MUOTOILUN MUUTTUNUT ROOLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUOTOILUN MUUTTUNUT ROOLI"

Transkriptio

1 MUOTOILUN MUUTTUNUT ROOLI Provoke Design Oy Christian Aminoff, Timo Hänninen, Mikko Kämäräinen ja Janne Loiske Tämän selvityksen on tilannut Luovan talouden strateginen hanke Työja elinkeinoministeriöstä. Selvityshankkeen ja sen dokumentaation on tehnyt Provoke Design Oy. Haastattelujen tulkinnat ovat tekijöiden näkemys asiasta. Mahdolliset virheet dokumentissa ovat tekijöiden.

2 Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 3 2. TERMIT JA KÄSITTEET Open Innovation - Avoin innovaatio Design Thinking - Suunnitteluajattelu Crowdsourcing - Yleisöosallisuus, joukkoulkoistaminen eli joukkouttaminen Co-creation Social Innovation - Sosiaalinen innovaatio Service Design - Palvelumuotoilu 9 3. TAUSTA MENETELMÄT Työpajat Case-esimerkit Haastattelut Analyysi ja ryhmittelytavat CASE-ESIMERKIT Järjestelmä sairaanhoidon palveluinnovaatioille: Kaiser Permanente (HMO) Liiketoimintaidean kehitys: Sermo Huvilupa, Helsinki: julkisen palvelun käyttäjälähtöinen muotoilu Kaupan toimitusketjun innovatiot: Kraft ja Safeway HAASTATTELUT Muotoilun koetut roolit ja muutos Termien hankaluus Muotoilun rooli Kansainvälisyys Palvelumuotoilu Koulutus Innovaatiot Julkinen sektori Suhde taloudelliseen menestykseen ja tavoiteltava tila yritysten osalta Tulevaisuuskuvien aikakäsite ja aikaikkuna JOHTOPÄÄTÖKSET Muutos Haasteet Ehdotukset: Alan edistäminen Ehdotukset: Koulutus Ehdotukset: Julkinen sektori Ehdotukset: Yritykset Pohdinta Haastatellut 52 2 / 52

3 1. Yhteenveto Muotoilun rooli muuttui merkittävästi viime laman jälkeen. Muotoilu 2005! -ohjelma edesauttoi jo alkaneen muutoksen laajaa eteenpäinviemistä ja loi pohjaa muotoilun tutkimukselle. Muuttuneet, uudet roolit eivät tuolloin korvanneet vanhoja, vaan tulivat niiden rinnalle. Muotoilu laajeni estetiikasta mm. käytettävyyteen ja brändinrakennukseen. Erityisen tärkeänä seurantaryhmä piti liikkeelle saadun kehityksen jatkon turvaamista. Ohjelman jälkeen, ilmastonmuutoksen, globalisaation ja globaalin taantuman myötä maailmalla on syntynyt jälleen uusi muutosnäkökulma muotoilun roolille. Muotoilun ajattelutapaa ja työmenetelmiä pyritään käyttämään varsinaisen tuote- tai palvelumuotoilun ulkopuolella, yhtenä osaamisena moniammatillisessa innovaatiossa. Työ kohdistuu käyttäjälähtöiseen innovaatioon esimerkiksi liiketoimintojen, organisaatioiden tai sosiaalisten haasteiden parissa. Muotoilun rooleina on mm. tuoda käyttäjä mukaan kehitystyöhön, toimia visuaalisena tulkkina eri organisaatioiden ja asianomistajien välillä, järjestää ideointitilaisuuksia ja luoda prototyyppejä ratkaisuista - jotka voivat olla esimerkiksi palveluita. Tätä uutta tapaa käyttää muotoilua kutsutaan nimellä Design Thinking. Kuten edellisissä muutoksissa, se ei nytkään korvaa vanhoja rooleja, vaan tulee niiden rinnalle. Uutena ilmiönä on se, että tämän roolin osaamisten oppiminen on maailmalla nähty aikasempaa laajemmin mahdollisuutena myös muille kuin muotoilijoille. Sitä opetetaan eri alojen kouluissa poikkitieteellisesti yhtenä uutta luovana ajattelutapana. Tässä selvityshankkeessa haettiin case-esimerkkien, työpajojen ja haastattelujen kautta muotoiluun liittyvien tahojen - myös muotoilun käyttäjien - mielipiteitä muotoilun nykytilasta ja muutostarpeista Suomessa. Tuloksia saatiin paljon. Toimintaa vaativista voidaan nostaa esiin seuraavia: Yritysten välillä on säilynyt selkeä kuilu - muotoilun käytön osaamisen kärki on kapea. Edellinenkään muutos ei ole jalkautunut kaikkiin yrityksiin, etenkään kotimaan markkinoilla toimiviin yrityksiin. Muotoilutoimistojen kansainvälistyminen ei ole edennyt laajasti. Palvelumuotoilu ei ole kehittynyt tuotemuotoilun varjossa. Koulutus on muutoksessa, mutta Aalto-yliopisto ei yksin riitä. Muutos on nopea, osa haastatelluista epäili, ehtiikö Suomi mukaan uuden roolin kärkeen enää. Tässä dokumentissa on aluksi selvennetty haastateltujen käyttämiä käsitteitä ja termejä ja avattu selvityshankkeen taustoja. Muotoilun rooleille ja niiden muutoksille on käytetty kahta luokittelumallia, jotka on esitelty Menetelmätkappaleen lopussa. Selvitystä varten dokumentoidut case-esimerkit muutoksen ilmentymistä on liitetty omaksi kappaleekseen. Työpajojen yhteenvetojen jälkeen on esitelty yhteenveto haastateltujen kokemasta muotoilun roolista nyt - ja sen muutostarpeesta. Koettu muutostarve on jopa yllättävän suuri. Haastatteluista on nostettu esiin aihealueet omina kappaleinaan. Kunkin kappaleen alussa on yhteenveto, ja sen perään on poimittu esimerkkejä haastatteluista. Lopussa on esitetty työpajojen ja haastattelujen perustella syntynyt, selvityksen tekijöiden näkemys muutoksesta ja ehdotukset jatkotoimiksi. 3 / 52

4 2. TERMIT JA KÄSITTEET Haastattelujen aikana esiin nousi useita käsitteitä ja termejä, joiden sisältöä on alla lyhyesti pyritty kuvaamaan. Useilta käsitteiltä puuttuu vielä yleisesti hyväksytty suomenkielinen nimi. Muotoilun muuttuva rooli kytkeytyi usein keskusteluissa laajempaan innovaation muutokseen - teknologian sijaan tai ohella nähtiin tarpeita innovoida mm. prosesseja, organisaatioita tai toimintamalleja. Muotoilu kytkeytyi haastateltavien keskusteluissa näihin tuotteiden ulkopuolella oleviin, abstrakteihin asioihin näkökulmana: käyttäjälähtöisyytenä ja uuden keksimisen menetelminä. Muotoilun rooli nähtiin yhtenä mukaan tarvittavana osaamisalueena alla esitellyissä ilmiöissä - esimerkiksi avoimen innovaation tulkkina teknologian, markkinoinnin, käyttäjien ja eri organisaatioiden välillä Open Innovation - Avoin innovaatio Avoin innovaatio on professori Henry Chesbrough'n konseptoima termi. Chesbrough työskentelee Open Innovation Centerissä Kalifornian yliopistossa Berkeleyn kampuksella. Chesbrough n mukaan avoin innovaatio on tarkoituksellinen tietämyksen sisään- ja ulosvirtauksen käyttö, jonka tavoitteena on kiihdyttää sisäistä innovaatiota - ja toisaalta laajentaa innovaatioiden ulkoista käyttöä. 1 Yritykset etsivät uusia toimintatapoja innovaatioprosessiensa tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Yhtenä keinona käytetään aktiivista ideoiden ja teknologioiden etsintää yrityksen ulkopuolelta ja yhteistyötä toimittajien sekä kilpailijoiden kanssa asiakkaiden kokeman arvon luomiseksi. Yksi tärkeä piirre on yrityksen strategiaan sopimattomien ideoiden ja teknologioiden luovutus tai lisensointi yrityksen ulkopuolelle. Avoin innovaatio on toimintatapa joka vastaa edellä mainittuihin haasteisiin. Avoin innovaatio käsittelee tutkimusta ja kehitystä avoimena järjestelmänä, joka määrittelee, mikä yrityksen ulkopuolinen tieto tulisi hyödyntää yrityksen toiminnassa ja mikä yrityksen sisäinen tieto tulisi ulkoistaa muille. Vastakohta, suljettu innovaatio rajoittaa sisäisen tiedon käytön ainoastaan yrityksen sisälle, eikä hyödynnä yrityksen ulkopuolella olevaa tietoa. Avoin innovaatio eli open Innovation ei tarkoita Open Source -kehitysmallia. Open Source -kehitysmallissa tekeminen on yhteisöllistä ja sen aloittavat ja suorittavat vapaaehtoiset. 1 CHESBROUGH, H (2006), Open Innovation: Researching a New Paradigm 4 / 52

5 2.2. Design Thinking - Suunnitteluajattelu Design Thinking eli suunnitteluajattelu on luova prosessi tai ajattelutapa, joka etsii uusia ratkaisuja eteenpäin katsoen. Tyypillisesti se ei keskity parantamaan olemassaolevia ratkaisuja, vaan tutkii haasteita ja mahdollisuuksia löytääkseen niihin uusia, käyttäjistä lähteviä ratkaisuja. Business schools tend to focus on inductive thinking (based on directly observable facts) and deductive thinking (logic and analysis, typically based on past evidence). Design schools emphasize abductive thinking imagining what could be possible. This new thinking approach helps us challenge assumed constraints and add to ideas, versus discouraging them. 2 A.G. Lafley CEO, Procter & Gamble Design Thinking kuvataan usein kykynä yhdistää empatia, luovuus ja rationaalisuus, jotta vastataan paremmin käyttäjien tarpeita ja mahdollistetaan syntyvien, uusien ideoiden menestyminen. Design Thinking on luova prosessi, joka perustuu ajatuksien rakentamiselle ja synteesille - niiden osiin purkamisen sijaan. Alla on esitetty kaavio, joka kuvaa yhtä näkemystä Design Thinking-mallin toiminnasta karkealla tasolla.??? Divergointi Analyysi Tarpeet? Tarkkailu Ideointi Ratkaisu Synteesi Konvergointi Yksinkertaistettu esitys Design Thinking-mallista. Laajemmin Design Thinking ei ole niinkään malli tai prosessi, kuin ajattelutapa tai -kulttuuri - katso siis myös oheinen teksti. (Yksinkertaistettu malli, pohjautuu: Tim Brown, Michael Barry, Sara L. Beckman et al.) 2 LAFLEY, A.G. (2008), The Game-Changer: How You Can Drive Revenue and Profit Growth with Innovation 5 / 52

6 Suunnitteluajattelussa ideoinnin varhaisessa vaiheessa ei arvioida tai tuomita mitään ideaa. Tämä poistaa epäonnistumisen pelkoja ja kannustaa osallistumiseeen ideointi- ja prototypointivaiheessa. Lateraalia 3 tai Outside the Box -ajattelua kannustetaan prosesseissa, koska se johtaa luoviin ratkaisuihin. Organisaatio- ja johtamisen teorioissa Design Thinking eli suunnitteluajattelu on nähty osana A/D/A -ajatusmallia (architecture/design/anthropology). Andrew Jones on väittänyt, että A/D/A -malli on tyypillistä innovatiivisille, ihmiskeskeisille yrityksille, joissa se on korvannut perinteisemmät M/E/P -mallit (mathematics/economics/psychology). Jones on tutkinut yrityksiä kuten Southwest Airlines, Whole Foods, Starbucks ja Google. 4 Design Thinking hyödyntää muotoilun menetelmiä erilaisten haasteiden ratkaisussa varsinaisen teollisen muotoilun ulkopuolella. Menetelmiin kuuluvat muun muassa käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja uusien ideoiden luomisen menetelmät, visuaalinen kommunikaatio, synteesi ja prototypointi. Ratkaistava asia on tyypillisesti jokin muu kuin tuote - se voi olla esimerkiksi palvelu, organisatorinen tai sosiaalinen haaste. The term 'design thinking' has gained popularity because it makes it easier for those outside the design industry to focus the idea of design as a way of thinking about solving problems, a way of creating strategy by experiencing it rather than keeping it an intellectual exercise, and a way of creating and capturing value. Design thinking is more than a methodology. Design is a cultural way of thinking. It's important to understand its power, commit to evolving your culture, even restructuring the company, resourcing and rewarding those who practice design thinking. You can no longer tolerate those who shut down design thinking. We have to get rid of the devil's advocates and experts who own their domain to the detriment of innovation. 5 David Burney Vice President of Brand Communications + Design, Red Hat 3 De BONO, E (1992), Serious creativity: using the power of lateral thinking to create new ideas. HarperBusiness 4 Dr JONES, A (2008), The Innovation Acid Test. Axminster: Triarchy Press 5 haettu / 52

7 2.3. Crowdsourcing - Yleisöosallisuus, joukkoulkoistaminen eli joukkouttaminen Crowdsourcing (yleisöosallisuus, joukkoulkoistaminen eli joukkoistaminen) on yrityksen toimintojen ulkoistamista asiakkaiden suoritettaviksi. Asiakas otetaan osaksi prosesseja tuottamaan lisäarvoa yritykselle (ja itselleen). Yleisöosallisuuden tuottama rahallinen hyöty asiakkaalle on yleensä pieni. Yleisöosallisuuden lisäksi käytetään myös käännöstä joukkoulkoistaminen tai joukkouttaminen. Alkuperäisen termin crowdsourcing esitteli vuonna 2006 toimittaja Jeff Howe. 6 Howe esitteli uuden ymmärryksen siitä, miten suuret joukot voivat olla poikkeuksellisen tuottavia ja luovia, kun niille annetaan mahdollisuus muodostua jonkin niitä kiinnostavan asian ympärille. Yhtenä esimerkkinä hän esitteli istockphoton, joka on radikaalisti mullistanut valokuvien myymisen. Motivointikeinoina voidaan käyttää vertaisarvostusta tai asiakkaan näkyvyyttä heille merkityksellisessä ympäristössä. Muita motivointikeinoja ovat uuden oppiminen, hauskan pitäminen tai mahdollisuus osallistua mielenkiintoisten asioiden tekemiseen omaehtoisesti. Onnistuminen edellytys on niiden ihmisten löytäminen, jotka pystyvät luomaan tavoitteiden mukaisia tuloksia. Crowdsourcing-projekteissa osallistujien keskinäinen tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja luottamus on kyettävä ylläpitämään. Näiden yhteisöllisyyttä luovien ja säilyttävien arvojen ylläpitäminen onnistuu säännöillä, joiden tulee olla kaikkien tiedossa. Yrityksen on luotava luottamus itseään kohtaan samoin kuin asiakkaiden luottamus toisiaan kohtaan. Myöhemmin Jeff Howe on kuvannut crowdsourcing-mallia sosiaalisena käyttäytymisenä: ihmiset kerääntyvät yhteen suorittamaan ilmaiseksi tai hyvin pienillä korvauksilla tehtäviä, jotka aikaisemmin kuuluivat vain työntekijöille. Työvoima voidaan organisoida tehokkaammin yhteisönä kuin yhtiönä, 7 Yleisöosallisuuden ja Open Source -kehitysmallin erottaa se, että Open Source -kehitysmallissa tekeminen on yhteisöllistä ja sen aloittavat ja suorittavat vapaaehtoiset. Yleisöosallisuudessa yritys itse ulkoistaa omia tehtäviään, eli aloite on yrityksellä. Tavallisesta ulkoistuksesta erotuksena tehtäviä suorittavat ennaltamäärittelemättömät tahot tai yksilöt. Kyseessä saattavat olla amatöörit tai vapaaehtoiset - tai asiantuntijat vapaa-ajallaan - toisaalta tehtävää saattaa myös suorittaa teetättäjälle aikaisemmin tuntematon yritys. 6 HOWE, J, (2006), The Rise of Crowdsourcing. Wired magazine, June HOWE, J. (2008), Crowdsourcing: Why the Power of the Crowd Is Driving the Future of Business 7 / 52

8 2.4. Co-creation Co-creation on aktiivinen, luova ja sosiaalinen prosessi, joka perustuu tuottajien ja käyttäjien yhteistyöhön. Arvo syntyy lisääntyvässä määrin yrityksien ja asiakkaiden yhteistyössä, ei yritysten sisällä. Äärimmilleen vietynä se esitetään muodossa N=1, eli kohderyhmä on yksittäinen käyttäjä. 8 Aloitteen on tehnyt yritys luodakseen arvoa asiakkailleen. 9 Tässä se eroaa yleisöosallisuudesta eli Crowdsourcing-mallista, jossa selkeämmin on esillä yrityksen tehtävien ulkoistusnäkökulma kuin käyttäjän käytön yhteydessä syntyvän arvon korostaminen. Co-creation matriisi, Promise Corporation & LSE Enterprise. 8 PRAHALAD, C.K. ja KRISHNAN, M.S. (2008), The New Age of Innovation: Driving Cocreated Value Through Global Networks 9 Promise Corporation & LSE Enterprise, (2009), Co-creation: New pathways to value, An overview 8 / 52

9 2.5. Social Innovation - Sosiaalinen innovaatio Sosiaalisilla innovaatioilla tarkoitetaan sellaisia säännösjärjestelmien, politiikan, organisatoristen rakenteiden ja toimintamallien uudistuksia, jotka parantavat yhteiskunnan taloudellista ja sosiaalista suoritusja toimintakykyä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. 10 Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnan rakenteellinen uudistumiskyky vaikuttavat merkittävästi kansantalouden ja yhteiskunnan pitkän aikavälin menestykseen. Sosiaalisten innovaatioiden syntyprosesseja ja niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia on kansainvälisestikin tutkittu hyvin vähän. Sosiaaliset innovaatiot ovat tulleet kielenkäyttöön vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka ne kattavat valtavan ison alueen palveluista, palvelujen järjestämisestä, lainsäädännöstä tai ihmisten arkielämän toiminnasta. 11 Stakesin Hannu Hämäläinen antaa esimerkin sosiaali- ja terveydehuollon sosiaalisista innovaatioista: Sosiaali- ja terveydenhuollon sosiaalinen innovaatio on yksilön, ryhmän, yhteisön ja/tai verkoston luovan toiminnan tuloksena syntynyt uusi idea, joka johtaa lisäarvoa tuottavaan tulokseen yksilön tai yhteisön hyvinvoinnissa, terveydessä tai palvelujärjestelmässä. 12 Hannu Hämäläinen, Stakesin innovaatiohankkeen johtaja 2.6. Service Design - Palvelumuotoilu Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Palvelumuotoilun keskeisenä tavoitteena on palvelukokemuksen (Service Experience) käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Asiakkaan palvelukokemuksen rakennuspalikoina ovat palvelun kontaktipisteet (Service Touchpoints), palvelutuokiot (Service Moments) ja palvelupolku (Service String, Customer Journey). 13 Palvelumuotoilussa kaikkien kontaktipisteiden tulee olla harkittuja palvelun osakokonaisuuksia. Ne tulee suunnitella niin, että ne muodostavat selkeän, johdonmukaisen ja yhdenmukaisen palvelukokemuksen. Tämä on tärkeää, koska asiakkaiden huomio palveluissa kohdistuu nimenomaan kontaktipisteisiin - kaikkeen siihen, mitä hän voi aistia ja kokea. On huomioitava, että kenenkään palvelukokemusta ei sinänsä voi suunnitella ja määrittää etukäteen, sillä kokemuksiin sisältyy henkilökohtaisia merkityksiä, arvoja ja odotuksia. Palvelukokemuksen suunnittelulla tarkoitetaankin sitä, että halutaan luoda oikeanlainen ympäristö ja työkalut tapahtumille ja toiminnoille, jotta kokemusta voidaan ohjata tavoiteltuun suuntaan nan_uudistumiskyky_ja_taloudellinen_menestys.htm, haettu haettu haettu KOIVISTO, M, (2007), Mitä on palvelumuotoilu? Muotoilun hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa, TAIK 14 haettu / 52

10 3. TAUSTA Muotoilu 2005! oli valtioneuvoston muotoilupoliittinen ohjelma, jonka tavoittena oli edistää elinkeinoelämää ja sen kilpailukykyä muotoilun keinoin. Ohjelman seurantaryhmä esitti seuraavat johtopäätökset ohjelman toteutumisesta vuonna 2004: Muotoilu 2005! -ohjelma oli kokonaisuudessaan lähtenyt toteutumaan laajalla rintamalla. Tekesin teollisen muotoilun teknologiaohjelma ja Suomen Akatemian teollisen muotoilun tutkimusohjelma olivat ainutlaatuisia kokonaisuuksia, tutkimusaiheiltaan relevantteja ja loivat perustan muotoilun uudistumiselle. Koulutuksen ennakointihanke linjasi koulutuksen kehittämisen suuntaviivat. Muotoilutoimistojen liiketoiminnan kansainvälistämisen nähtiin muodostavan jatkossa ison haasteen. Muotoilujärjestelmän kehityksen vauhdittuminen edellyttää viestintään panostamista. Seurantaryhmä totesi muotoilujärjestelmän kehittyneen laajalla rintamalla. Muotoilujärjestelmän kehitykseen oli saatu kytkettyä keskeiset toimijat itse muotoiluyhteisön ulkopuolelta. Tämä lisäsi kehityksen dynamiikkaa ja kasvatti luottamusta muotoilua kohtaan. Merkittävä määrällinen kasvu oli saavutettu lyhyessä ajassa muotoilututkimuksen alueella. Vertailu tutkimuksesta käytävään kansainväliseen keskusteluun osoitti Suomessa asetetut tutkimusongelmat relevanteiksi ja ajankohtaisiksi. Erityisen tärkeänä seurantaryhmä piti liikkeelle saadun kehityksen jatkon turvaamista. 15 Muotoilu 2005! -ohjelman ja mainitun Tekesin Teollisen muotoilun teknologiaohjelma ( ) MUOTO 2005:n päättymisen jälkeen muotoilun käsite ja toimintaympäristö ovat kuitenkin muuttuneet nopeasti. Strategisen muotoilun käsite liitettiin aikaisemmin yrityksen strategian jalkautukseen tuotteisiin liittyvien muotoiluratkaisujen ja brändinhallinnan kautta. Tällaisen strategisen muotoilun rinnalle on syntynyt uusi käsite, Design Thinking. Siinä muotoilun näkökulmaa käytetään ratkaisemaan haasteita, jotka eivät liity tuotteisiin. Muita muutoksia, jotka ovat nousseet esiin teknologiaohjelman jälkeen ovat palvelumuotoilun syntyminen ja avoimen innovaation haasteet. Avoin innovaatio yhdistetään muotoilun käyttöön mm. Virginia Achan tutkimuksessa: Our analysis indicates that design provides the translation of understanding and expectation between organisations engaged in open innovation practices. The findings demonstrate that firms which actively undertake design activities for innovation and which use design to control the innovation process, are more likely to also pursue open strategies for innovation 16 Virginia Acha, SAARELA, LAPPI, TUUKKANEN, (2004), Muotoilu 2005! -ohjelman seurantaryhmän raportti, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:11 16 ACHA, V, (2008), Open by Design: The Role of Design in Open Innovation. Department for Innovation, Universities & Skills, UK 10 / 52

11 Muotoilun koulutus on myös ohjelman jälkeen muuttunut. Tästä esimerkkejä ovat uudet koulutusohjelmat kuten Master of Design in Strategic Foresight and Innovation 17 Kanadassa, muotoilukoulutuksen yhdistäminen muihin - kuten tänä vuonna Design Thinking -agendalle perustettu koulutus Singaporessa 18 tai jo 2003 perustettu d.school 19 Stanfordissa. Se ei tähtää perinteisen muotoilun roolin - muodonantamisen - koulutukseen: We want the d.school to be a place for Stanford students and faculty in engineering, medicine, business, the humanities, and education to learn design thinking and work together to solve big problems in a human centered way. 20 Myös Suomessa muutos näkyy jo. Aalto-yliopiston myötä muotoilun käsite muuttunee Suomessakin jatkossa nopeammin. Muotoilun uusiin rooleihin vaikuttaa se, missä määrin muotoilua integroidaan kaikkeen opetukseen ja toisaalta se, miten eri roolit suuntautuvat Aallon sisällä: Uuden osaamisen pajoista Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Suomen tasolla Aalto-yliopisto ei yksin riitä - muotoilun uusia rooleja on edistettävä laajemmin: ETLA:n tutkimushankkeen osana toiminut visioryhmä ehdottikin jo vuonna 2006, että muotoilu tulisi saada nykyistä voimakkaammin mukaan liikkeenjohdon ja teknisen alan koulutusohjelmiin. Koulutuksen laatua pitäisi myös parantaa ja sen kansainvälisyyttä lisätä. 21 Muotoiluala on kuitenkin edelleen Suomessa pieni ja taantuma saattaa kutistaa sitä entisestään. Alan toimijat ovat pieniä. Kysynnän puolella strategisesti muotoilua hyödyntävä kärki on kapea, muutamien yritysten varassa. Suomessa muotoilualojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 122 milj. vuonna Siitä teollisen muotoilun osuus oli 47,3 milj.. 22 Haasteena on kuitenkin se, että tilastointi on puutteellista eikä se ole yhteismitallista eri valtioiden kesken. Suomessa teollisen muotoilun luokkaan kuuluvat myös taideteollisuuden yritykset TOL toimialaluokituksen mukaan. Muotoilupalveluja tarjoavien yritysten toiminta eroaa kuitenkin täysin taideteollisuudesta. Tulevaisuuden ennakointi ja siihen pohjautuva uuden liiketoiminnan suunnittelu - toisaalta yrityksien tai julkisen sektorin toimintojen käyttäjälähtöinen suunnittelu ja avoin innovaatio sekä sosiaaliset innovaatiot ovat usein esillä muuttuvan roolin kuvauksissa. Muutos on alkanut teknologiaohjelman jälkeen ja on käynnissä parasta aikaa. Innovaatipolitiikka ja koulutusjärjestelmät kaipaavat muutoksia. 17 Ontario Collge of Art & Design 18 University of Technology and Design, Singapore 19 The Hasso Plattner Institute of Design at Stanford University 20 haettu LINDSTRÖM, NYBERG, YLÄ-ANTTILA (2006), Ei vain muodon vuoksi Muotoilu on kilpailuetu, ETLA B ALANEN, A, (2009), Yritysten muotoilutoiminta: Omin voimin vai ostopalveluilla? Tieto&trendit 2/ / 52

12 Myös Suomen vuoden 2008 kansallinen innovaatiostrategia korostaa kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyttä kaikessa innovaatiotoiminnassa. Käyttäjälähtöisyys on muotoilussa keskeinen näkökulma. Keskusteluissa muotoilun roolin muutoksista on tämän näkökulman ja muotoilun työkalujen käyttämisen mahdollisuuksia korostettu tuotekehityksen ulkopuolella. Design as a tool for innovation has developed rapidly in recent years, resulting notably in concepts such as strategic design, design management and design thinking. Innovation policy and support, as well as education systems, have not yet caught up with these developments. 23 Yllä esitetty sitaatti on Euroopan komission huhtikuussa 2009 julkaisemasta dokumentista Design as a driver of user-centred innovation. Komissio järjesti julkisen kuulemisen (535 vastaajaa), jonka tulokset sitovat muotoilun roolin selkeästi innovaation osaksi: 91 % vastanneista organisaatioista piti muotoilua erittäin tärkeänä EU:n talouden kilpailukyvylle, 96 % näki, että muotoilun tukemiseksi tehtyjen aloitteiden tulisi olla kiinteä osa yleistä innovaatiopolitiikkaa, 91% piti tärkeänä, että muotoilun tukemiseksi tehtävät aloitteet tulisi ottaa EU:n tasolle jäsenvaltioiden ja aluellisen tason lisäksi. 74 % oli sitä mieltä, että muotoilun tulisi olla osa EU:n innovaatiopolitiikkaa. 24 OECD:n innovaatiostrategian raportti julkaistaan keväällä Siinä odotetaan käsiteltävän innovaation muuttuvaa luonnetta - ja myös muotoilun roolia siinä. Teknologian ja tuotteiden ulkopuolelle suuntautuva innovaatiotoiminta edellyttää muotoilulta uutta roolia ja uusia osaamisia. Non-technological, organisational and social innovation are increasingly in the spotlight. In recent years, the notion of innovation has broadened. In particular, interest has grown in non-technological forms of innovation for example organisational changes, marketing and design and their contribution to productivity growth. 25 Tämän selvityksen on tilannut Luovan talouden strateginen hanke Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Selvityshankkeessa pyrittiin tutkimaan, kenen asia uusi muotoilu on ja mikä on sen toimintakenttä. Hanke on pohjaselvitys muotoilun muuttuneesta roolista. Kartoituksessa tutkittiin muotoilun uuden roolin tilannetta Suomessa sekä selvitettiin muotoilun uuden kentän toimijat, niiden roolit ja tehtävät nykytilanteessa. Tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin haastattelujen ja kirjallisuuslähteiden avulla. Tavoitteena oli löytää kuvauksia muotoilun uudesta käsitteestä, kartoittaa muotoilun uutta toimijakenttää ja toimintarakenteita markkinoiden murroksen näkökulmasta. Haastattelujen avulla selvitettiin näkemyksiä eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä muotoilun kentässä. Selvityksessä hahmotetaan muotoilun uuden käsitteen merkitystä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta. 23 COMMISSION OF THE EUROPEAN COMMUNITIES (2009), Commission staff working document: Design as a driver of user-centred innovation. 24 Results of the public consultation on design as a driver of user-centred innovation (October 2009) OECD (2009), 2009 Interim Report on the OECD Innovation Strategy: AN AGENDA FOR POLICY ACTION ON INNOVATION 12 / 52

13 4. MENETELMÄT 4.1. Työpajat Selvityshankkeessa käynnistettiin työpajalla Muotoilun muuttuva rooli Seminaarin ja työpajan järjestivät yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö, Design Forum Finland ja Luova Suomi. Työpajassa haettiin ryhmissä muotoilun roolin muutoksia yrityksien ja koulutuksen näkökulmista. Läsnä oli reilut 50 muotoilualan edustajaa kouluista, järjestöistä ja alan yrityksistä. Työpajan keskusteluista valittiin haastatteluja varten aihealueiksi: Mikä on muotoilun rooli nyt - ja onko se muuttumassa tulevien vuosien aikana? Vaikuttavatko sosiaaliset innovaatiot ja avoimet innovaatioprosessit muotoilun arvoketjuun? Voiko muotoilu olla mukana, kun kehitetään uutta liiketoimintaa? Vastaako muotoilun asiantuntijoiden osaaminen muiden osaamisalueiden tarpeisiin? Voiko sitä laajentaa? Onko muotoilun perustietämys riittävä muilla osaamisalueilla? Voiko muotoilu tukea palvelujen kehitystä? Voiko julkisella sektorilla olla rooli muotoilun tukemisessa? Toinen työpaja järjestettiin Rovaniemellä: Muuttuvat muotoilun kentät, Työpaja muotoilun edistämisestä järjestettiin Työpajassa etsittiin tuoreita näkemyksiä muotoilukentän tilaan Suomessa. Työpaja käynnisti samalla Lapin oman muotoiluohjelman valmistelun. Valmistelusta vastasi Lapin yliopisto. Työpajan toteuttivat yhteistyössä Aluekehitysohjelman kansallinen Kulttuuri ja luovat alat -verkosto, Lapin yliopisto ja Rovaniemi Design Week. Työpajassa oli mukana Lapin yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita, kaikkiaan noin 40 osallistujaa. Työpajassa ryhmät loivat viisi skenaariota muotoilun roolista vuodelle 2015: Muotoilun koulutus on muuttunut. Muotoilu toimintona on selkeästi murtautunut tuotemuotoilun ulkopuolelle. Muotoilija on DESIGN THINKER, näkökulma- ja menetelmäosaaja, ei muodonantaja. Palvelumuotoilu on muodostunut omaksi, vahvaksi alakseen. Muotoilu on arkipäivää. Se on automaattisesti must -asia Lapin yritysten toiminnassa Case-esimerkit Selvityshanketta varten kerättiin esimerkkejä muotoilun uusista rooleista. Nämä case-esimerkit toimivat aiheiden lisäksi pohjana haastatteluille. Niitä käytettiin pohjustamaan keskusteluja muutoksista ja tilanteesta Suomessa. Case-esimerkit on esitelty omassa kappaleessan myöhemmin Haastattelut Haastateltavaksi kutsuttiin muotoiluun suoraan sidoksissa olevien roolien lisäksi uuden liiketoiminnan kehittämisen, tuotekehityksen, palveluliiketoiminnan, markkinoinnin ja yleisjohdon vastuuhenkilöitä. Haastattelut suoritettiin henkilökohtaisesti, keskustelumuotoisesti. Pieni osa haastatteluista suoritettiin myös puhelinhaastatteluina. Kutsutuista haastatteluihin osallistui kaikkiaan 35 kpl syys-, loka- ja marraskuun aikana Näistä 20 antoi luvan haastattelujen esittämiseen nimillään - nimiluettelo on kappaleessa 8. Haastateltavat tulivat järjestöistä (4 haastateltua), koulumaailmasta (4), tuotelähtöisistä yrityksistä (12), julkiselta sektorilta (4) ja palvelualan yrityksistä (11). Yrityksistä pyrittiin valitsemaan mahdollisimman eri kokoisia ja eri aloilla toimivia. 13 / 52

14 4.4. Analyysi ja ryhmittelytavat Haastattelut purettiin ryhmittelemällä haastatellut kahden ryhmittelymallin mukaan: Vastaajan taustaorganisaation ja alla esitellyn D1.0...D4.0 -mallin mukaan. Lisäksi haastatteluissa haettiin muotoilulle vastaajan koekemaa roolia Anna Valtosen väitöskirjassaan esittämän tasomallin mukaan. Näistä saatiin näkemyksiä muotoilun roolin koettujen erojen taustoista. Lisäksi analyysivaiheessa kerättiin usein toistuneista aiheista korit, jotka on avattu lainauksina tässä selvityksessä Taustaorganisaatio Haastateltujen taustaorganisaatiot jaettiin ryhmiin: julkinen sektori, järjestöt, koulutus/tutkimus ja yritykset. Edelleen yritykset jaettiin tuote- ja palveluyrityksiin NextDesign Leadership Insitute: Design Design 4.0 NextDesign Leadership Institute on oman kuvauksensa mukaan perustettu vuonna 2002 auttamaan muotoilualan kouluttajia ja ammattilaisia kaikkialla valmistautumaan poikkitieteellisen muotoilun ja innovaation vetämiseen 2000-luvulla. Sillä on kolme fokusaluetta: NextD Education, NextD Research ja NextD Conference. 26 NextDesign Leadership Insitute ja sen taustalla vaikuttava konsulttiyritys Humantific olivat Helsingissä Muotoilun muuttuva rooli -työpajan alustajana. GK VanPatter esitteli ajatuksia muotoilun uusista rooleista; NextDesign Leadership Insitute on jakanut muotoilun neljään tasoon: Perinteinen muotoilu (Design 1.0, D1.0) Tuote- ja palvelumuotoilu (Design 2.0, D2.0) Organisaatiotason muutoksen suunnittelu (Design 3.0, D3.0) Sosiaalisen muutoksen suunnittelu (Design 4.0, D4.0) NextD 17 Copyright 2009 NextDesign Leadership Institute. All Rights Reserved. GK VanPatter, NextDesign Leadership Institute: Design Strategy Workshop, Helsinki, / 52

15 Tässä mallissa D1.0 on käsityö- tai taidelähtöistä suunnittelua, jossa luovat yksilöt tai muotoilijoiden ryhmät suunnittelevat tuotteille estetiikkaa työskennellen muilta suljetussa prosessissa. D2.0-roolissa muotoilu on osa moniammatillisia ryhmiä ja toimii osana tuote- tai palvelukehitystä. Muotoilu suuntautuu yrityksien tarjooman suunnitteluun: haasteet kohdistuvat käyttökokemukseen, tuotteisiin ja palveluihin. Mukana on usein käyttäjälähtöinen suunnittelu ja asiantuntijarooli muotoilulle. Mm. globalisaatio ja teknologian jokapäiväistyminen ovat Humantificin mukaan edesauttaneet D3.0-rooliin syntymistä muotoilulle. Siinä suunnittelun kohde ei ole tuote tai palvelu, vaan mikä tahansa strateginen ongelmanratkaisu - usein teollisuuden alan, organisaation tai järjestelmätason haasteiden parissa. Sitä pyritään ratkaisemaan moniammatillisissa ja moni-organisatorisissa (avoimissa) ryhmissä (participatory co-creation). Muotoilun rooli on tuoda tällaiseen ratkaisuun käyttäjänäkökulma ja muotoilun työkaluja kuten synteesi, visualisointi ja erilaiset ideointitavat. Avoimen innovaation mallit tulevat mukaan D3.0:ssa. D4.0:ssa avoimen innovaation mallit laajenevat, kun mukaan otetaan sosiaaliset aspektit. Humantificin mukaan tällöin ratkaistaan esimerkiksi valtion tai yhteiskunnan haasteita. Mukana on D3.0 roolin (useiden) organisaatioiden lisäksi erilaisia eturyhmiä tai yksilöitä, joita asia koskee Anna Valtonen: muotoilun roolit eri aikakausina Taideteollisessa korkeakoulussa vuonna 2007 tarkastettu Anna Valtosen väitöskirja määrittelee muotoilijoiden ammattikunnan toimenkuvan muutoksia. Tutkimuksen aiheena oli suomalaisen muotoilun muutos 1990-luvulta vuoteen Väitöskirjan mukaan yhdeksänkymmentäluvun lama muutti teollisuuden rakenteita, pakotti yritykset etsimään uutta kilpailukykyä ja lisäsi muotoilun käyttöä. Väitöstutkimuksen mukaan muutokset teollisuudessa ja yhteiskunnassa olivat johtaneet muotoilijoiden työn voimakkaaseen erikoistumiseen. Vertailu roolien ryhmittelyjen välillä Vertailuna NextDesign Leadership Insitute:n malliin voidaan karkeasti yleistää, että Suomessa 1950-luvulla syntynyt muotoilun esteetiikkaan keskittyvä, luova rooli vastaa lähinnä määritelmää D1.0. Tuotekehitykseen ja mekaniikkasuunnitteluun 60-luvulla integroitunut muotoilun rooli oli ensiaskel kohti D2.0:aa, moniammatillista tuotekehitysroolia. Tätä jalostivat 70-luvun ergonomiavetoinen käyttäjäymärryksen rooli ja 80-luvulla muotoilun tuoteportfolioita koordinoiva rooli. NextDesign Leadership Insitute:n mallissa myös 90-luvun brändinrakennus (Design for creating experiences for customers) lukeutuu yhä D2.0:aan. Väitöskirjassa muotoilun Suomessa tunnistetut roolit eri aikakausina ovat tuotekeskeisiä. Strateginen muotoilukin keskittyi aikaisemmin tuoteportfolion hallintaan ja brändin rakentamiseen asiakaskokemuksien kautta. Seuraavalla sivulla esitetyssä kuvassa uusin, nyt käynnissä oleva muutos koskee immateriaalisia asioita: innovaatiota ja kilpailukykyä globaalissa kilpailussa. Muotoilun uudeksi rooliksi on kirjattu Design as innovation driver. Tämä muutos on kesken, ja rooli on osa NextDesign Leadership Insitute:n roolien D3.0 ja D4.0 kuvausta. 15 / 52

16 Create Meaningful Experiences. Valtonen: Different roles for the designer and typical statements on design 27 Alin taso, muotoilu luojana (D1.0) on käsityötaustainen, esteettinen rooli. Se on laajentunut 60-luvulla Suomessa yhteistyöllä insinöörien ja markkinoinnin kanssa, kohti tuotekehityksen roolia (D2.0) luvun ergonomiakeskeinen muotoilun rooli on askel kohti käyttäjäkeskeisyyttä luvun tuoteportfolion eli yrityksen tarjoamien tuotteiden muodostaman tuoteperheen hallinnointi siirsi muotoilua kohti koordinoivaa roolia. 90-luvulla brändinrakennus tähtäsi käyttäjien kokemuksen suunnitteluun - mm. tuotteen ulkonäkö ja sen myyntiympäristö ja pakkaukset tuli linjata brändinrakennuksen yhteneväisiksi työkaluiksi. Edelleen on kyse yrityksen tuotoksen (tuotteiden ja palveluiden) suunnittelusta luvulla on Suomessakin siirrytty muotoilun roolissa kohti globaalin kilpailukyvyn ja uudistumisen suunnittelua. Tämä rooli voi suuntautua esimerkiksi organisaatioiden tai toimintatapojen suunnitteluun pois tuotteista. Kuvaavaa on, että vuonna 2007 rooli on yhä merkitty kysymysmerkillä - muutos on kesken. 27 VALTONEN, A. (2007), Redefining industrial design - Changes in the Design Practice in Finland, Taideteollinen korkeakoulu 16 / 52

17 5. CASE-ESIMERKIT Case-esimerkkien avulla pohjustettiin haastatteluja - niistä haettiin esimerkkejä muotoilun uusista rooleista ja vastaajien näkemystä roolien mielekkyydestä ja vaikutuksista Suomessa. Maailmalla yksi tunnetuimmista case-esimerkkien julkaisijoista on Design Council (UK), joka ilmoittaa olemassaolonsa kansalliseksi motiiviksi johtajien auttamisen muutoksessa, jossa näistä tulee maailman parhaita muotoilun käyttäjiä, tukenaan kyvykkäimmät muotoilun ammattilaiset Järjestelmä sairaanhoidon palveluinnovaatioille: Kaiser Permanente (HMO) Tausta Kaiser Permanente (KP) on HMO (Health maintenance organization) Yhdysvalloissa. Se on perustettu 1945 ja työllistää nykyisin lähes ihmistä 30. Vuonna 2003 tehdyn pitkäntähtäimen kasvusuunnitelman päätavoitteisiin kuuluivat nykyisen potilaskannan kasvattaminen paremman tarjooman kautta - ja laajat kustannussäästöt. KP:n pelkona oli, että saavuttaakseen tavoitteet he joutuisivat korvaamaan suurimman osan sairaaloistaan uusilla, kalliilla rakennuksilla. Yhteistyö innovointiin ja innovaatioprosesseihin keskittyvän muotoilutoimisto IDEO:n kanssa johti oivallukseen, joka muutti suunnitelman. Yksittäisestä kehityshankkeesta saatu tieto vakuutti KP:n siitä että investoinnit on suunnattava potilaskokemuksen ja palveluiden kehittämiseen, ei uusiin rakennuksiin. KP on pyrkinyt siirtymään yksittäisistä innovaatio- ja kehitysprojekteista kokonaisvaltaisemman innovaatioinfrastruktuurin luomiseen. KP:n sisäinen innovaatioyksikkö on luonut järjestelmän, joka parantaa kehittämishankkeiden laatua ja vähentää riskejä. Se pohjautuu muotoilualalta lähtöisin oleviin menetelmiin. KP:n innovaatioyksikkö tuo prosessiin systeemiosaamisen ja käyttäjä substanssiosaamisen. Rakentamalla prototyyppejä kehitettävistä kohteista innovaatiotiimi pystyy tarkkailemaan toimintaa ja keräämään kokemuksia vasta konseptiasteella olevasta hankkeesta. KP:n innovointiprosessi perustuu menetelmiin kuten aivoriihi, prototypointi, kenttätestaus, tarkkailu, tarinan luominen ja synteesi. KP määrittelee, että prosessiin osallistuvien ihmisten on oltava avoimia, riskinottokykyisiä, estottomia ihmisiä. KP:n innovaatioyksikölle on toteutettu oma mallisairaala 31, jossa voidaan simuloida eri yksiköiden toimintoja ja näiden asettamia vaatimuksia. Tiloja ja malleja hyödynnetään Kaiser Permanenten uusissa sairaalahankkeissa siten, että kaikki rakennettavat tilat perustuvat alunperin innovaatiolaboratoriossa kehitettyihin ja testattuihin prototyyppeihin, joita sitten monistetaan muualle. Yksikössä tehdään myös tuotekehitysyhteistyötä yhteistyössä laitevalmistajien kanssa. Kun tiloja voidaan koekäyttää ennen niiden rakentamista valmiiksi sairaalaksi, vältetään virheitä ja saadaan toteutettua usean sukupolven innovaatiot yhdellä kerralla Esimerkki palveluinnovaatiosta Yhtenä esimerkkinä kehityshankkeista KP:n innovaatiojärjestelmässä on julkisuudessa usein esitetty sairaanhoitajien raportointiprosessin kehittämishankkeen. Sairaanhoitajien vuoronvaihto voi aiheuttaa suuria haasteita potilaiden kokemuksen ja vuoronvaihdon sujuvuuden kannalta. Työvuoron vaihtuessa hoitajien on välitettävä kriittistä tietoa toisilleen taatakseen hoidon turvallisuuden, laadun ja tehokkuuden 28 noudettu haettu haettu Sidney R Garfield Health Care Innovation Center 17 / 52

18 samanaikaisesti, kun he hoitavat juoksevia tehtäviä. Aikaisemmassa selvityksissä oli ilmennyt, että sairaanhoitajat tulivat minuuttia ennen hoitovastuunsa alkamista saadakseen raportin potilaista. Sekä hoitohenkilökunta että potilaat olivat huolissaan siitä, että raportoinnin aikana potilaita ei juuri valvottu eikä hoidettu. Lisäksi jokaisella sairaanhoitajalla oli oma tapansa priorisoida ja kommunikoida tietoa. Vuoronvaihdolla oli vaikutusta myös vuoronvaihtoa edeltävään aikaan, kun kaikki toimet piti saada kiireellä valmiiksi Toimenpiteet IDEO:n ja KP:n seurasivat vuoronvaihdon nykykäytäntöjä neljässä sairaalassa ympäri vuorokauden, ymmärtääkseen, miten tieto välittyy. Alustavan tiedonkeruun ja nykyisten käytäntöjen tarkkailun pohjalta työntekijöistä, potilaista ja asiantuntijoista koostuvat ryhmät ideoivat lyhyessä ajassa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Ratkaisuja syntyi kaikkiaan n. 400 kappaletta, osa hyvinkin radikaaleja ideoita. Suuri osa ideoista kohdistui siihen, että tiedon on oltava nopeammin saatavissa ja sen käsittelyn tulisi olla vähemmän paikkasidonnaista. Ideoiden pohjalta innovaatiotiimi kehitti prototyyppejä uusista käytännöistä. Niitä testattiin kolme viikkoa koeyksikössä joka vuoronvaihdon yhteydessä. Prototyyppiä säädettiin kokemusten perusteella - sairaanhoitajat osallistuivat kehitykseen ja pääsivät näin itse vaikuttamaan voimakkaasti lopputulokseen. Kuva IDEO:n verkkosivustolta: Uudessa mallissa ennen vuoronvaihtoa vastaava hoitaja listaa seuraavan vuoron tavoitteet. Vuoronvaihto siirrettiin osaston kansliasta potilaiden ääreen. Potilashuoneisiin tehtiin taulut, joista kävi ilmi potilaiden tilat ja tavoitteet. Lisäksi luotiin yksinkertainen tietojärjestelmästä tulostettava lista, josta sai hyvin 18 / 52

19 nopeasti kuvan kaikista osastolla olevista potilaista. Vuoron aikana kirjaukset tehtiin mukana kuljetettavaan tietojärjestelmään, josta tiedot saatiin koottua taas seuraavaan vuoronvaihtoon. Uutta mallia testattiin viikon ajan kahdessa eri sairaalassa, kolmen viikon päästä aloitettiin ensimmäinen tuotantokäyttöönotto. Vuoronvaihtoon valmistautumisen aika lyheni 17 minuutista 9 minuuttiin, varsinainen vaihto piteni 8 minuutista 10 minuuttiin, mutta aika uuden vuoron ensimmäisestä kontaktista potilaaseen lyheni dramaattisesti 43 minuutista 12 minuuttiin. Neljästä ideointivaiheessa mukana olleesta sairaalasta kolmessa malli otettiin käyttöön innostuneesti, yhdessä palattiin aiempaan malliin. Siellä ei oltu riittävän muutoshaluisia, vaan haluttiin pitäytyä turvallisessa vanhassa tavassa toimia. Uusi malli levisi spontaanisti yhdeksään muuhun sairaalaan, lisäksi useat sairaalat ottivat yhteyttä innovaatioyksikköön saadakseen tietää, miten malli voidaan ottaa käyttöön. Käyttöönotto valmisteltiin 30 sairaalassa Tulos KP päätti ottaa järjestelmän käyttöön kaikissa sairaaloissaan. Innovaatiotiimi valmisteli käyttöönottomallin, jonka mukaan mukaan järjestelmä integroitaisiin eri kohteisiin, apuna käytettiin IHI:n Rapid Scale Up menetelmää. KP käyttää sekä bottom-up että top-down kehittämisstrategiaa. Näiden lähtökohdat ja menetelmät eroavat toisistaan, molempia tarvitaan. Top-down mallin ehdoton edellytys on data ja mittarit, jolla tilannetta ennen ja jälkeen analysoidaan. Analyysit ovat suotavia myös bottom-up -mallissa, mutta joskus ongelma on niin selvä, että pitkälle vietyä, systematisoitua data-analyysiä ei tarvita. Bottom-up mallissa vastuu on paikallisilla toimijoilla (yksiköillä itsellään), top-down -mallissa ylemmällä taholla. Vuororaportin kehittämisen osalta käyttöönotto lähti alkuun liikkeelle bottom-up, mutta vaati myöhemmin top-down -asetelmaa. Jälkimmäinen oli mallin levittämisessä huomattavasti spontaania käyttöönottoa tehokkaampi. Olennainen edellytys on johdon sitoutuminen tavoiteltavaan muutokseen. Järjestelmä on palkittu muun muassa Institute of HealthCare Improvement:n Best Practice ja Spark Awards palkinnoilla. 19 / 52

20 5.2. Liiketoimintaidean kehitys: Sermo 32 Kirurgi Daniel Palestrant joutui itse selkävamman vuoksi kuukausien ajaksi potilaan rooliin. Tällöin hän huomasi, että uudet tekniikat, joita edelläkävijä-lääkärit kehittivät, leviävät hitaasti käyttöön: niiden laaja käyttöönotto vie usein vuosia. Hänen ideansa oli luoda yhteisö, jossa lääkärit voisivat verkkopalvelussa keskustella ideoista. Ja yrityksiltä voitaisiin veloittaa osallistumisesta näihin edelläkävijöiden keskusteluihin. Pelkkä idea ei riittänyt investoreille. Sen sijaan, että olisi etsinyt käsiinsä perinteisen yrityskonsultin, Palestrant suuntasi New Yorkissa Humantific-yrityksen luo. Humantific on muotoilun menetelmiä muutoskonsultoinnissa käyttävä yritys. Siellä käytiin sarja neuvotteluja, joissa Palestrant selosti vuolaasti ideoitaan - oman luonnehdintansa mukaan vuodatus muistutti "älyllistä bulimiaa" - samalla kun Humantificin keulahahmot Elizabeth Pastor ja Garry VanPatter piirsivät raivokkaasti luonnoksia ja tekivät muistiinpanoja. Parivaljakko kokosi Palestrantin rönsyilevät ideat ja teki niistä valtavia julisteita, joiden kuvakkeet osoittivat, kuinka yrityksen eri osaset sopivat yhteen. Kaaviot kädessään Palestrant lähestyi riskipääomasijoittajia ja sai 40 miljoonaa dollaria alkupääomaa. Palestrantin luoma yhteisö on Sermo (www.sermo.com). Siinä on tällä hetkellä yli jäsentä ja sen on Yhdysvaltojen suurin lääkäriyhteisö verkossa. Maksavina asiakkaina ovat lääke- ja terveydenhuoltoalan yritykset, joille yhteisö tarjoaa maksullisia palveluja, kuten paneeleja ja kyselyjä lääkäreille. Kuva verkkosivustolta Uudistava suunnittelu tai muutoksen suunnittelu (transformation design) on nouseva ala, jossa yhdistyvät yrityskonsultointi ja teollisen muotoilun menetelmät. Humantific on esimerkki näistä uuden aallon Design Thinking -yrityksistä, jotka soveltavat hankalasti käsitteellistettävien immateriaalisten asioiden, kuten organisaatioiden tai liiketoiminta-ajatusten suunnitteluun samoja periaatteita kuin tuotteiden suunnitteluun. Samalla syntyy poikkeuksellista yhteistyötä suunnittelijoiden ja liike-elämän toimijoiden välillä. 32 haettu / 52

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN Keskiviikkona 15.9. klo 10 11 Uudistajan tarina tietoiskun muodossa kerrotaan Rauman Wiktio Personoitava kokonaisratkaisu hoiva-asumiseen

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ PALVELUMUOTOILUSTA

ESIMERKKEJÄ PALVELUMUOTOILUSTA Leena Alakoski, ETL, projektipäällikkö ja lehtori Laurea-ammattikorkeakoulu, Leppävaara, Espoo leena.alakoski@laurea.fi ESIMERKKEJÄ PALVELUMUOTOILUSTA 1 Markkinointiajattelun muuttuminen. 2010 yhteiskunta

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto

Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto Yhteisen keskustelun rakenne Alkuajatukset Open Innovation? Crowdsourcing?

Lisätiedot

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Satu Miettinen, professori Lapin yliopisto Palvelumuotoilu on strategisen johtamisen väline.

Lisätiedot

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Palvelujen konseptointi

Palvelujen konseptointi Palvelujen konseptointi TWG Mikko Koivisto 22.4.2013 1 PaMu Ideointi PaMu Ideointi Vaihtoehtoisten palveluratkaisujen ideointi kertyneeseen ymmärrykseen (mm. käyttäjätarpeet ja palveluntarjoajan tavoitteet),

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Tunnista asiakaslähtöisen innovoinnin, avoimen datan ja joukkoistamisen tarjoamat mahdollisuudet tuote- ja palvelukehitykselle. 22.5.2012 klo 8:30-16:00 16.10.2012

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kokemuksia alueellisen muotoilupalvelun kehittämisestä

Kokemuksia alueellisen muotoilupalvelun kehittämisestä Kokemuksia alueellisen muotoilupalvelun kehittämisestä Juho Salminen, Satu Rinkinen, Rakhshanda Khan 11.11.2014 Lahden tiedepäivä REDI - When Regions Support Entrepreneurs and Designers to Innovate To

Lisätiedot

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Palvelumuotoilun perusteet Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Mitä palvelumuotoilu on Keskeiset käsitteet Miksi se on olennaista Kehittämisen malli Kuka: Sami Oinonen, Kirkkonummi, kalliokiipeilijä,

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Jussi-Pekka Kurikka FM, yrittäjä, toimitusjohtaja, koodari, harrastajanäyttelijä Java, PHP, VBA Puh.: 020 734 1661 Email: jussi-pekka.kurikka@comiasw.com

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Palvelumuotoilu(service design)

Palvelumuotoilu(service design) Palvelumuotoilu(service design) Välineitä käyttäjälähtöisyyteen ja yhteiskehittelyyn Satu Miettinen Mitä palvelumuotoilu on? Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden kaupallista kehittämistä muotoilun

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Miten Time to Profit on toteutettu yritysten tuotekehitysprojekteissa?

Miten Time to Profit on toteutettu yritysten tuotekehitysprojekteissa? Miten Time to Profit on toteutettu yritysten tuotekehitysprojekteissa? Väitän että puutteellisesti. Tuotekehityksen tavoite on harvoin Time to Profit. Tomi Kankainen M.Sc. (Konetekniikka / TTY) M.A. (Teollinen

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Terveysalan kasvu ja Suomen talouden haasteet 10.12.2013. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Terveysalan kasvu ja Suomen talouden haasteet 10.12.2013. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Terveysalan kasvu ja Suomen talouden haasteet 10.12.2013 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 11.12.2013 27.11.2012 Tuleva talouskasvu on aiempaa matalampi 27.11.2012 Suomen vienti ei ole kehittynyt yhtä

Lisätiedot

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 CIO Forum Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 Tervetuloa Taloudellisen tilanteen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi vahvalla

Lisätiedot

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI?

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? Miksi teema on kiinnostava Mitä maailmassa tapahtuu - 1 Perinteisten lentoyhtiöiden rinnalle syntyi halpalentoyhtiöt, jotka haastoivat asiakaslähtöisyyden koko

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpro Foresight Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpron Missio Rakentamassa kansainvälisesti menestyvää Suomea Strategy 2010-2012 / Finpro ry 2 Finpron toiminnan perusta Kilpailukykyä

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS EI RIITÄ

KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS EI RIITÄ KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS EI RIITÄ - TAVOITTEENA PITÄÄ OLLA KAKSOISVOITTO Juha Tuulaniemi, palvelumuotoilija, projektipäällikkö KAINUUN 3. HYVINVOINTIFOORUMI 20.09.2011 Juha Tuulaniemi Palvelumuotoilu kirja Kustantaja:

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitalisaation hyödyt teollisuudessa Teollisuus ja digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia, Tampere Heli Helaakoski, TkT, tutkimuspäällikkö Teollisuuden

Lisätiedot

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HR! ü TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, ü SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HUMAN PERFORMANCE EQUATION 3 THE HUMAN PERFORMANCE EQUATION

Lisätiedot

4. Mitäpalvelumuotoilu on?

4. Mitäpalvelumuotoilu on? 4. Mitäpalvelumuotoilu on? Palvelumuotoilu on ajassa ja paikassa koettujen palveluprosessien ja palveluympäristöjen muotoilua, jotka tavoittavat ihmiset erilaisten kosketuspisteiden kautta. palvelumuotoilu

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff

Our Purpose. Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff Our Purpose Henkilöstöteko 2013/HENRY ry Sanofi Oy/Sari Ek-Petroff SANOFI LYHYESTI Toimintaa 100 maassa Suomessa noin 90 työntekijää Yli 110 000 työntekijää MISTÄ LÄHDIMME LIIKKEELLE JA MIKSI? Engagement

Lisätiedot

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet

Lisätiedot

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer Hannu Saarijärvi Johdanto Yritykset ovat perinteisesti keskittyneet asiakasdatan hyödyntämisessä (CRM) omiin, yrityksen

Lisätiedot

Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008

Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Markkinointi murroksen välineenä Aiheena tänään + Spirittiä mulle + Spirittiä sulle + Spirittiä

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Palvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa

Palvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa Palvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa JUHA KRONQVIST Restoratiiviset ympäristöt -seminaari 1.4.2014 1 Sisältö 1) Mitä on palvelumuotoilu? 2) Terveydenhuollon palveluympäristöjen

Lisätiedot

Hyvä ja paha pelillistäminen

Hyvä ja paha pelillistäminen Hyvä ja paha pelillistäminen Kalle Huhtala, kehitysjohtaja @Kalle_Huhtala #pelillistäminen #gamification #vvop2014 A NORDIC MORNING COMPANY Hyvässä hypessä Big Data Sosiaalinen media työelämässä Gamification/

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Ihmislähtöisiä innovaatioita Ihmislähtöisiä innovaatioita Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari Postitalo, Helsinki 19.4.2011 Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija Sitran tavoitteet ja Maamerkit-ohjelma

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 TYÖ 2.0 Kohti valtion uutta työnteon mallia Valtorin

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Kuntaliitto 2.2.2010

Kuntaliitto 2.2.2010 Kuntaliitto 2.2.2010 Design-ajattelua, -osaamista ja -menetelmiä mukaan palvelujen kehittämiseen Helsinki Service Designers-ryhmän tavoitteena on kytkeädesign-ajattelua, -osaamista ja -menetelmiämukaan

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Iskun sisältö Mitä Tekes tarjoaa Tekesin ohjelmat työkaluna Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan

Lisätiedot

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek. OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, KOSKA TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ MUUTTUVAT. Oivalluksen 2. vaiheen tuloksia Korjaamolla 19.10.2010 Kirsi Juva etunimi.sukunimi@ek.fi 1 2 ON ELINKEINOELÄMÄN OSAAMISTARPEITA LUOTAAVA HANKE

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist Miksi Avointa Dataa? Heikki Sundquist Painovapauslaki 1766 (Chydenius) Vuoden 1766 painovapausasetus, joka säädettiin perustuslakina, takasi laajemman painovapauden kuin missään muualla. Lisäksi lähes

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot