ESITYKSEN PÄAASI AL UNEN SISÄLTÖ

Transkriptio

1 Hallituksen esitys Eduskunnalle perhepoliittisen tyosuhdetur van kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄAASI AL UNEN SISÄLTÖ Pienien lasten hoidon kehittämistä koskevaan hallituksen esitykseen liittyen ehdotetaan tässä hallituksen esityksessätyösopimuslakia muutetta vaksi siten, että työntekijällä olisi oikeus lapsen hoidon vuoksi saada hoitovapaata vanhempainrahakauden jälkeen siihen saakka, kun lapsi täytta.* kolme vuotta Hoitovapaata voitaisiin ehdotuk sen mukaan pitää enintään kaksi jaksoa työntekijää kohden vähintään kaksi kuukautta kerrallaan Tämä merkitsisi sitä, että lapsen vanhemmat voisivat pitää hoitovapaata yhteensä enintään neljä jaksoa hoitaakseen alle kolmevuotiasta las ta Työntekijän olisi ilmoitettava työnantajallc hoitovapaan alkamisesta, pituudesta ja jaksotta misesta hoitaakseen alle kaksivuotiasta lasta viimeistään kuukautta ennen vanhempainloman päättymistä ja hoitovapaan käyttämisestä tämän lälkeen viimeistään kuukautta ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi siten, että nykyisen 258 arkipäivän pituisen äitiysrahakauden 100 ensimmäiseltä ar kipäivälta suoritettaisiin lapsen äidille äitiysrahaa ja sen jälkeen 158 arkipäivältä joko lapsen äidille ui isälle vanhempainrahaa Lapsen syntymän yhteydessä suoritettaisiin lapse, isälle edelleen vähintään 6 ja enintään 12 arkipäiviltä isyvsra haa Esityksen mukaan myös niin sanotuille avoisille voitaisiin suorittaa isyys- ja vanhempainrahaa Työsopimuslakia muutettaisiin vastaavasti siten, että synnytysloman ja sitä vastaavan loman sijaan tulisivat äitiys-, isyys- ja vanhempainloma Vanhempainlomaan liittyvä, työntekijän ilmoitusvelvollisuutta seka loman jaksottamista koskevat säännökset siirrettäisiin sairausvakuutus asetuksesta työsopimuslakiin Samalla säädettäisiin vanhempainlomaan liittyvä ilmoitusvelvollisuus koskemaan myös lapsen äitiä Työntekijällä olisi ehdotuksen mukaan oikeus pitää vanhempamloma enintään kahdessa jaksossa Jakson vähimmäispituudeksi ehdotetaan 12 arkipäivää Vanhempainloman alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta olisi ilmoitettava työnantajalle mikäli mahdollista kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua lapsen syntymästä Ehdotetut muutokset koskisivat myös ottovanhempia Vuosilomalain sanamuotoa ehdotetaan muu tenavaksi siten, että siinä viitattaisiin synnytysloman ja sitä vastaavan loman sijasta äitiys-, isyys ja vanhempainlomaa koskeviin säännöksiin Hoi tovapaan ajalta vuosilomaa ei kertyisi Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1985 Hoitovapaa ehdotetaan kuitenkin toteutettavaksi lapsiluvun mukai sesti asteittain siten, että kaikilla alle kolmevuotiaiden lasten perheillä olisi oikeus hoitovapaaseen vuoteen 1989 mennessä

2 SIS AL LY SI I t T T I l O YLEISftÄUS TELl'I I. hvitvkven»htnvkunnallinrn merkitys 2 Nvkwntn tilanne ia avianvalmistelu 2 I lamvaadant Virkarhti» atvorhtovopimukvet 2 > Ka»tamo a kokrmukviamuistamats 2 4 A*ianvalmistelu tvitykvcn talmirirllivrt saikutulwet 4 Muiia cvitvkvccnvaikuttaviascikk«*»a V Vo. nmlo YKSI IriSKOHTAISCTPtaUSTHUT I. Iakirhiloiuvtrn ptnnlflui I I Iaki tvo«*pimuvlainmuu ttam ilta I 2 I.akivuosilomalain4 t n a Sivu 4 '»nil I 4 Laki sairausvakuutuslainmuuttamisesta '» I 4 Iaki my' ii vanhempainrahan maarasta vuonna i h > I AM1TKSTII 1 I aki tvavopimuslainmuuttamisesta.. II 2 Lakivuosilomalaint n muuttam isesta J. Lab sairausvakuutuslainmuuttamisesta M 4 I aki Htyt M vanhempainrahanmaarastavuonna 19 u n r 1 Laki työsopimuslainmuuttamisesta 2 laki vuosilomalain\ \ n muu ttam ilta 4 Lakisairausvakuutuslainmuuttamisesta r 2( 21

3 Y i H s p m v r m T I. Esityksen yh te is ku n n allin en m cr k iip Hallituksen eduskunnalle 25 paivana maalis kuuta 1980 antamissa perhepoliittisessa selonte.»ssaon korostettu työelämän a perhe-elaman tarpeiden a vaatimusten nykyista parempaa vh teensovicamista Selonteon mukaan äitiysrahan maksukausi pidennettäisiin 14 kuukauteen siten, rttä 9 'umeisen kuukauden osalta vanhemmat voisivat sopia siitä, kumpi vanhemmista ii kotiin hoitamaan lasta Myös eduskunta on useaan otteeseen edellyttänyt aitiysrahakauden pidentämisiä 13 kuukautta käsittäväksi vanhempainlomaksi Selonteossa esitettiin Iisaksi alle kolme vuotiasta lasta kotona hoitavan työsuhdeturvaa parannettavaksi siten eiti tyonteknalla olisi oikeus tänä aikana hoitaa lasta kotona työsuhteen katkeamatta Hallituksen esityksen tarkoituksena on parantaa pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia lastenhoidon iriestamiseksi Kun eräänä syynä naisten eriarvoiseen asemaan työelämässä on se. rttä naisten katsotaan päaasia»savastaavanlasten hoidotta, on vanhempainloma ir esielyia kehiin taessapyrittävä siihen, että molemmille vanhem mille luodaan tasavertaiset mahdollisuudet osallistua lastenhoitoon laman vuoksi ehdotetaan etti nykyisen 258 arkipäivin äitiysrahakauden 100 ensimmäisen arkipaivan lälkeen vanhemmat voisivat UK päättää kummalle vanhemmista vanhempainrahaa suoritetaan lasten koti hoi dontuen käytön mahdollistamiseksi ehdotetaan pienten lasten hoidon kehittämistä koskevaan hallitukseen esitykseen liittyen, että toisella lapten vanhemmista olisi oikeus saada hoitovapaata vanhempainrahakauden talkeenkm lapsen hoi don vuoksi siihen saakka kun lapsi täyttii kolme vuotta Äitiys- a isyyslomaa koskevaa siannostoi on seka sen sisällyttämistä työsopimuslakiin tolloin työntekoa saisi selville oikeutensa a velvollisuu tensa työlainsäädännöstä Samaten ehdotetaan vastaavanlaisen menettelytapasaannoston sisällyt tamistä työsopimuslakiin myös hoitovapaan osalta I sitystä laadittaessa <m i pyritty ottamaan huomioon sekapienten lasten vanhempien etti työnantajien tarpeet kehittämällä erityisesti vanhem pamlomaan ja hoitovapaaseen liittyvää ilmoitus velvollisuutta ja jaksottamista koskevaa sainnos toi 2. N yky in en u lan n e ja asian vai m istel u 2.1 Lainsaadanio Työsopimuslain (320/70) 34 :n mukaan nais puolisella työntekijällä. onka raskauson kestänyt vahmtiin 180 paivaa. on oikeus saada synnytyslomak" se aika. ohon hänelle sairausvakuutus lain mukaan 'ulevan aitiysrahakauden katsotaan kohdistuvan La.n 34 a f) n perusteella myös lapsen isällä ja ottovanhemmilla on oikeus synny tyslomaa vastaavaanlomaan aikana, jolta sairaus vakuutuslain mukaan suoritetaan äitiysrahaa Synnytyslomalla tai vastaa alla lomalla olevan työntekijän erityinen irtisanomissuoja perustuu työsopimuslain 37 ään. onka mukaan työnan taja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta 34 <jn I momentissa tarkoitetun taikka työehtosopi muksin tai työnantajan ia työntekijän kesken sovitun emntiin 12 kuukautta kestävin synnytys loman aikana eiki myöskään 44 a ^ ssatarkoite tun loman aikana Sairausvakuu.uslain (464/64) mukaan imysra haa suoritetaan 258 arkipiivilti siten, etti 25 arkipäivii suti kohdistuu laskettua synnytysaikaa edeltäviin )a 233 arkipäivii siti seuraavaan ai- viime vuosina asteittain muutettu vanhempainlo kaan. Äitiysrahaa suoritetaan KM) ensimmäiseltä maiarjestelman suuntaan Vanhempainloman arkipaivalti lapsen äidille Tamin jilkeen iitiysrahaa voidaan suorittaa vihintiin 25 a emntian menettelytapasiinnoston kehittäminen on kui lenkin jiinyt sairausvakuutuslainsaidinnon varaan Tissi hallituksen esityksessä ehdotetaan le. joka on avioliitossa lapsen äidin kanssa a joka 100 arkipäivältä äidin suostumuksella lapsen isal kyseisen menettelytapasaannoston kehntamisii ei asu hänestä erilliin välien rikkoutumisen

4 vuoksi kun isä on lapsen Kudon takia poissa ansiotyöstä lai muusta kodin ulkopuolella suoritettavasta työttä Samoin rdellytvkstn voidaan äitiysrahaa suorittaa lapsen isälle myös lapsen svntvman vhtevdessavähintään kuudelta ta enin taan 12 arkipäivältä johoin äitiysrahakausi lyhc ner vastaavasti Ottoaidille suoritetaan airivsrahaa enintään 234 arkipäivältä. joista ottoaidin puolisolle voidaan suorittaa aitivsrahaa enintään 100 arkipäivältä Sairausvakuutusasetuksen (473/63) mukaan isälle suoritetaan äitiysrahaa maksukausittam si ten. että ensimmäiseen maksukauteen sisältyy vähintään kuusi ia enintään 12 arkipäivä* sekä seuraavun maksukausiin kuhunkin 25 arkipäivää Näin ollen isä voi pitää aitiysrahakauden 100 ensimmäisen arkipäivän (aikeen synnvtvslomaa vastaavaa lomaa tai 100 arkipäivän taksoissa Työstä poissaolon on oltava vhtaiaksoista kunakin maksukautena Ilmoitus työnantaialle isän laamisestä lapsen syntymän yhteydessä pois ansiotyöstä on tehtävä sairausvakuutusasetuksen mukaan vähintään kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa Mvöhemmin pidettävän synnytyslomaa vastaavan loman osalta isän on ilmoitettava lapsen syntymän lälkeen niin pian knn mahdollista työnanta tamasta työsopimuslaissa säädetyn synnytysloman ja sitä vastaavan loman aikana 2.2. Virkaehto ja tyoehtomiptmukset Valtion yleisen virkaehtosopimuksen mukaan naispuoliselle virkamiehelle myönnetään hake muksesta raskauden ja synnytyksen vuoksi virka vapautta äitiysrahakaudeksi el» enintään 258 arkipäiväksi. oista '2 arkipäivii i n palkallista virka vapaata Aitiysrahakauden atkoksi voidaan nan puoliselle virkamiehelle hakrmuksesta myöntää palkatonta virkavapautta enintään to kuukaudek si Virkavapautta raskauden ia synnytyksen perus teella on haettava kirjallisesti vumeistain 70 päiviä ennen laskettua synnytysaikaa Miespuoliselle virkamiehelle myönnetään vai non virkaehtosopimuksen mukaan hakemuksesta palkatonta virkavapautta lapsen hoitoa vanen aiaita. jolta hänelle sairausvakuutuslain 23 Vn mukaan suorin taan aitivsrahaa Lapsen syntymän yhteydessä pidettävää virkavapautta on haettava vähintään kuukautta ennen laskettua synnytvsai kaa Myöhemmin pidettävää vanhempainlomaa vanen on virkavapautta haettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kuukautta en nen aiotun vanhempainloman pitämistä Valtiovarainministeriön yleiskirjeen (P 5674/ 1901) mukaan isän pitämällä vanhempainlomalla talteen työstä poisjäämisestä viimeistään kuitenkin kuukautta ennen asianomaisen maksukauden alkamista Jos ilmoitus t\ tnantaialle on tehty myöhemmin, se ei kuitenkaan estä äimsrahan ei ole vaikutusta äidin virkavapausaikaan Äidillä ei ole oikeutta palata työhön isän pitämien suorittamista isälle lomien aiaksi ellei tätä ole virka vapauspiitö* a F.della esitetyn mukaisesti 258 arkipäivän pi tehtäessä otettu huomioon, eli viranomaisella ei tumen äitiysrahakausi voidaan käyttää seuraavilla ole*velvollisuutta muuttaa tehtvä virkavapauspaa tavoilla tösta Toisaalta äidin virkavapauspäätöksen 1) Äidille suoritetaan äitiysrahaa koko äitiysra muuttamiselle ei ole estettä, jos virasto tai lako* hakauden ajalta katsoo että se haittaa aiheuttamana voi tapah 2) Isälle suoritetaan lapsen syntymän yhteydessä äitiysrahaa 6 12 arkipäivältä, jolloin äidin etti se paittyv äitiysrahakauden päättyessä, kai tua Jos isin vanhempainloma on sijoitettu siten aitiysrahakausi vastaavasti lyhenee sotaan asianmukaiseksi, että äidille pyritään anta 3) Äidille suoritetaan aitivsrahaa 100 ensim maan mahdollisuus halutessaan keskeyttää virka mäi elta arkipäivältä Jäljellä olevista 158 äitiysrahapaivästa isä käyttää tai 100 arkipäi- päättymistä vapaus ia palata työhön ennen äitiysrahakauden vää ja äiti loput Isa voi takaa käytettävissä olevat Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mu 1(8) arkipaiväa enintään neljään jaksoon Jaksot kaan päävirassaolevalla vakinaisella siranhalnjal voidaan sijoittaa vapaasti 100 ensimmäisen arki la»»n oikeus saada raskauden ja synnytyksen päivän jälkeiselle äitiysrahakauden osalle vuoksi palkallista virkavapautta 72 arkipäiväksi 4) Isalle suontetaan äitiysrahaa seka 2 etti 3 Tämän virkavapauden välittömäksi jatkoksi kohdan mukaisesti myönnetään viranhaltijalle hakemuksesta palka Vuosilomalain (272/73) 3 \ n 5 momentin 5 tonta virkavapautta 18/* arkipäiväksi, tonka ial kohdan mukaan tvössäolopiivien veroisina piivi kemen virkavapaus on kuntakohtaisesti harkm ni pidetiin myös nuti työpäiviä joina tyonteki ä nanvarainen Kunnallisen mallivirkasäännön mu työsuhteen kestäessäon ollut estynyt työtä suorit- kaan virkavapautta raskauden ia synnytyksen

5 vuoksi on haettava viimeistään HOpäivää ennen laskettua synnytysaikaa Työsopimuslain 37 :ssä tarkoitettu työehtosopimukseen perustuva enintään 12 kuukautta kes tävä synnytysloma on mainittu melkein kaikissa STK n ja LTK n liittojen tekemissä työehtosopimuksissa. Työehtosopimus; erusteisen synnytysloman saaminen edellyttää STK n liittojen työehtosopimusten mukaan joko työstä poissaolosta sopimista työt matan kanssa tai työnantajallc tehtävää ilmoitusta, kun taas useimpien LTK n liittojen työehtosopimusten mukaan työntekijällä on oikeus enintään 12 k lukauden synnytyslomaan. ellei se aiheutu töiden järjestelylle potk keukselltsen suuria vaikeuksia 2.3 Käytäntö a kokemuksia muista maista Äitiysrahaa saaneiden isien maara on vaihdellut vuodesta 1978 seuraavasti Alkaneita äitiysrahakausia Äitiysrahaa saaneita ml Osuusalkaneisij äitiysrahakausista% M omi »hl M )h<» m maaliskuusta alkaen Lapsensyntymän yhteydettä äitiysrahaa saanei ta isiä oli vuonna ja heidä.i osuu tensa alkaneista äitiysrahakausista oli?i % Vain lapsen syntymän yhteydessä 53 % isistä piti lomaa 12 arkipäivää ja 18 % 6 arkipäivää Äitiysrahaa ovat isät saaneet äi Jin 100 ensimmäisen arkipäivän jälkeen vuosin i seu raavasti * 19» * l'w' 2) 49 arltipaivu 1 11) 1 26) W )»ht )1 Äitiysrahaa äidin 100 ensimmäisen arkipaivan lälkeen saaneiden isien osuus alkaneista äitiysrahakausista oli vuonna % ia vuonna % Isälle maksettavan äitiysrahan perustana olevat vuositulot olivat keskimäärin mk a puolison tulot vastaavasti mk Seuraavansa taulukossa esitetään vuonna 1982 aitivsrahaa saaneiden isän a heidän puolisoidensa takautuminen vuosituloin mukaan Tuloluokka mk/v Isän tuloi % Puoliton tul.it % I l ) ) ) ).S '<) ,7 2.4 KO ) 0.5 1SO ooo m < ii 0.) 0.0 yhteensä Vastaavaa tilastoa äidin 100 ensimmäisen arkipäivän jälkeen äitiysrahaa saaneiden isien ja heidän puolisoidensa vuosituloista ei ole käytettävissä Muista pohjoi«maista on tilanne vanhempain lomalainsäädännön ja käytännön osalta vertailukelpoisin Ruotsissa Kuotsin vanhempainlomakin (SFS 1978:410) mukaan työntekijällä on oikeus saadavapaata työstä hoitaakseen lasta, joka ei ole täyttänyt puoltatoista vuotta, sekä lyhentää tvoai kaansa kolmeen neljännekseen, kunnes lapsi täyttää kahdeksan vuotta Tätä oikeutta ei ole edottu hoitovapaan ajalta maksettaviin etuuksiin Tämän lisäksi työntekijällä on oikeus hoitovapaaseen ajalta, jolta hänelle maksetaan koko, puoli tai neljännes vanhempainrahaa Näin ollen työntekijä voi pitää myös koko tai puoli hoitovapaata senkin jälkeen kun lapsi on täyttänyt puolitoista vuotta, koska puolet vanhempainrahasta eli 180 päivää on käytettävissä, kunnes lapsi täyttää kahdeksan vuotta Hoitovapaa voidaan Ruotsin vanhempainlomalain mukaan takaa työntekijää kohden enintään kahteen jaksoon kalenterivuodessa isän lapsen syntymän yhteydessä mahdollisesti pitämän enintään kymmenen päivän isyysloman lisäksi Ilmoitus työnantajalle on tehtävä vähintään kaksi kuukautta ennen hoitovapaan alkamista tai min

6 pian kuin mahdollisia Isyyslomasta on ilmoitet lava työnantajalle vähintään viikkoa ennen lo man imrnimr Työntekijällä on oikeus keskeyt tää hoitovapaa ilmoiitämällä siitä mahdollisiin man pian Jos hoitovapaa on tarkoitettu latku maan kuukauden tai enemmän sen keskeyttämi sestäon ilmoiteltava työnantajalle kuukautta en nen työhön paluuta Lisäksi vanhempainloma!* kiin sisältyvät työsuhdeturvaa ja vahinjonkor vausta koskevai säännökset Seuraamasta taulukosta ilmenee isien osuus vanhempainloman käytöstä Ruotsissa lapsen en simmäisenä elinvuotena vuosina Lapsen Itu lymymi perheissä Vanhempainrahaa vumi H""* molemmat saaneeti«ii vanhcmmai amm tvrma lukumäärä Osuus(%) ) ) )0 1)8 11 7) >04 U > Asun valmistelu Vuoden 198* valtion tulo- ja menoarvioehdo tukseen liittyen hallitus päätti esittää työsuhdeturvaa koskevan lainsäädännön muuttamista mm. että toisella lapsen vanhemmista olisi oikeus olla poissa työstä kotona hoitamassa lasta tyosuh teen katkeamatta, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 16 paivana maaliskuuta 1984 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää äitiyslomaan ja sitä vastaavaan lomaan liittyvässä sosiaalivakuutus- ja työlainsäädännössä olevat mahdolliset ristiriitaisuudet ja epäkohdat sekä lehdä selvittelytyön edellyttämät ehdotukset tarpeellisiksi lainsäädäntö ja muiksi toinvnpi teiksi 41 päivään maaliskuuta 1984 men lessa Työryhmässä olivat edustettuina sosiaali- ja ter veysministenö sekä keskeiset työmarkkira ärjcs tot Nyt annettava hallituksen esitys f erustuu tämän työryhmän muistioon (työryhmämuistio 1984 STM 10) vanhempainloman osana Kun vanhempainlomaa a hoitovapaita koske vat säännösehdotukset muodostavat kiinteän kokonaisuuden. on asiat säilytetty sanaan hallituksen esitykseen Hoitovapaata kosk vista sään nösehdotuksista on kuultu työmarkkinajärjestöjä 3. Esityksen ta lo u d e llis et va iku - tu kset Esityksen vaikutukset yritys- ja kansantalouteen sekä valtion ja kuntien talouteen hoituva paan osalta eivät ole syittensa monitahoisuuden vuoksi markkamääräisesti arvioitavissa Ehdotettu isän oikeus vanhempainlomaan merkitsisi 46 arkipäivän lisäystä nykyisin isän käytettävissä olevaan 112 arkipäivään Vaikka isälle maksettava äitiysraha on vuodelta 1984 arviolta keskimäärin noin M) mk enemmän kuin äidille maksettava, ei vanhempainloman pidennyksestä isien osalla aiheutuisi olennaisia sairausvakuutuksen lisäkustannuksia, elleivät isit käyt täisi vanhempainlomaa lainmuutoksen jälkeen huomattavasti nykyista enemmän Jos vanhem painloman käyttöaste isien osalta nousisi ) % nykyisesta, lisäkustannukset olisivat noin 0.8 mil loonaa markkaa Isän vanhempainlomaoikeuden pidentäminen )8 arkipäivällä ei sellaisenaan il meisesti kuitenkaan vaikuttaisi paljoakaan van hempainloman käyttöä lisäävästi, koska vanhem painloman käytön vähäisyys johtuu monista muista perhe elämän ja työelämän yhteetuovitta miseen liittyvistä seikoista 4 M u ita esitykseen va iku ttav ia seikko ja laman hallituksen esityksen hoitovapaata kos kevät säännösehdotukset liittyvät kiinteästi kotihoidontukijärjcstelman kehittämisestä erikseen annettavaan hallituksen esitykseen Hallituksen tarkoituksena on. että ehdotettua hoitovapaata vastaava järjestely erikseen ulotettaisiin koske maan myös julkisoikeudellisessa palvelusuhteessa olevia 5 Vo im aan tu lo 1'udistus on tarkoitettu tulemaan voimaan I päivänä tammikuuta 198^ Hoitovapaa ehdote taan kuitenkin toteutettavaksi lapsiluvun mukai sesti asteittain siten että kaikilla alle kolmevuoti aiden lasten perheillä olisi oikeus hoitovapaaseen vuoteen 1989 mennessä

7 YK SITYI SKO H TAI SET PERI STF.LUT I. Lukich dotu ser n p eru ste lu t I I. Laki työsopimuslain muuttamisesta 34. Äitiys, isyys ja vanhempa in loma sika ho itovapaa Voimassa olevan työsopimuslain 44 ^:n 1 momentin ja 34 a n mukaan työntekijallu on oikeus synnytyslomaan tai sitä vastaavaan lomaan aikana, jolta hänelle sairausvakuutuslain perusteella suoritetaan äitiysrahaa Sairausvakuu tuslain 23 :n mukaan aitivsrahaa suoritetaan vhteensa2)8 arkipäivältä siten, että 2) arkipäivä* siitä kohdistuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltäneeseen )a 233 arkipaivaa sitä välittömästi seuraavaan aikaan Äitiysrahaa suoritetaan 1)8 arkipäivältä lapsen äidille ja 1(H)arkipäiviltä toko äidille tai aikaisintaan KM»arkipäivän kuluttua äitiysrahaoikeuden alkamisesta äidin suostu muksella lapsen isälle. joka on lapsen hoidon takia poissa ansiotyöstä Samoin edellytyksin voi daan äitiysrahaa suorittaa lapsen isälle inyos lap sen syntymän yhteydessä vähintään kuudelta ia enintään 12 arkipäivältä Ottolapsen hoidon vuoksi äitiysrahaa suoritetaan oitoäidille enintään 234 arkipäivältä, joista äitiysraha voidaan suorit taa enintään 100 arkipäivältä ottoä.uin puolisolle Voimassa olevaa 34 :n 1 momentin ja 44 a Vn sanamuotoa ehdotetaan 34 :n 1 momentissa lakiteknisesti tarkistettavaksi siten, että synnytysloman a sitä vastaavan loman si aan tulisivat äitiys-, isyys- ia vanhempainloma (arkistaminen lohtuu siitä, että samanaikaisesti ehdotetun sairausvakuutuslain muutoksen mukaan äitiysraha kauden 100 ensimmäiseltä arkipäivältä suoritettaisiin lapsen äidille äitiysrahaa a sen jälkeen 1)8 arkipäivältä oko lapsen äidille tai isälle vanhem painrahaa Lapsen syntymän yhteydessä suoritettaisiin lapsen isälle vähintään 6 )a enintään 12 arkipäivältä isyysrahaa Ottolapsen hoidon vuoksi suoritettaisiin vanhempainrahaa ottoäidille enin tään 234 arkipäivältä, joista vanhempainraha voitaisiin suorittaa enintään 1(H)arkipäivältä ottoäi Hin puolisolle Kun sairausvakuutuslain muutosehdotuksen mukaan myös niin sanotuille avoimille voitaisiin eräin edellytyksin suorittaa isyys- ja vanhempainrahaa olisi myös heillä oikeus isvvsia vanhempainlomaan Alle kolmevuotiasta lasta kotona hoitavan työntekijän työsuhdeturvaa esitetään paranneita vaksi siten, että työntekijällä olisi oikeus tänä aikana hoitaa lasia kotona työsuhteen katkeamat ta Tämän mukaisesti ehdotetaan, että toisella lapsen vanhemmista olisi oikeus lapsen hoidon vuoksi saada hoitovapaata vanhempainrahakau den jälkeen siihen saakka kun lapsi täyttää kolme vuotta ifoitovapaaoikeuden edellytyksenä olisi lapsen iän lisäksi se. ettei toinen lapsen vanhemmista käytä samanaikaisesti tätä oikeutta Edelleen työstä poissaolon olisi tapahduttava lapsen hoidon vuoksi. Tällöin työntekijä osallistuu lapsensa hoitamiseen siten, ettei tähän käytetä samanlaajuisia muita hoitojärjestelyjä kuin hänen työssäolossaan Oikeus hoitovapaaseen koskisi ehdotuksen mukaan myös ottovanhempia ja niin sanottuja avoisia Työsopimuslakia säädettäessäoli äitiysrahakauteen sidotun lakisääteisen synnytysloman pituus vain )4 arkipäivää Uin säätämisen jälkeen on lakisääteinen synnytysloma kuitenkin pidentynyt 2)8 arkipäivään. Tämän vuoksi voimassa olevaan 44 :n 1 momenttiin sisältyvä säännös synnytysloman päättymisestä aikaisintaan kuuden viikon kuluttua synnytyksestä ehdotetaan tarpeettomana poistettavaksi, koska saannoksen tarkoittamat tapaukset eivät enaa ole mahdollisia oleellisesti pidentyneen äitiysrahakauden takia Samaten ehdotetaan synnytyslomaa koskevien säännösten alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti voimassa oleva 34 n 2 momentti muutettavaksi siten, että synnytysloman aikana tehtävään työhön ja sen keskeyttämiseen liittyvät säännökset rajataan koskemaan lääketieteellisiin syihin perustuvan äitiysloman eli 100 ensimmäisen arkipäivän aikana tehtävää työtä ja sen keskeyttämistä Nain ollen työntekijällä olisi esityksen mukaan oikeus työnantajansa kanssasiitä sopimatta päättää vanhempainlomansa pituus noudattaen kuitenkin ehdotetun 44 a Vn mukaista menettelyä Säännösehdotuksen 4 momenttiin on tehty ehdotetun 1 momentin uuden sanamuodon edellyttämät lakitekniset muutokset

8 54 a Vanhempa in loman taksutiammen /a jalle ilmoitettaisiin vanhempainloman käyttämisestä. sen alkamisesta, kestosta ja jaksottamisesta tyon tek ifjn umtntuwtlvoutiuui Voimassa olevassatyösopimuslaissa tarkoitettua synnytyslomaa yhdellä kertaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa vastaavaanlomaan Inttvvaa ilmoitusvelvollisuutta ia jaksottamista koskevat saannokset sisältyvät Edellä esitetyistä svista työntekijän olisi ehdotuksen mukaan ilmoitettava vanhempainloman sairausvakuutusasetukseen Synnytyslomaa vastaava loma voidaan sairausvakuutusasetuksen käyttämisestä mikäli mahdollista kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa, kuitenkin viimeis- mukaisesti akaa synnytysloman 100 ensimmäisen arkipäivän lalkeiselta ajajta enintään neliaan iak tään kahden kuukauden kuluttua lapsen syntymästä Isyysloman osalta ilmoitusvelvollisuus vas- soon siten, että kunkin akson vähimmäispituus on 2) arkipaivaa Työstä poissaolon on oltava taisi nykyistä sairausvakuutusasetuksen säännöstä yhtäjaksoista kunakin jaksona Ilmoitus tyonanta lisäksi ehdotetaan vanhempainloman taksojen iälle synnytyslomaa vastaavan loman käyttamises määrää vähennettäväksi lapsen vanhempaa koh tä lapsen syntymän yhteydessä on tehtävä vähintään kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa että isän vanhempainloman edellytykseksi asetet- den enintään kahteen Käytännössä on todettu, Jos synnytyslomaa vastaavaalomaa käytetään synnytysloman 100 ensimmäisen arkipäivän jälkei- poissaolo rajoittaa etuuden hyväksikäyttöä Tätu vähintään 25 arkipäivän yhtäjaksoinen tvöstä seltä ajalta. (yönteki)än on lapsen syntymän jälkeen niin pian kuin mahdollista ilmoitettava taan 12 arkipäivää män vuoksi jakson vähimmäispituudeksi ehdote- työnantajalleen työstä pois jäämisestä, viimeis Lainkohtaan ehdotetaan lisäksi otettavaksi tään kuitenkin kuukautta ennen asianomaisen säännös työntekijän oikeudesta pemstellusta syystä muuttaa uy*s- tai vanhempainloman ajankoh takson alkamista Ehdotuksen mukaan siirrettäisiin isyys- ja van taa Perusteltuna syynä isyys- tai vanhempainloman ajankohdan muuttamiseen tulee kyseeseen hempainlomaan liittyvää työntekijän ilmoitusvelvollisuutta työnantajalle sekä jaksottamista koske sellainen ennalta-arvaamaton ja oleellinen muu vat säännökset sairausvakuutusasetuksesta työsopimuslakiin koska sairausvakuutusasetus ei ole ei ole romut ottaa huomioon tehdessään ilmoi tos lapsen hoitamisedellytyksissä ota työntekijä hallinnollisena asetuksena lainsäädännöllisesti oikea menettely työnantajan ja työntekijän välisten ajankohdan muuttamiseen olm esimerkiksi lap- tusta kyseisen loman ajankohdasta Perusteltu syy suhteiden säännöstämiseksi Äitiysloman osalta ei sen tai lap*en toisen vanhemman sairastuminen ehdoteta muutosta nykyisiin säännöksiin joiden tai kuolema taikka lapsen vanhempien avioero tai mukaan työntekijällä ei ole synnytyslomaa koskevaa ilmoitusvelvollisuutta työnantajalle nainen muutos Näin ollen esimerkiksi työnteki muu lapsen hoitoedellytvkstssä tapahtunut olen Sairausvakuutusasetuksen mahdollistama vanhempainloman kävttämisen jaksottaminen saat- vähentäisi työntekijän käytettävissä olevien jakso- jän sairastuminen vanhempainloman aikana ei taisi aiheuttaa monella tavalla ongelmia, varsinkin jos isä käyttäisi 100 arkipäivän vanhempain tuun perusteltuun syyhyn työntekijä voi vedota jen lukumäärää Säännösehdotuksessa tarkoitet loman u«eina jaksoina ja äiti palaisi töihin isän missäkin tapauksissa joissa työntekijä on ilmoittanut työnantajalleen, ettei käytä oikeuttaan van käyttämien jaksojen aikana Työnantajan kannal ta erityisenä ongelmana on ammattitaitoisen sitaisen löytäminen lyhyeksi ajaksi Samaten töiden muuttamista koskeva ilmoitus olisi tehtävä työn- hempainlomaan Vanhempainloman ajankohdan lärjestely muulla tavoin saattaa olla hankalaa antajalle mikäli mahdollista viimeistään kuukaut työehtosopimuksissa olevien töiden uudelleenjärjestelyä rajoittavien määräysten vuoksi Kun äi- ajankohdan muuttamisen «maltaei erityistä ilmoi ta ennen muutoksen toteutumista Isyysloman dillä et nykyisten säännösten mukaan ole velvollisuutta ilmoittaa työnantajalleen vanhempainlodattaminen ei olisi yleensä mahdollista käytettä- tusaikaa voitaisi edellyttää, koska sellaisen nouman jaksottamisesta ei työnantajan tietoon ole vissä oleva aika huomioon ottaen tullut äidin vuosilomaan oikeuttavaa aikaa vähentävänä isän käyttämää osuutta äitiysrahakau kita* Um oittuvtivouuu! Ehdotuksen mukaan 44 b ^ Ho itovapaa* jaksottam inen /a työn te desta Vanhempainloman käyttämisen tulisikin sisällytettäisiin hoitova^ an jaksottamista ja siihen liittyvää ilmoitusvelvollisuutta koskevat saan perustua perheen piirissä ennakolta harkittuun suunnitelmaan Taman vuoksi vanhempamlo nokset työsopimuslakiin Hoitotapaan käyttämisen jaksottamiseen liittyisi samankaltaisia töiden maan liittyvää ilmoitusvelvollisuutta koskevaa säännöstöä olisi kehitettävä siten, että työnanta- järjestelyjä koskevia ongelmia kuin vanhempain-

9 Inman pitämiseen laman vuoksi hoitovapaat* paan käyttämistä koskevaa kuukauden ilmoitus voitaisiin pitää rnmtaan kaksi laksoa ivontrknaa aikaa ei kuitenkaan tarvitsisi voimaantulosäännöksen kohden Tämä merkitsin»itä. rttä lapsen van mukaan noudattaa niissä tapauksissa hommat voisivat pitaa hoitovapaata vhtrrma loissa vanhempainloma päättyisi la.n voimaantulovuoden enintään nrl a laksoa hoitaakseen alle kolmevuoiusta ensimmäisellä kuukaudella lasta Hoitovapaan käyttämisestä olisi»von tekijän, hoitaakseen alle kaksivuotiasta lasta, ilmoitettava 1.2 laki vuosilomal.iin 3 $:n muuttamisesta viimeistään kuukautta ennen van lirmpainloman päättymistä ia hoitovapaan käyttämisestä 3 l Vuosiloman pituus Vuosilomaan oikeut- taman lälkeen viimeistään kuukautta tavaa aikaa koskeva vuosilomalain 3 n 's mo- ennen kuin lapsi täyttää kak-i vuotta Työnteki mentti ehdotetaan muutettavaksi siten, että snna iällä olisi kuitenkin säännösehdotuksen mukaan viitattaisiin synnytysloman ia sitä vastaavan loman oikeus perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan siiasta tässä hallituksen esityksessäehdotet- tiankohtaa Tällaisena syynä hoitovapaan * an tuihin äitiys. isyys- a vanhempainlomaa koske kohdan muuttamiseen tai sen käyttämiseen aikai vun säännöksiin Kun tarkoituksena ei ole lisätä emmin tehdystä ilmoituksesta huolimatta tulisi tyossaolopaivien veroisina päivinä pidettävien vat kyseeseensamankaltaiset seikat kuin vanhem päivien lukua vuosilomaa määrättäessä, ei säännösehdotuksen painloman osalla on edellä esnettv mukaan o*ruaisi huomioon työ- 44 i 4) Työn tek ijä» oikeus p ju t j jika isem sopimuslain ehdotetun 34 (j n I momentin mu r jjn työhön Säännöksen sanamuoto on saatettu kaista vanhempainloman lälkeen pidettyä hoitovapaata lakiteknisesti vastaamaan ehdotetun 44 t n muu niksiä Lisäksi säännöksessä tarkoitettu oikeus palata aikaisempaan tai siihen verrattavaan työhön on ulotettu koskemaan hoitovapaalta palaavaa 1 4 lak i sairausvakuutuslain mu u tu am* si.i tvönteki aa Ehdotetun säännöksen vastainen menettely lohtaisi siihen, että työntekijällä olisi 4 S Lainkohta ehdotetaan muutettavaksi siten, oikeus saada vahingonkorvausta työsopimuslain että aitivsrahaa suoritetaan raskauden ja n mukaisesti synnytyksen perusteella lapsen tai ottolapsen 37 To istaiseksi voimassa olevat sop imukset hoidon perusteella suoritettaisiin voimassa olevan I vosopimuslam 37 n 4 momenttiin on tehty lain mukaisen äitiysrahan siiasta vanhempainra hdotetun 34 n muutoksista johtuvat lakitekniset haa lapsen isälle lapsen syntymän yhteydestä korjaukset Tämän lisäksi erityinen irtisano nykyisin maksettava äitiysraha ehdotetaan muu- missuoja koskisi säännösehdotuksen mukaan tettavaksi isyysrahaksi myös hoitovapaalla olevaa työnteki aa 14 t) Vastaavat muutokset kuin 4 *) aan ehdotetaan Voimaantu losäännös Fienten lasten hoidon tehtäväksi tähän pykälään a sen edellä kehittämisestä annettavaan hallituksen esitykseen olevaan otsikkoon liittyvä oikeus hoitovapaaseen ehdotetaan toteutettavaksi 18 $ lainkohtaa ehdotetaan tarkennettavaksi työntekijän lapsiluvun ja lasten iän siten, että niin sanottu avopuoliso rinnastettaisiin mukaisesti asteittain siten, että oikeus hoituva aviopuolisoon lapsikorotuksen suorittamisen (»salia paaseenolisi kaikilla alle kolmevuotiaiden lasten mhemmillä vuoteen 1989 mennessä Työsuhde 21 Oikeus äitiys a vanhempainrahaan olisi turvan asteittainen voimaantulo olisi (onkin verran edelleenkin naispuolisella vakuutetulla, (onka nopeampi kuin hallituksen vähimmaisaika raskauson kestänyt vähintään 180 päivää a oka aulu kotihoidontuen voimaantulon osalta on asunut Suomessa vähintään mainitun a an I vöntekijällä olisi säännösehdotuksen mukaan välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa Sa ikeus saadahoitovapaata nuorimman lapsen iän nonta "äitiysraha' ehdotetaan muutettavaksi perusteella kuitenkin vain kertaalleen saman lapsen muotoon äitiys- a vanhempainraha Ottoai hoidon vuoksi säännösehdotuksessatarkoitet tuun lapsen yläikärajaan saakka Oikeus hoitovapaaseen dille suomettava etuus ehdotetaan muutettavaksi äitiysrahasta vanhempainrahaksi koskisi vain niitä työntekijöitä. oiden 22 Lainkohtaan ehdotetaan tehtäväksi äi- mhempainloma päättyisi I päivän tammikuuta tiys-, isyys- a vanhempainrahammitysten vaatimat I >8} lälkeen Alle kouluikäisellä tarkoitetaan muutokset Äitiys-, isyys- ja vanhempainra lasta, oka ei ole aloittanut koulunkäyntiä hän suuruus olisi yhtä suun kuin sen saajalle Khdotetussa M b ssa tarkoitettua hoitova- maksettava päiväraha

10 23 lainkohdassa ehdotetaan, etti nykvtscsta äitiysrahan 258 suorituspäivästä 100 ensimmäistä olisivat äidille maksettavaa äitiysrahaa ia 158 Kuraavaa vanhempainrahaa, loka voitaisiin mak* saa oko äidille tai. kuten nykyisinkin, hänen suostumukkllaan lapsen isälle LapKn syntymän yhteydessä isälle nykyisin makkttava äitiysraha ehdotetaan muutettavaksi isyysrahaksi Isän mah dolhsuus saada vanhempainrahaa pitentsi nykyisestä 100 arkipäivästä 158 arkipäivään Vaatimus siitä, etti isän tulee olla avioliitossa lapsen äidin kanssa,ehdotetaan poistettavaksi jotta myös niin sanotuilla avoisilla olisi mahdollisuus osallistua lapknsa hoitoon Näin ollen isyys- ta vanhem pamrahaa voitaisiin suorittaa myös sellaiselle miespuoliselle vakuutetulle, foka elää lap Kn ai dm kanssaavioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessätaloudessa avioliittoa solmimatta Jos isälle on lap Kn syntymän yhteydessä suon tettu äitiysrahaa äidin äitiysrahakautta on lyhennetty vastaavasti Säännöstä ehdotetaan tlsmen nertavaksi siten, että lyhennys koskisi vain 158 arkipäivän pituista vanhempainrahan suontusai kaa Maininnat isälle ia ottmsälle suoritettavan äiti vsrahan maäravtymi Kstä heidän omien työtulo lensa mukaan ehdotetaan tarpeettomina poistettaviksi Nimitysten m uuttum ikn vuoksi tämä Kuraa io 22 $:n sanamuodosta Äitiys-, isyys- ia vanhempainrahaa koskevista vakuutetun ilmoituksista tultaisiin säätämään a Ktuk K lla Maininta työnantajalle tehtävästä ilmi «uksesta isyys- ja vanhempainloman saarni Kksi tulisi poistettavaksi, koska säännös asiasta ehdotetaan otettavaksi työsopimuslain 44 a f ään Lisäksi ehdotetaan 7 momenttia täsmenneitä vaksi siten, että vakuutetulle voitaisiin suorittaa päivärahaa hänen tullessa työkyvyttömäksi äitiys isyys- tai vanhempainrahan iuorittamisaikana Samalla tulisivat sovellettaviksi sairausvakuutus lain 28 ^ n saännoksrt äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan suonttami KSta sairausajan palkkaa maksavalle työnantajalle 25 a. 24 ja 25 Lainkohtiin ehdotetaan tehtäväksi isyys- ja vanhempainrahammitvksisia lohtuvat termmolofi Kt muutokkt Lisäksi 25 a siä poistettaisiin tarpeettomana äitiysrahan suuruutta koskeva säännös 28 Lainkohtaan ehdotetaan tehtäväksi ter m inologi Kt muutokkt isyys- ja vanhempainraha nimitysten ia työsopimuslakiin hdotettujen äitiys-, isyys ja vanhempainlomakäsittetden vuok si Samasta syystä tulisi pykälän 4 momentti tarpeettomana kumottavaksi ja 76 (j Ehdotetut muutok Kt johtuvat äitivsrahanim itvk Kn muut tumi Ksta äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaksi Lisäksi huomautettakoon että eduskunnassa on myös vireillä hallituk Kn esitys laiksi sairau«va kuutuslain muuttami Ksta (n o 19/1 984 vp ). jossa on ehdotettu muutettavaksi sairausvakuu tuslain 50 n \ momenttia Kkä lisättäväksi sa* notruun pykälään uusi 4 momentti jolloin ny cyikt 4 ja 5 momentti siirtyisivät 5 ja 6 momen tikai 14. Laki isyys ja vanhempainrahan määrästä vuonna 1985 Valtion tulo- ja menoarvioesitvkkssä vuodelle 1985 ehdotetaan sairausvakuutuslain m ukai Kr äitiysrahan korottamista 100 arkipäivän (älkei Kl tä ajalta päivärahan suurui Kksi edelleen lykättä väksi vuoden 1985 loppuun Koska uusien sään nösten mukaan maksetaan vanhempainrahaa srn jälkeen kun äitiysrahaa on suoritettu 100 arki päivältä, olisi vanhempainraha määrättävä vastaa valla tavalla kuin mitä äitiysrahasta ja isälle synnytyhen yhteydessä suoritettavasta äitiysra hasta on erikken ehdotettu Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskun nan hyväksyttäviksi Kuraavat lakiehdotukkt

11 1. työsopimuslain Laki muullamucita Eduskunnan paaiöksrn mukaisesti mun ii IMIn 30 piivina huhtikuuta 1970 annrtun työsopimuslain (320 / a a 34 b t seka 37 l :n 4 momrntti. «Hailina kuin nim i ovat 34 a I) 8 päiväni huhtikuuta l<m2 annetussa laissa (269/82). 34 h 3 piivini helmikuuta 1'>H4annrtussa lama (I23'*4) ja 37 (j n 4 momentti 1 piivini loulukuuta 197* annrtuna laina (923/78). srka h iiliin lakiin uusi 34 t $ arutaavaiti M S A iltys, uyys ta vanhempa in loma ieka hu itova paa työntekijällä on oikeus raskauden ia synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi saada äitiys-. uvyt* tai vanhempainlomaksi se aika. johon ha lelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan äi ttys-, isyys- tai vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan tai. jollei hänellä ole oikeutta kyseiseen etuuteen, katsottaisiin kohdistuvan jos hänellä sellainen oikeus olisi laman lisäksi työntekijällä on oikeus 'apsen hoidon vuoksi saada hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta Hoitovapaan cdellytykse ni on kuitenkin, ettei toinen lapsen vanhem mistä käytä samanaikaisesti oikeutta hoitovapaaseen Sopimus, jolla työntekijä osittain tai kokonaan luopuu oikeudestaan äitiyslomaan, on mitätön Työntekijä voi kuitenkin, jos työnan tajakin siihen suostuu, tehdä äitiysloman aika na työtä, jota ei voida pitää hänelle eikä syntyville lapselle vaarallisena kuuden viikon aikana synnytyksen jälkeen kuitenkin v*.»i erittiin kevyttä työtä, jonka vaarattomuus, paitsi maa- ja kotitaloustyössä sekä työntekijän kotona tehtävässä työssä, osoitetaan lääkärintodis (uksella Sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus milloin tahansa keskeyttää äitiysloman aikana tehtävä työ Äitiys-, isyys- tai vanhempainloman taikka hoitovapaan aialta ei työnantaja ole velvollinen maksamasn palkkaa Jos työntekijä on ra>kau teen tai synnytykseen liittyvän sairauden johdosta estvnvt tekemästä työtään muuna kuin iitivs- tsi vanhempainloman aikana, on hänellä oikeus sairausajan palkkaan 2H () n säännösten mukaisesti M a Vanhempa in loman raaso/tam inen ta työn tek ijän ilm oitn ire lro/ lisnn Työntekijällä on oi*eus pitää vanhempainloma enintään kahdessa jaksossa Jakson vahimmaispi tuus on 12 arkipäivää Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle van hempainloinan käyttämisestä, sen alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta mikäli mahdolli*'.* kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa, kuiten kin viimeistään kahden kuukauden kuluttua lap sen syntymästä Ottolapsen hoidon vuoksi pidet tävan vanhempainloman alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen vanhempainloman alkamista Isyyslomasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kuukautta ennen laskettua synnytysai kaa Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa vanhempainloman ajankohta ilmoitta maila sm* työnantajalle sumeistaan kuukautta ennen muutoksen toteutumista tai niin pian kuin mahdollista Isyysloman ajankohta voidaan perustellusta syystä muuttaa erityistä ilmoitusaikaa noudattamatta S Mb Ho itovapaan tak\ ottammen ta ty fin tek itän ilmoi tn ive lro lh inu i Työntekijällä on oikeus yhteen hoitovapaajaksoon hoitaakseen alle kaksivuotiasta lasta ja yhteen hoitovapssiaksoon hoitaakseen kaksi vuotta

12 täyttänyttä m uru alle kotam nkkiwa lasia lal»on vähim mäupituus on kaksi kuukautta Työntekijän on ilmoiteltava työnantajalle hoitovapaan käyttämisettä»en alkamisetta, pituudesta ja iakiottamne»ia hoitaakseen alle kaksi vuot' '«a lasta viimeistään kuukautta ennen van hempainloman päättymistä»eka hoitovapaan käyttämisestä laman talkeen viimeistään kuu kautta ennen kum lapsi täyttää kaksi vuolta Työntekijällä on oikeus perustellusta»wsta muuttaa hoitovapaan ajankohta ilmoittamalla Utti työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutok»en toteutumaa tai ntin pian kuin mahdollista ly o u lr i i/ tv o lå r m M k d t itm p u» ryömm Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalta taikka hoitovapaalta palaavalla työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai»tthen verrattavaan työhön r Tu iiu itrh i vo inu tit (Jrva t io fiim uh rl Työnantaia ei»aa irtisanoa raskaana olevan työntekijän työsopimutta raskauden johdosta Jo» työnantaia irtisanoo raskaana olevan työntekijän työsopimuksen katonaan irti»anomi»en ohtuvan työntekijän raskaude»ia jollei työnantaja muuta perustetta näytä Työntekijän on esitettävä»elvity» raskaude»taan työnantajan»itä pyytäe»»a Työnantaja e saa irtisanoa työntekijän tyosopi musta äitiys-. isyys-,mi vanhempainloman laitka I li... ivapaan aikana nlka myöskään saatuaan tie tää työntekijän olevan raskaana päättymään»anorun loman taikka hoitovapaan alkaessa tai aikana Muu sopimus on mitätön Tämä laki tulee voimaan I paivana tammikuu ta I9ÄV läman lain 14 ( n I momentissa tarkoiteltu otkr ISsaada hye.vapaata vanhempainloman jal keen toteutetaan kuitenkin asteittain lyontekiian nuorimman lapsen iän perusteella ia vain kertaal leen saman lapsen hoidon vuoksi siten, että 1) työntekijällä jolla»n huollossaan vähintään yk»t alle kolmevuotias lapsi a Iisaksi vähintään kaksi alle kouluikäistä lasta on oikeus I päivästä tammikuuta l'mt) alkaen saada hoitovapaata su hen»aakka kun lapsi täyttää kolme vuolta a eitä 2 ) työntekijällä, jolla on huollo»»aan vähintään yk»i alle kolmevuotias lap»i ja Iisaksi vähintään yksi alle kouluikäinen lapsi on oikeus I päivästä tammikuuta NKI alkaen»aada hoitovapaata siihen saakka kun lapsi läytiaa kaksi vuotta, i* I päivästä tammikuuta l m alkaen siihen saakka kun lap»i täyttää kolme vuotta,»eka että i ) muutoin työntekijällä on oikeus l päivästä tammikuuta 198) alkaen saada hoitovapaata»n hen saakka, kun lapsi täyttää yhden vuoden. I päivästä tammikuuta 1986 alkaen siihen»aakka kun lapsi täyttää kaksi vuolta, ja I päivästä tammikuuta 1989 alkaen»nhen»aakka kun lapsi täyttää kolme vuolta Tämän lam»4 b jj ssätarkoitettua hoitovapaan käyttämistä koskevaa ilmoitusaikaa n kuitenkaan sovelleta, mikäli u ni mpainl.ma päättyy ennen 1 päivää helmikuuta 198V 2. vuosilom alain Laki 3 $ n muuttamisesta Eduskunnan paatoksen mukaisesti muutetaan 50 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosilomalain (272/7)) 3 n ) momentin 5 kohta, sellaisena kum se on 24 päivänä helmikuuta 1978 annetussa laissa (1)3/78). näin kuuluvaksi * S Tyossäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä, joina työntekijä työsuhteen kestäessä»n ollut estynvt työtä suorittamasta )) työsopimuslaissa säädetvn äitiys-, tsvvs- tai vanhempainloman aikana Tämä laki tulee voimaan I päivänä tammikuu ta 198)

13 3. Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta Eduskunnan paatoksen mukaisesti kum o tan 4 paivana hemakuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 28 Vn 4 momentti, sellaisena kuin se on 8 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (268/82). ja muutetaan 4 $ n 1 momentti. 14 :n edellä oleva alaotsikko. 14 :n I momentti. 18 Vn 1 momentti 21 n I ja 2 momentti a f, 24 n 2 momentti 2) :n 2 momentti. 28 t) n 1 ja 2 momentti 30 :n 3 ) momentti. 47 n 1 momentti. Vt Vn I momentti. V ) :n 2 momentti, 7) Vn 3 momentti a 76 V n * momentti. sellaisina kuin niistä ovat 4 n I momen'ti, 14 %:n I momentti. 21 :n 2 momentti ia 30 V** 3 momentti 30 paivana loulukuuta 1977 annetussa laissa(1086/77), 18 Vn I momentti. 22 V 30 Vn 4 momentti. 7) n 3 momentti ja 76 Vn I momentti 26 päivänä kesakuuta 1981 annetussa laissa (471 /81 ), 21 Vn 1 momentti ja 30 n 5 momentti 20 paivana kesakuuta 1974 annetussa laissa 021 /74), 23$ muutettuna 19 paivana joulukuuta 1980 annetulla lailla (841/801. mainitulla 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla ja 30 päivänä joulukuuta 1982 annetulla lailla (1089/82). 23 a mainitussa H paivana huhtikuuta 1982 annetussa laissa 28 V n I ja 2 momentti 4 päivänä tammikuuta 1968 annetussa laissa (10/68). V V n > momentti 15 päivänä kesäkuuta 1973 annetussa laissa (496/73), 54 n 1 momentti 14 paivana tammikuuta 1966 annetussa laissa0/66) ja 59 Vn 2 momentti mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa, näin kuuluviksi 2 luku Etuudet * H Vakuutetulla on oikeus saadasairauden perus teella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kus unnuksista ja sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä par ärahaa seka raskauden ia synnytyk senperusteella korvausta niistä johtuvista tarpeel lisistä kustannuksista Vakuutetulla on myös oi keus saada raskauden ia synnytyksen perusteella äitiysrahaa ja. siten kuin jäljempänä säädetään, lapsen tai ottolapsen hoidon perusteella vanhem pamrahaa ja isyysrahaa 18S Jos vakuutetulla on huollettavanaan 16 vuotta nuorempi oma tai puolisonsa lapsi tahi otto- tai kasvattilapsi. suoritetaan päivärahaan lapsikorotus Jos päivärahan saajana on aviopuoliso, joka ei välien rikkoutumisen vuoksi asu erillään puoli sostaan. suoritetaan hänen päivärahaansalapsiko lotus vain. jos hänen työtulonsa ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin hänen puolisonsa työtulot Samanaikaisesti suoritetaan lapsikorotusta vain toiselle puolisoista Puolisoon rinnastetaan henkilö, jonka kanssavakuutettu avioliittoa solmimat ta jatkuvasti elää yhteisessätaloudessa avioliiton omaisissa olosuhteissa Päiväraha tekä äitiys. isyys ra vanhempa inraha 14 S Korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työkyvyt tomyydestä suoritetaan paivarahaa seka raskau den ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa ja lapsen tai ottolapsen hoidon tohdosta isyys- ja vanhem pamrahaa 21 \ Naispuolisella vakuutetulla, jonka raskaus on kestänyt vähintään 180 paivaa ja joka on asunut Suomessa vähintään mainitun ajan välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa, on oikeus saada äitiys- ja vanhempainrahaa Oikeus saadavanhempainrahaa on myös sellai sella naispuolisella vakuutetulla, joka on ottanut hoitoonsa kahta vuotia nuoremman lapsen tai koituksenaan ottaa hänet ottolapsekseen. edellyt

14 täen että vakuuteltu on taman vuoksi poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuolella suoritettavasta työsti ia että hin on asunut Suomessa IHO päivää välittömästi ennen lapsen hoitoon ottamista 22 Äitiys-, isyys- ia vanhempainrahan mi i r i pii via kohti on vhta suun kuin 16 (j ssätarkoitettu piiviraha Jos lapsen iiti on ansiotvössi tai kodin uiko puolella suomettavassa muussa tvössä vanhem painrahan suorittamisaikana. hinelle suoritetta van vanhempainrahan m iii i on tilti ajalta vähimmiispiivirahan suuruinen Äitiys-. isyys- ja vanhempainrahaan suoritetaan lapsikorotusta siten kuin 18 ssaon säädetty. ei kuitenkaan vastasyntyneestä eiki sellaisesta ottolapsesta. jonka hoidon johdosta vanhempainra haa suoritetaan Äitiysrahaa 23 5 suoritetaan yhteensi 100 arkipii valta siten, että 2) arkipaivia suti kohdistuu laskettua synnytysaikaa vilittömisti edeltinee seen ja 7) arkipäivii sitä vilittömisti seuraavaan aikaan Jos raskaus on keskeytynyt aikaisemmin kuin 2) arkipäivää ennen laskettua synnytysai kaa. äitiysrahan katsotaan kohdistuvan raskauden keskeytymispäiväa välittömästi seuraavaan 100 arkipäivään Oikeus äitiysrahaan säily) vaikka lapsi syntyy kuolleena tai kuolee 7) arkipäivän kuluessa synnytyksestä taikka lapsen äiti tänä aikana luovuttaa pois lapsensa tarkoituksella an taa hänet ottolapseksi Vanhempainrahaa suoritetaan 158 arkipäiviltä välittömästi äitiysrahan suorittamisajan päätyttyä lapsen äidille tai äidin suostumuksella lapsen isälle joka on lapsen hoidon takia poissa ansio työstä tai muusta kodin ulkopuolella suoritetta vasta työstä Oikeus vanhempainrahaan päättyy, jos lapsi vanhempainrahan suorittamisaikana kuolee tai luovutetaan pois tarkoituksella antaa hänet ottolapseksi Ottolapsen hoidon johdosta suoritetaan van hempainrahaa vakuutetulle jokaiselta arkipäivii ti jonka hoito jatkuu kunnes lapsen syntymästä on kulunut 2M arkipäivii. kuitenkin vihmrään 100 arkipäivältä Vakuutetun suostumuksella voi daan vanhempainrahaa suorittaa hänen puolisol leen vanhempainrahaoikeuden 100 arkipäivältä siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään Mira 21 n 2 momentissa on säädetty vakuutetun tvösta poissaolosta, sovelletaan vastaavasti hänen puolisoonsa Lapsen isälle, joka on lapsen hoidon takia poissa ansiotyöstä tai muusta kodin ulkopuolella suoritettavasta työstä suoritetaan lapsen äidin suostumuksella isyvsrahaa lapsen svntvman vh teydessavähintään 6 ia enintään 12 arkipäivältä jolloin vanhempainrahan 158 arkipäivän suoritta misaika lyhenee vastaavasti Täti lakia sovelletaan lapsen isään, joka on avioln/ossa lapsen äidin kanssa eikä asu välien rikkoutumisen vuoksi hänestä erillään, sekä mies puoliseen vakuutettuun, joka avioliittoa solmi matta jatkuvasti elää lapsen äidin kanssavhteises sä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa Jos äitivs- tai vanhempainrahan suorittamisai kana alkaa oikeus uuteen äitiys- tai vanhempain rahaan edellisen äitiys- tai vanhempainrahan suorittaminen päättyy uuden äitiys- tai vanhem painrahan alkaessa Äitiys*, isyys tai vanhempainrahaa ia päivara haa ei makseta vakuutetulle samalta ajalta Ilmoitus isyys- ja vanhempainrahan suorittami seksi isälle tai 4 momentissa tarkoitetulle puoli soile sekä ilmoitus äitiys-, isyys ja vanhempainra hän suorittamiseen vaikuttavista muutoksista on tehtävä siten kuin asetuksella tarkemmin saäde tään 23 a. * Jos lapsen äiti kuolet äitiys- tai vanhempainra hän suorittamisaikana. maksetaan isille, joka vastaa lapsen huollosta. 23 :n säännöksestä poiketen vanhempainrahaa Vanhempainrahaa maksetaan enintään niin monelta arkipäivältä kuin miltä äitiys- ja vanhempainrahaa on jäänyt iidin kuoleman johdosta suorittamatta Jos isä on ansiotyössä tai muussa kodin ulkopuolella suon tettavassa työssä, hänelle suoritettavan vanhem painrahan määri on tältä ajalta vihimmiispiiva rahan suuruinen Jos myös lapsi iitiys-. isyys- tai vanhempainrahan suorittamisaikana kuolee tai luovutetaan pois tarkoituksella antaa hänet otto lapseksi lapsen isalli ei ole timan jälkeen oi keutta saada vanhempainrahaa Jos lapsen isä ei vastaa lapsen huollosta, vanhempainraha suorite taan muulle lapsen huollosta vastaavallevakuute tulle, johon tällöin sovelletaan mitä edellä on säädetty lapsen isästä Edellä I momentissa mainittua vanhempainra haa ja päivärahaa ei makseta vakuutetulle samal ta ajalta Mitä tässä pykälässä on säädetty äidistä ja isästä sovelletaan myös ottoäitun ia ottoisään

15 htuuku j ko tke ru yleisiä \ ää*nriknä 24 tusta saannoksestatai määräyksestä on kuitenkin pätevä Mira I momentin 2 kohdissa on säädetty, sovelletaan vastaavasti raskaus- ia synnytyskustannuksun seka äitiys-. isyys- ja vanhempainrahaan Jos vakuutettu on sairastunut tai joutunut raskauden tai synnytyksen johdosta hoidon tar peeseenvaltakunnan rajan läheisyydessäja saanui hoitoa naapurivaltion alueella, korvataan hänelle siellä annettu hoito enintään siihen määrään asti. loka olisi jouduttu maksamaan, jos hoitoa olisi annettu Suomessa Sen ohessa suoritetaan päivä raha sekä äitiys-. isyys- ja vanhempainraha vastaa valta ajalta m * Jos vakuutetulla on lain noialla oikeus saada työnantajalta työ tai oppisopimussuhteen taikka virka- tai muun lulkisoikeudellisen toimisuhteen perusteella sairausloman tai äitiys-, isyys- tai vanhempainloman alalta palkkaa tai sitä vastaa vaa korvausta, ei hänellä ole oikeutta saadataita ajalta tämän lain mukaista päivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa enempää kuin se määrä, jolla paivaraha tai äitiys-, isyys- tai vanhempainraha viittaa hänen saamansa palkan tai muun korvauksen Se osa paivarahasta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahasta, iota ei ole rnaksettava vakuutetulle, suoritetaan tyonantalalle Milloin vakuutetun oikeus palkan tai sitä vastaavan korvauksen saamiseen sairaus taikka ai tiys-, isyys- tai vanhempainloman aialta perustuu asetukseen, virkasääntöön tai muuhun sellaisten säädökseentaikka työehto tai muuhun sopimukseen. suoritetaan päiväraha tai äitiys-, isyys- tai \anhempamraha vakuutetulle itselleen, jollei asi anomaiselia säädöksellä tai sopimuksella säädetä tai maarata päivärahan tai äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan taikka sen osan suorittamisesta vakuutetun sijasta työnantajalle mm kuin 1 momentissa on säädetty. Työehtosopimuksessa olevaatallaista määräystä saanoudattaa siinä laaiuu dessa, kuin sopimukseen sidottu työnantaja muutoinkin on velvollinen sopimusta soveltamaan Maksu. )oka on suoritettu vakuutetulle rttnen kuin työnantaja on ilmoittanut kansaneläkelaitoksen paikallistoimistolle mainituissa sää döksini tai sopimuksissa olevasta edellä tarkoite *0 1 aivarahaa on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan saada, äiti)» ja vanhempainrahaa viimeistään kak'i kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa tai 21 n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa kahden kuukauden kuluessa lapsen hoitoon otta misesta. seka korvausta sairauden tai raskauden ja synnyt)ksen aiheuttamista kustannuksista kuu den kuukauden kuluessa siitä kun se maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu Muutoin etuus on menetetty Jos päiväraha on myönnetty maäräaiaksi ia työkyvyttömyys jatkuu sen hikeenkin, tulee vakuutetun saadakseenedelleen päivärahaa toimittaa siitä rintava selvitys edellä mamitussa ajassa Myöhäsi)misestä huolimatta etuus voidaan myöntää joko kokonaan tai osaksi jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana Jollei synnyttäjä ole käynyt lääkärin suoritta massa jälkitarkastuksessa aikana, joka alkaa viisi ja päättyy kaksitoista viikkoa synn)tyksen jäi keen, ei hänellä ole oikeutta saadavanhempain rahaa, jollei sosiaalivakuutustoimikunta erityisistä syistä toisin paata Tarkemmat säännökset ialki tarkastuksesta annetaan asetuksella Jollei myönnettyä paivarahaa tai äitiys-, isyystai vanhempainrahaa ole nostettu kuuden kuu kauden kuluessa siitä, kun se on ollut vakuutetun nostettavissa, taikka maksettavaksi myonnet tyä korvausta sairauden tai raskauden ja synny tyksen aiheuttamista kustannuksista kuuden kuu kauden kuluessa sen myöntämisestä, on oikeus etuuteen menetetty, mikäli ei erityisestä syystä katsota kohtuulliseksi toisin päättää 47 * rämän lain mukaista päivärahaasekääitiys isyys ja vanhempainrahaa on haettava sen kunnan sosiaalivakuutustoimikunnaita. ossavakuutetulla on varsinainen asuntonsa ja kotinsa Korvausta sairaanhoidosta taikka raskaudesta ja synnytyksestä aiheutuneista kustannuksista vakuutetulla on oikeus hakea muultakin kuin kotipaikkakuntansa sosiaalivakuutustoimikunnaita Asetuksella säädetään. milloin vakuutetulla on oikeus hakea päivärahaa sekääitiys-. isyys- ja vanhempainrahaa muulta kuin kotipaikkakuntansa sosiaalivakuu tustoimikunnalta

16 Asianomainen. oka * on * tyytymätön tosiaaliva kuutuslautakunnan paatokseen. mikäli se kosker oikeutta laman lain mukailen nuuirrn lai pai varahan tai äitiys- isyys- tai vanhempainrahan määrää,»aa hakea siihen muutotta tarkasiuslau takunnalta S3 S n 1 momentissa säädetyssäajatta ja titnä häädetyllä tavalla V) Valtio tuormaa M prosenttia päivärahoista sekääitiys. isyys ja vanhempainrahoista Valtion on tuoruettava kuukautittam ennakkona määrä tuen kuin asetuksella tarkemmin täädetään Päivärahan sekaäitiys-, uyys- a vanhempainra hän maara paivaa kohden pyöristetään lahim pään viidellä tautolliseen penmlukuun Jos H> <1ssalarkoneitu työtulo nousee vli täysien kvm menun markkoien latetaan ylimenevä osa lu kuun ottamatta 76 S Tämän lain 16 ( ssä tarkoitettuien työtuloni, määrät tarkittetaan tnnä tuhteessa kuin päivät* hän sekä äitiys-. uyys- ja vanhempainrahan mak tuvuodelle vahvistettu lyöntekiiätn eläkelain 9 <jn mukainen palkkamdektiluku poikkea edelliselle kalenterivuodelle vahvisretuna pali. kaindek» luvutta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu ta 1985 Jos vakuutetun oikeus äitiysrahaan on alkanui ennen tämän lain voimaantuloa, lapsen isällä on oikeus saadavanhempainrahaa yhteensä enintään HK arkipäivältä ottaen huomioon myös ne arki päivät, loilta hänelle on suoriteltu äitiysraha., ennen tämän lain voimaantuloa 4. Laki isyys- ja vanhempainrahan maarasta vuonna 19*5 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään S Poiketen sillä, mitä sairausvakuutuslain (364 6}) 16 ssä. sellaisena kum se on 29 päivänä loulukuuta 19*3 annetussa laissa ( I l 10/83). ja 22 I) ssä. usena kuin se on päivänä ui on säädetty. -.etaan isyys- ia vanhempainrahan maara vuonna 19*» siten, että 16 t ssämaimtui prosenttiluvun *0 siiasta käytetään prosenttilu kuä 70 I I a 19*4 annetussa laissa ( lämä /S4). liki tulee voimaan I päivänä tammikuu ta 19*) ia on voimassa vuoden 19») loppuun Helsingissa 12 päivänä lokakuuta 19*4 Tauv; M Al'N O KOI VISTO Sosiaali ja terveysministeri Etv j Ktm ko ik i V ik jlm jj

17 työsopimuslain Laki muuttamisesta Hduskunrun paatoksen mukaisesti muutetaan JO päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) a ja 34 h seka 47 n 4 momentti sellaisina kuin mistä ovat 34 a K päivänä huhtikuuta I9K2 annetussa laissa (269/82). 44 h 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa (125/84) ia 37 $ n 4 momentti 1 päivänä joulukuuta 1978 innetussa laissa (925/78). sekä lisätään lakiin uusi 44 t $ seuraavasti ro im ana oleva lak i Ehdo tut M Synnytys loma Naispuolisella tvonteknalla lonka raskaus on kestänyt vähintään 180 päivää, on oikeus saada synnytyslomaksi se aika (ohon hänelle sairausva kuutuslain mukaan tulevan äitiysrahan katsotaan kohdistuvan tai. ollei hänellä ole oikeutta äitiysrahaan. katsottaisiin kohdistuvan, jos hänellä sellainen oikeus olisi Synnytys loman aika et ku itenkaan pääty atkam mmm kum kuuden vn knn ku lu ttua synnytyksestä Sopimus, jolla työntekijä osittain tai kokonaan luopuu oikeudestaan synnytyslomaan, on mitaton Työntekijä voi kuitenkin, jos työnantajakin Mihen suostuu, tehdä synnytysloman aikana työtä. ota ei voida pitää hänelle eikä syntyvälle lapselle vaarallisena kuuden viikon aikana synnytyksen lälkeen kuitenkin vain erittäin kevyttä ivötä (onka vaarattomuus, paitsi maa- ia kotitaloustyöni seka työntekijän kotona tehtävässä työssäosoitetaan lääkärintodistuksella Sekätyön untajalla että työntekiiällä on oikeus milloin tahansa keskeyttää näin tehtävä työ. Synnytysloman aialta ei työnantaia ole velvollinen maksamaan palkkaa jos tvönteki ä on raskauteen tai synnytykseen liittyvän sairauden lohkosta estynyt tekemästä työtään muuna kuin 1 '».»menun mukaan määräytyvän synnytysloman nkana. on hänellä oikeus sairausaian palkkaan 28 n säännösten mukaisesti «Ä i t iy s, is y y s /a v a n h em p a in lom a sek ä h o ito v a p a a Työntek i/ätlä on oikeus raskauden ja synny tyksen ta i lapsen ho idon vuoksi saada äitiys, isyys ta i vanhempa in lomaks i se aika. fohon häne lle sairausvakuutus lain mukaan tu levan äi tiys. isyys ta i vanhempa inrahan katsotaan kohd istuvan ta i. jo lle i häne llä ole oikeu tta kyseiseen etuu teen ka tso tta isiin kohd istuvan jos häne llä sella inen oikeus olis i läm an lisäks i työn tek iiä llä on oikeus lapsen ho idon vuoks i saada ho itovapaata suhe n saakka, kun laps i täyttää ko lme vuo tta Ho itovapaan ede lly tyk fe nä on ku itenk in, ette i to inen lapsen vanhem mistä käytä samana ika isesti oikeu tta ho itova paaseen Sopimus, jolla työntekijä osittain tai kokonaan luopuu oikeudestaan äitiys lom aan on mitätön Työntekijä voi kuitenkin. )os työnantajakin siihen suostuu, tehdä äitiys lom an aika na työtä, jota ei voida pitää hänelle eikä syntyvälle lapselle vaarallisena, kuuden viikon aikana synnytyksen jälkeen kuitenkin vain erit täin kevyttä työtä jonka vaarattomuus, paitsi maa ja kotitaloustyössä sekä työntekijän kotona tehtävässä työssä, osoitetaan lääkänntodis (uksella Sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus milloin tahansa keskeyttää äit iys lo man aikana tehtävä työ Äit iys. isyys ta i vanhempa in lom an ta ikka ho itovapaan aialta ei työnantaja ole velvollinen maksamaan palkkaa Jos työntekijä on raskau teen tai synnytykseen liittyvän sairauden johdosta estynyt tekemästä työtään muuna kuin äitiys tat vanhempa in loman aikana, on hänellä oikeus sairausajan palkkaan 28 n säännösten mukaisesti

18 Voimassa oleva Itk i F.hdotns M» lyonteki)alla on mkeus M $ n I momenniia tarkoitettua synnytyslomaa väitiavaan Inmaan ai kana. olta hänelle sairausvakuutuslain 21. 2) ja 2) a I) n perusteella suoritetaan äitiysrahaa M. Vamkemptm loman laksotummen» lym lek iun ilmo itus ve lvo llii nm T yö n teo illa an oiken i pilaa vanhempa in loma r nm ijan tahd e in pationa lahon vih imm aisp i In m on 12 ark ipä ivää Työmekuan on ilmo ite ltava työnan ta jalle van hempam loman kay lum ue iu ien alkam ise lla pituudesta /a ftkso tum uesu. m ikä li m ihdo lln ia kuukautta ennen Jatke ttua synnytysaikaa km len km viime istään kahden kuukauden ku lu ttua lap ien syntymänä Otto lapsen ho idon vuoko pide l lavan vanhempa in loman alkamne ila. piluude ila ta tak to ttam ne tu on ilm oite ltava riim einään kuukautta ennen vanhempa in loman alkam ilta hyy ilom aila "n ilmo ite ltava lyön tn ltft lu vn men laan kuukautta ennen laskettua iynny tyu i kaa Tyontek i/a lia on alien i pe rus te llu lla syystä muuttaa tanhempa imuman Jiankuh ta ilmo itta *Tj//tl (liit i /)" Uflf Jft i/ if lume istaan kuukau lu ennen muutoksen to teu tum illa la l niin pian ku in mahdo llista, hyyshm an tun kohu voidaan perune/ lu ita syystä muuttaa er ity isiä dmou tuat kaa noudattam alla S Mb l j Ho itovapaan takm tummen /a tyan lekn Jn i/moi tu ive lvo lliium ly iin lekua lla on oikeus yhteen hn itovap tttak soon ho itaakseen alle ktk a n otta ila lasta ta yh teen bo ilovapaa iak ioon ho itaakseen kaksi vuo lla täyttänyttä mutta alle ko lm evuo lu ita la ita ltk san väh immä isp ituus an kaksi kuukautta lyon leknan im ilm oite ltava tton tn ttr tlle ho i to vtp ttn ktyttam isesta. sen alkam ise lla pituu de lta ta rtkso ltam ises la ho ita tk ieen alle kaksi vuo lu ila las ia viime istään kuukautta ennen van hempa in loman pttt lym ista ta ho itovapaan Uyl tam n eilj lim an Hikeen viim en lain kuukau lu ennen ku in laps i tty lu a ktks i vuo lit Tynntek i ta lla un oikeus pe ruste llu lla syystä muuttaa hot tovtpaan aiankoh la ilmo ittam alla suu tyonanta ta lle Viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteutum ista la i n iin p ian kum mahdo llista

19 H b * Synnytyslomalla tai vastaavalla lomalta palaa valla työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen verrattavaan työhön M c Työntek itan oike in pa lata aika isempaan työhön Ä itiys. isyys ta i vanhempa in loma lta ta ikka ho itovapaa lta palaavalla työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen verrattavaan työ hön S v S Toistaiseksi ro imasta olevat top imuktet Työnantaja ei saa irtisanoa raskaana olevan työntekijän työsopimusta raskauden johdosta Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan työntekijän raskaudesta, jollei työnantaja muuta perustetta näytä Työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan työnantaian sitä pyytäessä Ivönantaia ei saa irtisanoa työntekijän työsopi musta 14 (j: n 1 momentissa tarkoitetun, työehtosopimuksin tai työnantajan ja työntekijän kesken sovitun enintään 12 kuukautta kestävänsynnytysloman aikana etkä myöskään, saatuaan tietää työntekijän olevan raskaana päättymään synnytysloman alkaessatai aikana Työnantaja ei myöskään saa irtisanoa työntekijän työsopimusta 14 a ssä tarkoitetun loman aikana Muu sopi mus on mitätön Työnantaia ei saa irtisanoa raskaana olevan työntekijän työsopimusta raskauden johdosta Jos iwmantaja irtisanoo raskaana olevan työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan työntekijän raskaudesta, jollet työnantaia muuta perustetta näytä Työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan työnantajan sitä pyytäessä Työnantaja ei saa irtisanoa tvönteki än työsopimusta ätiiy t isyys ta i vanhempa inloman taikka ho itovapaan aikana eikä myöskään, saatuaan tietää työntekijän olevan raskaana päättymään ta notun loman la ikka ho itovapaan alkaessa tai aikana Muu sopimus on mitätön Tämä lak i tu lee voimaan 1pä ivänä tamm ikuu ta Tärnan lam :n I mom m tiaa tarko itettu oikeus saada ho itovapaata vanhempa in loman jo i keen toteutetaan ku itenk in aste itta in työntek ijän nuorimman lapsen iän perustee lla fa ta in kertaa l leen saman lapsen ho idon ruokst ttten. että 1) työn tek ijä llä, to lia on huo llos taan rähm tään yksi alle ko lmevuotias laps i ta lisäksi väh intään kaksi alle kou lu ikä istä lasia, on oikeus I pä iväs iä tamm ikuuta 1981 alkaen saada ho itovapaata tu hen saakka, kun lap ti täyttää ko lme vuotta, ta että 2) työn tek if ällä. to lia on huo llossaan väh intään yksi alle ko lmeruotias laps i ta Inaku i ah,maan yksi alle kou lu ikä inen lapsi, on oikeus I pä iväs iä tamm ikuuta 1981 alkaen saada ho itovapaata tn hen saakka kun lopu täyttää kak it ruo tia, ta I pä ivättä tamm ikuuta 1980 alkaen uthen saakka, kun lap it täyttää ko lme vuotta, seka että

20 Vontuu it uitti Itki Uduin i) muulin» li',»ttktt*ilt o» oiir»tittdihai tortpttui punin ummikuuu198)ilkun mht»tukki k»»lif auylliiyhdr»r»odrni punin ummik»»u1980tikit» i/i ht»utkki kuntipuuylliiktku mulli,ti I pilviin ummikuuu1989itkit»ithr»mikki.k»»tipu it)im kolmtmolli Tiim i» It i» H h $ iit ark u ilta n i ho ituu p a» k iy t t im u U ku ik tv tt lim u t!» l itk it t i ku i trn k ti«.o v tilit t. m ik ilt vtnh tm ptm lom i p ii ly ) t»» t» I p i l l i t h t!m ik»»u 198) 2. Laki tduskunnan paatoksen mukaisesti muutetaan >0 p iiv in i maaliskuuta 1971 annetun vuosilomalain (272/7 J) 3 n 5 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on 24 p iiv in i helmikuuta 1978 annetussa (H i/ 78, niin kuuluvaksi Vo im an oltu* Itk i Ehdo t».i» i V»uidumt» ph»»i Työssaolopiivien vetoliina pidetiin myös niiti tvöpiivii. otni työnteki i työsuhteen kesnessi on ollut estynyt työti suotittamasta 5) työsopimuslaissa saailetvti synnytysloman ia ti) työsopimuslaissa saaden n u t iy i»»* U i titä vastaavan loman aikana vjnbempstnw tfwn iikani. U it t i Itk i lu lt t ro im an I p U t in i ttmm ikuu U 198 )