Lastensuojeluilmoitusvelvollisuus opetustoimessa ja päivähoidossa

Transkriptio

1 Lastensuojeluilmoitusvelvollisuus opetustoimessa ja päivähoidossa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ylitarkastaja Päivi Ahvenus OTM, lakimies VTM, sosiaalityöntekijä Ammatillinen opettaja HTM

2 Sisältö ls-ilmoituksentekovelvollisuus Pykälä auki soveltuvin osin Milloin, miten, ilmoituskynnys? Anonymiteetti Miten arvioida ilmoituskynnyksen ylittymistä? Milloin on tehtävä ilmoitus poliisille? Miksi arastellaan ls-ilmoituksen tekemistä? Ls-ilmoituksen suhde nuorisolain mukaiseen ilmoitusvelvollisuuteen ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiseen ilmoitusvelvollisuuteen Ls-ilmoituksiin liittyviä oikeustapauksia

3 LS-ilmoituksen merkitys? Perus- ja ihmisoikeuskytkentä monellakin tapaa Sosiaalityöntekijät eivät ole selvännäkijöitä he eivät tiedä mahdollisesta avun tarpeesta, ellei joku siitä ilmoita Lastensuojelun asiakkuus ei ala vielä ilmoituksesta eikä ilmoituksen selvittämisen aloittamisesta! Vaikka lapsi olisi jo lastensuojelun asiakas, on tärkeää, että tarvittaessa ilmoitus tehdään, sillä se saattaa antaa ratkaisevaa lisätietoa ja ohjata mihin suuntaan työskentelyä ohjataan Ls-ilmoitus tehtävä, vaikka lapsi olisi jo huostassa! Ilmoitus tehtävä uudestaan, jos tilanne ei parane

4 LSL 25 : Ilmoitusvelvollisuus Jonkin seuraavista tahoista palveluksessa tai luottamustoimessa oleva, vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollon vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä:

5 Kenellä on ilmoitusvelvollisuus? 1) sosiaali- ja terveydenhuolto tai lasten päivähoito; 2) opetustoimi; 3) nuorisotoimi; 4) poliisitoimi; 5) Rikosseuraamuslaitos; 6) palo- ja pelastustoimi; 7) sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja; 8) opetuksen tai koulutuksen järjestäjä; 9) seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta 10) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 3 :ssä tarkoitettu vastaanottokeskus tai järjestelykeskus

6 Kenellä on ilmoitusvelvollisuus? 11) hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö; 12) koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa harjoittava yksikkö; 13) Tulli; 14) rajavartiolaitos; 15) ulosottoviranomainen; 16) Kansaneläkelaitos

7 Ovat velvollisia? = on pakko! Ei harkintavaltaa, kun kriteerit täyttyvät Ei siis voi tehdä, vaan on tehtävä Jokaisella ilmoitusvelvollisella on oma itsenäinen ja henkilökohtainen velvollisuus tehdä ls-ilmoitus sitä ei voi siirtää, esim. rehtorille, koulukuraattorille, oppilashuoltoryhmälle tai päiväkodin johtajalle halutessaan useampi henkilö, esim. em. yhdessä voivat tehdä lsilmoituksen allekirjoittamalla kaikki yhden yhteisen ilmoituksen

8 Vrt. ilmoitusoikeus Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Ei siis ole pakko! Esim. naapuri, täysin ulkopuolinen henkilö, omainen Ilmoitusvelvollinen taho vapaa-ajallaan

9 Lapsi? LSL:n mukaan lapsi on alle 18-vuotias ja nuori on alle 21- vuotias. Lapsuus alkaa syntymästä ja päättyy sinä päivänä, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Sikiöstä voi tehdä ennakollisen lastensuojeluilmoituksen Täysi-ikäisestä ei voi tehdä ls-ilmoitusta, vaikka hän olisi psyykkisesti lapsen tasolla, hitaasti kehittynyt, lapsenomainen ja sosiaalityön palvelujen tarpeessa. > sosiaalihuoltolain 35 :n mukainen yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi

10 Tehtävässään? 1 Laissa tai LSL:n esitöissä ei oteta suoraan kantaa mitä tehtävässään tarkoittaa. HE 252/2009 vp: tehtävän hoitamisessa saatuja tietoja riippumatta virka- tai työsuhteen muodossa. Välittömästi tai välillisesti saatu tieto Ei tarkoita, että ilmoitusvelvollisen olisi tullut itse omakohtaisesti havaita lapsen mahdollinen lastensuojelun selvittämistarve. Jos ilmoitusvelvollisen puoleen käännytään nimenomaan hänen ammattinsa vuoksi tämän vapaa-ajalla, mahdollisesti ilmoitusvelvollisuus on. Esim. luottamushenkilöiden puoleen käännytään erilaisissa epäkohdissa usein juuri siksi, että he ovat luottamushenkilöitä. opetustoimessa tai varhaiskasvatuksessa näin tuskin useinkaan on. kuitenkin ilmoitusoikeus salassapidon estämättä vapaa-ajalla tietoon tulleista ls-tarpeista

11 Palveluksessa olo? Virkasuhde tai työsuhde, toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, kokopäiväinen, osa-aikainen ->Virka- tai työsuhteen muoto ei vaikuta ilmoitusvelvollisuuteen Opiskelijat ovat ilmoitusvelvollisuuden piirissä, jos he ovat virka- tai työsuhteessa esim. sijaisena toimiessaan Opiskelusuhteessa olevat (työharjoittelu, työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytön antaminen, tutkintotilaisuus, opetusharjoittelu) eivät ole ilmoitusvelvollisia Työvoimapoliittisessa toimenpiteessä olevilla tai esim. kuntouttavassa työtoiminnassa olevilla ei ole ilmoitusvelvollisuutta Vapaaehtoistyöntekijöillä ei ole ilmoitusvelvollisuutta Näihin ei oteta laissa tai esitöissä kantaa

12 Toimeksiantosuhde? 1 Toimeksiantosuhdetta ei ole lainsäädännössä määritelty Työntekijän katsotaan olevan toimeksiantosuhteessa työnantajaan, jos työ- tai virkasuhteen kriteerit eivät täyty (esim. ei ole suoraa direktiovaltaa työntekijään tai on ostettu vain työn lopputulos) Perustuu toimeksiantosopimukseen, joka voi olla kirjallinen tai suullinen, joskus myös tosiasialliseen toimintaan perustuva Voi olla ostopalvelusuhde, maksusitoumussuhde tai muu toimeksiantosuhde Yksityistäminen on lisännyt toimeksiantosuhteita ja lisännyt harmaalla alueella olevien tapausten määrää

13 Toimeksiantosuhde? 2 Onko esim. kouluja siivoavalla yksityisen siivouspalveluyrityksen tai kouluruokailun hoitavan yksityisen ateriapalveluyrityksen henkilökunnalla lsilmoitusvelvollisuus? Entä kun esim. vahtimestari tai huoltomies on kunnan teknisen toimen tai kunnan omistaman yrityksen alaisuudessa ja työskentelee joka päivä (ainoastaan) koululla? Missä menee raja vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa toimiin? katson, että jos esim. aikaisemmin on sama tehtävä tehty koulun/päiväkodin oman henkilökunnan toimesta ja sittemmin yksityistetty, niin mielestäni ls-ilmoitusvelvollisuus ei voi muuttua erilaiseksi kuin se oli ennen toiminnon yksityistämistä

14 Toimeksiantosuhde? 3 Entä koulukuljetus? Mielestäni kyseessä on toimeksiantosuhde, joka on niin kiinteästi yhteydessä kouluun (koulukuljetuksen järjestäminen on kunnan velvollisuus), että silloinkin olisi ilmoitusvelvollisuus. Näistä ei ole siis esitöissäkään mitään mainintaa eikä tiedossani ole myöskään mitään oikeustapauksia eikä oikeuskirjallisuutta, joten kyse on omasta tulkinnastani

15 Luottamustoimessa? Esim. niiden kunnan lautakuntien jäsenet, jotka käsittelevät ilmoitusvelvollisten ammattiryhmien asioita, esim. sivistyslautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta tai millä nimellä ne kussakin kunnassa ovatkaan. Myös kunnan- tai kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsenet Koulun johtokunnat ilmoitusvelvollisuus voi olla myös esim. koululaisten vanhemmilla, kun he ovat johtokunnan jäseniä. Kuntien toimintojen yksityistämistilanteissa saattaa ilmoitusvelvollisuus tulla myös esim. osakeyhtiön hallitusten jäsenille. Milloin on käännytty luottamushenkilön puoleen tämän luottamustehtävän takia?

16 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottaja ja opetuksen tai koulutuksen järjestäjä? Kuntien, kuntayhtymien ja valtion lisäksi yksityiset yritykset, yhdistykset, säätiöt, liikelaitokset, ym., jotka tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluita tai opetusta ja koulutusta Kouluastetta ei laissa ole määritelty Esitöissäkään ei oteta kantaa -> katsottava, että ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia koulumuotoja. Myös sellaiset, jotka eivät kouluta alaikäisiä esim. työvoimapoliittista koulutusta järjestävät

17 Kouluissa/pk:ssa vierailevat uskonnolliset yhdyskunnat? Seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien palveluksessa ja luottamustoimissa olevilla on ilmoitusvelvollisuus. Srk: ev.lut ja ort. Muu uskonnollinen yhdyskunta: uskonnonvapauslaissa säädetyllä tavalla rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat Poikkeus: LSL 25 4 mom: Sen estämättä, mitä 1 ja 3 momentissa säädetään, on voimassa, mitä rippiin tai muuhun sielunhoitoon liittyvästä salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään tai määrätään. -> viitataan kirkkolain salassapitosäännöksiin Papilla ja lehtorilla ei ole ilmoitusvelvollisuutta silloin, kun kyse on rippisalaisuudesta tai sielunhoidosta (ei koske muita kirkon työntekijöitä eikä pappia ja lehtoria muissa tilanteissa) -> koulussa/päivähoidossa yleensä ei ole kyse sielunhoitotilanteista

18 Opetushallitus? Sami Mahkosen mukaan opetushallituksen henkilöstöllä on ilmoitusvelvollisuus tilanteissa, joissa kouluista otetaan yhteyttä Opetushallitukseen yksittäistapauksissa konsultaation saamiseksi esim. koulukiusaamistapaukset, työrauha jne. Käytännössä he kylläkin ohjaavat koulun henkilöstöä tekemään ls-ilmoituksen eivätkä tee sitä itse. Ei ole sanottu missään esitöissä, kyseessä on Mahkosen tulkinta asiasta (muita tulkintoja en ole nähnyt)

19 Useiden ammattikuntien yhtäaikainen ilmoitusvelvollisuus Toisen ammattikunnan ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen ei poista toisen ammattikunnan ilmoitusvelvollisuutta -> ls-ilmoitus on tehtävä, vaikka samasta tilanteesta toinen ilmoitusvelvollinen taho olisi jo tehnyt ls-ilmoituksen - jokainen ammattikunta katsoo tilannetta omasta näkökulmastaan

20 Viipymättä? Ei ole määritelty esitöissäkään. Toimittava joutuisasti, ei saa viivytellä. Yksittäistapauksissa viipymättä vaihtelee tilanteen mukaan. Tilanteissa, joissa lapsi on välittömässä vaarassa, on ilmoitus tehtävä heti sosiaalipäivystykseen (usein 112). > myös yleinen pelastamisvelvollisuus kaikilla pelastuslain mukaan eli jokaisen on kykyjensä mukaan pelastettava lapsi vaarasta. Muuten voi tehdä parin päivän viiveellä. Jos tilanne on pikkuhiljaa huonontunut ja huolta on ollut pitkään, ei liene estettä, että lykätään asiaa parilla viikolla, että ehditään keskustella vanhempien tai työtovereiden kanssa. Yleisesti ottaen koulusta tehdään ilmoitus liian myöhään. Ei saa uhkailla tyyliin, jos tilanne ei parane, niin teemme lsilmoituksen!

21 Miten ilmoitus tehdään? LSL:ssa ei säädetä muotoa millä tavalla ilmoitus tulee tehdä. Voidaan tehdä vapaamuotoisesti. Hyvää hallintoa on, että tehdään kirjallisesti Tavallisemmin lomakkeella (voi olla kunnan nettisivuilla, myös lastensuojelun käsikirjasta löytyy lomake, Kiireellisissä tapauksissa suullisesti (puhelimitse) sosiaalipäivystykselle, tarvittaessa hätänumeron kautta Tuotava esiin ne seikat, joista ilmoittajalle on syntynyt käsitys, että lastensuojelun tarve on mahdollisesti syytä selvittää. Huom! Ei siis edellytetä, että ilmoittaja on sitä mieltä, että lapsi on ls:n tarpeessa

22 Ilmoitusvelvollisen ei tarvitse eikä pidä ottaa ennakoivasti kantaa siihen millaisiin toimenpiteisiin ilmoituksen johdosta olisi mahdollisesti syytä ryhtyä. Mikäli ei käytä lomaketta, on syytä selvästi kertoa, että yhteydenotto on tarkoitettu ls- ilmoitukseksi

23 Mihin tai kenelle ilmoitus tehdään? 1 Lastensuojelusta vastaavalle toimielimelle. käytännössä tarkoittaa kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijää tai sosiaalipäivystystä. Mikäli kirjallinen ilmoitus tulee väärään paikkaan, mutta kuitenkin viranomaiselle, tulee hallintolain 21 :n mukaan asiakirjan vastaanottajan siirtää se oikealle viranomaiselle. Mikäli suullinen ls-ilmoitus tulee väärään paikkaan, mutta vastaanottaja on itse ilmoitusvelvollinen, hän on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka lastensuojelun tarve on selvitettävä ja hänelle syntyy itselleen velvollisuus ilmoittaa asiasta lastensuojeluviranomaiselle

24 Mihin tai kenelle ilmoitus tehdään? 2 Joka tapauksessa väärälle viranomaiselle tehty suullinenkin ilmoitus velvoittaa vastaanottajaa hallintolain 7 :n mukaisesti palvelemaan henkilöä hyvin ja 8 :n mukaan neuvomaan häntä esimerkiksi siitä mikä on oikea taho lsilmoituksen tekemiseksi. Jos ilmoitus on erehdyksessä tehty esim. lastensuojelutyötä tekevälle yhdistykselle (esim. MLL; Pelastakaa lapset ry), näillä on vain oikeus ilmoittaa asiasta lastensuojeluviranomaiselle, mutta ei velvollisuutta siihen Kuntarakenteen muutokset ja organisaatiomuutokset ovat vaikeuttaneet ilmoituksen tekoa monissa kunnissa, kun oikeaa viranomaista on vaikea löytää

25 Salassapidon estämättä? Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen lainsäädännössä ei ole mainintaa siitä, että sen työntekijöillä on lsilmoitusvelvollisuus, mutta salassapitosäännökset on mainittu useassa opetustoimen säädöksessä > voi aiheuttaa epätietoisuutta LSL:n ilmoitusvelvollisuus menee salassapidon edelle! Salassapitovelvollisuus väistyy myös, vaikka huoltaja olisi nimenomaisesti kieltänyt ilmoituksen tekemisen Kyse on siitä, missä kohdassa ilmoituskynnys täyttyy jos ilmoituskynnys täyttyy, salassapitovelvollisuus yksiselitteisesti väistyy

26 Lastensuojeluilmoituksen tekemällä ilmoittajalle ei tule asianosaisasemaa tai tietojensaantioikeutta asian etenemisestä - opettajalla tai päiväkodin henkilökunnalla ei ole siis oikeutta saada tietoa mitä asiassa on tehty ja onko tehty ls-ilmoitus johtanut toimenpiteisiin sosiaalitoimessa - sen sijaan sosiaalitoimella on oikeus pyynnöstä saada tietoja koululta ja päivähoidosta - vrt. perusopetuslain 41 :n mukaan opetuksen järjestäjällä on oikeus saada sosiaalitoimelta opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot

27 Lupa, ilmoittaminen huoltajille? Ls-ilmoituksen tekemiseen ei tarvita vanhempien, huoltajien tai lapsen lupaa. On kuitenkin hyvän hallinnon ja avoimuuden periaatteen mukaista keskustella asiasta huoltajien kanssa mahdollisuuksien mukaan etukäteen tai tarvittaessa jälkikäteen

28 Ilmoittajan anonymiteetti? 1 LSL:ssa ei säädetä mitään anonymiteetista. Ilmoituksen kohde usein haluaa tietää, kuka on tehnyt ilmoituksen. Ilmoitusvelvollinen EI voi tehdä ls-ilmoitusta anonyymisti. Se on tehtävä aina omalla nimellä. Ilmoitus tehdään viranomaisen roolissa tai työroolissa (ei yksityishenkilönä). Ilmoittaja ei voi kieltää nimensä kertomista kohteelle. Anonyymi ilmoittaminen on vain niiden ilmoittajien käytössä, joilla on vain oikeus (ei velvollisuus) tehdä ls-ilmoitus. Meneekö ilmoittajan nimi tällöin kohteelle? Jos tieto ilmoittajasta on ilmoituksen vastaanottajan tiedossa, pääsääntöisesti se on kysyttäessä kerrottava Joitakin poikkeuksia Sos.toimi ei saa luvata ilmoittajalle, ettei tieto ilmoittajasta mene ilmoituksen kohteelle

29 Ilmoittajan anonymiteetti? 2 Anonyymisti tehdyn ilmoituksen painoarvo ei ole sama kuin omalla nimellä tehdyn - > myös ilmoituksen tekoon oikeutettujen suositellaan tekemään se nimellä. Jos ilmoittajan nimi on sos.toimen tiedossa, se on kirjattava ylös. Asiakkaalla on pääsääntöisesti oikeus nähdä itseään koskevat asiakirjat, joista siis ilmenee nimi. Jos ilmoittaja ei ole kertonut nimeään, sitä ei ole tiedossa, eikä sitä silloin myöskään voida kertoa kohteelle. Asianosaisjulkisuutta ei ole ilmoittajan salassa pidettäviin osoite-, puhelin- tai muihin vastaaviin yhteystietoihin

30 Ilmoittajan anonymiteetti? 3 Asianosaisjulkisuutta voidaan rajoittaa mm. lapsen edun perusteella (eli tietoa ilmoittajasta ei anneta ls-ilmoituksen kohteelle). Esim. jos ilmoituksen on tehnyt lapselle läheinen henkilö, vaikkapa isovanhempi, ja suhde tähän vaarantuisi, mikäli lapsen huoltaja saisi tietää ilmoittajan henkilöllisyyden. Myös erittäin painava yksityinen etu voi olla rajoitusperuste Esim. jos vaarana on, että ilmoituksen kohde loukkaisi ilmoituksen tekijän integriteettiä vaikkapa väkivallan muodossa. Sosiaalitoimen tulee objektiivisesti arvioida yksilön salassapitointressiä, suojattavia etuja ja asianosaisen oikeutta saada tietoja

31 Alueellinen soveltaminen? Onko ilmoitusvelvollinen, jos opettaja on esim. luokan kanssa valvojana ulkomaanmatkalla (eli siis työssä) ja siellä tulee ilmi Suomessa asuvan suomalaisen vanhemman kaltoinkohtelu lastaan kohtaan? Suomen lait koskevat Suomen aluetta. Vrt. : Kuitenkin esim. suomalainen voidaan tuomita lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joka on tehty vaikkapa Thaimaassa. Rikoslaissa yleensä edellytyksenä on, että kyseinen teko on rangaistava molemmissa maissa. Ls-ilmoitus ei ole rikosasia. Voidaanko johtaa, että jos kyseisessä maassa henkilöllä olisi ls-ilmoitusvelvollisuus ko. tilanteessa Suomessa, niin hlö olisi ilmoitusvelvollinen ko. tapauksesta? ->Näin voitaneen ehkä katsoa, kuitenkin ilmoitusoikeus

32 Ilmoituskynnys? Pitääkö tehdä ilmoitus vai ei? 1 HE 225/2009 vp: vuoden 2007 LSL:n ilmoituskynnystä verrattuna tätä ennen voimassa olleeseen LSL:iin on tarkoituksella madallettu tavoitteena lisätä lastensuojelun tietoon tulevia tapauksia ja mahdollistaa varhainen puuttuminen ja oikea-aikainen palvelujen tarjoaminen 2015 ilmoituskynnystä edelleen laskettu Lastensuojelulain mukainen ilmoituskynnys on matalammalla kuin sosiaalihuoltolain mukainen ilmoituskynnys

33 Ilmoituskynnys? Pitääkö tehdä ilmoitus vai ei? 2 HE 252/2006 vp:ssä mainittu ilmoituksen perusteina Lapsen tarpeiden laiminlyönti Heitteillejättö Pahoinpitely Seksuaalinen hyväksikäyttö Näiden epäily tai uhka Lapsen hoidossa tai huolenpidossa havaitaan muutoin puutteita Osaamattomuutta, joka vaarantaa lapsen hyvinvointia Lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- ja mielenterveysongelmat Vanhemman jaksamattomuus Vanhemman oman hoidon laiminlyöminen Arjen tukiverkkojen puuttuminen, kun se vaarantaa lapsen hyvinvointia Lapsen oma päihteidenkäyttö

34 Ilmoituskynnys? Pitääkö tehdä ilmoitus vai ei? 3 - Lapsen mielenterveysongelma - Lapsen rikollinen käyttäytyminen - Lapsen itsetuhoisuus - Lapsen ja vanhemman väliset vakavat vuorovaikutusongelmat - Lapsen jatkuva koulunkäynnin laiminlyöminen - Tilanne, jossa lapsi joutuu ikätasoonsa nähden suhteetonta vastuuta perheen arjesta esimerkiksi vanhemman sairauden vuoksi - Perheen erittäin heikko taloudellinen tilanne, joka saattaa vaarantaa lapsen huolenpitoa ja kehitystä - Muu vastaava syy, jonka vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää

35 Ilmoituskynnys? Pitääkö tehdä ilmoitus vai ei? 4 HE:ssa korostetaan, että kynnyksen ilmoituksen teolle ei tulisi olla liian korkea HE:n lista ei ole tyhjentävä Arvioinnissa on käytettävä myös muuta kuin juridista osaamista, esim. kasvatustieteellistä, hoitotieteellistä, lääketieteellistä, yhteiskuntatieteellistä tietoa, elämänkokemusta ja kokonaisuuden arvioinnissa arkijärkeä Apuna voi käyttää mm. Arnkilin huolen harmaata vyöhykettä (kynnys kohdassa 2-3) Vanhemmuuden roolikarttaa Lapsen edun määritelmää (LSL 4 ) Huolto- ja tapaamislain 1 :ää (361/1983)

36 Arnkil: Huolen harmaa vyöhyke

37 Vanhemmuuden roolikartta

38 LSL 4 : Lapsen etu Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon; 3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen; 4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen; 6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä 7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen

39 Huolto- ja tapaamislaki 1 : Lapsen huolto Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää

40 Yleiset oikeusperiaatteet 1 Yleiset oikeusperiaatteet huomioitava myös: Yhdenvertaisuusperiaate Tasapuolinen kohtelu Asiat, jotka ovat merkityksellisissä suhteissa keskenään, on ratkaistava samalla tavoin -> eri asiakkaita /tapauksia kohdeltava samalla tavalla Tarkoituksenmukaisuusperiaate Ls-ilmoitus vain perustellun huolen perusteella, ei esim. siksi, että kostetaan hankalalle perheelle Objektiivisuusperiaate Viranomaisen toimien oltava puolueettomia Ilmoitusvelvollisen henkilökohtaiset mieltymykset eivät vaikuta asiaan

41 Yleiset oikeusperiaatteet 2 Luottamuksensuoja Viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia Yksityiset voivat luottaa siihen, että viranomaisen toimet ovat oikeita Lapsen näkökulmasta tarkoittaa sitä, että lapsi voi luottaa, että ilmoitus tehdään silloin kun lapsi tarvitsee apua ja lapsi saa apua lastensuojelusta, mutta perhe voi luottaa siihen, että ilmoitusta ei tehdä silloin, kun huolta lapsen tilanteesta ei ole. (- yksityiset ihmiset tekevät jonkun verran ls-ilmoituksia kiusaamisen takia, varsinkin huoltoriidoissa)

42 Vaihtoehtona yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi LSL 25 a : Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa paitsi lastensuojeluilmoituksena, myös YHDESSÄ lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä sosiaalihuoltolain 35 :n mukaisena yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että yhteydenotto tehdään viipymättä ja yhteydenoton yhteydessä ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa yhteydenottoon johtaneet syyt (aikaisemmin pyyntö ls-tarpeen selvittämiseksi). Voi olla asiakasystävällisempi tapa kuin tavallinen lastensuojeluilmoitus Tehtävä kuitenkin selväksi sekä sosiaalitoimelle, että on tarkoitettu lsilmoitukseksi ja myös vanhemmalle, että kyseessä on yksi lastensuojeluilmoituksen tekomuoto. Huom. Ilmoituskynnys on kuitenkin lastensuojelulain mukainen, ei sosiaalihuoltolain mukainen! Lastensuojelulain mukainen kynnys on matalammalla kuin sosiaalihuoltolain mukainen kynnys

43 Vrt: Sosiaalihuoltolain 35 :n mukainen yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Uuden sosiaalihuoltolain myötä mm. opetustoimen ja lasten päivähoidon palveluksessa olevalla on nyt myös velvollisuus ohjata henkilö hakemaan sosiaalipalveluita ja henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä Esim. toistuva perheväkivalta voi olla tällainen

44 Ennakollinen ls-ilmoitus Ennen lapsen syntymää, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapsi tulisi tarvitsemaan ls:n tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen Ilmoitusvelvollisuuden kynnys korkeammalla kuin tavallisessa lastensuojeluilmoituksessa Esim. raskaana oleva nainen humalassa, väkivaltainen puoliso Tavallisimmin koskee äitiysneuvolaa ym., mutta kaikilla ilmoitusvelvollisilla on velvollisuus tehdä myös ennakollinen ls-ilmoitus Esim. päivähoidosta jos tekee ls-ilmoituksen hoidossa olevasta lapsesta, voi mainita, että äiti on raskaana

45 Mitä jos tekee ls-ilmoituksen ja se sen takia ei sosiaalitoimi ryhdy mihinkään Vaikka lapsen lastensuojelun tarpeen selvittämiseen ei lastensuojeluilmoituksen johdosta ryhdyttäisikään, ei se automaattisesti tarkoita sitä, että lastensuojeluilmoituksen kynnyksen täyttymiseen sisältyvä harkinta olisi ylitetty tai sitä olisi käytetty väärin. Ei tarvitse pelätä sitä, että ilmoittajalle tulisi jotain seurauksia, jos on vilpittömässä mielessä tehnyt ilmoituksen

46 Ilmoitus poliisille Ilmoitusvelvollisen (myös esim. opettajan) on tehtävä (= on pakko) tehdä ilmoitus salassapitovelvollisuuden estämättä poliisille sen lisäksi, että on tehnyt lastensuojeluilmoituksen, kun on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu: 1) rikoslain (39/1889) 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko; tai 2) sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta

47 RL 20 luku: seksuaalirikokset 1 Raiskaus ja sen yritys Törkeä raiskaus ja sen yritys Pakottaminen seksuaaliseen tekoon ja sen yritys Seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen yritys Seksuaalinen ahdistelu Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen yritys Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen yritys Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö ja sen yritys Seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta ja sen yritys Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen ja sen yritys Paritus ja sen yritys ja törkeä paritus ja sen yritys

48 RL 20 luku: seksuaalirikokset 2 Syytä epäillä ei tarvita varmaa tietoa Rikoksentekijäepäilty voi olla paitsi lapsen perhe tai lähipiiri, harrastusten parista, ulkopuolinen ja myös esim. jos epäillään, että kollegalla (esim. opettaja) on suhde oppilaaseen (alle 18-v). Myös vaikka ketään epäiltyä ei ole tiedossa

49 RL 21 luku: henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset 1 Vain jos säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta (ilmenee rikoslaista) Tappo ja sen yritys Murha ja sen yritys Surma ja sen yritys Lapsensurma ja sen yritys Pahoinpitely ja sen yritys Törkeä pahoinpitely ja sen yritys Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu Kuolemantuottamus

50 RL 21 luku: henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset 2 Törkeä kuolemantuottamus Törkeä vammantuottamus Tappeluun osallistuminen Vaaran aiheuttaminen Heitteillepano EI lievä pahoinpitely, vammantuottamus, pelastustoimen laiminlyönti (sakkoa tai enimmäisvankeusrangaistus alle kaksi vuotta) - Voi olla hankala arvioida esim. millainen pahoinpitely on lievä ja mikä on perusmuotoinen (ja monesti ne muuttuvat oikeusasteissakin toiseksi)

51 Rikosilmoituksesta yleensä Rikosilmoituksen voi tehdä (ei siis pakko) muistakin rikoksista kuin edellä mainituista, jos rikos on yleisen syytteen alainen tai ilmoituksen tekijä on asianomistaja. Muissa rikoksissa kuin em. seksuaali- ja väkivaltarikoksissa on huomioitava vaitiolovelvollisuus salassapidettävistä asioista. Ja myös sellaisissa väkivaltarikoksissa, joista on säädetty alle kahden vuoden maksimirangaistus (esim. lievä pahoinpitely) Koulu ei ole erillinen saareke muusta yhteiskunnasta -> jos tekisit rikosilmoituksen samanlaisesta asiasta koulun ulkopuolella, tee se myös koulussa tapahtuvasta asiasta (esim. pahoinpitely, varkaus, tuhotyö, vahingonteko ) Kyse on myös kasvatuksesta, ei vain rikosvastuusta! (paitsi asianomistajarikokset) Huom! Yli 15-vuotiaat ovat rikosvastuussa - Vilpittömästi tehty aiheeton ilmoitus ei johda seurauksiin ilmoittajalle

52 Miksi ls-ilmoitus jää joskus tekemättä? 1 Ilmoitusvelvollinen ei tiedä olevansa ilmoitusvelvollinen Suomalaiseen perinteeseen kuuluu toisten yksityisyyden kunnioittaminen ja puuttumattomuuden periaate Ls-ilmoitusta pidetään epäluottamuksen osoituksena Lastensuojelun imago on negatiivinen Nähdään, että ilmoittamisesta ei ole hyötyä, koska ls:lla on muutenkin niin paljon töitä, etteivät he kuitenkaan ehdi tehdä mitään asialle

53 Miksi ls-ilmoitus jää joskus tekemättä? 2 Virheellisesti salassapidon taakse meneminen Ilmoitusvelvollinen voi pelätä, että kun hänen henkilötietonsa menevät kohteen tietoon, siitä aiheutuu negatiivisia seuraamuksia itselle tai perheelle Uhkaukset, oma maine (yksityisen) työnantajan silmissä, oma työ Ilmoitusvelvollinen voi pelätä, että työskentely vaikeutuu jatkossa ko. perheen kanssa, jos ilmoitus tehdään Ilmoitusvelvollinen voi pelätä, että asiakas vetäytyy kokonaan avun piiristä, mikä ei ole lapsen edun mukaista

54 Miksi ls-ilmoitus jää joskus tekemättä? 3 Pelko taloudellisista seuraamuksista työnantajalle Työnantajan virheelliset ohjeet ja käskyt Ilmoituksentekijällä ei ole käsitystä siitä, mistä lapsen oireilu johtuu Ls:n tarve?, normaali elämään liittyvä asia?, neurologinen syy? Esim. lapsen unen puute, leikin ongelmat, ylivilkkaus, levottomuus

55 Mitä voi seurata, jos ilmoitus jää tekemättä? LSL:ssa ei ole suoraa säännöstä velvollisuuden rikkomisen seurauksista eikä edes viittausta rikoslakiin On kuitenkin sovellettu rikoslain 40 luvun 9 ja 10 :n säännöksiä PL 2.3 : Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia PL 118 : Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta Laki kunnallisesta viranhaltijasta 17 : viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianmukaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä RL 40 luku 9 : virkavelvollisuuden rikkominen > sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi > viraltapano (periaatteessa) RL 40 luku 10 Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen > varoitus tai sakko

56 Nuorisolain 11 :n mukainen ilmoitusvelvollisuus vs. ls-ilmoitusvelvollisuus 1 Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten Tietojen luovuttamisen edellytyksenä etsivää nuorisotyötä varten on nuoren suostumus, jollei tässä laissa tai muualla toisin säädetä. Nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot on sen estämättä, mitä tietojen salassapidosta säädetään, luovutettava nuoren kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten seuraavasti: 1) opetuksen järjestäjän on luovutettava tiedot perusopetuksen päättäneestä nuoresta, joka ei ole sijoittunut perusopetuksen jälkeisiin opintoihin; 2) koulutuksen järjestäjän on luovutettava tiedot nuoresta, joka keskeyttää opinnot ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa;

57 Nuorisolain 11 :n mukainen ilmoitusvelvollisuus vs. ls-ilmoitusvelvollisuus 2 Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä, puolustusvoimat ja siviilipalveluskeskus voivat jättää tiedot nuoresta luovuttamatta, jos ne arvioivat käytettävissään olevien tietojen perusteella ja nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna, ettei nuori ole 10 :ssä tarkoitettujen palvelujen ja muun tuen tarpeessa. Myös muu kuin edellä tässä pykälässä tarkoitettu viranomainen ja Kansaneläkelaitos voivat salassapitosäännösten estämättä luovuttaa nuoren kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot, jos viranomainen tai Kansaneläkelaitos arvioi tehtävässään saamiensa tietojen perusteella ja nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna nuoren tarvitsevan viipymättä tukea päästäkseen palvelujen ja muun tuen piiriin

58 Nuorisolain 11 :n mukainen ilmoitusvelvollisuus vs. ls-ilmoitusvelvollisuus 3 Tässä pykälässä tarkoitettujen tietojen luovuttajan on sopivin tavoin ilmoitettava etukäteen ilmoitettava nuorelle ja alaikäisen nuoren huoltajalle, että nuorta koskevia tietoja voidaan 2 ja 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa luovuttaa etsivää nuorisotyötä varten. Lastensuojeluilmoituksen ja ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 25 ja 25 c :ssä. Yhteydenotosta sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi säädetään sosiaalihuoltolain 35 :ssä. Jos näissä säännöksissä tarkoitettu ilmoitusvelvollinen on ottanut yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, ei samojen tietojen perusteella tarvitse tehdä ilmoitusta etsivälle nuorisotyölle

59 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 16 vs. lsilmoitusvelvollisuus 1 Yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä 15 :n 1 momentissa säädetyssä määräajassa

60 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 16 vs. lsilmoitusvelvollisuus 2 Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu, joka ammatillisessa tehtävässään on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin. Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto tässä pykälässä säädetystä yhteydenotosta, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. -> jos ls-ilmoitusvelvollisuus täyttyy, on tehtävä molemmat

61 Joitakin ls-ilmoituksia koskevia oikeustapauksia Helsingin KäO: (R 14/5262) (Erika-tapaus) EIT: Juppala-tapaus Vaasan HaO , taltio 10/0455/3, ilmoittajan nimen paljastaminen (ilmoitusoikeus) EOA: dnro 2954/4/11 EOA: dnro 3994/4/09 EOA: dnro 375/4/10 EOA dnro 3360/4/10 Kuopion lääninoikeus , taltio 239, 838/5300/98 KKO 1993:61 Rovaniemen HO: 2007:4 KKO 2006:10 Helsingin HaO: , dnro 01/0673/

62 Kiitos! Puh