Työpaikkana muuttuva yliopisto s.4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työpaikkana muuttuva yliopisto s.4"

Transkriptio

1 SPECIA ry:n jäsenlehti Työpaikkana muuttuva yliopisto s.4 Yliopisto ja hallinnollinen uudistus s.8 HR-asiantuntija ja yrittäjä s.12 Lisää terää työvoimapalveluun s.16

2 Aatteen paloa jäsenen ehdoilla s. 3 Työpaikkana yliopisto s. 4 Yliopistojen hallintohenkilökunta tasapainoilee muutoksissa s. 8 Elämäntapayrittäjä s. 12 Opiskelijat ja henkilöstöala s. 14 Opinnot ja työttömyysturva s. 16 Yritystoiminta ja työttömyysturva s. 16 Työttömille parempaa työvoimapalvelua s. 17 Svensk resumé s. 18 Pääkirjoitus Fantastisen hämmentävät uudistukset KANNEN KuvA: MArKKu OjALA Jostakin syystä kaikissa organisaatiouudistuksissa viestintä näyttää epäonnistuneen. Simon Huldén kehittämispäällikkö Asiantuntija-lehti on ilmestynyt vuodesta Julkaisija SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja Simon Huldén Ulkoasu Nymandesign Oy Painopaikka Libris Oy Kontulantie Helsinki Painosmäärä SPECIAn toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Kehittämispäällikkö Simon Huldén Faksi (09) Snellmaninkatu Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Aino Harinen Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset Akavan Erityisalojen jäsensihteerit (toimistoika 9:00 15:00) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko (09) (ma to klo ) Ennen kuin hain SPECIAan töihin toimin amanuenssina Helsingin yliopistossa. Suurimmat muutokset yliopistoissa olivat vasta edessä, mutta pääsin kokemaan palkkausjärjestelmän uusimisen. Uudistus herätti tietenkin kritiikkiä. Uudistuksen toteuttaminen edellytti ylimääräistä työtä, mikä herätti närkästystä. Täysin ymmärrettävää oli myös se, että kokeneemmat takuupalkalle jääneet työntekijät eivät pitäneet uudistusta kovinkaan miellyttävänä. Työaika täyttyi hämmentävillä koulutustilaisuuksilla, joissa konsultti kertoi uuden palkkausjärjestelmän hienouksista. Kaikessa yksinkertaisuudessaan uuden palkkausjärjestelmän perusajatus oli helposti ymmärrettävissä: mitä vaativampi tehtävä ja osaaminen sen parempi palkka. Silti uudistuksen viestinnällinen puoli kangerteli. Tätä huomioiden ei siis ole mikään ihme, että palkkausuudistukseen verrattuna varsin giganttinen laki- ja rahoitusuudistus ei ole sujunut kritiikkiä herättämättä. Jostakin syystä kaikissa organisaatiouudistuksissa viestintä näyttää epäonnistuneen. Ei ole väliä onko kyseessä yliopistot, valtio tai Nokia. Kaikissa Tutustu työelämän pelisääntöihin Akavalta opas opiskelijoille Työelämän pelisäännöt on hyvä tuntea kaikissa työsuhteissa. Sivutoiminen työnteko on monen opiskelijan arkea ja useisiin opintokokonaisuuksiin kuuluu harjoittelujakso. Työelämään siirtyminen valmistumisen jälkeen voi esiintyy samankaltaista uudistuksiin liittyvää hämminkiä ja epätietoisuutta. Yliopistojen kohdalla itse pääministeri on vielä heittänyt lisää bensaa liekkeihin kuvaamalla uudistuksia useaan otteeseen fantastisiksi. Äskettäin edesmennyt viestinnän professori Osmo Wiio totesi seuraavasti: Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta. Hän taisi tietää mistä puhui. Tässä lehdessä kerrotaan myös Sonjasta, joka varsin vastavalmistuneena ryhtyi yrittäjäksi. Vaikka työkokemusta ei olekaan suurissa määrin kertynyt, niin yrittäjäksi ryhtyminen vastavalmistuneena ei välttämättä ole niin huono ajatus. Siinä elämänvaiheessa ei vielä ole joutunut valtavista asuntolainoista, pikkulapsista ja muita vapautta haittaavista tekijöistä koostuneeseen noidankehään. Jos on aikaa eikä suuria kiinteitä menoja, niin miksi ei? Ainahan voi palata palkkatyöhön, jos ei yrittäminen näytä toimivan. Ja toisin päin. Olisi myös hyvä jos onnistuisi kohdistamaan elämänsä työttömyysjaksot tuohon vaiheeseen. Valitettavasti se näyttää olevan vähemmän hallittavissa oleva asia. tuntua isolta askeleelta, mutta siihen on hyvä suhtautua avoimin mielin. Akavan julkaisemassa oppaassa on vinkkejä työn hakemiseen ja tietoja työelämän perusasioista. Käytä lisätietojen lähteitä, mutta myös omia verkostojasi työnhaun tukena. 2 Asiantuntija 1/2013

3 Puheenjohtajan mietteitä Aatteen paloa jäsenen ehdoilla Onko SPECIA palveluntuottaja vai aatteellinen yhdistys? Odottaako jäsen SPECIAlta kuntosalin kuukausikorttia vai etujensa mukaista taistelua työmarkkinoilla? Vai kenties molempia? Tulin marraskuun syyskokouksessa valituksi Specian puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Kuuluminen ammattiliittoon on ollut minulle aina itsestäänselvyys: lapsuudessani keittiömme pöydällä viihtyivät sulassa sovussa akuankkojen seassa niin ahjot kuin akavalaiset kalenterit, ja aloittaessani työuraani koulutussuunnittelijana hankin ensimmäiseksi työnantajalleni valtakirjan liiton jäsenmaksujen suorittamiseen. Koenkin itseni suhteellisen nuoresta iästäni huolimatta jo jonkinlaiseksi AY-konkariksi ja tämän puheenjohtajuuden tietysti aivan erityiseksi kunniatehtäväksi. Suomea voi edelleen kutsua järjestöjen luvatuksi maaksi : kolmannen sektorin panos yhteiskuntamme toimivuudessa on kiistaton. Selvää on myös, että yhteiskuntaa ei muuteta ilman ammattiliittoja. Monet saavutetut edut tuntuvat tosin jo itsestäänselvyyksiltä, emmekä välttämättä osaa aina ajatella, että ilman liittojen käymiä taisteluja voisimme vain haaveilla esimerkiksi äitiyslomasta tai tasa-arvolaista. Minulle AY-toiminta on aina merkinnyt ennen kaikkea yhteisöllisyyttä ja yhteisten tavoitteiden eteen tehtävää työtä. Kuitenkin siirtymä puhtaasti aatteellisesta toiminnasta kohti tarpeita vastaavien palvelujen tuottamista on tosiasia myös AY-liikkeessä: nykyisin halutaan samanaikaisesti olla sekä yhteisössä että yksilöitä kaivataan siis yhteisiä kokemuksia mutta osataan vaatia myös yksilöllistä palvelua. On myös muistettava, että ammattiliittoa ei ole ilman jäseniään, ja mitä enemmän meitä on, sen vahvempia olemme. Kun kilpailu ihmisten ajasta ja huomiosta kovenee, myös ammattiyhdistysten on löydettävä uusia välineitä kisassa pärjätäkseen. Tavoitteemme on, että jokainen jäsenemme voisi ylpeänä kokea järjestömme omakseen. Siis mikä on Specian tärkein tehtävä nyt ja tulevaisuudessa? Tämä oli yksi niistä kysymyksistä, joita uusi hallitus kokoontui pohtimaan ensimmäiseen tapaamiseensa helmikuussa. Pohdinnan tulos oli lopulta selvä: kaiken lähtökohta on jäsen. Järjestöönsä sitoutunut, specialaisuudestaan ylpeä ja sen itselleen hyödylliseksi kokeva jäsen on päämäärä, jonka eteen työskentelemme. Liittomme selvitysten mukaan jäsen kaipaa liitolta edelleen kaikkein eniten turvaa työmarkkinoilla: liiton tärkeimmäksi tehtäväksi nähdään toimeentulon takaaminen myös esim. työttömyystilanteissa. Kuitenkin yhä useampi arvottaa liittonsa myös sen tarjoamien etujen suhteen: lakimiesneuvonta ja koulutukset ovat esimerkkejä näistä jäsenistölle yhä tärkeämmiksi käyvistä lisäarvopalveluista. Edunvalvontaa tehdään jäsenten arjessa eri tasoilla. Siinä missä Akava kantaa päävastuun yhteiskunnallisesta edunvalvonnasta, Akavan erityisalat panostaa erityisesti sopimusneuvotteluihin ja yksilöedunvalvontaan. Paikallisia ongelmia ratkotaan työpaikoilla alueellisen luottamusmiesverkoston avulla. Jäsenyhdistysten, kuten Specian, tehtäväksi on annettu kokonaisuudessa erityisesti ammatillinen edunvalvonta. On kuitenkin selvää, että Specia on mukana kaikilla edunvalvonnan tasoilla, mikä tarkoittaa paitsi moninaisen jäsenkenttämme erilaisiin tarpeisiin vastaamista myös yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista. Specian tavoitteena on jäsenen oikeudenmukaisen palkkauksen, työehtojen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen koko opiskelu- ja työuran ajan, ja Specia haluaakin olla paitsi jäsentä hänen tarpeidensa mukaisesti palveleva myös arvostettu yhteiskunnallinen vaikuttaja. Siis yhteisen hyvän eteen työskentelyä, jäsentä monipuolisesti palvellen, yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön osallistuen sekä specialaisittain tärkeitä työmarkkinapoliittisia asioita ajaen olisiko siinä reseptiä uudelle hallitukselle ja järjestömme toimihenkilöille seuraavalle kaksivuotiskaudelle? Tehtävä ei tule olemaan yksinkertainen. Yksilön edun valvominen mm. työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä ja samanaikainen yhteisen hyvän edistäminen mm. palkkaneuvotteluissa on yhtälönä vaikea. Myöskään seuraava työmarkkinakierros ei näytä muodostuvan helpoksi: yksityisellä ja julkisella sektorilla eri työantajien palveluksessa toimivien sekä ammatinharjoittaja- ja opiskelijajäsentemme etujen ajaminen tasapuolisesti on tänä keväänä erityisen haastavaa. Kunnianhimoinen tavoitteemme kuitenkin on, että jokainen jäsenemme voisi ylpeänä kokea järjestömme omakseen. Itse koen olevani etuoikeutettu ollessani osa tätä aktiivisten, osaavien ja rohkeiden asiantuntijoiden joukkoa. Minä ainakin tahdon kantaa korteni kekoon tämän yhteiskunnan kehittämisessä, jäsentemme ehdoilla tahdotaanko yhdessä? Aino Harinen Asiantuntija 1/2013 3

4 Työelämän muutokset Työpaikkana yliopisto SPECIAlainen kasvatustieteilijä Maiju Toivonen työskentelee hajautetun koulutuksen suunnittelijana Turun ylipiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Millaista hänen työnsä on? Miten Maiju on kokenut ylipistomaailman muutoksen?. Teksti: Tuija Heikkilä Kuvat: Markku Ojala Kuka olet? Maiju Toivonen, 27. Olen alun perin kotoisin Raumalta, mutta nykyisin asun Turussa. Valmistuin 2011 Turun yliopistosta kasvatustieteen maisteriksi. Tällä hetkellä kehitän osaamistani avoimessa yliopistossa työ- ja organisaatiopsykologian opinnoilla. Vapaa-ajallani harrastan liikuntaa, kuten pilatesta, joka tuo tasapainoa usein hektiseen arkeeni. Olen kokenut myös ammattiyhdistystoiminnan antoisaksi. Miten valitsit alasi? Lapsena leikin usein pankkivirkailijaa, joten hallinnollinen maailma kai kiehtoi minua jo silloin. Lukion jälkeen opiskelin vuoden verran liiketaloutta ammattikorkeakoulussa. Tuolloin oivalsin, että opinto-ohjaajan työ voisi olla se oma juttuni. Opinto-ohjaajan koulutukseen tutustuessani törmäsin kasvatustieteen koulutusohjelmaan, joka tuntui heti omalta ja kiinnostavalta. Pääsin opiskelemaan kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, liiketalousopinnot jäivät, ja matkan varrella opinto-ohjaajan työkin unohtui. Kasvatustieteellisen koulutuksen hyvä ja huono puoli on mahdollisuuksien laajuus. Meitä kasvatustieteilijöitä toimii hyvin monenlaisissa töissä, ja työelämässä voi suuntautua hyvin erilaisiin tehtäviin oman kiinnostuksen mukaan. Toisaalta tämä tutkinnon generalistinen luonne on tuntunut työelämässä 4 Asiantuntija 1/2013

5 suuntautumisen kannalta haastavalta, etenkin näin työuran alussa. Kerro tähänastisesta työurastasi. Opintojeni ohessa tein koko ajan töitä. Asiakaspalvelu koruliikkeessä antoi kokemusta ihmisten parissa työskentelystä. Ensimmäiseen varsinaiseen omaan alaani liittyvään työpaikkaan sain kosketuksen 2009 tutkintoon kuuluvassa työharjoittelussa Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö TUTKEssa. Siellä minua kiehtoi erityisesti moniammatillinen yhteistyö opetuksen kehittämisessä. Harjoittelun päätteeksi sain jäädä samaan yksikköön töihin äitiyslomasijaiseksi ja toimin TUTKEssa suunnittelijana vuoden 2010 loppuun. Toimenkuvaani kuului tiedekunnan opettajatuutoroinnin sisällöllinen suunnittelu ja koordinointi, opiskelijapalautejärjestelmän kehittäminen, erilaiset koulutuksen suunnittelutehtävät ja henkilöstöhallinnollisia tehtäviä. Kun lähiesimieheni siirtyi 2011 alusta osa-aikaisesti muihin tehtäviin, sain jatkaa lääketieteellisessä tiedekunnassa suunnittelijana. Tässä toimessa olen tälläkin hetkellä. Niinhän se on, että koulutus antaa taustaa työelämässä toimimiseen, mutta työ opettaa. Mitä tehtäviä työhösi kuuluu? Lyhyesti sanoen neuvottelua, kokonaisuuden hallintaa ja kehittämistä. Koordinoin tiedekunnan hajautettua koulutusta. Se tarkoittaa sitä, että suuri osa tiedekunnan lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen kliinisen vaiheen opetuksesta suoritetaan Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) ja kampusalueen ulkopuolella. Opetusta on hajautettu Varsinais-Suomen lisäksi erityisesti Poriin ja Vaasaan. Työhön kuuluu hajautusyksiköissä toimivan opetushenkilökunnan henkilöstöhallinto, opetusyhteistyön koordinointi ja opetuksen laatuasiat, hallinnollinen työ, kuten sopimusneuvottelut, sekä koulutustilaisuuksien suunnittelu. Yhteistyöverkostoni on laaja, ja työhöni kuuluu paljon sidosryhmäyhteistyötä. Miten koulutuksesi on valmentanut sinut juuri tähän työhön? Niinhän se on, että koulutus antaa taustaa työelämässä toimimiseen, mutta työ opettaa. Toki opetuksen kehittämistyössä sekä koulutussuunnittelu- ja henkilöstötehtävissä kasvatustieteellistä näkemystä on tarvittu ja siitä on hyötyä. Koulutus on tuonut näkemyksiä ja tukea moniin tilanteisiin. On helpottanut, kun tietää, miten pulmallisia tilanteita voi lähestyä ja mistä löytää tietoa tilanteen ratkaisemiseksi. Me kasvatustieteilijät olemme varmasti tuoneet työpaikoille erilaisia näkökulmia ja asiantuntijuutta oppimisesta ja osaamisen kehittämisestä. Mikä on työssäsi parasta, mitä huonoja puolia siihen liittyy? Hallinnollisissa työtehtävissä voi välillä unohtua kokonaisuus, jonka vuoksi työtä tekee. Rutiininomaisimmat tehtävät ovat työn ikävimpiä puolia, ja ajoittaiset kokouksilla täytetyt viikot ovat raskaita, kun työt seisovat. Asiantuntija 1/2013 5

6 Työelämän muutokset Työni on hyvin itsenäistä, mikä on sekä hyvä että huono puoli. Onnistumisen iloa koen, kun huomaan syntyneen konkreettista kehitystä tai pulmatilanne on ratkennut. Ilman muuta yhteistyössä tehty kehittämistyö on palkitsevinta työssäni! Millaista on työskennellä yliopistolla? On vaikea kommentoida yliopistoa työpaikkana, kun en ole oman alan työtehtäviä muualla tehnyt, mutta toki akateemiset perinteet ja tutkimuksen korkea arvostus määrittävät yliopistoa organisaationa. Korkeakoulujen arviointineuvosto nimesi Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kansainväliseen arviointiin perustuen vuosiksi yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi, joten tiedekunnassa on tehty paljon arvostettua työtä opetuksen kehittämiseksi. Esimerkiksi opettajatuutorointia ei vastaavassa laajuudessa ole vielä muualla Turun yliopistossa tai maan muissa lääketieteellisissä tiedekunnissa. Myös hajautettu opetus on Turussa laajaa verrattuna muihin lääketieteellisiin tiedekuntiin. Arvostan yliopistossa työpaikkana mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistani. Myös väitöskirjan tekoon on kannustettu, mutta ainakaan toistaiseksi en ole lähtenyt sille tielle. Huonona puoli on määräaikaisten työsopimusten laaja käyttö yliopistolla. Yliopiston perustehtävien vuoksi muu kuin opetus- ja tutkimushenkilöstö on usein epämääräisessä roolissa. Työni tavoite on mahdollistaa mahdollisimman hyvä opetus tiedekunnassa, jotta saadaan koulutettua hyviä lääkäreitä. Oma työni liittyy vahvasti myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, sillä hajautetulla koulutuksella on alueellistakin merkitystä, ja sen myötä opiskelijat hakeutuvat helpommin maakuntiin töihin. Miten yliopistomaailman muutokset ovat vaikuttaneet työhösi? Tulin töihin yliopistolle, kun muutosten tuulet jo puhalsivat. Niiden myötä yliopisto on lipunut lähemmäs yksityistä sektoria. Puhutaan määrärahoista ja tuloksellisuudesta, ja pelkästään liike-elämän kieli on yliopistossa uutta. Tiedekunnat ovat selkeämmin omasta toiminnastaan, taloudestaan ja tuloksellisuudestaan vastaavia yksiköitä. Mitataan tutkintoja ja suoritettuja opintopisteitä, ja ne puolestaan määrittävät tiedekunnan tulevan rahoituksen. Muutokset eivät ole näkyneet konkreettisesti niinkään omassa työssäni kuin toimintakulttuurissa. Toki opetuksen laatu on jatkuvasti esillä, mutta sivulauseessa nousee usein esiin raha, toiminnan järjestely- ja säästötarpeet. Vastaava keskustelu tosin määrittelee nykyisin paljolti koko työelämää. Mitä ajattelet tulevaisuudestasi ja palkkauksestasi nykyisessä työpaikassasi? Olen määräaikaisessa työsuhteessa, eikä tulevaisuudesta voi olla varma. Yliopistolla on kiinteä palkkausjärjestelmä, Määräaikaisuuksien suuri määrä yliopistoissa huolestuttaa Maiju Toivosta. 6 Asiantuntija 1/2013

