Projektityön imu haastaa ammattikorkeakoulut opetuksen uudistamiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektityön imu haastaa ammattikorkeakoulut opetuksen uudistamiseen"

Transkriptio

1 Projektityön imu haastaa ammattikorkeakoulut opetuksen uudistamiseen Pirkko Vesterinen, KT Apulaisjohtaja Johtamistaidon Opisto, JTO Kirjoittaja on tutkinut projektiopiskelua ja oppimista ammattikorkeakulun työelämäyhteistyöprojektissa Lisäksi hän on kouluttanut vuodesta 2001 lähtien ja kouluttaa edelleen ammattikorkeakoulujen opettajia eripituisissa projektioppimisen ja ohjaamisen kehittämishankkeissa. Artikkeli pohjautuu v ilmestyneeseen väitöskirjaan Projektiopiskelu ja oppiminen ammattikorkeakoulussa sekä sen jälkeisiin kokemuksiin, joita hän on kerännyt ammattikorkeakoulukentällä kouluttaessaan. 1 Jatkuvaa uudistamista koulutukseen Projektiosaaminen on tulevaisuudessa keskeinen ihmisten työmarkkinapotentiaalia edistävä seikka. Projektityötaitojen opiskelu ja niistä kokemuksen hankkiminen on sijoitus tulevaisuuteen. Projektityö on osa työelämän kokonaisvaltaista muutosta. Työelämästä on tullut niin mutkikasta ja hektistä, etteivät menestyvät yritykset enää pärjää ilman projektityötaitoja. Tulevaisuudessa ei enää tarvita tiettyä rakenteellista organisaatiota, kun tehtävä loppuu, päättyvät edellytykset sen rakenteellisilta muodoiltakin. Taito johtaa projekteja luo Suomeen uuden kilpailukyvyn. Nämä väitteet on esittänyt Petri Virtanen vuonna Nyt viisi vuotta myöhemmin voimme todeta, että väitteet ovat osuvia ja kuvaavat nykyistä työelämää varsin hyvin. Useat työelämässä mukana olevista sekä yksityisellä ja julkisella sektorilla toimivista työntekijöistä ovat mukana erilaisissa kehittämisprojekteissa tai heidän työnsä on organisoitu projekteina. Edellä kuvatut työelämän vaatimukset ovat vaikuttaneet siihen, että koulutuksen ja työelämän yhteistyö ja niiden väliset suhteet ovat nousseet kehittämisen kohteeksi kaikkialla ammatillisen koulutuksen kentällä. Oppimisympäristön käsite on laajentunut koulujen ulkopuolelle siten, että kouluissa tarjottavan opetuksen ohella nähdään välttämättömänä hankkia taitoja aidoissa työympäristöissä. Pätevyys ja osaamisvaatimukset, jotka ovat relevantteja itse työn suorittamisen ja 1

2 kehittämisen kannalta, nousevat työelämän tarpeista ja ne ohjaavat paitsi opetussuunnitelmien sisältöjä myös opetuksen menetelmällisiä ratkaisuja. Projektityötaitojen oppiminen koulutuksen aikana on nähty ammattikorkeakoulukentällä tärkeäksi. Ammattikorkeakoulut ovatkin alkaneet kehittää opetuksen sisältöjä ja menetelmällisiä pedagogisia ratkaisuja tuottaakseen opiskelijoilleen nykyaikaista työelämäosaamista. Projektityöskentely on yksi näkyvä ja yhä laajemmin käytetty pedagoginen ratkaisu koulutuksen ja työelämän yhteistyölle. Projekteilla vastataan työelämän tarpeisiin. Opetusohjelmaan sisällytetty projekti on parhaimmillaan samanaikaisesti opetusmenetelmä, opiskelumenetelmä, opiskelun substanssi sekä työelämän ja työelämäyhteistyön kehittämisen väline. Ammattikorkeakoulussa projektiopiskelun yhtenä tavoitteena on oppia yksi tärkeimmistä nykyisen työelämän ammatillisissa asiantuntijatehtävissä tarvittava työmenetelmä, projektityömenetelmä. Tavoitteena on valmistaa opiskelijoita, jotka osaavat käynnistää projekteja, työskennellä niissä projektityöntekijöinä, kehittää työtään ja jopa työllistää itsensä projektien avulla. Projektiopiskelun lähtökohtana on työelämässä havaittava tarve, johon vastataan projektityön mahdollistamin keinoin. Opiskelijaryhmä tekee todelliselle asiakkaalle projektityön etukäteen määritellyn suunnitelman mukaisesti. Opiskelijoilta vaaditaan työskentelyn organisointia ja tuotteen tai tehtävän tekemistä. Heidän on oltava yhteistyössä asiakkaan lisäksi opiskelijatovereiden kanssa sekä löydettävä resurssit, ohjaus ja arviointi työlleen ja toiminnalleen saadakseen aikaan laadukkaita tuloksia. Opetus on organisoitu projektin muotoon ja oppimisprosessi noudattaa projektiprosessia. 2 Teoreettisia perusteita projektioppimiseen Projektityötaitojen opettaminen on johtanut koulutuksen kentällä puhumaan projektioppimisesta. Viimeaikaisen oppimistutkimuksen mukaan projektioppimista on kuvattu intentionaaliseksi, tehokkaaksi ja motivoivaksi oppimisen muodoksi. Projektiopiskelun on osoitettu tuottavan oman alan strategisia valmiuksia, työelämätaitoja ja antavan mahdollisuuksia kehittyä ammatillisesti. Projektiopintojen on todettu lisäävän myös työelämäyhteistyötä ja ne antavat mahdollisuuksia oppia kokeilemaan sekä ideoimaan uusia toteuttamistapoja työelämän kehittämiseksi. (Eteläpelto ja Tourunen 1999.) Projektioppiminen viittaa lähinnä opetuksen organisointiin eikä niinkään oppimisprosessiin. Projekti antaa merkityksen koko oppimiselle ja sille on ominaista asiakaslähtöinen suunnittelu ja 2

3 toiminta. Se sisältää työelämän kehittämisnäkökulman ja siinä harjoitellaan moniammatillista tiimityötä sekä asiantuntijuuden jakamista. Projektioppimisessa opiskelijan oppimistoimintaa ohjaavat moniulotteiset tavoitteet, joita ovat omien oppimistavoitteiden lisäksi projektin tavoitteet sekä projektitiimin oppimistavoitteet. Projektioppimiselle ei ole osoitettavissa yhtä teoreettista lähtökohtaa, vaan sitä on kirjallisuudessa perusteltu monenlaisista näkökulmista. Useimmissa perusteluissa projektioppimisen teoreettisen perustan nähdään nivoutuvan konstruktivistisiin oppimisteorioihin, lähinnä sosiaaliseen konstruktivismiin nojaavaan käsitykseen oppimisesta sekä kognitiivisen ja motivaatiopsykologian alueille. Projektioppimisen kanssa lähinnä samansuuntaisina oppimis ja työskentelymuotoina on esitetty kokemuksellinen oppiminen, kontekstuaalinen oppiminen, kollaboratiivinen oppiminen, ja ongelmaperustainen oppiminen. Projektioppimiseen kiinnittyvät myös käsitykset oppijan itseohjautuvuudesta sekä intentionaalisesta ja aktiivisesta oppimisesta (action learning). Edelleen projektiopiskeluun liittyvät käsitykset projektiperustaisesta ohjaamisesta ja jaetusta asiantuntijuudesta. Oppimisen organisoinnin lähtökohtana on opiskelijoiden kesken tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus ja käsitys oppimiskontekstista. Edellä mainittujen oppimismallien avulla voidaan ymmärtää projektiopiskelua ja oppimista kuvaavaa toimintaa. Projektioppiminen noudattaa pitkälti ongelmaperustaisen oppimisen periaatteita. Ongelmaperustainen oppiminen taas perustuu kokemuksellisiin oppimisnäkemyksiin. Poikelan (1996, ks. myös 1998) mukaan ongelmaperustainen oppiminen edustaa kokemuksellisreflektiivistä oppimiskäsitystä. Kontekstuaalinen oppiminen löytää yhtymäkohdat ongelmaperustaiseen ja kokemuksellisen oppimiseen (Coles 1999) ja kaikille oppimisnäkemyksille on yhteistä kollaboratiivisuus tiedonrakentamisprosessissa. Eri oppimismallit poikkeavat toisistaan käsitteidensä sekä filosofisen traditionsa puolesta. Kuitenkin niistä on löydettävissä myös yhtäläisyyksiä ja toisiaan täydentäviä ominaisuuksia. Esimerkiksi projektioppiminen ja ongelmaperustainen oppiminen ovat ryhmätyömuotoina lähellä toisiaan. Niitä käytetään myös yhdistettynä, jolloin puhutaan ongelmaperustaisesta projektioppimisesta. (Tynjälä 1999,165). Projektiopiskelua on monenlaista, eikä sitä voi kuvata yhdellä ainoalla oikealla tavalla. Ammattiin tähtäävässä koulutuksessa oppimisen ytimenä on edellä esitetyistä oppimismalleista poiketen ajatus oppimisesta ammatillisesta käytännöstä nousevien haasteiden ja tarpeiden perustalta. Opetuksessa pyritään korostamaan asiakaslähtöistä suunnittelua ja toimintaa. Opiskelijan oppimisprosessi etenee yhdistämällä jatkuvasti käytäntöä ja teoriaa ja työskentely tapahtuu pienryhmissä, tiimeissä, 3

4 vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa. Opiskelu alkaa tavoitteiden asettamisesta, jonka jälkeen sovitaan työnjaosta, kerätään tarvittavat materiaalit ja päätetään keinoista, toteutetaan ja lopuksi arvioidaan tavoitteiden toteutumista. Oppimisessa on mukana työelämän kehittämisnäkökulma. Oppimisen yhtenä tärkeimmistä piirteistä on pidetty sitä, että oppimistehtävät ovat opiskelijan kannalta mielekkäitä ja todellisen elämän ongelmia vastaavia (vrt. Greeno, Collins & Resnick 1996, 36). Eräs mielekkyyden kokemuksen kulmakivi opiskelijoilla on se, että he kokevat projektiopintojensa edistävän tulevassa ammatissa tarvittavia kvalifikaatioita (Eteläpelto & Tourunen 1999, 74 75). 3 Pedagogisena ratkaisuna projekti Projektipedagogiikan lähtökohtana on tieto työelämän kvalifikaatiovaatimuksista. Koulutuksen tulee pedagogisin keinoin ja ratkaisuin kouluttaa työelämään osaajia, jotka vastaavat työelämän osaamistarpeisiin. Projektityötaito on yksi työelämästä noussut kvalifikaatiovaatimus, jota koulutus pyrkii tuottamaan opiskelijoilleen tarjoamalla heille mahdollisuuden opiskella työelämän yhteistyöja kehittämisprojekteissa opetusmenetelmänä projektityömetodi. Projektiopiskelun pedagogiikan kehittämisen taustalla on kysymys, miten koulutetaan työelämän toimijoita, jotka työskentelevät prosessiorientoituneesti ja asiakaslähtöisesti reflektoiden itseään, toimintaansa, tunteitaan ja tietoaan, säätelevät toimintaansa sekä kehittävät ja kehittyvät. Projektityömenetelmän oppimista on perusteltu ammattikorkeakoulussa sen käyttökelpoisuudesta nopeaan muutoksen tekoon. Nopea reagointi asiakkaiden tarpeisiin edellyttää projektiorientoitunutta toimintaa, jossa oleellisena piirteenä on kertaluonteisuus ja määräaikaisuus. Projektiajattelua perustellaan myös siitä syystä, että työssä tarvitaan kokonaishavaitsevaa ja usein myös intuitiivista toimintaa, joka on ennalta arvaamatonta ja siinä käytettäviä ongelmanratkaisuprosesseja ei voida riittävästi kuvailla ja mallintaa. (Jalava & Virtanen 1995, ) Vaikka ammattikorkeakoulun projekti on usein jonkin käytännöllisen ongelman kehittämishanke, on muistettava, että se kuitenkin on ensisijaisesti osa opiskelijan koulutusta ja oppimistavoite. Se on opiskelun sisältöä sekä ongelmanratkaisua ja opiskelustrategiaa. Projektiopiskelu eroaa perinteisestä valmiin tiedon opettamisesta ja omaksumisesta siten, että siinä sovelletaan opittuja tietoja ja opitaan samalla uutta sekä sisällöllisesti että metodisesti. (Helakorpi & Olkinuora 1997, 123.) 4

5 Projektipedagogiikka on yksi ammattikorkeakoulupedagogiikan toteutusmuoto. Erilaiset työelämälähtöiset projektit ovat sitä todellisuutta, jossa teoria ja käytäntö yhdistyvät opintokokonaisuuksiksi ja joissa tavoitteet ovat prosessitavoitteita muotoutuen projektin kuluessa jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti liittyen laajempiin ammatillisiin ja työelämän kehittämistavoitteisiin. Projekti on kokonaisvaltainen opetusmenetelmä, jossa korostuu opiskelijan itseohjautuvuus, reflektiivisyys, metakognitiiviset taidot, sekä moniammatillinen ja työelämäyhteistyö, jotka kaikki ovat tärkeitä taitoja opittaviksi jo koulutuksen aikana. Projektiopiskelun pedagogisia perustekijöitä ovat oppimiskonteksti, opetussuunnitelma, opetusmetodit, tiimi ja opettaja. Oppimiskontekstilla tarkoitetaan sitä todellisuutta, jossa opiskelija toimii, ammattikorkeakoulua opiskeluympäristönä ja työelämää haasteineen ja toimintamuotoineen. Konteksti luo kehyksen opiskelulle. Se on työharjoittelun sekä tiimi ja projektityön alue. Opetussuunnitelma sisältää ne tavoitteet, tiedot ja taidot, jotka on valittu ja päätetty opiskelun arvoisiksi. Opettaja päättää yhdessä opettajatovereidensa, työelämän edustajien ja opiskelijan kanssa siitä, mitä tietoja ja osaamista opiskelija tarvitsee. Opettaja on myös opiskelun ohjaaja ja ammatillisen substanssitiedon asiantuntija. Opiskelija valitsee oman oppimisensa tavoitteet, sisällöt ja oppimisstrategiat. Opiskelijalla on oppimisestaan vastuu itsellään. Tiimi päättää yhteisistä projektitehtävään ja oppimiseen liittyvistä tavoitteista ja toiminnoista. Oppimiskokemukset syntyvät projektiopiskelun perustekijöiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Projektiopiskelussa on keskeistä opiskelijan toiminta ja oppiminen kolmesta eri orientaatiosta käsin. Ensimmäinen orientaatio on 'minä' (ja omat oppimistavoitteet), toinen 'tiimi' (projektin toteuttaja ja tiimin yhteiset oppimistavoitteet) ja kolmas asiakas (ja projektin tavoitteet). Opiskelun lähtökohdan ja sisällön määrittävät työelämän kehittämistarpeet, jotka on muotoiltu projektin tavoitteiksi (ts. projektin teema). Tavoitteet on asetettu mahdollisten työelämässä tehtyjen tarvekartoitusten ja analyysien (projektin luonteesta riippuen) perustalta tai ne tulevat tilauksena työelämästä. Opiskelijan on muotoiltava oppimistavoitteet itselleen, tiimin kanssa yhteiset tavoitteet sekä tavoitteet asiakkailleen. Keinojen kohdalla on samoin. Opiskelijan on valittava keinot saavuttaakseen sekä omat että asiakkaille asetetut tavoitteet. Tiimi valitsee yhteiset oppimisstrategiat. Projektiopiskelun toteutusvaiheessa työskennellään samanaikaisesti asiakkaan kanssa, valittuja keinoja käyttäen ja opiskellaan intentionaalisesti itsenäisesti sekä yhdessä. Lopuksi opiskelija arvioi reflektoiden omaa toimintaansa sekä tiimin toimintaa, oppimista ja tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan opiskelijan, tiimin ja asiakkaan eli projektin tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Oppimisprosessi on sekä yksittäisen opiskelijan että 5

6 tiimin oppimisprosessi. Opiskelutoiminnan konteksteja ovat projektin tehtävä ja toimintakenttä, tiimi ja koulu. Projektiin sitoudutaan ennalta määritellyksi ajaksi ja kaikki toiminta sovitetaan kokonaisvaltaisesti projektin tavoitteisiin. Lisäksi toimitaan tiettyjen resurssien (aika, raha, paikka, jne.) puitteissa ja yhteistyössä useiden eri osapuolten kanssa. Työelämälähtöisyys opiskelutoiminnassa tarkoittaa, että opiskelija asettaa tavoitteet asiakkaan tavoitteiden lisäksi oman oppimisensa näkökulmasta ja etenee oman oppimisprosessinsa loppuun saakka toimien näiden kahden orientaation mukaan. Opiskelija joutuu pohtimaan ja päättämään mitä ja miten opin projektin asettamissa reunaehdoissa oppiakseni projektityömenetelmän sekä saavuttaakseni samalla projektin tavoitteet. Projektipedagogiikkaa on kuvattu tarkemmin vuoden 2001 ilmestyneessä väitöskirjassa 'Projektiopiskelu ja oppiminen ammattikorkeakoulussa' (Vesterinen 2001). 4 Elementtejä projektiopiskelun ohjaukseen Projektiopiskelun ohjauksen teoreettiset lähtökohdat ovat pitkälti samat kuin projektioppimisessa. Ohjauksen teoriaperusta löytyy konstruktivismista, jonka mukaan ohjauksen avulla rakennetaan ohjattavan ammatillista kehittymistä. Kokemuksellisen oppimisen teorian mukaan ohjauksen keskeisiksi elementeiksi ovat esitetyt inhimilliset kokemukset ja kyky oppia käyttämällä kokemusta hyväksi sekä ymmärtää kokemuksen merkitykset. Projektiopiskelun ohjauksen teoria pohjaa myös ongelmaperustaiseen oppimiseen. Liittymäkohdat löytyvät oppimisen kontekstin, tiedon hankinnan ja yhteistoiminnan kautta. (Coles 1999). Kontekstin merkitys on oleellinen osa oppimista ja ohjausta. Ohjattavan oppimista edistää hyvin suunniteltu oppimisympäristö. Projektiopiskelussa kontekstina on projekti, joka asettaa omat vaatimuksensa ohjausympäristön rakentamiselle. Ohjauksen luonne on kollaboratiivista joko yksilö tai tiimiohjausta ja se perustuu kehittävään, moniulotteiseen dialogiin. Käsitys ohjattavasta perustuu aktiivisen oppimisen ja reflektiivisen toiminnan käsityksiin. (Häkkinen & Arvaja, 1999, 195; Ojanen 2000, 21 27, ) 4.1 Projektiopiskelun ohjaajia Projektiopiskelussa oppimistilanteiden avoimuus, strukturoimattomuus ja uusien verkostojen muodostuminen asettavat haasteita ohjaamiselle. Projektiopiskelussa on oleellista opettajan roolin muutos auktoriteetista ja tiedonjakajasta oppimisen tukijaksi ja resurssiksi. Tiimeissä opettajatutor, ohjaaja, on ryhmän tasa arvoinen jäsen, jossa on helpompi välttää noviisi eksperttiasetelman korostumista kuin traditionaalisessa opetuksessa. Opettaja ei ole opetustilanteen avainhenkilö vaan 6

7 stimuloija, oppimisen resurssi ja tarvittaessa ammatillinen konsultti. Tutorin rooli ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Toisaalta ohjaaja on itse oppijana, toisaalta auktoriteettiasemassa esimerkiksi arvioidessaan oppimisen lopputuloksia. Ohjaaja työskentelee opiskelijoiden rinnalla, antaa tukea ja luo turvallisen oppimisympäristön. Ohjaajan tulee olla luova, joustava, motivoiva ja sitoutunut molemminpuoliseen tavoitteiden asetteluun ja saavuttamiseen. Mezirow (1981, 21 23) käsittelee itseohjautuvuuden tukemista ja toteaa, että on oleellista vähentää opiskelijoiden riippuvuussuhdetta opettajasta ja saada opiskelijat hyödyntämään toistensa kokemuksia ja solmimaan vastavuoroisia oppimissuhteita (vrt. asiantuntijuuden jakaminen). Opiskelijalle on tärkeää tiedostaa aktiivinen roolinsa oppimisen subjektina ja toimijana. Ohjaamiseen liittyy oppimista koskevan päätöksenteon tukeminen esimerkiksi oppimistavoitteita määriteltäessä tai kannustaminen aktiiviin ongelmien asetteluun ja ratkaisemiseen. Ohjattavan roolin pitäisi muuttua ohjausprosessin aikana tiedon vastaanottajasta tiedon synnyttäjäksi. Ohjattava ei ole tiedon passiivinen vastaanottaja vaan hän osallistuu ohjaajan kanssa yhteiseen tutkimis ja ajatteluprosessiin rakentaen uusia toimintatapoja. Ohjattava on siis autonominen, oppimisestaan vastuullinen, itseään konstruoiva subjekti. Tavoitteena on, että ohjattava kykenee muuntumaan uuteen informaatioon nähden. Projektiopiskelun ohjaamisessa ei ole kyse ainoastaan henkilökohtaisesta, yksilöllisestä ohjauksesta. Tiimeissä työskentely on oleellinen osa projektioppimisen prosessia, siitä syystä opettajan tehtävä on ohjata myös ryhmiä. Esimerkiksi oppimistavoitteiden asettaminen ja toteuttaminen ryhmän tasolla on yhtä tärkeää kuin yksilöllinen työskentely. Opettaja ei myöskään ole ainoa projektiopiskelun ohjaaja, vaan ohjaajina ovat opiskelutoverit, projektitiimin jäsenet, työelämän toimijat, sekä opiskelijat itse autonomisina, itseohjautuvina oman oppimisensa ohjaajina. 4.2 Ohjauksen näkökulmia ja menetelmiä Ohjaustilannetta voidaan tarkastella monella tavalla ja useasta eri näkökulmasta. Tarkasteltaessa sitä opettamisen ja oppimisen näkökulmasta, nousevat oppimista ja ohjausta käsittelevässä tutkimuksessa keskeisiksi ohjaustilanteen elementeiksi dialogi, reflektio, palaute ja arviointi. Projektiopiskelun ohjaustilanne perustuu opiskelijan kehittymistä edistävään dialogiin, joka on reflektiivinen ja luova prosessi. Dialogi merkitsee kokemuksen yhteistä työstämistä uudenlaisen ymmärtämisen saavuttamiseksi. Samalla se on myös oman minuuden ja itsen ymmärtämisen uusi kokemus. (Silkelä 1996.) Onnistuneessa dialogissa ohjaaja antaa opiskelijalle mahdollisuuden 7

8 ilmaista itseään ja ottaa hänet kumppanikseen, eläen yhteiset tilanteet ohjattavan näkökulmasta. Kun ohjaaja hyväksyy opiskelijan ehdoitta, alkaa tämä paitsi hyväksyä itsensä paremmin, myös kuulla omaa sisäistä puhettaan ja olla yhteydessä omiin kokemuksiinsa aidossa kanssakäymisessä toisten kanssa. Näin opiskelija alkaa luottaa itseensä ja rohkaistuu itsenäiseen päätöksentekoon yhä enemmän. Ohjaajan ammattitaitoa on se, että hän kykenee näkemään tilanteet useasta perspektiivistä ja avartaa oman perspektiivinsä avulla myös opiskelijan perspektiiviä. (Rauhala 1995, 55.) Reflektoinnin avulla Ojasen (2000, 76) mukaan on tarkoitus auttaa ohjattavaa pois itsestään selvinä pitämistään totuuksista, rutiineista ja auktoriteettisidonnaisuuksista, jotka saattavat olla hänen kehittymisensä esteinä. Reflektion ominaispiirteenä on käytännön toiminnan ja teoretisoivan ajattelun yhdistäminen. Reflektoinnin keskeisenä tavoitteena ohjauksessa on pyrkimys siihen, että ohjattava alkaa luottaa enemmän omaan asiantuntemukseensa sekä kokemuksiinsa ja vähemmän ulkoisiin auktoriteetteihin. Itsereflektio ei ole projektiopiskelussa riittävä, vaan tarvitaan myös toisten, opettajaohjaajan, opiskelijatiimin ja työelämän toimijan, reflektoivaa kollaboratiivista apua ja tukea. Projektiopiskelun yhteydessä tiimillä on olennainen merkitys, kun reflektoidaan yhdessä. Vain toisten avulla tavoitetaan tiedostamatonta ainesta ja opiskelijan on mahdollista päästä korkeamman ymmärryksen tasolle. Reflektointi on siis väline, jonka avulla voidaan ottaa etäisyyttä ja lähestyä oppimistilannetta uudenlaisista näkökulmista. Reflektio voi avata ja johtaa uusiin ajatuksiin ja tunteisiin ja tekoihin, mistä itse ei ole ollut lainkaan tai on vain osittain tietoinen. Reflektio on yhtä tärkeä ohjaajalle kuin ohjattavallekin. Reflektio antaa henkilökohtaisen mahdollisuuden tunnekokemukseen ja samaistumiseen, mutta myös etäisyyden ottoon (Ojanen 2000,81). Hyvän ohjauksen edellytys on, että ohjaaja on itse sisäistänyt reflektiivisen oppimisen (Kaartinen 1996,18). Reflektiivisessä ohjauksessa toimitaan siis tavalla, joka tekee oman toiminnan tietoiseksi, asettaa taustaoletukset kritiikin kohteeksi ja muotoilee ongelma tai oppimistilanteen uudelleen. Oppiminen on tehokkaampaa, jos reflektoidaan yhdessä. Tiimireflektion avulla on mahdollista rakentaa uusia toimintamuotoja yhdessä arvioiden ja hankkien tietoa. Voidaankin sanoa reflektiivisen ajattelun ensimmäinen vaihe tiimissä on vastavuoroinen dialogi ja toinen vaihe on reflektiivisen ammattikäytännön kehittäminen. 8

9 Palautteen saaminen liittyy olennaisesti itsensä kehittämiseen samoin kuin ammatilliseen kasvuun. Parhaimmillaan palaute opettaa opiskelijaa näkemään oman työnsä merkityksen työyhteisön kokonaisuudessa. Palaute on tärkeä monesta syystä: se helpottaa oppimista, auttaa toimimaan tavoitteen suunnassa, lisää sisäistä motivaatiota ja motivaatiota asettaa entistä korkeampia tavoitteita, auttaa tunnistamaan virheitä, lisää luottamusta itseen ja toisiin, voimistaa suoriutumisen tarvetta ja sen avulla oma sisäinen kuva yhdenmukaistuu sen kuvan kanssa, minkä antaa itsestä toisille. Palaute lisää itsetuntemusta ja halua tehdä itsearviointia. Palautteen teho on kuitenkin riippuvainen siitä, miten selkeää, spesifistä ja puolueetonta palaute yksilön mielestä on. Itseä koskevan tiedon hankkiminen on edellytys omalle kasvulle ja kehitykselle ja tärkeä piirre itsesäätelyssä. (Levy ym. 1995, ) Arviointia ei voi erottaa oppimisprosessista ilman, että samalla rajoitetaan ihmisen kasvun mahdollisuuksia. Arviointitoiminnan syvin olemus Korpisen (1998) mukaan on tukea oppijan minäkäsityksen kehitystä ja sen todellinen tehtävä on opiskelijan motivointi. Projektiopiskelu on prosessi, niin myös projektiopiskelun arviointi, joka kohdistuu opintojakson aikana läpikäytävään prosessiin. Tuotetulla tuloksella on vähäisempi merkitys opiskelijan saaman arvioinnin kannalta. Arviointiprosessin tavoitteena on päästä mahdollisimman pitkäjänteiseen itsearviointia kehittävään työtapaan. Arviointiprosessi tarvitsee tuekseen koko työskentelyprosessin ajan huolellista dokumentointia. Portfoliot ja oppimispäiväkirjat ovat opiskelijan käyttämiä apuvälineitä projektiopiskelun dokumentoinnissa. Portfolioon on mahdollista kerätä prosessin aikana syntyviä 'näytemateriaaleja', joita voidaan käyttää arvioinnin tukena. Oppimispäiväkirjat kuvaavat oppimisprosessin aikana tapahtuvaa oppimista ja toimintaa. Arviointia ohjaa opiskelijoiden asettamat tavoitteet projektiopiskelulleen. Arviointiprosessi etenee vaiheittain projektitiimien kanssa käydyin yhteiskeskusteluin, joissa ohjaava opettaja on tiiviisti mukana, koko projektiopiskelun ajan. Projektiopiskelun arviointi pohjautuu uuden oppimisen tutkimuksen tuottamiin arviointikäytäntöjen muutoksiin. Aiemmin oppimisen katsottiin tapahtuvan lähinnä yksilöllisten kykyjen sallimissa rajoissa, eikä oppimisen kontekstia juurikaan huomioitu. Uudemmat käsitykset korostavat ympäristön ja kontekstin vaikutusta oppimiseen ja arviointi keskittyy entistä enemmän osaamisen ja taitamisen arviointiin. Oppimisen rajoitusten määrittämisen sijasta oppiminen nähdään jatkuvasti kehittyvänä prosessina ja mahdollisuutena. Tästä syystä projektiopiskelun arviointiin eivät sovi traditionaaliset arviointitavat, jotka ovat perustuneet objektiiviseen oppimistulosten mittaamiseen. 9

10 Uudenlaiset arviointitavat korostavat oppimisen itsearvioinnin ja kehittävän arvioinnin merkitystä. Itsearviointi mahdollistaa opiskelijan itsensä kriittisen arvioinnin, ymmärtämisen, johtopäätösten teon ja kyseenalaistamisen sekä itsensä toteuttaman työskentelytavan arvioinnin. Projektiopiskelussa oman tavoitetason arviointi pitäisi olla jokaisen opiskelijan itsearvioinnin kohteena. Tämä edellyttää tavoitteiden formulointia mitattavaan muotoon. Mittauksessa voidaan käyttää sekä laadullisia että määrällisiä mittareita. Määritellessään tavoitteita ja mittareita omalle oppimiselleen opiskelija oppii taidon muotoilla projektin tavoitteet mitattavaan muotoon sekä määritellä mittarit. Onnistuneen ohjauksen seurauksena opiskelijat oppivat keskeisiä työelämätaitoja. Ohjaustilanne voi toimia mallina nykyään työelämässä kasvavalle mentoroinnille ja tutoroinnille. Palautekeskustelusta on mahdollista saada malli rakentavalle kehityskeskustelulle. Oikean dialogin oppiminen on perusta kaikelle vuorovaikutukselle työelämässä ja muissa ihmissuhteissa. 5 Tapauksena ja tutkimuksen kehyksenä projekti Jyväskylän ammattikorkeakoulussa sosiaali ja terveysalalla toteutettiin vuosina projekti, SYTKE = syty kehittymään ja kehittämään. SYTKE projektin tarkoituksena oli edistää PK yritysten henkilöstön työ ja toimintakykyisyyttä muuttuvissa työelämän olosuhteissa sekä lisätä työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena oli tukea ja kehittää työyhteisöjä itseohjautuviksi ja ongelmanratkaisutaitoisiksi oppiviksi organisaatioiksi. Edelleen projektin tavoitteena oli kehittää työterveyshuollon osaamista sekä mittaus ja arviointimenetelmiä. Opiskelijoille suunnattu tavoite oli opiskella työterveyshuoltoa uudenlaisella tavalla työpaikalla SYTKE projektissa. Sosiaali ja terveydenhuollon koulutukselle projekti asetti tavoitteeksi työelämäyhteistyön kehittämisen. Projektissa oli mukana 12 PK yritystä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan sekä lähikuntien alueelta, yhteensä noin 560 työntekijää. Työterveysyksiköitä oli mukana neljä. Projektin pääasiallisia toimijoita olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali ja terveysalan opiskelijat. Toiminta oli moniammatillista tiimityöskentelyä. Tiimeissä työskenteli opiskelijoiden lisäksi työterveyshenkilöstöä, opettajia ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Opiskelijoita rekrytoitiin mukaan projektiin jokaisen lukukauden alussa. Rekrytointi tapahtui markkinoinnin avulla, jota SYTKE projektiin sitoutuneet opettajat tekivät luokissa, opettajatiimeissä ja järjestämällä yleisiä tiedotustilaisuuksia koulun ala aulassa. Opiskelijat suorittivat projektissa pääosin 10

11 opetussuunnitelmaan sisältyviä opintojaksoja (esim. 'Moniammatillinen tiimityö', 'Projektiosaaja' ja 'Työkyvyn edistäminen'). Osa opiskelijoista suoritti harjoittelun tai jonkin projektiin sisällöllisesti sopivan opintojakson projektissa. Opiskelijat perehdytettiin SYTKE projektiin sekä siinä suoritettaviin tehtäviin yhteisissä perehdytystilaisuuksissa, joita järjestettiin lukukausien alussa. Jokaisessa kahdessatoista yrityksessä toimi yksi opiskelijatiimi. Tiimien jäsenmäärä vaihteli kolmesta kahteentoista yritysten henkilöstön koosta riippuen. Tiimipäällikkönä toimi kokeneempi, opinnoissaan pisimmällä oleva opiskelija, joka sitoutui projektiin pidemmäksi aikaa. Tiimin jäsenet päättivät sihteerin ja tiimipäällikön valinnasta sekä keskinäisestä työnjaostaan. Jokainen tiimi suoritti laajan SYTKE projektin sisällä oman pienprojektin liittyen niihin tehtäviin, jotka tiimi yrityksessä suoritti. Tiimin tehtävänä oli suunnitella työskentely tietyn ajan ja budjetin puitteissa yrityksessä, jakaa tehtävät tiimin jäsenten kesken, kokoontua säännöllisiin tiimipalavereihin sekä yrityksessä että koululla ja arvioida lopuksi projektin onnistumista, tiimin yhteistoimintaa sekä jokaisen jäsenen yksittäistä toimintaa suhteessa tiimin kokonaisuuteen. Tiimin suorittama pienprojekti täytti yleiset projektin tunnusmerkit. Jokaisessa yrityksessä ehti toimia useampi tiimi SYTKE projektin aikana ja näin ollen yrityksissä suoritettiin useampia pieniä projekteja. Jokaisella opiskelijatiimillä oli oma ohjaava opettaja, joka osallistui tiimin palavereihin. Opettajalla oli yhdestä kolmeen tiimiä ohjattavanaan samanaikaisesti. Tiimipäälliköt kokoontuivat kerran kuussa omiin yhteispalavereihin, opettajat olivat mukana näissä palavereissa. Projektissa toimi ohjaus ja johtoryhmä, joissa oli edellä lueteltujen yhteistyötahojen edustajien lisäksi opiskelijaedustus. Projektissa opettavat opettajat pitivät säännöllisiä yhteispalavereja. Jokaisesta projektipalaverista tehtiin pöytäkirja. SYTKE projektissa opiskeli Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoita kaikkiaan noin 200 sosiaali ja terveysalan eri koulutusohjelmista (hoitotyön, kuntoutuksen ja sosiaalialan koulutusohjelmista). Opiskelijat olivat mukana eripituisia aikoja yhdestä opintoviikosta (40h) neljääntoista opintoviikkoon (560h). Opiskelijoiden tehtävänä projektin alkaessa oli selvittää yrityksissä tapahtunut työsuojelu ja työterveystoiminta yhdessä työterveyshuoltoyksiköiden kanssa. Seuraavaksi opiskelijat kartoittivat työn kuormitus ja vaaratekijöitä, työntekijöiden ja työyhteisöjen voimavaratekijöitä sekä koulutustarpeita. Edellisten kartoitusten pohjalta tehtiin yksilöllisiä TYKY (=työkyvyn ylläpito) ja kuntoutussuunnitelmia ja vastattiin muihin yrityksistä nousseisiin tarpeisiin opiskelija ja asiantuntijavoimin. 11

12 Projektiopiskelun alkaessa opiskelijan tehtävänä oli kuvata omat tavoitteet ja keinot henkilökohtaiseen valmiiksi strukturoituun oppimispäiväkirjaan. Oppimis päiväkirjaan kirjattiin myös projektin eri tehtäviin käytetty aika. Opiskelun päättyessä opiskelijat kuvasivat omaa toimintaansa ja tavoitteiden saavuttamista sekä arvioivat oppimistaan. Opiskelijat saivat sekä suullista että kirjallista palautetta opettajalta, toisilta opiskelijoilta sekä yrityksen yhdyshenkilöltä. Tiimi kirjoitti yhteistä päiväkirjaa, joka oli strukturoitu samoin kuin henkilökohtainen oppimispäiväkirja. 6 Tutkimustuloksia Tutkimus osoitti, että projektiopiskelulla oli mahdollista yhdistää oppiminen, työ ja kehittäminen. Projektioppimiselle olivat ominaisia moninaiset oppimisstrategiat. Projektiopiskelussa opiskelija joutui työelämän ennakoimattomissa tilanteissa aktiivisesti itse hankkimaan tietoa ja soveltamaan sitä. Kehittämisnäkökulma sekä asiakkaan tarpeiden perustalta toimiminen uusissa työelämän konteksteissa olivat keskeisiä. Koska projektiopiskelussa oli kyseessä opiskelijoiden itsensä suunnittelemat kehittämisprojektit, opiskelijat olivat sidoksissa työyhteisöön kiinteämmin kuin tavanomaisessa opiskelussa kuten esimerkiksi harjoittelussa. Toisaalta kehittämis ja oppimisprojekti aiheutti työyhteisössä paineita, koska se edellytti myös yrityksen sitoutumisen toimintaan. Itsenäisenä työntekijänä, asiantuntijana toimiminen työelämässä oli projektioppimiselle ominaista. Edelleen moniammatillinen tiimitoiminta ja oppiminen, asiantuntijuuden ja osaamisen jakaminen, vertaisarviointi, tehtävien jako, vastuu, sitoutuminen ja luottamus toisiin olivat ominaisia projektioppimiselle. Oppimisprosessin moniulotteisuus tavoitteiden asettamisesta arviointiin, jossa oli otettava huomioon projektin, asiakkaan, tiimin ja opetussuunnitelman tavoitteet ja suhteutettava omat oppimistavoitteet edellisiin olivat niin ikään tunnusomaisia projektioppimiselle. Projektiopiskelu mahdollisti uusia opiskeluympäristöjä, näin ollen opiskelijoiden toimintaympäristöt laajenivat. Opiskelutavoitteet olivat opiskelijoiden omien tavoitteiden ohella työelämän kehittämistavoitteita. Opiskelutoiminta tapahtui tiimeissä ja projektissa joutui sekä opettaja että opiskelija toimimaan ennakolta suunnittelemattomissa tilanteissa, joita työelämä tarjosi. Projektityötaitojen oppiminen projektimenetelmän avulla on projektiopiskelun päätavoite ja pedagogisesti kiinnostava seikka. Projektityötaidoiksi katsotaan ne taidot, jotka liittyvät 12

13 projektityömenetelmän osaamiseen. Tämä tarkoittaa projektityöprosessin hallintaan ja osaamista. Tuloksista ei voida tehdä suoria johtopäätöksiä esimerkiksi projektissa opiskellun ajan ja opittujen projektityötaitojen yhteydestä toisiinsa. Opiskelijat saivat kokemusta seuraavia projekteja ja tulevaisuutta varten, oppivat sijoittamaan projektityön yhteiskunnalliseen kontekstiin, oppivat projektin dynaamista muuttuvaa luonnetta, oppivat projektityön eri vaiheita, saivat valmiuksia projektien tekemiseen tai oppivat projektityömenetelmän täysin. Projekti tarjosi mahdollisuuden kokea olevansa projektityöntekijä ja se mahdollisti pysyvien suhteiden luomisen työelämään. Kaksi SYTKE projektissa opiskellutta opiskelijaa työllistivät itsensä käynnistämällä oman projektin ennen valmistumistaan. 7 Opetuksen uudistaminen jatkuu Työn organisoituminen projekteina tarkoittaa uutta käsitystä myös työurasta. Baumanin (1995) mukaan työuralla eteneminen on turismia, irtolaisuutta, pelaamista ja kuljeskelua. Se ei ole saman työnantajan palveluksessa olemista, vaan sarja keikkoja. Uraputki on uraverkossa etenemistä, työpaikka on työtila eikä sitä ole sidottu fyysiseen paikkaan. Projektihallinnan taidot muodostavat ammatillisen osaamisen selkärangan, jonka päälle kaikki muu rakentuu ja yksilön markkina arvo määräytyy projektien referenssilistan perusteella. Millaisia projektiosaajia ammattikorkeakoulut pyrkivät kouluttamaan? Ridderstråle & Nordström (2000) ovat luonnehtineet kuvauksen projektityöntekijästä, homo projecticus, joka menestyy projektein organisoidussa maailmassa. Tällainen henkilö omaa laajaa osaamista, on kohtalaisen hyvä kaikessa, mutta erityisen hyvä jollakin alalla, omaa hallittua riskinottokykyä ja on rohkea, yritteliäs sekä verkostoitumiskykyinen. Hän on uniikki, ei kuitenkaan keskinkertainen. Onnistuvatko AMK:t tuottamaan työelämään edellä kuvattuja osaajia projektioppimisen keinoin? LÄHTEET Coles, C. R. (1999). Onko ongelmalähtöinen oppiminen ainoa tapa? Teoksessa D. Boud & G. Feletti. Ongelmalähtöinen oppiminen, uusi tapa oppia. PBL. Helsinki:Hakapaino, Eteläpelto, A. & Tourunen, E. (1999). Työelämälähtöinen projektiopiskelu tietojärjestelmän suunnittelijoiden asiantuntijuuden rakentamisessa. Teoksessa S. Honkimäki (toim.) Opetus, 13

14 vuorovaikutus ja yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopistopaino, Greeno, J.G., Collins, A.M. & Resnick, L. (1996). Cognition and learning. Teoksessa D.C. Berliner & R.C. Calfee (toim.) Handbook of educational psychology. New York: Macmillan, Helakorpi, S. & Olkinuora, A. (1997). Asiantuntijuutta oppimassa. Ammattikorkeakoulupedagogiikkaa. Porvoo:WSOY. Häkkinen, P. & Arvaja, M. (1999). Kollaboratiivinen oppiminen teknologiaympäristössä. Teoksessa A. Eteläpelto & P. Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntujuus. WSOY: Juva Jalava, U. & Virtanen, P. (1995). Moniammatillinen projektitoiminta. Avain hyvinvointipalvelujen tulevaisuuteen. Kirjayhtymä Oy. Helsinki: Tammerpaino Oy. Kaartinen, V. (1996). Aktiivinen oppiminen lukijaksi ja äidinkielen opettajaksi. Turun yliopisto. Julkaisuja C:128. Turku: Painosalama. Levy, P.E., Albright, M.D., Cawley, B.D & Williams, J.R (1995). Situational and individual determinants of feedback seeking: A closer look at the process. Organizational Behavior and Human Decision Processes, 62, Mezirow, J. (1981). A critical theory of adult learning and education. Adult education 32 (1), Ojanen, S. (2000). Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. Helsingin yliopiston tutkimus ja koulutuskeskus Palmenia. Saarijärvi: Saarijärven offset Oy. Rauhala, L. (1995). Tajunnan itsepuolustus. Helsinki: Yliopistopaino. Riddestråle, J. & Nordström, K. (2000). Funky Business. Talent Makes Capital Dance. London & Edinburgh: Book House Publishing AB. Silkelä, R. (1996). Persoonallisesti merkittävä oppimiskokemus on eksistentiaalissemioottinen merkki. Synteesi 4/

15 Stenlund, H. (1986). Projektin ohjaus. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Tynjälä, P. (1999). Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimisnäkemyksen perusteita. Tampere: Kirjayhtymä. Vesterinen, P. (2001). Projektiopiskelu ja oppiminen ammattikorkeakoulussa. Studies in Education, Psychology and Social Research, 189. University of Jyväskylä. Jyväskylän yliopistopaino. Virtanen, P. (2000). Projektityö. WSOY. Porvoo. 15

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ESITTELY Kuka olen ja mistä tulen? SISÄLTÖ Ongelmaperustainen oppiminen, Problem Based

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit verkko-opetuksen tukena OSAAMISTAVOITTEET Tuntee tyypillisimmät pedagogiset mallit ja osaa soveltaa jotain em. malleista oman verkkoopetukseen. TEEMAT

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011. Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala

OPINTO-OPAS 2011. Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala OPINTO-OPAS 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot 30 op Työyhteisön johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Fysioterapian,

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen

Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen Työelämälähtöiset oppimistulokset ja opiskelijalähtöisyys lähtökohtina Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Riitta Karusaari

Lisätiedot

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirja on epätyypillinen muutosjohtamista käsittelevä teos Kokemuksen ja teoreettisen yhdistelmä 4.2.2011 Lahja Harju 1 Kirjan jokaisen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto, palvelualat Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Anna-Leena Heikkilä LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Opettamisesta osaamiseen Jaana Holvikivi Monikulttuurisuus Metropoliassa Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Maahanmuuttajat (opettajat ja opiskelijat) Vilkas opiskelija-

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

SISÄLLYS KUVIOT 1 Kouluttajan ammattipätevyys Ammattipersoonallisuus Ammattietiikka Itsetietoisuus Sotilaskouluttajan ammattipätevyys Menetelmätietoisuus Joustava osaaminen Taitotieto Päämäärätietoisuus

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Opitaan yhdessä; kokemuksia osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisestä HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaaajan koulutusohjelmaan Tiina Laiho ja Teppo Rantala 11.11.2014 Lahden

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi 30.11.2010

Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi 30.11.2010 Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden mahdollisuudet Antti Kauppi 30.11.2010 2 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tiimioppijan käsikirja

Tiimioppijan käsikirja Tiimioppijan käsikirja Sisällysluettelo Miksi tiimiopiskelua JAMKin hyvinvointiyksikössä? Mikä on tiimi, entä dialogitreeni? Tiimioppimiseen liittyviä käsitteitä Tiimiopiskelijan henkilökohtaiset osaamisen

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

OPISKELIJAN OPAS. Projektioppiminen Humanistisessa ammattikorkeakoulussa

OPISKELIJAN OPAS. Projektioppiminen Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Tämä opas on hyväksytty Humanistisen ammattikorkeakoulun johtoryhmässä 27.9.2002. Oppaan ovat toimittaneet Niina Leinonen ja Sirpa Teräväinen. Päivittäneet 13.4.2010 Zita Kóbor-Laitinen, Pauli Kurikka,

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot