Kaupunkistrategia

Transkriptio

1 Kaupunkistrategia ( LUONNOS ) Sisällysluettelo sivu

2 2 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ARVIOINTIA (SYKSY 2013) MIKSI TEEMME KAUPUNKISTRATEGIAN MITEN TEEMME KAUPUNKISTRATEGIAN KUVAUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN STRATEGIAJÄRJESTELMÄSTÄ KAUPUNKIPOLITIIKAN ARVOT JA VISIO (TAHTOTILA) KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT, JOISSA ON ONNISTUTTAVA MENESTYSTEKIJÄT: KOHDENNETUT TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUT PALVELUSTRATEGIAN KESKEISET LINJAUKSET PALVELUJEN JÄRJESTÄMISKRITEERIT YHTEENVETO PALVELUJEN TUOTTAMISTAVOISTA JA KRITEEREISTÄ TOIMIALAKOHTAISET TOIMINNAN TAVOITTEET KAUPUNKISTRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI... 28

3 3 1. Toimintaympäristön arviointia (syksy 2013) Kaupunkistrategian tulee vastata ensisijaisesti elinvoiman ja kilpailukyvyn, tasapainoisen talouden, laadukkaiden palvelujen, vetovoimaisen kaupunkikuvan ja kaupunkikonsernin johtamisen haasteisiin. Toimintaympäristön kehityssuuntia voidaan arvioida mm. seuraavasti: (tarkastelua Äänekosken näkökulmasta ja laajemmin) Asukasmäärä pysyy nykyisellä tasollaan tai hieman vähenee. Vanhusten määrä kasvaa. Syrjäytymisen ja yksinäisyyden torjumisessa digitaaliset mediataidot korostuvat (facebook, skype, facetime, ) Talouden näkymät haasteelliset, sopeuttamistarvetta paljon. Vaarana ylivelkaantuminen ja palvelutason rapautuminen Kuntarakenteeseen kohdistuu voimakkaita muutospaineita valtiovallan taholta. Syntyy kuntaliitoksia ja uudenlaisia kuntien yhteistyömuotoja Sote-palvelut keskittyvät suuremmiksi kokonaisuuksiksi Äänekosken uudella terveyskeskuksella tärkeä rooli palvelujen tuottamisessa Keski-Suomessa Kilpailu asukkaista ja yrityksistä kovenee, perusinfran ohella logistiikasta ja dynaamisesta kuntakuvasta tärkeä menestystekijä Kaupungin perusteollisuus vahva, mutta edellyttää myös jatkossa investointeja kilpailukyvyn parantamiseksi Toisen asteen koulutusta kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi, pienet yksiköt vaarassa kuihtua. Nuorisotakuu luo haasteita kehittää uudenlaisia oppimisympäristöjä Verkkokaupan kehittyminen haastaa perinteisen kaupan. Kaupan investoinnit kiinteistöihin laskevat Jyväskylän merkitys Keski-Suomen ja lähialueen vahvistumiselle vahva. Jyväskylän kaupungin talous asettaa kuitenkin lähivuosina haasteita alueen dynaamiselle kasvulle Palvelujen tuotantomallit monipuolistuvat ja tehostuvat. Sähköisiä palveluja olennaisesti nykyistä enemmän. Yrittäjyys korostuu. Omaa vastuuta elämän hallinnasta korostetaan Vanhusten määrän kasvu ja erilaiset sosiaaliset ongelmat lisäävät sote-palvelujen kysyntää Sosiaalisen median ja uudenlaisen yhteisöllisyyden merkitys kasvaa. Syntyy uusia vaikutuskanavia päätöksentekoon Verkostoituminen ja digitaalinen maailma muuttavat johtamista. Yhteistyö ja kommunikointitaidot korostuvat Kunta- käsitteenä menettää merkitystään horisontaaliset omat verkostot korvaavat sen Yhteiskunnan vakiintuneet rakenteet ja instituutiot menettävät merkitystään liikkeellepanevana voimana

4 4 Perinteiseen politiikkaan on yhä vaikeampi löytää tekijöitä Materialististen tarpeiden sijaan tulee immateriaaliset tavoitteet (onnellisuus jne..) Lähiruoan merkitys kasvaa lokalisaatio valtaa ajatusmaailmaa, vaikka globalisaatio kasvaa Kierrätyskulttuuri kasvaa Syntyykö uusia asumisen muotoja ja tapoja? Mitä ne ovat? Aktivistit? Supercell!!! Maailmanlaajuisesti avautuu uudenlaisia yrittämisen ja liiketoiminnan muotoja. Näissä onnistuminen edellyttää rohkeutta ja uutta ajattelua. Menestyminen ei myöskään ole paikasta kiinni. 2. Miksi teemme kaupunkistrategian Kaupungin johtamisen ja kehittämisen yksi edellytys on, että sillä on aidosti ohjaava kaupunkistrategia, sen osaava täytäntöönpanotoiminta, strategian seuranta, arviointi ja kyky tehdä tarvittavat korjausliikkeet. Jotta arjen päätöksenteko on linjakasta, yhteistyö eri tahojen kanssa sujuu, strategiaan on tarpeen olla kirjattuna yhteiset toimintaa ohjaavat arvot, visio ja tahtotila. Käytännön toimintapolitiikan ohjaamiseksi on tarpeen eri toimialoja koskevat konkreettiset toiminnalliset tavoitteet, niiden toteutumisen mittarit ja aikataulutetut ja vastuutetut työohjelmat. 3. Miten teemme kaupunkistrategian Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien keskuudessa yhteisen kielen ja yhteisen merkityksen löytäminen strategialle on usein monivaiheista ja työlästä. Mikäli yhteinen kieli, yhteinen tahtotila onnistutaan luomaan, se luo perustaa ja ymmärrystä tavoitteelliselle ja tulokselliselle johtamistyölle. Strategiaprosessiin eli yhteisten arvojen, vision ja strategian päälinjausten työstämiseen ja valmisteluun osallistuu kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupungin pääasiallisesti omistama Ääneseudun Kehitys Oy, johtoryhmän jäsenet ja henkilöstöä edustava yhteistyötoimikunta.

5 5 4. Kuvaus Äänekosken kaupungin strategiajärjestelmästä Visio 2025 Arvot Keskeiset Menestystekijät ja niitä tukevat ohjelmat (esim. maankäyttö ja elinvoima, henkilöstö, palvelu ) Budjetti ja toimialakohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet Raportointi, seuranta ja arviointijärjestelmät 5. Kaupunkipolitiikan arvot ja visio (tahtotila) ARVOT Innovatiivisuus ja uudistumiskyky Tasa-arvoisuus Oikeudenmukaisuus Kestävä kehitys

6 6 VISIO (TAHTOTILA) (SLOGAN) (ehdotuksia tässä vaiheessa eli ): 1. Korkean teknologian & kirkkaiden vesien alue 1. Korkean teknologian, maailmantason brandien ja kirkkaiden vesien kaupunki, Äänekoski 2. Elämänmakuinen Äänekoski 3. Het vua Äänekoskelle 6. Keskeiset menestystekijät, joissa on onnistuttava Oheiseen kaavioon on nostettu ne keskeiset alueet (menestystekijät), joihin on erityisesti panostettava ja joissa on onnistuttava menestymisen turvaamiseksi. Kullekin menestystekijälle on laadittava oma kehittämisen työohjelma (seuraava luku). Työohjelman käynnistämiseksi voidaan koota työtä ohjaava työryhmä vastuutaulukon mukaan. Kyky ja taito johtaa kuntayhteisöä Oman elämän hallintaa ja syrjäytymistä ehkäisevä toiminta Elinvoimainen uusi kunta Luonteva työssäkäynti- ja asiointialue (55000 as) - Hyvät palvelut -Työtä -Vahvistuvat yritykset -Uudistusta tukeva ilmapiiri Terve ja elinvoiman kasvua mahdollistava kuntatalous Hyvät, uusiutuvat palvelut ja sitä tukeva palvelukulttuuri(palvelustrategia) Viihtyisyyttä ja vetovoimaa vahvistava kaupunkikuva Innovatiivinen, uudistuva ja monipuolistuva yritystoiminta

7 7 7. Menestystekijät: kohdennetut tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut Menestystekijä Tavoitteet Elinvoimainen a) Äänekoski on uusi kunta omaleimainen, kehittyvä ja haluttu alue osana noin asukkaan uutta kuntaa b) Äänekoskelle on syntynyt uusia yrityksiä ja työpaikkaomavaraisuus on merkittävästi kasvanut. Alueen työttömyys-aste on alle maakunnan keskiarvon. Alueen kärkiyritykset ovat vahvassa iskussa ja laajentaneet toimintaansa c) Äänekoskella on vahva asema terveyspalvelujen tuottamisessa Keski-Suomessa Keskeiset toimenpiteet Käynnistetään yhteistyössä kuntaliitosselvitys Laukaan, Saarijärven, Konneveden ja Uuraisten kesken Aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja hyvällä yhteistyöllä luodaan kasvun edellytyksiä. Kaupungin peruspalvelut ja vapaaajanpalvelut tukevat myönteistä kuntakuvaa Imagon kohentamiskampanja omille asukkaille, henkilöstölle ja ulkopuolisille Panostetaan kaupunkimarkkinointiin Edistetään liikenneyhteyksien parantumista (E4, kevyet liikenneväylät, satama ) Avoimen ja rakentavan keskusteluilmapiirin luominen. Vahvuuksien kautta viestiminen Uusi terveysasema integroidaan osaksi suurempaa maakunnallista terveyspalvelujen järjestelmää Vastuut ja aikataulut Kaupunginvaltuusto Kaupunginjohto Päätökset 11/2013 Ääneseudun Kehitys Oy Maankäyttöpalvelut Lautakunnat Ääneseudun Kehitys Oy Ääneseudun Kehitys Oy Valtuusto Lautakunnat Perusturva 2014

8 8 2. Terve talous Kaupungin talous on tasapainossa siten, että vuosikate kattaa poistojen lisäksi korvausinvestoinnit ja osan myös uusista kehittämisinvestoinneista Lainan määrän kasvu saadaan pysäytettyä Toimialat sitoutuvat annettuihin talousarviokehyksiin Henkilöstön ja tilojen sopeuttaminen käytettävissä olevaan raamiin Valtuuston hyväksymä sopeuttamisohjelma viedään tinkimättömästi läpi. Laaditaan uusi konkreettinen talouden tasapainottamisohjelma, mikäli kuntatalous ei kasva odotetusti Investointien kriittinen tarkastelu ja uusien investointimallien kartoitus Palveluprosesseja uudistetaan hyödyntämällä uutta sähköistä tekniikkaa. Palveluverkkoja ja palvelujen tuottamista uudistetaan palvelustrategiassa määritellyillä tavoilla Lautakunnat Toimialajohtajat Toimialajohtajat Talousjohto Toimialat Lautakunnat 3. Kyky ja taito johtaa kuntayhteisöä Luottamukseen, avoimuuteen ja rehellisyyteen pohjautuva kyvykäs ja osaava johtaminen Uudistetaan johtamisjärjestelmä ja sitä tukevat johtamisen ja yhteistyön pelisäännöt Seuraavassa esimerkki asioista, joihin mm. ammatillisen ja poliittisen johtamisen kehitystyössä on paneuduttava oman erillisen prosessin tuella: Sovitaan eri toimijoiden roolit ja vastuut ja uudet käytännöt Arvioidaan mikä on keskinäisen luottamuksen taso eri päätöksentekotasojen kesken Sovitaan miten Kaupunginjohtaja 2014

9 9 asioiden valmistelua kehitetään, jotta avoimuus ja läpinäkyvyys toteutuu Konserniyhtiöiden omistaja-ohjauksen terävöittäminen Konserniohjeen tarkistaminen ja käyttöönoton varmistus konserni-yhtiöissä Kaupunginjohtaja Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja luottamuksen lisääminen kuntapolitiikkaan Otetaan käyttöön sähköisiä palveluja, järjestetään sähköinen palautekanava, kuntalaisaloitteet, asiakas-tilaisuudet Keskushallinto Tietohallintopalvelut Toimialat 2014 Kaupunkistrategian jatkuva seuranta ja arviointi sekä kyky tehdä tarkentavia toimenpiteitä Sovitaan seuranta ja raportointimenettelystä Kaupunginjohtaja Kehittyvä yritystoiminta Alueen kärkiyritykset vahvistaneet asemiaan ja investoineet tulevaisuuteen Yritysilmapiirin parantaminen, maankäyttö, kaavoitus ja ammatillinen koulutus tukevat yritysten kasvua ja laajentumista. Ääneseudun Kehitys Oy Maankäyttöpalvelut Alueelle syntynyt uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja mm. biotalous, matkailu, lähiruoka, 3D tulostus, verkkokauppa Logistiikan / yhteyksien parantaminen. Start - up yritysten tukeminen yhteistyössä julkisten ja yksityisten rahoittajien kanssa. Olemassa olevien palvelujen ja mahdollisuuksien tiekartta, verkkokaupan logistiikkakeskus Hirvaskankaalle Ääneseudun Kehitys Oy Kaupunginjohtaja Ääneseudun Kehitys Oy on generoinut alueelle merkittävästi rahoitusta uusiin Aktiivinen ote EUym. julkisen rahoituksen hankinnassa Ääneseudun Kehitys Oy

10 10 yrittämistä tukeviin hankkeisiin Alueelle on syntynyt uusia terveys- ja sosiaalialan yrityksiä täydentämään kaupungin palvelujärjestelmää Alueen väestön kasvavasta palvelutarpeesta osa siirretään kilpailutuksen kautta yritysten hoidettaviksi Ääneseudun Kehitys Oy Isojen ja pienten yritysten yhteistyön lisääntyminen ja tiivistyminen Kohtaamisfoorumien ja ideapajojen synnyttäminen Ääneseudun Kehitys Oy Kaupungin ja kärkiyritysten yhteistyön lisääntyminen ja tiivistyminen Säännöllisistä tapaamisista ja vierailuista sopiminen. Uudenlainen investointiväylä; yksityinen rakentaa, kunta vuokraa 5. Viihtyisyyttä ja vetovoimaa vahvistava kaupunkikuva Mielikuvan vahvistaminen siitä, että Äänekoski on lähellä valtakunnantason kaupallista ja kulttuurista Jyväskylää ja että Äänekoski on korkean teknologian ja kehittyvien palvelujen alue Tehostetaan kaupungin kokonaismarkkinointia ja selkeytetään vastuut Ääneseudun Kehitys Oy 2014 Äänekoski mielletään turvalliseksi ja hyväksi työssäkäynti- ja asumisalueeksi, johon kannattaa investoida. Muuttoliike alueelle on positiivinen. Väestön vähentyminen pysäytetty Luodaan edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle ja olemassa olevien kehittymiselle. Myönteinen medianäkyvyys. Panostetaan taajamien siisteyteen ja toimivuuteen Ääneseudun Kehitys Oy Tekniset palvelut Äänekoskella arki sujuu ja vapaa-ajan viettoon on paljon mahdollisuuksia Tuetaan III-sektoria. Pidetään vapaa-ajan infra kunnossa Vapaa-aikatoimi

11 11 Rohkeudella, yhteistyöllä ja verkostoitumalla luodaan positiivinen flow kaupungin sisällä ja naapurikuntiin päin Markkinoinnissa, henkilöstön koulutuksissa, kehityskeskusteluissa korostetaan positiivisen flow:n merkitystä Keskushallinto Toimialat Esimiehet Keskustojen kehittäminen (Suolahden Vanha Asema, Rantapuiston uimaranta, Viiskulma ja Länsiportti) Huomioidaan kaavoituksessa ja budjetoinnissa Maankäyttöpalvelut 6. Uusiutuvat palvelut ja sitä tukeva hyvä palvelukulttuuri Palvelujen laatu ja tuottamiskustannukset ovat kilpailukykyiset Kehitetään toimiva ja läpinäkyvä seurantajärjestelmä, joka integroidaan osaksi johtamisjärjestelmää Lautakunnat Toimialajohtajat 2014 Palvelukulttuuri kehittynyt organisaatiolähtöisestä ajattelusta asiakaskeskeiseksi toimintamalliksi Tehdään palvelututkimus asiakkaan kohtaamisesta kaupungin palveluissa. Rakennetaan palvelujen laatujärjestelmä Keskushallinto Ääneseudun Kehitys Oy Toimialat Otetaan käyttöön uusia palvelujen tuottamistapoja (digitaalisuus, yksilölliset palvelut), Vuosi 2015 nimetään Hyvän palvelun teemavuodeksi, jota tuetaan henkilöstön koulutuksella Kestävän kehityksen periaatteet huomioitu palveluissa sessa Hakeudutaan kansallisiin pilotteihin. Toimialat Tietopalvelu 7. Oman elämän hallinta ja syrjäytymisen ehkäisy Kaupungin palveluiden keskeinen tehtävä on tukea oman elämän hallintaa ja ehkäistä aktiivisesti syrjäytymistä Syrjäytymisvaarassa olevat tunnistetaan eri toimijoiden yhteistyöllä ajoissa ja kehitetään toimintatapoja, joilla syrjäytymistä voidaan estää tai merkittävästi vähentää Perusturva Opetus ja kasvatus Vapaa-aika III-sektori Poliisi Kaupungilla on kattavat peruspalvelut, Kehitetään palveluverkosto, joka huo- Lautakunnat

12 12 jotka ovat riittäviä, tarpeita vastaavia ja iästä riippumattomia sekä helposti saavutettavia mioi ihmisen elinkaaren; neuvolapäiväkoti - nuorisotyö-ehkäisevätyö - etsivä nuorisotyö kulttuuripalvelut - liikuntapalvelut Omaehtoisen aktiviteetin ja III sektorin tukeminen Toimintatapojen tarkasteleminen ja kehittäminen vastaamaan tarvetta Sektoriajattelusta poikkihallinnolliseen ajatteluun Lautakunnat Toimialat Lautakunnat 8. Palvelustrategian keskeiset linjaukset Palvelustrategian tarkoituksena on määrittää sellaiset palvelujen tuottamis- /järjestämismuodot, joilla voidaan turvata kuntalaisten hyvinvointi laadukkaasti ja kustannustehokkaasti myös tulevaisuudessa. Palvelustrategiaa on työstetty kaupunginvaltuuston työseminaareissa Tähän asiakirjaan on koottu keskeiset näkökulmat ja linjaukset tuosta työstä. Palvelujen järjestämiskriteerit 1. Lähipalvelut Lähipalveluiden järjestämisen lähtökohtana on arjen sujuvuuden ja palvelun käyttäjän hyvinvoinnin lisääminen. Palvelu järjestetään lähipalveluna, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: palvelujen käyttäjiä on runsaasti palvelutarve on toistuva palvelun käyttäjän arjen sujuvuus paranee resurssien, infran ja toimitilojen hyödyntäminen tehostuu taloudellisesti ja joustavasti Resurssitarpeet tarkistetaan kysynnän muutosten mukaan ja huomioidaan inhimilliset tekijät.

13 13 2. Keskitettävät palvelut Palvelun käyttö edellyttää suurelle osalle kuntalaisia oman auton tai julkisen liikennevälineen käyttöä. Palvelu on matkan perusteella saavutettavissa noin 1 h sisällä (esim. lääkärin vastaanotto, hammaslääkäripalvelut, lastensuojelu, tehostettu palveluasuminen, perheneuvola, lukio, liikuntahallit, vanhusten laitoshoito ) * erityispalvelut, joissa tärkeää turvata erityisosaaminen * keskittämällä saadaan aikaan optimaalinen tuotantoyksikön koko * asiakasmäärä on suppea ja rajallinen * palvelun käyttötiheys on pieni * keskittäminen on kunnan kannalta tehokkain tapa tuottaa palvelu 3. Kuntarajat ylittävät, laajaa väestöpohjaa edellyttävät aluepalvelut Täydentävät lähi- ja keskitettyjä palveluita. Väestö käyttää näitä palveluja muutaman kerran vuodessa tai harvemmin tai lyhyehkön jakson elämänsä jossain vaiheessa. Aluepalvelut edellyttävät sellaista erityisosaamista ja välineistöä, jota yksittäisen kunnan on vaikea järjestää ja ylläpitää (erikoissairaanhoito, ammatillinen koulutus, sosiaalipäivystys, vammaisten perhe- ja laitoshoito ). * Palvelu vaatii erityisosaamista, jonka tuottamiseen kaupungin väestöpohja on liian pieni tai rekrytointi on ongelmallista * Palvelutarvetta on harvoin pienellä käyttäjämäärällä * Palvelujen saavutettavuus kunnan reuna-alueilla on rajallinen mutta palvelu nähdään kuitenkin tarpeelliseksi, hyödylliseksi ja järkeväksi * Palvelujen tuottamisen yksikkökustannukset liian suuret itse tuotettuna Yhteenveto palvelujen tuottamistavoista ja kriteereistä Ostopalvelukriteerit 1. Palvelu, jossa omaa osaamista ei ole ja/tai tarve on satunnainen 2. Palvelu, joka on ostopalveluna kokonaistaloudellisesti edullisempi 3. Jos kaupungin päätös luopua omasta palvelun tuottamisesta on ratkaisevaa, uuden pysyvän yritystoiminnan syntymiselle kaupunkiin 4. Ruuhkahuippujen purkaminen, joita varten omien resurssien laajentaminen ei ole mahdollista (kommentti: kannattavaa liiketoimintaa ei useinkaan voi syntyä ruuhkahuippuja) Hallituksen evästyksiä: strateginen johtaminen ja ohjaaminen korostuvat pitää olla omaa tilaajaosaamista, laadunvalvonta kunnossa omalla tuotannolla pitää olla myös tiukat kriteerit palveluketjun ja kokonaiskustannusten hallinta keskeistä, kilpailuttamisessa useita kriteereitä, laatu, ekologiset, kuljetusmatkat monikansallisten yritysten markkinoille tulo?

14 14 kokonaistaloudellisesti edullisin - palvelusetelin myöntämisen laskelmaan huomioitava kaupungin varautuminen muutokseen Kaupungin omistamien konserniyhtiöiden palvelujen tuottamiskriteerit 1. Palvelu ei ole ydintoimintaa, mutta halutaan pitää konsernin piirissä 2. Konserniyhtiö tuottaa palveluja muillekin kuin emolle 3. Poliittinen ohjaustarve ei ole suurta 4. Palvelusta muodostuu riittävän kokoinen yksikkö toiminnallisesti ja taloudellisesti Hallituksen evästyksiä: palveluiden pitää olla kilpailukykyisiä, samat kriteerit Inhouse palveluiden kilpailutus harkittava tarkoin Omistajaohjauksen tarve korostuu Ratkaisujen pohjaksi hahmotettava iso kuva Kilpailutuksen kautta työn valuminen alihankkijoille miten vaikuttaa kunnan imagoon? Oman tuotannon kriteerit 1. Palvelu kohdistuu koko ikäluokkaan 2. Palvelua ei ole saatavissa markkinoilta (esim. viranomaispalvelut) 3. Strategisesti tärkeä toiminta, jonka osaaminen on tärkeää säilyttää kunnassa 4. Palvelu voidaan tuottaa laadukkaammin ja kustannustehokkaammin itse 5. Palveluketjun ja kokonaiskustannusten hallinta halutaan säilyttää omassa ohjausvallassa Hallituksen evästyksiä: kun tuotetaan itse, sisäinen valvonta säilyy kunnassa palvelujen vaikuttavuuteen tulee kiinnittää huomiota omakin työ on arvokasta ja voidaan tuottaa taloudellisesti Omaa henkilöstöä pitää palkita ja kehittää kannustimia, kunnan toimialoilla on tärkeää säilyttää omaa osaamista kunta ei ole pelkästään palvelujen tuottaja, vaan iso työnantaja ja sillä on tärkeä rooli hyvänä työnantajana, edelläkävijän rooli

15 15 9. Toimialakohtaiset toiminnan tavoitteet Tämän luvun kokonaisuuteen on koottu lautakuntien / toimialojen asettamat ja hyväksymät toimialakohtaiset toiminnalliset tavoitteet, jotka on kohdennettu ohjeellisena koko valtuustokaudelle ja sitovina talousarvioon 2014 nähden. Henkilöstöpalvelut TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Henkilöstöresurssien suunnittelu, tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja kehittäminen (määrä, rakenne, osaaminen, yms). Henkilöstöstrategian mukaisten toimintakäytäntöjen edistäminen. Suunnittelukauden tavoitteet Työhyvinvoinnin edistäminen Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen Tavoite 3 Esimiestyön kehittäminen Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Työyksikköjen kehittämissuunnitelmien arviointi ja johtopäätökset keskeisistä työhyvinvointia edistävistä toimista. Jatkotoimenpiteistä sopiminen. Arviointi lähivuosien osaamistarpeesta (pohjana koulutustiedot ja kehityskeskustelut, muutokset palveluissa ja tuottamistavoissa). Hyvän palvelukulttuurin edistäminen. Nykyisten esimiesvalmennusten vaikuttavuuden arviointi ( JET, esimiesfoorumit). Johtopäätösten tekeminen. Esimiespassin käyttöönotto ( esimiesvalmiuksien tukeminen eri osa-alueilla, mm. sopimusosaaminen, talous, hankinnat, toimintamallit/ ohjeistukset, työsuojelu jne ). Arviointi ja johtopäätökset tehty, jatkotoimenpiteistä sovittu. Arviointi tehty. Asiakaspalautteen hyödyntäminen Arviointi ja johtopäätökset tehty, jatkotoimenpiteistä sovittu. Esimiespassi käytössä. Raportointitiedon hyödyntäminen toimintojen

16 16 Raportointitiedon käyttäminen esimiestyössä (henkilöstöraportti, talousyms raportit, johtopäätösten tekeminen, uusien toimintamallien etsiminen). kehittämisessä. Maankäyttöpalvelut TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Vastata kaupungin ja sen eri osien kehittämisen perustana olevien maankäyttösuunnitelmien ja kaavojen laadinnasta. Luoda edellytykset asumisen ja yritystoiminnan rakennushankkeille ideasuunnittelulla, sopimusmenettelyllä ja kaavoituksella. Vastata maapolitiikasta ja osallistua kaupunkiympäristön laadun kehittämiseen yhteistyössä teknisen ja ympäristötoimialan kanssa. Vastata tonttien luovuttamisesta, kiinteistönmuodostuksesta ja mittaustehtävistä, kartta-asioista ja osoitteista sekä kaupungin maa- ja metsäomaisuudesta Suunnittelukauden tavoitteet Vetovoimaiset asuin-, liike- ja työpaikkatontit Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Monipuolistetaan tonttitarjontaa Kolme uutta lainvoimaista kaavaa vuoden 2014 aikana (esim. Länsiportti ja Hirvaskangas) Kaupunkiympäristön laadun ja keskustojen vetovoimaisuuden parantaminen Tavoite 3 Sähköisen asioinnin, vuorovaikutuksen ja tiedonsaannin parantaminen Laaditaan ympäristön kohentamiseen liittyviä suunnitelmia ja kaavoja sekä ideoidaan hankkeita Ajantasa-asemakaavat kaupungin kotisivuille Kolme suunnitelmaa/hanketta valmiina vuoden loppuun mennessä Valmis vuoden 2014 lopussa

17 17 Ruokapalvelut TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Tuottaa ja tarjota terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, jossa otetaan huomioon ensisijaisesti suomalaiset ravitsemissuositukset ja ruokakulttuuri. Koulu- ja päiväkotiruokailun tavoitteena on ylläpitää lapsen / oppilaan hyvinvointia, terveyttä ja työtehoa. Ruoka on iso osa myös vanhusten terveyttä ja hyvinvointia. Valmistamme päivittäin aterioita myös kotiin toimitettaviksi. Suunnittelukauden tavoitteet Keittiöverkko suunnittelu, uuden terveyskeskuksen ravintokeskuksen myötä tuotannon tehostaminen. Asiakastyytyväisyyden sekä ravitsemuksellisen laadun ylläpito ja kehittäminen. Tavoite 3 Henkilöstön jatkuvan oppimisen / ammattitaidon syventäminen ja ylläpito. Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Tarkennetaan keittiörakennetta, tehdään muutoksia tuotannollisesti, suunnitellaan uuden tk:n keittiön toimintamalleja Olemassa olevien toimintamallien / käytäntöjen kriittinen arviointi. Ruokalistan ja reseptiikan jatkuva jalostaminen. Kehityskeskustelut, myönteinen suhtautuminen itsensä kehittämiseen sekä sisäisen toimintavarmuuden kehittäminen. Toteutuneet suoritteet /taloudellisuuden mittaaminen Asiakastyytyväisyyskyselyt, asiakaspalaverit ja niiden dokumentointi. Henkilöstöpalaverit, kehityskeskustelut, työkierto Terveydenhuolto TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Kaupungin asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen, syrjäytymisen, sairauksien ja tapaturmien ehkäiseminen ja tarpeen mukainen sairaan- ja terveydenhoito Suunnittelukauden tavoitteet Perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantaminen ja oikea kohdentuminen Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Kiireettömän hoidon osalta pitkäaikaissairaan väestöosan Käyntitilastot Avo-Hilmosta. Asiakastyytyväisyyskyselyt. Laatumittaukset.

18 18 listautumismallin käyttöönotolla. Asiakasyritysten työterveyshuollon sisältöjen jatkuva parantaminen sekä asiakkaiden omaehtoisen terveyden edistämisen tukeminen. Tavoite 3 Perusterveydenhuoltotasoiset lyhytaikais- sairaalahoito- ja kuntoutuspotilaat hoidetaan terveyskeskusssairaalassa. Tavoite 4 Kiireellisen hammashoidon sekä kiireettömän lakisääteisen hoidon järjestäminen alle 6 kk. Tavoite 5 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden varhaisen ja akuuttivaiheen hoitoonpääsyn turvaaminen sekä tarkoituksenmukaisen jatkohoidon järjestäminen siten että pitkäaikaisen ja raskaan hoidon tarve vähenee. ammatillisesti toteutettu listaaminen nimetyille hoitaville ammattihenkilöille. Kiireellisen ja puolikiireellisen hoidon joustava järjestäminen väestölle hyödyntäen kokonaisvaltaisesti keskitettyä toimintatapaa. Laaditaan yksilölliset työkyvyn edistämissuunnitelmat ja sovitaan työpaikkatasolla yhteistyöstä mm. varhaisen tuen toteuttamiseksi. Medinetin käyttöönotto soveltuvin osin Sopeudutaan 40 sairaansijan toimintamalliin. Päivystyksestä, vastaanotoilta ja muista sairaaloista tuleville tarkoituksenmukainen jatkohoito järjestyy viiveettä. Moniammatillisten kotiutussuunnitelmien laatiminen mahd. aikaisessa vaiheessa. Päivittäinen kiireellisen hammashoidon järjestäminen sekä lakisääteisten palveluiden järjestäminen alle 18-vuotiaille. Kehitetään uusi, suunnitelmallista hoitoa tukeva toimintamalli, jossa korostuu hoidon ja palvelujen suunnittelu yhteistyössä arjen tuen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon Työterveyssuunnitelmat, asiakastyytyväisyyskyselyt ja laatumittaukset. Keskimääräinen hoitoaika <10 pv. Kitkalaskutuspäivien määrä, tavoite alkuvuodesta 0, loppuvuodesta <50. Kiireelliset käynnit vuorokaudessa yhteydenotosta. Jonotusaika kiireettömään hammashoitoon. Toimintasuunnitelna valmiina keväällä Uusien asiakkaiden hoitoonpääsy ja asiakkaiden keskimääräinen hoitoaika mielenterveys - ja päihdepoliklinikalla. Aikuispsykiatrian hoitopäivät. Asumispalv.

19 19 kanssa. Vähennetään erikoissairaanhoidon laitoshoitoa ja asumispalvelujen ja tukiasumisen ostopalvelua. hoitovuorokaudet. Päihdekuntoutuksen hoitopäivät. Sosiaalityö ja työelämään kuntoutumisen palvelut TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Työskentelemme yksilön, perheen ja yhteisön hyväksi päämääränä asiakkaan hyvinvoinnin, voimavarojen ja mahdollisuuksien vahvistuminen Suunnittelukauden tavoitteet Aikuis- ja perhesosiaalityön palvelut kohdentuvat erityisesti pitkäaikaistyöttömien, lapsiperheitten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukeen ja auttamiseen: sosiaalityöntyekijöiden työpanos kohdentuu tarkoituksenmukaisesti ja etuuskäsittely vastaa pitkälle toimeentulotuen myöntämisestä. Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Aikuis- perhesosiaalityön tehtävärakenne-muutos on toteutettu. Sosiaalityön asiakkailla on palvelusuunnitelmat ja niiden seuranta toteutuu. Nuorten sosiaalityön uudet toimintatavat ovat käytössä. Pitkäaikaistyöttömien palveluprosessi totetuu tarpeellisessa laajuudessa. Etuuskäsittely vastaa enenevästi perustoimeentulotuesta. Palvelusuunnitelmien määrä %:na eri asiakasryhmillä ( alle 25- vuotiaat, lapsiperheet, pitkäaikaistyöttömät). Lakisääteisten määräaikojen toteutuminen %:na asiakkaista. Lastensuojelun avohuollon palvelut toimivat tehokkaasti ja oikeaikaisesti ja siten, että sijaishuollon tarve vähentyy. Tavoite 3 Pitkäaikaistyöttömien palveluprosessi on kokonaisuus, jossa eri toimijoiden roolit ovat selkeät. Nuorisotakuu toteutuu. Lastensuojelun perhetyössä on käytössä suunnitellut työtavat(intenssiivi perhetyö, sijaishuollon tuki, jälkihuollon lähityö, ryhmätoiminta).sijaishuollossa perhehoito on ensisijaista. Laitoshoidon määrä ei kasva. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä on kasvanut ja sisältö vastaa erilaisten asiakkaitten tarpeita. Ryhmätoiminta on vakiintunut osa kuty:ä. 3.sektorin toimijoiden rooli on selkeä osa työllistymisen tukea. Työpajatoiminta on Lakisääteisten määräaikojen toteutuminen %:na asiakkaista.sijaishuollon rakenne ja määrä. Käytössä olevat perhetyön työmuodot ja niiden asiakasmäärät. Palvelusuunnitelmien lkm. Eri asiakasmäärät. Passiivista työmarkkinatukea saavien lkm. Osaamistodistusten lkm työpajalla. Yhteistyömuodot ja ostopalvelusopimukset

20 20 monipuolistunut. Palkkatukityötä kohdennetaan enenevästi passivisen työmarkkinatuen saajiin. Työelämään kuntoutumisen palvelukokonaisuuteen on rakennettu seurantajärjestelmä. 3.sektorin toimijoiden kanssa. Seurantajärjestelmän toteutus. Arjen tuki TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Tarjoamme asukkaille tarpeen mukaiset ja laadukkaat arjen toimintakykyä ylläpitävät yksilölliset palvelut, jotka tukevat asiakkaan itsenäistä selviytymistä omassa toimintaympäristössä. Suunnittelukauden tavoitteet Ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuuden parantaminen ja turvaaminen tavoitteena raskaamman palvelutarpeen vähentäminen ja siirtäminen myöhäisempään ajankohtaan. Kotiin vietävien palveluiden saatavuuden parantaminen ja turvaaminen kaikille ikäryhmille. Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Seniorineuvolatoiminnan vakiinnuttaminen kaikille alueille (Äki, Sti, Sum., Kng). Seniokeskuksen toiminnan sisältöjen kehittäminen asiakkaiden yksilöllisistä tarpeista lähtien ja vapaaehtoistyön koordinointi osana toimintaa. Ennaltaehkäisevien kotikäyntien tekeminen kaikille 80-v. täyttäville (ei palvelun piirissä), ja tiedotustilaisuudet 75-vuotiaille. Arjen tuen päivä- ja työtoimintojen kehittäminen yhteistyössä seniorikeskuksen, Dynamon ja toimintakeskuksen sekä työpajan välillä. Yöpartiotoiminnan aloittaminen arjen tuen vastuualueella: ostopalveluiden vähentäminen ja asiakkaan kotihoidon turvaaminen 24 h. Arjen tuen avopalveluissa (kotihoito, kuntoutusohjaus) työskentelevien työntekijöiden välittömän asiakastyöajan lisääminen ja kuntouttavien Palvelukohtaiset suoritteet, toteutuneet seniorineuvolan ja seniorikeskuksen käynnit alueittain, ehko-käyntien lkm Avopalveluissa työskentelevien työntekijöiden asiakaskohtainen työaika % kokonaistyöajasta, Kotihoidon kattavuus yli 75- vuotiailla % ja kotiin annettavien palveluiden turvin kotona asuvia yli 75-vuotiaita %. Yhtenäinen palvelusuunnitelma ja lomakkeisto käytössä (vahu,

21 21 Tavoite 3 Arjen tuen palveluiden asiakas- ja palveluprosessin kehittäminen Opetuspalvelut työkäytäntöjen hyödyntäminen osana yksilökohtaista palvelusuunnittelua. Oman tukiasumistoiminnan lisääminen (mielenterveys-, vammais- ja päihdeasiakkaat). Arjen tuen tilaaja- ja tuottajatiimien asiakas- ja palveluprosessien kehittäminen vanhuspalvelulain mukaisiksi, asiakaslähtöiseksi ja kustannustehokkaaksi; yhtenäinen palvelusuunnitteluprosessi ja työvälineet. Lakisääteisten määräaikojen toteutuminen. mt ja vampa, päihde). Tukiasumisen ostopalveluiden väheneminen. Asiakas- ja palveluprosessikuvaukset laadittu ja käytössä yksiköissä osana omavalvontasuunnitelmia. Seurantajärjestelmät toiminnassa. Suunnittelukauden tavoitteet Perusopetuksessa on toimiva laatujärjestelmä, joka ohjaa koulujen toimintaa arvioinnin ja työsuunnitelman avulla. Opetussuunnitelman uudistaminen. Tavoite 3 Kaikilla oppilailla, huolimatta koulumuodosta tai koulun sijainnista, on riittävä ja oikea-aikainen tuki. Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Esimmäisten laatukorttien pohjalta asetettujen tavoitteiden toteutuminen mitataan ja laaditaan tulosten pohjalta uudet tavoitteet lukuvuodeksi Opetussuunnitelmaprosessiin valmistaudutaan osallistumalla valtakunnallisiin koulutuksiin ja infotilaisuuksiin. Varaudutaan ops-prosessiin vuoden 2015 tavalmistelussa. Konsultoiva erityisopettaja - työskentelytavan valmistelu. Käynnistetään nuorten opettajien ammatillista kasvua tukeva mentorointi. Mittaukset tehty ja työsuunnitelmien tavoitteet laadittu tulosten perusteella. Rehtorit ja opsohjausryhmä osallistunut ops-koulutuksiin. Ops-työ huomioitu taloussuunnittelussa. Vähintään kaksi erityisopettajaa osallistuu pitkäkestoiseen erityisopetuksen erityisalan koulutukseen ja sitoutuu työskentelemään konsultoivana erityisopettajana. Vuoden

22 22 aikana toimii vähintään yksi mentoriryhmä. Perhepalvelut Suunnittelukauden tavoitteet Perhepalveluiden palvelukokonaisuus toimii siten, että lapsiperheet saavat palvelut laadukkaasti ja oikea-aikaisesti. Moniammatillinen palveluverkosto noudattaa yhdensuuntaisia kolmiportaisen tuen ja varhaiskasvatuksen tavoitteita Tavoite 3 Turvallisten ja terveellisten oppimis-ympäristöjen saaminen Nuorisopalvelut Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Lapsiperheiden kotipalvelun, varhais-kasvatuksen kevyempien hoitomuotojen suunnittelua ja kehittämistä jatketaan. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveyden-huollon painopistealueena ennaltaehkäisevä työ. Riittävien resurssien varmistaminen. Koko toimialan toimintatapojen yhdenmukaistaminen Suolahden päiväkodin rakentaminen, suunniteltujen varhaiskasvatustilojen remonttien suunnittelu ja toteutuminen niin, että varhaiskasvatustoiminta mahdollisimman vähän häiriintyy muutoista Käyntien määrä / vaikuttavuus -kysely, palaute rakenteeltaan kevyempien hoitoryhmien lukumäärä ja niiden lapsimäärä asiakaspalaute työntekijöiden kuuleminen aikatauluissa pysyminen, muuttojen rytmittäminen vuosikelloon Suunnittelukauden tavoitteet Ennaltaehkäisevän ja monipuolisen toimintamuotojen kehittäminen Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Kehitetään yhteistyötä perusopetuksen,toisen asteen sekä sosiaali ja terveyspalvelujen kanssa. Kaikissa isommissa kuntakeskuksissa toimivat ja turvalliset nuorisotilat. Kulttuurisen nuorisotyön kehittäminen. Monikulttuurisen ja kansainvälisen toiminnan Eri osaamisalueiden tiimit. Kouluyhteistyön kehittäminen yhdessä koulun oman henkilökunnan kanssa (etsivien läsnäolo eri oppilaitoksissa, nuorisotyöntekijöiden välituntibreikit, eurooppalaisten vapaaehtoisten työskentely kouluympäristössä)koululuokkien ryhmäytykset Ehkäisevänpäihdetyön määrä.

23 23 Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen kehittäminen. Nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen. Nuorisotiedotuksen kehittäminen. Henkilöstömäärä on suhteessa nuorisolain määrittelemiin vaatimuksiin kunnassa tehtävästä nuorisotyöstä ja verrokkikuntiin. Etsivien asiakasmäärät.nuorisotilojen määrä ja niiden kunto.eri nuorisotilojen kulttuuriset tapahtumat ja nuorisopalveluiden tukemat tai tuottamat kulttuuriharrasteryhmät.bänditilojen määrä ja niiden kunto, bändien määrä ja ikärakenne. Nuorisovaltuuston toiminnan eri muodot. Kaikissa nuorisotiloissa talotoimikunnat. Nuorisotiedotuksen toimintojen määrä ja kävijöiden määrä. Vapaa-aikapalvelut TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Tavoitteena tuottaa yhdessä (järjestöt, yksityiset) eri toimijoiden kanssa laadukkaita ja monipuolisia vapaa-aika- ja hyvinvointipalveluita. Huomioiden palveluiden tuottamisessa kaikki kuntalaiset ja ennaltaehkäisyn merkityksen. Suunnittelukauden tavoitteet Liikuntapaikkojen käyttöasteen ja kuntalaisten liikuntaharrastuksen pitäminen mahdollisimman korkeana. Terveys, kunto- ja erityisliikunnan tehostaminen. Painopiste avustamisessa nuorisoliikunnassa. Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Ylläpidetään monipuolista ja laadukasta liikuntapaikkaverkostoa, joka palvelee kaikenikäisiä harrastajia ja se huomio myös kilpaliikunnan tarpeet. Seura-avustuksissa painotus nuorisoterveysliikunnan järjestämisessä. Liikuntakalenterin julkaiseminen, yhteistyö perusturvan toimialan kanssa Tilojen aukiolopäivät, kävijämäärät, /kävijä, tilaisuuksien lukumäärä Osallistujien määrät, järjestettyjen tilaisuuksien määrä/osallistujat. Uusien vertaisohjaajien määrä.

24 24 Tavoite 3 Paikallisten seurojen tukeminen: valtakunnallisten tapahtumien järjestäminen, erilaiset yhteistyösopimukset tilojen käytössä ja kunnossapidossa ja toimintojen järjestämisessä. Valtakunnallisia tapahtumia Äänekoskella 2-4 vuosittain. Laaditaan erilaisia uusia yhteistyösopimuksia paikallisten järjestöjen kanssa aktivoiden näin kolmatta sektoria. Yhteistyösopimusten määrä ja tapahtumien määrä, imagohyöty kaupungille Kulttuuritoimi Suunnittelukauden tavoitteet Museon näyttelytoiminnan kehittäminen uuden toimitilarakenteen pohjalle Painotalon Ison salin toiminnan selkeytyminen Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Kaupungin museotoimen uudet näyttelyt valmistuneet myöhemmin tehtävän päätöksen mukaisena Nouseva liikuteltava n. 180 hengen katsomo hankittu Näyttelykokoelmien määrä Kirjastopalvelut Suunnittelukauden tavoitteet Keski-kirjastojen yhteistyön laajentaminen - kaikki hyödyt irti - yhteiset käytännöt Kirjastopalvelujen uudelleenorganisointi, kun kirjastoautopalvelut loppuivat Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Keski-kirjastojen yhteistyön vakiinnuttaminen -palvelujen sujuvuus ja saavutettavuus Kartoitetaan tarve/mahdollisuudet korvaaviin palveluihin kirjastoauton tilalle - Pahinta palveluvajetta yritetään paikata jääneillä resursseilla -Kirjasto kouluille -hanketta jatketaan uusien mahdollisuuksien haltuunotto - toimivat kuljetukset - asiakaspalaute - seutulainojen määrä kartoitus tehty - siirtokokoelmia kouluilla - Kirjasto kouluille -hanke valmis

25 25 Ala-Keiteleen musiikkiopisto Suunnittelukauden tavoitteet Varhaisiän musiikkikasvatuksen (VaMu) opetuksen monipuolistaminen ja opetussuunnitelman uudistaminen. Toimitilojen saattaminen nykytarpeita vastaavaksi. Tavoite 3 Henkilöstörakenteen edelleen kehittäminen ja vastuun jakaminen henkilöstön kanssa Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Käynnistetään erityyppisiä musiikki-leikkikoulu-ryhmiä. Toimintaan otetaan mukaan myös alle kolmevuotiaat lapset. Tarjotaan toimialueella asuville lapsille eri instrumenttien valmennusryhmiä Toimialueen eri opetuspisteissä kartoitetaan kaikki mahdolliset opetuskäyttöön soveltuvat tilat Selvitetään nykyisin pääopetuspisteenä olevan VPK -talon, autotallin ja pihaalueen muutosmahdollisuudet tarpeita vastaaviksi Laaditaan VPK:n tontin alueen kiinteistöjen ja pihaalueen muutossuunnitelma yhdessä VPK.n kanssa Yhdessä VPK:n kanssa hankesuunnitelmaa viedään eteenpäin sekä laaditaan toimenpiteille aikataulu Päätoimisten ja yhteispäätoimisten opettajien määrän pitäminen nykyisellä tasolla Kartoitetaan henkilökunnan osaaminen ja kiinnostus vastuun jakamisesta Saadaan sopivat henkilöt tarvittaviin tehtäviin Toteutuneet erilaiset muskariryhmät Oppilasmäärät VaMu:n eri opetusryhmissä Toteutuneet instrumenttiopetuksen valmennusryhmät Alkuopetuksen toteutuminen Oppilaiden ikäjakautuminen eri ryhmissä Toteutuneet opetuspaikat ja niiden soveltuvuus annettuun opetukseen Valmis VPK: n tontin ja kiinteistön kehittämissuunnitelma ja toimenpiteiden aikataulu Viranhaltijoiden määrä Päätoimisten ja yhteispäätoimisten sekä sivutoimisten tuntiopettajien määrä oppilaitoksessa Arjen sujuvuus Työtyytyväisyys

26 26 Tekninen ja ympäristötoimiala/ kunnallistekninen tiimi TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Kunnallistekninen tiimi vastaa katujen ja puistojen suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta, jätehuollon järjestämisestä sekä satamista. Suunnittelukauden tavoitteet Hirvaskankaan alueen jatkokehittäminen Kaupunkiympäristön laadun parantaminen Tavoite 3 Organisaatio Tavoite 4 Katujen kuntoarviosuunnitelman laatiminen Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Kunnallistekniikan toteuttaminen hyväksyttävien sopimusten mukaisesti. Äänekosken rantapuiston suunnitelmien toteuttaminen investointiohjelman mukaisesti. Tilaajaorganisaation toiminnan kehittäminen ja ostopalvelujen hallinta katujen ja puistojen hoidossa. Katujen peruskorjauskohteiden rakentamisjärjestyksen laatiminen syksyyn 2014 mennessä. Toteutuneet kohteet Toteutuneet työt Asukkaiden palaute Suunnitelman valmistuminen Tekninen ja ympäristötoimiala / talotiimi TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Talotiimi vastaa kaupungin toimitilojen ylläpidosta, kunnossapidosta ja siivouksesta sekä hoitaa kiinteistöomaisuuteen liittyvät uudisrakennus- ja korjausinvestoinnit. Tavoitteemme on tarjota kaupungin palvelutoiminnan käyttöön turvalliset, terveelliset ja hyväkuntoiset tilat kustannustehokkaasti sekä taata kaupungin kiinteistöomaisuuden arvon säilyminen. Suunnittelukauden tavoitteet Rakennushankkeiden onnistunut ja kustannustehokas läpivienti Organisaatio Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 Terveyskeskushankkeen aikataulunmukainen valmistuminen Tilaajaorganisaation toiminnan kehittäminen ja ulkoisten konsulttipalvelujen käytön Valmistuminen maaliskuussa 2014 Ulkoisten konsulttipalveluiden käyttö verrattuna kahteen

27 27 Tavoite 3 Puitesopimukset Tavoite 4 Kiinteistöstrategia vähentäminen. Sopimusten teko rakentamisen, suunnittelun ja huoltosopimusten osalta Kiinteistöstrategian laatiminen syyskuun loppuun mennessä. edelliseen vuoteen Sopimusten allekirjoitukset 2014 Kiinteistöstrategian valmistuminen Tekninen ja ympäristötoimiala / ympäristövalvonta TOIMINNAN PERUSTEHTÄVÄ: Tehtävänä on huolehtia ympäristölautakunnan alaisesta lupa- ja valvonta- ja seurantatehtävistä sekä rakentamisen ja ympäristönsuojelun ohjauksesta ja neuvonnasta tavoitteena edistää hyvää rakentamistapaa ja kaupunkikuvaa sekä luonnonsuojelun ja kestävän kehityksen huomioon ottamista kunnan toiminnassa. Suunnittelukauden tavoitteet Kaupunginhallituksen hyväksymän ympäristöpolitiikan toimeenpano vastuualueen osalta Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuo- delle 2014 Toteutetaan myöhemmin täsmentyviltä osin ympäristöohjelmaa, jonka on määrä lautakunnan toimialan osalta valmistua vuonna Seuranta/mittarit (2014) Määritellään myöhemmin. Kaupunkiympäristön laa- tua parannetaan (rakennusvalvonta, ym- päristönsuojelu) Aktiivista ympäristönhoidon valvontaa kohdennetaan kaupunkikuvallisesti merkittäville alueille Rakennuslupahakemusten/suunnitelmien tasoa kehitetään edelleen Rappeutuneiden luontopolkujen kunto tarkastetaan ja suunnitellaan tarvittavat korjaustoimenpiteet (edellyttää osaaikaista ympäristösuunnittelijaa) Tavoite 3 Vastuualueen Lakisääteisten lupa- ja valvontatehtävien ydinprosessien toimivuus asianmukaisen hoitaminen (rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu) Jatketaan vanhojen rakennuslupatietojen saattamista koneelliseen muotoon Katselmuspöytäkirjat ja kehotuskirjeet Pihasuunnitelmien määrä ja arkkitehtitasoisen rakennussuunnittelun määrä Kunnostussuunnitelma valmis Käsittelyaika (valmiista hakemuksesta päätökseen) Muuttumattomuus hallinto-oikeudessa Rakennusrekisteri päivitetty ja lupatiedot löytyvät kattavasti kiinteistötunnuksella

28 Kaupunkistrategian seuranta ja arviointi Kaupunkistrategialla on merkitystä vain jos se on yhdessä laadittu, siihen sitoudutaan, sen täytäntöönpanosta on selkeästi sovittu ja strategian toteutumista seurataan säännöllisesti. Kaupunkistrategia on suuntaa antava, linjaava ja toimintaa ohjaava, mutta yksityiskohtaisia määräyksiä se ei sisällä. Tässä kaupunkistrategiassa on pidemmälle kuin aiemmin sovittu myös tavoitteita ja toimenpiteitä niille keskeisille menestystekijöille, jotka on haluttu nostaa erityisiksi painopisteiksi. Tarkemmin kuin aiemmin on myös strategian täytäntöönpanon vastuutahot määritelty. Tähän asiakirjaan on myös koottu toimialojen toiminnalliset tavoitteet; muutama iso tavoite koko kaudelle ja yksityiskohtaisempi sitova tavoite talousarviovuodelle Strategian toteuttaminen lähtee siitä, että strategian tultua hyväksytyksi se käsitellään kaupunginhallituksessa ja sovitaan tarkemmasta täytäntöönpanosta ja aikatau- luista ja määritellään tarkennetut vastuutahot. Strategian seuranta on tarkoituksenmukaisinta kytkeä vuosittaiseen arviointiin tilinpäätösprosessin yhteyteen, jolloin myös sen kytkentä talouden raameihin on realistisella pohjalla.

29