7 jonka mukaan työntekijän palkka määräytyy. Henkilön palkkaus määritetään työn vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen pohjalta. Kaikki työntekijät ovat saman järjestelmän piirissä, joten järjestelmä on työntekijän kannalta tasa-arvoinen, vaikkakin jähmeä. Palkkaus on yliopistossa suunnilleen samalla tasolla kuin muillakin sektoreilla. Oma palkkani vastaa Specian suosituksia asiantuntijatyöstä. Jos et olisi työssä yliopistolla, missä saattaisit olla? Olen kiinnostunut osaamisen kehittämisestä sen eri muodoissaan. Ehkäpä olisin siis joko yksityisellä tai julkisella sektorilla jonkinlaisissa koulutuksen tai henkilöstön kehittämiseen liittyvissä tehtävissä. Miksi kuulut Speciaan? Liityin 2005 heti kasvatustieteen opinnot aloitettuani. Liittoa esiteltiin yliopistolla ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja vakuutuin heti Specian toiminnasta. Minulle on ollut aina selvää, että pitää kuulua ammattiliittoon omien oikeuksien turvaamiseksi työelämässä, ja koska tein opintojen ohessa paljon töitä, oli luontevaa liittyä jäseneksi jo opiskeluaikana. Speciaan kuuluminen edustaa minulle työttömyysturvan lisäksi asiantuntevaa turvaverkostoa, josta saa tukea mahdollisissa ongelmatilanteissa, neuvoja työhön liittyviin pulmiin ja konkreettista palkkaneuvontaa. Itselleni on myös tärkeää, että kuulun juuri oman ammattikuntani ammattiyhdistykseen, kaltaisteni yhteisöön. Kyse on ammatti-identiteetistä. Mitä enemmän meitä on, niin sitä enemmän saamme Specialle painoarvoa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja neuvottelupöydissä, ja oma ammattikuntani saa lisää näkyvyyttä työelämässä. Nykyistä yhteiskunnallista työelämäkeskustelua seuratessa koen, että on aikamoinen riski jäädä ammattiliiton ulkopuolelle ilman liiton tukea. KuvA: robert SEgEr Kevätkokous ja teatterimatka Turkuun SPECIA asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina klo alkaen Turun kaupunginteatterin ylälämpiössä, os. Itäinen Rantakatu 14, Turku (www.turku.fi/teatteri ). Kokous on kaikille jäsenille avoin, mutta kokouksen jälkeen Specia tarjoaa 40:lle ensiksi ilmoittautuneelle jäsenelle musikaalin Jekyll & Hyde. Musikaali on mahtipontinen esitys hyvän ja pahan veitsenohuesta rajasta. Pääosaa näyttelee Riku Nieminen ja hänen vierellään rakkaudesta taistelevat Jennie Storbacka ja Anna Victoria Eriksson. Osallistujille tarjotaan tulokahvi, kokouksen jälkeen kevyt lounas ja Turkuun on yhteiskuljetus Helsingistä. Muutoin osallistujien matkakulut korvataan julkisten kulkuneuvojen mukaan (juna, bussi). Päivärahoja emme maksa. Järjestelyiden vuoksi pyydämme ilmoittautumaan mennessä sähköpostilla tai puhelimella Muistathan ilmoittaa samalla osallistutko yhteiskuljetukseen ja omat ruoka-aine allergiasi/dieetit. Aikataulu 7.15 Lähtö Helsingistä Kiasman edestä 9.45 Tulo Turkuun ja tulokahvi Kokous alkaa Kevyt lounas Teatteriesitys Arvioitu aika esityksen kestolle Lähtö Helsinkiin n Saapuminen Kiasman eteen Helsinkiin Esityslista 1. Kokouksen avaus, Specia ry:n puheenjohtaja Aino Harinen 2. Kokouksen järjestäytyminen - kokouksen puheenjohtajan valinta - kokouksen sihteerin valinta - kokouksen pöytäkirjantarkistajien valinta - kokouksen ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Esityslistan vahvistaminen 5. Toimintakertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille Vaalivaliokunnan asettaminen ja ohjesääntö vuodelle 2013 Vaalivaliokunnan valinta 10. Muut kokoukselle tehdyt esitykset 11. Ilmoitusasiat 12. Kokouksen päättäminen Asiantuntija 1/2013 7

8 Yliopistouudistus Yliopistojen hallintohenkilökunta tasapainoilee muutoksissa Hallinnolliset uudistukset ovat ravistelleet yliopistoja jo vuosia. Yliopistojen hallintohenkilökunta on aina ollut työpaikoillaan tietyssä asemassa esimerkiksi yliopistojen akateemiseen henkilöstöön verrattuna. Akateeminen henkilöstö on kokenut muutosten seuraukset autonomian kaventumisena, seurannan lisääntymisenä ja rahoituksen niukkenemisena. Teksti: Sonja Mikkola Kuva: Markku Ojala Tyytymättömyys on ollut käsinkosketeltavaa, mutta miten suhtautuu henkilökunta, joka on vastannut näiden muutosten toteutuksesta? Vuonna 2010 tullut yliopistolaki- ja rahoitusuudistus on herättänyt ajatuksia niin kansan ja päättäjien, mutta myös yliopistojen työntekijöiden keskuudessa. Muuttuvat rahoitusjärjestelmät, yliopistojen uusi asema työnantajana ja sisäiset organisaatiorakennemuutokset koskettavat työntekijöiden arkea. Kuitenkaan hallintokoneiston ja päätöksenteon yhteys jokapäiväiseen työhön ei aina kohtaa. Tämän vuoksi päätöksien seurauksia on hyvä tarkastella, vaikka sitten jälkikäteen. SPECIAn jäsenistössä työskentelee runsaasti yliopistojen henkilökuntaa pääosin yliopistohallinnon alueelta. Vuoden 2011 lopussa SPECIA päätti ottaa suurennuslasin alle henkilöstön Artikkeli perustuu Sonja Mikkolan (kuvassa) Hallinnon henkilöstö ja hallinnon uudistus -pro gradu -tutkielmaan. 8 Asiantuntija 1/2013

9 suhtautumisen yliopistouudistukseen, ja lopulta aiheesta valmistui pro gradu-työni helmikuussa Työ käsittelee hallintohenkilöstön työtä kolmessa eri yhteydessä: laajemmassa yliopistouudistusten tasossa, henkilöstöryhmien välisissä suhteissa sekä suhtautumisessa omaan työhön. Yliopistotyön moninaisuuden ja tehtävien sekoittumisen takia hallintohenkilöstön määrittely on vaikeaa. Tutkittava henkilöstö pitää sisällään hallintohenkilöstön lisäksi myös opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstön. Tutkimuksessa kyselyyn vastasi 99 henkilöä vastausprosentilla 18,9. Menneiden vuosien uudistukset vaikuttavat työilmapiiriin Vuoden 2010 yliopistolaki- ja rahoitusuudistuksen lisäksi hallintohenkilöstön työtä sävyttävät uuden julkisjohtamisen tuomat tulos- ja yhteistyövaatimukset, aiemmat rakenneuudistukset sekä yliopistojen palvelutehtävän tuomat laatuja vaikuttavuusvaatimukset. Yliopistouudistuksen tuomaksi ulkopuoliseksi toimintaedellytykseksi nimetään ensisijaisesti rakennemuutokset ja sisäisen organisoitumisen. Tämän jälkeen mainitaan tuloksellisuusvaatimukset sekä johtamisjärjestelmän muutos. Tarkennuksissa lisätään johtajien epäselvät ja vakiintumattomat roolit, huono johtamiskulttuuri sekä linjakkuuden ja tiedonkulun vajaavaisuus. Lähivuosien uudistukset ovat keskinäisesti vaikuttaneet työhön melko tasaisesti. Uudistuksen, jonka pitäisi vähentää byrokratiaa, koetaan lisäävän sitä. Hyvän hallinnon periaatteiden toteutumisessa päätöksiin vaikuttaminen ja läpinäkyvyys koetaan keskimääräistä huonompana, vaikka nykyteknologia mahdollistaa tiedonkulun monilla eri menetelmillä. Toimintaedellytysten tuomat vaikutukset henkilöstöryhmien välisiin suhteisiin koetaan pääosin neutraaleina, mutta hallintohenkilöstön koetaan jäävän aliarvostetuiksi tai heidät nähdään syypäänä muutoksiin. Suhteet muuhun henkilöstöön ja työilmapiiri vaikuttavat työntekoon. Yli puolet on sitä mieltä, ettei muutosta ole tapahtunut henkilöstöryhmien välillä. Lopuista suurempi osa näkee henkilöstöryhmien välisten suhteiden huonontuneen ennemmin kuin parantuneen. Alle puolet kokee ilmapiirin heikentyneen. Tämän nähdään johtuvan muun muassa tasa-arvon puutteesta, hallintoon kohdistuvasta byrokratiasta, yhteistoimintaneuvottelujen ilmapiiristä, stressistä sekä huonosta henkilöstöjohtamisesta. Voisi miettiä, eikö yliopiston kannattaisi pitää väkeä, jotka toteuttavat vaaditut uudistukset? Vastaukset kohdistuvat myös henkilöstöpolitiikkaan, jolloin mainitaan määräaikaisten työsuhteiden loppuminen, hallinto- ja muun henkilöstön välinen määrällinen epätasapaino sekä kokonaistyövoiman vähentyminen. Hallintohenkilöstön työsuhteita on uudistuksen jälkeen osaksi vakinaistettu, mutta edelleen yliopistotyötä leimaavat vahvasti määräaikaisuus ja useat työsuhteet. Tämä selviää myös yliopistojen henkilöstödokumenteista. Virkojen muuttaminen työsuhteiksi on muuttanut henkilöstötoimenpiteiden toteuttamista. Viime vuosina hallintohenkilöstöä on irtisanottu yt-neuvotteluissa, ja panoksia on uutisoinnin sekä strategioiden mukaan satsattu tutkimuksen kehittämiseen. Koska ajatusten monimuotoisuus on organisaatioissa tarpeellista ja hallinnolliset työtehtävät vievät enemmän aikaa, tendenssi vaikuttaa erikoiselta. Voisi miettiä, eikö yliopiston kannattaisi pitää väkeä, jotka toteuttavat vaaditut uudistukset? Hallintohenkilökunnan moninainen rooli Muutokseen liittyy usein vastarinta ja entisten toimintatapojen puolustaminen. Jatkuvan muutoksen vastustamisen vastapuolena voi pitää yhteiskunnan asettamaa tarvetta jatkuvalle muutokselle. Osa vastaajista kirjoittaakin olevansa tottunut elämään muutoksessa, mutta tutkimukset kuitenkin osoittavat ihmisen olevan tottumaton jatkuviin muutoksiin. Onko olemassa jo yksilöitä, jotka sopeutuvat muutokseen ja elävät sen mukana tuntematta epävarmuutta, ahdistusta ja stressiä? Noin kolme neljästä tuntee olevansa edelleen sitoutunut työnantajaansa. Yliopistotyön luonnetta leimaakin vahvasti kutsumustyön ominaisuus. Kuitenkin hallintohenkilöstön roolien on tutkittu olevan akateemista henkilökuntaa enemmän liitoksissa myös yliopistojen ulkopuolisiin yhteisöihin. Hieman yli puolet on sitä mieltä, että palkkataso on arvioitu jossain määrin oikein. Aiempien tutkimusten mukaan henkilöstö ei kuitenkaan näe yliopistojen käyttäneen uutta työnantaja-asemaa palkkauksen parantamiseksi. Pääosin jos muutosta työtehtävissä on ollut, määrä, vaativuus ja sisältö ovat kasvaneet ja laajentuneet. Toisin kuin voisi ajatella, hallintohenkilöstö kokee nämä muutokset enemmän positiivisena varsinkin työtehtävien vaativuuden kasvun ja sisällön laajentumisen suhteen. Kaiken kaikkiaan vastaajista enemmistö suhtautuu lakiuudistuksen ja muiden uudistusten tuomiin muutoksiin neutraalisti tai hieman sitä negatiivisemmin. Muihin tutkimuksiin verrattuna hallintotyöntekijät suhtautuivat kuitenkin uudistukseen muuta tutkittua henkilöstöä paremmin. Tämä on mielenkiintoinen huomio, sillä hallintohenkilöstöön kohdistuu Asiantuntija 1/2013 9

10 Yliopistouudistus Vastaajien työtehtävät Vaikka tutkimuksen tulokset olivatkin positiivisempia kuin aiempien tutkimusten tulokset, onnistuneeksi ei muutosta voi kuitenkaan hallintohenkilöstön näkökulmasta sanoa. eniten kritiikkiä ja epäarvostusta. Myös henkilöstödokumenteissa akateeminen henkilöstö asetetaan yt-toimenpiteissä ensisijaiseksi. Suhtautuminen uudistukseen voi olla tietysti helpompaa vastaajien hallinnollisia tehtäviä sisältävän toimenkuvan vuoksi. Hallintohenkilöstön työtapa tukee hallinnon ja akateemisen henkilöstön välistä työtä. Nämä moniosaajat ovat tarpeellisia hallinnon uudistuessa ja yhteiskunnan muuttuessa. Hallintohenkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisen voisi siis asettaa tuottavuuden ja työn toimivuudenkin puolesta korkealle. Kehityssuuntia yliopistotyöhön Yliopistojen henkilöstöpolitiikassa ja johtamiskulttuurissa on vielä kehitettävää. Työntekijöiden hyvinvointi on organisaatiolle suora tuottavuustekijä. Määrällisen tehokkuuden lisäksi tulisi myös panostaa työntekijöiden tuottamaan hyötyyn eli virkeään ja motivoituneeseen työntekijään. Kun mallit nähdään jähmeinä ja markkinoiden ohjaamina, hallinnonuudistukseen tulisikin yhdistää uuden julkisjohtamisen sijaan uusi hallinta-ajattelu, jossa tehokkuuteen lisätään avainhenkilöjen osaaminen ja yhteistyö. Yliopisto korostaa valtaa ja hallintoa erilaisina hallinnan tapoina. Olisiko kuitenkin aika luopua konservatiivisesta valta-sanasta ja käyttää ennemmin uutta hallinta-ajattelua, joka huomioi organisaatioiden osaamisen ja monimuotoisuuden? Voidaanko asiantuntijaorganisaatioita ja organisaatiomuutoksia enää johtaa vallan kanssa? Jos valta-sanana liitetään yliopistoon sellaisena kun se on menneisyydessä näyttäytynyt, voisiko hallintohenkilöstön monimuotoinen rooli myös monipuolistaa organisaatioiden toimintakulttuuria? Muutosten positiivinen puolihan on tilaisuus irtautua aikaisemmasta, parantaa toimintaa ja löytää uusia ratkaisuja työn ongelmakohtiin. Kun henkilöstön dokumentit korostavat tuloksellisuutta ja tehokkuutta hyvinvoinnin rinnalla, kannattaisikin panostaa korostetusti hyvinvointiin ja tulokset tulisivat siinä rinnalla. Onnistunut organisaatiomuutos palkitsee ja kun organisaatiomuutos hoidetaan ihmisiä huomioivalla ja arvostavalla tavalla, tuetaan myös työntekijöiden hyvinvointia ja organisaation ilmapiiriä. SPECIAn ja Akavan Erityisalojen näkyvyys työpaikoilla nähdään melko heikoksi, ja näkyvyyden koetaan keskittyvän lähinnä yksilöllisiin edunvalvontatilanteisiin. Tutkimus pyrkii vahvistamaan SPECIAn näkyvyyttä yliopistoilla, ja tulosten perusteella on mahdollista kehittää edunvalvontaa sekä kohdistaa sitä tiettyihin alueisiin. Myös vastaajien konkreettisia kehitysehdotuksia hyödynnetään toiminnassa. Epävarmuuden ja muutosten aikana ammattijärjestön on hyvä tukea jäsenistöään niin yksilöedunvalvonnallisesti kuin kollektiivisesti. Ammattijärjestöt ovat neuvotelleet uudistuksen myötä jäsenilleen työehtosopimuksen ja nyt on aika seurata sen toteutumista sekä tukea työntekijöitä roolissaan työpaikoilla. Vaikka tutkimuksen tulokset olivatkin positiivisempia kuin aiempien tutkimusten tulokset, onnistuneeksi ei muutosta voi kuitenkaan hallintohenkilöstön näkökulmasta sanoa. Muutoksia suunniteltaessa ja niiden toteutuksessa on ymmärrettävä, että yliopisto on tuhansien ihmisten työpaikka ja näin ollen pyrittävä parantamaan henkilöstön viihtyvyyttä työssään. % Hallinto- ja toimistotehtävät 39 % Opetuksen ja tutkimuksen tukitehtävät 28 % Tutkimustehtävät 8 % Opetustehtävät 8 % Muut tehtävät (projektityö, suunnittelu- ja kehittäminen, hr ja asiakaspalvelu) 17 % Alle 2500 Palkka, euroa Palkkakeskiarvo 3414,20 euroa/kk (n=92) - Palkat sijoittuvat 2000 ja 7000 euron välille Määräaikaisilla hieman alempi palkkataso 94 palkkausjärjestelmässä (8,6 tasokeskiarvo) ja 5 sopimuspalkalla Tuki muutoksessa ja SPECIA edunvalvojana: minne yhteys ongelmissa? johto 2 % Esimies 69 % Työtoverit 14 % Työterveydenhuolto 5 % Ammattiyhdistys 7 % Muu 3 % Yli 4000 Tasa-arvo toteutuu työpaikallani 10 Asiantuntija 1/2013

