merimies kaksikertaistuuko merikuljetusten hinta? sjömannen EU:n ympäristöpolitiikan seuraukset: Kotimainen tonnisto kasvussa Hae nyt vuokramökkiä!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "merimies kaksikertaistuuko merikuljetusten hinta? sjömannen EU:n ympäristöpolitiikan seuraukset: Kotimainen tonnisto kasvussa Hae nyt vuokramökkiä!"

Transkriptio

1 Nº5 /2012 lokakuu merimies sjömannen Hae nyt vuokramökkiä! Hiihtosesonki 2013 Kotimainen tonnisto kasvussa EU:n ympäristöpolitiikan seuraukset: kaksikertaistuuko merikuljetusten hinta? MS 1

2 pääkirjoitus 11 Merenkulun sisältö: 4 Varustamokuulumisia: Finnlinesin tonnisto kasvussa 5 7 Työkielenä englanti 8 Itämereltä Biskajalle M/s Finnsunin kyydissä 11 Meriilikennestrategia valmistelu alkoi koulutuskysymyksillä 12 EU:n suunnittelee merenkululle alueellista päästökauppaa 14 Strasbourgin rikkipäätösäänestys 16 Unionin Merilevin mökin talvisesonkihaku käynnissä! 4 Kannen kuvassa: Matruusi Toni Peltola työskentelee uudella M/s Finneagle-aluksella. PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA REDAKTÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu TOIMITUS REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki, puh. (09) John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors, tel. (09) PAINO Lönnberg Painot, ISSN X Kannen kuva: Saana Lamminsivu POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) ILMOITUKSET ANNONSER puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. / Tidningen utkommer sex gånger om året. TILAUSHINNAT (2012) 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e Muista Jouluterveiset mennessä! Puolimatruusi Topias Thurén. MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU 2012 TIDTABELLEN 2012 no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges EU:n ulkopuolisen työvoiman vaikutukset suomalaiseen kauppalaivastoon ja merityöpaikkoihin työmarkkinajärjestöt Suomen Merimies-Unioni, Suomen Laivanpäällystöliitto, Suomen Konepäällystöliitto ja Suomen Varustamot solmivat vuonna 2009 niin sanotun raamisopimuksen, joka mahdollisti EU:n ulkopuolisen työvoiman käyttämisen suomalaisissa lastialuksissa. Sopimuksen, joka ei koske matkustaja-aluksia eikä myöskään sellaisiksi rekisteröityjä ropax aluksia, tarkoituksena oli turvata pätevän ja osaavan alushenkilökunnan saaminen tilanteessa, jossa suomalaisista merenkulkijoista on pulaa. Osapuolten päämääränä oli myös säilyttää nykyiset työpaikat ja pyrkiä siihen, että työpaikkojen määrä kasvaa. Raamisopimus itsestään ei mahdollistanut sitä, että yksittäinen varustamo voisi oma-aloitteisesti aloittaa EU:n ulkopuolisen työvoiman käyttämisen. Ensiksikin EU:n ulkopuolisten työntekijöiden käyttäminen on mahdollista ainoastaan tilanteissa, joissa varustamo tuo Suomen lipun alle uuden aluksen aluksen ei sinänsä tarvitse olla uudisrakennus, vanhakin alus riittää eli kun varustamon Suomen lipun alla olevan tonniston määrä kasvaa. Toiseksi asiasta, samoin kuin siitä, miten EU:n ulkopuoliset työntekijät jakautuvat miehistön, konepäällystön ja kansipäällystön kesken, sovitaan varustamon ja ammattiliittojen kesken. EU:n ulkopuolisten työntekijöiden osuus varustamon Suomen lipun alla olevilla aluksilla ja kyseisellä aluksella työskentelevistä voi olla pääsääntöisesti enintään kolmasosa. Tähän päivään mennessä varustamoiden kanssa on sovittu siitä, että vajaassa 20 suomalaisessa lastialuksessa voidaan käyttää EU:n ulkopuolista miehitystä. Alukset ovat olleet pääsääntöisesti Suomeen liputettuja, eli niiden myötä suomalaisen tonniston ja työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Muutamassa poikkeustapauksessa kyseessä on ollut jo Suomen lipun alla oleva alus, joka on saatettu pitkän makuutuksen jälkeen takaisin liikenteeseen. Eräiden varustamoiden, kuten Finnlines, kanssa on sovittu järjestelyistä, joissa varustamon Suomen lipun alla jo Järjestelyt ovat luoneet suomalaisille merenkulkijoille noin 290 uutta vakanssia, eli noin 580 työpaikkaa. olevaan lastialukseen voidaan ottaa EU:n ulkopuolista miehitystä vastapainona sille, että varustamo liputtaa Suomeen ropax aluksen tai aluksia. Kaikissa yllä mainituissa tilanteissa on käynyt niin, että suomalaisen kauppalaivaston tarjoamien työpaikkojen lukumäärä on kasvanut. Yhteensä järjestelyt ovat luoneet suomalaisille merenkulkijoille noin 290 uutta vakanssia, eli noin 580 työpaikkaa. EU:n ulkopuolisille työntekijöille järjestelyt ovat tuoneet noin 115 vakanssia ja saman verran työpaikkoja, koska EU:n ulkopuoliset työntekijät ovat kansainvälisen käytännön mukaisesti määräaikaisia, eli vakanssia kohden on yksi työntekijä. Työpaikkojen kokonaiskasvu Suomen lipun alla on siten ollut noin 700. Raamisopimuksen mukainen mahdollisuus käyttää EU:n ulkopuolista työvoimaa ja meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain mukainen miehistökustannustuki, eli niin sanottu nettopalkkajärjestelmä, sekä uudistettu tonnistoverojärjestelmä ovat yhdessä saaneet aikaan sen, että Suomen lippu on saamassa takaisin kansainvälisen kilpailukykynsä. Tämä taas on mahdollistanut lisääntyvän sisään liputtamisen ja antanut uutta uskoa suomalaisen kauppamerenkulun tulevaisuuteen. Toivoa vain sopii, että vastikään hyväksytyn rikkidirektiivin sekä muiden tulevien ympäristöpäästöjen rajoitusten aiheuttamat lisääntyvät kustannuspaineet eivät uhkaa hyvin alkanutta merenkulkuelinkeinon elpymistä. Simo Zitting puheenjohtaja TELEFAX ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: +358 (0) > viestintä > KOTISIVUT / HEMSIDOR merimies > mediakortti / > på svenska > kommunikation > Sjömannen > 2 MS SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS / mediakort MS 3

3 teksti ja kuva: Saana Lamminsivu varustamokuulumisia Finnlines-varustamo Murroksen aika Finnlinesin Suomen lipun alla oleva laivasto on kasvanut kuudella aluksella kuluneen vuoden aikana. Neuvottelut varustamon kanssa jatkuvat. M/s Finnarrow siirtyi Ruotsin lipun alta Suomen lipun alle syyskuun lopussa. Aluksen miehistö on kotoisin Suomesta ja Ruotsista. Liikennöinti on lähtenyt käyntiin yllättävän hyvin, purseri Peter Niemimäki on ilahtunut. Messissä vallitsee sama yleismieliala. Monien mielestä lipun vaihtuminen ahterissa ei ole vaikuttanut merkittävästi työhön. Lippu vaihtui ja työt jatkuvat kuten ennenkin, matruusi Bengt Laaksonen toteaa. On hyvä, että uusia aluksia saapuu Suomen lipun alle. M/s Finnarrow saapuu Naantaliin iltakuuden jälkeen ja lähtee takaisin Kapellskäriin puoli yhdeltätoista samana iltana. 1. perämies Mika Lievonen (vas.), yliperämies Jussi Andersson, puolimatruusi Topias Thurén ja matruusi Bengt Laaksonen täkillä: Laiva on purettu ja uusi lastaus voi alkaa. Vakituisia työsopimuksia arvostetaan Aluksen miehistöstä suurimmalle osalle on tarjolla vakituinen työsopimus, jota monet kertovat arvostavansa pätkätöiden aikoja elettäessä. Toimin tätä ennen määräaikaisessa työsuhteessa Finnlinesin toisella aluksella, joten tarjolla oleva vakituinen työsopimus tuntuu kyllä hyvältä, puolimatruusi Valtteri Salokannel iloitsee uudesta työpaikastaan. Kansimiehistön keskuudessa Suomen lippuun suhtaudutaan kaiken kaikkiaan hyväntuulisesti. Hyvältä tuntuu, täkkäreillä on parempi sopimus Suomen lipun alla, matruusi Anders Johansson ja puosu Anton Elgh arvioivat. Anders ja Anton asuvat Ruotsissa. Suomen verotus rokottaa ruotsalaisten palkkaa runsaalla kädellä, mikä kyllä kismittää miehiä. Siinä on yksi syy, miksi monet vanhoista työkavereista jättivät hakematta töihin Suomen lipun alle. On kyllä jännittävää nähdä, paljonko palkkaa jää käteen ensimmäisenä tilipäivänä, miehet kertovat odottavansa ensimmäistä tilinauhan konkretisoitumista. Suomen työehtosopimus sisältää paljon erilaisia lisiä, joten täytyy tarkistaa palkkanauha tarkkaan. Matruusi Toni Peltola. M/s Finneagle Suomen lipun alle Finnlines-varustamo liputti lokakuun alussa ro-ro-matkustaja-alus M/s Finneaglen Suomen lipun alle. Tätä ennen alus seilasi Ruotsin lipun alla. M/s Finneaglen miehistö on täysin suomalainen. Aluksella matruu- sina toimiva Toni Peltola on kertoo, että työt ovat lähteneet hyvin käyntiin. M/s Finneaglella noudataan Suomen Merimies-Unionin neuvottelemaa aluskohtaista työehtosopimusta. Suomalaisen kauppalaivaston tarjoamien työpaikkojen lukumäärä on kasvanut. Yhteensä järjestelyt ovat luoneet suomalaisille merenkulkijoille noin 290 uutta vakanssia, eli noin 580 työpaikkaa. pääkirjoitus, sivu 3 4 MS MS 5

4 varustamokuulumisia Työkielenä englanti: Jokainen pamlaa taitojensa mukaan Finnarrowin työkieli on englanti. Millaisia ajatuksia se herättää aluksen miehistössä? Jotkut pitävät englannin puhumista virkistävänä: uuden kielen myötä oppii myös itse uutta ja sanasto karttuu vähitellen. Englannin puhuminen sujuu paremmin nuorilta, jotka ovat opiskelleet kieltä pitkään koulussa. Vanhemmille se voi aluksi olla haastavaa, ellei ole käyttänyt kieltä aiemmin töissä. Olipa kieltä opiskellut tai ei, väärinymmärryksiä ei voi välttää. Aluksilla puhuttu kieli on merimiesenglantia, jota kukin vääntää omaan tyyliinsä, mutta pääasia on että työt sujuvat. Haastavinta ovat vaikeat termit, kuten työehtosopimussanasto. Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimus löytyy Finnarrowin seinältä tällä hetkellä suomeksi ja ruotsiksi. Miehistö toivoo saavansa alukselle mahdollisimman pian myös oman, aluskohtaisen työehtosopimuksen. M/s Finnarrow AJATUKSIA MIEHITYKSISTÄ Merimiesten viesti varustamoille on, että työpaikkoja tulisi tarjota ensisijaisesti EUtyöntekijöille ja erityisesti suomalaisille aina kun uusi alus saapuu Suomen lipun alle. Mikäli työvoimatoimiston kortistossa on työttömiä merenkulkijoita, työpaikkoja tulee tarjota ensisijaisesti heille, miehistön viesti kuuluu. Finnarrowilla ollaan iloisia siitä, että Suomen lipun alla oleva tonnisto on tällä hetkellä kasvusuunnassa. Finnarrowille on siirtynyt miehistöä muilta Finnlines-varustamon aluksilta, kuten M/s Finnarrow saapuu Naantaliin. 1. perämies Mika Lievonen ja matruusi Bengt Laaksonen valmistautuvat maihin tuloon. Kuvan miehet eivät liity alla olevaan juttuun. M/s Finnhawkilta ja M/s Finnkraftilta. Yksi heistä haluaa viestiä nimettömästi viestinsä: Saa nähdä, millainen Suomen varustamoiden miehitystilanne on viiden vuoden päästä: niin sanotun raamisopimuksen piti koskea alun perin vain Suomeen liputettavia uusia aluksia, hän kritisoi. Miehityksistä määräenemmistöasemassa pitäisi olla oman maan kansalaisten, suomalaisten. Finnarrow-aluksen osalta tilanne on toinen, sillä alus on rekisteröity matkustaja-alukseksi, johon raamisopimusta ei edes voida soveltaa. Alus onkin tarjonnut paljon uusia työpaikkoja kotimaan merenkulkijoille. Havaittavissa kuitenkin on, että merenkulkijaresurssit ovat hupenemassa. Suomessa meni aikoinaan pahasti pie- Merimies-Unionin jäsenyys on kunnossa ja valtakirja allekirjoitettu, vastaantulevat merimiehet kertovat. leen se, että merimiesten koulutuspaikkojen määrää vähennettiin. Tänä päivänä yhä useammat nuoret valitsevat akateemisen uran, maailman meriä kolunnut konepäällikkö Pentti Huttunen toteaa. Ajat ja ratkaisut ovat vaikeita ja moniulotteisia. Finnarrowilla ollaan iloisia siitä, että Suomen lipun alla oleva tonnisto on tällä hetkellä kasvusuunnassa. Tämä on tällainen murroksen aika. Ei auta kuin elää päivä kerrallaan ja toivoa, että Suomen merenkulun myötätuuli jatkuu myös tulevaisuudessa. Työehtosopimukseen sidottujen työnantajain on pantava työehtosopimus nähtäville sen alaisille työpaikoille, työehtosopimuslain 12 pykälä. Uusille Suomen lipun alle saapuneille aluksille on syytä valita laivaluottamusmiehet mahdollisimman pian, niin tieto saadaan kulkemaan sujuvasti uuden yhteyshenkilön kautta. Jälleen Suomen lipun alla: M/s Finnarrow seilasi Suomen lipun alla viimeksi vuosina Alus liikennöi Naantalista Kapellskäriin. Pääluottamusmies auttaa ja neuvoo Ota rohkeasti yhteyttä Finnlinesin pääluottamusmies Seppo Heiskariin, jos tarvitset neuvoa työehtoasioissa. Seppo antaa neuvontaa niin yksittäisille jäsenille, kuin miehistölle. Sepon tavoitat numerosta: ja sähköpostitse: Valitkaa aluksellenne laivaluottamusmies! Heiskari kannustaa miehistöjä valitsemaan keskuudestanne laivaluottamusmiehen niille varustamon aluksille, joilla sitä ei vielä ole. 6 MS MS 7

5 varustamo- kuulumisia Liity Unioniin! Muista täyttää liittymislomake heti työsuhteen alussa! EU:n ulkopuoliset työntekijät, jotka työskentelevät Suomen lipun alla, kuuluvat Merimies-Unioniin. Merimies-Unioniin liittymisestä löydät lisätietoa: > In English Lisätietoa saat myös oman aluksesi luottamusmieheltä. M/s Finnsun Merimies-Unioni vierailee uusilla laivoilla Merimies-Unionin toimitsija Ilpo Minkkinen on kiertänyt Suomen lipun alle saapuneilla aluksilla ja tarkastanut ovatko alusten miehitykset olleet sovitun mukaisia. EU:n ulkopuolisille työntekijöille on annettu myös Merimies- Unionin jäseneksiliittymisvaltakirjat. M/s Finnsun on yksi Finnlines-varustamon uusista, Kiinan Jinling Shipyardin telakalta valmistuneista aluksista. Vuosaaren satamasta aluksen kyytiin lastataan kymmeniä rekan nuppeja ja kaivinkoneita. Arvolastin määränpää on Pietari. Siellä myös aina bunkrataan, koska polttoaine on Venäjällä halvempaa kuin Suomessa. M/s Finnsun liikennöi tällä hetkellä Itämereltä Espanjaan. Satamakaupunkeja ovat muun muassa Helsinki, Kotka, Pietari, Zeebrugge ja Bilbao. Aluksesta löytyy neljä lastikantta ja kaksi autokantta, lastimetrejä on yhteensä Finnsunin täkkärijengi: puosu Seppo Heiskari, sähkömies Arthur Pinangay, konekorjausmies Jogie Gomez ja matruusi John Deocampo. Kaikki heistä kuuluvat Merimies-Unioniin. Finnlinesin pääluottamusmiehenä aloitti viime keväänä Seppo Heiskari. Seppo on ammatiltaan puosu ja työskennellyt Finnsunilla sen ensimetreistä lähtien. Ahterissa häntä vastaan kävelevät konekorjausmies (fitter) Jogie Gomez ja matruusi John Deocampo. Myös John oli mukana Kiinan telakkareissulla. Finnsunilla on todella mukavaa työskennellä. Tämä on pienempi laiva kuin Ruotsin lipun alla oleva M/s Transatlantic, jolla työskentelin ennen tänne tuloa, John kertoo. Yhteishenki kunnossa Finnsunilla työskentelee 16 henkeä. Miehistö koostuu eurooppalaisista ja EU:n ulkopuolisista työntekijöistä. Aluksen työkieli on englanti. Miten on selvitty? Kaikki puhuvat yksinkertaista intiaanienglantia, niin sillä pärjätään, perämies Tomi Ärölä kertoo. Finnsunin miehistön yhteishenki vaikuttaa olevan kunnossa. Olen ollut merillä 20 vuotta töissä, eikä koskaan aiemmin ole ollut näin hyvää työporukkaa kuin tällä aluksella, Tomi toteaa. Aluksella työskentelevät Euroopan ul- kopuoliset työntekijät ovat kotoisin Filippiineiltä, jossa on erilainen kulttuuri kuin kotimaassa. Filippiiniläisten työkulttuurissa odotetaan ylhäältäpäin tulevia ohjeita. Tämä on otettu aluksella huomioon, Tomi selostaa ja jatkaa: Kippari on toiminut eräänlaisena luotsina ongelmatilanteissa, eli hän on ohjeistanut yhtä miestä, joka puolestaan ohjeistaa edelleen muita. Yritämme sopeutua puolin ja toisin. Luovimalla ja hyvällä yhteistyöllä olemme saaneet kaikki asiat toimimaan. 8 MS MS 9

6 varustamokuulumisia Puolen vuoden törni Suomalaisilla laivoilla työskentelevät EU:n ulkopuoliset työntekijät tekevät aluksilla kuuden kuukauden törnin. Se on pitkä aika, mutta ei niin pitkä kuin monien muiden lippujen alla. Meriliikennestrategian valmistelu ALKOI koulutus- ja työllisyyskysymyksillä Liikenne- ja viestintäministeriö asetti kesäkuussa 2012 työryhmän valmistelemaan meriliikennestrategiaa. Sen tavoitteena on luoda kokonaisnäkemys siitä, miten Suomen merikuljetusten ja merellisten elinkeinojen toimintakyky varmistetaan tulevaisuudessa. Kuusi kuukautta on sopiva aika, M/s Finnsunilla työskentelevät filippiiniläiset pohtivat. Monet heistä myös ymmärtävät, että vuorottelu ja kolmen viikon törni ovat mahdollisia vain Suomessa asuville, koska työmatka Manilasta on pitkä. Filippiiniläisten puheissa siintävät kuitenkin haaveet vuorottelusta. Ehkä jonain päivänä. Kristine ja Ricardo Finnsunin kokkistuju Ricardo A. Berdos ja talousapulainen Kristine Paron ovat saapuneet Itämeren hyisille vesille Manilasta. Ennen Finnlinesille tuloaan Kristine oli töissä Ranskan lipun seilaavalla risteilijällä. Ensimmäinen suomalainen alus oli M/s Finnbreeze, josta jäivät hyvät muistot. Kristine kertoo opiskelevansa suomalaista kulttuuria tarkkailemalla ja sopeutumalla. Suomalaiset ovat ilmeisesti aika hiljaisia. Voi myös olla, että kielimuurikin pelkistää kommunikointia. Ihmiset ovat myös aina yksilöitä, hän on huomannut. Omasta työstä palautteen saaminen on myös tärkeää. Toivon, että ihmiset antavat palautetta, jos teen keittiössä jotakin väärin. Rahtilaivan ainoa nainen Kristine on rahtilaivan ainoa nainen. Mitä kotipuolessa Manilassa ajatellaan asiasta? Filippiineillä naiset ja miehet työskentelevät samoissa ammateissa aivan kuten Suomessa. Sen sijaan rahtialuksella työskentely on naiselle harvinaisempaa. Filippiineillä naiset ja miehet työskentelevät samoissa ammateissa aivan kuten Suomessa." Myös Kristinen veli ja sisar ovat merimiehiä, josta kimmoke merille lähtöön syttyi. Veljeni ja siskoni työskentelevät pienemmillä matkustajalaivoilla. Voinkin sanoa olevani nyt suvun ainoa todellinen merimies, Kristine pullistelee. Finnsunin kokkistuju Ricardo A. Berdos seilasi Finnlinesilla viisi vuotta Ruotsin lipun alla, joten skandinaavinen kulttuuri on entuudestaan tuttu. Vieressä työkaveri, talousapulainen Kristine Paron. Kristine kertoo pitävänsä tiiviisti yhteyttä perheeseensä ja erityisesti äitiinsä. Lähettelemme tekstareita, ja pidämme yhteyttä Skypellä sekä Facebookilla. Merimiespalvelutoimiston tarjoamat puhelinkortit ovat myös todella hyvä palvelu, niitän käytän paljon. Punainen tupa ja pimeyden maa? Kristine ja Ricardo ovat kiinnostuneita oppimaan lisää suomalaisesta kulttuurista. Mitä te suomalaiset teette jouluna? Istutteko koko joulun tuvan sisällä? Silloin on niin pimeääkin?, Ricardoa selkeästi hymyilyttää mielessään oleva mielikuva. Ja tottahan se on. Myönnän suomalaisten viettävän normaalisti yhden illan suvun ja perheen kanssa, jolloin nautitaan jouluillallinen yhdessä. Joulu kiinnostaa Ricardoa ja Kristineä, koska he ovat katolilaisia ja joulu on myös heille tärkeä juhla. Tulevan joulun he viettävät suomalaisella laivalla, jossa varmasti tullaan nauttimaan upea jouluillallinen yhdessä koko miehistön kanssa. Strategian valmistelutyö aloitettiin toden teolla syyskuussa. Strategian valmistelu on jaettu kahdeksaan painopistealueeseen, joista ensimmäisenä käsitellään merenkulun koulutukseen, osaamiseen ja työllisyyteen liittyviä kysymyksiä. Merenkulun edellytysten turvaaminen on kirjattu hallitusohjelmaan ja on yksi ministeriön uuden liikennepolitiikan painopisteistä. Meriliikennestrategia sisältyy liikennepoliittisen selonteon toimenpiteisiin. Tavoitteet Meristrategian valmistelu on jaettu painopistealueisiin, joita ovat: Merikuljetukset, huoltovarmuus ja elinkeinoelämän kilpailukyky Merenkulun alan koulutus, osaaminen ja työllisyys Väylät, kuljetusketjut ja talvimerenkulku Satamapolitiikka Meriliikenteen ympäristökysymykset Merenkulun tuet ja maksut Meriliikenteen ohjaus, meriturvallisuus ja pelastus Meriliikenteen EU- ja kansainvälinen yhteistyö Toiveena nopeampi aikataulu Meriliikennestrategian valmistelu toteutetaan avoimesti ja laajalla yhteistyöllä. Strategia laaditaan työryhmässä, johon kuuluu useiden ministeriöiden ja liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastojen edustajia. Myös merenkulkualan toimijat ja organisaatiot osallistuvat laajasti valmisteluun. Työryhmän toimikausi on , jota on kritisoitu liian pitkäksi. Merenkulkua kohtaan on tällä hetkellä useita uhkia ja muutospaineita, joten meristrategia haluttaisiin saada valmiiksi nykyistä nopeammalla aikataululla. 10 MS MS 11

7 merenkulku ja euroopan unioni Merikuljetusten hinta voi liki kaksinkertaistua lähivuosina: EU:n suunnittelee merenkululle alueellista päästökauppaa EU:ssa muhii tällä hetkellä uusi rikkidirektiivin kaltainen kustannuspommi merenkululle: päästökauppa. teksti ja kuva: Saana Lamminsivu Merenkulun alueellinen päästökauppa on yksi eri vaihtoehtomalleista, joilla pyritään vähentämään laivaliikenteen päästöjä EU:n alueella. EU-komission on tarkoitus antaa asiasta esitys ensi vuoden alkupuolella prosentin kustannusvaikutus rahtihintoihin Vaarana on, että päästökaupan kustannusvaikutukset rankaisisivat rajuimmalla kädellä jälleen kerran merten takaista kaukaista Suomea. On arvioitu, että päästökauppa nostaisi Suomen merikuljetusten rahtikustannuksia prosenttia, SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen toteaa. Elokuussa parlamentissa sinetöidyn rikkidirektiivin arvioidaan puolestaan nostavan merikuljetusten hintoja kotimaassa prosenttia. EU-komissio antaa esityksen meriliikenteen päästöjen vähentämiseen pyrkivistä vaihtoehdoista ensi vuoden alkupuolella. Sen jälkeen vaihtoehdoista käynnistyy keskustelu. Tavoitteena on, että päästöjen vähentämiseen pyrkivä ohjelma tulisi voimaan vuonna Ongelma on, että Suomi on EU:n laidalla ja olemme aina suurimmat maksajat ottaen huomioon sen, että lähes kaikki vienti ja tuontimme kulkee meriteitse toisin kuin Keski- ja Etelä- Euroopassa. Joillekin EU-valtioille merenkulku ei ole iso asia, mutta Suomelle se on: aina kun puhutaan merenkulusta, puhutaan kaupasta ja Suomen viennistä sekä menestymisestä maailmalla. Merenkulun säätelyn tulee olla globaalia eikä alueellista Paine merenkulun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen saapuu IMO:sta. Kyse on Kioton prosessin jatkosta. Kehitysmaat ja jotkut suuret valtiot eivät ole olleet halukkaita allekirjoittamaan sopimuksia muun muassa merenkulun puolella. Niin EU lähti jälleen kerran itse etunojaisesti liikkeelle, että EU:n alueelle voitaisiin luoda oma päästökauppajärjestelmä. Merenkulku on kansainvälistä toimintaan, joten sen sääntelyn tulisi olla globaalia. Merenkulun sääntelyn pitää tapahtua Kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa eikä EU:ssa, Hievanen painottaa. Nyt näyttää siltä, että EU sahaa jälleen kerran omaa jalkaansa. Suomelle on nyt EU-päätöksenteossa ehdottoman tärkeää, että se pitää nyt tiukasti kiinni omasta kannastaan. Myös muun maailman tulee noudattaa samoja pelisääntöjä kuin Euroopan: päästöjen vähentäminen vain täällä ei riitä. EU:n ei pidä lähteä rakentamaan omia meriliikenteen päästöjärjestelmiä ennen kuin muu maailma sitoutuu niihin. Suomi on maailman eniten merikuljetuksista riippuvainen valtio maailmassa. Rikkipäästörajoitusten valmistelussa ei otettu millään lailla huomioon Suomen pitkiä kuljetusmatkoja eikä talviolosuhteita ja ulkomaankaupan riippuvuutta merikuljetuksista. Rikkidirektiivivirheitä ei saa toistaa Rikkidirektiivin käsittelyssä tapahtuneita virheitä ei saa toistaa: Suomen on muodostettava nyt yhtenäinen kanta, joka tuodaan esiin EU:ssa. Merenkulun uudet rajoitukset ovat Suomen kansantaloudelle isoja kysymyksiä, joita pääministerin pitäisi ottaa esille EU:n huippukokouksissa. Maksaako merenkulku muiden saastuttamisen? Merenkulku on energiatehokas kuljetusmuoto ja sen osuus globaalisti CO2 päästöistä on alle 3 %. Kioton ilmastosopimusneuvotteluissa huolestuttavaa on ollut, että erityisesti merenkululta on esitetty kerättäväksi varoja muiden sektorien päästövähennyshankkeiden rahoittamista varten. Suomen Varustamot kannattavat bunkkerimaksu-mallia IMO:ssa on vahvimmin ollut esillä kolme eri taloudellista ohjauskeinoa; päästökauppa, bunkkerimaksu ja rahasto sekä energiatehokkuuteen perustuvat mallit. Suomen Varustamot pitävät parhaana vaihtoehtona bunkkerimaksua, jonka kautta varat kerätään rahastoon. Bunkkerimaksu -malli koetaan elinkeinon piirissä yksinkertaisimmaksi, pidemmälle ennakoitavaksi ja läpinäkyväksi järjestelmäksi toteuttaa. Se kohtelisi tasapuolisesti myös pienempiä varustamoita ja ei vaatisi niin paljon hallinnollista työtä varustamoissa. Euroopan komissio otti aikalisän! Jutun laatimisen jälkeen Euroopan komissiosta tuli 1. lokakuuta 2012 ilmoitus, että se haluaa kerätä tarkempaa tietoa mahdollisista eri vaihtoehdoista ja antaa ehdotuksen asiasta vasta ensi vuoden alkupuolella. Uudet merenkulun ympäristövaatimukset ja vaikutukset rahtihintoihin: 2013 Uusien alusten energiatehokkuusvaatimukset tiukentuvat (EEDI, CO2 vähennys) Kuivalastialusten lastiruumien pesuvesien ja lastijäämien päästörajoitukset. Vaatii satamilta vastaanottolaiteinvestointeja. Matkustaja-alusten käsittelemättömien käymäläjätevesien päästökielto erityisalueilla. Astuu voimaan 2013, koskee uusia aluksia 2016 lähtien ja vanhoja 2018 lähtien Painolastivesien käsittely pakolliseksi asteittain kaikille aluksille globaalisti Rikkipäästörajoitukset tiukentuvat erityisalueilla, kuten Itämerellä Typpipäästörajoitukset tiukentuvat uusien alusten osalta erityisalueilla: 3 5 % lisäys rahtihintoihin Kasvihuonekaasupäästöjen taloudelliset ohjauskeinot EU:n alueella tai globaalisti: % lisäys rahtihintoihin. * (Listaan on kerätty merkittävimpiä muutoksia.) 12 MS MS 13

8 merenkulku ja euroopan unioni Rikkidirektiivi meni Strasbourgissa heittäen läpi äänin Jääkö Euroopan ytimessä tuomion päiväksi suomalaisella merenkululle ja teollisuudelle? teksti: Petri Kosonen, Strasbourg kuvat: European Union 2012 Äänestys Euroopan parlamentissa oli pelkkä muodollisuus. Asiasta oli päätetty Kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa huhtikuuhun 2008 asti kestäneissä neuvotteluissa. Alusten rikkipäästöjen raja erityisherkillä merialueilla, kuten Itämerellä, Pohjanmerellä, Englannin Kanaalissa ja Pohjois-Amerikan rannikoilla on vuodesta 2015 alkaen 0,1 %, muilla merillä (esim. Välimeri) 0,5 % vuodesta 2020, jota kuitenkin voidaan siirtää vielä vuoteen 2025 saakka. Puolesta ja vastaan Vaikka etujärjestöt olisivat olleet hereillä ja päätöksen aikana Vanhasen hallituksen liikenneministerinä toiminut Anu Vehviläinen (kesk.) olisi tullut informoiduksi ajoissa tai oikein, IMO:n päätökseen ei olisi voitu vaikuttaa. Viroa ja Suomea lukuun ottamatta kaikki Itämeren maat, Venäjäkin, ovat allekirjoittaneet IMO:n rikkirajoitussopimuksen. Euroopan parlamentilla ei ollut osaa Lontoossa päämajaansa Strasbourgin rikkisirkus pitävän IMO:n päätöksessä. Suomalaismepit päätyivät odotetusti vastustamaan direktiiviä 8 4, mutta hajaannusta oli suurimpien ryhmien sisälläkin. Demareiden Mitro Repo kertoo kuulleensa rikkidirektiivistä vasta pari vuotta sitten. Hän kuitenkin äänesti sitä vastaan, toisin kuin saman ryhmän Liisa Jaakonsaari, joka totesi YLE:n gallupissa: Jos äänestäisin vastaan, se olisi vain mielenosoitusta. Myös kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja RKP:n Nils Torvalds, jotka äänestivät rikkidirektiivin hyväksymisen puolesta. Syksyn aikana useat yritykset ovat vähentäneet väkeä rikkidirektiiviin vedoten, niistä viimeisimpinä Raahen Rautaruukki. Kotimaassaan koko rikkidirektiivin äitinä pidetty, asian parlamentissa esitellyt raportööri Satu Hassi piti debatin avaus- ja päätöspuheenvuorot. Vihreitten toinen edustaja Tarja Cronberg oli äänestyksen aikana kokousmatkalla Kyproksella. Keskustelu parlamentissa jäi vähäiseksi Mielenkiintoista on, etteivät kaikkein kiihkeimmin rikkidirektiiviä vastustavat tahot (perussuomalaisten Sampo Terhoa lukuun ottamatta) ottaneet osaa äänestystä edeltävään debattiin. Olivatko he siis niin realisteja, että tiesivät vastaan äänestämisen turhaksi, vai oliko sittenkin kyseessä vain kotimaan yleisölle suunnattu teatteri irtopisteiden keräämiseksi? Strasbourgissa rikkidirektiivi ei aiheuttanut suurta draamaa äänestystä edeltävässä debatissa. Suurempia tunteita nostatti nautojen korvamerkintöjä koskeva direktiivikin. Suurten maiden: Saksan, Ranskan ja jopa saarivaltakunta Britannian edustajat suhtautuivat direktiiviin varsin laimeasti. Varsinainen sirkus olikin ehkä Helsingin Arkadianmäellä, eikä Strasbourgissa. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies painottaa (12.9.), että työ rikkidirektiivin kustannusten kompensoimiseksi jatkuu tiiviisti. Budjettiriihessä hallitus sopi, että ensi kevään kehysneuvotteluihin tuodaan ehdotus rikkidirektiivin kustannusten kompensoimiseksi. Olen aloittanut tämän työn, mutta ennen ehdotuksia edessä on muutaman kuukauden valmisteluaika. Mitä seuraavaksi? Rajoitusten myötä rahtihintojen on arvioitu nousevan prosenttia. EU:ssa on sisämarkkinat, ja polttoainekustannuksiin ei voi saada valtionapua, koska se vääristäisi kilpailua! Suomen hallituksen budjettiehdotukseen on kirjattu 30 miljoonaa euroa alusinvestointien ympäristötukea rikkipesureihin ja pakokaasupäästöjen puhdistusteknologiaan. Yksi rikkipesuri maksaa 2 5 miljoonaa euroa. Rikkipesureita ei ole saatu toimimaan aluksilla toivotulla tavalla ja tällä hetkellä pesuri löytyy vain yhdestä suomalaisaluksesta. Varustamot ovatkin vielä odottavalla kannalla rikkipesuriinvestointien suhteen. Teimme tarkan laskelmat rikkidirektiivin kustannusvaikutuksista syksyllä 2008, jolloin selvisi niiden suuruusluokka, kertoo Suomen Varustamojen toimitusjohtaja Olof Widén. Valtion budjetissa savukaa- supoistoihin on myönnetty investointiapua. Toisaalta kaikki riippuu myös polttoaineen saatavuudesta ja sen eri laatujen hinnasta. Meidän on vaan istuttava alas jalostamoteollisuuden kanssa ja käytävä läpi mahdollista hintakehitystä, Widen jatkaa. Finnlinesin hallituksen italialainen puheenjohtaja Emanuele Grimaldi ei panostaisi rikkipesureihin. Rikkipesurit vievät tilaa, vaikeuttavat laivojen tasapainoa ja kuluttavat energiaa, Grimaldi sanoi Helsingissä pidetyssä metsäteollisuuden logistiikkaseminaarissa. Tällä hetkellä yhdessä suomalaisessa aluksessa käytetään nesteytettyä kaasua (LNG), joka olisi kolmas vaihtoehto rikkirajoituksille. Satu Hassin mukaan Euroopan komissio valmistelee EU-rahoituksen tuella LNGtankkausinfran rakennuttamista unionin satamiin. Satu Hassi puolustautuu Tavoitimme Satu Hassin Euroopan parlamentissa, Strasbourgissa, rikkidioksidia koskevaa äänestystä seuraavana päivänä. Hän lupasi oikoa asiaan liittyviä väärinkäsityksiä, joista tärkein on se, että Itämeren rajoituksista olisi päätetty EU:ssa. Hassi kokee olevansa syyllistetty asiassa, jossa ei lainkaan ollut päätöksentekijä. Asia pantiin vireille IMO:ssa jo 1990-luvulla, ja silloin Itämeri luokiteltiin päästörajoitusalueeksi, jolla noudatetaan tiukempia rajoituksia. Hän ei osaa sanoa, keneltä aloite tuli, mutta Yhdysvallat ajoi asiaa voimakkaasti, ja Suomikin oli mukana sitä ajamassa. Kun uusista rikkirajoituksista päätettiin IMO:ssa, EU:n rannikkovaltiot tukivat niitä. Useimmat EU-maat ovat ratifioineet IMO:n päätöksen. Jälkikäteen EU voi omilla merillään muuttaa rajoituksia vain vielä tiukempaan suuntaan. Kysymyshän ei ollut ainoastaan Pohjoisen Euroopan vesialueista, vaan myös Pohjois-Amerikan molemmista rannikoista, kertoo Hassi. Mihin rikkidirektiiviä tarvitaan? Rajoitusten valvontaan ja sen varmistamiseen, että savukaasupesuria voi käyttää, vastaa Hassi. On tietenkin eri asia miten Venäjällä valvotaan rajoituksia vaikka Pietarin ja Kaliningradin välisessä liikenteessä, mutta EU-maissa valvonnalla on yhteiset säännöt. Jos taas jostain muilta meriltä tullut bunkkeriöljyllä käyvä alus tulisi liikennöimään Itämerellä, se jäisi kiinni ensimmäisessä vierailemassaan EU-satamassa. Direktiivillä ei ole määrätty siitä seuraavien sakkojen suuruutta, mutta niiden on oltava tarpeeksi suuret, jotta fusku ei kannata, Hassi jatkaa. Itämeri on siis erityisherkkä merialue, mutta miten tämä liittyy ihmisten hengittämiin rikkipäästöihin? Eivätkö ne leviä samalla lailla myös Välimerellä? Juuri siksi ajoin parlamentin enemmistön kanssa samoja rikkirajoja Itämerelle ja Välimerelle, mutta etelän hallitukset kampesivat vastaan. Saimme kurottua päästörajoitusten aikataulueroa umpeen vain vähän. 14 MS MS 15

9 kuvat: Pentti Holappa vuokramökki hiihtosesonki 2013 Hiihtosesonki on ajalla (viikot 8 16) Vuokra-aika on yksi viikko (lauantaista lauantaihin) hinta 360. Viikoilla 8 10 ( ) on etusija lapsiperheillä. Varauksen voit varmistaa maksamalla vuokran mennessä! Skidåkningssäsongen gäller tiden (veckor 8 16) Hyrestiden är en vecka (bytesdag lördag) pris 360 Veckor 8 10 ( ) barnfamiljer har förtur. Genom att betala hyran senast säkerställer du din reservering! Vuodesta 1983 vuoteen 2004 saakka laiva oli nimeltään Envik, jonka jälkeen alus päätyi nykyisen omistajansa haltuun ja sai nimen KCL Ballerina. Vuonna 2010 nimi vaihdettiin jälleen takaisin Envikiksi. SMU:n Levin mökin vuokrahakemus hiihtosesonki 2013 Ansökan om hyrning av FSU:s Levi-stuga skidåkningssäsong 2013 Meri-Levi 1 ja 2 Osoite: Puolirinteentie 22, Kittilä Matkaa Rovaniemeltä Leville kertyy 170 km, Kolarista 80 km ja Kittilästä n. 17 km. Helsingistä on suoria lentoja päivittäin 1 9 kpl vuodenajasta riippuen. Lentokenttäbussi liikennöi kaikilta lennoilta elokuun lopusta toukokuun puoliväliin. Unionin mökiltä on reilut kaksi kilometriä Levin keskustaan. Paritalo (Meri-Levi 1 ja 2): Alakerta: aula, keittiö ja oleskelutila, sauna, WC, vuodesohva kahdelle Yläkerta: 2 makuuhuonetta, vuodepaikat 5 aikuiselle, lasten pinnasänky ja WC. Varusteet: sähköhella, mikro, jääkaappi, leivänpaahdin, kahvinkeitin, astianpesukone, pölynimuri, pesukone, koneellinen kuivauskaappi, silitystarvikkeet. TV, video, radio, CD-soitin. Kakkospuolella takka. Pihalla on kuusi autopistoketta. Ajanjakso / Period:..... / /..... tai vaihtoehtoisesti // eller alternativt..... / /..... Nimi / Namn: Katuosoite / Gatuadress: Postinumero / Postnummer: Puhelin / Telefonnummer: Henkilötunnus / Personbeteckning: Lasten lukumäärä ja iät / Antal barnen och deras ålder: Allekirjoitus / Underskrift: Nyt voit lähettää sähköisen hakemuslomakkeen kotisivuilta: > jäsenyys > jäsenedut > unionin mökit Nu kan du skicka ansökningsblanketten via webbsidan: > på svenska > medlemsskap > medlemsförmånen > unionens stugor Huomioimme vain kaksi vaihtoehtoa ( lauantaista lauantaihin). / Vi beaktar bara två alternativ ( bytesdag lördag). Hakemukset palautetaan osoitteella / Ansökningarna returneras till adressen: SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Mökkivaraamo/Stugor John Stenbergin ranta HELSINKI/HELSINGFORS kolmelle puolalaiselle merimiehelle lähes euron palkkasaatavat Sementinkuljetusalus M/s Envikillä poljettiin törkeästi työehtoja teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Suomen ainoalla sementinkuljetusalus M/s Envikillä esiintyi menneenä kesänä törkeää työehtojen polkemista. Viime kesäkuussa Envikin miehitystä tuli täydentämään kaksi puolalaista puolimatruusia. Elokuun 17. päivä aluksella aloitti vielä yksi puolalainen kadettiharjoittelija, jolla oli vahtimiehen pätevyys ja hän työskenteli aluksella puolimatruusina. Puolalaisten miehitysfirmana toimi kyproslainen SMT Ship Management & Transport Ltd Limassol. Envikille työhön saapuneille merenkulkijoille oli laadittu merimiehen työsopimukset, jotka mukailivat ITF:n yleisen TCC-työehtosopimuksen tasoa. Työsopimukset olivat kuitenkin laittomia ja niissä esiintyi useita puutteita. Työsopimuksiin ei ollut merkitty muun muassa ylityökorvauksen suuruutta. Puolalaiset puolimatruusit työskentelivät Envikillä kolme kuukautta ja tuona aikana he tekivät yli kymmenen tunnin työ- päiviä viikonloput mukaan lukien. Lopulta kävi ilmi, että yksi puolalaisista merimiehistä oli saanut palkkaa vain 1500 euroa/ kk ja toinen 1200 euroa/kk. Kolmas kadetti, joka aloitti työt aluksella 17. elokuuta, sai palkkaa käteen enää vain 980 euroa kuukaudessa. Palkkasaatavat suoraan käteen aluksella M/s Envik seilaa Suomen lipun alla ja sen miehityksestä vastaa maarianhaminalainen ASP Ship Management Scandinavia Oy. Näin ollen aluksella tulee noudattaa suomalaisia työehtoja. ASP Ship Management totesi olevansa vastuussa vain hoitamistaan suomalaisten merimiesten työehdoista. Puolalaisten palkkasaatavia ryhtyi selvittämään Merimies-Unionin toimitsija/ ITF-tarkastaja Ilpo Minkkinen. Envikin palkkasaatavista ilmoitettiin myös puolalaiselle ITF-tarkastajalle. Lopulta selvisi, että kolmelle puolalaiselle merenkulkijalle oli jäänyt maksamatta palkkoja runsain mitoin. Kahden merenkulkijan palkkasaavat olivat 6673 euroa per henkilö ja kolmannen 1212 euroa. Palkkasaatavia oli kaiken kaikkiaan kolmelle merimiehelle yhteensä euroa. Palkkasaatavia vaadittiin maksettavaksi merimiehille suoraan käteen aluksella. Envikillä samaan aikaan ollut puolalainen SMT Ship Managementin tekninen tarkastaja uhkaili ottavansa merimiehiltä palkkasaatavat heti pois aluksen päällä. Tilanne saatiin kuitenkin hallintaan ja puolalaiset merimiehet saivat puuttuvat palkkasaatavansa suoraan käteen laivalla, minkä jälkeen Minkkinen kyyditsi heidät lentoasemalle, jotta he pääsivät kotiinsa Puolaan määräaikaisen työsuhteensa loputtua Suomessa. HUOM! OBS! Tällä kaavakkeella haetaan vain hiihtosesongin vuokrauksia. Med den här blanketten ansöker du endast om hyrning för skidåkningssäsongen. MÖKKIVARAAMO / Vain MS mennessä palautetut hakemukset huomioidaan. Ansökningar som returneras senast den STUGOR MS 17 Vastaukset ja laskut toimitetaan hakijoille mennessä. beaktas. Svar och räkning skickas till sökande senast p. (09)

10 satamakuulumisia Satamien yhtiöittäminen Kunnallisiin satamiin kohdistuu EU:n toimesta uusia paineita ja satamat on yhtiöitettävä aivan lähivuosina. teksti: Saana Lamminsivu kuvat: Leif Enbom Asiasta ei voi olla piittaamatta yhtiöittäminen jännittää meitä kaikkia, Naantalin sataman satamavalvoja Kari Laaksonen kertoo. Odotamme nyt vain, tuleeko muutos vuonna 2013 vai Satamien yhtiöittäminen ei sinänsä tarkoita toimintojen yksityistämistä tai ulkoistamista. Satamien yhtiöittämisvelvoite tulee Euroopan Unionin komission tulkinnasta, joten satamien sisäistä tarvetta puhuttaa ei siihen ollut. Toiminta on ollut tehokasta nykyiselläkin hallintomallilla. Satamien henkilöstön kannalta tärkeimpiä asioita ovat palvelussuhteiden siirtyminen, palvelussuhdeturva ja sovellettava työehtosopimus. Henkilöstöä koskevat asiat sovitaan henkilöstön siirtosopimuksessa. Olemme olleet myös yhteyksissä muihin satamiin. Satama-alan puheenjohtaja Markku Lauriala on pitänyt meidät ajan tasalla ja lähettänyt meille ajantasaista tietoa, Laaksonen kertoo. Merimiesammatit esittelyssä > merimiesammatit > maissa > vastaava satamavalvoja Satamavalvoja on sataman yleismies Jantunen Naantalin satama Naantalin sataman päätuotteet ovat hiili, vilja ja öljy. Sataman kautta kulkee myös monenlaista muuta sortimenttia, kuten kalajauhoja ja sementtiä. Vuonna 2011 Naantalissa oli liikennettä yli kahdeksan miljoonaa tonnia ja aluskäyntejä hieman alle 2000 kappaletta. Tällä hetkellä kaupungissa käydään kinaa siitä, pitäisikö satama-alueella rakentaa kerrostaloja. Sataman tarvitsisi laajentua, eikä pienentyä. Rekkaliikenne on Naantalissa valtavaa, suorastaan massiivista, satamavalvoja Kari Laaksonen kuvailee trafiikkia. 2 aamua, 2 iltaa, 2 yötä ja kolme vapaata Naantalin sataman satamavalvojat tekevät kolmivuorotyötä. Töitä tehdään 2 aamua, 2 iltaa ja 2 yötä, jonka jälkeen on kolme vapaata. Satamavalvojien työnkuvat vaihtelevat satamittain. Satamavalvojat seuraavat sataman alusliikennettä tietokoneen AIS-järjestelmän avulla ja vastaanottavat satamaan saapuvat laivat. Kun alus saapuu, satamavalvoja kiinnittää aluksen kaijaan ja laivan lähtiessä irrottaa köydet maista. Tämän lisäksi satamavalvojat huolehtivat muista aluspalveluista satamassa: he toimittavat aluksille vettä ja hoitavat laivojen jätehuoltoa. Satamavalvojien työnkuvat vaihtelevat satamittain, mutta useimmissa satamissa he hoitavat myös satamien vartiointia ja kulunvalvontaa. Myös sataman kunnossapito, kuten lumityöt, voivat olla osa tointa ja monissa satamissa lääniä riittääkin kuten myös aurattavaa. Satamavalvojat tekevät työtä joka säällä satoi tai paistoi. Talvisin kylmä tuntuu joskus luissa asti, kun lämpömittari näyttää miinus 30 celsiusta ja pohjoistuulta on 20 metriä sekunnissa, kuvailee Kokkolan sataman vastaava Peter Nylund työolosuhteitaan. Aiemmin pääsimme iltavuorosta pois puoliltaöin. Siinä meni muutama tunti rauhoittuessa ja unen päästä kiinni saadessa ja hereillä oli koko huusholli, Laaksonen muistelee. Naantalissa tehtiin työaikoihin muutos kuutisen vuotta sitten. Nyt iltavuoro päättyy kymmeneltä. Kiitokset liikennepäällikkö Liisa Majurille, että hän suostui työvuorojen muuttamiseen. Uudesta järjestelmästä pitävät kaikki ja unen päästäkin saa helpommin kiinni, kun kone ei käy enää yötä myöten. Kaikki Naantalit satamavalvojat ovat saaneet myös turvapäällikön koulutuksen. Jos tulisi joku paniikki ja satama jouduttaisiin sulkemaan, niin osaamme toimia. Päivisin sataman liikenteestä on vastuussa liikennepäällikkö. Satamavalvojat huolehtivat liikenteestä virka-ajan ulkopuolella. Vastuuta on paljon, mutta työ on kyllä mielenkiintoista. 18 MS MS 19

11 Laaksonen ja luotsikutteri Naantalin satamasta löytyy erikoinen parivaljakko: Satamavalvoja Kari Laaksonen ja luotsikutteri Ajonpää. Ajonpää valmistui vuonna 1960 ja on toiminut kunnallisena kutterina Naantalissa jo yli 50 vuoden ajan. Laaksonen saapui satamaan puolestaan vuonna Viime kesänä tuli täyteen 40 vuotta satamavalvojana täyteen eli kutteri vetää voiton, mies veistelee työvuosistaan. Naantalissa työskentelee yhteensä 11 satamavalvojaa, joista kaikki ajavat Laaksosen lailla luotsikutteria. Satamavalvojien keski-ikä on viisissäkymmenissä ja uusien osaajien rekrytoinnissa esiintyy haastavuutta. Meillä on työhön pääsyvaatimuksena ajokortti ja pätevyydet ruorinpyöritykseen. Hakijoita on paljon, mutta harva valitaan. Pidän työstäni, vaikka on pimeää, sumiaa ja myrskyä. Työvuoron jälkeen juon kotona lämpimän kaakaon ja kömmin nukkumaan, hyvä on tunne. Ainutlaatuinen ammatti Luotsikutteria ajavia satamavavojia ei löydy Suomen muista satamista. Kutterissa aina kaksi äijää, kun kyydimme luotsia. Toinen ajaa ja toinen on turvamies. Laaksosen mukaan on helpompi ajaa liikkuvan aluksen rinnalle kuin redillä seisovaan. Ajo- ja sääolosuhteet eivät ole samanlaiset kaikissa Suomen satamissa. Täytyy kyllä sanoa, että nostan hattua Isokarin ja myös Utössä toimiville kutterinkuljettajille. Siellä on kovemmat kelit me täällä Naantalissa olemme kuin pesuvatissa. Ajonpää kovia kokenut luotsikutteri Uppoaminen Vielä 1960-luvun alussa hinaaja Naantali veti suurimmat alukset satamaan ja Ajonpää toimi jarruna. Oli marraskuinen päivä 1967, kun Pansion telakalla käännettiin asuntolaivaa. Luotsikutteri Ajonpää toimi jarruna ja alusta piti kääntää toiseen suuntaan, mutta hinauskoukku ei auennut, Laaksonen kertoo. Ajonpää joutui sivuvetoon ja kääntyi ympäri. Alus hörppäsi vettä ja hinautui veden alla. Ajonpään lähelle osui poiju, josta toinen miehistä tarrasi kiinni ja pelastautui aluksesta. Toinen puolestaan oli onnekseen hyvä uimari ja ui hyisessä marraskuisessa vedessä rantaan. Uppoamisen jälkeen Ajonpää nostettiin ylös ja laitettiin kuntoon. Tulipalo Ajonpäällä oli kova nikkari ja kerran hän asensi laivalla sähkölaitteita, kun räiskähti. Tulipaloa yritettiin taltuttaa sammuttimella, mutta se ei riittänyt, joten paikalle oli kutsuttava palokunta. Onneksi alus oli laiturissa kiinni, joten ei käynyt kovin pahasti. Bahaman lipun alla seilaava säiliöalus M/s Kyeema Spirit ajoi Tallinnan edustalla karille vain reilu kolme viikkoa öljyntorjuntaharjoituksen jälkeen! Öljyntorjuntaa harjoitellaan Itämerellä vuosittain. Balex Delta harjoitukseen osallistui 18 öljyntorjuntaalusta ja yli 50 pienempää alusta ja venettä. Harjoitusta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE ja se kokosi yhteen yli 500 henkeä Suomesta ja Itämeren valtioista sekä muualta EU:sta. Meritaito Oy:n henkilökunta ja kalusto, kuin myös jäänmurtaja Kontio, olivat harjoituksessa merkittävässä roolissa. Jäänmurtajista öljyntorjujia? Suomen ainoa öljynkeräysjärjestelmillä varustettu jäänmurtaja Kontio osallistui Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) lippulaivana öljyntorjuntaharjoitukseen Helsingin edustalla. Kontio voi kerätä tankkeihinsa yksin jopa 2000 kuutiota öljyä. Pohjoismaiden suurin öljyntorjuntaharjoitus Balex Delta 2012 Kuvitteellinen säiliöalus törmää ro-ro -alukseen Tallinnan ja Helsingin välillä Suomenlahdella. Tankkerista vuotaa mereen tonnia raakaöljyä, jota simuloi harjoituksessa mereen laskettava turve. teksti: Saana Lamminsivu kuva: SYKE / Kati Tahvonen Suomen nykyinen öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntavalmius on hyvä, mutta ei riittävä. Asiantuntijan mukaan Suomenlahdella pitäisi varautua jopa tonnin öljyvahinkoon. Suomen nykyinen öljynkeräyskapasiteetti ei ole riittävä, joten Arctia Shipping olisi valmis muuttamaan myös muita jäänmurtajiaan öljyntorjuntaan sopiviksi. Jäänmurtajan muutostyöt öljyntorjuntaan sopiviksi maksavat vain muutamia miljoonia euroja, kun sen sijaan öljyntorjuntaan rakennetut uudet alukset maksavat jopa kymmeniä miljoonia. Jäänmurtajien lisäetuna on alusten laaja käyttömahdollisuus myös talvimerenkulun oloissa ja varustamon miehistöillä on jo valmiina koulutus öljyntorjuntaa, Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vauraste muistuttaa. Meritaidon kalusto on monipuolista Meritaidon aluksista öljyntorjuntaharjoitukseen osallistuvat miehistöineen väyläalukset Seili, Sektori, Linja, Oili 1 ja Oili 3, uusi väylänhoitoalus MT 5300 sekä Jungfrusundin Meri 2000 väylänhoitoalus. Meritaidon valmiussopimus edellyttää, että kolme alusta on kuuden tunnin kuluessa hälytyksestä varusteltu öljyntorjuntaan ja ne ovat valmiit lähtemään kohti onnettomuuspaikkaa. Nettijutut > Pohjoismaiden suurin öljyntorjuntarharjoitus Balex Delta MS MS 21 Katso lisää kuvia

12 työttömyyskassa tiedottaa tervetuloa jouluglögille! SAK:n kulttuurirahasto julistaa vuoden 2013 apurahat haettaviksi Kuljetusalan Työttömyyskassa Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3 5, katutaso, Helsinki Postiosoite: PL 65, Helsinki Puhelinpäivystys p. (09) ma pe klo Faksi: (09) Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna: Arkipäivisin klo (syys huhtikuu) Usein kysyttyä sairausasioista Olen työttömyyskassan jäsen ja ollut Kelan maksamalla sairauspäivärahalla pian 300 päivän ajan. Oikeuteni sairauspäivärahaan päättyy Miten minun tulee toimia tästä eteenpäin? Ilmoittaudu työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon viimeistään Toimita ensimmäinen hakemus kassaan kahdelta ensimmäiseltä työttömyysviikolta Toimita myös palkkatodistus vähintään 34 viikolta ennen siirtymistä Kelan sairauspäivärahalle Laita työkyvyttömyyseläkehakemus vireille Mikäli sinulla on voimassa oleva työsuhde, kassa tarvitsee työnantajan todistuksen siitä, ettei työnantajallasi ole tarjota hakijan työkyvyn mukaista työtä. Jos olet välittömästi ennen Kelan sairauspäivärahalle siirtymistä saanut kassalta päivärahaa, sinun ei tarvitse toimittaa aiempia tietoja uudelleen. Pitääkö minun toimittaa hakemuksia nyt, kun olen sairastunut ja jos pitää, niin miten toimin? Täytä hakemukset normaalisti myös sairauden ajalta, sillä sinulla voi olla oikeus työttömyysetuuteen Kelan sairauspäivärahan omavastuun ajalta (sairastumispäivä + 9 seuraavaa arkipäivää). Ilmoita sairauslomajaksot aina omaan TE-toimistoon, jotta se voi lähettää kassalle lausunnon sairausloman kestosta. Kassalle ei tarvitse tämän jälkeen toimittaa erikseen lääkärintodistusta. Jos sairaus kestää yli Kelan omavastuuajan ja sinulle myönnetään sairauspäiväraha, ei sairauspäivärahan ajalta ole oikeutta työttömyysetuuteen ja sinun ei tarvitse lähettää kassalle hakemuksia. Kun sairausloma päättyy, voit alkaa lähettää kassalle taas hakemuksia normaalisti. Helsinki Tarjoamme perinteiseen tapaan jäsenillemme jouluglögit Unionin Helsingin toimistolla. Pannu on kuumana keskiviikkona klo osoitteessa John Stenbergin ranta 6, Helsinki. Turku Tervetuloa jouluglögille keskiviikkona klo Turun toimistolle, Maariankatu 6 b 5. krs. Vuoden 2013 lehtietu palkansaajalehdistä Unionin jäsenet saavat työväenlehtien tilauksista lehtiedun, jonka arvo määräytyy lehden ilmestymiskertojen mukaan. Lehtietu vuodelle 2013 on SAK:n suosituksen mukainen, eli 25 euroa valtakunnallisille palkansaajalehdille, joita ovat Demokraatti ja Kansan Uutiset. Muille 2 3 kertaa viikossa paperi- tai nettiversiona ilmestyville palkansaajalehdille lehtietu on 15 euroa. j ä s e n e t u j ä s e n e t u j ä s e n e t u Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Myös Merimies-Unionin jäsenet voivat hakea apurahaa. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät alkaen Kansan Sivistysrahaston kotisivuilta: Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan mennessä Merimies-Unioniin osoitteella: Kulttuuriapuraha Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta HELSINKI Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla: viimeistään sekä seuraavassa Palkkatyöläisessä ja Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Hakulomake ja ohjeet Viuuuuh! Merimies-Unionin luottamusmieskurssilaiset kävivät karistamassa pölyt kannoilleen karting-radalla pitkän opintopäivän päätteeksi. Unionin luottamusmieskursseilta saat tuhdin tietopaketin työehtosopimusasioista ja -lainsäädännöstä! Katso ensi vuoden kurssilista ja osallistu! Luottamusmieskoulutus vuonna 2013 Suomen Merimies-Unioni järjestää luottamusmiehiksi valituille omaa luottamusmieskoulutusta. Kurssit on tarkoitettu kaikille luottamustehtävissä oleville. Kursseille hakeminen Kursseille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuslomakkeella, jonka saat luottamusmiehiltä, Merimies-Unionin toimistoista ja Unionin kotisivuilta: > koulutus > luottamusmieskoulutus Kurssit Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän Luottamusmiesten jatkokurssi Luottamusmiesten jatkokurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän Lisätietoja kursseista ja muusta koulutuksesta: Liittosihteeri Kenneth Bondas p. (09) tai s-posti: 22 MS MS 23

13 Ledare Effekterna av arbetskraft från länder utanför EU på den finska handelsflottan och de finska sjöarbetsplatserna Sjöfartens arbetsmarknadsorganisationer Finlands Sjömans-Union, Finlands Skeppsbefälsförbund, Finlands Maskinbefälsförbund och Rederierna i Finland tecknade år 2009 ett så kallat ramavtal, som möjliggjorde användning av arbetskraft från länder utanför EU på finska lastfartyg. Syftet med avtalet, som inte rör passagerarfartyg eller ropax-fartyg som registrerats som passagerarfartyg, var att trygga tillgången till kompetent och kunnig fartygspersonal då det är brist på finländska sjömän. Parternas mål var även att bevara de nuvarande arbetsplatserna och sträva efter att öka antalet arbetsplatser. Ramavtalet i sig självt gjorde det inte möjligt för ett enskilt rederi att på eget initiativ börja använda arbetskraft från länder utanför EU. För det första kan arbetskraft från länder utanför EU endast användas då rederiet registrerar ett nytt fartyg under finsk flagg fartyget behöver i sig alltså inte vara ett nytt fartyg, ett gammalt duger också dvs. då rederiets tonnage under finsk flagg växer. För det andra avtalas detta, liksom hur arbetskraft från länder utanför EU ska fördelas mellan besättning, maskinbefäl och däckbefäl, mellan rederiet och fackförbunden. Andelen arbetstagare från länder utanför EU av personalen på rederiets fartyg under finsk flagg och på fartyget i fråga kan i regel som högst vara en tredjedel. sisältö: som Finnlines, har man enats om arrangemang där man kan ta in besättning från länder utanför EU till ett av rederiets lastfartyg som redan är under finsk flagg som motvikt till att rederiet flaggar in ropax-fartyg i Finland. I samtliga exempel ovan har det gått så att antalet arbetsplatser som det finska handelstonnaget har att erbjuda har ökat. Dessa arrangemang har totalt skapat omkring 290 nya vakanser för finländska sjömän, dvs. cirka 580 arbetsplatser. För arbetstagarna från länder utanför EU har arrangemangen inneburit cirka 115 vakanser och samma antal arbetsplatser, eftersom de enligt internationell praxis är visstidsanställda och det därför finns en arbetstagare per vakans. Antalet arbetsplatser under finsk flagg har därmed ökat med totalt omkring 700. Möjligheten att använda arbetskraft från länder utanför EU enligt ramavtalet, besättningskostnadsstödet enligt lagen om förbättring av konkurrenskraften hos fartyg i sjötrafik, dvs. det så kallade nettolönesystemet, samt det förnyade tonnageskattesystemet har tillsammans lett till att den finska flaggen håller på att återvinna sin internationella konkurrenskraft. Det har i sin tur möjliggjort en ökad inflaggning och skapat en ny tro på den finska handelssjöfartens framtid. Låt oss bara hoppas att de ökade kostnadstryck som orsakas av det nyligen godkända svaveldirektivet och övriga framtida begränsningar av miljöutsläppen inte hotar återhämtningen av sjöfartsnäringen, som fått en så bra start. innehåll: 26 M/s Finnarrow & M/s Finneagle under finsk flagg 29 Välj en fartygsförtroendeman på ert fartyg! 30 M/s Finnsun: Kristine & Ricardo 32 EU planerar regional utsläppshandel för sjöfarten 34 Svavelcirkus i Strasbourg 36 Välkommen på julglögg till Helsingfors och Åbo! Fram till i dag har man avtalat med rederierna att besättning från länder utanför EU får användas på knappt 20 finska lastfartyg. Fartygen har i regel varit flaggade till Finland, dvs. mängden finskt tonnage och antalet arbetsplatser har ökat i takt med dem. I en del undantagsfall har det handlat om ett fartyg som redan varit under finsk flagg Simo Zitting och som satts tillbaka i trafik efter en lång ordförande uppläggningsperiod. Med vissa rederier, Matros Anders Johansson, M/s Finnarrow, sidan MS MS 25

14 NYHETER FRÅN REDERIERNA Lättmatros Topias Thurén. Rederiet Finnlines En brytningstid Finnlines flotta under finsk flagg har utökats med sex fartyg under det senaste året. Förhandlingarna med rederiet fortsätter. text och bilder: Saana Lamminsivu I. styrman Mika Lievonen och matros Bengt Laaksonen. M/s Finnarrow, som åker från Nådendal till Kapellskär, bytte från svensk till finsk flagg i slutet av september. Fartygets besättning kommer från Finland och Sverige. Arbetsspråket på fartyget är dock engelska. Trafikeringen har kommit igång förvånansvärt väl, säger purser Peter Niemimäki något förvånat. Samma stämning råder i mässen. Många säger att bytet av flaggan i aktern inte har påverkat deras arbete särskilt mycket. Flaggan har bytts ut, men arbetet fortsätter precis som innan, konstaterar matros Bengt Laaksonen. Fasta anställningar värdesätts De flesta i fartygets besättning erbjuds en fast anställning, vilket många säger sig värdesätta i en tid av korttidsarbeten. Innan det här var jag visstidsanställd på ett annat av Finnlines fartyg, så den fasta anställningen som de erbjuder nu känns riktigt bra, säger lättmatros Valtteri Salokannel glatt om sin nya arbetsplats. Däckbesättningen är inalles positiva till den finska flaggen. Det känns bra; däckpersonalen har ett bättre avtal under finsk flagg, säger matros Anders Johansson och båtsman Anton Elgh. Anders och Anton bor i Sverige. Den finska skatten pressar svenskarnas löner rejält, vilket irriterar dem. Det är ett skäl till att många av deras gamla arbetskamrater inte sökte arbete under finsk flagg. Det är spännande att se hur mycket av lönen som blir kvar i handen den första lönedagen, säger de i väntan på den första konkreta lönespecen. Det finska kollektivavtalet innehåller många olika tillägg, så det gäller att kolla lönespecen noga. M/s Finneagle under finsk flagg I början av oktober flaggade rederiet Finnlines in ro-ro-passagerarfartyget M/s Finneagle under finsk flagg. Dessförinnan seglade fartyget under svensk flagg. Besättningen på M/s Finneagle är helfinsk. Toni Peltola arbetar som mat- ros på fartyget och berättar att man kommit igång bra med arbetet. På M/s Finneagle följer man det fartygsspecifika kollektivavtal som förhandlats fram av Finlands Sjömans- Union. "Antalet arbetsplatser som erbjuds av den finska handelsflottan har ökat. Dessa arrangemang har totalt skapat omkring 290 nya vakanser för finländska sjömän, dvs. cirka 580 arbetsplatser. ledare, sidan 25 Matros Toni Peltola. 26 MS MS 27

15 NYHETER FRÅN REDERIERNA Arbetsspråk engelska: Var och en gör så gott den kan Arbetsspråket på Finnarrow är engelska. Vilka tankar väcker det bland besättningen? En del tycker att det är uppiggande att prata engelska: man lär sig något nytt genom ett nytt språk, och ordförrådet växer med tiden. Yngre är bättre på engelska då de har läst det länge i skolan. För äldre personer kan det vara svårt till en början om man inte använt det i arbetet tidigare. Kollektivavtal för utrikesfartens däcks- och maskinmanskap samt ekonomipersonal sitter på väggen på Finnarrow och står för närvarande på finska och svenska. Besättningen vill även ha ett eget, fartygsspecifikt avtal så snart som möjligt. M/s Finnarrow TANKAR OM BEMANNINGSPOLICYN Oavsett om man läst språk eller inte kan man inte undvika missförstånd. Språket som talas på fartygen är ett slags sjömansengelska som alla förvrider till sin egen stil, men huvudsaken är att arbetet går som det ska. Det jobbigaste är alla svåra termer, som kollektivavtalsterminologin. Arbetsgivare, som äro bundna av kollektivavtal, skola anslå detsamma på arbetsplatsen, står det i paragraf 12 i lagen om kollektivavtal. Purser Peter Niemimäki. I. styrman Mika Lievonen, överstyrman Jussi Andersson, lättmatros Topias Thurén och matros Bengt Laaksonen i Nådendal. (Männen på bilden har inget med artikeln nedan att göra.) Sjömännens budskap till rederiet är att de i första hand borde erbjuda jobben till personal från EU och framför allt till finländare när ett nytt fartyg registreras under finsk flagg. Om arbetskraftsbyrån har arbetslösa sjömän just nu borde de i första hand erbjuda dem jobben, lyder besättningens budskap. Besättning från andra fartyg i rederiet Finnlines, som M/s Finnhawk och M/s Finnkraft, har flyttat över till Finnarrow. En av dem vill vara anonym: Vi får se hur bemanningsläget ser ut i finska rederier om fem år: Det så kallade ramavtalet skulle från början bara gälla På Finnarrow är man glada över att tonnaget under finsk flagg för närvarande befinner sig i tillväxt. nya fartyg som skulle flaggas in i Finland, kritiserar han. Vid besättningsförhandlingar ska personal från det egna landet, alltså finländare, vara i kvalificerad majoritet. För Finnarrow ser läget annorlunda ut. Fartyget är nämligen registrerat som passagerarfartyg, vilket ramavtalet inte ens kan tillämpas på. Fartyget har redan erbjudit många nya jobb åt finska sjömän. Det märks dock att sjömansresurserna håller på att minska. I Finland gick det helt galet en gång i tiden när man minskade antalet utbildningsplatser för sjömän. I dag väljer allt fler unga en akademisk karriär, konstaterar maskinchef Pentti Huttunen, som seglat på världens alla hav. Tiderna och lösningarna är svåra och flerdimensionella. På Finnarrow är man glada över att tonnaget under finsk flagg för närvarande befinner sig i tillväxt. Vi befinner oss i en brytningstid. Det är bara att ta en dag i taget och hoppas på att den finska sjöfarten fortsätter att ha medvind även i framtiden. Huvudförtroendemannen hjälper och ger råd Ta gärna kontakt med Finnlines huvudförtroendeman Seppo Heiskari om du behöver råd i kollektivavtalsfrågor. Seppo hjälper både enskilda medlemmar och hela besättningar. Seppo kan nås på och via e-post på Finnlines huvudförtroendeman Seppo Heiskari Välj en fartygsförtroendeman på ert fartyg! Heiskari uppmuntrar besättningar att välja en fartygsförtroende-man på de fartyg i rederiet som ännu inte har en. De nya fartygen som registrerats under finsk flagg bör välja en fartygsförtroendeman så snart som möjligt, så att de kan sprida all informati genom en enda kontaktperson. 28 MS MS 29

16 NYHETER FRÅN REDERIERNA Finnsun chief cook Ricardo A. Berdos spent five years with Finnlines under the Swedish flag, so he's already familiar with Scandinavian culture. Six months at sea The workers from outside the EU working on Finnish vessels do a six month sea tour. It s a long time, but still shorter than the periods served under many other flags. TEXT & PICTURE: Saana Lamminsivu Six months is alright, say many of the Filipinos. They understand that rotation and three week tours are only possible for those living in Finland, as it's quite a long commute from Manila. A hope of tour rotation still shines through from the way they talk. One day, perhaps. Kristine and Ricardo Finnsun chief cook Ricardo A. Berdos and messwoman Kristine Paron have left Manila for the freezing Baltic waters. Before joining Finnlines Kristine worked on a cruiser sailing under the French flag. Her first Finnish vessel was the M/s Finnbreeze, which left her with good memories. Kristine says that she's studying the Finnish culture through observation and adaptation. Finns appear to be rather quiet. Or maybe it s just the language barrier reducing our communication. But people are always individuals", Kristine notes. It s also important to get feedback from your work. I want people to tell me if I m doing something wrong in the kitchen. The only woman on the freighter Kristine is the only woman on the freighter. What do people back home in Manila think of this? In the Philippines, men and women have the same jobs, just like in Finland. But working on a freighter is less common for a woman. In the Philippines, men and women have the same jobs, just like in Finland. Kristine s brother and sister are sailors, too, which originally gave her the idea of going to sea. My brother and sister are working on smaller passenger ships. I can now say I m the only real sailor in the family, Kristine boasts. She says that she keeps in close contact with her family, especially her mother. We SMS each other and communicate through Skype and Facebook. The phone cards offered by the Finnish Seamen's are excellent, too, I use them all the time." A land of darkness Both Kristine and Ricardo want to learn more about Finnish culture. What do you Finns do at Christmas? Do you spend the holidays inside? It's so dark then, too", the image in Ricardo s mind seems to amuse him. It s true, of course. I tell him Finns normally spend one evening with family and relatives to enjoy a Christmas dinner together. Christmas is interesting to Ricardo and Kristine because they are both Catholic and Christmas is an important holiday for them. Their next Christmas will be spent onboard a Finnish ship, which will certainly mean a fantastic Christmas dinner together with the whole crew. M/s Finnsun M/s Finnsun är en av rederiet Finnlines nya fartyg som tillverkats vid Jinling Shipyards varv i Kina. I Nordsjö hamn lastas tiotals dragbilar och grävmaskiner ombord. Destinationen för lasten är S:t Petersburg. Där brukar man också alltid bunkra, eftersom bränsle är billigare i Ryssland än i Finland. Läs hela artikeln: > på svenska > M/s Finnsun M/s Finnsun M/s Finnsun is one of the new vessels built by shipping company Finnlines at the Jinling Shipyard in China. Dozens of tractor heads and excavators will be loaded onboard the vessel at the Vuosaari port. The destination of this valuable cargo is St. Petersburg. There the boats are always bunkered as well, as fuel is cheaper in Russia than in Finland. Read the whole story in English: > in English > M/s Finnsun The Finnsun deck gang: boatswain Seppo Heiskari, electrician Arthur Pinangay, fitter Jogie Gomez and ordinary seaman John Deocampo. Join the Union! Don t forget to fill in the membership application at the start of your employment! Workers from outside the EU working under the Finnish flag can join the Finnish Seamen Union. More information on joining the Seamen s Union: > In English. More information is also available from your ship's shop steward. > In English Information on joining the Seamen's Union 30 MS MS 31

17 SJÖFARTEN & EUROPEISKA UNIONEN Priset på sjötransporter kan komma att nästan fördubblas de kommande åren: EU planerar regional utsläppshandel för sjöfarten De nya miljökraven på sjöfarten och deras effekter på fraktpriserna: EU planerar för närvarande en ny kostnadsbomb för sjöfarten i samma klass som svaveldirektivet: utsläppshandel. text och bilder: Saana Lamminsivu 2013 Strängare energieffektivitetskrav för nya fartyg (EEDI, reducering av CO2) Regional utsläppshandel för sjöfarten är en av olika alternativa modeller som syftar till att minska fartygstrafikens utsläpp i EU-området. EU-kommissionen ska lämna in en proposition i frågan i början av nästa år. Kostnaden för utsläppshandel ökar fraktpriserna med procent Risken är att utsläppshandelns kostnadseffekter återigen kommer att slå hårdast mot det fjärran Finland. Man har uppskattat att utsläppshandeln skulle höja fraktpriserna på sjötransporter i Finland med procent, konstaterar Sauli Hievanen, näringspolitisk expert på FFC. Svaveldirektivet förseglades i parlamentet i augusti och tros i sin tur höja priserna på sjötransporter i Finland med procent. EU-kommissionen kommer att lämna in en proposition i början av nästa år rörande alternativ för att minska utsläppen från sjöfarten. Därefter kommer man att inleda en diskussion om alternativen. Målet är att programmet för att minska utsläppen ska träda i kraft år Problemet är att Finland ligger i utkanten av EU. Vi får alltid betala mest, med tanke på att nästan all vår export och import går via sjöss, till skillnad från centrala och södra Europa. För en del EU-länder är sjöfarten ingen stor sak, men för Finland är den det: när man talar om sjöfart talar man om handel, finsk export och framgång i världen. Regleringen av sjöfarten ska vara global, inte regional Trycket på att minska sjöfartens koldioxidutsläpp kommer från IMO. Det är en förlängning av Kyotoprocessen. Utvecklingsländerna och en del stora länder har varit ovilliga att skriva under avtal på bland annat sjöfartssidan. Därför tog EU ännu en gång initiativet och började tala om ett eget utsläppshandelssystem för EU-regionen. Sjöfarten är en internationell verksamhet och bör därför regleras globalt. Sjöfarten ska regleras av Internationella sjöfartsorganisationen IMO, inte av EU, framhäver Hievanen. Nu verkar det som om EU återigen så- gar av grenen den sitter på. För Finland är det nu oerhört viktigt att hålla fast vid sin ståndpunkt när EU ska fatta sitt beslut. Övriga världen bör följa samma spelregler som Europa: det räcker inte att vi minskar utsläppen här. EU ska inte bygga upp egna utsläppssystem för sjöfarten innan den övriga världen förbinder sig att följa dem. Finland är det land i världen som är mest beroende av sjötransporter. När man förberedde svavelutsläppsbegränsningarna tog man ingen som helst hänsyn till Finlands långa transportsträckor eller vinterförhållanden, eller utrikeshandelns beroende av sjötransporter. Misstagen med svaveldirektivet får inte upprepas Misstagen som gjordes vid behandlingen av svaveldirektivet får inte upprepas: Finland måste nu ta gemensam ställning och presentera sin ståndpunkt för EU. De nya begränsningarna inom sjöfarten är viktiga frågor för den finska nationalekonomin som statsministern bör ta upp på EU:s toppmöten. Utsläppsbegränsningar för tvättvatten och lastrester i torrlastfartyg. Kräver att hamnarna investerar i mottagningsutrustning. Förbud mot utsläpp i specialområden av obehandlat toalettavfall från passagerarfartyg. Träder i kraft 2013, gäller nya fartyg fr.o.m och gamla fr.o.m Behandlingen av ballastvatten blir stegvis obligatorisk i alla regioner i världen Strängare svavelutsläppsbegränsningar i specialområden, som Östersjön Strängare kväveutsläppsbegränsningar för nya fartyg i specialområden: 3 5 procent högre fraktpriser Ekonomiska styrmetoder för utsläpp av växthusgaser inom EU-området eller globalt: procent högre fraktpriser. * (Listan visar de viktigaste förändringarna) Europeiska kommissionen beslutade om förlängning Direkt efter att denna artikel skrevs meddelade EU-kommissionen den 1 oktober 2012 att de vill samla in mer information om olika alternativ och lämna ett förslag i frågan först i början av nästa år. Betalar sjöfarten för andras föroreningar? Sjöfarten är en energieffektiv transportform som står för mindre än 3 procent av de globala CO 2 -utsläppen. Det som är oroande i miljöavtalsförhandlingarna i Kyoto är att man föreslagit att framför allt sjöfarten ska samla in medel för att finansiera projekt för att minska utsläppen inom andra sektorer. Rederierna i Finland stödjer bunkeravgiftsmodellen IMO har framhävt tre olika ekonomiska styrmetoder: utsläppshandel, en bunkeravgift och en fond samt modeller som baseras på energieffektivitet. Rederierna i Finland betraktar bunkeravgiftsmodellen som det bästa alternativet. Genom den skulle man samla in medel i en fond. Bunkeravgiftsmodellen betraktas av näringslivet som det enklaste, mest förutsebara och mest transparenta systemet. Det skulle även behandla mindre rederier rättvist och inte kräva så mycket administrativt arbete i rederierna. 32 MS MS 33

18 NYHETER FRÅN EUROPEISKA UNIONEN Svavelcirkus i Strasbourg Svaveldirektivet antogs utan något ståhej med rösterna i Strasbourg den 11 september. Kommer den 11 september att bli en domedag för den finska sjöfarten och industrin i EU-kärnan? text: Petri Kosonen, Strasbourg BILD: European Union 2012 Omröstningen i EUparlamentet var en ren formalitet. Frågan hade tagits upp i förhandlingar i Internationella sjöfartsorganisationen IMO ända fram till april Gränsen för svavelutsläpp från fartyg i särskilt känsliga sjöområden, som Östersjön, Nordsjön, Engelska kanalen och den nordamerikanska kusten, är 0,1 procent från och med På övriga hav (t.ex. Medelhavet) är den 0,5 procent från och med 2020, vilket dock kan flyttas till För och emot Även om intresseorganisationerna hade varit vakna och även om Anu Vehviläinen (mitten), trafikminister i Vanhanens regering när beslutet fattades, hade informerats i tid eller fått rätt information hade man inte kunnat påverka IMO:s beslut. Med undantag för Estland och Finland har samtliga Östersjöländer även Ryssland skrivit under IMO:s svavelbegränsningsavtal. EU-parlamentet hade ingen del i Londonbaserade IMO:s beslut. De finska EU-ledamöterna motsatte sig som förväntat direktivet med 8 4, men söndringen syntes även i de större grupperna. Socialdemokrafternas Mitro Repo berättar att han först hörde talas om svaveldirektivet för ett par år sedan. Han röstade dock emot det, till skillnad från Liisa Jaakonsari från samma grupp, som i en YLE-gallup konstaterade: Hade jag röstat emot så hade det bara varit en demonstration. Samlingspartiets Sirpa Pietikäinen och SFP:s Nils Torvalds röstade också för ett godkännande av svaveldirektivet. Rapportör Satu Hassi, som i Finland betraktats som moder till hela svaveldirektivet och som tagit upp frågan i parlamentet, höll en debatt under öppnings- och avslutningsanförandet. De grönas andra representant Tarja Cronberg var på konferensresa på Cypern när omröstningen ägde rum. Minimal diskussion i parlamentet Det intressanta är att de parter som motsatte sig svaveldirektivet allra mest (med undantag för Sannfinländarnas Sampo Terho) inte tog ställning i debatterna som hölls före omröstningen. Var de alltså så realistiska att de visste att det inte var lönt att rösta emot, eller spelade de bara teater för den finska befolkningen för att kamma in löspoäng? Svaveldirektivet orsakade inget stort drama i Strasbourg i debatten som hölls före omröstningen. Direktivet om öronmärkning av nötkreatur väckte desto hetare känslor. Representanterna för de större länderna, som Tyskland, Frankrike och till och med öriket Storbritannien, ställde sig ganska likgiltiga till direktivet. Den riktiga cirkusen hölls nog snarare på Arkadiebacken istället för i Strasbourg. text och bilder: Saana Lamminsivu tre polska sjömän hade lönefordringar på uppemot euro Anställningsvillkoren på cementtransportfartyget M/s Envik åsidosattes grovt I somras åsidosattes anställningsvillkoren grovt på Finlands enda cementtransportfartyg. M/s Envik. I juni kompletterades besättningen på Envik med två polska lättmatroser. Den 17 augusti började även en polsk kadettpraktikant med vaktmästarbehörighet på fartyget och arbetade som lättmatros. Polackerna kom från bemanningsföretaget SMT Ship Management & Transport Ltd Limassol från Cypern. Sjömansanställningsavtal som påminde om ITF:s allmänna TCC-avtal upprättades för de nya sjömännen på Envik. Anställningsavtalen var dock olagliga och innehöll flera brister. De angav bland annat inte storleken på övertidsersättning. De polska lättmatroserna arbetade på Envik i tre månader, och under den tiden arbetade de mer än tio timmar per dag och även på veckosluten. Till slut framkom det att en av de polska sjömännen bara hade fått euro i månadslön och en annan euro. Den tredje kadetten, som började arbeta den 17 augusti, fick bara 980 euro i månaden i handen. Mellan år 1983 och 2004 hette fartyget Envik, varefter det hamnade hos sin nuvarande ägare och fick namnet KCL Ballerina. År 2010 bytte man tillbaka till Envik. Lönefordringarna direkt i handen på fartyget M/s Envik seglar under finsk flagg, och det Mariehamnbaserade företaget ASP Ship Management Scandinavia Oy ansvarar för dess bemanning. Därmed ska fartyget följa finska anställningsvillkor. ASP Ship Management konstaterade att de bara ansvarar för anställningsvillkoren för de finländska sjömän som de hade hand om. Sjömans-Unionens ombudsman/itfinspektör Ilpo Minkkinen bestämde sig för att reda ut polackernas lönefordringar. Den polska ITF-inspektören informerades också om lönefordringarna på Envik. Till slut visade det sig att de tre polska sjömännen hade gått miste om en stor summa pengar. Två av dem hade lönefordringar på euro var, och den tredje på euro. Lönefordringarna för de tre sjömännen uppgick till totalt euro. Man krävde att sjömännen skulle få pengarna direkt i handen på fartyget. En polsk teknisk inspektör från SMT Ship Management som samtidigt befann sig på Envik hotade att ta lönefordringarna från sjömännen direkt på fartyget. Man lyckades dock få läget under kontroll, och de polska sjömännen fick sina uteblivna lönefordringar direkt i handen på fartyget. Därefter skjutsade Minkkinen dem till flygplatsen, så att de kunde åka hem till Polen när den tillfälliga anställningen upphörde. 34 MS MS 35

19 Arbetslöshetskassan informerar Transportbranschens Arbetslöshetskassa Besöksadress: Broholmsgatan 3 5, gatuplan, Helsingfors Postadress: PB 65, Helsingfors Telefonjour tel. (09) mån fre kl fax:(09) Transportbranschens Arbetslöshetskassa Arbetslöshetskassans kundtjänst är öppen: Vardagar kl (september april) Välkommen på julglögg! Helsingfors Såsom under tidigare år bjuder vi våra medlemmar på julglögg på Unionens kontor i Helsingfors, John Stenbergs strand 6. Pannan är varm onsdagen den kl Välkommen! Åbo Välkommen på julglögg onsdagen den kl på Unionens kontor, Mariegatan 6 b, 5 vån. Vrooom! Deltagarna på Sjömans- Unionens förtroendemannakurs röjde upp dammet på kartingbanan efter en lång, studiefylld dag. Unionens förtroendemannakurs erbjuder mycket information kring kollektivavtalsfrågor och -lagstiftning! Ta en titt på nästa års kurslista och delta, du med! Förtroendemannautbildning 2013 Finlands Sjömans-Union ordnar särskild förtroendemannautbildning åt de som valts till förtroendemän. Kurserna är till för alla som sysslar med förtroendemannauppgifter. Frågor och svar om insjuknande Jag är medlem i arbetslöshetskassan och har fått sjukdagpenning från FPA i snart 300 dagar. Min rätt till sjukdagpenning upphör den 30 september Vad ska jag göra efter det? Anmäl dig som arbetssökande på arbets- och näringsbyrå senast den 1 oktober Skicka in din första ansökan till kassan för de första två veckorna som du är arbetslös. Skicka även in ett löneintyg för minst 34 veckor innan du började uppbära sjukdagpenning från FPA. Ansök om invaliditetspension. Om du har ett giltigt anställningsförhållande, behöver kassan ett intyg från arbetsgivaren som visar att de inte kan erbjuda något arbete som motsvarar din arbetsförmåga. Om du har fått dagpenning från kassan direkt innan du började uppbära sjukdagpenning från FPA behöver du inte skicka in de tidigare uppgifterna igen. Bör jag skicka ansökningar medan jag är sjuk, och om jag bör, hur ska jag förfara? Fyll i ansökningarna normalt även under sjukdomstiden, eftersom du kan ha rätt till arbetslöshetsförmån under FPA:s självrisktid angående sjukdagpenning (insjuknandedagen + 9 därpå följande vardagarna). Anmäl alltid din egen Arbets- och näringsbyrå om din sjukledighet, så att den kan skicka ett utlåtande om hur länge sjukskrivningen pågår. Efter detta behöver du inte skicka ett läkarintyg till kassan. Om du är sjukskriven mer än 10 dagar och du beviljas sjukdagpenning, har du inte rätt till arbetslöshetsförmån under samma period som du får sjukdagpenning och du behöver inte skicka ansökningar till kassan. Efter sjukledigheten kan du skicka ansökningar till kassan som tidigare års tidningsförmån på löntagartidningar Unionens medlemmar beviljas tidningsförmån för prenumerationer på löntagartidningar. Storleken på förmånen beror på hur ofta tidningen utkommer. Tidningsförmånen för år 2013 följer FFC:s rekommendationer och är 25 euro för rikstäckande löntagartidningar, 15 euro för löntagartidningar som utkommer minst 2 3 gånger i veckan i pappersformat. m e d l e m s f ö r m å n m e d l e m s f ö r m å n FFC:s kulturfonds stipendier för 2013 FFC:s kulturstipendier kan sökas av medlemmar och fria grupper inom Finlands Sjömans-Union. Från och med den finns ansökningsblanketten och närmare instruktioner på Folkets Kulturfonds webbplats: Blanketten bör fyllas i på nätet, skrivas ut och undertecknas och därefter skickas till det egna fackförbundet, d.v.s. Sjömans-Unionen senast den på adressen: Kulturstipendier Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand Helsingfors Kulturfonds webbplats: Fördelningen av kulturstipendierna kungörs 14 februari 2013 på FFC:s webbplats, samt i FFC:s tidningar Löntagaren och Palkkatyöläinen. Samtliga sökande får också ett personligt meddelande. Kursansökningen Kursansökningen görs på fackföreningsrörelsens kursansökningsblankett. Ansökningsblanketter får du från förtroendemän, från Sjömans-Unionens kontorer eller på Unionens hemsidor: > på svenska > utbildning > förtroendemannautbildning Kurser Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän Luottamusmiesten jatkokurssi Luottamusmiesten jatkokurssi Luottamusmiesten täydennyskurssi / Kompletteringskurs för förtroendemän Vidare uppgifter om förbundets utbildningsverksamhet ges av Kenneth Bondas tel , e-post: 36 MS MS 37

20 In MEMORIAM Pursimies Seppo Jallu Jalonen Syntyi Turussa. Menehtyi äkilliseen sairaskohtaukseen Turussa Albatrossi joka lepäämättä liitää se sinun sielusi on juuri kukaties. Taivaan sinessä saat vapaana nyt liitää, Rakas ystävämme vanha pursimies Jallun seilausura alkoi Bore III:ssa Vuosien kuluessa tutuksi tulivat sekä mantereen että Ahvenanmaan varustamot. Kierros täyttyi Boren Marissa 2006, hänen jäädessään eläkkeelle. Kaipaamaan jäivät: Toni, Sari, Mimmi, Emma, Kalle ja Ebba sekä lukuisa ystäväjoukko. KIITOS Kiitos kaikille, jotka muistitte täyttäessäni 50 vuotta. Kiittäen, Kari Natunen Suuret kiitokset M/s Finnmaidin klubilaisille upeasta taulusta. Kebe Matti minimasa Lahti kiittää. Kiitoksia työkavereille M/s Cinderellalla, M/s Mariellalla ja M/s Gabriellalla. Hyvin voidaan. Marina & Lennart Göransson SYNTYMÄPÄIVÄT ELÄKKEELLE Kiitos muistamisesta M/s Finnkraftin porukalle jäädessäni friivahtiin. Esa Virta Kiitän Finnlines Oyj:n konttoria sekä M/s Finnladyn työkavereita hienoista lahjoista jäädessäni eläkkeelle Merja Arola AMMATTIOSASTOT ILMOITTAVAT Sisä-Suomen osasto (001) Syyskokous Aika: tiistai klo Paikka: Hotelli Pietari Kylliäinen, Olavinkatu 15, Savonlinna Kokouksessa toimihenkilövalinnat seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Tervetuloa! Pikkujoulut Aika: la klo Paikka: Savonlinnan Teatteri, Olavinkatu 13, Savonlinna Illallinen: teatterin jälkeen ravintola Pietari Kylliäisessä, Olavinkatu 15 Pikkujoulut alkavat la klo 13 Savonlinnan Teatterissa esityksellä Mustat Kalat, joka perustuu Eeva Tenhusen vuonna 1964 ilmestyneeseen samannimiseen dekkariin. Teatterin jälkeen nautitaan illallinen ravintola Pietari Kylliäisessä. Ilmoittautumiset mennessä Paavo Auviselle, p ja Seppo Immoselle, p Huom! Pitkänmatkalaisia sponsoroimme majoituskuluissa. Tervetuloa niin osaston jäsenet kuin eläkeläiset puolisoineen! Sydämellinen kiitos Viking Linelle ja M/s Mariellan henkilökunnalle kuluneista vuosista ja muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Marja Latvakoski Kiitokset M/s Silja Serenaden porukalle jäädessäni eläkkeelle. Nyt maistuu Min**u. Kiitos. Hannu Hakala P.S. Se Venttiili on hieno. Pohjoisen osasto (002) Syyskokous ja pikkujoulut Aika: lauantai Paikka: Lapland Hotel Sirkantähti, Kittilä (tark. os. Levintie 1640, Sirkka, Toimikunta kokoontuu klo 15 ja osaston kokous klo 16 alkaen. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Pikkujoulut samassa paikassa klo 19 alkaen. Ilmoittautumiset mennessä Asko Juntuselle, p Lounais-Suomen osasto (006) Syyskokous Aika: torstai klo alkaen Paikka: Maariankatu 6 b, 5. krs., Turku Käsitellään sääntömääräiset asiat. Arvotaan mukava palkinto osallistujien kesken. Jäsenemme, tervetuloa! Pikkujoulut Aika: la ja la klo alkaen Paikka: Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, Turku Runsas joulupöytä ja pikkujoulushow, viihdyttäjänä bilebändi Jean S. Hinta osaston jäsenelle 50 euroa ja avecille 65 euroa. Lippuja rajoitetusti, joten toimi nopeasti! Lipun voit varata Turun toimistolta, p. (02) (Maariankatu 6 b, 5. krs.). Lippujen lunastus viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa. Itäkustin osasto (007) Syyskokous Aika: ma klo Paikka: Kotkan toimisto, Puutarhakatu 12, Kotka Toimistolla on samana päivänä päivystys ja kokouksessa on myös paikalla Unionin toimitsija, joka kertoo liiton ajankohtaisista asioista. Osasto kustantaa syyskokoukseen, , osallistuville pikkujoulumaisen aterian klo alkaen kokouksessa ilmoitettavassa ravintolassa. Tervetuloa! Länsi-Suomen osasto (008) Osaston puheenjohtajan ehdokasasettelukokoukset Ajat: ma , ma ja ma Tilaisuudet alkavat klo Paikka: SMU:n Unionin toimisto, Pitkäkatu 43, Vaasa Tule paikan päälle, näin vaikutat! Hallitus Koulutus: TILINAUHAN lukeminen Aika: tiistai klo (koulutuksen kesto 3 tuntia) Paikka: SMU:n Unionin toimisto, Pitkäkatu 43, Vaasa Länsi-Suomen osasto järjestää koulutusta, jossa opetellaan lukemaan tilinauhaa. Kouluttajana toimii SMU:n toimitsija Carita Ojala. Koulutuksen toteutuminen edellyttää vähintään 6 henkilön osallistumista. Ilmoittautumiset viimeistään mennessä Kari Nurmirinnalle, p tai Osasto tarjoaa koulutuksen jälkeen ruokailun. Oman etusi nimissä, tervetuloa! PS: kannattaa olla nopea! Syyskokous Aika: pe klo Paikka: SMU:n Unionin toimisto, Pitkäkatu 43, Vaasa Tarjoilua! Pikkujoulut Aika: la kello Paikka: Ravintola Strampen, Rantakatu, Sisäsatama, Vaasa Paikkoja rajoitetusti. Viimeinen ilmoittautumispäivä klo 16 mennessä Sakari Mattilalle, p tai sähköpostitse: Paikkoja rajoitetusti. Ei jälki-ilmoittautumisia! Hinta jäsenelle: 35 ja hinta avecille: 45. Maksu ennen juhlia osaston tilille: NORDEA Tervetuloa! Kahvit merieläkeläisille nisun kera! Aika: maanantai kello Paikka: Pitkäkatu 43, Vaasa (liiton toimisto) Muista ilmoittautua viimeistään perjantaina mennessä / Kari Nurmirinta p tai Etelä-Suomen osasto (009) Syyskokous Aika: ti klo 12 Paikka: osaston toimisto (Linnankatu 13, Helsinki) Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Pikkujoulut Aika: ke klo 18 alkaen Paikka: Tulisuudelma, Hertaksentie 2, Vantaa Ohjelmassa pikkujoulubuffet, tanssia, seurustelua sekä arvontaa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä Mikko Ervastille, s-posti: tai p Osallistumismaksu (jäsenet 40 / avec 50 ) sisältää ruoan ja juoman. Tervetuloa! pekan pähkinät koonnut: Pekka Mantere 1. Kuinka monta merimiesterveyskeskusta on Suomessa? a) 9 b) 11 c) Missä on Nahkiainen-niminen pohjamajakka? a) Porin edustalla b) Raahen edustalla c) Oulun edustalla 3. Kenen esittämä olikaan Merimiehen preivi -levy? a) Jori Malmsten b) Eino Grön c) Olavi Virta 4. Minä vuonna on perustettu Suomen Laivakauppiaitten yhdistys? a) 1896 b) 1926 c) Mikä on nimeltään Merimieseläkekassan asiakaslehti? a) Myrskylintu b) Albatrossi c) Merikotka 6. Niilo Wällärin syntymästä tuli kuluneeksi? Suuret Kiitokset M/s Silja Serenaden Ystävilleni, jotka synttärieni , Ikaalisten Kylpylä Virkistysviikonloppu Arvokasta tietoa sinun eläkkeestäsi! Matkailu- ja huolinta-ala (010) Aika: pe klo Syyskokous 7. Kuinka monta naista valittiin kunniaksi passittivat minut Siperian Sisä-Suomen osasto järjestää jäsenilleen ja (tilaisuuden kesto noin 2 tuntia) Aika: la klo SMU:n uuteen hallitukseen? junaan. eläkeläisille puolisoineen virkistysviikonlopun Paikka: SMU:n Unionin toimisto, Paikka: Ravintola Teini, a) 2 Jukka Heiskala, 60 v. (27.8.) Ikaalisten Kylpylässä. Paikkoja on varattu yhteensä 30 kappaletta, joten ilmoittaudu Pitkäkatu 43, Vaasa Uudenmaankatu 1, Turku b) 3 Tietoa tarjoaa Mikaela Björklund Merimieseläkekassasta. Tilaisuuden toteutuminen edellyttää työpaikoilla mennessä. Kokouksessa Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilmoittautuminen c) 4 nopeasti. Viikonlopun aikana pyritään järjestämään myös teatteri-ilta Tampereella. KULTAMERKIT vähintään 10 hengen osallistumista. Tilaisuudessa tarjoilua. Ilmoittautumiset viimeistään töksentekoon! Kokoukseen osallistuville valitaan mm. hallitus. Osallistu ja vaikuta pää- Ilmoittautumiset mennessä Kunnas Jaana Paavo Auviselle, p ja Leinonen Marko mennessä Kari Nurmirinnalle, tiedossa Jouluyllätys. Seppo Immoselle, p p tai Tervetuloa! Tervetuloa! 38 MS Tervetuloa runsaslukuisesti! MS 39 a) 115 v b) 120 v c) 125 v Oikeat vastaukset: 1c, 2b, 3a, 4c, 5b, 6a, 7b

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY Muista allekirjoittaa jäseneksiliittymislomake heti työsuhteen alussa! Suomen Merimies-Unioni SMU ry perustettiin vuonna 1916. Unionin jäsenet työskentelevät

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen Oletko mökkiomistaja? Haluaisitko vuokrata mökkisi venäläisille turisteille? Helposti Tuottoisasti Turvallisesti Me tarjoamme keinon! majapaikka.fi kallista.ru Se on Helppo Tuottoisa Turvallinen Me tarjoamme

Lisätiedot

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Meriympäristön suojelua koskeva sääntely Tarvitaan kansainväliset säännökset, jotka koskevat kaikkia

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN OHJE 10.2.2016 KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN Yleisohjeet Nämä ohjeet on annettu meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) perusteella maksettavan

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus TES: 313001 Suomen Merimies Unioni SM-U ry Työehtosopimuspöytäkirja Merenkulkulaitos 6.2.2008 Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus Osapuolet ovat uudistaneet Merenkulkulaitoksen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa Tiimi Tapio Pitkäranta Toimitusjohtaja Tek.lis., Dipl.ins Valtteri Maja Tekniikka ja tuotekehitys Tekn. yo. Antti Bergholm Liiketoiminnan kehitys Dipl.ins.,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot - nykytila Suomalaisille merenkulun asiantuntijoille tehdyn

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 210/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE

OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE TERVETULOA TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON ASIAKKAAKSI! Työ- ja elinkeinotoimistoa kutsutaan lyhenteellä TE-toimisto. TE-toimiston asiakkuuden

Lisätiedot

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten YHDISTYS: Merkitse tähän kohtaan HAL RASTITA: Uusi jäsen jos liityt ensimmäistä kertaa Hätäkeskusammattilaisten liittoon EDELLINEN LIITTO JA EROAMISPÄIVÄ, mikäli kuulut johonkin toiseen liittoon HALiin

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Sijoittumista koskevat säännöt

Sijoittumista koskevat säännöt Esikoulu Pedagoginen hoitotoiminta Kuva: Patricia Hagelin Sijoittumista koskevat säännöt Enköpingin kunta SÄÄNNÖT 22.11.2012 SKN2012/338 Koululautakunnan vahvistama 22.11.2012 Nykyinen enimmäismaksun

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Lolan Eriksson Hallitusneuvos 25.2.2015 Yleissopimuksen tausta Torjutaan alusten painolastivesien ja sedimenttien mukana leviäviä

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

7.5.2013. Asiakasnumeron haltija on vastuussa tilauksesta ja vastaa laskun maksamisesta toimitusehtojen mukaisesti Oriolalle.

7.5.2013. Asiakasnumeron haltija on vastuussa tilauksesta ja vastaa laskun maksamisesta toimitusehtojen mukaisesti Oriolalle. Henkilökunta asiakasnumerohakemus Sivu 1/5 Hyvä vastaanottaja Oheisella lomakkeella voitte hakea henkilökunta asiakasnumeroa sekä muuttaa asiakastietojanne. Asiakasnumeron saaminen edellyttää, että asiakas

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D

Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D S&D Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä SISÄLLYSLUETTELO 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 Yhteystiedot Mitro Repo Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen

Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen - yleistä periaatteista Kesätilaisuus 31.8.2010 Ulkomaan yksikkö Sirpa Mattila Opiskelijana ulkomailla Alle vuoden ulkomailla tilapäisesti, esim. opiskelijavaihdossa

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

Töihin ja työnhakuun ulkomaille

Töihin ja työnhakuun ulkomaille Töihin ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen 31.8.2010 Sisältö Yleiset edellytykset Töihin ulkomaille Hakemuksesta Suomeen sosiaaliturvaan kuuluminen edellytykset Hakemuksetta Suomen sosiaaliturvaan kuluminen

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Luottamuksellinen kyselylomake

Luottamuksellinen kyselylomake Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Pienoisopas pohjoismaalaisille hotelli-, ravintola-, catering- ja turismialan (HRCT) rajatyöntekijöille tai työtä hakeville

Pienoisopas pohjoismaalaisille hotelli-, ravintola-, catering- ja turismialan (HRCT) rajatyöntekijöille tai työtä hakeville Pienoisopas pohjoismaalaisille hotelli-, ravintola-, catering- ja turismialan (HRCT) rajatyöntekijöille tai työtä hakeville 1 Pohjoismaissa HRCT-alalla on järjestäytyneitä työntekijöitä seuraavissa ammattiliitoissa,

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Terminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen työaika on

Lisätiedot

NUORTEN KESÄTYÖPASSI 2015

NUORTEN KESÄTYÖPASSI 2015 NUORTEN 2015 KESÄTYÖPASSI Mikä on kesätyöpassi? Kesätyöpassi on tarkoitettu sinulle 1.1.1997-30.6.2001 välillä syntynyt hartolalainen nuori. Työsuhteen pituus on kolme viikkoa välillä 2.5.-31.8.2015.

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 2014 syksy

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 2014 syksy Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 2014 syksy 1. Hakijan nimi ja tämän lomakkeen täyttäjän tiedot Pyydämme antamaan tässä vanhemman / huoltajan, jonka haluatte antaa ensisijaiseksi YFU:n yhteyshenkilöksi,

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2016 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 01.02. 05.02. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Liite 3 Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimus 1/8 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Liite 3 Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimus 1/8 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Liite 3 Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimus 1/8 ULKOMAANLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS JOHDANTO Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

MERIKARVIAN SATAMA. Satamamaksutaksa

MERIKARVIAN SATAMA. Satamamaksutaksa MERIKARVIAN SATAMA Satamamaksutaksa Satamamaksutaksaa koskevat yleiset määräykset 1. Satamamaksutaksan mukainen lasku on maksettava laskussa mainittuun eräpäivään mennessä. Viivästyskorko on korkolain

Lisätiedot

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä 6.9.2012 Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena Jenni Storgård 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden kehitys Merenkulun ominaispiirteitä Merionnettomuudet

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT

POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT Kesätöihin otetaan: v. 1994-1997 syntyneitä polvijärveläisiä koululaisia ja opiskelijoita, jotka jatkavat opintojaan syksyllä 2013 ja jotka eivät ole saaneet muuta

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Kotoutumiskorvaus [Etableringsersättning]

Kotoutumiskorvaus [Etableringsersättning] Kotoutumiskorvaus [Etableringsersättning] Klicka här, skriv ev. Undertitel Voit saada kotoutumiskorvausta, jos olet vastikään muuttanut Ruotsiin. Kotoutumiskorvaus on raha, jota sinulle maksetaan, kun

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Rikkidirektiivin toimeenpano

Rikkidirektiivin toimeenpano Rikkidirektiivin toimeenpano Jorma Kämäräinen Johtava asiantuntija Meriympäristö ja turva-asiat Teollisuuden polttonesteet Tampere, 9.-10.9.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. LUENNON AIHEET

Lisätiedot

Rannikkoalueen öljyntorjunta myös valtiovallan vastuulla. Kotkan Höyrypanimo 6. maaliskuuta 2007

Rannikkoalueen öljyntorjunta myös valtiovallan vastuulla. Kotkan Höyrypanimo 6. maaliskuuta 2007 Rannikkoalueen öljyntorjunta myös valtiovallan vastuulla Kotkan Höyrypanimo 6. maaliskuuta 2007 SÖKÖSSÄ täysi käsi Kymenlaakson AMK merenkulku, Kymenlaakson pelastuslaitos ja Kaakkois- Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

YKSIÖT: 437,17-455,66 /kk KAKSIOT: 559,90-785,67 /kk KOLMIOT: 802,82 925,77 /kk NELIÖT: 984,29 1007,80 /kk

YKSIÖT: 437,17-455,66 /kk KAKSIOT: 559,90-785,67 /kk KOLMIOT: 802,82 925,77 /kk NELIÖT: 984,29 1007,80 /kk AS. OY OULUN SONAATIN VUOKRA-ASUNTOJEN HAKEMINEN Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä omistaa As. oy Sonaatin asunnot. Sonaatin asukkaiksi valitaan kaiken ikäisiä henkilöitä. Kaikki hakijat ovat hakuvaiheessa

Lisätiedot

Lärplattformen Ohjeita huoltajalle

Lärplattformen Ohjeita huoltajalle Utbildningskontoret Lärplattformen Ohjeita huoltajalle Utbildningskontoretin (koulutustoimiston) kaksi Lärplattformen -palvelua koskevaa asiakirjaa on käännetty englanniksi, suomeksi ja arabiaksi. Toinen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI

MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI Perusturvalautakunta 112 03.10.2007 Perusturvalautakunta 127 21.11.2007 Kunnanhallitus 645 10.12.2007 MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI 649/21/211/2007 PERUST 112 Matti Pohjola

Lisätiedot