Välkkyaineistoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Välkkyaineistoa 2.12.2010"

Transkriptio

1 Välkky on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima projekti. Välkky kehittää ja koordinoi kokonaisvaltaisesti satakuntalaisia välityömarkkinoita. Välkyn tavoitteena on vahvistaa välityömarkkinoilla toimivien kehittämiskumppanien roolia, toimintaa ja työnjakoa. Projektin puitteissa järjestetään monipuolisia toimenpiteitä työllistymisen, rekrytoinnin ja yritysyhteistyön tukemiseksi. Välkky tuo kehittyneen yhteistyön ja uusien toimintamallien avulla hyötyä kaikille. Välkky AINEISTO koonnut Kari Anttila, Kehityspiikki Consulting Oy TEEMARYHMÄ: Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavat (aiemmin toteutettujen Nuoret-, Työpajatoiminta- sekä Työvalmennus- ja työnetsintä -teemaryhmien henkilöasiakkuusryhmät) Päivän teema: Ohjaustaidoissa kehittyminen ei puolesta tekeminen - miten asiakkaat saa oikeasti sitoutumaan? muiden kokemuksia tästä - oikeat asiakkaat oikeaan paikkaan - koulutusvastarinta - toimintaan sitoutuminen, motivointi - erilaiset oppijat, tekemällä oppiminen, mallit - asiakasohjautuvuus Välityö: Avainsanoja, joita ryhmä tuotti olivat mm. motivaatio, toimintaan sitoutuminen, oikeiden asioiden tekeminen oikeaan aikaan, erilaisten oppijoiden huomioiminen jne. Pohdi lähihistoriaasi ja omaa Välkkyaineistoa Loevingerin näkemys minän kehitysvaiheista Ihminen oppimiskäsitysten mukaan Konstruktiivinen oppimiskäsitys Kokemusperäinen oppiminen SATAKUNNAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS VÄLKKY-PROJEKTI Yrjönkatu 20 (2. krs), PL 266, PORI Kutsunumero

2 2 Oppimistyyleistä Knowles (1984) Emansipatorinen koulutus Allportin (1964 Persoonallisuus? Nelikerrosmalli (Ryhmäanalyyttinen ryhmämalli) Institution in the mind Kohti itseohjautuvaa oppimista Moniulotteiset johtamismallit Johtajuuden tehtävät Aika, paikka ja perustehtävä APUJÄSENNYKSIÄ LUOVAN ONGELMANRATKAISUN PROSESSI: Miten lisätä motivaatiota? Motivaatiota vähentävät Dialoginen keskustelu Elämänkenttä merkityksiä esiin tuovat kysymykset Tietoisuuden kehä: Sosiaalisen kuntoutuksen malli (Mattila 1999) Sisältö, menetelmät ja toimintamallit NVQ

3 3 Loevingerin näkemys minän kehitysvaiheista Millainen on ihminen, jota ohjataan? Minän kehitystaso Ihmissuhde-ulottuvuus Kognitiivinen ulottuvuus I. Impulsiivinen Riippuvuus, hyväksikäyttö; riippuvuus tiedostamatonta. Käsittelee ihmisiä halunsa tyydyttämisen lähteinä Ajattelee mustavalkoisesti. Yksinkertaiset, yleiset näkemykset ja ideat. Käsitteellisesti sekava. Ajattelee konkreettisesti. Minäkeskeinen. II. Suojautuva Manipulatiivinen, hyväksikäyttävä. Epäilee toisten tarkoitusperiä. Opportunistinen. Nollasummapeliä: joko minä voitan tai sinä. Häpeämätön, ei osoita katumusta. Kuten edellä III. Myötäilijä IV. Tiedostava Haluaa kuulua ryhmään, saavuttaa sosiaalisen hyväksynnän. Jakaa keskinäisen luottamuksen tunteen ryhmässä, ennakkoluuloja muita ryhmiä kohtaan. Mukava sosiaalinen persoona. Pinnallisesti kiva. Avulias. Vastuuntuntoinen. Intensiivisiä vuorovaikutussuhteita. Huolehtii vuorovaikutuksesta ja erilaisten tunteiden ilmaisemisesta. V. Itsenäinen Edellisen lisäksi: haluaa erillisyyttä ihmissuhteissa. Näkee ihmissuhteissa väistämätöntä keskinäistä riippuvuutta. Sietää toisten ristiriitaisia ratkaisuja ja konflikteja. Kunnioittaa toisten itsenäisyyttä ja erillisyyttä. Avoin. VI. Eheä Edellisen lisäksi: Suosii yksilöllisyyttä Ajattelee stereotyyppisesti. Käyttää kliseitä. Käyttää näkemästään superlatiiveja. Sentimentaalinen. Vähän käsitystä itsestä: yhteys syviin tunteisiin heikko ja stereotyyppinen. Käsitteellisesti monitahoinen. Selvittää itselleen toiminnan vaikutukset ja painopisteet. Tietoinen epävarmuudesta, hahmottaa erilaisia vaihtoehtoja. Näkee itsensä yhteisön ja yhteiskunnan kontekstissa. Edellistä suurempi käsitteellinen monitahoisuus. Sietää ambivalenssia. Kyky nähdä paradokseja ja ristiriitaisuuksia. Laaja ajattelutapa sekä ajan että kontekstin kannalta. Hahmottaaihmisten välisen keskinäisen riippuvuuden. Edellisen lisäksi: Käsitys itsestä inhimillisten kohtaamisten virrassa.

4 4 Ihminen oppimiskäsitysten mukaan Freudilainen Psykodynaamin en ihmiskäsitys Behavioristinen ihmiskäsitys Toiminnallinen, systeemiteoreettinen ihmiskäsitys Kognitiivinen ihmiskäsitys Humanistinen ihmiskäsitys, eksistentialistis fenomenologin en ihmiskäsitys Ihminen tulee sellaiseksi kuin hänen viettielämänsä ja lapsuuden kokemuksensa määräävät. Ohjaajan tehtävä on holhota vastuutonta opiskelijaa ja tehdä hänet tietoiseksi häntä ohjaavista voimista. Ihminen tulee sellaiseksi kuin hän ärsyke-reaktiovahvistus-oppimisen seurauksena kehittyy. Ihminen on maailmassa ulkoistentekijöiden ja toisten määrittelemisen kautta. Ohjaajan tehtävänä on viedä positiivisilla ja negatiivisilla viesteillä opiskelijaa haluamaansa suuntaan. Ihminen kehittyy sellaiseksi kuin hänen ympäristönsä asettamat rajat mahdollistavat. Ihminen muuttuu yhteiskunnan muuttuessa. Ohjaajan tehtävänä on varmistaa aktiivinen vuorovaikutus ympäristönsä kanssa ja antaa sellaista palautetta joka on yhteydessä ohjattavan motiiveihin, arvoihin ja tavoitteisiin. Ihminen kehittyy tietoihin perustuvien mallien ja mielteiden kautta. Ihminen on aktiivinen ja toimii maailmasta muodostamiensa mallien varassa. Opiskelijana ihminen pyrkiin itsenäisesti sopeutumaan ja organisoitumaan maailmaan. Ohjaajan tehtävänä on varmistaa sisäisten mallien todenmukaisuus ja rakentaa tilanteita, jossa sisäisiä malleja voi arvioida. Ihminen kehittyy itse tekemiensä valintojen kautta. Hän on sitä, millaiseksi haluaa tulla. Hän hyväksyy ja hylkää viestejä sen perusteella, miten hän niitä kokee tarvitsevansa. Ohjaajan tehtävänä on tukea opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuuta omista teoistaan. Keskeistä on varmistaa ohjattavalle mahdolisuus olla vuorovaikutuksessa kaikkien tämän tärkeänä pitämien tahojen kanssa. Konstruktiivinen oppimiskäsitys - Tieto ei siirry opiskeoijaan vaan opiskelija rakentaa (konstruktoi) sen itse. - Tiedon rakentuminen ei tapahdu tyhjiössä vaan tapahtuu aina yhteydessä joihinkin asioihin ja jossakin tilanteessa (ryhmän ohjaaminen, yhteistoiminta, vaellus jne). - Tämä yhteys jättää aina jälkensä siihen, miten tietoa tulkitaan ja miten sitä voidaan myöhemmin käyttää hyväksi. Tulkinta ei ole mielivaltaista vaan tapahtuu osana toimintaa.

5 5 - Tulkinta on myös aina tavoitteelliseen toimintaan liittyvää.sitä tehdään, mihin on virittäytynyt. Kokemusperäinen oppiminen Konkreettinen kokemus Kokem inen A ktiivinen kokeilu Kokem usten muuntaminen Tietoinen havainnointi Ymmärtäminen A bstrakti käsitteellistäminen Räsänen 1994, s. 60: Kokemusopin malli Oppimistyyleistä edellisen perusteella 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan mieleen yksityiskohtia vaivattomasti ja muistavat yksittäisiä asioita, erityistä tietoa, kaavoja ja sääntöjä helposti. Näitä ihmisiä on hyvä opettaa teettämällä asioita. Jos käytännöllinen oppimistapa sinulle tyypillistä, hyödynnä organisointikykyäsi. Ota selvää yksityiskohdista. Pilko hankkeesi pienempiin osiin. huolehdi siitä, että työympäristösi on rauhallinen. 2. Kokeilijat Käytännöllisten tavoin he pohjaavat ajattelunsa todellisuuteen, mutta he käyttävät halukkaammin hyväkseen yritystä ja erehdystä. Tämän vuoksi he usein ottavat intuitiivisen askeleen, joka on todella luovan ajattelun edellytys. Heillä on vahva tarve löytää vaihtoehtoja ja toimia omalla tavallaan. Jos olet kokeilija, hyödynnä luovuuttasi, kykyäsi yhdistellä asioita usein yllättävästikin. Lähde siitä, että on hyvä nähdä asiat useammasta kuin yhdestä näkökulmasta. Hankkiudu tilanteisiin, joissa saat ratkaista ongelmia. Aseta itsellesi kuitenkin aina ajallinen takaraja. Hyväksy tarpeesi muuttua. yritä tehdä yhteistyötä sellaisten ihmisten kanssa, jotka arvostavat luovaa ajattelua.

6 6 3. Arvioijat Arvioijien todellinen maailma on tunteiden maailma. He omaksuvat ideoita, tietoa ja vaikutelmia ja järjestelevät niitä pohtimalla. Arvioijat muistavat asioita parhaiten, kun se esitetään heille yksilöllisesti. Pitkälle jäsentynyt maailma tuntuu heistä rajoittavalta. Jos ajattelutapasi on tällainen, hyödynnä luontaista kykyäsi työskennellä toisten kanssa. Tunnusta, miten vahvasti tunteet vaikuttavat keskittymiseesi. Käytä hyväksesi kykyäsi oppia assosioimalla. Lähde liikkeelle kokonaiskuvasta. Varaa riittävästi aikaa työn loppuun saattamiselle. Muista käyttää runsaasti visuaalisia ärsykkeitä. Kiinnitä esim. värikkäitä muistilappuja paikkoihin, joista näet ne helposti. 4. Teoreetikot Teoreetikot ajattelevat käsitteellisesti ja heille on tärkeää analysoida tietoa. Heille on helppoa keskittyä asian ydinkohtiin ja tärkeisiin yksityiskohtiin. Heidän ajatteluprosessinsa on looginen, järkiperäinen ja älyllinen. heidän mielipuuhaansa on lukeminen ja jos jokin hanke vaatii tutkimusta, he tekevät sen hyvin perusteellisesti. Yleensä he työskentelevät mieluummin yksin kuin ryhmässä. Jos edustat tätä tyyppiä, käytä hyväksesi loogisia kykyjäsi. Pane älysi töihin. Hakeudu tilanteisiin, jotka ovat luonteeltaan hyvin jäsentyneitä. Oppiminen on tehokkainta -kun se perustuu kokemukseen -kun se on toiminnallista ja samalla ongelmakeskeistä -kun oppiminen tapahtuu tarjoamalla oppijalle haasteita ja -kun oppijalla osoitetaan vaihtoehtoisia toimintamalleja, kuinka opittua voi hyödyntää -kun oppija tietää teoriassa, kuinka oppia ja on motivoitunut oppimaan -kun opetettava asia on oppijan hallittavissa ja oppija saa palautetta oppimisestaan -kun oppija on tietoinen ajattelustaan ja oppimisstrategioistaan -kun reflektointi edistää oppimista ja oppijan minäkuvan kehittymistä -kun oppijalla on tukenaan tutor tai mentori, oppiminen tehostuu, -kun oppiminen on spontaania, intuitiivista, siinä on mukana mielikuvitusta ja fantasiaa, oppimistulokset ovat parempia -kun oppiminen tapahtuu ryhmässä. Oppiminen on sosiaalista toimintaa. Knowles (1984) on kritisoinut pedagogiikka -käsitteen käyttöä. Aikuisten oppimisen ja opettamisen on havaittu sisältävän omia erityispiirteitä, jolloin andragogiikan käsite on paremmin paikallaan. Tällaisia aikuisen oppimisessa (usein) korostuvia ja lapsen oppimisesta (yleensä) eroavia erityispiirteitä ovat esimerkiksi itsenäisyys ja itseohjautuvuus omat yksilölliset ja usein spesifit oppimistavoitteet yksilöllinen elämänkokemusten varasto odotus oppimisen mielekkyydestä ja sovellettavuudesta, oppimisen suuntautuminen "oikeiden" ongelmien ratkaisuun kriittisyys ja itsearviointitaito

7 7 Emansipatorinen koulutus (Mezirow) on organisoitua toimintaa opiskelijan saamiseksi kyseenalaistamaan omat ennakko-oletuksensa, tutkimaan vaihtoehtoisia perspektiivejä, muuttamaan aikaisempia käsitystapojaan ja toimimaan uusien perspektiiviensä varassa. Andragogiikan ammattilaisena toimivan aikuiskouluttajan on täytettävä seuraavat tavoitteet: 1 Vähentää oppijan riippuvuutta kouluttajasta. 2 Auttaa oppijaa ymmärtämään, kuinka käyttää oppimisresursseja, erityisesti toisten kokemuksia, joihin kuuluvat myös kouluttajan kokemukset ja kuinka sitoutua keskinäisiin oppimisyhteyksiin. 3 Avustaa oppijaa määrittelemään oppimistarpeensa sekä välittömän tiedostamisen mukaisesti että kulttuuristen ja psykologisten olettamusten mukaisesti, jotka vaikuttavat hänen oppimistarpeisiinsa. 4 Avustaa oppijaa osoittamaan lisääntyvää vastuuntuntoa oppimiskohteidensa määrittelyssä, oman opinto-ohjelmansa suunnittelussa ja edistymisensä arvioinnissa. 5 Auttaa oppijaa organisoimaan se mitä on opittava hänen yleisissä henkilökohtaisissa ongelmissaan, huolissaan ja siinä, mitä hän ei ymmärrä. 6 Kasvattaa oppijaa päätöksentekoon, erottamaan tarkoituksenmukaiset oppimis-kokemukset, jotka edellyttävät valintoja, laajentaa oppijan vaihtoehtojen määrää ja helpottaa oppijoita huomioimaan toisten näkemyksiä, jotka ovat vaihtoehtoisia ymmärtämisen tapoja. 7 Rohkaista kriteerien käyttöä harkittaessa, mikä on kasvavassa määrin mukaan luettavaa, ja mikä erotettavaa tietoisuudessa, itsereflektiivistä ja kokemuk-seen liitettävää. 8 Opettaa itsekorjaavaa, joustavaa lähestymistapaa oppimiseen, ennakoimiseen ja luokittelemiseen, perspektiivin ottamiseen ja valitsemiseen, oppimistapoihin ja oppimisen yhteyksiin. 9 Helpottaa ottamaan ja ratkaisemaan ongelmia, joihin sisältyvät yksilöllisen ja kollektiivisen toiminnan toteuttaminen. Helpottaa tunnistamaan yhteydet henkilökohtaisten ongelmien ja yleisten asioiden kesken. 10 Vahvistaa oppijan minäkäsitystä oppijana ja tekijänä ylläpitäen progressiivista hallintaa, tukea antavaa ilmapiiriä palautteen muodossa; kannustaen vaivan-näköön muutosta ja riskin ottoa varten; välttäen esitysten kilpailuhenkistä arvostelua; ylläpitäen keskinäisten tukiryhmien tarkoituksenmukaista käyttöä. 11 Painottaa kokemuksellisia, osallistujakeskeisiä ja projektimuotoisia menetelmiä ja suunnittelu- ja oppimissopimusten käyttöä siellä, missä se on tarkoituksenmukaista. 12 Tee moraalinen ero oppijan auttamisessa ymmärtämään monet valintamahdollisuudet ja keinot parantaa valinnan laatua, ja oppijan rohkaisemisessa tekemään

8 8 joku erityinen valinta. (emt., ) Allportin (1964) mukaan on kyseenalaista, onko koskaan mahdollista löytää ihmisolemuksessa täydellisen kypsyyden esikuvaa. Siksi on puhuttava ainoastaan ihanteesta kuin todellisesta persoonallisuudesta. On ihmisiä, jotka lähestyvät tätä todellista kypsyyttä, mutta saavuttaneeko sitä kukaan täydellisesti? Allport esittelee kuusi kypsän persoonallisuuden tuntomerkkiä, jotka omalta osaltaan soveltuvat myös oppimisen päämääriksi, seuraavasti: 1 Itsetunto sen laajemmassa merkityksessä. (Extension of the Sense of Self) 2 Lämminhenkinen yhteydenpito toisiin ihmisiin. (Warm Relating of Self to Others) 3 Emotionaalinen varmuus ja turvallisuudentunne; itsensä hyväksyminen. (Emotional Security; Self-acceptance) 4 Realistinen havaintokyky, taidot ja toiminta. (Realistic Perception, Skills and Assignmens) 5 Itsetuntemus: tarkkanäköisyys ja huumorintaju. (Self-objectification: In-sight and Humor) 6 Yhdistävä elämänfilosofia. (The Unifying Philosofy of Life) Persoonallisuus? " Mitä sisälläsi kannat, sellaisena maailman näet" - voiko olla aidosti epäaito? - arkikielessä "luonne" - määrittääkö toimintaamme nykyisyys, tulevaisuus vai historia? - onko yksi ydinpersoona ja muutamia muita "heikompia" - miten muut määrittävät meitä? - miten ympäristö? - miten perimä? - mistä tiedän millainen olen? - mikä minussa ärsyyntyy kun puhutaan Sarasvuosta tai mikä into ja kiinnostus minussa herää kun puhutaan Sarasvuosta? - Onko ihmisen peruspyrkimys saavuttaa mielihyvää? - Tiedänkö kuka tai mikä olen? - Jos uskoo mahdollisuuksiinsa niin saavuttaa haluamansa? - Millaisia uskomuksia minulla on itsestäni? - Jne. Nelikerrosmalli (Ryhmäanalyyttinen ryhmämalli)

9 9 1. Sosiaalinen vuorovaikututaso 2. Transferenssitaso 3. Projektiivinen taso 4. Kollektiivinen piilotajunta 1. Sosiaalinen vuorovaikututaso - tietoinen ja ego-taso - spontaanin vuorovaikutuksen aikaan saatuaan aktivoituvat kaikki tasot - egon puolustusmekanismit: - torjunta ym.

10 10 2. Transferenssitaso - lapsuuden ihmissuhteissa koetun toistuminen aikuisiän suhteissa - vastatransferenssi synnyttää tunteita, joita ryhmän jäsen tai ryhmä synnyttää ohjaajassaan - transferenssitaso tarkoittaa välien selvittelyä niiden ryhmän jäsenten kanssa, jotka muistuttavat lapsuuden perheen äitiä, isää ja sisaruksia, siis kamppailua äiti- ja isähahmojen sekä sisaruksia muistuttavien tai edustavien hahmojen kanssa - esim. kaikentietävä ja osaava isosisko; kohde siirtyy johonkin joka on kaikentietävä - ohjaajaan sijoitetaan (ohjaajasta riippumatta erilaisia ajatuksia 3. Projektiivinen taso - projektio eli sijoittaminen tarkoittaa subjektiivisen mielen sisältöjen heijastumista itsen ulkopuoliseen sosiaaliseen ja fyysiseen todellisuuteen - tälläisiä sijoitettuja asioita voivat olla esim. hyvyys, viisaus, pahuus, luotettavuus 4. Kollektiivinen piilotajunta - pitkä esihistoria, monia kerroksia - esim. ympyrä, piiri on yhteenkuuluvuuden symboli Institution in the mind M ielikuvat perustehtävästä Perustehtävä Säännöt, sopimukset, suunnitelmat, talousarviot, toimenkuvat etc. Sosiaalinen vuorovaikutus

11 11 Kohti itseohjautuvaa oppimista Grow (1991) kuvaa mallissaan, miten opettajan (ohjaajan) tulee suunnata toimintaansa suhteessa oppijaan (ohjattavaan). Auktoriteetti, valmentaja: - antaa tarkat ohjeet, valvoo suoritusta, opastaa ja ohjaa, on läsnä, rohkaisee kaikkia osallistumaan,... - käytetään, kun ohjattava ei tunne tehtävää lainkaan, ei ole sitoutunut tai kun hän ei ei osaa eikä luota itseensä. Motivoija, opas: - Ohjaaja antaa tarkat ohjeet, perustelee, selittää ja takentaa,keskustelee ja rohkaisee, tukee toista selviytymään, ohjattavan omat motiivit ovat keskeisiä, - käytetään, kun ohjattava ei osaa, mutta on innostunut tai muuten luottaa kykyynsä suorittaa tehtäviä. Avustaja: - ohjaaja rohkaisee, tekee yhteistyötä ja kenties ideoi yhdessä, tekee yhteenvetoja, etsii tarkkuutta, etsii täsmennyksiä, kuvia, vertauksia, pyytää ilmaisemaan ajatuksia, - ohjattavan omat havainnot ja tuntemukset tärkeitä, ohjaaminen on motiivien ja tavoitteiden kirkastamista, - käytetään, kun ohjatava osaa, mutta on haluton tai epävarma. Konsultti, delegoija - vastuu päätöksenteosta ja toteutuksesta siirtyy ohjattavalle,

12 12 - ohjaajan tehtävänä on kritisoida asioita, etsiä erimielisyyden syitä, liittää asiat kokonaisuuteen, kysyä perusteluita, tutkia asiaa esittämällä siitä vaikeita kysymyksiä, tuottaa pidemmälle meneviä vastauksia ja tarkistaa, vastaako työ todellisuutta. - käytetään, kun ohjattava osaa ja on sitoutunut tehtäväänsä. Moniulotteiset johtamismallit Johtamistaidon Opistolla on kartoitettu suomalaista johtamiskäyttäytymistä laajoille selvityksillä. Tuloksena saatiin suomalaisen johtajuuden kehittämismalli, joka koostuu neljästä johtamiskäyttäytymisen ulottuvuudesta (Pirnes,1988): tehtävien hoito, ihmissuhteiden hoito, johtamisen etiikka ja henkinen jousto. 1) Tehtävien hoito kattaa mm. seuraavia asioita: - pystytään ennakoimaan tulevia asioita - käynnistää ripeästi sovitut muutokset - pyrkii päättäväisesti tavoitteisiin Ë keskeistä voimakas tahto että päämäärätietoinen toteuttaminen 2) Ihmissuhteiden hoito kattaa mm. seuraavia asioita: - vuorovaikutusta - yhteistoimintaa ja tekijöiden tarpeiden huomioonottamista - tekijöiden sitoutumisen aikaansaaminen ja lisääminen keskeistä on, että johtaja ymmärtää, arvostaa ja huolehtii 3) Johtamisen etiikka viittaa mm. seuraaviin persoonallisuus- ja käyttäytymispiirteisiin: - johtajaan voi luottaa - esimies on päättäväinen - esimies käyttäytyy rakentavasti 4) Henkinen jousto sisältää johtajan muuntumiskyky ja henkistä joustavuutta mm. seuraavasti: - johtaja näkee oppimissaan asioissa uusia soveltamismahdollisuuksia - sietää epävarmuutta - hyväksyy erilaisuuden Johtajuuden tehtävät 1) tavoitetietoisuus

13 13 Y hteinen tavoite - yliver tainen haaste? Oma tavoite M uiden tavoitteet Positiivinen keskinäinen riippuvuus Johtamisen tehtävänä on varmistaa, että - ryhmällä on käsitys yhteisestä tehtävästä, - yksilöllä on tietoisuus omasta tavoitteestaan suhteessa yhteiseen tavoitteeseen ja - yksilöllä on tieto muiden tavoitteista 2) symbolit, kieli - Lähes jokaisella yhteisöllä on oma merkki- ja symbolijärjestelmänsä. Symbolien ja oman kielen tarkoitus on mm. sisäisen yhteenkuuluvuuden tunteen varmistaminen. 3) vuorovaikutus - Miten varmistetaan ihmisten mahdollisuus kommunikaation ja vuorovaikutukseen? 4) opitaan, arvioidaan - Oppimisen edellytyksenä on arviointi. Kuinka varmistetaan organisaation oppiminen ja millainen väline oppimiselle arviointi on. Arviointi ja kehittyminen tarkoittaa mm. epäonnistumissten näkemisenä mahdollisuuten oppia. Aika, paikka ja perustehtävä A) Aika - osaan hallita aikaresursseja B) Paikka - tunnistan, mikä on oikea paikka ratkaista asioita - Oikea paikka on vaikuttavuutta ei esim. päätöksiä, joita joudutaan jatkuvasti muuttamaan. C) Perustehtävä - Perustehtävä elämässä? Perustehtävä organisaatiossa perustelee hankkeen tai yhteisön olemassaolon. Perustehtävän hämärtyminen johtaa toissijaisten tehtävien korostumiseen ja siten häiriöihin yhteistoiminnassa.

14 14 APUJÄSENNYKSIÄ LUOVAN ONGELMANRATKAISUN PROSESSI: 1. HAASTE - millaisen haasteen ryhmä tuntee omakseen? - haasteen tarkastelu monelta suunnalta 2. TOSIASIAT KEHIIN - Aktiivinen kuntelu - Tilanteen kartoitus 3. IDEAT PELIIN - Tuumatalkoot ja ideariihet - Varmista, että myös vähän puhuvilla on mahdollisuus osallistua ideointiin 4. RATKAISUJEN HAKEMINEN - Yhdistelyt, valinnat 5. HYVÄKSYTTÄMINEN - Varmista että kaikki ovat hyväksymässä tai kaikilla osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa - Hyväksymisen pelisäännöt selviksi 6. TOTEUTTAMAAN - Projektihallintaa

15 15 Miten lisätä motivaatiota? Kehittyminen vaatii aina työtä, mutta sitä mielekkäämpää työ on, mitä enemmän ihminen on kiinnostunut työn sisällöistä. Kehittyessään ihminen rakentaa henkilökohtaista maailmankuvaansa; hän vertailee, jäsentää, järjestää ja tulkitsee uusia tietoja aikaisempien tietojensa ja/tai näkemystensä pohjalta. Oppiminen on jatkuvaa tietoista prosessointia (joka parhaimmillaan jatkuu tiedostamattomanakin - huonoimmillaan sotkee yöunet!). Mikäli ihminen ei ole opittavista asioista, hän ei välttämättä jaksa ponnistella tyytyy pinnalliseen työskentelyyn, joka ei yleensä johda kovin pitkävaikutteisiin tuloksiin. Sisällöllinen motivaatio ja positiivinen suhtautuminen oppimiseen ylipäänsä johtavat yleensä kestäviin tuloksiin ja antavat voimia ponnistella oppimisprosessin vaikeuksien yli. Itsensä kehittäminen koetaan haasteena, johon täytyy yrittää vastata, ja myönteiset oppimiskokemukset johtavat yhä uusien haasteiden pariin. Rohkeus tarttua uusiin ja outoihin asioihin kasvaa ja elinikäisen oppimisen valmiudet kehittyvät. Opiskelun taidot uusissa oppimisympäristöissä Motivaatiota lisäävät: 1. Oma tahto Mitä minä tahdon Mitä haluja minulla on? Mitä niistä toteutan 2. Palaute Mitä tekemiseni merkitsee? Mihin ja miten toimintani vaikuttaa? Mitä tuloksia saan aikaan? Mitä minusta ajatellaan? 3. Tuki Haluaako joku muu samaa kuin minä? Pitääkö joku muu ajatuksiani ja tekojani tärkeinä tai hyödyllisinä Kannatetaanko minua tai tekojani? Motivaatiota vähentävät 1. Toiminta vastoin tahtoa ja haluja Teen sellaista, mitä en halua En sano, mitä ajattelen 2. Epätietoisuus muiden ajatuksista, palautteen puute En tiedä, mitä minusta ajatellaan Tekemisiäni ei noteerata Toimintaani vastustetaan 3. Tuen puute Ketään muuta ei kiinnosta se, mikä kiinnostaa minua Minusta ei välitetä Apuvälineet ja tarvikkeet puuttuvat

16 16 Toisten motivoitumista voit edistää 1. Kysymällä toisilta, mitä he haluavat? Selvitä heidän odotuksensa Selvitä, mitkä tarpeet tai tavoitteet estävät heitä liittymästä sinun tavoitteisiisi? 2. Kerro, mitä itse haluat. Kerro, mitä ajattelet toisten päämääristä Julkista päämääräsi ja pyrkimyksesi Anna palautetta toisten ajatuksista 3. Kannusta toisia etsimälle heidän ajatuksistaan hyviä puolia. Suhtaudu jokaisen toiveisiin ja omiin tavoitteisiin vakavasti Määrittele ajankohta tai varaa aika, jolloin toisten halut voidaan toteuttaa. Sovita erilaisten toidenden ajankäyttö asettamalla ne tärkeysjärjestykseen tavoitteen suhteen. Keinoja elämänkentän kuvaamiseen Dialoginen keskustelu Aito keskustelu auttaa minua pääsemään käsiksi sellaisiin ajatuksiin, joihin en tiennyt pystyväni - dialoginen keskustelu on empaattista. Ohjaaja kuuntelee ihmetellen, avoimin mielin ja tarkkaavasti sitä mitä sanotaan, että mitä jätetään sanomatta. Ohjaaja kuuntelee myös hiljaisuutta ja niitä viestejä, jotka ilmenevät eleistä, ilmeistä, puhujan asennoista ja liikkeistä. - miten kuulemasi muuttaa ja vaikuttaa sinuun? Jos kuulemasi ei vaikuta, ei ole kyse dialogista - dialogi on olemisen tapa, jossa joka hyväksyy toisen tasa-arvoiseen viestintään, jossa kumpikaan ei pyri määräämään tai hallitsemaan, ja jossa kumpikin osoittaa kunnioitusta toiselle ja heidän välisilleen eroavaisuuksille. Sisäänpääsy asiakkaan elämänkenttään Elämänkenttä Elämänkenttä on käsite, jonka avulla havaitsemme ja tulkitsemme maailmaa, itseämme ja suhdettamme toisiin. Elämänkenttä rakentuu kokemuksen myötä ja sisältää ideamme, ennakkoluulomme, oletuksemme, uskomuksemme, arvomme, tapamme ja opitut taidot, joilla suunnistamme sosiaalisessa maailmassa. Ohjaajan keskeinen haaste on päästä kiinni ohjattavan elämänkentästä ja antaa ohjattavalle mahdollisuus päästä kiinni ohjattavan elämänkentästä. Seuraavassa on lueteltu joukko kysymyksiä, joita voisit testata ajatuksellisesti ennen ohjaussuhteen alkamista. 1. Miten lähestyt toista valppaana ja kiinnostuneena? 2. Omien ennakkokäsitysten tunnistaminen, että voit kohdata ihmisen sellaisena kuin ihminen on eikä sellaisena kuin kuvittelet ihmisen olevan 3. Aktiivisena, kunnioittavana oleminen. Millaista kieltä käytät asettautumatta ylä tai alapuolelle? 4. Oletko valmis kuuntelemaan ihmetellen? 5. Uskotko sinulle kerrotun tarinan? Älä yritä opettaa toista vaan anna toisen opettaa omissa asioissaan sinua. 6. Miten kävelet rinta rinnan kuten sellaisen kanssa, joka ansaitsee kunnioitukseni ja arvostukseni?

17 17 7. Teettekö yhdessä jotain, joka auttaa löytämään jotain yhteistä? 8. Saako toinen koskettaa sinua emotionaalisesti ja fyysisesti? 9. Miten osoitat ymmärtämystä? 10. Miten luot inhimillistä kontaktia? Elämänkentän kuvauksia, eroja ja merkityksiä esiin tuovat kysymykset Normaalisti keskustelutilanne kahden ihmisen välillä koostuu seuraavanlaisista kysymyksistä: Kuvittele, että ohjattava on saanut eilen tietää, ettei hänellä enää ole työpaikkaa. Miltä joku tilanne/asia tuntui? (kysymys, jolla yritetään ohjattava kuvailemaan kokemuksiaan) Miten reagoit siihen? (kysymys, jolla yritetään saada ohjattava kuvailemaan kokemuksiaan) Miksi siinä kävi niin? (kysymys, jolla ohjattava pyritään saamaan perustelemaan, luettelemaan sytä tai teoretisoimaan) Peavey kuvaa edellä esitettyjä kysymyksiä hyödyllisiksi ja tutkimisen kannalta joskus käyttökelpoisiksi. Konstruktivistinen ohjauskäsitys menee kuitenkin pidemmälle. Tarkoituksena on tehdä sellaisia kysymyksiä, joiden avulla ohjaaja tarjoaa ohjattavalle mahdollisuuksia nähdä asioita uusista näkökulmista ja tunnistaa omien uskomustensa taustalla olevia oletuksia. Näin voidaan päästä tarkastelemaan elämänkentän puolia, joita ei aikaisemmin olla huomattu. Kunnioittavasti esitetyt, pakottamattomat kysymykset ovat myös tapa ilmaista aitoa kiinnostusta toisesta, ja ne voivat luoda yhdessä tutkimisen ja työskentelemisen henkeä. Pääsääntö keskustelussa voisi olla: Jos keskustelusi tuntuu pakkopullalta, etkä ole aidosti kiinnostunut toisen sanomisista, on parempi tehdä jotain muuta. Välinpitämätön ja kiireinen keskustelukumppani mitätöi liian monta asiaa. Ohessa ns. konstruktiivisia kysymyksiä: a) olettamuksia kyseenalaistavat kysymykset esim. Näytät uskovan, että koulutussuunnitelmasi auttaa sinua pääsemään elämässä siihen mitä haluat. Mitä ajattelet täsätä asiasta, mihin uskosi perustuu? b) Kysymykset, jotka liittävät ohjattavaa huolestuttavan kysymyksen kontekstiinsa Esim. pohdiskelet sitä, muutatko toiselle paikkakunnalle. Jos päättäisit muuttaa, keihin muihin ihmisiin se vaikuttaisi? c) Kysymykset, jotka tuovat esiin ajallisen ulottuvuuden Esim. Olet huolissasi viidennellä luokalla olevasta pojastasi. Miten kauan tämä asia on huolestuttanut sinua? d) Kysymykset, jotka pyritään elämänkentän eri osa-alueiden välisten yhteyksien selventämiseen Esim. Miten työkokemuksesi mahtaa vaikuttaa siihen, mitä ajattelet tästä perheesi ristiriidasta? e) Kysymykset, joilla pyydetään suoraa kuvausta jostain asiasta Esim. Miten kuvaisit uskonnon merkitystä elämässäsi ja perheessäsi? f) Kysymykset, joilla kartoitetaan tulevaisuuden vaihtoehtoja Millaisia odotuksia sinulla on tämän koulutusohjelman suhteen, jos tulet valituksi? g) Kysymykset, jotka tuovat esiin vahvuuksia

18 18 Esim. Kerrot, että tämä ei ole ensimmäinen kerta kun olet joutunut muuttamaan perheinesi uudelle paikkakunnalle. Miten olet aikaisemmin saanut kaikki muuttamiseen liittyvät asiat järjestykseen? h) Kysymykset, jotka auttavat ihmistä ottamaan toisen ihmisen roolin Olet kertonut miten sinä ja siskosi tappelette kovasti ja miten harmissasi olet. Jos ajattelet sisaresi kannalta, miten luulet, minkä asioiden pitäisi muuttua teidän välillänne, jotta hän voisi suhtautua sinuun ystävällisemmin? i) Kysymykset, jotka auttavat henkilökohtaisen merkityksen muodostamisessa Miltä työsi vaikuttaa nyt, kun olet aloittanut uuden kurssin? Miten yhteistyö uusien naapureiden kanssa sopii yhteen muiden asioidesi kanssa? Lapsillesi lukeminen on sinulle hyvin tärkeää. Mitä muuta voisit tehdä heidän suhteensa, jotain sellaista joka tuntuisi sinusta hyvältä ja josta he pitäisivät? j) Kysymykset, jotka auttavat ihmisiä määrittelemään itsensä uudella tavalla esim. Miltä tuntuisi ajatella itsesi sellaisena ihmisenä, jolla on tähän toimenpiteeseen tarvittava rohkeus? Kun ajattelet itseäsi kolmen vuoden kuluttua, mitä näet? Mitä voisit kuvitella tekeväsi, jotta tämä ongelma häviäisi? Tietoisuuden kehä: Toiminta Havainnot Ajatukset Tunteet Tahto Kuka teki? Mitä? Missä? Milloin? Miten? Mitä näit? Mitä kuulit? Missä? Milloin? Mitä ajattelit? Mitä luulet muiden ajatelleen? Mitä luulet muiden tunteneen? Miltä sinusta tuntui? Mitä sinä haluat itsellesi, toisille.

19 19 Sosiaalisen kuntoutuksen malli (Mattila 1999) 1) Kaaos: tulo pajalle, säännöllisyyteen, työhön ja yhteisöön totuttelu 2) Liittyminen: pääsy ryhmän jäseneksi ja työyhteisön jäseneksi, työtapoihin, tavoiteltuihin tuloksiin, sääntöihin, työnjakoon ja yhteisöön sisälle pääsy 3) Toiminta: työn tekeminen pajassa, oppiminen, kypsyminen, kehitys 4) Uuteen kiinnittyminen ja vanhasta luopuminen: ratkaisujen tekeminen, työn tai opiskelupaikan hankkiminen 5) Irtautuminen: pajan jättäminen, uuden elämän aloittaminen 1) Kaaos Konkreettisia työvälineitä Ympäristöt, rakenteet Toimintatavat, - mallit Teoriat, -selitysmallit 2) Liittyminen 3) Toiminta 4) Uuteen kiinnittyminen 5) Irtautuminen

20 20 Sisältö, menetelmät ja toimintamallit Työryhmän purku työryhmä 1 (monet,netstep, huhtasuo): Sisältö ja menetelmät: 1) vastuunottokyvyn edistäminen - työtehtävissä vastuuttaminen - seuranta ja palaute - kannustus - henkilökohtaisissa ongelmissa: keskustelu ja ongelman ratkaisutaitojen kehittäminen 2) Itseluottamuksen kasvattaminen - hakea osallistujan positiiviset puolet - antaa työtehtäviä, joista tietää että selviytyy - tehtävätason kasvattaminen - virheistä ei lyödä lyttyyn 3) omien mahdollisuuksien löytäminen - työtehtävien asettamisen kautta - itsetutkistelutilanteet yksin, kaksin ja ryhmässä - tavoitekeskustelut - työharjoittelut 4) oman tavoitteen asettaminen - "testaamistilaisuuksien" järjestäminen - henkilökohtaiset keskustelut

21 21 NVQ Level 3 A.2 Key Unit Element A.2.1 Element A.2.2 A.3 Element A.3.1 Element A.3.2 Element A.3.3 B.2. Element B.2.1 Element B.2.2 Element B.2.3 Element B.2.4 C.1. Element C.1.1 Element C.1.2 Kvalifikaatiojärjestelmä jakaantuu erityisiin, ammattikohtaisiin kvalifikaatioihin ja yleisiin kaikille yhteisiin. Yleisiä ovat kommunikaatio, työskentely muiden kanssa, oman itsensä ja työnsä kehittäminen, ongelmanratkaisu ja informaatiotekniikka. Kukin kvalifikaatiorypäs jakaantuu kolmeen osaan: - performance (suoriutuminen, toiminta, tekeminen), - range (olosuhteet, joissa tulee suoriutua, vrt. pyörän ajo märällä ja kuivalla kelillä, asfaltilla ja hiekalla) - knowledge (tehtävän hoitamiseen liittyvät taustatiedot ja niiden hallinta, varsinkin alemmilla tasoilla organisaatiokohtaisia). näyttämällä suunnitelmia ja arvioita toteutuneista työtehtävistä, todisteiksi kelpaavat myös asiakkaiden, työtovereiden tai esimiehen allekirjoitukset, tarvittaessa osaamista voi osoittaa myös keskustelussa ja simulaatioiden avulla.

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ Miksi tarvitaan ohjausta? Ohjaus käsitteenä mainitaan kaikissa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa Käsitys oppimisesta (learning) ja opettamisesta (teaching) sekä muutokset

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016 Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut Tiina Pilbacka-Rönkä tiina.pilbacka-ronka@valteri.fi Mikkeli/Kuopio Syksy 2016 Koulun kiinnittymisen lisääminen 1. Kohtaaminen, kesyttäminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN

OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Itä-Suomen OPS Kick Off -seminaari Varkaus 13.3.2013 OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Risto Patrikainen lehtori, JNOR dosentti, UEF koordinaattori, OPS-Messut 10/2013, JNOR PÄIVÄN KYSYMYS: Miten

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto ADHD oireinen aikuinen asiakkaana Suvi Lehto 13.10.2016 Kohtaamisen lähtökohta Asiakkaalla on usein taustalla useita epäonnistumisia ja negatiivisia kokemuksia Näiden seurauksena asiakas Ei usko onnistumisiin

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA Johda tiedolla Tervetuloa tutustumaan työvälineisiimme, jotka mahdollistavat tiedolla johtamisen ja auttavat päätöksenteossa. Seuraa oppijoiden etenemistä, selvitä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot