SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi. Maaliskuu 2011

Transkriptio

1 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi Maaliskuu 2011

2 Maaliskuu 2011 Lisätiedot: Pia Björkbacka puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi 1 1 JOHDANTO... 2 Ihmisten liikkuminen on osa talouden globalisaatiota... 2 Suomessa asuu vähän ulkomaalaisia... 3 Maahanmuuttajien työttömyysaste on lähes kolminkertainen kantaväestöön verrattuna... 4 Tilapäisesti Suomessa töissä olevia ulkomaisia työntekijöitä on yhtä paljon kuin maahanmuuttajia MONIMUOTOINEN JA SYRJIMÄTÖN TYÖELÄMÄ ON KAIKKIEN OIKEUS HALLITTU MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA PERUSTUU TYÖVOIMAN TARPEESEEN KAKSIA TYÖMARKKINOITA EI PIDÄ HYVÄKSYÄ Lakeja ja työehtosopimuksia rikkovat työnantajat vastuuseen Sosiaaliturvaa kaikille Tilaajan vastuuta alihankkijoiden ja työn vuokraajien rikkeistä lisättävä Ammattiliitoille laajemmat oikeudet työehtojen valvontaan Viranomaisille lisää voimavaroja ja vastuuta Suomen on parannettava liikkuvien työntekijöiden asemaa TYÖ JA KIELITAITO HELPOTTAVAT KOTOUTUMISTA Kaikille maahanmuuttajille kotouttamistoimenpiteitä Kielikoulutuksen määrää ja laatua parannettava Tutkintojen tunnistamiseen vauhtia Maahanmuuttajille jaettavaan tietopakettiin riittävästi työmarkkinatietoa Maahanmuuttajaperheiden tarpeet huomioitava LIITE 1 Suomen ulkomaalaisväestö kansalaisuuden, äidinkielen ja syntymämaan mukaan LIITE 2 SAK:n toimet monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikoilla LIITE 3 Suomessa työskentelevän ulkomaisen työntekijän sosiaaliturva... 25

4 2 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi 1 JOHDANTO Julkinen keskustelu maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta on ollut viime aikoina vilkasta. On puhuttu paljon maahanmuuttajien kotoutumisesta, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeuksista, työvoiman maahanmuutosta sekä siitä, tarvitaanko lisää ulkomaista työvoimaa. SAK on työn liike, ja siksi tämä puheenvuoro sekä sen toimenpide-ehdotukset keskittyvät työelämän kysymyksiin. Ay-liikkeelle solidaarisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä arvoja. Ihmisiä ei saa kohdella eri tavalla heidän äidinkielensä, ihonvärinsä tai alkuperänsä perusteella. Kansalaisuudesta ja etnisyydestä riippumatta kaikilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Rasismia ei pidä hyväksyä missään muodossa. Vastuullinen maahanmuuttopolitiikka on sitä, että suomalaisella yhteiskunnalla ja työelämällä on valmiudet huolehtia maahanmuuttajien hyvästä kotouttamisesta ja työllistymisestä. Kotoutumisen täytyy olla vuorovaikutteinen prosessi, jossa otetaan huomioon yksilön tarpeet. Vastuullisuutta on myös hallittu työvoiman maahanmuutto, joka perustuu todellisiin työvoimatarpeisiin. SAK:lle on tärkeää, että kaikilla Suomessa työskentelevillä on samat työehdot. Työnantajien on vastattava siitä, että täällä tehdystä työstä maksetaan työehtosopimusten mukaista palkkaa ja että suomalaisia työehtoja noudatetaan. Työn tilaajina toimivien yritysten pitää vastata myös siitä, että niiden käyttämät alihankkijat ja työvoimaa vuokraavat yritykset noudattavat lainsäädäntöä ja tarjoavat työntekijöilleen kunnon työtä. Ihmisten liikkuminen on osa talouden globalisaatiota Ihmiset ovat aina liikkuneet paikasta ja maasta toiseen. Tämän päivän siirtolaisuus kytkeytyy globalisaatioon sekä rikkaiden teollisuusmaiden ja köyhempien maiden väliseen elintasokuiluun. Myös nopean liikkumisen ja viestinnän mahdollistava teknologia on muuttanut siirtolaisuuden luonnetta. Rikkaat maat merkitsevät monille köyhempien maiden ihmisille arvokasta mahdollisuutta parempaan toimeentuloon. Maahanmuuttajia vastaanottavissa maissa monet näkevät siirtolaisuuden yhtenä ratkaisuna väestön ikääntymisestä aiheutuvaan työvoimapulaan. Jo nyt maahanmuuttajat ja siirtotyöläiset muodostavat monissa maissa korvaamattoman osan työvoimasta. Oma arvonsa on myös kulttuurisella vuorovaikutuksella, jota ihmisten liikkuminen maasta toiseen edistää.

5 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi 3 Siirtolaisuuden hyötyjen kääntöpuolena on ihmisten hyväksikäyttö. Ulkomaalainen voi saada työpaikan, mutta palkka on usein huono ja työntekijän asema turvaton. Halpatyö kilpailee kunnon työtä ulos markkinoilta ja murentaa siten kaikkien työntekijöiden oikeuksia ja ostovoimaa. Lisäksi yhä useampi kehittyvä maa kärsii aivovuodosta, joka näkyy mm. kansalaisten heikkona ja riittämättömänä terveydenhuoltona ja opetuksena. Eettisyys onkin huomioitava nykyistä paremmin palkattaessa työvoimaa kehittyvistä maista. Euroopan unioni (EU) takaa palvelujen vapaan liikkuvuuden ja yritysten sijoittautumisvapauden unionin alueella luvulta lähtien EU ja sen jäsenvaltiot ovat edistäneet voimakkaasti työvoiman liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Lähetetyistä työntekijöistä annettu laki määrittelee ne vähimmäistyöehdot, joita sovelletaan tilapäisesti Suomessa ulkomaisen työnantajan palveluksessa työskenteleviin tai tänne suomalaiselle toimeksiantajalle vuokrattuihin työntekijöihin. Sekä Euroopan unionin neuvostossa että parlamentissa on parhaillaan käsittelyssä EU/ETA-maiden ulkopuolisten työntekijöiden oikeuksia määrittäviä direktiiviehdotuksia. Se on osoitus EU:n ja sen jäsenvaltioiden kasvavasta kiinnostuksesta myös rajojensa ulkopuolista työvoimaa kohtaan. Monissa Euroopan maissa työmarkkinat ovat jakautuneet laajalti kahtia. Maahanmuuttajat kuuluvat usein siihen osaan, joka työskentelee heikommilla oikeuksilla ja turvalla. Ammattiyhdistysliike joutuukin kamppailemaan lähes kaikkialla työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun puolesta ja siirtolaisia hyväksikäyttävää työehtojen polkemista vastaan. Suomi ei ole poikkeus. Suomessa asuu vähän ulkomaalaisia Suomen siirtolaisuus on perinteisesti suuntautunut maasta poispäin. Suomi muuttui maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi vasta 1990-luvun alussa. Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli noin ulkomaan kansalaista, mikä oli vajaat kolme prosenttia koko Suomen väestöstä (liite 1: Suomen ulkomaalaisväestö kansalaisuuden, äidinkielen tai syntymämaan mukaan). Luku kuvaa Suomessa vakituisesti asuvia ulkomaan kansalaisia eikä sisällä Suomen kansalaisuuden saaneita, Suomessa tilapäisesti työskenteleviä ulkomaalaisia eikä turvapaikanhakijoita. Täällä asuu muihin läntisen Euroopan maihin verrattuna suhteellisen vähän ulkomaalaisia. Ulkomaalaisista lähes 65 prosenttia asuu maan kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Eniten heitä on Helsingissä. Lähes 10 prosenttia helsinkiläisistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia eniten puhutaan venäjää, viroa, englantia ja somalia. Suomessa asuvien maahanmuuttajien tausta vaihtelee kansallisuuden, kansalaisuuden, syntymämaan, kielen, koulutuksen ja maahan-

6 4 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi tulon perusteen mukaan. Yhtenäistä maahanmuuttajaväestöä ei ole, eivätkä samat maahanmuuttoon liittyvät toimet ja palvelut sovi kaikille. Maahantulon perusteella ulkomaiden kansalaiset voidaan kuitenkin jakaa seuraaviin ryhmiin: Suomen kansalaisen kanssa avioituneet, opiskelijat, töihin tulleet, kiintiöpakolaiset, turvapaikan saaneet, perheen yhdistämisen kautta tulleet sekä paluumuuttajat. Yleisin Suomeen suuntautuvan maahanmuuton peruste on edelleen avioliitto. Eniten tänne tullaan Venäjältä, Virosta ja Ruotsista. Maahanmuuttajien työttömyysaste on lähes kolminkertainen kantaväestöön verrattuna Suomessa asuvien maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaa Suomen kantaväestön ikärakenteesta. Maahanmuuttajista on työikäisiä noin 80 prosenttia, kun kantaväestöstä työikäisiä on vain 66 prosenttia. Vuonna 2009 maahanmuuttajien työllisyysaste oli kuitenkin vain 52 prosenttia ( henkilöä) kantaväestön työllisyysprosentin ollessa samana vuonna alle 70 prosenttia. Maahanmuuttajien työttömyysaste onkin lähes kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Lisäksi maahanmuuttajaryhmien työllistymisessä on suuria eroja, kun katsotaan eri kansalaisuuksia. Teollisuusmaista Suomeen muuttaneet työllistyvät suhteellisen hyvin, kun taas Suomeen pakolaisina tulleita työttömyys kohtelee erityisen kaltoin. Enemmistö maahanmuuttajien työsuhteista on epävakaita. Maahanmuuttajat työllistyvät usein työntekijän koulutuksesta riippumatta palvelualalle, yleisimmin siivous- ja ravintola-alan töihin. Myös liikenteessä, logistiikassa ja varastotöissä on paljon maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Lisäksi heitä on työllistynyt rahoitus- ja vakuutusaloille. Suomessa työskentelee myös ulkomaalaisia korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, kuten IT-asiantuntijoita, tutkijoita, opettajia ja lääkäreitä. Tilapäisesti Suomessa töissä olevia ulkomaisia työntekijöitä on yhtä paljon kuin maahanmuuttajia Vaikka monet viranomaiset keräävät tilastoja ulkomaisista työntekijöistä, täsmällistä määrää Suomessa pysyvästi tai tilapäisesti työskentelevistä ei ole saatavissa. Erityisen vähän tiedetään EU/ETAalueelta tulevista tilapäisistä työntekijöistä. Tarkimmat ulkomaisia työntekijöitä koskevat tilastot on EU/ETAmaiden ulkopuolelta Suomeen työluvalla saapuneista. Vuonna 2009 näille ns. kolmansien maiden kansalaisille myönnettiin hieman alle työlupaa. Eniten lupia saivat kokit, keittäjät, kylmäköt, puutarhatyöntekijät, siivoojat, maataloustyöntekijät, putkimiehet, kuormaauton ja ajoneuvoyhdistelmän kuljettajat sekä hitsaajat. Eniten lupia

7 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi 5 hakivat Venäjän, Ukrainan, Kiinan, Turkin, Kroatian, Thaimaan ja Filippiinien kansalaiset. Viranomaisten, tutkijoiden ja työmarkkinajärjestöjen tietoja yhdistämällä saadaan yleisarvio, jonka mukaan Suomessa työskenteli tilapäisesti ulkomaalaista vuonna Se on suunnilleen saman verran kuin työssä olleiden maahanmuuttajien määrä. Tilapäiset työntekijät jakautuvat kausityöntekijöihin ja ns. lähetettyihin tai vuokrattuihin työntekijöihin, joista suurin osa tulee Suomeen EU:n alueelta. Heitä oli vuonna 2009 noin Lisäksi Suomessa työskenteli noin työntekijää turistiviisumilla kausiluonteisissa alle kolmen kuukauden työsuhteissa. Kausityöntekijät saapuivat Suomeen niin lähialueilta kuin Aasiastakin. Osa ulkomaisten työntekijöiden työstä teetetään muuna kuin työsuhteisena. Tästä työmäärästä ei ole saatavissa luotettavia tilastoja. Rakennusliitto on arvioinut, että vuonna 2009 rakennuksilla työskenteli ulkomaalaista. Liiton keväällä 2010 tekemän laajan selvityksen mukaan suomalaiset rakentajat ovat jo selkeä vähemmistö esimerkiksi Helsingin julkisivuremonttityömailla. Valtaosa rakennusalan ulkomaisesta työvoimasta tulee Virosta, loput muun muassa Puolasta, Ukrainasta ja Venäjältä. Myös maatiloilla ja puutarhayrityksissä työskentelee runsaasti ulkomailta palkattuja tilapäisiä työntekijöitä. Viimeisimmät tilastot ovat vuodelta 2007, jolloin yli kahdessatuhannessa maatalous- ja puutarhayrityksessä työskenteli noin ulkomaista työntekijää.

8 6 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi Taulukko 1. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät Suomessa vuonna 2009

9 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi 7 2 MONIMUOTOINEN JA SYRJIMÄTÖN TYÖELÄMÄ ON KAIKKIEN OIKEUS Ammattiyhdistysliikkeelle solidaarisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä arvoja. Kansalaisuudesta ja etnisyydestä riippumatta kaikilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Maahanmuuttokriittiset asenteet, jopa rasismi, ovat saaneet paljon tilaa julkisessa keskustelussa. Puhe lietsoo epäluuloja maahanmuuttajia kohtaan pahimmillaan jopa vihaa. Tällaisella ilmiöllä voi olla yhteiskuntaa hajottavia seurauksia. On tärkeää, ettei muukalaisviha saa tilaa Suomessa eikä tänne synny vastakkainasettelua. Työmarkkinajärjestöjen yhteisillä toimenpiteillä on keskeinen asema maahanmuuttajiin ja etnisiin vähemmistöihin kohdistuvan työsyrjinnän ja etnisen häirinnän estämisessä. SAK on allekirjoittanut yhdessä muiden työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kanssa vuonna 1995 yhteisen julistuksen rotusyrjinnän ja muukalaisvihan ehkäisemisestä sekä tasa-arvoisen kohtelun edistämisestä työpaikoilla. SAK on edistänyt maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusasioita monella tavalla koko 2000-luvun. Vuoden 2001 edustajakokouksen Liikkeessä tulevaisuuteen -asiakirjassa on voimakas tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja suvaitsevaisuuden henki. SAK:n mielestä erilaisuus ei ole uhka vaan voimavara. Kansainvälistyvä, yhdenvertainen työelämä on mahdollisuus suomalaiselle yhteiskunnalle. Maahanmuuttajilla täytyy olla samat mahdollisuudet osallisuuteen työelämässä ja ay-liikkeessä kuin kantaväestöllä. Maahanmuuttajien järjestäytymisaste on toistaiseksi kuitenkin alhaisempi kuin kantasuomalaisten. Keväällä 2010 SAK:n jäsenliitoissa oli jo yli maahanmuuttajataustaista jäsentä. Vuodesta 2002 SAK:ssa on ollut keskusjärjestön ja jäsenliittojen yhteinen monikulttuurisuusryhmä, joka toimii keskustelufoorumina, tiedonhankkijana ja -tuottajana sekä yhteydenpitäjänä maahanmuuttajien järjestöihin päin. Lisäksi ryhmä toimii edunvalvonnan yhteysverkostona ja palvelutarpeiden selvittäjänä. SAK järjestää myös liittojen maahanmuuttajajäsenille tarkoitettuja foorumeita, joissa he voivat tavata toisiaan ja muuta järjestöväkeä sekä tuoda esiin työelämässä ja yhteiskunnassa esiintyviä ongelmia. Viime aikoina SAK:ssa on keskitytty parantamaan työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua erityisesti vaikuttamalla lainsäädäntöön. SAK on kuitenkin mukana myös erilaisissa hankkeissa. Nyt on käynnissä vuoden 2011 loppuun ulottuva Itämeren työmarkkinayhteistyöhanke (BSLN), joka ehkäisee työvoiman hyväksikäyttöä Itämeren alueella, edistää maahanmuuttajien järjestäytymistä, tiedottaa työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä haasteista sekä pyrkii vaikuttamaan siihen, että työvoima liikkuisi maasta toiseen hallitusti.

10 8 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi Liitteessä 2 kerrotaan enemmän hankkeista, joiden avulla SAK on edistänyt monikulttuurisuutta ja yhdenvertaista kohtelua. Sellaisia ovat esimerkiksi monimuotoiseen työelämään perehdyttävät hankkeet ja Tallinnassa toiminut infopiste, joka lisäsi Suomeen töihin aikovien virolaisten tietoisuutta maamme työelämästä ja työntekijöiden oikeuksista sekä ay-liikkeestä. Lisäksi monet ammattiliitot ovat tuottaneet suomalaiseen työelämään ja työntekijän oikeuksiin liittyviä esitteitä ja aineistoa eri kielillä.

11 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi 9 3 HALLITTU MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA PERUSTUU TYÖVOIMAN TARPEESEEN Suomessa on useimmilla aloilla riittävästi työvoimaa tarjolla. SAK:laisilla aloilla on havaittu, että usein ulkomaisen työvoiman palkkaaminen kertoo ennemminkin huonoista työehdoista tai yritysten työvoimakustannusten vähentämistavoitteista kuin aidosta työvoimapulasta. Työvoiman saatavuusharkinta turvaa Suomen työmarkkinoilla jo olevien työllisyyttä ja varmistaa kolmansista maista rekrytoitavien työntekijöiden työehtojen asiallisuuden. Saatavuusharkintaa tarvitaan niin kauan, kun työehtojen ennakko- ja jälkivalvonta ei ole riittävää ja työllisyystilanne on huono. Huonosta työllisyystilanteesta huolimatta Suomessa voi olla ala- ja yrityskohtaista työvoimapulaa. Ulkomaisten työntekijöiden palkkaaminen voi olla yksi ratkaisu niiden yritysten ja toimialojen ongelmiin, joilla työvoimapula vaikeuttaa toimintamahdollisuuksia tai estää kasvua. Jotta työvoimapulalta vältyttäisiin, työvoimatarpeet on ennakoitava mahdollisimman tarkkaan ja koulutettava työntekijöitä työvoimapulasta kärsiville aloille. Jos Suomesta palkattava työvoima ei riitä, tarvitaan realistinen arvio ulkomaisen työvoiman tarpeesta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vain näin voidaan toteuttaa systemaattista, hallittua ja todellisiin tarpeisiin perustuvaa työvoiman maahanmuuttopolitiikkaa. Nykyiset tilastot ja selvitykset eivät tuota tietoa riittävällä tarkkuudella. Liian usein arvioita ulkomaisten työntekijöiden tarpeesta ohjaavat pelkät eläkkeelle jäävien määrät ja avoimet työpaikat. Viranomaisten pitäisi tehdä huomattavasti enemmän sellaisia selvityksiä, jotka ennakoivat työvoiman tarvetta toimialoittain ulkomaisen työvoiman näkökulmasta. Lisäksi olisi selvittävä ja tutkittava ulkomaisten työntekijöiden työehtojen todellinen taso sekä työnantajien palkkausperusteet. Erityisesti EU-maista tulevien työntekijöiden tilastointia on kehitettävä niin, että tiedetään kuinka paljon, kuinka pitkään ja millä aloilla heitä työskentelee Suomessa. SAK:n mielestä kaikkien yritysten on noudatettava OECD:n monikansallisille yrityksille antamia ohjeita. Yritysten pitää palkata ensisijaisesti paikallista henkilöstöä. Jos ulkomaalaisia työntekijöitä tarvitaan, heitä pitäisi palkata ensisijaisesti suoriin työsuhteisiin. Ulkomailta rekrytoitaessa työnantajan täytyy vastata siitä, että työntekijä saa jo lähtömaassaan riittävästi tietoa tarjottavasta työpaikasta, työtehtävistä, kielitaito- ja ammattipätevyysvaatimuksista, työsuhteen ehdoista, työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista, ammattiyhdistystoiminnasta sekä suomalaisesta yhteiskunnasta. Työnvälitykseen liittyvien suorien tai välillisten palkkioiden periminen rekrytoitavilta henkilöiltä on kiellettyä.

12 10 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi Viranomaisvalvonta pitää kohdentaa työvoiman rekrytointiin. Jos työntekijän rekrytoimisessa havaitaan hyväksikäyttöä kuten työntekijöiden houkuttelua maahan harhaanjohtavilla lupauksilla, työnantajien on tarjottava rekrytoiduille työntekijöille tarpeellista tukea ja suojaa. Lisäksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin näitä toimistoja vastaan esimerkiksi poistamalla ne hyväksyttyjen listalta. Ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnin on oltava myös eettisesti kestävää. Suomi ei saa siirtää omaa mahdollista työvoimapulaansa kehitysmaiden kannettavaksi. Työvoiman siirtyminen toiseen maahan ei saa myöskään viedä pohjaa lähtömaan julkisilta palveluilta eikä vinouttaa sen koulutusjärjestelmää tuottamaan ammattilaisia yksinomaan teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden tarpeisiin. Onnistunut työvoiman maahanmuuttopolitiikka edellyttää sitä, että työmarkkinaosapuolet tekevät yhteistyötä ja ovat mukana sekä politiikan että lainsäädännön valmistelussa, seurannassa ja arvioinnissa. Työvoiman maahanmuuttoasioissa olisikin lisättävä eri viranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti. SAK:N TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Työvoiman saatavuusharkinta säilytetään niin kauan, kun työehtojen ennakko- ja jälkivalvonta ei ole riittävää ja työllisyystilanne on huono. Selvitetään ulkomaisia työntekijöitä palkkaavien työnantajien palkkausperusteet ja työntekijöiden työehdot. Kehitetään maahanmuuton ja työvoiman liikkuvuuden tilastointia erityisesti EU:sta Suomeen tulevan tilapäisen työvoiman osalta. Ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin pitää olla viranomaisten valvomaa. Yritysten oma valvonta ei riitä. Rekrytoinnin on tapahduttava eettisesti. Jos rekrytoinnissa havaitaan hyväksikäyttöä kuten työntekijöiden houkuttelua maahan harhaanjohtavilla lupauksilla, työnantajien on tarjottava rekrytoiduille työntekijöille tarpeellista tukea ja suojaa. Viranomaisten on tehtävä enemmän yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työmarkkinajärjestöjen on voitava osallistua sekä maahanmuuttopolitiikan että lainsäädännön valmisteluun, seurantaan ja arviointiin. Jos ulkomaalaisia työntekijöitä tarvitaan, työntekijöitä pitäisi palkata ensisijaisesti suoriin työsuhteisiin.

13 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi 11 4 KAKSIA TYÖMARKKINOITA EI PIDÄ HYVÄKSYÄ Ulkomaisten työntekijöiden määrän kasvaessa joillekin SAK:laisille aloille on syntynyt kahden kerroksen työmarkkinat, joissa ulkomaiset työntekijät ovat muita heikommassa asemassa. Ulkomaiselle työntekijälle ei makseta esimerkiksi ylityö-, viikonloppu- tai lomakorvauksia. Ulkomaisten naistyöntekijöiden asema on miehiäkin heikompi. Myös työturvallisuudessa ja asuinoloissa on puutteita. Eniten ongelmia on työpaikoilla, joiden työntekijät ovat Suomessa tilapäisesti ja joissa työ on pilkottu alihankintaketjuihin. Ongelmia on muun muassa rakennus- ja teknologiateollisuudessa, kuljetusalalla, maataloudessa sekä puutarha-, majoitus, siivous- ja ravitsemisaloilla. Monet ulkomaalaiset joutuvat maksamaan Suomesta työpaikkaa hakiessaan myös välitysmaksuja, vaikka niiden periminen on kiellettyä. Yhä suurempi osa työstä teetetään nykyään työsuhteen ulkopuolella. Myös moni ulkomaalainen on pakotettu tekemään työtä näennäisyrittäjänä tai toimeksiantosuhteessa. Tätä tapahtuu monilla aloilla teollisuudesta luonnonmarjojen poimintaan. Tämäntyyppisille työn tekijöille on ominaista, että he ovat tosiasiallisesti sidoksissa yhteen yritykseen ja kantavat yrittäjäriskit pääsemättä kuitenkaan osallisiksi yritysten voitoista. Työntekijät saattavat itse tyytyä epätyydyttävään tilanteeseen, koska heidän Suomessa saamansa palkka on usein lähtömaan palkkaa suurempi. Työntekijät ovat lisäksi usein riippuvaisia työnantajastaan tai välittäjästään eivätkä siksi halua riitauttaa saataviaan. Yksi erityisen heikossa asemassa ja vaikeasti tavoitettava ryhmä on epämääräisillä sopimuksilla kotitaloustyötä, esimerkiksi kodin- ja lastenhoitotyötä, tekevät ihmiset. Heidän työskentelyolosuhteensa voivat olla niin heikot, että ne eivät täytä perusoikeuksia. Kaksien työmarkkinoiden purkautumista ei helpota sekään, että työsyrjintätapauksen sattuessa syyte jää usein nostamatta. Tämä johtuu siitä, että kaikki syyttäjät eivät tunnista rikkomusta eivätkä ymmärrä sen vakavuutta. Ulkomaisen työvoiman väärinkäyttötapaukset ovat yleistyneet, ja niihin saattaa liittyä jopa ihmiskaupan piirteitä. Yleensä ongelmat ovat sitä räikeämpiä, mitä kauempaa työntekijä on tullut Suomeen tai mitä vähemmän hänellä on tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä. Vaikka rikoslakiin lisättiin vuonna 2004 säännös kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, sillä ei ole ollut syrjintää ehkäisevää vaikutusta. Säännöstä on sovellettu harvoin ja tuomitut rangaistukset ovat olleet lieviä. Kiskonnantapaisen työsyrjinnän, pakkotyön ja ihmiskaupan tunnusmerkistöjä onkin tarkasteltava uudestaan. Suomen on sitouduttava ihmiskaupan vastaiseen toimintaan ja panostettava voimakkaammin pakkotyön tunnistamiseen. Tätä varten on saatava lisää voimavaroja. Syyttäjät tarvitsevat lisäksi koulutusta, jotta he tunnistaisivat työsyrjinnän, kiskonnan tapaisen työsyrjinnän

14 12 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi ja ihmiskaupan entistä paremmin ja nostaisivat niistä syytteet asiaan kuuluvalla tavalla. Suomessa on myös paperittomia ihmisiä, joista ei tiedetä juuri mitään. Heidän kohtaamaansa syrjintää on hyvin vaikea havaita, koska suurin osa heistä välttää ilmitulon pelossa kaikkia mahdollisia virallisia ja epävirallisia kontakteja, myös ammattiliittoja. Lakeja ja työehtosopimuksia rikkovat työnantajat vastuuseen Kahdet työmarkkinat ovat syntyneet sellaisten työnantajien toiminnan seurauksena, jotka eivät noudata lainsäädäntöä eivätkä työehtosopimuksia. SAK ei hyväksy sitä, että työntekijät ja rehelliset yrittäjät joutuvat kustantamaan yhteiskunnan palvelut lainsäädäntöä rikkovien tai kiertävien yrittäjien puolesta. Työnantajan on vastattava siitä, että kaikkeen Suomessa tehtävään työhön sovelletaan suomalaisia lakeja ja työehtosopimuksia. Myös laittomiin työnvälitysmaksuihin on puututtava. Työvoiman väärinkäyttö alipalkkauksineen ja muine työehtojen laiminlyönteineen vähentää verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen kertymää, loukkaa työntekijöiden oikeuksia sekä antaa epäoikeudenmukaista kilpailuetua väärinkäyttöön syyllistyneelle tai sen sallivalle työnantajalle. Myös ulkomaalaisten perehdyttämisessä työturvallisuuteen on havaittu puutteita. Työnantajien on kannettava vastuunsa ja perehdytettävä kaikki työntekijät siten, että heillä on valmius hoitaa työnsä itseään ja muita vaarantamatta. Ulkomaisen työntekijän kohdalla se vaatii keskimääräistä enemmän aikaa ja taloudellisia panoksia. Työtapaturmia ei saa tapahtua puutteellisen tiedon tai kielitaidon vuoksi. Sosiaaliturvaa kaikille EU:n jäsenvaltiot päättävät itse kansallisista sosiaaliturvajärjestelmistään. Työntekijän sosiaalisista oikeuksista säädetään kuitenkin myös Euroopan tasolla muun muassa työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta annetulla asetuksella sekä ns. sosiaaliturvan koordinaatioasetuksella. Asetusten mukaan pääperiaatteena on työntekijän vakuuttaminen työntekomaassa. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on EU:ssa poikkeuksellinen, sillä se jakautuu työhön perustuvaan ja asumisperusteiseen sosiaaliturvaan (liite 3: Ulkomaisten työntekijöiden sosiaaliturva Suomessa). Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat tasavertaisessa asemassa kantaväestön kanssa ja kuuluvat täysimääräisesti suomalaisen sosiaaliturvan piiriin.

15 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi 13 Suomeen töihin tuleva henkilö kuuluu työskentelyyn perustuvan sosiaaliturvan eli työeläke-, tapaturma-, ja työttömyysvakuutuksen piiriin heti aloitettuaan työskentelyn. Oikeus Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ja -palveluihin syntyy, jos tarkoituksena on jäädä Suomeen vakinaisesti. Asumisperusteinen sosiaaliturva sisältää muun muassa Kelan maksamat sairaus- ja vanhempainpäivärahat, työttömyysturvan, kansaneläkkeet ja lapsilisät. Asumisperusteiseen sosiaaliturvaan liittyvää vakinaisen asumisen kriteeriä on arvioitava uudelleen Suomen muodostaessa kantaa kansallisen sosiaaliturvajärjestelmämme suhteesta EU-lainsäädäntöön. Sosiaalietuudet rahoitetaan Suomessa verovaroin, kun taas työntekoon perustuvat ansiosidonnaiset etuudet rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden maksamilla sosiaalivakuutusmaksuilla. Vakuutusperiaatteen mukaisesti etuuksien saaminen tarkoittaa osallistumista sen rahoitukseen. Suomeen tilapäisesti töihin tulevien henkilöiden osalta sosiaaliturvan järjestämisvastuu on yleensä heidän lähtömaillaan. Tilapäisesti Suomeen töihin tulevat ovat työnantajalle halvempaa työvoimaa, koska heistä ei tarvitse maksaa sosiaaliturvamaksuja Suomessa. He eivät myöskään maksa veroja Suomeen. EU:n ulkopuolisesta maasta Suomeen tulevat työntekijät on kuitenkin tapaturmavakuutettava Suomessa. Tilaajan vastuuta alihankkijoiden ja työn vuokraajien rikkeistä lisättävä Toimintansa vakinaistaneiden ulkomaisten yritysten lisäksi Suomessa toimii jatkuvasti satoja yrityksiä, joilla ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa. Pääsääntönä on, että ulkomainen työnantaja on velvollinen ottamaan Suomessa työskentelevälle työntekijälleen eläke- ja tapaturmavakuutuksen. Suomeen tilapäisesti lähetetyille EU:n ulkopuolisista maista tuleville työntekijöille ei kuitenkaan tarvitse ottaa työeläkevakuutusta, jos voidaan osoittaa A1- tai E101-todistuksella, että työntekijä on eläkevakuutettu lähtömaassaan. Ilman kiinteää toimipaikkaa toimivia yrityksiä on erityisesti rakennus-, metalli- ja siivousalojen alihankinnassa. Suomesta käsin on lähes mahdotonta valvoa sitä, onko ulkomainen työnantaja ottanut eläke- tai tapaturmavakuutusta työntekijän lähtömaassa tai maksanut alipalkkaa. Tilaajavastuulaki tuli voimaan Lain tarkoituksena on parantaa yritysten välistä kilpailua ja työehtojen noudattamista sekä varmistaa, että alihankkijat ja työvoimaa vuokraavat yritykset täyttävät lakisääteiset velvollisuutensa.

16 14 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi Laki on osoittautunut tarpeelliseksi. Se ei kuitenkaan nykyisellään takaa tervettä kilpailua eikä estä työehtojen rikkomista. Lakia on tämän vuoksi uudistettava työnantajan vastuuta korostavalla tavalla. Myös sanktioita ja valvontaa on tehostettava. Työn tilaajan ja pääurakoitsijan vastuuta on lisättävä siten, että ne joutuvat vastuuseen myös alihankkijoiden palveluksessa olevien työntekijöiden ja vuokratyöntekijöiden palkoista, eläkkeistä ja sosiaaliturvamaksuista sekä laittomista välitysmaksuista. Ammattiliitoille laajemmat oikeudet työehtojen valvontaan Ammattiliitot valvovat työehtosopimusten toteutumista työpaikoilla. Liittojen sekä niitä työpaikoilla edustavien luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen valvontamahdollisuuksia on viime vuosina laajennettu koskemaan myös vuokratyötä. Lisäksi työnantajan on ilmoitettava henkilöstön edustajalle EU:n ulkopuolisista maista tulevien työntekijöiden nimet ja heihin sovellettava työehtosopimus. Tämä velvollisuus koskee myös alihankintaa ja työvoiman vuokrausta. Ammattiliitojen valvontamahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset. Kaikissa alihankintayrityksissä ja vuokratyövoimaa käyttävissä yrityksissä ei edes ole henkilöstön edustajia. Siksi liittojen oikeutta valvoa työ- ja palkkaehtojen toteutumista on laajennettava niin, että työpaikan oloja voidaan valvoa yhteistyössä viranomaisten kanssa, vaikka siellä ei olisikaan omia luottamushenkilöitä. Työmarkkinajärjestöjen ja työsuojeluviranomaisten keskinäistä yhteistyötä on parannettava. On luotava järjestelmä, jonka avulla yleissitovia työehtosopimuksia valvovat työsuojeluviranomaiset voivat nopeasti selvittää, ovatko työntekijän työsuhteen ehdot lain ja työehtosopimuksen mukaisia. Myös oikeutta puuttua alipalkkaukseen ja muihin työsuhteisiin liittyviin väärinkäytöksiin on lisättävä. Ammattiliitoille on säädettävä itsenäinen kanneoikeus. Niin voidaan parhaiten puolustaa sellaisten haavoittuvassa asemassa olevien ulkomaalaisten oikeuksia, joiden tiedot suomalaisesta oikeusjärjestelmästä tai kielitaito eivät riitä nostamaan kannetta itse. Järjestökanteella ajettavia asioita voisivat olla tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät tapaukset. Kanneoikeus on kuitenkin tehokas vain, jos työnantajaan tai työn tai palvelun tilaajaan kohdentuvat riittävän tehokkaat seuraamukset.

17 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi 15 Viranomaisille lisää voimavaroja ja vastuuta Riittävien valvontaresurssien varmistaminen viranomaisille on sijoitus, jonka tuotto palautuu moninkertaisena yhteiskuntaamme verotuloina ja elinkeinoelämän kilpailuedellytysten paranemisena 1. Työnantajavelvoitteiden riittävä valvonta on tärkeä tekijä ulkomaisten työntekijöiden yhdenvertaisten oikeuksien toteutumisessa. Tällä hetkellä Suomen viranomaisilla ei ole juurikaan mahdollisuuksia valvoa ilman kiinteää toimipaikkaa olevien ulkomaisten yritysten toimintaa. Tietoja tarvitaan, jotta voidaan selvittää kiinteän toimipaikan täyttymisen kriteereitä ja siten verojen ja sosiaalimaksujen maksamista. EU- ja ETA-maiden viranomaisten valmisteilla olevasta tietojenvaihtojärjestelmästä on tultava sellainen, että työntekijät, tilaajayritykset ja viranomaiset voivat halutessaan selvittää, onko Suomessa ilman kiinteää toimipaikkaa oleva yritys hoitanut lähtömaassa verotusta ja sosiaaliturvaa koskevat työnantajavelvoitteensa. Suomalaisen tapaturmavakuutuksen osalta työnantajamaksujen laiminlyöntiä ei voi ennakolta tarkistaa. Vakuuttamisvelvollisuuden toteutumista voitaisiin valvoa paremmin tapaturmavakuutusjärjestelmään luotavan työnantajarekisterin avulla. Viranomaisvalvonnan uskottavuus edellyttää riittäviä toimintavaltuuksia, tehokasta ja kattavaa viranomaisyhteistyötä sekä pelkkään näennäisvalvontaan johtavien säädösten korjaamista. Työlupaviranomaisille, rajavartiolaitokselle, poliisille, verohallinnolle sekä erityisesti työsuojelun ulkomaalais- ja tilaajavastuutarkastukseen on saatava lisää osaavaa henkilökuntaa ja muita voimavaroja sekä vastuuta. Myös maahanmuuttoviraston ulkomaisen työvoiman sähköinen ennakkovalvontajärjestelmä on saatava toimimaan niin, että ulkomaisen työntekijän palkan ja muiden työehtojen lisäksi valvotaan sitä, että ulkomaisia työntekijöitä palkkaavat ja välittävät työnantajat täyttävät työnantajavelvoitteensa. Suomen on parannettava liikkuvien työntekijöiden asemaa Suomi ei ole ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusta nro 143, joka koskee siirtolaisuuteen liittyviä väärinkäytöksiä sekä ulkomaisten työntekijöiden yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhtäläisen kohtelun edistämistä, eikä muuttavia työntekijöitä koskevaa sopimusta nro 97. Myös siirtotyöläisiä ja heidän perheenjäseniään koskeva YK:n yleissopimus on ratifioimatta, vaikka Suomen lainsäädäntö vastaa jo valtaosin sopimusta. 1 Aiheesta lisää julkaisussa: SAK:n tavoitteet harmaan talouden torjumiseksi. Marraskuu 2010.

18 16 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi Liikkuvien työntekijöiden aseman parantamiseksi siirtotyöläisiä ja heidän perheenjäseniään käsittelevän YK:n yleissopimuksen lisäksi olisi ratifioitava ainakin ILO:n yleissopimus nro 143. Sopimus velvoittaa valtiota selvittämään, onko sen alueella laittomasti palvelukseen otettuja ulkomaalaisia työntekijöitä sekä lähteekö sen alueelta, kulkeeko sen kautta tai saapuuko sen alueelle työnsaantitarkoituksessa ulkomaalaisia työntekijöitä. Sopimuksen ratifioineen maan on myös selvitettävä, ovatko ulkomaiset työntekijät alttiina olosuhteille, jotka ovat ristiriidassa asiaa koskevien säännösten kanssa. Suomen on oltava aloitteellinen liikkuvien työntekijöiden oikeuksien turvaamisessa ja tehtävä enemmän yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, esimerkiksi Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) kanssa. SAK:N TOIMENPIDE-EHDOTUKSET: Lisätään työnantajien vastuuta. Työn tilaajan ja pääurakoitsijan vastuuta laajennetaan siten, että he vastaavat alihankintaketjussa myös alihankkijoiden palveluksessa olevien työntekijöiden sekä vuokratyöntekijöiden palkoista, eläkkeistä ja sosiaaliturvamaksuista. Säädetään ammattiliitoille itsenäinen kanneoikeus. Tehostetaan ulkomaalaisia työntekijöitä palkkaaviin työnantajiin kohdistuvaa valvontaa ja tarvittaessa sanktioita. Työsuojeluhallintoon (ulkomaalaistarkastajat ja tilaajavastuutarkastajat), rajavartiolaitokselle sekä poliisille lisätään osaavaa henkilökuntaa ja voimavaroja ulkomaisten työntekijöiden työsuhteen ehtojen valvontaan. Kaikki Suomessa työskentelevät täytyy jatkossakin vakuuttaa suomalaisella tapaturmavakuutuksella. Poikkeuksen muodostavat vain työntekijät, jotka kuuluvat jonkin muun EU-jäsenvaltion tai sosiaaliturvasopimusmaan lainsäädännön piiriin. Tehostetaan työterveyshuollon valvontaa. Selvitetään ihmiskaupparikosten ja kiskonnantapaisen työsyrjinnän välinen rajanveto lainsäädännössä ja siitä mahdollisesti seuraavat lainsäädännön muutostarpeet. Samalla täsmennetään pakkotyön käsitettä ja asemaa. Ratifioidaan kansainvälisen työjärjestön (ILO) liikkuvia työntekijöitä koskeva yleissopimus nro 143 sekä YK:n siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksia koskeva yleissopimus.

19 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi 17 5 TYÖ JA KIELITAITO HELPOTTAVAT KOTOUTUMISTA Maahanmuuttajien kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi: Suomeen muuttavat ulkomaalaiset sopeutuvat elämään yhteiskunnassamme, mutta samalla suomalainen yhteiskunta muuttuu, kun tänne tulee ihmisiä muista kulttuureista. Koko Suomi muun muassa työpaikat, asuinalueet, yhdistykset ja ammattiliittojen jäsenkunta kansainvälistyy ja monimuotoistuu. Maahanmuuttajan kotoutumista helpottavat kielitaito ja työ. Työssä käyvä turvaa parhaiten itsensä ja läheistensä toimeentulon. Kuitenkin maahanmuuttajien työttömyysaste on Suomessa huomattavasti kantaväestöä korkeampi. Viranomaisten on selvitettävä maahanmuuttajien työttömyyden keskeisimmät syyt ja esteet työllistymiselle. Ne on pyrittävä ratkaisemaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Suomeen vakituisesti muuttaneiden työikäisten maahanmuuttajien kotouttamisen tavoitteena pitää olla työllistyminen. Kaikille maahanmuuttajille kotouttamistoimenpiteitä Nykyisen kotouttamislain korvaava uusi kotoutumislaki tulee voimaan Uuden lain tarkoituksena on vastata aiempaa paremmin nyky-yhteiskunnan ja maahanmuuttajien tarpeisiin. SAK:n mielestä uutta lakia täytyy soveltaa siten, että myös Suomeen töihin tulevat ulkomaalaiset pääsevät useimpien kotouttamistoimien piiriin. Lain mukaan työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) tai kuntien on tehtävä kaikille maahanmuuttajille ns. alkukartoitus. Sen perusteella arvioidaan kielikoulutuksen tarve sekä se, mitä täydennys- tai jatkokoulutusta tarvitaan, jotta maahanmuuttaja pääsisi kotouttamistoimenpiteiden piiriin ja työllistyisi nopeasti. TE-toimistojen tai kuntien pitää tarvittaessa taata maahanmuuttajille yksilöllinen kotoutumissuunnitelma. Lisäksi maahanmuuttajat on ohjattava perinteisiin työllisyyttä edistäviin toimiin kuten työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja muihin ammatillisen kehittymisen palveluihin. Tähän mennessä TE-toimisto ja kunnat eivät ole aina toimeenpanneet kotouttamissuunnitelmia sovitun mukaisesti. Jatkossa kotoutumissuunnitelmien laatua ja toteutumista on myös valvottava. Kotoutumislain edellyttämiin toimiin on varattava riittävät resurssit, samalla kun turvataan muiden työvoimapoliittisten toimien voimavarat. Kielikoulutuksen määrää ja laatua parannettava Kaikilla maahanmuuttajilla täytyy olla mahdollisuus kielikoulutukseen. Työllistymismahdollisuudet paranevat, kun osaa maan kieltä ja tuntee sen työkulttuuria. Suomen/ruotsin kielen oppiminen on edellytys

20 18 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi sille, että maahanmuuttaja voi osallistua täysipainoisesti normaaliin elämään kodin ulkopuolella. Maahanmuuttajille nykyisin järjestettävän kielikoulutuksen taso on vaihdellut suuresti. Kursseille pääsyä voi joutua odottamaan pitkään. Opetus ei myöskään aina vastaa maahanmuuttajan tarpeita ja osaamistasoa. Valtiovallan täytyy paneutua perusteellisesti kielikoulutuksen ongelmiin, määrään ja laatuun. Eritasoisten kielikurssien määrää pitää lisätä ja kielikoulutuksen laatua parantaa. Maahanmuuttajille on annettava mahdollisuus kielikoulutukseen myös työajalla, ja työnantajien on osallistuttava koulutuksen kustannuksiin. Tutkintojen tunnistamiseen vauhtia Suomessa tutkinnot ja erityisesti Suomessa suoritetut tutkinnot helpottavat työllistymistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön on nopeutettava ulkomaisten tutkintojen tunnustamista ja rinnastamista. On myös lisättävä voimavaroja Suomen työelämässä tarvittavaan täydennyskoulutukseen. Oppisopimuskoulutus ja muu ammatillinen koulutus, joihin on yhdistetty suomen/ruotsin kielen opetusta, helpottavat maahanmuuttajien työllistymistä. Tällaisista koulutusmalleista on hyviä kokemuksia, ja niiden käyttöä on lisättävä. Näyttötutkintojen avulla monet maahanmuuttajat saavat tarvitsemansa pätevyyden, joten myös niiden suorittamismahdollisuuksia on parannettava. Maahanmuuttajille jaettavaan tietopakettiin riittävästi työmarkkinatietoa Suomen ja ruotsin kielen sekä Suomen kulttuurin ja yhteiskuntatietouden opettamisen lisäksi maahanmuuttajille on saatava riittävät välineet ja voimavarat työelämä- ja työmarkkinatietojen sekä työssä tarvittavien taitojen opiskeluun. Näitä opiskelumahdollisuuksia on tarjottava aktiivisesti kaikille Suomeen muuttaville, myös tilapäisesti töihin tuleville. Monet työnantajat käyttävät hyväkseen maahanmuuttajien tietämättömyyttä suomalasista työehdoista. Sisäasianministeriön vastuulla olevan, kaikille uusille maahanmuuttajille tarjottavan tietoaineiston tulee sisältää riittävästi työmarkkinatietoa ja selkeät kuvaukset ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta. Ammattiliittojen jäseninä maahanmuuttajat pystyvät parhaiten puolustamaan oikeuksiaan työelämässä, mikä estää osaltaan kaksien työmarkkinoiden syvenemistä. Maahanmuuttajaperheiden tarpeet huomioitava Maahanmuuttajat eivät ole vain työvoimaresurssi, joka poistuu maasta, kun sitä ei enää tarvita. He ovat ihmisiä, joilla voi olla myös perhe. Kotouttamista suunniteltaessa on otettava huomioon koko perheen tarpeet. Humanitäärisistä syistä maahan tulleiden, erityisesti monien

21 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi 19 kotona olevien naisten, luku- ja kirjoitustaidon opetukseen sekä kielikoulutukseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Heitä on pyrittävä työllistämään sopivalla koulutuksella. Niin taataan parhaiten näiden naisten aktiivinen osallistuminen yhteiskuntaan sekä perheen huoltajuuteen, mikä on tärkeä tekijä perheiden kotoutumisessa. Vastaavasti maahanmuuttajanuorille on tarvittaessa tarjottava lisäopetusta ja valmistavaa opetusta perus- ja keskiasteen oppilaitoksissa, jotta he pääsisivät jatkokoulutukseen. Maahanmuuttajat ovat keskittyneet asumaan erityisesti suurimmissa kaupungeissa samoille asuinalueille. Vaikka tämä ei ole välttämättä ongelma, yhdessä matalan koulutuksen ja vuokra-asuntovaltaisuuden kanssa se nostaa riskiä huono-osaisuuden kasautumisesta tietyille alueille. Kuntien on tehtävä paljon enemmän sen eteen, että asuinalueiden eriytymiskehitys saadaan pysähtymään. Maahanmuuttajien lisääntyvä asunnottomuus on erittäin huolestuttavaa. Myös maahanmuuttajille on taattava kohtuuhintainen asuminen. Maahanmuuttajien täytyy saada kotikunnissaan sosiaali- ja terveyspalveluja sellaisella kielellä, jota he ymmärtävät. On myös tärkeää, että Suomeen muuttavien henkilöiden ja heidän lastensa oman äidinkielen taito säilyy uudessa kotimaassa. Monikielisyydestä hyötyy sekä yhteiskunta että maahanmuuttaja itse.

22 20 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi SAK:N TOIMENPIDE-EHDOTUKSET: Kaikille Suomeen muuttaville annetaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä sekä ay-liikkeen toiminnasta kotoutumislain edellyttämässä perustietoaineistossa. Lakia kotoutumisen edistämisestä on sovellettava siten, että kaikki maahanmuuttajat pääsevät alkukartoitukseen ja voivat osallistua suomen/ruotsin kielen koulutukseen ja muihin kotoutumistoimenpiteisiin. Suomen/ruotsin kielen koulutuksen määrää ja tasokursseja lisätään huomattavasti ja panostetaan kielikoulutuksen laatuun entistä enemmän. Sisällytetään kielikoulutus maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen. Ulkomailta työntekijöitä rekrytoivat työnantajat osallistuvat kieliopetuksen ja ammatillisen perehdyttämisen aiheuttamiin kustannuksiin. Ulkomaisten tutkintojen tunnustamista ja rinnastamista nopeutetaan. Lisätään voimavaroja Suomen työelämässä tarvittavaan täydennyskoulutukseen.

23 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi 21 LIITE 1 Suomen ulkomaalaisväestö kansalaisuuden, äidinkielen ja syntymämaan mukaan Lähde: Tilastokeskus: Väestölaskentatietoja 2009.

24 22 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi LIITE 2 SAK:n toimet monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikoilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen koulutusaineisto työpaikoille Työmarkkinakeskusjärjestöt (SAK, STTK, Akava ja EK) tuottivat vuonna 2007 yhteisen koulutusaineiston työpaikoille yhdenvertaisuuden edistämiseksi työelämässä. Aineiston toteutuksesta vastasivat Kiljavan opisto ja Johtamistaidon opisto. Aineiston nimi on Mahmoud, Mertsi ja Maija: Monimuotoinen työyhteisö ja syrjimätön työn arki. (teksti: Linnea Alho, Outi Viitamaa-Tervonen ja Pauli Juuti) Koulutusaineisto löytyy osoitteesta: Tämä on SAK Maahanmuuttajat. Monikulttuurisuus voimavaraksi työyhteisössä -hanke SAK on ollut mukana useissa maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuushankkeissa. Vuosina pääkaupunkiseudulla ja Turussa toteutettiin ESR:n Equal-ohjelman rahoittama Monikulttuurisuus voimavaraksi työyhteisössä -hanke (Etmo). Siinä oli mukana 16 työyhteisössä, joissa työskenteli maahanmuuttajia. Hankkeen yhteydessä toteutettiin yksi ensimmäisistä maahanmuuttajien työoloihin liittyvistä tutkimuksista. Tutkimuksessa vertailtiin esimerkiksi sitä, miten maahanmuuttajien ja kantaväestön suhtautuminen työhön ja työelämään sopeutuminen poikkeavat toisistaan. Hanke tuotti koulutusaineiston monikulttuurisuudesta sekä videon Olen suomalainen tarinoita työelämästä. Perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön -hanke SAK hallinnoi Etmoa seuranneen Perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön -hankkeen (Petmo). Sitä toteutettiin 17 työyhteisössä Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella. Työpaikat edustivat sekä teollisuutta, julkista alaa että palvelualaa. Petmon kumppaneina oli kolme koulutusorganisaatiota (TSL, Kiljavan opisto ja JTO), työnantajajärjestö EK, kahdeksan ammattiliittoa SAK:sta sekä TU ja Tehy STTK:sta. Hankkeella oli myös kolme kansainvälistä kumppania Englannista, Ranskasta ja Itävallasta. Petmon aikana kehitettiin monimuotoisuusperehdyttäjän neljän opintoviikon laajuinen koulutusohjelma. Sen perusteella Kiljavan opisto ja Johtamistaidon opisto ovat tarjonneet työpaikkojen luottamushenkilöille ja esimiehille koulutusta.

25 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi 23 Petmo tuotti maahanmuuttajien ja työhön perehdyttäjien käyttöön käsikirjan Erilaisuus sallittu (toim. Päivi Vartiainen-Ora ja Auli Korhonen), SAK:n verkko-opiston sivuilta löytyy Petmon tuottama aineisto Työelämätietoa maahanmuuttajille: Itämeren työmarkkinayhteistyöhanke Baltic Sea Labour Network (BSLN) Itämeren työmarkkinayhteistyöhanke Baltic Sea Labour Network (BSLN) on kolmivuotinen EU-rahoitteinen hanke, joka ehkäisee työvoiman alipalkkausta Itämeren alueella, edistää maahanmuuttajien järjestäytymistä, tiedottaa työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä ongelmista ja haasteista sekä vaikuttaa siihen, että työvoiman liikkuvuus tapahtuisi hallitusti. Projektissa on mukana 26 kumppania yhdeksästä Itämeren valtiosta. Suomesta mukana ovat palkansaajien keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava. Projektissa toteutetaan haastattelututkimus viron- ja venäjänkielisten maahanmuuttajien ammatillisesta järjestäytymisestä, osallisuudesta sekä kokemuksista työelämässä. Lisäksi projektissa järjestetään koulutusta luottamusmiehille, ay-toimitsijoille ja maahanmuuttajajärjestöille. Aiheina ovat muun muassa kulttuurien kohtaaminen, työvoiman liikkuvuus ja rajat ylittävään työntekoon liittyvät kysymykset. Projekti on tuottanut kaksi opasta: Ammattiyhdistysliikkeen ABC -esite tarjoaa perustiedot suomalaisesta ammattijärjestötoiminnasta, ammattiliittoon liittymisestä ja jäsenyyden merkityksestä neljällä kielellä: suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja viroksi. Opas työtapaturmavakuutuksesta on julkaistu viidellä kielellä: suomeksi, englanniksi, venäjäksi, viroksi ja puolaksi. Hanke päättyy vuoden 2011 lopussa. Molemmat oppaat löytyvät suomeksi osoitteesta: Ajankohtaista Julkaisut Esitteet Tallinnan infopiste Vuonna 2002 perustettiin Tallinnan infopiste, joka tiedotti ja neuvoi Suomessa työskentelyyn liittyvistä kysymyksistä. Sieltä sai tietoa suomalaisesta palkkatasosta, verotuksesta, työehdoista ja työlainsäädännöstä sekä ammattiliittojen tarjoamista palveluista ja pohjoismaisen ay-liikkeen periaatteista.

26 24 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi Tallinnan Infopiste oli alun perin osa EU:n Interreg IIIA -ohjelman rahoittamaa Suomen ja Viron välisen työmarkkinayhteistyön kehittämishanketta, joka päättyi vuonna Sen osapuolina olivat SAK ja SAK:laiset liitot, Toimihenkilöunioni sekä Viron ammatillinen keskusjärjestö EAKL. SAK, sen jäsenliitot ja Toimihenkilöunioni jatkoivat hanketta omalla rahoituksellaan vuoden 2008 loppuun. Tällä hetkellä tietoa suomalaisista työmarkkinoista saa Tallinnassa Rakennusliiton rahoittamasta toimipisteestä. Hanke vahvisti yhteistyösuhteita virolaisten ja suomalaisten työmarkkinajärjestöjen välillä sekä lisäsi Suomeen töihin aikovien virolaisten tietoisuutta työelämämme säännöistä ja ammattiyhdistysliikkeestä. Infopisteessä vieraili hankkeen aikana noin suomalaisesta työelämästä ja ay-liikkeen palveluista kiinnostunutta. Lisäksi tuli noin tiedustelua sähköpostitse ja puhelimitse. Ammattiryhmistä eniten neuvottiin rakennus-, palvelu-, metalli- ja kuljetusalojen, maa- ja metsätalousalan sekä terveydenhoitoalan ihmisiä.

27 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi 25 LIITE 3 Suomessa työskentelevän ulkomaisen työntekijän sosiaaliturva Taulukko on pääsäännöistä suuntaa-antava eikä sisällä erityistapauksia tai poikkeustilanteita. Sosiaaliturva voi perustua myös sosiaaliturvasopimuksiin, joita Suomi on solminut Pohjoismaiden, USA:n, Kanadan, Chilen, Israelin ja Australian kanssa. Lähtömaa Alle 4 kk 4 kk - 2 v yli 2 v EU/ETA tai Sveitsi Jos TEL-maksut maksettu, oikeus lasten kotihoidontukeen sekä kuntien hoitamaan julkiseen terveydenhuoltoon.vakuutettu Suomessa työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Oikeus sairausvakuutusetuuksiin, lasten kotihoidontukeen ja lapsilisään. Kansaneläke ja perhe-eläke karttuu. Kuuluu Suomen työttömyysturvalain piriin.vakuutettu Suomessa työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Suomen asumisperusteisen ja työhön perustuvan sosiaaliturvan piirissä. EU/ETA tai Sveitsi, lähetetty työntekijä Oikeus sairaanhoitoon, muutoin kuuluu lähtömaan sosiaaliturvan piiriin. Oikeus sairaanhoitoon, muutoin kuuluu lähtömaan sosiaaliturvan piiriin. Oikeus sairaanhoitoon, muutoin kuuluu lähtömaan sosiaaliturvan piiriin (jos edelleen lähetetyn työntekijän statuksella). Kolmas valtio Vakuutettu Suomessa työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Vakuutetaan sairauden varalta kotimaassaan ja työtapaturmien ja ammattitautien varalta Suomessa. Kuuluu työttömyysturvalain piiriin, mutta ei oikeutta työttömyysturvaetuuksiin. Suomen asumisperusteisen ja työhön perustuvan sosiaaliturvan piirissä.

28 26 SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi

29