Lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä tuntijaon uudistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä tuntijaon uudistaminen"

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntoyhteenveto Lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä tuntijaon uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän valmistelemaan ehdotukset lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä lukiokoulutuksen tuntijaon uudistamiseksi. Työryhmän tehtävänä oli: 1. laatia ehdotukset lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja tuntijaoksi sekä 2. arvioida ehdotusten taloudelliset ja muut vaikutukset Työryhmän ehdotusten valmistuttua opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi jakelussa mainituilta lausuntoa työryhmän ehdotuksista. Ministeriö pyysi lausunnonantajaa tiivistämään lausunnon päätteeksi lausuntoon sisältyvän keskeisimmän sisällön. Lukiokoulutuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskevien lausuntojen keskeinen sisältö Pyydetyt lausunnot: Keskustan eduskuntaryhmä Lukion tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisen lähtökohtana on oltava yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen, yleissivistyksen vahvistaminen ja lukion jälkeisiin jatkoopintoihin valmentaminen. Yleissivistyksen on oltava ajassa kiinni ja sen on annettava nuorelle muuttuvassa maailmassa tarvittavat tiedot ja taidot. Lukio-opintojen pirstaleisuutta tulee pyrkiä vähentämään kokoamalla oppiaineita kokonaisuuksiksi ja tutustumalla aiheisiin erilaisten teemaopintojen ja projektitöiden kautta. Lukiokoulutusta on kritisoitu pirstaleiseksi. Uudet teemaopinnot voisivat olla vastaus vaatimukseen laajempien kokonaisuuksien hallinnan tarpeesta sekä tiedon ja ajattelun kehittämisestä nykyistä paremmin. Teemaopintojen osalta sisältö on kuitenkin vielä epäselvä. Esityksen mukaan vastuu niiden käytännön sisällöstä jäisi pitkälti koulutuksenjärjestäjän vastuulle. On tärkeää, että teemaopinnoille ja niiden järjestämisen vastuutahoille asetetaan selkeä vaatimus tiedon soveltamisen, oppimistaitojen ja jatkoopintokelpoisuuden takaamisessa. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että opiskelijan yksilöllisen lahjakkuuden kehittäminen edellyttää maltillista valinnaisuuden lisäämistä lukion kurssivalinnoissa ja mahdollisuutta rakentaa nykyistä joustavampia opintopolkuja. Kuitenkin tulee huolehtia siitä, ettei valinnaisuutta viedä niin pitkälle, että se vaarantaa perustan hakeutua jatko-opintoihin. Lisäksi yleissivistyksen perustan on kuitenkin edelleen muodostuttava eri oppiaineiden ja aineryhmien opinnoista. Keskustan eduskuntaryhmä ei ota suoraan kantaa eri vaihtoehtoihin, vaan edellyttää niiden arvioimista koulutuksen saavutettavuuden, yleissivistyksen ja jatko-opintovalmiuksien kannalta. Keskustan eduskuntaryhmä kiinnittää huomiota lukiokoulutuksen alueelliseen tarjontaan. Koulutuksen arviointineuvoston mukaan opiskelijat eivät ole nykyisenkään tuntijaon aikana yhdenvertaisessa asemassa kurssimahdollisuuksien suhteen. Tuntijaon toimeenpano on ollut pienissä lukiossa haasteellisempaa kuin suurissa. Koulutuksen tasalaatuisuuden varmistamiseksi tuntijakouudistuksen yhteydessä on erikseen arvioitava valinnaisuuden lisäämisen vaikutukset pienten lukioiden toimintaedellytyksiin ja pätevien opettajien saamiseen. Erityisesti harvaanasutuilla alueilla on kannustettava lukioita ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tiiviiseen

2 ja tarkoituksenmukaiseen hallinnolliseen ja opetukselliseen yhteistyöhön keskenään sekä muidenkin koulutusasteiden kanssa. Lukion rahoituksen on jatkossakin pohjauduttava laskennalliseen yksikköhintaan. Keskustan eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että rahoituksessa huomioidaan korotusperusteena erityispiirteet, kuten koulutuksen saavutettavuus, lukion koko ja maahanmuuttajien tai erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä. Erityisen tärkeää on, että pienten ja pitkien etäisyyksien päässä olevien lukioiden rahoitus turvataan yksikköhintaan lisättävällä erityisrahoituksella. Nykyinen erityisrahoitus tulee säilyttää ja tehdä siihen tarvittavat tarkistukset. Keskustan lähtökohta on, että lukiokoulutus on voitava käydä kotona asuen. Mikäli noin 400 lukiostamme moni suljetaan, tarkoittaa tämä tavoitteen murenemista. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että tuntijaon ja rahoituksen uudistuksia arvioidaan koko lukioverkon kannalta. Ryhmä esittää harkittavaksi mallia, jossa lukio voisi poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta alueellisen erityistehtävän perusteella. Pohdintaa herättää myös suunnitteilla oleva oppivelvollisuuden pidentäminen, sen vaikutukset ja siihen liittyvät mahdollisuudet hakeutua jatko-opintoihin. Työryhmän esityksessä mahdollisen oppivelvollisuuden pidentämisen vaikutuksia lukiokoulutukseen ja sen tuntijakoon ei ole otettu huomioon. Keskustan eduskuntaryhmä painottaa, että lukiokoulutuksen tuntijaon uudistamiseen tähtäävien ehdotusten toteuttaminen vaatii kattavan keskustelun eduskunnassa lukiokoulutuksen tavoitteista ja tuntijakosuunnitelmista. Uudistusehdotus on tuotava eduskunnan käsittelyyn. Kokoomuksen eduskuntaryhmä lukiokoulutusta on kehitettävä edelleen omana kokonaisuutenaan toisen asteen duaalimallin pohjalta erillään ammatillisesta koulutuksesta, mihin kuuluu olennaisena osana myös lukiokoulutuksen erillinen rahoitus. Lukiokoulutuksen omat opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet, ylioppilastutkinto ja lukion omat oppisisällöt takaavat koulutuksen kehittämisen parhaalla mahdollisella tavalla. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen omia vahvuuksia on kehitettävä niiden omina kokonaisuuksinaan ja koulutusmuotoinaan. kaikki työryhmän ehdottamat mallit lukion tuntijaon uudistamiseksi edellyttävät panostusta määrältään riittävän opinto-ohjauksen järjestämiseen opiskelijoiden henkilökohtaisen ohjauksen tueksi. Malleissa esitetty opinto-ohjauksen uusi pakollinen kurssi vahvistaa tämän tavoitteen toteutumista. lukion tuntijaon uudistuksella ei saa olla vaikutuksia ministeriön esittämään erityisen koulutustehtävän määräytymisperusteisiin, mitkä saattavat vaarantaa erityislukioiden aseman Suomessa. Valtakunnallisen lukion tuntijaon muuttuminen nykyistä valinnaisemmaksi ei ole peruste erityisten koulutustehtävien myöntämisen uudelleen tarkastelemiseen, toisin kuin ministeriön selvityksessä esitetään. opintojen valinnaisuus on myönteinen asia, mutta oppiaineiden pakollisten kurssien poistamiselle kokonaan lukion tuntijaosta on suhtauduttava kielteisesti. Lukion keskeisenä päämääränä on tarjota opetuksessaan riittävän laaja-alainen yleissivistys, mikä saattaa vaarantua, mikäli ainekorit mahdollistavat opiskelijoille yksittäisten lukion aineiden poisjättämisen kokonaan opinnoista. työryhmän esittämistä kolmesta lukion tuntijaon uudistamisen malleista ei sellaisenaan vastaa yksiselitteisesti siihen tarpeeseen, johon tuntiajon uudistuksen tulisi pyrkiä. kirjaus eheyttävistä taideopinnoista on epäselvä ja huonosti määritelty, minkä vuoksi kohta on muutettava muotoon muut taide- ja taitoaineet. Tällöin koulutuksen järjestäjille annettaisiin mahdollisuus päättää, mitä muita aineita musiikin ja kuvataiteen lisäksi lukiossa voidaan tarjota. Muita taito- ja taideaineita voivat olla esimerkiksi kotitalous, käsityö tai tanssi. Selkeämmän muotoilun avulla kirjaus mahdollistaa myös lukiodiplomikurssien sisällyttämisen ainekorin sisälle.

3 yhtenäisten opintokokonaisuuksien luomiselle reaaliaineiden oppiainekoreihin ei ole perusteita ja että opintojen loppuvaiheeseen suunnitellut teemaopinnot ovat oikeampi tapa oppiainerajat ylittävien kokonaisuuksien muodostamiseen. yhtenäisen opintokokonaisuuden luominen matematiikan opintojen alkuun on perusteltua, mikäli sen avulla voidaan vähentää ennakkoluuloja esimerkiksi pitkän matematiikan opiskelua kohtaan ja siten kannustaa etenkin tyttöjä pitkän matematiikan opiskeluun. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä SDP:n eduskuntaryhmä ei pidä yhtäkään kolmesta työryhmän esitystä sellaisenaan hyväksyttävänä, vaan pyytää työryhmää lausuntokierroksen jälkeen kehittämään sellaisen lukion tuntijakoesityksen, joka pitää sisällään ryhmän mainitsemat parannusehdotukset. Eduskuntaryhmä katsoo valinnaisuuden ylikorostamisen johtavan liian aikaisin ja heikoin perustein tapahtuvaan urautumiseen, kyvyttömyyteen havaita asioiden monimutkaisia suhteita ja keskinäisriippuvuuksia sekä sitä kautta maailman yksipuoliseen ymmärtämiseen. Lukion uuden tuntijaon on vahvistettava yleissivistystä ja ihmisenä kasvua sekä painotettava opiskelijan jatko-opintojen kannalta keskeisiä taitoja. Nuorilla on oltava kansalaisen elämän kannalta keskeiset taidot. Historia ja yhteiskuntaoppi ovat avainaineita yhteiskunnallisten taitojen kannalta ja ne tukevat muiden oppiaineiden ymmärtämistä. Kielten monipuolinen opiskelu on mahdollistettava. Eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan uudenlaisiin, opiskelijalähtöisiin suorittamistapoihin tulee tarttua ennakkoluulottomasti. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on huolissaan tulevaisuuden toisen asteen koulutuksen yleissivistävyydestä, sivistyksellisestä tasa-arvosta ja oppilaiden jatkokoulutusvalmiuksista. Tulevaisuuden yhteiskunnan ja työelämän tarpeiden vastaamisen kannalta olisi kehitettävä lukion kykyä antaa oppilaille valmiuksia vastaamaan yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Lukion tuntijaon uudistamiseksi esitettyjen vaihtoehtoisten mallien yhteinen ongelma on tukeutuminen joko erittäin laajaan valinnaisuuteen yleissivistävyyden kustannuksella, tai laajaan yleissivistävyyteen valinnaisuuden kustannuksella. Malleissa ei ole onnistuttu rakentamaan sellaista valinnaisuuden ja yleissivistävyyden tasapainoa, jolla vastattaisiin lukiokoulutuksen nykyisiin puutteisiin. Mallit eivät myöskään luo riittävää pohjaa analyyttisten taitojen kehittämiseksi ja yhteiskunnallisten asioiden ymmärryksen parantamiseksi. Äärimmilleen vietäessä A ja B -mallien valinnaisuus kääntyy lukiokoulutuksen laatua vastaan. Pienissä lukioissa ei kaikkien oppiaineitten kursseille joka vuosi saada riittävästi opiskelijoita opetuksen toteuttamiseksi kun kurssit sitten aika ajoin voidaan toteuttaa, saattaa olla vaikeaa löytää kelpoisuuden omaavaa opettajaa pienemmillä paikkakunnilla ja oikeus laadukkaaseen opetukseen vaarantuu kun ylioppilastutkintoa yhä enenevässä määrin käytetään yliopistojen opiskelijavalinnoissa niin noistakin lukioista saattaa jatkossa olla vaikea päästä jatko-opintoihin. Tämä vaarantaa koulutuksen alueellisen tasa-arvon. Työryhmä ei ole ehdottanut lukiolain avaamista. Todellinen lukiopedagogiikan kehittäminen kuitenkin edellyttää muutoksia lakiin. Uskonnon opetus ei lukiotasolla ole enää nykyisessä, yhä monikulttuurisemmassa toimintaympäristössä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannattaa uskonnonopetuksen uudistamista kaikille yhteiseksi katsomusaineeksi, jossa yhdistyy uskontotieto, elämänkatsomus ja etiikka. Työryhmä esittää, että opiskelijalla tulisi olla jatko-opintojen ja työelämän kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot. Koska lukiolainen ei vielä opiskellessaan useinkaan tiedä, mille alalle

4 tulevaisuudessa aikoo, esitetty tuntijako kaventaisi mahdollisuuksia jatko-opintoihin ja sijoittumiseen työelämän eri sektoreille. Mikään työryhmän muistion malleista ei sovellu sellaisenaan sovellettavaksi. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä toteaa, että ehdotus tulee laatia uudelleen, ja lukiolaki on avattava toimivien tavoitteiden ja tuntijaon aikaansaamiseksi. Vihreä eduskuntaryhmä Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, ettei työryhmän ehdotuksia voi toteuttaa sellaisenaan. Valinnaisuutta ei pidä lisätä työryhmän ehdottamassa laajuudessa. Uskonnon ja terveystiedon lukiolaissa mainittu erityisasema tulee poistaa. Uskonto tulee korvata kaikille yhteisellä maailmankatsomustiedolla. Opintoja eheyttävien teemaopintojen sisältöjä tulee pohtia tarkemmin. Tutkivat, tiedon hankintaan ja jäsentämiseen tähtäävät opintokokonaisuudet ovat kannatettavia, mutta niiden sisältöä ja suhdetta varsinaisiin oppiaineisiin on syytä vielä tarkentaa. Tieto- ja viestintätekniikan opetusta lukiossa tulee kehittää nykyisestä. Ruotsalainen eduskuntaryhmä Svenska riksdagsgruppen understöder förslaget om att gymnasiestudiernas omfattning fortsättningsvis skulle vara 75 kurser utspridda på tre år, samt önskar understryka att gymnasieutbildningen även i fortsättningen ska vara en självständig utbildningsform med egna pedagogiska målsättningar och egen examen samt separat finansiering. Gymnasieutbildningen ska lägga grunden för högskolestudier, och bör utarbetas så att detta underlättas. Vi ser gärna ett större samarbete mellan gymnasier och yrkes- och vetenskapshögskolor. Timfördelningen bör utarbetas så, att det även i fortsättningen är möjligt att avlägga dubbelexamen från både gymnasium och yrkesskola. I enlighet med regeringsprogrammets skrivelser bör man säkra att utbildningen på andra stadiet är regionalt täckande. Svenska riksdagsgruppen anser att gymnasiets allmänbildande funktion är ytterst viktig. Svenska riksdagsgruppen vill påpeka att alltför mycket valfrihet kan verka negativt på gymnasiets allmänbildande funktion. De nya så kallade gemensamma studiehelheterna är ett bra instrument för att stödja allmänbildningen genom ämnesöverskridande kurser där komplexa fenomen som kräver en helhetssyn presenteras. Införandet av så kallade fenomenbaserade studier är ett bra sätt att presentera större helheter för gymnasiestuderandena. Även temastudierna är ett steg i rätt riktning. Trots att det är positivt med en något utökad valfrihet i gymnasiestudierna, får det inte ske för tidigt och inte på bekostnad av elevernas möjlighet att skapa sig en bred allmänbildning. Systemet måste byggas upp så, att eleverna har möjlighet att ändra sig vid behov. En ökad valfrihet understryker betydelsen av studiehandledningens roll. Man måste ta hänsyn till studiehandledningen vid uppgörandet av läroplanen, och det bör beaktas att det kommer att krävas ökade resurser för studiehandledning redan på grundskolenivå. Oberoende av vilken modell eller kombination av föreslagna modeller man går in för bör de gemensamma studiehelheterna ingå. Svenska riksdagsgruppen anser att det är mycket viktigt att dessa gemensamma helheter på bästa möjliga sätt stöder målsättningen med ämnesöverskridande helheter. Svenska riksdagsgruppen vill även understryka hur viktigt Utbildningsstyrelsens arbete med att utforma läroplanen kommer att vara, eftersom läroplanen kommer att vara avgörande för hur väl de gemensamma studierna och framförallt temastudierna förverkligas. Utbildningens riksomfattande mål (såsom kritiskt och kreativt tänkande, färdigheter att uttrycka sig och till växelverkan, matematiska och naturvetenskapliga färdigheter samt humanistisk- samhällsvetenskapliga färdigheter) är centrala i förslaget, eftersom dessa ligger som grund för läroplansarbetet på såväl nationell som kommunal nivå. Vi understöder samtliga mål i förslaget. Historia och samhällslära bör vara obligatoriska med tanke på strävan att öka allmänbildningen men även för att fostra aktiva medborgare som är

5 engagerade i och förstår grunden till vårt demokratiska samhälle. Det är otänkbart att man skulle kunna genomgå gymnasiet utan en enda kurs i historia och samhällslära. Riksdagsgruppen önskar även understryka behovet av att förnya inlärningsmiljön, både gällande undervisning och gällande lärande, för att gymnasiereformen ska lyckas. Detta innebär bland annat att man tar i bruk mångsidigare undervisningsmetoder och utnyttjar de digitala möjligheterna i större utsträckning. Svenska riksdagsgruppen anser att regeringen bör överväga hur man via timfördelningen kunde stärka språkkunskaperna i Finland och göra dem mångsidigare, dvs. så att gymnasiestuderande läser flera språk än modersmålet, det andra inhemska och ett främmande språk. Svenska riksdagsgruppen har inte beredskap att godkänna något av de presenterade alternativen för timfördelning (A, B eller C) som sådant, men anser att det finns element värda att utveckla i de olika alternativen. Ett fjärde alternativ, där allmänbildningen kvarstår men där de gemensamma studiehelheterna ingår är att föredra. Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto kannattaa lukion tuntijakoa koskevan ehdotuksen tavoitetta vahvistaa yleissivistystä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisen opiskelijan tulee saada riittävän laaja ja monipuolinen, eri oppiaineista koostuva tietojen ja taitojen kokonaisuus riippumatta missä päin maata opiskelija käy lukion. Yleissivistykseen kuuluvat äidinkielen ja kirjallisuuden, kielten sekä matematiikan lisäksi perustiedot ja taidot ja siten pakolliset kurssit luonnontieteellisistä aineista, humanistisyhteiskunnallisista aineista ja katsomuksellisista opinnoista sekä taide- ja taitoaineista sillä tavoin kuin ne on esitetty tuntijakovaihtoehdossa C. Taiteet ja kulttuuriperintö, jotka välittyvät taideaineiden opetuksen kautta ovat olennainen osa eurooppalaista yleissivistystä. Ehdotus liikunnan opetuksen lisäämisestä pakollisina opintoina yhden kurssin verran on kannatettava. Sen sijaan on välttämättömänä, että erityisen koulutustehtävän saaneiden urheilulukioiden toimintaedellytykset eivät heikenny uuden asetuksen myötä sallimalla oikeus poiketa tuntijakoa koskevista asetuksen pykälistä. Oikeusministeriö Oikeusministeriö pitää tärkeänä ehdotuksen tavoitetta vahvistaa yleissivistystä. Oikeusministeriön lausunnossa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, mikä vaihtoehdoista tukee tätä tavoitetta parhaiten. Sen sijaan oikeus ministeriö on huolissaan kielten osaamisen tason laskusta sekä siitä, antaako ehdotettu malli riittävästi tilaa kaikkia opiskelijoita koskevalle demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksiä. Yleistä Lukion tarkoituksena on valmentaa oppilaita jatko-opintoja varten. Tällöin yleissivistys on tärkeää. Valinnaisuuden lisääminen niin että jotkut tärkeinä pidetyt aineet, kuten historia, olisivat kokonaisuutena vapaaehtoisia, ei oikeusministeriön käsityksen mukaan tue yleissivistystä. Kielten opetus ja osaamistaso Ehdotuksen mukaan lukiossa korostuisivat tiedot, jotka jäsentyvät ja integroituvat osiksi laajempia kokonaisuuksia. Tietoon liittyviksi taidoiksi on mainittu kielelliset taidot. Suomalaisnuorten kieliosaaminen, muun kuin englanninkielen osalta on kuitenkin tilastojen valossa heikentynyt.

6 Sisätyömarkkinoille, varsinkaan julkiselle sektorille, ei näytä tällä hetkellä olevan tarjolla riittävästi ruotsinkielentaitoista työvoimaa. Toisen kotimaisen kielen asemaan ja opetuksen kokonaismäärään ei esityksen mukaan ehdoteta muutoksia. Oikeusministeriö pitää tärkeänä että kaikkien oppilaiden mahdollisuutta oppia toista kotimaista kieltä ei ainakaan heikennetä. Oikeusministeriö pitää kuitenkin huolestuttavana sitä että toisen kotimaisen ja muiden kielten osaamistason laskuun ei ole otettu kantaa, eikä tilanteen korjaamiseksi ole esitetty muutoksia. Huomiotta on myös jäänyt peruskoulun muuttunut tuntija ko kielten opiskelun osalta, ja sen vaikutukset lukio-opintoihin. Kieliopinnoissa vaadittavat perustiedot tulevat monelle yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen opiskelijalle yllätyksenä. Riittämättömät kieliopinnot lukio-opetuksessa heijastuvat tällä hetkellä korkeakoulujen kieliopintoihin ja työelämään. Kielellisten oikeuksien toteutumisessa kieliä osaava henkilökunta on keskiössä. Valtioneuvoston kielikertomuksessa kielilainsäädännön soveltamisesta 2013 ilmenee että kielellisten oikeuksien toteutumisessa on puutteita kaikilla hallinnonaloilla. Varsinkin terveyden ja sosiaalihuollon alalla puutteet ovat tietyillä alueilla vakavia. Kielten opiskelun kohdalla valinnaisuuden lisääminen on heikentänyt osaamista. Demokratia- ja ihmisoikeuksia koskeva opetus Oikeusministeriö pitää asetusehdotuksen 2 :n tavoitteita edistää elämän, ihmisoikeuksien, kestävän kehityksen, ympäristön ja kulttuurien monimuotoisuuden kunnioittamista hyvinä. Kun lisäksi koulutuksen pitäisi tukea opiskelijan tasapainoista henkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvua, edistää kaikessa oppilaitoksen toiminnassa aktiivisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ohjata opiskelijaa toimimaan demokraattisesti, vastuullisena ja aktiivisena osana paikallista, kansallista, eurooppalaista ja globaalia yhteisöä, voitaneen kuitenkin kysyä, pitäisikö näitä tavoitteita tukea myös kaikkia opiskelijoita koskevilla, pakollisilla oppisisällöillä. OKM on käynnistänyt toukokuussa 2014 valmistuvan selvityksen siitä, miten demokratian ja ihmisoikeuksien keskeisiä sisältöjä käsitellään yliopistojen ja ammatillisten opettaja korkeakoulujen opettajankoulutuksessa ja koulutukseen kuuluvassa harjoittelussa. Selvittäjien tehtävänä on myös arvioida, millaiset valmiudet tulevat opettajat saavat yliopistojen ja ammatillisten opettajakorkeakoulujen opettajankoulutuksessa demokratian ja ihmisoikeuksien keskeisten kysymysten käsittelyyn sekä tuottaa suosituksia demokratia - ja ihmisoikeuskysymyksien opetuksen ja opintojen kehittämiseksi opettajankoulutuksessa ja siihen kuuluvassa harjoittelussa. Selvittäjien mahdollisille suosituksille jää kovin vähän tilaa, jos humanistis-yhteiskunnallisten aineiden opinnoissa valinnaisuus viedään äärimmilleen. Esim. ihmisoikeuksien opetus jää jossain määrin tyhjän päälle ilman perustietoja toisesta maailmansodasta ja sen jälkeisistä kansainvälisen yhteisön sitoumuksista. Liikenne- ja viestintäministeriö Esityksessä korostetaan erityisesti tietoteknisen kehityksen vaikutusta ammattirakenteisiin ja osaamistarpeisiin seuraavien kahdenkymmen vuoden kuluessa. Käynnissä oleva muutos on kuitenkin nopeampi ja yhteiskunnan perusteita syvemmin murtava, joten myös opetuksen tulisi nopeammin sopeutua tähän murrokseen. Tuore tutkimus arvioi, että kolmasosa nykyisistä työpakoista häviää digitalisoitumisen myötä (Etla). Tarvittavat toimet koulutuksenuudistamiseksi ovat siten kiireisempiä kuin esitys antaa kuvan. Suomi on jäänyt jälkeen edistyneistä maista, jotka ovat ymmärtäneet digitalisoituvan koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän vaateet. Esimerkiksi Iso- Britanniassa toteutetun uudistuksen tavoite on, että oppilailla on peruskoulustavalmistuessaan hyvät taidot matematiikassa ja tietojenkäsittelyssä, joita yleisesti tarvitaan data-analyysiä vaativissa jatkoopinnoissa ja työelämässä sekä käytännössä sovellusten kehittämisessä sekä ohjelmistojen koodauksessa esimerkiksi ohjelmistojen ja laitteiden tasolla sekä logiikassa, jota tarvitaan algoritmien, ohjelmointikielen ja internetin arkkitehtuurien ymmärtämiseen.hallitus on myös asettanut tiukat vaatimukset opettajien koodaustaitojen kehittämiseksi sekä osaamisen jakamiseksi.

7 Lahjakkaita oppilaita myös kannustetaan stipendein hakeutumaan alan opettajiksi. Vastaavia toimia ja aikaan sidottuja tavoitteita tarvittaisiin kiireesti myös Suomessa. Valtakunnallisissa tavoitteissa korostetaan, että opiskelijalla on oltava hyvät tietoyhteiskuntataidot. Tiedonhankinnan, viestinnän ja mediaosaamisen lisäksi taitojen tulisi sisältää ymmärrys digitaalisen yhteiskunnan ja palvelujen rakentamisessa tarvittavista ohjelmointitaidoista. Esityksessä jää myös auki, miten näiden taitojen kehittäminen integroidaan opetukseen. Esityksessä todetaan yhtenä tavoitteena, että opiskelija saa yleissivistävän tiedon lisäksi muun muassa kieli-, viestintä- ja tietoteknisiä taitoja, joita tarvitaan sekä jatko-opintoihin että työllistymiseen ja työelämässä menestymiseen. Tietojen välistä eroa ei tule korostaa, sillä yleissivistävissä opinnoissa voidaan hyvin hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opintojen apuna. Tämä kuitenkin vaatii, että opettajilla olisi valmiuksia käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineissaan. Eri aineiden yhdistäminen kokonaisuuksiksi digitaalisten oppimisympäristöjen avulla toisi myös ratkaisua esityksessä todettuun ongelmaan siitä, että lukion opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen oppimistavoitteiden määrä on oppimisen kannalta liian laajaa ja pirstaleista. Tuntijaon määrityksen sijaan tulisi lukio-opetuksen kehittämistoimissa tarkastella uusia oppimisen malleja, joilla vaikutetaan oppilaan valmiuksiin hankkia ja käyttää tietoa eri osaamisalueilla. Digitalisoituvassa maailmassa tämä tarkoittaa tietoteknisten käyttö- ja sovellustaitojen lisäksi myös kykyä ymmärtää, tuottaa ja rakentaa itse digitaaliseen tietoon perustuvia ratkaisuja. Tämän takia ohjelmoinnin perusymmärrystä tarvitaan peruskoulusta lähtien myös lukio-opintoihin. Esitys nostaa esille sen, että kehitys edellyttää lukuisia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja sekä aktiivista kykyä ja halua vaikuttaa ja osallistua lähiyhteisön ja koko yhteiskunnan kehittämiseen. Digitaalinen yhteiskunta tarjoaa tähän aivan uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi digitaalisten julkisten tietoaineistojen avaaminen tarjoaa koulutukseen uusia sisältöjä tarkastella ja kehittää omia ratkaisuja yhteiskunnallisen tiedon pohjalta. Kokonaisuuksien hallintaan ja työelämävalmiuksiin tulee panostaa lukio-opetuksessa eli esityksen mukaisesti varmistaa myös sellaisten yleisten taitojen oppiminen, joita ei arvioida ylioppilastutkinnossa. Ratkaisut tällaisten taitojen sisällyttämiseksi opintoihin puuttuvat esityksestä. Esimerkiksi koulujen ja ympäröivän yhteiskunnan ja yritysten yhteistyöllä voisi kehittää tähän uusia toimintamalleja. lanteita kehittämällä esimerkiksi panostamalla tekemällä oppimiseen ei esityksessä tuoda kovinkaan esille. Yhtenä keinona voisi olla erilaiset verkkotutorialit ja työpajat, joissa opitaan itse tekemällä esimerkiksi ohjelmoinninalkeita ja logiikkaa (ks. CodeAcademy tai Rails Girls). Esityksessä todetaan oikein, että lukio-opinnoissa tulisi hyödyntää monipuolisesti opiskeluympäristöjä, jotka lisäisivät tieto- ja viestintäteknologian tuntemusta. Viestintäviraston aiemmin ylläpitämä tietoturvakoulu ja sitä tukeva kummitoiminta ovat hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta. Verkossa on hyödynnettävää opetusmateriaalia, joten kyse on siitä miten näitä mahdollisuuksia saadaan parhaiten sisällytettyä opetukseen. Esityksessä nostetaan kansainvälistymisen lisääntymisestä syntynyt tarve etenkin digiopetuksen antamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Tämä on hyvä huomio, johon käytännön toimia olisi suunnattava erityisesti kansainvälisesti korkeatasoisten opetussisältöjen käytön osalta. Vastavuoroisesti suomalaista opetusmateriaalia olisi kehitettävä kansainvälisten yhteyksien kautta. Oppimisesta varsin suuri osa tapahtuu jo opetuksen ulkopuolella esimerkiksi harrasteissa tai verkostoissa. Kannatettava ajatus esityksessä on se, että muulla hankittua osaamista tunnustetaan nykyistä paremmin. Esityksestä jäi kaipaamaan konkreettisia ideoita sen ajatuksen toteuttamiseen, että oppimista tapahtuisi koulun tilojen ulkopuolella. Työelämään tutustuminen on varmasti yksi reitti, mutta myös osaamisen tuomiseksi kouluun ympäröivästä yhteiskunnasta tulisi kehittää käytännön strategiaa. Esityksessä tuodaan tarpeellisesti esille tietoon liittyvien taitojen kehittämistarpeet, joista erityisesti mainitaan tiedon hankinta- ja hallintataidot, tietotekniset käyttöja soveltamistaidot sekä taitoa ilmaista itseänsä myös muilla kuin opetuskielellä. Tiedon käyttö ohjelmoinnissa ja analyyseissä sisältää useita tiedon hallinnan taitoja. Ohjelmointia voitaisiin tarkastella myös yhtenä valinnaisena kielenä niille, jotka haluavat kehittyä koodauksessa. Koulu digitaalisessa yhteiskunnassa vaatii myös toimivia infrastruktuureja kuten viestintäyhteyksiä ja

8 tiedon hallinnan ratkaisuja. Käynnissä oleva tiedon keräämiseen, jakamiseen ja käyttöön liittyvä tekninen, sosiaalinen ja taloudellinen kehitys mahdollistaa yhä tehokkaampien ratkaisujen käyttöönoton. Näihin koulua uudistaviin toimiin on myös osattava pitkäjänteisesti suunnata resursseja. Esityksessä todetaan, että Suomen menestyminen tulee jatkossakin perustumaan korkeatasoiseen osaamiseen ja uusiin innovaatioihin, jossa teknis-tieteellisellä osaamisella on edelleen keskeinen asema. Lukion on nyt uudistuttava kaikin keinoin ja nopeasti vastaamaan digitaalisen yhteiskunnan murrosta. Tiedon käsittelyn osaaminen tieto- ja viestintäteknisin keinoin on keskeinen menestystekijämme tulevaisuudessa, joka tulee näkyä myös opetuksessa. Liikenne- ja viestintäministeriössä on aloitettu tieliikennelainsäädännön uudistus, joka tulee koskemaan kaikkia liikkujia. Suomen ajokorttilainsäädäntö on uudistettu vuonna 2011 ja opetuslupaa koskevilta osin tarkistettu vuonna Liikenne- ja viestintäministeriö on viime vuonna asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida opetus- ja tutkintopohjaisen koulutuksen eroja ja mahdollisuuksia ajokoulutuksessa ja ammattipätevyysopetuksessa kansallisessa ja kansainvälisellä tasolla. Työryhmä ei tee säädösehdotuksia, vaan tässä vaiheessa kehittämisehdotuksia. Ajokoulutusta selvittävässä työryhmässä on opetus- ja kulttuuriministeriön edustus. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vuotiaille nuorille tapahtuu eniten henkilövahinkoja tieliikenteessä. Siksi liikenneturvallisuuden käsitteleminen on tärkeää lukiossa. Liikennesääntöjen hallinnan rinnalla nuoret tarvitsevat liikenteen sosiaalisten tilanteiden ja todellisten riskien tunnistamiseen liittyviä valmiuksia. Lukion opetussuunnitelmassa ja tutkintojen tavoitteissa tulisi määritellä ne tiedot ja taidot, joihin liikennekasvatuksella pyritään. Opetuksen tavoitteena pitäisi olla se, että nuoret ymmärtävät ja hallitsevat turvallisen liikennekäyttäytymisen taidot. Näitä taitoja voisi myös mitata ja asettaa taitotasolle tavoite. Ehdotuksessa on tärkeää se, että koulun ulkopuolella hankittua osaamista tunnustetaan nykyistä paremmin. Esimerkiksi autokoulun teoriaopetus voi olla osa lukion liikennekasvatuskurssia. Kannatettavaa olisi myös se, että autokoulun antaman ajokorttiopetuksen teoriaosan voisi suorittaa yhä useammin lukion soveltavana kurssina. Sisäasiainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän valmistelemaan ehdotuksia lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä lukiokoulutuksen tuntijaon uudistamiseksi. Lisäksi työryhmän tavoitteena oli arvioida ehdotusten taloudelliset ja muut vaikutukset. Lausunnot on pyydetty mennessä muodossa, jossa ne sisältävät myös lausuntoyhteenvedon, joka julkistetaan opetus ja kulttuuriministeriön lnternetsivulla. Sisäministeriö lausuu työryhmän ehdotuksista seuraavaa: Sisäministeriö pitää uudistusten yleistavoitteena olevaa yleissivistyksen vahvistamista sekä tavoitteita opiskelijoiden kasvamiseksi hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi oikein asetettuina. Sisäministeriön näkemyksen mukaan tavoite sisältää myös tietoisuuden perus- ja ihmisoikeuksista sekä oikeudesta yhdenvertaiseen kohteluun. Tavoitteiden toteutuminen tulee kuitenkin riippumaan paitsi opetuksen sisällöistä, myös oppilaitoksen toimintaa ohjaavista periaatteista ja sitoumuksista kuten oppilaitoskohtaisista yhdenvertaisuussuunnitelmista. Sisäministeriö on yhteistyössä oppilaitosten kanssa (mukaan lukien lukiot) valmistellut ja julkaisut oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelua koskevan oppaan ja muita tukimateriaaleja: "Oppia kaikille'', "Aito yhdenvertaisuus koulussa" ja "Selvitys syrjinnän vastaisen pedagogiikan keinoista ja käytännöistä"; Työryhmän selvityksen mukaan lukiokoulutukseen osallistuvien vieraskielisten opiskelijoiden määrä ei ole kasvanut merkittävästi, vaikka maahanmuuttajien määrät ovat vuosittain lisääntyneet. Sisäministeriön mielestä kehitys on huolestuttavaa ja keinoja sen muuttamiseksi tulisi etsiä valmistavan koulutuksen lisäksi esimerkiksi opintojen ohjausta kehittämällä ja ohjauksesta vastaavia kouluttamalla. Opintojen ohjaamiseen voi liittyä todellisten esteiden tunnistamisen lisäksi myös vieraskielisten opiskelijoiden kielitaitoon (esimerkiksi aksentti) ja etniseen alkuperään liittyviä stereotypioita, jotka vaikuttavat siihen, mihin suuntaan ohjausta viedään. Tavoitteena on,

9 että lukioissa opiskelevat oppisivat arvostamaan luonnon ja kulttuurien monimuotoisuutta ja, että heidän kulttuuri-identiteettiään ja kulttuurien tuntemustaan syvennettäisiin. Sisäministeriön käsityksen mukaan nykyisin käytössä olevat eri aineiden oppikirjat sisältävät melko vähän tietoa esimerkiksi kansallisista vähemmistöistä ja alkuperäiskansoista. Tutkimusten mukaan oppikirjoissa välittyy myös vanhoja stereotypioita maailman kansoista eri maissa ja maanosissa. Jotta tavoite voisi toteutua, tarvitaan opettajien aktiivisuutta tiedon hankkimisessa, itse valmisteltujen ja valmiiden sähköisten materiaalien hyödyntämistä, asennevaikuttamista ja täydennyskoulutusta. Työryhmä on valmistellut kolme vaihtoehtoista esitystä, joista vaihtoehto A sisältää eniten valinnan mahdollisuuksia opiskelijalle ja vaihtoehto C vähiten. Ottamatta kantaa vaihtoehtoihin tai esitettyyn tuntijakoon, sisäministeriö pitää tärkeänä, että opiskelijoiden yhdenvertaiset mahdollisuudet hakeutua toivomiinsa jatko-opintoihin lukion jälkeen toteutuvat, ja eri vähemmistöjä edustavat opiskelijat voivat osallistua niihin tai korvaaviin opintoihin tasavertaisesti. Tämä koskee myös opiskelijoita, joilla on liikunnallisia tai aistivammaan liittyviä rajoituksia. Tietoteknisen kehityksen korostaminen on perusteltua, kun pyritään ennakoimaan tulevaisuuden työelämän vaatimuksia; tässä yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon esteettömyys sekä opetussisällöissä että opetuksen järjestämistä ja arviointia helpottavissa sähköisissä järjestelmissä. Työryhmä on arvioinut esityksen taloudellisia ja muita vaikutuksia melko suppeasti. Sisäministeriön näkemyksen mukaan esityksen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi olisi erittäin perusteltua ottaen huomioon lukiokoulutuksen tavoitteet. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto lukiolain tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksista. Lausunnossa on otettu huomioon hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämisen näkökulmat. Lukiokoulutuksen tavoitteisiin tehdyt täsmennykset ovat oikeansuuntaisia. Näitä ovat taitojen korostaminen sekä maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tavoitteet. Nuorille annettavan opetuksen tuntijaon osalta STM kannattaa terveystiedon opiskelun laajuutta työryhmän esittämässä muodossa. Se mahdollistaa terveystiedon sisällyttämisen ylioppilaskirjoituksiin, mikä lisää aineen opiskelun intensiteettiä. Terveystiedon opiskelu mahdollistaa monenlaisten tietojen ja taitojen omaksumisen, jotka ovat opiskelijalle tärkeitä niin yksilönä kuin perheen, erilaisten yhteisöjen ja yhteiskunnan jäsenenä. Terveystiedon ryhmittely luonnontieteellisiin aineisiin ei kuitenkaan tee täyttä oikeutta terveystiedon tietoperustan monialaisuudelle. STM kannattaa yhden kurssin lisäystä liikuntaan ja liikunnan tuntien hajauttamista eri vuosille. Myös lukio-opinnoissa on tärkeä kannustaa liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan omaksumiseen ml kullekin sopivan liikkumismuodon löytyminen. Liikunnan opetuksen avulla on mahdollista saada valmiuksia ei vain omasta fyysisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen, vaan laajemmin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen. Riittävä liikunta tukee myös oppimista. Opinto-ohjaus on lukio-opinnoissa tärkeällä sijalla. Opinto-ohjauksen lisääminen yhden kurssin verran on kannatettavaa. Tässä yhteydessä on tärkeää varmistaa opintoohjaajien riittävä osaaminen. Myös teemaopinnot ovat oikean suuntainen ratkaisu, jonka avulla tuetaan nuorten mahdollisuuksia kehittää omia hallinta- ja vuorovaikutustaitoja. Mikäli näillä opinnoilla onnistutaan vahvistamaan yhteisöllisyyttä, voi sillä olla tärkeä merkitys muuten useimmiten luokattomissa lukio-opinnoissa. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävä lukiokoulutukseen valmistava koulutus on erityisen kannatettava. Näin tuetaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia suorittaa lukio-opinnot ja päästä sitä kautta jatko-opintoihin. Useat lukiokoulutuksen ainevalinnat ovat edelleen vahvasti sukupuolen mukaan jakautuneita, millä on suuri vaikutus korkeakoulutuksen segregaatioon sekä suomalaisen työelämän vahvaan

10 jakautumiseen nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Lukiokoulutuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa valmistelevan työryhmän muistion mukaan syventävien luonnontieteiden kurssien opiskelijoista naisia oli eniten biologiassa (62%) ja vähiten fysiikassa (26%). Muistiosta selviää, että segregaatiota on pystytty purkamaan erittäin hyvin pitkän matematiikan opiskelijoissa, joissa naisten osuus on noin 48 prosenttia. Ainevalintojen sukupuolittuneisuuteen on pyritty vaikuttamaan erilaisilla kehittämishankkeilla ja niiden tulokset ovat olleet rohkaisevia. Kehittämishankkeiden ja toimenpiteiden tuloksia tulee kuitenkin levittää ja hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Työryhmän muistiossa useiden oppiaineiden valintoja ei ole tarkasteltu sukupuolen mukaan. Esimerkiksi kieliaineiden ja taideaineiden tarkasteleminen sukupuolen mukaan on oleellista lukion tuntijakoa uudistettaessa. Tytöt opiskelevat poikia useammin vieraita kieliä ja uuden tuntijaon onkin tuettava ja rohkaistava myös poikia vieraiden kielten opiskeluun. STM on erityisen huolissaan siitä, jos taideaineiden pakollisten kurssien määrä vähenee oleellisesti. Tällöin on todennäköistä, että erityisesti pojat jättävät valitsematta niitä. Taideaineiden peruskäsitteiden tuntemus kuuluu yleissivistykseenja on tärkeää oppilaan luovuuden kehittymisessä. Vaikka kehittämishankkeilla pystytään purkamaan ainevalintojen sukupuolittunutta jakoa, ne eivät ole riittäviä. Segregaation purkaminen niin lukion ainevalinnoissa kuin työelämässäkin vaatii asian jatkuvaa tiedostamista sekä aktiivisia toimia sukupuolelle ei-tyypillisten valintojen tukemiseksi. Tämä on erityisen tärkeää, jos ainevalintojen valinnaisuutta lisätään lukiossa. Opinto-ohjaajien sukupuolitietoinen toiminta on keskeinen segregaation purkamisessa. STM pitää erityisen tärkeänä sukupuolisensitiivisten opetussisältöjen ja -menetelmien lisäämistä. Ainevalinnat vaikuttavat myös jatko-opintomahdollisuuksiin ja usealla oppilaalla jatko opiskelusuunnitelmat eivät ole selvillä lukiota aloitettaessa. Runsas valinnaisuus saattaa lisätä ainevalintojen sukupuolittuneisuutta ja näin korkeakoulutuksen ja työelämän segregaatiota entisestään. Työryhmän muistion tuntijakovaihtoehdoista A, B ja C tulisi tehtävä sukupuolivaikutusten arviointi. Jokaisen mallin kohdalla on arvioitava ainakin sitä, miten malli onnistuu segregaation purkamisessa tai vahvistaako se entisestään oppiainevalintojen sukupuolittuneisuutta. Oppiainevalinnat on saatava jokaisesta lukion oppiaineesta sukupuolen mukaan jaoteltuna usean vuoden ajalta, jotta valintojen kehitystä pystytään arvioimaan. Tuntijakovaihtoehtojen sukupuolivaikutusten arvioimisen pohjaksi löytyy myös tutkimustietoa tyttöjen ja poikien ainevalinnoista lukiossa. STM on huolissaan PISA arvioinnin tuloksista, joiden mukaan oppilaiden kotitaustan erot heijastuvat Suomessakin edelleen vahvasti oppimistuloksiin. Erityisen huolestuttavaa on, että kotitaustan vaikutus oppimistuloksiin on vahvistunut vuodesta Ilmiötä olisi tutkittava myös sukupuolen mukaan, sillä kotitausta saattaa vaikuttaa poikiin ja tyttöihin eri tavalla. Kotitaustan vaikutus ainevalintoihin lukiossa sekä lukioon pyrkiviin olisi myös arvioitava. Jokaisella lukiosta valmistuvalla tulee jatkossakin olla yhteinen yleissivistävä pohja. Tämän vuoksi mitään aivan keskeistä yleissivistävää oppisisältöä - kuten vaikkapa yhteiskuntaoppia - tule voida valita pois. Historian ja yhteiskunnan tunteminen on tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen kasvattamisen lähtökohta. Historian ja yhteiskunnan tunteminen antaa myös parhaat eväät rasismin ja vihapuheen vastustamiselle. Työryhmän muistion mukaan lukion teemaopinnot eheyttävät opetusta, vahvistavat opiskelijoiden yksittäistä oppiainetta laajempien kokonaisuuksien hallintaa ja lisäävät oppiaineiden välistä yhteistyötä. STM pitää hyvänä, että oppiaineiden välistä yhteistyötä lisätään ja painottaa, että teemaopinnoissa on hyvä mahdollisuus kehittää ja vahvistaa tasa arvo- ja yhdenvertaisuuskasvatusta sekä sukupuolisensitiivistä opetusta yli oppiainerajojen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että A-ja B -vaihtoehtojen mukainen, pakollisten kurssien huomattava vähentäminen ei ole oikean suuntainen ratkaisu, kun kyse on nimenomaan yleissivistävästä, monenlaisiin jatko-opintoihin valmiuksia antavasta koulutuksesta. Monet nuoret valitsevat lukion saadakseen aikaa vielä selvitellä tavoitteitaan, taipumuksiaan ja tulevaisuuden

11 suunnitelmiaan. Koska kaikki opiskelijat eivät tiedä, mille alalle tulevat pyrkimään, antaa liian suuri valinnaisuus mahdollisuuden tehdä myös myöhemmin huonoiksi osoittautuvia valintoja. Jonkun oppiaineen valitsematta jättäminen voi johtua esimerkiksi siitä, että aine on opiskelijalle täysin vieras ja siihen liitetään kielteisiä ennakkoluuloja tai oppiainetta pidetään vaikeana. Jatkoopintoihin haettaessa puutteet hakukohdealan pohjatiedoissa tai kokonaan puuttuva arvosana tietyssä aineessa voi muodostua esteeksi opiskelijaksiotolle tai ainakin heikentää sisäänpääsymahdollisuuksia. Etelä-Suomen aluehallintovirasto esittää pakollisten kurssien määrän säilyttämistä vähintäänkin C-vaihtoehdon mukaisena. Erityisen tärkeänä Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää historian opetuksen säilyttämistä kaikille pakollisena oppiaineena. Lisäksi aluehallintovirasto katsoo, että eri uskontoja ja elämänkatsomuksia tulisi lukiossa opettaa kaikille yhteisenä oppiaineena, esimerkiksi 'moraali ja etiikka' tai 'katsomusaineet -nimisenä. Opetukseen sisältyisi samalla äidinkieleen ja esiintymistaitoon liittyvä väittelytaidon ja argumentoinnin opetus, kun jokainen opiskelija joutuisi väittelemään jonkun uskonnon tai katsomuksen puolesta ja sitä vastaan. Opetuksella olisi sama tavoite kuin IB-lukioiden Theory of Knowledge -kurssilla, jolla opiskelijoita harjaannutetaan kriittiseen ajatteluun. Yhteisellä katsomusaineiden opetuksella ei olisi pyrkimyksenä tukahduttaa kenenkään omaa uskonnollista tai katsomuksellista vakaumusta. Aluehallintovirasto arvioi, että 'moraali ja etiikka' tai muulla tavalla nimetty kyseinen oppiaine lisäisi opiskelijoiden suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä erilailla ajattelevia ihmisiä kohtaan yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvassa yhteiskunnassa ja globalisoituvassa maailmassa. Aluehallintovirasto pitää yhtä pakollista kurssia ja kahta syventävää kurssia kyseisessä oppiaineessa riittävänä. Samoja teemoja sisältyy myös moniin muihin oppiaineisiin, mm. historiaan, yhteiskuntatietoon, filosofiaan ja psykologiaan. Työryhmän C-vaihtoehdon mukaisessa tuntijaossa uskonto tai elämänkatsomustieto - oppiaineesta tämän ehdotuksen mukaan säästyvä yksi syventävä kurssi voitaisiin lisätä äidinkielen ja kirjallisuuden syventäviin kursseihin, jolloin niiden määrä pysyisi nykyisellään. Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintoviraston mielestä tärkeintä tulevassa valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen tavoitteiksi ja tuntijaoksi on, että asetus loisi vahvat ja velvoittavat suuntaviivat laadukkaan, vetovoimaisen, tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja akateemisiin korkea-asteen opintoihin tähtäävän, alueellisesti saavutettavan ja yhdenvertaisen lukio-opetuksen kehittämiselle. Lukiokoulutus vaatii voimakasta menetelmällistä ja sisällöllistä uudistamista, jotta lukiokoulutuksen vetovoima kasvaisi ja jotta lukiokoulutus vastaisi nykyistä paremmin tulevaisuuden yhteiskunnan osaamistarpeisiin. Menetelmällisen ja sisällöllisen uudistamisen eetos on oltava vahvasti mukana myös heti asetuksen jälkeen alkavassa lukion OPS-uudistustyössä. Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen tavoitteiksi ja tuntijaoksi pitää tukea niin pienten kuin suurtenkin lukioiden opetuksen kustannustehokasta, tarkoituksenmukaista ja laadukasta järjestämistä. Se ei saa lyödä korville tai hankaloittaa minkään kokoisen lukioyksikön opetuksen järjestämistä tulevaisuudessa. Hallitus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat vahvasti sitoutuneet varmistamaan kaikille kansalaisille tasa-arvoiset ja saavutettavissa olevat koulutuspalvelut. Hallituksen rakennepoliittisen toimenpideohjelman (Valtioneuvosto 2013) mukaan toisen asteen järjestäjäverkkoa ollaan karsimassa. Kuitenkin on huolehdittava myös jatkossa lukiokoulutuksen alueellisesta saavutettavuudesta. Lukiokurssien kattavuuden varmistamiseksi on erityisesti tuettava video-, virtuaali- ja digitaalisen opetuksen kehittämistä. Itä-Suomen lukiokoulutuksen maantieteellinen saavutettavuus on 11 prosenttia Manner-Suomen keskiarvoa alhaisempi. 25 prosenttia 16-vuotiaista itäsuomalaisista asuu yli kymmenen kilometrin päässä lähimmästä lukiosta. On huolehdittava, että myös tulevaisuudessa jokaisella nuorella on mahdollisuus suorittaa lukioopintonsa kotoaan käsin. Kuntien yhdistyminen, rakennepoliittisen ohjelman aiheuttamat mahdolliset hallitsemattomat leikkaukset lukioverkkoon sekä julkisen liikenteen palvelujen jatkuva

12 väheneminen uhkaavat tätä tavoitetta. Lukiokoulutuksen järjestäjillä ei ole tarjota maksuttomia oppilasasuntoja päinvastoin kuin ammatillisilla koulutuksen järjestäjillä. Lukion tieto- ja viestintätekniikan ja tähän liittyvän pedagogiikan käytössä on otettava suuri harppaus. Digitaalisen opetuksen on realisoituva yhdenvertaisesti ja kattavasti kaikissa maan lukioissa, kaikkien opettajien kautta. Laadukkaan ja kustannustehokkaan lukio-opetuksen turvaaminen edellyttää tulevaisuudessa, että lukioiden on verkostoiduttava ja tehtävä yhdessä laatutyötä sekä luotava yhteisiä sähköisiä ja virtuaalisia oppimisympäristöjä. Oppilaan ja opintojen ohjaukseen tulee panostaa nykyistä enemmän. Valinnaisuuden lisääminen etenkin A- ja B-vaihtoehdoissa on hyvä asia, etenkin jos se johtaa siihen, että jatkossa keskitytään enemmän oppimiseen kuin opettamiseen. C-vaihtoehto turvaa parhaiten kaikkien oppiaineiden aseman, laajan yleissivistyksen sekä edelleen pätevien opettajien riittävyyden pienten kuntien perusopetuksen yläkoulu lukio -opetusyksiköissä.itä- Suomen aluehallintovirasto pitää kaikkia työryhmän tuntijakovaihtoehtoja toteuttamiskelpoisina eikä ota suoraan kantaa siihen, mikä näistä vaihtoehdoista on paras. Lapin aluehallintovirasto Keskeistä lukion kehittämisessä on työtapojen monipuolistaminen ja uudistaminen sekä oppimisympäristöjen kehittäminen ja pedagogiikka, ei kurssien määrä. Lapin aluehallintovirasto ei pidä näennäisen valinnaisuuden lisäämistä hyvänä ratkaisuna, koska se voi heikentää koulutuksellista ja alueellista tasa-arvoa. Opiskelijoiden oikeus laadukkaaseen opetukseen vaarantuu pienissä lukioissa, joissa laajaa valinnaisuutta ei voida tarjota. Opiskelijoiden kokonaisvaltaista kasvua ja hyvinvointia on tuettava lisäämällä opinto-ohjausta ja opiskelijahuollon resursseja. A- ja B-mallien valinnanvapaus voisi vaarantaa yleissivistyksen, jos lukion voisi läpäistä opiskelematta esimerkiksi historiaa, biologiaa, fysiikkaa ja filosofiaa. Valinnaisuus pakottaisi nuoret liian varhain tekemään tärkeitä tulevaisuutta koskevia valintoja. Myös yhteisöllisyys kärsisi yhteisten opintojen vähetessä. Opiskelun ja työelämän sukupuolittuminen saattaisi lisääntyä. Pienet aineet ehkä näivettyisivät ainakin pienissä lukioissa. Valinnanvapaus ei ole koulutuksen sisällössä itseisarvo, yleissivistys sen sijaan on. Nykylukiota on arvosteltu pirstaleiseksi, koska kaikki opiskelevat useita eri aineita. Se tuo kuitenkin laajaa yleissivistystä, kasvattaa ymmärrystä ja antaa välineitä tulevalle oman alan valinnalle. Lounais-Suomen aluehallintovirasto Lounais-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että työryhmän muistiossa esitetyissä toimenpideehdotuksissa on monipuolisesti ja kattavasti otettu huomioon lukiokoulutuksen kehittämistarpeet. Aluehallintovirasto yhtyy työryhmän näkemykseen kehittää lukiokoulutusta omana koulutusmuotonaan, jossa ensisijaisena tarkoituksena on antaa tarvittavia akateemisia valmiuksia yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin sekä työelämään. Työryhmä on perustellusti pohtinut lukiokoulutuksen yleissivistävää luonnetta tämän päivän osaamisen yhteiskunnan näkökulmasta korostaen tietojen ja taitojen kehittämistä läpi elämän. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan keskustelua yleissivistävän koulutuksen sisällöstä on syytä jatkaa työryhmän muistiossa esitettyjen näkemysten pohjalta ottaen kuitenkin huomioon, että tietojen ja taitojen kehittäminen edellyttää aina riittävän laajaa ja vahvaa tiedollista ja taidollista perustaa. Tämän vuoksi opintojen valinnaisuutta, jota sinänsä on pidettävä opiskelijan näkökulmasta positiivisena ratkaisuna, ei tule laajentaa niin, että yleissivistyksen tiedollinen ja taidollinen pohja jää liian yksipuoliseksi. Aluehallintovirasto pitää tärkeänä, että lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita suunnataan työryhmän esittämällä tavalla valmiuksien ja taitojen suuntaan. Tässä lukion pedagogiikka ja siihen sisältyvä opettajuuden muutos ovat avainasemassa, minkä vuoksi opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen tulee kiinnittää erityistä

13 huomiota. Opiskelijoiden mukaan ottaminen entistä vahvemmin koulujen toimintakulttuurin kehittämiseen tukee osaltaan myös pedagogiikan ja opettajuuden muutosta vuorovaikutteisempaan suuntaan. Osallisuus ja yhteisöllisyys linkittyvät kiinteästi lukion yleissivistävään perustehtävään. Opiskelijoiden yksilöllisten oppimistapojen ja mahdollisten oppimisvaikeuksien näkökulmasta on tärkeää, että työryhmän ehdotuksissa on kiinnitetty huomiota opinto-ohjauksen ja erityisen tuen merkitykseen. Aluehallintovirasto on oikeusturvatehtäviä hoitaessaan todennut lukiolaisten oikeuksissa tältä osin puutteita ja opiskelijoiden välistä eriarvoisuutta. Työryhmän ehdotuksia opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden ja erityisen tuen osalta voidaan siten pitää hyvin perusteltuina. Yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen on kuitenkin osa hyvää pedagogiikkaa ja opettajuutta, joten opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden ja erityisen tuen tarve tulee ottaa huomioon myös opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan työryhmän ehdotukset kokonaisuudessaan antavat hyvä pohjan lukiokoulutuksen kehittämiseen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto - Lukiokoulutusta olisi tullut pohtia enemmän osana toisen asteen koulutuksen kokonaisuutta. Nyt on esim. eettisen kasvatuksen ja uskontokasvatuksen pakollisuudessa päädytty saman kouluasteen yleissivistävän palkin ja ammatillisen palkin osalta erilaisiin ratkaisuihin: lukiossa uskonto/elämänkatsomustieto pakollista, kun ammatillisessa koulutuksessa etiikka valinnaista. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kannattaa pakollisuutta. - Syvällinen suuntautuminen ja liian suuri mahdollisuus yleissivistävien aineiden poisvalintaan jo lukiossa kaventaa yleissivistystä ja rajoittaa opiskelijan todellisia opintopolkuvaihtoehtoja seuraavalla kouluasteella. Liian suuri valinnaisuus tuo epävakautta opettajanvirkojen ylläpitämiseen ja opetuksen tarjontaan, mikä puolestaan heikentää yhteisiin opettajanvirkoihin perustuvia mahdollisuuksia ylläpitää pieniä yläkouluja. Siksi lukion tuntijako tulisi rakentaa C-vaihtoehdon pohjalle. - Ammatillisissa oppilaitoksissa saatujen hyvien kokemusten työelämäyhteistyöstä tulee johtaa myös lukioiden työelämäyhteyksien ponnekkaaseen kehittämiseen. - Yhteiskunnan turvallisuuteen ja kriisinhallintaan liittyvien asioiden opettamisen tulee sisältyä lukion opetussuunnitelman valtakunnallisiin perusteisiin - Joustavampien opintopolkujen rakentamisen mahdollisuudelle tulee saada uskottavuutta. - Yhdistelmätutkintojen suorittamisen tulee olla edelleen mahdollista ja sen tulee olla myönteinen tekijä yhteisvalinnassa. - Sukupuolten tasa-arvon tavoite mukaan opetussuunnitelman perusteisiin. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Työryhmän esityksessä on lähdetty siitä, että lukiokoulutuksen perus mitoitus säilyy ennallaan, eli on kestoltaan kolme vuotta ja laajuudeltaan 75 kurssia. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pitää tätä kannatettavana lähtökohtana. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston korostaa, että opiskelijoiden yleissivistys jatkokoulutusta ja työelämää varten tulee taata lukio koulutuksessa laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Esityksessä valin naisuus merkitsee sitä, että opiskelija voi suuntautua vahvasti joko luonnontieteellisiin tai humanistisiin oppiaineisiin sulkematta kuitenkaan valintoina pois toinen toisiaan. Niinpä kaikissa esitetyissä tuntijakovaihtoehdoissa (A- C) yleissivistys on keskiössä ja se varmistetaan pakollisilla kursseilla sekä niihin sisältyvillä opintokokonaisuuksilla, eheyttämistä korostavilla teemaopinnoilla sekä syventävillä valtakunnallisilla kursseilla. Lisäksi opiskelijoiden oppimista syvennetään koulutuksen järjestäjän päättämillä syventävillä kursseilla sekä omassa opetussuunnitelmassaan päättämillään soveltavilla kursseilla. Keskeistä tuntijaosta

14 päätettäessä on ratkaista pakollisten ja valinnaisten kurssien määrän sekä oppiainesisältöjen jakautuminen. Lisääntyvä valinnaisuus on tervetullutta motivoivana tekijänä sekä nuorten itseohjautuvuutta tukevana mallina. Se kuitenkin lisää kustannuksia pienissä ja keskisuurissa lukioissa. Pohjois-Suomen lukioista useat edustavat juuri tätä kokoluokkaa, joten ko. alueen kannalta valinnaisuuden merkittävää lisäämistä on kannatettava maltillisesti. Esitetyistä tuntijakomalleista A-vaihtoehdossa valinnaisuus on suurinta, B-vaihtoehdossa seuraavaksi suurinta ja C-vaihtoehdossa pienintä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että lukio-opiskelijoille on oleellista taata riittävästi opintojenohjausta etenkin, kun valinnaisuus näyttää lisääntyvän joka tapauksessa. Tämä on huomioitu esityksessä hyvin ehdottamalla opinto-ohjauksen määrän lisäämistä pakollisina opintoina yhden kurssin verran. Yleissivistyksen takaaminen sekä riittävä valinnaisuus ja joustavuus on varmistettu esityksen sisältämissä kaikissa vaihtoehdoissa (A- C), joten Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ei voi yksiselitteisesti ottaa vahvaa kantaa vain yhden vaihtoehdon puolesta. Helsingin kaupunki Työryhmän keskeiset ehdotukset lukiokoulutuksen tavoitteiksi jatko-opintoihin valmentamisesta, yleissivistyksen vahvistamisesta ja opiskelijan kasvamisesta hyväksi, sivistyneeksi ja tasapainoiseksi yhteiskunnan jäseneksi ovat kannatettavia ja oikeansuuntaisia. Työryhmä on tunnistanut yhteiskunnan ja työelämän merkittäviä tulevaisuuden muutoksia Suomessa ja globaalisti sekä pyrkinyt ottamaan niitä huomioon lukiokoulutuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisessa. Helsingin kaupunki pitää keskeisenä lukiokoulutusta uudistettaessa yleissivistyksen vahvistamista. On hyvä, että ehdotuksessa painotetaan asioiden ymmärtämistä, niiden liittymistä kokonaisuuksiin ja teoreettisen tiedon soveltamista käytäntöön. Taitojen harjoittelemisen pitäisi olla osa kaikkien aineiden sisältöjä, jolloin teemaopinnoissa mahdollistuu syvällisemmin tietojen ja taitojen soveltaminen. Malli C takaa parhaiten opintojen monipuolisuuden. Se antaa opiskelijalle mahdollisuuksia tutustua kaikkiin oppiaineisiin ja ohjaa heidän tulevia aine- ja kurssivalintojaan. Lukiokoulutusta uudistettaessa olisi ollut tärkeää pohtia lukiolain muuttamista ja purkaa uskonnon ja terveystiedon erityisasema. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä erityistehtävälukioiden säilyttämistä. Ehdotuksessa erityistehtävälukioiden asema jää epäselväksi. Ehdotuksessa asetukseksi mainitaan erityisen koulutustehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän antamaa koulutusta koskeva erityissäännös. Toisaalta ehdotuksen johdanto-osassa todetaan, että lukion tuntijaon muuttuminen valinnaisemmaksi vähentää perusteita erityisen koulutustehtävän myöntämiseen. Helsingin kaupunki toteaa, että mikään esitetyistä tuntijakovaihtoehdoista ei sisällä siinä määrin valinnaisuutta, että se poistaisi erityisen koulutustehtävän saaneiden lukioiden tarvetta Suomessa. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Helsingin ranskalais-suomalainen koulu pitää opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän ehdotusta lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta yleisiltä osiltaan onnistuneena ja hyvänä uudistuksena. Esitys nostaa lukiokoulutuksen keskeiseksi tavoitteeksi yleissivistyksen vahvistamisen ja opiskelijoiden valmentamisen korkeakouluopintoihin, tulevaisuuden työelämän ja yhteiskunnan vaatimuksiin ja haasteisiin. Tavoitteet on konkretisoitu määrittelemällä tulevaisuudessa tarvittavat tiedot ja taidot, jotka edellyttävät uudenlaista oppimista ja jotka antavat opiskelijalle entistä aktiivisemman ja vastuullisemman roolin omassa oppimisessaan ja kehittymisessään. Ehdotus sisältää joustavammat opintopolut ja joustavammat opintojärjestelyt, jotka mahdollistavat nykyistä paremmin opiskelun luokkahuoneen ja koulun ulkopuolella. Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävä lukiokoulutukseen valmista koulutus on erittäin hyvä ja tarpeellinen uudistus. Sillä lisätään koulutuksellista tasa-arvoa ja varmistetaan se, että yhä

15 useampi maahanmuuttaja ja vieraskielinen nuori voi aloittaa lukio-opinnot ja menestyä niissä. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu on ranskan kielen ja ranskankielisen kulttuurin opetuksen erityistehtävän saanut valtion kielikoulu. Koulussa on esiopetuksen ja perusopetuksen luokat sekä lukio. Erityisen koulutustehtävän saaneena Helsingin ranskalais-suomalainen koulu on voinut lukiokoulutuksen järjestämisessä poiketa tuntijakoasetuksessa eri oppilaineisiin, oppiaineryhmiin ja opiskelijanohjaukseen osoitetuista tuntimääristä. Helsingin ranskalais-suomalaisella koululla on valtion kouluna valtakunnallinen tehtävä ranskan kielen ja ranskankielisen kulttuurin tukemisessa ja vahvistamisessa.koulun lukio on luonnollinen jatkumo oppilaiden opintopolulle esiopetuksen ja perusopetuksen jälkeen. Toisena valtion kielikouluna suomalais-venäläinen koulu toteuttaa venäjän kielen ja venäjänkielisen kulttuurin osalta samaa tehtävää kuin Helsingin ranskalais-suomalainen koulu. Laaja kielitaito ja erityisesti ns. harvinaisten kielten taito on oleellinen osa tulevaisuuden osaamista. Sen tavoitteen toteuttamiseksi valtion kielikoulujen rooli ja niiden erityistehtävä on tulevaisuudessakin erittäin tärkeä. Valtion kielikoulujen lukiot antavat opiskelijoilleen valmiuksia tulevaisuuden opintoihin ja työelämään myös laajan kielitaidon osalta, erityisesti niiden kielten osalta, joiden opiskelu Suomen kouluissa on huomattavasti vähentynyt viime vuosina. Joensuu Kiitämme lausuntopyynnöstänne. Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus esittää huomioinaan tuntijakotyöryhmän työstä seuraavaa: - - Lähdettävä liikkeelle lukion tehtävän määrittelystä ja kehitettävä koulutusta sen pohjalta. - - Kielten opiskelu tehtävä houkuttelevammaksi kansallisen sivistysvarannon - kehittämiseksi. - - Hyvä, että perehdytään laajoihin kokonaisuuksiin, joiden sisällä tehdään valintoja. - - Voisiko yleissivistävyyden varmistaa siten, että ensimmäisenä vuonna olisi - laajempi tarjonta eri aineiden peruskursseja, myös tvt :n perusvalmiudet on varmistettava viimeistään lukion alussa järjestettävällä yhteisellä kurssilla. - Matematiikan yhteinen ensimmäinen kurssi on hyvä. Järvenpää - Valtakunnallisen tuntijaon tulee olla koulutuksen järjestäjän näkökulmasta kokonaistaloudellisesti neutraali vaihtoehto. - Lukion päättökokeiden ja ylioppilastutkinnon sekä jatko-opintojen valintaperusteiden uudistamisessa tulee huomioida muutokset lukiokoulutuksen tavoitteissa ja tuntijaossa. - Tuntijakouudistuksessa tulisi hyödyntää esitettyä paremmin jo saatuja kokemuksia erityisen koulutustehtävän saaneiden lukioiden tuntijaosta. Valtakunnallisen tuntijaon tulee olla sen verran väljä, että poistuu tarve erityisen koulu tehtävän saaneiden lukioiden tuntijakoon. - Esitetyistä malleista mikään ei ole sellaisinaan kannatettava. - Yleissivistys tulee turvata tarkkaan harkituilla pakollisilla oppiainekohtaisilla kursseilla, jotka painottuisivat ensimmäiseen opiskeluvuoteen. Kahtena seuraavana opiskeluvuonna valtakunnallisen tuntijaon väljyyttä ja opiskelijoiden valinnaisuutta tulee lisätä, jotta opiskelijoilla olisi paremmat edellytykset suunnata opintoja urasuunnitelmiensa mukaan. - Valinnaisuutta voidaan lisätä esimerkiksi lieventämällä ylioppilastutkinnon ainesidonnaisuutta, väljentämällä kielten tuntijakoa ja valtakunnallisten syventävien

16 kurssien pakollisuutta reaaliaineissa sekä muodostamalla ilmiöpohjaisia opintokokonaisuuksia. - Opiskelijoiden siirtymistä jatko-opintoihin ja yksilöllistä urasuunnittelua voidaan tukea suuntaamalla opinto-ohjauksen lisäresursseja henkilökohtaiseen ohjaukseen. Kiteen kaupunki Kiteen kaupunki esittää tiivistäen seuraavaa: 1. Työryhmän ehdotukset ovat kannatettavia. 2. Yleisissä tavoitteissa on vahvistettava kansainvälistymisen osuutta. 3. Tuntijakomalleista malli A on tarkoituksenmukaisin ja lukiokoulutuksen uudistamistarpeisiin parhaiten vastaava. 4. Asetuksen mukaisten opetussuunnitelmien käyttöönoton takarajan siirtämistä vuodella eteenpäin syksyyn 2017 on syytä harkita vakavasti. Kolarin kunta Vaikuttaa siltä, että esitetyn ehdotuksen kaikki kolme vaihtoehtoista korimallia (A,B,C) korostavat valinnaisuutta eri oppiaineiden välillä niin vahvasti, että ne vaarantaisivat laaja-alaisen yleissivistyksen heikentämällä erityisesti reaaliaineiden asemaa. Laajojen kokonaisuuksien hallinta ja opetuksen eheyttäminen ovat kyllä tavoitteina hyviä, mutta työryhmän ehdotus lukion tuntijaoksi ei näyttäisi johtavan näihin tavoitteisiin. Historian ja yhteiskuntatiedon samoin kuin psykologian ja katsomusaineiden merkitys yleissivistykselle on kiistaton, eivätkä yhteiset opintokokonaisuudet riitä turvaamaan laaja-alaisen yleissivistyksen saavuttamista. Globaali maailma vaatii entistä enemmän eettisiä ja moraalisia valmiuksia, entistä enemmän yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja ja maailman ymmärtämistä nyky-yhteiskunnan tietotulvassa. Jos yksittäisen oppiaineen perustiedot ovat hatarat, kokonaisuuksien luominen yli oppiainerajojen ei kovin helposti onnistu. Sama pätee myös luonnontieteellisiin opintoihin (biologia, maantiede, fysiikka, kemia). On myös aiheellista kysyä, johtavatko ns. teemaopinnot laajempien kokonaisuuksien hallintaan. Opetuksen järjestäminen pienissä lukioissa, kuten pohjoisen Kolarin lukio (n opiskelijaa), voi ylimitoitetun valinnaisuuden vuoksi olla suhteettoman haastavaa. Erityisesti harvaan asutuilla seuduilla pienten lukioiden tasa-arvoisen kilpailukyvyn takaaminen on tärkeä tavoite koulutuksen saavutettavuuden kannalta. Lukion tuntijaon ja opetussuunnitelmien perusteiden tulisi olla sellaisia, että ne ovat sovellettavissa kaiken kokoisiin oppilaitoksiin. Jatko-opintokelpoisuuden takaaminen Tuntijako olisi suunniteltava palvelemaan jatko-opintoja nykyistä huomattavasti paremmin. Lukioikäisen nuoren ikävaihe huomioiden liian kapea-alaiset valinnat lukio-opinnoissa saattavat ratkaisevasti kaventaa opiskelijan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kouvolan kaupunki Kouvolan kaupungin näkemyksen mukaan valinnaisuuden lisääminen on lukiokoulutuksen yleisen kehittämisen kannalta välttämätöntä, mutta siinä on huomioitava useita reunaehtoja. Valinnaisuuden lisääminen edellyttää opinto-ohjauksen vahvistamista lukioissa. Mm. opiskelijoiden valintojen vuosittaisen vaihtelun ja osittain myös sattumanvaraisuuden vuoksi pätevien opettajien saatavuus, pysyvyys ja riittävien opetustuntien kertyminen tulee lisäksi koulutuksen järjestäjälle

17 haasteelliseksi. Tämä puolestaan edellyttänee resurssien kohdentamista selvästi nykyistä vahvempiin lukioyksiköihin. Lukiokoulutuksen valtakunnallisen rahoituksen sekä myös koulutuksen järjestäjien taloudellisten mahdollisuuksien kiristyminen tulevina vuosina tulee väistämättä heijastumaan myös yksittäisten ja erityisesti pienten lukioiden resursointiin. Näiden osalta tämä tulee merkitsemään sitä, että kaikkia valtakunnallisia kursseja ei enää lähiopetuksena pystytä järjestämään, joka heikentää samalla suoraan opiskelijoiden oikeusturvaa. Valtioneuvoston päättäessä tuntijaosta tämä tulee tiedostaa ja hyväksyä se, että talouden reunaehtojen lisäksi myös valinnaisuuden lisääminen tulee karsimaan tulevaisuuden lukioverkkoa ja heikentämän lukiokoulutuspalvelujen alueellista saavutettavuutta nykyisestä. Kristinestad Allmänt taget kan konstateras att arbetsgruppen i sitt förslag beaktat både behovet att stärka allmänbildningen och samhällets och arbetslivets framtida kunskapsbehov. I förslaget betonas särskilt kritiskt och kreativt tänkande, språkkunskaper och kommunikativa färdigheter, förmåga till dialog och uttrycksförmåga, vilket är positivt. Inga ändringar i timantalet för matematik och språk föresläs. Arbetsgruppen konstaterar att förslagen fungerar optimalt i läroanstalter som är tillräckligt Stora, har ett kursutbud som innehåller nätverk med andra anordnare av gymnasieutbildning och andra former av utbildning och som samarbetar med arbets- och näringslivet i regionen. Arbetsgruppen konstateraratt förnyelserna även kräver en modernisering av inlärningsmiljön som beaktar en diversifiering av undervisningsmetoderna, utnyttjande av digitala tillvaratas och internationell samverkan. Arbetsgruppens förslag skulle ha en lätt kostnadssänkande effekt, men minskningen skulle dock inte vara betydande ur totalekonomisk synvinkel. Med beaktande av ovanstående kan konstateras att det intensiva samarbetet mellan gymnasierna i Kristinestad, den aktiva företagsfostran (redan på de lägre stadierna), förnyandet av undervisningsmaterialet samt de internationella kontakterna följer arbetsgruppens förslag. Utlåtande angående förslagen till ny timfördelning for gymnasieundervisningen. Rektorerna Kulonpää och Rissanen avger med följande motiveringar som sitt utlåtande angående förslagen till ny timfördelning att alternativ C är att föredra. Alternativ C innebär att gymnasiets ställning som en allmänbildande skola tryggas. Eftersom de små gymnasierna ofta har gemensamma lärare med grundläggande utbildningen garanterar detta alternativ också tillgängen på behöriga lärare inom den grundläggande utbildningen. Att alla ämnen har minst en obligatorisk kurs innebär att de studerande inte redan vid inledandet av sina gymnasiestudier tvingas välja sin lärokurs d.v.s. de ämnen de har för avsikt att studera. Speciellt i ämnen som inte undervisas inom dengrundläggande utbildningen (filosofi, psykologi) är det viktigt med en obligatorisk kurs så att de studerande vet vad de kan välja. Då de studerande bekantar sig med samtliga ämnen får de en bättre bild av vad gymnasiet erbjuder, vilket också underlättar när de skall välja kurser på fördjupad nivå. När samtliga ämnen likställs försvinner diskussionen om vad den studerande bör lära sig och vilken kunskap som är nödvändig. Eftersom ingen med säkerhet kan förutspå vad man i framtiden bör veta och kunna (yrken försvinner och nya kommer istället), är det bra att de studerande får en allmänbildande bas att stå på. Kuopion kaupunki Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Kuopion kaupungilta lausuntoa esityksestä lukiokoulutuksen yleisiksi tavoitteiksi ja lukion tuntijaoksi. Lausuntoa varten lukioiden rehtoreilta on pyydetty kannanotot esitykseen. Esityksen keskeiset tavoitteet ovat jatko-opintokelpoisuus, yleissivistyksen vahvistaminen, mahdollisuus rakentaa joustavia opintopolkuja sekä erilaisten ajatteluun ja vuoro vaikutukseen liittyvien taitojen korostuminen. Esityksen mukaan lukiokoulutuksen tavoitteena on myös päästä "pirstaleisuudesta" laajempien, oppiainerajoja

18 ylittävien kokonaisuuksien hallintaan. Yllä mainitut tavoitteet ovat kaikki hyvin kannatettavia ja nuoren elämän ja hänen tulevaisuutensa kannalta merkittäviä tavoitteita. Työryhmä on valmistellut vaihtoehdot A, B ja C ehdotuksiksi lukion tuntijaoksi. Ehdotetut vaihtoehdot mahdollistavat laajan pohdinnan ja jatkokeskustelun ja kuten on odotettavissa, kaikille löytyy kannattajansa riippumatta lausuntoa antavan yhteisön koosta. Yhteiset opintokokonaisuudet ja teemaopinnot ovat hyvä askel kohti opintojen eheyttä mistä edellyttäen, että niitä opetussuunnitelman perusteissa ohjataan enemmän ja tarkemmin kuin aiemmassa opetussuunnitelmauudistuksessa tulleita aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuuksien kanssa tehtiin paljon työtä kunta- ja koulukohtaisessa suunnittelussa, mutta niiden todellinen arvo jäi vähäiseksi, vaikka niillä varmaankin oli ainakin osittain sama tavoite kuin tämän uudistuksen opintokokonaisuuksilla ja teemaopinnoilla. Matematiikan opintojen aloittaminen kaikille yhteisellä opintokokonaisuudella on hyvä asia. Liian moni nuori arvioi matemaattista osaamistaan lukiokoulutukseen hakeutuessa perustein, jotka eivät ole realistisia. Yhteinen opintokokonaisuus saattaa hälventää ennakkokäsityksiä ja vaikuttaa positiivisesti myös pitkän matematiikan valintoihin. Uskonnon/ elämänkatsomustiedon ja terveystiedon pakollisuus sillä perusteella, että ne ovat nykyisessä lukiolaissa ja lukiolakia ei haluta muuttaa, tuntuu ontuvalta. Lukion opetussuunnitelma- ja tuntijakouudistus suuntaavat koulutusta pitkälle tulevaisuuteen ja linjauksille tulisi olla vankat, asetettuja tavoitteita tukevat perusteet. Muilta osin yksittäisen aineen kurssimäärän väheneminen tai kasvaminen ei ole merkittävä kokonaisuuden kannalta. Vaihtoehto C vaikuttaa eniten nykyisen tuntijaon kaltaiselta siltä osin, että se säilyttää jokaisen aineen pakollisena ja samalla se säilyttää lukio-opintojen "pirstaleisuuden. Yleissivistyksen vahvistamisen näkökulmasta yksi kurssi yhtä yksittäistä oppiainetta ilman integraatiota muihin oppiaineisiin ei ole merkityksellinen. C vaihtoehdon etu koulutyön järjestämisen kannalta on se, että se tukee lukioiden nykyistä virkarakennetta. Vaihtoehdot Aja B ovat "rohkeampia" ja mahdollistavat lukiokoulutuksen uudistumisen paremmin kuin vaihtoehto C ja ne tukevat myös toimintamme keskiössä oleva opiskelijan mahdollisuuksia joustavien opintopolkujen rakentamista. Ehdotuksessa pohditaan myös erityisen tehtävän saaneiden lukioiden tulevaisuutta (pois lukien IB-lukiot), mikäli valinnaisuus lisääntyisi ja näin mahdollistaisi edellä mainitun mukaisesti joustavien opintopolkujen rakentamisen. Erityisen tehtävän lukioihin on pitkällä aikavälillä kehittynyt nuorelle joustava opintopolku, jossa yhdistyvät vankat lukio-opinnot ja erityiskiinnostuneisuus johonkin erityisalaan. Samoin erityisen tehtävän lukioihin on kehittynyt osaava henkilöstö ja rakenne, jotka yhdessä mahdollistavat lukiokoulutuksen ja harrastuneisuuden yhdistämisen ja tukevat nuoren etenemistä jatko -opintoihin. Erityisen tehtävän lukioiden nykyinen käytäntö, jossa opiskelijan on valittava kaksi toista 12 erityisen tehtävän kurssia ja vastaavasti hän voi jättää pois kahdeksan kurssia, tulee säilyttää nykyisessä muodossa. Lainsäädäntö edellyttää yhteistyötä toisen asteen koulutuksessa. Myös uudistuneessa lukiossa yhteistyö lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kesken on turvattava. Esityksen mukaan uudistuksen taloudelliset vaikutukset eivät ole merkittäviä; lisä velvoitteita kunnille ei näyttäisi tulevan - päinvastoin ehdotuksilla olisi lievä kustannuksia alentava vaikutus. Tämä on erityisen tärkeää tämän päivän kuntataloudelle. Lappeenranta Lukiokoulutuksen tuntijakoa ja rakennetta on tarpeen muuttaa. Asetusluonnoksen 2-5 :ssä määritellyt tavoitteet vastaavat näkemystä tulevaisuuden yleissivistyksestä. Oppimaan oppimisen ja työskentelytaitoihin sisältyvät tavoitteellisen työskentelyn, sinnikkyyden ja vastoinkäymisistä selviytymisen taidot tulisi kirjoittaa auki asetukseen. Asetusluonnoksen 4-5 "tulee" -ilmaisut voidaan poistaa ja muuttaa teksti aktiivimuotoon. Työryhmän ehdotuksista vaihtoehdot Aja B antavat parhaat mahdollisuudet eheyttää ainejakoista opetusta ja lisätä opiskelijan kykyä hahmottaa kokonaisuuksia ja ymmärtää ilmiöitä. Lukiolakia olisi tarpeen muuttaa eräiltä kohdin, mutta suunniteltua tuntijaon muutosaikataulua ei tule vaarantaa.

19 Oulunkylän yhteiskoulu Työryhmän ehdotuksen mukaan tuntijakouudistuksen tavoitteina on vahvistaa lukio-opiskelijoiden yleissivistystä ja valmentaa heidät jatko-opintoihin. Erityisesti malleissa A ja B on kuitenkin lisätty lukion tuntijakoon valinnaisuutta niin paljon, että se vaarantaa näiden tavoitteiden toteutumisen. Yleissivistyksen pohjana on oltava monipuolinen oppiainevalikoima ja riittävä määrä eri oppiaineiden pakollisia peruskursseja. Valinnaisuuden lisääminen siirtäisi vastuun yleissivistyksen määrittelystä opetusviranomaisilta lukiolaisille itselleen. Lukiokoulutuksen vasta aloittaneella nuorella ei kuitenkaan ole vielä sellaisia tietoja ja taitoja, joiden turvin hän osaisi määritellä tarvitsemansa yleissivistyksen laatua tai laajuutta. Pakollisten peruskurssien puuttuessa olisi nuoren opiskelijan omalla arvostelukyvyllä sekä huoltajilta saadulla tuella aiempaa suurempi merkitys valintoja tehtäessä. Vaarana on, että valinnaisuuden lisääminen johtaa eriarvoisuuden kasvuun lukiokoulutuksessa. Lukio-opintojen alussa opiskelijalla ei välttämättä ole realistista käsitystä omasta osaamisestaan eikä hän tunne lukion oppiaineiden luonnetta ja sisältöjä. Opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmat usein muuttuvat. Jos valinnaisuutta lisätään tuntuvasti heti lukioopintojen alussa, opiskelija saattaa joutua myöhemmin korjaamaan kurssivalintojaan, jolloin opinnot pitkittyvät tarpeettomasti. Peruskoulun vahvasti ohjatusta, yhteisestä opetuksesta siirtymisen lukion ja jatko-opintojen itsenäisiin opintopolkuihin tulee olla turvallinen; valinnaisuutta tulee kasvattaa asteittain. Mallissa C on esitetty, että jokaisessa oppiaineessa on opiskeltava yksi pakollinen peruskurssi. Ennen kuin pakollisten kurssien lukumäärästä päätetään, tulisi keskustella perinpohjaisesti siitä, mitä tietoja ja taitoja laaja-alaiseen yleissivistykseen pitäisi sisällyttää eri oppiaineista. Joissakin oppiaineissa yksi pakollinen kurssi voi olla riittävä antamaan kuvan oppiaineen luonteesta ja tiedonmuodostumisperusteista, kun taas toisissa perustietojen saavuttamiseen tarvitaan useampi pakollinen kurssi. Kaikissa malleissa on esitetty karsittavaksi valtakunnallisesti tarjottavien syventävien kurssien määrää. Jos kursseja tarjotaan vähemmän, se kaventaa opiskelijoiden mahdollisuutta painottaa opintojaan ja syventyä omalta kannaltaan merkityksellisiin aineisiin. Tämä heikentää opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia. Opetuksen laadun takaamiseksi on tärkeää, että kaikkia oppiaineita opettavat pätevät opettajat, joilla on asiantuntemus oppiaineen taustalla olevasta tieteenalasta. Valinnaisuuden lisääminen muuttaa oppiaineiden kokonaiskurssimääriä, eikä kaikkiin aineisiin voida taata välttämättä pätevää opettajaa. Valinnaisuuden lisääntyessä on vaikeaa ennakoida seuraavan lukuvuoden kurssitarjontaa eikä kaikkien kurssien toteutumista voida taata. Taloudellista säästöä tuskin syntyy, vaan on odotettavissa lisäkustannuksia opiskelijoiden erilaisten opintopolkujen turvaamiseksi. Yhteiset opinnot yhdistelevät eri tieteenaloja ja aiheita kokonaisvaltaisesti. Lukio-opintojen alussa nämä kurssit saattavat jäädä kuitenkin pinnallisiksi, koska opiskelija ei vielä hallitse oppiaineiden perustietoja ja -taitoja. Teemaopinnot toteutuisivat opintojen loppuvaiheessa parhaimmin, jos ryhmän opiskelijoilla olisi riittävän yhtenevät pohjatiedot. Jos opiskelijoita on ohjattu jo alusta asti yksilöllisiin opintopolkuihin ja laajaan valinnaisuuteen, on yhtenäisiä opintoryhmiä kenties mahdoton muodostaa. Mielestämme esitys on ristiriidassa lukiokoulutuksen tavoitteiden kanssa: ehdotetuissa malleissa pakollisten peruskurssien määrä on liian vähäinen, eikä yleissivistyksen pohjaa näin ollen muodostu. Lisäksi toinen tavoitteista, jatko-opintokelpoisuus, vaarantuu, koska valtakunnallisesti tarjottavien syventävien kurssien määrää karsitaan. Esitetyistä malleista C on paras, mutta ei vielä sellaisenaan hyväksyttävä. Ehdotamme, että tuntijakouudistus viedään uuteen käsittelyyn. Porin kaupunki

20 Lukion tuntijaon uudistamisen lähtökohdaksi tulee ottaa lukion säilyttäminen yleissivistävänä oppilaitoksena säilyttämällä mahdollisimman laaja oppiainevalikoima. Tärkeää on yleissivistyksen pohtiminen tulevaisuuden globaalin maailmankuvan, jatko-opiskelun ja työelämätaitojen näkökulmasta. Uudistamistyössä on tärkeä ottaa huomioon, että lukio-opintojen haasteet aiheutuvat tällä hetkellä pikemminkin oppiaineiden liian laajoista sisällöistä, eivät niinkään tuntijaosta. Opetussuunnitelmaa tulisikin jatkossa karsia. Haasteena kaikissa vaihtoehtoisissa tuntijakoesityksissä on liian laaja valinnaisuus. Lukion suorittaminen ei saa muodostua oppijalle niin monimutkaiseksi, että se sitoo ohjausjärjestelmän pääsääntöisesti lukioaikaisten opintojen ohjaukseen tilanteessa, jossa ohjauksen painopistettä tulisi siirtää jatko-opinto- ja työelämävalmiuksiin. Mikäli joku näistä tuntijakoesityksistä otetaan käyttöön, ohjauksen vastuuta siirretään nykyistä enemmän perusopetuksen puolelle. Valinnaisuuden lisäämisellä on myös taloudellisia ja henkilöstöön liittyviä vaikutuksia. Positiivisena uudistuksena tuntijakoesityksissä on teemakokonaisuudet, jotka voivat lisätä valmiuksia omaksua jatko-opintojen edellyttämiä työskentely- ja opiskelutaitoja. Teemaopinnoilla on myös mahdollisuus lisätä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja edistää lukion vähäiseksi koettua yhteisöllisyyttä. Myös matematiikkaan suunniteltu yhteinen opintokokonaisuus ennen oppimäärän valintaa olisi toteutuessaan hyvä uudistus. Jatkoopintojen ja työelämän tarpeiden tukemiseksi erityisen koulutustehtävän lupia ja erillisrahoitusta tulisi edelleen jatkaa. Aikuisten lukiokoulutuksen osalta on hyvä, että aikuisopiskelijoille on määritelty erilliset tavoitteet ja tuntijako. Positiivista on, että aikuisopiskelijoiden kohdalla tieto- ja viestintätekniikka huomioidaan tärkeänä työllistymisen, työelämän ja jatko-opintojen kannalta. Esityksessä on huomioitu myös aineopiskelijat ja esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset/ vieraskieliset opiskelijat. Raseborgs stad Raseborg stad välkomnar reformförslaget och i synnerhet de allmänna målsättningarna som arbetsgrupper framför. Gymnasieutbildningen ska fortsättningsvis utvecklas som en egen utbildningsform och dess främsta syfte ska vara att förbereda studenterna för framtida studier. Detta görs framöver i första hand genom att stärka och förbättra de färdigheter som behövs i ett samhälle som är i ständig utveckling. Fokus i utvecklingsarbetet har legat för mycket på timfördelningen. Ämnestänkandet bör kunna luckras upp och fokus borde i ännu större grad förskjutas på behärskandet av större helheter, informationssökning och hantering, kritiskt tänkande samt även verbala och sociala färdigheter. Den snabba samhällsutvecklingen och framför allt utvecklingen inom informationsteknikens område, kräver en ny syn på hur lärandet sker och i vilka lärmiljöer, dvs. hur de borde se ut för att på bästa möjliga sätt främja lärandet. I dagens informationssamhälle finns kunskapen tillgänglig på ett helt annat sätt än tidigare, vilket också ställer krav på helt andra kompetenser än tidigare. Man måste komma bort från kravet på detaljkunskap och i stället prioritera egenskaper som förståelse och kritisk granskning, samt förmågan att förstå och skapa större helheter och förmågan att kunna tolka och tillämpa kunskapen. Detta är också ett av syftena med förslaget, vilket bl.a. tar sig uttryck i införandet av studiehelheter och tematiska studier. De alternativa förslagen om timfördelningen Gymnasieutbildningen ska även i framtiden erbjuda en mångsidig allmänbildning, något som enligt Raseborg dock inte kräver enstaka studier i alla ämnen enligt nuvarande modell. Enligt förslag A till timfördelningen möjliggörs vissa valmöjligheter där ämnen enligt nuvarande modell kan väljas bort. Denna valmöjlighet medför visserligen vissa risker men samtidigt så ökar ändå de obligatoriska realkursernas antal. Alternativ A är det alternativ som ger största möjlighet till förnyelse av gymnasieutbildningen som helhet, varför vi förspråkar detta alternativ. Studier och undervisning som är integrerande och stödjer gestaltandet av helheter ökar genom studierna som är gemensamma

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 01-02. 2014 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi no / /

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 01-02. 2014 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi no / / Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO 6.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 01-02. 2014 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi no / / Aineopettajaliiton (AOL

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 11.2.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

29.1.2014. OAJ:n lausunto lukiokoulutuksen yleisiä tavoitteita ja tuntijakoa valmistelleen työryhmän esityksistä

29.1.2014. OAJ:n lausunto lukiokoulutuksen yleisiä tavoitteita ja tuntijakoa valmistelleen työryhmän esityksistä Lausunto 1 (6) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29, 00023 VALTIONEUVOSTO lukiotuntijako@minedu.fi kirjaamo@minedu.fi Asia: Viite: OAJ:n lausunto lukiokoulutuksen yleisiä tavoitteita ja tuntijakoa valmistelleen

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Peruskoulun ja lukion OPS Maailman osaavin kansa 2020. Johtaja Jorma Kauppinen Opsian KuntaKesu-tilaisuus Joensuu 15.1.2015

Peruskoulun ja lukion OPS Maailman osaavin kansa 2020. Johtaja Jorma Kauppinen Opsian KuntaKesu-tilaisuus Joensuu 15.1.2015 Peruskoulun ja lukion OPS Maailman osaavin kansa 2020 Johtaja Jorma Kauppinen Opsian KuntaKesu-tilaisuus Joensuu 15.1.2015 Maailman osaavin kansakunta 2020 1/2 - Poliittinen tavoite mitä tarkoittaa? Millä

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LAUSUNTO LAPS/54/2013

LAUSUNTO LAPS/54/2013 LAUSUNTO LAPS/54/2013 Lapsiasiavaltuutetun lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamisen valmisteluun 22.2.2013 Opetus- ja

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Missä LOPS-työssä mennään ja mitä seuraavaksi? LOPS2016tuki-hankkeen webinaari 22.5.2015 Opetusneuvos Tiina Tähkä

Missä LOPS-työssä mennään ja mitä seuraavaksi? LOPS2016tuki-hankkeen webinaari 22.5.2015 Opetusneuvos Tiina Tähkä Missä LOPS-työssä mennään ja mitä seuraavaksi? LOPS2016tuki-hankkeen webinaari 22.5.2015 Opetusneuvos Tiina Tähkä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Uudistettujen osaamisperusteisten perustutkintojen toimeenpano ja yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen uusien säädösten, tutkinnon perusteiden ja määräysten mukaisesti 12.2.2015 Sirkka-Liisa Kärki

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Metsäalan perustutkinto Määräys 67/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012 Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 Tavoitteena on vähentää sukupuolten välisiä osaamisja koulutuseroja sekä sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

MIHIN MENET LUKIO? NYKYTILAN PUNTAROINTIA JA HUOMISEN HAASTEITA

MIHIN MENET LUKIO? NYKYTILAN PUNTAROINTIA JA HUOMISEN HAASTEITA MIHIN MENET LUKIO? NYKYTILAN PUNTAROINTIA JA HUOMISEN HAASTEITA JUHA PAANANEN Educa 2012 28.1.2012 j u h a. p aananen@ jao.fi JUHA PAANANEN Lukion opettajana Keski-Suomessa 26 v nykyään äidinkielen ja

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Opinto-ohjaus uudistuvassa lukiokoulutuksessa - kommentteja ja huomioita

Opinto-ohjaus uudistuvassa lukiokoulutuksessa - kommentteja ja huomioita Opinto-ohjaus uudistuvassa lukiokoulutuksessa - kommentteja ja huomioita Oppilaan ja Opinto-ohjaaja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio 1.8.2014 alkaen Helsingin kielilukio Lukion opinto-ohjauksen ops-historiaa

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n lausunto lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta (14.4.2015)

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n lausunto lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta (14.4.2015) OPETUSHALLITUS Hakaniemenranta 6 00530 HELSINKI kirjaamo@oph.fi Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n lausunto lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta (14.4.2015) Viite: Dno 17/421/2015

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista 7.2.2014 Ajatuksia ja kysymyksiä https://todaysmeet.com/opshelsinki2 On aika unelmoida ja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 13.11.2014 Janne Öberg

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 13.11.2014 Janne Öberg OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 13.11.2014 Janne Öberg VALTIONEUVOSTON ASETUS LUKIOLAISSA TARKOITETUN KOULUTUKSEN YLEISISTÄ VALTAKUNNALLISISTA TAVOITTEISTA JA TUNTIJAOSTA

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2015. Sivistyslautakunta 10.12.2015 1

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2015. Sivistyslautakunta 10.12.2015 1 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7/2015 Sivistyslautakunta 10.12.2015 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Torstai 10.12.2015 klo 18.00 Kunnanhallituksen kokoushuone Inkinen Anneli Koivukoski

Lisätiedot