TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ALUEKESKUSOHJELMAN HANKKEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ALUEKESKUSOHJELMAN 2002-2006 HANKKEET"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ALUEKESKUSOHJELMAN HANKKEET Tähän hankeluetteloon on listattu Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman (AKO) hankkeet ja muuta keskeistä toimintaa ohjelmakaudella Käytännössä ohjelma käynnistyi Tampereen seudulla vuonna Hankkeet on listattu siinä järjestyksessä, kun niistä on tehty käynnistämispäätökset. Loppuraportit löytyvät hankeluettelon mukaisessa järjestyksessä osoitteesta ja ne erottaa muista julkaisuista tiedostopäätteen ako-osasta. Lisätietoja hankkeista saa hankkeen projektipäällikkönä toimivalta aluekehityskoordinaattori Ritva Asula-Myllyseltä, puh , ritva.asula-myllynen (at) tampereenseutu.fi. 1. Seudullinen raideliikenneselvitystyö Toteutusaika 3-10/2002. Hankkeen tavoitteena oli tulevaisuuden joukkoliikenteen kehittäminen, tarve turvata liikenteen sujuvuus kapealla kaupunkiseudun kannaksella ja taata seutukunnan tasapuolinen kehitys maankäytöllisesti. Selvityksessä todettiin rataverkon hyödyntämisen olevan sekä mahdollinen että suotava keino järjestää tulevien vuosikymmenien joukkoliikenteen kokonaisjärjestelmä pikaraitiotien ja linja-autojen yhteistoiminnalla. Hankkeen avulla saatiin tietoa pikaraitiotien eri mahdollisuuksista ja vaatimuksista. Lisäksi hankkeesta saatiin hyvää taustatietoa myöhemmin tehtäviä seudullisia liikennejärjestelmäselvityksiä varten. 2. Selvitys seudullisesta asuntopolitiikasta Toteutusaika 6/2002-2/2003. Hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa seutukunnan asuntokannan määrää ja laatua, tonttivarantoa ja tonttituotantotavoitteita, asuntotuotantoarvioita ja - ennusteita sekä väestöpohjaan liittyviä kasvutavoitteita ja ennusteita. Hankkeessa kartoitettiin myös seudullisen asuntopolitiikan nykytilanne ja tulevaisuuden yhteistyön tavoitteet. Valmistunut selvitys on läpileikkaus seudun asuntopolitiikkaan ja hyvä pohja ja tuki asuntopoliittisen yhteistyön jatkumiselle. Hankkeen aikana löydettiin yksimielisyys seudullisen asuntopolitiikan ja asuntoasioiden yhteistyön kehittämisestä. Keskeisimmät kehittämistoimet raportin mukaan ovat: 1. Säännöllisen yhteistyön lisääminen; seutukunnan asuntoasioista vastaavien henkilöiden kesken, vuosittaiset keskustelutilaisuudet laajemmalle joukolle 2. Tilastotietojen yhteensopivuuden lisääminen; kuntien käyttämien tilasto- ja paikkatieto-ohjelmistojen yhtenäistäminen ja tietojen kerääminen mahd. reaaliaikaisesti yhteiseen tietokantaan 3. Seudullinen asuntorahoitusjärjestelmä; ovatko kunnat yksimielisiä seudullisen asuntorahoituksen järjestämisestä 4. Seudullisen asuntostrategian tai - ohjelman laatiminen; keskustelun käynnistäminen 5. Kuntien roolin selkeyttäminen asuntopolitiikassa & maankäytön suunnittelussa. Seutukunnan kunnat julkaisevat kerran vuodessa asumis- ja rakentamispainotteista seudullista tilastoaineistoa. Aineiston julkaisun väestö-, muuttoliike- ja työssäkäyntitilastoja ja aineiston kokoamisesta ja päivityksestä vastaisi Tampereen kaupungin Tulosarviontiryhmä. Asuntopoliittinen yhteistyöryhmä jatkaa toimintaansa, vaikka tilastointia ei toistaiseksi jatketa 1

2 varsinaisena aluekeskusohjelmahankkeena. Aiheeseen liittyen tehdään seuraavaksi seudun asuntopoliittinen ohjelma. 3. Pirkanmaan kehittäjäverkostoanalyysi Toteutusaika 8/2002-1/2003. Hankkeen tehtävänä oli tukea Pirkanmaan kehittäjäverkostoa nostamalla esille sen toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja pohtimalla keinoja verkoston toimivuuden kehittämiseksi. Huomio kiinnitettiin maakuntatasolla toimivien organisaatioiden ja seutukuntien keskinäiseen yhteistyöhön sekä seutukuntien ja maakuntatason väliseen yhteistyöhön tarkoituksena tukea Pirkanmaan vuorovaikutteisten kehittämisprosessien toimivuutta. Perimmäinen tarkoitus oli selvittää, mitä ongelmia verkostomaisessa kehittämistoiminnassa esiintyy, mm. mitkä ovat pullonkauloja, jotka vaikuttavat käytännön toimintaan ja mitkä tekijät lopulta ratkaisevat verkoston toimivuuden tai toimimattomuuden sekä millaista osaamista pitää kehittää, että pullonkauloista päästään eroon. Analyysin mukaan toiminnallisesti yhtenäistä kehittäjäverkostoa ei Pirkanmaalla ole vaan kehittäjien muodostama verkosto on käytännössä hyvin sirpaleinen ja moniulotteinen. Pirkanmaalla on runsaasti kehittäjiä, jotka toimivat yksin ja yhdessä muiden kanssa ja joilla on oma osaaminen ja omat verkostonsa. Kehittäjäorganisaatioiden roolit ja keskinäinen työnjako ovat toistaiseksi osittain epäselviä. Analyysin perusteella verkostomaista kehittämistoimintaa tulee selkeästi tehostaa. Toiminnassa on myös päällekkäisyyksiä. 4. Tampereen kaupunkiseudun 2-kehän kehittämisselvitys Toteutusaika 8/2002-1/2003. Kehittämisselvitys on laadittu kaavoitushankkeiden, liikennejärjestelyjen ja maankäytön suunnittelun tausta-/pohjaselvitykseksi. Selvityksessä on määritelty tie- ja katuverkon kehittämisen periaatteet vaikutuksineen ja toteuttamisvaiheineen Tampereen kaupunkiseudun eteläosassa Pirkkalan Sääksjärven Vuoreksen Hervannan Kangasalan välisellä alueella. Suunnitteluun liittyi myös valtatie 3. oikaisun tarkastelu Lempäälän Puskiaisten ja Tampereen läntisen kehätien välillä. "Kattotavoitteet:" 1.Alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen, 2. Liikennejärjestelmän palvelutaso, kustannukset ja liikenneturvallisuus, 3. Ympäristö. Selvityksen mukaan toteutuma näiden kolmen asetetun kattotavoitteen suhteen on karkeasti jaoteltuna sellainen, että ensimmäisen ja toisen tavoitteen kohdalla selvitystyön perusteella tavoitteet toteutuvat kaikilta osin, ympäristön suhteen tavoitteet toteutuvat kuitenkin vain osittain. 5. Yrittäjyyskasvatus oppilaitoksissa (Yrittävä Pirkanmaa) Toteutusaika 8/2002 6/2003. Hankkeen tavoitteena oli lisätä yrittäjyyskasvatuksen määrää ja tehostaa laatua niin, että sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden käsitteet tulevat luonnolliseksi osaksi kasvatustyötä päiväkodeista ja peruskoulun ala-asteista korkeakoulutasoille. Tavoitteena oli saada yrittäjäksi ryhtyminen nuorille varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Tavoitteena oli myös uusien yritysten syntymisen lisäksi löytää jatkajia seuraavan kymmenen vuoden aikana ikääntymisen myötä luopuville yrittäjille. Työelämään hakeutuu nuoria, jotka tietävät sisäisen yrittäjyyden ja yritteliäisyyden merkityksen kautta, miten todellisessa työelämässä toimitaan ja mitkä asiat ovat siellä tärkeitä. Kohdealue hankkeessa oli Tampereen kaupunkiseudun oppilaitokset. Tuloksena pidettiin erilaisia oppitunteja, luentoja, kursseja, vierailuja yms. eri oppilaitoksissa. Oppitunnit ja luennot kouluissa perusasteelta korkea asteelle aiheena yrittäjyyden eri ilmenemismuodot tulevat olemaan keskeisin tapa toimia jatkossakin, mikä tarkoittaa suoraa ja välitöntä kontaktia koululaisiin ja opiskelijoihin. Teema on esillä koulukohtaisesti opetussuunnitelmissa. 2

3 6. Seudullisen yritystilatuotannon esiselvitys Toteutusaika 10/2002-2/2003. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa uusien yritystilojen tuotanto- ja hallinto-organisaation tarve, mahdollisten yhteistyökumppaneiden halukkuus ja sopivin tekninen toteutusmalli. Selvityksen tavoitteena oli: - kuvata, miten yritystilaorganisaation tulee toimia tilaajan roolissaan rakennushankkeessa - esitellä rakennushankkeen etenemisen vaiheet ja osapuolet - ottaa kantaa organisaation rakenteeseen rakennuttamisen kannalta - tuoda esiin tilaajan vastuukysymyksiä. Toiminnan tavoitteena oli tuloksellisuuden ja seudullisen yhteistyön parantaminen elinkeinopoliittisissa toimitila-asioissa. Loppuraportti keskittyy kiinteistöjä omistavan organisaation "yhtiön" tarkasteluun. Raportti lähtee siitä, että toimintaa harjoitetaan elinkeinopoliittisista syistä. Yhtiöllä saavutettavia etuja olisivat mm. Yhtiön toiminta tukee seutukunnan kilpailukykyä, yritystilojen kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen paranee, tilantarjonta voidaan ulottaa kattamaan koko seutu, toiminta olisi "ammattimaista", kunnat eivät harjoittaisi kilpailevaa toimintaa yms. Lähtökohtana olisi yhteinen intressi saada työpaikkoja seutukunnalle. Yhtiö on hankkeessa elinkeinopolitiikan väline, joka toteuttaa elinkeinopolitiikkaa toimitila-asioissa tavoitteena pitää hallintokulut pieninä, ulkoistaa kaikki suorittava toiminta hoitaa itse vain toiminnan ydin esim. liikkeenjohto, strategiat, vuokrausneuvottelut ja asiakassuhteet yms. Tuloksena esitetään yhtä vaihtoehtoa, jossa olisi Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhtiö, mikä tehostaisi omistajavalvontaa ja hyödyttäisi myös muita osakkaita (muut kunnat), jotka voisivat valvoa etujaan osakassopimusten avulla. Aiheen tiimoilta on käynnistynyt vuonna 2007 ei-akorahoitteinen hanke, jossa on tarkoitus luoda pohja jatkuvalle Tampereen seudun alueellisten toimitilamarkkinoiden informaatiopalvelulle. Lisäksi tarkoituksena on luoda katsaus Tampereen seudun toimitilamarkkinoihin. 7. etampere-monitoimikortin seudullistaminen Toteutusaika 10/2002 6/2003. Tampereen kaupunki käynnisti etampere hankkeen alla monitoimikortin toteuttamisen selvittämiseksi pilottiprojektin vuoden 2003 alusta. Pilottia varten hankittiin tietojärjestelmä, joka palveli myös mahdollisen laajennuksen jälkeen koko Tampereen ja tarvittaessa kaupunkiseudun korttijärjestelmää. Tavoitteena oli kehittää nykyistä Tampereen kaupungin liikennelaitoksen matkakorttia maksuvälineenä muissa julkisen ja yksityisen sektorin palveluissa ja liittää korttiin varmenne, jolloin sillä voisi asioida tietoverkon kautta valtakunnallisen sähköisen henkilökortin tapaan. Seudun kunnat olivat halukkaita liittymään järjestelmään mukaan ja kehittämään omia palveluitaan sen mukaisesti. etampere-monitoimikortin pilottivaiheen todettiin tuoneen helpotusta maksamiseen ja verkkoasiointiin. Suurin osa pilottikortin saaneista oli opiskelijoita: etampere-kortista todettiin olleen eniten hyötyä opiskelijaruokailun maksuvälineenä. Verkkopalveluja kortille rakennettiin lähinnä opiskelijoita varten. Kortin käyttäjät ja palvelujen tarjoajat pitivät tärkeänä verkkoasioinnin turvallisuutta älykortin avulla. Korttia käytettiin maksukorttina myös seutuliikenteen busseissa, Tampereen ja Nokian uimahalleissa sekä Metsossa. Kevään 2003 aikana etampere-kortin avulla kokeiltiin myös lipunmyyntiä Internetin kautta, verkkoäänestystä ja työasemille kirjautumista. Korttipilotti jatkui vuoden 2004 loppuun. Pilotissa toteutettiin 2. ulottuvuutta erityisellä seutupanostuksella: 1. etampere-korttiin voitiin ladata kaikki yhteistariffiliikenteessä olevat lipputuotteet ja maksaa niissä matkat 2. Nokian virastojen kulunvalvonta toteutettiin etampere-kortilla. 3

4 Pilottihankkeen tuloksena todettiin, että eri palvelujen yhdistäminen samalle kortilla todettiin hankalaksi laajassa mitassa. Kortteja ei myöskään katsottu voitavan lähteä jakamaan laajemmalle joukolle, koska ei löytynyt tahoa, joka hoitaisi kaikkien palvelujen koordinoinnin ja rahaliikenteen. Todettiin, että teknisten ongelmien lisäksi toimintatavalle ei löytynyt toimijaa tai business-ideaa. 8. Kunnallisten mobiilipalvelujen kehittäminen (NaviTres-mobiilimatkailuhanke), osat I ja II Koko toteutusaika 11/ /2004. Navitres -projektin kautta pyrittiin aktivoimaan kuntien matkailupalveluyhteistyötä ja siihen liittyvää teknologian kehittämistä. Projektissa käytettiin hyväksi kevään 2002 aikana Navitam -projektista kerättyjä parannusehdotuksia kulttuuri- ja palvelukohteiden mobiilikäytöstä. Hankkeen ajatuksena oli yhdistää mobiilipalvelut ja seudun kuntien palveluiden tarjonta. Tieto palveluista välitettiin suoraan mms-tekniikan avulla matkapuhelimeen ja sitä kautta ns. monimediapalveluita aktiivimatkailijoille. Toisen vaiheen konkreettinen tavoite oli käynnistää keskusseudun kuntien yhteinen matkailun mobiilipalvelu - Navitres. Projektissa hyödynnettiin pilotoinnin aikana valitut matkailukohteet ja tuotetut kohdetiedot. Hankkeessa toteutettiin monimediaalinen pilottikokonaisuus keskusseudun kuntien matkailukohteista. Monimediaalisilla palvelulla näyttäisi olevan tarvetta matkailun kentässä. Sisällöllisten kanavien jakaminen ensisijaisesti toiminnan eikä paikkakunnan mukaan oli oikea ratkaisu. Matkailija ei välttämättä ensisijaisesti ole kiinnostunut kunnasta vaan mielenkiintoisesta matkailukohteesta. Etäisyyksien ollessa kaupunkiseudulla niin lyhyet, on kynnys matkustaa myös lähikuntiin matalalla. Navitres-palvelun jatkokehityksestä todettiin, että sitä on pyrittävä toteuttamaan optimoituna päätelaitteisiin, jotka käyttäjillä on itsellään, eikä niinkään lainattavien laitteiden perustalle. Pilotoinnin yhteydessä juuri laitteiden lainaus ja palautus samaan paikkaan nousi pullonkaulaksi käytölle. Käyttäjien palautteet osoittivat palvelun kanavavalintaisen käyttöliittymän helppokäyttöisyyden. Syistä tärkein olla käyttämättä mobiilipalveluja nousivat korkeat käyttökustannukset. Toisessa vaiheessa käynnistettiin kuntien yhteinen matkailun mobiilipalvelu- Navitres. Palvelu on edelleen toiminnassa ja sitä päivitetään säännöllisesti. 9. Esiselvitys uusista lentoreiteistä Tampere-Pirkkalan lentoasemalta Toteutusaika 12/2002-5/2003. Hanke oli luonteeltaan markkinatutkimus ja sen tehtävänä oli selvittää uusien reittien avaamisen taloudelliset mahdollisuudet Tampere-Pirkkalan lentoasemalta. Tutkittavat pääkohdat kartoitettiin yritysten, vapaa-ajan matkustamisen ja tilausliikenteen kannalta sekä laadittiin kilpailu-tilanneanalyysi. Tavoitteena oli selvittää myös potentiaaliset lentoreitit, asiakasryhmät sekä heidän maksuvalmiutensa. Markkinatutkimukseen vastasi 504 henkilöä. Kotitalouksien yhteenlaskettujen bruttovuositulojen kasvaessa myös matkustaminen ulkomaille sekä kotimaassa todettiin lisääntyvän. Enemmistöllä haastateltavista oli positiivisia kokemuksia matkalipun tilaamisesta internetistä, vähemmistö vastaajista hankkisi lipun matkatoimistosta ja arvosti matkatoimiston palveluja. Potentiaalisia lentoreittejä Tampereelta kartoitettaessa vastaukset sijoittuivat Pohjois- Suomeen. Yritystutkimus tehtiin kiertämällä yrityksissä (n. 50. yritystä Pirkanmaalla, n. 20. Oulussa, 8. Kittilässä ja 5. Rukalla, Kuusamossa.) Yritysjohtajien ja yrittäjien kanssa keskusteltiin vapaamuotoisesti matkustustarpeista ja -kohteista. Pirkanmaan yrityksien toiveet työhön liittyvistä reiteistä jakaantuivat niin, että vastaajista 98% asetti Tre-Oulun ensimmäiselle sijalle. Oulun yrityksien ykkönen työmatkakohteena oli Helsinki, toiselle sijalle 2/3 asetti Tampereen ja 1/3 4

5 Oulun. Vapaa-ajan reittikohteista tärkeimmäksi nousi Tre-Kittilä (76% vastaajista), Tre- Kuusamo koettiin toiseksi tärkeimpänä. 10. Vaihtoehtoiset palveluntuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla, osat I ja II sekä koulu- ja päiväkotipalveluhanke Vuoreksessa Näissä Tampereen ja Lempäälän välisessä Vuoreksen alueen kehittämishankkeissa selvitettiin kuntapalveluiden vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Ensimmäinen hankeaika oli 1-5/2003, toinen oli 2-9/2004 ja koulu- ja päiväkotipalveluihin keskittynyt hanke toteutettiin 10/2005-9/2006. Ensimmäinen hanke toteutettiin vaiheittain: 1.vaiheessa koottiin teoreettis-käytännöllinen tarkastelu palvelutuotannon vaihtoehtoisista tavoista, arvioitiin palvelutuotannon eri vaihtoehtoja ja vaikutuksia palvelusektoreittain. Kuntien yhteistoiminnan tarkastelu ja yksityisen sektorin mukanaoloon liittyvät mahdollisuudet selvitettiin. Tarkastelut palvelutuotannon vaihtoehtoisten tapojen eduista/haitoista koko seutukunnan tasolla ja Vuoreksen alueella kartoitettiin. Lähtökohtana oli kehittää palvelujen tuottamisen toimintamalli, jolla palveluja tarjotaan yli kuntarajojen perustuen seudulliseen yhteistyöhön. Hankkeessa otettiin huomioon myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen palvelujen tuottamisessa. Pilottialueeksi valittiin Vuores koska sen avulla voitiin selvittää, miten palvelut voidaan tehokkaasti ja taloudellisesti järjestää huolimatta kuntien välisistä maantieteellisistä rajoista Tampereen ja Lempäälän välisellä alueella. Tavoitteena oli laatia "monistettava malli", jonka hyödyntäminen onnistuisi tulevaisuudessa muillakin alueilla. Analyysi tehtiin erityisesti sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen palvelualueita silmälläpitäen ja siten luotiin pohjaa käytännön seudulliselle ja alueelliselle yhteistoiminnalle. Tulokseksi saatiin, että perinteisiä palveluntuotantojärjestelmiä on vaikea verrata vaihtoehtoisiin palveluntuotantojärjestelmiin. Jokaisella tilahallintoratkaisulla, organisaatiovalinnalla, rahoitusratkaisulla ja palvelujen toimitustavalla ominaispiirteet eivätkä ne ole yhteismitallisia. Sopivan seudullisen palveluntuotantojärjestelmän valinta riippuu monista tapauskohtaisista tekijöistä ja erilaisten palveluntuotantomallien soveltaminen rinnakkain on haasteellista. Valinnassa oli lähtökohtana oikeudellinen viitekehys ja kuntien päätöksenteon valmiudet, myös palvelun luonne, ominaispiirteet ja elinkaaren vaihe vaikuttavat. Seutuyhteistyön kunnallistaloudellinen rahoitus ei näyttänyt olevan ongelma vaan ongelmaksi muodostui keskitettyyn palveluntuotantoon johtavan seutuyhteistyön vaikutukset vallitseviin rakenteisiin. Hankkeen jatkokysymyksiä ovat: 1. Seudun tiivistyvän yhteistyön suhde muuhun kuntayhteistyöhön ei aina ole ongelmatonta 2. Seutuyhteistyön asema suhteessa Pirkanmaan liittoon 3. Kaupunkiseudun yhteistyön kehittäminen yksityisten tahojen ja valtion kanssa 4. Kaupunkiseudun tunnettavuuden parantamiskeinojen selvittäminen. Hankkeen toisen osan raportissa arvioitiin Vuorekseen suunniteltujen palvelujen markkinoistamismahdollisuuksia hyödyketeorian ja lainsäädännön näkökulmasta. Siinä pohdittiin palvelutoimitilojen sijainti-, integrointi- ja elinkaarikysymyksiä ja nostettiin esiin Vuoreksen alueen kannalta keskeisimmät ja kiinnostavimmat palvelumallit, joiden soveltamismahdollisuuksia ja rajoitteita analysoitiin. Hankkeessa esitettiin visioita kuvaamaan Vuoreksen palvelujärjestelmävaihtoehtoja : 1) Konventionaalinen toteutus 2) Yksityisrahoitukseen perustuva ja 3) Tilaaja-tuottajamalliin perustuva visio. Lisäksi tarkasteltiin Vuoreksen palvelujärjestelmää osana palvelutuotannon kokonaisjärjestelmää sekä pohdittiin niitä periaatteita ja kriteereitä, joiden avulla syntyvää palvelujärjestelmää on perusteltua pyrkiä arvioimaan. Samassa yhteydessä pohdittiin Vuoreksen merkitystä seutuistumisen ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhteistyön näkökulmasta. 5

6 Kolmannessa osassa keskityttiin Vuoreksen koulu- ja päivähoitopalveluiden järjestämiseen. Tavoitteena oli saada päätöksenteon pohjaksi tietoa näiden palveluiden sekä niihin liittyvien tuki- ja liitännäispalvelujen vaihtoehtoisista järjestämistavoista. Tuloksena hankeraportissa on konkreettisia suosituksia palveluiden järjestämiseksi. 11. Tampereen seudun koulutusselvitykset Yleissivistävän koulutuksen selvityksen toteutusaika oli 3-5/2003 ja lukiokoulutusselvityksen 2-4/2003. Yleissivistävän koulutuksen seudullisesta selvityksestä käytettiin nimeä koulutusstrategia. Hankkeessa pohdittiin sen hetken yhteistyön muotojen kehittämistä sekä uusien yhteistyömuotojen hyödyntämistä. Lisäksi otettiin kantaa ainakin seuraaviin näkökohtiin: opetussuunnitelmaprosessiin, erityisopetukseen, maahanmuuttajaopetukseen, lisäopetukseen, tuloksellisuuden arvioimiseen, oppimateriaali- ja tietotekniikkapalveluihin, etä- ja verkkoopetukseen, asiantuntija- ja konsultaatiopalveluihin, opettajien täydennyskoulutukseen sekä esim. Vuoreksen ja mahdollisten muiden alueiden koulutuspalveluihin. Strategian laadinnasta oli käyty keskusteluja seutukunnan sivistystoimenjohtajien kanssa ja sen tarpeellisuus oli yhteisesti todettu. Työn tuloksina todettiin, että seudullista koulutusyhteistyötä tulisi jatkaa ja kehittää. Keskustelu seudullisen koulutusyhteistyön tavoitteista ja mahdollisista konkreettisista hankkeista käynnistyi ja käynnissä on ollut mm. yhteinen seudullinen erityisopetus ja maahanmuuttajaopetus. Uutena tärkeänä haasteena pidettiin opetussuunnitelman yhtenäistämistä seudulla siten, että oppilaat voisivat siirtyä koulusta toiseen ilman huolta opetuksen tasoeroista. Esille nousi mm. maahanmuuttajakoulutus, erityisopetuksen resurssien suuntaaminen nykyistä joustavimmin, oppimateriaali- ja tietotekniikkapalveluiden yhteistyö, opettajien täydennyskoulutuksen seudullistaminen ja etä- ja verkko-opetuksen kehittäminen. Lukioselvityksen tarkoituksena oli selvittää toimenpiteitä ja yhteistyön muotoja, joilla kukin Tampereen kaupunkiseudun kunta hyötyisi toisen asteen seudullisesta yhteistyöstä ja muiden kokemuksista. Selvityksessä tavoitteena oli pitäytyminen lukiokoulutuksen yhteistyön kehittämisessä, koska Pirkanmaan liitto selvitti toisen asteen ammatillisen koulutuksen maakunnallisen yhteistyön kehittämistä. Tavoitteeksi asetettiin toisen asteen lukiokoulutuksen tasapainoisen kehityksen turvaaminen Tampereen kaupunkiseudulla. Selvityksessä todettiin mm. että lukioiden välillä ei ole selviä eroja opetuksen tasossa. Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen ennustettiin joutuvan Suomessa voimakkaaseen rakennemuutokseen seuraavan vuoden kuluessa. Muuttoliike kasvukeskuksiin tulee lisäämään oppilaitospaikkojen kysyntää myös Tampereen seudulla. Keskittymisellä todettiin olevan monia vaikutuksia, kuten oppilaitosten polarisoituminen, jota voitaisiin alueellisella yhteistyöllä välttää. Tampereen seutukunnalla todettiin olevan hyvät mahdollisuudet rakentaa verkosto, josta jokainen osapuoli saa hyötyä mutta se edellyttäisi kuitenkin sopimista yhteisistä tavoitteista. Yhteisesti määriteltäviä kysymyksiä olivat mm. verkostoitumisen laajuus ja alueellisen yhteistyön organisaatiomalli. Yhteistyön perusedellytykseksi todettiin jaksojärjestelmän yhdenmukaistaminen. Henkilöresurssien osalta organisoituminen edellyttäisi vähintään koordinaattoria erikoistumaan yhteistoiminnan suunnitteluun. Eri oppilaitosten edustajat voisivat sopia yhteistyön käynnistämisestä ja muodoista. Yhteistyötä ehdotettiin aloitettavaksi pilottikokeiluna ja yhteistyötä onkin tiivistetty Kunta-ja Palvelurakenne hankkeen seutusuunnitelmissa. 12. Seutukunnallinen turvallisuus Toteutusaika 5 10/2003. Hankkeen tarkoitus oli selvittää seutukunnan turvallisuusohjelmien ja -työn erot ja yhtäläisyydet sekä laatia pohja seutukunnan yhteiselle turvallisuusstrategialle. 6

7 Tarkoituksena oli myös koota yhteen kunnissa toteutettavia toimivia toimintamalleja määriteltyjen turvallisuusprioriteettien osalta, esittää uusia toimivia toimenpide-ehdotuksia sekä pohtia mahdollisia yhteistyömuotoja pitkäkestoiselle turvallisuusyhteistyölle ja säännölliselle seurannalle. Hankkeessa etsittiin yhteisiä menetelmiä ja työtapoja sovittujen turvallisuusprioriteettien käsittelemiseksi. Työssä laadittiin nuorten häiriöiden seudullinen korjaamisstrategia sekä rakennetun ympäristön turvallisuusohjeistus koskemaan maankäyttöä ja kaavoitusta sekä rakentamiskäytäntöjä turvallisuusnäkökulmasta. Lisäksi otettiin huomioon seurannan organisoinnin järjestäminen. Tavoitteeksi määriteltiin turvallisuussuunnitelman laatiminen tiettyjen turvallisuusprioriteettien tiimoilta. Yhteistyön lisääminen ja aktivointi toivottiin eri sektoreilla. Turvallisuushankkeen jatko on linjattu seutustrategiassa siten, että tavoitteena on laatia seudullinen turvallisuusohjelma. 13. Suurten kaupunkiseutujen verkostohanke (ns. MaNu-hanke) Toteutusaika 5/2003-2/2004. Hanke oli tutkimus, joka keskittyi kahteen suurille kaupunkiseuduille yhteiseen sosiaalisesti kestävän kehityksen kannalta merkittävään teemaan: nuorten pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseen ja maahanmuuttajien kototutumiseen. Tutkimuksessa on arvioitu joukko hankkeita pääkaupunkiseudulta sekä Tampereen, Turun. Oulun ja Jyväskylän kaupunkiseuduilla. Arvioinnissa on tarkasteltu erityisesti hanketoiminnan juurruttamista normaalitoimintaan ja mitkä ovat sen onnistumisen menestystekijöitä. Suurten kaupunkiseutujen yhteistyöverkoston toiminta jatkuu edelleen erilaisten teemojen ympärillä. 14. Seutukunnallisen maataloushallinnon selvittäminen Toteutusaika 7/2003-2/2004. Maataloushallinnon alueellinen järjestäminen tuotiin esiin v valmistuneessa ja kaupunkiseudun kuntien hyväksymässä Tampereen kaupunkiseudun maaseutustrategiassa sekä Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman hankeasiakirjassa. Maaseutuelinkeinoviranomaiset näkivät tarpeellisena selvittää perusteellisesti sekä maataloushallinnon nykytilaa että mahdollisuuksia järjestää hallinto tulevaisuudessa nykymallista poikkeavasti mm. maa- ja metsätalousministeriön, Pirkanmaan TEkeskuksen ja viljelijöiden näkökulmasta. Tuloksena nähtiin kuntien maaseutuelinkeinohallinnon laajeneva yhteistyö seutukuntaan kuuluvien kuntien kesken entistä välttämättömämmäksi. Seututoimistoyhteistyö mainittiin tavoiteltavimmaksi vaihtoehdoksi, mutta sen aikaansaamista ei nähty sillä hetkellä koko seutukunnan osalta mahdollisena. Raportissa todettiin, että kunnat voisivat siirtyä välittömästi verkostomalliin mahdollisimman monen kunnan kesken ja siten korjata maaseutuelinkeinohallinnon selkeimmät toiminnalliset ja hallinnolliset puutteet sekä parantaa toimintavarmuutta ja palvelujen laatua. Seudullisen verkostoyhteistyön 1.vaihe olisi tukihallinnon tietojärjestelmien avaaminen useampien kuntien kesken. Yhteistyön käynnistymistavoite asetettiin keväälle 2004 ja tavoite siirtyä verkostomallista seutukunnalliseen maaseutuelinkeinohallintotoimistoon ajalle Työelämäosaamisen vahvistaminen Pirkanmaalla Toteutusaika 10/2003 3/2004. Työelämähanke tehtiin yhteistyössä Etelä-Pirkanmaan aluekeskusohjelman kanssa. Hankkeessa nähtiin osaamisen olevan nykyään liian hajallaan mutta pohja toimivan verkoston kehittämiselle todettiin olevan olemassa. Loppuraportin mukaan työelämäosaamisen vahvistamiseksi tarvitaan sekä yksilö- että organisaatiotasolla tapahtuvaa osaamisen hyödyntämistä ja kehittämistä. Osaamisen vahvistaminen ja kilpailukyvyn pa- 7

8 rantaminen vaativat eri työelämätoimijoiden osaamisen yhdistämistä työelämää koskeviin kysymyksiin vastaamiseksi. Pirkanmaalaiset osaajat nostivat ajankohtaisiksi kysymyksiksi 5. painopistealuetta: tiedonvaihto eri organisaatiotasoilla, ennakoinnin hyödyntäminen, yksilön osaamisen kehityskaari, pätkätyöläisen kilpailukyky sekä täydennyskoulutus ja elinkeinoelämän tarpeet. Painopistealueet ovat hankkeen mukaan alkavan yhteistyön lähtökohtia, joita verkostossa mukana olevat toimijat voivat kehittää yhdessä. Painopisteet voisivat toimia erilaisten pilottien pohjana ja niiden ympärille voisi muodostaa pienryhmät hankkeessa kartoitettujen toimijoiden keskuudesta. 16. Alueellinen hyvinvointi ja tieto-ohjaus, osat I ja II Toteutusaika 2 5/2004, toinen vaihe 10/2004-5/2005. Hanke tähtäsi paikallista ja alueellista hyvinvointipolitiikkaa tukevan tiedon tuottamisen järjestämiseen ja hyödyntämiseen. Esiselvityksen tarkoituksena oli hyvinvointipalvelujen kuvaus ja päätöksenteon tukeminen hyvinvoinnin mahdollisimman tuoreilla tunnusluvuilla, jotka koskisivat väestön tilaa, hyvinvointiresursseja ja hyvinvoinnin tuottamiseen keskittynyttä toimintaa. Keskeisiä kysymyksiä olivat: 1. Mitä tietoja kunnat itse tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksessa ja suunnittelussa? 2. Miten tämä tietotarve voidaan tyydyttää oikea-aikaisesti ja mikä rooli seutukunnan kuntien yhteistyöllä voisi olla tietojen hankinnassa, kokoamisessa ja analysoinnissa? Taloudellisten tietojen lisäksi päätöksenteon tueksi oli tavoitteena tuottaa ns. hyvinvointimittareita. Keskeinen tavoite oli kuvata kunnissa tehtyjen rahoituspäätösten ja investointien sekä toteutuneen hyvinvoinnin välistä yhteyttä. Huomion kohteena oli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueelta vanhuspalvelut. Esiselvityksen tulokset vahvistivat, että selvitystyötä oli syytä jatkaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualuetta koskevana. Yhtenäisin perustein kootulle, vertailut mahdollistavalle reaaliaikaiselle tiedolle todettiin olevan selvä tarve, jonka tyydyttäminen edellyttää seutukunnan kuntien välistä yhteistyötä. Keskeisinä tuloksina saatiin erilaisia vaihtoehtoja kehittää vanhushuollon tieto-ohjausta mutta esiselvitys ei antanut kaikkia tarvittavia vastauksia em. kysymyksiin. Hankkeen toisessa osassa tieto-ohjaus vietiin konkreettiselle tasolle, mikä tarkoitti indikaattoritietokannan kokoamista. Hankkeessa määriteltiin seudun kuntien tarvitsemat keskeiset hyvinvointi-indikaattorit ja ne koottiin yhteiseksi tietopankiksi Pikassoksen toimesta. Jatko tullaan käsittelemään seutuit-hankkeen osana, jolloin päätetään konkreettiset tietotekniset ratkaisut indikaattoripankin jatkohyödyntämiseksi. 17. Liito-orava Tampereen kaupunkiseudun kaavoituksessa, osat I-III Koko hankkeen toteutusaika oli 11/2003 5/2007. Hankkeen tavoitteena oli kehittää paikalliseen yhteistoimintaan perustuva lähestymistapa liito-oravan suojeluun kaupunkisuunnittelussa. Hankkeesta vastasi Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitos ja mukana olivat myös kaupunkiseudun kunnat ja Pirkanmaan ympäristökeskus. Hanke kokosi piiriinsä mahdollisimman kattavasti kaikki kaupunkiseudun toimijat, jotka ovat tekemisissä liito-oravan suojelun kanssa. Heidät koottiin yhteen seminaarien ja dialogisten työpajojen avulla. Kokonaisuuteen kuului myös ympäristöpoliittinen ja ekologinen tutkimusosuus. Tulokset osoittavat, että liito-oravan tiukasta suojelusta aiheutuvia yhdyskuntasuunnittelun ongelmia voidaan huomattavasti helpottaa lisäämällä suunnitteluvaraa paikallisen yhteistoi- 8

9 minnan avulla. Se tarkoittaa, että voidaan avata uusia vaihtoehtoisia mahdollisuuksia sovittaa yhteen liito-oravan suojelun ja maankäytön tarpeet. Tällöin on (1) vahvistettava kaikkien liitooravan suojeluun osallistuvien kaupunkiseudun tahojen yhteistyötä, keskinäistä luottamusta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Erityisesti on pyrittävä kuntarajat ja toimialarajat sekä kaupungin ja maaseudun rajat ylittävään vuorovaikutukseen. (2) Kaupunkiseutu on sopiva lähtökohta liito-oravakannan seurannalle ja suojelun suotuisan tason alueelliselle arvioinnille. Olennaisinta on turvata alueellisten populaatioiden jatkuvuus muuttuvissa ympäristöoloissa. Vihervyöhykkeiden ja suojelukohteiden muodostaman turvaverkon lisäksi suojelussa tarvitaan vaihtuvia elinympäristölaikkuja, joita voidaan kasvattaa kompensaatioajatteluun nojautuen muutaman vuosikymmenen aikajänteellä. (3) Uusia toimivia suojeluratkaisuja on löydettävissä yhteisen kekseliäisyyden avulla tukemaan edellä mainittuja osatavoitteita kaavoituksessa, metsien käsittelyssä taajamissa ja yksityismailla, tiedonhallinnassa ja seutuyhteistyössä. Hankkeessa päästiin luonnostelemaan suuntaviivoja seudulliselle liito-oravan suojeluohjelmalle. Hanke osoitti, että liito-orava soveltuu hyvin mallilajiksi kehitettäessä yhteistoiminnallista luonnonsuojelua, kaupunkiluonnon vaalimiseen liittyvää osallistumista ja direktiivilajien joustavia suojelukeinoja. 18. Kaupunkiseudun kansainvälinen yhteistyö Toteutusaika 2-4/2004. Hankkeessa valmistettiin seutukunnan kuntien yhteinen kansainvälinen esite. Esitteen laatimisen lähtökohtana oli ajatus seudun markkinoinnista ulkomailla nimenomaan seutuna eikä yksittäisinä kuntina. Esitteessä pyrittiin tuomaan esiin seutua kokonaisuutena esitellen sitä eri teemojen avulla. Teemoja olivat esim. kulttuuri, luonto ja turvallisuus. Esite toimii osana seudun markkinointia ja siihen voidaan liittää alakohtaista markkinointimateriaalia täydentämään kokonaisuutta. 19. Tampereen kaupunkiseudun strategia vuoteen 2016 Toteutusaika 3/2004-6/2005. Valtioneuvosto oli asettanut hankekauden yhdeksi tavoitteeksi AKO: ille seudullisten strategioiden laatimisen ja päätöksentekorakenteiden muodostamisen. Tampereen kaupunkiseudun ensimmäisen seutustrategian visioksi kirjattiin: Tampereen kaupunkiseutu kehittää vetovoimaansa kilpailukykyisenä uutta luovan osaamisen, kulttuurin ja yrityselämän kansainvälisenä kasvukeskuksena. Kaupunkiseutu vahvistaa rakennettaan monimuotoisen asumisen ja työssäkäynnin alueena, jossa eläminen on turvallista ja liikkuminen helppoa. Kaupunkiseutu uudistaa asukkaiden arjen sujumista helpottavia palveluja yhteistyössä. Strategisiksi teemoiksi määriteltiin Osaamisperusta ja innovaatioympäristö, Kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö, Seudullinen maankäytön suunnittelu ja liikennehankkeet, Asiakaslähtöiset palvelut ja palveluyhteistyö, Seutuyhteistyön organisointi ja tuloksellisuus, Kansainvälisyys, Tietoyhteiskuntakehitys ja Turvallisuus ja viihtyisyys. Strategiaa toteuttamaan perustettiin Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä perussopimuksella, joka hyväksyttiin seutustrategian hyväksymisen yhteydessä seudun kuntien valtuustoissa kesäkuussa Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä huolehtii 1) jäsenkuntien valtuustojen hyväksymässä seutustrategiassa kuntayhtymälle asetetuista tehtävistä 2) kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä 3) yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta 4) jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta 5) aluepolitiikan toteuttamisesta omalta osaltaan 6) muista yhteisesti sovittavista seutuyhteistyöhön liittyvistä tehtävistä. 9

10 20. Kulttuuriteollisuus luovan kaupungin menestystekijänä Toteutusaika 5/ /2005. Hankkeessa olivat mukana Tampereen seutukunnan lisäksi Jyväskylän, Oulun, Turun ja Porin seudut. Tavoitteena oli analysoida kulttuurin, erityisesti kulttuuriteollisuuden merkityksiä suomalaisten kaupunkien kehityksessä ja strategisessa kehittämistyössä. Tarkastelun kohteena oli kulttuuriteollisuuden välittömät työllisyys- ja talousvaikutukset, kulttuurin imagolliset merkitykset kaupunkiseutujen kehittämistyössä ja kulttuurin vaikutus kaupunkien luovaan kehittämisilmapiiriin ja innovatiivisuuteen. Tavoitteena oli saada tietoa kulttuurin ja kulttuuriteollisuuden taloudellisesta merkityksestä kaupunkiseuduilla, tunnistaa kulttuurin imagolliset merkitykset kaupunkiseutujen strategisen kehittämistyön ja markkinoinnin kannalta, tunnistaa kaupunkien kulttuuri-imagollinen kehittämispotentiaali ja vahvuudet, tarkastella kulttuuriteollisuuden ammateissa toimivien henkilöiden toimintaedellytyksiä kaupunkiseuduilla luovan ilmapiirin ja luovuuden klusteroitumisen näkökulmista ja laatia kehittämisehdotuksia kulttuurialan strategisen roolin vahvistamiseksi kaupunkiseutujen kehityksessä. Tutkimuksen mukaan kulttuurialat ovat kasvavia talouden sektoreita jälkiteollisissa kaupungeissa. Tätä on perusteltu mm. elämäntapojen elämyshakuisuuden sekä tuotannon dematerialisoitumisen lisääntymisellä. Suomalaisten kaupunkien osalta kulttuurin talouden kasvu on kuitenkin ollut ammatti- ja toimialatilastojen valossa varsin maltillista. Suomessakin kulttuurin alat ovat klusteroituneet ensisijaisesti pääkaupunkiseudulle. Keskittyminen implikoi alan hyötyvän erilaisista agglomeroitumisen eduista; kulttuuristen osaamisverkostojen, asiakkaiden, alihankkijoiden ja luovan ilmapiirin läheisyydestä sekä etäisyystekijöiden ja tuotantokustannusten aiheuttamista hyödyistä. Kulttuurialat on tuotu monissa eurooppalaisissa suurkaupungeissa kokonaisvaltaisen kehittämispolitiikan osa-alueiksi. Erilaisten kulttuurin lippulaivaprojektien avulla on paitsi luotu uusia työllistymisen mahdollisuuksia myös vahvistettu kaupunkien vetovoimaa, sosiaalista koheesiota, tarjottu asukkaille uusia osallistumisen mahdollisuuksia sekä luotu edellytyksiä kulttuurialojen paikalliselle keskittymiselle. Keskeistä eurooppalaisille kulttuuriteollisuuden kärkihankkeille on ollut kaupunkien kulttuuri-imagojen vahvistaminen. 21. Seudun asuntotuotannon tulevaisuuden arviointi Toteutusaika 6/2004 6/2005. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Tampereella sai ympäristöministeriöltä toimeksiannon selvittää asuinrakennusten uudisrakentamisen ja perusparantamisen kehitystä Suomessa vuoteen VTT ehdotti, että Tampereen seutukunta tulisi mukaan hankkeeseen. Tällöin VTT:n mukaan alue voitaisiin ottaa tutkimuksen pilottialueeksi, jolloin sitä ja sen jokaista kuntaa erikseen käsiteltäisiin kunnan omista todellisista lähtökohdista lähtien. Pohjana käytettiin tapahtuneita kehitysilmiöitä (tilastoja) ja ennakoinnissa yhdessä alueen kuntien kanssa valittavia vaikuttavien tekijöiden kehitysolettamia. Seutukunnan asuntotuotannon tarve tulosten mukaan oli keskimäärin reilut asuntoa/ v ( ).Tarve vähenee jokseenkin suoraviivaisesti koko tarkasteluajan, on noin asuntoa/ viimeisellä jaksolla ( ). Väestönkasvu selittää seutukunnan nykyisestä tuotantotarpeesta yli puolet, väestörakenteen muutos vajaan viidenneksen. Tarkastelukauden loppua kohti väestönkasvun merkitys pienenee. Poistuman korvaamisen vaikutus tuotantotarpeeseen lisääntyy jatkossa. Seutukunnan asumisväljyys kasvaa nykyisestä. Asuntokuntien keskikoko pienenee. Vuoteen 2025 mennessä yhden hengen asuntokuntien osuus asuntokunnista kasvaa nykyisestä, myös kahden hengen asuntokuntien osuus kasvaa hieman. Kuitenkin pienimpien huoneistojen tarve jatkossa selvästi vähenevä. Asuntokannan perusparannustarpeen arvioidaan olevan n.95 milj. euroa/v ja n

11 milj.e/v. Ajanjaksolla omakotitalojen ja rivitalojen perusparannustarve lisääntyy edelleen, asuinkerrostalojen perusparannustarve vain vähän. 22. eyrityspalveluhanke, osat I ja II Koko toteutusaika 6/ /2005. eyrityspalveluhanke oli etampere -ohjelman sateenvarjon alla toteutettava kaksiosainen hanke, joka tähtäsi tietotekniikan parempaan hyödyntämisen Pirkanmaalaisten pk-yritysten liiketoiminnassa. Hankkeessa oli tarkoituksena tehostaa pk-yritysten toimintaa ottamalla käyttöön tietoteknisiä ratkaisuja lähtien yrityksen tarpeista ja näkökulmista. Hankkeen toiminta-ajatuksena oli kartoittaa pk-yritysten tarpeet riippumatta ohjelmistoista ja niiden toimittajista ja sen jälkeen tehdä yrityskohtaiset etenemissuunnitelmat. Lopputuotos oli kunkin yrityksen kohdalla toimintaympäristön tehostuminen hankkeessa esitettyjen ratkaisujen perusteella ja sitä kautta liiketoiminnan kannattavuuden parantuminen. Toiminto jatkuu osana Pirkanmaan Yrittäjien toimintaa. 23. Tuotteistaminen ja sisäisen kustannuslaskennan kehittäminen sosiaali- ja terveystoimessa, osat I-III Koko toteutusaika 11/2003-5/2007. Hankkeen alkuvaiheen tavoitteena oli tehostaa kuntien kustannuslaskentaa ja tuotteistaa samaa palvelutuotantoa yhteisellä tuotteistusmallilla. Alueellinen tuotteistamishankkeen ajateltiin voitavan kohdistaa palvelutuotantoon, jota on tarve kilpailuttaa tai kunnat voisivat mahdollisesti yhdessä tuottaa tulevaisuudessa. Ensimmäiseksi tuotteistamisen kohteeksi valittiin lasten päivähoito, koska Tampere ja Kangasala olivat jo tämän palvelun tuotteistamisessa pitkällä ja edesauttaa siten yhteisen tuotteistamismallin tekemisessä. Toisessa vaiheessa jatkettiin tuotteistusta siten, että päivähoidon tuotteistus saatettiin loppuun niiltä osin kuin se jäi ensimmäisen vuoden aikana kesken ja samalla jatkettiin tuotteistusta vanhusten kotipalveluihin. Kotihoidon seudullisen tuotteistushankkeen lopputuloksena saatiin aikaan yhtenäiset palvelutuotteet, kuvaus palvelutuotteiden sisällöstä ja kustannuksista sekä kuntien erilaisista toimintaympäristöistä. Kotihoidon henkilöstön työaikaselvitys antoi arvokasta tietoa sekä hankkeen kustannuslaskennan että kotihoidon johdon tarpeisiin. Hankkeen yhteydessä kerättiin tietoa myös kotihoidon laatuun vaikuttavista tekijöistä ja niistä pyrittiin löytämään seudun yhteinen linja. Hankkeen kolmas vaihe keskittyi terveyskeskusten vastaanottotoiminnan tuotteistukseen. Tuloksia vertailtaessa eri kuntien tai yksityisten palveluntarjoajien palveluihin oli huomioitava, että pelkästään kustannustietojen perusteella ei voida arvioida toiminnan tehokkuutta tai asiakkaan kokemaa laatua. Terveyskeskuksissa käytetään erilaisia toiminnan organisointitapoja ja erilaiset väestörakenteet tarjoavat omat haasteensa palvelun tarjontaan. Yhtenäinen tuotteiden määrittely ja laskentamallin luominen oli hankkeessa haasteellinen tehtävä. Tietyt toiminnot kuitenkin hoidetaan joka kunnassa, jolloin oli mahdollista erottaa toiminnasta ja kustannuksista palvelutarpeen arviointi ja seuranta. Kustannuksissa syntyi huomattaviakin eroja kuntien välillä. Tuotteistus on kunnissa lähtenyt käyntiin kuntien tavoitteeksi on asetettu, että tuotteistus ja siihen liittyvä kustannuslaskenta eivät jäisi vain kertaluonteiseksi toiminnaksi. Toimintaa jatketaan kuntayhtymän koordinoimana. 24. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys (TASE2025), osat I-III Koko toteutusaika syksy/2004 kevät/2007. Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta ja siihen liittyvän aiesopimuksen uusimisesta olivat neuvotelleet liikenne- ja viestintäministeriö, Pirkanmaan liitto, seudun kunnat ja tiehallinnon edustajat. Osapuolet 11

12 asettivat työryhmän valmistelemaan uusimistyötä. Selvä perusta liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen tarkistamiselle on toisaalta kaupunkiseudun nopea kasvu, joka asettaa voimakkaita vaatimuksia liikennejärjestelmän kehittämiselle etenkin ottaen huomioon jatkuva käytettävissä olevien resurssien supistuminen. Toisaalta uusimistarve johtuu seudulla nousseista uusista ajatuksista koskien esim. raideliikennettä, joukkoliikenteen organisointia tai liikennetunneleita, jotka eivät olleet mukana edellisessä suunnitelmassa. Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma oli valmistunut vuonna 1996, jonka jälkeen liikennemäärien muutokset ovat olleet suuria. Nyt valmistelussa olevan suunnitelman osalta tavoitevuodeksi asetettiin Työn tuloksena saatiin näkemyksellinen ja perusteltu, koko kaupunkiseutua koskeva liikennepoliittinen ohjelma. Liikennepoliittinen ohjelma sisältää liikennepoliittisen vision 2025, joka kuvaa seudullista tulevaisuuden tahtotilaa liikennejärjestelmästä osana koko kaupunkiseudun kehittymistä. Liikennepoliittisen ohjelman on tarkoitus toimia pohjatyönä astetta konkreettisemmalle seudulliselle liikennejärjestelmäsuunnittelutyölle. Se sisältää kuitenkin jo tässä vaiheessa pitkälle viedyn näkemyksen liikennejärjestelmän tulevaisuuden vaihtoehdoista, painotuksista, kärkihankkeista ja eri osapuolien sitoutumisesta. Liikennepoliittinen ohjelma onkin työohjelmassa ymmärretty pikemminkin toimenpideohjelmana kuin julistuksellisena tavoiteohjelmana. 25. Hyvinkää-Hämeenlinna-Tampere kasvukäytäväyhteistyö, esiselvitys ja kolme erillishanketta Esiselvityksen toteutusaika 11/ /2005. Uudenmaan, Hämeen ja Pirkanmaan liitot ovat tutkineet Helsinki-Hämeenlinna-Tampere vyöhykkeen kehityslinjoja sekä suunnitelleet kehittämisen strategioita 1990-luvun lopulta lähtien. Samaan teemaan liittyen Hyvinkään- Riihimäen talousalueen, Hämeenlinnan seudun, Etelä-Pirkanmaan ja Tampereen seudun aluekeskusohjelmat ovat yhteistyössä käynnistäneet Hyvinkää-Hämeenlinna-Tampere kasvukäytäväohjelman esiselvityksen laatimisen vuonna Ohjelmatyön taustatavoitteena oli vyöhykkeen kehittyminen Pohjois-Euroopan kasvualueen merkittäväksi työssäkäynnin ja asumisen vyöhykkeeksi, joka täyttää kansainvälisessä ja kotimaisessa kilpailuympäristössä vaadittavat menestyksen edellytykset. Ohjelmatyön painopisteenä oli toiminnallisen yhteistyön kehittäminen ja siinä hyödynnettiin maakuntien liittojen aiemmin tekemän yhteistyön tuloksia. Valmistuneen esiselvityksen jälkeen aloitettiin toiminnallinen yhteistyö neljän aluekeskuksen kesken. Ensimmäinen yhteinen hanke tehtiin ajalla 4/2005-4/2006. Hankkeen nimi oli Mobiili joustotyö joukkoliikenteen kilpailukyvyn edistäjänä (JOJO) Sen tavoitteena oli mobiilin joustotyön mahdollisuuksien kokonaisvaltainen tarkastelu sekä lainsäädännön että organisatoristen, teknologisten ja yksilötason esteiden osa-alueiden näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella mobiilin joustotyön potentiaalia joukkoliikenteessä ja erityisesti sen mukanaan tuomaa kilpailuetua suhteessa henkilöauton käyttöön. Mobiilin joustotyön mallin rakentamisessa keskeisiä elementtejä ovat nykyisten eritasoisten ongelmien ja esteiden tunnistaminen ja ratkaiseminen. Hankkeessa yhdistettiin käytännön pilottina etätyön ja uuden teknologian mahdollisuudet mobiilityöskentelyyn. Tietoyhteiskuntakehityksen peruskysymyksen soveltaminen joukkoliikenteeseen asetti kysymyksen: onko joukkoliikenteeseen löydettävissä uutta ajattelua, jota voisi kutsua sosiaaliseksi innovaatioksi ja jonka avulla voitaisiin saada aikaan aitoa kilpailuetua ja todellisia muutoksia kulkuvälineen valinnan perusteisiin? Pilottikokeilun johtopäätöksiä olivat mm.: 1. Mobiilin joustotyön kokeilu sujui hyvin ja pääpiirteittäin ongelmitta 2. Mobiili joustotyö parantaa henkilökohtaista elämää 3. Ennakkoluulot ja asenteet merkittävin este 12

13 4. Työskentelyolosuhteita on kehitettävä 5. Mobiilin joustotyön jatko vaatii työtä, mutta esteet eivät ole ylivoimaisia 6. Teknologia: kehittyy omalla painolla joustotyön mukauduttava kehitykseen Kasvukäytäväyhteistyön toinen hanke oli Pendelöivän väestön palvelutarpeet 2006 Hankeaika oli syksy Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa Etelä-Pirkanmaan ja Tampereen kaupunkiseudun työmatkalaisten kunnallisten ja kaupallisten palveluiden tarvetta. Selvitystyössä tarkasteltiin myös palveluverkkoa sekä kaupan suuryksiköiden vaikutuksia pendelöivän väestön liikkumiseen. Tutkimus toteutettiin pendelöivälle väestölle suunnattavana puhelin- ja kyselylomakehaastatteluina. Hankkeen keskeiset tulokset olivat: 1. Työmatkan kestoon ei haluta muutoksia. 2. Työpaikka ja asuinpaikka riippuvat toisistaan. 3. Vastaajille ei ole väliä minkä kunnan palveluita he käyttävät, jos palvelut olisi mahdollista saada mistä tahansa. 4. Oman kunnan järjestämiin palveluihin ollaan Etelä-Pirkanmaalla ja Tampereen kaupunkiseudulla tyytyväisiä. Kolmantena yhteistyöhankkeena toteutettiin Hämeenlinna-Valkeakoski-Tampere vesistöreitin kehittämisselvitys ja koordinaatiohanke kesällä Vesistöreitin kehittämistutkimuksen mukaan kolme osa-aluetta kaipaavat eniten parantamista suhteessa nykytilaan: vesistöreitin palveluiden kokoaminen ja palvelupakettien suunnitteleminen, yksittäisten rakennetun ympäristön kohteiden kohentaminen sekä entistä tiiviimpi kehittämisyhteistyö sekä kuntien viranomaisten että yksityisten yritysten välillä koko vesistöreitin alueella. 26. Etäopetuskeskus seudulliseksi e-oppimisen palvelukeskukseksi, osat I ja II (Seutufoorumi hanke) Koko toteutusaika 2/2005-4/2007. Hankkeen tavoitteena oli - luoda hallinnollinen prosessi seudulliselle verkkokurssitarjottimelle ja kehittää sähköistä asiointia - lisätä seudullista kurssitarjontaa ja opiskelijamääriä sekä kehittää tilastointia - edistää opettajien osaamisen kehittymistä sekä uuden opettajuuden omaksumista ja kannustaa yhteisölliseen toimintakulttuuriin: osaamisen jakamiseen ja voimavarojen kokoamiseen - käynnistää ja vakiinnuttaa seudullinen ainetiimitoiminta tukemaan kaikkien yleissivistävän koulutuksen oppiaineiden verkko-opetuksen kehittämistä - tehostaa yhteistyön koordinointia ja lisätä avointa tiedotusta - sopia toiminnan pelisäännöistä, mm. tekijänoikeuksista, opettajien korvauksista, seudullisen verkko-opetuksen järjestämisen reunaehdoista sekä kuntien omasta panostuksesta hankkeeseen - kartoittaa vaihtoehdot toiminnan vakiinnuttamiselle ja edelleen kehittämiselle Hankkeen tavoitteissa onnistuttiin ja kehitettiin siten yhteisiä seudullisia toimintamalleja verkko-opetuksen järjestämiseen, tuettiin opettajien osaamisen kehittämistä ja verkkokurssien laatimista sekä kehitettiin sähköistä asiointia. 27. Pikassos-yhteistyö STM-hankkeissa Toteutusaika vuosi Pikassos Oy on Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa toimiva sosiaalialan osaamiskeskus. Seudullisuus ja verkottuminen ovat aluekeskusohjelman keskeisiä toimintamalleja. Verkottumisella tarkoitetaan aluekeskusseutujen sisäistä, eri toimijoiden välistä verkottumista ja erityisesti aluekeskusseutujen välistä, maakunnallista ja maakuntarajat ylittävää verkottumista. Aluekeskusohjelmassa organisoidaan teemoittaisia kansal- 13

14 lisia verkostoja siten, että aluekeskusseudut ottavat myös vastuuta niiden toiminnan koordinoinnista. Hyvinvointiteeman alla toteutettiin vuonna 2005 Pikassoksen kanssa yhteistyönä alueellisen hyvinvointi-indikaattorihankkeen tietopankin kokoaminen osana alueellista hyvinvointihanketta. Lisäksi Pikassos oli mukana kansallisissa verkostotapaamisissa ja hankeneuvotteluissa yhteistyösopimuksen puitteissa. 28. KOSKE Online-ohjelmapankki ja verkkopalveluhanke osat I ja II Koko toteutusaika 01/ /2006. KOSKEn tavoitteena oli käynnistää merkittäviä paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä kehittämishankkeita kokous- ja kongressialan elinkeinon tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena oli myös auttaa matkailualan yrityksiä järjestämään palveluita asiakaslähtöisiksi palveluketjuiksi ja tuottamaan asiakkaan odottamaa lisäarvoa. KOSKEohjelman tärkeimpänä hankkeena oli KOSKE Online oheisohjelmapankin rakentaminen eli hankkeessa kehitettiin Internet-työkalu, joka tehostaa Tampereen kaupunkiseudun kokous- ja kongressimatkailun ydinyritysten ja pirkanmaalaisten ohjelmapalveluyritysten muodostaman verkoston toimintaa ja liiketoimintamahdollisuuksia. Sen avulla pyritään lisäämään oheisohjelmien kysyntää ja näin laajentamaan Tampereen seudun vilkkaasta kokous- ja kongressitoiminnasta saatavaa hyötyä. Toiminta jatkuu osana Tamperen Convention Bureaun tehtäviä. 29. NettiNysse seudulliseksi Netti-Nysse on Tampereen kaupunginkirjaston Internet-bussi. Netti-Nyssessä opiskellaan perustaitoja, ja etsitään tietotekniikasta hyötyä ja iloa ihmisten arkeen. Netti-Nyssen "elämäntehtävä" on rohkaista ja opastaa ihmisiä tutustumaan tietokoneeseen ja Internetiin. Se toimii tietoyhteiskunnan ovenavaajana ja etsii uusia malleja ja ratkaisuja tietotekniikan perustaitojen kouluttamiseen. Netti-Nyssen toiminnan laajentamiseksi seudulliseksi käynnistettiin hanke, jossa aluekeskusohjelma oli osarahoittajana ajalla Kulttuurin kuluttajatutkimus Tampereen teatterit päättivät hankkia teattereiden asiakassuhdetutkimuksen, jonka tavoitteena oli tuottaa ajantasaista ja teattereiden kehittämistyössä hyödynnettävissä olevaa tietoa nykyisistä ja potentiaalista asiakaskunnista. Tavoitteena oli tunnistaa asiakassegmenttejä sekä konkreettisia kehittämiskohteita. Tutkimuksen tekijä oli Tampereen Yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Tutkimus sisälsi teattereiden kävijätutkimuksen, kuluttajatutkimuksen sekä internet-kyselyn ja internet-pohjaisen asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmän. AKO oli mukana rahoittamassa hanketta keväällä Kaupunkirakenteen kehityspiirteet, suurten kaupunkiseutujen yhteishanke KARA Toteutusaika Kyseessä on Helsingin kaupungin Tietokeskuksen, Tampereen, Turun, Oulun ja Kuopion aluekeskusohjelmien tutkimushanke, jonka yleistavoitteet olivat: - selkeyttää ja yhtenäistää kaupunkiseutujen rakenteellisia kehityspiirteitä koskevaa käsitteistöä, - tuottaa mitattua ja jäsenneltyä tutkimustietoa Suomen suurten kaupunkien / kaupunkiseutujen rakenteellisista kehityspiirteistä,lisätä tutkijoiden, suunnittelijoiden ja hallinnon välistä keskustelua ja vuorovaikutusta kaupunkirakenteen kehitykseen liittyvissä kysymyksissä, 14

15 - tukea suurten kaupunkiseutujen rakennemalli- ja kehityskuvatyötä. Hankekokonaisuuden konkreettisia tavoitteita olivat - osapuolten tapaustutkimukset ja niihin liittyvä tiedonvaihto, - selvitykset suurten kaupunkiseutujen rakenteellisessa kehityksessä havaittavista yhtäläisyyksistä ja eroista, - Suomessa tapahtuvan kehityksen vertailu ja arviointi kansainvälisen tutkimustiedon perusteella. Tämän esiselvityksen kautta lähdetään jatkossa tutkimaan kaupunkiseutukohtaisia mallintamisia ja tarkastelut tehdään vertailukelpoisiksi toisiinsa nähden. 32. Aluekehittäjäkoulutusohjelma 2006 Tampereen kesäyliopisto on järjestänyt aluekehittäjien koulutusohjelmia vuodesta Vuonna 2006 koulutusohjelman painopisteeksi valittiin luovuus ja kulttuuri. Koulutus vastasi osaltaan Luova Tampere ohjelman tarpeisiin, ja sen tavoitteena oli syventää valmiuksia toimia aluekehittämisen asiantuntijatehtävissä erityisesti pirkanmaalaisten kehitys- ja koulutustarpeiden pohjalta. Hankkeen tavoitteena oli lisäksi tukea henkilöitä määrittelemään oma asemansa oman alan/seudun strategisessa kehittämisessä ja antaa välineitä toimia keskeisenä vaikuttajana eri strategioita toteutettaessa. Tavoitteena oli myös luoda konkreettisia hankesuunnitelmia alueen imagon, viihtyisyyden ja vetovoiman parantamiseksi. Hanke on vahvistanut pirkanmaalaisten korkeakoulu-, tutkimus- ja elinkeinoelämän toimijoiden yhteistyötä ja verkottumista sekä kykyä vastata entistä paremmin alueellisiin elinvoimaisuus- ja kilpailukyky -kehityshaasteisiin. Hanke on myös selkeyttänyt eri toimijoiden rooleja seudullisessa kehityksessä. Koulutus jatkuu vuosittain vaihtuvalla maakunnallisella rahoituspohjalla. 33. Toiminnalliset tekstiilit ja vaatetus vaikeavammaisille esiselvitys Toteutusaika 9-12/2006. Tämä Hämeenlinnan ja Tampereen AKO:jen yhteinen esiselvitys tutki älykkään vaatteen uusien sovellusten mahdollisuuksia vaikeavammaisten arjen ja elämänlaadun parantamisessa. Tutkimus toteutettiin Tampereen teknillisen yliopiston Smart- WearLabin ja Hämeen ammattikorkeakoulun Wetterhoffin yksikön yhteistyönä. Konkreettisena tavoitteena oli yhdistää uusiin kuitumateriaaleihin ja tekstiilituotteisiin liittyvä teknologinen osaaminen sekä käyttäjälähtöisen muotoilun ja vaatetussuunnittelun osaaminen elävään pilottiympäristö-yhteyteen vaikeavammaisia hoitavassa yksikössä (Pääjärven kuntayhtymän kuntoutuskeskus Lammilla). Näin voitiin tunnistaa sellaisia sovellusalueita, joille on 1) teknologian kannalta mahdollista ja 2) käyttäjien kannalta mielekästä ja tarpeellista kehittää toiminnallisen tekstiilin tai vaatteen sovelluksia. Näiden pohjalta voidaan jatkossa valita ja konkretisoida realistisia tuoteideoita ja -alueita, joille lähdetään esiselvityksen jatkona tuottamaan yksilöidympiä, kaupallistettavissa olevia sovelluksia yhdessä alan yritysten kanssa. 34. Hyvinvointipalvelu- ja hyvinvointiteknologiayritysten palvelu- ja tuotekehitysympäristön selvityshanke Toteutusaika 9/2006-3/2007. Tässä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa oli tarkoitus kartoittaa sekä hyvinvointipalvelu- että hyvinvointiteknologiayritysten tuote- ja palvelukehityksen tämän hetkiset tarpeet sekä kehitystyön esteet. Kohderyhmänä olivat erityisesti pk-yritykset. Kartoituksen perusteella oli tarkoitus luoda palvelumalli, jota jatkossa voidaan tarjota toimialan yrityksille näiden oman palvelu- ja tuotekehitystyön tueksi. 15

16 Palvelumallin luomisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kehitystyön siirtämiseen laboratorioista aitoihin toimintaympäristöihin (living laboratories). Samoin palvelumallissa pyrittiin löytämään tapoja kehittää palveluja ja teknologiaa rinnakkain ja samanaikaisesti. Selvitystyön lopputuloksena on alustavasti tuotteistetut palvelu- ja tuotekehityspalvelut. 35. Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma arviointi Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman arvioinnin toteutti Efekon ja Kaupunkitutkimus TA Oy:n muodostama konsortio. Ohjelma-arviointi toteutettiin ajalla 9/2006-3/2007. Arvioinnin mukaan kaikkiin aluekeskusohjelman painopistealueisiin on kohdentunut useita hankkeita eli aluekeskusohjelman toteuttaminen hankkeiden kautta on ollut kohtuullisen hyvin tasapainossa. Eniten hanketoimintaa sekä tavoitteiden ja tulosten että rahoitusten perusteella on suuntautunut yhteistyöverkostojen rakentamiseen. Tulos vastaa ohjelman ohjauksen asiantuntijoiden näkemystä, jonka mukaan nimenomaan seudullisen yhteistyön rakentaminen on ohjelman ansiosta edistynyt kaikkein parhaiten. Toiseksi aktiivisinta hanketoiminta oli rahoituksen ja tavoitteiden määrän perusteella Maankäytössä ja asumisessa. Lähes yhtä suuri määrä hanketoiminnasta kokonaisuudessaan kohdistui Elinkeinopolitiikkaan. Hyvinvointipalveluihin sekä Koulutukseen ja osamaan oppimiseen allokoitui edellä mainittuja vähemmän hanketoimintaa, vaikka asiantuntijat pitivät näitä painopistealueita kohtuullisen hyvin onnistuneina. Ohjelman rahoituksella toteutetun hanketoiminnan käytännön ohjaus on arvioinnin mukaan onnistunut kohtuullisen hyvin ja hankkeet ovat pääasiassa saavuttaneet niille asetetut tavoitteet. Ohjelma on pystynyt edistämään melko hyvin seudullista ja alueellista yhteistyötä sekä kehittämistyöhön osallistuvien toimijoiden vuorovaikutusta. Kokonaisuutena asiantuntijoiden mielestä toteutus onnistui kouluarvosanalla 8. Parasta heidän mukaansa oli seudullisen yhteistyöverkoston ja päätöksenteko-organisaation rakentaminen, jota ei olisi nykyisessä muodossa syntynyt ilman AKO:a. Aluekeskusohjelman muuta toimintaa: Osuustoimintakeskuksen toiminnan tukeminen Toteutusaika 9-12/2005 ja 6/2006. Osuustoimintakeskuksen tavoitteena on ollut yhteisötalouden yritystoiminnan edistäminen kaikissa muodoissaan. Lähtökohtana on ollut luoda uusia, laadukkaita, liiketaloudellisin perustein toimivia yrityksiä (osuuskuntia), joilla on jatkuvuutta ja joiden toiminnalla on merkitystä työllisyyden parantajana ja yrittäjyyden edistäjänä. Tavoitteena on ollut kehittää uusia työntekemisen muotoja ja mahdollistaa yrittäjyys kaikille sekä vakiinnuttaa osuuskunta hyväksi todetuksi ja joustavaksi yritysmuodoksi, joka on todistanut mahdollisuutensa käytännössä. AKO oli mukana tukemassa rahallisesti osuustoimintakeskuksen toimintaa. Osuustoimintakeskus löytyy osoitteesta Yliseutukunnallinen yhteistyö Pirkanmaalla alueellisen vaikuttavuuden nimissä Toteutusaika Hallitusohjelman mukaisesti aluekeskusohjelman toteutuksen yksi keskeinen painopiste on ollut alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen. Tarkoituksena oli, että aluekeskusohjelmaan verkottuvat ohjelma-alueita ympäröivät seudut sopivat aluekeskusyhteistyökumppaninsa kanssa yhteistyön tavoitteista ja niitä toteuttavista hankkeista. Yhteistyössä toteutettavien hankkeiden tuli vastata aluekeskusohjelmalle asetettuja tavoitteita ja kriteereitä ja niiden tulee tukea verkottuvien seutujen seudullisten rakenteiden kehittymistä. 16

17 Yhteistyötä tehtiin nyt mm. Ylä-Pirkanmaan (mm. korkeakouluyhteistyö, kyläasuttamismallit, elinkeino- ja palvelurakenteen kehittäminen) ja Lounais-Pirkanmaan (yritysteknologiaasiamieshanke) kanssa. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa ilman suoraa rahoitustukea konkreettisten hankkeiden kautta. Verkostoyhteistyö muiden valtakunnan AKOjen kanssa Seudullisuus ja verkottuminen ovat aluekeskusohjelman keskeisiä toimintamalleja. Aluekeskusohjelman vuosien toteutusta koskevien valtioneuvoston linjausten mukaisesti seudullisuuden lisäksi ohjelmassa painotettiin verkottumista ja alueellista vaikuttavuutta. Verkottumisella tarkoitetaan aluekeskusseutujen sisäistä, eri toimijoiden välistä verkottumista ja erityisesti aluekeskusseutujen välistä, maakunnallista ja maakuntarajat ylittävää verkottumista. Aluekeskusohjelmassa on organisoitu teemoittaisia kansallisia verkostoja siten, että aluekeskusseudut ovat ottaneet myös vastuuta niiden toiminnan koordinoinnista. Tampereen kaupunkiseudun AKO on ollut mukana hyvinvointipalveluiden, seutuviestinnän sekä kulttuuriverkoston teemaverkostoissa. Teemojen alla on tuotettu sisältöjä ja hankkeita samaan verkostoon osallistuvien kanssa. Lisätiedot a_ja_tuloksia.pdf. Uuden ohjelmakauden hakemuksessa päätettiin osallistua jatkossa suurten kaupunkiseutujen, Helsinki-Tampere-Turku kasvukolmioalueen, hyvinvointiyrittäjyyden ja luovien toimialojen verkostoyhteistyöhön alueen tarpeiden mukaisesti. Uuden kauden ohjelma-asiakirja löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta 17

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

HANKKEEN LOPPURAPORTTI

HANKKEEN LOPPURAPORTTI HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Hankkeen 2002-2006 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä (1.6.2006 alk.) Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN

PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN TYÖSUUNNITELMA PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN Avainsanoja: kartta- ja paikkatiedot, tiedolla johtaminen, yhdyskuntarakenteen eheytyminen, karttapohjainen tieto,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN

PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN TYÖSUUNNITELMA 20.3.2014 PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN Avainsanoja: kartta- ja paikkatiedot, tiedolla johtaminen, yhdyskuntarakenteen eheytyminen, karttapohjainen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Teknisten palvelujen seutuyhteistyö. Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere

Teknisten palvelujen seutuyhteistyö. Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere Teknisten palvelujen seutuyhteistyö Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere TEKPAn tavoitteet seutustrategiassa Tavoite Seudun suurista

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuuden toisen asteen koulutuksen yhteistyöselvityksestä.

OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuuden toisen asteen koulutuksen yhteistyöselvityksestä. OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuuden toisen asteen koulutuksen yhteistyöselvityksestä. kehittämispäällikkö Juha Karvonen 17.3.2011 Selvitystyöhön kohteena olevat asiat 1. Kuvataan

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA ASUNTOPOLIITTINEN SEMINAARI 21.10.2015 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Lahden kaupunki Lahden seudun MAL-asuntotyöryhmän kuntien seudullinen asuntostrategia

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot