Keski-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Transkriptio

1 Keski-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ( )

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Terveydenhuoltolain velvoite terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimiseen Järjestämissuunnitelman laadintaprosessi KPSHP alueella Toimintaympäristö Väestön palvelutarve ja siihen vaikuttavat tekijät Väestö Hyvinvoinnin ja terveyden yleisiä tekijöitä Terveys ja hyvinvointi Väestön palveluiden käyttö Terveydenhuollon palveluiden tarpeen arviointi ja seuranta alueella Palvelutarpeeseen pohjautuva henkilöstön tarvearvio Terveyden edistäminen ja ehkäisevät palvelut Terveyden edistämisen määritelmä, tavoitteet ja vastuutahot Kuntien tehtävät ja toimintatavat terveyden edistämisessä Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävät terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä työssä Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut Työikäisten terveyden edistäminen Iäkkäiden terveyden edistäminen Mielenterveystyö ja terveyden edistäminen Päihdetyö ja terveyden edistäminen Työterveyshuolto ja terveyden edistäminen Sosiaalitoimen rooli terveyden edistämisessä Erikoissairaanhoidon rooli terveyden edistämisessä Terveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestäminen Keski-Pohjanmaalla valtuustokaudella Ei-kiireelliset perusterveydenhuollon avosairaanhoidon palvelut Päivystyspalvelut Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys Suun terveydenhuollon päivystys

3 4.2.3 Apteekkipäivystys Sosiaalipäivystys Ensihoito Kotiin annettavat palvelut ja palveluasuminen Vuodeosastopalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Suun terveydenhuolto Kuntoutuspalvelut Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Kunnallinen työterveyshuolto Tukipalvelut Laboratoriopalvelut Radiologia ja kuvantamispalvelut Lääkehuoltopalvelut Välinehuolto Kuljetus- ja varastointipalvelut Tietojärjestelmien ja potilasrekisterien yhteiskäyttö ja toimivuus Alueen terveydenhuollon yhteistyö erityistilanteisiin varautumisessa Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinnan nykytila ja kehittämissuunnitelma Potilasturvallisuussuunnitelmien nykytila ja kehittämissuunnitelma Perusterveydenhuollon kehittäminen Perusterveydenhuollon yksikön toiminta ja toiminnan ohjaus Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät ja vastuut Henkilöstön rekrytointi ja täydennyskoulutus Henkilöstön rekrytointi Henkilöstön täydennyskoulutus ja osaamisen kehittäminen Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Sosiaalityö Vammaispalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon yksityiset toimijat

4 9.4 Järjestöjen kanssa toteutettava yhteistyö KELA ja ELY Järjestämissuunnitelman seuranta ja arviointi Liite 1. Ohjausryhmän kokoonpano Liite 2. Työryhmät Liite 3. Koulutustasomittain Liite 4. Työttömät % työvoimasta Liite 5. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä Liite 6. Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna Liite 7. Lastensuojelutoimenpiteiden piirissä olevien määrät Liite 8. Erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatristen avohoitokäynnit / vuotiasta Liite 9. Koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorien osuus Liite 10. Terveydenhuoltolaki Liite 11 Alkoholijuomien myynti Liite 12 Yleisimmät kuolinsyyt Liite 13 Poikkeusolot Liite 14 Epidemiat ja pandemiat sekä suuronnettomuustilanteet Liite 15 Lait ja suositukset Liite 16 Käsitteet Liite 17 Henkilöstörakenne Liite 18 Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelun kehittämisen suositukset Liite 19 Kokkolan neuvolat; Kanta-Kokkola Liite 20 Kokkolan neuvolat; muu Kokkola Liite 21 Yhteispäivystyksen käynnit

5 Tiivistelmä Arvoisa lukija, Luettavanasi on nyt ensimmäinen Terveydenhuoltolain ja Valtioneuvoston asetuksen vaatimusten mukainen Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueelle laadittu terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä yli organisaatiorajojen laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita kirjoittamistyöhön osallistaen. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista on koordinoinut Kokkolan kaupungin johdolla kokoontunut ohjausryhmä, jossa on ollut edustus kaikista sairaanhoitopiirin jäsenkunnista. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen yhteinen väestöpohja on v n asukasta. Vuoteen 2020 mennessä on Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin tällä hetkellä kuuluvien kuntien väkiluvun arvioitu lisääntyvän noin 2 %:lla ja vuoteen 2030 mennessä 4,5 %:lla (vuoden 2030 ennuste ). Ennusteen mukaan väestön määrä lisääntyy vain Kokkolassa, muissa kunnissa asukasluku vähenee. Väestön ikärakenne tulee myös muuttumaan ikäihmisten osuuden kasvaessa ja huoltosuhteen heikentyessä. Keski-Pohjanmaan maakunta on kaksikielinen ja ruotsinkielisten osuus väestöstä on n. 16 %. Terveyttä ja sairastavuutta kuvaavat mittarit osoittavat, että Keski-Pohjanmaalla kuntien välillä väestön terveydessä on suuria eroja. Väestön palvelujen tarpeet eri kunnissa poikkeavat toisistaan. Myös keskimääräinen työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisikä vaihtelee kuntien välillä. Sairastavuusindeksi oli vuonna 2011 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella 102,2. Ainoastaan Kaustisen ja Kruunupyyn kunnissa indeksi oli alle maan keskiarvon. Kansantauti-indeksi sairaanhoitopiirin alueella on 117,5, joka on selvästi yli koko maan keskiarvon. Kansantauti-indeksin perusteella arvioituna pääosin perusterveydenhuollon vastuulle kuuluva ennaltaehkäisevä työ suurten kansantautien osalta on epäonnistunut ja jatkossa riittävien resurssien turvaaminen ennaltaehkäisevään työhön on välttämätöntä. Sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon avohoidon käyntimäärien ja myös osastohoidon käytön määrien välillä on selkeitä kunnittaisia eroja. Palveluiden käyttö ei näytä selkeästi aina korreloivan sairastavuus- tai kansantauti-indeksiin, joten mahdollisesti palvelurakenteet ja käytettävissä olevat resurssit ohjaavat väestön käyttäytymistä ja palvelujen käyttöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat olleet sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa valtakunnallista kehitystä voimakkaammassa nousussa ja ovat nyt kaikissa jäsenkunnissa yli valtakunnallisen keskiarvon. Erityisesti ikäihmisten palveluissa palveluiden peittävyys on suuri ja palvelurakenne on raskas ja laitospainotteinen. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueella onkin jo meneillään ikäihmisten palvelurakenteiden uudistamistyö, jossa pyritään entistä avohoitopainotteisempaan ja kevyempään palvelurakenteeseen. Väestön ikääntyminen lisää tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Sosiaali- ja terveysalan palvelutarpeen kasvuun ja henkilöstön eläköitymiseen perustuva tuleva työvoimatarve on ennakoitu sosiaali- ja terveysalalla suureksi. Tähän haasteeseen voidaan vastata keskittämällä voimavarat yhteen täydennyskoulutuksesta ja rekrytoinnista vastaavaan yksikköön. Erityisasiantuntijoiden työpanoksen riittävyyden turvaaminen vaatii työn- 5

6 kuvien selkeyttämistä, hoitoketjujen uudistamista ja työn painopisteen siirtämistä ennakoivaan ja varhaisempaan puuttumiseen. Terveyden edistäminen on kunnassa yhteisvastuullista toimintaa. Terveyden edistäminen olisi hyväksyttävä kuntapolitiikan toimintalinjaksi, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa toiminnoissa, kaikilla toimialoilla. Käytännössä se tarkoittaa sitoutumista, joka vahvistetaan kuntastrategiassa ja kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Perusterveydenhuollossa terveyttä edistävien palveluiden resurssit ovat valtakunnallisia suosituksia vähäisemmät Kokkolan terveyskeskuksessa terveydenhoitajien osalta neuvolassa ja opiskeluterveydenhuollossa, lääkärien osalta kaikilla osa-alueilla niin Kokkolassa kuin maakunnan muiden kuntienkin alueella. Jotta väestöryhmien terveyseroja voidaan supistaa, on kehitettävä uusia, eri väestöryhmille soveltuvia menettelytapoja. Terveyskioski on esimerkki matalan kynnyksen palvelusta ja tavoitteena on meneillään olevan valtuustokauden aikana aloittaa terveyskioski-tyyppinen toiminta Keski-Pohjanmaalla. Ennaltaehkäisevän työn toteutumista seurataan jatkossa kuntien hyvinvointityöryhmissä ja sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Ikäihmisten terveyttä edistetään tekemällä ikäihmisen hyvinvointia edistäviä ja tukevia kotikäyntejä tietyille ikäluokille ja jatkossa ikäihmisten neuvonta- ja ohjauspalvelut toimivat matalan kynnyksen periaatteella viitenä päivänä viikossa. Ikäihmisille tehdään myös laajaalaiset hyvinvointia ja terveyttä edistävät tarkastukset ainakin kahdelle ikäluokalle vuosittain. Ei-kiireellisiä perusterveydenhuollon palveluita on tarkoitus maakunnassa kehittää mm. puhelinpalvelua kehittämällä ja tehostamalla, mikä puolestaan vähentää käyntejä terveyskeskuksissa. Tavoitteena on järjestää lääkäripalvelut pääasiassa omana toimintana lähipalvelut turvaten. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi maakunnassa on käynnistynyt erillinen sosiaali- ja terveydenhuollon rekrytointihanke. Valtuustokauden aikana kehitetään uusia sähköisiä palvelumuotoja monipuolistamaan perusterveydenhuollon palveluvalikoimaa. Näin osa väestöstä voi saada perusterveydenhuollon palveluita sähköisesti. Jatkossa pyritään löytämään maakunnallinen yhteinen toimintamalli kansansairauksien hoitoon ja ottamaan käyttöön hoitosuunnitelmat kaikille pitkäaikaispotilaille ja kehittämään edelleen lääkäri-hoitaja-työparityöskentelymallia. Hoitajien osaamista kansansairauksien ehkäisyyn ja hoitamiseen vahvistetaan. Kiireettömässä vastaanottotoiminnassa korostetaan kansansairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Hoitoon pääsyn kriteerit yhtenäistetään. Valtuustokauden aikana selvitetään myös mahdollisuudet avosairaanhoidon laajempaan kokonaisuudistukseen, jossa potilaat ja avosairaanhoidon resurssit jaettaisiin kahteen ryhmään: palveluiden satunnaiskäyttäjiin sekä kansansairauksista kärsiviin palveluita säännöllisesti ja runsaasti käyttäviin. Tulevaisuudessa runsaasti ja säännönmukaisesti palveluita käyttävien ryhmässä yksilövastaanottokäyntien rinnalle kehitetään uusia palvelumuotoja, kuten tavoitteellinen puhelu, ryhmäohjaus ja vertaistukiryhmät. Yhteistyötä potilaan hoidossa kehitetään erikoissairaanhoidon konsultaatiomahdollisuuksia monipuolistamalla ilman hoitovastuun siirtymistä erikoissairaanhoidolle. Puhelinkonsultaatioille varataan nykyistä selkeämmin resurssia sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa ja jo puhelinkonsultaatioiden yhteydessä pyritään selvittämään mahdollisten erikoistutkimusten tarve. Konsultaatiokynnyksen madaltamisen ja lisääntyvän yh- 6

7 teistyön myötä osaaminen perusterveydenhuollossa kasvaa johtaen konsultaatiotarpeen ja lähetemäärien laskuun. Jatkossa sähköiset lähetteet pyritään käsittelemään ensisijaisesti konsultaatiopyyntöinä. Työterveyshuolto on Terveydenhuoltolain mukaan osa perusterveydenhuoltoa. Käytännössä kansanterveystyön ja työterveyshuollon tiivis integraatio sekä resurssien tarkoituksenmukainen keskinäinen jako olisi toiminnallisesti välttämätöntä. Tiiviillä yhteistyöllä ja saumattomilla tietojärjestelmäratkaisuilla olisi mahdollista välttää turhia kustannuksia aiheuttavia päällekkäisiä tutkimuksia ja parantaa potilasturvallisuutta sekä lyhentää hoitoviiveitä. Työterveyshuollosta laaditaan myös merkittävä määrä lähetteitä erikoissairaanhoitoon, jolloin syntyvät kustannukset siirtyvät työnantajilta ja Kelalta alueen kunnille. Näin ollen työterveyshuolto olisi kannattavaa ottaa tiiviiseen yhteistyöhön alueellisia hoitoketjuja sekä toimintakäytänteitä luotaessa. Jatkossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja tulee muuttumaan siten, että perusterveydenhuollon yhteydessä tehdään nykyistä enemmän erikoissairaanhoidon elektiivistä tutkimus- ja hoitotoimintaa. Tämä toteutuu sekä jalkauttamalla erikoislääkäreitä perusterveydenhuoltoon että ostamalla erikoissairaanhoitopalveluita. Perusterveydenhuollossa voi jatkossa olla myös nykyistä enemmän kliinisten alojen erikoislääkäreitä sekä muita erikoisasiantuntijoita. Perusterveydenhuollon lääkäreistä noin puolet pitäisi olla yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Näin Terveydenhuoltolain mukainen perusterveydenhuollon kokonaisvastuu potilaan hoidosta on nykyistä helpompaa toteuttaa. Kokkolassa virka-ajan perusterveydenhuollon lääkäripäivystys siirtyy sairaalan yhteispäivystyksen tiloissa toteutettavaksi vuoden 2014 alusta. Päivystyspalveluissa Jyta-alueen asukkaiden virka-ajan päivystystä harkitaan keskitettäväksi jokilaaksoittain yhteen toimipisteeseen. Keski-Pohjanmaalle luodaan myös yhteinen ensihoitoon ulottuva potilaiden hoidon kiireellisyysluokitusohje, joka mm. mahdollistaa potilaan siirtämisen suoraan erikoissairaanhoidon hoidettavaksi. Perusterveydenhuollon päivystys pyritään järjestämään mahdollisimman suurelta osin virkalääkäreiden toimintana perustamalla yhteispäivystykseen uusia päivystyslääketieteeseen painottuvia lääkärin virkoja ostopalveluista vapautuvien määrärahojen turvin. Perusterveydenhuollon takapäivystystä vuodeosastoille ja palvelukodeille pyritään kehittämään ainakin viikonloppujen ajalle. Tavoitteena on säilyttää päivystysasetuksen vaatimukset täyttävä erikoissairaanhoidon päivystys KPKS:ssa. Vastaavasti päivystävä sairaala-strategia mahdollistaa elektiivisen toiminnan osalta toimintojen kriittisen uudelleenarvioinnin ja osa kiireettömästä erikoissairaanhoidosta voidaan toteuttaa perusterveydenhuollon yhteydessä tai oman maakunnan ulkopuolella. Ikäihmisten palveluissa tarkoituksena on vähentää palveluasumisen peittävyyttä ja siirtää resursseja kotihoitoon. Kotona asuvia yli 75-vuotiaita tulisi tavoitteen mukaan olla 91 %. Tämä edellyttää kotihoidon toimimista 24/7-periaatteella. Jatkossa koulutettua hoitohenkilöstöä on saatavilla rajallisesti, jolloin hoitohenkilöstön osaaminen kotiin annettavissa palveluissa tulee kohdentaa hoitotyöhön eikä tukipalveluihin. Kotihoidon ennalta ehkäisevän toiminnan resurssit eivät ole riittävät tarpeeseen nähden. Jos näihin toimintoihin ei kohdenneta riittäviä resursseja, asiakkaat ovat riskissä ajautua palvelujen puutteellisuuden ja ennakoinnin vähäisyyden vuoksi asumispalveluiden piiriin. Palvelurakenteen muuttuessa 7

8 entistä avohoitoisemmaksi tehostetussa palveluasumisessa hoidetaan jatkossa yhä sairaampia vanhuksia, mikä lisää tarvetta sairaanhoidollisen osaamisen lisäämiseen, lääkäriresurssin kohdentamiseen ja henkilöstörakenteen muuttamiseen. Kotisairaalatoiminnan ulottamista koko sairaanhoitopiirin alueelle tulee selvittää ja monipuolinen tietotekniikan hyödyntäminen tulee olla yksi kotihoidon kehittämisen linja. Perusterveydenhuollon akuuttivuodeosastopalveluissa Kokkolan terveyskeskuksen käyttämää kotiuttamismallia laajennetaan koko maakunnan yhteiseksi kotiuttamishoitajamalliksi. Myös maakunnan alueen terveyskeskusten vuodepaikkojen yhteistä profilointia ja paikkamäärien arviointia tarvitaan. Tavoitteena on profiloida vuodeosastoja siten, että esimerkiksi infektiopotilaiden, haastavasti käyttäytyvien dementiapotilaiden ja kuntoutuspotilaiden mahdollinen keskittäminen tulisi kysymykseen. Jyta-alueella vuodepaikkojen määrät tulevat laskemaan akuuttivuodeosastopaikkaan. Tavoitteena on, että vuodepaikkojen määrän laskemisella henkilökuntamitoitus saadaan kohdalleen ja lisäresurssia saadaan siirrettyä kotihoitoon. Tavoitteena koko sairaanhoitopiirin alueella on saada asianmukaisia potilashuoneita infektiopotilaille ja luopua sairaalainfektioille altistavista ja epäkäytännöllisistä usean potilaan potilashuoneista. Päihdepalveluissa tapahtuu syksyn 2013 aikana merkittävä toiminnallinen muutos, kun päihdepalveluita kootaan Päihdekeskus Porttiin. Syntyvään uuteen palvelukokonaisuuteen tulevat: selviämis- ja vieroitushoito, avokuntoutus (nuoret ja aikuiset), laitoskuntoutus, terveysneuvontapiste, intensiivinen huumeidenkäyttäjien avohoito ja opioidiriippuvaisten korvaushoito. Kehittämiskohteena mielenterveys- ja päihdekuntoutujien hoidossa on palvelutarpeen arvioinnin, ostopalvelukäytäntöjen ja palveluasumisen sekä kotiin suunnattavien palveluiden kehittäminen. Nykytilanteesta asumispalveluiden käyttöä vähennetään 10 % / vuosi ja lisätään kotikuntoutusta ja päivätoimintaa sekä avotyötoimintaa samassa suhteessa. Kaksoisdiagnoosipotilaiden ja diagnosoimattomien asunnottomien asumispalveluihin kiinnitetään erityistä huomiota. Kokkolassa on tarve kehittää nuorille päihdeongelmaisille, erityisesti huume- ja sekakäyttäjille, tarkoitettuja asumispalveluja. Jytan alueella kehittämistyö tulee kohdistaa pääasiassa kotona asumiseen tukemiseen ja tukipalveluiden kehittämiseen. Suun terveydenhuollossa on selkeä lisähenkilöstön tarve erityisesti Kokkolan alueella. Suuhygienistejä tulee tehokkaan työnjaon vuoksi olla noin puolet hammaslääkärimäärästä ja hammashoitajia 1,5 kertaa hammaslääkärien määrä. Ajanvarauksessa on tarkoitus jatkaa keskittämistä ja tavoite on saada vaativille hammashoitotoimenpiteille oma keskitetty maakunnallinen yksikkönsä. Myös muutoin keskittymistä isompiin suun terveydenhuollon toimintayksiköihin tulee mahdollisesti tapahtumaan. Suun terveydenhuoltoa koskeva asetus päivystysjärjestelyistä on valmistumassa ja tullee voimaan toukokuussa Asetuksen voimaantulon jälkeen erityisvastuualueella on järjestettävä yhteistyössä ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys, jossa on valmius vaativiin hammaslääketieteellisiin toimenpiteisiin, seurantaan ja tehohoitoon. Tulevaisuudessa kuntoutuspalveluiden kehittämisen edellytyksenä on asiakaslähtöinen palveluiden järjestäminen resursseja joustavasti ja tehokkaasti käyttäen organisaatiorajoista välittämättä. Kuntoutussuunnitelmien laatiminen moniammatillisesti varmistaa tarpeenmukaisen kuntoutuksen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kuntoutuspalveluiden koor- 8

9 dinoinnista Keski-Pohjanmaalla vastaa alueellinen kuntoutuksen työryhmä. Tavoitteena on myös yhteisen alueellisen apuvälinekeskuksen perustaminen. Kuntoutuksen resurssien riittävyyden takaamiseksi on tehokkaiden, hyviin käytäntöihin perustuvien ryhmätoimintojen kehittäminen palveluvalikoimaan välttämätöntä yksilöterapioiden rinnalle. Osaamista kaikkien käytettävien olevien terapiamuotojen (fysio-, toiminta-, puheterapia jne.) osalta tulisi olla omassa organisaatiossa, jotta ostopalveluiden tarpeen arviointi osataan tehdä oikein. Erikoisairaanhoidon palveluiden turvaaminen omassa maakunnassa edellyttää tulevan päivystysasetuksen mukaista päivystävänä sairaalana toimimista. Tämä edellyttää mm. jaettua kirurgian päivystystä sekä välittömässä valmiudessa olevaa lastentautien ja gynekologian erikoisalan päivystystä synnytysvalmiuden ylläpitämiseksi. Päivystävässä sairaalassa on oltava mahdollisuus sydäninfarktien pallolaajennustoimenpiteisiin sekä aivohalvausten liuotushoitoihin. Toisaalta erikoissairaanhoidossa on erikoisaloja, joiden toiminta nykyisessä laajuudessa ei ole välttämätöntä päivystävän sairaalan näkökulmasta. Suurten kansansairauksien osalta erityisosaamisen säilyttäminen omassa sairaalassa on tärkeää, vaikka ko. erikoisosaaminen ei olisi välttämätöntä päivystysasetuksen mukaisessa päivystävä sairaalatoiminnassa. Koko erikoissairaanhoidon osalta keskeinen haaste on kyetä hoitamaan päivystyksellisesti potilaita entistä enemmän ja laajemmalta alueelta. Päivystävä sairaala -toimintamalli vaatii päivystyksen tueksi seuranta-/tarkkailuosaston. Potilaiden hoitoa erikoissairaanhoidossa ollaan edelleen avohoitoistamassa ja toiminta kehittyy enemmän päiväsairaalamaisen toiminnan suuntaan. Tämä kehityssuunta ja mahdollinen erikoissairaanhoidon sairaansijojen väheneminen lisäävät tarvetta potilashotellitoiminnan käynnistämiselle. Yhteistyö ja henkilökierto vuodeosastojen välillä mahdollistavat potilaiden joustavan sijoittelun osastoille ja vahvan erikoisosaamisen jakamisen henkilökunnan kesken. Hoitoaikojen lyhentyminen edellyttää hoitoketjun saumatonta toteutumista. Erikoissairaanhoidon sairaansijojen määrän arviointi tulee suorittaa maakunnallisen perusterveydenhuollon vuodeosastopalveluiden tarkastelun yhteydessä. Laboratorio-näytteenottopalvelu-verkostoa ei ole tarkoitus muuttaa valtuustokaudella. Tavoite on siirtyä sähköiseen ajanvaraukseen näytteenotossa seuraavan nelivuotiskauden aikana mahdollisimman kattavasti koko Keski-Pohjanmaan alueella. Tarkoitus on myös muodostaa putkiposti-yhteys Kokkolan terveyskeskuksen ja keskussairaalan laboratoriotoimipisteen välille. Röntgenpalveluissa yhteistyön syventyessä toimijoiden välillä on tähdättävä tietojärjestelmien yhteensopivuuteen, kuva-arkisto on jo yhteinen kaikkien toimijoiden kesken. Keski- Pohjanmaalla on mahdollista vähentää röntgentoimipisteiden määrää siten, että jokilaaksoihin jäisi vain yksi toimipiste kumpaankin. Kuntien ja sairaanhoitopiirin on Keski- Pohjanmaalla sovittava radiologian toiminnasta siten, että se muodostaa tulevaisuudessa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkehuoltopalveluissa tavoitteena on vakiinnuttaa osastofarmasia osastojen lääkehuoltoa vahvistavaksi toimintamuodoksi. Keski-Pohjanmaalla välinehuolto tulisi nähdä yhtenä 9

10 kokonaisuutena, jolloin välinehuollon kokonaisuutta voidaan paremmin valvoa laadun, kustannusten, henkilöstön, osaamisen ja jatkuvan kehittämisen näkökulmasta. Potilastietojen entistä paremman käytettävyyden edistämiseksi rakennetaan alueellinen potilastietojärjestelmä, jota sovittujen avoimien rajapintojen kautta eri toimijat voivat käyttää. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rekrytoinnissa Keski-Pohjanmaalla on syytä välttää turhaa keskinäistä kilpailua ja pyrkiä yhdistämään rekrytointiin käytettävät voimavarat. Jatkossa rekrytointi voitaisiin keskittää yhteiseen rekrytointiyksikköön. Laatimalla valmiita urapolkuja terveydenhuollon ammattilaisille ja kehittämällä yhdessä perehdytystä ja sisäistä täydennyskoulutusta voidaan parantaa alueen houkuttelevuutta. Täydennyskoulutus tulee nähdä osana laajempaa osaamisen kehittämistä. Toimintaprosessien ja -käytäntöjen yhtenäistyessä eri toiminnoissa terveydenhuollossa myös tarpeet täydennyskoulutuksen yhteiselle koordinoinnille lisääntyvät. Täydennyskoulutusta ja osaamisen kehittämistä koordinoimaan perustetaan alueellinen koulutustyöryhmä. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma hyväksytään valtuustokaudeksi kerrallaan ja tulee valtuustokausittain perusteellisesti arvioitavaksi. Sen lisäksi on tarpeen, että suunnitelmaa arvioidaan vuosittain kuntien taloussuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Järjestämissuunnitelman toteutumisen seurannan ja arvioinnin valmisteluvastuu tulee perusterveydenhuollon yksikölle, joka seuraa mm. alueen väestörakenteessa ja sairastavuudessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kustannuksissa tapahtuvia muutoksia. Perusterveydenhuollon yksikkö toimii avoimessa yhteistyössä eri tahojen kanssa ottaen kehittämisehdotukset huomioon järjestämissuunnitelman muutosehdotuksia valmisteltaessa. Yksikön tekemät ehdotukset suunnitelman kehittämiseksi tai muuttamiseksi esitetään käsiteltäväksi järjestämissuunnitelman ohjausryhmässä ja vietäväksi vuosittain tarvittaessa ja joka tapauksessa valtuustokausittain päätettäväksi järjestämissuunnitelman hyväksymismenettelyn mukaisesti. Muutosehdotuksissa pääpaino on palvelujärjestelmän voimavarojen uudelleen kohdistamisessa ja muutostarpeisiin liittyvissä asioissa. Valtuustokausittaisessa tarkastelussa käydään läpi suunnitelman kaikki osa-alueet. 10

11 1. Johdanto 1.1 Terveydenhuoltolain velvoite terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimiseen Terveydenhuoltolain ( /1326) 34 mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on lain mukaan sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa. 1.2 Järjestämissuunnitelman laadintaprosessi KPSHP alueella kokouksessa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat sopineet ohjausryhmän asettamisesta järjestämissuunnitelman valmistelua varten. Ohjausryhmän tehtävä on organisoida ja aikatauluttaa järjestämissuunnitelman valmistelu sekä hyväksyä sen sisältö kuntien käsittelyä varten ja sairaanhoitopiirin hyväksyttäväksi sairaanhoitopiirin syksyn 2013 yhtymävaltuustossa. Ohjausryhmä koostuu Keski-Pohjanmaan maakunnan kuntien kuntajohtajista sekä johtavista sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoista. Ohjausryhmän kokoonpano on esitelty liitteessä 1. Ohjausryhmä on tammikuussa 2012 asettanut neljä työryhmää valmistelemaan suunnitelman eri kokonaisuuksia. Työryhmien valmisteltavaksi annetut asiakokonaisuudet ovat pohjautuneet Terveydenhuoltolakiin ja Valtioneuvoston asetukseen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta. Työryhmien aihealueet ja kokoonpanot on esitelty liitteessä 2. Ohjausryhmän asettamien työryhmien tehtävänä on ollut koota lähtötiedot ja kehittämisaihiot/- vaihtoehdot mennessä. Työryhmien tuotokset on esitelty Kokkolan kaupungintalolla sairaanhoitopiirin alueen luottamushenkilöjohdolle sekä johtaville viranhaltijoille väliarviointitilaisuudessa, jonka jälkeen työryhmät ovat jatkaneet saamansa palautteen perusteella työskentelyään syksyn 2012 aikana. 11

12 Joulukuussa 2012 työryhmien jatkotyöskentelyn jälkeen syntyneet tuotokset on annettu perusterveydenhuollon yksikön käyttöön terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kokoamiseksi. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmatyön kokoaminen on käynnistynyt ja järjestämissuunnitelman kirjoittamistyöhön on käytetty perusterveydenhuollon kehittämisyksikön jäsenten työpanoksen lisäksi alueen sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden työpanosta kunkin viranhaltijan erityisasiantuntemuksen mukaan suunnitelman eri kohdissa. Ohjausryhmä on kokoontunut väliarviointitilaisuuksiin ja järjestämissuunnitelmaluonnosta on esitelty koko Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen jäsenkuntien poliittisille päättäjille. Lisäksi järjestämissuunnitelmaa on esitelty Jytan peruspalvelulautakunnalle ja Kokkolan sosiaali- ja terveyslautakunnalle

13 2. Toimintaympäristö 2.1 Väestön palvelutarve ja siihen vaikuttavat tekijät Valtioneuvoston asetuksen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta ( /337) 2 mukaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisessa on otettava huomioon kuntien hyvinvointikertomusten tietoja ja muita tietoja alueen väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palvelujen toteuttamisesta, laadusta ja toimivuudesta. Palvelutarpeeseen ja järjestämiseen vaikuttavat muun muassa väestön määrä, ikärakenne ja asutuksen rakenne, maantieteellinen laajuus, alueen sosioekonominen rakenne ja sosiaalinen hyvinvointi, elinolosuhteet, varallisuus, työllisyys, väestön kansanterveydellinen rakenne ja tilanne sekä sairastavuus. Keski-Pohjanmaan alueella ei ole tähän mennessä systemaattisesti arvioitu kuntakohtaista palvelutarpeen kehitystä. Ainostaan Reisjärvellä on tehty vuonna 2012 sähköinen hyvinvointikertomus. Keski-Pohjanmaan alueen muissa kunnissa tehdään vuoden 2013 aikana sähköinen hyvinvointikertomus, jota tullaan käyttämään palvelutarpeen seurannassa ja arvioinnissa. Hyvinvointikertomus on kunnan eri toimialojen yhdessä laatima tietopaketti kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista seikoista. Kertomuksen avulla kootaan ja jalostetaan oleellinen hyvinvointitieto tukemaan kunnassa tehtävää suunnittelua ja päätöksentekoa Väestö Asukkaiden määrän kehittymisellä ja väestön ikärakenteella on suuri vaikutus palveluiden kysyntään. Väestöä ja väestörakennetta kuvataan ikäryhmäkohtaisilla väestötiedoilla, väestön koulutustasolla ja väestön huoltosuhteella. Kaikissa kunnissa väestön vanheneminen vaikuttaa palvelutarpeen lisääntymiseen. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen kokonaisväestömäärä oli vuoden 2011 lopussa Vuoden 2013 alussa tapahtunut Reisjärven liittyminen sairaanhoitopiiriin nostaa väkiluvun Vuoteen 2020 mennessä on Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin tällä hetkellä kuuluvien kuntien väkiluvun arvioitu lisääntyvän noin 2 %:lla ja vuoteen 2030 mennessä 4,5 %. (Vuoden 2030 ennuste ). Ennusteen mukaan väestön määrä lisääntyy vain Kokkolassa, muissa kunnissa asukasluku vähenee. Ennusteen mukaan eniten väkeä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnista tulevat menettämään Halsua ja Lestijärvi. 13

14 Väestökehitys Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Reisjärvi Toholampi Veteli KPSHP THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Väestömuutosennuste ,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0% -10,0% -15,0% -20,0% -25,0% -30,0% 11,2 % 1,4 % 4,4 % -1,2% -3,0% -7,0% -10,4% -8,4% -10,0% -18,4% -24,0% Luonnollinen väestönlisäys vuosina on ollut positiivinen Kaustisella, Kokkolassa, Perhossa ja Toholammilla. Nettomuutto on ollut positiivinen Kokkolassa. Sairaanhoitopiirin alueen väestöstä on 15,9 % on ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisiä on Kruunupyyn asukkaista 81,9 % ja Kokkolan asukkaista 13,5 %. Muissa kunnissa ruotsikielisten osuus on pieni (0-2 %). Samalla, kun kunnan asukasluku vähenee, kuntalaisten ikärakenne vanhenee. Yli 65-vuotiaiden määrä väestöstä kasvaa 19,5 %:sta 23 %:iin vuoteen vuoteen 2020 mennessä ja 26 %:iin 2030 mennessä, mikä merkitsee väestöllisen huoltosuhteen huomattavaa heikkenemistä. 14

15 Eri ikäryhmien %osuudet väestöstä (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet) vuotiaat 7-15-vuotiaat vuotiaat vuotiaat 65 vuotta täyttäneet 75 vuotta täyttäneet Halsua 5,4 10,3 9 48,6 26,6 13,8 Kannus 8,4 11,9 12,2 48,6 18,9 8,8 Kaustinen 9,2 10,1 11,2 49,5 20 9,4 Kokkola 9,1 10,8 11,5 50,1 18,5 8,1 Kruunupyy 7,8 11,2 10,7 48, Lestijärvi 5,5 10,1 10,1 49,2 25,1 13,1 Perho 12,6 14,8 10,7 43,7 18,2 8,7 Reisjärvi 8,4 12,9 11,2 45,7 21,8 10,3 Toholampi 8,7 11,9 11, ,1 Veteli 8,2 8,7 9,8 49,8 23,4 11,8 K-PSHP 8, ,3 49,3 19,5 8,9 Eri ikäryhmien % osuus väestöstä ennuste Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0-15-vuotiaat vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde (alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään) heikkenee vuoteen 2020 ja 2030 mennessä kaikissa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen kunnissa. Huoltosuhteen heikkeneminen johtuu pääosin väestön ikääntymisestä. 15

16 Huoltosuhde vuonna 2012 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on 61,7 (koko maa 54,3). Lapsiperheiden osuus kaikista perhetyypeistä on 40 % ja se on kymmenen viime vuoden aikana vähentynyt, mutta on koko maan lukua hieman korkeampi. Syntyvyys on noussut 2000-luvulla, vuonna 2011 syntyi 100 lasta enemmän kuin vuonna Yksinhuoltajaperheiden osuus perheistä on myös lisääntynyt, mutta niiden osuus on huomattavasti pienempi kuin koko valtakunnassa Hyvinvoinnin ja terveyden yleisiä tekijöitä Sosioekonomisella asemalla (koulutus, ammatti, työllisyys, tulot) on merkitystä väestöryhmien terveyteen. Suomalaisten terveydentila on kehittynyt myönteisesti jo vuosikymmeniä, mutta terveys ei ole jakautunut tasaisesti eri väestöryhmien kesken. Vähiten koulutusta saaneet sairastavat enemmän kuin paljon koulutusta saaneet. Terveyspalveluiden käyttöön ja saatavuuteen liittyvää tasa-arvoa voidaan parantaa kohdentamalla erityisiä palveluita heikoimmassa asemassa oleville. Koulutustasomittain ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Koulutustaso on parantunut 10 viime vuoden aikana koko sairaanhoitopiirin alueella, mutta on koko maan tasoa matalampi. Koulutustasomittain sairaanhoitopiirin alueella on 297. Koulutustasomittain kunnittain (liite 3) Työttömien osuus työvoimasta oli 7,5 % vuonna 2011 sairaanhoitopiirin alueella (koko maa 9,4 %). Nuorisotyöttömiä oli 10,9 % vuotiaasta 1,5 työvoimasta ja pitkäaikaistyöttömiä 1,3 %. Nuorisotyöttömyys oli Kokkolassa maan keskiarvoa korkeampi, alueen muissa kunnissa alhaisempi. (liite 4) 16

17 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä sairaanhoitopiirissä on 58,3. Pisimpään työelämässä ollaan Kruunupyyssä (61,3 -vuotiaana) ja varhimmin eläkkeelle jäädän Lestijärvellä (53,9-vuotiaana), jossa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien prosentuaalinen määrä työikäisestä väestöstä on sairaanhoitopiirin kunnista suurin. Taulukossa on esitelty eläkkeelle siirtymisiät kunnittain vuodelta Eri vuosia keskenään verrattaessa keskimääräisessä eläkkeelle siirtymisiässä ei ole merkittäviä muutoksia. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä , ,6 58,2 61,3 57, ,6 58,3 58, ,9 54, Maahanmuuttajien osuus väestöstä on kasvanut 10 vuodessa yli puolella. Koko sairaanhoitopiirin alueella vuonna 2011 muuta oli kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia 1388, joista Kokkolassa asui Kokkola on vastaanottanut pakolaisia 250 vuosien välillä. Peruspalvelut ovat tärkeitä maahanmuuttajien kotouttamisessa: ne voivat joko edistää tai estää yksilöllistä kotoutumisprosessia. 17

18 2.1.3 Terveys ja hyvinvointi Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kansantauti-indeksi muodostuu sen mukaan kuinka paljon erityiskorvattavia lääkkeitä käytetään seitsemän suurimman erityiskorvattavan sairauden hoitoon. Indeksissä on laskettu kunkin seitsemän sairauden esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Vakioitu indeksi kertoo, mikä on kunnan sairastavuus, jos ikärakenne on samanlainen kuin koko maassa. Ikävakioidussa sairastavuusindeksissä on otettu huomioon väestön ikärakenne Sairastavuusindeksi oli vuonna 2011 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella 102,2. Sairastavuusindeksi vakioitu Halsua 107,5 102,6 103,2 109,1 108,3 Kannus 112,0 116,3 111,7 109,4 112,2 Kaustinen 99,1 94,9 99,2 95,1 94,5 Kokkola 98,0 99,8 100,1 101,4 100,6 Kruunupyy 84,2 86,7 85,5 83,2 82,2 Lestijärvi 115,9 127,9 126,2 119,5 124,0 Perho 111,1 109,7 109,7 110,2 113,5 Reisjärvi 126,3 133,2 127,8 129,2 129,7 Toholampi 103,2 103,8 101,1 100,2 99,6 Veteli 105,2 105,0 104,2 102,2 100,8 Keski-Pohjanmaa 100,9 102,4 102,4 102,7 102,2 18

19 Kansantauti-indeksi sairaanhoitopiirin alueella on 117,5, joka on selvästi yli koko maan keskiarvon Kansantautiindeksi vakioitu Diabetes Psykoosit Nivelreuma Astma Sydämen vajaatoiminta Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Halsua 125,0 113,8 109,6 142,4 97,4 125,5 140,4 145,8 Kannus 121,2 131,1 114,7 146,9 95,9 101,8 129,9 128,2 Kaustinen 134,2 97,2 102,2 254,1 89,7 130,9 106,3 158,7 Kokkola 112,9 100,2 97,4 148,2 84,8 120,4 102,8 136,2 Kruunupyy 88,6 87,3 56,6 100,9 76,1 91,4 84,9 123,2 Lestijärvi 157,2 161,1 175,6 267,2 111,5 78,2 129,0 177,9 Perho 144,9 108,2 121,3 265,5 93,9 104,8 147,9 173,0 Reisjärvi 161,6 114,6 129,8 308,8 118,2 135,8 136,4 187,7 Toholampi 122,1 124,4 90,8 160,0 91,5 120,6 133,6 133,8 Veteli 127,4 94,6 121,2 190,1 83,8 123,0 117,4 162,0 KPSHP 117,5 103,9 99,5 165,0 87,1 116,7 109,5 141,0 Sairastavuus-indeksillä mitattuna sairaanhoitopiirin kuntien tervein väestö asuu Kruunupyyssä. Koko maan keskiarvoa pienempi sairastavuusindeksi on Kaustisella ja Toholammilla. Muiden kuntien sairastavuusindeksit ovat koko maan keskiarvoa korkeammat. Korkeimmat sairastavuusindeksit sairaanhoitopiirin alueella ovat Reisjärvellä ja Lestijärvellä. Kansantauti-indeksi on koko maan keskiarvoa pienempi vain Kruunupyyssä. Korkein kansantautien sairastavuus on Reisjärvellä, Lestijärvellä, Perhossa ja Kaustisella. Indeksiä merkittävimmin nostaa sydämen vajaatoiminnan ja sepelvaltimotaudin sairastavuus. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osalta indeksiä merkittävimmin nostaa sydämen vajaatoiminnan ja sepelvaltimotaudin sairastavuus. Kansantauti-indeksin perusteella arvioituna pääosin perusterveydenhuollon vastuulla oleva ennalta ehkäisevä työ kansantautien osalta on epäonnistunut. Jatkossa riittävien resurssien turvaaminen tähän työhön on välttämätöntä. Terveyttä ja sairastavuutta kuvaavat mittarit osoittavat, että Keski-Pohjanmaalla kuntien välillä väestön terveydessä on suuria eroja. Väestön palvelujen tarpeet eri kunnissa poikkeavat toisistaan. Myös työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus vaihtelee eri kunnissa. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet kunnittain on esitelty liitteessä 6. 19

20 Työkyvyttömyyseläkkeet sairausryhmittäin vuonna 2011 (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet) Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista ,4 5,1 2,9 4,1 2,9 6,2 4,2 5,9 3,8 3,9 4 3,8 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista 0 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on pysynyt jokseenkin samana 10 vuoden aikana mutta on koko maan keskiarvoa jonkin verran suurempi (KPSHP 9,4 koko maa 8,6 % vuonna 2011). Suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä on mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Kansansairauksia voidaan vähentää panostamalla erityisesti lihavuuden, liikkumattomuuden, tupakoinnin, alkoholin liikakäytön ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi Kattavaa tietoa lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista ei ole on saatavilla kovin paljon. Valtakunnallista ja kuntatasoista välillisiä tietoja saadaan palveluiden käytön perusteella, lastensuojelun tukitoimien perusteella sekä taloudellisten indikaattoreiden valossa. Joka toinen vuosi tehtävä kouluterveyskysely antaa tietoa yläkoululaisten, lukiolaisten ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien terveydestä ja hyvinvoinnista. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta on alueellisesti koko Suomen keskiarvoa pienempää. Sijoitettuja 0-17-vuotiaita lapsia ja nuoria vuonna 2011 oli 141 (0,8 % vastaavanikäisistä) ja lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä 868 lasta ja nuorta (5,1 %). Liite 7. Lastensuojelun toimenpiteiden kuntakohtainen vaihtelu on melko suurta. Lisääntynyt lastensuojellullisten toimenpiteiden määrä ei välttämättä kerro kuntien lastensuojelullisen tilanteen vaikeutumisesta, vaan myös siitä, että toimenpiteisiin tartutaan varhemmin. 20

21 ,8 1,4 0 1,1 0,8 0,4 1, ,5 2,6 4,5 6,9 5 2,4 4 10,6 4,7 3,9 5,9 5,1 6,7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan valtaosa nuorista kokee terveydentilansa hyväksi. Yläluokkalaisten ja lukiolaisten arviot omasta terveydentilasta ovat parantuneet hieman luvun aikana, vaikka pitkäaikaissairauksien tai erilaisten oireiden yleisyydessä ei ole tapahtunut vähenemistä samalla ajanjaksolla. Yleisimpiä oireita ovat niska-hartiaseudun kivut sekä päänsärky. Keskimäärin joka seitsemännellä nuorella on väsymystä lähes päivittäin. Nuorten masentuneisuus on pysynyt yhtä yleisenä läpi 2000-luvun. Masentuneisuutta on 13 prosentilla peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista, 10 prosentilla lukiolaisista ja 12 prosentilla ammattiin opiskelevista. Erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatristen avohoitokäyntien määrä on Kokkolassa maan keskiarvoa suurempaa, vuonna 1018 käyntiä / vuotias, Keski-Pohjanmaa 721 käyntiä ja koko maa 753 käyntiä. Liite 8. Kolmasosa yläluokkalaisista ja lukiolaisista harrastaa hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa. Ammattiin opiskelevilla liikunnan harrastaminen on vieläkin harvinaisempaa. Nuorten tupakointi ja alkoholin käyttö ovat vähentyneet 2000-luvun alusta lähtien. Ammattiin opiskelevat tupakoivat ja käyttävät muita päihteitä enemmän kuin lukiolaiset. Päivittäinen tupakoi peruskoululaista 15 prosenttia, lukiolaista 10 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 40 prosenttia. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa on 14 prosenttia peruskoululaisista, 20 prosenttia lukiolaisista ja 32 prosenttia ammattiin opiskelevista. Koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten osuus Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on ollut nousussa (7,7 % vuonna 2011), mutta on selvästi koko maan arvoa pienempi (11,2 %). Liite 9. Perusasteen koulutuksen jälkeen pääsy jatkokoulutukseen on tärkeä tavoite syrjäytymisen ehkäisyssä. Vuonna 2011 oli Keski-Pohjanmaalla nuoria, joilla ei ole peruskoulututkinnon jälkeistä tutkintoa 580, joista miehiä oli

22 Ikääntyvien terveys ja hyvinvointi Ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä kuvaa välillisesti se, miten pitkään pystyy asumaan kotona. Vuoden 2011 tilastojen mukaan sairaanhoitopiirin alueella 89 % 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona. 75 vuotta täyttäneistä asuu yksin 42 %. Alla olevat taulukot on otettu Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetista. Taulukoista puuttuvat Kruunupyyn tiedot, jotka SOTKAnetissä olivat virheelliset. Virhe johtuu ilmeisesti Teerijärven ja Sandbackan hoitokeskusten pitkäaikaispotilaiden kirjautumisesta lyhytaikaisasiakkaiksi. Kruunupyyssä kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus oli vuonna 2011 n. 86 % ,3 86,4 87,3 89,6 83,5 88,4 93,3 86,9 84,2 89,6 Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Lestijärvi Perho Reisjärvi Toholampi Veteli Koko maa Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllistä kotihoidon piirissä on 10,6 %, tehostetussa palveluasumisessa 9,4 % ja laitoshoidossa 1,6 %. Kaikissa alueen kunnissa on tehty tai on tekeillä palvelurakenteen muutoksia, jotka ovat siirtäneet ikääntyneiden hoidon painopistettä laitoshoidosta kotihoitoon. Kotona asumisen lisääminen vaatii kotihoidon hoitotyön resurssien lisäämistä ja optimaalista kohdentamista. Lisäksi tulee kehittää asiakaslähtöisiä tukipalveluja. 22

23 ,2 0,5 1,7 12,2 11,7 12,2 8,6 7,6 7,7 9,2 10,4 Halsua Kannus Kaustinen Kokkola 0 16,5 0,4 0,6 0,5 10,8 0,7 12,5 4, ,9 17,4 16,7 14, ,2 Lestijärvi Perho Reisjärvi Toholampi Veteli Koko maa Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Väestön palveluiden käyttö Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit: Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Reisjärvi Toholampi Veteli KPSHP Koko maa Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1000 asukasta 23

24 Vuonna 2011 Kokkolan terveyskeskuksessa lääkäriresurssit ovat olleet todellista virkamäärää suuremmat ja avohoidon käyntimäärä ei kuvasta todellista tämänhetkistä resurssitilannetta. Tämä vääristymä heijastuu myös KPSHP:n yhteenlaskettuun avohoidon käyntimäärään. Työterveyshuollon käynnit sisältyvät em. lukuihin Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta vuonna 2011 Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1000 asukasta vuonna 2011 Hoitopäivät sairaaloissa vuonna Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät / 1000 asukasta 24

25 Kustannukset Kokkolan sosiaali- ja terveystoimessa perusterveydenhuollon osalta resurssit vuosina ovat olleet todellista virka- ja toimipohjaa paremmat, joka näkyy oheisissa kustannustaulukoissa. Vuonna 2012 Kokkolan perusterveydenhuollossa käytössä olleet resurssit ovat olleet lähempänä virka- ja toimipohjaa ja kustannuskehitystä on saatu taitettua aikaisemmasta. Oheiset kustannustaulukot on saatu SOTKANet:istä, jossa ei ole vielä käytettävissä vuoden 2012 lukuja Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Reisjärvi Toholampi Veteli KPSHP Koko maa Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Reisjärvi Toholampi Veteli KPSHP Koko maa Perusterveydenhuollon (mukaanlukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas 25

26 Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Reisjärvi Toholampi Veteli KPSHP Koko maa Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas 2.2 Terveydenhuollon palveluiden tarpeen arviointi ja seuranta alueella Valtioneuvoston asetuksen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta ( /337) 2 mukaan järjestämissuunnitelmassa on sovittava, miten väestön perusterveydenhuollon palvelujen tarvetta, työterveyshuollon palvelujen tarvetta sekä erikoisaloittaista palvelujen tarvetta ja näihin vaikuttavia tekijöitä arvioidaan ja seurataan alueella. Suunnitelmassa on sovittava, miten sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella vastataan väestön perusterveydenhuollon palvelujen tarpeeseen. Laaja hyvinvointikertomus (kerran valtuustokaudessa) Laaja hyvinvointikertomus on toimikautensa päättävän ja aloittavan kunnan tai kaupungin valtuuston työväline ja se valmistellaan valtuustokauden viimeisenä eli neljäntenä vuotena. Laaja hyvinvointikertomus auttaa hyvinvointitiedon siirtymisessä valtuustolta toiselle (arvoja, asenteita, käytäntöjä, osaamista, tavoitteita ja kehittämistoimia) ja se on tarkoitettu koko valtuustokauden aikaiseen toiminnan tarkasteluun, arviointiin ja suunnitteluun. Laaja hyvinvointikertomus sisältää myös tulevan valtuustokauden ensimmäisen vuoden suunnittelun, jotta valtuustokauden viimeisenä vuotena ei tarvitse valmistella sekä laajaa että vuosittaista hyvinvointikertomusta. Vuosittainen raportointi eli vuosittainen hyvinvointikertomus (kerran vuodessa) Vuosittainen hyvinvointikertomus on toimikaudellaan olevan kunnan tai kaupungin valtuuston työväline, joka valmistellaan valtuustokauden ensimmäisenä, toisena ja kolmantena vuotena ja se on tarkoitettu vuosittaiseen tarkasteluun ja arviointiin hyvinvoinnin edistämisen tilasta, tavoitteista, toimenpiteistä ja resursoinnista sekä tavoitteiden saavuttamisesta. Järjestelmässä on huomioitu poikkihallinnollisuus ja toiminnallisuus. Hyvinvointikertomuksessa olevat ikäryhmittäiset indi- 26

27 kaattoripaketit sisältävät yhdeksään hyvinvointiteemaan liittyviä indikaattoreita. Kaikista teemoista ei vielä ole saatavilla kuntakohtaisia, valtakunnallisesti käytössä olevia indikaattoreita. Vuoden 2013 aikana indikaattoripaketteja täydennetään yhteistyössä valtakunnallisten tietolähteiden ja kuntien käyttäjien kanssa. Poikkitoiminnallisuuden kehittäminen on tärkeä tavoite. Tavoitteena on kytkeä sähköinen hyvinvointikertomus osaksi kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa. Hyvinvointikertomusta tukevat asiakirjat (kuten päihde- ja mielenterveysstrategiat) kytketään osaksi kunnan ja palvelualueen hyvinvointijohtamista, suunnittelua ja päätöksentekoa. Hyvinvointikertomuksen lisäksi palvelutarpeen arviointiin ja seurantaan tarvitaan asiakkailta saatua systemaattista palautetta palvelutarpeesta ja vaikuttavuudesta. Tavoitetila Keski-Pohjanmaalla: 1. Laaja hyvinvointikertomus tehdään valtuustokausittain ja sitä käytetään systemaattisesti palvelutarpeen arvioinnissa ja seurannassa. Hyvinvointikertomus on osa kuntastrategiaa. 2. Luodaan alueellinen yhtenäinen toimintamalli, jolla kerätään palveluista saatua palautetta. 2.3 Palvelutarpeeseen pohjautuva henkilöstön tarvearvio Väestön ikääntyminen lisää tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Sosiaali- ja terveysalan palvelutarpeen kasvuun ja henkilöstön eläköitymiseen perustuva tuleva työvoimatarve on ennakoitu sosiaali- ja terveysalalla suureksi. Riittäviin ammattihenkilöstön koulutusmääriin ja koulutuksen sisältöön vaikutetaan mahdollisuuksien mukaan Keski-Pohjanmaalla. Lääkärit Lääkärivaje on haitannut terveyskeskuksia ja sairaaloita jo pitkään. Erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja erikoislääkärikoulutuksen tarve vuoteen 2025 Oulun Yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella raportin mukaan vuoteen 2025 mennessä lääkärityövoimasta eläköitynee noin 30 %, joista suurin osa on erikoislääkäreitä. Kun otetaan huomioon eläköitymisen lisäksi väestön palvelutarpeen kasvu, tämänhetkisen lääkärivajeen korjaaminen ja päivystysasetuksen aiheuttama erikoislääkäritarpeen lisäys, uusien erikoislääkäreiden valmistumismäärä ei riitä vastaamaan terveyspalvelujärjestelmän arvioimaan erikoislääkäritarpeeseen. Koulutusmäärät Valtioneuvosto on hyväksynyt kehittämissuunnitelman, jolla lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja kasvatetaan. Tavoite vuodelle 2016 on 770 aloituspaikkaa, kun aloittajia vuonna 2009 oli 619. Esimerkiksi Oulun yliopistossa uusia aloituspaikkoja tulee olemaan 22. Myös erikoistumiskoulutuksen kokonaiskapasiteettia on lisättävä ja erityisen tärkeää on erikoislääkärikoulutuksen lisääminen aloilla, joilla nyt on vajetta koko erityisvastuualueella, kuten psykiatriassa ja yleislääketieteessä. 27