tietoalani Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenlehti 2/2008

Transkriptio

1 tietoalani Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenlehti 2/ Työehtosopimuksen jatko auki Puheenjohtaja Jouko Malinen ennustaa tiukkoja neuvotteluja ensi keväälle. 3 Nuoret valtaa tietoalaa Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenistä on neljännes alle 35-vuotiaita. 4 Työpaikkakiusaaminen ja esimiestyö - seminaarissa pohdittiin esimiesten mahdollisuuksia puuttua työpaikkakiusaamiseen. 6 Luottamusmiehen mietteitä paikallisesta sopimisesta 7 Tietoalan tulevia tapahtumia Lukijakilpailu 8 Geokätkentä/Geocaching - koko perheen laatuaikaa yhdessä 11 Aktivistin tentissä Hanna Harvima 12 Teknologiateollisuuden Kolme muskettisoturia : Kaikki paikallisen sopimisen puolesta 15 Pykälä viidakossa: Potkut vai toiseen työhön English briefing on website: Click In English from the top menu.

2 Puheenjohtajalta Jouko Malinen, Tietoalan toimihenkilöt, puheenjohtaja Tietoalani Toimituskunta Lehden toimituskunta Minna Anttonen Riikka Kuivala Jouko Malinen Jarkko Pehkonen Kiitokset Sari Hämäläinen Marianne Malila Aki Pitkäjärvi Ulkoasu ja taitto Codesign Oy, Helsinki Paino PunaMusta Oy Paperi G-Print 100 g/m2 TYÖEHTOSOPIMUKSEN JATKO AUKI Keväällä teimme tietoalan luottamusmiehille paikalliseen sopimiseen liittyvän kyselyn, jossa haettiin kokemuksia erityisesti työehtosopimukseen liittyvistä paikallisista korotuseristä. Kokemukset olivat kohtuullisen positiivisia, mutta kehittämistoiveita tuli paljon esiin. Olemme käyneet palautteita läpi yhdessä työnantajien edustajien kanssa. Syksyllä on tulossa vielä toinen paikallisten erien neuvottelukierros, joten sovimme, että heti alkusyksystä pidämme yhteiset informaatiotilaisuuden Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Näillä tilaisuuksilla pyritään edistämään paikallisten sopimusten aikaansaamista ja esitellään jotain talokohtaisia ratkaisuja ikään kuin malliksi. Ensi kevään aikana meidän pitää päättää, sanommeko työehtosopimuksen irti päättyväksi vai jatkammeko sen kanssa asti. Jatko riippuu siitä, mitä saamme työnantajia edustavan Teknologiateollisuuden kanssa sovittua vielä avoimesta palkankorotuksesta. Olimme työehtosopimusta tehdessämme aika pitkälti sidoksissa Teknologiateollisuuden jo aiemmin tekemiin Metallin ja Kemian sopimuksiin. Korotustasot jäivät maltillisiksi ja niihin sisältyi paikallisen erien sopimisen lisääminen. Metalli on perinteisesti ollut sopimusavaajana ja sen sopimia palkkatasoja on käytetty muiden alojen pohjana. Nyt ei käynyt aivan niin ja Metallin piirissä on esitetty kritiikkiä palkankorotusten tasosta ja paikallisen sopimisen onnistumisesta. Meillä on yhteinen intressi näissä asioissa ja sopimuksetkin ovat samanmittaisia, joten heidän kanssaan on syytä tehdä yhteistyötä ja pyrkiä koordinoimaan ensi kevään neuvotteluita. Toimihenkilöunioni on samassa aikataulussa, joten myös se on luonteva yhteistyökumppani palkankorotustasojen hakemisessa. Lisäpaineita tuleviin neuvotteluihin tuo tänä vuonna kiihtynyt inflaatio, joka on syönyt pahasti sovittuja palkankorotuksia. Positiivista meidän alalla on kuitenkin se, että Teknologiateollisuus ilmoitti heinä-elokuun talouskatsauksessaan tietotekniikka-alan firmojen tilausten arvon kasvaneen edellisellä kvartaalilla kaksinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Ensi kevään palkankorotusneuvottelut tulevat joka tapauksessa olemaan hankalat. Palkankorotustaso pitää saada paremmin kompensoimaan kasvanutta inflaatiota. Meidän pitää pystyä takaamaan reaaliansioiden kasvu. Korotuserässä voi olla muutakin kuin yleiskorotuksena jaettavaa rahaa, mutta siitä on aidosti neuvoteltava ja löydettävä yhteinen tahto. Muuten erä on jaettava kokonaisuudessaan kaikille samansuuruisena - joko euromääräisenä tai prosenttikorotuksena. 2 - Tietoalani 2/2008

3 NUORET VALTAA TIETOALAA Tiesitkö, että Tietoalan toimihenkilöt ry:ssä on eniten Erton yhdistyksistä alle 35-vuotiaita jäseniä ja että nuorille järjestetään myös omaa toimintaa? Tietoalan toimihenkilön jäsenistä noin 25 % on alle 35-vuotiaita, mikä on todella paljon ammattiyhdistyksen jäsenprofiilissa. IT- ala houkuttaa nuoria lähtemään opintoihin suoraan peruskoulusta tai lukiosta ja usealle nuorelle aukeaa ura heti valmistuttua. Paljon on joukossa myös heitä, joilla opinnot ovat vielä niin sanotusti vaiheessa, kun harjoittelujakso on venähtänyt työsuhteeksi. Toisilla kesälomasijaisuus taas venyy niin, että koulunpenkki pienellä opintotuella ei välttämättä houkuta. Kesän korvalla useassa mediassa puhututti nuorten työelämätietouden vähyys töihin mennessä. Nuorelle ei ole välttämättä selvää, mitä eroa on työsopimuksella ja työehtosopimuksella, mikä on työaika, pitääkö ylitöihin suostua automaattisesti ja pitääkö pomon puheluihin vastata myös työajan ulkopuolella. - Näihin ja moneen muuhun kysymykseen vastauksia antaa Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n Tervetuloa työelämään opas. Erton hallituksen alla työskentelee viisi erillistä toimikuntaa, joista uusin tulokas on Opiskelija- ja nuorisovaliokunta. Valiokunta koostuu Erton yhdistysten nimeämistä alle 36-vuotiaista edustajista. Valiokunnan tehtävänä on järjestää nuorille jäsenille erilaisia toimintaa ja tietoa omista oikeuksista ja velvollisuuksista työpaikalla. Toiminta lanseerataan nimellä E.N.O (lyhenne tulee valiokunnan nimestä). Ensimmäinen E.N.O. tapahtuma pidetään Seikkailulaaksossa Porvoon Emäsalossa. Mukaan mahtuu 50 ensiksi ilmoittautunutta. Tarkemmat tiedot tapahtumasta saavat Erton alle 36-vuotiaat jäsenet sähköisellä kirjeellä ja lisätietoa myös Erto lehdestä. Jos haluat lisätietoa alle 36-vuotialle suunnatusta toiminnasta, tai olet halukas osallistumaan mukaan, ota rohkeasti yhteyttä minuun: riikka.kuivala@erto.fi. STTK:n Tervetuloa työelämään opasta on tehty jo vuodesta 2001 alkaen ja sitä jaetaan vuosittain yli kappaletta oppilaitoksissa ja erilaissa tapahtumissa. Opasta voi tilata maksutta osoitteesta Samalta sivulta oppaan voi myös ladata pdf-muodossa koneelle ja lukea tarpeen tullen. Sivulta löytyy myös oppaan selkokielinen versio esimerkiksi maahanmuuttajia varten. Riikka Kuivala asiantuntija Tietoalani 2/2008-3

4 Palataan hetkeksi keväiseen Helsinkiin kulttuurikeskus Caisaan, jonne kokoontui runsas joukko aktiivisia henkilöstöedustajia, työsuojeluhenkilöstöä ja työsuojelupäälliköitä. Joukossa oli niin esimiehiä kuin työntekijöitä eri puolilta Suomea. Kaikki olivat tulleet kuulemaan aika vaietusta, arasta ja tärkeästä aiheesta TJS-opintokeskuksen järjestämään Työpaikkakiusaaminen ja esimiestyö -seminaariin. Tilaisuuden tausta-aineistona käytettiin työpaikkakiusaamisen selviytymismalleja selvitystä, jonka TJS Opintokeksus, Johtamistaidon Opisto, Työterveyslaitos ja ammattijärjestöt tekivät Työsuojelurahaston rahoituksella. Paikalle oli saatu alan ammattilaisia puhumaan ja esittelemään eri näkökulmista työpaikkakiusaamiseen liittyviä asioita. Paikalla oleville osallistujille - 30 henkilölle - oli jaettu valmiiksi kansio, joka sisälsi seminaarin esiintyjien materiaalin, muistiinpanovälineet ja palautelomakkeen ja kaikkein mielenkiintoisimman asian eli ryhmätehtävän. Seminaaripuheiden jälkeen keskityttiin osallistujien ammattiosaamiseen, erityisesti työsuojelu- ja esimiestyöosioon. Ryhmätyö esiteltiin kuulujoille niin, että ensin laskettiin osallistujien ne työvuodet, jolloin on ollut tekemisissä henkilöstöedustajien, työsuojelun tai esimiestyön parissa. Vuosia kertyi reilusti toistasataa! Kokemusta kyllä löytyi TYÖPAIKKA- KIUSAAMINEN JA ESIMIESTYÖ ja nyt se kokemus otettiin ryhmätyön kautta esiin. Osallistujat jaettiin viiteen ryhmään. Aluksi jokainen ryhmän jäsen pohtii yksin 5 minuuttia ja kirjasi paperille ajatuksensa. Sen jälkeen ryhmä keskusteli ja kirjasi fläppitaululle esimiehen toimintavaihtoehtoja, joista ryhmä priorisoi 1 tai 2 vaihtoehtoa, jotka esiteltiin muille osallistujille. Ryhmissä kävi kiivas keskustelu siitä, mitä oma ryhmä kirjaa fläppitaululle ja mitä asioita he pitivät tärkeinä ottaa esille kyseisen kaltaisen tilanteen sattuessa kohdalle. Jokaisessa ryhmässä huokui innostuneisuus pohtia asiaa ja välillä kuului hyväntuulista naurua, kun asioita selvitettiin ja pohdittiin. Palautelomakkeeseen useat kirjasivat, että oli erittäin antoisaa saada puhua tästä monimutkaisesta asiasta, työpaikkakiusaamisesta, ja havaita, että selvittely saattaa olla todella hankalaa. Ne jotka joutuvat näiden asioiden kanssa tekemisiin, kaipaavat apua ja verkostoitumista ja näissä tilaisuuksissa ajatusten vaihto ja verkostoituminen on mahdollista. Kenenkään ei tarvitse olla yksin asian kanssa. Mikäli työpaikallasi ei vielä ole tehty toimintaohjeita työpaikkakiusaamista varten niin näistä ryhmätöistä voi ottaa monia asioita pohdittavaksi toimintaohjeiden laadintaan. Työpaikkakiusaaminen pitää saada nollatoleranssin piiriin - aivan kuin työpaikalla tapahtuvat onnettomuudetkin. Työnantajat voisivatkin kysyä rekrytointivaiheessa hämmentävän kysymyksen työnhakiijalta: Sitoudutko työpaikallamme noudatettavaan nollatoleranssiin työpaikkakiusaamisen osalta, mikäli sinut palkattaisiin tehtävään? - Mitähän työnhakija vastaisi tähän kysymykseen ja miten perustelisi vastauksensa? Marianne Malila, tradenomi AMK Kirjoittaja on toiminut 4 vuotta työsuojeluvaltuutettuna ja 3 vuotta työsuojeluvaravaltuutettuna sekä työsuojelutoimikunnan jäsenenä Digia Oyj:ssä. 4 - Tietoalani 2/2008

5 Esimiehen toiminta sovittelutilanteessa -ryhmätyöskentely Tehtävä: Esimies on päättänyt lähteä selvittämään kiusaamistilannetta osapuolten kanssa. Mitä esimies tekee käytännössä, kun hän sovittelee tilannetta, jossa on jo selvillä kiusaaja/ kiusaajat ja kiusattu/kiusatut. Miten esimies aloittaa tilanteen sovittelun ja miten etenee? Mitä hän sanoo tai mitä kysyy? Ryhmien pohdinnan tulokset Ryhmä 1. Kysy kiusatulta, onko hän kertonut kiusaajalle tuntemuksestaan ja onko kiusattu pyytänyt kiusaaja lopettamaan epäasiallisen käyttäytymisen. Keskustele molempien osapuolien kanssa ja pyydä kirjalliset muistiot. Pyydä tässä myös osapuolten odotukset ratkaisun suhteen: Minkä pitää muuttua? Etsi tietoa, hanki apua! Sovi kirjallisesti palaverit ensin erikseen osapuolten kanssa ja sovi palaverin tavoitteista. Huom. Työsuojeluhenkilöstö mukaan (työpaikan ohjeistus). Keskustelkaa laadittujen muistioiden pohjalta tilanteesta. Yhteispalaverin järjestäminen osapuolien kanssa (asiantuntijoiden käyttö!). Varmista, että työnkuva on selvä molemmille. Onko ongelma heikossa ohjeistuksessa? Tee muistio. Ratkaisuesitys, jos on mahdollista (prosessi/ongelma/kemia?). Mieti tarvitaanko työyhteisölle koulutusta aiheesta? Seuraa tilannetta. Tiedotus muulle henkilöstölle tilanteesta riippuen. Ei ole automaatti! Ryhmä 2. Pohjustus Selvitys: Keskustelu ja kirjalliset selvitykset osapuolilta. Toimintaprosessi Ehdotukset asian ratkaisemiseksi. Toimenkuvat, ongelmat, selvät epäkohdat jopa (huomautus/varoitus) Yrityksen toimintaohjeet Työsuojeluvaltuutettu mukaan keskusteluihin. Oikeudenmukaisuus peilattuna toimenkuvaan. Tunteiden läpikäynti. Seuranta. Ryhmä Keskustelut Esimies + ilmoituksen tekijät (kiusatut) Esimies + 2. osapuoli (kiusaajat) Dokumentointi Yhteinen keskustelu Toimintasuunnitelma 2. Seuranta ja arviointi Esimies suorittaa seurantaa. Tiedottaminen koko työyhteisölle. Toimintamalli/rajat. 3. Tiedottaminen muulle työyhteisölle Työyhteisössä liikkuu kuitenkin huhuja tilanteesta. Asiallinen tiedottaminen on tarpeen. Ryhmä Osapuolten näkemykset tarvittaessa muistiot näkemyksistä. 2. Keskustelu Esimies + osapuolet Tarvittaessa työsuojeluvaltuutettu tai asiamies. Kysymykset: Mitä on tapahtunut? (kiusatulta) Pitääkö tapahtuneet paikkansa? (kiusaajalta) Ryhmä 5.: 7 siskoa 1. Tilanteen kartoitus Osallistujat ensivaiheessa. Heillä on etukäteen tieto palaverin aiheesta. Aiheen ja ajan rajaus. Tilaisuuden tavoitteen täsmentäminen. Sovitaan dokumentointi tapaamisen yhteydessä. (kirjaus molemmilta osapuolilta etukäteen). 2. Uusi tilannearvio Lähdetään liikkeelle työn näkökulmasta. Osapuolet ja avustajat tarvittaessa mukana. Miten työyhteisö asian kokee? Tarvittaessa ammattiapua (kriisiapua) Eteenpäin askel askeleelta. Hyväksytään hidas eteneminen. Koulutus. Tarvitseeko koko organisaatio koulutusta (asioiden puheeksi oton helppous/vaikeus) Päätökset kirjataan Seuranta TTH (työterveyshuolto) Seminaarin ohjelma Kehittämisasiantuntija Päivi Lohi-Aalto, TJS Opintokeskus: Työpaikkakiusaamistilanteiden selvittäminen työpaikoilla Johtaja Pauli Juuti, Johtamistaidon Opisto: Työpaikkakiusaaminen ja esimiestyö Tarkastaja Lea Piho, Uudenmaan työsuojelupiiri: Miten työsuojelupiiri puuttuu tarkastuskäynneillä työpaikkakiusaamiseen ja ohjeistaa työnantajaa? Esimiesten mahdollisuuksia toimia tilanteissa. Tietoalani 2/2008-5

6 ERÄÄN LUOTTAMUSMIEHEN MIETTEITÄ PAIKALLISESTA SOPIMISESTA Olen toiminut luottamusmiehenä 2005 alkaen isossa kansainvälisessä it-alan yrityksessä. Olen siis sisäänajovaiheessa näissä hommissa. Olen joutunut talon sisällä emolta tyttären leipiin - nythän on muotia myydä liiketoimintoja eri yrityksille jopa konsernin sisällä. Luottamusmiehen toimi on jatkunut liikkeenluovutuksesta huolimatta. Luottamusmiehenä olen usein hämmästellyt tähän toimeen liittyvää politikointia sekä jatkuvaa kädenvääntöä eri tahojen kanssa. Kukaan ei (omaksi onnekseen) ole tullut minulle tarjoamaan minkäänlaisia porkkanoita tätä tehtävää hoitaessani, jotta pääsisi helpommin sekä omia etujaan tavoittaen sopimaan jostakin paikallisesti yrityksen sisällä. Olen aidosti huolissani siitä, kuinka moni luottamusmies jaksaa ja jolla on aikaa pysyä ajan tasalla kaikesta siitä, mitä hänen roolissaan pitäisi yrityksen sisällä pystyä paikallisesti sopimaan - varsinkaan, jos aikaa tehtävien hoitamiselle ei anneta riittävästi. Hämmästelen erityisesti sitä asioiden hoitamisen hitautta, johon työnantajaliittokin mielestäni tällä hetkellä syyllistyy. Yrityksessä, jossa työskentelen, lähdettiin noudattamaan edustamaani työehtosopimusta viime syksynä. Nyt lähes vuotta myöhemmin yrityksessämme ei ole vieläkään saatu liki 600 henkilön tehtävä ryhmiä/palkka tasoja valmiiksi. Näen ongelman johtuvan puhtaasti siitä, että työnantajaliitto ei uskalla ohjeistaa jäsentään toimimaan niin kuin työehtosopimusneuvotteluissa on sovittu. Yrityksellemme henkilöiden tehtäväryhmien ja tasojen ajan tasalle saaminen tulevat aiheuttamaan tuntuvia palkkakorjauksia. Onneksi palkkasaatavat eivät vanhene! Minusta tuntuu siltä, jos työehtosopimukset etenkin palkkaneuvottelut osiltaankin viedään yritystasolle paikallisesti sovittaviksi, on asioiden hoitaminen sen jälkeen hidasta - jos niitä vaivaudutaan hoitamaan ollenkaan. Pärstäkertoimista puhumattakaan. Luottamusmiehen on oltava ajan hermolla ja tiedettävä, mitä ja mistä pitää paikallisesti sopia. Kuinka moni jäsen tuntee ehdolla olevan luottamusmiehen ja uskaltaa antaa äänensä? Kuinka monessa yrityksessä epäonnistuneesti tullaan valitsemaan luottamusmies, joka ottaa sen porkkanan vastaan ja sopii yritystasolla jäsenilleen ns. huonoja sopimuksia? Jos joudumme tilanteeseen, jossa luottamusmies on se henkilö, joka tekee TES:siä vastaavia sopimuksia yrityksen sisällä paikallisesti, jäsenten (lue työntekijöiden etu) riippuu pitkälti siitä, kuinka motivoitunut luottamusmies on asioita yrityksen sisällä hoitamaan. Tänä päivänä luottamusmiehen rooli vaatii rohkeutta tarttua hoitamattomiin asioihin, sinnikkyyttä viedä asiat ruutulippuun asti. Ei ole ensimmäinen kerta, kun yrityksessä, jonka johto ei ole tyytyväinen luottamusmiehen toimintaan järjestää tavalla tai toisella luottamusmiehelle potkut. Jos tällainen työmarkkinapoliittinen linjaus toteutuisi, tarkoittasi se kyllä puhtaasti sitä, että me kaikki Suomen maassa töitä tekevät eri ammattiyhdistysten jäsenet, tarvitsisimme omiin yrityksiimme luottamusmiehen, jolla olisi ammattitaitoa ja kokemusta sekä periksiantamaton luonne hoitaa meidän tulevia palkankorotuksia sekä työehtosopimukseen liittyviä ehtoja vähintäänkin tupoa vastaavalla tasolla. - Itsestäni ei siihen varmasti ole, ilman tuntuvaa koulutusta asioihin, ja näihin koulutuksiin pitäisi sisältyä myös lakiopintoja. Työehtosopimusten neuvottelutarpeet lähtevät liitoista ja jäsenistä. Tarvitsemme liittoja neuvottelemaan työehtosopimuksista. Tarvitsemme liittoja tukemaan kaikin mahdollisin tavoin luottamusmiestoimintaa. Yksin emme ole mitään, yhdessä pystymme vaikka mihin. Sari Hämäläinen, luottamusmies joka sai kirjallisen varoituksen toiminnastaan 6 - Tietoalani 2/2008

7 Tietoalan tulevia tapahtumia: Harri Rospu Tietoala haluaa tarjota jäsenilleen erilaisia etuja syksyn musiikki- ja kulttuuritarjontaan. Seuraa ilmoittelua nettisivulta Ilmoittautumiset tapahtumiin vain nettisivun kautta. Patarouva Tallinnassa Tietoalan Toimihenkilöt järjestää jo perinteeksi tulleen oopperamatkan Estonia-teatteriin. Tarjolla on erinomaiset paikat Pjotr Tsaikovskin oopperaan Patarouva. Oopperan esityskieli on venäjä, tekstitys viroksi, oopperan tyylilaji opera buffa. Syyskokous ja pikkujoulu Syyskokouksessa valitaan yhdistykselle puheenjohtaja sekä hallitukseen uudet jäsenet erovuoroisten tilalle. Kokouksen pitopaikka vielä avoinna. Syyskokouksen jälkeen vietämme pikkujoulua ravintola Zetorissa (Helsingissä). Lukijakilpailu Ehdota, millaisia jäsentapahtumia Tietoalan toi- mihenkilöt ry voisi järjestää nuorille jäsenille? Millaisia jäsenetuja (tapahtumien lisäksi) toivoisit yhdistyksellä olevan? Lähetä ehdotuksesi syyskuun loppuun mennessä: Vastanneiden kesken arvotaan: 1kpl tyylikkäitä Reisenthelin läppärilaukkuja (musta tai kuvioitu voittajan valinnan mukaan) 2 kpl USB-muistitikkuja, 8 GB 5 kpl Langattomia Logitechin USB-hiiriä Taskuopas tietoalan henkilöstöedustajille Henkilöstöedustajan työ on muuttunut yhä haastavammaksi. Luottamusmiehet neuvottelevat työnantajan kanssa yrityskohtaisista (paikallisista) sopimuksista ja työsuojeluvaltuutetut osallistuvat telmien tekemiseen. Avuksi haastavaan työhön ilmestyy syyskuun alussa Tietoalan HED-opas. Opas sisältää perustietoa, jota uusi luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai vaikkapa kansainvälisen yritysneuvoston edustaja tarvitsee mm.tasa-arvosuunnitehtävässään. HED-opasta jaetaan Tietoalan henkilöstöedustajille suunnatuissa tapahtumissa syksyn aikana. Opasta voi myös tilata työpaikalle. Tilattuna opas maksaa senille 5, ei-jäsenille 7 jä- /kpl. HED-OPAS Tietoalan Tietoalani 2/2008-7

8 GEOKÄTKENTÄ/GEOCACHING - koko perheen laatuaikaa yhdessä Mikä ihme se on, joka saa aikuiset ihmiset singahtamaan TV:n äärestä vaikeakulkuisen metsätien päästä lähtevän kinttupolun varrelle piilotetun pakasterasian perään syysmyrskyn saadessa muut ns. sivistyneet ihmiset lähinnä kääntämään asunnon termostaatista asteen pari lisää lämpöä ja manaamaan ohjelmatarjonnan laatua. - Kyse voi olla geokätkentään hurahtaneen pyrkimyksestä päästä metsästämään uuden julkistetun kätkön FTF (first to find) ennen muita samaa päänahkaa himoavia kollegoja. Avaimen piilotus? Geokätkentä perustuu hyvinkin perinteisiin piilotus-vihje-etsintä -tyyppisiin lasten leikkeihin, joita lähes jokainen on jossakin elämänsä vaiheessa leikkinyt. Tarkoitus on kätkeä aarre ja kertoa etsijöiksi ryhtyville vihje tai joukko vihjeitä, joiden perusteella kätketty voidaan löytää. Kuten kaikki muukin, myös lasten leikit kehittyvät ja tekninen evoluutio on muuntanut vanhan perusidean soveltuvaksi yksinomaan lasten leikin sijasta hyvinkin laajan harrastajakunnan äly&liikunta -lajiksi. Aitan avaimen on aarteena korvannut muovinen säänkestävä kotelo, jossa pienet muistoesineet ja lokikirja säilyvät ulkosalla sateen ja jään armoilla. Vihjeet julkaistaan web-sivustolla Internetissä kaikkien halukkaiden tarkasteltavaksi ja etsintäalueen löytämiseksi voidaan käyttää GPS-paikannuslaitetta. Kun vielä muistetaan, että harrastaminen on ilmaista ja varsinaista keskinäistä kilpailua ei ole, ovat harrasteen keskeiset tekijät koottuna yhteen. Historia Geokätkentä, alkuperäiseltä nimeltään stash hunt sai alkunsa toukokuussa 2000, kun Yhdysvaltojen puolustushallinto DoD poisti GPS:n siviilikäytön häirinnän. Kaksi päivää myöhemmin Dave Ulmer piilotti ensimmäisen geokätkön Oregoniin ja lähetti sen koordinaatit keskusteluryhmään sci.geo.satellite-nav. Jo aivan ensimmäisestä purkista alkaen kätköstä löytyi lokikirja ja vaihtotavaroita. 8 - Tietoalani 2/2008

9 Geokätkentä tuli Suomeen virallisesti syyskuussa 2000, kun Kalle Reunanen piilotti maan ensimmäisen kätkön nimeltään Sun Gear Keravalle. Tällä hetkellä Kallen piilottama kätkö on nyt yksi maailman vanhimpia edelleen aktiivisia geokätköjä. Harrastajien ja kätköjen määrän räjähdysmäinen kasvu Suomessa alkoi toden teolla keväällä 2004, jolloin erityisesti Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla perustettiin aiheen tiimoilta harrastekerhoja ja kätkentäseurueita. Sittemmin kätköjä, kätköilijöitä ja lokeja on tullut lisää varsinkin kesäkausina. Tuhannen harrastajan ja kahden tuhannen kätkön haamuraja ylitettiin kevättalvella 2006 ja vauhti sen kuin kiihtyy. Tilastotieto kertoi, että kätköjä oli kaikkiaan kappaletta kaikkiaan 253 maassa, internettilin haltiaa kirjasivat lokimerkintöjä viimeisen 7 päivän aikana kappaletta. Suomessa tarjolla on kaikkiaan 415 paikkakunnalla yhteensä kätköä, joista parhaiten kävijöitä (616) on kerännyt GCJEMP/Helsinki Railway Station kätkö nimimerkin p&k+a asettamana. Kätköt Geokätkennän maalitauluna on itse kätkö. Kätkö koostuu itse suoja-astiasta, mahdollisista vaihtoesineistä, lokikirjasta sekä merkintävälineistä. Tämä ei ole täysin ehdoton määritelmä, sillä vuosien varrella mukaan on hyväksytty niin mikrokokoa pienemmät kätkökotelot kuin erilaiset sijaintitodistekätkötkin. Valtaosa kätköistä on peruskätkötyyppiä, jossa julkistetut koordinaatit ohjaavat suoraan kätkön luo. Kätköt on yleensä piilotettu paikoille, joissa on löydettävissä kätkön lisäksi vaikkapa erityisiä luontoarvoja, erityisen kauniita maisemia tai muuta käynnin arvoista katsottavaa. Monikätköt muodostuvat vihjeiden ketjusta, joilla etsijää kuljetetaan tiettyä reittiä kätkölle. Kullakin etapilla annetaan vihjeeseen lisätietoa, jonka perusteella seuraava etappipiste on löydettävissä. Monikätkö on toiseksi yleisin kätkötyyppi. Perus- ja monikätköt ovat aktiviteettityypiltään eniten liikunnallisia, millä tarkoitan sitä, että näistä muodostuu usein valitun alueen keskeisiä nähtävyyksiä esitteleviä taipaleita. Pirkanmaalla esimerkki tällaisesta on vaikkapa keskiaikaisen Lempäälästä Kangasalle kulkevan Birgitan polun yhteyteen rakennetut kätkösarjat, joilla esitellään tälle vaellusreitille osuvia erityisiä nähtävyyksiä ja muita paikallisia erikoisuuksia. Olen itse laatinut Pirkkalan valurautataidetta esittelevän vaellusreitin, joka kuljettaa etsijänsä Villu Jaanisoon Pirkkalan kunnalle lahjoittamien valuraudasta valmistettujen taideteosten kautta kätkölle. Kolmanneksi yleisin tyyppi on pulmakätkö, jossa kätkön löytämiseksi on ensin ratkaistava esitetty pulma tai arvoitus. Pulmakätköt ovat kasvattaneet suosioitaan viime aikoina ja niitä pidetään erityisen älyllisesti haastavina ja toden sanoakseni joukossa on todella inhottavan vaikeita arvoituksia aina Fibonaccin sovellutuksista kitarasointujen kulkuihin piilotettuihin koordinaatteihin saakka. Pulmakätköt ovat aktiviteettityypiltään enemmänkin aivojumppaa kuin maastossa vaeltelua, joskin pulman ratkaisun tuloksena syntyneet koordinaatit voivat hyvinkin sijoittua perus- ja monikätköjen tapaan rakennetun väylästön ulkopuolelle. Kätkön löytymisessä luovalla tiedon yhdistelyllä ja erilaisten salakirjoitusten ja sanaseppomaisten ristisana-arvoitusten tulkinnalla on suurempi merkitys kuin fyysisellä koetuksella. Lume-, kamera-, bongaus- ja maakätköissä nimetyn paikan löytäminen todistetaan toimittamalla vaikkapa valokuva kohteesta, vastaamalla kohdekohtaisiin kysymyksiin tai ilmoittamalla paikalta löytyvän tiedon perusteella johdettavissa oleva vastaus kontrollikysymykseen. Aktiviteetiltaan nämä kätköt ovat useimmiten lähestulkoon paikkakuntien mainoksia tai tunnettujen paikkojen esittelyjä. Myös kuuluisien henkilöiden elämässä esiintyneet kohteet on usein kätkötetty tällä tavalla. Aktiviteetti on ehkä pikimmiten matkailu- tai turistityyppiä. Tapahtumakätköt, siivouksella tai ilman, ovat kätkijäyhteisön kokoontumisia. Alusta saakka mukana olleen periaatteen mukaisesti kätköilijät pyrkivät pitämään ympäristönsä siistinä ja alueilla, joilla ongelmia tässä suhteessa esiintyy järjestetään ns. CITO-tapahtumia. Lyhenne CITO tulee englanninkielisestä termistä Cache In, Trash Out eli valitun alueen roskat kuljetetaan pois ja tilalle jätetään piilotettu kätkö. Siivoustapahtumaan osallistujat merkitsevät tapahtumakätkön lokiin käyntinsä, jolloin osallistuminen lasketaan löydetyksi kätköksi. Kätkötyyppejä Peruskätköt (traditional cache) Monikätköt (multi-cache) Pulmakätköt (mystery cache) Lumekätköt (virtual cache) Kamerakätköt (web-cam cache) Bongauskätkö (Locationless cache) Maakätkö (Earth cache) Tapahtumakätkö (event cache) Siivoustapahtumakätkö (CITO cache) Tietoalani 2/2008-9

10 Team Pitkis kätköllä # 600 Kätkijöiden keskinäiset miitit eli tapaamistilaisuudet ovat yleistyneet joukon kasvaessa. Aktiviteettina tapah- kätkijätumakätköt ovat sosiaalisia tilaisuuksia, joissa lajin harrastajilla on mahdollista kokoontua vaihtamaan ajatuksia ja kertomaan kokemuksistaan samanhenkiselle kuulijakunnalle. Miittejä on ollut pari kolme kertaa vuodessa, mutta harrastajamäärien kasvaessa sosiaalinen tilaus huomattavasti suuremmalle määrällä yhteisiä tapaamisia on täysin selvä. Harrastajakunta Suurin harrastajasegmentti ovat nuorten aikuisten muodostamat pariskunnat, jotka huomattavan usein ovat teknisissä tai teknistieteellisissä ammateissa. Jos pariskunnat eivät ole tavanneet toisiaan jo harrasteen yhteydessä on geokätkentä varsin usein nuoren parin ensimmäinen yhteinen arkiharraste. Lähes yhtä suurella osuudella harrastajakunnasta ovat edustettuna maamme lapsiperheet, joiden lasten ikähaitari ulottuu sylivauvoista aina vuotiaisiin saakka. Näillä perheillä geokätkentä on usein perheelle merkittävä yhteinen arjen ajanviettotapa ja monet perheet ovat yhdistäneet harrasteen myös yhteisten lomien ja matkojen ohjelmaan. Vain aavistuksen pienemmällä osuudella edustettuina ovat nuorehkot miehet, jotka yksinäisinä susina kiertävät kätköjä. On ilmeistä, että lajin tekninen luonne vetoaa ehkä enemmän miehiin kuin yksittäisiin naisharrastajiin. Toisaalta olen ollut huomaavinani, että varsin usein yksittäinen naisharrastaja siirtyy suhteellisen pian aloitettuaan nuorten parien kategoriaan. Harrastamisen motiivit Erityisesti lapsiperheiden osalta yhteisestä ajankäytöstä päätettäessä on huolellisesti perehdyttävä harrasteen motiiveihin kunkin perheenjäsenen kannalta. Vasta, jos jokaiselle perheenjäsenelle löytyy mielekäs motiivi harrastamiseen, voidaan yhteisestä harrasteesta sopia. Oman perheeni osalta motiivit ovat varsin selvät. Vaimoani viehättää lajissa eniten ulkoilu ja mielenkiintoiset paikat, joissa tulee käytyä. Vanhempi poikani on eniten kiinnostunut asiaan liittyvästä tekniikasta ja sen takana olevasta järjestelmästä ja kuopukseni löytää innostuksensa kätkön etsimisestä ja löytämisestä maastosta. Itseäni kiinnostavat arvoitusten ratkaiseminen ja etsintämatkoilla minulle avautuu lukuisia mahdollisuuksia valokuvaamiselle paikoissa, joihin ei muutoin olisi tullut menneeksi. Jos pururadalla juokseminen tai valaistun ladun kiertäminen suksilla tuntuu yksitoikkoiselta, on kätköä etsittäessä näillä liikkumisen muodoilla tarkoitusta palveleva merkityksensä ja alkukantainen saalistamisen ja metsästyksen vietti karkottaa yksitoikkoisuuden etsinnässä tarvittavasta liikunnasta. Varsinkin työssä käyvien aikuisten on hyvä rasittaa aivojaan työtehtäviin kuulumattomilla logiikkaa ja oivallusta vaativilla tehtävillä. Samalla mekanismilla, jolla arvoituksia ratkaistaan, voidaan myös työelämän eteen heittämiä päätöksentekotilanteita käsitellä. Harjoitus tekee mestarin. Pienten lasten iloksi kätköpurkkeihin on useimmiten jätetty löydettäväksi pientä esineistöä. Jos-otat-niin-jätät-jotakintilalle -periaatteella varmistetaan, että kätkössä on pikkuväelle sopivaa vaihtotavaraa. Nämä arvoltaan vaatimattomat pikku muistoesineet ovat omiaan ilahduttamaan harrastajakunnan nuorimpia. Kun vielä muistetaan, että tiestön pääväylien varteen on sijoitettu joukko ns. RestStop kätköjä, joiden kanssa pitkäkin mummolareissu voidaan katkoa lasten viihtymisen kannalta mielekkään mittaisiksi pätkiksi kätköilyn merkeissä. Kaikenikäisille yhteinen motiivi on harrasteeseen liittyvä metsästyksen haaste. Arvoituksen ratkaisun keksimisen riemu ja itse kätkön löytämiseen liittyvä onnistumisen kokemus on elähdyttävä hetki kaikenikäisille harrastajille. Siispä Esittämäni perusteella uskallan väittää, että geokätkennän harrastaminen soveltuu erittäin hyvin lapsiperheen yhteiseksi ympärivuotiseksi harrasteeksi, joka kantaa useiden vuosien päähän edelleen koko perhettä kiinnostavana ja haluttuna toimintana. Harrasteen kokeilemiseksi ei välttämättä tarvitse investoida kalustoon, vaan lajia voi kokeilla täysin maksutta ja varustusta voi parantaa harrastuksen kuluessa omaan tahtiinsa. Nykyinen harrastajamäärä mahdollistaa sen, että uudet harrastajat voidaan ottaa kokeneempien kätköilijöiden kisälleiksi ja muodostaa etsintätiimejä joko ajallisesti tai paikallisesti. Vaatimukset henkilökohtaisen osaamisen, fyysisen kunnon tai vastaavien seikkojen suhteen ovat hyvin väljät. Harrastajien joukossa on SM-tason suunnistajista aina pyörätuolilla liikkuviin liikuntavammaisin saakka. Myös vuodenaika, sää tai muut olosuhteet eivät välttämättä estä lajin harrastamista. Toki on selvää, että kesäillan luontoretki tarjoaa erilaista kokemusta kuin syksyisen synkässä sateisessa metsässä toimitettu etsintä, mutta todellisen geokätköilijän veri vetää kätkölle olosuhteista riippumatta ja epäkiitollisissa olosuhteissa aikaansaadut onnistumiset kiertävät yhteisössä legendoina, jotka lämmittävät vielä vuosienkin jälkeen Kesämietteissään kirjoitteli hän, Aki Pitkäjärvi 10 - Tietoalani 2/2008

11 RAKSAHAALARIT VAIHTUIVAT RANSKALAISIIN KORKOIHIN - Aktivistin tentissä lakimies Hanna Harvima Kuka olet? Olen Hanna Harvima, 29-vuotias lakimies Helsingistä. Mistä olet? Syntynyt Jyväskylässä, kasvanut Kuopiossa ja käynyt kouluja Helsingissä. Olen hieman levoton sielu, Helsinki kuitenkin tuntuu tällä hetkellä kotoisimmalta paikalta. Mitä teet? Työskentelen ERTOssa lakimiehenä. Vastaan tietoalan ja MaMan asioista. Oletko ollut oikeissa töissä? Tulihan noita rakennustyömaita muutama kesä koluttua joskus nuoruudessa... Ruuvimeisseliä järeämpää työkalua en tosin käsiini saanut. Mikä oli lapsuutesi toiveammatti? Lapsena olin vakuuttunut, että minusta tulee YK:n pääsihteeri tai kampaaja. Tuli näköjään jotakin siltä väliltä. Mikä on suosikkisi tv:n lakisarjoista? En enää oikein katso lakisarjoja, kun töissä saa miettiä juridiikkaa ihan riittävästi. Täytyy tosin tunnustaa, että Ally McBealia tuli katsottua aikoinaan. Amerikkalaisten lakisarjojen juridinen kikkailu on sinänsä ihan viihdyttävää, mutta antaa kyllä varsin väärän kuvan juristin arjesta! Missä tosi-tv-sarjassa voisit esiintyä? Jo maininta tosi-tv:stä aiheuttaa puistatuksia, joten aika paljon saisi uhkailla, että sellaiseen osallistuisin. Miten vietät vapaa-aikasi? Vapaa-aikani kuluu mm. lukiessa, urheillessa ja kokatessa. Salaisena haaveenani on maalaaminen, joten ehkä joskus tulevaisuudessa vapaa-aikani kuluu myös taiteen parissa. Hoidat siis Tietoalan asioita. Minkä tyyppisissä ongelmissa sinua eniten lähestytään? Ylitöihin ja työaikaan liittyvät kysymykset ovat varsin yleisiä. Myös matkakustannusten korvaamisessa tuntuu olevan aika paljon ongelmia. Näiden lisäksi kysytään kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä, joten ei ole vaaraa tylsistymisestä. Minkä tietoalan TES:n kohdan muuttaisit ja miten? Useampikin kohta kaipaisi selvempää sanamuotoa, mutta jos yhden saisin muuttaa, voisi se olla esimerkiksi matkakustannusten korvaamista koskeva kohta. Tämä tuli varsin ajankohtaiseksi keväällä, kun työtuomioistuin otti siihen kantaa tuomiossaan. Oma tulkintamme kohdan sanamuodosta valitettavasti hävisi, joten tekstiä olisi syytä muuttaa vastaamaan paremmin meidän näkemystämme. Valitse seuraavista pareista, perustele: Paikallisesti sovittava palkkaerä - Yleiskorotus - Kokemuksen perusteella yleiskorotus, sillä palkoista sopiminen paikallisesti tuntuu usein olevan vaikeaa. Ylityö - Alipalkka - Ylityö. Tulee ainakin kunnolla rahaa. Italialainen lakko - Ranskalaiset korot - Molemmissa on ideaa, Ranska korkoineen on kuitenkin lähempänä sydäntäni. Tietoalani 2/

12 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KOLME MUSKETTISOTURIA : Kaikki paikallisen sopimisen puolesta Taustatiedot: Hanna Hovi, oikeustieteen maisteri, työmarkkinayksikön asiantuntija. Jarkko Ruohoniemi, varatuomari, ryhmäpäällikkö Teknologiateollisuuden työmarkkinat yksikön toimihenkilösopimukset ryhmässä. Perhettä on vaimo ja yksi lapsi. Minna Etu-Seppälä, asiantuntija työntekijäsopimukset-yksikössä, mutta avustan myös toimihenkilösopimukset-yksikköä tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä. Työtehtäviin kuuluu työehtosopimusten sekä työlainsäädännön tulkinta ja neuvonta, erilaiset työryhmät sekä oikeudenkäynnit. Miten päädyit nykyiseen työhösi? - Tein gradua eurooppalaisiin yritysneuvostoihin (EWC) liittyen. Teknologiateollisuudessa haluttiin teettää selvitys yritysten EWC-käytännöistä, joten sain kesätöitä, jonka jälkeen jäin taloon vakituiseen työsuhteeseen. - Sain opiskeluaikana tilaisuuden työskennellä pienen hetken erään suuren yhtiön henkilöstöhallinnossa ja ensimmäinen työpaikkani oikiksesta valmistumisen jälkeen oli Vaasan läänin työvoimapiirissä lakimiehenä. Noista työpaikoista jäi kiinnostus työ-oikeuteen. Myöhemmin asianajajana sain muiden toimeksiantojen ohessa hoitaa sekä työnantajien että työntekijöiden juttuja oikeudessa, jolloin kiinnostus työmarkkina-asioihin kasvoi ja samalla tietysti oma osaaminen karttui. Vuonna 2000 tarjoutui tilaisuus tulla silloisen Metalliteollisuuden Keskusliitto MET ry:n palvelukseen todelliselle näköalapaikalle suomalaisen talous- ja työelämän kannalta. Kun elämänmuutos sopi perheen tilanteeseen, niin repäisimme juuret irti Etelä-Pohjanmaalta ja siirryimme Helsinkiin. Liiton nimi muuttui Teknologiateollisuudeksi vuonna Olin asiantuntija kesään 2007 asti ja siitä lähtien olen toiminut ryhmäpäällikkönä. - Työlainsäädäntö on kiinnostanut minua opiskeluajoista asti ja ajauduin opintojen ja tuomioistuinharjoittelun jälkeen työnantajapuolen keskusjärjestöön töihin (nykyinen EK). En todellakaan tiennyt tarkalleen, mitä kaikkea työmarkkinajärjestöt tekevät ja erityisesti neuvottelupuoli yllätti kyllä monissa kohdin. Sen jälkeen näiden töiden vaihtelevuus ja erilaiset ruuhkahuiput sekä läheiset suhteet yrityksiin ja ammattiliittoihin ovat tehneet töistä kiinnostavia. Keskusjärjestötyöskentelyn jälkeen työskentelin muutaman vuoden merenkulun työnantajajärjestössä, josta päädyin viime marraskuussa Teknologiateollisuus ry:n töihin. Nykyisiin töihin veti ennen kaikkea toimialan suuruus, mielikuvani hyvistä neuvottelusuhteista eri ammattiliittojen kanssa sekä alan tietynlainen ennakkoluulottomuus monissa asioissa Tietoalani 2/2008

13 Kerro jokin kesäduunimuisto nuoruusvuosilta. - Olin 17-vuotiaana kesätöissä siivojana. Yksi kohteistani oli Anttilan tavaratalo, jossa oli eri tiloja siivottavana. Siivoaminen aloitettiin aamulla kello kuusi, ja valmista piti olla yhdeksään mennessä. Lista tehtävistä asioista oli todella pitkä, ja vaikka raadoin hikipäissäni, olin aina valmis vasta reilusti yhdeksän jälkeen. Eräs listalle kuuluvista asioista oli n. 300 neliömetrin suuruisen varaston lattian lakaiseminen. Kun päivittelin kesän päätteeksi edeltäjälleni, jolla kohde oli ollut siivottavana yli vuoden, miten ihmeessä varasto oli mahdollista siivota annetun ajan puitteissa, hän totesi ykskantaan ai mikä varasto. Kävi ilmi, ettei hän ollut käynyt varastossa kertakaan vuoden aikana, kun taas minä olin siivonnut sen tunnollisesti joka viikko. - Ylioppilaskirjoitusten jälkeen olin luokkakaverini kanssa maanmittarin apulaisena merkitsemässä rajapyykkejä ilmakuvausta varten. Keväisessä luonnossa liikkuminen aikaisesta aamusta myöhäiseen iltapäivään oli tulevalle ylioppilaalle lähes täydellinen unelmatyö. - Ehkä hauskimmat muistot liittyvät työskentelyyn McDonald s ravintolassa ja siellä tilausten vastaanottaminen autokaistalla olevista autoista. Tilaukset tulivat ulkoa tolpalta korvissani oleviin luureihin ja samalla pysytin myös itsekin huutelemaan tolpalle ja toivottamaan asiakkaat muun muassa tervetulleiksi. Illat usein venyivät erityisesti viikonloppuna pitkiksi ja asiakkaita autokaistalla riitti. Niinpä kommentit asiakkaille olivat välillä huvittavia, johtuen väsymisen asteesta. Erään kerran toivotin asiakkaat iloisesti tervetulleeksi BigMaciin ja toisella kerralla pyysin asiakkaita ajamaan kassan ympäri kulmalle. Ja ehkä se legendaarisin hetki oli, kun tolpalle kuuluva mikki oli unohtunut päälle ja yritin huutamalla varoittaa työkaveriani keittiössä, että hän ei löisi päätään auki olevaan oveen. Karjaistessani kovaa varo päätäsi, myös ulkona olevalla tolpalla autossa kumarruttiin huudon seurauksena. Lapsuutesi toiveammatti? - Lapsuuden toiveammattini oli pitkään eläinlääkäri. Haave kariutui siihen, kun olin yläasteen tetharjoittelussa kaksi viikkoa Huittisten kaupungineläinlääkärin matkassa. Kiersimme kymmeniä sikaloita ja navettoja. Avustin mm. sian ruumiinavauksessa, mikä oli hyvin mielenkiintoista. Eläinlääkärin ajasta yli puolet kului kuitenkin siihen, että piti käydä piikittämässä sikoihin antibiootteja, kun samassa karsinassa pidettyjen stressaantuneiden sikojen repimät korvan- ja hännäntyngät alkoivat tulehtua. Haavekuvat eläinlääkärin ammatista karisivat nopeasti. - Kuten niin monella pikkupojalla minunkin ensimmäinen toiveammatti oli lentäjä. - Lapsuuteni toiveammatti oli ehkä poliisi, mutta välillä myös intiaani. Pihaleikkien innoittamana, olin aina valmis lähtemään pihan poikien kanssa sotaretkelle naapuriin. Voisitko ajatella toimivasi jossain muussa ammatissa, missä? - Voisin kuvitella toimivani lukuisissa eri ammateissa. Diplomi-insinöörin tehtävät ovat laaja-alaisia ja kiinnostavia, mutta voisin kuvitella toimivani myös esimerkiksi lääkärinä, tutkijana tai vaikka ratsastusvalmentajana. Eilen kävin katsastamassa auton, ja myös katsastusmiehen työ vaikutti mielenkiintoiselta. Kaikissa töissä on omat hyvät puolensa. - Jos työmarkkina-asiantuntijan työtä ajatellaan ammatiksi, niin tietysti voisin kuvitella toimivani myös muissa lakimiestehtävissä tai vaikka henkilöstöhallinnon tehtävissä. Aikoinaan opiskeluvalinnat tapahtuivat omalta osaltani onnistuneesti henkilökohtaisen mielenkiinnon perusteella ja muitakin hyviä vaihtoehtoja oli toki mielessä. - Merenkulun parissa työskennellessäni ihastuin kyllä merenkulun työtehtäviin ja voisin hyvinkini ajatella työskenteleväni laivalla jossain tehtävissä, mikäli hankkisin siihen sopivan koulutuksen. Ehkä kuitenkaan risteilyemännäksi en kykenisi. Keneen tv-sarjojen lakimiehistä eniten samastut? Miksi? - Olen luopunut televisiosta, joten viimeinen lakisarja, jota olen seurannut oli Ally McBeal 90-luvun lopussa. En muista hahmoja enää niin hyvin, että voisin verrata itseäni kehenkään heistä. Varmaa kuitenkin on, suomalaisen lakimiehen elämä ja työnteko on harvoin yhtä värikästä kuin amerikkalaisissa tv-sarjoissa :) (Hämmästyttävän saman- Tietoalani 2/

14 lainen vastaus kuin ERTOn Hannalla) - En ole seurannut tv-sarjoja, joissa esiintyy lakimiehiä, joten samastumiskohteita ei tule mieleen. - Varmaan ihanne olisi ne sarjojen vanhat harmaahapiset juristiherrat, jotka aina osaavat ratkaista asiat oikein päin ja tehokkaasti siinä tunnin ajassa, jonka sarja kestää. Miten uudistaisit tietotekniikan palvalualan työehtosopimusta? - Osa sopimuksen määräyksistä on peräisin jopa 80-luvulta saakka, joten koen, että ne kaipaisivat nykyaikaistamista. Osa määräyksistä kaipaisi mielestäni myös selkiyttämistä, mistä hyötyisivät sekä työnantajat, että työntekijät. Joustavuutta ja yrityskohtaisuutta pitäisi lisätä. - Lähinnä työehtosopimus kaipaisi selkiyttämistä ja paikallisen sopimisen helpottamista. Alan ihmiset ovat koulutettua väkeä ja työskentelevät hyvin vaihtelevissa asiantuntijatehtävissä muutoksen aallonharjalla olevalla alalla, joten olisi kohtuullista että työehtosopimuksen tarjoamat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen olisivat edes samalla tasolla, kuin Teknologiateollisuuden perinteisillä toimialoilla. - Jarkolta ja Hannalta on tullut jo hyviä ehdotuksia, joihin voin täysin yhtyä. Yksittäisistä asioista mainitakseni, työaika-asiat kaipaavat kyllä selkeytystä ja joustavoittamista. Mitä terveisiä haluatte lähettää tietoalan työntekijöille? - Teette arvokasta työtä innovatiivisen alamme hyväksi. Loppukesän lukemiseksi suosittelen 90-luvun lopun it-buumista kertovaa Mato Valtosen varsin viihdyttävää, tosin hieman värittynyttä, ajankuvaa Noh sano naakka kun nokka katkes - Ihmeelliset seikkailuni uusmediamaailmassa. - Oman osaamisen ylläpitäminen ja positiivinen asenne ovat tärkeitä apuvälineitä muutoksen hallitsemisessa. Kaiken muutoksen ja kiireen keskellä kannattaa lisäksi aina muistaa, että elämässä pitää olla elämisen maku! tarpeen ymmärtämistä sekä kansainvälisen kilpailun tuomien haasteiden tunnustamista. Avoimella suhtautumisella ja rakentavalla yhteistyöllä voimme saavuttaa yhteisiä tavoitteita. - Iloista mieltä ja tekemisen meinikiä sekä hyvää yhteistyötä työnantajan edustajien kanssa. Kun yhdessä tekemisen arvo ymmärretään, siinä voittaa kaikki osapuolet työpaikalla. TES-neuvottelijoille, niin meidän kuin ERTO:nkin osalta, avointa ja ennakkoluulotonta mieltä työehtosopimuksen kehittämiseksi. Millä mielellä valmistaudutte ensi kevään sopimusneuvotteluihin? - Tällä hetkellä parasta valmistautumista vuoden 2009 palkankorotusta koskeviin neuvotteluihin on kannustaa paikallisia osapuolia sopimaan vuoden 2008 yrityskohtaisen erän jakamisesta työehtosopimuksessa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Palkanmuodostuksen kannustavuus, yrityksen palkkapolitiikan tukeminen ja tuottavuuden kehittäminen ovat niitä liittojen yhdessä tärkeäksi tunnustamia asioita, joihin paikalliset osapuolet voivat nyt panostaa kohdistamalla yrityskohtaisen potin oikealla tavalla. Oletteko Teknologiateollisuuden Kolme muskettisoturia vai Tupu, Hupu ja Lupu? Perustelut. - Jarkko ja Minna [Etu-Seppälä] saavat yhdessä miettiä vastauksen tähän meidän kaikkien puolesta :) - Ehkäpä arviointi tuosta asiasta pitää jättää ulkopuolisten tehtäväksi. - En minäkään tähän osaa oikein vastata. Antaa muiden arvioida. Aktivisti tenttasi Teknologiateollisuuden tietoalan tes-neuvottelijoita Minna Etu-Seppälää, Jarkko Ruohoniemeä ja Hanna Hovia Entä tes-neuvottelijoille? - Meidän pitää yhdessä kehittää työehtosopimusta siten, että se antaa mahdollisuuden tehdä tietotekniikka-alan työtä Suomessa myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää puolin ja toisin muutoksen 14 - Tietoalani 2/2008

15 Pykälä viidakossa POTKUT VAI TOISEEN TYÖHÖN? Helsinkiläisen tietojärjestelmäasiantuntija Päivin työnantaja yllätti kertomalla, että Päivin työvelvoite päättyisi parin viikon päästä. Päivin työtehtävää ei enää jatkossa olisi, vaan hänen työtehtävänsä joko lakkasi kokonaan tai siirtyisi taloon jääville työntekijöille. Samalla kertaa irtisanottiin myös muita, yhteensä noin viidennes osaston henkilökunnasta. Yhteistoimintaneuvotteluissa Päiville selveni, että hänen työnsä oli todella loppumassa. Työnantaja kuitenkin lupasi, että Päivi on irtisanomisaikana etusijalla talossa aukeneviin tehtäviin. Päiville olisi muuta työtä, jos hän hakisi avointa tehtävää ja hänen pätevyytensä ja muut ominaisuutensa täyttäisivät haetun tehtävän vaatimukset. Päivin soveltuvuuden tehtävään arvioi viime kädessä työnantaja. Työnantaja myös tarjosi Päiville erästä tehtävää Tampereelta, mutta Päivi ei osannut heti sanoa, voiko hän perheellisenä ihmisenä lähteä työhön niin kauas kotoa. Harkittuaan aikansa Päivi kieltäytyi Tampereen paikasta. Hän kuitenkin ilmoitti luottamusmiehelle olevansa kiinnostunut ja kykenevä pääkaupunkiseudulla avoinna oleviin kahteen tehtävään. Luottamusmiehet ottivat asian esille yhteistoimintaneuvotteluissa, mutta noita tehtäviä ei koskaan tarjottu Päiville. Koska pääkaupunkiseudulla avoinna olleet paikat vastasivat hyvin Päivin osaamista, hän riitautti irtisanomisen laillisuuden oikeudessa. Työnantajan olisi pitänyt tarjota työtä, kun sitä kerran oli tarjolla, ja perua irtisanominen. Työtuomioistuimen ratkaisu Oikeudessa työnantaja selvitti, että se oli hoitanut työn tarjoamisvelvoitteensa. Prioriteettihakijana Päivi oli muiden irtisanottujen tavoin etusijalla työpaikkoja täytettäessä. Irtisanotuille oli järjestetty pääsy yhtiön intraan, jossa kaikki sisäisessä ja ulkoisessa haussa olevat paikat olivat luettavissa. Kaikki irtisanotut pystyivät myös päivittämään ammattitaitoaan, koulutustaan ja ominaisuuksiaan koskevat tiedot yhtiön sisäiseen rekrytointipalveluun, jota esimiehet käyttivät tehtäviä täytettäessä. Päivi myönsi oikeudessa, että hän ei ollut itse hakenut ainuttakaan tehtävää eikä ollut antanut tietojaan rekrytointipalveluun. Hän oli olettanut, että työn etsiminen ja tarjoaminen kuului työnantajalle. Työtuomioistuin totesi, että irtisanomistilanteessa muun työn tarjoamisvelvoite kuului lain mukaan työnantajalle. Työnantajan esittämä järjestely, jossa irtisanottavat työtekijät saivat tiedon haettavana olevista tehtävistä ja pystyivät ilmoittamaan omista ominaisuuksistaan työnantajalle, oli suurelle yritykselle tarkoituksenmukainen tapa toimia irtisanomistilanteessa. Järjestely ei kuitenkaan täyttänyt laissa säädettyä työnantajan velvoitetta aktiivisesti etsiä ja tarjota työtä irtisanomisuhan alla oleville tai jo irtisanotuille. Siten Päivi voitti oikeudenkäynnin ja sai korvausta yhdentoista kuukauden palkan verran. Työnantaja joutui maksamaan omat ja Päivin oikeudenkäyntikulut. Lue Tietoalan nettisivulta AY-ketun neuvot, miten pärjätä laskusuhdanteessa. Ks. ja klikkaa Pykälä viidakossa Tietoalani 2/

16 Talven mökkihaku Tietoalan mökkihaku alkaa lehden ilmestyessä ja päättyy Mökkiarvonta on samalla viikolla (41) ja hakijoille lähetetään tuloksista tieto mennessä. Varausmaksu on maksettava viimeistään Lisätietoja nettisivulta Kolin ja Levin mökkien lomaviikko alkaa lauantaina klo 17 ja päättyy seuraavana lauantaina klo 15. Messilän ja Punkaharjun lomaviikko alkaa perjantaina klo 16 ja päättyy seuraavana perjantaina klo 12. Esimerkiksi mökkiviikko 45 alkaa Messilässä perjantaina klo 17 ja päättyy perjantaina klo 12.