UIL toivottaa tietoalan toimihenkilöt tervetulleiksi joukkoonsa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UIL toivottaa tietoalan toimihenkilöt tervetulleiksi joukkoonsa"

Transkriptio

1 6/2011 UIL toivottaa tietoalan toimihenkilöt tervetulleiksi joukkoonsa

2 sisältö Pääkirjoitus... 5 Uutisia Irma Torkkel ja Veikko Päivärinne arvostavat luottamusta esimiehen ja alaisen välisissä suhteissa. Kolumni... 8 Puheenjohtajan palsta... 9 Edunvalvontaa Tietoalan toimihenkilöt Edunvalvontaa esimies-alaistaidoista Yhteiskunnasta Osaaminen & Totta ja tutkittua Kyamkissa Kannen kuva: Tuulikki Holopainen katsotaan nyt, minkälaista osaamista syntyy, kun insinööriosaaminen ja muotoilu yhdistetään, sanoo Raimo Pelli. Kädessä hänellä on puusta sorvattu koulun logo. Oikeutta Maailmalta Opiskelija-asiaa Jäsenedut Järjestöyhteydet Mennen tuleen

3 6.10. numero 6/2011 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Nuoret, teknisellä alalla työskentelevät esimiehet pitävät tärkeänä ammatillisen osaamisen kehittämistä. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: 39 Syyskiertueen Helsingin tilaisuudessa ollutta Tuomas Lehtosta kiinnosti palkka- ja urakehityskeskustelut. UIL:n syyskiertuetta voi seurata myös facebookissa Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4

5 pääkirjoitus Arvostus ja luottamus esimies-alaissuhteen kulmakiviä Lokakuu 2011 Ilona Mäenpää Hyvä alainen kantaa osaltaan vastuuta työpaikan hyvästä ja kannustavasta ilmapiiristä, sanoo osastopäällikkö Veikko Päivärinne sivun 17 haastattelussa. 15 vuoden esimieskokemuksella hän tietää, että paras osaamistuki löytyy oman ammattiverkoston avulla. Siihen turvautuen henkilö onnistuu työtehtävissään ja kehittyy. Nykyään penätään yhä enemmän hyvien alaistaitojen perään. Vaikka esimiehellä on oma vastuunsa asemasta riippuen myös juridisissa kysymyksissä, voi alainen myös olla aloitteellinen, tehdä ehdotuksia, antaa palautetta ja olla kriittinen. Molemminpuolinen arvostus ja luottamus ovat hyvän esimies-alaissuhteen kulmakiviä. Esimies voi näyttää mallia antamalla tukensa, ottamalla huomioon alaisen tarpeet sekä antamalla mahdollisuuksia ja palkitsemalla. Erään väitöstutkimuksen mukaan (ks.sivu 28) nuorille esimiehille on uran alkuvaiheessa tärkeätä oman osaamisen kehittäminen ja uralla eteneminen. Organisaation menestyminen tulee tärkeäksi työvuosien karttuessa. Ja tämä puolestaan heijastuu esimiesten omaan työhyvinvointiin. Organisaation menestymiseen liittyvien tavoitteiden takana on hyvät palkkiot omasta työstä. Työhyvinvointia voidaan siis kehittää kehittämällä palkkioita. Työelämää kehitettäessä ja työuria pidennettäessä onkin hyvä ottaa huomioon, ovatko ponnistukset ja palkkiot tasapainossa. Nyt kun Suomi on rankattu maailman neljänneksi kilpailukykyisimmäksi maaksi, on työntekijöiden pidettävä huolta myös omista oikeuksistaan ja työsuhteen ehdoistaan työmarkkinoilla. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Työehtosopimusneuvottelut käynnissä Teknologiateollisuudessa, suunnittelualalla, tietotekniikan palvelualalla sekä rahoitusalalla ovat neuvottelut käynnissä. Seuraa ajankohtaisia uutisia neuvotteluista Uuden Insinööriliiton verkkosivuilta: NSN:n yt-neuvottelut päättyivät 30 työpaikan vähennykseen Suomessa Nokia Siemens Networksin myynnin ja asiakaspalvelun yt-neuvottelut päättyivät työpaikan vähennykseen Suomessa. Alun perin yhtiö ilmoitti pyrkivänsä noin 40 työpaikan karsimiseen. Suomen lisäksi Pohjoismaiden ja Baltian yksiköistä vähennetään yhteensä 90 työpaikkaa. NSN:n Suomen myynnin ylempien luottamusmies Markku Karhula kertoo, että lähes kaikki 30 ovat ylempiä toimihenkilöitä NSN:n Espoon toimipaikasta. MyösTampereelta vähennetään jokunen työpaikka. Työnantaja tarjoaa irtisanomispaketteja, joissa maksetaan 3 15 kuukauden palkka palvelusvuosien määrästä riippuen. Myönteinen asia on, että työnantaja antaa kolmen viikon harkinta-ajan valita eropaketin tai irtisanomisen välillä, Karhula kertoo. YTN-liittojen jäsenten kannattaakin olla yhteydessä oman liittonsa lakimiehiin selvittääkseen, kumpi vaihtoehto on omassa tapauksessa parempi. Metsäteollisuudessa satsattava leikkausten sijaan uudistumiseen UPM-Kymmene aloitti Myllykosken tehtaan sulkemiseen tähtäävät yt-neuvottelut. Jos näin käy, Myllykoskesta tulee surullinen lisä lakkautettujen paperitehtaiden jo aivan liian suureen joukkoon. Työskentelymetsäteollisuudessa on kuin venäläisen ruletin peluuta. Henkilöstö joutuu jatkuvasti jännittämään, koska oman työpaikan kohdalla pamahtaa, YTN:n metsäteollisuuden vastaava asiamies Saku Laapio harmittelee. Neuvotteluissa YTN tukee ylempien neuvottelijoita ja työttömyysuhan alle joutuvia liittojen jäseniä. UPM-Kymmene on luvannut harkita Työstä työhön -ohjelman käyttämiseksi työpaikkansa menettävien uudelleentyöllistymistä helpottamaan. YTN seuraa tarkasti tukitoimenpiteiden toteuttamista. Aikaisemmista tehtaiden lakkautuksista on kertynyt kokemusta vahinkojen minimoimiseksi. Yhtiön ja alueellisten viranomaisten on ponnisteltava rahaa ja vaivoja säästämättä ihmisten hädänalaisen tilanteen helpottamiseksi, Laapio vaatii. Hän muistuttaa, että UPM-Kymmene ja koko metsäteollisuus eivät kehity ainoastaan kapasiteettia leikkaamalla. Alalla on kiireellinen uudistumistarve. Uudet tuoteinnovaatiot ja liiketoimintamallit syntyvät osaavien ihmisten henkisten ponnisteluiden tuloksena. Tehtaiden lakkautusten sijaan on satsattava osaaviin ihmisiin. Päävastuu on metsäteollisuuden yrityksillä, mutta tukea voidaan odottaa myös valtiovallalta. Perusteollisuus on kuitenkin edelleen suomalaisen yhteiskunnan selkäranka. Se on syytä pitää mielessä. Vuorottelukorvausmuutokset eivät vaikuta vapaalla olevien korvauksiin Hallitus päättää vuorotteluvapaalain muutoksista samanaikaisesti, kun se antaa eduskunnalle vuoden 2012 talousarvioesityksen viikolla 40. Koska lain voimaantulon vaikutuk- sista jo vuorotteluvapaalla oleville on esiintynyt paljon kysymyksiä, on syytä todeta ennen esityksen antamista, että lain muutosten valmistelussa on otettu huomioon, jos työntekijä on aloittanut vuorotteluvapaan vuoden 2011 aikana tai jo sopinut vuorotteluvapaan alkamisesta vuonna Jos henkilö on aloittanut vuorotteluvapaan kuluvan vuoden aikana, hän saisi korvauksen tänä vuonna voimassa olevien säännösten mukaan koko vapaan ajalta, vaikka vapaa tai sen jakso jatkuisi vuoden 2011 jälkeen. Myös ne työntekijät, jotka tekevät vuorottelusopimuksen mennessä, saisivat nykyisen korvauksen koko vuorotteluvapaalta, jos sopimuksessa sovittu vuorotteluvapaa alkaa 1.1. ja välisenä aikana. Etätyö tuo joustoa työelämään Akava muistuttaa etätyön merkityksestä työelämän laadun kehittämisessä. Etätyö on hyvä keino lisätä joustavuutta sekä parantaa työhyvinvointia ja tuottavuutta esimerkiksi monissa asiantuntijatehtävissä. Toimiva etätyöjärjestely hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, kun työmatkaan ei kulu aikaa. Säästyneen ajan voi käyttää virkistäytymiseen ja palautumiseen. Ympäristönäkökohdat ovat keskeinen etätyön etu, joten etätyötä pitää edistää muun muassa ilmastomuutoksen torjumiseksi, muistuttaa edunvalvontajohtaja Minna Helle. Etätyökäytännöistä on hyvä keskustella yhteisesti työpaikalla. Sen lisäksi, että etätyön pääperiaatteet sovitaan yhdessä, järjestelyissä pitää ottaa huomioon yksilölliset tilanteet. Keskeisistä etätyön ehdoista on hyvä sopia kirjallisesti, jotta järjestelyt eivät aiheuta epätietoisuutta tai epäluuloja. Helteen mukaan vanhahtavat asenteet ja perinteiset johtamismallit ovat hidastaneet etätyön yleistymistä. Etätyö on haaste johtamiselle ja työn organisoimiselle. Työnteon mittarina on tapana edelleen käyttää ensisijaisesti läsnäoloa työpaikalla, vaikka työn- 6

7 neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja Kilpailukyky on yrityksen renki teon tavat ja -mallit sekä vaatimukset ovat muuttuneet. Nykytekniikka mahdollistaa työnteon etänä tai liikkuvana työnä entistä useammin, mutta ei kuitenkaan kaikissa tehtävissä. Etätyössäkin on huolehdittava työajan seurannasta ja jaksamisesta. Yhteiset kokouskäytännöt ja muut työpaikan toimintamallit, työtavat ja tiedottaminen on sovitettava tukemaan etätyötä. Etätyön ei tarvitse olla kokoaikaista. Osittaisessa etätyössä voidaan parhaiten yhdistää etätyön hyödyt ja työpaikalla läsnäolo. Myös yksittäiset etätyöpäivät tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tehdä keskittymistä vaativaa työtä. TEM asetti kaksi työryhmää harmaan talouden torjumiseksi Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut kaksi työryhmää valmistelemaan harmaan talouden torjuntaa. Toinen työryhmä valmistelee tilaajavastuulain osittaisuudistusta erityisesti rakennusalalla ja toinen lisätoimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi majoitus- ja ravitsemisalalla. Molempien työryhmien toimikausi päättyy Harmaan talouden torjunta kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Työtä vetää valtiovarainministeriö, ja laaja toimenpideohjelma tulee eduskunnan käsittelyyn vuodenvaihteessa. Nyt asetetut työryhmät liittyvät tähän työhön. Halusimme lähteä ripeästi liikkeelle käytännön toimissa harmaan talouden torjunnan osalta rakennusalalla ja majoitus- ja ravitsemusalalla, toteaa työministeri Lauri Ihalainen. Meneillä olevissa työehtosopimusneuvotteluissa törmää jatkuvasti työantajan toistamaan hokemaan, jonka mukaan meidän on pidettävä huoli Suomen kilpailukyvystä, emmekä me saa vaatia itsellemme mitään kehitystä omiin työskentelyoloihimme. Tuota hokemaa kun riittävän kauan kuuntelee, alkaa normaali ihminen väkisinkin ihmetellä, mikä olento se kilpailukyky oikein on ja mitä se on syönyt? Suomi rankattiin syyskuun alussa neljänneksi kilpailukykyisemmäksi maaksi maailmassa. Suomen vahvuuksia on korkea osaamisja koulutustaso, huipputasokas infrastruktuuri, poliittinen vakaus sekä vähäinen (suora) korruptio. Lisäksi mainittiin erikseen tehokas ja mukautuva työvoima. Teollisuusyrityksen tasolla kun katsotaan kustannusrakennetta, niin henkilöstökulut eivät suinkaan ole suurin erä, vaan edelle menevät esimerkiksi raaka-aine- ja energiakustannukset. Meille vaan kerrotaan poliittisista lähtökohdista, että syyllisiä yritysten mahdollisiin ongelmiin olemme me, kun emme ymmärrä jatkuvasti joustaa työnantajan hyväksi. Pitämällä puolemme työelämässä ja ennen kaikkea työsuhteen ehdoissa pidämme samalla yhteiskunnan tarjoaman koulutuksen, sairaanhoidon, teknisen kehityksen ja turvallisuuden puolta. Yksipuolinen yritysten kustannusten tuijottaminen ei vielä tähän päivään mennessä ole taannut Suomeen yhtään investointia eikä yhtään uutta työpaikkaa. Nämä ratkaisut tehdään aivan muiden taustatekijöiden pohjalta. Meidän työsuhteen ehtomme ovat kansainvälisessä vertailussa varsin keskiarvoiset ja ostovoimassa olemme muuta läntistä Eurooppaa jäljessä. Meillä on tänä syksynä parin vuoden heikon menestyksen jälkeen mahdollisuus pitää puoliamme ja hakea parannuksia työehtoihin kaikki yritysten työntekijät yhdessä. Tämä tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi. UUSI INSINÖÖRI 7

8 kolumni Arto Suninen on talousasioiden konsultti Kuinka rikki mennyt talous korjataan Elokuussa Suomen Kuvalehti käsitteli rikkaiden maiden järjetöntä velkaa. Lehdessä talouskomissaari Olli Rehn totesi: Monet asiat, jotka eivät näyttäneet realistisilta puoli tai puolitoista vuotta sitten, ovat toteutuneet. Näin sanoessaan Rehn ei voi olla tosissaan. Kaikesta siitä, mitä on tiedetty ja mikä on ollut näkyvissä, on ollut helppo ennustaa mitä tulee. Rehn ei ota, eikä kukaan poliitikko ota, hartioilleen syyllisyyttä siitä, että talouden on rikkonut huono politiikka. Politiikantekijöiden syyttävä sormi osoittaa Standard & Poor s:n kaltaisia luottoluokittajia. Syyttä, sillä ilman totuudenkertojia hulvaton meno vain jatkuisi. Kahden vuoden ajan taloustieteilijät ovat ennustaneet ja vaatineetkin julkisten menojen leikkauksia. Tästä huolimatta velkojen määrä on vain noussut, eikä poliitikkojen haaveilema talouskasvu ole kääntänyt suuntaa parempaan. Velkaantuminen on kuitenkin hoidettava. Julkinen velka on meidän kaikkien, vaikka emme olisi sitä ottaneet, saati käyttäneet. Käytännössä vaihtoehtoja on kolme: deflaatio tai inflaatio, tai sitten ristisiitos, stagflaatio. Inflaatiosta puhuminen tai kirjoittaminen on leimattu suureksi synniksi. Siksi varsinkin talouslehdistössä on otettu käyttöön sanat nimellinen BKT ja reaalinen BKT. Kun ne jaetaan toisillaan, saadaan aikaan BKT:n deflaattori, eli inflaatiosta puhuminen voidaan lopettaa. Todennäköisesti tulee tapahtumaan seuraavaa: jokin suurista talousalueista (Yhdysvallat) aloittaa nimellisen bruttokansantuotteen kasvattamisen rahan määrää lisäämällä. Setelielvytys nostaa nimellistä BKT:tä, mutta ei samassa määrin reaalista BKT:tä. Jokin BKT kuitenkin kasvaa ja se saa alussa riittää. Kasvuluvut luovat nostetta, vaikkakin hinnat nousevat enemmän kuin ansiot. Kuluttajat siirtyvät säästämisestä ostamiseen, koska rahan arvo laskee. Tämä käynnistää hitaan, mutta vakaan reaalisen BKT:n kasvun. Vuorossa on työttömyyden väheneminen ja samalla nousukausi. Jos samalla toinen suuri talousalue (euromaat) noudattaa inflaation vastaista, perinteistä, rahapolitiikkaa, niin edessä on syrjäytyminen maailmantaloudesta ja taantuminen. Matka uuteen nousuun on tuskallinen hevoskuuri. Nimellisen ja reaalisen BKT:n ero ei sinänsä ole haitallista. Kyse onkin siitä, keihin seuraukset kohdistuvat. Niiden loiventamiseksi muutos ei saisi olla äkillinen, vaan tiedostettu ja pitkäaikainen. Tähän ei päästä ilman yhteistä tahtoa. Kun sitä ei voi löytää politiikasta, on se haettava reaalitalouden toimijoiden kesken. Toisin sanoen työnantajien ja tekijöiden. Talouden korjaaminen tarkoittaa vaikeita aikoja palkansaajille, toisin sanoen keskiluokalle. Ja koska poliitikot elävät keskiluokan tyytyväisyydestä tai tyytymättömyydestä, jälkimmäiseen tukeutuvat pääsevät valtaan. Taloutta on korjattu jo kolme vuotta, edessä on vähintään seitsemän vuoden jatkoaika; menetetty vuosikymmen. Vaadittava pitkä ajanjakso johtuu lähinnä kahdesta tekijästä. Kansallisesti kyse on siitä, että uuden ajan talouspolitiikkaa ei täällä ole vielä kyetty muodostamaan. Kun vaihtoehtoja on vähän, ja finanssipolitiikka jo valmiiksi kovilla, niin jäljelle jää työmarkkinapolitiikka. Joitain esityksiä siitä on tehty, mutta villoja on perinteisesti kertynyt vähän. Laajemmalti arvioiden Euroopan unionissa ja yhteisvaluutassa on vakavia valuvikoja. Niiden korjaaminen on samankaltaista kuin kuntamäärän pienentäminen. Poliittiset edut ohittavat keskiluokan edut. Jos tilannetta tarkastelee liiketalouden näkökulmasta, kyseessä on johtajuuskriisi. Hyvillä ja erinomaisesti menevillä yrityksillä on johdossaan tiukkoja, mutta sinänsä vaatimattomia johtajia. Heitä ei aja oma etu. He pyrkivät ja pääsevät tavoitteisiin, jotta organisaatio pärjäisi. Nykyiset johtamistutkimukset kertovat, että poliittisten instituutioiden, valtioiden, järjestöjen ja puolueiden johdossa ei ole sellaisia johtajia, jotka menestyisivät hyvin Hyvillä ja erinomaisesti menevillä yrityksillä on johdossaan tiukkoja, mutta sinänsä vaatimattomia johtajia. yritysjohdossa. Poliitikot kun pelaavat karismallaan ja omalla eduntavoittelullaan. Eräät huippupoliitikot ovat välttäneet tämän ansan. Eräs oli Winston S. Churchill llä, joka totesi: Valtiojohto ei voi tehdä pahempaa virhettä kuin herättää turhia toiveita, jotka pian murskataan. Jatkuva talouskasvu on suosinut positiivisesti ajattelevia johtajia. Vaikeina aikoina todellisiksi johtajiksi nousevat ne, jotka jaksavat uskoa tavoitteisiin, mutta ovat pessimistejä. Tätä kutsutaan Stockdalen paradoksiksi. Ankara pessimisti ei menetä uskoaan, optimisti pettyy kerta kerran jälkeen, ja lopulta menettää uskonsa ja tulevaisuutensa. Suomen talouspolitiikassa olisi yritysjohtajan aika astua johtoon. 8

9 puheenjohtajan palsta Palkansaajien yhteisrintamassa on voimaa Lokakuu 2011 Pertti Porokari Tätä tekstiä kirjoittaessani ovat teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan sekä rahoitusalan työehtosopimusneuvottelut käynnissä ja tietotekniikan palvelualan neuvottelut juuri käynnistymässä. Teknologiateollisuuden neuvottelut ovat mielenkiintoisimmat tässä vaiheessa, sillä kaikki muut alat käytännössä odottavat niiden lopputulosta. Samaan aikaan keskusjärjestöt yrittävät etsiä kattavaa vakausratkaisua entisaikojen tupojen malliin. Vakausratkaisu on tavoittelemisen arvoinen, mutta sitä ei voi tässä tilanteessa rakentaa pelkästään pienten palkankorotusten ja tuloverokevennysten varaan. Samaan pakettiin on saatava myös rutkasti laadullisia, esimerkiksi työssä jaksamiseen liittyviä elementtejä. On myös osattava ottaa huomioon, että mahdolliset veroalennukset voidaan korvata suuremmilla veronkorotuksilla puolen vuoden, vuoden päästä. Valmistautuminen teknologiateollisuuden eli teknon neuvotteluihin käynnistyi tällä kertaa poikkeuksellisella tavalla, kolmen palkansaajaliiton YTN:n, Metalliliiton ja Proliiton yhteisrintamana. Tämä historiallinen ja massiivinen ryhmittymä sopi keskenään neljästä yhteisestä tavoitekokonaisuudesta sekä palkankorotuspyynnöstä. Yhteisrintama taisi yllättää työnantajapuolen täysin, sillä työehtosopimusten soveltamisrajariidat pitivät palkansaajat eripuraisina ja tehottomina usean vuoden ajan. Nyt riidat ovat ohi ja palkansaajat ovat yhtenäisiä. Liittojen väliset luottamukselliset suhteet ja henki on rakennettu Teollisuuden Palkansaajissa viime vuosien aikana. Yhteisrintamasta saatavat kokemukset ovat varmasti helposti otettavissa käyttöön myös muilla aloilla jatkossa. Kaikki tänä vuonna syntyneet palkkaratkaisut ovat olleet yli kolme prosenttia, joten teknon 110 euroa tai vähintään 4 prosenttia tänä syksynä ja 60 euroa tai 2 prosenttia ensi keväänä ovat täysin linjassa muiden alojen kanssa, sillä alalla on tehty jo kolme vuotta muita maltillisempia sopimuksia. YTN:n slogan onkin osuvasti: Meidän vuoro. Täytyy myös muistaa, miten paljon Suomi on riippuvainen teknologiateollisuuden viennistä, joka tahkoaa hyvää tulosta. Olisiko aika myös tuloksen tekijöiden saada osa menestyksestä? Hauskaa syksyä! INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta Teksti: Minna Anttonen Minna Anttonen Tietoalan Eija Hirvonen (vas.) ja Pirkko Venäläinen olivat varsin tyytyväisiä päivän antiin. Muun muassa keskustelu liiton omaisuudesta ja aiheen käsittely tilintarkastajan johdolla olivat mielenkiintoisia. Sali tuntui olevan hyvin tietoinen näistä asioista. Järjestöjohto toivotti Tietoalan tervetulleeksi Tulisiko YTN:n olla Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuspöydässä vai ei? Kysymys oli yksi Uuden Insinööriliiton järjestöjohdon neuvottelupäivän eniten puhuttaneista aiheista. Kysymyksiä kirvoitti myös liiton puheenjohtajaehdokkaiden esittäytyminen. Illansuuhun venyneen, mutta erityisen mielenkiintoisen neuvottelupäivän aloitti puheenjohtaja Pertti Porokari. Hänen mukaansa ammattiyhdistysliikkeen historiassa käännettiin tänä syksynä uusi sivu, kun Tietoalan toimihenkilöt ry päätti erota Toimihenkilöliitto ERTOsta ja liittyä Uuteen Insinööriliittoon. Tietoalan ja UIL:n välillä oli käyty keskusteluja jo vuosia, mutta vasta tänä keväänä järjestöt löysivät ratkaisumallin, jota kannatti lähteä toteuttamaan. Ratkaisun avain oli jäsenten työmarkkinaedunvalvonnan turvaaminen ja tehostaminen. Tähän liittyi oleellisimpana osana alan loistavan työehtosopimuksen neuvotteluoikeuksien siirtyminen ERTOsta UIL:oon, ilman että se valuisi YTN ry:n hallintaan. Porokari kertoi myös, että kun tämä yhteenliittymisen perusta oli löytynyt, sujuivat neuvottelut hyvinkin nopeasti. Tietoalan neuvottelijat laittoivat paperille asiat, jotka liittymisessä pitää toteutua ja me puolestamme takasimme, että näin voidaan edetä ja toimia. Henkilöresurssit kasvavat jäsenistön kanssa Alueiden järjestöjohtoa kiinnosti myös se, onko toimistolle tarkoitus palkata lisää henkilöstöä, kun liittoon tulee kerralla koko joukko uusia jäseniä. Puheenjohtaja selitti, että henkilöstöresurssien riittävyys oli yksi Tietoalan UIL:oon liittymisen edellytyksistä, UIL tulee rekrytoimaan tarpeellisen määrän lisähenkilöstöä sitä mukaan, kun Tietoalan jäsenmäärä kasvaa, jotta palveluiden taso pystytään säilyttämään. Myös huoli Tietotekniikan palvelu- 10

11 Jyrki Koskinen alan työehtosopimuksen yleissitovuudesta mietitytti tilanteessa, jossa Tietoalan jäsenmäärä tilapäisesti laskee. Siihen tulikin vastaus yleisön joukosta. UIL:n varapuheenjohtaja Pekka Laakso selitti, että yleissitovuuden määrittää työnantajien järjestäytyminen, ei se, minkä verran työntekijät ovat mihinkin liittoon järjestäytyneet. Porokari vielä täsmensi vastausta kertomalla, että Teknologiateollisuuden muutamaa päivää aikaisemmin ilmoittama jäsenyritysten työntekijämäärä on ja että yhteensä Tietoalan toimihenkilöissä ja UIL:n aluejärjestöissä on jo yli jäsentä. Tietoalan ja UIL:n edustavuus tietoalalla on jo hyvin kattava. Tietoalan päätöksen jälkeen kahden ensimmäisen päivän aikana noin tietoalan toimihenkilöä ilmoitti halustaan siirtyä Uuteen Insinööriliittoon. Alkurytinän jälkeen siirtovaltuutuksia on tullut tasaista tahtia noin 100 valtakirjaa päivässä. Myös uusia jäseniä on liittynyt mukavaa tahtia. Uusi jäsenetulehti tammikuussa Ennen ruokataukoa ehti vielä Sanoma Magazines Finlandin johtaja Heikki Nurmela valottaa UIL:n ja Samoma Magazinesin yhteistyön tuomia etuja ja uuden 3T-viikkolehden päätoimittaja Marko Haikonen kertoa jäsenetulehden suunnitellusta sisällöstä. Nurmela lupasi tuntuvia etuja UIL:n UUSI INSINÖÖRI jäsenille niin naistenlehdistä, miestenlehdistä, perhelehdistä kuin lastenlehdistäkin. Jäsenjärjestöt saavat myös alennusta ilmoittelusta 3T-lehdessä. Tärkeintä on edunvalvonta Tietoalan toimihenkilöiden puheenjohtaja Jouko Malinen ei päässyt paikalle, mutta lähetti videon välityksellä tervehdyksensä kokousväelle. Minna Anttonen esitteli uuden jäsenjärjestön toimintaa. Esittelyn yhteydessä käytiin kiihkeää keskustelua YTN:n sopimusoikeudesta tietotekniikan palvelualalla: Tulisiko YTN ottaa mukaan sopijaosapuoleksi tai tulisiko koko työehtosopimus siirtää YTN:n nimiin. Osa järjestöjohdon edustajista pelkäsi sitä, että UIL polttaa siltansa vanhoihin yhteistyökumppaneihin, ellei YTN pääse mukaan sopimaan tietoalan sopimusta. Anttonen selitti, että tietotekniikan palvelualalla ovat kaikki työntekijät saman sopimuksen piirissä. Meillä ei ole ylempiä eikä alempia toimihenkiöitä. Olemme kaikki it-duunareita, joita koskee yksi ja sama työehtosopimus. Me emme halua luopua ylityökorvauksista, varallaolokorvauksista, vähimmäispalkoista tai vapaa-aikana tapahtuvan työasioissa matkustamisen korvauksista tai muistakaan sopimuksemme ehdoista. Tietoalan toimihenkilöiden mielestä sopimuksen siirtymien YTN:n nimiin Pertti Porokari (oik.) ja Marko Koskela osallistuivat puheenjohtajaehdokkaiden haastatteluuun. Puheenjohtajat Pertti Porokari ja Jouko Malinen. saattaisi merkittävästi heikentää sopimuksen turvaamisessa. Tietoalan ammattilaiset haluavat itse vaikuttaa työehtosopimuksen sisältöön myös jatkossa. Tietoala uskoo, että yhdessä UIL:n kanssa sopimuksen nykyisistä ehdoista pystytään pitämään kiinni ja ehkä jossain vaiheessa jopa parantamaan niitä. Anttosen puheenvuorossa kävi selväksi, että Tietoalan toimihenkilöille tärkeintä on edunvalvonta, ei järjestöpolitiikka. Uuden Insinööriliiton talouden nykytila Tilintarkastaja Soila Rantala kertoi UIL:n talouden nykytilasta ja siitä, että se on vakaalla pohjalla. Neuvottelupäivän päätteeksi yleisön eteen istutettiin kaksi liiton puheenjohtajaehdokasta: nykyinen puheenjohtaja Pertti Porokari sekä hänen haastajansa Marko Koskela. UIL:n edustajakokouksen puheenjohtaja Arto Isomäen jakamien puheenvuorojen jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ehdokkaille. Kysymykset olivat melko kesyjä eivätkä puheenjohtajaehdokkaat muutenkaan nokitelleet toisiaan, vaan paneeli sujui rauhallisesti asialinjalla. Tunnelmaltaan kokouspäivä oli ainakin Tietoalan toimihenkilöiden edustajien mielestä avoin ja välitön. Tietoalan naiset kokivat, että Tietoalan toimihenkilöt toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi Uuteen Insinööriliittoon. Tuulikki Holopainen 11

12 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Tuulikki Holopainen Tietoalan uusi ajanjakso insinöörien kumppanina Kun Tietoalojen toimihenkilöiden yhdistyskokous päätti elokuussa yksimielisesti liittyä Uuteen Insinööriliittoon, Toimihenkilöliitto Erto teki kiusaa estämällä jäsenten massasiirron. Silti kaksi kolmasosaa jäsenkunnasta siirtyi UIL:n puolelle kolmen päivän sisällä. Ulospäin näytti, että Tietoalan toimihenkilöiden liittyminen Uuteen Insinööriliiton jäsenjärjestöksi tapahtui nopeasti, mutta takana on kuitenkin vuosien prosessi. Jo pari työehtosopimuskierrosta työnantajat olivat käyttäneet voimakkaampia äänensävyjä: ne kyseenalaistivat sen, kauanko meillä on enää enemmistöä alalla, kertoo Tietoalan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja Jouko Malinen. Vaikka meillä oli enemmän alalla toimivia jäseniä, niin akavalaisissa liitoissa kasvu on ollut nopeampaa onnistuneen opiskelijajäsenhankinnan vuoksi. Tietoalan toimihenkilöitäkään ei tyydyttänyt, että osa väestä ei pääse vaikuttamaan sopimukseen, vaikka ovat sen piirissä. Olisimme halunneet heidät jäseniksi, mutta akavalaisuus ja tutkintopohja ovat monelle tärkeitä. Meillä on eri lähtökohta eli tes-lähtöisyys. Tietoalan toimihenkilöt itse panosti näkyvyyteen ja jäsenhankintaan, mutta resurssit olivat lähinnä talkooresursseja. Emojärjestöllä, Toimihenkilöliitto Ertolla ei ollut antaa kuin minimiresurssit. Tietoalan jäsenkentässä on jatkuvasti yt-neuvotteluja, muun muassa sen tähden, että Nokia vähentää tilauksiaan. 12

13 Tuntui liian raskaalta, että taisto hävitään pidemmän päälle. Halusimme itse vaikuttaa siihen, että olemme osapuolena sopimassa, Malinen toteaa. Erto kävi viime vuonna epävirallisia tunnusteluja kokonaan siirtymisestä Akavan puolelle. Tietoalan toimihenkilöt kävi itsekseen neuvotteluja useiden eri liittojen kanssa. Osoittautui, että UIL pystyi tarjoamaan Tietoalan hakemia lisäresursseja: voimakasta, isoa liittoa, jotta Tietoala pystyy vastaamaan tes-kuvioon. Malinen muistuttaa, että lisäksi UIL:n jäsenedut olivat aivan toista luokkaa, mitä Erto pystyi tarjoamaan. Jäsenmaksupaineetkin loppuivat, Ertossa jäsenmaksut olivat jatkuvassa nousussa. Muuttava ympäristö kiihdytti prosessia Nokian strategian muutos viime keväänä vauhditti Tietoalan toimihenkilöiden kumppanin hakua. Strategiamuutos aiheutti tietotekniikan alalle rakennemuutoksen ennen kaikkea Nokian alihankintaketjuun. Alihankinnassa on paljon enemmän väkeä, ei Nokia heille mitään hyvitä, vaan vähentää työtä sieltä mobiili-puolen ammattilaista siirtyy Accenturelle eli meidän sopimuksemme piiriin, Malinen sanoo. Tietoalan jäsenkentässä on jatkuvasti yt-neuvotteluja, muun muassa sen tähden, että Nokia vähentää tilauksiaan. Malisen mukaan alalla on totuttu muutokseen, mutta muutoksen pitää olla hallittu, jotta ihmiset säilyttävät työkykynsä. Tietoalan kokovartalokuva Tietoalan toimihenkilöiden jäsenkunta koostuu tietotekniikan palvelualalla työskentelevistä henkilöistä, niin it-ammattilaisista kuin muissakin tehtävissä it-alalla työskentelevistä. Heidän työnantajansa ovat usein isoja palvelualan yrityksiä kuten Tieto, Logica, Fujitsu, IBM, Accenture ja Digia. Puolet väestä on isoissa yrityksissä, toinen puoli on pienissä. Jäsenistöstä yli puolet on suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Miehiä on reilu 60 prosenttia. Jäsenien koulutustaustat ovat moninaisia, mukana on esimerkiksi datanomia, insinööriä, merkonomia, tradenomia. Koulutustasot nousevat koko ajan. Ikäjakauma on vaihtelevaa. It-alaa sanotaan edelleen nuoreksi. Itse olen ollut alalla lähes kolmekymmentä vuotta: ei ala enää kovin nuori ole, Malinen naurahtaa. Uutta väkeä palkataan koko ajan. Itammattilaisten keski-ikä on noin 35 vuotta. Perinteisemmin käyttöpalvelupuolella voi olla ikärakenne korkeampi. Tietoalan toimihenkilöt ry vietti muutama vuosi sitten 35-vuotisjuhliaan. Yhdistys on kasvanut alan myötä pikkuhiljaa. Tietotehtaan talokohtainen sopimus oli alkusykäyksenä. Yleissitovuus saavutettiin 2000-luvun alkupuolella. Muut liitot laittoivat hanttiin, sillä it-ala on ollut aina kiinnostava moneen suuntaan, Malinen muistelee. Hän muistuttaa, että taustalla on kuitenkin työnantajan järjestäytyminen. Työnantajat ovat tiivistäneet rivejään viime vuosina. Kun tietotekniikan palveluala meni teknologiateollisuuteen, se vahvistui entisestään. Innolla yhteistyöhön Jouko Malinen tyytyväinen tietoalan väen saamaan vastaanottoon. UIL on vanha, perinteinen liitto, jossa jäsenillä on insinööritutkinto, mutta joka on ottanut rohkeasti uudenlaisen porukan mukaan. Odotan yhteistyötä, jota pääsemme työpaikoilla tekemään. Vaikka siirtymisprosessi on ollut raskas, tietoalan jäsenistön päätöksenteossa on ollut yksimielinen tuki. Työehtosopimusneuvottelut käynnistyneet Uusi Insinööriliitto neuvottelee tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksesta lokakuussa. Ensimmäinen neuvottelu työehtosopimuksesta oli Työnantajaliitto on Teknologiateollisuus ry, joka neuvottelee myös teknologiateollisuuden ja suunnitteluja konsulttialan sopimuksista. Vanha työehtosopimus päättyi syyskuun lopussa. Sopimuksen koskevat määräykset ovat kuitenkin voimassa niin sanotun jälkivaikutuksen perusteella niiden osalta, jotka olivat työsuhteessa sopimuksen voimassaoloaikana. Neuvottelut ovat käynnistyneet hitaanlaisesti, sillä ensin odotettiin kolmikantaista eli palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen ja maan hallituksen välistä vakausratkaisua. Ennen aitoja neuvotteluja odotetaan myös teknologiateollisuuden sopimusratkaisuja. Tänä syksynä kaikissa sopimuspöydissä on samankaltaiset tavoitteet. UIL tavoittelee tietotekniikan palvelualalle mahdollisimman hyvää työehtosopimusta. UIL edustaa reilua alalla työskentelevää toimihenkilöä. Lue ajankohtaiset uutiset neuvotteluista: Kun entinen liitto on yrittänyt haitata prosessia, se on ärsyttänyt porukkaa: eihän tässä ollutkaan mitään reilua peliä. Tietoalan toimihenkilöillä on entinen järjestäytymispohja: it-alalla työskentely tutkinnosta huolimatta. Toimimme kuitenkin tekniikan alalla. Kuukauden aikana UIL:n jäsenjärjestö Tietoalan toimihenkilöihin on siirtynyt lähes jäsentä, mutta siirtyminen jatkuu koko ajan. INSINÖÖRI UUSI 13

14 edunvalvonta Teksti ja kuva: Anitta Valtonen Johtaminen on vaativa ammatti Johtaminen ja esimiestyö sujuvat joiltakin, mutta kaikista ei ole johtajiksi, sillä johtaminen on vaativaa työtä. Se ei ole sivujuonne muiden töiden ohessa, vaan ammatti, johon pitää satsata. 14 Kauppatieteiden tohtori Sari Salojärvi on vuodesta 2004 työskennellyt Johtamistaidon Opistossa asiantuntijana ja viimeiset kolme vuotta johtajana. Koulutuksensa ja kokemustensa perusteella hän tietää, miten vaativasta ammatista johtamisessa on kysymys. Hän korostaa sanaa ammatti, sillä sitä johtaminen on. Esimerkiksi tiimin vetäminen ei ole jokin ylimääräinen tehtävälisuke, joka pitää hoitaa varsinaisten töiden ohella. Tiimin johtajuus on yhtä tärkeä osa työtä kuin se, mitä tiimi tekee. Moni kuvittelee, että esimiestehtävä on vain ylimääräinen sivujuonne. Usein ajatellaan myös, että ryhmän vetäminen on tehtävä, johon ei oikeilta töitä oikein olisi aikaa. Jos asiantuntijaorganisaatioiden esimiestehtävien tärkeyttä ei ymmärretä, niihin ei myöskään kouluteta niin määrätietoisesti kuin pitäisi. Tuotannollisissa yrityksissä johtamisen rooli on yleensä selvempi kuin asiantuntijaorganisaatioissa. Asiantuntijatiimien vetäjiä pitäisi kuitenkin valmentaa toimimaan ryhmänsä esimiehinä samalla panostuksella kuin myynti-insi- Usein ajatellaan, että ryhmän vetäminen on tehtävä, johon ei oikeilta töitä oikein olisi aikaa. nöörejä valmennetaan toimimaan myyjinä, Salojärvi sanoo. Hän kehottaa tutustumaan Pekka Järvisen kirjoittamaan kirjaan Ammattina esimies. Insinööreissä on potentiaalia Insinöörit ovat Salojärvelle erityisen mieluisia koulutettavia. He kyseenalaistavat asioita terveellä tavalla. Kun he kysyvät, mihin mikäkin toimenpide johtaa ja kun he saavat kysymyksiinsä kunnon vastauksen, he ovat tyytyväisiä. Hyvin moni heistä kiinnostuu valmennusohjelmien aikana itsensä kehittämisestä. Aina joku saa heikohkoja tuloksia työkavereiden ja alaisten antamissa 360-arvioissa. Heikot tulokset voivat yllättää ja jopa järkyttää. Fiksuimmat suhtautuvat tulokseen vakavasti ja päättävät ryhtyä kehittämään itseään esimiesroolissaan. Nuori esimies voi tuntea olonsa epävarmaksi. Silloin hänen kannattaa pyytää yrityksen HR-ammattilaisia etsimään sopivia vertaisryhmiä, joiden kanssa esimiestyöhön liittyviä asioita voi käydä läpi. Tukea voi saada myös omalta esimieheltä. Myös oman tiimin jäsenten mielipidettä kannattaa kysyä, jos suhde tiimiläisten kesken on hyvä. Johtamisjuridiikka hakusessa Yllättävää Sari Salojärven mukaan on se, ettei moni Johtamistaidon Opiston valmennuksiin tuleva tiedä, onko hän juridisesti esimies. Moni ei tunne johtamiseen liittyvää juridiikkaa eli tehtävään lain perusteella lankeavia vastuita ja oikeuksia. Ihminen saattaa tietää aika paljon strategisen johtamisen periaatteista ja ihmisten johtamisen teoriasta, mutta johtamisen juridiikka voi olla epäselvä. Esimiestehtävän luonteeseen kuuluu esimerkiksi se, että tehtävän hoitaja on työnantajan edustaja, eikä esimerkiksi työntekijöiden asioita ajava luottamusmies. Salojärvi itse toimi esimiestehtävissä ensimmäistä kertaa jo 1990-luvulla. Asiat sujuivat hyvin, mutta juridisen puolen oivaltaminen nosti kynnystä ottaa vastaan johtajan tehtävää myöhemmin uralla. Jos kaikki menee hyvin, esimiestyö sujuu ilman ongelmia, vaikkei juridista puolta tunne. Kriisitilanteissa tehtävän sisältämä vastuu voi olla yllätys. Varsinkin talousvastuu voi tuntua raskaalta. Erityisen raskasta on irtisanoa ihmisiä. Silloin juridiikan tuntemus on välttämätöntä. Yt-neuvottelut on käytävä lain edellyttämällä tavalla, samoin irtisanomiset. Irtisanottaville on kerrottava, mihin ratkaisut perustuvat. Lisäksi heillä on kerrottava, mitä tukea he voivat saada, onko yrityksellä esimerkiksi outplacement-palveluja. Motivaatiota ja jämäkkää empatiaa Salojärvi toteaa, että onnistumismahdollisuudet esimiestehtävissä ovat huteria, jos tehtäviin päätyy muusta kuin omasta halusta. Tehtävässä kuin tehtävässä on vaikea onnistua, ellei ole motivoitunut.

15 Sari Salojärvi tuntee onnistuneensa työssään, kun asiakkaat kertovat oivalluksistaan ja siitä, miten he ovat alkaneet tehdä asioita uudella tavalla. Esimerkiksi jotkut nuoret insinöörit päätyvät työnjohtotehtäviin, vaikka ominta heille olisivat asiantuntijatehtävät. Työnantaja saattaa direktio-oikeutensa perusteella jopa määrätä joitakin ihmisiä esimiehiksi. Hyvä suuntaus on se, että nykyisin ura voi kehittyä myös asiantuntijapolulla. Vankka motivaatiokaan ei vielä takaa onnistumista. Monella on pyrkyä johtajaksi, vaikka edellytykset hoitaa esimiestehtäviä ovat puutteellisia. Johtajalla täytyy olla terve itsetunto, mikä ilmenee muun muassa siten, että hän luottaa itseensä ja muihin. Hyvän johtajan ominaisuuksiin kuuluu myös se, että hän on kiinnostunut ihmisistä, haluaa saada aikaan tuloksia ja se, että hän haluaa kehittää ja viedä asioita eteenpäin. Esimiestehtävään liittyy usein taloudellista vastuuta ja projektien vetovastuuta, jolloin tarvitaan neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja. On siis tunnettava leadership-johtamisen perusteet. Salojärvi maistelee termiä jämäkkä empatia. Hän viittaa Rob Goffeen & Gareth Jonesin kirjaan Why should anyone be led by you?, jossa termi on muodossa tough empathy. Sen mukaan hyvä johtaja on yhtaikaa myötätuntoinen ja jämäkkä. Hän ei ole terapeutti, vaan kuunteleva, ymmärtävä ja kysymyksiä tekevä ihminen. Keskusteluja ja pohtimista hän ei kuitenkaan jatka loputtomiin, vaan päättää sopivan ajan kuluttua, miten toimitaan. Hänen on kyettävä tekemään päätöksiä, vaikkeivät ne aina miellytä alaisia. UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Tuulikki Holopainen Luottamus tukee esimiehen ja alaisen yhteistyötä Projektipäällikkö Irma Torkkel Sweco Industry Oy Olen ollut esimiehenä projektiorganisaatiossa sekä linjaorganisaatiossa alaisena. Insinööritoimistossa alais-esimiessuhde ei ole lainkaan kankea. Hyvällä esimiehellä pitää olla aikaa alaisen kysymyksiin ja antaa neuvoja ja apua tarvittaessa. Esimiehen pitää luottaa alaiseensa, mutta kuitenkin olla tietoinen missä ja miten mennään. Alaisen on voitava luottaa esimieheensä eli lupaukset on pidettävä ja oltava sanojensa takana. Hyvän esimiehen ominaisuuksia on ymmärtää erilaisia ihmisiä ja antaa aikaa keskustelulle. Hän on vaativa, mutta häneen voi luottaa. Erkki Lehtimäki. Ylitarkastaja Erkki Lehtimäki, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Tällä hetkellä työskentelen alaisena, mutta minulla on aikaisempaa esimieskokemusta. Toimiva alais-esimiessuhde on luottamuksellinen sekä kummankin asiantuntemusta ja osaamista arvostava. Hyvä esimies on rehti, rehellinen ja sanansa pitävä. Luottamuksen voi menettää vain kerran. Hyvä esimies ottaa vastuun silloin, kun se hänelle kuuluu. Ongelmia syntyy niin alaisen työn kannalta ja koko organisaatiossa, jos esimies ei ole ajan tasalla tai pakoilee vastuutaan. Hän tuntee alaisen työn, sillä hyvin voi johtaa vain, jos tietää mitä johtaa. Kunnollinen esimies on tasapuolinen suhteessaan alaisiin. Jos suhtautumisessa alaiseen vaikuttaa muut kuin työn sisältöön liittyvät asiat, on varmaa, että se myrkyttää työilmapiirin ja ainakin työteho laskee. Sopivuus ei luo edellytyksiä menestykselle, vaan on oltava riittävän pätevä ja osaava. Osaavan ei täydy ainakaan piiloutua muodollisen aseman taakse. Todellinen esimies, eikä vain muodollinen. Odotan hyvältä esimieheltä hyviä käytöstapoja ja tehtäviinsä aidosti paneutumista. Tärkein tehtävä on luoda alaisen työlle parhaat mahdolliset edellytykset ja poistaa mahdollisia esteitä tälle. Hankauksia tulee, jos esimies ei itse noudata yhteisesti sovittuja pelisääntöjä, vaan antaa tiskin alta ja salassa jollekin/ joillekin poikkeuksia. Esimerkkinä voi mainita salassa tehdyt, työpaikan henkilöstöpolitiikan vastaiset nimitykset. Huonoa on myös, jos esimiehellä ei tahdo löytyä aikaa keskusteluun alaisen kanssa heti tai edes lähiaikoina. Esimies ei tunnusta menetelleensä väärin, vaan syyllistää alaista lisää. Irma Torkkel. 16

17 Mika Meriluoto. Ryhmäpäällikkö Mika Meriluoto, Fujitsu Services Oy Olen työskennellyt it-alalla useissa eri tehtävissä yli 10 vuotta, joista viimeiset kolme vuotta esimiestehtävissä. Toimiva alais-esimiessuhde perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen. Hyvä alainen on luotettava, tunnollinen, innovatiivinen ja aidosti kiinnostunut siitä, mitä tekee. Hän ymmärtää oman vastuunsa organisaatiossa ja toimii yrityksen arvojen mukaisesti. Alaiselta odotan aktiivista osallistumista yrityksen toiminnan kehittämiseen sekä halua kehittää omaa ammatillista osaamistaan. On myös äärimmäisen tärkeää osata vastaanottaa palautetta. Rakentava palaute auttaa miettimään omaa toimintaa ja kehittämään itseään ammatillisesti paremmaksi. Työyhteisöissä työskentelee hyvin erityyppisiä henkilöitä. Lienee itsestään selvää, ettei aina voida välttyä myöskään ristiriidoilta. Kiperissä tilanteissa on puolin ja toisin pyrittävä käsittelemään asiat avoimesti ja rakentavasti. Välillä on hyvä myös asettaa itsensä vastapuolen rooliin ja pohtia, miten itse kokisi tilanteen vastapuolen asemassa. Osastopäällikkö Veikko Päivärinne, Sweco Industry Oy Olen työskennellyt Sweco:lla yli 20 vuotta, josta esimiestehtävissä noin 15 vuotta. Asiantuntijaorganisaatiossa hyvä alais-esimiessuhde perustuu molemminpuolisesti sekä osaamisen että henkilön arvostukseen ja tietysti luottamukseen. Jotta hyvä alais-esimiessuhde johtaisi myös menestykseen työtehtävissä, sen pitää terveellä tavalla johtaa haasteellisuuteen. Parhaimmillaan tilanne on silloin, kun alainen on työtehtävissään oppinut asettamaan haasteet itselleen ja esimies vain tukee alaistaan. Hyvä alainen soveltaa tavoitteellisella ja ratkaisuhakuisella asenteella osaamistaan kaikkiin työtehtäviinsä. Tavoitteellinen ja ratkaisuhakuinen asenne vie työtä aina parhaiten eteenpäin, poistaa työn etenemistä haittaavia esteitä, tuo yritykselle tulosta ja samalla mahdollistaa alaisen oman kehittymisen, Hyvä nuori alainen tarttuu ennakkoluulottomasti uuteen työhaasteeseen, kerää aktiivisesti työhönsä liittyviä lähtötietoja ja pyrkii hahmottamaan laajempia kokonaisuuksia, johon oma työ kytkeytyy. Hän tekee työtään keskittyneellä ja reippaalla otteella. Nuoren ammattilaisen kohdalla suurin haaste on löytää itsemotivoitumisen myönteinen kierre. Pienet onnistumiset, oikeanlainen esimiestuki ja kannustava ilmapiiri auttavat myönteisen kehityksen syntymistä. Hyvä kokenut alainen ottaa vastuuta, luottaa terveellä tavalla omaan ammattitaitoonsa sekä hyödyntää ja kehittää omaa ammattiverkostoaan luonnollisena osana ammattiaan. Hän kantaa myös osaltaan vastuuta työpaikan hyvästä ja kannustavasta ilmapiiristä yhdessä esimiehensä kanssa. Suunnittelu- ja projektiosaaminen on parhaimmillaankin melko hitaasti kehittyvää ammattitaitoa. Oman ammattiverkoston avulla löytyy nopeammin ja laadukkaammin paras osaamistuki omaan työhön, jolloin henkilö onnistuu työtehtävissään ja edelleen kehittyy. Toivon, että voimme yhdessä toimien saavuttaa niin hyvän molemmin puolisen luottamuksen, että sen avulla selviydytään hankalistakin asioista ja tilanteista. Ja vieläpä niin, että hyvä työilmapiiri säilyy. Luottamusta ei kukaan voi toiselta vaatia. Se syntyy ajan kanssa, kun molemmat osapuolet sitä haluavat rakentaa ja toimivat luottamuksen arvoisesti. Joskus henkilö on haluton antamaan parastaan tai ehdollistaa oman hyvän panoksensa, mihin syynä voi olla joko työhön tai siviilielämään liittyvät asiat. Silloin on tärkeätä, että oikea syy nousee keskusteluissa esille. Erimielisyydet on voitava avoimesti keskustella ja hyväksyä, että välillä on erilainen näkemys. Toivottavasti näitä näkemyseroja ei ole liikaa olennaisissa asioissa. Veikko Päivärinne. UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta Teksti: Jari Hakala Kuva: Said Karlsson / Gorilla 18 Kiina huolestuttaa Vaasan Wärtsilässä Wärtsilä ilmoitti kesälomien kynnyksellä aloittavansa Kiinassa parin vuoden säteellä 32-mallin moottorin valmistamisen. Tismalleen samaa moottorityyppiä valmistavalla Vaasan tehtaalla tieto asiasta ei herättänyt riemunkiljahduksia. Ilolla ei tietoa otettu vastaan toimihenkilöiden parissa. Työn haihtumisesta Suomesta halvan työvoiman Kiinaan on monen yrityksen työntekijöillä vähemmän mukavia kokemuksia tarpeeksi jo aiemmilta vuosilta. Kyllä tieto oli ihmisille aika pettymys, kertoo tunnoista ylempien toimihenkilöiden pääluottamusmies Ralf Holmlund. Holmlundille itselleen tieto Kiinassa aloitettavasta moottorin valmistuksesta ei tullut isona yllätyksenä. Asiasta oli kiertänyt huhuja jo pitemmän aikaa. Uuden moottorimallin tuotannon aloittaminen on suhteellisen helppoa, sillä tehdastilat Wärtsilältä löytyvät Kiinasta jo valmiina. Tällä hetkellä Kiinassa valmistuu 20-mallin merimoottoreita. Kiinan tehtaan tuotannon laajenemisesta riittää Holmlundin mukaan kahvitauoilla paljonkin puhuttavaa. Mitään taisteluhuutoja Holmlund ei ole asian tiimoilta kuullut. Porukka miettii, mitä tämä tarkoittaa ja spekuloi sitä, mikä on koko paketin sisältö, Holmlund kertoo. Näillä näkymin Kiinassa valmistuvat moottorit myös menisivät ainoastaan maan omille markkinoille. Mikäli näin myös tapahtuu, voisi Kiinan tehdas jopa hyödyttää Wärtsilän Vaasan yksikköä. Vaasasta Kiinaan ei mene montaakaan moottoria. Vaasassa saadaan ehkä valmistaa Kiinaan sellaisia komponentteja, joita siellä ei valmisteta. Näin tehdään jo nyt 20-mallin moottorin tapauksessa. Vastakkainasettelua ilmassa Mikäli Kiinan tehtaan tuotannon pyörähtäminen täysille 32-moottorin valmistuksen suhteen vaatii oman etsikkoaikansa, hyödyttää myös se Wärtsilän Vaasan yksikköä. Tällaisessa tapauksessa Kiinan markkinoille menevät moottorit valmistuisivat ainakin alkuvaiheessa Vaasassa. Holmlund ei itse usko, että työtä siirretään Vaasasta Kiinaan. Kiinan tehdas on Wärtsilän ja kiinalaisen alan toimijan yhteistyöyritys. Oman firman työn siirtämistä yhteistyöyritykselle olisi Holmlundin mukaan vaikea ymmärtää. Vaikka työtä Kiinaan siirtyisikin, ei se koskettaisi ainakaan ensimmäisenä Vaasan toimihenkilöitä. Suunnittelutyön kun Holmlund uskoo pysyvän myös vastaisuudessa tukevasti oman maan kamaralla. Tietty vastakkainasettelu on kuulunut vähän puheissakin. Puhutaan, että eihän toimihenkilöillä ole pelkoa tästä, mutta miten työntekijät, Holmlund sanoo. Vaikka tieto Kiinan tehtaan tuotannon laajenemisesta ei Holmlundia ilahdutakaan, myöntää hän sen olevan ainut tapa pysyvämpään toimimiseen Kiinan markkinoilla. Korean moottorimarkkinat on jo käytännössä menetetty paikallisille toimijoille, joten enempään lepsuiluun Aasiassa ei ole varaa. Kiinassa tehdään maailman laivanmoottoreista kuitenkin yli 60 prosenttia. Holmlund ei pidä kiinalaista osaamista insinööritaidonkaan suhteen kovin ihmeellisenä. Miehen mukaan Suomessa osataan vastaavat moottorinvalmistukseen liittyvät asiat taatusti paremmin. Toisaalta kyllähän asioista pitää olla varuillaan. Kyllähän siitä on ikäviäkin esimerkkejä, kuinka muuallakin osataan erittän hienoa huipputekniikkaa. Päällimmäinen huoli Vaasan Wärtsilän toimihenkilöillä on Holmlundin mukaan ailahtelevasta maailmantaloudesta. Holmlund itse uskoo Wärtsilän laajenevan Aasian suunnassa myös tulevaisuudessa. En lähde spekuloimaan, minkä tyyppistä laajenemista on tulossa, Holmlund päättää.

19 Katso lisää: mustatulevaisuus.fi Sisäasiainministeriö Oikeusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Poliisi Tulli Verohallinto Akava Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eläketurvakeskus Finanssialan Keskusliitto Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa Palkansaajajärjestö Pardia Palvelualojen ammattiliitto PAM Rakennusliitto Rakennusteollisuus RT SAK STTK Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Suomen Yrittäjät

20 edunvalvonta Teksti ja kuva: Marketta Harinen Teknon luottamusmiehet tyytyväisiä yhteisiin tavoitteisiin Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden luottamusmiesten seminaarissa oli tunnelma korkealla: YTN:n, Metalliliiton ja Pron yhteistyötä neuvotteluihin valmistautumisessa tervehdittiin ilolla. 20 Luottamusmiesseminaariin osallistuneet saivat käsiteltäväkseen teknologiateollisuuden liittojen yhteisen tavoitelistan. Palkankorotusten tasoon ja tekstitavoitteisiin oltiin yleisesti tyytyväisiä. Tavoitteena oleva puolentoista vuoden sopimuskausi ja tämän vuoden palkankorotustavoite 110 euroa mutta vähintään 4 prosenttia sekä ensi vuoden tavoite 60 euroa mutta vähintään 2 prosenttia kelpasivat. Matka-ajan korvaaminen ja työssä jaksamisen kohentaminen työaikaa lyhentämällä ovat nekin ylemmille toimihenkilöille tärkeitä tavoitteita Patria Land Systemsin Johanna Kuitunen, Rolls Roycen Seija Meriläinen ja ABB:n Raimo Sillanpää kiittelivät seminaarin aamukahvilla joukolla liittojen yhteistyötä. Heidän työpaikoillaan eri henkilöstöryhmien yhteistyö on sujunut mainiosti muutenkin, joten myös liittotason yhteistyöltä odotetaan neuvotteluissa paljon. Asetelma on nyt loistava. Hyvä tavoitteita on riittävästi ja kun pysytään yhtenä rintamana, saavutetaan myös tuloksia. Toivottavasti ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen kirjaukset saataisiin samalle tasolle muiden henkilöstöryhmien kanssa, YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän jäsen Sillanpää sanoi. Kuitunen huomautti, että viime kierrosten sopimuskorotukset ovat jääneet pieniksi ja reaalipalkat tippuneet. Jokainen tuntee sen kyllä tilipussissaan. Kukaan ei ole ollut tyytyväinen aiempiin sopimuksiin. Minusta palkankorotustavoite olisi voinut olla suurempikin, Meriläinen tuumasi. Seminaarin yhteydessä koolla ollut taustaryhmä sitoutui yksimielisesti yhteisiin tavoitteisiin. Niin teki viikko seminaarin jälkeen myös YTN:n hallitus. Jo aiemmin liittojen yhteiset tavoitteet oli ehditty hyväksyä Metalliliiton ja Pron hallintoelimissä. Kullakin järjestöllä on myös joitain omia tavoitteita neuvottelupöytään vietäväksi. Luottamus avainsana Luottamusmiesseminaarissa päästiin kuulemaan sekä Metallin että Pron edustajien näkemyksiä yhteistyöstä ja sen onnistumisesta. Metalliliiton työehtosihteeri Heikki Holappa ja Pron sektorijohtaja Markku Palokangas uskoivat molemmat yhteistyön ja yhteisten tavoitteiden tuovan kaikille paremman ratkaisun. Samaa sanoi YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija Ismo Kokko. Me olemme miettineet liittojen kesken yhteisiä tavoitteita ja niistä on tarkoitus pitää kiinni. Vain kimpassa pärjäämme. Luottamus on tässä avainsana, Kokko sanoi. Nyt on meidän vuoro! Johanna Kuitusen (vas.) ja Seija Meriläisen mielestä olisi tärkeää, että matka-ajan korvaaminen saataisiin työehtosopimukseen. Viime vuosien sopimuskierroksilla palkansaajat ovat jääneet jalkoihin, ja joutuneet tyytymään varsin vaatimattomiin korotuksiin. Aina on ollut huono aika. Nyt on meidän vuoro, YTN:n teknologiateollisuuden vastaava asiamies Jani Huhtamella totesi. Meidän vuoro -sloganiin kiteytyykin tänä syksynä YTN:n teknon kampanja ja kenttäkierros. Laakerit kuumina Kokko muistutti seminaarissa, että palkat tai palkankorotukset eivät ratkaise yritysten ja Suomen kilpailukykyä. Kilpailukyvyn ratkaisevat energia ja raakaaineet. Seminaarissa saatiin kuulla luottamusmiesten viestejä omien työpaikkojensa taloudellisesta tilanteesta. Työtä paiskitaan lähes kaikissa yrityksissä laakerit punaisina, väkeä palkataan lisää ja tilauskirjat ovat täynnä. Samaa kertoo kesäinen alan luottamusmiehille lähtenyt kysely. Noin 90 prosentissa alan yrityksistä taloudellinen tilanne ja työllisyys ovat vähintään hyvällä tasolla. Vain kolmasosassa yrityksistä ei tehdä ylitöitä. Kyselyyn vastasi yli luottamusmiestä, joista 230 edusti ylempiä toimihenkilöitä.

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa. Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1.

Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa. Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1. Harmaan talouden torjunnan huomiointi liiketalouden koulutuksessa Minna Immonen Rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 30.1.2013 Valtakunnallinen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntakampanja

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ylempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö toimii asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Rohkeasti uuteen ammattiin Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? 1. Tunnustettava aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi Hyviä käytäntöjä työelämään seminaari, Kokkola 4.9.2006 Ota puheeksi kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi työpsykologi, ylitarkastaja Olavi Parvikko, STM Esimiehille

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus

Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus Vastuullinen osaaja Miten kannan vastuuta ja kehitän osaamistani työyhteisössä? Liisa Luukkonen Seurakuntien Lapsityön Keskus Kenen vastuu Kuvaile henkilöä, joka toimii työssä vastuullisesti! Työnantajan

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm

Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Lehdet Kalenteri Jäsenelle helposti näkyvät jäsenedut Työttömyyskassa Alennukset Vakuutukset Verovähennyskelpoisuus Vaikeammin

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat

Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat 1 22.4.2015 Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat 1. Apteekkien Työnantajaliitto (Kaupan liitto) Palvelualojen PAM Apteekkien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus.

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. 8 tradenomi 1/14 Kehity KESKUSTELEMALLA Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. teksti kirsi ristaniemi kuvat shutterstock tradenomi 1/14 9 idätkö kehityskeskusteluja

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit

Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit Pasi Pakkala Mikkelin ammattikorkeakoulu Metsätalouden laitos 0400-780 029 pasi.pakkala@mamk.fi Hajautettujen asiantuntijaorganisaatioiden toimintamallit

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot