Työpaikkana muuttuva yliopisto s.4

Transkriptio

1 SPECIA ry:n jäsenlehti Työpaikkana muuttuva yliopisto s.4 Yliopisto ja hallinnollinen uudistus s.8 HR-asiantuntija ja yrittäjä s.12 Lisää terää työvoimapalveluun s.16

2 Aatteen paloa jäsenen ehdoilla s. 3 Työpaikkana yliopisto s. 4 Yliopistojen hallintohenkilökunta tasapainoilee muutoksissa s. 8 Elämäntapayrittäjä s. 12 Opiskelijat ja henkilöstöala s. 14 Opinnot ja työttömyysturva s. 16 Yritystoiminta ja työttömyysturva s. 16 Työttömille parempaa työvoimapalvelua s. 17 Svensk resumé s. 18 Pääkirjoitus Fantastisen hämmentävät uudistukset KANNEN KuvA: MArKKu OjALA Jostakin syystä kaikissa organisaatiouudistuksissa viestintä näyttää epäonnistuneen. Simon Huldén kehittämispäällikkö Asiantuntija-lehti on ilmestynyt vuodesta Julkaisija SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja Simon Huldén Ulkoasu Nymandesign Oy Painopaikka Libris Oy Kontulantie Helsinki Painosmäärä SPECIAn toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen markku.saarinen@specia.fi Kehittämispäällikkö Simon Huldén simon.hulden@specia.fi Faksi (09) toimisto@specia.fi Snellmaninkatu Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Aino Harinen aino.harinen@specia.fi Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset Akavan Erityisalojen jäsensihteerit (toimistoika 9:00 15:00) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko (09) (ma to klo ) Ennen kuin hain SPECIAan töihin toimin amanuenssina Helsingin yliopistossa. Suurimmat muutokset yliopistoissa olivat vasta edessä, mutta pääsin kokemaan palkkausjärjestelmän uusimisen. Uudistus herätti tietenkin kritiikkiä. Uudistuksen toteuttaminen edellytti ylimääräistä työtä, mikä herätti närkästystä. Täysin ymmärrettävää oli myös se, että kokeneemmat takuupalkalle jääneet työntekijät eivät pitäneet uudistusta kovinkaan miellyttävänä. Työaika täyttyi hämmentävillä koulutustilaisuuksilla, joissa konsultti kertoi uuden palkkausjärjestelmän hienouksista. Kaikessa yksinkertaisuudessaan uuden palkkausjärjestelmän perusajatus oli helposti ymmärrettävissä: mitä vaativampi tehtävä ja osaaminen sen parempi palkka. Silti uudistuksen viestinnällinen puoli kangerteli. Tätä huomioiden ei siis ole mikään ihme, että palkkausuudistukseen verrattuna varsin giganttinen laki- ja rahoitusuudistus ei ole sujunut kritiikkiä herättämättä. Jostakin syystä kaikissa organisaatiouudistuksissa viestintä näyttää epäonnistuneen. Ei ole väliä onko kyseessä yliopistot, valtio tai Nokia. Kaikissa Tutustu työelämän pelisääntöihin Akavalta opas opiskelijoille Työelämän pelisäännöt on hyvä tuntea kaikissa työsuhteissa. Sivutoiminen työnteko on monen opiskelijan arkea ja useisiin opintokokonaisuuksiin kuuluu harjoittelujakso. Työelämään siirtyminen valmistumisen jälkeen voi esiintyy samankaltaista uudistuksiin liittyvää hämminkiä ja epätietoisuutta. Yliopistojen kohdalla itse pääministeri on vielä heittänyt lisää bensaa liekkeihin kuvaamalla uudistuksia useaan otteeseen fantastisiksi. Äskettäin edesmennyt viestinnän professori Osmo Wiio totesi seuraavasti: Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta. Hän taisi tietää mistä puhui. Tässä lehdessä kerrotaan myös Sonjasta, joka varsin vastavalmistuneena ryhtyi yrittäjäksi. Vaikka työkokemusta ei olekaan suurissa määrin kertynyt, niin yrittäjäksi ryhtyminen vastavalmistuneena ei välttämättä ole niin huono ajatus. Siinä elämänvaiheessa ei vielä ole joutunut valtavista asuntolainoista, pikkulapsista ja muita vapautta haittaavista tekijöistä koostuneeseen noidankehään. Jos on aikaa eikä suuria kiinteitä menoja, niin miksi ei? Ainahan voi palata palkkatyöhön, jos ei yrittäminen näytä toimivan. Ja toisin päin. Olisi myös hyvä jos onnistuisi kohdistamaan elämänsä työttömyysjaksot tuohon vaiheeseen. Valitettavasti se näyttää olevan vähemmän hallittavissa oleva asia. tuntua isolta askeleelta, mutta siihen on hyvä suhtautua avoimin mielin. Akavan julkaisemassa oppaassa on vinkkejä työn hakemiseen ja tietoja työelämän perusasioista. Käytä lisätietojen lähteitä, mutta myös omia verkostojasi työnhaun tukena. 2 Asiantuntija 1/2013

3 Puheenjohtajan mietteitä Aatteen paloa jäsenen ehdoilla Onko SPECIA palveluntuottaja vai aatteellinen yhdistys? Odottaako jäsen SPECIAlta kuntosalin kuukausikorttia vai etujensa mukaista taistelua työmarkkinoilla? Vai kenties molempia? Tulin marraskuun syyskokouksessa valituksi Specian puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Kuuluminen ammattiliittoon on ollut minulle aina itsestäänselvyys: lapsuudessani keittiömme pöydällä viihtyivät sulassa sovussa akuankkojen seassa niin ahjot kuin akavalaiset kalenterit, ja aloittaessani työuraani koulutussuunnittelijana hankin ensimmäiseksi työnantajalleni valtakirjan liiton jäsenmaksujen suorittamiseen. Koenkin itseni suhteellisen nuoresta iästäni huolimatta jo jonkinlaiseksi AY-konkariksi ja tämän puheenjohtajuuden tietysti aivan erityiseksi kunniatehtäväksi. Suomea voi edelleen kutsua järjestöjen luvatuksi maaksi : kolmannen sektorin panos yhteiskuntamme toimivuudessa on kiistaton. Selvää on myös, että yhteiskuntaa ei muuteta ilman ammattiliittoja. Monet saavutetut edut tuntuvat tosin jo itsestäänselvyyksiltä, emmekä välttämättä osaa aina ajatella, että ilman liittojen käymiä taisteluja voisimme vain haaveilla esimerkiksi äitiyslomasta tai tasa-arvolaista. Minulle AY-toiminta on aina merkinnyt ennen kaikkea yhteisöllisyyttä ja yhteisten tavoitteiden eteen tehtävää työtä. Kuitenkin siirtymä puhtaasti aatteellisesta toiminnasta kohti tarpeita vastaavien palvelujen tuottamista on tosiasia myös AY-liikkeessä: nykyisin halutaan samanaikaisesti olla sekä yhteisössä että yksilöitä kaivataan siis yhteisiä kokemuksia mutta osataan vaatia myös yksilöllistä palvelua. On myös muistettava, että ammattiliittoa ei ole ilman jäseniään, ja mitä enemmän meitä on, sen vahvempia olemme. Kun kilpailu ihmisten ajasta ja huomiosta kovenee, myös ammattiyhdistysten on löydettävä uusia välineitä kisassa pärjätäkseen. Tavoitteemme on, että jokainen jäsenemme voisi ylpeänä kokea järjestömme omakseen. Siis mikä on Specian tärkein tehtävä nyt ja tulevaisuudessa? Tämä oli yksi niistä kysymyksistä, joita uusi hallitus kokoontui pohtimaan ensimmäiseen tapaamiseensa helmikuussa. Pohdinnan tulos oli lopulta selvä: kaiken lähtökohta on jäsen. Järjestöönsä sitoutunut, specialaisuudestaan ylpeä ja sen itselleen hyödylliseksi kokeva jäsen on päämäärä, jonka eteen työskentelemme. Liittomme selvitysten mukaan jäsen kaipaa liitolta edelleen kaikkein eniten turvaa työmarkkinoilla: liiton tärkeimmäksi tehtäväksi nähdään toimeentulon takaaminen myös esim. työttömyystilanteissa. Kuitenkin yhä useampi arvottaa liittonsa myös sen tarjoamien etujen suhteen: lakimiesneuvonta ja koulutukset ovat esimerkkejä näistä jäsenistölle yhä tärkeämmiksi käyvistä lisäarvopalveluista. Edunvalvontaa tehdään jäsenten arjessa eri tasoilla. Siinä missä Akava kantaa päävastuun yhteiskunnallisesta edunvalvonnasta, Akavan erityisalat panostaa erityisesti sopimusneuvotteluihin ja yksilöedunvalvontaan. Paikallisia ongelmia ratkotaan työpaikoilla alueellisen luottamusmiesverkoston avulla. Jäsenyhdistysten, kuten Specian, tehtäväksi on annettu kokonaisuudessa erityisesti ammatillinen edunvalvonta. On kuitenkin selvää, että Specia on mukana kaikilla edunvalvonnan tasoilla, mikä tarkoittaa paitsi moninaisen jäsenkenttämme erilaisiin tarpeisiin vastaamista myös yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista. Specian tavoitteena on jäsenen oikeudenmukaisen palkkauksen, työehtojen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen koko opiskelu- ja työuran ajan, ja Specia haluaakin olla paitsi jäsentä hänen tarpeidensa mukaisesti palveleva myös arvostettu yhteiskunnallinen vaikuttaja. Siis yhteisen hyvän eteen työskentelyä, jäsentä monipuolisesti palvellen, yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön osallistuen sekä specialaisittain tärkeitä työmarkkinapoliittisia asioita ajaen olisiko siinä reseptiä uudelle hallitukselle ja järjestömme toimihenkilöille seuraavalle kaksivuotiskaudelle? Tehtävä ei tule olemaan yksinkertainen. Yksilön edun valvominen mm. työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä ja samanaikainen yhteisen hyvän edistäminen mm. palkkaneuvotteluissa on yhtälönä vaikea. Myöskään seuraava työmarkkinakierros ei näytä muodostuvan helpoksi: yksityisellä ja julkisella sektorilla eri työantajien palveluksessa toimivien sekä ammatinharjoittaja- ja opiskelijajäsentemme etujen ajaminen tasapuolisesti on tänä keväänä erityisen haastavaa. Kunnianhimoinen tavoitteemme kuitenkin on, että jokainen jäsenemme voisi ylpeänä kokea järjestömme omakseen. Itse koen olevani etuoikeutettu ollessani osa tätä aktiivisten, osaavien ja rohkeiden asiantuntijoiden joukkoa. Minä ainakin tahdon kantaa korteni kekoon tämän yhteiskunnan kehittämisessä, jäsentemme ehdoilla tahdotaanko yhdessä? Aino Harinen aino.harinen@specia.fi Asiantuntija 1/2013 3

4 Työelämän muutokset Työpaikkana yliopisto SPECIAlainen kasvatustieteilijä Maiju Toivonen työskentelee hajautetun koulutuksen suunnittelijana Turun ylipiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Millaista hänen työnsä on? Miten Maiju on kokenut ylipistomaailman muutoksen?. Teksti: Tuija Heikkilä Kuvat: Markku Ojala Kuka olet? Maiju Toivonen, 27. Olen alun perin kotoisin Raumalta, mutta nykyisin asun Turussa. Valmistuin 2011 Turun yliopistosta kasvatustieteen maisteriksi. Tällä hetkellä kehitän osaamistani avoimessa yliopistossa työ- ja organisaatiopsykologian opinnoilla. Vapaa-ajallani harrastan liikuntaa, kuten pilatesta, joka tuo tasapainoa usein hektiseen arkeeni. Olen kokenut myös ammattiyhdistystoiminnan antoisaksi. Miten valitsit alasi? Lapsena leikin usein pankkivirkailijaa, joten hallinnollinen maailma kai kiehtoi minua jo silloin. Lukion jälkeen opiskelin vuoden verran liiketaloutta ammattikorkeakoulussa. Tuolloin oivalsin, että opinto-ohjaajan työ voisi olla se oma juttuni. Opinto-ohjaajan koulutukseen tutustuessani törmäsin kasvatustieteen koulutusohjelmaan, joka tuntui heti omalta ja kiinnostavalta. Pääsin opiskelemaan kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, liiketalousopinnot jäivät, ja matkan varrella opinto-ohjaajan työkin unohtui. Kasvatustieteellisen koulutuksen hyvä ja huono puoli on mahdollisuuksien laajuus. Meitä kasvatustieteilijöitä toimii hyvin monenlaisissa töissä, ja työelämässä voi suuntautua hyvin erilaisiin tehtäviin oman kiinnostuksen mukaan. Toisaalta tämä tutkinnon generalistinen luonne on tuntunut työelämässä 4 Asiantuntija 1/2013

5 suuntautumisen kannalta haastavalta, etenkin näin työuran alussa. Kerro tähänastisesta työurastasi. Opintojeni ohessa tein koko ajan töitä. Asiakaspalvelu koruliikkeessä antoi kokemusta ihmisten parissa työskentelystä. Ensimmäiseen varsinaiseen omaan alaani liittyvään työpaikkaan sain kosketuksen 2009 tutkintoon kuuluvassa työharjoittelussa Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö TUTKEssa. Siellä minua kiehtoi erityisesti moniammatillinen yhteistyö opetuksen kehittämisessä. Harjoittelun päätteeksi sain jäädä samaan yksikköön töihin äitiyslomasijaiseksi ja toimin TUTKEssa suunnittelijana vuoden 2010 loppuun. Toimenkuvaani kuului tiedekunnan opettajatuutoroinnin sisällöllinen suunnittelu ja koordinointi, opiskelijapalautejärjestelmän kehittäminen, erilaiset koulutuksen suunnittelutehtävät ja henkilöstöhallinnollisia tehtäviä. Kun lähiesimieheni siirtyi 2011 alusta osa-aikaisesti muihin tehtäviin, sain jatkaa lääketieteellisessä tiedekunnassa suunnittelijana. Tässä toimessa olen tälläkin hetkellä. Niinhän se on, että koulutus antaa taustaa työelämässä toimimiseen, mutta työ opettaa. Mitä tehtäviä työhösi kuuluu? Lyhyesti sanoen neuvottelua, kokonaisuuden hallintaa ja kehittämistä. Koordinoin tiedekunnan hajautettua koulutusta. Se tarkoittaa sitä, että suuri osa tiedekunnan lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen kliinisen vaiheen opetuksesta suoritetaan Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) ja kampusalueen ulkopuolella. Opetusta on hajautettu Varsinais-Suomen lisäksi erityisesti Poriin ja Vaasaan. Työhön kuuluu hajautusyksiköissä toimivan opetushenkilökunnan henkilöstöhallinto, opetusyhteistyön koordinointi ja opetuksen laatuasiat, hallinnollinen työ, kuten sopimusneuvottelut, sekä koulutustilaisuuksien suunnittelu. Yhteistyöverkostoni on laaja, ja työhöni kuuluu paljon sidosryhmäyhteistyötä. Miten koulutuksesi on valmentanut sinut juuri tähän työhön? Niinhän se on, että koulutus antaa taustaa työelämässä toimimiseen, mutta työ opettaa. Toki opetuksen kehittämistyössä sekä koulutussuunnittelu- ja henkilöstötehtävissä kasvatustieteellistä näkemystä on tarvittu ja siitä on hyötyä. Koulutus on tuonut näkemyksiä ja tukea moniin tilanteisiin. On helpottanut, kun tietää, miten pulmallisia tilanteita voi lähestyä ja mistä löytää tietoa tilanteen ratkaisemiseksi. Me kasvatustieteilijät olemme varmasti tuoneet työpaikoille erilaisia näkökulmia ja asiantuntijuutta oppimisesta ja osaamisen kehittämisestä. Mikä on työssäsi parasta, mitä huonoja puolia siihen liittyy? Hallinnollisissa työtehtävissä voi välillä unohtua kokonaisuus, jonka vuoksi työtä tekee. Rutiininomaisimmat tehtävät ovat työn ikävimpiä puolia, ja ajoittaiset kokouksilla täytetyt viikot ovat raskaita, kun työt seisovat. Asiantuntija 1/2013 5

6 Työelämän muutokset Työni on hyvin itsenäistä, mikä on sekä hyvä että huono puoli. Onnistumisen iloa koen, kun huomaan syntyneen konkreettista kehitystä tai pulmatilanne on ratkennut. Ilman muuta yhteistyössä tehty kehittämistyö on palkitsevinta työssäni! Millaista on työskennellä yliopistolla? On vaikea kommentoida yliopistoa työpaikkana, kun en ole oman alan työtehtäviä muualla tehnyt, mutta toki akateemiset perinteet ja tutkimuksen korkea arvostus määrittävät yliopistoa organisaationa. Korkeakoulujen arviointineuvosto nimesi Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kansainväliseen arviointiin perustuen vuosiksi yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi, joten tiedekunnassa on tehty paljon arvostettua työtä opetuksen kehittämiseksi. Esimerkiksi opettajatuutorointia ei vastaavassa laajuudessa ole vielä muualla Turun yliopistossa tai maan muissa lääketieteellisissä tiedekunnissa. Myös hajautettu opetus on Turussa laajaa verrattuna muihin lääketieteellisiin tiedekuntiin. Arvostan yliopistossa työpaikkana mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistani. Myös väitöskirjan tekoon on kannustettu, mutta ainakaan toistaiseksi en ole lähtenyt sille tielle. Huonona puoli on määräaikaisten työsopimusten laaja käyttö yliopistolla. Yliopiston perustehtävien vuoksi muu kuin opetus- ja tutkimushenkilöstö on usein epämääräisessä roolissa. Työni tavoite on mahdollistaa mahdollisimman hyvä opetus tiedekunnassa, jotta saadaan koulutettua hyviä lääkäreitä. Oma työni liittyy vahvasti myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, sillä hajautetulla koulutuksella on alueellistakin merkitystä, ja sen myötä opiskelijat hakeutuvat helpommin maakuntiin töihin. Miten yliopistomaailman muutokset ovat vaikuttaneet työhösi? Tulin töihin yliopistolle, kun muutosten tuulet jo puhalsivat. Niiden myötä yliopisto on lipunut lähemmäs yksityistä sektoria. Puhutaan määrärahoista ja tuloksellisuudesta, ja pelkästään liike-elämän kieli on yliopistossa uutta. Tiedekunnat ovat selkeämmin omasta toiminnastaan, taloudestaan ja tuloksellisuudestaan vastaavia yksiköitä. Mitataan tutkintoja ja suoritettuja opintopisteitä, ja ne puolestaan määrittävät tiedekunnan tulevan rahoituksen. Muutokset eivät ole näkyneet konkreettisesti niinkään omassa työssäni kuin toimintakulttuurissa. Toki opetuksen laatu on jatkuvasti esillä, mutta sivulauseessa nousee usein esiin raha, toiminnan järjestely- ja säästötarpeet. Vastaava keskustelu tosin määrittelee nykyisin paljolti koko työelämää. Mitä ajattelet tulevaisuudestasi ja palkkauksestasi nykyisessä työpaikassasi? Olen määräaikaisessa työsuhteessa, eikä tulevaisuudesta voi olla varma. Yliopistolla on kiinteä palkkausjärjestelmä, Määräaikaisuuksien suuri määrä yliopistoissa huolestuttaa Maiju Toivosta. 6 Asiantuntija 1/2013

7 jonka mukaan työntekijän palkka määräytyy. Henkilön palkkaus määritetään työn vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen pohjalta. Kaikki työntekijät ovat saman järjestelmän piirissä, joten järjestelmä on työntekijän kannalta tasa-arvoinen, vaikkakin jähmeä. Palkkaus on yliopistossa suunnilleen samalla tasolla kuin muillakin sektoreilla. Oma palkkani vastaa Specian suosituksia asiantuntijatyöstä. Jos et olisi työssä yliopistolla, missä saattaisit olla? Olen kiinnostunut osaamisen kehittämisestä sen eri muodoissaan. Ehkäpä olisin siis joko yksityisellä tai julkisella sektorilla jonkinlaisissa koulutuksen tai henkilöstön kehittämiseen liittyvissä tehtävissä. Miksi kuulut Speciaan? Liityin 2005 heti kasvatustieteen opinnot aloitettuani. Liittoa esiteltiin yliopistolla ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja vakuutuin heti Specian toiminnasta. Minulle on ollut aina selvää, että pitää kuulua ammattiliittoon omien oikeuksien turvaamiseksi työelämässä, ja koska tein opintojen ohessa paljon töitä, oli luontevaa liittyä jäseneksi jo opiskeluaikana. Speciaan kuuluminen edustaa minulle työttömyysturvan lisäksi asiantuntevaa turvaverkostoa, josta saa tukea mahdollisissa ongelmatilanteissa, neuvoja työhön liittyviin pulmiin ja konkreettista palkkaneuvontaa. Itselleni on myös tärkeää, että kuulun juuri oman ammattikuntani ammattiyhdistykseen, kaltaisteni yhteisöön. Kyse on ammatti-identiteetistä. Mitä enemmän meitä on, niin sitä enemmän saamme Specialle painoarvoa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja neuvottelupöydissä, ja oma ammattikuntani saa lisää näkyvyyttä työelämässä. Nykyistä yhteiskunnallista työelämäkeskustelua seuratessa koen, että on aikamoinen riski jäädä ammattiliiton ulkopuolelle ilman liiton tukea. KuvA: robert SEgEr Kevätkokous ja teatterimatka Turkuun SPECIA asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina klo alkaen Turun kaupunginteatterin ylälämpiössä, os. Itäinen Rantakatu 14, Turku ( ). Kokous on kaikille jäsenille avoin, mutta kokouksen jälkeen Specia tarjoaa 40:lle ensiksi ilmoittautuneelle jäsenelle musikaalin Jekyll & Hyde. Musikaali on mahtipontinen esitys hyvän ja pahan veitsenohuesta rajasta. Pääosaa näyttelee Riku Nieminen ja hänen vierellään rakkaudesta taistelevat Jennie Storbacka ja Anna Victoria Eriksson. Osallistujille tarjotaan tulokahvi, kokouksen jälkeen kevyt lounas ja Turkuun on yhteiskuljetus Helsingistä. Muutoin osallistujien matkakulut korvataan julkisten kulkuneuvojen mukaan (juna, bussi). Päivärahoja emme maksa. Järjestelyiden vuoksi pyydämme ilmoittautumaan mennessä sähköpostilla tai puhelimella Muistathan ilmoittaa samalla osallistutko yhteiskuljetukseen ja omat ruoka-aine allergiasi/dieetit. Aikataulu 7.15 Lähtö Helsingistä Kiasman edestä 9.45 Tulo Turkuun ja tulokahvi Kokous alkaa Kevyt lounas Teatteriesitys Arvioitu aika esityksen kestolle Lähtö Helsinkiin n Saapuminen Kiasman eteen Helsinkiin Esityslista 1. Kokouksen avaus, Specia ry:n puheenjohtaja Aino Harinen 2. Kokouksen järjestäytyminen - kokouksen puheenjohtajan valinta - kokouksen sihteerin valinta - kokouksen pöytäkirjantarkistajien valinta - kokouksen ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Esityslistan vahvistaminen 5. Toimintakertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille Vaalivaliokunnan asettaminen ja ohjesääntö vuodelle 2013 Vaalivaliokunnan valinta 10. Muut kokoukselle tehdyt esitykset 11. Ilmoitusasiat 12. Kokouksen päättäminen Asiantuntija 1/2013 7

8 Yliopistouudistus Yliopistojen hallintohenkilökunta tasapainoilee muutoksissa Hallinnolliset uudistukset ovat ravistelleet yliopistoja jo vuosia. Yliopistojen hallintohenkilökunta on aina ollut työpaikoillaan tietyssä asemassa esimerkiksi yliopistojen akateemiseen henkilöstöön verrattuna. Akateeminen henkilöstö on kokenut muutosten seuraukset autonomian kaventumisena, seurannan lisääntymisenä ja rahoituksen niukkenemisena. Teksti: Sonja Mikkola Kuva: Markku Ojala Tyytymättömyys on ollut käsinkosketeltavaa, mutta miten suhtautuu henkilökunta, joka on vastannut näiden muutosten toteutuksesta? Vuonna 2010 tullut yliopistolaki- ja rahoitusuudistus on herättänyt ajatuksia niin kansan ja päättäjien, mutta myös yliopistojen työntekijöiden keskuudessa. Muuttuvat rahoitusjärjestelmät, yliopistojen uusi asema työnantajana ja sisäiset organisaatiorakennemuutokset koskettavat työntekijöiden arkea. Kuitenkaan hallintokoneiston ja päätöksenteon yhteys jokapäiväiseen työhön ei aina kohtaa. Tämän vuoksi päätöksien seurauksia on hyvä tarkastella, vaikka sitten jälkikäteen. SPECIAn jäsenistössä työskentelee runsaasti yliopistojen henkilökuntaa pääosin yliopistohallinnon alueelta. Vuoden 2011 lopussa SPECIA päätti ottaa suurennuslasin alle henkilöstön Artikkeli perustuu Sonja Mikkolan (kuvassa) Hallinnon henkilöstö ja hallinnon uudistus -pro gradu -tutkielmaan. 8 Asiantuntija 1/2013

9 suhtautumisen yliopistouudistukseen, ja lopulta aiheesta valmistui pro gradu-työni helmikuussa Työ käsittelee hallintohenkilöstön työtä kolmessa eri yhteydessä: laajemmassa yliopistouudistusten tasossa, henkilöstöryhmien välisissä suhteissa sekä suhtautumisessa omaan työhön. Yliopistotyön moninaisuuden ja tehtävien sekoittumisen takia hallintohenkilöstön määrittely on vaikeaa. Tutkittava henkilöstö pitää sisällään hallintohenkilöstön lisäksi myös opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstön. Tutkimuksessa kyselyyn vastasi 99 henkilöä vastausprosentilla 18,9. Menneiden vuosien uudistukset vaikuttavat työilmapiiriin Vuoden 2010 yliopistolaki- ja rahoitusuudistuksen lisäksi hallintohenkilöstön työtä sävyttävät uuden julkisjohtamisen tuomat tulos- ja yhteistyövaatimukset, aiemmat rakenneuudistukset sekä yliopistojen palvelutehtävän tuomat laatuja vaikuttavuusvaatimukset. Yliopistouudistuksen tuomaksi ulkopuoliseksi toimintaedellytykseksi nimetään ensisijaisesti rakennemuutokset ja sisäisen organisoitumisen. Tämän jälkeen mainitaan tuloksellisuusvaatimukset sekä johtamisjärjestelmän muutos. Tarkennuksissa lisätään johtajien epäselvät ja vakiintumattomat roolit, huono johtamiskulttuuri sekä linjakkuuden ja tiedonkulun vajaavaisuus. Lähivuosien uudistukset ovat keskinäisesti vaikuttaneet työhön melko tasaisesti. Uudistuksen, jonka pitäisi vähentää byrokratiaa, koetaan lisäävän sitä. Hyvän hallinnon periaatteiden toteutumisessa päätöksiin vaikuttaminen ja läpinäkyvyys koetaan keskimääräistä huonompana, vaikka nykyteknologia mahdollistaa tiedonkulun monilla eri menetelmillä. Toimintaedellytysten tuomat vaikutukset henkilöstöryhmien välisiin suhteisiin koetaan pääosin neutraaleina, mutta hallintohenkilöstön koetaan jäävän aliarvostetuiksi tai heidät nähdään syypäänä muutoksiin. Suhteet muuhun henkilöstöön ja työilmapiiri vaikuttavat työntekoon. Yli puolet on sitä mieltä, ettei muutosta ole tapahtunut henkilöstöryhmien välillä. Lopuista suurempi osa näkee henkilöstöryhmien välisten suhteiden huonontuneen ennemmin kuin parantuneen. Alle puolet kokee ilmapiirin heikentyneen. Tämän nähdään johtuvan muun muassa tasa-arvon puutteesta, hallintoon kohdistuvasta byrokratiasta, yhteistoimintaneuvottelujen ilmapiiristä, stressistä sekä huonosta henkilöstöjohtamisesta. Voisi miettiä, eikö yliopiston kannattaisi pitää väkeä, jotka toteuttavat vaaditut uudistukset? Vastaukset kohdistuvat myös henkilöstöpolitiikkaan, jolloin mainitaan määräaikaisten työsuhteiden loppuminen, hallinto- ja muun henkilöstön välinen määrällinen epätasapaino sekä kokonaistyövoiman vähentyminen. Hallintohenkilöstön työsuhteita on uudistuksen jälkeen osaksi vakinaistettu, mutta edelleen yliopistotyötä leimaavat vahvasti määräaikaisuus ja useat työsuhteet. Tämä selviää myös yliopistojen henkilöstödokumenteista. Virkojen muuttaminen työsuhteiksi on muuttanut henkilöstötoimenpiteiden toteuttamista. Viime vuosina hallintohenkilöstöä on irtisanottu yt-neuvotteluissa, ja panoksia on uutisoinnin sekä strategioiden mukaan satsattu tutkimuksen kehittämiseen. Koska ajatusten monimuotoisuus on organisaatioissa tarpeellista ja hallinnolliset työtehtävät vievät enemmän aikaa, tendenssi vaikuttaa erikoiselta. Voisi miettiä, eikö yliopiston kannattaisi pitää väkeä, jotka toteuttavat vaaditut uudistukset? Hallintohenkilökunnan moninainen rooli Muutokseen liittyy usein vastarinta ja entisten toimintatapojen puolustaminen. Jatkuvan muutoksen vastustamisen vastapuolena voi pitää yhteiskunnan asettamaa tarvetta jatkuvalle muutokselle. Osa vastaajista kirjoittaakin olevansa tottunut elämään muutoksessa, mutta tutkimukset kuitenkin osoittavat ihmisen olevan tottumaton jatkuviin muutoksiin. Onko olemassa jo yksilöitä, jotka sopeutuvat muutokseen ja elävät sen mukana tuntematta epävarmuutta, ahdistusta ja stressiä? Noin kolme neljästä tuntee olevansa edelleen sitoutunut työnantajaansa. Yliopistotyön luonnetta leimaakin vahvasti kutsumustyön ominaisuus. Kuitenkin hallintohenkilöstön roolien on tutkittu olevan akateemista henkilökuntaa enemmän liitoksissa myös yliopistojen ulkopuolisiin yhteisöihin. Hieman yli puolet on sitä mieltä, että palkkataso on arvioitu jossain määrin oikein. Aiempien tutkimusten mukaan henkilöstö ei kuitenkaan näe yliopistojen käyttäneen uutta työnantaja-asemaa palkkauksen parantamiseksi. Pääosin jos muutosta työtehtävissä on ollut, määrä, vaativuus ja sisältö ovat kasvaneet ja laajentuneet. Toisin kuin voisi ajatella, hallintohenkilöstö kokee nämä muutokset enemmän positiivisena varsinkin työtehtävien vaativuuden kasvun ja sisällön laajentumisen suhteen. Kaiken kaikkiaan vastaajista enemmistö suhtautuu lakiuudistuksen ja muiden uudistusten tuomiin muutoksiin neutraalisti tai hieman sitä negatiivisemmin. Muihin tutkimuksiin verrattuna hallintotyöntekijät suhtautuivat kuitenkin uudistukseen muuta tutkittua henkilöstöä paremmin. Tämä on mielenkiintoinen huomio, sillä hallintohenkilöstöön kohdistuu Asiantuntija 1/2013 9

10 Yliopistouudistus Vastaajien työtehtävät Vaikka tutkimuksen tulokset olivatkin positiivisempia kuin aiempien tutkimusten tulokset, onnistuneeksi ei muutosta voi kuitenkaan hallintohenkilöstön näkökulmasta sanoa. eniten kritiikkiä ja epäarvostusta. Myös henkilöstödokumenteissa akateeminen henkilöstö asetetaan yt-toimenpiteissä ensisijaiseksi. Suhtautuminen uudistukseen voi olla tietysti helpompaa vastaajien hallinnollisia tehtäviä sisältävän toimenkuvan vuoksi. Hallintohenkilöstön työtapa tukee hallinnon ja akateemisen henkilöstön välistä työtä. Nämä moniosaajat ovat tarpeellisia hallinnon uudistuessa ja yhteiskunnan muuttuessa. Hallintohenkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisen voisi siis asettaa tuottavuuden ja työn toimivuudenkin puolesta korkealle. Kehityssuuntia yliopistotyöhön Yliopistojen henkilöstöpolitiikassa ja johtamiskulttuurissa on vielä kehitettävää. Työntekijöiden hyvinvointi on organisaatiolle suora tuottavuustekijä. Määrällisen tehokkuuden lisäksi tulisi myös panostaa työntekijöiden tuottamaan hyötyyn eli virkeään ja motivoituneeseen työntekijään. Kun mallit nähdään jähmeinä ja markkinoiden ohjaamina, hallinnonuudistukseen tulisikin yhdistää uuden julkisjohtamisen sijaan uusi hallinta-ajattelu, jossa tehokkuuteen lisätään avainhenkilöjen osaaminen ja yhteistyö. Yliopisto korostaa valtaa ja hallintoa erilaisina hallinnan tapoina. Olisiko kuitenkin aika luopua konservatiivisesta valta-sanasta ja käyttää ennemmin uutta hallinta-ajattelua, joka huomioi organisaatioiden osaamisen ja monimuotoisuuden? Voidaanko asiantuntijaorganisaatioita ja organisaatiomuutoksia enää johtaa vallan kanssa? Jos valta-sanana liitetään yliopistoon sellaisena kun se on menneisyydessä näyttäytynyt, voisiko hallintohenkilöstön monimuotoinen rooli myös monipuolistaa organisaatioiden toimintakulttuuria? Muutosten positiivinen puolihan on tilaisuus irtautua aikaisemmasta, parantaa toimintaa ja löytää uusia ratkaisuja työn ongelmakohtiin. Kun henkilöstön dokumentit korostavat tuloksellisuutta ja tehokkuutta hyvinvoinnin rinnalla, kannattaisikin panostaa korostetusti hyvinvointiin ja tulokset tulisivat siinä rinnalla. Onnistunut organisaatiomuutos palkitsee ja kun organisaatiomuutos hoidetaan ihmisiä huomioivalla ja arvostavalla tavalla, tuetaan myös työntekijöiden hyvinvointia ja organisaation ilmapiiriä. SPECIAn ja Akavan Erityisalojen näkyvyys työpaikoilla nähdään melko heikoksi, ja näkyvyyden koetaan keskittyvän lähinnä yksilöllisiin edunvalvontatilanteisiin. Tutkimus pyrkii vahvistamaan SPECIAn näkyvyyttä yliopistoilla, ja tulosten perusteella on mahdollista kehittää edunvalvontaa sekä kohdistaa sitä tiettyihin alueisiin. Myös vastaajien konkreettisia kehitysehdotuksia hyödynnetään toiminnassa. Epävarmuuden ja muutosten aikana ammattijärjestön on hyvä tukea jäsenistöään niin yksilöedunvalvonnallisesti kuin kollektiivisesti. Ammattijärjestöt ovat neuvotelleet uudistuksen myötä jäsenilleen työehtosopimuksen ja nyt on aika seurata sen toteutumista sekä tukea työntekijöitä roolissaan työpaikoilla. Vaikka tutkimuksen tulokset olivatkin positiivisempia kuin aiempien tutkimusten tulokset, onnistuneeksi ei muutosta voi kuitenkaan hallintohenkilöstön näkökulmasta sanoa. Muutoksia suunniteltaessa ja niiden toteutuksessa on ymmärrettävä, että yliopisto on tuhansien ihmisten työpaikka ja näin ollen pyrittävä parantamaan henkilöstön viihtyvyyttä työssään. % Hallinto- ja toimistotehtävät 39 % Opetuksen ja tutkimuksen tukitehtävät 28 % Tutkimustehtävät 8 % Opetustehtävät 8 % Muut tehtävät (projektityö, suunnittelu- ja kehittäminen, hr ja asiakaspalvelu) 17 % Alle 2500 Palkka, euroa Palkkakeskiarvo 3414,20 euroa/kk (n=92) - Palkat sijoittuvat 2000 ja 7000 euron välille Määräaikaisilla hieman alempi palkkataso 94 palkkausjärjestelmässä (8,6 tasokeskiarvo) ja 5 sopimuspalkalla Tuki muutoksessa ja SPECIA edunvalvojana: minne yhteys ongelmissa? johto 2 % Esimies 69 % Työtoverit 14 % Työterveydenhuolto 5 % Ammattiyhdistys 7 % Muu 3 % Yli 4000 Tasa-arvo toteutuu työpaikallani 10 Asiantuntija 1/2013

11 Yliopistojen hallintohenkilökunta ja uudistukset Työhön tärkeimmät toimintaedellytykset ja vaikuttajat, % Yliopistojen rakennemuutokset ja sisäinen organisoituminen Tuloksellisuusvaatimukset johtamisjärjestelmän muutos Strategisen ohjauksen vahvistuminen Yliopistojen ulkopuolinen rahoitus- ja resurssiohjaus joustavuus- ja muutosvalmiusedellytykset Muutokset työsuhteissa Yliopiston uusi asema Kansainvälisyysosaamisvaatimukset Yliopistojen, tiedekuntien ja laitosten profiloituminen Laatuvaatimukset Palkkauksen muutokset Sidosryhmäyhteistyön lisääntyminen vaikuttavuusvaatimukset Innovaatio- ja uudistumisvaatimukset Palvelujen ulkoistaminen % Muun henkilöstön ja organisaatiorakenteiden vaikutukset vastaajien työhön (hyvän hallinnon periaatteet, %) Hallinnon läpinäkyvyys Halllinnon tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus Hallinnon objektiivisuus työntekijöitä kohtaan Hallinnon tarkoituksenmukainen toiminta Hyvin tai melko hyvin En osaa sanoa Melko huonosti tai huonosti Hallinnon tehokkuus % % Mahdolliset muutokset henkilöstössä ovat kohdistuneet: Opetushenkilöstöön Tutkimushenkilöstöön Hallinto- ja toimistohenkilöstöön Opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön Muuhun henkilöstöön vakituisia lisää Määräaikaisia lisää vakituisia vähemmän Määräaikaisia vähemmän Sama tilanne Samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Eri mieltä Nainen Mies Asiantuntija 1/

12 Hr-asiantuntija ja yrittäjä Elämäntapayrittäjä Sonja Strömsholm teki rohkean teon: hän irtisanoutui vakituista työpaikastaan kansainvälisen suuryhtiön HR-asiantuntijana ja ryhtyi yrittäjäksi. Teksti: Tuija Heikkilä Sonja Strömsholm, 25, on kotoisin Raahesta, Perämeren rannalta. Sinne hän tuntee kuuluvansa edelleenkin, vaikka on kulkenut opiskelukaupunkiensa Oulun ja Jyväskylän kautta Helsinkiin, jossa asuu nykyisin avopuolisonsa kanssa. Raahessa Sonjan hurmasi myös hänen tärkein harrastuksensa, laulaminen. Suoritin siellä muutaman laulututkinnon ja olin mukana joissakin musikaalituotannoissa. Laulan tasapuolisesti klassista ja kevyttä musiikkia, kertoo ykkössopraanoa maineikkaassa EMO Ensemble -kamarikuorossa laulava Sonja Strömsholm. Lisäksi hän lukee paljon, käy elokuvissa ja kuntosalilla. Monipuolisista harrastuksista saa vastapainoa töihinkin. Sonjan sydäntä lähellä on myös yhdistystoiminta. Olen aina ollut mukana erilaisissa järjestöissä aikoinaan Raahen nuorisovaltuustossa ja opiskeluaikana aktiivisesti ainejärjestössä. Kun muutin Helsinkiin, tuli jotenkin tyhjä olo ja aloin etsiä vaihtoehtoja, mihin menisin mukaan. Sitten kävin SPR:n Nuori nuorelle -ystäväkurssin ja nyt olen runsaan vuoden verran tavannut muutaman kerran kuukaudessa yksinäistä nuorta. Kun teen työkseni nuorille elämäntaitovalmennuksia ja uraohjausta, voin käyttää vahvuuksiani muiden hyväksi myös tätä kautta. Kasvatustiede antaa monipuoliset eväät työelämään Kun Sonja pääsi 2006 ylioppilaaksi, piti hänestä tulla lääkäri. Koska en päässyt lääkikseen, lähdin opiskelemaan kemiaa Oulun ylipistoon. Ensimmäisen vuoden jälkeen vaihdoin kuitenkin yleisen kasvatustieteen puolelle, koska halusin ihmisläheisemmän ammatin. Avopuolison mukana Sonja muutti Jyväskylään, jossa jatkoi opintojaan. Maisterivaiheessa hänen pääaineensa vaihtui aikuiskasvatukseksi. Siitä hän valmistui Pitkinä sivuaineina Sonjalla oli johtaminen ja psykologia. Olen ollut tyytyväinen ainevalintoihini, ne täydentävät hyvin kokonaisuutta. Nyt kun olen päässyt työelämään, olen oppinut arvostamaan vielä enemmän tutkintoani. Se antaa monipuoliset eväät. Oikeastaan ensimmäinen oikea oman alan työkokemuksen Sonja sai jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Vedin Raahen nuorisotoimella osallisuushanketta, jossa järjestimme nuorten kanssa kesätapahtuman. Näkökulma oli pedagoginen: nuoria opetettiin toimimaan tiimissä ja ottamaan vastuuta. Opintojensa loppuvaiheessa Sonja työskenteli henkilöstöassistenttina henkilövuokrausyrityksessä. Siitäkin sai tärkeitä oppeja. Juuri ennen valmistumistaan hän pääsi kansainvälisen asiantuntijayrityksen trainee-ohjelmaan. Jo hakuvaiheessa kerrottiin, että jos kaikki sujuu harjoittelun aikana hyvin, on vakinaistaminen mahdollista. Sonja saikin yrityksestä ensimmäinen vakituisen työpaikkansa neljän kuukauden harjoittelun jälkeen. Sitä ennen hän teki gradunsa johtamisen oppimisesta erilaisissa oppimisympäristöissä. Opiskeluaikana en uskaltanut haaveillakaan vakityöstä, vaan olin asennoitunut tekemään projektihommia pitkään valmistumisen jälkeen. Niinpä nopea vakinaistaminen tuntui todella hienolta. HR:n ytimessä Sonjan työpaikka oli asiantuntijana yrityksen sisäisessä, palveluita tuottavassa HR:ssä. Aluksi avustin henkilöstöasiantuntijoita. Teimme rekrytointeja, perehdytystä, henkilöstökoulutusta ja -tapahtumia, työhyvintointi- ja yritysvastuuprojekteja sekä sisäistä viestintää. HR-asiantuntijana toimin työhyvinvoinnin, työsuhteiden ja suoritusjohtamisen koordinaattorina. Kolmen roolin alla oli paljon yksittäisiä osa-alueita, joten saatoin edelleen kehittää osaamistani monipuolisesti. Harjoittelun ja yrityksessä työskentelyn ehdottomasti parasta antia Sonjasta olikin uuden oppiminen. Oppimiskäyrä oli tosi jyrkkä, ja sain nopeasti paljon vastuuta. Toki se tuntui vaikealta ja jännitti, että joutui lähes koko ajan työskentelemään epämukavuusalueellaan, kun asiat piti oppia käytännössä. Mutta koin, että haastava pesti oli hyvä uran alkuvaiheeseen. Pääsin näkemään bisneselämää ydinpaikalta ja ymmärtämään sen lainalaisuuksia. Näkökulma oli kasvatustieteilijälle uusi. Haasteena oli myös nopea työtahti sykli, jolla asioita piti saada aikaan. Isossa yrityksessä ei voi jäädä paikalleen, vaan pitää koko ajan kehittää ja itse kehittyä. Niinpä pitää osata huo- 12 Asiantuntija 1/2013

13 lehtia myös omasta jaksamisestaan sekä työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Jo nyt Sonja on nähnyt käytännössä, että kasvatustieteilijän koulutus on paras mahdollinen lähtökohta HR-asiantuntijatehtäviin, etenkin, jos tutkintoon yhdistyy kauppatieteen opintoja ja psykologiaa. HR on siitä mielenkiintoinen alue, että toisaalta siinä ollaan bisneksen ja bisnesjohdon, toisaalta henkilöstön tukena. Kasvatustieteilijät luovat sillan yhdistämään nämä kaksi näkökulmaa niin, että yrityksen työntekijöiden työ voi tuntua mielekkäältä, ja he voivat olla onnellisia, mutta yritys saavuttaa tulosta. Kasvatustieteilijöiden inhimillinen näkökulma on hyvä bisneselämässä, jossa muilla taustoilla olevat ihmiset suuntaavat osaamisensa rahan tekoon. Omalla osaamisella omille teille Sonja ehti työskennellä yrityksessä puolitoista vuotta. Lähipiirin mielestä oli hurjaa, että luovuin vakituisesta työpaikasta, mutta aloin pohtia, jaksanko olla kaksikymmentä vuotta samoissa tehtävissä. Olen halunnut kokeilla ja nähdä monenlaisia töitä, joten päätin olla radikaali ja ryhtyä yrittäjäksi. Taustatuen ja neuvot yrittäjyyteen Sonja sai läheltä, monta yritystä perustaneelta ja yrittäjänä toimineelta avopuolisolta. Liiketoimintasuunitelmaa sai kyllä juntata. Haastavinta oli pystyä todistamaan starttirahaa varten, että liikevaihtoa ja tulosta voi syntyä. Sonjan liikeideana on hyödyntää sitä, mikä on hänen ominta osaamisaluettaan: kehittää toisia ihmisiä ja tehdä nuorille uravalmennuspalveluita. Nyt hän on toiminut kolmisen kuukautta yrittäjänä omalla toiminimellään ja työnimellä Onnistumisen Salaseura. Lisäksi hän tekee yhteistyötä valmennusyritys Corendon kanssa. Olemme Corendolla tekemässä Suomeen merkityksellisempää työelämää. Keskitymme sekä työyhteisö- että myyntikulttuurien kehittämiseen. Koska olen työskennellyt ison firman sisäisessä HR:ssä, on minun helppoa ymmärtää asiakkaan näkökulma. Corendon kanssa tarjoamme työpaikoille valmennusta ja kehitämme organisaatioiden kulttuureja ihmisten ja yksilöiden vahvistamisen kautta. Myös Sonjan omat nuorten valmennusprojektit ovat lähteneet hänen omien kontaktiensa avulla vauhdilla liikkeelle. Olen esimerkiksi menossa omaan kotilukiooni Raaheen olen pitämään urapolkutyöpajoja. Olen myös päässyt coachaamaan tuttujen kautta yksittäisiä nuoria. Nuorten asialla Sonja uskoo, että hänen tarjoamilleen palveluille riittää kysyntää. Haluan päästä edistämään sitä, että nuoret löytävät paikkansa yhteiskunnassa. Nuorten syrjäytyminen ja nuorisotakuulaki tekevät tästä laajentuvan ja kasvavan alueen. Ammattitaitoisia palveluntarjoajia tarvitaan paljon, etenkin, kun myös järjestösektorilla suunnitellaan yhteistyökuvioita. Näenkin tärkeänä, että yksityinen, julkinen ja kolmas sektori yhdistävät voimansa ja alkavat tehdä yhteistyötä nuorten hyväksi. Kun olen ollut järjestötoiminnassa ja vetämässä seurakunnan nuorten kerhoja ja leirejä, olen nähnyt, miten pienetkin asiat voivat vaikuttaa siihen, että nuori pääsee eteenpäin. Niitä haluan tarjota, koska niistä on apua. Sonja iloitsee siitä, että uskalsi tehdä päätöksen yrittäjäksi ryhtymisestä. On hieno tunne, kun on itse luonut itselleen työpaikan ja saa päättää itse tekemisistään ja aikatauluistaan. Olen saanut tehdä alusta alkaen täyttä työpäivää. Sekin on kiva, että voin toteuttaa työssäni kahta erilaista, vaikkakin samoja taitoja vaativaa ja toisiaan tukevaa näkökulmaa palkkatyössä se on vaikeaa. Specian jäseneksi Sonja liittyi heti opintojensa alussa kuultuaan, että jäsenyydestä on paljon hyötyä. Hän onkin saanut Akavan Erityisalojen Päätin olla radikaali ja ryhtyä yrittäjäksi, toteaa Sonja Strömsholm. lakimiehiltä useamman kerran neuvoja työsopimuksiin. Vaikka yrittäjät eivät kuulukaan Specian kautta työttömyyskassaan, suosittelee Sonja silti Specian jäsenyyttä kaltaisilleen yrittäjille. Jäseneduthan ovat hyvät, ja Speciassa kohtaa samantaustaisia ja -henkisiä ihmisiä. Yrittäjäksi ryhtyminen on muuttanut työn merkitystä Sonjalle. Nyt en osaa erottaa työtä ja vapaa-aikaa, kun teen niitä asioita, joita haluan ja jotka koen merkitykselliseksi. Saan tehdä teen semmoisia asioita, joita voisin tehdä ilmaiseksi ja olen tehnytkin, ennen kuin loin tästä itselleni työn. Tyydytystä tuovat kokonaisvaltaiset onnistumisen elämykset. Stressitasot ovat laskeneet, vaikka teen tuntimäärällisesti yhtä paljon töitä kuin aiemmin. Joka aamu on mukava herätä, hän vakuuttaa onnellisena. Asiantuntija 1/

14 Opiskelijat Opiskelijat näkevät henkilöstöalan monipuolisena ja mielenkiintoisena Tampereen yliopiston kasvatustieteiden opiskelijoita kiinnostaa työskentely henkilöstöalalla. Työskentely yksityisellä sektorilla houkuttelee enemmän kuin julkisella, kolmannella tai yrittäjänä työskentely. Teksti ja kuva: Mia Hemming Laura Iisakka (vasemmalla) työskentelee opintojen ohella ja on sivusta seurannut työpaikkansa perehdytys- ja rekrytointikäytäntöjä. Hän on jo huomannut asioita, joihin kannattaisi panostaa. Riika Oinonen on saanut työnsä kautta paljon monipuolisemman käsityksen siitä, minkälaisia tehtäviä henkilöstöalalla on. Hän näkee joka työpäivä, miten henkilöstötyötä toteutetaan. Ulla-Mari Kuusinen on ollut monessa työpaikassa palvelualalla ja nähnyt monenlaisia muun muassa rekrytointi- ja työvuorosuunnittelutapoja. Hän on havainnut, että henkilöstöasiat vaikuttavat usein pakolliselta pahalta. Hän on myös huomannut, että työntekijälle ei aina huomata osoittaa hänelle parhaiten sopivaa tehtävää. Petra Ruusunen on hakeutunut yliopiston hallintoelimiin opiskelijaedustajana, ja on siellä nähnyt myös miten henkilöstökysymyksiä käsitellään. Hän on kiinnostunut koulutuspolitiikasta laajemminkin mukaan lukien siinä toimivan henkilöstön asiat. 14 Asiantuntija 1/2013

15 Kiinnostaako sinua valmistuttuasi työ henkilöstöalalla? Riika Oinonen (23 v, kolmannen vuoden opiskelija): Kyllä. Olen työssä opintojen ohessa yrityksessä, jossa henkilöstöasiat ovat selkeästi esillä. Sitä kautta olen kiinnostunut henkilöstöalasta. Laura Iisakka (21 v): Henkilöstöala kiinnostaa myös minua. Olen toisen vuoden opiskelija, ja kiinnostuin alasta lukiessani valintaoppaita lukion viimeisenä keväänä. Henkilöstöalaa silmällä pitäen olen opinnoissani tehnyt sitä tukevia valintoja. Ulla-Mari Kuusinen (27 v, restonomi, toisen vuoden opiskelija): Henkilöstöala kiinnostaa minua yhtenä vaihtoehtona. Haluaisin työskennellä myös hallinnon parissa, mikä nivoutuu hyvin henkilöstökysymyksiin. Henkilöstöalalla on iso rooli palvelusektorilla. Petra Ruusunen (21 v): Myös minulle henkilöstöala on yksi vaihtoehto. Työorientaationi on ollut vähän epämääräistä, mutta nyt kolmantena vuonna haastattelin kandidaatin tutkielmaani yliopisto-opettajia. Se herätti kiinnostukseni henkilöstöalaan. Mikä henkilöstöalalla vetää sinua puoleensa? Kuusinen: Henkilöstötehtävissä pääsee tekemään ihmisten kanssa töitä, mutta työssä on myös hallintoa. Alalla on mahdollisuuksia ja mielenkiintoisia haasteita, kuten työvoimakustannusten hallinta ja oikeiden henkilöiden palkkaaminen. Oinonen: Minua kiinnostaa työhyvinvointi. Siinä näkee työnsä tulokset. Olen opinnoissanikin perehtynyt terveyden edistämiseen. Ruusunen: Työhyvinvointi kiinnostaa minuakin se on tärkeä osa työkykyä. Voisin kuvitella myös järjestäväni henkilöstökoulutuksia. Ajattelen, että voisin alalla kavuta portaita pitkin ylöspäin aloittaen niistä ensimmäisistä portaista. Iisakka: Työhyvinvointi ja rekrytointi kuulostavat mahdollisilta painopisteiltä. Voisin työskennellä myös osaamisen kehittämisen eteen. Ajattelen, että alalla monenlaiset roolit ovat mahdollisia ja työnkuvat monipuolisia. Voisitko kuvitella perustavasi henkilöstöalan yrityksen? Kuusinen: Yrittäjyys näyttää aika haastavalta, sillä muun muassa rekrytointipuolella vaikuttaisi olevan aika kova kilpailu. Kyllä yrittäjyys kuitenkin vähän houkuttelee. Mutta ainakin haluaisin ensiksi kerätä työhistoriaa. Iisakka: Tuntuisi aika haastavalta lähteä yrittäjäksi. Mutta jos keksisi jonkun hyvän erottautumiskeinon massasta niin ehkä sitten. Mutta yrittäjyys vaatii aika paljon kilpailuhenkistä luonnetta ja ominaisuuksia myyntityöhön. Ruusunen: Yrittäjyys ei kauheasti kiinnosta minuakaan. Olen yrittäjän tyttärenä nähnyt, kuinka rankkaa se on. Olen mieluummin toisella töissä. Mutta jos keksisin jonkin oikein hyvän yritysidean, niin olisi yrittäjyys sitten mahdollista. Oinonen: En kyllä heti lähtisi yrittäjäksi. Tuntuu turvallisemmalta tutustua alaan jossakin toisessa roolissa kuin yrittäjänä. Jos myöhemmin haluaisin viedä eteenpäin jotakin omaa näkemystäni, niin sellaisessa tilanteessa voisin perustaa yrityksen. Haluaisitko työskennellä yksityisellä, julkisella vai kolmannella sektorilla? Kuusinen: Tällä hetkellä yrityspuoli vetää minua enemmän puoleensa. Julkisella sektorilla on ehkä enemmän byrokratiaa. Yksityisellä puolella on varmaan runsaammin kansainvälisiä mahdollisuuksia. Oinonen: Yrityssektori tuntuu houkuttelevammalta, sillä yhden yrityksen asioihin voisi päästä paremmin sisään. Olisi hyvä tutustua alaan ensiksi Suomessa, mutta toisi hyvää perspektiiviä käydä ulkomaillakin töissä. Iisakka: Enemmän yrityspuoli kiinnostaa minuakin. Tunnen aika vähän järjestöpuolta halutakseni sinne. Ainakin aluksi haluaisin työskennellä Suomessa. Ja toisaalta, isot yritykset ovat nykyään kansainvälisiä, joten kotimaassakin pääsee kokemaan kansainvälisyyttä. Ruusunen: Luulen, että yrityksissä pääsisi vaikuttamaan asioihin enemmän kuin julkisella puolella. Yritysten tarjoamat kansainväliset mahdollisuudet ovat plussaa. Olen opiskellut liiketoimintaosaamista sekin tukee suuntautumista yrityssektorille. Miten paljon opiskelijana olet jo saanut yliopistossa tietoa uravaihtoehdoista? Ruusunen: Meillä lähinnä ainejärjestö on pitänyt esillä työelämäsuuntautumisvaihtoehtoja. Olemme muun muassa järjestäneet yritysvierailuja. Tänä vuonna olemme erityisesti panostaneet urakysymyksiin perustamalla työelämätiimin. Kuusinen: Yritämme tiimissä luoda kontakteja työelämään. Pyrimme myös selvittämään kasvatustieteilijöiden toteutuneita ja mahdollisia urapolkuja. Kutsumme kasvatustieteilijöitä kertomaan urastaan ja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Teemme myös vierailuja kasvatustieteilijöiden työpaikoille, jotta näemme millaisissa työympäristöissä sekä -tiimeissä alalla työskennellään. Oinonen: Myös minun mielestäni työelämäasiat ovat olleet opiskelijoiden harteilla, muuten lähinnä tutkijan työtä on pidetty esillä tulevaisuuden vaihtoehdoista. Ainejärjestö ja Specia ovat kertoneet muista mahdollisuuksista. Iisakka: Ainejärjestö ja työelämätiimi tuovat tietoa työelämästä. Olen tavannut kasvatustieteiden opiskelijoita Helsingistä, jotka kertoivat, että heillä on työelämäkursseja. Minä olen opinnoissani lukenut artikkeleita työelämästä, mutta se ei riittänyt avaamaan uramahdollisuuksia. Asiantuntija 1/

16 Lyhyesti Opinnot ja työttömyysturva Päätoimisella opiskelijalla ei jatkossakaan ole oikeutta työttömyysetuuteen. Päätoimisina opintoina pidetään muun muassa opintoja, joiden tavoitteena on alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen. Yliopistolliset jatko-opinnot ovat sen sijaan edelleen lähtökohtaisesti sivutoimisiksi katsottavia eivätkä estä työttömyysetuuden saamista. Aiemmin päätoimisen opiskelijan on ollut mahdollista saada työttömyysetuutta, jos hän on keskeyttänyt opintonsa vähintään vuodeksi tekemällä keskeytysilmoituksen yliopistolle. Tätä koskeva säännös on kumottu. Sen sijaan on täsmennetty säännöksiä siitä, milloin opinnot voidaan katsoa päättyneiksi. Henkilön opinnot katsotaan päättyneiksi muun muassa silloin, jos hän on valmistunut opinnoista, luopunut opinto-oikeudesta yliopistossa tai hänen opintonsa ovat olleet todisteellisesti keskeytyneenä vähintään vuoden. Opintojen todisteellinen keskeytyminen edellyttää sitä, että henkilöllä ei ole opintosuorituksia vähintään vuoteen, hän ei ole ottanut osaa opetukseen eikä esimerkiksi valmistellut lopputyötään ohjatusti. Arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, onko henkilö ilmoittautunut läsnä- vai poissaolevaksi oppilaitokseen. Työnhakijaa ei uusien säännösten mukaan pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella voidaan katsoa, että opiskelu ei ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Aiemmin voimassa ollut säännös oli muilta osin samansisältöinen, mutta sanojen voidaan katsoa tilalla olivat sanat on ilmeistä. Nähtäväksi jää, miten sanamuodon muutos käytännössä vaikuttaa. Aiemmin sivutoimisuuden osoittamiseksi on edellytetty, että opinnot ovat edenneet normaaliin tahtiin kokoaikatyön ohella, mikä on ollut varsin tiukka vaatimus. Kestoltaan riittävänä opiskeluaikaisena työssäolona pidetään uuden säännöksen perustelujen mukaan ainakin työtä, joka täyttää palkansaajan työssäoloehdon eli vuonna 2013 noin 8 kk (aiemmin edellytettiin 10 kk työssäoloa). Sitovuudeltaan vähäisistä opinnoista, kuten kansalaisopiston kielikursseista, työnhakijan ei uusien säännösten myötä tarvitse edes ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle. Työttömyysetuudella tuettua työnhakijan omaehtoista opiskelua koskeviin säännöksiin ei ole tässä yhteydessä tehty muutoksia. Työttömyysturva muuttuu Työttömyysturvalakiin on tehty muutoksia, joiden tavoitteena on selkeyttää yritystoiminnan ja opintojen vaikutusta työttömyysturvaan, poistaa yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvan perusteettomia eroja sekä kokonaisuudessaan yksinkertaistaa ja selkeyttää työttömyysturvajär- jestelmää. Uudet säännökset tulivat voimaan Vasta tulevan soveltamiskäytännön ja mahdollisten soveltamisohjeiden myötä selviää tarkemmin, miten uusia säännöksiä käytännössä aletaan tulkita eri tilanteissa. Yritystoiminta ja työttömyysturva Uusien säännösten mukaan yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi ainakin silloin, jos sitä on harjoitettuvähintään 8 kk (aiemmin 10 kk) kokoaikaisen palkkatyön ohella. Myös palkansaajan työssäoloehdon täyttävää osa-aikatyötä voidaan pitää riittävänä osoituksena yritystoiminnan sivutoimisuudesta. Sivutoiminen yritystoiminta ei estä työttömyysetuuden saamista toisin kuin päätoiminen yrittäjyys. Uusien säännösten myötä henkilö voidaan myös aiempaa helpommin katsoa palkansaajaan rinnastuvaksi yrittäjäksi, jolta ei edellytetä työttömyysetuuden saamiseksi yritystoiminnan lopettamista vaan toimeksiannon päättyminen riittää. Yritystoiminnan keskeyttämistä koskevat säännökset on kumottu, mutta uusien säännösten mukaan yritystoiminta voidaan aiempaa helpommin katsoa lopetetuksi, mikä helpottaa yrittäjän pääsemistä työttömyysturvan piiriin. Samalla yritystoiminnan uudelleen aloittaminen on pyritty tekemään aiempaa helpommaksi. Perheyrityksessä palkansaajana työskentelevä yrittäjän perheenjäsen on uusien säännösten mukaan oikeutettu työttömyysetuuteen lomautuksen aikana, jos lomautus tai irtisanomiset koskevat myös muita yrityksen työntekijöitä. 16 Asiantuntija 1/2013

17 ryhmälomautusilmoituksen poistuminen Aiemmin lomautetun henkilön ei ole tarvinnut itse ilmoittautua työ- ja elin keinotoimistoon, jos lomautus on koske nut vähintään 10 henkilöä samalla työ paikalla. Työnantaja on tällöin tehnyt ryhmälomautusilmoituksen heistä kai kista. Uusissa säännöksissä ryhmälomautusmenettelystä on luovuttu, joten jatkossa jokaisen lomautetun pitää rekisteröityä henkilökohtaisesti työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon saadakseen työttömyysetuutta. Muutoksen tavoitteena on työttömyysetuuksien maksatuksen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen. Siirtymäsäännösten mukaan ryhmälomautusmenettelyä sovelletaan kuitenkin vielä lomautuksissa, jotka alkavat viimeistään Lisätietoja: TE-toimistoista työttömyyskassasta tai Oikaisu Edellisen Asiantuntija-numeron sivulla 6 kerrottiin Ritva Partasen johtaneen EU-hankkeita. Partanen ei niitä johtanut, vaan toimi niissä Suvimäen toisena edustajana. Akava vaatii korkeasti koulutetuille työttömille parempaa työvoimapalvelua Akava vaatii työhallinnolta parempaa ja asiantuntevampaa työttömien työnhakijoiden ja työttömyysuhanalaisten palvelua. Erityisesti paukkuja pitäisi panna korkeasti koulutettujen työttömien koulutustarjontaan, koska työvoima koulutuksen hankinta keskittyy tällä hetkellä lähinnä alhaisemman pohjakoulutuksen omaavien tarpeisiin. Panostukset on siirretty nyt nuorisotakuun toteuttamiseen, jossa korkeasti koulutetut vastavalmistuneet näyttävät jäävän syrjään, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (kuvassa). Työhallinto uudistuu taas perusteellisesti, kun uusi työvoimapalvelulaki tuli vuoden alussa voimaan. Maassamme on noin korke asti koulutettua työtöntä, eivätkä korkeakoulutettujen massairtisanomiset ole enää poikkeuksellisia. Työhallinnon on seurattava aikaansa ja löydettävä uudenlaisia keinoja ja ajattelutapoja, Fjäder vaatii. Akava on huolestunut siitä, että työvoimaneuvojien henkilökohtaiset kokemukset ja näkemykset vaikuttavat liikaa työttömän opiskeluoikeutta koskeviin päätöksiin. Lisäksi linja vaihtelee maassa luvattoman paljon. Työvoimaneuvojien uusilta nimikkeiltään asiantuntijoiden on tunnettava nykyistä paremmin korkeakoulutuksen erityispiirteet ja heidän työmarkkinansa, painottaa Akavan asiantuntija Ida Mielityinen. Työttömän työnhakijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että TE-toimiston työntekijä ilmoittaa viipymättä, mikäli hän ei puolla työttömän opiskelusuunnitelmaa. Työttömän on tiedettävä riittävän ajoissa ja sitovasti opiskelumahdollisuuksistaan työttömyysturvaa menettämättä. Mielityinen muistuttaa, että korkeakoulujen ja työhallinnon tiiviimpi yhteistyö helpottaisi työelämään siirtyvien työllistymistä. On äärimmäisen harmillista, että työvoimapalveluita on siirretty uudistusten yhteydessä pois korkeakoulukampuksilta, sillä vastavalmistuneidenkin työttömyys kasvaa jatkuvasti, Mielityinen huomauttaa. Lisätietoja: Ida Mielityinen, asiantuntija (koulutuspolitiikka), puh Asiantuntija 1/

18 Lyhyesti Ylioppilaskuntien henkilöstölle valtakunnallinen työehtosopimus Ylioppilaskuntia koskevasta valtakunnallisesta työehtosopimuksesta saavutettiin neuvottelutulos työnantaja- ja työntekijäpuolen välillä marraskuun lopulla ja sopimus allekirjoitettiin Sopimusosapuolina ovat työntekijäpuolta edustava Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ja työnantajapuolta edustava Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Kyseessä on alan ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus. YTN:llä on aikaisemmin ollut talokohtaiset sopimukset Helsingin yliopiston ja Aaltoyliopiston ylioppilaskunnissa. Muissa ylioppilaskunnissa työntekijöiden työsuhteiden ehdot ovat tähän saakka perustuneet pääasiassa erilaisiin työnantajan vahvistamiin henkilöstöohjesääntöihin ja joissain tapauksissa paikallisiin sopimuksiin. YTN:n järjestösektori on jo parin vuoden ajan työskennellyt erityisesti erilaisten opiskelijajärjestöjen työehtosopimustilanteen parantamiseksi. Tämän työn tuloksena YTN:n nimissä olevat työehtosopimukset on saatu Suomen ylioppilaskuntien liittoon (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liittoon (SAMOK) sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien henkilöstölle. Ylioppilaskuntien henkilökuntaa koskeva työehtosopimus on viimeisin linkki tässä ketjussa. Nyt solmitun ylioppilaskuntien työehtosopimuksen sopimuskausi on Sopimuskauden aikaiset palkantarkistukset noudattelevat vuoden 2011 raamisopimuksessa sovittua linjaa. Työehtosopimus sisältää kattavat määräykset muun muassa säännöllisen työajan pelisäännöistä, liukuvasta työajasta, vapaaaikana tapahtuvan matkustamisen korvaamisesta, sairausajan ja perhevapaiden palkanmaksusta, vuosilomista ja lomarahasta, erilaisten tilapäisten poissalojen palkallisuudesta sekä luottamushenkilöjärjestelmästä. Palkkajärjestelmästä ja matkakustannusten korvaamisesta on omat liitteensä. Työn orjat roope Alho 18 Asiantuntija 1/2013

19 Svensk resumé Universitetsreformen gjorde att universiteten inte längre var underställda staten utan blev självständiga inrättningar eller stiftelser. Samtidigt ändrades de anställdas anställningsvillkor. Sonja Mikkola har i sin pro gradu-avhandling undersökt hur SPECIAs medlemmar vid universiteten reagerat på reformen. De svarande ansåg att uppskattningen av den administrativa personalen vid universiteten har minskat och att de delvis sågs som syndabockar till reformen. Samtidigit förhöll sig den administrativa personalen förhållandevis neutralt till reformerna. Man upplevde att kravnivån på uppgifterna stigit, vilket sågs som positivt. Trots att meningen med reformen var att minska byråkratin ansåg man att den snarare ökat. Med ledarskapet var det som svarade inte nöjda och man beklagade sig över att erfarenhet inte uppskattas och över att löneutvecklingen inte är på önskad nivå. Av 99 svarande hade 92 någon gång varit visstidsanställd. Vad beträffar personalpolitik så har universiteten ännu en lång väg att gå för att nå de mål som framställdes i visionen för reformerna. I samband med ett besök i Mariehamn konstaterade Akavas ordförande Sture Fjäder att högutbildade bör intensifiera sitt samarbete på Åland. Man kan inte i längden tillgodose de högutbildades behov på arbetsmarknaden ifall löntagarna är alltför splittrade, varnade Akavas ordförande Sture Fjäder. Fjäder ser det som naturligt att samlas under Akavas medlemsförbund. Det är skäl för alla parter också för arbetsgivarsidan - att notera att den regionala förhandlingskompetensen ligger hos Akava-Åland. De ekonomiska förutsikterna i Finland har blivit allt sämre och situationen är densamma för Åland. Därför finns det skäl för de högutbildade på Åland att ena sig bakom en stark förhandlingsorganisation. Fjäder oroade sig för den kommunala arbetsgivarsidans framtid då Ålands kommunförbund hotas av splittring. Vi utgår ifrån att löntagarna fortsättningsvis har en förhandlingspart som representerar alla kommuner. Ifall kommunala arbetsgivarsidan faktiskt konkurrensutsätter sina förhandlingar finns det orsak till stor oro. Förhandlingsuppdraget måste skötas objektivt och opartiskt i förhållande till alla kommuner samt andra aktörer. Följande förändringar i arbetslöshetsskyddet har trätt i kraft från början av året Makens/makans inkomster påverkar inte längre arbetsmarknadsstödets storlek för den sökande Arbetsmarknadsstödets behovsprövning på basen av makens/ makans inkomster upphör från början av året. Makens /makans inkomster påverkar inte längre arbetsmarknadsstödets storlek för den sökande Man kan betala ut arbetslöshetsförmån till företagare då företagsverksamheten avslutats eller under vissa betingelser då personen som varit sysselsatt i företagsverksamheten inte längre arbetar i företaget. Definitionen på företagare som jämställs med löntagare förändras och i familjeföretag kan man betala ut arbetslöshetsförmån för permitteringstiden till den egentliga företagarens familjemedlem Förfarandet med gruppermitteringar har upphört. För att erhålla arbetslöshetsförmån skall alla permitterade registrera sig personligen som arbetssökande till arbets- och näringsbyrån. SPECIA håller sitt vårmöte lördagen den 27 april klockan i Åbo Stadsteaters kabinett (Östra Strandgatan 14). Mötet är öppet för alla, men efteråt bjuds de 40 först anmälda på musikalen Jekyll & Hyde. Deltagarna bjuds även på en lätt lunch. Mötesdeltagarnas resekostnader ersätts för tåg- och bussresor. En gemensam buss för SPECIA-medlemmar åker från Helsingfors till Åbo med start klockan 7.15 utanför Kiasma. Bussen avgår klockan från Åbo. Om du ämnar delta ber jag dig att anmäla det till adressen toimisto@specia.fi eller på numret före den 4 april. Välkommen! Simon Huldén SPECIA rf Asiantuntija 1/

20 Johtamis- ja esimiesviestintä Koulutus alkaa Helsingissä Työsuhdeasiat tutuksi Koulutus alkaa Helsingissä Johtamisen erikoisammattitutkinto Koulutukseen jatkuva haku Helsingissä ja Oulussa Työhyvinvointikortti Koulutus alkaa Helsingissä ja Oulussa Henkilöstöpäällikön tutkinto Koulutus alkaa Helsingissä Henkilöstötyö tutuksi Koulutus alkaa 3.9. Helsingissä Asiakas ytimessä Koulutus alkaa Helsingissä Presentation and Selling Skills Koulutus alkaa Helsingissä Lue lisää: markinst.fi Tunnistettava muutos. Markkinointi-instituutti on nyt yrityspäättäjien mielestä koulutusalan kirkas ykkönen. (TEP yrityskuvatutkimus, Taloustutkimus Oy)