Porina-projekti Toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porina-projekti Toimintasuunnitelma 2013 2015"

Transkriptio

1 Porina-projekti Toimintasuunnitelma

2 Sisällys 1. Johdanto Projektin tarve ja tavoiteltavat vaikutukset Porina-projektin prosessit v Projektin toiminnan tukiprosessit Henkilöstö ja vastuualueet Projektin toimintaa tukevat työryhmät Toimitilat ja talous Projektin seuranta ja arviointi Projektin seuranta Arviointi Riskien hallinta Lähteet Liitteet Liite 1. Viestintäsuunnitelma Liite 2. Riskienhallintasuunnitelma

3 1. Johdanto Ensimmäinen vertaistapaaminen on unohtumaton kokemus. Jännitys muuttuu helpotukseksi, oudot ihmiset muuttuvat kerralla tutuiksi, oma outous muuttuu oikeutetuksi olemassaoloksi minä saan olla tällainen. Havukaski 2005, 46 Porina-projekti on ADHD -liiton toteuttama kehittämisprojekti, joka saa RAY:n rahoitusta vuosina Projektin aikana kehitetään adhd -oireisten aikuisten vertaistukitoimintaa, tuetaan jäsenyhdistysten vertaistukitoimintaa, lisätään tietoisuutta aikuisten adhd:stä sekä kehitetään yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Porina-projektin toimintasuunnitelmassa kuvataan projektin tavoitteita, keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi sekä eri prosesseja, joiden avulla toimintaa toteutetaan. Toimintasuunnitelma kattaa koko projektin toimintakauden. Toimintasuunnitelma tarkastetaan vuosittain syyskuussa RAY:n raportoinnin yhteydessä. Toimintasuunnitelma hyväksytetään ADHD -liiton hallituksella. Toimintasuunnitelma ohjaa projektin työntekijöitä työskentelyssä sekä toimii ohjausryhmän, ADHD -liiton, liittohallituksen ja sidosryhmien apuvälineenä projektin etenemisen seurannassa. Toimintasuunnitelmaa hyödynnetään projektin arvioinnissa. Toimintasuunnitelmassa esitellyin menetelmin adhd -oireisia aikuisia palveleva pysyvä ja laadukas vertaistukitoiminta pyritään saamaan osaksi ADHD -liiton toimintaa. Vuonna 2014 projektin toiminta keskittyy vertaisryhmätoiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen eri sidosryhmien kanssa (erityisesti jäsenyhdistykset ja yhteistyökumppanit). Vertaistukiryhmien ohjaajien tukena toimii työnohjaus, jonka toteuttamiseen haetaan soveltuvia malleja. Lisäksi projektin resursseja kohdennetaan tiedottamiseen eri muodoissaan adhd -tietoisuuden lisäämiseksi. 3

4 2. Projektin tarve ja tavoiteltavat vaikutukset Adhd (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) on neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Oireet esiintyvät lapsuudesta alkaen, mutta muuttuvat usein iän myötä. Muutos näkyy yleensä ylivilkkauden vähenemisenä, mutta toisaalta tarkkaavaisuushäiriöiden lisääntymisenä. Oireet aiheuttavat aikuiselle merkittävää haittaa. (ADHD -liitto ry. 2013, 2) Adhd -oireisia aikuisia arvioidaan olevan n. 3-5 % väestöstä, joka laskennallisesti tarkoittaa n adhd -oireista aikuista Suomessa. Miesten ja naisten osuus adhd -diagnoosin saaneista on n. 1,6:1. (Leppämäki 2012, ). Vertaistuki perustuu tasa-arvoisuuteen, toisen kunnioittamiseen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä vastavuoroisuuteen. Adhd -oireiselle aikuiselle vertaistuki mahdollistaa yhteenkuuluvuuden tunteen sekä helpotuksen siitä, ettei olekaan ainoa vaikeiden kokemuksiensa kanssa. Turvallinen vertaistuki lisää itsetuntemusta ja -luottamusta, mahdollistaa vaikeidenkin tunteiden esiintuomisen ja näin lisää voimaantumisen kokemusta. Arjenhallinta sekä sosiaaliset taidot vahvistuvat. Jaettujen onnistumiskokemusten myötä elämänlaatu paranee. (Koivunen M., Pajunen A- E 2012, ). Valtakunnan tasolla adhd -oireisten aikuisten asema yhteiskunnassa ja palvelujärjestelmässä on monilta osin vielä heikko: - aikuisten diagnosoinnin, hoidon ja kuntoutuksen osalta puuttuu Käypä hoito -suositus (Hodju 2011, 23) - hoidon, tuen ja kuntoutuksen saaminen vaatii adhd oireiselta aktiivisuutta, omaaloitteisuutta ja palvelujärjestelmän tuntemusta (Hodju 2011, 13) - palvelujärjestelmä huomioi heikosti adhd -oireisten henkilöiden kokonaistilanteen ja kokonaishoitovastuu on epäselvä. Esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako on edelleen epäselvä (huomioitava paikkakuntakohtaiset/alueelliset erot) - oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden pulmien lisäksi palvelujärjestelmästä puuttuvat ehkäisevä työ, varhainen tuki ja kevyemmät avohuollon tukipalvelut. (Kippola-Pääkkönen 2011, 35) - palvelujen hajanaisuuden ohella palveluiden saatavuutta heikentää maantieteellinen epätasa-arvoisuus. (Kippola-Pääkkönen 2011, 35) - adhd -oireiset henkilöt joutuvat edelleen kohtaamaan tiedon puutetta, ihmisten ymmärtämättömyyttä, asenteellisia ongelmia, ennakkoluuloja, leimaamista ja median tuomaa negatiivista kuvaa. Tietoa diagnoosista tarvitsevat niin asianosaiset kuin läheiset, eri ammattihenkilöstö kuin suuri yleisö. (Kippola-Pääkkönen 2011, 37 38) - adhd:n kanssa voi esiintyä samanaikaisesti muita häiriöitä, jotka voivat kehittyä adhd:n seurauksena. Näitä liitännäisoireita ovat esimerkiksi masennus, käytöshäiriöt ja päihdeongelmat. (ADHD -liitto ry., 3) 4

5 Projektin kohderyhmänä ovat adhd -oireiset täysi-ikäiset aikuiset. Aikuisten tilanteeseen puuttumalla ja projektin eri toimintamuotojen avulla, vaikutetaan välillisesti myös adhd -oireisten omaisiin, lähiympäristöön (esim. työyhteisöt), ammattilaisiin ja yhteiskuntaan. Alla olevaan taulukkoon on koottu projektin laadulliset ja määrälliset tavoitteet v Laadulliset tavoitteet Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen Elämänhallinnan lisääntyminen Oman valtaistumisen ja voimaantumisen kokemus yhteiskunnassa Merkityksellisyyden, toiveikkuuden ja sosiaalisen yhteyden lisääntyminen Yksinäisyyden kokemuksen vähentyminen Tietoisuuden, tiedon ja suvaitsevaisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa Määrälliset tavoitteet YHT. 2 uutta adhdoireisten vttukiryhmää 5 uutta koulutettua vtryhmäohjaajaa 6 adhdyleisötilaisuutta 6 uutta adhdoireisten vttukiryhmää 10 uutta koulutettua vtryhmäohjaajaa 6 adhdyleisötilaisuutta 3 uutta adhdoireisten vttukiryhmää 10 uutta koulutettua vtryhmäohjaajaa 6 adhdyleisötilaisuutta 19 vtkoordinaattoria 11 ryhmää 25 vt-ryhmäohjaajaa 18 adhdyleisötilaisuutta 19 vt-koordinaattoria 5

6 3. Porina-projektin prosessit v Porina-projektin toiminnan päätavoitteena on voimavaraisen vertaistuen kehittäminen. Alla olevaan kuvioon on koottu projektin ydinprosessin ympärille toimintaa tukevat prosessit (projektinhallinta- ja henkilöstöprosessi), työmenetelmät, toimintamallit ja -muodot sekä toiminnasta syntyvät kirjalliset ja virtuaaliset lopputuotokset. Projektin alkuvaiheessa kartoitetaan Suomessa toimivat vertaistukiryhmät ja kootaan yhteen ryhmien kokemuksia onnistumisista sekä haasteista. Kartoituksen tuottaman tiedon avulla ja muita lähteitä hyödyntäen projekti tuottaa mallin adhd -oireisten aikuisten vertaistukitoiminnalle. Mallissa hyödynnetään ADHD -liiton Vertaisryhmätoiminnan opasta (A-E. Pajunen & M. Koivunen 2010) sekä tuotetaan ryhmien käyttöön Pannu porisemaan -ideakirja ryhmien toiminnan suunnittelun tueksi (TtM opiskelija Pirjo Kotkamon opinnäytetyö 9/13). 6

7 Vertaisryhmätoiminnan malli tulee olemaan voimavarakeskeinen, jossa teemat suuntautuvat tulevaisuuteen ja ratkaisujen löytämiseen. Mallista tulee mahdollisimman vapaa ts. se ei määrittele tarkkoja sääntöjä toiminnan ehdoiksi. Näin malli ei estä tai rajoita ryhmien toimintaa liikaa, vaan mahdollistaa erilaisten ryhmien toiminnan toteutumisen kunkin ryhmien tarpeita vastaavaksi. Tavoitteena on pilotoida malli syksyllä -13 Helsingissä ja Kuopiossa keväällä -14. Mallin toimivuudesta tullaan keräämään palautetta ja palautteen perusteella kehitetään mallia edelleen. Mallia mahdollisesti pilotoidaan myös vertaisryhmissä, jotka ovat suunnattu erityisryhmille (esim. opiskelijat, kriminaalihuollon asiakkaat sekä työssäkäyvät add -oireiset aikuiset). Alla olevaan kuvioon on kuvattu vertaisryhmätoiminnan kehittämiseen liittyvät vaiheet ja aikataulu. Kentän toiveiden kuuleminen Kevät ja syksy - 13 Voimavarakeskeisen vertaistukiryhmämallin kommentointi Syksy -13 Voimavarakeskeisen vertaistukiryhmämallin käyttöönotto ja kehittäminen Vuodet 2014 ja 2015 Voimavarakeskeisen vertaistukiryhmämallin kehittäminen Huhti -syyskuu - 13 Voimavarakeskeisen vertaistukiryhmämallin pilotointi (HKI, Kuopio) Syksy -13-kevät - 14 Vertaisryhmätoiminnan kehittämisen ohella yksi projektin painopistealueista on aikuisten adhdtietoisuuden lisääminen. Projekti hyödyntää laajasti ja aktiivisesti eri viestintäkanavia tiedottaessaan projektin toiminnasta, herättääkseen keskustelua ajankohtaisista ilmiöistä ja vaikuttaakseen positiivisesti yhteiskunnassa vallitseviin asenteisiin adhd:n osalta. Viestinnän ja tiedottamisen sisältö on hengeltään voimavarakeskeistä, tulevaisuuteen ja ratkaisujen löytämiseen suunnattua. Viestinnän osalta projektin tukena toimii ADHD -liiton tiedottaja. Vuonna 2014 projektin toiminta keskittyy vertaisryhmätoiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen eri sidosryhmien kanssa (erityisesti jäsenyhdistykset ja yhteistyökumppanit). Vt -ryhmien ohjaajien tukena toimii työnohjaus, jonka toteuttamiseen haetaan soveltuvia malleja. Lisäksi projektin resursseja kohdennetaan tiedottamiseen eri muodoissaan adhd -tietoisuuden lisäämiseksi. Porinaprojektin työmenetelmät, merkittävimmät työtehtävät ja toiminnan kautta tavoiteltava visio v on kuvattu alla olevaan taulukkoon. 7

8 Työmenetelmät Vertaisryhmätoiminnan kehittäminen Toimintamallit ja -muodot v Helsingissä käynnistetään kolme vertaisryhmää Kuopiossa käynnistetään yksi vertaisryhmä Muun Suomen alueille käynnistetään kaksi vertaisryhmää liiton www-sivuille rakennetaan vertaistuki-osio sopeutumisvalmennuskursseilla käynnistynyttä vertaistukea jatketaan Tukinettiin/Facebookin perustettavan vt-ryhmän avulla Toimintamallit ja -muodot v vt-ryhmätoimintamallien kehittämistä jatketaan tarpeiden mukaisesti työnohjauksen toimintamalleja kehitetään tarpeiden mukaisesti uusia vt-ryhmiä käynnistetään 3 Visio v (=juurrutussuunnitelma) valtakunnallisesti toteutuu eri sisältöisiä vt-ryhmiä adhdoireisille aikuisille (kasvokkaisesti ja virtuaalisesti toteutuvat vt-ryhmät) vt-ryhmien ohjaajille toteutuu säännöllinen työnohjaus Projektin hallintaprosessi riskienhallintasuunnitelma (kts. liite 2) arviointisuunnitelma (laaditaan v. -13 loppuun mennessä) Jäsenyhdistystoiminnan tukeminen Tiedotuksen kehittäminen järjestetään 1-2 viikonlopun mittaista vtryhmäohjaajakoulutusta Tukinetin avulla tuetaan vtryhmien ohjaajien työskentelyä (työnohjaus 1 krt/kk luodaan käytännöt vertaistukikoordinaattoriverkoston luomiselle (jäsenyhdistysten vapaaehtoiset + sosiaali- ja terv. huollon ammattilaiset) projektille luodaan omat Facebook-sivut projektin toiminnasta informoidaan 4 krt/vuodessa ilmestyvän Porina-postin avulla järjestetään 1-2 viikonlopun mittaista vtryhmäohjaajakoulutusta työnohjauksen toimintamalleja kehitetään saadun kokemuksen pohjalta luodaan käytännöt vertaistukikoordinaattori-verkoston luomiselle (jäsenyhdistysten vapaaehtoiset + sosiaali- ja terv. huollon ammattilaiset) aktiivinen tiedottaminen eri foorumeiden kautta vtryhmämalleista, vtryhmätoiminnasta ja adhdtietoisuuden lisäämiseksi to- vtryhmänohjaajakoulutukseen hakeutuu adhd-oireisia aikuisia vt-koulutus toteutuu osana liiton toimintaa vertaistukikoordinaattoriverkosto toimii vt-ryhmien ohjaajien tukena liiton sivujen vertaistukiosiosta saa ajanmukaista tietoa käynnissä olevista vtryhmistä, -ohjaajista ja vtkoordinaattoreista riskienhallintasuunnitelma (kts. liite 2) arviointisuunnitelma (laaditaan v. -13 loppuun mennessä) viestintäsuunnitelma (kts. liite 1) 8

9 Yhteistyön kehittäminen Innokylän hankepankkiin luodaan projektille oma hankeprofiili säännöllinen tiedottaminen liiton työntekijöille viikkokokousten yhteydessä säännöllinen tiedottaminen liiton www-sivujen ja adhdlehden kautta projektin työntekijät osallistuvat messuille ym. koulutustapahtumiin järjestetään yleisötapahtumia yhteistyössä ADHD-liiton (osana liiton 25- vuotisjuhlakautta) syksyn -13 aikana valmistuneen Pannu porisemaan - ideakirja vt-ohjaajille painatus ja jakelu yhteistyössä Kriminaalihuollon tukisäätiön (Krits) kehitetään nettikurssimallia avovankilassa oleville vangeille toteutuvien vt-ryhmien kautta haetaan ryhmätoiminnan kehittämiseksi aktiivisesti yhteistyökumppaneita teutettavista tapahtumista vt-ryhmätoimintaan ja adhdtietoisuuden levittämiseen on käytössä asianmukainen materiaali (aikuisen adhd-esite, Pannu porisemaan-ideakirja ja Aikuisen Arki toimimaanopas) huomioidaan adhd-oireiden kirjo vt-ryhmätoiminnan kehittämisessä, jonka mukaisesti haetaan yhteistyökumppaneita mukaan kehittämistyöhön (esim. työterveyshuolto, opiskelijoiden huomioiminen) yhteistyön tuloksena on käytössä erilaisia vtryhmätoiminnan malleja viestintäsuunnitelma (kts. liite 1) 9

10 4. Projektin toiminnan tukiprosessit Projekti raportoi liittohallitukselle toiminnastaan yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi projekti lähettää hallituksen jäsenille Porina-postin neljä kertaa vuodessa, jossa tiedotetaan projektin ajankohtaisista tapahtumista. ADHD -liiton toiminnanjohtajan kanssa tehdään tiivistä, viikoittaista yhteistyötä. Toiminnanjohtajan ja projektin työntekijöiden väliset yhteistyöpalaverit toteutetaan tarvittaessa. Toiminnanjohtaja osallistuu kutsuttuna ohjausryhmään. Muilta osin ohjausryhmän toimintaa on kuvattu tarkemmin kappaleessa 4.2. Projektityöntekijät osallistuvat säännöllisesti ADHD -liiton työntekijöiden viikkokokouksiin kaksi kertaa kuukaudessa. Viikkokokoukset mahdollistavat liiton työntekijöiden kanssa työn suunnittelun sekä arvioinnin. Yhteistyö myös sitouttaa liiton työntekijöitä projektin tavoitteisiin jo projektin toiminta-aikana ja näin toiminnan juurtumisen mahdollisuudet lisääntyvät. 4.1 Henkilöstö ja vastuualueet Projektissa työskentelee kaksi ADHD -liiton palkkaamaa työntekijää: Projektipäällikkö Helsingissä Projektisuunnittelija Kuopiossa Työntekijöiden esimiehenä toimii ADHD -liiton toiminnanjohtaja. Projektipäällikkö vastaa projektin taloudesta. Hän raportoi toimintasuunnitelman ja -kertomuksen muodossa talouden seurannasta toiminnanjohtajalle sekä RAY:lle. Muilta osin työn vastuualueet jakaantuvat työntekijöiden kesken työntekijöiden osaamisalueiden, kiinnostuksen ja sen hetkisten työtilanteiden mukaisesti. Työntekijät arvioivat työtehtävien jakautumista, sisältöjä, vaativuutta sekä kuormittavuutta säännöllisesti koko projektin toimintakauden ajan. Työntekijät ovat moniammatillinen tiimi, joilla on laajasti kokemusta erilaisista sosiaali- ja terveysalan työtehtävistä sekä projektityöstä. Työntekijät ovat innovatiivisia kehittäjiä sekä motivoituneita kehittämään adhd -oireisten aikuisten voimavarakeskeistä vertaistukea. Projektin työntekijät osallistuvat työnohjaukseen noin kerran kuukaudessa sekä kehittävät osaamistaan tarvittavin koulutuksin. Työntekijät käyvät tiivistä keskustelua myös muiden projektitoimijoiden kanssa sekä seuraavat yhteiskunnassa tapahtuvia ilmiöitä aktiivisesti. 4.2 Projektin toimintaa tukevat työryhmät Projektin toimintaa ohjaa moniammatillinen, sekä ammattitaitoinen että adhd -oireisen aikuisen kokemusta omaava ohjausryhmä. Ohjausryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. 10

11 Ohjausryhmän jäsenet Arja Havilo Nina Hoven-Korpela (kutsuttuna) Enni Kesonen Minna Lindeqvist Seppo Maukonen Henna Niskala Mikko Mikkonen Varpu Paldanius Sauli Suominen Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry p Toiminnanjohtaja ADHD-liitto p Eijsveikeet ry p ADHD-Aikuiset ry p Kuntoutusohjaaja Kuopion psykiatrian keskus p Järjestösuunnittelija ADHD-liitto p Psykologi Neuropsykiatrinen konsultaatiotyöryhmä, Helsingin kaupunki p Kuntoutuksen ohjaaja Siilinjärven terveysasema p Valtiotieteiden lisensiaatti, perheterapeutti, työnohjaaja p

12 Marjo Hodju, sihteeri Kaisa Humaljoki, puheenjohtaja Projektisuunnittelija Porina-projekti, ADHD-liitto p Projektipäällikkö Porina-projekti, ADHD-liitto p Ohjausryhmän perustamiskokouksessa määriteltiin ja hyväksyttiin ohjausryhmälle seuraavat tehtävät: valvoa projektin edistymistä ja arvioida sen tuloksia (ohjausryhmäkokouksissa tapahtuva raportointi, väli- ja loppuraportit) tukea tulosten hyödyntämistä antaa ideoita ja tukea suunnitteluun ja toteutukseen auttaa verkottumisessa toimia tiedonvälittäjänä eri tahojen välillä seurata, että projektia toteutetaan päätösten ja sen ehtojen mukaisesti Oikeudellinen vastuu projektin toteutuksesta, budjetista ja toiminnasta on ADHD -liitolla, jolle rahoitus on myönnetty. 4.3 Toimitilat ja talous Projektin työntekijät sijoittuvat kahteen eri toimipisteeseen: projektipäällikkö, ADHD -liitto, Sitratie 7, Helsinki projektisuunnittelija, Osaamis- ja palvelukeskus Majakka, Teletie 6 E, Kuopio 12

13 Alla olevaan taulukkoon on koottu projektin taloussuunnitelma vuosille RAY:n myöntämän avustusehdotuksen mukaisesti. Vuosi Yhteensä Avustusehdotus Projektin seuranta ja arviointi 5.1 Projektin seuranta Projekti raportoi RAY:n ohjeistuksen mukaisesti vuosittain (30.4. mennessä) vuosiselvityksen liitteineen, jossa käy ilmi edellisen vuoden tilinpäätös sekä selvitys avustusten käytöstä. Toimintasuunnitelma toimitetaan RAY.lle vuosittain mennessä. Projektin loputtua projekti toimittaa RAY:lle ohjeistuksen mukaisen loppuraportin. Projekti tulee myös hyödyntämään RAY:n toimittamaa Itsearviointi toiminnan kehittämisen välineenä -opasta (RAY 2012). Projekti tuottaa vuosittain väliraportin sekä projektin loputtua loppuraportin. Väliraporttien kuvaavaa toimintaa arvioidaan ohjausryhmässä, liittohallituksen jäsenten sekä työntekijöiden kanssa. Projektin työntekijät tuottavat yhdessä väli- ja loppuraportit ja samalla arvioivat projektin tuloksia sekä tulosten pohjalta kehittävät tulevaa toimintaa. 5.2 Arviointi Syyskuussa 2013 aloitetaan yhteistyö Kuntoutussäätiön kanssa, joka toteuttaa projektin ulkopuolisen arvioinnin. Kuntoutussäätiö toteuttaa myös RAY:n AK -toimintana arvioinnin kehittämisprosessin. Arviointi on suunniteltu toteutettavaksi prosessiluonteisena kattaen koko projektin toimintakauden. Arviointisuunnitelma valmistuu joulukuussa -13. Innokylään (hyvinvointi- ja terveysalojen avoin virtuaalinen innovaatioyhteisö) osallistuminen mahdollistaa projektille toiminnan jäsentämisen, arvioinnin ja kokemusten jakamisen muiden hankkeiden kanssa. Innokylän tuottama Arviointiopas kehittäjille (J. Koivisto, P. Pohjola 2013) tulee olemaan yksi projektin hyödyntämä opas. Projekti tulee tarvittaessa hyödyntämään SOSTE:n arviointitukea (arvioinnin neuvontapuhelin, arviointimentorointitoiminta sekä arviointiin liittyvät koulutukset). Mahdollisen oppilaitosyhteistyön myötä projekti pyrkii saamaan opinnäytetöiden avulla opiskelijoita arvioimaan projektin toimintaa ja tuotoksia (esim. vertaistukiryhmien ohjaajien arviot vertaistukiryhmämallin toimivuudesta). 13

14 6. Riskien hallinta Porina-projektin yhtenä lähtökohtana on, että projektin aikana kehitetyt vertaisryhmätoiminnan mallit juurtuvat pysyväksi toiminnaksi. Projektin toimintaan ja juurtumiseen liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia on koottu alle SWOT -analyysin pohjalta. VAHVUUDET - vt-toiminta on jäsenyhdistysten ydintoimintaa - vt-toiminnan kehittämiselle on suuri tarve (jäsenistön, yhdistysten ja liiton yhteinen näkemys) - vt-toiminnalla on pitkät perinteet - liiton ja projektin työntekijät ovat sitoutuneita kehittämistyöhön - tutkimusten tuottama tieto vertaistuen vaikuttavuudesta lisää motivaatiota kehitystyöhön - vt- ryhmätoiminnan hyvät kokemukset vahvistavat toiminnan leviämistä ja juurtumista itsestään - ajan henki yhteiskunnassa on sopiva adhd-oireisten vt-toiminnan kehittämiselle (syrjäytymisen ehkäisy) - kasvava tietoisuuden lisääntyminen aikuisten adhd:sta tuo aikuisia, läheisiä sekä ammattilaisia palveluiden piiriin HEIKKOUDET - projektin kolmevuotinen toimintakausi on liian lyhyt toimintojen juurruttamiseksi - taloudelliset resurssit ovat liian vähäiset koko Suomen vt-toiminnan kehittämiseksi - adhd-oireet saattavat vaikeuttaa jäsenyhdistysten, ohjaajien ja ryhmäläisten sitoutumista vt-toiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen - vt-ryhmien ohjaajien rekrytointi on vaikeaa - tiedotus vt-ryhmätoiminnasta ei tavoita kaikkia asianomaisia - projektin loputtua toiminnan organisointi liiton pysyväksi toiminnaksi estyy vähäisten resurssien vuoksi MAHDOLLISUUDET - vt- ryhmiä toteutuu laajasti ympäri Suomen liiton ja jäsenyhdistysten pysyvänä toimintana - tieto vt-ryhmätoiminnasta tavoittaa mahd. laajasti adhd-oireiset aikuiset - adhd-oireisten aikuisten elämänlaatu ja -hallinta paranevat - vt-toiminnan onnistuneet kokemukset lisäävät motivaatiota ja onnistumisen mahdollisuuksia muuhunkin kehittämistoimintaan - vt-toiminnan kehittämistyö vastaamaan ajankohtaisia tarpeita on pysyvää toimintaa UHAT - vt-toiminta on sattumanvaraista ja kirjavaa - ohjaajien rekrytointi onnistuu vain osittain - ohjaajat väsyvät - ohjaajien työnohjaus ei toteudu riittävän tehokkaasti - tieto toimivista ryhmistä ei tavoita kaikkia asianomaisia - tieto ryhmien, jäsenyhdistysten ja liiton välillä toimii huonosti - Vekojen rekrytointi onnistuu vain osittain - yhteiskunnan ajoittain ikävä asenne adhd-oireisia kohtaan 14

15 7. Lähteet ADHD -liitto ry Aikuisen adhd -esite. Havukaski, Jaakko Kirjoittamaton kirja. Helsinki: HeSE print. Hodju, M Valtakunnassa kaikki hyvin? Selvitys ADHD -oireisten aikuisten asemasta palvelujärjestelmässä. ADHD -liitto ry. Kippola-Pääkkönen, A Tarkkaavuuden haasteet, hyvinvointi ja ADHD-liiton toiminta. Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu-tutkielma. Koivunen M. & Pajunen A-E Vertaistuki adhd -oireisten ja heidän lähipiirinsä voimavarana. Teoksessa V. Dufva & M. Koivunen (toim.) ADHD diagnosointi, tutkimus ja hyvä arki. Juva: PS kustannus, Leppämäki, S Aikuisen ADHD. Teoksessa V. Dufva & M. Koivunen (toim.) ADHD diagnosointi, tutkimus ja hyvä arki. Juva: PS kustannus,

16 8. Liitteet Liite 1. Viestintäsuunnitelma SISÄINEN VIESTINTÄ KOHDERYHMÄ Projektityöryhmä (projektipäällikkö ja projektisuunnittelija) Liittohallitus Liiton väki (toiminnanjohtaja, järjestösuunnittelijat, kuntoutussuunnittelijat, tiedottaja, toimistosihteeri) Toiminnanjohtaja Järjestö- ja kuntoutussuunnittelijat Tiedottaja Paikallisyhdistykset VIESTINNÄN JA YHTEIS- TYÖN MUODOT Projektin etenemiseen ja toteutumiseen liittyvät asiat, yhteiset linjaukset, hankinnat, TES:een liittyvät asiat (työajat, - matkat, lomat ym.) Projektin etenemiseen ja toteutumiseen liittyvät asiat Projektin etenemiseen ja toteutumiseen liittyvät asiat, yhteiset linjaukset, hankinnat, TES:een liittyvät asiat (työajat, - matkat, lomat ym.) Projektin etenemiseen ja toteutumiseen liittyvät asiat, yhteiset linjaukset, hankinnat, TES:een liittyvät asiat (työajat, - matkat, lomat ym.), talouden seuranta Yhteistyön muodot paikallisyhdistysten kanssa, liiton ja projektin yhteiset koulutukset ja tiedotustilaisuudet Yhteistyön muodot projektin ulkoisessa viestinnässä Projektin etenemiseen ja toteutumiseen liittyvät asiat, yhteistyön muodot vt-toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa VIESTINNÄN JA YHTEIS- TYÖN KEINOT Sähköposti, Lync, Skype, puhelin, yhteiset tapaamiset, työkokouksen muistiot sähköisesti Toiminnanjohtaja raportoi hallituksen kokouksissa projektista (vuosiselvitys, väliraportti), tarvittaessa projektin työntekijät mukana, Porina-posti 4krt/v Sähköposti, Lync, Skype, puhelin, yhteiset tapaamiset, Porina-posti 4krt/v Sähköposti, Lync, Skype, puhelin, yhteiset tapaamiset Sähköposti, Lync, Skype, puhelin, yhteiset tapaamiset, viestintä, järjestösuunnittelijan jäsenyys ohjausryhmässä 4krt/v Luodaan yhteistyössä projektin Facebook-sivut, sähköposti, Lync, Skype, puhelin, yhteiset tapaamiset Porina-posti 4 krt/vuosi, osallistuminen paikallisyhdistysten kokouksiin/kokoontumisiin, sähköposti, puhelin, suullinen TOTEUTUS- AIKATAULU Aina tarpeen vaatiessa/viikoittain, työkokous 1 krt/kk tai tarpeen mukaan 1-2krt/v Toimistokokoukset 2 krt/kk Ohjausryhmä 4 krt/vuosi kutsuttuna, muut tapaamiset tarvittaessa Jatkuva tiedottaminen liiton yhteiset tapaamiset Jatkuva tiedottaminen liiton yhteiset tapaamiset Jatkuva tiedottaminen 16

17 ULKOINEN VIESTINTÄ KOHDERYHMÄ Ohjausryhmä RAY Adhd-oireiset nuoret aikuiset ja aikuiset Yhteistyökumppanit KRITS, Valtone-projekti, Omavoima, Nyyti ry Asiakassidosryhmät Kuntien sosiaali- ja terv. toimet, erikoissairaanhoito, työvoimahallinto Suuri yleisö Tiedotusvälineet (projektin tuki vtohjaajille) VIESTINNÄN JA YHTEIS- TYÖN MUODOT Projektin etenemiseen liittyvät tavoitteet, suunnitelmat ja päätökset Rahoittajan ohjeistuksen mukaan: toiminnan eteneminen, talous, oleelliset muutokset projektissa Vt-ryhmistä, koulutuksista ja muista tilaisuuksista tiedottaminen Vt-ryhmämallien kehittäminen ja toteutus yhteistyössä Vt-ryhmistä, koulutuksista ja muista tilaisuuksista tiedottaminen Adhd-tietoisuuden lisääminen Projektin ajankohtaisten tapahtumien ja tulosten tiedottaminen viestintä VIESTINNÄN JA YHTEIS- TYÖN KEINOT S-postitse kutsu ohjausryhmän kokoukseen ja kokousmuistiot, Porinaposti 4krt/v Kirjallisesti toimintasuunnitelmat, vuosiselvitykset, väliraportit, loppuraportti sekä muut tarvittavat selvitykset Tarvittaessa puhelin- tai s- postiyhteys RAY:n yhteyshenkilöön Facebook-sivut, liiton www-sivut, Porina-posti 4 krt/vuosi, suullinen viestintä Yhteiset tapaamiset, Porina-posti 4 krt/vuosi, sähköposti, puhelin, Skype Yhteiset tapaamiset ja yhteistyön muodoista sopiminen, Porina-posti 4 krt/vuosi, Facebook-sivut, liiton www-sivut Koulutukset, tiedotustilaisuudet, Facebook-sivut, liiton www-sivut, artikkelit ym. julkaisut Tiedotteet yhteistyössä tiedottajan kanssa TOTEUTUS- AIKATAULU Ohjausryhmän kokous 4 krt/vuosi videoneuvotteluyhteyksien kautta, 1-2 tapaamista kasvotusten Rahoittajan ohjeistuksen mukaan: vuosiselvitys ja väliraportti huhtikuussa, toimintasuunnitelma syyskuussa Jatkuva tiedottaminen Jatkuva tiedottaminen Jatkuva tiedottaminen Jatkuva tiedottaminen Tarvittaessa 17

18 Liite 2. Riskienhallintasuunnitelma Laadittu 09/2013 Tarkistetaan työkokouksissa puolivuosittain ja tarpeen mukaan Porina-projektin riskienhallintasuunnitelman avulla voidaan tunnistaa ne riskit, joita projekti voi edetessään kohdata sekä niihin voidaan varautua. Suunnitelman tarkoituksena on myös minimoida riskeistä koituva haitta siten, että kohdatut riskit eivät pysäytä projektityötä tai jotakin sen osa-aluetta ja että projekti pystyy joustavasti etenemään. Riskienhallintasuunnitelma on jatkuvakestoinen, projektin ikäinen prosessi, jota täydennetään ja tarkistetaan säännöllisesti sekä tarpeen mukaan. Porina-projektin riskienhallintasuunnitelmaprosessi: Suunnitelmaa tarkistetaan työkokouksissa aina puolivuosittain ja tarpeen mukaan koko projektitoiminnan ajan Ohjausryhmää pidetään koko projektin ajan tasalla riskienhallintasuunnitelman tilanteesta Suunnitelman ylläpitämisestä vastaa Marjo Hodju Projektissa riskit on jaettu kolmeen osa-alueeseen: toiminta, vertaisryhmän toiminta ja työntekijät. Jokainen riski on kuvattu sekä määritelty sen todennäköisyys, vakavuus ja kokonaisvaikutus. Riskin todennäköisyys ja siitä seuraava vakavuus on arvioitu asteikolla 1 5, jossa 1 tarkoittaa hyvin epätodennäköistä ja 5 erittäin todennäköistä. Riskin kokonaisvaikutus saadaan kertomalla em. luvut keskenään, jolloin riskit saadaan vertailukelpoisiksi. Kokonaisvaikutuksen asteikko on Mikäli kokonaisvaikutus on yli 10, riski vaatii erityistä huomiota. Ennakoinnilla tarkoitetaan, kuinka riskiin etukäteen varaudutaan. Varasuunnitelma otetaan käyttöön, jos riski toteutuu. A. PROJEKTIN TOIMINTA: RISKI 1: Aikataulussa pysyminen Asetetut tavoitteet eivät toteudu suunnitellussa aikataulussa Ennakointi: Aikataulusuunnitelma, jonka pohjalta projektin eteneminen ja säännöllinen aikataulullinen seuranta Varasuunnitelma: Aikataulun uudelleen määritteleminen, töiden tärkeysjärjestysten määritteleminen RISKI 2: Tavoitteisiin pääseminen Asetetut tavoitteet eivät toteudu (toimintamenetelmät eivät tue tavoitteisiin pääsemistä, riippumaton aikataulusta) Ennakointi: Realististen toimintatapojen suunnitteleminen (vt-ryhmätoiminnan sisältö ja tavoitteet hyödyntäen olemassa olevia ja käytettyjä tapoja sekä työntekijöiden ja muiden asiantuntijoiden kokemuksia). Laadun ja vaikuttavuuden väliarviointia mm. kyselyiden ja opinnäytetöiden avulla Varasuunnitelma: Toimintatapojen tarkistaminen ja toisenlaisten toimintatapojen kokeileminen RISKI 3: Projektin sidosryhmillä on erilaisia käsityksiä projektista ja sen tavoitteista 18

19 Ennakointi: Projektin sisällön ja tarkoituksen tarkka rajaaminen sekä säännöllinen tiedottaminen. Väärinkäsitysten välitön oikaiseminen, ADHD-liiton tiedottaminen projektin jälkeisestä toiminnasta ajoissa Varasuunnitelma: Uusien menetelmien käyttöön ottaminen, mikäli niiden oletetaan edesauttavan projektin etenemistä RISKI 4: Budjetissa pysyminen Budjetti ylittyy Ennakointi: Säännöllinen budjetin seuraaminen ja siitä kiinni pitäminen. Talouskatsaukset yhdessä toiminnanjohtajan kanssa ja työkokouksissa ajoittain, ainakin vuoden lopussa Varasuunnitelma: Budjetin ylittäminen esille toiminnanjohtajan kanssa, yhteys rahoittajaan. Toimintasuunnitelman tarkistaminen, jonka pohjalta hankinnat priorisoidaan. RISKI 5: Projektin toimintaa ei saada juurrutetuksi Ennakointi: Tiivis yhteistyö koko toimintakauden ajan kaikkiin yhteistyökumppaneihin ja paikallisyhdistyksiin: projektin tuloksellisuuden ja vaikutuksen levittäminen. ADHD-liitto hakee aktiivisesti muotoa projektin jälkeiselle toiminnalle Varasuunnitelma: Jatkorahoituksen hakeminen B. VERTAISRYHMÄN TOIMINTA RISKI 6: Ryhmäläisten määrä vt-ryhmätoimintaan ei ole riittävästi hakijoita Ennakointi: Tiedottaminen sähköpostin, esitteiden, Facebookin, adhd-lehden, yhteistyökumppaneiden ja tilaisuuksien kautta Varasuunnitelma: Mikäli asiakkaita tulee liian vähän, lisätään tiedottamista RISKI 7: Ryhmäläisten määrä vt-ryhmätoimintaan on liian paljon hakijoita Ennakointi: Tiedottaminen ryhmätoiminnan sisällöstä ja tarkoituksesta ( oikeanlaisten osallistujien hakeutuminen projektiin), projektin jälkeisten palveluiden saatavuuteen vaikuttaminen Varasuunnitelma: Ryhmätoiminnan tarpeeseen vastaaminen erilaisilla ryhmäsisällöillä/-muodoilla RISKI 8: Tiedotus alkavasta ryhmätoiminnasta ei onnistu Ennakointi: Tiedottaminen sähköpostin, esitteiden, Facebookin, adhd-lehden, yhteistyökumppaneiden ja tilaisuuksien 19

20 kautta Varasuunnitelma: Mikäli asiakkaita tulee liian vähän, lisätään tiedottamista RISKI 9: Vt-ryhmien ohjaajat väsyvät Ennakointi: Ohjaajien motivaation ja innostuksen ylläpitäminen koko ryhmäprosessin ajan: jatkuva säännöllinen tuki ja akuutteihin tilanteisiin reagoiminen Varasuunnitelma: Kehitetään työnohjaukseen ja vt-ryhmien ohjaajille tarjottuun tukeen erilaisia muotoja ja toimintatapoja RISKI 13: Ryhmän ohjaajan tiedot, taidot tai motivaatio ei riitä ryhmän ohjaamiseen Ennakointi: Ohjaajille järjestetään koulutusta ja työnohjauksellista tukea Varasuunnitelma: Pohditaan mahdollisuuksia yksilöllisempään tukeen ja työnohjaukseen C. TYÖNTEKIJÄT RISKI 10: Työntekijä vaihtuu Ennakointi: Omasta terveydestä huolehtiminen, informointi työyhteisölle mahdollisista työntekoon liittyvistä muutoksista (mm. opiskelu, uusi työpaikka, sairaus), suunnitelma uuden työntekijän perehdyttämisestä, riittävä dokumentointi, työryhmän sisäisen viestinnän ja tiedottamisen toimivuus, työsuojelu, työtehtävien suunnittelu, työpaikan viihtyvyyden ylläpitäminen, porkkanat Varasuunnitelma: Tehtävien uudelleen järjestäminen, mahdollisen uuden työntekijän valintaprosessi RISKI 11: Työryhmä ei toimi (epävarmuus jatkuvuudesta, tiedottaminen, erimielisyys, kommunikointiongelmat, työmäärän ja työtehtävien vaihtelu työntekijöiden kesken) Ennakointi: Säännölliset työkokoukset, sähköposti- ja puhelinyhteydet, henkilöstövalinnoissa huomioitava työntekijän osaamis- ja motivaatiotaso, työnjaon oikeudenmukaisuuden huomioiminen, kouluttautumisen mahdollistaminen. Työnjaon ja vastuualueiden tarkastelu säännöllisesti Varasuunnitelma: Ristiriitatilanteiden selvittäminen välittömästi. Tarvittaessa ulkoinen ammattiapu (työnohjaus). Vastuualueiden uudelleensuunnitteleminen. 20

21 RISKI 12: Työntekijän vähäinen projekti- tai kyseessä olevan työn kokemus Ennakointi: Jatkuva työosaamisen lisääminen, kouluttautuminen, tiedon vastaanottaminen, hyödynnetään muita projekteja, ohjausryhmän ja muiden asiantuntijoiden tietämystä, perehdyttäminen Varasuunnitelma: Huomioidaan henkilöstövalintavaiheessa, lisäkouluttautuminen RISKI 13: Työntekijän tieto tai taito ei riitä johonkin osa-alueeseen Ennakointi: Se, joka osaa, tekee ja opastaa tarvittaessa muita työntekijöitä Varasuunnitelma: Mikäli kukaan ei osaa ko. osa-aluetta, hankitaan tarvittava osaaminen vähintään yhdelle työntekijälle 21

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry Yhdistyksen päämäärät Uusien jäsenien hankkiminen ja sisarien aktivoiminen toimintaan Sisarten keskinäinen arvostava yhteistyö Yhdistyksen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta. Tehtävän yhteenvetoa

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta. Tehtävän yhteenvetoa Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta Tehtävän yhteenvetoa Työryhmän tehtävät Asukaslähtöisyys Sote-integraatio Kustannustehokkuus 1. Suunnitelma asukkaiden osallistamisesta, kuulemisesta

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs, 00520 Helsinki 050 3415 966 Hankkeen taustaa Sopeutumisvalmennuskurssit ovat keskeinen

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Osaamista opintojen ohessa -pilotti Jyväskylän yliopistossa

Osaamista opintojen ohessa -pilotti Jyväskylän yliopistossa Osaamista opintojen ohessa -pilotti Jyväskylän yliopistossa Leena Penttinen, projektipäällikkö Jyväskylän yliopisto leena.penttinen@jyu.fi yliopistostatyoelamaan.fi Peda-Forum-päivät 20.-21.8.2013 Tampere

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelma JÄMSÄ KUHMOINEN KUNTARAKENNESELVITYS Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Jämsä-Kuhmoinen kuntarakenneselvitykseen liittyvää

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Verkottumistapaaminen, Helsinki Sonja Heikkinen Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Lohjelman verkostoituminen Hankekortti Lohjelman ohjausryhmä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset

Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun historia Popinniemen Isku RY on perustettu vuonna 16.02.1960 Popinniemen Ponnistus erosi 1960 TUL:sta, jolloin ne jäsenet, jotka halusivat

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

1 Kuntoutuksen kehittäminen

1 Kuntoutuksen kehittäminen Terveysosasto Kuntoutusryhmä Lomake 4 Kehittämistyö 4.6.2014 Oma väylä hankkeen kuntoutuksen kehittämisprojekti vuosina 2015 2017 Palveluntuottaja 1 Kuntoutuksen kehittäminen Palveluntuottaja osallistuu

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa.

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa. Väliraportti Väliraportti on osa vuosiselvitystä. Raportti tehdään tällä lomakkeella, ja se koskee kahta viimeksi päättynyttä avustusvuotta. Selvitys koskee ainoastaan sitä avustuskohdetta, jonka tiedot

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista?

Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista? Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista? Outi Hietala, erikoistutkija kehittäjä, VTT Kuntoutuspäivät 17. 18.3.2016 Työryhmä 2 Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot