UIL toivottaa tietoalan toimihenkilöt tervetulleiksi joukkoonsa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UIL toivottaa tietoalan toimihenkilöt tervetulleiksi joukkoonsa"

Transkriptio

1 6/2011 UIL toivottaa tietoalan toimihenkilöt tervetulleiksi joukkoonsa

2 sisältö Pääkirjoitus... 5 Uutisia Irma Torkkel ja Veikko Päivärinne arvostavat luottamusta esimiehen ja alaisen välisissä suhteissa. Kolumni... 8 Puheenjohtajan palsta... 9 Edunvalvontaa Tietoalan toimihenkilöt Edunvalvontaa esimies-alaistaidoista Yhteiskunnasta Osaaminen & Totta ja tutkittua Kyamkissa Kannen kuva: Tuulikki Holopainen katsotaan nyt, minkälaista osaamista syntyy, kun insinööriosaaminen ja muotoilu yhdistetään, sanoo Raimo Pelli. Kädessä hänellä on puusta sorvattu koulun logo. Oikeutta Maailmalta Opiskelija-asiaa Jäsenedut Järjestöyhteydet Mennen tuleen

3 6.10. numero 6/2011 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Nuoret, teknisellä alalla työskentelevät esimiehet pitävät tärkeänä ammatillisen osaamisen kehittämistä. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: 39 Syyskiertueen Helsingin tilaisuudessa ollutta Tuomas Lehtosta kiinnosti palkka- ja urakehityskeskustelut. UIL:n syyskiertuetta voi seurata myös facebookissa Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4

5 pääkirjoitus Arvostus ja luottamus esimies-alaissuhteen kulmakiviä Lokakuu 2011 Ilona Mäenpää Hyvä alainen kantaa osaltaan vastuuta työpaikan hyvästä ja kannustavasta ilmapiiristä, sanoo osastopäällikkö Veikko Päivärinne sivun 17 haastattelussa. 15 vuoden esimieskokemuksella hän tietää, että paras osaamistuki löytyy oman ammattiverkoston avulla. Siihen turvautuen henkilö onnistuu työtehtävissään ja kehittyy. Nykyään penätään yhä enemmän hyvien alaistaitojen perään. Vaikka esimiehellä on oma vastuunsa asemasta riippuen myös juridisissa kysymyksissä, voi alainen myös olla aloitteellinen, tehdä ehdotuksia, antaa palautetta ja olla kriittinen. Molemminpuolinen arvostus ja luottamus ovat hyvän esimies-alaissuhteen kulmakiviä. Esimies voi näyttää mallia antamalla tukensa, ottamalla huomioon alaisen tarpeet sekä antamalla mahdollisuuksia ja palkitsemalla. Erään väitöstutkimuksen mukaan (ks.sivu 28) nuorille esimiehille on uran alkuvaiheessa tärkeätä oman osaamisen kehittäminen ja uralla eteneminen. Organisaation menestyminen tulee tärkeäksi työvuosien karttuessa. Ja tämä puolestaan heijastuu esimiesten omaan työhyvinvointiin. Organisaation menestymiseen liittyvien tavoitteiden takana on hyvät palkkiot omasta työstä. Työhyvinvointia voidaan siis kehittää kehittämällä palkkioita. Työelämää kehitettäessä ja työuria pidennettäessä onkin hyvä ottaa huomioon, ovatko ponnistukset ja palkkiot tasapainossa. Nyt kun Suomi on rankattu maailman neljänneksi kilpailukykyisimmäksi maaksi, on työntekijöiden pidettävä huolta myös omista oikeuksistaan ja työsuhteen ehdoistaan työmarkkinoilla. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Työehtosopimusneuvottelut käynnissä Teknologiateollisuudessa, suunnittelualalla, tietotekniikan palvelualalla sekä rahoitusalalla ovat neuvottelut käynnissä. Seuraa ajankohtaisia uutisia neuvotteluista Uuden Insinööriliiton verkkosivuilta: NSN:n yt-neuvottelut päättyivät 30 työpaikan vähennykseen Suomessa Nokia Siemens Networksin myynnin ja asiakaspalvelun yt-neuvottelut päättyivät työpaikan vähennykseen Suomessa. Alun perin yhtiö ilmoitti pyrkivänsä noin 40 työpaikan karsimiseen. Suomen lisäksi Pohjoismaiden ja Baltian yksiköistä vähennetään yhteensä 90 työpaikkaa. NSN:n Suomen myynnin ylempien luottamusmies Markku Karhula kertoo, että lähes kaikki 30 ovat ylempiä toimihenkilöitä NSN:n Espoon toimipaikasta. MyösTampereelta vähennetään jokunen työpaikka. Työnantaja tarjoaa irtisanomispaketteja, joissa maksetaan 3 15 kuukauden palkka palvelusvuosien määrästä riippuen. Myönteinen asia on, että työnantaja antaa kolmen viikon harkinta-ajan valita eropaketin tai irtisanomisen välillä, Karhula kertoo. YTN-liittojen jäsenten kannattaakin olla yhteydessä oman liittonsa lakimiehiin selvittääkseen, kumpi vaihtoehto on omassa tapauksessa parempi. Metsäteollisuudessa satsattava leikkausten sijaan uudistumiseen UPM-Kymmene aloitti Myllykosken tehtaan sulkemiseen tähtäävät yt-neuvottelut. Jos näin käy, Myllykoskesta tulee surullinen lisä lakkautettujen paperitehtaiden jo aivan liian suureen joukkoon. Työskentelymetsäteollisuudessa on kuin venäläisen ruletin peluuta. Henkilöstö joutuu jatkuvasti jännittämään, koska oman työpaikan kohdalla pamahtaa, YTN:n metsäteollisuuden vastaava asiamies Saku Laapio harmittelee. Neuvotteluissa YTN tukee ylempien neuvottelijoita ja työttömyysuhan alle joutuvia liittojen jäseniä. UPM-Kymmene on luvannut harkita Työstä työhön -ohjelman käyttämiseksi työpaikkansa menettävien uudelleentyöllistymistä helpottamaan. YTN seuraa tarkasti tukitoimenpiteiden toteuttamista. Aikaisemmista tehtaiden lakkautuksista on kertynyt kokemusta vahinkojen minimoimiseksi. Yhtiön ja alueellisten viranomaisten on ponnisteltava rahaa ja vaivoja säästämättä ihmisten hädänalaisen tilanteen helpottamiseksi, Laapio vaatii. Hän muistuttaa, että UPM-Kymmene ja koko metsäteollisuus eivät kehity ainoastaan kapasiteettia leikkaamalla. Alalla on kiireellinen uudistumistarve. Uudet tuoteinnovaatiot ja liiketoimintamallit syntyvät osaavien ihmisten henkisten ponnisteluiden tuloksena. Tehtaiden lakkautusten sijaan on satsattava osaaviin ihmisiin. Päävastuu on metsäteollisuuden yrityksillä, mutta tukea voidaan odottaa myös valtiovallalta. Perusteollisuus on kuitenkin edelleen suomalaisen yhteiskunnan selkäranka. Se on syytä pitää mielessä. Vuorottelukorvausmuutokset eivät vaikuta vapaalla olevien korvauksiin Hallitus päättää vuorotteluvapaalain muutoksista samanaikaisesti, kun se antaa eduskunnalle vuoden 2012 talousarvioesityksen viikolla 40. Koska lain voimaantulon vaikutuk- sista jo vuorotteluvapaalla oleville on esiintynyt paljon kysymyksiä, on syytä todeta ennen esityksen antamista, että lain muutosten valmistelussa on otettu huomioon, jos työntekijä on aloittanut vuorotteluvapaan vuoden 2011 aikana tai jo sopinut vuorotteluvapaan alkamisesta vuonna Jos henkilö on aloittanut vuorotteluvapaan kuluvan vuoden aikana, hän saisi korvauksen tänä vuonna voimassa olevien säännösten mukaan koko vapaan ajalta, vaikka vapaa tai sen jakso jatkuisi vuoden 2011 jälkeen. Myös ne työntekijät, jotka tekevät vuorottelusopimuksen mennessä, saisivat nykyisen korvauksen koko vuorotteluvapaalta, jos sopimuksessa sovittu vuorotteluvapaa alkaa 1.1. ja välisenä aikana. Etätyö tuo joustoa työelämään Akava muistuttaa etätyön merkityksestä työelämän laadun kehittämisessä. Etätyö on hyvä keino lisätä joustavuutta sekä parantaa työhyvinvointia ja tuottavuutta esimerkiksi monissa asiantuntijatehtävissä. Toimiva etätyöjärjestely hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, kun työmatkaan ei kulu aikaa. Säästyneen ajan voi käyttää virkistäytymiseen ja palautumiseen. Ympäristönäkökohdat ovat keskeinen etätyön etu, joten etätyötä pitää edistää muun muassa ilmastomuutoksen torjumiseksi, muistuttaa edunvalvontajohtaja Minna Helle. Etätyökäytännöistä on hyvä keskustella yhteisesti työpaikalla. Sen lisäksi, että etätyön pääperiaatteet sovitaan yhdessä, järjestelyissä pitää ottaa huomioon yksilölliset tilanteet. Keskeisistä etätyön ehdoista on hyvä sopia kirjallisesti, jotta järjestelyt eivät aiheuta epätietoisuutta tai epäluuloja. Helteen mukaan vanhahtavat asenteet ja perinteiset johtamismallit ovat hidastaneet etätyön yleistymistä. Etätyö on haaste johtamiselle ja työn organisoimiselle. Työnteon mittarina on tapana edelleen käyttää ensisijaisesti läsnäoloa työpaikalla, vaikka työn- 6

7 neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja Kilpailukyky on yrityksen renki teon tavat ja -mallit sekä vaatimukset ovat muuttuneet. Nykytekniikka mahdollistaa työnteon etänä tai liikkuvana työnä entistä useammin, mutta ei kuitenkaan kaikissa tehtävissä. Etätyössäkin on huolehdittava työajan seurannasta ja jaksamisesta. Yhteiset kokouskäytännöt ja muut työpaikan toimintamallit, työtavat ja tiedottaminen on sovitettava tukemaan etätyötä. Etätyön ei tarvitse olla kokoaikaista. Osittaisessa etätyössä voidaan parhaiten yhdistää etätyön hyödyt ja työpaikalla läsnäolo. Myös yksittäiset etätyöpäivät tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tehdä keskittymistä vaativaa työtä. TEM asetti kaksi työryhmää harmaan talouden torjumiseksi Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut kaksi työryhmää valmistelemaan harmaan talouden torjuntaa. Toinen työryhmä valmistelee tilaajavastuulain osittaisuudistusta erityisesti rakennusalalla ja toinen lisätoimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi majoitus- ja ravitsemisalalla. Molempien työryhmien toimikausi päättyy Harmaan talouden torjunta kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Työtä vetää valtiovarainministeriö, ja laaja toimenpideohjelma tulee eduskunnan käsittelyyn vuodenvaihteessa. Nyt asetetut työryhmät liittyvät tähän työhön. Halusimme lähteä ripeästi liikkeelle käytännön toimissa harmaan talouden torjunnan osalta rakennusalalla ja majoitus- ja ravitsemusalalla, toteaa työministeri Lauri Ihalainen. Meneillä olevissa työehtosopimusneuvotteluissa törmää jatkuvasti työantajan toistamaan hokemaan, jonka mukaan meidän on pidettävä huoli Suomen kilpailukyvystä, emmekä me saa vaatia itsellemme mitään kehitystä omiin työskentelyoloihimme. Tuota hokemaa kun riittävän kauan kuuntelee, alkaa normaali ihminen väkisinkin ihmetellä, mikä olento se kilpailukyky oikein on ja mitä se on syönyt? Suomi rankattiin syyskuun alussa neljänneksi kilpailukykyisemmäksi maaksi maailmassa. Suomen vahvuuksia on korkea osaamisja koulutustaso, huipputasokas infrastruktuuri, poliittinen vakaus sekä vähäinen (suora) korruptio. Lisäksi mainittiin erikseen tehokas ja mukautuva työvoima. Teollisuusyrityksen tasolla kun katsotaan kustannusrakennetta, niin henkilöstökulut eivät suinkaan ole suurin erä, vaan edelle menevät esimerkiksi raaka-aine- ja energiakustannukset. Meille vaan kerrotaan poliittisista lähtökohdista, että syyllisiä yritysten mahdollisiin ongelmiin olemme me, kun emme ymmärrä jatkuvasti joustaa työnantajan hyväksi. Pitämällä puolemme työelämässä ja ennen kaikkea työsuhteen ehdoissa pidämme samalla yhteiskunnan tarjoaman koulutuksen, sairaanhoidon, teknisen kehityksen ja turvallisuuden puolta. Yksipuolinen yritysten kustannusten tuijottaminen ei vielä tähän päivään mennessä ole taannut Suomeen yhtään investointia eikä yhtään uutta työpaikkaa. Nämä ratkaisut tehdään aivan muiden taustatekijöiden pohjalta. Meidän työsuhteen ehtomme ovat kansainvälisessä vertailussa varsin keskiarvoiset ja ostovoimassa olemme muuta läntistä Eurooppaa jäljessä. Meillä on tänä syksynä parin vuoden heikon menestyksen jälkeen mahdollisuus pitää puoliamme ja hakea parannuksia työehtoihin kaikki yritysten työntekijät yhdessä. Tämä tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi. UUSI INSINÖÖRI 7

8 kolumni Arto Suninen on talousasioiden konsultti Kuinka rikki mennyt talous korjataan Elokuussa Suomen Kuvalehti käsitteli rikkaiden maiden järjetöntä velkaa. Lehdessä talouskomissaari Olli Rehn totesi: Monet asiat, jotka eivät näyttäneet realistisilta puoli tai puolitoista vuotta sitten, ovat toteutuneet. Näin sanoessaan Rehn ei voi olla tosissaan. Kaikesta siitä, mitä on tiedetty ja mikä on ollut näkyvissä, on ollut helppo ennustaa mitä tulee. Rehn ei ota, eikä kukaan poliitikko ota, hartioilleen syyllisyyttä siitä, että talouden on rikkonut huono politiikka. Politiikantekijöiden syyttävä sormi osoittaa Standard & Poor s:n kaltaisia luottoluokittajia. Syyttä, sillä ilman totuudenkertojia hulvaton meno vain jatkuisi. Kahden vuoden ajan taloustieteilijät ovat ennustaneet ja vaatineetkin julkisten menojen leikkauksia. Tästä huolimatta velkojen määrä on vain noussut, eikä poliitikkojen haaveilema talouskasvu ole kääntänyt suuntaa parempaan. Velkaantuminen on kuitenkin hoidettava. Julkinen velka on meidän kaikkien, vaikka emme olisi sitä ottaneet, saati käyttäneet. Käytännössä vaihtoehtoja on kolme: deflaatio tai inflaatio, tai sitten ristisiitos, stagflaatio. Inflaatiosta puhuminen tai kirjoittaminen on leimattu suureksi synniksi. Siksi varsinkin talouslehdistössä on otettu käyttöön sanat nimellinen BKT ja reaalinen BKT. Kun ne jaetaan toisillaan, saadaan aikaan BKT:n deflaattori, eli inflaatiosta puhuminen voidaan lopettaa. Todennäköisesti tulee tapahtumaan seuraavaa: jokin suurista talousalueista (Yhdysvallat) aloittaa nimellisen bruttokansantuotteen kasvattamisen rahan määrää lisäämällä. Setelielvytys nostaa nimellistä BKT:tä, mutta ei samassa määrin reaalista BKT:tä. Jokin BKT kuitenkin kasvaa ja se saa alussa riittää. Kasvuluvut luovat nostetta, vaikkakin hinnat nousevat enemmän kuin ansiot. Kuluttajat siirtyvät säästämisestä ostamiseen, koska rahan arvo laskee. Tämä käynnistää hitaan, mutta vakaan reaalisen BKT:n kasvun. Vuorossa on työttömyyden väheneminen ja samalla nousukausi. Jos samalla toinen suuri talousalue (euromaat) noudattaa inflaation vastaista, perinteistä, rahapolitiikkaa, niin edessä on syrjäytyminen maailmantaloudesta ja taantuminen. Matka uuteen nousuun on tuskallinen hevoskuuri. Nimellisen ja reaalisen BKT:n ero ei sinänsä ole haitallista. Kyse onkin siitä, keihin seuraukset kohdistuvat. Niiden loiventamiseksi muutos ei saisi olla äkillinen, vaan tiedostettu ja pitkäaikainen. Tähän ei päästä ilman yhteistä tahtoa. Kun sitä ei voi löytää politiikasta, on se haettava reaalitalouden toimijoiden kesken. Toisin sanoen työnantajien ja tekijöiden. Talouden korjaaminen tarkoittaa vaikeita aikoja palkansaajille, toisin sanoen keskiluokalle. Ja koska poliitikot elävät keskiluokan tyytyväisyydestä tai tyytymättömyydestä, jälkimmäiseen tukeutuvat pääsevät valtaan. Taloutta on korjattu jo kolme vuotta, edessä on vähintään seitsemän vuoden jatkoaika; menetetty vuosikymmen. Vaadittava pitkä ajanjakso johtuu lähinnä kahdesta tekijästä. Kansallisesti kyse on siitä, että uuden ajan talouspolitiikkaa ei täällä ole vielä kyetty muodostamaan. Kun vaihtoehtoja on vähän, ja finanssipolitiikka jo valmiiksi kovilla, niin jäljelle jää työmarkkinapolitiikka. Joitain esityksiä siitä on tehty, mutta villoja on perinteisesti kertynyt vähän. Laajemmalti arvioiden Euroopan unionissa ja yhteisvaluutassa on vakavia valuvikoja. Niiden korjaaminen on samankaltaista kuin kuntamäärän pienentäminen. Poliittiset edut ohittavat keskiluokan edut. Jos tilannetta tarkastelee liiketalouden näkökulmasta, kyseessä on johtajuuskriisi. Hyvillä ja erinomaisesti menevillä yrityksillä on johdossaan tiukkoja, mutta sinänsä vaatimattomia johtajia. Heitä ei aja oma etu. He pyrkivät ja pääsevät tavoitteisiin, jotta organisaatio pärjäisi. Nykyiset johtamistutkimukset kertovat, että poliittisten instituutioiden, valtioiden, järjestöjen ja puolueiden johdossa ei ole sellaisia johtajia, jotka menestyisivät hyvin Hyvillä ja erinomaisesti menevillä yrityksillä on johdossaan tiukkoja, mutta sinänsä vaatimattomia johtajia. yritysjohdossa. Poliitikot kun pelaavat karismallaan ja omalla eduntavoittelullaan. Eräät huippupoliitikot ovat välttäneet tämän ansan. Eräs oli Winston S. Churchill llä, joka totesi: Valtiojohto ei voi tehdä pahempaa virhettä kuin herättää turhia toiveita, jotka pian murskataan. Jatkuva talouskasvu on suosinut positiivisesti ajattelevia johtajia. Vaikeina aikoina todellisiksi johtajiksi nousevat ne, jotka jaksavat uskoa tavoitteisiin, mutta ovat pessimistejä. Tätä kutsutaan Stockdalen paradoksiksi. Ankara pessimisti ei menetä uskoaan, optimisti pettyy kerta kerran jälkeen, ja lopulta menettää uskonsa ja tulevaisuutensa. Suomen talouspolitiikassa olisi yritysjohtajan aika astua johtoon. 8

9 puheenjohtajan palsta Palkansaajien yhteisrintamassa on voimaa Lokakuu 2011 Pertti Porokari Tätä tekstiä kirjoittaessani ovat teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan sekä rahoitusalan työehtosopimusneuvottelut käynnissä ja tietotekniikan palvelualan neuvottelut juuri käynnistymässä. Teknologiateollisuuden neuvottelut ovat mielenkiintoisimmat tässä vaiheessa, sillä kaikki muut alat käytännössä odottavat niiden lopputulosta. Samaan aikaan keskusjärjestöt yrittävät etsiä kattavaa vakausratkaisua entisaikojen tupojen malliin. Vakausratkaisu on tavoittelemisen arvoinen, mutta sitä ei voi tässä tilanteessa rakentaa pelkästään pienten palkankorotusten ja tuloverokevennysten varaan. Samaan pakettiin on saatava myös rutkasti laadullisia, esimerkiksi työssä jaksamiseen liittyviä elementtejä. On myös osattava ottaa huomioon, että mahdolliset veroalennukset voidaan korvata suuremmilla veronkorotuksilla puolen vuoden, vuoden päästä. Valmistautuminen teknologiateollisuuden eli teknon neuvotteluihin käynnistyi tällä kertaa poikkeuksellisella tavalla, kolmen palkansaajaliiton YTN:n, Metalliliiton ja Proliiton yhteisrintamana. Tämä historiallinen ja massiivinen ryhmittymä sopi keskenään neljästä yhteisestä tavoitekokonaisuudesta sekä palkankorotuspyynnöstä. Yhteisrintama taisi yllättää työnantajapuolen täysin, sillä työehtosopimusten soveltamisrajariidat pitivät palkansaajat eripuraisina ja tehottomina usean vuoden ajan. Nyt riidat ovat ohi ja palkansaajat ovat yhtenäisiä. Liittojen väliset luottamukselliset suhteet ja henki on rakennettu Teollisuuden Palkansaajissa viime vuosien aikana. Yhteisrintamasta saatavat kokemukset ovat varmasti helposti otettavissa käyttöön myös muilla aloilla jatkossa. Kaikki tänä vuonna syntyneet palkkaratkaisut ovat olleet yli kolme prosenttia, joten teknon 110 euroa tai vähintään 4 prosenttia tänä syksynä ja 60 euroa tai 2 prosenttia ensi keväänä ovat täysin linjassa muiden alojen kanssa, sillä alalla on tehty jo kolme vuotta muita maltillisempia sopimuksia. YTN:n slogan onkin osuvasti: Meidän vuoro. Täytyy myös muistaa, miten paljon Suomi on riippuvainen teknologiateollisuuden viennistä, joka tahkoaa hyvää tulosta. Olisiko aika myös tuloksen tekijöiden saada osa menestyksestä? Hauskaa syksyä! INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta Teksti: Minna Anttonen Minna Anttonen Tietoalan Eija Hirvonen (vas.) ja Pirkko Venäläinen olivat varsin tyytyväisiä päivän antiin. Muun muassa keskustelu liiton omaisuudesta ja aiheen käsittely tilintarkastajan johdolla olivat mielenkiintoisia. Sali tuntui olevan hyvin tietoinen näistä asioista. Järjestöjohto toivotti Tietoalan tervetulleeksi Tulisiko YTN:n olla Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuspöydässä vai ei? Kysymys oli yksi Uuden Insinööriliiton järjestöjohdon neuvottelupäivän eniten puhuttaneista aiheista. Kysymyksiä kirvoitti myös liiton puheenjohtajaehdokkaiden esittäytyminen. Illansuuhun venyneen, mutta erityisen mielenkiintoisen neuvottelupäivän aloitti puheenjohtaja Pertti Porokari. Hänen mukaansa ammattiyhdistysliikkeen historiassa käännettiin tänä syksynä uusi sivu, kun Tietoalan toimihenkilöt ry päätti erota Toimihenkilöliitto ERTOsta ja liittyä Uuteen Insinööriliittoon. Tietoalan ja UIL:n välillä oli käyty keskusteluja jo vuosia, mutta vasta tänä keväänä järjestöt löysivät ratkaisumallin, jota kannatti lähteä toteuttamaan. Ratkaisun avain oli jäsenten työmarkkinaedunvalvonnan turvaaminen ja tehostaminen. Tähän liittyi oleellisimpana osana alan loistavan työehtosopimuksen neuvotteluoikeuksien siirtyminen ERTOsta UIL:oon, ilman että se valuisi YTN ry:n hallintaan. Porokari kertoi myös, että kun tämä yhteenliittymisen perusta oli löytynyt, sujuivat neuvottelut hyvinkin nopeasti. Tietoalan neuvottelijat laittoivat paperille asiat, jotka liittymisessä pitää toteutua ja me puolestamme takasimme, että näin voidaan edetä ja toimia. Henkilöresurssit kasvavat jäsenistön kanssa Alueiden järjestöjohtoa kiinnosti myös se, onko toimistolle tarkoitus palkata lisää henkilöstöä, kun liittoon tulee kerralla koko joukko uusia jäseniä. Puheenjohtaja selitti, että henkilöstöresurssien riittävyys oli yksi Tietoalan UIL:oon liittymisen edellytyksistä, UIL tulee rekrytoimaan tarpeellisen määrän lisähenkilöstöä sitä mukaan, kun Tietoalan jäsenmäärä kasvaa, jotta palveluiden taso pystytään säilyttämään. Myös huoli Tietotekniikan palvelu- 10

11 Jyrki Koskinen alan työehtosopimuksen yleissitovuudesta mietitytti tilanteessa, jossa Tietoalan jäsenmäärä tilapäisesti laskee. Siihen tulikin vastaus yleisön joukosta. UIL:n varapuheenjohtaja Pekka Laakso selitti, että yleissitovuuden määrittää työnantajien järjestäytyminen, ei se, minkä verran työntekijät ovat mihinkin liittoon järjestäytyneet. Porokari vielä täsmensi vastausta kertomalla, että Teknologiateollisuuden muutamaa päivää aikaisemmin ilmoittama jäsenyritysten työntekijämäärä on ja että yhteensä Tietoalan toimihenkilöissä ja UIL:n aluejärjestöissä on jo yli jäsentä. Tietoalan ja UIL:n edustavuus tietoalalla on jo hyvin kattava. Tietoalan päätöksen jälkeen kahden ensimmäisen päivän aikana noin tietoalan toimihenkilöä ilmoitti halustaan siirtyä Uuteen Insinööriliittoon. Alkurytinän jälkeen siirtovaltuutuksia on tullut tasaista tahtia noin 100 valtakirjaa päivässä. Myös uusia jäseniä on liittynyt mukavaa tahtia. Uusi jäsenetulehti tammikuussa Ennen ruokataukoa ehti vielä Sanoma Magazines Finlandin johtaja Heikki Nurmela valottaa UIL:n ja Samoma Magazinesin yhteistyön tuomia etuja ja uuden 3T-viikkolehden päätoimittaja Marko Haikonen kertoa jäsenetulehden suunnitellusta sisällöstä. Nurmela lupasi tuntuvia etuja UIL:n UUSI INSINÖÖRI jäsenille niin naistenlehdistä, miestenlehdistä, perhelehdistä kuin lastenlehdistäkin. Jäsenjärjestöt saavat myös alennusta ilmoittelusta 3T-lehdessä. Tärkeintä on edunvalvonta Tietoalan toimihenkilöiden puheenjohtaja Jouko Malinen ei päässyt paikalle, mutta lähetti videon välityksellä tervehdyksensä kokousväelle. Minna Anttonen esitteli uuden jäsenjärjestön toimintaa. Esittelyn yhteydessä käytiin kiihkeää keskustelua YTN:n sopimusoikeudesta tietotekniikan palvelualalla: Tulisiko YTN ottaa mukaan sopijaosapuoleksi tai tulisiko koko työehtosopimus siirtää YTN:n nimiin. Osa järjestöjohdon edustajista pelkäsi sitä, että UIL polttaa siltansa vanhoihin yhteistyökumppaneihin, ellei YTN pääse mukaan sopimaan tietoalan sopimusta. Anttonen selitti, että tietotekniikan palvelualalla ovat kaikki työntekijät saman sopimuksen piirissä. Meillä ei ole ylempiä eikä alempia toimihenkiöitä. Olemme kaikki it-duunareita, joita koskee yksi ja sama työehtosopimus. Me emme halua luopua ylityökorvauksista, varallaolokorvauksista, vähimmäispalkoista tai vapaa-aikana tapahtuvan työasioissa matkustamisen korvauksista tai muistakaan sopimuksemme ehdoista. Tietoalan toimihenkilöiden mielestä sopimuksen siirtymien YTN:n nimiin Pertti Porokari (oik.) ja Marko Koskela osallistuivat puheenjohtajaehdokkaiden haastatteluuun. Puheenjohtajat Pertti Porokari ja Jouko Malinen. saattaisi merkittävästi heikentää sopimuksen turvaamisessa. Tietoalan ammattilaiset haluavat itse vaikuttaa työehtosopimuksen sisältöön myös jatkossa. Tietoala uskoo, että yhdessä UIL:n kanssa sopimuksen nykyisistä ehdoista pystytään pitämään kiinni ja ehkä jossain vaiheessa jopa parantamaan niitä. Anttosen puheenvuorossa kävi selväksi, että Tietoalan toimihenkilöille tärkeintä on edunvalvonta, ei järjestöpolitiikka. Uuden Insinööriliiton talouden nykytila Tilintarkastaja Soila Rantala kertoi UIL:n talouden nykytilasta ja siitä, että se on vakaalla pohjalla. Neuvottelupäivän päätteeksi yleisön eteen istutettiin kaksi liiton puheenjohtajaehdokasta: nykyinen puheenjohtaja Pertti Porokari sekä hänen haastajansa Marko Koskela. UIL:n edustajakokouksen puheenjohtaja Arto Isomäen jakamien puheenvuorojen jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ehdokkaille. Kysymykset olivat melko kesyjä eivätkä puheenjohtajaehdokkaat muutenkaan nokitelleet toisiaan, vaan paneeli sujui rauhallisesti asialinjalla. Tunnelmaltaan kokouspäivä oli ainakin Tietoalan toimihenkilöiden edustajien mielestä avoin ja välitön. Tietoalan naiset kokivat, että Tietoalan toimihenkilöt toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi Uuteen Insinööriliittoon. Tuulikki Holopainen 11

12 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Tuulikki Holopainen Tietoalan uusi ajanjakso insinöörien kumppanina Kun Tietoalojen toimihenkilöiden yhdistyskokous päätti elokuussa yksimielisesti liittyä Uuteen Insinööriliittoon, Toimihenkilöliitto Erto teki kiusaa estämällä jäsenten massasiirron. Silti kaksi kolmasosaa jäsenkunnasta siirtyi UIL:n puolelle kolmen päivän sisällä. Ulospäin näytti, että Tietoalan toimihenkilöiden liittyminen Uuteen Insinööriliiton jäsenjärjestöksi tapahtui nopeasti, mutta takana on kuitenkin vuosien prosessi. Jo pari työehtosopimuskierrosta työnantajat olivat käyttäneet voimakkaampia äänensävyjä: ne kyseenalaistivat sen, kauanko meillä on enää enemmistöä alalla, kertoo Tietoalan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja Jouko Malinen. Vaikka meillä oli enemmän alalla toimivia jäseniä, niin akavalaisissa liitoissa kasvu on ollut nopeampaa onnistuneen opiskelijajäsenhankinnan vuoksi. Tietoalan toimihenkilöitäkään ei tyydyttänyt, että osa väestä ei pääse vaikuttamaan sopimukseen, vaikka ovat sen piirissä. Olisimme halunneet heidät jäseniksi, mutta akavalaisuus ja tutkintopohja ovat monelle tärkeitä. Meillä on eri lähtökohta eli tes-lähtöisyys. Tietoalan toimihenkilöt itse panosti näkyvyyteen ja jäsenhankintaan, mutta resurssit olivat lähinnä talkooresursseja. Emojärjestöllä, Toimihenkilöliitto Ertolla ei ollut antaa kuin minimiresurssit. Tietoalan jäsenkentässä on jatkuvasti yt-neuvotteluja, muun muassa sen tähden, että Nokia vähentää tilauksiaan. 12

13 Tuntui liian raskaalta, että taisto hävitään pidemmän päälle. Halusimme itse vaikuttaa siihen, että olemme osapuolena sopimassa, Malinen toteaa. Erto kävi viime vuonna epävirallisia tunnusteluja kokonaan siirtymisestä Akavan puolelle. Tietoalan toimihenkilöt kävi itsekseen neuvotteluja useiden eri liittojen kanssa. Osoittautui, että UIL pystyi tarjoamaan Tietoalan hakemia lisäresursseja: voimakasta, isoa liittoa, jotta Tietoala pystyy vastaamaan tes-kuvioon. Malinen muistuttaa, että lisäksi UIL:n jäsenedut olivat aivan toista luokkaa, mitä Erto pystyi tarjoamaan. Jäsenmaksupaineetkin loppuivat, Ertossa jäsenmaksut olivat jatkuvassa nousussa. Muuttava ympäristö kiihdytti prosessia Nokian strategian muutos viime keväänä vauhditti Tietoalan toimihenkilöiden kumppanin hakua. Strategiamuutos aiheutti tietotekniikan alalle rakennemuutoksen ennen kaikkea Nokian alihankintaketjuun. Alihankinnassa on paljon enemmän väkeä, ei Nokia heille mitään hyvitä, vaan vähentää työtä sieltä mobiili-puolen ammattilaista siirtyy Accenturelle eli meidän sopimuksemme piiriin, Malinen sanoo. Tietoalan jäsenkentässä on jatkuvasti yt-neuvotteluja, muun muassa sen tähden, että Nokia vähentää tilauksiaan. Malisen mukaan alalla on totuttu muutokseen, mutta muutoksen pitää olla hallittu, jotta ihmiset säilyttävät työkykynsä. Tietoalan kokovartalokuva Tietoalan toimihenkilöiden jäsenkunta koostuu tietotekniikan palvelualalla työskentelevistä henkilöistä, niin it-ammattilaisista kuin muissakin tehtävissä it-alalla työskentelevistä. Heidän työnantajansa ovat usein isoja palvelualan yrityksiä kuten Tieto, Logica, Fujitsu, IBM, Accenture ja Digia. Puolet väestä on isoissa yrityksissä, toinen puoli on pienissä. Jäsenistöstä yli puolet on suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Miehiä on reilu 60 prosenttia. Jäsenien koulutustaustat ovat moninaisia, mukana on esimerkiksi datanomia, insinööriä, merkonomia, tradenomia. Koulutustasot nousevat koko ajan. Ikäjakauma on vaihtelevaa. It-alaa sanotaan edelleen nuoreksi. Itse olen ollut alalla lähes kolmekymmentä vuotta: ei ala enää kovin nuori ole, Malinen naurahtaa. Uutta väkeä palkataan koko ajan. Itammattilaisten keski-ikä on noin 35 vuotta. Perinteisemmin käyttöpalvelupuolella voi olla ikärakenne korkeampi. Tietoalan toimihenkilöt ry vietti muutama vuosi sitten 35-vuotisjuhliaan. Yhdistys on kasvanut alan myötä pikkuhiljaa. Tietotehtaan talokohtainen sopimus oli alkusykäyksenä. Yleissitovuus saavutettiin 2000-luvun alkupuolella. Muut liitot laittoivat hanttiin, sillä it-ala on ollut aina kiinnostava moneen suuntaan, Malinen muistelee. Hän muistuttaa, että taustalla on kuitenkin työnantajan järjestäytyminen. Työnantajat ovat tiivistäneet rivejään viime vuosina. Kun tietotekniikan palveluala meni teknologiateollisuuteen, se vahvistui entisestään. Innolla yhteistyöhön Jouko Malinen tyytyväinen tietoalan väen saamaan vastaanottoon. UIL on vanha, perinteinen liitto, jossa jäsenillä on insinööritutkinto, mutta joka on ottanut rohkeasti uudenlaisen porukan mukaan. Odotan yhteistyötä, jota pääsemme työpaikoilla tekemään. Vaikka siirtymisprosessi on ollut raskas, tietoalan jäsenistön päätöksenteossa on ollut yksimielinen tuki. Työehtosopimusneuvottelut käynnistyneet Uusi Insinööriliitto neuvottelee tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksesta lokakuussa. Ensimmäinen neuvottelu työehtosopimuksesta oli Työnantajaliitto on Teknologiateollisuus ry, joka neuvottelee myös teknologiateollisuuden ja suunnitteluja konsulttialan sopimuksista. Vanha työehtosopimus päättyi syyskuun lopussa. Sopimuksen koskevat määräykset ovat kuitenkin voimassa niin sanotun jälkivaikutuksen perusteella niiden osalta, jotka olivat työsuhteessa sopimuksen voimassaoloaikana. Neuvottelut ovat käynnistyneet hitaanlaisesti, sillä ensin odotettiin kolmikantaista eli palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen ja maan hallituksen välistä vakausratkaisua. Ennen aitoja neuvotteluja odotetaan myös teknologiateollisuuden sopimusratkaisuja. Tänä syksynä kaikissa sopimuspöydissä on samankaltaiset tavoitteet. UIL tavoittelee tietotekniikan palvelualalle mahdollisimman hyvää työehtosopimusta. UIL edustaa reilua alalla työskentelevää toimihenkilöä. Lue ajankohtaiset uutiset neuvotteluista: Kun entinen liitto on yrittänyt haitata prosessia, se on ärsyttänyt porukkaa: eihän tässä ollutkaan mitään reilua peliä. Tietoalan toimihenkilöillä on entinen järjestäytymispohja: it-alalla työskentely tutkinnosta huolimatta. Toimimme kuitenkin tekniikan alalla. Kuukauden aikana UIL:n jäsenjärjestö Tietoalan toimihenkilöihin on siirtynyt lähes jäsentä, mutta siirtyminen jatkuu koko ajan. INSINÖÖRI UUSI 13

14 edunvalvonta Teksti ja kuva: Anitta Valtonen Johtaminen on vaativa ammatti Johtaminen ja esimiestyö sujuvat joiltakin, mutta kaikista ei ole johtajiksi, sillä johtaminen on vaativaa työtä. Se ei ole sivujuonne muiden töiden ohessa, vaan ammatti, johon pitää satsata. 14 Kauppatieteiden tohtori Sari Salojärvi on vuodesta 2004 työskennellyt Johtamistaidon Opistossa asiantuntijana ja viimeiset kolme vuotta johtajana. Koulutuksensa ja kokemustensa perusteella hän tietää, miten vaativasta ammatista johtamisessa on kysymys. Hän korostaa sanaa ammatti, sillä sitä johtaminen on. Esimerkiksi tiimin vetäminen ei ole jokin ylimääräinen tehtävälisuke, joka pitää hoitaa varsinaisten töiden ohella. Tiimin johtajuus on yhtä tärkeä osa työtä kuin se, mitä tiimi tekee. Moni kuvittelee, että esimiestehtävä on vain ylimääräinen sivujuonne. Usein ajatellaan myös, että ryhmän vetäminen on tehtävä, johon ei oikeilta töitä oikein olisi aikaa. Jos asiantuntijaorganisaatioiden esimiestehtävien tärkeyttä ei ymmärretä, niihin ei myöskään kouluteta niin määrätietoisesti kuin pitäisi. Tuotannollisissa yrityksissä johtamisen rooli on yleensä selvempi kuin asiantuntijaorganisaatioissa. Asiantuntijatiimien vetäjiä pitäisi kuitenkin valmentaa toimimaan ryhmänsä esimiehinä samalla panostuksella kuin myynti-insi- Usein ajatellaan, että ryhmän vetäminen on tehtävä, johon ei oikeilta töitä oikein olisi aikaa. nöörejä valmennetaan toimimaan myyjinä, Salojärvi sanoo. Hän kehottaa tutustumaan Pekka Järvisen kirjoittamaan kirjaan Ammattina esimies. Insinööreissä on potentiaalia Insinöörit ovat Salojärvelle erityisen mieluisia koulutettavia. He kyseenalaistavat asioita terveellä tavalla. Kun he kysyvät, mihin mikäkin toimenpide johtaa ja kun he saavat kysymyksiinsä kunnon vastauksen, he ovat tyytyväisiä. Hyvin moni heistä kiinnostuu valmennusohjelmien aikana itsensä kehittämisestä. Aina joku saa heikohkoja tuloksia työkavereiden ja alaisten antamissa 360-arvioissa. Heikot tulokset voivat yllättää ja jopa järkyttää. Fiksuimmat suhtautuvat tulokseen vakavasti ja päättävät ryhtyä kehittämään itseään esimiesroolissaan. Nuori esimies voi tuntea olonsa epävarmaksi. Silloin hänen kannattaa pyytää yrityksen HR-ammattilaisia etsimään sopivia vertaisryhmiä, joiden kanssa esimiestyöhön liittyviä asioita voi käydä läpi. Tukea voi saada myös omalta esimieheltä. Myös oman tiimin jäsenten mielipidettä kannattaa kysyä, jos suhde tiimiläisten kesken on hyvä. Johtamisjuridiikka hakusessa Yllättävää Sari Salojärven mukaan on se, ettei moni Johtamistaidon Opiston valmennuksiin tuleva tiedä, onko hän juridisesti esimies. Moni ei tunne johtamiseen liittyvää juridiikkaa eli tehtävään lain perusteella lankeavia vastuita ja oikeuksia. Ihminen saattaa tietää aika paljon strategisen johtamisen periaatteista ja ihmisten johtamisen teoriasta, mutta johtamisen juridiikka voi olla epäselvä. Esimiestehtävän luonteeseen kuuluu esimerkiksi se, että tehtävän hoitaja on työnantajan edustaja, eikä esimerkiksi työntekijöiden asioita ajava luottamusmies. Salojärvi itse toimi esimiestehtävissä ensimmäistä kertaa jo 1990-luvulla. Asiat sujuivat hyvin, mutta juridisen puolen oivaltaminen nosti kynnystä ottaa vastaan johtajan tehtävää myöhemmin uralla. Jos kaikki menee hyvin, esimiestyö sujuu ilman ongelmia, vaikkei juridista puolta tunne. Kriisitilanteissa tehtävän sisältämä vastuu voi olla yllätys. Varsinkin talousvastuu voi tuntua raskaalta. Erityisen raskasta on irtisanoa ihmisiä. Silloin juridiikan tuntemus on välttämätöntä. Yt-neuvottelut on käytävä lain edellyttämällä tavalla, samoin irtisanomiset. Irtisanottaville on kerrottava, mihin ratkaisut perustuvat. Lisäksi heillä on kerrottava, mitä tukea he voivat saada, onko yrityksellä esimerkiksi outplacement-palveluja. Motivaatiota ja jämäkkää empatiaa Salojärvi toteaa, että onnistumismahdollisuudet esimiestehtävissä ovat huteria, jos tehtäviin päätyy muusta kuin omasta halusta. Tehtävässä kuin tehtävässä on vaikea onnistua, ellei ole motivoitunut.

15 Sari Salojärvi tuntee onnistuneensa työssään, kun asiakkaat kertovat oivalluksistaan ja siitä, miten he ovat alkaneet tehdä asioita uudella tavalla. Esimerkiksi jotkut nuoret insinöörit päätyvät työnjohtotehtäviin, vaikka ominta heille olisivat asiantuntijatehtävät. Työnantaja saattaa direktio-oikeutensa perusteella jopa määrätä joitakin ihmisiä esimiehiksi. Hyvä suuntaus on se, että nykyisin ura voi kehittyä myös asiantuntijapolulla. Vankka motivaatiokaan ei vielä takaa onnistumista. Monella on pyrkyä johtajaksi, vaikka edellytykset hoitaa esimiestehtäviä ovat puutteellisia. Johtajalla täytyy olla terve itsetunto, mikä ilmenee muun muassa siten, että hän luottaa itseensä ja muihin. Hyvän johtajan ominaisuuksiin kuuluu myös se, että hän on kiinnostunut ihmisistä, haluaa saada aikaan tuloksia ja se, että hän haluaa kehittää ja viedä asioita eteenpäin. Esimiestehtävään liittyy usein taloudellista vastuuta ja projektien vetovastuuta, jolloin tarvitaan neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja. On siis tunnettava leadership-johtamisen perusteet. Salojärvi maistelee termiä jämäkkä empatia. Hän viittaa Rob Goffeen & Gareth Jonesin kirjaan Why should anyone be led by you?, jossa termi on muodossa tough empathy. Sen mukaan hyvä johtaja on yhtaikaa myötätuntoinen ja jämäkkä. Hän ei ole terapeutti, vaan kuunteleva, ymmärtävä ja kysymyksiä tekevä ihminen. Keskusteluja ja pohtimista hän ei kuitenkaan jatka loputtomiin, vaan päättää sopivan ajan kuluttua, miten toimitaan. Hänen on kyettävä tekemään päätöksiä, vaikkeivät ne aina miellytä alaisia. UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Tuulikki Holopainen Luottamus tukee esimiehen ja alaisen yhteistyötä Projektipäällikkö Irma Torkkel Sweco Industry Oy Olen ollut esimiehenä projektiorganisaatiossa sekä linjaorganisaatiossa alaisena. Insinööritoimistossa alais-esimiessuhde ei ole lainkaan kankea. Hyvällä esimiehellä pitää olla aikaa alaisen kysymyksiin ja antaa neuvoja ja apua tarvittaessa. Esimiehen pitää luottaa alaiseensa, mutta kuitenkin olla tietoinen missä ja miten mennään. Alaisen on voitava luottaa esimieheensä eli lupaukset on pidettävä ja oltava sanojensa takana. Hyvän esimiehen ominaisuuksia on ymmärtää erilaisia ihmisiä ja antaa aikaa keskustelulle. Hän on vaativa, mutta häneen voi luottaa. Erkki Lehtimäki. Ylitarkastaja Erkki Lehtimäki, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Tällä hetkellä työskentelen alaisena, mutta minulla on aikaisempaa esimieskokemusta. Toimiva alais-esimiessuhde on luottamuksellinen sekä kummankin asiantuntemusta ja osaamista arvostava. Hyvä esimies on rehti, rehellinen ja sanansa pitävä. Luottamuksen voi menettää vain kerran. Hyvä esimies ottaa vastuun silloin, kun se hänelle kuuluu. Ongelmia syntyy niin alaisen työn kannalta ja koko organisaatiossa, jos esimies ei ole ajan tasalla tai pakoilee vastuutaan. Hän tuntee alaisen työn, sillä hyvin voi johtaa vain, jos tietää mitä johtaa. Kunnollinen esimies on tasapuolinen suhteessaan alaisiin. Jos suhtautumisessa alaiseen vaikuttaa muut kuin työn sisältöön liittyvät asiat, on varmaa, että se myrkyttää työilmapiirin ja ainakin työteho laskee. Sopivuus ei luo edellytyksiä menestykselle, vaan on oltava riittävän pätevä ja osaava. Osaavan ei täydy ainakaan piiloutua muodollisen aseman taakse. Todellinen esimies, eikä vain muodollinen. Odotan hyvältä esimieheltä hyviä käytöstapoja ja tehtäviinsä aidosti paneutumista. Tärkein tehtävä on luoda alaisen työlle parhaat mahdolliset edellytykset ja poistaa mahdollisia esteitä tälle. Hankauksia tulee, jos esimies ei itse noudata yhteisesti sovittuja pelisääntöjä, vaan antaa tiskin alta ja salassa jollekin/ joillekin poikkeuksia. Esimerkkinä voi mainita salassa tehdyt, työpaikan henkilöstöpolitiikan vastaiset nimitykset. Huonoa on myös, jos esimiehellä ei tahdo löytyä aikaa keskusteluun alaisen kanssa heti tai edes lähiaikoina. Esimies ei tunnusta menetelleensä väärin, vaan syyllistää alaista lisää. Irma Torkkel. 16

17 Mika Meriluoto. Ryhmäpäällikkö Mika Meriluoto, Fujitsu Services Oy Olen työskennellyt it-alalla useissa eri tehtävissä yli 10 vuotta, joista viimeiset kolme vuotta esimiestehtävissä. Toimiva alais-esimiessuhde perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen. Hyvä alainen on luotettava, tunnollinen, innovatiivinen ja aidosti kiinnostunut siitä, mitä tekee. Hän ymmärtää oman vastuunsa organisaatiossa ja toimii yrityksen arvojen mukaisesti. Alaiselta odotan aktiivista osallistumista yrityksen toiminnan kehittämiseen sekä halua kehittää omaa ammatillista osaamistaan. On myös äärimmäisen tärkeää osata vastaanottaa palautetta. Rakentava palaute auttaa miettimään omaa toimintaa ja kehittämään itseään ammatillisesti paremmaksi. Työyhteisöissä työskentelee hyvin erityyppisiä henkilöitä. Lienee itsestään selvää, ettei aina voida välttyä myöskään ristiriidoilta. Kiperissä tilanteissa on puolin ja toisin pyrittävä käsittelemään asiat avoimesti ja rakentavasti. Välillä on hyvä myös asettaa itsensä vastapuolen rooliin ja pohtia, miten itse kokisi tilanteen vastapuolen asemassa. Osastopäällikkö Veikko Päivärinne, Sweco Industry Oy Olen työskennellyt Sweco:lla yli 20 vuotta, josta esimiestehtävissä noin 15 vuotta. Asiantuntijaorganisaatiossa hyvä alais-esimiessuhde perustuu molemminpuolisesti sekä osaamisen että henkilön arvostukseen ja tietysti luottamukseen. Jotta hyvä alais-esimiessuhde johtaisi myös menestykseen työtehtävissä, sen pitää terveellä tavalla johtaa haasteellisuuteen. Parhaimmillaan tilanne on silloin, kun alainen on työtehtävissään oppinut asettamaan haasteet itselleen ja esimies vain tukee alaistaan. Hyvä alainen soveltaa tavoitteellisella ja ratkaisuhakuisella asenteella osaamistaan kaikkiin työtehtäviinsä. Tavoitteellinen ja ratkaisuhakuinen asenne vie työtä aina parhaiten eteenpäin, poistaa työn etenemistä haittaavia esteitä, tuo yritykselle tulosta ja samalla mahdollistaa alaisen oman kehittymisen, Hyvä nuori alainen tarttuu ennakkoluulottomasti uuteen työhaasteeseen, kerää aktiivisesti työhönsä liittyviä lähtötietoja ja pyrkii hahmottamaan laajempia kokonaisuuksia, johon oma työ kytkeytyy. Hän tekee työtään keskittyneellä ja reippaalla otteella. Nuoren ammattilaisen kohdalla suurin haaste on löytää itsemotivoitumisen myönteinen kierre. Pienet onnistumiset, oikeanlainen esimiestuki ja kannustava ilmapiiri auttavat myönteisen kehityksen syntymistä. Hyvä kokenut alainen ottaa vastuuta, luottaa terveellä tavalla omaan ammattitaitoonsa sekä hyödyntää ja kehittää omaa ammattiverkostoaan luonnollisena osana ammattiaan. Hän kantaa myös osaltaan vastuuta työpaikan hyvästä ja kannustavasta ilmapiiristä yhdessä esimiehensä kanssa. Suunnittelu- ja projektiosaaminen on parhaimmillaankin melko hitaasti kehittyvää ammattitaitoa. Oman ammattiverkoston avulla löytyy nopeammin ja laadukkaammin paras osaamistuki omaan työhön, jolloin henkilö onnistuu työtehtävissään ja edelleen kehittyy. Toivon, että voimme yhdessä toimien saavuttaa niin hyvän molemmin puolisen luottamuksen, että sen avulla selviydytään hankalistakin asioista ja tilanteista. Ja vieläpä niin, että hyvä työilmapiiri säilyy. Luottamusta ei kukaan voi toiselta vaatia. Se syntyy ajan kanssa, kun molemmat osapuolet sitä haluavat rakentaa ja toimivat luottamuksen arvoisesti. Joskus henkilö on haluton antamaan parastaan tai ehdollistaa oman hyvän panoksensa, mihin syynä voi olla joko työhön tai siviilielämään liittyvät asiat. Silloin on tärkeätä, että oikea syy nousee keskusteluissa esille. Erimielisyydet on voitava avoimesti keskustella ja hyväksyä, että välillä on erilainen näkemys. Toivottavasti näitä näkemyseroja ei ole liikaa olennaisissa asioissa. Veikko Päivärinne. UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta Teksti: Jari Hakala Kuva: Said Karlsson / Gorilla 18 Kiina huolestuttaa Vaasan Wärtsilässä Wärtsilä ilmoitti kesälomien kynnyksellä aloittavansa Kiinassa parin vuoden säteellä 32-mallin moottorin valmistamisen. Tismalleen samaa moottorityyppiä valmistavalla Vaasan tehtaalla tieto asiasta ei herättänyt riemunkiljahduksia. Ilolla ei tietoa otettu vastaan toimihenkilöiden parissa. Työn haihtumisesta Suomesta halvan työvoiman Kiinaan on monen yrityksen työntekijöillä vähemmän mukavia kokemuksia tarpeeksi jo aiemmilta vuosilta. Kyllä tieto oli ihmisille aika pettymys, kertoo tunnoista ylempien toimihenkilöiden pääluottamusmies Ralf Holmlund. Holmlundille itselleen tieto Kiinassa aloitettavasta moottorin valmistuksesta ei tullut isona yllätyksenä. Asiasta oli kiertänyt huhuja jo pitemmän aikaa. Uuden moottorimallin tuotannon aloittaminen on suhteellisen helppoa, sillä tehdastilat Wärtsilältä löytyvät Kiinasta jo valmiina. Tällä hetkellä Kiinassa valmistuu 20-mallin merimoottoreita. Kiinan tehtaan tuotannon laajenemisesta riittää Holmlundin mukaan kahvitauoilla paljonkin puhuttavaa. Mitään taisteluhuutoja Holmlund ei ole asian tiimoilta kuullut. Porukka miettii, mitä tämä tarkoittaa ja spekuloi sitä, mikä on koko paketin sisältö, Holmlund kertoo. Näillä näkymin Kiinassa valmistuvat moottorit myös menisivät ainoastaan maan omille markkinoille. Mikäli näin myös tapahtuu, voisi Kiinan tehdas jopa hyödyttää Wärtsilän Vaasan yksikköä. Vaasasta Kiinaan ei mene montaakaan moottoria. Vaasassa saadaan ehkä valmistaa Kiinaan sellaisia komponentteja, joita siellä ei valmisteta. Näin tehdään jo nyt 20-mallin moottorin tapauksessa. Vastakkainasettelua ilmassa Mikäli Kiinan tehtaan tuotannon pyörähtäminen täysille 32-moottorin valmistuksen suhteen vaatii oman etsikkoaikansa, hyödyttää myös se Wärtsilän Vaasan yksikköä. Tällaisessa tapauksessa Kiinan markkinoille menevät moottorit valmistuisivat ainakin alkuvaiheessa Vaasassa. Holmlund ei itse usko, että työtä siirretään Vaasasta Kiinaan. Kiinan tehdas on Wärtsilän ja kiinalaisen alan toimijan yhteistyöyritys. Oman firman työn siirtämistä yhteistyöyritykselle olisi Holmlundin mukaan vaikea ymmärtää. Vaikka työtä Kiinaan siirtyisikin, ei se koskettaisi ainakaan ensimmäisenä Vaasan toimihenkilöitä. Suunnittelutyön kun Holmlund uskoo pysyvän myös vastaisuudessa tukevasti oman maan kamaralla. Tietty vastakkainasettelu on kuulunut vähän puheissakin. Puhutaan, että eihän toimihenkilöillä ole pelkoa tästä, mutta miten työntekijät, Holmlund sanoo. Vaikka tieto Kiinan tehtaan tuotannon laajenemisesta ei Holmlundia ilahdutakaan, myöntää hän sen olevan ainut tapa pysyvämpään toimimiseen Kiinan markkinoilla. Korean moottorimarkkinat on jo käytännössä menetetty paikallisille toimijoille, joten enempään lepsuiluun Aasiassa ei ole varaa. Kiinassa tehdään maailman laivanmoottoreista kuitenkin yli 60 prosenttia. Holmlund ei pidä kiinalaista osaamista insinööritaidonkaan suhteen kovin ihmeellisenä. Miehen mukaan Suomessa osataan vastaavat moottorinvalmistukseen liittyvät asiat taatusti paremmin. Toisaalta kyllähän asioista pitää olla varuillaan. Kyllähän siitä on ikäviäkin esimerkkejä, kuinka muuallakin osataan erittän hienoa huipputekniikkaa. Päällimmäinen huoli Vaasan Wärtsilän toimihenkilöillä on Holmlundin mukaan ailahtelevasta maailmantaloudesta. Holmlund itse uskoo Wärtsilän laajenevan Aasian suunnassa myös tulevaisuudessa. En lähde spekuloimaan, minkä tyyppistä laajenemista on tulossa, Holmlund päättää.

19 Katso lisää: mustatulevaisuus.fi Sisäasiainministeriö Oikeusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Poliisi Tulli Verohallinto Akava Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eläketurvakeskus Finanssialan Keskusliitto Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa Palkansaajajärjestö Pardia Palvelualojen ammattiliitto PAM Rakennusliitto Rakennusteollisuus RT SAK STTK Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Suomen Yrittäjät

20 edunvalvonta Teksti ja kuva: Marketta Harinen Teknon luottamusmiehet tyytyväisiä yhteisiin tavoitteisiin Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden luottamusmiesten seminaarissa oli tunnelma korkealla: YTN:n, Metalliliiton ja Pron yhteistyötä neuvotteluihin valmistautumisessa tervehdittiin ilolla. 20 Luottamusmiesseminaariin osallistuneet saivat käsiteltäväkseen teknologiateollisuuden liittojen yhteisen tavoitelistan. Palkankorotusten tasoon ja tekstitavoitteisiin oltiin yleisesti tyytyväisiä. Tavoitteena oleva puolentoista vuoden sopimuskausi ja tämän vuoden palkankorotustavoite 110 euroa mutta vähintään 4 prosenttia sekä ensi vuoden tavoite 60 euroa mutta vähintään 2 prosenttia kelpasivat. Matka-ajan korvaaminen ja työssä jaksamisen kohentaminen työaikaa lyhentämällä ovat nekin ylemmille toimihenkilöille tärkeitä tavoitteita Patria Land Systemsin Johanna Kuitunen, Rolls Roycen Seija Meriläinen ja ABB:n Raimo Sillanpää kiittelivät seminaarin aamukahvilla joukolla liittojen yhteistyötä. Heidän työpaikoillaan eri henkilöstöryhmien yhteistyö on sujunut mainiosti muutenkin, joten myös liittotason yhteistyöltä odotetaan neuvotteluissa paljon. Asetelma on nyt loistava. Hyvä tavoitteita on riittävästi ja kun pysytään yhtenä rintamana, saavutetaan myös tuloksia. Toivottavasti ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen kirjaukset saataisiin samalle tasolle muiden henkilöstöryhmien kanssa, YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän jäsen Sillanpää sanoi. Kuitunen huomautti, että viime kierrosten sopimuskorotukset ovat jääneet pieniksi ja reaalipalkat tippuneet. Jokainen tuntee sen kyllä tilipussissaan. Kukaan ei ole ollut tyytyväinen aiempiin sopimuksiin. Minusta palkankorotustavoite olisi voinut olla suurempikin, Meriläinen tuumasi. Seminaarin yhteydessä koolla ollut taustaryhmä sitoutui yksimielisesti yhteisiin tavoitteisiin. Niin teki viikko seminaarin jälkeen myös YTN:n hallitus. Jo aiemmin liittojen yhteiset tavoitteet oli ehditty hyväksyä Metalliliiton ja Pron hallintoelimissä. Kullakin järjestöllä on myös joitain omia tavoitteita neuvottelupöytään vietäväksi. Luottamus avainsana Luottamusmiesseminaarissa päästiin kuulemaan sekä Metallin että Pron edustajien näkemyksiä yhteistyöstä ja sen onnistumisesta. Metalliliiton työehtosihteeri Heikki Holappa ja Pron sektorijohtaja Markku Palokangas uskoivat molemmat yhteistyön ja yhteisten tavoitteiden tuovan kaikille paremman ratkaisun. Samaa sanoi YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija Ismo Kokko. Me olemme miettineet liittojen kesken yhteisiä tavoitteita ja niistä on tarkoitus pitää kiinni. Vain kimpassa pärjäämme. Luottamus on tässä avainsana, Kokko sanoi. Nyt on meidän vuoro! Johanna Kuitusen (vas.) ja Seija Meriläisen mielestä olisi tärkeää, että matka-ajan korvaaminen saataisiin työehtosopimukseen. Viime vuosien sopimuskierroksilla palkansaajat ovat jääneet jalkoihin, ja joutuneet tyytymään varsin vaatimattomiin korotuksiin. Aina on ollut huono aika. Nyt on meidän vuoro, YTN:n teknologiateollisuuden vastaava asiamies Jani Huhtamella totesi. Meidän vuoro -sloganiin kiteytyykin tänä syksynä YTN:n teknon kampanja ja kenttäkierros. Laakerit kuumina Kokko muistutti seminaarissa, että palkat tai palkankorotukset eivät ratkaise yritysten ja Suomen kilpailukykyä. Kilpailukyvyn ratkaisevat energia ja raakaaineet. Seminaarissa saatiin kuulla luottamusmiesten viestejä omien työpaikkojensa taloudellisesta tilanteesta. Työtä paiskitaan lähes kaikissa yrityksissä laakerit punaisina, väkeä palkataan lisää ja tilauskirjat ovat täynnä. Samaa kertoo kesäinen alan luottamusmiehille lähtenyt kysely. Noin 90 prosentissa alan yrityksistä taloudellinen tilanne ja työllisyys ovat vähintään hyvällä tasolla. Vain kolmasosassa yrityksistä ei tehdä ylitöitä. Kyselyyn vastasi yli luottamusmiestä, joista 230 edusti ylempiä toimihenkilöitä.

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HUHTIKUU 2016 N= 983 YHTEENVETOA Luottamushenkilöistä 59 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 20.4.2010 31.3.2013

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 20.4.2010 31.3.2013 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 20.4.2010 31.3.2013 Kaupan liitto Eteläranta 10 PL 340, 00131 Helsinki Puhelin (09) 172 850 Faksi (09) 664 616 www.kauppa.fi Nimet ja suorat puhelinnumerot

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN SUOMEN LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014

Lisätiedot

, VES , TES SMDno/2011/102 1

, VES , TES SMDno/2011/102 1 Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 16 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry :n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry :n välillä virastoerän

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta

Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta Work goes happy 1.4.2014 Elina Ravantti (KTM) Asiantuntija, Työterveyslaitos www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Apaja projektin tavoitteet PK-YRITYKSILLE

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45)

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) 1 Yritys Työpaikka Päiväys Ammattiosasto nro Osoite numero (yrityksen vaihde) Paikalliset osapuolet ovat kumpikin saaneet

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Urheilutyönantajat ry

Urheilutyönantajat ry Urheilutyönantajat ry Tehtävä 1) Vaikuttaa Urheilujärjestöjä koskevaan työehtosopimukseen. 2) Lisää työnantajaosaamista. Yhdistyksen hallinnosta ja toiminnasta vastaa Valo. Hallitus Teemu Japisson (pj.)

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, JET20 KENELLE Kokeneille, tulosvastuullisille ja/tai kehittämisvastuussa oleville päälliköille

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot