisista nuorista ilmoitti, etteivät he syö koululounasta päivittäin. Myös lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden koululounaan syöminen on vähentynyt. Oppilaskunnan jäsenille ja heidän opettajilleen järjestetyssä tilaisuudessa nousi ajatus oppilaiden mahdollisuudesta vaikuttaa koululounaan sisältöön ja houkuttelevuuteen. Samaan asiaan on kiinnitetty huomiota myös ruokapalveluissa Ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen kehittäminen Nuorten psyykkinen hyvinvointi Nurmijärven kouluterveyskyselyn mukaan luokan oppilailla koulu-uupumusta oli 13 % oppilaista, joka on myös Uudenmaan ja koko maan keskiarvo. Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista 21 % koki koulu-uupumusta ja keskivaikeaa ahdistuneisuutta esiintyi 16 % opiskelijoista. Ahdistuneisuutta esiintyi erityisesti tytöillä. Ammattioppilaitoksessa opiskelevista 11 % koki keskivaikeaa ahdistuneisuutta. Ammattioppilaitoksen opiskelijoilla päivittäiset tai viikoittaiset oireet (väsymys, päänsärky, ärtyneisyys, kiukunpurkaukset) lisääntyivät. Tytöillä esiintyi oireilua selvästi enemmän kuin pojilla tai Uudellamaalla yleensä. Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoilla päivittäiset tai viikoittaiset oireet vähentyivät. 18 % luokan oppilaista, 20 % lukiolaisista (tytöistä 30 %) ja 23 % ammattioppilaitoksen opiskelijoista oli hakenut apua ammattiauttajalta masentuneisuuteen. 27

28 Nuoret ja päihteet Kouluterveyskyselyn valtakunnallisten tulosten mukaan tupakan ja alkoholin käyttö on vähentynyt ja raittiiden osuus kasvanut. Huumeita kokeilleiden osuuden kasvaminen alkaa taittua, mutta nuorten asenteet huumeisiin aiheuttavat edelleen huolta, samoin niiden hankinta koetaan entistä helpommaksi. Myös Nurmijärvellä tupakan ja alkoholin käyttö on vähentynyt. Kuitenkin 10 % luokan oppilaista, 22 % lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista ja 35 % ammattioppilaitoksen opiskelijoista ilmoitti olevansa tosi humalassa kerran kuussa. Laittomia huumeita on kokeillut 5 % luokan oppilaista, 10 % lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista sekä 22 % ammattioppilaitoksen opiskelijoista. Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista 4 %, luokan oppilaista 11 % ja ammattioppilaitoksen opiskelijoista 50 % tupakoi päivittäin. Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopiste on ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tuen toiminnan kehittämisessä. Nurmijärvellä alueelliset monialaiset työryhmät ovat toteuttaneet ennaltaehkäisevää päihdetyötä jo useiden vuosien ajan. Kuudennen luokan oppilaille on pidetty Kantti kestää - viikkoja ja seitsemännen luokan oppilaille päihdepäiviä, joiden järjestämisen päävastuu on nuorisopalveluilla. Yhteistyössä toteutettu koulukahvilatoiminta yläkouluilla on tarjonnut nuorille mahdollisuuden tavata aikuisia ilman erityistä ajanvarausta ja asiaa. Monialaisten työryhmien ja ohjausryhmän tämän suunnitelman päivittämiseen liittyvässä tapaamisessa useamassa ryhmässä nousi esiin nuorten matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen. Nurmijärvelle katsottiin tarvittavan nuorten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti tukeva palvelupiste, jonne nuori voisi hakeutua ilman lähetettä ja saada tukea mm. ihmissuhteisiin, elämänhallintaan, mielialaan tai päihteidenkäyttöön liittyvissä asioissa. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnissa valmistellaan parhaillaan (kevät 2014) nuorisopsykiatrian hoitopolkua yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja kuntien kanssa. Tavoitteena on tehostaa nuorten mielenterveyden häiriöiden varhaista tunnistamista koko nuoruusiän kehityksen ajan, yhtenäistää mielenterveyden häiriöiden tunnistamismenetelmien käyttöä sekä parantaa nuorten mielenterveystyön ja nuorisopsykiatristen palveluiden saatavuutta ja laatua. Pyrkimyksenä on se, että nuori ja hänen perheensä saavat avun mahdollisimman varhain ja lähellä omaa elinympäristöä. Tähän tavoitteeseen pyritään kehittämällä erikoissairaanhoidon ja kuntien välistä yhteistyötä niin, että apu nuorille ja heidän perheilleen toteutettaisiin asiakaslähtöisesti ja oikea-aikaisesti. 28

29 5.4. Kannustavat kohtaamiset Jos haluat lastesi kehittyvän, anna heidän kuulla mitä kaunista kerrot heistä toisille. Haim Ginott Vahvistava kohtaaminen alkaa turvallisen aikuisen viestistä, että minua kiinnostaa mitä sinulle kuuluu. Toimivat ja turvalliset suhteet vanhempiin, muihin aikuisiin ja ikätovereihin ovat tärkeitä lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen tukijoita. Kouluterveyskyselyn mukaan 30 % luokan oppilaista ei koe tulleensa kuulluksi koulussa. Saman kokee myös 18 % lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista. Molempien ikäryhmien prosenttiosuus on enemmän kuin Uudenmaan sekä koko maan keskiarvo. Ammattioppilaitoksissa 47 % opiskelijoista koki, etteivät opettajat ole kiinnostuneita heidän kuulumisistaan luokkalaisista 8 % koki kiusaamista koulussa vähintään kerran viikossa luokkalaisista 9 % ja lukiolaisista 8 % koki, että heillä ei ole läheistä ystävää. Lukiolaisista 8 % koki, ettei heillä ole läheistä ystävää. Päivittämisen prosessin aikana lasten ja nuorten parissa toimivat työntekijät olivat sitä mieltä, että tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa lapsen ja nuoren erilaisissa kasvuympäristöissä (päiväkoti, koulu, harrastustoiminta, nuorisotoiminta, jne.). Vuorovaikutustilanteessa lapsi ja nuori saa kokemuksen siitä, millaisena aikuinen hänet näkee ja tämä kokemus vaikuttaa lapsen minäkuvan muodostumiseen. Ajatukset, mielikuvat ja tunteet lapsesta imeytyvät lapseen esteettä. Jokaisen lapsen ja nuoren parissa toimivan työntekijän on tärkeää nähdä lapsen ja nuoren vahvuudet ja auttaa heitä (ja muita) näkemään voimavarat ja mahdollisuudet lapsen elämässä. Toiveikkuuden ylläpitäminen on ydintehtävä kaikissa tilanteissa. Ihmeelliset vuodet -menetelmän tausta-ajatus antaa eväitä lapsen ja aikuisen kannustaviin kohtaamisiin. Hyvinkään sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian palveluketjussa on todettu kyseisen menetelmän vaikuttavuus lasten sosiaalisten taitojen ja tunne-elämän hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhtä lailla aikuisten välinen hyvä yhteistyö ja hyvät vuorovaikutustilanteet ovat lapsille ja nuorille malli tavasta toimia muiden ihmisten kanssa. Lasten eri kasvuympäristöissä toimivien aikuisten tärkeä tehtävä on huolehtia positiivisen suhteen muodostamisesta ja ylläpitämisestä toiseen kasvuympäristöön (esim. koulu ja koti). Lasten ja nuorten ympärillä olevien aikuisten kannustava 29

30 kohtaaminen ja toisesta välittäminen auttaa jaksamaan ja kertoo lapselle sen, ettei yksin tarvitse pärjätä Lasten ja vanhempien eroauttaminen Erovanhemmat nousivat lasten kuulemisessa ja heidän kokemuksenaan yhdeksi lasten hyvinvointia uhkaavaksi tekijäksi. Lasten mukaan aikuisten tulee erotilanteessa mahdollistaa lapsille hyvä suhde kummankin vanhemman kanssa. Vanhempien tulee yrittää pitää keskenään hyvät välit, kertoa lapselle erot syyt ja kuunnella lasta. Lasten arki muuttuu vanhempien erotessa. Kun lapsi asuu kahdessa kodissa, hänellä ei ole mahdollisuutta viettää yhtä paljon aikaa kummankin vanhemman kanssa. Tämän vuoksi vanhempien mahdollisuudet tukea lapsia koulunkäynnissä ja harrastuksissa heikkenevät. Lapset toivoivat tasapuolista ajankäyttöä kummankin vanhemman kanssa. Muut aikuiset voivat tarjota tukea (sukulaiset, muut läheiset, kaverit) ja myös sähköinen yhteydenpidon toiseen vanhempaan on hyvä mahdollisuus (esim. skype). Kouluterveyskyselyssä selvitettiin vastaajien perhetaustaa aiempaa tarkemmin. Äidin ja isän kanssa asuu noin 70 % peruskoululaisista ja lukiolaisista sekä puolet ammattiin opiskelevista. Kahdessa kodissa tai perheessä ilmoitti asuvansa noin neljäsosa peruskoululaisista ja ammattiin opiskelevista sekä viidesosa lukiolaisista. Tulokset ovat samansuuntaisia valtakunnallisten tilastojen ja aikaisemman tutkimuksen kanssa. Lasten ja nuorten terveysseurantatutkimuksen (LATE) mukaan noin joka neljännen nuoren vanhemmat ovat eronneet ja osa eroperheiden lapsista tapaa harvoin isäänsä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Hanna Vanhanarkaus on tutkinut opinnäytetyössään Nurmijärvellä lastensuojelun asiakkuuteen tulevia nuoria ajalla Tutkimuksessa tarkasteltiin tarkemmin niiden nuorten tilanteita, joiden kohdalla lastensuojelutarpeen selvitys johti avohuollon asiakkuuteen. Huomionarvoista on, että enemmistö heistä oli tyttöjä. Huomiota kiinnitti myös eroperheiden suuri osuus lastensuojelun asiakkaista. Usean nuoren vaikean tilanteen taustalta nousivat esille uusperheen ongelmat (mm. nuoret eivät tule toimeen isä- tai äitipuolen kanssa) sekä yhden vanhemman perheissä nuoren kaipuu etävanhempaa kohtaan. Usean perheen kohdalla vanhempien erosta oli kulunut jo vuosia aikaa ja nuoret olivat vasta murrosiässä alkaneet 30

31 oireilla perheissään. Taustalla oli myös vanhempien väliset vaikeat erotilanteet ja niitä seuranneet huoltoriidat, joilla näyttää olevan pitkäkantoisia vaikutuksia Ryhmään kuuluminen - yhteisön merkitys Niin oppilaat, opettajat ja muut työntekijätkin nostivat esiin hyvinvointisuunnitelman päivittämiseen järjestetyissä tapaamisissa yhteisöllisyyden, ryhmään kuulumisen ja työilmapiirin merkityksen kouluissa. Hyvä yhteisö nähtiin lapsen kasvua suojaavana tekijänä. Tärkeää on, että kaikki yhteisön jäsenet hyväksytään sellaisina kuin ovat. Oppilaat toivoivat aikuisilta yhteishenkeen kannustamista ja kiusaamisen tehokkaampaa ehkäisyä. Opettajat kokivat vuorovaikutustaitojen harjoittelemisen ja edistämisen tärkeäksi ja toivoivat siihen koulutusta. Myös ryhmäytymiseen tulisi opettajien mukaan panostaa kaikilla luokilla syksyisin ja pitää yllä läpi vuoden. Kouluterveyskyselyn mukaan Nurmijärvellä ongelmat yläkoulujen työilmapiirissä ovat yleisempiä kuin Uudellamaalla ja koko maassa ( luokkalaisista nuorista 31 % koki ongelmia) luokan nuorten kuulluksi tuleminen (30 % ei koe tulevansa kuulluksi) ja tietoisuus tavasta vaikuttaa koulun asioihin (55 % ei tiedä miten vaikuttaa) oli harvinaisempaa kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoilla tietoisuus vaikuttaa koulun asioihin yleistyi. Kuitenkin 23 % ei tiedä miten vaikuttaa oppilaitoksen asioihin ja 18 % lukiolaisista ei koe tulevansa kuulluksi. Ongelmia työilmapiirissä koki olevan 8 % lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista. Kuulluksi tuleminen ja tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin yleistyivät ammattioppilaitoksessa ja ilmapiiriä siellä pidettiin turvallisena. Toisaalta ammattioppilaitoksen opiskelijoiden kokemus, etteivät opettajat ole kiinnostuneita heidän kuulumisistaan, yleistyi (47 %). Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki korostaa osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämistä oppilaitoskohtaisessa oppilashuoltotyössä. Aiemmin painopiste on ollut yksilökohtaisessa oppilashuoltotyössä. Nyt uudistus haastaa kouluja kehittämään ja löytämään rakenteita yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämiseksi osana oppilashuoltoa. 31

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Nurmijärvi Sijainti: Keski-Uudenmaan alue Lähikuntia: mm. Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Hyvinkää, Tuusula Pinta-ala 367 km 2 Asukasluku n. 40 000 Päätaajamat:

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014 2016

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014 2016 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014 2016 www.nurmijarvi.fi 2 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma2014 2016... 1 Esipuhe... 4 1. Johdanto... 5 2. Miten suunnitelma päivitettiin?... 7 3. Mitä

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

KOULUTERVEYSKYSELY 2013 KOULUTERVEYSKYSELY 2013 Kouvolan kuntakohtaisia tuloksia verrattuna Kouvolan vanhoihin tuloksiin 2 Kouluterveyskysely THL:n toteuttama valtakunnallinen kysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 5.6.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta ASIALISTA 5.6.2014 1 Kokouksen avaus Pj Antero Saksala 2 Edellisen kokouksen muistio

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Tom Arnkil, tutkimusprofessori, Stakes Olli Laiho, verkostotyön koordinaattori,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto OPISKELUN KUORMITTAVUUS Vaikeuksia omatoimisuutta vaativissa tehtävissä Vaikeuksia sopivan opiskelutavan löytämisessä 21 20 Vaikeuksia läksyjen tekemisessä 14 Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä

Lisätiedot

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Nurmijärvi Sijainti: Keski-Uudenmaan alue Lähikuntia: mm. Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Hyvinkää, Tuusula Pinta-ala 367 km 2 Asukasluku n. 40 000 Päätaajamat:

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014

VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014 VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014 Sosiaalitaito Socialkompetens Työpapereita: Emilia Leinonen, Satu Männistö, Merja Salmi Elokuu 2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. KOULU... 2 Kouluviihtyvyys...

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset

KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET Kouuterveyskysey 2013 Kuopion tuokset VASTAAJAT Kyseyyn vastanneet peruskouujen 8. ja 9. uokkien oppiaat sekä ukioiden 1. ja 2. vuoden opiskeijat ja ammatiisten oppiaitosten

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6 Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014

VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014 VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014 Sisältö Johdanto Terveys Aineisto ja sen analysointi Terveydentila Koulu Oireet Kouluviihtyvyys Huolet Kiusaaminen Yksinäisyys Sosiaaliset suhteet Huolet

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Tiedosta hyvinvointia 1 Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Minna Pietikäinen, Stakes Hoito-kasvatus-kuntoutus Toiminnallinen verkosto lasten ja nuorten parhaaksi 29.10.2008

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016

RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016 RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016 SISÄLLYSLUETTELO Alueellinen hyvinvointikertomus Lapset ja nuoret kouluterveyskyselyn silmin Kysymyksiä Taustamuuttujia Sähköinen

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2010

Kouluterveyskysely 2010 Karkkilan kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Mira Roine, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020 610

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.2013 ODL, OULU Liminka kasvukunta Oulun seudulla Noin 10 000 asukkaan kunta, ikärakenteeltaan

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2011

Kouluterveyskysely 2011 Laukaan kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Essi Laukkarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot