Hallitusohjelma ja kuntatalousohjelma

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Vuosien taloussuunnittelun linjaukset 413/ /2016 KHALL Talousennusteet Kolmen taantumavuoden jälkeen Suomen talous kääntyi vuonna 2015 noin 0,5 prosentin kasvuun. Valtiovarainministeriön kevään 2016 talousennusteessa kuluvalle vuodelle ennakoidaan vajaan prosen tin talouskasvua ja vuosien kasvuennuste on 1,2 prosent tia. Vaikka työllisyystilanteen arvioidaankin hieman pa ran tu van, pysyy työttömyysaste lähivuodet edelleen korkeana, yli 8 pro sen tissa. Korkotaso säilyy alhaisena ja inflaatio nousee yhden pro sen tin tuntumaan. Valmisteilla olevan kilpailukykysopimuksen ennakoidaan parantavan työl li syyt tä ja taloudellista toimeliaisuutta sekä vahvistavan julkisen ta lou den tasapainoa. Sopimuksen vaikutuksia julkisen talouden työvoi ma kus tan nuk siin, kuntatalouteen ja kunta-valtio -ra hoi tus suh teisiin ei ole vielä kevään talouslaskelmissa huomioitu. Kuntaliiton arvion mukaan kilpailukykysopimus keventää tuntuvasti myös kuntatyönantajien toimintamenoja, mutta vastaavasti tu lo puolel le kohdistuu vähennyksiä verovähennysten ja mahdollisten val tionosuuk sien lisäleikkausten kautta. Pitkällä aikavälillä kun ta ta lous vahvistuu talouskasvun lisääntymisen, työllisyyden pa ra ne mi sen ja pienentyneen velkaantumisen myötä. Vaikutuksia koskevat tar kemmat yksityiskohdat ovat kuitenkin tässä vaiheessa vielä auki. Hallitusohjelma ja kuntatalousohjelma Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan julkista taloutta so peu te taan vuoden 2019 tasolla 4 miljardilla eurolla, joista kuntien osuus on n. 700 milj. euroa. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisellä ja toimintojen jousta voit ta mi sel la tavoitellaan noin miljardin euron vahvistusta julkiseen ta lou teen vuoden 2019 tasossa. Hallitusohjelman mukaan kunnille ei pääsääntöisesti anneta uusia

2 teh tä viä tai velvoitteita vaalikaudella Mahdollisten uusien teh tä vien kustannukset kompensoidaan valtionapujen, mak su muutos ten tai muiden tehtävien vähentämisen kautta. Mikäli val tionosuuk sia leikataan, vähentää hallitus kuntien tehtäviä samassa suhtees sa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtämisellä kunnil ta maakunnille tavoitellaan pitkällä tähtäimellä huomattavia jul kisen talouden säästöjä. Samassa yhteydessä järjestellään uudelleen myös muita kuntien nykyisiä tehtäviä. Uudistuksen vaikutuksia ei ole vie lä huomioitu kevään kuntatalousohjelmassa. Kuntatalouden näkymät arvioidaan sopeutustoimenpiteistä huo li matta lähivuosina edelleen vaikeiksi. Toimintamenojen kasvupaine pysyy suurena, sillä väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maa hanmuut to ja heikko työmarkkinatilanne kasvattavat palvelutarvetta. Hitaan talouskasvun vuoksi kuntatalouden verotulojen kasvu on jäämäs sä vaimeaksi. Kuntien omat sopeutustoimet sekä valtion toi menpi teet vaikuttavat kuitenkin kuntataloutta vahvistavasti. Hallitusohjelman mukaisten tehtävämuutosten kuntakohtaiset vaikutukset eivät ole vielä euromääräisesti en na koi ta vis sa. Kustannusvaikutuksia arvioitaessa on huomattava, että teh tä vien lisäykset ja vähennykset sekä normien ja maksujen muu tos ten vaikutukset tulee huomioida myös valtionosuuksien lisäyksinä ja vähennyksinä. Hallitusohjelman mukainen normien purku ja yksityiskohtaiseen ohjauk seen liittyvät toimet tulee huomioitavaksi myös Sastamalassa vuo sien taloussuunnittelussa ja toiminnassa täy si mää räises ti. Esitetyt säästöt eivät konkretisoidu ilman kunnissa tehtäviä vas taa via päätöksiä Taloussuunnittelun lähtökohdat Sastamalassa Sastamalan kaupungin käyttötalouskustannusten voimalkas kasvu taittui vuon na 2014, jolloin toiminnan nettomenot (toimintakate) pienenivät edel li ses tä vuodesta 0,7 milj. euroa (-0,6 %). Vuonna 2015 nettomenot vä he ni vät edelleen 0,5 milj.euroa (-0,4 %). Kustannuskehitykseen on vaikuttanut alhaisen inflaation ja mal til li sen palkkaratkaisun ohella useat eri prosesseissa käynnistetyt tuot tavuut ta ja tehokkuutta lisäävät toimenpiteet. Vuonna 2015 toteutui lisäk si poikkeuksellisia toimintakatetta kertaluonteisesti parantavia eriä, joiden yhteisvaikutus toimintakatteeseen on noin 1,2 milj. eu roa.

3 Suotuisasta kustannuskehityksestä huolimatta Sastamalan kaupunki te ki vuosina 2013 ja 2014 noin 1,8 milj. euron alijäämäisen tuloksen. Vuon na 2015 tulos kääntyi selvästi positiiviseksi toteutettujen tuot tavuus toi men pi tei den, veroprosenttimuutoksen sekä talouden kan nal ta myönteisten kertaerien ja vero-oikaisujen ansiosta. Vuosille ajoittuu useita Sastamalan kaupungin talouteen vai kut ta via muutoksia, mm. valtionosuusuudistuksen toteutus, yh disty mis avus tus tu lon päättyminen, yhteisöveron jako-osuuden ti la päisen korotuksen päättyminen sekä Huittisten Puhdistamon käyt tö talous vai ku tuk set. Edellä mainitut muutokset tuovat noin neljän mil joonan euron lisähaasteen Sastamalan taloudelle. Osittain näistä muutok sis ta johtuen vuoden 2016 talousarvion nettomenot 137,4 milj. euroa ovat noin 3 milj euroa (2,5 %) edellisten vuosien tasoa korkeam mat. Sastamalan asukasmäärä on viime vuosina vähentynyt ja ikä ra kenne on vanhentunut. Väestömuutokset vaikuttavat sekä pal ve lu tar peisiin että valtionosuus- ja verotulokertymiin. Nykyisessä taloussuunnitelmassa vuoden 2016 talousarvio on kevyes ti ylijäämäinen, mutta suunnitelmavuosina on painetta ne ga tii viseen tuloskehitykseen. Tulopohja suunnitelmakaudella Sastamalan kaupungin kunnallisveroprosenttia korotettiin 0,75 prosen til la vuodelle Korotus lisäsi kaupungin verotuloja 2,6 milj. eu rol la. Veroprosentti on nyt 20,75 prosenttia, mikä on Pirkanmaan kun tien aritmeettista keskiarvoa alhaisempi (aritmeettinen ka 20,99 %, painotettu ka 20,24 %). Kunnallisverokertymässä on viime vuo sina ollut suurtakin vaihtelua tilitysaikataulun muutoksista ja poik keavis ta oikaisueristä johtuen. Vuoden 2015 tilitykset sisälsivät po si tii visia oikaisueriä, joita vastaavia ei ennakoida vuodelle Kun ta liiton verokehikon mukaan kunnallisverotulojen arvioidaan tänä vuonna alenevan 1,1 milj. euroa (-1,5 %) edellisestä vuodesta. Kunnallisverotulojen muutos suunnitelmakaudella tulee olemaan hyvin vähäistä. Tuloveropohjan kehitys heijastelee yleistä ta lous ke hitys tä ja ansiotason muutoksia. Kuntien verotuloja vähentää myös kilpai lu ky ky so pi muk sen toimeenpanoon liittyvä verovähennysten lisäys. Kiinteistöverokertymä on kasvanut kiinteistöjen arvostusperusteiden muu tok sis ta sekä kiinteistöveroprosenttien alarajamuutoksista joh-

4 tuen. Sastamalan kiinteistöveroprosentit ovat alle Pirkanmaan ja koko maan keskiarvon. Yhteisöveron jako-osuuden tilapäisen korotuksen poistuminen vähen tää kuntien yhteisöveroja vuonna Sastamala yh tei sö ve roker ty mä alenee runsaat 0,6 milj. euroa (-15,6 %). Kokonaisuutena kaupungin verotulopohjaan voidaan ennakoida vain vä häi siä muutoksia suunnitelmakaudella. Vuoden 2015 valtionosuusuudistus leikkasi Sastamalan val tionosuuk sia 2,6 milj. eurolla. Lisäksi toteutetut ja päätetyt val tion osuusleik kauk set vähentävät kuntien laskennallista valtionosuutta noin 18 pro sent tia vuosien aikana. Valtionosuuksien in dek si tarkis tuk set on jäädytetty vuoteen 2019 saakka. Hallituksen kevään 2016 kehysriihen mukaisesti valtionosuuksiin kohdennetaan uusi leik kaus 75 milj. euroa (n.13,60 /asukas) korvaamaan in dek si jää dytys ten odotettua pienempää säästövaikutusta Perustoimeentulotukitehtävien siirto Kelalle toteutetaan kus tan nusneut raa lis ti siten, että kuntien 50 prosentin rahoitusvastuu perustoimeen tu lo tuis ta peritään kunnilta valtionosuuksien maksatusjärjestelmän kaut ta. Valtionosuuksia vähentävä vaikutus on noin miljoona euroa. Ammatillisen koulutuksen rahoitusmuutokseen liittyen kuntien ra hoitus osuus pienenee 190 milj. euroa (-34,81 /asukas). Sastamalan kau pun gin rahoitusvastuu pienenee lähes 0,9 milj. euroa. Lukioratkaisuun liittyen valtionosuudet vähenevät, mutta lukion op pilas mää rän kasvu puolestaan lisää valtionosuutta. Net to vai ku tuk seksi arvioidaan -0,3 milj, euroa vuonna Valtionosuuteen vaikuttaa lisäksi valtion kärkihankkeiden toteutus ja kun tien tehtävien ja velvoitteiden lisäykset ja vähennykset sekä toimeen tu lo tuen muutokseen liittyvä hallintokulujen arvioitu vä he ne minen. Näiden kokonaisvaikutusta ei ole vielä arvioitu. Alustavan laskelman mukaan Sastamalan valtionosuudet vähenevät vuon na 2017 noin 1,2 milj. euroa. Perustoimeentulotuen rahoituksen vai ku tus tästä on 1,0 milj.euroa. Verorahoitusta koskevat ennustelaskelmat tarkentuvat syksyllä valtion budjettivalmistelun ja vuoden 2015 verotuksen valmistumisen ede tes sä. Menokehitys

5 Nykyisessä taloussuunnitelmassa vuoden 2017 kustannustason muu tos olet ta ma on yksi prosentti ja vuonna ,5 prosenttia. Tavoit tee na on, että tuottavuustoimenpiteillä kasvupainetta saadaan hidas tet tua vuosittain noin prosentilla. Uusimpien talousennusteiden ja palkkaratkaisujen pohjalta vuoden 2017 toimintakulujen muutosennustetta voidaan alentaa siten, että to teu tet ta vis ta tuottavuustoimenpiteistä (ml. maksujen korotukset) ja toi min nan muutoksista riippuen prosessikohtainen muutosprosentti voi vaihdella negatiivisesta +0,5 prosenttiin. Näillä olettamuksilla toimintakate on noin 136 milj. euroa, jolloin vähen nys tä edellisestä vuodesta on noin 1,5 milj. euroa (-1 %). Suurim mat toimintakatteeseen vaikuttavat muutokset ovat kil pai lu ky kyso pi muk sen mukainen lomarahojen leikkaus 1,0 milj. euroa, vuonna 2017 toteutettavat tuottavuustoimenpiteet 1,0 milj. eu roa ja perustoimeentulotuen siirto Kelalle, runsaat 1,0 milj. euroa. Huit tis ten Puhdistamon toiminnasta johtuva kustannusten lisäys puo les taan on 0,6 milj. euroa vuonna Toimeentulotukitehtävien siirto Ke lal le toteutuu kustannusneutraalisti, koska valtionosuuksia lei ka taan käyttötalouden menokevennystä vastaavalla määrällä. Erikoissairaanhoidon kustannukset arvioidaan tässä vaiheessa vuoden 2015 toteutuneen tason mukaisina, mikä tarkoittaan noin mil joonan euron kasvua kuluvan vuoden talousarvioon. Arvio tarkistetaan myö hem min palvelusopimuksen mukaiseksi. Suunnitelmavuosien kustannustason muutokseksi arvioidaan yksi pro sent ti vuodelle 2018 ja 1,5 prosenttia vuodelle Hal li tus ohjel man pohjalta toteutettavia uusia sopeutustoimenpiteitä tai alue hallin to uu dis tuk sen vaikutuksia suunnitelmavuosien lukuihin ei tässä vai hees sa ole erikseen arvioitu. Maltilliset palkkaratkaisut ja alhaisena pysyvä inflaatio vähentävät osal taan kustannusten kasvupainetta, mutta menojen kurissa pi tä minen edellyttää lisäksi aktiivisia sopeutustoimia koko julkisella sek to rilla. Tuottavuustoimenpiteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuosien ta lous ar vio val miste lun yhteydessä talouden tasapainotustoimenpiteiden keskeiset linjauk set. Taloutta tasapainotetaan seuraavilla toimenpiteillä:

6 1. Tulojen lisääminen; kunnallisveron korotus 0,75 % toteutettiin vuon na 2015 (vaikutus 2,6 milj. euroa) sekä kohtuulliset mak su ko rotuk sen kaikkiin toimintoihin. 2. Rakenteelliset ratkaisut 3,0 milj. euroa. 3. Pienet tuottavuustoimenpiteet 2,0 milj. euroa. Tuottavuustyötä jatketaan päätettyjen linjausten mukaisesti. Tuottavuustyössä otetaan huomioon myös valtakunnalliset tuot tavuus- ja tuloksellisuustavoitteet ja -mittarit. Tämän lisäksi prosessien tulee aktiivisesti etsiä uusia toimintaa tehos ta via ja tuottavuutta lisääviä ratkaisuja. Tarpeettomista toi minnois ta voidaan myös luopua ja toimintoja voidaan uudistaa ajan mukai sem mik si ja vähemmän resursseja sitoviksi. Tuottavuustoimenpiteiden onnistuminen ja menojen hallinta ovat talou den tasapainon kannalta avainasemassa. Investoinnit Nykyisessä taloussuunnitelmassa vuosien net to in vestoin tien määrä oli alunperin keskimäärin 8,2 milj. euroa vuodessa. Inves toin ti oh jel maa on tarkistettu ja aikataulutettu uudelleen ta lon raken nus hank kei den osalta. Vuoden 2016 investointimäärärahoja on tähän mennessä lisätty 1,2 milj. eurolla. Vuosien investointisuunnitelman valmistelu pohjautuu läh tö koh tai ses ti voimassa olevalle investointisuunnitelmalle ja in vestoin ti ta sol le. Investointiohjelman valmisteluprosessia uudistetaan siten, että isommis ta hankkeista valmistellaan talousarvion hyväksymisvaiheeseen men nes sä luottavan tasoiset kustannusarviot. Taloussuunnittelun tavoitteet Taloussuunnittelu perustuu Sastamalan kaupungin strategiaan, jonka päätavoitteet ovat Elämänhallinnan edistäminen Turvallinen kasvun ja opin polku Yritystoiminnan edellytysten luominen Vetovoiman vahvistaminen Tasapainoinen talous Toiminnassa korostuvat

7 Hyvinvointia tukevat toimenpiteet Kasvua tukevat toimenpiteet Myönteinen viestintä Resurssien tarkoituksenmukainen kohdennus Taloussuunnittelun tavoitteeksi asetetaan talouden ta sapai no siten, että tulos on positiivinen ja velkamäärä ei kasva. Ta voitteek si asetetaan noin 8 milj. euron vuosikate ja enintään saman suurui nen nettoinvestointitaso. Tuloveroprosentti säilyy suunnitelmakaudella lähtökohtaisesti ny kyisel lä tasolla. Kiinteistöveroprosentteja tarkastelleen erikseen vuoden 2018 talousarvion laadinnan yhteydessä. Edellä olevassa raamituksessa ei ole huomioitu sote-uudistuksen ja alue hal lin to uu dis tuk sen vaikutusta vuodelle Uudistuksen valmis te lua seurataan ja vaikutukset taloussuunnitelmaan täs men netään loppuvuoden aikana. Taloussuunnittelun aikataulu Taloussuunnittelu etenee seuraavan ohjeellisen aikataulun mu kaises ti: Johtoryhmän seuranta- ja suunnittelupäivä Valtuuston ohjauskeskustelu: lähtökohdat ja linjaukset Hallitus: taloussuunnitelman valmisteluohje prosesseille Hallituksen miniseminaari: taloussuunnitteluohjeen ja raa min tarkennus, investoinnit Johtoryhmän seuranta- ja suunnittelupäivä Valtuuston talousinfo: tilannekatsaus ja investoinnit Lautakuntien ja johtokuntien talousarvioesitykset Hallituksen miniseminaari: kooste esityksistä Valtuuston talousinfo: talousarvioennakko Hallituksen veroprosenttiesitys ja talousarvioesitys Valtuuston veroprosenttipäätös ja talousarvion käsittely Aikatauluun tehdään tarvittaessa tarkennuksia taloussuunnittelun ede tes sä. Valmisteluvastuu: kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg, talousjohtaja Eli na Alajoki Ehdotus kj: Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi selvityksen talous suun nit te lun lähtökohdista ja päättää esittää valtuustolle, että val tuus to - käy vuosien taloussuunnittelun ohjauskeskustelun - linjaa suunnitelmakauden investointitason - antaa konsernihallinnolle ja kaupunginhallitukselle tehtäväksi laatia

8 ta lous ar vion valmisteluohjeen valtuuston linjausten pohjalta - hyväksyy ohjeellisena edellä esitetyn taloussuunnitteluaikataulun. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: talousjohtaja Elina Alajoki, puh KVALT Ehdotus kh: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto - käy vuosien taloussuunnittelun ohjauskeskustelun - linjaa suunnitelmakauden investointitason - antaa konsernihallinnolle ja kaupunginhallitukselle tehtäväksi laatia ta lous ar vion valmisteluohjeen valtuuston linjausten pohjalta - hyväksyy ohjeellisena edellä esitetyn taloussuunnitteluaikataulun. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. KHALL Oheismateriaalina seuraa taloussuunnittelua koskeva val mis te lu ohje. Valmisteluvastuu: kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg, talousjohtaja Eli na Alajoki Ehdotus kj: Kaupunginhallitus antaa prosesseille oheismateriaalina ole van taloussuunnittelua koskevan valmisteluohjeen. Ohjetta täydennetään ja siihen sisältyvää talousraamia täs men netään elokuulla tarkempien tulopohjaennusteiden ja kuluvan vuoden puo len vuoden toteutumatietojen pohjalta. Samalla huomioidaan muut jatkovalmistelun aikana esille tulevat muutostarpeet. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: talousjohtaja Elina Alajoki, puh , kau pungin joh ta ja Jarkko Malmberg, puh: KHALL Tulopohja suunnitelmakaudella, tarkennukset

9 Yleistä verotuloennustetta on tarkistettu kaupunginhallituksen ke hyskä sit te lyn jälkeen. Heinäkuun kehikossa on huomioitu kil pai lu ky ky sopi muk sen ja siihen liittyvien verovähennysten vaikutus kun nal lis ve rotu loi hin. Laskelmat ovat alustavia ja tarkentuvat vielä syksyä koh ti. Kuntaliiton uusimman veroennustekehikon mukaan Sastamalan vero tu lot jäävät ensi vuonna 2 miljoonaa euroa keväällistä ennustetta hei kom mik si. Laskelman selvitysosiossa on todettu, että las kel massa on huomioitu n. 130 milj. euroa sellaista kilpailukykysopimukseen liit ty vää kunnallisverotulon vähennystä, joka kompensoidaan kun nille. Asukaslukuun suhteutettuna tämä tarkoittaisi Sastamalalle noin 0,5-0,6 milj. euron kompensaatiota valtionosuustuloihin. Valtionosuuksia koskeva uusin Kuntaliiton laskelma on julkaistu Laskelmassa on huomioitu tiedossa olevat mää räy ty miste ki jöi den muutokset sekä tehtävien ja velvoitteiden muutokset. Myös verotulotasauksen tietoja on päivitetty, mikä lisää val tion osuutta Sastamalan osalta noin 0,5 milj. euroa kevään arvioon verrattuna. Val tion osuus las kel mas sa ei ole vielä huomioitu kil pai lu ky ky so pi muksen mahdollista kompensaatiovaikutusta valtionosuuteen. Kilpailukykysopimuksen vaikutuksia ja valtionosuusmuutoksia en nakoi tiin osittain jo keväällä talouskehystä laadittaessa. Ve ro ra hoi tuksen yhteismäärä on kuitenkin tämänhetkisten laskelmien mukaan noin miljoona euroa kehyksessä olevaa arviota heikompi. Uudessa ke hys las kel mas sa kilpailukykysopimuksen kompensaatioksi on arvioi tu 0,5 milj. euroa, jolloin käyttömenojen tasapainotustarpeeksi jää 0,5 milj. euroa. Vuoden 2017 talouskehyksen tarkistus Hallituksen alustavan kehyksen toimintakate oli 136,5 M. Ke hyk ses sä oli huomioitu nykyisen taloussuunnitelman mukaiset raken teel li set tuottavuustoimenpiteet ja muut toiminnan muutokset, loma ra ho jen leikkauksen vaikutus noin miljoona euroa ja mukaan oli las ket tu myös vähäinen inflaatiovaraus. Kehystä on tarkennettu seuraavilta osin: - Lomarahojen leikkauksen vaikutus henkilöstökuluihin on tar ken nettu - Eläkemenoperusteisten maksujen aleneminen on huomioitu täy simää räi ses ti Kevan ennakkoarvion mukaisesti (kerroin 0,76 vuoden 2016 maksuista) - Laskennallinen inflaatiovaraus on poistettu - Tuottavuustoimenpiteiden ja muiden toiminnan muutosten eu ro vaiku tus ta on tarkennettu Tarkennusten jälkeen kehyksen toimintakate on 136 milj. euroa. Ve-

10 ro ra hoi tuk sen määrä on tarkennetussa kehyksessä 144,0 milj. euroa. Tulostavoite on aiemman kehyksen mukainen eli 0,2 milj. eu roa. Mahdolliset lisätarkennukset valmistelun edetessä: - Erikoissairaanhoidon kehys on arvioitu vuoden 2015 ti lin pää tök sen tasoisena. Kehyksen määrittelyyn vaikuttaa kuluvan vuoden to teu tuma en nus te. Kilpailukykysopimuksen vaikutukseksi on tässä vai heessa arvioitu Sastamalan osalta 0,4 milj. euroa. Sai raan hoi to pii rin luvut täsmentyvät lähipäivinä. - Talousarvion verotulo- ja valtionosuusarviota tarkistetaan en nus telas kel mien tarkentuessa. Mikäli uudet ennusteet edellyttävät li sä tasa pai no tus ta, tarkastellaan seuraavien toimenpiteiden to teut ta mismah dol li suut ta. - Työajan pidentymisen vaikutus henkilöstökuluihin voidaan arvioida vas ta työehtosopimusten tarkistusten jälkeen. Muutoksen eu ro määräi nen vaikutus ei ole vielä tiedossa. - Henkilöstön 15 htv/vuosi vähennystavoitetta ei ole kehyksessä erik seen huomioitu, koska käytännössä se konkretisoituu vasta vuoden aikana toteutuvien henkilöstömuutosten yhteydessä. - Kehys ei sisällä yleistä tuottavuustavoitetta. Esimerkiksi 0,1 prosen tin tavoite vähentäisi oman toiminnan (pl. erikoissairaanhoito) net to kus tan nuk sia euroa. Ydinprosessien kanssa käydään vielä ja seu ran ta neu votte lut, joiden pohjalta tarkennetaan kehyksen kohdennusta ydin proses seil le. Ennen kaupunginhallituksen kokousta järjestetään valtuustoryhmien pu heen joh ta jien, kaupunginhallituksen ja ydinprosessien edustajien yh tei nen talousseminaari. Valmisteluvastuu: talousjohtaja Elina Alajoki Ehdotus kj: Kaupunginhallitus päättää tarkistaa vuoden 2017 talous ar vio ke hys tä edellä esitetyllä tavalla. Kehyksen toimintakate on tar kis tuk sen jälkeen 136 miljoonaa euroa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: talousjohtaja Elina Alajoki, puh