11 Yliopistojen hallintohenkilökunta ja uudistukset Työhön tärkeimmät toimintaedellytykset ja vaikuttajat, % Yliopistojen rakennemuutokset ja sisäinen organisoituminen Tuloksellisuusvaatimukset johtamisjärjestelmän muutos Strategisen ohjauksen vahvistuminen Yliopistojen ulkopuolinen rahoitus- ja resurssiohjaus joustavuus- ja muutosvalmiusedellytykset Muutokset työsuhteissa Yliopiston uusi asema Kansainvälisyysosaamisvaatimukset Yliopistojen, tiedekuntien ja laitosten profiloituminen Laatuvaatimukset Palkkauksen muutokset Sidosryhmäyhteistyön lisääntyminen vaikuttavuusvaatimukset Innovaatio- ja uudistumisvaatimukset Palvelujen ulkoistaminen % Muun henkilöstön ja organisaatiorakenteiden vaikutukset vastaajien työhön (hyvän hallinnon periaatteet, %) Hallinnon läpinäkyvyys Halllinnon tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus Hallinnon objektiivisuus työntekijöitä kohtaan Hallinnon tarkoituksenmukainen toiminta Hyvin tai melko hyvin En osaa sanoa Melko huonosti tai huonosti Hallinnon tehokkuus % % Mahdolliset muutokset henkilöstössä ovat kohdistuneet: Opetushenkilöstöön Tutkimushenkilöstöön Hallinto- ja toimistohenkilöstöön Opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön Muuhun henkilöstöön vakituisia lisää Määräaikaisia lisää vakituisia vähemmän Määräaikaisia vähemmän Sama tilanne Samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Eri mieltä Nainen Mies Asiantuntija 1/

12 Hr-asiantuntija ja yrittäjä Elämäntapayrittäjä Sonja Strömsholm teki rohkean teon: hän irtisanoutui vakituista työpaikastaan kansainvälisen suuryhtiön HR-asiantuntijana ja ryhtyi yrittäjäksi. Teksti: Tuija Heikkilä Sonja Strömsholm, 25, on kotoisin Raahesta, Perämeren rannalta. Sinne hän tuntee kuuluvansa edelleenkin, vaikka on kulkenut opiskelukaupunkiensa Oulun ja Jyväskylän kautta Helsinkiin, jossa asuu nykyisin avopuolisonsa kanssa. Raahessa Sonjan hurmasi myös hänen tärkein harrastuksensa, laulaminen. Suoritin siellä muutaman laulututkinnon ja olin mukana joissakin musikaalituotannoissa. Laulan tasapuolisesti klassista ja kevyttä musiikkia, kertoo ykkössopraanoa maineikkaassa EMO Ensemble -kamarikuorossa laulava Sonja Strömsholm. Lisäksi hän lukee paljon, käy elokuvissa ja kuntosalilla. Monipuolisista harrastuksista saa vastapainoa töihinkin. Sonjan sydäntä lähellä on myös yhdistystoiminta. Olen aina ollut mukana erilaisissa järjestöissä aikoinaan Raahen nuorisovaltuustossa ja opiskeluaikana aktiivisesti ainejärjestössä. Kun muutin Helsinkiin, tuli jotenkin tyhjä olo ja aloin etsiä vaihtoehtoja, mihin menisin mukaan. Sitten kävin SPR:n Nuori nuorelle -ystäväkurssin ja nyt olen runsaan vuoden verran tavannut muutaman kerran kuukaudessa yksinäistä nuorta. Kun teen työkseni nuorille elämäntaitovalmennuksia ja uraohjausta, voin käyttää vahvuuksiani muiden hyväksi myös tätä kautta. Kasvatustiede antaa monipuoliset eväät työelämään Kun Sonja pääsi 2006 ylioppilaaksi, piti hänestä tulla lääkäri. Koska en päässyt lääkikseen, lähdin opiskelemaan kemiaa Oulun ylipistoon. Ensimmäisen vuoden jälkeen vaihdoin kuitenkin yleisen kasvatustieteen puolelle, koska halusin ihmisläheisemmän ammatin. Avopuolison mukana Sonja muutti Jyväskylään, jossa jatkoi opintojaan. Maisterivaiheessa hänen pääaineensa vaihtui aikuiskasvatukseksi. Siitä hän valmistui Pitkinä sivuaineina Sonjalla oli johtaminen ja psykologia. Olen ollut tyytyväinen ainevalintoihini, ne täydentävät hyvin kokonaisuutta. Nyt kun olen päässyt työelämään, olen oppinut arvostamaan vielä enemmän tutkintoani. Se antaa monipuoliset eväät. Oikeastaan ensimmäinen oikea oman alan työkokemuksen Sonja sai jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Vedin Raahen nuorisotoimella osallisuushanketta, jossa järjestimme nuorten kanssa kesätapahtuman. Näkökulma oli pedagoginen: nuoria opetettiin toimimaan tiimissä ja ottamaan vastuuta. Opintojensa loppuvaiheessa Sonja työskenteli henkilöstöassistenttina henkilövuokrausyrityksessä. Siitäkin sai tärkeitä oppeja. Juuri ennen valmistumistaan hän pääsi kansainvälisen asiantuntijayrityksen trainee-ohjelmaan. Jo hakuvaiheessa kerrottiin, että jos kaikki sujuu harjoittelun aikana hyvin, on vakinaistaminen mahdollista. Sonja saikin yrityksestä ensimmäinen vakituisen työpaikkansa neljän kuukauden harjoittelun jälkeen. Sitä ennen hän teki gradunsa johtamisen oppimisesta erilaisissa oppimisympäristöissä. Opiskeluaikana en uskaltanut haaveillakaan vakityöstä, vaan olin asennoitunut tekemään projektihommia pitkään valmistumisen jälkeen. Niinpä nopea vakinaistaminen tuntui todella hienolta. HR:n ytimessä Sonjan työpaikka oli asiantuntijana yrityksen sisäisessä, palveluita tuottavassa HR:ssä. Aluksi avustin henkilöstöasiantuntijoita. Teimme rekrytointeja, perehdytystä, henkilöstökoulutusta ja -tapahtumia, työhyvintointi- ja yritysvastuuprojekteja sekä sisäistä viestintää. HR-asiantuntijana toimin työhyvinvoinnin, työsuhteiden ja suoritusjohtamisen koordinaattorina. Kolmen roolin alla oli paljon yksittäisiä osa-alueita, joten saatoin edelleen kehittää osaamistani monipuolisesti. Harjoittelun ja yrityksessä työskentelyn ehdottomasti parasta antia Sonjasta olikin uuden oppiminen. Oppimiskäyrä oli tosi jyrkkä, ja sain nopeasti paljon vastuuta. Toki se tuntui vaikealta ja jännitti, että joutui lähes koko ajan työskentelemään epämukavuusalueellaan, kun asiat piti oppia käytännössä. Mutta koin, että haastava pesti oli hyvä uran alkuvaiheeseen. Pääsin näkemään bisneselämää ydinpaikalta ja ymmärtämään sen lainalaisuuksia. Näkökulma oli kasvatustieteilijälle uusi. Haasteena oli myös nopea työtahti sykli, jolla asioita piti saada aikaan. Isossa yrityksessä ei voi jäädä paikalleen, vaan pitää koko ajan kehittää ja itse kehittyä. Niinpä pitää osata huo- 12 Asiantuntija 1/2013

13 lehtia myös omasta jaksamisestaan sekä työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Jo nyt Sonja on nähnyt käytännössä, että kasvatustieteilijän koulutus on paras mahdollinen lähtökohta HR-asiantuntijatehtäviin, etenkin, jos tutkintoon yhdistyy kauppatieteen opintoja ja psykologiaa. HR on siitä mielenkiintoinen alue, että toisaalta siinä ollaan bisneksen ja bisnesjohdon, toisaalta henkilöstön tukena. Kasvatustieteilijät luovat sillan yhdistämään nämä kaksi näkökulmaa niin, että yrityksen työntekijöiden työ voi tuntua mielekkäältä, ja he voivat olla onnellisia, mutta yritys saavuttaa tulosta. Kasvatustieteilijöiden inhimillinen näkökulma on hyvä bisneselämässä, jossa muilla taustoilla olevat ihmiset suuntaavat osaamisensa rahan tekoon. Omalla osaamisella omille teille Sonja ehti työskennellä yrityksessä puolitoista vuotta. Lähipiirin mielestä oli hurjaa, että luovuin vakituisesta työpaikasta, mutta aloin pohtia, jaksanko olla kaksikymmentä vuotta samoissa tehtävissä. Olen halunnut kokeilla ja nähdä monenlaisia töitä, joten päätin olla radikaali ja ryhtyä yrittäjäksi. Taustatuen ja neuvot yrittäjyyteen Sonja sai läheltä, monta yritystä perustaneelta ja yrittäjänä toimineelta avopuolisolta. Liiketoimintasuunitelmaa sai kyllä juntata. Haastavinta oli pystyä todistamaan starttirahaa varten, että liikevaihtoa ja tulosta voi syntyä. Sonjan liikeideana on hyödyntää sitä, mikä on hänen ominta osaamisaluettaan: kehittää toisia ihmisiä ja tehdä nuorille uravalmennuspalveluita. Nyt hän on toiminut kolmisen kuukautta yrittäjänä omalla toiminimellään ja työnimellä Onnistumisen Salaseura. Lisäksi hän tekee yhteistyötä valmennusyritys Corendon kanssa. Olemme Corendolla tekemässä Suomeen merkityksellisempää työelämää. Keskitymme sekä työyhteisö- että myyntikulttuurien kehittämiseen. Koska olen työskennellyt ison firman sisäisessä HR:ssä, on minun helppoa ymmärtää asiakkaan näkökulma. Corendon kanssa tarjoamme työpaikoille valmennusta ja kehitämme organisaatioiden kulttuureja ihmisten ja yksilöiden vahvistamisen kautta. Myös Sonjan omat nuorten valmennusprojektit ovat lähteneet hänen omien kontaktiensa avulla vauhdilla liikkeelle. Olen esimerkiksi menossa omaan kotilukiooni Raaheen olen pitämään urapolkutyöpajoja. Olen myös päässyt coachaamaan tuttujen kautta yksittäisiä nuoria. Nuorten asialla Sonja uskoo, että hänen tarjoamilleen palveluille riittää kysyntää. Haluan päästä edistämään sitä, että nuoret löytävät paikkansa yhteiskunnassa. Nuorten syrjäytyminen ja nuorisotakuulaki tekevät tästä laajentuvan ja kasvavan alueen. Ammattitaitoisia palveluntarjoajia tarvitaan paljon, etenkin, kun myös järjestösektorilla suunnitellaan yhteistyökuvioita. Näenkin tärkeänä, että yksityinen, julkinen ja kolmas sektori yhdistävät voimansa ja alkavat tehdä yhteistyötä nuorten hyväksi. Kun olen ollut järjestötoiminnassa ja vetämässä seurakunnan nuorten kerhoja ja leirejä, olen nähnyt, miten pienetkin asiat voivat vaikuttaa siihen, että nuori pääsee eteenpäin. Niitä haluan tarjota, koska niistä on apua. Sonja iloitsee siitä, että uskalsi tehdä päätöksen yrittäjäksi ryhtymisestä. On hieno tunne, kun on itse luonut itselleen työpaikan ja saa päättää itse tekemisistään ja aikatauluistaan. Olen saanut tehdä alusta alkaen täyttä työpäivää. Sekin on kiva, että voin toteuttaa työssäni kahta erilaista, vaikkakin samoja taitoja vaativaa ja toisiaan tukevaa näkökulmaa palkkatyössä se on vaikeaa. Specian jäseneksi Sonja liittyi heti opintojensa alussa kuultuaan, että jäsenyydestä on paljon hyötyä. Hän onkin saanut Akavan Erityisalojen Päätin olla radikaali ja ryhtyä yrittäjäksi, toteaa Sonja Strömsholm. lakimiehiltä useamman kerran neuvoja työsopimuksiin. Vaikka yrittäjät eivät kuulukaan Specian kautta työttömyyskassaan, suosittelee Sonja silti Specian jäsenyyttä kaltaisilleen yrittäjille. Jäseneduthan ovat hyvät, ja Speciassa kohtaa samantaustaisia ja -henkisiä ihmisiä. Yrittäjäksi ryhtyminen on muuttanut työn merkitystä Sonjalle. Nyt en osaa erottaa työtä ja vapaa-aikaa, kun teen niitä asioita, joita haluan ja jotka koen merkitykselliseksi. Saan tehdä teen semmoisia asioita, joita voisin tehdä ilmaiseksi ja olen tehnytkin, ennen kuin loin tästä itselleni työn. Tyydytystä tuovat kokonaisvaltaiset onnistumisen elämykset. Stressitasot ovat laskeneet, vaikka teen tuntimäärällisesti yhtä paljon töitä kuin aiemmin. Joka aamu on mukava herätä, hän vakuuttaa onnellisena. Asiantuntija 1/

14 Opiskelijat Opiskelijat näkevät henkilöstöalan monipuolisena ja mielenkiintoisena Tampereen yliopiston kasvatustieteiden opiskelijoita kiinnostaa työskentely henkilöstöalalla. Työskentely yksityisellä sektorilla houkuttelee enemmän kuin julkisella, kolmannella tai yrittäjänä työskentely. Teksti ja kuva: Mia Hemming Laura Iisakka (vasemmalla) työskentelee opintojen ohella ja on sivusta seurannut työpaikkansa perehdytys- ja rekrytointikäytäntöjä. Hän on jo huomannut asioita, joihin kannattaisi panostaa. Riika Oinonen on saanut työnsä kautta paljon monipuolisemman käsityksen siitä, minkälaisia tehtäviä henkilöstöalalla on. Hän näkee joka työpäivä, miten henkilöstötyötä toteutetaan. Ulla-Mari Kuusinen on ollut monessa työpaikassa palvelualalla ja nähnyt monenlaisia muun muassa rekrytointi- ja työvuorosuunnittelutapoja. Hän on havainnut, että henkilöstöasiat vaikuttavat usein pakolliselta pahalta. Hän on myös huomannut, että työntekijälle ei aina huomata osoittaa hänelle parhaiten sopivaa tehtävää. Petra Ruusunen on hakeutunut yliopiston hallintoelimiin opiskelijaedustajana, ja on siellä nähnyt myös miten henkilöstökysymyksiä käsitellään. Hän on kiinnostunut koulutuspolitiikasta laajemminkin mukaan lukien siinä toimivan henkilöstön asiat. 14 Asiantuntija 1/2013

15 Kiinnostaako sinua valmistuttuasi työ henkilöstöalalla? Riika Oinonen (23 v, kolmannen vuoden opiskelija): Kyllä. Olen työssä opintojen ohessa yrityksessä, jossa henkilöstöasiat ovat selkeästi esillä. Sitä kautta olen kiinnostunut henkilöstöalasta. Laura Iisakka (21 v): Henkilöstöala kiinnostaa myös minua. Olen toisen vuoden opiskelija, ja kiinnostuin alasta lukiessani valintaoppaita lukion viimeisenä keväänä. Henkilöstöalaa silmällä pitäen olen opinnoissani tehnyt sitä tukevia valintoja. Ulla-Mari Kuusinen (27 v, restonomi, toisen vuoden opiskelija): Henkilöstöala kiinnostaa minua yhtenä vaihtoehtona. Haluaisin työskennellä myös hallinnon parissa, mikä nivoutuu hyvin henkilöstökysymyksiin. Henkilöstöalalla on iso rooli palvelusektorilla. Petra Ruusunen (21 v): Myös minulle henkilöstöala on yksi vaihtoehto. Työorientaationi on ollut vähän epämääräistä, mutta nyt kolmantena vuonna haastattelin kandidaatin tutkielmaani yliopisto-opettajia. Se herätti kiinnostukseni henkilöstöalaan. Mikä henkilöstöalalla vetää sinua puoleensa? Kuusinen: Henkilöstötehtävissä pääsee tekemään ihmisten kanssa töitä, mutta työssä on myös hallintoa. Alalla on mahdollisuuksia ja mielenkiintoisia haasteita, kuten työvoimakustannusten hallinta ja oikeiden henkilöiden palkkaaminen. Oinonen: Minua kiinnostaa työhyvinvointi. Siinä näkee työnsä tulokset. Olen opinnoissanikin perehtynyt terveyden edistämiseen. Ruusunen: Työhyvinvointi kiinnostaa minuakin se on tärkeä osa työkykyä. Voisin kuvitella myös järjestäväni henkilöstökoulutuksia. Ajattelen, että voisin alalla kavuta portaita pitkin ylöspäin aloittaen niistä ensimmäisistä portaista. Iisakka: Työhyvinvointi ja rekrytointi kuulostavat mahdollisilta painopisteiltä. Voisin työskennellä myös osaamisen kehittämisen eteen. Ajattelen, että alalla monenlaiset roolit ovat mahdollisia ja työnkuvat monipuolisia. Voisitko kuvitella perustavasi henkilöstöalan yrityksen? Kuusinen: Yrittäjyys näyttää aika haastavalta, sillä muun muassa rekrytointipuolella vaikuttaisi olevan aika kova kilpailu. Kyllä yrittäjyys kuitenkin vähän houkuttelee. Mutta ainakin haluaisin ensiksi kerätä työhistoriaa. Iisakka: Tuntuisi aika haastavalta lähteä yrittäjäksi. Mutta jos keksisi jonkun hyvän erottautumiskeinon massasta niin ehkä sitten. Mutta yrittäjyys vaatii aika paljon kilpailuhenkistä luonnetta ja ominaisuuksia myyntityöhön. Ruusunen: Yrittäjyys ei kauheasti kiinnosta minuakaan. Olen yrittäjän tyttärenä nähnyt, kuinka rankkaa se on. Olen mieluummin toisella töissä. Mutta jos keksisin jonkin oikein hyvän yritysidean, niin olisi yrittäjyys sitten mahdollista. Oinonen: En kyllä heti lähtisi yrittäjäksi. Tuntuu turvallisemmalta tutustua alaan jossakin toisessa roolissa kuin yrittäjänä. Jos myöhemmin haluaisin viedä eteenpäin jotakin omaa näkemystäni, niin sellaisessa tilanteessa voisin perustaa yrityksen. Haluaisitko työskennellä yksityisellä, julkisella vai kolmannella sektorilla? Kuusinen: Tällä hetkellä yrityspuoli vetää minua enemmän puoleensa. Julkisella sektorilla on ehkä enemmän byrokratiaa. Yksityisellä puolella on varmaan runsaammin kansainvälisiä mahdollisuuksia. Oinonen: Yrityssektori tuntuu houkuttelevammalta, sillä yhden yrityksen asioihin voisi päästä paremmin sisään. Olisi hyvä tutustua alaan ensiksi Suomessa, mutta toisi hyvää perspektiiviä käydä ulkomaillakin töissä. Iisakka: Enemmän yrityspuoli kiinnostaa minuakin. Tunnen aika vähän järjestöpuolta halutakseni sinne. Ainakin aluksi haluaisin työskennellä Suomessa. Ja toisaalta, isot yritykset ovat nykyään kansainvälisiä, joten kotimaassakin pääsee kokemaan kansainvälisyyttä. Ruusunen: Luulen, että yrityksissä pääsisi vaikuttamaan asioihin enemmän kuin julkisella puolella. Yritysten tarjoamat kansainväliset mahdollisuudet ovat plussaa. Olen opiskellut liiketoimintaosaamista sekin tukee suuntautumista yrityssektorille. Miten paljon opiskelijana olet jo saanut yliopistossa tietoa uravaihtoehdoista? Ruusunen: Meillä lähinnä ainejärjestö on pitänyt esillä työelämäsuuntautumisvaihtoehtoja. Olemme muun muassa järjestäneet yritysvierailuja. Tänä vuonna olemme erityisesti panostaneet urakysymyksiin perustamalla työelämätiimin. Kuusinen: Yritämme tiimissä luoda kontakteja työelämään. Pyrimme myös selvittämään kasvatustieteilijöiden toteutuneita ja mahdollisia urapolkuja. Kutsumme kasvatustieteilijöitä kertomaan urastaan ja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Teemme myös vierailuja kasvatustieteilijöiden työpaikoille, jotta näemme millaisissa työympäristöissä sekä -tiimeissä alalla työskennellään. Oinonen: Myös minun mielestäni työelämäasiat ovat olleet opiskelijoiden harteilla, muuten lähinnä tutkijan työtä on pidetty esillä tulevaisuuden vaihtoehdoista. Ainejärjestö ja Specia ovat kertoneet muista mahdollisuuksista. Iisakka: Ainejärjestö ja työelämätiimi tuovat tietoa työelämästä. Olen tavannut kasvatustieteiden opiskelijoita Helsingistä, jotka kertoivat, että heillä on työelämäkursseja. Minä olen opinnoissani lukenut artikkeleita työelämästä, mutta se ei riittänyt avaamaan uramahdollisuuksia. Asiantuntija 1/

16 Lyhyesti Opinnot ja työttömyysturva Päätoimisella opiskelijalla ei jatkossakaan ole oikeutta työttömyysetuuteen. Päätoimisina opintoina pidetään muun muassa opintoja, joiden tavoitteena on alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen. Yliopistolliset jatko-opinnot ovat sen sijaan edelleen lähtökohtaisesti sivutoimisiksi katsottavia eivätkä estä työttömyysetuuden saamista. Aiemmin päätoimisen opiskelijan on ollut mahdollista saada työttömyysetuutta, jos hän on keskeyttänyt opintonsa vähintään vuodeksi tekemällä keskeytysilmoituksen yliopistolle. Tätä koskeva säännös on kumottu. Sen sijaan on täsmennetty säännöksiä siitä, milloin opinnot voidaan katsoa päättyneiksi. Henkilön opinnot katsotaan päättyneiksi muun muassa silloin, jos hän on valmistunut opinnoista, luopunut opinto-oikeudesta yliopistossa tai hänen opintonsa ovat olleet todisteellisesti keskeytyneenä vähintään vuoden. Opintojen todisteellinen keskeytyminen edellyttää sitä, että henkilöllä ei ole opintosuorituksia vähintään vuoteen, hän ei ole ottanut osaa opetukseen eikä esimerkiksi valmistellut lopputyötään ohjatusti. Arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, onko henkilö ilmoittautunut läsnä- vai poissaolevaksi oppilaitokseen. Työnhakijaa ei uusien säännösten mukaan pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella voidaan katsoa, että opiskelu ei ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Aiemmin voimassa ollut säännös oli muilta osin samansisältöinen, mutta sanojen voidaan katsoa tilalla olivat sanat on ilmeistä. Nähtäväksi jää, miten sanamuodon muutos käytännössä vaikuttaa. Aiemmin sivutoimisuuden osoittamiseksi on edellytetty, että opinnot ovat edenneet normaaliin tahtiin kokoaikatyön ohella, mikä on ollut varsin tiukka vaatimus. Kestoltaan riittävänä opiskeluaikaisena työssäolona pidetään uuden säännöksen perustelujen mukaan ainakin työtä, joka täyttää palkansaajan työssäoloehdon eli vuonna 2013 noin 8 kk (aiemmin edellytettiin 10 kk työssäoloa). Sitovuudeltaan vähäisistä opinnoista, kuten kansalaisopiston kielikursseista, työnhakijan ei uusien säännösten myötä tarvitse edes ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle. Työttömyysetuudella tuettua työnhakijan omaehtoista opiskelua koskeviin säännöksiin ei ole tässä yhteydessä tehty muutoksia. Työttömyysturva muuttuu Työttömyysturvalakiin on tehty muutoksia, joiden tavoitteena on selkeyttää yritystoiminnan ja opintojen vaikutusta työttömyysturvaan, poistaa yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvan perusteettomia eroja sekä kokonaisuudessaan yksinkertaistaa ja selkeyttää työttömyysturvajär- jestelmää. Uudet säännökset tulivat voimaan Vasta tulevan soveltamiskäytännön ja mahdollisten soveltamisohjeiden myötä selviää tarkemmin, miten uusia säännöksiä käytännössä aletaan tulkita eri tilanteissa. Yritystoiminta ja työttömyysturva Uusien säännösten mukaan yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi ainakin silloin, jos sitä on harjoitettuvähintään 8 kk (aiemmin 10 kk) kokoaikaisen palkkatyön ohella. Myös palkansaajan työssäoloehdon täyttävää osa-aikatyötä voidaan pitää riittävänä osoituksena yritystoiminnan sivutoimisuudesta. Sivutoiminen yritystoiminta ei estä työttömyysetuuden saamista toisin kuin päätoiminen yrittäjyys. Uusien säännösten myötä henkilö voidaan myös aiempaa helpommin katsoa palkansaajaan rinnastuvaksi yrittäjäksi, jolta ei edellytetä työttömyysetuuden saamiseksi yritystoiminnan lopettamista vaan toimeksiannon päättyminen riittää. Yritystoiminnan keskeyttämistä koskevat säännökset on kumottu, mutta uusien säännösten mukaan yritystoiminta voidaan aiempaa helpommin katsoa lopetetuksi, mikä helpottaa yrittäjän pääsemistä työttömyysturvan piiriin. Samalla yritystoiminnan uudelleen aloittaminen on pyritty tekemään aiempaa helpommaksi. Perheyrityksessä palkansaajana työskentelevä yrittäjän perheenjäsen on uusien säännösten mukaan oikeutettu työttömyysetuuteen lomautuksen aikana, jos lomautus tai irtisanomiset koskevat myös muita yrityksen työntekijöitä. 16 Asiantuntija 1/2013

17 ryhmälomautusilmoituksen poistuminen Aiemmin lomautetun henkilön ei ole tarvinnut itse ilmoittautua työ- ja elin keinotoimistoon, jos lomautus on koske nut vähintään 10 henkilöä samalla työ paikalla. Työnantaja on tällöin tehnyt ryhmälomautusilmoituksen heistä kai kista. Uusissa säännöksissä ryhmälomautusmenettelystä on luovuttu, joten jatkossa jokaisen lomautetun pitää rekisteröityä henkilökohtaisesti työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon saadakseen työttömyysetuutta. Muutoksen tavoitteena on työttömyysetuuksien maksatuksen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen. Siirtymäsäännösten mukaan ryhmälomautusmenettelyä sovelletaan kuitenkin vielä lomautuksissa, jotka alkavat viimeistään Lisätietoja: TE-toimistoista työttömyyskassasta tai Oikaisu Edellisen Asiantuntija-numeron sivulla 6 kerrottiin Ritva Partasen johtaneen EU-hankkeita. Partanen ei niitä johtanut, vaan toimi niissä Suvimäen toisena edustajana. Akava vaatii korkeasti koulutetuille työttömille parempaa työvoimapalvelua Akava vaatii työhallinnolta parempaa ja asiantuntevampaa työttömien työnhakijoiden ja työttömyysuhanalaisten palvelua. Erityisesti paukkuja pitäisi panna korkeasti koulutettujen työttömien koulutustarjontaan, koska työvoima koulutuksen hankinta keskittyy tällä hetkellä lähinnä alhaisemman pohjakoulutuksen omaavien tarpeisiin. Panostukset on siirretty nyt nuorisotakuun toteuttamiseen, jossa korkeasti koulutetut vastavalmistuneet näyttävät jäävän syrjään, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (kuvassa). Työhallinto uudistuu taas perusteellisesti, kun uusi työvoimapalvelulaki tuli vuoden alussa voimaan. Maassamme on noin korke asti koulutettua työtöntä, eivätkä korkeakoulutettujen massairtisanomiset ole enää poikkeuksellisia. Työhallinnon on seurattava aikaansa ja löydettävä uudenlaisia keinoja ja ajattelutapoja, Fjäder vaatii. Akava on huolestunut siitä, että työvoimaneuvojien henkilökohtaiset kokemukset ja näkemykset vaikuttavat liikaa työttömän opiskeluoikeutta koskeviin päätöksiin. Lisäksi linja vaihtelee maassa luvattoman paljon. Työvoimaneuvojien uusilta nimikkeiltään asiantuntijoiden on tunnettava nykyistä paremmin korkeakoulutuksen erityispiirteet ja heidän työmarkkinansa, painottaa Akavan asiantuntija Ida Mielityinen. Työttömän työnhakijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että TE-toimiston työntekijä ilmoittaa viipymättä, mikäli hän ei puolla työttömän opiskelusuunnitelmaa. Työttömän on tiedettävä riittävän ajoissa ja sitovasti opiskelumahdollisuuksistaan työttömyysturvaa menettämättä. Mielityinen muistuttaa, että korkeakoulujen ja työhallinnon tiiviimpi yhteistyö helpottaisi työelämään siirtyvien työllistymistä. On äärimmäisen harmillista, että työvoimapalveluita on siirretty uudistusten yhteydessä pois korkeakoulukampuksilta, sillä vastavalmistuneidenkin työttömyys kasvaa jatkuvasti, Mielityinen huomauttaa. Lisätietoja: Ida Mielityinen, asiantuntija (koulutuspolitiikka), puh Asiantuntija 1/

18 Lyhyesti Ylioppilaskuntien henkilöstölle valtakunnallinen työehtosopimus Ylioppilaskuntia koskevasta valtakunnallisesta työehtosopimuksesta saavutettiin neuvottelutulos työnantaja- ja työntekijäpuolen välillä marraskuun lopulla ja sopimus allekirjoitettiin Sopimusosapuolina ovat työntekijäpuolta edustava Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ja työnantajapuolta edustava Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Kyseessä on alan ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus. YTN:llä on aikaisemmin ollut talokohtaiset sopimukset Helsingin yliopiston ja Aaltoyliopiston ylioppilaskunnissa. Muissa ylioppilaskunnissa työntekijöiden työsuhteiden ehdot ovat tähän saakka perustuneet pääasiassa erilaisiin työnantajan vahvistamiin henkilöstöohjesääntöihin ja joissain tapauksissa paikallisiin sopimuksiin. YTN:n järjestösektori on jo parin vuoden ajan työskennellyt erityisesti erilaisten opiskelijajärjestöjen työehtosopimustilanteen parantamiseksi. Tämän työn tuloksena YTN:n nimissä olevat työehtosopimukset on saatu Suomen ylioppilaskuntien liittoon (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liittoon (SAMOK) sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien henkilöstölle. Ylioppilaskuntien henkilökuntaa koskeva työehtosopimus on viimeisin linkki tässä ketjussa. Nyt solmitun ylioppilaskuntien työehtosopimuksen sopimuskausi on Sopimuskauden aikaiset palkantarkistukset noudattelevat vuoden 2011 raamisopimuksessa sovittua linjaa. Työehtosopimus sisältää kattavat määräykset muun muassa säännöllisen työajan pelisäännöistä, liukuvasta työajasta, vapaaaikana tapahtuvan matkustamisen korvaamisesta, sairausajan ja perhevapaiden palkanmaksusta, vuosilomista ja lomarahasta, erilaisten tilapäisten poissalojen palkallisuudesta sekä luottamushenkilöjärjestelmästä. Palkkajärjestelmästä ja matkakustannusten korvaamisesta on omat liitteensä. Työn orjat roope Alho 18 Asiantuntija 1/2013

19 Svensk resumé Universitetsreformen gjorde att universiteten inte längre var underställda staten utan blev självständiga inrättningar eller stiftelser. Samtidigt ändrades de anställdas anställningsvillkor. Sonja Mikkola har i sin pro gradu-avhandling undersökt hur SPECIAs medlemmar vid universiteten reagerat på reformen. De svarande ansåg att uppskattningen av den administrativa personalen vid universiteten har minskat och att de delvis sågs som syndabockar till reformen. Samtidigit förhöll sig den administrativa personalen förhållandevis neutralt till reformerna. Man upplevde att kravnivån på uppgifterna stigit, vilket sågs som positivt. Trots att meningen med reformen var att minska byråkratin ansåg man att den snarare ökat. Med ledarskapet var det som svarade inte nöjda och man beklagade sig över att erfarenhet inte uppskattas och över att löneutvecklingen inte är på önskad nivå. Av 99 svarande hade 92 någon gång varit visstidsanställd. Vad beträffar personalpolitik så har universiteten ännu en lång väg att gå för att nå de mål som framställdes i visionen för reformerna. I samband med ett besök i Mariehamn konstaterade Akavas ordförande Sture Fjäder att högutbildade bör intensifiera sitt samarbete på Åland. Man kan inte i längden tillgodose de högutbildades behov på arbetsmarknaden ifall löntagarna är alltför splittrade, varnade Akavas ordförande Sture Fjäder. Fjäder ser det som naturligt att samlas under Akavas medlemsförbund. Det är skäl för alla parter också för arbetsgivarsidan - att notera att den regionala förhandlingskompetensen ligger hos Akava-Åland. De ekonomiska förutsikterna i Finland har blivit allt sämre och situationen är densamma för Åland. Därför finns det skäl för de högutbildade på Åland att ena sig bakom en stark förhandlingsorganisation. Fjäder oroade sig för den kommunala arbetsgivarsidans framtid då Ålands kommunförbund hotas av splittring. Vi utgår ifrån att löntagarna fortsättningsvis har en förhandlingspart som representerar alla kommuner. Ifall kommunala arbetsgivarsidan faktiskt konkurrensutsätter sina förhandlingar finns det orsak till stor oro. Förhandlingsuppdraget måste skötas objektivt och opartiskt i förhållande till alla kommuner samt andra aktörer. Följande förändringar i arbetslöshetsskyddet har trätt i kraft från början av året Makens/makans inkomster påverkar inte längre arbetsmarknadsstödets storlek för den sökande Arbetsmarknadsstödets behovsprövning på basen av makens/ makans inkomster upphör från början av året. Makens /makans inkomster påverkar inte längre arbetsmarknadsstödets storlek för den sökande Man kan betala ut arbetslöshetsförmån till företagare då företagsverksamheten avslutats eller under vissa betingelser då personen som varit sysselsatt i företagsverksamheten inte längre arbetar i företaget. Definitionen på företagare som jämställs med löntagare förändras och i familjeföretag kan man betala ut arbetslöshetsförmån för permitteringstiden till den egentliga företagarens familjemedlem Förfarandet med gruppermitteringar har upphört. För att erhålla arbetslöshetsförmån skall alla permitterade registrera sig personligen som arbetssökande till arbets- och näringsbyrån. SPECIA håller sitt vårmöte lördagen den 27 april klockan i Åbo Stadsteaters kabinett (Östra Strandgatan 14). Mötet är öppet för alla, men efteråt bjuds de 40 först anmälda på musikalen Jekyll & Hyde. Deltagarna bjuds även på en lätt lunch. Mötesdeltagarnas resekostnader ersätts för tåg- och bussresor. En gemensam buss för SPECIA-medlemmar åker från Helsingfors till Åbo med start klockan 7.15 utanför Kiasma. Bussen avgår klockan från Åbo. Om du ämnar delta ber jag dig att anmäla det till adressen eller på numret före den 4 april. Välkommen! Simon Huldén SPECIA rf Asiantuntija 1/

20 Johtamis- ja esimiesviestintä Koulutus alkaa Helsingissä Työsuhdeasiat tutuksi Koulutus alkaa Helsingissä Johtamisen erikoisammattitutkinto Koulutukseen jatkuva haku Helsingissä ja Oulussa Työhyvinvointikortti Koulutus alkaa Helsingissä ja Oulussa Henkilöstöpäällikön tutkinto Koulutus alkaa Helsingissä Henkilöstötyö tutuksi Koulutus alkaa 3.9. Helsingissä Asiakas ytimessä Koulutus alkaa Helsingissä Presentation and Selling Skills Koulutus alkaa Helsingissä Lue lisää: markinst.fi Tunnistettava muutos. Markkinointi-instituutti on nyt yrityspäättäjien mielestä koulutusalan kirkas ykkönen. (TEP yrityskuvatutkimus, Taloustutkimus Oy)

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017

Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Specia Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

KESÄTYÖKYSELY 2014 KESÄTYÖ- KYSELY

KESÄTYÖKYSELY 2014 KESÄTYÖ- KYSELY KESÄTYÖ- KYSELY 2014 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nuorille jäsenille tehtiin syyskuussa 2014 kesätyökysely Internet-tutkimuksena. Kysely lähetettiin kaikille RILin opiskelijajäsenille. Kyselyn

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ Jouni Vainio Puheenjohtaja YKL ry Mikä YKL on? YKL on akavalainen ammattiliitto. YKL syntyi vuoden 1994 alussa Geologiliiton, Geofyysikkojen liiton ja Ympäristöalan ammattijärjestön

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ!

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! VMP PÄHKINÄNKUORESSA Mikä VMP Group on? Olemme yksi Suomen suurimmista työnantajista ja rekrytoijista. Toimimme Suomen lisäksi Virossa, Ruotsissa, Espanjassa ja Romaniassa.

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työelämänäkökulma opinnoissa

Työelämänäkökulma opinnoissa Työelämänäkökulma opinnoissa 12.11.2013 www.uta.fi/opiskelu/tyoelama Tulossa myös: Osaamisen viestintä työnhaussa hakemuksella ja ansioluettelolla haastatteluun! ti 26.11. 2013 klo 16.15 18 Pinni B1100

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Harjoittelun koordinaattori: Tiina Kemppainen Opintojakso Kuvaus Toteutus Kandidaatin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi Hätäkeskusammattilaisten liitto 112 112 www.halry.fi TYÖTÄ SINUN TURVALLISUUTESI PUOLESTA Meidän HAL Me hätäkeskusammattilaiset teemme arvostettua ja vastuullista työtä yhteiskunnan turvallisuuden puolesta.

Lisätiedot

Toiminnan tarkoitus. Voittoa tavoittelematonta toimintaa

Toiminnan tarkoitus. Voittoa tavoittelematonta toimintaa Toiminnan tarkoitus Voittoa tavoittelematonta toimintaa Edistää ammatillista ja taloudellista asemaa yhteiskunnassa psykososiaalisen kuntoutuksen keinoin Tukea toimintaan osallistuvien henkistä, fyysistä

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot