RINTAKIPU ON VÄISTYNYT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RINTAKIPU ON VÄISTYNYT"

Transkriptio

1 RINTAKIPU ON VÄISTYNYT Potilaiden kokemuksia sydäninfarktikivusta ja kivunhoidosta sydänvalvonnassa Rea Antikainen Jenni Nöjd Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Rea Antikainen & Jenni Nöjd. Rintakipu on väistynyt Potilaiden kokemuksia sydäninfarktikivusta ja kivunhoidosta sydänvalvonnassa. Lahti, syksy 2005, 50s., 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Sydäninfarktipotilaan kipu- ja kivunhoitokokemuksen aihepiiri nousi sydänvalvonnan hoitohenkilökunnan tarpeesta sekä omasta kiinnostuksesta kehittää kivunhoitotaitojamme. Aihe on aina ajankohtainen ja potilaan kivuttomuus on toipumisen kannalta tärkeää. Tutkimustuloksista toivotaan olevan hyötyä sydänvalvonnan henkilökunnalle, jotta he voivat kehittää sydäninfarktipotilaan hoitotyötä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia sydäninfarktipotilailla on sydäninfarktikivusta ja kivunhoidosta Päijät-Hämeen keskussairaalan sydänvalvonnassa. Tavoitteena oli saada tietoa potilaiden kokemuksista, joita sydänvalvonnan henkilökunta voi hyödyntää hoitotyössä kohdatessaan sydäninfarktipotilaita. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Tutkimusaineisto koostuu kuuden vuotiaan sydäninfarktipotilaan haastattelusta. Tutkimuksen perustana on humanistinen ihmiskäsitys, jossa ihminen nähdään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena olentona. Haastattelut toteutettiin kesän 2005 aikana. Haastatteluissa potilaiden puheet nauhoitettiin. Nauhoista puretut tekstit analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä, jonka mukaan aineistosta muodostettiin kategorioita. Tutkimustulokset esitetään kategorioiden pohjalta. Tutkimuksessa haastateltavat kuvasivat sydäninfarktikipua erilaisin kipusanoin. Sen lisäksi he toivat esille muita oireita, kuten hengenahdistusta, huonoa oloa ja pulssin muutoksia. Sydänvalvontaan tulleessaan potilaat olivat pääasiassa kivuttomia ja he olivat tyytyväisiä saamaansa kivunhoitoon. Hoitohenkilökunnan antamaa emotionaalista tukea ja tietoa pidettiin tärkeänä, mutta osa haastateltavista koki, etteivät he olleet saaneet tietoa tai eivät muistaneet sitä. Hoitajien läsnäolo tuli esiin monissa haastatteluissa ja haastateltavat kokivat tämän turvallisuutta lisäävänä tekijänä. Tutkimuksen tulosten perusteella sydäninfarktipotilaat olivat melko tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Jatkotutkimusaiheita voisivat olla potilaiden saama tieto sairaudestaan ja kivunhoidosta. Miten laitteisiin sidoksissa oleminen vaikuttaa potilaan psyykkiseen vointiin. Miten sydäninfarktipotilaat kokevat sen, kun he sairaalaan tullessaan joutuvat useaan otteeseen siirtymään yksiköstä toiseen. Asiasanat: sydäninfarktipotilas, kipu, kivunhoito, sydänvalvonta, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Rea Antikainen & Jenni Nöjd. Chest pain is gone The cardiac infarct pain and the pain management experienced by the patients in the CCU. Lahti, autumn 2005, 50 pages, 8 appendices. Diaconia Polytechnic, Lahti Unit Degree Programme in Diaconial Social Welfare, Health care and Education, Nurse. The Pain experienced by the cardiac infarct patients and its management were selected to be the objective of this study owing to the staff s need and our interest in developing our own pain manegement skills. This subject is always current. For a good recovery it is very important that a patient is painless. The purpose of this study was to explain what kind of experiences the cardiac infarct patients have of the cardiac infarct pain and the pain management in Päijät-Häme Central Hospital. The aim was to find out information about patients` experiences which can benefit the staff of the coronary care unit in nursing cardiac infarct patients. A qualitative research method was chosen. The data were gathered from theme interviews which consisted of the interviews of six cardiac infarct patients aged The basis of this study was a humanistic concept of man in which the person is seen as a physical, mental and social creature. The interviews were conducted during summer The interviews were taped. The contents of the tapes were analyzed by using a contents analyzingmethod. The categories were formed on the basis of the data and the results were produced by using the categories. In interviews the patients described their cardiac infarct pain with different kinds of pain words. In addition, they brought up other symptoms as shortness of breath, nausea and the changes of the pulse. When patients came in to the coronary care unit they were mainly painless and satisfied with the pain management they had got. They considered the emotional support and information given by the health care staff important. But some of the patients interviewed felt they hadn t got the information or they didn t remember it. The importance of the presence of nurses came up in many interviews and the patients interviewed experienced it as an assusing of their safety. The results show that the cardiac infarct patients were quite satisfied with the nursing they had got. The Follow-up research subject matters could be e.g. the information, patients get about their sickness and pain management. How being tied up with equipment affects their mental health and how they experience the moves from one unit to another after being admitted. Keywords: cardiac infarct patient, pain, pain management, coronary care, qualitative research

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO SYDÄNVALVONTA HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Päijät-Hämeen keskussairaalan sydänvalvonta Hoitosuhde potilaan ja hoitajan välillä SYDÄNINFARKTIPOTILAAN HOITO Sepelvaltimotauti sydäninfarktin syntyyn vaikuttavana tekijänä Sydäninfarktiin vaikuttavat fyysiset ja psyykkiset tekijät Sydäninfarktiin vaikuttavat sosiaaliset tekijät SYDÄNINFARKTIPOTILAAN KIVUNHOITO Kipu ja kivun mekanismit Kivun voimakkuuden mittaaminen TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen kohderyhmä Aineistonkeruumenetelmä Aineiston analysointi TUTKIMUKSEN TULOKSET Sydäninfarktipotilaan kuvaus rintakivusta Sydäninfarktipotilaan kuvaus fyysisistä tuntemuksista Sydäninfarktipotilaan kuvaus kivunhoidosta Sydäninfarktipotilaan kuvaus psyykkisistä tuntemuksista POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulosten tarkastelua Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Jatkotutkimushaasteet LÄHTEET LIITE 1: Teemahaastattelurunko LIITE 2: Kirje jatkohoito-osastolle... 41

5 LIITE 3: Suostumus haastatteluun LIITE 4: KIPUUN LIITTYVIEN KOKEMUSTEN AUTENTTISET LAINAUKSET LIITE 5: KIVUNHOITOON LIITTYVIEN KOKEMUSTEN AUTENTTISET LAINAUKSET LIITE 6: Millaista sydäninfarktikipu on potilaiden kokemana? LIITE 7: Millaisia kokemuksia sydäninfarktipotilailla on kivunhoidosta sydänvalvonnassa? LIITE 8: Millaisia kokemuksia sydäninfarktipotilailla oli kivunhoidosta sydänvalvonnassa?... 50

6 1 JOHDANTO Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten merkittävin tautiryhmä, ja noin 10 %:a kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään sydän- ja verisuonisairauksien takia. Kuolemansyynä yli 50 %:ssa tapauksista on verenkiertoelinten sairaus, ja 60 %:lla eläkeikäisestä väestöstä on yksi tai sitä useampia verenkiertoelinsairauksista. (Jaatinen & Raudasoja 2001, 62.) Kyseessä on siis todellinen kansantautien ryhmä. Vuonna 2004 Päijät-Hämeen keskussairaalan sydänvalvonnassa hoidettiin 956 sydänpotilasta, joista sydäninfarktipotilaita oli 381 (Jussila 2005). Potilasryhmän laajuuden vuoksi hoidon kehittäminen on tärkeää. Yhteiskunnallisesti sydänpotilaan hoitaminen on kallista, taloudelliset kustannukset nousevat hoitopäivien lisääntyessä, ja siksi on tärkeää hoitaa potilas laadukkaasti, mutta nopeasti. Laadukkaaseen hoitoon kuuluu yhtenä tärkeänä osaalueena kivunhoito. Kivunhoito on aiheena aina ajankohtainen, ja potilaan kivuttomuus on toipumisen kannalta tärkeää. Keskusteluista sydänvalvonnan hoitohenkilökunnan kanssa ilmeni, että potilaat ovat sydänvalvontaan tullessaan shokkitilassa eivätkä välttämättä pysty kuvailemaan kipuaan juuri sillä hetkellä, kun se olisi tärkeintä. Lisäksi sydänvalvonnan lyhyet hoitoajat voivat saada aikaan sen, että potilaiden kokemukset kivunhoidosta eivät tule hoitohenkilökunnan tietoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia potilailla on kivusta ja sen hoidosta. Kipu ja sen kokeminen ovat subjektiivista, mikä tekee sen tutkimisesta haasteellisen, sillä se, mikä jollekulle on kipua, ei ole sitä toiselle (Vartti 2000, 39-40). Tutkimus toteutetaan teemahaastattelulla, eli tutkimus on laadullinen. Haastattelu on osoittautunut hyväksi tavaksi saada potilaan kokemukseen perustuvaa tietoa. Teemahaastattelua tekevän tutkijan tehtävänä on välittää kuvaa haastateltavan ajatuksista, käsityksistä, kokemuksista ja tunteista (Hirsjärvi & Hurme 2000, 41). Haastateltavat valitaan sydäninfarktipotilaista, jotka ovat iältään vuotiaita, koska tässä ikäryhmässä infarktipotilaita on runsaasti. Lisäksi yli 75-vuotiaat infarktipotilaat voivat olla liian rasittuneita kokemastaan

7 7 infarktista, eikä heidän haastattelemisensa olisi tuolloin eettistä. Tutkimustulosten myötä sydänvalvonnan henkilökunta saa konkreettista tietoa kivusta ja kivunhoitokokemuksista potilaiden itsensä kuvaamana. Tämä auttaa jatkossa työyhteisöä kehittämään kivunhoitotaitojaan. Sydäninfarktipotilaan kivunhoitokokemuksen aihepiiri nousee sydänvalvonnan henkilökunnan tarpeesta sekä omasta kiinnostuksestamme kehittää kivunhoitotuntemuksen tulkintaa. Toivomme lisää ammattitaitoa reagoida kivunhoitoon. Sydänvalvonta haluaa kehittää asiakaslähtöistä toimintaa ja vastata sen tuomiin haasteisiin. 2 SYDÄNVALVONTA HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Sydänvalvonta on osasto, johon sydäninfarktipotilas siirtyy ensihoidon jälkeen. Sydänvalvontahoidon tavoitteena on turvata potilaalle mahdollisimman suotuisat olosuhteet sydäninfarktista toipumiselle. Tavoitteena on ennaltaehkäistä, tunnistaa ja tarvittaessa hoitaa sydäninfarktipotilaalle ensimmäisten hoitopäivien aikana mahdollisesti kehittyvät vakavat rytmihäiriöt, sydämen vajaatoiminta ja uudelleentukkeutuminen. (Säämänen 1998, 21.) Sydänvalvonnassa hoidetaan sepelvaltimotautia, akuuttia sydäninfarktia, vaikeaa sydämen vajaatoimintaa ja vakavaa rytmihäiriötä sairastavia potilaita. Hoitoaika on tavallisimmin 1-2 vuorokautta.(tilastot 2004.)Hoito keskittyy vitaalielintoimintojen tukemiseen ja akuutin tilanteen rauhoittamiseen, jotta potilas voidaan turvallisesti siirtää jatkohoitoon. 2.1 Päijät-Hämeen keskussairaalan sydänvalvonta Päijät-Hämeen keskussairaalan sydänvalvonnassa toteutetaan yksikön toimintaan sovellettua yksilövastuista hoitotyötä yhdessä sovittujen hoitotyönperiaatteiden mukaisesti. Jokaisella potilaalla on oma vastuuhoitaja, joka vastaa kokonaisvaltaisesti potilaidensa hoidosta

8 8 työvuoronsa ajan. (Jussila 2002.) Yksilövastuinen hoitotyö on yksilön vastuuta toisesta yksilöstä. Ihmis- ja potilaslähtöinen hoitotyö edellyttää yksilöllisyyden tunnistamista ihmisessä sekä sen ymmärtämistä käsitteenä. Kun yksilöllisyys toteutuu hoitotyössä, on potilaalla tunne, kokemus ja tietoisuus siitä, että hänet otetaan todesta, omana itsenään ja ainutlaatuisena ihmisenä. (Laitinen & Karhe 2000, 32.) Sydänvalvonnassa potilaat saavat perushoidon, tarkkailun, ohjauksen ja neuvonnan lisäksi erikoisosaamista vaativia lääke- ja nestehoitoja. Hoitotyön päämäärä sydänvalvonnassa on hoitaa potilaiden kriittisimmät hetket siten, että he voivat akuuttivaiheen jälkeen siirtyä turvallisin mielin jatkohoitopaikkaan tai saada hyvää huolenpitoa kuoleman lähestyessä. Hoitotyön päämäärän toteutuminen edellyttää osastolla työskenteleviltä sairaanhoitajilta hyvää ammattitaitoa, sitoutumista työhönsä, jatkuvaa itsensä kehittämistä sekä toimimista joustavasti ja kollegiaalisesti moniammatillisessa yhteistyössä kaikkien sydänpotilaiden hoitoon osallistuvien kanssa. (Jussila 2002.) Sydäninfarktipotilaan hoidossa korostuu yhteistyö lääkärin, muun hoitohenkilökunnan ja potilaan välillä. Lääkäri vastaa tilanteen kokonaisarvioinnista ja -hoidosta. Hoidon ohjaukseen tulee käyttää riittävästi aikaa, jotta potilaalta voidaan odottaa hoitomyönteisyyttä. (Anttila, Hirvelä, Jaatinen, Polviander & Puska 2001, 116.) Lammen (2003, 205) mukaan sydänvalvonnassa laitteisiin sidoksissa oleminen oli hämmentävä ja ristiriitainen kokemus. Kokemuksen kiusallisuutta lievitti tietoisuus niiden merkityksestä muutosten tunnistamisessa ja turvallisen hoidon varmistamisessa. Sydänvalvonnassa jokaista potilasta valvotaan ekg-monitorin avulla, jossa on rytmihäiriön tunnistus, ST-tason seuranta, säädettävät hälytysraja-arvot, piirturi, muisti, verenpainemittari ja happisaturaatiomittari. Sydänvalvonnassa on mahdollisuus myös verisuonen sisäiseen verenpaineen mittaukseen, lisäksi tarkkaillaan potilaan pulssia ja hengitysfrekvenssiä eli tiheyttä. (Sikanen, Lauronen & Manninen 1996, 27.) Sydänvalvonnan hoito eroaa teho-hoidosta siten, että teho-hoitoa tarvitsevalle sydäninfarktipotilaalle on yleensä kehittynyt vaikea-asteinen sydämenvajaatoiminta, minkä vuoksi hän

9 9 ei tule toimeen ilman respiraattorihoitoa (Säämänen 1998, 21). Sydänvalvonnasta käytetään myös lyhennettä CCU, joka tulee englanninkielen sanoista coronary care unit. Tässä tutkimuksessa käytetään käsitettä sydänvalvonta, koska tämä suomenkielinen sana on helpommin ymmärrettävissä kuin CCU. Sydänvalvonnassa tapahtuva hoitotyö on myös kliinistä hoitotyötä, joka vaatii erikoisosaamista. Sairaanhoitajalta vaaditaan eri alojen akuuttihoidon tuntemusta ja äkillisesti sairastuneen sydänpotilaan erikoissairaanhoitotasoista hoitotyön tuntemusta. 2.2 Hoitosuhde potilaan ja hoitajan välillä Hoitotieteellisen tiedon perustana olevat käsitteet ihminen, terveys, ympäristö ja hoitotyön toiminnot, jakavat ihmisen terveyden ja sairauden erilaisiin toisiinsa vaikuttaviin osiin. Hoitamisessa ollaan tekemisissä terveiden ja sairaiden ihmisten kanssa heidän erilaisissa elämäntilanteissaan ja elinympäristöissään sekä eri ikä- ja kehitysvaiheissa, jotka kaikki vaikuttavat mm. ihmisen terveyden ja sairauden kokemiseen sekä niistä selviytymiseen (Lauri & Elomaa 2001, 54.) Jokaisen potilaan kohdalla tulisi siis huomioida yksilölliset ominaisuudet ottaen huomioon myös ympäristön vaikutukset. Potilaan kokemus itsestään ja sairaudestaan on ainutlaatuinen ja siihen vaikuttaa ihmisen yksilölliset ominaisuudet ja sosiaalinen tausta. Hoitotyön ihmiskäsitys pohjautuu humanistiseen ihmiskäsitykseen. Hoitotyössä korostetaan ihmisen perusominaisuuksien erottamattomuutta. Ihmisen fyysinen olemus koostuu soluista, solujen muodostamista kudoksista ja elimistä sekä toimivista elinjärjestelmistä. Ihmisen psyykkisen ulottuvuuden tunnusomainen piirre on tietoisuus. Siihen kuuluvat muisti, ajattelu, taito käsitellä tietoa, tahto ja tunne. Jokaisella ihmisellä on juuri hänelle tyypillinen tunne- ja kokemusmaailmansa. Ihminen elää sosiaalisesti yksilönä ja erilaisten ryhmien ja yhteisöjen jäsenenä. Tärkein sosiaalinen ryhmä on useimmille ihmisille oma perhe. (Anttila, Kaila-Mattila, Kan, Puska & Vihunen 2004, ) Yhteistyö hoitajan ja potilaan välillä on lähtökohta hyvälle hoidolle. Huomioon on otettava myös potilaan sosiaalinen tukiverk-

10 10 ko, jotta hoitotyö olisi kokonaisvaltaista. Hoitotyön keskeisenä tavoitteena on se, että potilas saavuttaa oman elämänsä hallinnan ja selviytyy arjesta. Tähän ei päästä, elleivät sekä auttaja että autettava toimi yhteistyössä. Auttajan tavoitteena on saada potilaassa aikaan kasvua, kehitystä ja kypsymistä, jotta toiminta- ja selviytymiskyky paranisivat. Autettavalla on sama päämäärä. (Iivanainen, Jauhiainen & Korkiakoski 1995, 22.) Potilaan ja hoitajan yhteistyösuhde on ainutkertainen. Se ei koskaan toistu samanlaisena. Siinä ovat aina läsnä sekä potilaan että hoitajan kaikki olemisen perusmuodot. Potilaan ja hoitajan välisessä yhteistyösuhteessa tiivistyy hoitotyön ydin: aito, välittävä huolenpito ja läsnäolo. (Holmia, Murtonen, Myllymäki & Valtonen 2003, 14.) Sydänvalvontahoidon aikana potilaat tarvitsevat kriittisellä hetkellä paljon tukea, koska sydäninfarktin läpi käyminen voi olla pelottava kokemus. Potilaat ovat sydänvalvonnassa vielä sokissa ja hoitohenkilökunnalta vaaditaan pitkäjänteisyyttä onnistuakseen yhteistyössä potilaan kanssa. Yhteistyötä saattaa vaikeuttaa potilaan sokkitila, koska heidän on vaikea vastaanottaa tietoa. Hoitohenkilökunta joutuu useasti käymään hoitoon ja sairauteen liittyviä asioita uudelleen läpi potilaan kanssa (Jussila 2005). 3 SYDÄNINFARKTIPOTILAAN HOITO Yli 90 prosenttia sydäninfarkteista johtuu ahtautuneessa sepelvaltimossa muodostuneesta verihyytymästä. Sydäninfarktia epäiltäessä hoitoon pääsyn tulisi tapahtua mahdollisimman nopeasti, jotta sydänlihas ei ehdi mennä kuolioon. Yli puolet sydäninfarktipotilaista kuolee ennen sairaalaan pääsyä, ja yleensä syynä on viivyttely avun hälyttämisessä. Monet kokevat potevansa vatsavaivoja tai odottavat, pahenevatko oireet. Vaikka potilas viivyttelystä huolimatta jäisikin henkiin, hoidon viivästyminen johtaa usein sydämen pysyviin vaurioihin, jotka olisi voitu estää uusilla lääkkeillä ja ensihoitomenetelmillä. Sairaalassa tutkitaan, on-

11 11 ko sydänsähkökäyrässä eli EKG:ssä sydäninfarktille tyypillisiä muutoksia. Verestä tutkitaan entsyymit, joita vapautuu vauriotuneesta sydänlihaksesta. Potilaalle tehdään tarvittaessa myös sydämen kaikukuvaus ja angiografia eli sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. (Lammintausta 2002, ) Sydäninfarktipotilaalle annetaan morfiinia ja rauhoittava lääkitys sekä mahdollisesti glyseryylinitraattia, joka lievittää kipua ja ahdistusta. Sen lisäksi potilasta hapetetaan. Asetyylisalisyylihapolla pyritään estämään uusien hyytymien muodostuminen. Hyytymä syntyy sairaan verisuoniseinämän vaurion, pinnallisen repeämän tai verenpurkauman kohdalle. Hyytymien liuotushoito on alentanut sairaalassa tapahtuvien infarktikuolemien määrää prosenttia. Liuotushoito voi myös ehkäistä kudosten kuolion, jos se aloitetaan 6 7 tunnin kuluessa infarktista. Suurin hyöty saavutetaan liuotushoidolla, joka aloitetaan kolmen tunnin kuluessa. (Lammintausta 2002, 146.) Muita ensimmäisten tuntien aikana käytettäviä lääkkeitä ovat beetasalpaajat, nitroglyseriini-infuusio ja angiotensiiniä konvertoivan entsyymin estäjät (ACE-estäjät), jotka parantavat ennustetta vähentämällä sydämen työmäärää. Kirurgisena hoitona seuraavat menetelmät voivat vähentää sydäninfarktista johtuvia vaurioita ja jopa pelastaa potilaan hengen. Angioplastia eli pallolaajennus on menetelmä, jossa ohut pallokärkinen katetri ohjataan nivustaipeeseen tai käsivarteen tehdyn viillon kautta valtimoita pitkin tukkeutuneeseen sepelvaltimoon. Kun pallo täytetään tukoksen kohdalla, se avaa valtimon ja sen jälkeen verenkierto jatkuu esteettä. Toimenpiteen voi tehdä vain erittäin kokenut lääkäri. (Lammintausta 2002, 146.) Sepelvaltimon ohitusleikkauksen tavoitteena on parantaa vaurioituneen sydänlihaksen verenkiertoa. Siinä sepelvaltimon ahtauma ohitetaan muualta elimistöstä otetulla terveellä suonisiirteellä. Leikkaus tehdään yleensä potilaan toipuessa infarktista. Toimenpiteeseen voidaan päätyä myös, jos potilaalla on infarktin uhkaa lisäävä vaikeutunut angina pectoris eli rasitusrintakipu tai muita oireita, joita ei pystytä hallitsemaan lääkityksellä. Joskus ohitusleikkaus joudutaan tekemään päivystystoimenpiteenä potilaalle, jolla on ollut massiivi-

12 12 nen sydäninfarkti; tällöin potilaan verenpaine on yleensä hyvin matala tai hän on sokissa. (Lammintausta 2002, 146.) 3.1 Sepelvaltimotauti sydäninfarktin syntyyn vaikuttavana tekijänä Sepelvaltimotautia sairastaa noin ihmistä, ja heistä oli vuonna 2000 työkyvyttömyyseläkkeellä Elämäntavoilla ja niihin liittyvillä vaaratekijöillä on keskeinen osuus sepelvaltimotaudin kehittymisessä. Sepelvaltimotaudissa sydänlihakseen verta tuovat sepelvaltimot ovat ahtautuneet. Sen aiheuttaa useimmiten sepelvaltimoita ahtauttava verisuonten kalkkeutuminen eli ateroskleroosi. Taudin tavallisimmat ilmenemismuodot ovat rasitusrintakipu eli angina pectoris, sydäninfarkti, rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta. (Sydän- ja verisuonitaudit 2005.) Sepelvaltimotaudin kokonaisvaaran arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon henkilön ikä, sukupuoli, hänellä aiemmin todettu sepelvaltimotauti tai muu ateroskleroosista johtuva valtimosairaus ja sukuanamneesi valtimosairauksien osalta. Kokonaisvaaran arviointia varten selvitetään lisäksi henkilön tupakointi, ruokavalio, alkoholinkäyttö ja liikunta. Vaaran arvioimiseen sisältyy liikapainon, erityisesti keskivartalolihavuuden arvioiminen, verenpaineen mittaaminen sekä seerumin lipidien ja verensokerin määrittäminen. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, 452.) Sydäninfarktia edeltää usein sepelvaltimotaudin aiheuttama rintakipuoireisto eli angina pectoris. Stabiilissa angina pectoriksessa sydänlihaksen verenkierto on vaikeutunutta, mutta se ei esty kokonaan. Sepelvaltimoverenkierron heikkenemisestä ja sydänlihaksen hapenpuutteesta johtuva sydänlihasiskemia ilmaantuu tällöin vain sydälihaksen työmäärän ja hapenkulutuksen lisääntyessä fyysisen ja psyykkisen rasituksen yhteydessä. Sydänlihasiskemia ilmenee vähitellen alkavana puristavana, vyömäisenä rintakipuna, joka kestää yleensä alle 5 minuuttia. Kipu säteilee yleensä kaulalle, niskaan, vasempaan käteen, lapaan tai ylävatsalle. Rasituksen päätyttyä myös kipu lakkaa, lisäksi sydänlihaksen hapensaantia voi parantaa nitrolääkityksellä. (Säämänen 1998, 12.)

13 13 Epästabiili angina pectoris tarkoittaa vastailmaantunutta tai nopeasti vaikeutunutta angina pectorista. Potilaalle voi tulla sepelvaltimoverenkierron heikkenemisestä johtuvia rintakipuja jo pienestäkin rasituksesta tai jopa levon aikana. (Säämänen 1998, 12.) 3.2 Sydäninfarktiin vaikuttavat fyysiset ja psyykkiset tekijät Sydäninfarkti tarkoittaa sydänlihaskudoksen kuoliota. Sydäninfarktiprosessi aiheutuu siitä, että sepelvaltimot eivät kykene tuottamaan riittävästi verta sydänlihaskudokseen. Prosessi alkaa tavallisesti kun sepelvaltimoon syntyy verihyytymä, joka estää veren virtauksen. Välittömästi tukoksen synnyttyä sydänlihaksen solut alkavat kärsiä hapenpuutteesta ja vaurioitua. Hyytymä saattaa liueta itsekseen tai jäädä paikalleen. Jos tukos jää pysyväksi, sydänlihaskudosta tuhoutuu ja tuhoutuminen alkaa jo ensimmäisen tunnin aikana. (Phalen 2001, 43.) Sepelvaltimon tukkeutuessa sydänlihas alkaa kärsiä hapenpuutteesta, mikä aiheuttaa potilaalle voimakasta kipua ja rytmihäiriöitä (Säämänen 1998, 30). Sydäninfarkti voi vaurioittaa myös sydämen impulssinjohtojärjestelmää ja aiheuttaa sitä kautta vakavia tai kohtalokkaita rytmihäiriöitä (Lammintausta 2002, 145). Vakavammillaan rytmihäiriöt johtavat sydänpysähdykseen, joka hoitamattomana johtaa potilaan kuolemaan (Säämänen 1998, 30). Sydäninfarktin oireita ovat ankara puristava tai viiltävä, laaja-alainen, pitkittynyt (yli 15 minuuttia) kipu rintalastan takana ja kauttaaltaan rintakehällä. Rinnasta alkava kipu, joka säteilee hartioihin, käsivarsiin, selkään ja leukaperiin, ilmenee tavallisesti vasemmalla puolella. Oireina voi ilmetä myös hengenahdistusta, pahoinvointia, oksentelua, hikoilua ja ahdistuneisuutta. (Lammintausta 2002, 144.) Vakavasti sairastuminen aiheuttaa monenlaisia pelkoja. Suurimpina pelkoina sairastuneella on alkuvaiheessa kivun ja kuolemanpelko. Lisäksi potilaat pelkäävät sairaalassaoloaikana kipukohtauksen uusiutumista, rytmihäiriötä ja

14 14 sitä, että lääkkeet ja hoito eivät auta. Turvallisuuden tunteen luominen ja ylläpito ovat tämän vuoksi hoitotyön keskeisimpiä tehtäviä. (Holmia ym. 2003, 231.) Sepelvaltimotauti, etenkin sydäninfarkti, tulee usein yllättäen. Ihmisen arkinen elämänrytmi häiriintyy. Hän huomaa joutuneensa outoon, osin pelottavaankin tilanteeseen, johon hänellä ei ole ollut mahdollisuutta valmistautua. Sairastuminen vaikuttaa jokaisen potilaan tunteisiin ja mielenterveyteen jollakin tavalla, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Sydämen sairastuminen ei ole pelkästään ruumista koskeva kriisi, vaan se vaikuttaa myös muihin elämänalueisiin: ihmisen ajatuksiin, tunteisiin, käyttäytymiseen, ihmissuhteisiin, harrastuksiin ja asemaan työssä ja kotona. (Tuominen 1995, 3 4.) Esimerkiksi pitkäaikainen kipu ja depressio eivät ole saman psyykkisen problematiikan osia, vaan ne ovat erillisiä ilmiöitä, jotka kuitenkin korreloivat keskenään (Kuusinen 2004, 80). Ihminen ei ole pelkkä ruumis, hänellä on myös mieli. Ne ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään, ja niiden yhteistyöstä muodostuu toimiva kokonaisuus. (Tuominen 1995, 3 4.) Kun ihmisen tunteissa tai ajattelussa tapahtuu muutos, se aiheuttaa myös fysiologisia muutoksia. Ihmisen tuntema suuttumus, masennus tai pelko saattaa aiheuttaa esimerkiksi lihasjännitystä, sydämentykytystä tai verenpaineen nousua. Vastaavasti muutokset ihmisen fyysisessä tilassa vaikuttavat hänen psyykkiseen tilaansa. Kipu tai sairastuminen voi johtaa esimerkiksi masennuksen, turhautumisen tai ahdistuksen tunteisiin. Koska ihmisen psyykkinen tila vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa ja päinvastoin, sydämen sairastumista ei voida hoitaa vain fyysisenä terveysongelmana. (Tuominen 1995, 4.) Lammen (2005, 212) mukaan sairaalavaiheelle on ominaista masennuksen ja ilon vaihtelu, sairauden pahenemisesta huolestuminen sekä liikuttuminen ja mielen pahoittaminen. Vakava sairaus on ihmiselle ja hänen läheisilleen kova kokemus, joka aiheuttaa henkistä rasitusta ja herättää näkemään elämänarvon uudella tavalla. Sydämen sairastuminen muistuttaa ihmistä hänen haavoittuvuudestaan ja kuolevaisuudestaan, minkä tiedon useimmat pitäisivät mieluiten pois ajatuksistaan ja tietoisuudestaan. Sepelvaltimotautipotilas, erityisesti ensimmäisen kerran sydäninfarktin kokenut, joutuu tilanteeseen, josta hänellä ei ole aiempaa kokemusta. Hänen on vaikea tietää, miten tilanteesta selviää ja miten sitä voisi

15 15 hallita. Hän on kriisissä, joka voi horjuttaa myös psyykkistä tasapainoa. Potilaan mieltä voivat vaivata syyllisyyden tunteet. Kun potilas pyrkii selittämään tapahtunutta itselleen ja etsimään sairastumisensa syitä, hän alkaa helposti syytellä joko itseään tai muita. (Tuominen 1995, 6-7.) 3.3 Sydäninfarktiin vaikuttavat sosiaaliset tekijät Sosioekonomisesti heikko asema mainitaan usein erääksi tekijäksi, joka liittyy kohonneeseen sepelvaltimotaudin riskiin. Vauraissa hyvinvointivaltioissa iskeeminen sydänsairaus on yleisempi kuin köyhissä maissa. Teollistumiskehityksen eri vaiheissa tämä sairaus painottuu eri yhteiskuntaluokkiin: sen alkuvaiheessa korkeammin koulutetut, korkeammassa ammatillisessa asemassa toimivat ovat suuremmassa sairastumisriskissä, kun taas pitkälle teollistuneessa yhteiskunnassa sepelvaltimotauti kasautuu alempiin sosiaalisiin kerrostumiin. (Revitzer 1988, 8.) Sosiaalisesti huono asema muovaa ihmisen elämän tyyliä ja voi tätä kautta johtaa perinteisten riskitekijöiden kohoamiseen. Usein sydän- ja verisuonitautien riskiksi on katsottu alhaiset tulot, alhainen koulutustaso ja yksineläminen. (Revitzer 1988, 8.) Sosiaalisen tuen merkitys korostuu potilaan sairastaman sydäninfarktin jälkeen. Kuten edellä jo ilmeni, on luonnollista, että potilas masentuu toivuttuaan sydäninfarktista ja tarvitsee tällöin tukea niin hoitajilta kuin omaisiltakin. On tärkeää samalla hoitaa myös potilaan psyykkinen puoli kuntoon, jotta potilaan toipuminen voi alkaa. Hoitajilta saatu tuki ja tieto helpottaa potilaan ahdistuneisuutta ja pelkoa. Dahl-Piiran (1994) tutkimuksen mukaan, sydäninfarktipotilaat pitivät sydäninfarktiin ja sen hoitoon liittyvää neuvontaa yleisesti tärkeänä. Omaisetkin tarvitsevat tukea, jotta he saavat voimavaroja tukea potilasta ja jaksavat seistä hänen rinnallaan akuutin kriisin aikana. Pahanolontunteen lievittäminen ja haastavan elämäntilanteen kohtaamisessa tukeminen kuuluvat kiistatta terveydenhuoltohenkilöstön tehtäviin (Lampi 2005, 46).

16 16 Potilastovereiden ja kuntoutuksessa pidemmälle ehtineiden potilaiden tuki ja malli ovat merkityksellisiä infarktipotilaalle. Sairaalavaiheen aikana potilaaksi joutuminen ja potilaan roolin hallinta voidaan kokea vaikeaksi. Huumori voi edistää selviytymistä sydäninfarktista ja potilaana olemista, sillä se voi toimia vaikean tilanteen hallintakeinona. Sillä voidaan parantaa sairastuneiden keskinäistä vuorovaikutusta helpottamalla tutustumista, luomalla yhteishenkeä ja keventää ilmapiiriä. Huumori parantaa myös kommunikointia hoitohenkilökunnan kanssa vähentäen virallisuutta ja helpottaen erilaisten hoitotoimenpiteiden vastaanottamista. Potilas voi ilmaista huumorin avulla monia vakavia viestejä ja kysymyksiä. (Iivanainen ym. 2001, ) Sosiaalinen tuki on mm. tunnetukea, rakkautta, yhdessäoloa, käytännöllistä apua ja tiedollista tukea. On voitu todeta, ettei sosiaalinen tuki ainoastaan pienennä sairastumisen todennäköisyyttä, vaan vaikuttaa myös toipumista nopeuttavaksi. (Iivanainen ym. 2001, 492.) Tässä kohtaa korostuu omaisien antama tunnetuki ja hoitajien antama tiedollinen tuki. On huomattava, että sairastuminen on kriisi myös sairastuneen sosiaaliselle verkostolle, eikä potilaan ole välttämättä mahdollista saada täyttä tukea läheisiltään. Potilaan omaiset ja läheiset ja erityisesti sairastuneen puoliso tarvitsevat hoitajien ja muun henkilökunnan tukea. (Iivanainen ym. 2001, 492.) Läheisen sairastuttua perheenjäsenet tarvitsevat lohdutusta, tukea ja rohkaisua selviytyäkseen vaikeasta elämäntilanteestaan ja voidakseen puolestaan tukea sairastunutta (Lampi 2005, 33). 4 SYDÄNINFARKTIPOTILAAN KIVUNHOITO Kipua on käytetty toistuvasti yksinkertaisempana mahdollisena esimerkkinä fysikaalisesta ärsykkeestä, joka johtaa väistämättä henkiseen vasteeseen. Jo 1640 Descartes kehitti teorian tuntosignaalijärjestelmän muodollisesta rakenteesta, jonka monet hyväksyvät nykyään. (Wall 2000, )

17 luvun puolivälissä ääreishermot voitiin ryhmitellä niiden koon ja johtumisnopeuksien perusteella. Kylmän, kuuman, kosketuksen ja kivun osoitettiin välittyvän tietyntyyppisiä hermoja pitkin. Kivuntutkimuksen merkittävin edistysaskel 1970-luvulla oliopioidireseptoreiden paikantaminen keskushermostossa sekä endokeenisten opioidien löytyminen. Perintötekijöiden osuutta kipumekanismeissa on alettu tutkia 1990-luvulta lähtien. (Kalso 2002a, 40.) Kivunhoito on kehittynyt viime vuosina paljon lääketieteen kehittyessä, ja siihen on kiinnitetty enemmän huomiota hoitotyössäkin. Lääkkeellisten kivunhoitomenetelmien rinnalle on länsimaissakin hyväksytty lääkkeettömät vaihtoehdot, kuten esimerkiksi akupunktio, vyöhyketerapia ja hypnoosi. Kivun hyvä hoito potilastyössä tyydyttää sekä potilasta, että hoitajaa, kuitenkin kivunhoidon tärkein kulmakivi osastohoidossa on silti lääkehoito. Äkillisessä kivussa syyn selvittäminen ja kivunhoito usein onnistuukin, kun taas kuukausia tai jopa vuosia kestävä krooninen kipu on monesti itsepintaista, eikä hoito vaikuta siihen helposti. Itse kipuun voidaan vaikuttaa erilaisilla kipulääkkeillä eli analgeeteilla, etenkin jos kipu jatkuu pitkään. Lääkehoito on kuitenkin vain osa hoitoa ja kipua voidaan yrittää poistaa tai lievittää lääkehoidolle vaihtoehtoisin hoitomenetelmin. Kaikkiin kipulääkkeisiin saattaa etenkin jatkuvassa käytössä liittyä haittavaikutuksia, jotka pitäisi punnita ja suhteuttaa saavutettavaan hyötyyn, ennen kuin pitkäaikaiseen lääkehoitoon ryhdytään. (Nurminen 2001, 224.) Sydäninfarktipotilaat ovat lähes poikkeuksetta kivuliaita ja pelokkaita. Potilaan toipumisen kannalta kipujen ja pelkojen tehokas hoito on erittäin tärkeää. Ellei kipua hoideta, sympaattisen hermoston aktivoituminen johtaa hapenpuutteen lisääntymiseen infarktia ympäröivässä sydänlihaskudoksessa ja siten uuden kipukierteen muodostumiseen. Kipu lisää sydämen syketaajuutta ja hapenpuutetta ja hapenpuutteen lisääntyminen lisää puolestaan kipua ja infarktin laajenemisriskiä. Kivun lisäksi myös kaikki muut tekijät, jotka aiheuttavat sympaattisen hermon aktivoitumista, kuten pelot, ahdistuneisuus ja levottomuus, lisäävät sydämen hapenkulutusta ja siten myös sydäninfarktipotilaan rintakipuja. (Säämänen 1998, 32.) Lisäksi kipuun liittyy usein väsymystä, uupumusta, voimakas sairauden tunne, pahoinvoin-

18 18 tia ja oksentelua. Voimakkaaseen kipukokemukseen liittyy aina kuolemanpelkoa. (Holmia ym. 2003, 222.) Sydänlihasiskemiasta johtuvaa rintakipua tulee ensisijaisesti hoitaa euforisoivilla analgeeteilla ja bentsodiatsepiineilla, jotka katkaisevat potilaan kipukierteen, sekä nitroglyseriinillä ja beetasalpaajilla, jotka sydämen työmäärää keventämällä ehkäisevät kipukierteen alkamista. Kivun jatkuminen tai sen uusiutuminen tuntien tai päivien kuluttua hoidon aloittamisesta ei välttämättä tarkoita infarktin suurenemista. Kipu voi johtua myös tulehdusprosessin aikaansaamasta sydänlihastulehduksesta. Tällöin lääkityksenä voidaan käyttää antiinflammatorisia lääkevalmisteita. Lääkehoidon lisäksi hoitohenkilökunta voi myös omalla ammattitaitoisella käyttäytymisellään rauhoittaa potilasta. Hoitohenkilökunnan tulee pystyä luomaan osastolle levollinen ja rauhallinen ilmapiiri sekä luottamuksellinen ja turvallinen hoitosuhde. (Säämänen 1998, 32.) Kivunhoito on yksi hoitotyön auttamismenetelmistä, ja sairaanhoitaja on vastuussa potilaalle annettavan kipulääkityksen toteutuksesta. Sairaanhoitaja luo hoidon kannalta tärkeän suhteen potilaaseen ja usein siten muodostaa perustan moniammatillisessa yhteistyössä potilaan kivunhoidossa. (Vartiainen 2000, 22.) Tässä tutkimuksessa kivunhoidolla tarkoitetaan hoitajan toteuttamaa kivunhoitoa ja sen seurantaa osana potilaan hoitotyötä. 4.1 Kipu ja kivun mekanismit Jokainen ihminen on kärsinyt kipua jossain elämänsä vaiheessa, ja kivun voimakkuus sekä luonne riippuvat ihmisen kivunsietokyvystä ja siitä, mikä kivun aiheuttaa. Joskus kivun syytä ei saada selville, mutta kipuoireet voivat olla hyvinkin voimakkaita. Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen kudosvaurioon tai jota kuvataan kudosvaurion käsittein. Kipu on kokemus, jonka laatu ja voimakkuus ovat riippuvaisia yksilön aikaisemmista kokemuksista, siitä merkityksestä, jonka hän antaa kipua tuottavalle tapahtumalle, ja hänen senhetkisestä mie-

19 19 lentilastaan. (Estlander 2003, 13.) Kipu on sekä lääketieteellinen ongelma että yksi arkielämän peruskokemuksista. Kipu voi olla lyhytaikainen eli akuutti tai pitkäaikainen eli krooninen. Akuutin ja kroonisen kivun merkitys, mekanismit ja hoitokeinot ovat erilaisia. Akuutti kipu johtuu jostakin elimellisestä tekijästä, kuten esimerkiksi haavasta, murtumasta, synnytyksestä, leikkauksesta tai tulehduksesta. Näistä syistä alkanut kipu lievenee tavallisesti vaurion paranemisen myötä. Kipua pidetään kroonisena, kun se jatkuu kudosten tavallisen paranemisajan jälkeen. Nykyään tiedetään, että kroonisen kivun mekanismi on erilainen kuin akuutin. Sen taustalla voi olla keskushermoston kivunsäätelymekanismien vika tai viestityshäiriö, jota erilaiset biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät voivat ylläpitää. (Vainio 2004, ) Kudosvaurion aiheuttaman stimuluksen ja kivun subjektiivisen kokemuksen välillä on sarja monimutkaisia sähköisiä ja kemiallisia tapahtumia. Kudosvaurion aistiminen kipuna voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen: transduktioon, transmissioon, modulaatioon ja perseptioon. Transduktio on tapahtuma, jossa kudosvauriota aiheuttavan ärsykkeen energia johtaa hermopäätteiden sähkökemialliseen aktivoitumiseen. Transmissio käsittää transduktiota seuraavat hermon toiminnot. Hermon impulssit koodaavat kudosvauriota aiheuttavan ärsykkeen ja siirtävät sen niihin keskushermoston osiin, joiden aktivaatio johtaa kivun aistimiseen. Modulaatiolla tarkoitetaan kivun muuntelua hermostossa. Viimeinen vaihe kivun välittymisessä on perseptio, jolla tarkoitetaan kipua välittävien neuronien aiheuttamaa subjektiivista vastetta, aivoissa tapahtuvaa kivun kokemiseen liittyviä toimintoja. (Kalso 2002b, 50.) Kipureseptorit ovat vapaita hermopäätteitä. Niiden stimuloitumisen aiheuttavat kenties aineet, joita vapautuu vahingoittuneista soluista. Kudosten hapenpuute johtaa kipuaistimukseen. Kipureseptoreita on ihon lisäksi myös sisäelimissä. Jos itse elimessä ei kipureseptoreita ole, niitä on elimiä ympäröivissä kalvoissa. (Nienstedt; Hänninen, Arstila & Björkqvist 2002, )

20 20 Pintakipu saa alkunsa ihosta tai pinnallisista limakalvoista. Ihon vahingoittuessa tunnetaan ensin usein terävä, pistävä tai leikkaava kipu jonka paikka on hyvin tarkka. Alkukipua seuraa epämääräisempi tylppä, jomottava tai polttava kipu. Kipu tuntuu vahingoittuneen ihoalueen lisäksi myös ympäröivässä kudoksessa koska vahingoittuneesta kudoksesta saattaa vapautua aineita, jotka herkistävät ympäristönkin kipureseptoreita. Syväkipu saa alkunsa lihaksista, luista, luukalvoista, nivelpusseista ja jänteistä. Se on epämiellyttävää, jomottavaa ja kivun tarkkaa paikkaa on vaikea sanoa. Tyypillisiä esimerkkejä ovat päänsärky, hammassärky ja reumaattiset nivelsäryt. Lihaskipu aiheuttaa yleensä lihaksen supistumisen. Sisälmyskipu on voimakkaanakin usein paikannettavissa. Siihen liittyy usein autonomisia refleksejä, kuten hikoilua sekä pulssin ja verenpaineen vaihtelua. (Nienstedt ym. 2002, ) 4.2 Kivun voimakkuuden mittaaminen Koska kipu on jokaiselle yksilöllinen ja henkilökohtainen kokemus, toisen ihmisen kokemaa kipua ei voi mittaamalla täysin kuvailla. Hoitajan ei myöskään tule vertailla potilaiden kipukokemuksia toisiinsa, mutta kivun mittaamisella pyritään määrittelemään kivun voimakkuutta. Kivun voimakkuuden määrittely on tärkeää kivunhoidon suunnittelussa ja seurannassa. (Sailo 2000, 102.) Hoidettaessa kipua sen tarkka kirjaaminen on pohjana yksilölliselle ja laadukkaalle kivunhoidolle. Potilaalla on oikeus tulla kuulluksi ja kivun kirjaaminen potilaan omilla sanoilla takaa hänelle hyvän kivunhoidon. Kivun kirjaaminen perustuu tietoon erilaisista kiputyypeistä, kivun ilmenemismuodoista ja kivun ilmaisemiseen liittyvistä yksilöllisistä tekijöistä. Kipua kirjataan säännöllisesti kivun voimakkuuden mittauksen avulla. Erilaisiin kipumittareihin on hyvä perehtyä, jotta voidaan valita tilanteen ja potilaan kehitystason mukainen mittari. (Sailo 2000, ) Aholaakon ja Salmijärven (2001) tutkimuksen mukaan sairaanhoitajat kokevat potilaan kivun arvioimisen tärkeäksi, mutta haasteelliseksi. Potilaan oma kertomus kivusta on kivun arvioimisen kannalta oleellista.

21 21 Sanallisen ilmauksen lisäksi potilaan käytös, asento, ihon väri, liikkuminen, reaktio kosketukseen, pulssi, hengitys ja verenpaine tarkentavat kuvaa kivun voimakkuudesta ja esiintymisestä (Sailo 2000, 112). Akuutin kivun kehittymistä voidaan periaatteessa mitata kuten verenpainetta tai kuumekäyrää. Näin raportoinnissa siirtyy eteenpäin potilaan kokeman kivun määrä hoitohenkilökunnan näkemyksen asemasta. Erilaisilla kipuasteikoilla pyritään selvittämään lähinnä kivun voimakkuutta. Yleisimmin käytetty kipumittari on visuaalinen analogiasteikko eli VAS. Alkuperäisessä muodossaan se on 10 cm pitkä vaakasuora jana. Potilas merkitsee janaan pystyviivan kohtaan, jonka arvioi kuvaavan kipunsa voimakkuutta. Janasta on kehitelty erilaisia versioita, jotka helpottavat sen käyttöä kliinisessä työssä. (Kalso 2002, ) Potilaalle ohjataan kipujanan käyttö ja kerrotaan kivun mittaamisen merkityksestä hoidon onnistumiselle. Jos potilaan on vaikea ymmärtää, mitä pahin mahdollinen kipu tarkoittaa, hän voi esimerkiksi muistella pahinta kokemaansa kipua ja verrata nykyistä kipuaan siihen. Joillekin potilaille kivun voimakkuuden kuvaaminen numeroina voi tuntua vieraalta ja silloin kivun voimakkuutta kuvaavat sanat voivat olla sopivampia. (Sailo 2000, 103.) Kipusanaston avulla voidaan myös erottaa toisistaan akuutti kipu kroonisesta kivusta. Sanallisessa kipumittarissa on jokaiselle sanalle määritelty numeerinen arvo kuvaamaan sen ilmaiseman kivun voimakkuutta. Sanat on luokiteltu eri luokkiin ja siirtyminen luokasta toiseen merkitsee kivun voimakkuuden muutosta. Kipusanojen numeeristen arvojen summa on kipuindeksi, joka kuvaa potilaan kivun voimakkuutta sillä hetkellä. (Sailo 2000, 103.) 5 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen tarkoitus on kuvata sydäninfarktipotilaan kokemaa kipua ja sen hoitoa sydänvalvonnassa. Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään kipua ja antavat lisää valmiuksia kohdata kivulias potilas. Tutkimus on hyödyllinen, koska hoitotyön kannalta on tärkeää,

22 22 että potilaan tarpeisiin vastataan ja hänet huomioidaan kokonaisvaltaisesti, ei siis hoideta vain kipua, vaan koko ihmistä. Tutkimustuloksista toivotaan olevan hyötyä sydänvalvonnan henkilökunnalle, jotta he voisivat kehittää omia kivunhoitokäytäntöjään vielä enemmän kokonaisvaltaisemmiksi ja potilaita palvelevimmiksi, sillä akuutissa vaiheessa sydäninfarktipotilaan kivuttomuus on lähtökohta toipumiselle. Tutkimusongelmat ovat seuraavat: - Millaista kipu on sydäninfarktipotilaiden kokemana? - Millaisia kokemuksia sydäninfarktipotilaalla on kivunhoidosta sydänvalvonnassa? 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus toteutettiin teemahaastattelulla ja sisällönanalyysimenetelmällä. Aikataulu ja tulosten raportointi oli ennalta suunniteltu ja etenimme suunnitelman mukaisesti. Valmis tutkimus toimitetaan sydänvalvonnan henkilökunnalle työn valmistuttua. Tutkimuslupa saatiin keväällä 2005, haastattelut ja niiden purku tapahtuivat syksyllä Raportin kirjoittaminen ajoittui kevään ja syksyn 2005 välille. 6.1 Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimukselle haettiin tutkimuslupa Päijät-Hämeen keskussairaalasta. Tutkimuksen aineisto muodostui kuuden vuotiaan sydäninfarktipotilaan haastatteluista. Potilaat rajattiin vuotiaisiin, koska alle 50-vuotiaita infarktipotilaita on vähän ja yli 75-vuotiaat potilaat saattavat olla liian rasittuneita kokemastaan infarktista. Kaikki potilaat olivat hoidetta-

23 23 vina Päijät-Hämeen keskussairaalan sydänvalvonnassa. Haastattelut toteutimme potilaiden jatkohoito-osastoilla, sillä akuutissa vaiheessa olevan potilaan haastattelu ei välttämättä olisi tuottanut niin kattavia tutkimustuloksia shokkivaiheen takia, eikä se olisi eettisyyden kannalta sopivaa. Potilaat olivat toipumassa kokemastaan infarktista, ja akuutti tilanne oli vielä hyvin tuore. Yhteyden potilaisiin saimme soittamalla heille itselleen jatkohoitoosastolle ja kysymällä suostumuksen haastatteluun. Aikaisemmin olimme olleet kirjeitse yhteydessä jatkohoito-osaston hoitajiin ja informoineet heitä tulevista haastatteluista (LIITE 2). 6.2 Aineistonkeruumenetelmä Yleisin tapa kerätä laadullista tutkimusaineistoa on haastattelu, joka tähtää informaation keräämiseen ja on näin ennalta suunniteltua päämäärähakuista toimintaa. Se on joustava ja itsenäinen tietojenkeruumenetelmä. Haastattelu on keskustelutilanne, jota tutkija ohjaa. Sen avulla pyritään saamaan selville haastateltavan ajatukset ja motiivit. (Eskola & Suoranta 1999, 85.) Tässä tutkimuksessa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu, sillä kyseinen menetelmä antaa kokemukseen perustuvaa tietoa. Teemahaastattelu on lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun välimuoto (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 197). Teemahaastattelussa haastattelu kohdistuu tiettyihin teemoihin, joista haastattelutilanteessa keskustellaan. Haastattelun eteneminen teemojen varassa antaa haastateltavalle mahdollisuuden kertoa vapaasti kokemuksistaan ilman haastattelun sitomista suoriin kysymyksiin. Teemahaastattelussa ei ole tarkkaa kysymysjärjestystä eikä kysymyksen muotoilua. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 47). Tässä tutkimuksessa haastatteluissa pyrittiin avoimeen vuorovaikutussuhteeseen, jolloin tilanne olisi mahdollisimman luonteva niin haastateltavalle kuin haastattelijallekin. Haastateltavien kokemuksia kuunneltiin aktiivisesti, jolloin pystyttiin tarvittaessa esittämään lisäkysymyksiä, ellei kysymykseen saatu vastausta ja haluttiin vielä lisätietoa tai tarkennettiin saatua tietoa.

24 24 Teemahaastattelun teemat muotoiltiin siten, että niistä saatu aineisto vastasi tutkimusongelmiin. Teemat käsittelivät sydäninfarktikipua ja sitä, millaisia kokemuksia haastateltavilla oli kivunhoidosta (LIITE 1). Molemmat tutkijat tekivät haastattelut yksin, sillä potilaan oli helpompaa puhua kokemuksistaan yhdelle ihmiselle. Haastattelut nauhoitettiin luotettavuuden saavuttamiseksi. Nauhoitteet purettiin sisällönanalyysimenetelmällä molempien tutkijoiden toimesta. Haastattelut kirjoitettiin auki ja etsittiin yhtäläisyyksiä, jotka koottiin yhteen analyysiyksiköiksi. Näistä analyysiyksiköistä muodostuivat vastaukset tutkimusongelmiin. 6.3 Aineiston analysointi Sisällönanalyysi on paljon käytetty tutkimusaineiston analyysimenetelmä hoitotieteellisissä tutkimuksissa. Sisällön analyysi liitetään kommunikaatioteoriaan ja sillä voidaan tutkia erityisesti kommunikaatioprosessia. Sisällönanalyysi on menettelytapa, jolla voidaan analysoida dokumentteja systemaattisesti ja objektiivisesti. Se on tapa järjestää, kuvailla ja kvantifioida tutkittavaa ilmiötä. Sisällönanalyysissä pyritään rakentamaan sellaisia malleja, jotka esittävät tutkittavaa ilmiötä tiivistetyssä muodossa ja joiden avulla tutkittava ilmiö voidaan käsitteellistää. Analyysimenetelmä sopii erinomaisesti strukturoimattoman aineiston analyysiin. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 3 4.) Sisällönanalyysissä voidaan edetä kahdella tavalla joko lähtien aineistosta (induktiivisesti) tai jostain aikaisemmasta käsitejärjestelmästä (deduktiivisesti), jota hyväksi käyttäen aineistoa luokitellaan. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5.) Tässä tutkimuksessa tarkastelimme aihetta induktiivisesti, koska aihepiiristä on olemassa niukasti suomalaisia tutkimuksia. Sekä induktiivisen että deduktiivisen sisällönanalyysin ensimmäinen vaihe on analyysiyksikön määrittäminen. Analyysiyksikön valintaa ohjaa tutkimustehtävä ja aineiston laatu. Tavallisimmin käytetty analyysiyksikkö on yksi sana tai sanayhdistelmä, mutta se voi olla myös lause, lausuma tai ajatuskokonaisuus. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5.)

25 25 Aineiston laadullisen analyysin keskeinen tavoite on ilmiön käsitteellistäminen ja käytännön teorian muodostaminen. Käsitteellistämisellä tarkoitetaan sellaisien käsitteiden löytämistä, jotka auttavat tutkijaa ymmärtämään tai selittämän tutkimuksen kohteena olevia ilmiöitä. Analyysi voi joko edetä empiirisestä aineistosta käsin tehtävänä luokitteluna tai perustua haastattelurungon antamiin valmiisiin teemoihin tai luokkiin. Kummassakin tapauksessa analyysia tarkennetaan alustavan karkean luokituksen jälkeen jakamalla teemat tai luokat edelleen alaluokkiin. Luokkia verrataan toisiinsa ja niiden välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja tarkastellaan kriittisesti. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1998, 144.) Sisällön analyysi ei ole vain aineiston keruu- ja luokittelumenetelmä, jossa samaa muistuttavat asiat kerätään yhteen, vaan se kehittää ymmärrystämme kommunikaatiosta (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4). Sisällönanalyysimenetelmällä pyritään saamaan tutkittavasta ilmiöstä kuvaus tiivistetyssä muodossa. Sisällönanalyysillä saadaan kuitenkin vain kerätty aineisto järjestetyksi johtopäätösten tekoa varten. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi etenee seuraavasti Tuomi & Sarajärven (2003, ) mukaan: 1. Haastattelujen kuunteleminen ja auki kirjoitus sana sanalta. 2. Haastattelujen lukeminen ja sisältöön perehtyminen. 3. Pelkistettyjen ilmausten etsiminen ja alleviivaaminen. 4. Pelkistettyjen ilmausten listaaminen. 5. Samankaltaisuuksien ja erilaisuuksien etsiminen pelkistetyistä ilmauksista. 6. Pelkistettyjen ilmauksien yhdistäminen ja alaluokkien muodostaminen. 7. Alaluokkien yhdistäminen ja yläluokkien muodostaminen niistä. 8. Yläluokkien yhdistäminen ja kokoavan käsitteen muodostaminen. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa haastattelut kuunneltiin ja kirjoitettiin auki sana sanalta. Seuraavaksi kirjoitettua aineistoa käytiin läpi etsien vastauksia tutkimusongelmiin alleviivaten ne tekstistä. Nämä alkuperäisilmaisut eli autenttiset lainaukset (LIITTEET 4 ja 5) kerättiin yhteen ja alustavasti ryhmiteltiin paperille eli etsittiin samansisältöiset lauseet. Tämän jälkeen autenttisista lainauksista listattiin pelkistettyjä ilmaisuja, jonka jälkeen alustavat ryhmittelyt purettiin ja aineisto ryhmiteltiin uudestaan. Kun pelkistetyt ilmaisut oli ryhmitelty, muodostui niistä alustavat alakategoriat, joita muokattiin työn edetessä. Lopulliset alakategoriat yhdistettiin yläkategorioiksi, ja yläkategoriat kokoavaan käsitteeseen eli

26 26 yhdistävään tekijään. Yhdistävänä tekijänä tutkimuksessa käytettiin tutkimusongelmia. Autenttisista lainauksista, pelkistetyistä ilmauksista, ala- ja yläkategorioista sekä yhdistävistä tekijöistä muodostettiin kaaviot (LIITTEET 6, 7 ja 8). 7 TUTKIMUKSEN TULOKSET Tutkimuksen tulokset jakautuivat sydäninfarktipotilaan kuvaukseen rintakivusta, kuvaukseen fyysisistä tuntemuksista, sekä sydäninfarktipotilaan kuvaukseen kivunhoidosta ja psyykkisistä tuntemuksista. 7.1 Sydäninfarktipotilaan kuvaus rintakivusta Haastatteluaineistosta alakategoriaksi muodostuneet kuvaukset rintakivusta tarkoittavat haastateltavien kokemuksia itse sydäninfarktikivusta. Useat haastateltavat kokivat kivun säteilevän hartioihin, eikä kaikilla ollut juuri sillä hetkellä kipua rinnan alueella. Rintakipua kuvasivat kaksi haastateltavaa puristavaksi ja polttavaksi, yksi kirveleväksi ja pakottavaksi. Kahdessa haastattelussa tuli esille närästyksen tunne ja kipu koettiin aaltomaisena. Muutamat haastateltavat kokivat myös jonkinlaista puutumista käsien alueella. No se oli sellasta puristavaa, niinku tavallaan joku vanne rinnan päällä tai ympärillä. Se otti niinku tästä rinnasta ja niinku hartioista ja hartioista vielä enempi. Periaatteessa kuvailisin, että kova närästys, niinku että röyhtäsy ei pääse tulemaan ja sillen niinku ahistaa.

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Kivun arviointi ja mittaaminen. 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka

Kivun arviointi ja mittaaminen. 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka Kivun arviointi ja mittaaminen 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka Kivun määritelmä Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Akuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä. Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat

Akuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä. Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat Akuutin kivun vastuuhoitajan toiminta KYSillä Anu Kokki ja Tuija Leinonen Akuutin Kivun Vastuusairaanhoitajat Kivun määrittelyä Kipu on epämiellyttävä aisti- tai tunneperäinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Syöpäpotilas ja kipu

Syöpäpotilas ja kipu Syöpäpotilas ja kipu Päivitys 04/2015 Päivittäjä HO,ms,mg Teksti Minna Selin ja Minna Grönman yhdessä Syöpätautien poliklinikan henkilökunnan kanssa Sisällys Lukijalle... 3 Mitä kipu on?... 4 Tiesitkö,

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,

Lisätiedot

KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks

KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks 1 KIVUN ARVIOINTI JA MITTAUS Ensihoitoalan seminaari 09.11.2002 Hillevi Rautiainen Kipusairaanhoitaja, Pkks SISÄLTÖ YLEISTÄ KIVUN TUNNISTAMINEN LÄÄKKEIDEN ANNOSTELUREITIT, SIVUVAIKUTUKSISTA KIVUN MITTAAMINEN

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist. llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla

Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist. llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist ristön n esteettisyydestä, yksilöllisyydest llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla Heidi Kesseli Katriina Manner Seamk Johdanto Fyysisellä

Lisätiedot

Kivun kokonaisvaltainen hoito

Kivun kokonaisvaltainen hoito Kivun kokonaisvaltainen hoito SuPerin ammatilliset opintopäivät 16.-17.2.2016 Tampere-talo Hanna Hävölä, sh, TtM, kouluttaja Pirkanmaan Hoitokoti Kivun ja kivunhoidon historiaa Poena (poine) = koston jumalatar,

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN. - Osaamisen kuvantamismalli

SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN. - Osaamisen kuvantamismalli Jaana Kurki SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN HOITOTYÖSSÄ SYDÄNTOIMIALUEELLA - Osaamisen kuvantamismalli Kehittämisprojektin tausta Kehittämisprojekti oli osa laajempaa T-Pro

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot