MUOTOILUN MUUTTUNUT ROOLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUOTOILUN MUUTTUNUT ROOLI"

Transkriptio

1 MUOTOILUN MUUTTUNUT ROOLI Provoke Design Oy Christian Aminoff, Timo Hänninen, Mikko Kämäräinen ja Janne Loiske Tämän selvityksen on tilannut Luovan talouden strateginen hanke Työja elinkeinoministeriöstä. Selvityshankkeen ja sen dokumentaation on tehnyt Provoke Design Oy. Haastattelujen tulkinnat ovat tekijöiden näkemys asiasta. Mahdolliset virheet dokumentissa ovat tekijöiden.

2 Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 3 2. TERMIT JA KÄSITTEET Open Innovation - Avoin innovaatio Design Thinking - Suunnitteluajattelu Crowdsourcing - Yleisöosallisuus, joukkoulkoistaminen eli joukkouttaminen Co-creation Social Innovation - Sosiaalinen innovaatio Service Design - Palvelumuotoilu 9 3. TAUSTA MENETELMÄT Työpajat Case-esimerkit Haastattelut Analyysi ja ryhmittelytavat CASE-ESIMERKIT Järjestelmä sairaanhoidon palveluinnovaatioille: Kaiser Permanente (HMO) Liiketoimintaidean kehitys: Sermo Huvilupa, Helsinki: julkisen palvelun käyttäjälähtöinen muotoilu Kaupan toimitusketjun innovatiot: Kraft ja Safeway HAASTATTELUT Muotoilun koetut roolit ja muutos Termien hankaluus Muotoilun rooli Kansainvälisyys Palvelumuotoilu Koulutus Innovaatiot Julkinen sektori Suhde taloudelliseen menestykseen ja tavoiteltava tila yritysten osalta Tulevaisuuskuvien aikakäsite ja aikaikkuna JOHTOPÄÄTÖKSET Muutos Haasteet Ehdotukset: Alan edistäminen Ehdotukset: Koulutus Ehdotukset: Julkinen sektori Ehdotukset: Yritykset Pohdinta Haastatellut 52 2 / 52

3 1. Yhteenveto Muotoilun rooli muuttui merkittävästi viime laman jälkeen. Muotoilu 2005! -ohjelma edesauttoi jo alkaneen muutoksen laajaa eteenpäinviemistä ja loi pohjaa muotoilun tutkimukselle. Muuttuneet, uudet roolit eivät tuolloin korvanneet vanhoja, vaan tulivat niiden rinnalle. Muotoilu laajeni estetiikasta mm. käytettävyyteen ja brändinrakennukseen. Erityisen tärkeänä seurantaryhmä piti liikkeelle saadun kehityksen jatkon turvaamista. Ohjelman jälkeen, ilmastonmuutoksen, globalisaation ja globaalin taantuman myötä maailmalla on syntynyt jälleen uusi muutosnäkökulma muotoilun roolille. Muotoilun ajattelutapaa ja työmenetelmiä pyritään käyttämään varsinaisen tuote- tai palvelumuotoilun ulkopuolella, yhtenä osaamisena moniammatillisessa innovaatiossa. Työ kohdistuu käyttäjälähtöiseen innovaatioon esimerkiksi liiketoimintojen, organisaatioiden tai sosiaalisten haasteiden parissa. Muotoilun rooleina on mm. tuoda käyttäjä mukaan kehitystyöhön, toimia visuaalisena tulkkina eri organisaatioiden ja asianomistajien välillä, järjestää ideointitilaisuuksia ja luoda prototyyppejä ratkaisuista - jotka voivat olla esimerkiksi palveluita. Tätä uutta tapaa käyttää muotoilua kutsutaan nimellä Design Thinking. Kuten edellisissä muutoksissa, se ei nytkään korvaa vanhoja rooleja, vaan tulee niiden rinnalle. Uutena ilmiönä on se, että tämän roolin osaamisten oppiminen on maailmalla nähty aikasempaa laajemmin mahdollisuutena myös muille kuin muotoilijoille. Sitä opetetaan eri alojen kouluissa poikkitieteellisesti yhtenä uutta luovana ajattelutapana. Tässä selvityshankkeessa haettiin case-esimerkkien, työpajojen ja haastattelujen kautta muotoiluun liittyvien tahojen - myös muotoilun käyttäjien - mielipiteitä muotoilun nykytilasta ja muutostarpeista Suomessa. Tuloksia saatiin paljon. Toimintaa vaativista voidaan nostaa esiin seuraavia: Yritysten välillä on säilynyt selkeä kuilu - muotoilun käytön osaamisen kärki on kapea. Edellinenkään muutos ei ole jalkautunut kaikkiin yrityksiin, etenkään kotimaan markkinoilla toimiviin yrityksiin. Muotoilutoimistojen kansainvälistyminen ei ole edennyt laajasti. Palvelumuotoilu ei ole kehittynyt tuotemuotoilun varjossa. Koulutus on muutoksessa, mutta Aalto-yliopisto ei yksin riitä. Muutos on nopea, osa haastatelluista epäili, ehtiikö Suomi mukaan uuden roolin kärkeen enää. Tässä dokumentissa on aluksi selvennetty haastateltujen käyttämiä käsitteitä ja termejä ja avattu selvityshankkeen taustoja. Muotoilun rooleille ja niiden muutoksille on käytetty kahta luokittelumallia, jotka on esitelty Menetelmätkappaleen lopussa. Selvitystä varten dokumentoidut case-esimerkit muutoksen ilmentymistä on liitetty omaksi kappaleekseen. Työpajojen yhteenvetojen jälkeen on esitelty yhteenveto haastateltujen kokemasta muotoilun roolista nyt - ja sen muutostarpeesta. Koettu muutostarve on jopa yllättävän suuri. Haastatteluista on nostettu esiin aihealueet omina kappaleinaan. Kunkin kappaleen alussa on yhteenveto, ja sen perään on poimittu esimerkkejä haastatteluista. Lopussa on esitetty työpajojen ja haastattelujen perustella syntynyt, selvityksen tekijöiden näkemys muutoksesta ja ehdotukset jatkotoimiksi. 3 / 52

4 2. TERMIT JA KÄSITTEET Haastattelujen aikana esiin nousi useita käsitteitä ja termejä, joiden sisältöä on alla lyhyesti pyritty kuvaamaan. Useilta käsitteiltä puuttuu vielä yleisesti hyväksytty suomenkielinen nimi. Muotoilun muuttuva rooli kytkeytyi usein keskusteluissa laajempaan innovaation muutokseen - teknologian sijaan tai ohella nähtiin tarpeita innovoida mm. prosesseja, organisaatioita tai toimintamalleja. Muotoilu kytkeytyi haastateltavien keskusteluissa näihin tuotteiden ulkopuolella oleviin, abstrakteihin asioihin näkökulmana: käyttäjälähtöisyytenä ja uuden keksimisen menetelminä. Muotoilun rooli nähtiin yhtenä mukaan tarvittavana osaamisalueena alla esitellyissä ilmiöissä - esimerkiksi avoimen innovaation tulkkina teknologian, markkinoinnin, käyttäjien ja eri organisaatioiden välillä Open Innovation - Avoin innovaatio Avoin innovaatio on professori Henry Chesbrough'n konseptoima termi. Chesbrough työskentelee Open Innovation Centerissä Kalifornian yliopistossa Berkeleyn kampuksella. Chesbrough n mukaan avoin innovaatio on tarkoituksellinen tietämyksen sisään- ja ulosvirtauksen käyttö, jonka tavoitteena on kiihdyttää sisäistä innovaatiota - ja toisaalta laajentaa innovaatioiden ulkoista käyttöä. 1 Yritykset etsivät uusia toimintatapoja innovaatioprosessiensa tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Yhtenä keinona käytetään aktiivista ideoiden ja teknologioiden etsintää yrityksen ulkopuolelta ja yhteistyötä toimittajien sekä kilpailijoiden kanssa asiakkaiden kokeman arvon luomiseksi. Yksi tärkeä piirre on yrityksen strategiaan sopimattomien ideoiden ja teknologioiden luovutus tai lisensointi yrityksen ulkopuolelle. Avoin innovaatio on toimintatapa joka vastaa edellä mainittuihin haasteisiin. Avoin innovaatio käsittelee tutkimusta ja kehitystä avoimena järjestelmänä, joka määrittelee, mikä yrityksen ulkopuolinen tieto tulisi hyödyntää yrityksen toiminnassa ja mikä yrityksen sisäinen tieto tulisi ulkoistaa muille. Vastakohta, suljettu innovaatio rajoittaa sisäisen tiedon käytön ainoastaan yrityksen sisälle, eikä hyödynnä yrityksen ulkopuolella olevaa tietoa. Avoin innovaatio eli open Innovation ei tarkoita Open Source -kehitysmallia. Open Source -kehitysmallissa tekeminen on yhteisöllistä ja sen aloittavat ja suorittavat vapaaehtoiset. 1 CHESBROUGH, H (2006), Open Innovation: Researching a New Paradigm 4 / 52

5 2.2. Design Thinking - Suunnitteluajattelu Design Thinking eli suunnitteluajattelu on luova prosessi tai ajattelutapa, joka etsii uusia ratkaisuja eteenpäin katsoen. Tyypillisesti se ei keskity parantamaan olemassaolevia ratkaisuja, vaan tutkii haasteita ja mahdollisuuksia löytääkseen niihin uusia, käyttäjistä lähteviä ratkaisuja. Business schools tend to focus on inductive thinking (based on directly observable facts) and deductive thinking (logic and analysis, typically based on past evidence). Design schools emphasize abductive thinking imagining what could be possible. This new thinking approach helps us challenge assumed constraints and add to ideas, versus discouraging them. 2 A.G. Lafley CEO, Procter & Gamble Design Thinking kuvataan usein kykynä yhdistää empatia, luovuus ja rationaalisuus, jotta vastataan paremmin käyttäjien tarpeita ja mahdollistetaan syntyvien, uusien ideoiden menestyminen. Design Thinking on luova prosessi, joka perustuu ajatuksien rakentamiselle ja synteesille - niiden osiin purkamisen sijaan. Alla on esitetty kaavio, joka kuvaa yhtä näkemystä Design Thinking-mallin toiminnasta karkealla tasolla.??? Divergointi Analyysi Tarpeet? Tarkkailu Ideointi Ratkaisu Synteesi Konvergointi Yksinkertaistettu esitys Design Thinking-mallista. Laajemmin Design Thinking ei ole niinkään malli tai prosessi, kuin ajattelutapa tai -kulttuuri - katso siis myös oheinen teksti. (Yksinkertaistettu malli, pohjautuu: Tim Brown, Michael Barry, Sara L. Beckman et al.) 2 LAFLEY, A.G. (2008), The Game-Changer: How You Can Drive Revenue and Profit Growth with Innovation 5 / 52

6 Suunnitteluajattelussa ideoinnin varhaisessa vaiheessa ei arvioida tai tuomita mitään ideaa. Tämä poistaa epäonnistumisen pelkoja ja kannustaa osallistumiseeen ideointi- ja prototypointivaiheessa. Lateraalia 3 tai Outside the Box -ajattelua kannustetaan prosesseissa, koska se johtaa luoviin ratkaisuihin. Organisaatio- ja johtamisen teorioissa Design Thinking eli suunnitteluajattelu on nähty osana A/D/A -ajatusmallia (architecture/design/anthropology). Andrew Jones on väittänyt, että A/D/A -malli on tyypillistä innovatiivisille, ihmiskeskeisille yrityksille, joissa se on korvannut perinteisemmät M/E/P -mallit (mathematics/economics/psychology). Jones on tutkinut yrityksiä kuten Southwest Airlines, Whole Foods, Starbucks ja Google. 4 Design Thinking hyödyntää muotoilun menetelmiä erilaisten haasteiden ratkaisussa varsinaisen teollisen muotoilun ulkopuolella. Menetelmiin kuuluvat muun muassa käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja uusien ideoiden luomisen menetelmät, visuaalinen kommunikaatio, synteesi ja prototypointi. Ratkaistava asia on tyypillisesti jokin muu kuin tuote - se voi olla esimerkiksi palvelu, organisatorinen tai sosiaalinen haaste. The term 'design thinking' has gained popularity because it makes it easier for those outside the design industry to focus the idea of design as a way of thinking about solving problems, a way of creating strategy by experiencing it rather than keeping it an intellectual exercise, and a way of creating and capturing value. Design thinking is more than a methodology. Design is a cultural way of thinking. It's important to understand its power, commit to evolving your culture, even restructuring the company, resourcing and rewarding those who practice design thinking. You can no longer tolerate those who shut down design thinking. We have to get rid of the devil's advocates and experts who own their domain to the detriment of innovation. 5 David Burney Vice President of Brand Communications + Design, Red Hat 3 De BONO, E (1992), Serious creativity: using the power of lateral thinking to create new ideas. HarperBusiness 4 Dr JONES, A (2008), The Innovation Acid Test. Axminster: Triarchy Press 5 haettu / 52

7 2.3. Crowdsourcing - Yleisöosallisuus, joukkoulkoistaminen eli joukkouttaminen Crowdsourcing (yleisöosallisuus, joukkoulkoistaminen eli joukkoistaminen) on yrityksen toimintojen ulkoistamista asiakkaiden suoritettaviksi. Asiakas otetaan osaksi prosesseja tuottamaan lisäarvoa yritykselle (ja itselleen). Yleisöosallisuuden tuottama rahallinen hyöty asiakkaalle on yleensä pieni. Yleisöosallisuuden lisäksi käytetään myös käännöstä joukkoulkoistaminen tai joukkouttaminen. Alkuperäisen termin crowdsourcing esitteli vuonna 2006 toimittaja Jeff Howe. 6 Howe esitteli uuden ymmärryksen siitä, miten suuret joukot voivat olla poikkeuksellisen tuottavia ja luovia, kun niille annetaan mahdollisuus muodostua jonkin niitä kiinnostavan asian ympärille. Yhtenä esimerkkinä hän esitteli istockphoton, joka on radikaalisti mullistanut valokuvien myymisen. Motivointikeinoina voidaan käyttää vertaisarvostusta tai asiakkaan näkyvyyttä heille merkityksellisessä ympäristössä. Muita motivointikeinoja ovat uuden oppiminen, hauskan pitäminen tai mahdollisuus osallistua mielenkiintoisten asioiden tekemiseen omaehtoisesti. Onnistuminen edellytys on niiden ihmisten löytäminen, jotka pystyvät luomaan tavoitteiden mukaisia tuloksia. Crowdsourcing-projekteissa osallistujien keskinäinen tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja luottamus on kyettävä ylläpitämään. Näiden yhteisöllisyyttä luovien ja säilyttävien arvojen ylläpitäminen onnistuu säännöillä, joiden tulee olla kaikkien tiedossa. Yrityksen on luotava luottamus itseään kohtaan samoin kuin asiakkaiden luottamus toisiaan kohtaan. Myöhemmin Jeff Howe on kuvannut crowdsourcing-mallia sosiaalisena käyttäytymisenä: ihmiset kerääntyvät yhteen suorittamaan ilmaiseksi tai hyvin pienillä korvauksilla tehtäviä, jotka aikaisemmin kuuluivat vain työntekijöille. Työvoima voidaan organisoida tehokkaammin yhteisönä kuin yhtiönä, 7 Yleisöosallisuuden ja Open Source -kehitysmallin erottaa se, että Open Source -kehitysmallissa tekeminen on yhteisöllistä ja sen aloittavat ja suorittavat vapaaehtoiset. Yleisöosallisuudessa yritys itse ulkoistaa omia tehtäviään, eli aloite on yrityksellä. Tavallisesta ulkoistuksesta erotuksena tehtäviä suorittavat ennaltamäärittelemättömät tahot tai yksilöt. Kyseessä saattavat olla amatöörit tai vapaaehtoiset - tai asiantuntijat vapaa-ajallaan - toisaalta tehtävää saattaa myös suorittaa teetättäjälle aikaisemmin tuntematon yritys. 6 HOWE, J, (2006), The Rise of Crowdsourcing. Wired magazine, June HOWE, J. (2008), Crowdsourcing: Why the Power of the Crowd Is Driving the Future of Business 7 / 52

8 2.4. Co-creation Co-creation on aktiivinen, luova ja sosiaalinen prosessi, joka perustuu tuottajien ja käyttäjien yhteistyöhön. Arvo syntyy lisääntyvässä määrin yrityksien ja asiakkaiden yhteistyössä, ei yritysten sisällä. Äärimmilleen vietynä se esitetään muodossa N=1, eli kohderyhmä on yksittäinen käyttäjä. 8 Aloitteen on tehnyt yritys luodakseen arvoa asiakkailleen. 9 Tässä se eroaa yleisöosallisuudesta eli Crowdsourcing-mallista, jossa selkeämmin on esillä yrityksen tehtävien ulkoistusnäkökulma kuin käyttäjän käytön yhteydessä syntyvän arvon korostaminen. Co-creation matriisi, Promise Corporation & LSE Enterprise. 8 PRAHALAD, C.K. ja KRISHNAN, M.S. (2008), The New Age of Innovation: Driving Cocreated Value Through Global Networks 9 Promise Corporation & LSE Enterprise, (2009), Co-creation: New pathways to value, An overview 8 / 52

9 2.5. Social Innovation - Sosiaalinen innovaatio Sosiaalisilla innovaatioilla tarkoitetaan sellaisia säännösjärjestelmien, politiikan, organisatoristen rakenteiden ja toimintamallien uudistuksia, jotka parantavat yhteiskunnan taloudellista ja sosiaalista suoritusja toimintakykyä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. 10 Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnan rakenteellinen uudistumiskyky vaikuttavat merkittävästi kansantalouden ja yhteiskunnan pitkän aikavälin menestykseen. Sosiaalisten innovaatioiden syntyprosesseja ja niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia on kansainvälisestikin tutkittu hyvin vähän. Sosiaaliset innovaatiot ovat tulleet kielenkäyttöön vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka ne kattavat valtavan ison alueen palveluista, palvelujen järjestämisestä, lainsäädännöstä tai ihmisten arkielämän toiminnasta. 11 Stakesin Hannu Hämäläinen antaa esimerkin sosiaali- ja terveydehuollon sosiaalisista innovaatioista: Sosiaali- ja terveydenhuollon sosiaalinen innovaatio on yksilön, ryhmän, yhteisön ja/tai verkoston luovan toiminnan tuloksena syntynyt uusi idea, joka johtaa lisäarvoa tuottavaan tulokseen yksilön tai yhteisön hyvinvoinnissa, terveydessä tai palvelujärjestelmässä. 12 Hannu Hämäläinen, Stakesin innovaatiohankkeen johtaja 2.6. Service Design - Palvelumuotoilu Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Palvelumuotoilun keskeisenä tavoitteena on palvelukokemuksen (Service Experience) käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Asiakkaan palvelukokemuksen rakennuspalikoina ovat palvelun kontaktipisteet (Service Touchpoints), palvelutuokiot (Service Moments) ja palvelupolku (Service String, Customer Journey). 13 Palvelumuotoilussa kaikkien kontaktipisteiden tulee olla harkittuja palvelun osakokonaisuuksia. Ne tulee suunnitella niin, että ne muodostavat selkeän, johdonmukaisen ja yhdenmukaisen palvelukokemuksen. Tämä on tärkeää, koska asiakkaiden huomio palveluissa kohdistuu nimenomaan kontaktipisteisiin - kaikkeen siihen, mitä hän voi aistia ja kokea. On huomioitava, että kenenkään palvelukokemusta ei sinänsä voi suunnitella ja määrittää etukäteen, sillä kokemuksiin sisältyy henkilökohtaisia merkityksiä, arvoja ja odotuksia. Palvelukokemuksen suunnittelulla tarkoitetaankin sitä, että halutaan luoda oikeanlainen ympäristö ja työkalut tapahtumille ja toiminnoille, jotta kokemusta voidaan ohjata tavoiteltuun suuntaan nan_uudistumiskyky_ja_taloudellinen_menestys.htm, haettu haettu haettu KOIVISTO, M, (2007), Mitä on palvelumuotoilu? Muotoilun hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa, TAIK 14 haettu / 52

10 3. TAUSTA Muotoilu 2005! oli valtioneuvoston muotoilupoliittinen ohjelma, jonka tavoittena oli edistää elinkeinoelämää ja sen kilpailukykyä muotoilun keinoin. Ohjelman seurantaryhmä esitti seuraavat johtopäätökset ohjelman toteutumisesta vuonna 2004: Muotoilu 2005! -ohjelma oli kokonaisuudessaan lähtenyt toteutumaan laajalla rintamalla. Tekesin teollisen muotoilun teknologiaohjelma ja Suomen Akatemian teollisen muotoilun tutkimusohjelma olivat ainutlaatuisia kokonaisuuksia, tutkimusaiheiltaan relevantteja ja loivat perustan muotoilun uudistumiselle. Koulutuksen ennakointihanke linjasi koulutuksen kehittämisen suuntaviivat. Muotoilutoimistojen liiketoiminnan kansainvälistämisen nähtiin muodostavan jatkossa ison haasteen. Muotoilujärjestelmän kehityksen vauhdittuminen edellyttää viestintään panostamista. Seurantaryhmä totesi muotoilujärjestelmän kehittyneen laajalla rintamalla. Muotoilujärjestelmän kehitykseen oli saatu kytkettyä keskeiset toimijat itse muotoiluyhteisön ulkopuolelta. Tämä lisäsi kehityksen dynamiikkaa ja kasvatti luottamusta muotoilua kohtaan. Merkittävä määrällinen kasvu oli saavutettu lyhyessä ajassa muotoilututkimuksen alueella. Vertailu tutkimuksesta käytävään kansainväliseen keskusteluun osoitti Suomessa asetetut tutkimusongelmat relevanteiksi ja ajankohtaisiksi. Erityisen tärkeänä seurantaryhmä piti liikkeelle saadun kehityksen jatkon turvaamista. 15 Muotoilu 2005! -ohjelman ja mainitun Tekesin Teollisen muotoilun teknologiaohjelma ( ) MUOTO 2005:n päättymisen jälkeen muotoilun käsite ja toimintaympäristö ovat kuitenkin muuttuneet nopeasti. Strategisen muotoilun käsite liitettiin aikaisemmin yrityksen strategian jalkautukseen tuotteisiin liittyvien muotoiluratkaisujen ja brändinhallinnan kautta. Tällaisen strategisen muotoilun rinnalle on syntynyt uusi käsite, Design Thinking. Siinä muotoilun näkökulmaa käytetään ratkaisemaan haasteita, jotka eivät liity tuotteisiin. Muita muutoksia, jotka ovat nousseet esiin teknologiaohjelman jälkeen ovat palvelumuotoilun syntyminen ja avoimen innovaation haasteet. Avoin innovaatio yhdistetään muotoilun käyttöön mm. Virginia Achan tutkimuksessa: Our analysis indicates that design provides the translation of understanding and expectation between organisations engaged in open innovation practices. The findings demonstrate that firms which actively undertake design activities for innovation and which use design to control the innovation process, are more likely to also pursue open strategies for innovation 16 Virginia Acha, SAARELA, LAPPI, TUUKKANEN, (2004), Muotoilu 2005! -ohjelman seurantaryhmän raportti, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:11 16 ACHA, V, (2008), Open by Design: The Role of Design in Open Innovation. Department for Innovation, Universities & Skills, UK 10 / 52

11 Muotoilun koulutus on myös ohjelman jälkeen muuttunut. Tästä esimerkkejä ovat uudet koulutusohjelmat kuten Master of Design in Strategic Foresight and Innovation 17 Kanadassa, muotoilukoulutuksen yhdistäminen muihin - kuten tänä vuonna Design Thinking -agendalle perustettu koulutus Singaporessa 18 tai jo 2003 perustettu d.school 19 Stanfordissa. Se ei tähtää perinteisen muotoilun roolin - muodonantamisen - koulutukseen: We want the d.school to be a place for Stanford students and faculty in engineering, medicine, business, the humanities, and education to learn design thinking and work together to solve big problems in a human centered way. 20 Myös Suomessa muutos näkyy jo. Aalto-yliopiston myötä muotoilun käsite muuttunee Suomessakin jatkossa nopeammin. Muotoilun uusiin rooleihin vaikuttaa se, missä määrin muotoilua integroidaan kaikkeen opetukseen ja toisaalta se, miten eri roolit suuntautuvat Aallon sisällä: Uuden osaamisen pajoista Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Suomen tasolla Aalto-yliopisto ei yksin riitä - muotoilun uusia rooleja on edistettävä laajemmin: ETLA:n tutkimushankkeen osana toiminut visioryhmä ehdottikin jo vuonna 2006, että muotoilu tulisi saada nykyistä voimakkaammin mukaan liikkeenjohdon ja teknisen alan koulutusohjelmiin. Koulutuksen laatua pitäisi myös parantaa ja sen kansainvälisyyttä lisätä. 21 Muotoiluala on kuitenkin edelleen Suomessa pieni ja taantuma saattaa kutistaa sitä entisestään. Alan toimijat ovat pieniä. Kysynnän puolella strategisesti muotoilua hyödyntävä kärki on kapea, muutamien yritysten varassa. Suomessa muotoilualojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 122 milj. vuonna Siitä teollisen muotoilun osuus oli 47,3 milj.. 22 Haasteena on kuitenkin se, että tilastointi on puutteellista eikä se ole yhteismitallista eri valtioiden kesken. Suomessa teollisen muotoilun luokkaan kuuluvat myös taideteollisuuden yritykset TOL toimialaluokituksen mukaan. Muotoilupalveluja tarjoavien yritysten toiminta eroaa kuitenkin täysin taideteollisuudesta. Tulevaisuuden ennakointi ja siihen pohjautuva uuden liiketoiminnan suunnittelu - toisaalta yrityksien tai julkisen sektorin toimintojen käyttäjälähtöinen suunnittelu ja avoin innovaatio sekä sosiaaliset innovaatiot ovat usein esillä muuttuvan roolin kuvauksissa. Muutos on alkanut teknologiaohjelman jälkeen ja on käynnissä parasta aikaa. Innovaatipolitiikka ja koulutusjärjestelmät kaipaavat muutoksia. 17 Ontario Collge of Art & Design 18 University of Technology and Design, Singapore 19 The Hasso Plattner Institute of Design at Stanford University 20 haettu LINDSTRÖM, NYBERG, YLÄ-ANTTILA (2006), Ei vain muodon vuoksi Muotoilu on kilpailuetu, ETLA B ALANEN, A, (2009), Yritysten muotoilutoiminta: Omin voimin vai ostopalveluilla? Tieto&trendit 2/ / 52

12 Myös Suomen vuoden 2008 kansallinen innovaatiostrategia korostaa kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyttä kaikessa innovaatiotoiminnassa. Käyttäjälähtöisyys on muotoilussa keskeinen näkökulma. Keskusteluissa muotoilun roolin muutoksista on tämän näkökulman ja muotoilun työkalujen käyttämisen mahdollisuuksia korostettu tuotekehityksen ulkopuolella. Design as a tool for innovation has developed rapidly in recent years, resulting notably in concepts such as strategic design, design management and design thinking. Innovation policy and support, as well as education systems, have not yet caught up with these developments. 23 Yllä esitetty sitaatti on Euroopan komission huhtikuussa 2009 julkaisemasta dokumentista Design as a driver of user-centred innovation. Komissio järjesti julkisen kuulemisen (535 vastaajaa), jonka tulokset sitovat muotoilun roolin selkeästi innovaation osaksi: 91 % vastanneista organisaatioista piti muotoilua erittäin tärkeänä EU:n talouden kilpailukyvylle, 96 % näki, että muotoilun tukemiseksi tehtyjen aloitteiden tulisi olla kiinteä osa yleistä innovaatiopolitiikkaa, 91% piti tärkeänä, että muotoilun tukemiseksi tehtävät aloitteet tulisi ottaa EU:n tasolle jäsenvaltioiden ja aluellisen tason lisäksi. 74 % oli sitä mieltä, että muotoilun tulisi olla osa EU:n innovaatiopolitiikkaa. 24 OECD:n innovaatiostrategian raportti julkaistaan keväällä Siinä odotetaan käsiteltävän innovaation muuttuvaa luonnetta - ja myös muotoilun roolia siinä. Teknologian ja tuotteiden ulkopuolelle suuntautuva innovaatiotoiminta edellyttää muotoilulta uutta roolia ja uusia osaamisia. Non-technological, organisational and social innovation are increasingly in the spotlight. In recent years, the notion of innovation has broadened. In particular, interest has grown in non-technological forms of innovation for example organisational changes, marketing and design and their contribution to productivity growth. 25 Tämän selvityksen on tilannut Luovan talouden strateginen hanke Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Selvityshankkeessa pyrittiin tutkimaan, kenen asia uusi muotoilu on ja mikä on sen toimintakenttä. Hanke on pohjaselvitys muotoilun muuttuneesta roolista. Kartoituksessa tutkittiin muotoilun uuden roolin tilannetta Suomessa sekä selvitettiin muotoilun uuden kentän toimijat, niiden roolit ja tehtävät nykytilanteessa. Tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin haastattelujen ja kirjallisuuslähteiden avulla. Tavoitteena oli löytää kuvauksia muotoilun uudesta käsitteestä, kartoittaa muotoilun uutta toimijakenttää ja toimintarakenteita markkinoiden murroksen näkökulmasta. Haastattelujen avulla selvitettiin näkemyksiä eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä muotoilun kentässä. Selvityksessä hahmotetaan muotoilun uuden käsitteen merkitystä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta. 23 COMMISSION OF THE EUROPEAN COMMUNITIES (2009), Commission staff working document: Design as a driver of user-centred innovation. 24 Results of the public consultation on design as a driver of user-centred innovation (October 2009) OECD (2009), 2009 Interim Report on the OECD Innovation Strategy: AN AGENDA FOR POLICY ACTION ON INNOVATION 12 / 52

13 4. MENETELMÄT 4.1. Työpajat Selvityshankkeessa käynnistettiin työpajalla Muotoilun muuttuva rooli Seminaarin ja työpajan järjestivät yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö, Design Forum Finland ja Luova Suomi. Työpajassa haettiin ryhmissä muotoilun roolin muutoksia yrityksien ja koulutuksen näkökulmista. Läsnä oli reilut 50 muotoilualan edustajaa kouluista, järjestöistä ja alan yrityksistä. Työpajan keskusteluista valittiin haastatteluja varten aihealueiksi: Mikä on muotoilun rooli nyt - ja onko se muuttumassa tulevien vuosien aikana? Vaikuttavatko sosiaaliset innovaatiot ja avoimet innovaatioprosessit muotoilun arvoketjuun? Voiko muotoilu olla mukana, kun kehitetään uutta liiketoimintaa? Vastaako muotoilun asiantuntijoiden osaaminen muiden osaamisalueiden tarpeisiin? Voiko sitä laajentaa? Onko muotoilun perustietämys riittävä muilla osaamisalueilla? Voiko muotoilu tukea palvelujen kehitystä? Voiko julkisella sektorilla olla rooli muotoilun tukemisessa? Toinen työpaja järjestettiin Rovaniemellä: Muuttuvat muotoilun kentät, Työpaja muotoilun edistämisestä järjestettiin Työpajassa etsittiin tuoreita näkemyksiä muotoilukentän tilaan Suomessa. Työpaja käynnisti samalla Lapin oman muotoiluohjelman valmistelun. Valmistelusta vastasi Lapin yliopisto. Työpajan toteuttivat yhteistyössä Aluekehitysohjelman kansallinen Kulttuuri ja luovat alat -verkosto, Lapin yliopisto ja Rovaniemi Design Week. Työpajassa oli mukana Lapin yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita, kaikkiaan noin 40 osallistujaa. Työpajassa ryhmät loivat viisi skenaariota muotoilun roolista vuodelle 2015: Muotoilun koulutus on muuttunut. Muotoilu toimintona on selkeästi murtautunut tuotemuotoilun ulkopuolelle. Muotoilija on DESIGN THINKER, näkökulma- ja menetelmäosaaja, ei muodonantaja. Palvelumuotoilu on muodostunut omaksi, vahvaksi alakseen. Muotoilu on arkipäivää. Se on automaattisesti must -asia Lapin yritysten toiminnassa Case-esimerkit Selvityshanketta varten kerättiin esimerkkejä muotoilun uusista rooleista. Nämä case-esimerkit toimivat aiheiden lisäksi pohjana haastatteluille. Niitä käytettiin pohjustamaan keskusteluja muutoksista ja tilanteesta Suomessa. Case-esimerkit on esitelty omassa kappaleessan myöhemmin Haastattelut Haastateltavaksi kutsuttiin muotoiluun suoraan sidoksissa olevien roolien lisäksi uuden liiketoiminnan kehittämisen, tuotekehityksen, palveluliiketoiminnan, markkinoinnin ja yleisjohdon vastuuhenkilöitä. Haastattelut suoritettiin henkilökohtaisesti, keskustelumuotoisesti. Pieni osa haastatteluista suoritettiin myös puhelinhaastatteluina. Kutsutuista haastatteluihin osallistui kaikkiaan 35 kpl syys-, loka- ja marraskuun aikana Näistä 20 antoi luvan haastattelujen esittämiseen nimillään - nimiluettelo on kappaleessa 8. Haastateltavat tulivat järjestöistä (4 haastateltua), koulumaailmasta (4), tuotelähtöisistä yrityksistä (12), julkiselta sektorilta (4) ja palvelualan yrityksistä (11). Yrityksistä pyrittiin valitsemaan mahdollisimman eri kokoisia ja eri aloilla toimivia. 13 / 52

14 4.4. Analyysi ja ryhmittelytavat Haastattelut purettiin ryhmittelemällä haastatellut kahden ryhmittelymallin mukaan: Vastaajan taustaorganisaation ja alla esitellyn D1.0...D4.0 -mallin mukaan. Lisäksi haastatteluissa haettiin muotoilulle vastaajan koekemaa roolia Anna Valtosen väitöskirjassaan esittämän tasomallin mukaan. Näistä saatiin näkemyksiä muotoilun roolin koettujen erojen taustoista. Lisäksi analyysivaiheessa kerättiin usein toistuneista aiheista korit, jotka on avattu lainauksina tässä selvityksessä Taustaorganisaatio Haastateltujen taustaorganisaatiot jaettiin ryhmiin: julkinen sektori, järjestöt, koulutus/tutkimus ja yritykset. Edelleen yritykset jaettiin tuote- ja palveluyrityksiin NextDesign Leadership Insitute: Design Design 4.0 NextDesign Leadership Institute on oman kuvauksensa mukaan perustettu vuonna 2002 auttamaan muotoilualan kouluttajia ja ammattilaisia kaikkialla valmistautumaan poikkitieteellisen muotoilun ja innovaation vetämiseen 2000-luvulla. Sillä on kolme fokusaluetta: NextD Education, NextD Research ja NextD Conference. 26 NextDesign Leadership Insitute ja sen taustalla vaikuttava konsulttiyritys Humantific olivat Helsingissä Muotoilun muuttuva rooli -työpajan alustajana. GK VanPatter esitteli ajatuksia muotoilun uusista rooleista; NextDesign Leadership Insitute on jakanut muotoilun neljään tasoon: Perinteinen muotoilu (Design 1.0, D1.0) Tuote- ja palvelumuotoilu (Design 2.0, D2.0) Organisaatiotason muutoksen suunnittelu (Design 3.0, D3.0) Sosiaalisen muutoksen suunnittelu (Design 4.0, D4.0) NextD 17 Copyright 2009 NextDesign Leadership Institute. All Rights Reserved. GK VanPatter, NextDesign Leadership Institute: Design Strategy Workshop, Helsinki, / 52

15 Tässä mallissa D1.0 on käsityö- tai taidelähtöistä suunnittelua, jossa luovat yksilöt tai muotoilijoiden ryhmät suunnittelevat tuotteille estetiikkaa työskennellen muilta suljetussa prosessissa. D2.0-roolissa muotoilu on osa moniammatillisia ryhmiä ja toimii osana tuote- tai palvelukehitystä. Muotoilu suuntautuu yrityksien tarjooman suunnitteluun: haasteet kohdistuvat käyttökokemukseen, tuotteisiin ja palveluihin. Mukana on usein käyttäjälähtöinen suunnittelu ja asiantuntijarooli muotoilulle. Mm. globalisaatio ja teknologian jokapäiväistyminen ovat Humantificin mukaan edesauttaneet D3.0-rooliin syntymistä muotoilulle. Siinä suunnittelun kohde ei ole tuote tai palvelu, vaan mikä tahansa strateginen ongelmanratkaisu - usein teollisuuden alan, organisaation tai järjestelmätason haasteiden parissa. Sitä pyritään ratkaisemaan moniammatillisissa ja moni-organisatorisissa (avoimissa) ryhmissä (participatory co-creation). Muotoilun rooli on tuoda tällaiseen ratkaisuun käyttäjänäkökulma ja muotoilun työkaluja kuten synteesi, visualisointi ja erilaiset ideointitavat. Avoimen innovaation mallit tulevat mukaan D3.0:ssa. D4.0:ssa avoimen innovaation mallit laajenevat, kun mukaan otetaan sosiaaliset aspektit. Humantificin mukaan tällöin ratkaistaan esimerkiksi valtion tai yhteiskunnan haasteita. Mukana on D3.0 roolin (useiden) organisaatioiden lisäksi erilaisia eturyhmiä tai yksilöitä, joita asia koskee Anna Valtonen: muotoilun roolit eri aikakausina Taideteollisessa korkeakoulussa vuonna 2007 tarkastettu Anna Valtosen väitöskirja määrittelee muotoilijoiden ammattikunnan toimenkuvan muutoksia. Tutkimuksen aiheena oli suomalaisen muotoilun muutos 1990-luvulta vuoteen Väitöskirjan mukaan yhdeksänkymmentäluvun lama muutti teollisuuden rakenteita, pakotti yritykset etsimään uutta kilpailukykyä ja lisäsi muotoilun käyttöä. Väitöstutkimuksen mukaan muutokset teollisuudessa ja yhteiskunnassa olivat johtaneet muotoilijoiden työn voimakkaaseen erikoistumiseen. Vertailu roolien ryhmittelyjen välillä Vertailuna NextDesign Leadership Insitute:n malliin voidaan karkeasti yleistää, että Suomessa 1950-luvulla syntynyt muotoilun esteetiikkaan keskittyvä, luova rooli vastaa lähinnä määritelmää D1.0. Tuotekehitykseen ja mekaniikkasuunnitteluun 60-luvulla integroitunut muotoilun rooli oli ensiaskel kohti D2.0:aa, moniammatillista tuotekehitysroolia. Tätä jalostivat 70-luvun ergonomiavetoinen käyttäjäymärryksen rooli ja 80-luvulla muotoilun tuoteportfolioita koordinoiva rooli. NextDesign Leadership Insitute:n mallissa myös 90-luvun brändinrakennus (Design for creating experiences for customers) lukeutuu yhä D2.0:aan. Väitöskirjassa muotoilun Suomessa tunnistetut roolit eri aikakausina ovat tuotekeskeisiä. Strateginen muotoilukin keskittyi aikaisemmin tuoteportfolion hallintaan ja brändin rakentamiseen asiakaskokemuksien kautta. Seuraavalla sivulla esitetyssä kuvassa uusin, nyt käynnissä oleva muutos koskee immateriaalisia asioita: innovaatiota ja kilpailukykyä globaalissa kilpailussa. Muotoilun uudeksi rooliksi on kirjattu Design as innovation driver. Tämä muutos on kesken, ja rooli on osa NextDesign Leadership Insitute:n roolien D3.0 ja D4.0 kuvausta. 15 / 52

16 Create Meaningful Experiences. Valtonen: Different roles for the designer and typical statements on design 27 Alin taso, muotoilu luojana (D1.0) on käsityötaustainen, esteettinen rooli. Se on laajentunut 60-luvulla Suomessa yhteistyöllä insinöörien ja markkinoinnin kanssa, kohti tuotekehityksen roolia (D2.0) luvun ergonomiakeskeinen muotoilun rooli on askel kohti käyttäjäkeskeisyyttä luvun tuoteportfolion eli yrityksen tarjoamien tuotteiden muodostaman tuoteperheen hallinnointi siirsi muotoilua kohti koordinoivaa roolia. 90-luvulla brändinrakennus tähtäsi käyttäjien kokemuksen suunnitteluun - mm. tuotteen ulkonäkö ja sen myyntiympäristö ja pakkaukset tuli linjata brändinrakennuksen yhteneväisiksi työkaluiksi. Edelleen on kyse yrityksen tuotoksen (tuotteiden ja palveluiden) suunnittelusta luvulla on Suomessakin siirrytty muotoilun roolissa kohti globaalin kilpailukyvyn ja uudistumisen suunnittelua. Tämä rooli voi suuntautua esimerkiksi organisaatioiden tai toimintatapojen suunnitteluun pois tuotteista. Kuvaavaa on, että vuonna 2007 rooli on yhä merkitty kysymysmerkillä - muutos on kesken. 27 VALTONEN, A. (2007), Redefining industrial design - Changes in the Design Practice in Finland, Taideteollinen korkeakoulu 16 / 52

17 5. CASE-ESIMERKIT Case-esimerkkien avulla pohjustettiin haastatteluja - niistä haettiin esimerkkejä muotoilun uusista rooleista ja vastaajien näkemystä roolien mielekkyydestä ja vaikutuksista Suomessa. Maailmalla yksi tunnetuimmista case-esimerkkien julkaisijoista on Design Council (UK), joka ilmoittaa olemassaolonsa kansalliseksi motiiviksi johtajien auttamisen muutoksessa, jossa näistä tulee maailman parhaita muotoilun käyttäjiä, tukenaan kyvykkäimmät muotoilun ammattilaiset Järjestelmä sairaanhoidon palveluinnovaatioille: Kaiser Permanente (HMO) Tausta Kaiser Permanente (KP) on HMO (Health maintenance organization) Yhdysvalloissa. Se on perustettu 1945 ja työllistää nykyisin lähes ihmistä 30. Vuonna 2003 tehdyn pitkäntähtäimen kasvusuunnitelman päätavoitteisiin kuuluivat nykyisen potilaskannan kasvattaminen paremman tarjooman kautta - ja laajat kustannussäästöt. KP:n pelkona oli, että saavuttaakseen tavoitteet he joutuisivat korvaamaan suurimman osan sairaaloistaan uusilla, kalliilla rakennuksilla. Yhteistyö innovointiin ja innovaatioprosesseihin keskittyvän muotoilutoimisto IDEO:n kanssa johti oivallukseen, joka muutti suunnitelman. Yksittäisestä kehityshankkeesta saatu tieto vakuutti KP:n siitä että investoinnit on suunnattava potilaskokemuksen ja palveluiden kehittämiseen, ei uusiin rakennuksiin. KP on pyrkinyt siirtymään yksittäisistä innovaatio- ja kehitysprojekteista kokonaisvaltaisemman innovaatioinfrastruktuurin luomiseen. KP:n sisäinen innovaatioyksikkö on luonut järjestelmän, joka parantaa kehittämishankkeiden laatua ja vähentää riskejä. Se pohjautuu muotoilualalta lähtöisin oleviin menetelmiin. KP:n innovaatioyksikkö tuo prosessiin systeemiosaamisen ja käyttäjä substanssiosaamisen. Rakentamalla prototyyppejä kehitettävistä kohteista innovaatiotiimi pystyy tarkkailemaan toimintaa ja keräämään kokemuksia vasta konseptiasteella olevasta hankkeesta. KP:n innovointiprosessi perustuu menetelmiin kuten aivoriihi, prototypointi, kenttätestaus, tarkkailu, tarinan luominen ja synteesi. KP määrittelee, että prosessiin osallistuvien ihmisten on oltava avoimia, riskinottokykyisiä, estottomia ihmisiä. KP:n innovaatioyksikölle on toteutettu oma mallisairaala 31, jossa voidaan simuloida eri yksiköiden toimintoja ja näiden asettamia vaatimuksia. Tiloja ja malleja hyödynnetään Kaiser Permanenten uusissa sairaalahankkeissa siten, että kaikki rakennettavat tilat perustuvat alunperin innovaatiolaboratoriossa kehitettyihin ja testattuihin prototyyppeihin, joita sitten monistetaan muualle. Yksikössä tehdään myös tuotekehitysyhteistyötä yhteistyössä laitevalmistajien kanssa. Kun tiloja voidaan koekäyttää ennen niiden rakentamista valmiiksi sairaalaksi, vältetään virheitä ja saadaan toteutettua usean sukupolven innovaatiot yhdellä kerralla Esimerkki palveluinnovaatiosta Yhtenä esimerkkinä kehityshankkeista KP:n innovaatiojärjestelmässä on julkisuudessa usein esitetty sairaanhoitajien raportointiprosessin kehittämishankkeen. Sairaanhoitajien vuoronvaihto voi aiheuttaa suuria haasteita potilaiden kokemuksen ja vuoronvaihdon sujuvuuden kannalta. Työvuoron vaihtuessa hoitajien on välitettävä kriittistä tietoa toisilleen taatakseen hoidon turvallisuuden, laadun ja tehokkuuden 28 noudettu haettu haettu Sidney R Garfield Health Care Innovation Center 17 / 52

18 samanaikaisesti, kun he hoitavat juoksevia tehtäviä. Aikaisemmassa selvityksissä oli ilmennyt, että sairaanhoitajat tulivat minuuttia ennen hoitovastuunsa alkamista saadakseen raportin potilaista. Sekä hoitohenkilökunta että potilaat olivat huolissaan siitä, että raportoinnin aikana potilaita ei juuri valvottu eikä hoidettu. Lisäksi jokaisella sairaanhoitajalla oli oma tapansa priorisoida ja kommunikoida tietoa. Vuoronvaihdolla oli vaikutusta myös vuoronvaihtoa edeltävään aikaan, kun kaikki toimet piti saada kiireellä valmiiksi Toimenpiteet IDEO:n ja KP:n seurasivat vuoronvaihdon nykykäytäntöjä neljässä sairaalassa ympäri vuorokauden, ymmärtääkseen, miten tieto välittyy. Alustavan tiedonkeruun ja nykyisten käytäntöjen tarkkailun pohjalta työntekijöistä, potilaista ja asiantuntijoista koostuvat ryhmät ideoivat lyhyessä ajassa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Ratkaisuja syntyi kaikkiaan n. 400 kappaletta, osa hyvinkin radikaaleja ideoita. Suuri osa ideoista kohdistui siihen, että tiedon on oltava nopeammin saatavissa ja sen käsittelyn tulisi olla vähemmän paikkasidonnaista. Ideoiden pohjalta innovaatiotiimi kehitti prototyyppejä uusista käytännöistä. Niitä testattiin kolme viikkoa koeyksikössä joka vuoronvaihdon yhteydessä. Prototyyppiä säädettiin kokemusten perusteella - sairaanhoitajat osallistuivat kehitykseen ja pääsivät näin itse vaikuttamaan voimakkaasti lopputulokseen. Kuva IDEO:n verkkosivustolta: Uudessa mallissa ennen vuoronvaihtoa vastaava hoitaja listaa seuraavan vuoron tavoitteet. Vuoronvaihto siirrettiin osaston kansliasta potilaiden ääreen. Potilashuoneisiin tehtiin taulut, joista kävi ilmi potilaiden tilat ja tavoitteet. Lisäksi luotiin yksinkertainen tietojärjestelmästä tulostettava lista, josta sai hyvin 18 / 52

19 nopeasti kuvan kaikista osastolla olevista potilaista. Vuoron aikana kirjaukset tehtiin mukana kuljetettavaan tietojärjestelmään, josta tiedot saatiin koottua taas seuraavaan vuoronvaihtoon. Uutta mallia testattiin viikon ajan kahdessa eri sairaalassa, kolmen viikon päästä aloitettiin ensimmäinen tuotantokäyttöönotto. Vuoronvaihtoon valmistautumisen aika lyheni 17 minuutista 9 minuuttiin, varsinainen vaihto piteni 8 minuutista 10 minuuttiin, mutta aika uuden vuoron ensimmäisestä kontaktista potilaaseen lyheni dramaattisesti 43 minuutista 12 minuuttiin. Neljästä ideointivaiheessa mukana olleesta sairaalasta kolmessa malli otettiin käyttöön innostuneesti, yhdessä palattiin aiempaan malliin. Siellä ei oltu riittävän muutoshaluisia, vaan haluttiin pitäytyä turvallisessa vanhassa tavassa toimia. Uusi malli levisi spontaanisti yhdeksään muuhun sairaalaan, lisäksi useat sairaalat ottivat yhteyttä innovaatioyksikköön saadakseen tietää, miten malli voidaan ottaa käyttöön. Käyttöönotto valmisteltiin 30 sairaalassa Tulos KP päätti ottaa järjestelmän käyttöön kaikissa sairaaloissaan. Innovaatiotiimi valmisteli käyttöönottomallin, jonka mukaan mukaan järjestelmä integroitaisiin eri kohteisiin, apuna käytettiin IHI:n Rapid Scale Up menetelmää. KP käyttää sekä bottom-up että top-down kehittämisstrategiaa. Näiden lähtökohdat ja menetelmät eroavat toisistaan, molempia tarvitaan. Top-down mallin ehdoton edellytys on data ja mittarit, jolla tilannetta ennen ja jälkeen analysoidaan. Analyysit ovat suotavia myös bottom-up -mallissa, mutta joskus ongelma on niin selvä, että pitkälle vietyä, systematisoitua data-analyysiä ei tarvita. Bottom-up mallissa vastuu on paikallisilla toimijoilla (yksiköillä itsellään), top-down -mallissa ylemmällä taholla. Vuororaportin kehittämisen osalta käyttöönotto lähti alkuun liikkeelle bottom-up, mutta vaati myöhemmin top-down -asetelmaa. Jälkimmäinen oli mallin levittämisessä huomattavasti spontaania käyttöönottoa tehokkaampi. Olennainen edellytys on johdon sitoutuminen tavoiteltavaan muutokseen. Järjestelmä on palkittu muun muassa Institute of HealthCare Improvement:n Best Practice ja Spark Awards palkinnoilla. 19 / 52

20 5.2. Liiketoimintaidean kehitys: Sermo 32 Kirurgi Daniel Palestrant joutui itse selkävamman vuoksi kuukausien ajaksi potilaan rooliin. Tällöin hän huomasi, että uudet tekniikat, joita edelläkävijä-lääkärit kehittivät, leviävät hitaasti käyttöön: niiden laaja käyttöönotto vie usein vuosia. Hänen ideansa oli luoda yhteisö, jossa lääkärit voisivat verkkopalvelussa keskustella ideoista. Ja yrityksiltä voitaisiin veloittaa osallistumisesta näihin edelläkävijöiden keskusteluihin. Pelkkä idea ei riittänyt investoreille. Sen sijaan, että olisi etsinyt käsiinsä perinteisen yrityskonsultin, Palestrant suuntasi New Yorkissa Humantific-yrityksen luo. Humantific on muotoilun menetelmiä muutoskonsultoinnissa käyttävä yritys. Siellä käytiin sarja neuvotteluja, joissa Palestrant selosti vuolaasti ideoitaan - oman luonnehdintansa mukaan vuodatus muistutti "älyllistä bulimiaa" - samalla kun Humantificin keulahahmot Elizabeth Pastor ja Garry VanPatter piirsivät raivokkaasti luonnoksia ja tekivät muistiinpanoja. Parivaljakko kokosi Palestrantin rönsyilevät ideat ja teki niistä valtavia julisteita, joiden kuvakkeet osoittivat, kuinka yrityksen eri osaset sopivat yhteen. Kaaviot kädessään Palestrant lähestyi riskipääomasijoittajia ja sai 40 miljoonaa dollaria alkupääomaa. Palestrantin luoma yhteisö on Sermo (www.sermo.com). Siinä on tällä hetkellä yli jäsentä ja sen on Yhdysvaltojen suurin lääkäriyhteisö verkossa. Maksavina asiakkaina ovat lääke- ja terveydenhuoltoalan yritykset, joille yhteisö tarjoaa maksullisia palveluja, kuten paneeleja ja kyselyjä lääkäreille. Kuva verkkosivustolta Uudistava suunnittelu tai muutoksen suunnittelu (transformation design) on nouseva ala, jossa yhdistyvät yrityskonsultointi ja teollisen muotoilun menetelmät. Humantific on esimerkki näistä uuden aallon Design Thinking -yrityksistä, jotka soveltavat hankalasti käsitteellistettävien immateriaalisten asioiden, kuten organisaatioiden tai liiketoiminta-ajatusten suunnitteluun samoja periaatteita kuin tuotteiden suunnitteluun. Samalla syntyy poikkeuksellista yhteistyötä suunnittelijoiden ja liike-elämän toimijoiden välillä. 32 haettu / 52

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori

Lisätiedot

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI?

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? Miksi teema on kiinnostava Mitä maailmassa tapahtuu - 1 Perinteisten lentoyhtiöiden rinnalle syntyi halpalentoyhtiöt, jotka haastoivat asiakaslähtöisyyden koko

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo 2015 1 Mitä muotoilu on? 24/11/15 heikki rajasalo 2015 2 24/11/15 heikki rajasalo 2015 3 1970 Participatory Design 1980 Human-centered Design, ergonomia

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Hannele Torvinen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu hannele.torvinen@jamk.fi Koordinaattori(t) (fasilitaattori(t))

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tieto ja päätöksenteko Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 20.10.2015 2 There is nothing a government hates more than to be well-informed; for it makes the process of arriving at decisions much more complicated

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto KOULUTUSTILAISUUS 18.9.2012 KLO 9-12 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA THE RANGE OF WHAT WE THINK AND DO IS LIMITED BY WHAT WE FAIL

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Päivi Rahkonen Hollolan kunnanjohtaja

Kommenttipuheenvuoro Päivi Rahkonen Hollolan kunnanjohtaja Kommenttipuheenvuoro 16.2.2016 Päivi Rahkonen Hollolan kunnanjohtaja Vuosien historia pyrkimyksenä edistää kokeiluja, uutta ajattelua ja uudistumista Monitasoiset organisaatiouudistukset Tuottavuuden kehittämisohjelmat

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Paula Kilpinen, Toimitusjohtaja, HRM Partners, Tutkijatohtori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos CEOs top concerns Improving organizational

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Samuli Alapuranen Taitto:

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 MIKSI YRITYSTEN PAREMPI OSALLISTAMINEN LAINVALMISTELUUN ON TÄRKEÄÄ? Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Maksullisuuden vaikutuksia

Maksullisuuden vaikutuksia Maksullisuuden vaikutuksia Case: Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Professori Minna Martikainen Vararehtori (kansainvälisyys) Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT ja lukukausimaksut 2011-2012

Lisätiedot

Alakko nää mua? Summit, Nordic 4

Alakko nää mua? Summit, Nordic 4 Alakko nää mua? 21.5.2013 10.45-12.00 Summit, Nordic 4 Alakko nää mua? 1. Miten kv-asiat ja alumnisuhteet liittyvät toisiinsa? 2. Miksi kansainväliset asiat kiinnostavat alumnisuhteiden kentällä toimivia?

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Osaamistarveraportin hyödyntäminen opetuksen suunnittelussa. Ville Kivimäki Insinööritieteiden korkeakoulu

Osaamistarveraportin hyödyntäminen opetuksen suunnittelussa. Ville Kivimäki Insinööritieteiden korkeakoulu Osaamistarveraportin hyödyntäminen opetuksen suunnittelussa Ville Kivimäki Insinööritieteiden korkeakoulu Mallista Plussaa: Tarttuvat nimet skenaarioille Tulevaisuuden ennakointia yhteistyössä eri koulutusasteiden

Lisätiedot

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info Paneelitoiminta osana arviointiprosessia Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info 28.1.2014 Paneeliarviointi osana strategisten tutkimusavausehdotusten arviointiprosessia Tekes pyytää suosituksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Malleja verkostojen rakentamisesta

Malleja verkostojen rakentamisesta Tieke Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Malleja verkostojen rakentamisesta Antti Larsio, teknologiajohtaja Esityksen sisältö Pelikenttä Win-Win-Win Ansaintalogiikka Verkostot Pelikenttä YHTEISKUNTAJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I.

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I. A Plan vs a Roadmap PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2 PRODUCT B Version 1.1 This is a PLAN Component A RESEARCH project Development project B COMP. C COMP. B RESEARCH project Product concept I This

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare

Lisätiedot

Kuinka tehostat asiakashankintaa ja myyntiä markkinoinnin automaatiolla? Copyright Element AB, 2015. All rights reserved.

Kuinka tehostat asiakashankintaa ja myyntiä markkinoinnin automaatiolla? Copyright Element AB, 2015. All rights reserved. Kuinka tehostat asiakashankintaa ja myyntiä markkinoinnin automaatiolla? B2B Merkittävä markkinaosuus Pohjoismaissa. Element toteuttanut yli 200 Lead-to-Revenue Management -projektia alkaen vuodesta 2009

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Mistä kaikesta tässä tulisi tietää? Keskeiset työtehtävät Toimit teknisenä kouluttajana sekä asiantuntijana. Keskityt

Lisätiedot

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka The Association of Finnish elearning Works as an unbiased, non-profit advocate for elearning

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

PALVELUMUOTOILU. Eeva Kangas 16.2.2016

PALVELUMUOTOILU. Eeva Kangas 16.2.2016 PALVELUMUOTOILU Eeva Kangas 16.2.2016 @FixUi Oy 2013 2016 ESITYKSEN RAKENNE Klo 12 Aloitus Mitä palvelumuotoilu on? Keskeiset käsitteet ja menetelmät Käyttäjälähtöinen suunnittelu Palvelusafari Käyttäjäpersoona

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS YGOFORUM-seminaari 2.11.2016 Henrik Österlund 3.11.2016 1 TAUSTAA MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNALLE 3.11.2016 Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Eero Vaara, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy (Aalto/Tuotantotalous) 18.11.2011 STRATEGIA JA IHMISET Strategian eriskummallisuuksia 1. Strategia

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot