Porina-projekti Toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porina-projekti Toimintasuunnitelma 2013 2015"

Transkriptio

1 Porina-projekti Toimintasuunnitelma

2 Sisällys 1. Johdanto Projektin tarve ja tavoiteltavat vaikutukset Porina-projektin prosessit v Projektin toiminnan tukiprosessit Henkilöstö ja vastuualueet Projektin toimintaa tukevat työryhmät Toimitilat ja talous Projektin seuranta ja arviointi Projektin seuranta Arviointi Riskien hallinta Lähteet Liitteet Liite 1. Viestintäsuunnitelma Liite 2. Riskienhallintasuunnitelma

3 1. Johdanto Ensimmäinen vertaistapaaminen on unohtumaton kokemus. Jännitys muuttuu helpotukseksi, oudot ihmiset muuttuvat kerralla tutuiksi, oma outous muuttuu oikeutetuksi olemassaoloksi minä saan olla tällainen. Havukaski 2005, 46 Porina-projekti on ADHD -liiton toteuttama kehittämisprojekti, joka saa RAY:n rahoitusta vuosina Projektin aikana kehitetään adhd -oireisten aikuisten vertaistukitoimintaa, tuetaan jäsenyhdistysten vertaistukitoimintaa, lisätään tietoisuutta aikuisten adhd:stä sekä kehitetään yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Porina-projektin toimintasuunnitelmassa kuvataan projektin tavoitteita, keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi sekä eri prosesseja, joiden avulla toimintaa toteutetaan. Toimintasuunnitelma kattaa koko projektin toimintakauden. Toimintasuunnitelma tarkastetaan vuosittain syyskuussa RAY:n raportoinnin yhteydessä. Toimintasuunnitelma hyväksytetään ADHD -liiton hallituksella. Toimintasuunnitelma ohjaa projektin työntekijöitä työskentelyssä sekä toimii ohjausryhmän, ADHD -liiton, liittohallituksen ja sidosryhmien apuvälineenä projektin etenemisen seurannassa. Toimintasuunnitelmaa hyödynnetään projektin arvioinnissa. Toimintasuunnitelmassa esitellyin menetelmin adhd -oireisia aikuisia palveleva pysyvä ja laadukas vertaistukitoiminta pyritään saamaan osaksi ADHD -liiton toimintaa. Vuonna 2014 projektin toiminta keskittyy vertaisryhmätoiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen eri sidosryhmien kanssa (erityisesti jäsenyhdistykset ja yhteistyökumppanit). Vertaistukiryhmien ohjaajien tukena toimii työnohjaus, jonka toteuttamiseen haetaan soveltuvia malleja. Lisäksi projektin resursseja kohdennetaan tiedottamiseen eri muodoissaan adhd -tietoisuuden lisäämiseksi. 3

4 2. Projektin tarve ja tavoiteltavat vaikutukset Adhd (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) on neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Oireet esiintyvät lapsuudesta alkaen, mutta muuttuvat usein iän myötä. Muutos näkyy yleensä ylivilkkauden vähenemisenä, mutta toisaalta tarkkaavaisuushäiriöiden lisääntymisenä. Oireet aiheuttavat aikuiselle merkittävää haittaa. (ADHD -liitto ry. 2013, 2) Adhd -oireisia aikuisia arvioidaan olevan n. 3-5 % väestöstä, joka laskennallisesti tarkoittaa n adhd -oireista aikuista Suomessa. Miesten ja naisten osuus adhd -diagnoosin saaneista on n. 1,6:1. (Leppämäki 2012, ). Vertaistuki perustuu tasa-arvoisuuteen, toisen kunnioittamiseen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä vastavuoroisuuteen. Adhd -oireiselle aikuiselle vertaistuki mahdollistaa yhteenkuuluvuuden tunteen sekä helpotuksen siitä, ettei olekaan ainoa vaikeiden kokemuksiensa kanssa. Turvallinen vertaistuki lisää itsetuntemusta ja -luottamusta, mahdollistaa vaikeidenkin tunteiden esiintuomisen ja näin lisää voimaantumisen kokemusta. Arjenhallinta sekä sosiaaliset taidot vahvistuvat. Jaettujen onnistumiskokemusten myötä elämänlaatu paranee. (Koivunen M., Pajunen A- E 2012, ). Valtakunnan tasolla adhd -oireisten aikuisten asema yhteiskunnassa ja palvelujärjestelmässä on monilta osin vielä heikko: - aikuisten diagnosoinnin, hoidon ja kuntoutuksen osalta puuttuu Käypä hoito -suositus (Hodju 2011, 23) - hoidon, tuen ja kuntoutuksen saaminen vaatii adhd oireiselta aktiivisuutta, omaaloitteisuutta ja palvelujärjestelmän tuntemusta (Hodju 2011, 13) - palvelujärjestelmä huomioi heikosti adhd -oireisten henkilöiden kokonaistilanteen ja kokonaishoitovastuu on epäselvä. Esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako on edelleen epäselvä (huomioitava paikkakuntakohtaiset/alueelliset erot) - oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden pulmien lisäksi palvelujärjestelmästä puuttuvat ehkäisevä työ, varhainen tuki ja kevyemmät avohuollon tukipalvelut. (Kippola-Pääkkönen 2011, 35) - palvelujen hajanaisuuden ohella palveluiden saatavuutta heikentää maantieteellinen epätasa-arvoisuus. (Kippola-Pääkkönen 2011, 35) - adhd -oireiset henkilöt joutuvat edelleen kohtaamaan tiedon puutetta, ihmisten ymmärtämättömyyttä, asenteellisia ongelmia, ennakkoluuloja, leimaamista ja median tuomaa negatiivista kuvaa. Tietoa diagnoosista tarvitsevat niin asianosaiset kuin läheiset, eri ammattihenkilöstö kuin suuri yleisö. (Kippola-Pääkkönen 2011, 37 38) - adhd:n kanssa voi esiintyä samanaikaisesti muita häiriöitä, jotka voivat kehittyä adhd:n seurauksena. Näitä liitännäisoireita ovat esimerkiksi masennus, käytöshäiriöt ja päihdeongelmat. (ADHD -liitto ry., 3) 4

5 Projektin kohderyhmänä ovat adhd -oireiset täysi-ikäiset aikuiset. Aikuisten tilanteeseen puuttumalla ja projektin eri toimintamuotojen avulla, vaikutetaan välillisesti myös adhd -oireisten omaisiin, lähiympäristöön (esim. työyhteisöt), ammattilaisiin ja yhteiskuntaan. Alla olevaan taulukkoon on koottu projektin laadulliset ja määrälliset tavoitteet v Laadulliset tavoitteet Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen Elämänhallinnan lisääntyminen Oman valtaistumisen ja voimaantumisen kokemus yhteiskunnassa Merkityksellisyyden, toiveikkuuden ja sosiaalisen yhteyden lisääntyminen Yksinäisyyden kokemuksen vähentyminen Tietoisuuden, tiedon ja suvaitsevaisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa Määrälliset tavoitteet YHT. 2 uutta adhdoireisten vttukiryhmää 5 uutta koulutettua vtryhmäohjaajaa 6 adhdyleisötilaisuutta 6 uutta adhdoireisten vttukiryhmää 10 uutta koulutettua vtryhmäohjaajaa 6 adhdyleisötilaisuutta 3 uutta adhdoireisten vttukiryhmää 10 uutta koulutettua vtryhmäohjaajaa 6 adhdyleisötilaisuutta 19 vtkoordinaattoria 11 ryhmää 25 vt-ryhmäohjaajaa 18 adhdyleisötilaisuutta 19 vt-koordinaattoria 5

6 3. Porina-projektin prosessit v Porina-projektin toiminnan päätavoitteena on voimavaraisen vertaistuen kehittäminen. Alla olevaan kuvioon on koottu projektin ydinprosessin ympärille toimintaa tukevat prosessit (projektinhallinta- ja henkilöstöprosessi), työmenetelmät, toimintamallit ja -muodot sekä toiminnasta syntyvät kirjalliset ja virtuaaliset lopputuotokset. Projektin alkuvaiheessa kartoitetaan Suomessa toimivat vertaistukiryhmät ja kootaan yhteen ryhmien kokemuksia onnistumisista sekä haasteista. Kartoituksen tuottaman tiedon avulla ja muita lähteitä hyödyntäen projekti tuottaa mallin adhd -oireisten aikuisten vertaistukitoiminnalle. Mallissa hyödynnetään ADHD -liiton Vertaisryhmätoiminnan opasta (A-E. Pajunen & M. Koivunen 2010) sekä tuotetaan ryhmien käyttöön Pannu porisemaan -ideakirja ryhmien toiminnan suunnittelun tueksi (TtM opiskelija Pirjo Kotkamon opinnäytetyö 9/13). 6

7 Vertaisryhmätoiminnan malli tulee olemaan voimavarakeskeinen, jossa teemat suuntautuvat tulevaisuuteen ja ratkaisujen löytämiseen. Mallista tulee mahdollisimman vapaa ts. se ei määrittele tarkkoja sääntöjä toiminnan ehdoiksi. Näin malli ei estä tai rajoita ryhmien toimintaa liikaa, vaan mahdollistaa erilaisten ryhmien toiminnan toteutumisen kunkin ryhmien tarpeita vastaavaksi. Tavoitteena on pilotoida malli syksyllä -13 Helsingissä ja Kuopiossa keväällä -14. Mallin toimivuudesta tullaan keräämään palautetta ja palautteen perusteella kehitetään mallia edelleen. Mallia mahdollisesti pilotoidaan myös vertaisryhmissä, jotka ovat suunnattu erityisryhmille (esim. opiskelijat, kriminaalihuollon asiakkaat sekä työssäkäyvät add -oireiset aikuiset). Alla olevaan kuvioon on kuvattu vertaisryhmätoiminnan kehittämiseen liittyvät vaiheet ja aikataulu. Kentän toiveiden kuuleminen Kevät ja syksy - 13 Voimavarakeskeisen vertaistukiryhmämallin kommentointi Syksy -13 Voimavarakeskeisen vertaistukiryhmämallin käyttöönotto ja kehittäminen Vuodet 2014 ja 2015 Voimavarakeskeisen vertaistukiryhmämallin kehittäminen Huhti -syyskuu - 13 Voimavarakeskeisen vertaistukiryhmämallin pilotointi (HKI, Kuopio) Syksy -13-kevät - 14 Vertaisryhmätoiminnan kehittämisen ohella yksi projektin painopistealueista on aikuisten adhdtietoisuuden lisääminen. Projekti hyödyntää laajasti ja aktiivisesti eri viestintäkanavia tiedottaessaan projektin toiminnasta, herättääkseen keskustelua ajankohtaisista ilmiöistä ja vaikuttaakseen positiivisesti yhteiskunnassa vallitseviin asenteisiin adhd:n osalta. Viestinnän ja tiedottamisen sisältö on hengeltään voimavarakeskeistä, tulevaisuuteen ja ratkaisujen löytämiseen suunnattua. Viestinnän osalta projektin tukena toimii ADHD -liiton tiedottaja. Vuonna 2014 projektin toiminta keskittyy vertaisryhmätoiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen eri sidosryhmien kanssa (erityisesti jäsenyhdistykset ja yhteistyökumppanit). Vt -ryhmien ohjaajien tukena toimii työnohjaus, jonka toteuttamiseen haetaan soveltuvia malleja. Lisäksi projektin resursseja kohdennetaan tiedottamiseen eri muodoissaan adhd -tietoisuuden lisäämiseksi. Porinaprojektin työmenetelmät, merkittävimmät työtehtävät ja toiminnan kautta tavoiteltava visio v on kuvattu alla olevaan taulukkoon. 7

8 Työmenetelmät Vertaisryhmätoiminnan kehittäminen Toimintamallit ja -muodot v Helsingissä käynnistetään kolme vertaisryhmää Kuopiossa käynnistetään yksi vertaisryhmä Muun Suomen alueille käynnistetään kaksi vertaisryhmää liiton www-sivuille rakennetaan vertaistuki-osio sopeutumisvalmennuskursseilla käynnistynyttä vertaistukea jatketaan Tukinettiin/Facebookin perustettavan vt-ryhmän avulla Toimintamallit ja -muodot v vt-ryhmätoimintamallien kehittämistä jatketaan tarpeiden mukaisesti työnohjauksen toimintamalleja kehitetään tarpeiden mukaisesti uusia vt-ryhmiä käynnistetään 3 Visio v (=juurrutussuunnitelma) valtakunnallisesti toteutuu eri sisältöisiä vt-ryhmiä adhdoireisille aikuisille (kasvokkaisesti ja virtuaalisesti toteutuvat vt-ryhmät) vt-ryhmien ohjaajille toteutuu säännöllinen työnohjaus Projektin hallintaprosessi riskienhallintasuunnitelma (kts. liite 2) arviointisuunnitelma (laaditaan v. -13 loppuun mennessä) Jäsenyhdistystoiminnan tukeminen Tiedotuksen kehittäminen järjestetään 1-2 viikonlopun mittaista vtryhmäohjaajakoulutusta Tukinetin avulla tuetaan vtryhmien ohjaajien työskentelyä (työnohjaus 1 krt/kk luodaan käytännöt vertaistukikoordinaattoriverkoston luomiselle (jäsenyhdistysten vapaaehtoiset + sosiaali- ja terv. huollon ammattilaiset) projektille luodaan omat Facebook-sivut projektin toiminnasta informoidaan 4 krt/vuodessa ilmestyvän Porina-postin avulla järjestetään 1-2 viikonlopun mittaista vtryhmäohjaajakoulutusta työnohjauksen toimintamalleja kehitetään saadun kokemuksen pohjalta luodaan käytännöt vertaistukikoordinaattori-verkoston luomiselle (jäsenyhdistysten vapaaehtoiset + sosiaali- ja terv. huollon ammattilaiset) aktiivinen tiedottaminen eri foorumeiden kautta vtryhmämalleista, vtryhmätoiminnasta ja adhdtietoisuuden lisäämiseksi to- vtryhmänohjaajakoulutukseen hakeutuu adhd-oireisia aikuisia vt-koulutus toteutuu osana liiton toimintaa vertaistukikoordinaattoriverkosto toimii vt-ryhmien ohjaajien tukena liiton sivujen vertaistukiosiosta saa ajanmukaista tietoa käynnissä olevista vtryhmistä, -ohjaajista ja vtkoordinaattoreista riskienhallintasuunnitelma (kts. liite 2) arviointisuunnitelma (laaditaan v. -13 loppuun mennessä) viestintäsuunnitelma (kts. liite 1) 8

9 Yhteistyön kehittäminen Innokylän hankepankkiin luodaan projektille oma hankeprofiili säännöllinen tiedottaminen liiton työntekijöille viikkokokousten yhteydessä säännöllinen tiedottaminen liiton www-sivujen ja adhdlehden kautta projektin työntekijät osallistuvat messuille ym. koulutustapahtumiin järjestetään yleisötapahtumia yhteistyössä ADHD-liiton (osana liiton 25- vuotisjuhlakautta) syksyn -13 aikana valmistuneen Pannu porisemaan - ideakirja vt-ohjaajille painatus ja jakelu yhteistyössä Kriminaalihuollon tukisäätiön (Krits) kehitetään nettikurssimallia avovankilassa oleville vangeille toteutuvien vt-ryhmien kautta haetaan ryhmätoiminnan kehittämiseksi aktiivisesti yhteistyökumppaneita teutettavista tapahtumista vt-ryhmätoimintaan ja adhdtietoisuuden levittämiseen on käytössä asianmukainen materiaali (aikuisen adhd-esite, Pannu porisemaan-ideakirja ja Aikuisen Arki toimimaanopas) huomioidaan adhd-oireiden kirjo vt-ryhmätoiminnan kehittämisessä, jonka mukaisesti haetaan yhteistyökumppaneita mukaan kehittämistyöhön (esim. työterveyshuolto, opiskelijoiden huomioiminen) yhteistyön tuloksena on käytössä erilaisia vtryhmätoiminnan malleja viestintäsuunnitelma (kts. liite 1) 9

10 4. Projektin toiminnan tukiprosessit Projekti raportoi liittohallitukselle toiminnastaan yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi projekti lähettää hallituksen jäsenille Porina-postin neljä kertaa vuodessa, jossa tiedotetaan projektin ajankohtaisista tapahtumista. ADHD -liiton toiminnanjohtajan kanssa tehdään tiivistä, viikoittaista yhteistyötä. Toiminnanjohtajan ja projektin työntekijöiden väliset yhteistyöpalaverit toteutetaan tarvittaessa. Toiminnanjohtaja osallistuu kutsuttuna ohjausryhmään. Muilta osin ohjausryhmän toimintaa on kuvattu tarkemmin kappaleessa 4.2. Projektityöntekijät osallistuvat säännöllisesti ADHD -liiton työntekijöiden viikkokokouksiin kaksi kertaa kuukaudessa. Viikkokokoukset mahdollistavat liiton työntekijöiden kanssa työn suunnittelun sekä arvioinnin. Yhteistyö myös sitouttaa liiton työntekijöitä projektin tavoitteisiin jo projektin toiminta-aikana ja näin toiminnan juurtumisen mahdollisuudet lisääntyvät. 4.1 Henkilöstö ja vastuualueet Projektissa työskentelee kaksi ADHD -liiton palkkaamaa työntekijää: Projektipäällikkö Helsingissä Projektisuunnittelija Kuopiossa Työntekijöiden esimiehenä toimii ADHD -liiton toiminnanjohtaja. Projektipäällikkö vastaa projektin taloudesta. Hän raportoi toimintasuunnitelman ja -kertomuksen muodossa talouden seurannasta toiminnanjohtajalle sekä RAY:lle. Muilta osin työn vastuualueet jakaantuvat työntekijöiden kesken työntekijöiden osaamisalueiden, kiinnostuksen ja sen hetkisten työtilanteiden mukaisesti. Työntekijät arvioivat työtehtävien jakautumista, sisältöjä, vaativuutta sekä kuormittavuutta säännöllisesti koko projektin toimintakauden ajan. Työntekijät ovat moniammatillinen tiimi, joilla on laajasti kokemusta erilaisista sosiaali- ja terveysalan työtehtävistä sekä projektityöstä. Työntekijät ovat innovatiivisia kehittäjiä sekä motivoituneita kehittämään adhd -oireisten aikuisten voimavarakeskeistä vertaistukea. Projektin työntekijät osallistuvat työnohjaukseen noin kerran kuukaudessa sekä kehittävät osaamistaan tarvittavin koulutuksin. Työntekijät käyvät tiivistä keskustelua myös muiden projektitoimijoiden kanssa sekä seuraavat yhteiskunnassa tapahtuvia ilmiöitä aktiivisesti. 4.2 Projektin toimintaa tukevat työryhmät Projektin toimintaa ohjaa moniammatillinen, sekä ammattitaitoinen että adhd -oireisen aikuisen kokemusta omaava ohjausryhmä. Ohjausryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. 10

11 Ohjausryhmän jäsenet Arja Havilo Nina Hoven-Korpela (kutsuttuna) Enni Kesonen Minna Lindeqvist Seppo Maukonen Henna Niskala Mikko Mikkonen Varpu Paldanius Sauli Suominen Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry p Toiminnanjohtaja ADHD-liitto p Eijsveikeet ry p ADHD-Aikuiset ry p Kuntoutusohjaaja Kuopion psykiatrian keskus p Järjestösuunnittelija ADHD-liitto p Psykologi Neuropsykiatrinen konsultaatiotyöryhmä, Helsingin kaupunki p Kuntoutuksen ohjaaja Siilinjärven terveysasema p Valtiotieteiden lisensiaatti, perheterapeutti, työnohjaaja p

12 Marjo Hodju, sihteeri Kaisa Humaljoki, puheenjohtaja Projektisuunnittelija Porina-projekti, ADHD-liitto p Projektipäällikkö Porina-projekti, ADHD-liitto p Ohjausryhmän perustamiskokouksessa määriteltiin ja hyväksyttiin ohjausryhmälle seuraavat tehtävät: valvoa projektin edistymistä ja arvioida sen tuloksia (ohjausryhmäkokouksissa tapahtuva raportointi, väli- ja loppuraportit) tukea tulosten hyödyntämistä antaa ideoita ja tukea suunnitteluun ja toteutukseen auttaa verkottumisessa toimia tiedonvälittäjänä eri tahojen välillä seurata, että projektia toteutetaan päätösten ja sen ehtojen mukaisesti Oikeudellinen vastuu projektin toteutuksesta, budjetista ja toiminnasta on ADHD -liitolla, jolle rahoitus on myönnetty. 4.3 Toimitilat ja talous Projektin työntekijät sijoittuvat kahteen eri toimipisteeseen: projektipäällikkö, ADHD -liitto, Sitratie 7, Helsinki projektisuunnittelija, Osaamis- ja palvelukeskus Majakka, Teletie 6 E, Kuopio 12

13 Alla olevaan taulukkoon on koottu projektin taloussuunnitelma vuosille RAY:n myöntämän avustusehdotuksen mukaisesti. Vuosi Yhteensä Avustusehdotus Projektin seuranta ja arviointi 5.1 Projektin seuranta Projekti raportoi RAY:n ohjeistuksen mukaisesti vuosittain (30.4. mennessä) vuosiselvityksen liitteineen, jossa käy ilmi edellisen vuoden tilinpäätös sekä selvitys avustusten käytöstä. Toimintasuunnitelma toimitetaan RAY.lle vuosittain mennessä. Projektin loputtua projekti toimittaa RAY:lle ohjeistuksen mukaisen loppuraportin. Projekti tulee myös hyödyntämään RAY:n toimittamaa Itsearviointi toiminnan kehittämisen välineenä -opasta (RAY 2012). Projekti tuottaa vuosittain väliraportin sekä projektin loputtua loppuraportin. Väliraporttien kuvaavaa toimintaa arvioidaan ohjausryhmässä, liittohallituksen jäsenten sekä työntekijöiden kanssa. Projektin työntekijät tuottavat yhdessä väli- ja loppuraportit ja samalla arvioivat projektin tuloksia sekä tulosten pohjalta kehittävät tulevaa toimintaa. 5.2 Arviointi Syyskuussa 2013 aloitetaan yhteistyö Kuntoutussäätiön kanssa, joka toteuttaa projektin ulkopuolisen arvioinnin. Kuntoutussäätiö toteuttaa myös RAY:n AK -toimintana arvioinnin kehittämisprosessin. Arviointi on suunniteltu toteutettavaksi prosessiluonteisena kattaen koko projektin toimintakauden. Arviointisuunnitelma valmistuu joulukuussa -13. Innokylään (hyvinvointi- ja terveysalojen avoin virtuaalinen innovaatioyhteisö) osallistuminen mahdollistaa projektille toiminnan jäsentämisen, arvioinnin ja kokemusten jakamisen muiden hankkeiden kanssa. Innokylän tuottama Arviointiopas kehittäjille (J. Koivisto, P. Pohjola 2013) tulee olemaan yksi projektin hyödyntämä opas. Projekti tulee tarvittaessa hyödyntämään SOSTE:n arviointitukea (arvioinnin neuvontapuhelin, arviointimentorointitoiminta sekä arviointiin liittyvät koulutukset). Mahdollisen oppilaitosyhteistyön myötä projekti pyrkii saamaan opinnäytetöiden avulla opiskelijoita arvioimaan projektin toimintaa ja tuotoksia (esim. vertaistukiryhmien ohjaajien arviot vertaistukiryhmämallin toimivuudesta). 13

14 6. Riskien hallinta Porina-projektin yhtenä lähtökohtana on, että projektin aikana kehitetyt vertaisryhmätoiminnan mallit juurtuvat pysyväksi toiminnaksi. Projektin toimintaan ja juurtumiseen liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia on koottu alle SWOT -analyysin pohjalta. VAHVUUDET - vt-toiminta on jäsenyhdistysten ydintoimintaa - vt-toiminnan kehittämiselle on suuri tarve (jäsenistön, yhdistysten ja liiton yhteinen näkemys) - vt-toiminnalla on pitkät perinteet - liiton ja projektin työntekijät ovat sitoutuneita kehittämistyöhön - tutkimusten tuottama tieto vertaistuen vaikuttavuudesta lisää motivaatiota kehitystyöhön - vt- ryhmätoiminnan hyvät kokemukset vahvistavat toiminnan leviämistä ja juurtumista itsestään - ajan henki yhteiskunnassa on sopiva adhd-oireisten vt-toiminnan kehittämiselle (syrjäytymisen ehkäisy) - kasvava tietoisuuden lisääntyminen aikuisten adhd:sta tuo aikuisia, läheisiä sekä ammattilaisia palveluiden piiriin HEIKKOUDET - projektin kolmevuotinen toimintakausi on liian lyhyt toimintojen juurruttamiseksi - taloudelliset resurssit ovat liian vähäiset koko Suomen vt-toiminnan kehittämiseksi - adhd-oireet saattavat vaikeuttaa jäsenyhdistysten, ohjaajien ja ryhmäläisten sitoutumista vt-toiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen - vt-ryhmien ohjaajien rekrytointi on vaikeaa - tiedotus vt-ryhmätoiminnasta ei tavoita kaikkia asianomaisia - projektin loputtua toiminnan organisointi liiton pysyväksi toiminnaksi estyy vähäisten resurssien vuoksi MAHDOLLISUUDET - vt- ryhmiä toteutuu laajasti ympäri Suomen liiton ja jäsenyhdistysten pysyvänä toimintana - tieto vt-ryhmätoiminnasta tavoittaa mahd. laajasti adhd-oireiset aikuiset - adhd-oireisten aikuisten elämänlaatu ja -hallinta paranevat - vt-toiminnan onnistuneet kokemukset lisäävät motivaatiota ja onnistumisen mahdollisuuksia muuhunkin kehittämistoimintaan - vt-toiminnan kehittämistyö vastaamaan ajankohtaisia tarpeita on pysyvää toimintaa UHAT - vt-toiminta on sattumanvaraista ja kirjavaa - ohjaajien rekrytointi onnistuu vain osittain - ohjaajat väsyvät - ohjaajien työnohjaus ei toteudu riittävän tehokkaasti - tieto toimivista ryhmistä ei tavoita kaikkia asianomaisia - tieto ryhmien, jäsenyhdistysten ja liiton välillä toimii huonosti - Vekojen rekrytointi onnistuu vain osittain - yhteiskunnan ajoittain ikävä asenne adhd-oireisia kohtaan 14

15 7. Lähteet ADHD -liitto ry Aikuisen adhd -esite. Havukaski, Jaakko Kirjoittamaton kirja. Helsinki: HeSE print. Hodju, M Valtakunnassa kaikki hyvin? Selvitys ADHD -oireisten aikuisten asemasta palvelujärjestelmässä. ADHD -liitto ry. Kippola-Pääkkönen, A Tarkkaavuuden haasteet, hyvinvointi ja ADHD-liiton toiminta. Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu-tutkielma. Koivunen M. & Pajunen A-E Vertaistuki adhd -oireisten ja heidän lähipiirinsä voimavarana. Teoksessa V. Dufva & M. Koivunen (toim.) ADHD diagnosointi, tutkimus ja hyvä arki. Juva: PS kustannus, Leppämäki, S Aikuisen ADHD. Teoksessa V. Dufva & M. Koivunen (toim.) ADHD diagnosointi, tutkimus ja hyvä arki. Juva: PS kustannus,

16 8. Liitteet Liite 1. Viestintäsuunnitelma SISÄINEN VIESTINTÄ KOHDERYHMÄ Projektityöryhmä (projektipäällikkö ja projektisuunnittelija) Liittohallitus Liiton väki (toiminnanjohtaja, järjestösuunnittelijat, kuntoutussuunnittelijat, tiedottaja, toimistosihteeri) Toiminnanjohtaja Järjestö- ja kuntoutussuunnittelijat Tiedottaja Paikallisyhdistykset VIESTINNÄN JA YHTEIS- TYÖN MUODOT Projektin etenemiseen ja toteutumiseen liittyvät asiat, yhteiset linjaukset, hankinnat, TES:een liittyvät asiat (työajat, - matkat, lomat ym.) Projektin etenemiseen ja toteutumiseen liittyvät asiat Projektin etenemiseen ja toteutumiseen liittyvät asiat, yhteiset linjaukset, hankinnat, TES:een liittyvät asiat (työajat, - matkat, lomat ym.) Projektin etenemiseen ja toteutumiseen liittyvät asiat, yhteiset linjaukset, hankinnat, TES:een liittyvät asiat (työajat, - matkat, lomat ym.), talouden seuranta Yhteistyön muodot paikallisyhdistysten kanssa, liiton ja projektin yhteiset koulutukset ja tiedotustilaisuudet Yhteistyön muodot projektin ulkoisessa viestinnässä Projektin etenemiseen ja toteutumiseen liittyvät asiat, yhteistyön muodot vt-toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa VIESTINNÄN JA YHTEIS- TYÖN KEINOT Sähköposti, Lync, Skype, puhelin, yhteiset tapaamiset, työkokouksen muistiot sähköisesti Toiminnanjohtaja raportoi hallituksen kokouksissa projektista (vuosiselvitys, väliraportti), tarvittaessa projektin työntekijät mukana, Porina-posti 4krt/v Sähköposti, Lync, Skype, puhelin, yhteiset tapaamiset, Porina-posti 4krt/v Sähköposti, Lync, Skype, puhelin, yhteiset tapaamiset Sähköposti, Lync, Skype, puhelin, yhteiset tapaamiset, viestintä, järjestösuunnittelijan jäsenyys ohjausryhmässä 4krt/v Luodaan yhteistyössä projektin Facebook-sivut, sähköposti, Lync, Skype, puhelin, yhteiset tapaamiset Porina-posti 4 krt/vuosi, osallistuminen paikallisyhdistysten kokouksiin/kokoontumisiin, sähköposti, puhelin, suullinen TOTEUTUS- AIKATAULU Aina tarpeen vaatiessa/viikoittain, työkokous 1 krt/kk tai tarpeen mukaan 1-2krt/v Toimistokokoukset 2 krt/kk Ohjausryhmä 4 krt/vuosi kutsuttuna, muut tapaamiset tarvittaessa Jatkuva tiedottaminen liiton yhteiset tapaamiset Jatkuva tiedottaminen liiton yhteiset tapaamiset Jatkuva tiedottaminen 16

17 ULKOINEN VIESTINTÄ KOHDERYHMÄ Ohjausryhmä RAY Adhd-oireiset nuoret aikuiset ja aikuiset Yhteistyökumppanit KRITS, Valtone-projekti, Omavoima, Nyyti ry Asiakassidosryhmät Kuntien sosiaali- ja terv. toimet, erikoissairaanhoito, työvoimahallinto Suuri yleisö Tiedotusvälineet (projektin tuki vtohjaajille) VIESTINNÄN JA YHTEIS- TYÖN MUODOT Projektin etenemiseen liittyvät tavoitteet, suunnitelmat ja päätökset Rahoittajan ohjeistuksen mukaan: toiminnan eteneminen, talous, oleelliset muutokset projektissa Vt-ryhmistä, koulutuksista ja muista tilaisuuksista tiedottaminen Vt-ryhmämallien kehittäminen ja toteutus yhteistyössä Vt-ryhmistä, koulutuksista ja muista tilaisuuksista tiedottaminen Adhd-tietoisuuden lisääminen Projektin ajankohtaisten tapahtumien ja tulosten tiedottaminen viestintä VIESTINNÄN JA YHTEIS- TYÖN KEINOT S-postitse kutsu ohjausryhmän kokoukseen ja kokousmuistiot, Porinaposti 4krt/v Kirjallisesti toimintasuunnitelmat, vuosiselvitykset, väliraportit, loppuraportti sekä muut tarvittavat selvitykset Tarvittaessa puhelin- tai s- postiyhteys RAY:n yhteyshenkilöön Facebook-sivut, liiton www-sivut, Porina-posti 4 krt/vuosi, suullinen viestintä Yhteiset tapaamiset, Porina-posti 4 krt/vuosi, sähköposti, puhelin, Skype Yhteiset tapaamiset ja yhteistyön muodoista sopiminen, Porina-posti 4 krt/vuosi, Facebook-sivut, liiton www-sivut Koulutukset, tiedotustilaisuudet, Facebook-sivut, liiton www-sivut, artikkelit ym. julkaisut Tiedotteet yhteistyössä tiedottajan kanssa TOTEUTUS- AIKATAULU Ohjausryhmän kokous 4 krt/vuosi videoneuvotteluyhteyksien kautta, 1-2 tapaamista kasvotusten Rahoittajan ohjeistuksen mukaan: vuosiselvitys ja väliraportti huhtikuussa, toimintasuunnitelma syyskuussa Jatkuva tiedottaminen Jatkuva tiedottaminen Jatkuva tiedottaminen Jatkuva tiedottaminen Tarvittaessa 17

18 Liite 2. Riskienhallintasuunnitelma Laadittu 09/2013 Tarkistetaan työkokouksissa puolivuosittain ja tarpeen mukaan Porina-projektin riskienhallintasuunnitelman avulla voidaan tunnistaa ne riskit, joita projekti voi edetessään kohdata sekä niihin voidaan varautua. Suunnitelman tarkoituksena on myös minimoida riskeistä koituva haitta siten, että kohdatut riskit eivät pysäytä projektityötä tai jotakin sen osa-aluetta ja että projekti pystyy joustavasti etenemään. Riskienhallintasuunnitelma on jatkuvakestoinen, projektin ikäinen prosessi, jota täydennetään ja tarkistetaan säännöllisesti sekä tarpeen mukaan. Porina-projektin riskienhallintasuunnitelmaprosessi: Suunnitelmaa tarkistetaan työkokouksissa aina puolivuosittain ja tarpeen mukaan koko projektitoiminnan ajan Ohjausryhmää pidetään koko projektin ajan tasalla riskienhallintasuunnitelman tilanteesta Suunnitelman ylläpitämisestä vastaa Marjo Hodju Projektissa riskit on jaettu kolmeen osa-alueeseen: toiminta, vertaisryhmän toiminta ja työntekijät. Jokainen riski on kuvattu sekä määritelty sen todennäköisyys, vakavuus ja kokonaisvaikutus. Riskin todennäköisyys ja siitä seuraava vakavuus on arvioitu asteikolla 1 5, jossa 1 tarkoittaa hyvin epätodennäköistä ja 5 erittäin todennäköistä. Riskin kokonaisvaikutus saadaan kertomalla em. luvut keskenään, jolloin riskit saadaan vertailukelpoisiksi. Kokonaisvaikutuksen asteikko on Mikäli kokonaisvaikutus on yli 10, riski vaatii erityistä huomiota. Ennakoinnilla tarkoitetaan, kuinka riskiin etukäteen varaudutaan. Varasuunnitelma otetaan käyttöön, jos riski toteutuu. A. PROJEKTIN TOIMINTA: RISKI 1: Aikataulussa pysyminen Asetetut tavoitteet eivät toteudu suunnitellussa aikataulussa Ennakointi: Aikataulusuunnitelma, jonka pohjalta projektin eteneminen ja säännöllinen aikataulullinen seuranta Varasuunnitelma: Aikataulun uudelleen määritteleminen, töiden tärkeysjärjestysten määritteleminen RISKI 2: Tavoitteisiin pääseminen Asetetut tavoitteet eivät toteudu (toimintamenetelmät eivät tue tavoitteisiin pääsemistä, riippumaton aikataulusta) Ennakointi: Realististen toimintatapojen suunnitteleminen (vt-ryhmätoiminnan sisältö ja tavoitteet hyödyntäen olemassa olevia ja käytettyjä tapoja sekä työntekijöiden ja muiden asiantuntijoiden kokemuksia). Laadun ja vaikuttavuuden väliarviointia mm. kyselyiden ja opinnäytetöiden avulla Varasuunnitelma: Toimintatapojen tarkistaminen ja toisenlaisten toimintatapojen kokeileminen RISKI 3: Projektin sidosryhmillä on erilaisia käsityksiä projektista ja sen tavoitteista 18

19 Ennakointi: Projektin sisällön ja tarkoituksen tarkka rajaaminen sekä säännöllinen tiedottaminen. Väärinkäsitysten välitön oikaiseminen, ADHD-liiton tiedottaminen projektin jälkeisestä toiminnasta ajoissa Varasuunnitelma: Uusien menetelmien käyttöön ottaminen, mikäli niiden oletetaan edesauttavan projektin etenemistä RISKI 4: Budjetissa pysyminen Budjetti ylittyy Ennakointi: Säännöllinen budjetin seuraaminen ja siitä kiinni pitäminen. Talouskatsaukset yhdessä toiminnanjohtajan kanssa ja työkokouksissa ajoittain, ainakin vuoden lopussa Varasuunnitelma: Budjetin ylittäminen esille toiminnanjohtajan kanssa, yhteys rahoittajaan. Toimintasuunnitelman tarkistaminen, jonka pohjalta hankinnat priorisoidaan. RISKI 5: Projektin toimintaa ei saada juurrutetuksi Ennakointi: Tiivis yhteistyö koko toimintakauden ajan kaikkiin yhteistyökumppaneihin ja paikallisyhdistyksiin: projektin tuloksellisuuden ja vaikutuksen levittäminen. ADHD-liitto hakee aktiivisesti muotoa projektin jälkeiselle toiminnalle Varasuunnitelma: Jatkorahoituksen hakeminen B. VERTAISRYHMÄN TOIMINTA RISKI 6: Ryhmäläisten määrä vt-ryhmätoimintaan ei ole riittävästi hakijoita Ennakointi: Tiedottaminen sähköpostin, esitteiden, Facebookin, adhd-lehden, yhteistyökumppaneiden ja tilaisuuksien kautta Varasuunnitelma: Mikäli asiakkaita tulee liian vähän, lisätään tiedottamista RISKI 7: Ryhmäläisten määrä vt-ryhmätoimintaan on liian paljon hakijoita Ennakointi: Tiedottaminen ryhmätoiminnan sisällöstä ja tarkoituksesta ( oikeanlaisten osallistujien hakeutuminen projektiin), projektin jälkeisten palveluiden saatavuuteen vaikuttaminen Varasuunnitelma: Ryhmätoiminnan tarpeeseen vastaaminen erilaisilla ryhmäsisällöillä/-muodoilla RISKI 8: Tiedotus alkavasta ryhmätoiminnasta ei onnistu Ennakointi: Tiedottaminen sähköpostin, esitteiden, Facebookin, adhd-lehden, yhteistyökumppaneiden ja tilaisuuksien 19

20 kautta Varasuunnitelma: Mikäli asiakkaita tulee liian vähän, lisätään tiedottamista RISKI 9: Vt-ryhmien ohjaajat väsyvät Ennakointi: Ohjaajien motivaation ja innostuksen ylläpitäminen koko ryhmäprosessin ajan: jatkuva säännöllinen tuki ja akuutteihin tilanteisiin reagoiminen Varasuunnitelma: Kehitetään työnohjaukseen ja vt-ryhmien ohjaajille tarjottuun tukeen erilaisia muotoja ja toimintatapoja RISKI 13: Ryhmän ohjaajan tiedot, taidot tai motivaatio ei riitä ryhmän ohjaamiseen Ennakointi: Ohjaajille järjestetään koulutusta ja työnohjauksellista tukea Varasuunnitelma: Pohditaan mahdollisuuksia yksilöllisempään tukeen ja työnohjaukseen C. TYÖNTEKIJÄT RISKI 10: Työntekijä vaihtuu Ennakointi: Omasta terveydestä huolehtiminen, informointi työyhteisölle mahdollisista työntekoon liittyvistä muutoksista (mm. opiskelu, uusi työpaikka, sairaus), suunnitelma uuden työntekijän perehdyttämisestä, riittävä dokumentointi, työryhmän sisäisen viestinnän ja tiedottamisen toimivuus, työsuojelu, työtehtävien suunnittelu, työpaikan viihtyvyyden ylläpitäminen, porkkanat Varasuunnitelma: Tehtävien uudelleen järjestäminen, mahdollisen uuden työntekijän valintaprosessi RISKI 11: Työryhmä ei toimi (epävarmuus jatkuvuudesta, tiedottaminen, erimielisyys, kommunikointiongelmat, työmäärän ja työtehtävien vaihtelu työntekijöiden kesken) Ennakointi: Säännölliset työkokoukset, sähköposti- ja puhelinyhteydet, henkilöstövalinnoissa huomioitava työntekijän osaamis- ja motivaatiotaso, työnjaon oikeudenmukaisuuden huomioiminen, kouluttautumisen mahdollistaminen. Työnjaon ja vastuualueiden tarkastelu säännöllisesti Varasuunnitelma: Ristiriitatilanteiden selvittäminen välittömästi. Tarvittaessa ulkoinen ammattiapu (työnohjaus). Vastuualueiden uudelleensuunnitteleminen. 20

21 RISKI 12: Työntekijän vähäinen projekti- tai kyseessä olevan työn kokemus Ennakointi: Jatkuva työosaamisen lisääminen, kouluttautuminen, tiedon vastaanottaminen, hyödynnetään muita projekteja, ohjausryhmän ja muiden asiantuntijoiden tietämystä, perehdyttäminen Varasuunnitelma: Huomioidaan henkilöstövalintavaiheessa, lisäkouluttautuminen RISKI 13: Työntekijän tieto tai taito ei riitä johonkin osa-alueeseen Ennakointi: Se, joka osaa, tekee ja opastaa tarvittaessa muita työntekijöitä Varasuunnitelma: Mikäli kukaan ei osaa ko. osa-aluetta, hankitaan tarvittava osaaminen vähintään yhdelle työntekijälle 21

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

PALVELUSETELIKOKEILU. Sidosryhmäyhteistyön viitekehys kokeilujen käyttöön

PALVELUSETELIKOKEILU. Sidosryhmäyhteistyön viitekehys kokeilujen käyttöön PALVELUSETELIKOKEILU Sidosryhmäyhteistyön viitekehys kokeilujen käyttöön Viitekehyksen tarkoitus Tässä dokumentissa kuvataan valinnanvapauskokeilun sidosryhmäyhteistyön viitekehys. Viitekehys on syntynyt

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

suositukset rahoittajille

suositukset rahoittajille EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:

Lisätiedot

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI Pohjois-Savon LAPE yhteiskehittämispäivä 18.4.2018 Laura Nyyssönen, Kuopion kaupunki Päivi Malinen, ISO MISTÄ ON KYSE? Osana maakunnan Lape-muutosohjelmaa ja lastensuojelun

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen

kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen VIESTINTÄSUUNNITELMA 1. Kaste-ohjelma ja sen tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste on sosiaali- ja terveysministeriön pääohjelma. Sen avulla johdetaan ja uudistetaan

Lisätiedot

Suuntaamo Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT

Suuntaamo Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT Suuntaamo 2.5.2019 Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT Tehtävänä oli: Kartoitetaan pienryhmissä henkilökohtaisen budjetoinnin vahvuuksia ja heikkouksia sekä siihen liittyviä mahdollisuuksia ja

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN

JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN 2017-2020 Hyvinkää 17.5.2016 @yverkosto @AliciaPerho #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

Itsearviointi suunnannäyttäjänä Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA)

Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) OHJEITA VASTAAJALLE Kyselyn kaikki kysymykset koskevat ESTER-hankkeen Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) - osakokonaisuuden toteutusta

Lisätiedot

Pohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishanke Sakke

Pohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishanke Sakke Pohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishanke Sakke 2017-2019 Viestintäsuunnitelma päivitetty 14.7.2017 Sisällys 1 Viestinnän tavoitteet... 2 2 Sisäinen viestintä... 2 Työntekijät ja esimies... 2 Johtoryhmä...

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2018

Toimintasuunnitelma 2018 Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA UUDENKAUPUNGIN Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P 9.2.2015 1 (3) B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit sekä niihin suunnitellut

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

VANVARYN TOIMINTASUUNNITELMA 2017

VANVARYN TOIMINTASUUNNITELMA 2017 VANVARYN TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Katsaus vuoteen 2017 Toimintakauden 2017-2018 aikana VANVARYn toimintaan ei suunnitella merkittäviä suunnanmuutoksia, mutta näkyvyyttä ja vaikuttavuutta pyritään lisäämään

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

STEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU

STEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU STEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU 29.1.2019 Miten ja mitä mitataan? Mittaa tehokkaalla tavalla tavoitteen mukaista muutosta! Miten ja mitä mitataan? MITTAA tehokkaalla tavalla tavoitteen

Lisätiedot

Nykytilan määrittely: SWOT

Nykytilan määrittely: SWOT Strategia 2018-2021 Johdanto Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKOn strategia on laadittu vuonna 2017 aiemman strategiakauden päättyessä. Strategia on laadittu vuosille 2018-2021. Lähtökohtana

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Lions K piiri toimintasuunnitelma kaudelle 2012 2013

Lions K piiri toimintasuunnitelma kaudelle 2012 2013 Lions K piiri toimintasuunnitelma kaudelle 2012 2013 Lions teema: Me Palvelemme Kansainvälisen presidentin teema: In a World of Service Palvelun Maailmassa Kotimainen teema: Palvelulla Hyvinvointia Piirin

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Hankehallinnointikoulutus

Hankehallinnointikoulutus Hankehallinnointikoulutus Kankaanpää 16.4.2010 Maija Saari EU-koordinaattori Yleiset edellytykset, VN asetus Menojen tulee olla: - hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia - määrältään kohtuullisia

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu JOSE TOIMINTA 2013 1/7 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Josen jäseninä on erilaisia oppijoita, heidän läheisiään ja työnsä vuoksi oppimisvaikeuksista kiinnostuneita. Josen tarkoituksena on koota edellä mainitut

Lisätiedot

LUUSTOKUNTOUTUJAN OMAHOIDON JA KUNTOUTUMISEN TUKI: KOHTI KUSTANNUSTARKASTELUA

LUUSTOKUNTOUTUJAN OMAHOIDON JA KUNTOUTUMISEN TUKI: KOHTI KUSTANNUSTARKASTELUA LUUSTOKUNTOUTUJAN OMAHOIDON JA KUNTOUTUMISEN TUKI: KOHTI KUSTANNUSTARKASTELUA Taloudellisen arvioinnin menetelmäverkosto SOSTE ry Pauliina Tamminen, omahoidon koordinaattori SISÄLTÖ Osteoporoosi ja kuntoutuminen

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Crohn ja Colitis ry.

Crohn ja Colitis ry. Crohn ja Colitis ry www.ibd.fi Strateginen toimintasuunnitelma 2019-2023 #meidänjärjestö 2 IBD lukuina MAAILMASSA IBD:tä SAIRASTAVIA YLI 10 MILJOONAA SUOMESSA IBD:tä SAIRASTAVIA 50 000 Toimisto Tampereella

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot