Välkkyaineistoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Välkkyaineistoa 2.12.2010"

Transkriptio

1 Välkky on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima projekti. Välkky kehittää ja koordinoi kokonaisvaltaisesti satakuntalaisia välityömarkkinoita. Välkyn tavoitteena on vahvistaa välityömarkkinoilla toimivien kehittämiskumppanien roolia, toimintaa ja työnjakoa. Projektin puitteissa järjestetään monipuolisia toimenpiteitä työllistymisen, rekrytoinnin ja yritysyhteistyön tukemiseksi. Välkky tuo kehittyneen yhteistyön ja uusien toimintamallien avulla hyötyä kaikille. Välkky AINEISTO koonnut Kari Anttila, Kehityspiikki Consulting Oy TEEMARYHMÄ: Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavat (aiemmin toteutettujen Nuoret-, Työpajatoiminta- sekä Työvalmennus- ja työnetsintä -teemaryhmien henkilöasiakkuusryhmät) Päivän teema: Ohjaustaidoissa kehittyminen ei puolesta tekeminen - miten asiakkaat saa oikeasti sitoutumaan? muiden kokemuksia tästä - oikeat asiakkaat oikeaan paikkaan - koulutusvastarinta - toimintaan sitoutuminen, motivointi - erilaiset oppijat, tekemällä oppiminen, mallit - asiakasohjautuvuus Välityö: Avainsanoja, joita ryhmä tuotti olivat mm. motivaatio, toimintaan sitoutuminen, oikeiden asioiden tekeminen oikeaan aikaan, erilaisten oppijoiden huomioiminen jne. Pohdi lähihistoriaasi ja omaa Välkkyaineistoa Loevingerin näkemys minän kehitysvaiheista Ihminen oppimiskäsitysten mukaan Konstruktiivinen oppimiskäsitys Kokemusperäinen oppiminen SATAKUNNAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS VÄLKKY-PROJEKTI Yrjönkatu 20 (2. krs), PL 266, PORI Kutsunumero

2 2 Oppimistyyleistä Knowles (1984) Emansipatorinen koulutus Allportin (1964 Persoonallisuus? Nelikerrosmalli (Ryhmäanalyyttinen ryhmämalli) Institution in the mind Kohti itseohjautuvaa oppimista Moniulotteiset johtamismallit Johtajuuden tehtävät Aika, paikka ja perustehtävä APUJÄSENNYKSIÄ LUOVAN ONGELMANRATKAISUN PROSESSI: Miten lisätä motivaatiota? Motivaatiota vähentävät Dialoginen keskustelu Elämänkenttä merkityksiä esiin tuovat kysymykset Tietoisuuden kehä: Sosiaalisen kuntoutuksen malli (Mattila 1999) Sisältö, menetelmät ja toimintamallit NVQ

3 3 Loevingerin näkemys minän kehitysvaiheista Millainen on ihminen, jota ohjataan? Minän kehitystaso Ihmissuhde-ulottuvuus Kognitiivinen ulottuvuus I. Impulsiivinen Riippuvuus, hyväksikäyttö; riippuvuus tiedostamatonta. Käsittelee ihmisiä halunsa tyydyttämisen lähteinä Ajattelee mustavalkoisesti. Yksinkertaiset, yleiset näkemykset ja ideat. Käsitteellisesti sekava. Ajattelee konkreettisesti. Minäkeskeinen. II. Suojautuva Manipulatiivinen, hyväksikäyttävä. Epäilee toisten tarkoitusperiä. Opportunistinen. Nollasummapeliä: joko minä voitan tai sinä. Häpeämätön, ei osoita katumusta. Kuten edellä III. Myötäilijä IV. Tiedostava Haluaa kuulua ryhmään, saavuttaa sosiaalisen hyväksynnän. Jakaa keskinäisen luottamuksen tunteen ryhmässä, ennakkoluuloja muita ryhmiä kohtaan. Mukava sosiaalinen persoona. Pinnallisesti kiva. Avulias. Vastuuntuntoinen. Intensiivisiä vuorovaikutussuhteita. Huolehtii vuorovaikutuksesta ja erilaisten tunteiden ilmaisemisesta. V. Itsenäinen Edellisen lisäksi: haluaa erillisyyttä ihmissuhteissa. Näkee ihmissuhteissa väistämätöntä keskinäistä riippuvuutta. Sietää toisten ristiriitaisia ratkaisuja ja konflikteja. Kunnioittaa toisten itsenäisyyttä ja erillisyyttä. Avoin. VI. Eheä Edellisen lisäksi: Suosii yksilöllisyyttä Ajattelee stereotyyppisesti. Käyttää kliseitä. Käyttää näkemästään superlatiiveja. Sentimentaalinen. Vähän käsitystä itsestä: yhteys syviin tunteisiin heikko ja stereotyyppinen. Käsitteellisesti monitahoinen. Selvittää itselleen toiminnan vaikutukset ja painopisteet. Tietoinen epävarmuudesta, hahmottaa erilaisia vaihtoehtoja. Näkee itsensä yhteisön ja yhteiskunnan kontekstissa. Edellistä suurempi käsitteellinen monitahoisuus. Sietää ambivalenssia. Kyky nähdä paradokseja ja ristiriitaisuuksia. Laaja ajattelutapa sekä ajan että kontekstin kannalta. Hahmottaaihmisten välisen keskinäisen riippuvuuden. Edellisen lisäksi: Käsitys itsestä inhimillisten kohtaamisten virrassa.

4 4 Ihminen oppimiskäsitysten mukaan Freudilainen Psykodynaamin en ihmiskäsitys Behavioristinen ihmiskäsitys Toiminnallinen, systeemiteoreettinen ihmiskäsitys Kognitiivinen ihmiskäsitys Humanistinen ihmiskäsitys, eksistentialistis fenomenologin en ihmiskäsitys Ihminen tulee sellaiseksi kuin hänen viettielämänsä ja lapsuuden kokemuksensa määräävät. Ohjaajan tehtävä on holhota vastuutonta opiskelijaa ja tehdä hänet tietoiseksi häntä ohjaavista voimista. Ihminen tulee sellaiseksi kuin hän ärsyke-reaktiovahvistus-oppimisen seurauksena kehittyy. Ihminen on maailmassa ulkoistentekijöiden ja toisten määrittelemisen kautta. Ohjaajan tehtävänä on viedä positiivisilla ja negatiivisilla viesteillä opiskelijaa haluamaansa suuntaan. Ihminen kehittyy sellaiseksi kuin hänen ympäristönsä asettamat rajat mahdollistavat. Ihminen muuttuu yhteiskunnan muuttuessa. Ohjaajan tehtävänä on varmistaa aktiivinen vuorovaikutus ympäristönsä kanssa ja antaa sellaista palautetta joka on yhteydessä ohjattavan motiiveihin, arvoihin ja tavoitteisiin. Ihminen kehittyy tietoihin perustuvien mallien ja mielteiden kautta. Ihminen on aktiivinen ja toimii maailmasta muodostamiensa mallien varassa. Opiskelijana ihminen pyrkiin itsenäisesti sopeutumaan ja organisoitumaan maailmaan. Ohjaajan tehtävänä on varmistaa sisäisten mallien todenmukaisuus ja rakentaa tilanteita, jossa sisäisiä malleja voi arvioida. Ihminen kehittyy itse tekemiensä valintojen kautta. Hän on sitä, millaiseksi haluaa tulla. Hän hyväksyy ja hylkää viestejä sen perusteella, miten hän niitä kokee tarvitsevansa. Ohjaajan tehtävänä on tukea opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuuta omista teoistaan. Keskeistä on varmistaa ohjattavalle mahdolisuus olla vuorovaikutuksessa kaikkien tämän tärkeänä pitämien tahojen kanssa. Konstruktiivinen oppimiskäsitys - Tieto ei siirry opiskeoijaan vaan opiskelija rakentaa (konstruktoi) sen itse. - Tiedon rakentuminen ei tapahdu tyhjiössä vaan tapahtuu aina yhteydessä joihinkin asioihin ja jossakin tilanteessa (ryhmän ohjaaminen, yhteistoiminta, vaellus jne). - Tämä yhteys jättää aina jälkensä siihen, miten tietoa tulkitaan ja miten sitä voidaan myöhemmin käyttää hyväksi. Tulkinta ei ole mielivaltaista vaan tapahtuu osana toimintaa.

5 5 - Tulkinta on myös aina tavoitteelliseen toimintaan liittyvää.sitä tehdään, mihin on virittäytynyt. Kokemusperäinen oppiminen Konkreettinen kokemus Kokem inen A ktiivinen kokeilu Kokem usten muuntaminen Tietoinen havainnointi Ymmärtäminen A bstrakti käsitteellistäminen Räsänen 1994, s. 60: Kokemusopin malli Oppimistyyleistä edellisen perusteella 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan mieleen yksityiskohtia vaivattomasti ja muistavat yksittäisiä asioita, erityistä tietoa, kaavoja ja sääntöjä helposti. Näitä ihmisiä on hyvä opettaa teettämällä asioita. Jos käytännöllinen oppimistapa sinulle tyypillistä, hyödynnä organisointikykyäsi. Ota selvää yksityiskohdista. Pilko hankkeesi pienempiin osiin. huolehdi siitä, että työympäristösi on rauhallinen. 2. Kokeilijat Käytännöllisten tavoin he pohjaavat ajattelunsa todellisuuteen, mutta he käyttävät halukkaammin hyväkseen yritystä ja erehdystä. Tämän vuoksi he usein ottavat intuitiivisen askeleen, joka on todella luovan ajattelun edellytys. Heillä on vahva tarve löytää vaihtoehtoja ja toimia omalla tavallaan. Jos olet kokeilija, hyödynnä luovuuttasi, kykyäsi yhdistellä asioita usein yllättävästikin. Lähde siitä, että on hyvä nähdä asiat useammasta kuin yhdestä näkökulmasta. Hankkiudu tilanteisiin, joissa saat ratkaista ongelmia. Aseta itsellesi kuitenkin aina ajallinen takaraja. Hyväksy tarpeesi muuttua. yritä tehdä yhteistyötä sellaisten ihmisten kanssa, jotka arvostavat luovaa ajattelua.

6 6 3. Arvioijat Arvioijien todellinen maailma on tunteiden maailma. He omaksuvat ideoita, tietoa ja vaikutelmia ja järjestelevät niitä pohtimalla. Arvioijat muistavat asioita parhaiten, kun se esitetään heille yksilöllisesti. Pitkälle jäsentynyt maailma tuntuu heistä rajoittavalta. Jos ajattelutapasi on tällainen, hyödynnä luontaista kykyäsi työskennellä toisten kanssa. Tunnusta, miten vahvasti tunteet vaikuttavat keskittymiseesi. Käytä hyväksesi kykyäsi oppia assosioimalla. Lähde liikkeelle kokonaiskuvasta. Varaa riittävästi aikaa työn loppuun saattamiselle. Muista käyttää runsaasti visuaalisia ärsykkeitä. Kiinnitä esim. värikkäitä muistilappuja paikkoihin, joista näet ne helposti. 4. Teoreetikot Teoreetikot ajattelevat käsitteellisesti ja heille on tärkeää analysoida tietoa. Heille on helppoa keskittyä asian ydinkohtiin ja tärkeisiin yksityiskohtiin. Heidän ajatteluprosessinsa on looginen, järkiperäinen ja älyllinen. heidän mielipuuhaansa on lukeminen ja jos jokin hanke vaatii tutkimusta, he tekevät sen hyvin perusteellisesti. Yleensä he työskentelevät mieluummin yksin kuin ryhmässä. Jos edustat tätä tyyppiä, käytä hyväksesi loogisia kykyjäsi. Pane älysi töihin. Hakeudu tilanteisiin, jotka ovat luonteeltaan hyvin jäsentyneitä. Oppiminen on tehokkainta -kun se perustuu kokemukseen -kun se on toiminnallista ja samalla ongelmakeskeistä -kun oppiminen tapahtuu tarjoamalla oppijalle haasteita ja -kun oppijalla osoitetaan vaihtoehtoisia toimintamalleja, kuinka opittua voi hyödyntää -kun oppija tietää teoriassa, kuinka oppia ja on motivoitunut oppimaan -kun opetettava asia on oppijan hallittavissa ja oppija saa palautetta oppimisestaan -kun oppija on tietoinen ajattelustaan ja oppimisstrategioistaan -kun reflektointi edistää oppimista ja oppijan minäkuvan kehittymistä -kun oppijalla on tukenaan tutor tai mentori, oppiminen tehostuu, -kun oppiminen on spontaania, intuitiivista, siinä on mukana mielikuvitusta ja fantasiaa, oppimistulokset ovat parempia -kun oppiminen tapahtuu ryhmässä. Oppiminen on sosiaalista toimintaa. Knowles (1984) on kritisoinut pedagogiikka -käsitteen käyttöä. Aikuisten oppimisen ja opettamisen on havaittu sisältävän omia erityispiirteitä, jolloin andragogiikan käsite on paremmin paikallaan. Tällaisia aikuisen oppimisessa (usein) korostuvia ja lapsen oppimisesta (yleensä) eroavia erityispiirteitä ovat esimerkiksi itsenäisyys ja itseohjautuvuus omat yksilölliset ja usein spesifit oppimistavoitteet yksilöllinen elämänkokemusten varasto odotus oppimisen mielekkyydestä ja sovellettavuudesta, oppimisen suuntautuminen "oikeiden" ongelmien ratkaisuun kriittisyys ja itsearviointitaito

7 7 Emansipatorinen koulutus (Mezirow) on organisoitua toimintaa opiskelijan saamiseksi kyseenalaistamaan omat ennakko-oletuksensa, tutkimaan vaihtoehtoisia perspektiivejä, muuttamaan aikaisempia käsitystapojaan ja toimimaan uusien perspektiiviensä varassa. Andragogiikan ammattilaisena toimivan aikuiskouluttajan on täytettävä seuraavat tavoitteet: 1 Vähentää oppijan riippuvuutta kouluttajasta. 2 Auttaa oppijaa ymmärtämään, kuinka käyttää oppimisresursseja, erityisesti toisten kokemuksia, joihin kuuluvat myös kouluttajan kokemukset ja kuinka sitoutua keskinäisiin oppimisyhteyksiin. 3 Avustaa oppijaa määrittelemään oppimistarpeensa sekä välittömän tiedostamisen mukaisesti että kulttuuristen ja psykologisten olettamusten mukaisesti, jotka vaikuttavat hänen oppimistarpeisiinsa. 4 Avustaa oppijaa osoittamaan lisääntyvää vastuuntuntoa oppimiskohteidensa määrittelyssä, oman opinto-ohjelmansa suunnittelussa ja edistymisensä arvioinnissa. 5 Auttaa oppijaa organisoimaan se mitä on opittava hänen yleisissä henkilökohtaisissa ongelmissaan, huolissaan ja siinä, mitä hän ei ymmärrä. 6 Kasvattaa oppijaa päätöksentekoon, erottamaan tarkoituksenmukaiset oppimis-kokemukset, jotka edellyttävät valintoja, laajentaa oppijan vaihtoehtojen määrää ja helpottaa oppijoita huomioimaan toisten näkemyksiä, jotka ovat vaihtoehtoisia ymmärtämisen tapoja. 7 Rohkaista kriteerien käyttöä harkittaessa, mikä on kasvavassa määrin mukaan luettavaa, ja mikä erotettavaa tietoisuudessa, itsereflektiivistä ja kokemuk-seen liitettävää. 8 Opettaa itsekorjaavaa, joustavaa lähestymistapaa oppimiseen, ennakoimiseen ja luokittelemiseen, perspektiivin ottamiseen ja valitsemiseen, oppimistapoihin ja oppimisen yhteyksiin. 9 Helpottaa ottamaan ja ratkaisemaan ongelmia, joihin sisältyvät yksilöllisen ja kollektiivisen toiminnan toteuttaminen. Helpottaa tunnistamaan yhteydet henkilökohtaisten ongelmien ja yleisten asioiden kesken. 10 Vahvistaa oppijan minäkäsitystä oppijana ja tekijänä ylläpitäen progressiivista hallintaa, tukea antavaa ilmapiiriä palautteen muodossa; kannustaen vaivan-näköön muutosta ja riskin ottoa varten; välttäen esitysten kilpailuhenkistä arvostelua; ylläpitäen keskinäisten tukiryhmien tarkoituksenmukaista käyttöä. 11 Painottaa kokemuksellisia, osallistujakeskeisiä ja projektimuotoisia menetelmiä ja suunnittelu- ja oppimissopimusten käyttöä siellä, missä se on tarkoituksenmukaista. 12 Tee moraalinen ero oppijan auttamisessa ymmärtämään monet valintamahdollisuudet ja keinot parantaa valinnan laatua, ja oppijan rohkaisemisessa tekemään

8 8 joku erityinen valinta. (emt., ) Allportin (1964) mukaan on kyseenalaista, onko koskaan mahdollista löytää ihmisolemuksessa täydellisen kypsyyden esikuvaa. Siksi on puhuttava ainoastaan ihanteesta kuin todellisesta persoonallisuudesta. On ihmisiä, jotka lähestyvät tätä todellista kypsyyttä, mutta saavuttaneeko sitä kukaan täydellisesti? Allport esittelee kuusi kypsän persoonallisuuden tuntomerkkiä, jotka omalta osaltaan soveltuvat myös oppimisen päämääriksi, seuraavasti: 1 Itsetunto sen laajemmassa merkityksessä. (Extension of the Sense of Self) 2 Lämminhenkinen yhteydenpito toisiin ihmisiin. (Warm Relating of Self to Others) 3 Emotionaalinen varmuus ja turvallisuudentunne; itsensä hyväksyminen. (Emotional Security; Self-acceptance) 4 Realistinen havaintokyky, taidot ja toiminta. (Realistic Perception, Skills and Assignmens) 5 Itsetuntemus: tarkkanäköisyys ja huumorintaju. (Self-objectification: In-sight and Humor) 6 Yhdistävä elämänfilosofia. (The Unifying Philosofy of Life) Persoonallisuus? " Mitä sisälläsi kannat, sellaisena maailman näet" - voiko olla aidosti epäaito? - arkikielessä "luonne" - määrittääkö toimintaamme nykyisyys, tulevaisuus vai historia? - onko yksi ydinpersoona ja muutamia muita "heikompia" - miten muut määrittävät meitä? - miten ympäristö? - miten perimä? - mistä tiedän millainen olen? - mikä minussa ärsyyntyy kun puhutaan Sarasvuosta tai mikä into ja kiinnostus minussa herää kun puhutaan Sarasvuosta? - Onko ihmisen peruspyrkimys saavuttaa mielihyvää? - Tiedänkö kuka tai mikä olen? - Jos uskoo mahdollisuuksiinsa niin saavuttaa haluamansa? - Millaisia uskomuksia minulla on itsestäni? - Jne. Nelikerrosmalli (Ryhmäanalyyttinen ryhmämalli)

9 9 1. Sosiaalinen vuorovaikututaso 2. Transferenssitaso 3. Projektiivinen taso 4. Kollektiivinen piilotajunta 1. Sosiaalinen vuorovaikututaso - tietoinen ja ego-taso - spontaanin vuorovaikutuksen aikaan saatuaan aktivoituvat kaikki tasot - egon puolustusmekanismit: - torjunta ym.

10 10 2. Transferenssitaso - lapsuuden ihmissuhteissa koetun toistuminen aikuisiän suhteissa - vastatransferenssi synnyttää tunteita, joita ryhmän jäsen tai ryhmä synnyttää ohjaajassaan - transferenssitaso tarkoittaa välien selvittelyä niiden ryhmän jäsenten kanssa, jotka muistuttavat lapsuuden perheen äitiä, isää ja sisaruksia, siis kamppailua äiti- ja isähahmojen sekä sisaruksia muistuttavien tai edustavien hahmojen kanssa - esim. kaikentietävä ja osaava isosisko; kohde siirtyy johonkin joka on kaikentietävä - ohjaajaan sijoitetaan (ohjaajasta riippumatta erilaisia ajatuksia 3. Projektiivinen taso - projektio eli sijoittaminen tarkoittaa subjektiivisen mielen sisältöjen heijastumista itsen ulkopuoliseen sosiaaliseen ja fyysiseen todellisuuteen - tälläisiä sijoitettuja asioita voivat olla esim. hyvyys, viisaus, pahuus, luotettavuus 4. Kollektiivinen piilotajunta - pitkä esihistoria, monia kerroksia - esim. ympyrä, piiri on yhteenkuuluvuuden symboli Institution in the mind M ielikuvat perustehtävästä Perustehtävä Säännöt, sopimukset, suunnitelmat, talousarviot, toimenkuvat etc. Sosiaalinen vuorovaikutus

11 11 Kohti itseohjautuvaa oppimista Grow (1991) kuvaa mallissaan, miten opettajan (ohjaajan) tulee suunnata toimintaansa suhteessa oppijaan (ohjattavaan). Auktoriteetti, valmentaja: - antaa tarkat ohjeet, valvoo suoritusta, opastaa ja ohjaa, on läsnä, rohkaisee kaikkia osallistumaan,... - käytetään, kun ohjattava ei tunne tehtävää lainkaan, ei ole sitoutunut tai kun hän ei ei osaa eikä luota itseensä. Motivoija, opas: - Ohjaaja antaa tarkat ohjeet, perustelee, selittää ja takentaa,keskustelee ja rohkaisee, tukee toista selviytymään, ohjattavan omat motiivit ovat keskeisiä, - käytetään, kun ohjattava ei osaa, mutta on innostunut tai muuten luottaa kykyynsä suorittaa tehtäviä. Avustaja: - ohjaaja rohkaisee, tekee yhteistyötä ja kenties ideoi yhdessä, tekee yhteenvetoja, etsii tarkkuutta, etsii täsmennyksiä, kuvia, vertauksia, pyytää ilmaisemaan ajatuksia, - ohjattavan omat havainnot ja tuntemukset tärkeitä, ohjaaminen on motiivien ja tavoitteiden kirkastamista, - käytetään, kun ohjatava osaa, mutta on haluton tai epävarma. Konsultti, delegoija - vastuu päätöksenteosta ja toteutuksesta siirtyy ohjattavalle,

12 12 - ohjaajan tehtävänä on kritisoida asioita, etsiä erimielisyyden syitä, liittää asiat kokonaisuuteen, kysyä perusteluita, tutkia asiaa esittämällä siitä vaikeita kysymyksiä, tuottaa pidemmälle meneviä vastauksia ja tarkistaa, vastaako työ todellisuutta. - käytetään, kun ohjattava osaa ja on sitoutunut tehtäväänsä. Moniulotteiset johtamismallit Johtamistaidon Opistolla on kartoitettu suomalaista johtamiskäyttäytymistä laajoille selvityksillä. Tuloksena saatiin suomalaisen johtajuuden kehittämismalli, joka koostuu neljästä johtamiskäyttäytymisen ulottuvuudesta (Pirnes,1988): tehtävien hoito, ihmissuhteiden hoito, johtamisen etiikka ja henkinen jousto. 1) Tehtävien hoito kattaa mm. seuraavia asioita: - pystytään ennakoimaan tulevia asioita - käynnistää ripeästi sovitut muutokset - pyrkii päättäväisesti tavoitteisiin Ë keskeistä voimakas tahto että päämäärätietoinen toteuttaminen 2) Ihmissuhteiden hoito kattaa mm. seuraavia asioita: - vuorovaikutusta - yhteistoimintaa ja tekijöiden tarpeiden huomioonottamista - tekijöiden sitoutumisen aikaansaaminen ja lisääminen keskeistä on, että johtaja ymmärtää, arvostaa ja huolehtii 3) Johtamisen etiikka viittaa mm. seuraaviin persoonallisuus- ja käyttäytymispiirteisiin: - johtajaan voi luottaa - esimies on päättäväinen - esimies käyttäytyy rakentavasti 4) Henkinen jousto sisältää johtajan muuntumiskyky ja henkistä joustavuutta mm. seuraavasti: - johtaja näkee oppimissaan asioissa uusia soveltamismahdollisuuksia - sietää epävarmuutta - hyväksyy erilaisuuden Johtajuuden tehtävät 1) tavoitetietoisuus

13 13 Y hteinen tavoite - yliver tainen haaste? Oma tavoite M uiden tavoitteet Positiivinen keskinäinen riippuvuus Johtamisen tehtävänä on varmistaa, että - ryhmällä on käsitys yhteisestä tehtävästä, - yksilöllä on tietoisuus omasta tavoitteestaan suhteessa yhteiseen tavoitteeseen ja - yksilöllä on tieto muiden tavoitteista 2) symbolit, kieli - Lähes jokaisella yhteisöllä on oma merkki- ja symbolijärjestelmänsä. Symbolien ja oman kielen tarkoitus on mm. sisäisen yhteenkuuluvuuden tunteen varmistaminen. 3) vuorovaikutus - Miten varmistetaan ihmisten mahdollisuus kommunikaation ja vuorovaikutukseen? 4) opitaan, arvioidaan - Oppimisen edellytyksenä on arviointi. Kuinka varmistetaan organisaation oppiminen ja millainen väline oppimiselle arviointi on. Arviointi ja kehittyminen tarkoittaa mm. epäonnistumissten näkemisenä mahdollisuuten oppia. Aika, paikka ja perustehtävä A) Aika - osaan hallita aikaresursseja B) Paikka - tunnistan, mikä on oikea paikka ratkaista asioita - Oikea paikka on vaikuttavuutta ei esim. päätöksiä, joita joudutaan jatkuvasti muuttamaan. C) Perustehtävä - Perustehtävä elämässä? Perustehtävä organisaatiossa perustelee hankkeen tai yhteisön olemassaolon. Perustehtävän hämärtyminen johtaa toissijaisten tehtävien korostumiseen ja siten häiriöihin yhteistoiminnassa.

14 14 APUJÄSENNYKSIÄ LUOVAN ONGELMANRATKAISUN PROSESSI: 1. HAASTE - millaisen haasteen ryhmä tuntee omakseen? - haasteen tarkastelu monelta suunnalta 2. TOSIASIAT KEHIIN - Aktiivinen kuntelu - Tilanteen kartoitus 3. IDEAT PELIIN - Tuumatalkoot ja ideariihet - Varmista, että myös vähän puhuvilla on mahdollisuus osallistua ideointiin 4. RATKAISUJEN HAKEMINEN - Yhdistelyt, valinnat 5. HYVÄKSYTTÄMINEN - Varmista että kaikki ovat hyväksymässä tai kaikilla osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa - Hyväksymisen pelisäännöt selviksi 6. TOTEUTTAMAAN - Projektihallintaa

15 15 Miten lisätä motivaatiota? Kehittyminen vaatii aina työtä, mutta sitä mielekkäämpää työ on, mitä enemmän ihminen on kiinnostunut työn sisällöistä. Kehittyessään ihminen rakentaa henkilökohtaista maailmankuvaansa; hän vertailee, jäsentää, järjestää ja tulkitsee uusia tietoja aikaisempien tietojensa ja/tai näkemystensä pohjalta. Oppiminen on jatkuvaa tietoista prosessointia (joka parhaimmillaan jatkuu tiedostamattomanakin - huonoimmillaan sotkee yöunet!). Mikäli ihminen ei ole opittavista asioista, hän ei välttämättä jaksa ponnistella tyytyy pinnalliseen työskentelyyn, joka ei yleensä johda kovin pitkävaikutteisiin tuloksiin. Sisällöllinen motivaatio ja positiivinen suhtautuminen oppimiseen ylipäänsä johtavat yleensä kestäviin tuloksiin ja antavat voimia ponnistella oppimisprosessin vaikeuksien yli. Itsensä kehittäminen koetaan haasteena, johon täytyy yrittää vastata, ja myönteiset oppimiskokemukset johtavat yhä uusien haasteiden pariin. Rohkeus tarttua uusiin ja outoihin asioihin kasvaa ja elinikäisen oppimisen valmiudet kehittyvät. Opiskelun taidot uusissa oppimisympäristöissä Motivaatiota lisäävät: 1. Oma tahto Mitä minä tahdon Mitä haluja minulla on? Mitä niistä toteutan 2. Palaute Mitä tekemiseni merkitsee? Mihin ja miten toimintani vaikuttaa? Mitä tuloksia saan aikaan? Mitä minusta ajatellaan? 3. Tuki Haluaako joku muu samaa kuin minä? Pitääkö joku muu ajatuksiani ja tekojani tärkeinä tai hyödyllisinä Kannatetaanko minua tai tekojani? Motivaatiota vähentävät 1. Toiminta vastoin tahtoa ja haluja Teen sellaista, mitä en halua En sano, mitä ajattelen 2. Epätietoisuus muiden ajatuksista, palautteen puute En tiedä, mitä minusta ajatellaan Tekemisiäni ei noteerata Toimintaani vastustetaan 3. Tuen puute Ketään muuta ei kiinnosta se, mikä kiinnostaa minua Minusta ei välitetä Apuvälineet ja tarvikkeet puuttuvat

16 16 Toisten motivoitumista voit edistää 1. Kysymällä toisilta, mitä he haluavat? Selvitä heidän odotuksensa Selvitä, mitkä tarpeet tai tavoitteet estävät heitä liittymästä sinun tavoitteisiisi? 2. Kerro, mitä itse haluat. Kerro, mitä ajattelet toisten päämääristä Julkista päämääräsi ja pyrkimyksesi Anna palautetta toisten ajatuksista 3. Kannusta toisia etsimälle heidän ajatuksistaan hyviä puolia. Suhtaudu jokaisen toiveisiin ja omiin tavoitteisiin vakavasti Määrittele ajankohta tai varaa aika, jolloin toisten halut voidaan toteuttaa. Sovita erilaisten toidenden ajankäyttö asettamalla ne tärkeysjärjestykseen tavoitteen suhteen. Keinoja elämänkentän kuvaamiseen Dialoginen keskustelu Aito keskustelu auttaa minua pääsemään käsiksi sellaisiin ajatuksiin, joihin en tiennyt pystyväni - dialoginen keskustelu on empaattista. Ohjaaja kuuntelee ihmetellen, avoimin mielin ja tarkkaavasti sitä mitä sanotaan, että mitä jätetään sanomatta. Ohjaaja kuuntelee myös hiljaisuutta ja niitä viestejä, jotka ilmenevät eleistä, ilmeistä, puhujan asennoista ja liikkeistä. - miten kuulemasi muuttaa ja vaikuttaa sinuun? Jos kuulemasi ei vaikuta, ei ole kyse dialogista - dialogi on olemisen tapa, jossa joka hyväksyy toisen tasa-arvoiseen viestintään, jossa kumpikaan ei pyri määräämään tai hallitsemaan, ja jossa kumpikin osoittaa kunnioitusta toiselle ja heidän välisilleen eroavaisuuksille. Sisäänpääsy asiakkaan elämänkenttään Elämänkenttä Elämänkenttä on käsite, jonka avulla havaitsemme ja tulkitsemme maailmaa, itseämme ja suhdettamme toisiin. Elämänkenttä rakentuu kokemuksen myötä ja sisältää ideamme, ennakkoluulomme, oletuksemme, uskomuksemme, arvomme, tapamme ja opitut taidot, joilla suunnistamme sosiaalisessa maailmassa. Ohjaajan keskeinen haaste on päästä kiinni ohjattavan elämänkentästä ja antaa ohjattavalle mahdollisuus päästä kiinni ohjattavan elämänkentästä. Seuraavassa on lueteltu joukko kysymyksiä, joita voisit testata ajatuksellisesti ennen ohjaussuhteen alkamista. 1. Miten lähestyt toista valppaana ja kiinnostuneena? 2. Omien ennakkokäsitysten tunnistaminen, että voit kohdata ihmisen sellaisena kuin ihminen on eikä sellaisena kuin kuvittelet ihmisen olevan 3. Aktiivisena, kunnioittavana oleminen. Millaista kieltä käytät asettautumatta ylä tai alapuolelle? 4. Oletko valmis kuuntelemaan ihmetellen? 5. Uskotko sinulle kerrotun tarinan? Älä yritä opettaa toista vaan anna toisen opettaa omissa asioissaan sinua. 6. Miten kävelet rinta rinnan kuten sellaisen kanssa, joka ansaitsee kunnioitukseni ja arvostukseni?

17 17 7. Teettekö yhdessä jotain, joka auttaa löytämään jotain yhteistä? 8. Saako toinen koskettaa sinua emotionaalisesti ja fyysisesti? 9. Miten osoitat ymmärtämystä? 10. Miten luot inhimillistä kontaktia? Elämänkentän kuvauksia, eroja ja merkityksiä esiin tuovat kysymykset Normaalisti keskustelutilanne kahden ihmisen välillä koostuu seuraavanlaisista kysymyksistä: Kuvittele, että ohjattava on saanut eilen tietää, ettei hänellä enää ole työpaikkaa. Miltä joku tilanne/asia tuntui? (kysymys, jolla yritetään ohjattava kuvailemaan kokemuksiaan) Miten reagoit siihen? (kysymys, jolla yritetään saada ohjattava kuvailemaan kokemuksiaan) Miksi siinä kävi niin? (kysymys, jolla ohjattava pyritään saamaan perustelemaan, luettelemaan sytä tai teoretisoimaan) Peavey kuvaa edellä esitettyjä kysymyksiä hyödyllisiksi ja tutkimisen kannalta joskus käyttökelpoisiksi. Konstruktivistinen ohjauskäsitys menee kuitenkin pidemmälle. Tarkoituksena on tehdä sellaisia kysymyksiä, joiden avulla ohjaaja tarjoaa ohjattavalle mahdollisuuksia nähdä asioita uusista näkökulmista ja tunnistaa omien uskomustensa taustalla olevia oletuksia. Näin voidaan päästä tarkastelemaan elämänkentän puolia, joita ei aikaisemmin olla huomattu. Kunnioittavasti esitetyt, pakottamattomat kysymykset ovat myös tapa ilmaista aitoa kiinnostusta toisesta, ja ne voivat luoda yhdessä tutkimisen ja työskentelemisen henkeä. Pääsääntö keskustelussa voisi olla: Jos keskustelusi tuntuu pakkopullalta, etkä ole aidosti kiinnostunut toisen sanomisista, on parempi tehdä jotain muuta. Välinpitämätön ja kiireinen keskustelukumppani mitätöi liian monta asiaa. Ohessa ns. konstruktiivisia kysymyksiä: a) olettamuksia kyseenalaistavat kysymykset esim. Näytät uskovan, että koulutussuunnitelmasi auttaa sinua pääsemään elämässä siihen mitä haluat. Mitä ajattelet täsätä asiasta, mihin uskosi perustuu? b) Kysymykset, jotka liittävät ohjattavaa huolestuttavan kysymyksen kontekstiinsa Esim. pohdiskelet sitä, muutatko toiselle paikkakunnalle. Jos päättäisit muuttaa, keihin muihin ihmisiin se vaikuttaisi? c) Kysymykset, jotka tuovat esiin ajallisen ulottuvuuden Esim. Olet huolissasi viidennellä luokalla olevasta pojastasi. Miten kauan tämä asia on huolestuttanut sinua? d) Kysymykset, jotka pyritään elämänkentän eri osa-alueiden välisten yhteyksien selventämiseen Esim. Miten työkokemuksesi mahtaa vaikuttaa siihen, mitä ajattelet tästä perheesi ristiriidasta? e) Kysymykset, joilla pyydetään suoraa kuvausta jostain asiasta Esim. Miten kuvaisit uskonnon merkitystä elämässäsi ja perheessäsi? f) Kysymykset, joilla kartoitetaan tulevaisuuden vaihtoehtoja Millaisia odotuksia sinulla on tämän koulutusohjelman suhteen, jos tulet valituksi? g) Kysymykset, jotka tuovat esiin vahvuuksia

18 18 Esim. Kerrot, että tämä ei ole ensimmäinen kerta kun olet joutunut muuttamaan perheinesi uudelle paikkakunnalle. Miten olet aikaisemmin saanut kaikki muuttamiseen liittyvät asiat järjestykseen? h) Kysymykset, jotka auttavat ihmistä ottamaan toisen ihmisen roolin Olet kertonut miten sinä ja siskosi tappelette kovasti ja miten harmissasi olet. Jos ajattelet sisaresi kannalta, miten luulet, minkä asioiden pitäisi muuttua teidän välillänne, jotta hän voisi suhtautua sinuun ystävällisemmin? i) Kysymykset, jotka auttavat henkilökohtaisen merkityksen muodostamisessa Miltä työsi vaikuttaa nyt, kun olet aloittanut uuden kurssin? Miten yhteistyö uusien naapureiden kanssa sopii yhteen muiden asioidesi kanssa? Lapsillesi lukeminen on sinulle hyvin tärkeää. Mitä muuta voisit tehdä heidän suhteensa, jotain sellaista joka tuntuisi sinusta hyvältä ja josta he pitäisivät? j) Kysymykset, jotka auttavat ihmisiä määrittelemään itsensä uudella tavalla esim. Miltä tuntuisi ajatella itsesi sellaisena ihmisenä, jolla on tähän toimenpiteeseen tarvittava rohkeus? Kun ajattelet itseäsi kolmen vuoden kuluttua, mitä näet? Mitä voisit kuvitella tekeväsi, jotta tämä ongelma häviäisi? Tietoisuuden kehä: Toiminta Havainnot Ajatukset Tunteet Tahto Kuka teki? Mitä? Missä? Milloin? Miten? Mitä näit? Mitä kuulit? Missä? Milloin? Mitä ajattelit? Mitä luulet muiden ajatelleen? Mitä luulet muiden tunteneen? Miltä sinusta tuntui? Mitä sinä haluat itsellesi, toisille.

19 19 Sosiaalisen kuntoutuksen malli (Mattila 1999) 1) Kaaos: tulo pajalle, säännöllisyyteen, työhön ja yhteisöön totuttelu 2) Liittyminen: pääsy ryhmän jäseneksi ja työyhteisön jäseneksi, työtapoihin, tavoiteltuihin tuloksiin, sääntöihin, työnjakoon ja yhteisöön sisälle pääsy 3) Toiminta: työn tekeminen pajassa, oppiminen, kypsyminen, kehitys 4) Uuteen kiinnittyminen ja vanhasta luopuminen: ratkaisujen tekeminen, työn tai opiskelupaikan hankkiminen 5) Irtautuminen: pajan jättäminen, uuden elämän aloittaminen 1) Kaaos Konkreettisia työvälineitä Ympäristöt, rakenteet Toimintatavat, - mallit Teoriat, -selitysmallit 2) Liittyminen 3) Toiminta 4) Uuteen kiinnittyminen 5) Irtautuminen

20 20 Sisältö, menetelmät ja toimintamallit Työryhmän purku työryhmä 1 (monet,netstep, huhtasuo): Sisältö ja menetelmät: 1) vastuunottokyvyn edistäminen - työtehtävissä vastuuttaminen - seuranta ja palaute - kannustus - henkilökohtaisissa ongelmissa: keskustelu ja ongelman ratkaisutaitojen kehittäminen 2) Itseluottamuksen kasvattaminen - hakea osallistujan positiiviset puolet - antaa työtehtäviä, joista tietää että selviytyy - tehtävätason kasvattaminen - virheistä ei lyödä lyttyyn 3) omien mahdollisuuksien löytäminen - työtehtävien asettamisen kautta - itsetutkistelutilanteet yksin, kaksin ja ryhmässä - tavoitekeskustelut - työharjoittelut 4) oman tavoitteen asettaminen - "testaamistilaisuuksien" järjestäminen - henkilökohtaiset keskustelut

21 21 NVQ Level 3 A.2 Key Unit Element A.2.1 Element A.2.2 A.3 Element A.3.1 Element A.3.2 Element A.3.3 B.2. Element B.2.1 Element B.2.2 Element B.2.3 Element B.2.4 C.1. Element C.1.1 Element C.1.2 Kvalifikaatiojärjestelmä jakaantuu erityisiin, ammattikohtaisiin kvalifikaatioihin ja yleisiin kaikille yhteisiin. Yleisiä ovat kommunikaatio, työskentely muiden kanssa, oman itsensä ja työnsä kehittäminen, ongelmanratkaisu ja informaatiotekniikka. Kukin kvalifikaatiorypäs jakaantuu kolmeen osaan: - performance (suoriutuminen, toiminta, tekeminen), - range (olosuhteet, joissa tulee suoriutua, vrt. pyörän ajo märällä ja kuivalla kelillä, asfaltilla ja hiekalla) - knowledge (tehtävän hoitamiseen liittyvät taustatiedot ja niiden hallinta, varsinkin alemmilla tasoilla organisaatiokohtaisia). näyttämällä suunnitelmia ja arvioita toteutuneista työtehtävistä, todisteiksi kelpaavat myös asiakkaiden, työtovereiden tai esimiehen allekirjoitukset, tarvittaessa osaamista voi osoittaa myös keskustelussa ja simulaatioiden avulla.

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Ohjaaminen. http://www.roihu2016.fi/ Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle. Aikaa Huomiota Kunnioitusta

Ohjaaminen. http://www.roihu2016.fi/ Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle. Aikaa Huomiota Kunnioitusta Ohjaaminen Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle Aikaa Huomiota Kunnioitusta Ohjaajan rooli riippuu ohjattavista (lähde: Nuorten akatemia) Auktoriteetti Antaa tarkkoja ohjeita, valvoo, opastaa,

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen:

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Lifeplus Global Training System Aloittaminen Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Koulutuspyörä Tämän yksinkertaisen pyörän pitäisi antaa sinulle käsitys ensimmäisistä askeleista, joita voit

Lisätiedot

Kohtaamisia opinpoluilla

Kohtaamisia opinpoluilla Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

HYVINVOIVA ESIMIESTYÖ

HYVINVOIVA ESIMIESTYÖ 1 HYVINVOIVA ESIMIESTYÖ Eläköön elämä ja työ -johtajuuden, osaamisen ja työhyvinvoinnin päivä 20.10.2009 Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti, KT Paikallisjohtaja, JTO 2 Hyvinvoinnin diagnosointi 3 SYKSY PYSÄHTYMINEN

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot