Lausunto Etelä-Savon maakuntaohjelman luonnoksesta

Transkriptio

1 1 kaupunginhallitus , liite A SAVONLINNAN KAUPUNKI Lausunto Etelä-Savon maakuntaohjelman luonnoksesta Savonlinnan kaupunki ja Savonlinnan Yrityspalvelut Oy antavat yhteisen lausunnon Etelä-Savon maakuntaohjelmasta. Etelä-Savon maakuntaliitto pyytää arvioimaan erityisesti sitä, vastaavatko ohjelmassa esitetyt toimenpiteet Etelä-Savon lähivuosien kehittämistarpeisiin, puuttuuko jokin toimenpide, voidaanko jokin toimenpide poistaa. TL1 Menestyvä yritystoiminta Yritysten kehittämisen osalta ohjelma vastaa yleisesti ottaen hyvin Savonlinnan tavoitteita. Konkreettisia toimia osaavan työvoiman, kasvuyritysten sekä myös start-up -yritysten kehittämiseksi tarvitaan. Voisiko maakunta esimerkiksi tukea alueellisen start-up rahaston perustamista maakunnan painoalojen yritystoiminnan edistämiseksi. Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kysynnän kasvattamisen (2.1.2) osalta suurin mahdollisuus tuleville vuosille on monikerroksisen puurakentamisen lisääntyminen ja siihen tarvittavien uusien tuotteiden ja palvelukokonaisuuksien kehittäminen. Uusia toiminta- ja kehittämistapojen löytämiseksi on kyseenalaistettava nykyinen klusteriajattelu, joka perustuu pitkälti raaka-ainepohjaiseen lähtökohtaan. Tulee synnyttää uudentyyppinen, prosessilähtöinen kehittämismalli, jota ohjaavat käyttäjätarpeet ja markkinat. Matkailu- ja palvelutulon kasvattamisen (2.3.) osalta ohjelma vastaa yleisesti ottaen Savonlinnan matkailun kehittämisen tavoitteita. Erityisen tärkeää on yritysten liiketoiminnan kehittäminen, kansainvälistyminen ja Saimaayhteistyön kehittäminen. TL2 Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö Valmisteilla oleva innovaatiokärjet kokonaisuus (painopiste 3) vastaa hyvin Savonlinnan tavoitteisiin ja kaupungissa on useita kehitysorganisaatioita (Metla, Savonlinnan Yrityspalvelut Oy ml. 3K-tehdas, LUT Savon yksikkö materiaalifysiikka sekä MAMK:in kuitulaboratorio), jotka voivat merkittäviltä osin olla toteuttamassa maakuntastrategiaa osaltaan. Lisäksi Savonlinna

2 painottaa yritysten ja tki-yksiköiden konsortiohankkeiden ja alueellisen Tekesrahoituksen vaikutusta ohjelman toteuttamisessa. Luonnonvara-alojen yksiköiden merkitys tutkimustoimijoina on huomattava, esimerkiksi Metla, joka on mukana innovaatiokärkityössä. Savonlinnassa on jo Itä-Suomen yliopiston puitteissa Suomen matkailututkimuksen huippuyksikkö, joka tekee painoaloillaan kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja julkaisee kymmeniä tieteellisiä artikkeleita maailman johtavissa matkailututkimuksen julkaisuissa. Suomessa ehdottomasti tarvitaan Lapin yliopiston lisäksi toinen matkailututkimusyksikkö, jollainen on jo muodostunut Etelä-Savoon. Tämä on selkeästi todettava, ja lisättävä matkailututkimus listaan kansallisesti merkittävistä osaamiskeskittymistä. On epäjohdonmukaista, että matkailu on mukana avainalana, mutta maakunnassa tehtävä korkeatasoinen ja kansainvälinen matkailututkimus sivuutetaan tutkimuksen ja innovaatioympäristön kehittämisen toimintalinjassa kokonaan. Rambollin maakuntaohjelman pohjaksi laatima Älykkään erikoistumisen raportti keskittyy teknisiin aloihin sekä Mikkelissä edustettuina oleviin osaamisaloihin. Raportti on vajavainen eikä peilaa kokonaisvaltaisesti maakunnan huippututkimuksen ja innovaatio-osaamisen ja palveluliiketoiminnan potentiaalia. Useat kansallisen tason osaamiseen ja innovaatiokykyyn liittyvät strategiat ja ohjelmat painottavat luovuuden, sosiaalisten ja palveluinnovaatioiden merkitystä taloudellisen elinvoimaisuuden synnyttäjinä. Osaavan työvoima saatavuuden turvaaminen (painopiste 1,tpk 2) -osaan halutaan seuraavat lisäykset o Luodaan maakunnallinen ennakointimalli, joka ottaa huomioon yritysten kasvu- ja kehittymisedellytykset rekrytoinnin näkökulmasta (Pestuutori-malli) o Jalkautetaan ennakointitietoa oikea-aikaisen ja onnistuneen päätöksenteon tueksi o Vahvistetaan laadullista ja joustavaa ennakointia o Haetaan uusia malleja maailmalta (visionäärinen ennakointi) o Luodaan mittaristo laadullisen ja joustavan ennakoinnin tueksi TL3 Uudistuva hyvinvointi Toimintalinjan perustavoite, että Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta, on äärimmäisen haasteellinen. Palvelujen laatu ja vaikuttavuus (painopiste 1) toimenpidekokonaisuudet ovat kattavat, sillä osaavan työvoiman ja palvelujen saatavuus, uudet palveluinnovaatiot, hyvinvointiyrittäjyys sekä nuoret ja lapsiperheet on huomioitu. Tavoitteena tulee olla maakunnan hyvinvointialan systemaattinen kehittäminen kumppanuuspöytämallilla, jossa kaikki osapuolet ovat mukana. 2

3 3 Maakunnallisina toteutuksina tulevat maakunnan esiselvityshankkeen mukaisesti hoiva- ja kotipalveluyritysten verkostomainen kehittäminen ja hyvinvointimatkailu. TL4 Hyvä toimintaympäristö Toimintalinjan perustavoite, että Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta on oikea. Samoin avaintoimenpiteet, jotka ovat investointien saaminen ja vesistöjen tilasta huolehtiminen. Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen (painopiste 1) Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistamisessa tulisi edetä vahvuudet edellä (Saimaa, kaupunkiseudut, kärkitapahtumat); ei maakuntakärjellä. Näin ollen Maakunnan imagon vahvistaminen (tpk 1.1.) tulisi otsikoida esimerkiksi Vahvuuksiin perustuva imagon vahvistaminen, jossa lisätään mm. kärkitapahtumien tunnettavuutta ja tuodaan esille arjen sujuvuutta pienillä kaupunkiseuduilla. Toimintaympäristön vetovoiman vahvistamiseen (tpk 1.2.) sisältyvät toimenpiteet ovat tärkeitä: keskustojen kehittäminen ja Saimaa-teemaan kytkeytyvän maankäytön vahvistaminen on kannatettavaa. Savonlinna on järvimatkailun pääkaupunki, joka verkostoituu muiden keskuksien kanssa. Erikokoiset keskukset tuottavat lisäarvoa toinen toisilleen. Toimenpiteen tulisi sisältää sekä laadukkaat suunnitelmat että infrastruktuuri-investoinnit. Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen (painopiste 2) Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittämisessä keskeisiä ovat ohjelmassa jo mainitut toimenpiteet o VT5 Mikkeli-Juva yhteysväli ja VT14 Savonlinnan liikennejärjestelyjen 3. vaihe (Laitaatsalmen silta tiejärjestelyineen ja syväväylä) o Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen o päätieverkon parantamiseen tähtäävä suunnitteluvalmius o raideyhteyksien nopeuttaminen Näiden lisäksi Savonlinnalle tärkeät hankkeet ovat: o Olavinkadun investointi, Nojanmaan liittymä, VT14 Parikkala-Juva yhteysväli o lentoliikenne o raideliikenteen henkilöliikenne Pieksämäelle. o Kaupallisen vesiliikenteen (rahtiliikenne ja matkailuliikenne) edellytysten parantaminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen. Liikennejärjestelmän kehittämisessä uusien joukkoliikennemallien edistäminen on välttämätöntä niin, että pienissä keskuksissa ja haja-asutusalueella voidaan asua, harjoittaa elinkeinotoimintaa ja keskuksien välillä liikkua (koulumatkat, harrastukset, asiointi). Alemman tieverkon kunnossapidossa elinkeinoelämän kannalta tulee huomioida maa- ja metsätalouden lisäksi matkailuyritykset ja -keskukset, jotka sijaitsevat taajamien ulkopuolella.

4 4 Koko maakuntaan tulee saada käyttövarmat tietoliikenneyhteydet. On huomioitava, että tämän päivän moderni maatalous tarvitsee luotettavat ja nopeat laajakaistayhteydet. Tonttipalvelun tehostaminen (painopiste 3) Yleisperustelut ja kehittämistoimenpiteet ovat kannatettavia. Matkailuelinkeinon integrointi osaksi taajamien suunnittelua tukee paitsi elinkeinoa niin myös pienten keskuksien elinvoimaa. Maakunnassa on erittäin tärkeää varmistaa, että hallintorakenteiden muuttuessa pienet keskukset säilyvät elinvoimaisina. Ovatko ohjelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet sen sisältöisiä, että organisaationne voi olla mukana niiden toteuttamisessa? Millä tavalla? Savonlinnan Yrityspalvelut Oy osallistuu maakuntaohjelman toteuttamiseen elinkeinopoliittisten tavoitteiden osalta. Yrityspalvelut vastaa Savonlinnan kaupunkistrategian toteuttamisesta elinkeinojen kehittämisen osalta. Roolit ohjelman toteuttamisessa ratkaistaan tapauskohtaisesti. Miten arvioitte ohjelman valmisteluprosessin toimivuutta oman organisaationne näkökulmasta? Sana on vapaa Maakuntastrategia- ja ohjelmatyön voisi aloittaa siten että ensimmäisenä kaupungit päivittäisivät omat kaupunkistrategiansa, jonka jälkeen maakuntaliitto tekisi virkamiestyönä pohjaesityksen, jossa maakuntastrategia/ ohjelma kattavasti vastaa kaupunkien näkemystä strategisista linjauksista. Prosessin aikana nähdään yhteiset nimittäjät ja yhteen soviteltavat tavoitteet. Näin saadaan maakuntaohjelmalle varsinaisten demokraattisten toimijoiden (kaupunkien valtuustot) painoarvo. Osallistumismahdollisuudet ovat olleet laajat, mutta kaupunkien kehitysyhtiöiltä olisi voinut pyytää jo ohjelmatyön alkuvaiheessa elinkeinoelämää koskevat tulevaisuuden kehittämissignaalit, jolloin kehittämistä voidaan fokusoida elinkeinoelämälähtöisesti. Maaseutuelinkeinoja halutaan kehittää yhtenä maakunnan avainalana (ohjelman sivu 58). Tämä edellyttää maaseutuohjelmien laatimista ja ajantasaistamista, joissa etsitään myös maaseudun tulevia vetovoimatekijöitä. Toimintalinjan 3 (Uudistuva hyvinvointi) resurssien jaossa huomioitava riittävästi yritystoiminta ja kansalaistoiminta. Läpileikkaavana teemana tulisi huomioida luovat toimialat, luovien alojen ja muiden toimialojen osaamisen yhdistäminen ja edellytykset monialaisten yritysverkostojen syntymiselle. Useat kansallisen tason strategiat ja ohjelmat

5 5 painottavat luovuuden, sosiaalisten ja palveluinnovaatioiden merkitystä taloudellisen elinvoimaisuuden synnyttäjinä. Hyvät koulutusmahdollisuudet, kuten opettajankoulutus Savonlinnassa mahdollistaa pätevien opettajien saannin Etelä-Savossa. Opettajankoulutus vaikuttaa maakuntaan myös aktiivisen kokeilu- ja tutkimustoiminnan kautta. Yhteisten kehitys- ja tutkimushankkeiden avulla eri toimijoiden kanssa, kuten Lusto, Punkaharju, Savonlinnan sivistystoimen, Ooppera tuetaan monipuolisten oppimisympäristöjen rakentamista ja kehittämistä. Samalla saadaan monipuolisesti eri toimijoita mukaan, jolloin voimme vahvistaa Savonlinnan alueen näkyvyyttä ja aktiivista toimintaa yhdessä, koskee koko Etelä-Savoa. Vaikutukset yritystoimintaan ja tulevaisuuden työelämään on suora, kun uusia toimintatapoja on mukana opettajankoulutuksessa. Vaikutus luovien alojen yritystoimintaan on laajaa, koska kampukselta lähtee työntekijöitä monille eri aloille, ei ainoastaan opettajaksi. Langattoman verkon rakentamien Savonlinnaan, kesällä kansainvälinen näkyvyys paranee, kun Oopperan kävijöille ja muille olisi tarjota langaton yhteys miettikää näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa tämän kautta ja myös tarjoaisi uuden mahdollisuuden peruskoulun oppilaille sekä toisen ja korkeaasteen opiskelijoille jalkautua kaupunkiin oppimaan eli oppiminen laajenisi luokkahuoneen ulkopuolelle tätä kautta myös kaupungin tunnettavuutta internetin välityksellä voisi tarjota ulkopuolisille. Myös opiskelijoiden halukkuuteen tulla opiskelemaan Savonlinnaan vaikuttaa laajalti langattoman verkon tarjoamat mahdollisuudet. Sujuvaan arkeen kuuluvat myös langattoman verkon toimivuus ja saatavuus. Hyvinvointiin liittyvät myös mahdollisuudet oppia ja opiskella erilaisissa oppimisympäristöissä eli puhutaan myös teknologisesti tuetuista oppimisympäristöistä. Tulevaisuuden työelämän tehtävissä tulevat korostumaan vuorovaikutustaidot, tiedonhankinta, yhteisöllinen asiantuntijuus ja uuden oppiminen. Opettajankouluttajilla on näillä alueilla merkittävää osaamista jonka kehittymistä, tutkimista ja soveltamista maakunnan elinkeinoihin tulee tukea. Tästä esimerkkinä toimivat käynnissä olevat tutkimus ja kehityshankkeet Metsä oppimisympäristönä kokonaisuuden ympärillä, jossa toimijoina ovat olleet OKL, Savonlinnan kaupunki ja maakunnan metsäalan asiantuntijaorganisaatiot.