Millainen kieli, sellainen kulttuuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Millainen kieli, sellainen kulttuuri"

Transkriptio

1 Millainen kieli, sellainen kulttuuri Helsingin yliopiston kielikeskus 1

2 Toimittajat Kuvat Pirkko Forsman Svensson Virve Sammalkorpi Juha Taponen 2

3 Millainen kieli, sellainen kulttuuri Helsingin yliopiston kielikeskus 20 vuotta 3

4 4

5 ALKUSANAT Ajatus juhlakirjasta virisi syksyllä 1996, kun kielikeskuksen 20-vuotisjuhlatoimikunta kokoontui ensimmäiseen istuntoonsa. Syksyn aikana opettajilta tiedusteltiin, olisiko heillä aikaa ja halua kirjoittaa jotakin suunniteltuun julkaisuun. Potentiaalisia kirjoittajia ilmoittautui kolmattakymmentä, minkä lisäksi tiedossa oli entisiä kielikeskuslaisia, joilta voi pyytää artikkelia. Kirjoitusohjeet tavoittivat henkilökunnan joululoman kynnyksellä. Loppujen lopuksi kirjoitustyöhön varattu aika oli monelle riittämätön, mistä syystä hyvään alkuun päässeitä yrityksiä oli jätettävä odottamaan toista foorumia. Artikkeleita kertyi kuusitoista, niistä osa useamman kirjoittajan yhteistyönä. Aihepiiriä ei ollut juurikaan rajattu: ohjeissa pyydettiin kirjoitusta oman opetuksen tai tutkimuksen alalta tai jostakin kielikeskukseen liittyvästä aiheesta. Kuten saattoi odottaa, keskeiseksi teemaksi nousi kielikeskusopetus toisaalta pitkät kehityslinjat, toisaalta yksittäiset kurssit ja opetuskokeilut. Eräissä opetuksen kuvauksissa on mukana selvä tutkijan näkökulma. Kirjoittajat edustavat kielikeskuksen suurimpia kieliryhmiä englantia, ruotsia, ranskaa ja saksaa sekä näiden lisäksi suomea, unkaria ja venäjää. Artikkeleissa sai käyttää haluamaansa kieltä, ja suomen ohella kirjassa kukoistavat englanti, ruotsi, saksa ja venäjä. Kirjoituksia ei ole ryhmitelty kielittäin vaan sisällön mukaan. Toimittajat ovat jakaneet tuotokset neljään ryhmään ja nimenneet ryhmät niiden artikkeleita yhdistävän teeman tai sellaiseksi tulkitsemansa perusteella. Ensimmäinen ryhmä sai nimensä kielikeskuksen historiikista Alussa oli visio, joka on kirjan ensimmäinen artikkeli. Siinä kaksi pioneeria esittää kielikeskuksen alkuvaiheet sen suunnittelusta 80-luvun puoliväliin, jolloin lapsuusvuodet olivat ohi. Ryhmän muut artikkelit ovat pitkittäisleikkauksia eri kielten opetuksesta, varhaisvuosista nykytilanteeseen. Toinen artikkeli kertoo seikkaperäisesti, miten ranskan kielestä kasvoi opetusministeriön erillisrahoituksella kurssitarjonnaltaan ja henkilökunnaltaan kielikeskuksen kolmanneksi suurin kieli. Kolmas ja neljäs artikkeli ovat englannin kielen alalta: edellisessä kuvataan Reading Comprehension -kurssien kehittämistä eri tiedekuntien tarpeisiin räätälöidyiksi tekstikursseiksi, jälkimmäisessä esitellään Oral Skills -kurssien viime vuosikymmenen aikana kokemia muutoksia. Toisen ja laajemman ryhmän nimi Yhteistyö on voimaa esiintyy niin ikään artikkelin otsikkona, tosin ruotsinkielisenä (Samarbete ger styrka). Ryhmän viisi artikkelia esittelevät yhteistyöprojekteja, joissa kumppaneina ovat joko kielikeskuksen opettajat keskenään tai muiden kollegoiden kanssa. Opetusprojektit liittyvät viime vuosina vahvasti korostuneeseen opetuksen kehittämiseen ja ilmentävät kielikeskusopettajien innovatiivisuutta ja yhteistyöhalukkuutta. 5

6 Ensimmäinen kirjoitus kuvaa ns. ALMS-projektia, 1994 käynnistettyä autonomisen oppimisen kokeilua. Tutkimuksella on tärkeä osuus tässä projektissa, ja tuloksia on esitelty koti- ja ulkomaisissa konferensseissa sekä äskettäin ilmestyneessä kirjassa From Here to Autonomy. Toisen artikkelin aiheena on kansainvälisissä tehtävissä tarvittavien englannin taitojen opettaminen kahden lehtorin yhteisvoimin. Kirjoittajat kuvaavat valtiotieteellisen tiedekunnan International Careers -ohjelmaan 1994 kehittämäänsä kurssia ja yhteisopetuksesta saamiaan kokemuksia. Kolmannessa artikkelissa Helsingin yliopiston opiskelijat harjoittelevat ICONS-kurssilla englannin kielen neuvottelutaitoja aiheena kansainvälisen politiikan ongelmat ja apunaan tietokone; neuvottelukumppanit ovat ulkomaisten yliopistojen opiskelijoita. Tälle ryhmälle nimen antanut kirjoitus Samarbete ger styrka kuvaa ruotsin kielen kulttuuripainotteista kurssia, joka toteutettiin kielikeskuksen ja Helsingin kauppakorkeakoulun yhteistyönä; kohderyhmä koostui oikeustieteen ja taloustieteiden opiskelijoista. Yhteistyö ei ollut vain opinahjojen välistä, sillä kulttuuritarjontaa tuli eri tahoilta Suomesta ja Ruotsista. Ryhmän viides kirjoitus eroaa muista sikäli, että siinä kuvattu EUhanke ei ole opetuskokeilu, joskin opettajavierailut ovat sen olennainen osa. Artikkelin kirjoittaja on ollut hankkeessa mukana vuoden verran, vierailevana opettajana Udmurtian valtionyliopistossa kesällä 1996 ja kielikeskuksen udmurttistipendiaattien toisena ohjaajana kevätlukukaudella Kirjoitus on kyseisen projektin tähänastinen historiikki (lukuvuosi on projektin neljäs ja viimeinen). Kolmas ryhmä Teoriasta käytäntöön sisältää kuvauksia ns. yhden miehen kursseista, joilla kirjoittajat ovat kokeilleet tietynlaisen metodiikan toimivuutta. Lukija saa runsaasti näytteitä kurssien tapahtumista ja käytetystä materiaalista. Ensimmäinen artikkeli kuvaa, miten englannin suullista taitoa kehitetään esitelmien ja välittömän arvioinnin avulla. Toisessa artikkelissa kokeiltavina ovat englannin kielen tekstinymmärtämisen oppimisstrategiat; kokeilut liittyvät kirjoittajan valmisteilla olevaan väitöskirjaan. Kolmas kirjoitus, jossa aiheena on suomenkielisten tekstien luettaminen vasta-alkajilla, eroaa edellisistä sikäli, että kohderyhmänä eivät ole kielikeskuksen opiskelijat vaan ruotsalaiset suomen oppijat. Neljäs artikkeli käsittelee saksan suullisen taidon, erityisesti ääntämisen, opetuksen teoriaa sekä kirjoittajan omia kokemuksia. Neljäs ja viimeinen ryhmä Kielestä kulttuuriin on muita suppeampi, sillä eräät tähän ryhmään sijoitettavat artikkelit eivät ehtineet valmiiksi määräaikaan mennessä. Viimeiseen ryhmään toimittajat ovat halunneet koota muita aiheita kuin kielikeskusta ja opetusta käsittelevät kirjoitukset, esim. muiden alojen tutkimukset. Kirjoittajat ovat unkarin, venäjän ja ranskan kielen opettajia, ja kirjoituksissa sivutaan kielen ohella kulttuuria. Ensimmäinen esittelee unkarilaisen runodraaman ja pohtii sen käännettävyyttä; kirjoituksen pohjana on tekijän lisensiaatintutkielma. Toisen artikkelin aiheena on venäjän 6

7 kielen sanajärjestys, jota kirjoittaja on käsitellyt kontrastiivisesti vertailemalla sitä suomen kieleen. Kirjan päättää lyhyt puheenvuoro Telle langue, telle culture, jonka otsikko on lainannut nimensä koko kirjalle. Juhlakirjan artikkelit valottavat pitkälti kielikeskuksen tähänastista elämänkaarta, jonka historiikki Alussa oli visio jätti puolitiehen. Kaikelle ei kuitenkaan ole löytynyt raportoijaa. Tästä syystä alkupuheen loppuosa täyttää pahimmat aukot esittämällä kielikeskuksen viime vuosien pääpiirteet luvun jälkipuoliskoon kuuluu kielikeskuksen opettajien pätevöitymiskoulutus: osallistuttiin joukolla Korkeakoulujen kielikeskuksen järjestämiin monivuotisiin PILCkursseihin (Programme for In-Service Training for Language Centre Teachers). Samanaikaisesti oli käynnissä opetusmateriaalituotanto, usein julkaisijana samainen Korkeakoulujen kielikeskus (vrt. 3 artikkeli ja kirjan loppuun liitetty bibliografia). Jo 80- luvun alkuvuosina käynnistyivät suullisen kielitaidon opettajien vuotuiset työpajat (Oral Skills Workshops), joiden isäntänä Helsingin yliopiston kielikeskus on ollut useita kertoja. 90-luvun taitteen molemmin puolin kielikeskuksessa oli käynnissä tieteellisen kirjoittamisen tutkimushanke, jossa vertailtiin anglosaksisten maiden ja Suomen käytäntöjä. Yliopisto myönsi kahdesti hankerahoitusta, ja projekti on poikinut ainakin yhden väitöskirjan sekä runsaasti muita kirjoituksia. Tutkimushankkeen kaudella kielikeskus järjesti 1989 Hanasaaressa suuren kansainvälisen kongressin tekstilingvistiikan ja diskurssintutkimuksen alalta (Sixteenth International Systemic Congress) luvun kansainvälistyminen näkyi kielikeskuksessa mm. Erasmus- ja Nordplusvaihtoon lähteville järjestettyinä orientaatiokursseina. Suunniteltiin omat kurssit anglosaksisiin ja saksankielisiin maihin sekä pohjoismaiseen vaihtoon lähteville. Kielikeskus on myös ottanut vastaan ulkomaalaisia opetusharjoittelijoita: ranskan kieleen, englannin kieleen USA:n English Teaching Fellow -ohjelman kautta ja saksan kieleen Goetheinstituutin välittäminä. Kansainvälistyminen on kasvattanut kurssitarjontaa; etenkin EU:hun liittymisen myötä on lisätty erikoiskurssien määrää (EU-ranskaa, EU-saksaa, EU-englantia jne.). Kuluvan vuosikymmenen kehitykseen kuuluu myös kesäopetuksen kasvu: vuodesta 1994 lähtien kielikeskus on antanut kesäopetusta erillisrahoituksen turvin. Lisää opetettavia tuli niin ikään, kun lastentarhanopettajien koulutus akateemistui 1995 ja uusi kohderyhmä joutui kielikeskusopetuksen piiriin. Monilla kielikeskuksen hankkeilla on kansainvälinen kytkös. Itsenäistä opiskelua kehittävään ALMS-projektiin (ks. 5. artikkeli) kimmoke saatiin ulkomailta, sillä tutkijat nimeävät hankkeen isäksi professori Philip Rileyn (CRAPEL, Nancyn yliopisto). Vuonna 1994 kielikeskuksessa alkoi sekä kansallinen ranskan projekti (ks. 2. artikkeli) että kansainvälisen JEP-projektin esivaihe (ks. 9. artikkeli). Uusin hanke on syksyllä 7

8 1996 alkanut ns. Kieliverkkoprojekti, jossa kumppaneina ovat Tampereen ja Turun yliopistojen kielikeskukset sekä Helsingin kauppakorkeakoulun kielten ja viestinnän laitos. Rahoittaja on opetusministeriö, hankkeen kestoaika yksi vuosi ja tarkoituksena englannin ja ruotsin verkkopohjaisen aineiston tuottaminen kontaktiopetuksen tueksi. Kielikeskuksen 90-luvun kehitykseen kuuluu maksullisen toiminnan synty ja kasvu. Kaikille avoimista ulkomaalaissuomen kursseista vuosikymmenen alussa liikkeelle lähtenyt maksullinen kieltenopetus on integroitunut kielikeskuksen elimelliseksi osaksi, moninkertaistanut toimintansa ja laajentunut myös käännöspalveluun. Kielikoulutusja käännöspalvelut tarjoaa kaikille avointa ja tilaustyönä suunniteltua kielikoulutusta sekä käännös- ja kielentarkastastuspalveluja 22 kielessä: arabia, englanti, espanja, hollanti, italia, japani, kiina, kreikka, liettua, persia, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, suomi, tanska, tsekki, ˇ unkari, venäjä, vietnam ja viro. Kielivalikoimaa kasvatetaan asiakkaiden tarpeiden mukaan. Maksullinen toiminta on tuonut ratkaisun kielikeskuksen pahimpiin rahoituspulmiin mahdollistamalla mm. täpötäysien ryhmien jakamisen rinnakkaisryhmiin sekä välttämättömät tietokone- ym. materiaalihankinnat. Jokunen sana kielikeskuksen tiloista. Fabianinkatu 26 on ollut kielikeskuksen kotina vuodesta 1979 lähtien. Sitä on ehostettu jo aiemmin ja uudelleen kuluvan vuoden aikana: aulatilat ovat saaneet uuden ilmeen, muut tilat pikku parannuksia. Lisätilaa kielikeskus on saanut kolmesta eri kiinteistöstä. Vuorikatu 5:ssä on vanhastaan lehtorien työhuoneita, Vuorikatu 6:sta saatiin kesällä 1997 tilat ranskan opettajille ja Aleksanterinkatu 7:stä saivat pari vuotta sitten katon päänsä päälle Käännös- ja kielentarkastuspalvelu sekä Kielikoulutus- ja käännöspalvelut. Fyysiseen ehostukseen kuuluu myös kielikeskuksen koneistaminen, tietokoneiden ja muun teknologian hankinta 90-luvulla. Vanhan itseopiskelustudion lisäksi käyttöön vihittiin uusi tietokoneistettu IO-luokka 1996, ja vähitellen koko henkilökunta on saanut mahdollisuuden käyttää sähköpostia. Kehitys jatkuu projektit päättyvät ja uusia syntyy. Tärkeintä on, että kielikeskus säilyttää innovatiivisuutensa. Näytteeksi kielikeskuslaisten aktiivisuudesta kirjan loppuun on liitetty henkilökunnan bibliografia, tosin rajallinen. Bibliografia perustuu sähköpostitse pyydettyihin tietoihin, joten toimittajat eivät ota syytä luettelosta unohtuneista teoksista. Mukaan on otettu vain kirjat ja niistäkin vain sellaiset, jotka jotenkin liittyvät opetukseen tai tutkimukseen. Kokoomateokset on mainittu, mikäli toimittajina on kielikeskuslaisia; periaatteesta on tehty pari poikkeusta, kun muiden toimittama kokoomateos on koostunut paljolti juuri kielikeskuslaisten kirjoituksista. Mukana eivät siis ole artikkelit eivätkä moniste-editiot, sillä sellaisten luettelointi olisi vaatinut liian mahtavan sivumäärän. Niinpä bibliografia ei ole luettelo siitä, mitä kielikeskuslaiset, entiset ja nykyiset, ovat saaneet aikaan, vaan ainoastaan edustava näyte heidän aikaansaannoksistaan. 8

9 Tämä 20-vuotisjuhlakirja aloittaa Helsingin yliopiston kielikeskuksen oman julkaisusarjan. Siitä tulee foorumi, jolla kielikeskuslaiset voivat julkaista muita tuotoksiaan kuin varsinaista opetusmateriaalia. Kirjan toimituksessa on ollut asiantuntevana apuna Kielikoulutus- ja käännöspalvelun suunnittelija Virve Sammalkorpi, jonka ideat etenkin sisällön ryhmittelyssä, kuvituksessa ym. ovat olleet korvaamattomia. Kiitän Virveä samoin kuin kaikkia kirjoittajia ja pahoittelen sitä, että moni hyvä artikkeli ei ehtinyt valmiiksi tähän julkaisuun. Uumajassa elokuussa 1997 Pirkko Forsman Svensson 9

10 Sisältö Alkusanat 5 Pirkko Forsman Svensson ALUSSA OLI VISIO Alussa oli visio 13 Matti Rissanen, Eija Uimonen Ranskan kielen opetuksesta Helsingin yliopiston kielikeskuksessa 23 Alkuajoista intensiivikursseihin Eevi Nivanka, Nora Rutanen-Couavoux, Ritva Ylönen Englannin kielen tekstinymmärtämisen kaksi vuosikymmentä 31 Anu Virkkunen-Fullenwider English at the Language Centre 36 Eleven Years of One Teacher s Personal Experience Carol Norris YHTEISTYÖ ON VOIMAA The Autonomous Learning Project 41 Leena Karlsson, Felicity Kjisik, Joan Nordlund Development of Language Skills for International Careers 48 A joint-teaching project Nanette Lindeberg, Pearl Lönnfors ICONS 54 kansainvälistä viestintää ja neuvottelutaitoja englanniksi tietokoneen avulla Leena Koskinen Samarbete ger styrka 65 Rikkssvenska med inriktning på ekonomi, juridik och kultur en rapport om samarbete med två högskolor Raija Hämelin 10

11 Think of Joint European Project! 75 TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Student presentations in English Oral Skills Courses 93 Deborah Mason Learner Training: a focus on a case study 101 Tuula Lehtonen Pikatie teksteihin: luetun ymmärtämistä ruotsalaisille 113 suomen opiskelijoille Pirkko Forsman Svensson Ausspracheschulung im Studien begleitenden Deutschunterricht 123 auf der Fortgeschrittenenstufe in Finnland Ein Erfahrungsbericht Hartmut E.H. Lenk KIELESTÄ KULTTUURIIN Imre Madáchin Ihmisen murhenäytelmä eri tulkintoina 137 Éva Gerevich-Kopteff Lauseen jäsentyminen ja venäjän sanajärjestys 142 Gabriella Lallukka Telle langue, telle culture 143 Kristina Haataja 20 vuoden satoa 145 Bibliografia Kirjoittajat

12 12

13 ALUSSA OLI VISIO Helsingin yliopiston kielikeskuksen ensimmäiset vuodet Matti Rissanen ja Eija Uimonen Johdannoksi Tarkoituksemme ei ole ollut kirjoittaa Helsingin yliopiston kielikeskuksen varhaisvaiheiden historiaa, koska sen aika ei ole vielä käsillä eikä sen laatiminen ole meidän tehtävämme. Olemme kumpikin kokeneet kielikeskuksen synnyn liian läheisesti ja intensiivisesti pystyäksemme objektiiviseen historiankirjoitukseen. Sen sijaan pyrimme esittämään henkilökohtaisen, toivottavasti todenmukaisen tarinan siitä, miten kielikeskus syntyi ja miten luotiin perusta, jonka varaan tämän laitoksen kehitys on viimeisten kahden vuosikymmenen ajan rakentunut. Lähtökohtamme vuoksi ja tarinamme luettavuutta parantaaksemme emme ole dokumentoineet kirjoitustamme lähdeviittein. Lähteet löytyvät niitä etsivälle helposti: varhaiset muistiot ja mietinnöt, pienen konsistorin ja kielikeskuksen pöytäkirjat, opintooppaat ja lehtikirjoitukset. Tärkeimmät lähteet on tallennettu kielikeskuksen arkistoon. Elettiinpä ennenkin Huoli korkeakouluopiskelijoiden kielitaidosta ei tietenkään ole ollut kokonaan uusi asia. Vuosisadan alusta periytyneillä pro exercitio -kokeilla ja -kursseilla oli vielä 1960-luvulla vankka asema. Kaikkien yliopiston opiskelijoiden oli suoritettava yksi tai kaksi prokoetta, joskin jotkut tiedekunnat pyrkivät lipsumaan vaatimuksesta. Nämä kielikokeet käsittivät käännöksen vieraasta kielestä äidinkieleen, ja koetta edelsi useimmissa tiedekunnissa pakollinen harjoituskurssi. Käännöskoe järjestettiin muutaman kerran vuodessa, ja käännettävän tekstin sisältöä voidaan lähinnä kuvailla yleissivistäväksi. Kokeen pani toimeen kielten professoreiden muodostama lautakunta, ja kokeen korjaaminen tarjosi luultavasti mukavan lisätulon lautakunnan jäsenille, joskaan koemaksu ei ollut suuren suuri. Kokeen valvontaan osallistuivat professoreiden jatko-opiskelijat luonnollisesti ilman korvausta. Kielten laitoksilla järjestettiin myös kaikkien tiedekuntien opiskelijoille tarkoitettuja eri kielten kursseja. Kurssit olivat usein suuria, eikä niiden tavoitetta ollut järin tarkoin hahmotettu. Määritelmät alkeiskurssi ja jatkokurssi riittivät useimmiten kuvaukseksi. 13

14 Ei ole ihme, että kuohuvalla 60-luvulla alettiin yhä äänekkäämmin arvostella pro exercitio -koetta ja kysellä sen tarkoituksenmukaisuutta. Arvosteluun vaikutti ennen muuta se, että kokeen ja sitä edeltävän kurssin ei katsottu kehittävän kielitaitoa riittävästi eikä oikeaan suuntaan; kerrottiin myös surullisia tarinoita eri alojen opiskelijoista, joiden loppututkinto oli jäänyt suorittamatta pelkästään pro-kokeen vuoksi. Pro exercitio -lautakunnan kunniaksi on sanottava, että se teki itse aloitteen järjestelmän uudistamiseksi Helsingin yliopistossa. Professori Veikko Väänäsen johdolla työskennellyt toimikunta laati 1960-luvun lopulla niissä oloissa varsin uudenaikaisen esityksen yleisen kielenopetuksen ja pro exercitio -järjestelmän uudistamiseksi yliopistossamme. Esitykseen liittyi ajatus erityisen kielenopetuskeskuksen perustamisesta yliopistoon. On syytä todeta, että toimikunnan sihteerinä toimi nuori tohtori nimeltä Kari Sajavaara. Sanoista tekoihin Muutoksen merkit olivat muutenkin ilmassa. Opetusministeriö oli ottanut tavoitteekseen korkeakoulututkintojen perinpohjaisen uudistamisen ja kiinnitti huomiota myös muille kuin kieltenopiskelijoille annettavaan kielitaidon opetukseen, joka ristittiin aluksi kielipalveluopetukseksi. Ministeriö antoi Åbo Akademin englannin kielen professorille, myöhemmin kansleri ja akateemikko Nils Erik Enkvistille tehtäväksi laatia selvityksen kielipalveluopetuksen tavoitteista ja organisoinnista. Enkvistin vuonna 1970 julkaistu perinpohjainen mietintö loi perustan maamme kaikkien korkeakoulujen kielikeskusopetukselle. Toisen tärkeän muistion laati professori Kari Sajavaaran johdolla toimiva asiantuntijatyöryhmä, jonka jäsenenä oli mm. Matti Rissanen. Ryhmä tuotti v mietinnön, joka noudatteli Enkvistin viitoittamia periaatteita mutta nosti ne jo huomattavasti konkreettisemmalle tasolle. Ryhmä ohjasi ja valvoi myös Jyväskylän yliopistossa professori Raimo Konttisen johtamaa englannin kielen opetuskokeilua, jonka tuloksena syntyi ensimmäinen alakohtainen tieteellisen tekstin ymmärtämisen opetusmateriaalipaketti. Tutkinnonuudistuksen suunnittelu ja toteutus 1970-luvulla eteni yliopistoissa nitisten ja natisten; etenkin Helsingin yliopisto laahasi kokonsa johdosta muiden jäljessä. Uudistus oli monelta osin vain vanhojen käsitteiden varustamista uusilla uljailla nimikkeillä ja entisen akateemisen valinnanvapauden byrokraattista kaventamista. Alusta alkaen oli kuitenkin selvää, että kielenopetuksen kohdalla oli kysymys todellisesta uudistuksesta, joka edellytti täysin uutta asennoitumista opiskelijoiden kielitaidon kohentami- 14

15 seen, uudenlaista organisaatiota sekä suuren määrän lisäresursseja. Valtakunnallinen kielikeskus, joka myöhemmin muutti nimensä Korkeakoulujen kielikeskukseksi, näki päivänvalon vuonna Laitos kytkettiin Jyväskylän yliopiston yhteyteen. Johtokunnan pitkäaikaisena puheenjohtana toimi Kari Sajavaara ja sihteerinä oli alkuvuodet Eija Rousu, joka myöhemmin tultiin paremmin tuntemaan Eija Uimosena. Samanaikaisesti herätettiin myös Helsingin yliopistossa kysymys kielikeskuksen perustamisesta. Huhtikuun 9. päivänä vuonna 1975 pieni konsistori asetti kop-laitoksen perustamiseen liittyviä tehtäviä hoitamaan toimikunnan, jonka puheenjohtajaksi määrättiin Matti Rissanen ja jäseniksi assistentti Mikael Reuter pohjoismaisten kielten laitokselta, kielistudioamanuenssi Pirkko Jylhä, FK Urpo Sarala keskushallinnosta, lehtori Irene Kristiansen kieltenopettajien kouluttajana sekä valtiotieteellisen tiedekunnan opintosihteeri Raila Selenius. Saman vuoden joulukuussa toimikunta jätti pienelle konsistorille 8-sivuisen muistion, joka sisälsi ehdotuksen kielikeskuksen perustamiseksi. Muistion liitteenä oli seitsemän vuoden KTS-suunnitelma, jossa uuden laitoksen resurssitarve kasvoi asteittain markasta lähes 2,5 miljoonaan markkaan. Voidaan arvella, että suunnitelma aiheutti pään puistelua konsistorissa, joka oli tottunut varaamaan yleiseen kielenopetukseen vuosittain n mk, etenkin kun kysymyksessä oli aivan uudenlaisen korkeakoulupedagogisen ajattelun kehittely ja uuden suurlaitoksen perustaminen. Näkymä kansainvälistymisen haasteista yhtyneenä tutkinnonuudistuksen konkreettiseen paineeseen helpotti varmasti myönteisen päätöksen syntymistä. On myös syytä korostaa, että yliopiston rehtoreiden Ernst Palménin, Nils Oker-Blomin ja Olli Lehdon sekä keskushallinnon johtavien virkamiesten asenne kielikeskukseen oli koko ajan erittäin myönteinen. Vahvimman tuen sekä ennen perustamista että ensimmäisinä kehitysvuosina kielikeskukselle antoi yliopiston opintoasiaintoimiston päällikkö Ilkka Huovio. Ilman hänen hallinnollista näkemystään ja hyviä suhteitaan opetusministeriöön olisi kielikeskuksen perustaminen ja kehittäminen ollut paljon kivikkoisempaa ja lopputulos huonompi. On myös syytä mainita kasvatustieteiden osastossa työskennelleen lehtori Yrjö Lehden panos yleisen kielenopetuksen varhaisena kehittäjänä etenkin teknologisten kysymysten osalta. Historiallinen pienen konsistorin pöytäkirjan pykälä joulukuun 17. päivältä vuonna 1975 kuuluu yksinkertaisuudessaan seuraavasti: Otettiin uudelleen käsiteltäväksi konsistorin asettaman kielikeskustoimikunnan ehdotus kielikeskuksen perustamisesta. Konsistori päätti perustaa ehdotuksen mukaisen kielikeskuksen ja nimetä vt. professori Matti Rissasen jatkamaan suunnittelua. 15

16 Helsingin yliopiston kielikeskus oli syntynyt, mutta kesti vielä toista vuotta ennen kuin se saattoi aloittaa toimintansa. Uudet tuulet Vuosi 1976 kului hiljaiselon merkeissä. Öljykriisi ravisteli Suomea ja suurten resurssien sijoittaminen kielenopetukseen tuntui utopistiselta ajatukselta. Oli kuitenkin tiedossa, että ensimmäiset tiedekunnat, oikeustieteellinen ja lääketieteellinen, siirtyisivät uutta kielenopetusta edellyttävään tutkintojärjestelmään jo seuraavana vuonna. Ennen vuoden loppua käytiinkin osastopäällikkö Matti Malmbergin toimistossa tiukahko neuvottelu, jonka kulku noudatti suunnilleen seuraavaa kaavaa. Malmberg: Yliopisto käyttää kielikeskustyyppiseen opetukseen markkaa vuodessa. Rissanen: Tarvitsen Malmberg: Olkoon menneeksi, puoli miljoonaa. Riittävä joskin niukka rahasumma toiminnan aloittamiseksi varattiin yliopiston vuoden 1977 budjettiin. Kielikeskuksen o.t.o. johtajaksi nimitetty Rissanen sai tuekseen fonetiikan laitokselta jälleen tiukkojen neuvottelujen jälkeen siirretyn kielistudioamanuenssin, maisteri Pirkko Jylhän, ja kielikeskuksen uusi amanuenssin toimi saatettiin julistaa haettavaksi heti vuoden alussa. Kahtena ensimmäisenä toimintakuukautena amanuenssin tehtäviä hoiti FM Leena Koskinen, joka toimii edelleen kielikeskuksen lehtorina ja on näin palvellut kielikeskusta aina sen syntyhetkistä alkaen. Kielikeskuksen toimistoapulaiseksi siirtyi muista yliopiston tehtävistä Kaarina Salonen, joka myös on edelleen kielikeskuksen palveluksessa. Amanuenssin toimi täytettiin nopeasti, ja jo maaliskuun 10. päivänä 1977 tehtävän otti vastaan nykyinen hallintopäällikkö Eija Uimonen. Kielikeskuksen johtosääntöä laatimaan nimettiin kahdeksanhenkinen ryhmä, joka sai työnsä päätökseen kevään loppuun mennessä. Ensimmäinen johtokunta nimettiin kaksivuotiskaudeksi saman vuoden syksyllä. Sen puheenjohtajaksi tuli nykyinen pohjoismaisten kielten professori Mirja Saari ja jäseniksi apulaisprofessori Gösta Brunow, toimistopäällikkö Ilkka Huovio, henkilöstön edustajana kielistudioamanuenssi Pirkko Jylhä, tiedekuntasihteeri Tuula Mikkola, amanuenssi Orvokki Niemelä, lehtori Reijo Pitkäranta, opiskelijoiden edustajana hum. kand. Arvi Tamminen, lehtori Irina Tammio ja professori Olli Välikangas. Esittelijänä toimi o.t.o. johtaja ja sihteerinä kielikeskuksen amanuenssi. Johtokunta oli ilmeeltään uudenaikainen henkilöstön ja opiskelijoiden edustus hallintoelimissä ei vielä 1970-luvulla ollut mitenkään itsestäänselvyys. Lisäksi kielikeskuksen hallinnossa näytteli alusta lähtien merkittävää osaa henkilöstön edustajista koostuva 16

17 työryhmä, joka johtajan tukena valmisteli asioita johtokunnalle ja piti huolen siitä, että kommunikaatio johdon ja kentän välillä toimi. Kielikeskuksen o.t.o. johtaja, jolla oli harteillaan oman oppiaineensa professuuri ja vuosikymmenen lopulta lähtien myös laitoksensa esimiehen tehtävät, siirsi ilman tunnontuskia vastuuta henkilöstölleen; tämä seikka vaikutti epäilemättä suotuisasti kielikeskuksessa taloudellisesta niukkuudesta huolimatta vallitsevaan kuuluisaan pioneerihenkeen. Kielikeskus sai ensimmäiset tilat Kaisaniemenkatu 2:sta, yliopiston vuokraamasta entisestä kielikoulusta. Huoneistoon jäi kaksi kohtuullista kielistudiota. Kielistudioamanuenssi Jylhä toi fonetiikan laitokselta mukanaan arvokkaan itseopiskelunauhakokoelman. Se sisälsi eritasoisia opetusnauhoitteita yhdeksällä kielellä, joihin kuuluivat jopa kiina ja hindi. Kevät kului kiihkeän ja innostuneen suunnittelun merkeissä. Kielikeskuksen ensimmäisestä ylpeästä opinto-oppaasta lukuvuodeksi näkyy, että syyslukukaudella aloitettiin uuden tutkintojärjestelmän edellyttämä tieteellisen tekstin ymmärtämisen opetus viidessä tiedekunnassa: oikeustieteellisen ja lääketieteellisen lisäksi kokeiluluontoisesti historiallis-kielitieteellisessä ja kasvatustieteiden osastossa sekä valtiotieteellisessä tiedekunnassa, jotka siirtyivät uuteen tutkintojärjestelmään vasta myöhemmin. Englannin lisäksi kokeilukursseja järjestettiin venäjässä ja ruotsissa. Uuden opetuksen pioneereja olivat englannin opettajat Mirja Attila, Erkki Ertola ja Riitta Heiskanen- Toepfer, ruotsin opettajat Merit Nylund ja Gun Oker-Blom sekä venäjän opettaja Eija Aalto-Hämäläinen. Kurssimateriaaleja saatiin Jyväskylästä, jossa niitä oli laadittu projektityönä Valtakunnallisen kielikeskuksen puitteissa, mutta jo alkuvaiheessa huomattiin, että kielikeskuksen oli nopeasti omavaraistuttava materiaalituotannossa. Koko kielikeskusopetuksen ideanahan oli etenkin verrattuna vanhaan opetukseen kokeiden ja kurssien räätälöiminen kunkin alan opiskelijoille mahdollisen sopiviksi ja hyvin motivoiviksi. Kielikeskuksen uusi kielenopetus rakentui kahden perustavoitteen varaan: jokaiselle yliopiston opiskelijalle oli varmistettava kielitaito, joka oli riittävä opintoihin liittyvän vieraskielisen kurssikirjallisuuden lukuun ja takasi opiskelijalle hyvät kielelliset valmiudet sekä tulevassa ammatissa että sen ulkopuolella. Tieteellisen tekstin ymmärtämisen kurssin lisäksi kielitaitoa monipuolistettiin suullisen kielitaidon kurssilla, johon sisältyi tuolloin vielä melko uutta ja kokeilevaa kielistudio-opetusta. Opettajien kohdalla jako oli selkeä. Tekstin ymmärtämistä opetettiin kotimaisin voimin; suullisen kielitaidon opetuksesta vastasivat alusta lähtien opittavaa kieltä äidinkielenään puhuvat opettajat hiukan kyseenalainen nimike natiivi on luultavasti lähtöisin kielikeskuksesta. Ruotsin kielen osalta tavoitteena oli ns. pieni kielikoe, jonka edellyttämät taidot pyrit- 17

18 tiin opettamaan yhden kurssin puitteissa. Kielitaidon vapaaehtoista laajentamista ja syventämistä erikoiskursseilla korostettiin alusta lähtien. Kaksijakoinen kurssirakenne hahmoteltiin laatikkokaavioksi, joka näyttää tupakkarasian kanteen piirretyltä mutta joka julkaistiin jopa kahteen otteeseen Yliopisto-lehdessä. Kaavio toimii hämmästyttävän hyvin vielä nytkin, ja haluamme nostalgisista syistä julkaista sen vielä kerran tässä yhteydessä. Kielikeskuksen suunnittelemien kieliopintojen perusmalli Tutkintoihin sisältyviä opintojaksoja Vapaaehtoisia opintojaksoja 1. TAI 2. VIERAS KIELI TOINEN KOTI- MAINEN KIELI ÄIDINKIELI 2. TAI 3. VIERAS KIELI Tukikurssi Tekstin ymmärt. 1 2 ov Tekstin ymmärt. 1 ov Kommunikaatioopinnot 2 ov Tekstin ymmärt. Erikoiskursseja Alkeiskursseja Suullinen kielitaito 2 3 ov Tekstin tuottaminen ja suull. kielitaito 1 2 ov Suullinen kielitaito Jatkokursseja Vapaaeht. erikoiskursseja Vapaaeht. kursseja Vapaaeht. kursseja (Englanti, saksa, ranska, venäjä, espanja) (Suomi, ruotsi) (Suomi, ruotsi) (Englanti, saksa, ranska, venäjä, espanja, italia, arabia, kreikka, jne.) Uuden kielenopetuksen lisäksi kielikeskus sai vastuulleen jo ensimmäisenä syksynä siirtymäkauden jälkeen häviävän pro exercitio -opetuksen sekä kaikkien tiedekuntien opiskelijoille tarkoitetut kurssit. Näitä kursseja tarjottiin kahdessatoista kielessä. On selvää, että aikaisemmin eri ainelaitoksille hajoitettujen kielikurssien keskittäminen kielikeskukseen merkitsi ratkaisevaa parannusta myös tutkintoon sisältymättömien, opiskelijoiden kielitaidon monipuolistamiseen ja syventämiseen tähtäävien kieliopintojen kannalta. 18

19 Lumipalloa ylämäkeen Kielikeskuksen ensimmäinen lukuvuosi oli siis , jolloin opetus keskittyi suurelta osalta tiedekuntakohtaisiin tieteellisen tekstin ymmärtämiskursseihin. Kevätlukukaudella oli kuitenkin ryhdyttävä suunnittelemaan seuraavana syksynä aloitettavia suullisen kielitaidon kursseja. Kuten edellä todettiin, tämä merkitsi opettajakunnan kansainvälistymistä. Muun muassa David Bullivantin, Laurel Bushin, Pearl Lönnforsin, Dominique Pelou-Myrskyn ja Gérard Krebsin sekä suomenkielisellä puolella Anu Virkkusen ja Anja Rantakokon nimet ilmestyvät opettajaluetteloon. Opettajien määrä kasvoi toisena lukuvuotena 36:sta 50:een. Seuraavana vuonna opettajia oli 60, tulokkaista mainittakoon Miia Hietaranta, Pavel Landgraf, Nanette Lindeberg, Anita Ros ja Tom Toepfer. Samanaikaisesti kehitettiin muita opiskelumuotoja; mm. kovan kurssipaineen ahdistamat lääketieteen opiskelijat suorittivat osan suullisen kielitaidon kurssista ohjattuna ja räätälöitynä itseopiskeluna. Keväällä 1978 aloitettiin myös projekti, jonka tavoitteena oli laajentaa kielikeskuksen opetus Helsingin seudun ns. pieniin korkeakouluihin. Näitä olivat Sibelius-Akatemia, Taideteollinen korkeakoulu, Eläinlääketieteellinen korkeakoulu sekä Svenska socialoch kommunalhögskolan. Kaksi viimeksi mainittua on myöhemmin liitetty Helsingin yliopistoon. Kielikeskuksen henkilökuntaan liittyi vuonna 1978 tätä yhteistyötä projektisihteerin nimikkeellä suunnittelemaan nuori yhteiskuntatieteiden maisteri Raimo Korpinen, jonka elämäntyön kielikeskuksen hyväksi katkaisi kuolemaan johtanut ankara sairaus talvella Rehtorit kirjoittivat juhlallisen sopimuksen kielenopetuksen yhteistyöstä vuonna Myöhemmin opetus ulotettiin myös Teatterikorkeakouluun. Kielikeskuksen pyrkimykseen luoda profiilia ja saavuttaa tunnustettu asema yliopistomiljöössä kuului valmius tarjota opetusta ja palveluja myös muille kuin varsinaisille opiskelijoille. Jo toisena toimintavuonna aloitettiin, tosin vaatimattomissa puitteissa, käännöspalvelu, josta ensimmäisenä vastasi Terttu Nevalainen. Rehtoreiden ja dekaanien muodostamalle valistuneelle ryhmälle opetettiin rehtoriranskaa, ja muille korkeille hallinnon edustajille pidettiin osastopäällikköenglannin kurssia. Englannin kurssin opettajana oli muuten British Councilin Suomen toimiston johtajan viehättävä tsekkiläissyntyinen puoliso, Vera Lodge. Ulkovaltojen edustustoihin pyrittiin muutenkin pi- ˇ tämään hyviä yhteyksiä palkkaamalla tilapäisiksi opettajiksi erinomaisen koulutuksen saaneita ja laajalti maailmaa nähneitä diplomaatinrouvia. Myös opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosaston henkilöstölle kehitettiin oma englannin kielen kurssi. 19

20 Kun kielikeskukselta tiedusteltiin, voisiko se antaa hiukkaskiihdytinlaboratorion henkilökunnalle venäjän kielen kurssin, joka parantaisi kommunikaatiota uuden kiihdyttimen silloisesta Neuvostoliitosta tulevien asentajien ja asiantuntijoiden kanssa, vastaus oli epäröimättä myönteinen. Eija Hämäläinen muistaa varmasti vieläkin ensitutustumisensa atomifysiikan erikoissanaston kiehtovaan maailmaan. Ei ollut ihme, että parina ensimmäisenä toimintavuotena kielikeskuksen kiihkeä kasvu ja kehitys tuntuivat joskus ylittävän käytettävissä olevat resurssit ja kapasiteetin. Kehityksen suunnittelu oli raskasta, koska se ei tukeutunut olemassa oleviin voimavaroihin, vaan rahatilanne oli selvitettävä vasta suunnitelmien valmistuttua. Työtä tehtiin kelloon katsomatta, ja joissakin yhteyksissä henkilökunnan uurastusta verrattiin lumipallon työntämiseen pitkin jyrkkää ylämäkeä. Niin kauan kuin koko ajan kasvava pallo pysyi liikkeessä, asiat sujuivat, mutta jos ponnistus hetkeksikään lakkasi, uhkasi pallo vyöryä takaisin ja haudata työntäjät alleen. Toinen kielikuva kielikeskuksesta saatiin kärjellään seisovan pyramidin rakentamisesta, jota opettajat ja hallintohenkilökunta yrittivät pitää tasapainossa ja estää hajoamasta. Intoa ja uskallusta kuitenkin riitti, ja niinpä Rissanen saattoi vuonna 1979 lopettaa LECTIO-lehteen kirjoittamansa artikkelin seuraavasti: Kun kielikeskuksen kärjellään seisova pyramidi vielä saa vakinaisten opettaja- ja hallintovoimien muodossa lisää vahvistusta huojuvaan tyveensä, sillä on hyvät mahdollisuudet muuttua ellei nyt suorastaan Pietarinkirkoksi niin ainakin nykyaikaisen asumalähiön tukevaksi vesitorniksi, jonka vankan varren päässä leviävän kartion ympäristöä hyödyttävässä funktionaalisuudessa saattaa nähdä jopa esteettisiä arvoja. (LECTIO 5(2), 1979, s. 10) Huippuopettajia kehnolla palkalla Toimintaansa aloittavan kielikeskuksen henkilöstöpolitiikaan kuului, että siirto uuden laitoksen alaisuuteen ei saanut merkitä yleisiä kielikursseja pitävien tuntiopettajien työn loppumista. Tätä kautta kielikeskukseen siirtyi joukko kokeneita ja alansa erinomaisesti hallitsevia opettajia. Mutta kielikurssien pitäjiksi tarvittiin myös suuri määrä uusia voimia. Ongelmana oli, että yliopiston tuntiopettajien asema oli tuolloin uskomattoman heikko. Työsuhteista ei juurikaan voitu puhua. Jopa kokopäivätoiminen opettaja sai maksun vain pitämistään tunneista; muun ajan vuodesta hän sai tulla toimeen miten parhaiten taisi. Ainoa turva oli lupaus kurssista myös seuraavana lukuvuonna. Voidaan pitää melkeinpä ihmeenä, että kielikeskukseen hakeutui kaikesta huolimatta poikkeuksellisen innostunut ja korkeatasoinen opettajakunta. Uudet haasteet ja kyllästyminen vanhaan, paikallaan polkevaan ajatteluun kielenopetuksesta vetivät ilmei- 20

21 sesti puoleensa. Opetuksen lisäksi opettajat suunnittelivat kurssipaketteja eri tieteenalojen opiskelijoille ja laativat kielikokeita, joiden avulla voitiin piirtää suhteellisen yksityiskohtaisia kielitaitoprofiileja suurillekin opiskelijajoukoille. Lähinnä opettajien aseman tilapäisen luonteen vuoksi heidän rekrytointinsa kävi alkuaikoina nopeasti ja mutkattomasti, pääasiassa henkilökohtaisen tuntemisen ja haastattelujen perusteella. Kielikeskusopetus edellytti ennen kaikkea innostunutta, innovatiivista ja karismaattista opettajapersoonallisuutta, ja näitä ominaisuuksia ei voinut mitata muodollisin kriteerein. Pahat kielet väittivät tuolloin, että ensimmäiset opettajat värvättiin Porthanian hisseistä ja kuppiloista. Tällaisissakin tiloissa saatettiin neuvotteluja käydä, mutta rekrytoinnin onnistumisesta kielii se, että suuri osa alkuvuosien henkilökunnasta on edelleen kielikeskuksen palveluksessa, kunnioitettuina ja jopa kansainvälistä tunnustusta saaneina ammattilaisina. Oman lukunsa kielikeskuksen henkilökuntarakenteesta muodostavat opettajat, jotka ovat siirtyneet yliopistossamme muihin tehtäviin. Varhaisista opettajaluetteloista osuvat helposti silmään esimerkiksi nimet Leena Kahlas-Tarkka, Hanna Lehti, Anna Mauranen, Terttu Nevalainen, Reijo Pitkäranta, Timo Riiho, Hannes Saarinen, Elina Suomela, Irma Taavitsainen ja Seppo Tella, jotka kaikki ovat myöhemmin luoneet mittavan uran tutkijoina. Unohtaa ei myöskään sovi sitä, että yliopiston nykyinen hallintojohtaja, kielten maisteri ja oikeustieteen kandidaatti Sinikka Mertano opetti aikoinaan englantia oikeustieteilijöille ja päätoimittaja Soila Kaivanto-Juhola on alkuvuosista lähtien pitänyt kielikeskuksessa ranskan kursseja. Kohti vakiintumista Vuosikymmenen lopulla kielikeskuksen raju suunnittelutahti ja laajeneminen alkoi vähitellen tuottaa tulokseksi vakiintuneen ja tunnustetun aseman. Kielikeskus sai vuonna 1979 arvoisensa tilat Fabianinkatu 26:sta entisestä Liikemiesten kauppaopiston talosta. Muutto antoi kielikeskukselle aivan uuden ilmeen ja aseman yliopiston kokonaisuudessa, ja tupaantuliaisia juhlittiin kanslerin, rehtorin ja yliopiston muun johdon läsnä ollessa. Jopa Ilta-Sanomat uutisoi asian, ja Yliopisto-lehti julkaisi nelisivuisen erikoisartikkelin kielikeskuksesta. Kielistudioiden määrää voitiin lisätä, ja oppimateriaalituotannolle välttämätön äänitysstudio saatiin ajanmukaistettua. Suurelle opettajamäärälle ei voitu järjestää erillisiä toimistohuoneita, mutta opettajat keksivät, että talon juhlasali voitiin pilkkoa maisemakonttoriksi. Tästä väliaikaiseksi tarkoitetusta ratkaisusta ei ole vieläkään päästy eroon. 21

22 Ensimmäiset lehtorit, Ullamaija Fiilin ja Mirja Attila, saatiin ruotsiin ja englantiin vuonna 1980, ja tämän jälkeen lehtoreiden lukumäärä kasvoi tasaisesti. Uuden vuosikymmenen alkupuolella myös tuntiopettajien asema parani ratkaisevasti päätoimisuuden käsitteen ja sen mukanaan tuoman ympärivuotisen palkkauksen myötä. Syksyllä 1981 kaikki tiedekunnat olivat siirtyneet uuteen tutkintoon ja kielikeskuksen kaksijakoinen vieraan kielen opetus ja toisen kotimaisen kielen kurssit pyörivät lähes täydessä laajuudessaan. Räätälintyönä tehtyjä eri tieteenalojen kurssipaketteja tuotettiin runsaasti, itseopiskelua kehitettiin ja kielistudio-opetuksen lisäksi kokeiltiin tuloksellisesti videon käyttöä suullisen kielitaidon opetuksessa. Hallintohenkilöstön määrä opintoneuvojineen ja itseopiskelun ohjaajineen oli kasvanut yhdeksään ja opettajakunta noin 70:een eli jo varsin lähelle nykyistä määrää. Kurssien yhteinen opiskelijamäärä nousi yli neljän tuhannen ja opetusryhmien lukumäärä runsaasti toiselle sadalle. Voitiin myös ylpeillä sillä, että kielikeskus oli pysynyt kielenopetuksen monipuolisuuden tavoitteessaan: englannin osuus kielikursseista oli alle puolet. Tärkeä edistysaskel oli myös käännöspalvelun tehostaminen vaatimattomasta välitystyöstä tehokkaaksi ja hyvin resurssoiduksi yksiköksi vuonna Silloisen rehtorin Olli Lehdon panos oli tällä kohdin ratkaiseva. Käännöspalvelun ensimmäiseksi hoitajaksi ja kääntäjäksi nimitettiin maisteri Anja Aaltonen. Vaikka käännöspalvelu ei ole pitänyt suurta ääntä itsestään, sen merkitys yliopistomme tutkimustulosten tunnetuksi tekemisessä ja PR-toiminnassa on ollut erittäin suuri. Vuonna 1983 Matti Rissanen luovutti o.t.o. johtajan tehtävät apulaisprofessori Ossi Ihalaiselle, ja vuoden 1985 budjetissa saatiin perustetuksi päätoiminen kielikeskuksen johtajan virka. Tehtäviä hoiti aluksi Tuomo Laitinen; ensimmäinen virkaan nimitetty johtaja oli Eija Ventola. Kielikeskuksen lapsuusvuodet olivat ohi, ja siitä oli kehittynyt yliopiston tärkeä ja täysivaltainen osa. Mutta kielikeskuksen henki, nuorekas intomieli ja uudistushalu ovat säilyneet ja toivottavasti säilyvät aina. 22

23 RANSKAN KIELEN OPETUKSESTA HELSINGIN YLIOPISTON KIELIKESKUKSESSA Alkuajoista intensiivikursseihin Eevi Nivanka, Nora Rutanen-Couavoux, Ritva Ylönen Ranskan opetuksen alkuaikoja Kielenopetus ennen kielikeskusta: kaikkien tiedekuntien opiskelijoille Kun kielikeskus aloitti toimintansa 20 vuotta sitten, ranskaa oli kuten muitakin kieliä opetettu Helsingin yliopistossa kaikkien tiedekuntien opiskelijoille jo vuosikausia. Tämä tarkoitti lähinnä kielten laitosten järjestämiä alkeis- ja jatkokursseja. Kursseihin sisältyivät myös ns. pro exercitio -kurssit, joilla valmennettiin eräiden tiedekuntien pakolliseen pro exercitio -kokeeseen (joka muuten säilyi vielä 1980-luvun puolelle asti). Ranskan alkeis- ja jatkokursseja kaikkien tiedekuntien opiskelijoille pitivät ja 1970-luvulla tuntiopettajat Elsa Puuska-Jäntti sekä Martta Tynni. Nykyisen kielikeskusjärjestelmän kannalta nythän kielten opetuksessa painotetaan erikoisalojen kielitaidon opetusta ja myös panostetaan siihen on mielenkiintoista, että ranskan kielessä, jota ylipäätään osattiin kovin vähän, järjestettiin kuitenkin jo luvulta lähtien oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille tiedekunnan aloitteesta oma kurssi. Kurssilla ei tiettävästi ollut kovin sankkoja opiskelijajoukkoja, mutta ryhmä saatiin joka vuosi kokoon. Näitä ryhmiä veti yleensä syntyperäinen ranskalainen opettaja, jonka johdolla luettiin juridisia tekstejä ja harjoiteltiin myös suullista ilmaisua. Toinen ammattikieli, joka jossakin muodossa oli olemassa jo 70-luvun puolivälistä, oli maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan puumarkkinatieteen laitoksen vaatima ranska. Varsinaista opetusta ei vielä annettu, mutta opiskelijat joutuivat tenttimään jonkinlaisen ammattiranskan kurssin, johon kuului kaupallista ranskaa, yleiskielitaitoa sekä jonkin verran kulttuuritaustaa. Oli myös luettava muutama omaan alaan liittyvä ammattiteksti. Tentti suoritettiin romaanisen filologian assistentille, joka myöskin joutui etsimään luettaviksi vaaditut ammattitekstit. Ranska 1980-luvulla Kielikeskuksen aloittaessa toimintansa syksyllä 1977 ranskan kielellä oli siinä melko vähäinen, mutta kuitenkin virallinen eli ns. tutkintokielen asema. Järjestettiin alkeis- ja jatkokurssiopetusta sekä tekstin ymmärtämistä kaikille yhdessä, mutta oikeustieteili- 23

24 jöille erikseen, koska kurssi jo oli olemassa. Oma tekstiryhmä oli lisäksi alusta alkaen maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa yhdessä matemaattis-luonnontieteellisen kanssa. Ranskan opettajat olivat alussa pelkästään sivutoimisia tuntiopettajia, pari suomalaista ja yksi syntyperäinen ranskalainen, kunnes v saatiin ensimmäinen (suomalainen) lehtoraatti ja vuonna 1986 syntyperäisen lehtorin virka. Samoihin aikoihin saatiin päätoimisuudet vakinaistettua, niin että 80-luvun lopulla ranskaa opetti kaksi lehtoria, kaksi päätoimista tuntiopettajaa sekä lisäksi pari sivutoimista opettajaa. Opiskelijamäärä puolestaan oli hiljakseen kasvanut: kun 70-luvun lopulla oli noin 300 opiskelijaa (ja kolme sivutoimista opettajaa), niin v oli peräti 700 ranskan opiskelijaa. Opetuksen painopiste oli tällöin alkeis- ja jatkokursseissa, olihan Suomen koululaitoksen vääristynyt kielipolitiikka luonut ranskan kohdalle melkoisen tyhjiön. Yhdentyvän Euroopan uudet haasteet: monikielinen Eurooppa 1990-luvulle tultaessa Euroopan yhdentyminen alkoi vähitellen muuttaa asenteita Suomessa. Akateemisissa piireissä oli jo havahduttu huomaamaan, että tiedettä tehtiin muuallakin kuin Yhdysvalloissa; ensimmäisten joukossa yhteiskuntatieteilijämme olivat löytäneet Ranskan ja levittäneet tietoa ranskalaisesta tutkimuksesta myös suurelle yleisölle. Kielikeskuksessakin havaittiin kasvava kiinnostus Ranskan kieleen ja kulttuuriin: nyt pystyttiin jo kehittämään ylemmän tason kurssitarjontaa eriyttämällä ja lisäämällä opetusta vähäisin resurssein. Kun ranskan opiskelijoita oli 90-luvun alkaessa lähes tuhat, niin v määrä oli jo 1200 ja opetusta annettiin 1900 tuntia neljän päätoimisen ja kolmen sivutoimisen opettajan voimin. Tilanne alkoi resurssien puutteessa käydä yhä vaikeammaksi, kun kysyntä koko ajan kasvoi, ja kielikeskuksen ranskan opettajat toimivatkin aktiivisesti saadakseen aikaan parannusta resurssien jakoon. Ponnistelut eivät ilmeisesti olleet täysin turhia: vuonna 1994 opetusministeriössäkin 1 huomattiin ranskan taidon huutava tarve Euroopan unioniin liittymisen kynnyksellä ja tästä alkoi aivan uusi vaihe kielikeskuksen ranskan opetuksessa. 24

25 Vastaus Euroopan muuttuneeseen tilanteeseen: Ranskan kieli, kulttuuri ja kääntäminen Helsingin yliopistossa -projekti Projektin taustaa Ranskan opetuksen vähäisyydestä johtuva kestämätön tilanne oli siis jatkunut jo vuosien ajan. Kun alkoi olla ilmeistä, että Suomi liittyisi Euroopan unioniin, ei ranskan kielen opetus voinut tietenkään jatkua entisellään. Siihen asti suurin osa kielikeskuksen opiskelijoista oli edennyt kahden, enintään neljän viikkotunnin vauhtia useita vuosia liian hidas tahti sen intensiteetin saavuttamiseksi, jolla kielitaidon taso saadaan hypähtäen nousemaan (jälleen kerran on otettava huomioon ranskan lukijoiden lähtötaso). Kaivattiin laajempia opintokokonaisuuksia. Kulttuurin opetuksen osuutta oli samoin lisättävä. Myös romaanisen filologian puolella kävi ilmeiseksi, että koulutusta oli monipuolistettava luomalla kääntämiseen erikoistavaa opetusta, erikoisalojen kursseja sekä uudentyyppistä täydennyskoulutusta. Vastauksena Suomen EU-jäsenyyden mukanaan tuomaan ranskan kielen koulutustarpeeseen käynnistettiin kesällä 1994 opetusministeriön erillisrahoituksella Ranskan kieli, kulttuuri ja kääntäminen Helsingin yliopistossa -projekti. Kireästä aikataulusta huolimatta opetus alkoi syyskuussa Samalla kun projekti tarjosi puitteet ranskan opetuksen laajentamiseen romaanisten kielten laitoksessa ja kielikeskuksessa, se oli myös pilottifoorumi, jolla luotiin, kehitettiin ja hyödynnettiin eri kielikoulutustahojen yhteistyötä: mukana olivat kielikeskusopetus, kielten ainelaitosten tarjonta sekä kääntäjän- ja täydennyskoulutus. Kielikeskuksen puolella projektissa työskentelee kolme lehtoria (kaksi syntyperäistä ja yksi suomalainen) sekä useita tuntiopettajia, romaanisten kielten laitoksella niin ikään kolme lehtoria, useita tuntiopettajia sekä alkaen myös kääntämisen teorian apulaisprofessori. Projektissa on ollut osa-aikainen suunnittelija lähtien. Projektin toteutumista seurasi kahden vuoden ajan perustettu seurantaryhmä, johon kuului edustajia humanistisesta tiedekunnasta, romaanisten kielten laitoksesta, kielikeskuksesta ja Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitoksesta. Laajennettu opetus Projektin puitteissa ranskan opetusta on laajennettu lukuvuodesta alkaen seuraavasti romaanisten kielten laitoksessa ja kielikeskuksessa. 25

26 Romaanisten kielten laitos: Ranskan perusopetukseen on otettu entistä enemmän opiskelijoita ranskalaisen filologian (kl 1997 asti romaaninen filologia) valinta- ja tasokokeiden kautta. Ranskalaisen filologian puitteissa on perustettu kääntämiseen erikoistavat aine- ja syventävät opinnot. On kehitetty täydennyskoulutuskokonaisuuksia. Osaa näistä opintokokonaisuuksista on tarjottu kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille tai jo valmistuneille, osa on erikoistumiskoulutusta jo valmistuneille romanisteille (opettajille, kääntäjille) tai muiden alojen asiantuntijoille, joilla on hyvät perustiedot ranskan kielestä (esim. juristeille, jotka erikoistuvat juridiseen ranskaan ja kääntämiseen). EU-ranskan kurssi on avoin kaikkien tiedekuntien opiskelijoille sekä Helsingin yliopistosta valmistuneille. On järjestetty vuosittain yleisölle avoimia vierailuluentosarjoja (aihepiireinä mm. Eurooppaoikeus, kääntämisen teoria ja käytäntö) samoin kuin esitelmätilaisuuksia kulttuurin alalta. Kielikeskus: On luotu 10 opintoviikon laajuiset Ranskan kielen ja kulttuurin EU-intensiivikurssit kolmelle eri tasolle. Kohderyhmänä ovat Helsingin yliopiston opiskelijat ja hiljattain valmistuneet. Muutamia paikkoja on varattu myös Teknillisen korkeakoulun opiskelijoille. Kielikeskuksen eriasteisille ranskan kursseille on luotu rinnakkaisryhmiä. Kulttuuriaiheisia luentokursseja on järjestetty vuodesta 1995 alkaen (Ranskan kulttuuritaustakurssi, ranskalaisen elokuvan historia). Lisäryhmien opetusta on profiloitu eri kohderyhmille sopivaksi, painotuksina mm. kirjallisuus ja taloudellis-kaupallinen kieli. Seuraavassa kuvaillaan tarkemmin kielikeskuksen intensiivikurssien rakennetta ja opetuksen sisältöä. Kielikeskuksen intensiivikurssit Uudentyyppiset 10 opintoviikon laajuiset intensiivikurssikokonaisuudet tarjoavat vuosittain n. 100 opiskelupaikkaa. Tasoja on kolme. 2 Kullakin tasolla järjestetään opetusta 10 tuntia viikossa yhden lukuvuoden ajan. Kursseille pyritään syyslukukauden alussa ennen opetuksen alkua järjestettävän tasokokeen kautta, jonka osioissa mitataan kielitaidon eri osa-alueita (kielioppi, kirjallinen tuottaminen, kuullun- ja tekstinymmärtäminen). Joka tasolla on kaksi rinnakkaisryhmää, 3 ja kuhunkin ryhmään otetaan n. 15 opiskelijaa. 4 Keskeyttämisprosentti on alhainen ja sitoutumisaste korkea jo ilmoittautumiskaavakkeessa kurssille pyrkiviltä edellytetään motivoituneisuutta, sitoutumista opetuksen säännölliseen seuraamiseen ja koko kurssin suorittamista. Mille tasolle intensiivikurssit sitten sijoittuvat kielikeskuksen normaaliopetukseen nähden? Kuten kaaviosta A käy ilmi, vähimmäisvaatimuksena intensiivikurssien I-tasolle on alkeiskurssin ja jatkokurssi I:n suorittaminen tai vastaavat tiedot, mikä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. 5 III-taso vastaa jo osittain ranskalaisen filologian perusopintoja. 26

27 Intensiivikursseja voi suorittaa joko yksitellen, jatkumona taikka vuorottelemalla intensiivikursseja ja kielikeskuksen normaalitarjontaan kuuluvia kursseja; näin opiskelijat voivat ottaa huomioon substanssiaineensa kunakin vuonna vaatiman työpanoksen. Kullakin tasolla 10 viikkotunnin opetuksesta vastaavat osin suomalaiset, osin ranskalaiset opettajat, ja tunneilla pyritään seuraamaan tiiviisti ajankohtaisia tapahtumia Ranskassa ja EU:n alueella. KAAVIO A: Intensiivikurssien vastaavuudet kielikeskuksen muiden ranskan kurssien kanssa EU-intensiivikurssit Yleisopintoihin kuuluvat kielikeskuksen (1 lukuvuosi) ranskan kurssit sekä vastaavuus romaanisten kielten laitoksella KIELIKESKUS: Alkeiskurssi (1 2 lk)... Taso 1 Jatkokurssi I (1 2 lk)... Taso 2 KIELIKESKUS: NIVEAU I intensif Jatkokurssi II (1 2 lk)... Taso 3 Tekstin ymmärtämisen valmennuskurssi (1 lk)... Taso 4 NIVEAU II intensif NIVEAU III intensif KIELIKESKUS: Tekstin ymmärtämisen kurssi (1 lk)... Taso 5 Suullisen taidon kurssi (2 lk)... Taso 6 KIELIKESKUS: Yksittäisiä taso 7:n kursseja ROMAANISTEN KIELTEN LAITOS: Ranskalaisen filologian perusopinnot ROMAANISTEN KIELTEN LAITOS: Ranskalaisen filologian aine- ja syventävät opinnot sekä täydennyskoulutuskokonaisuudet 27

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka PROFESSORILUENTO Professori Heini-Marja Järvinen Vieraiden kielten didaktiikka Kasvatustieteiden tiedekunta 30.9.2015 Professori Heini-Marja Järvinen pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

TERVETULOA PÄIVITTÄMÄÄN TIETOSI KORKEAKOULUOPINNOISTA! HUMANISTINEN, VALTIOTIETEELLINEN JA KÄYTTÄYTYMISTITEELLIEN

TERVETULOA PÄIVITTÄMÄÄN TIETOSI KORKEAKOULUOPINNOISTA! HUMANISTINEN, VALTIOTIETEELLINEN JA KÄYTTÄYTYMISTITEELLIEN HUMANISTINEN, VALTIOTIETEELLINEN JA KÄYTTÄYTYMISTITEELLIEN Helsingin yliopisto, Päärakennus, Fabianinkatu 33, Sali 5, 3. krs. AIKA ma 18.4.2011 klo 13 16 Anna Lyra-Katz, Yoyo -hanke, projektipäällikkö

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Yliopistonlehtori, dosentti

Yliopistonlehtori, dosentti Eva Havu Yliopistonlehtori, dosentti Humanistinen tiedekunta Romaanisten kielten laitos PL 24 (Unioninkatu 40 B) 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 23086, GSM 040 591 1371 Eva.Havu@helsinki.fi www.hum.helsinki.fi/hum/romkl/fra

Lisätiedot

Keskeytetyt kurssit kielittäin (N=71)

Keskeytetyt kurssit kielittäin (N=71) KIELIKESKUKSEN KURSSIEN KESKEYTTÄMINEN Kysely kevät 2005 jf/2.2.2006 Vastaajia yhteensä 220 - ei keskeyttänyt yhtään kurssia 158 - keskeyttänyt yhden kurssin 53 - keskeyttänyt kaksi kurssia 9 Keskeytysten

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen Perustelujen lisäys Kyselyt: kv- ja oppiainetason kysely Opintosuunnitelman

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 76/2006 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 26/2008 18.4.2008 Asia Korvausvaatimus Virasto yliopisto Korvausvaatimus Yliopisto on määrättävä maksamaan A:lle 24 kuukauden palkkaa

Lisätiedot

TEKSTIILITYÖN OPETTAJAN NIMITTÄMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI PUULAN SEUTUOPISTOON / VAKINAISESTI NIMITTÄMINEN

TEKSTIILITYÖN OPETTAJAN NIMITTÄMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI PUULAN SEUTUOPISTOON / VAKINAISESTI NIMITTÄMINEN Kunnanhallitus 97 08.05.2006 Kunnanhallitus 99 28.03.2007 Kunnanhallitus 118 16.04.2007 TEKSTIILITYÖN OPETTAJAN NIMITTÄMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI PUULAN SEUTUOPISTOON / VAKINAISESTI NIMITTÄMINEN 86//2006 Opistolautakunta

Lisätiedot

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Kysymys: Mitkä ovat Kavakulle hakemisen muodolliset vaatimukset? Vastaus: Diplomaattiuran muodolliset kelpoisuusehdot on määritelty asetuksessa ulkoasiainhallinnosta

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Espoon työväenopiston vuosikymmenet

Espoon työväenopiston vuosikymmenet Espoon työväenopiston vuosikymmenet 1950-luku Perustaminen ja ensimmäinen työkausi. 1957 Valtuusto päätti tammikuussa 1957 perustaa kuntaan kaksikielisen varttuneille nuorille ja aikuisille tarkoitetun

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 16:00 18:00 Paikka: Helsingin yliopisto, Unioninkatu 40, Istuntosali Jäsenet ja varajäsenet: Maritta Törrönen HY

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Vapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta.

Vapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta. Teologian tutkinnon rakenne ja ohjeellinen suoritusjärjestys suuntautumisvaihtoehdoittain Avoimen yliopiston kautta tutkintotavoitteisesti opiskeleville Turkoosilla värillä merkityt opintojaksot on mahdollista

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg Toiminta Toiminta koostuu ruotsinkielisestä esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, 1. 9. vuosiluokan

Lisätiedot

Kieliä? Kyllä, kiitos!

Kieliä? Kyllä, kiitos! Kieliä? Kyllä, kiitos! Kieliä? Kyllä, kiitos! Kielitaito on pääomaa, josta on hyötyä koko elämän ajan. Työelämässä kieli- ja viestintätaidot muodostavat olennaisen osan ammattitaitoa. Erilaisissa työelämän

Lisätiedot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Kieli- ja viestintäkoulutus, Täydentävien opintojen keskus Oulun yliopisto

Kieli- ja viestintäkoulutus, Täydentävien opintojen keskus Oulun yliopisto Yhteenveto kieliopintoinfoista lukuvuodelle 2014 15: 1. Mistä löydät meidät 2. Humanistinen tiedekunta 3. Kasvatustieteiden tiedekunta 4. Luonnontieteellinen tiedekunta + TOL 5. Tieto- ja sähkötekniikan

Lisätiedot

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Yliopiston visio ja tahtotila Vaasan yliopistosta valmistuvat tunnetaan hyvistä

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot