VATT-TUTKIMUKSIA 112 VATT RESEARCH REPORTS. Jaakko Kiander Minna Martikainen Iikko Voipio YRITTÄJYYDEN TILA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VATT-TUTKIMUKSIA 112 VATT RESEARCH REPORTS. Jaakko Kiander Minna Martikainen Iikko Voipio YRITTÄJYYDEN TILA 2002 2004"

Transkriptio

1 VATT-TUTKIMUKSIA 11 VATT RESEARCH REPORTS Jaakko Kiander Minna Martikainen Iikko Voipio YRITTÄJYYDEN TILA Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research Helsinki 004

2 ISBN ISSN Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research Arkadiankatu 7, Helsinki, Finland Oy Nord Print Ab Helsinki, elokuu 004

3 KIANDER, JAAKKO MARTIKAINEN, MINNA VOIPIO, IIKKO: YRITTÄJYYDEN TILA Helsinki, VATT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Government Institute for Economic Research, 004, (B, ISSN , No 11). ISBN Tiivistelmä: Tässä tutkimuksessa on raportoitu tuloksia, joita on saatu kolmesta peräkkäisinä vuosina yrittäjille suunnatusta kyselystä. Kyselyjen tarkoituksena on ollut selvittää yrittäjyyden tilan, näkemysten ja kokemusten muutoksia vuodesta 00 vuoteen 004. Tulosten mukaan yrittäjyyttä eniten haittaavia tekijöitä ovat työvoiman kalleus, verotus, byrokratia ja epäterve kilpailu. Kolmen vuoden aikana verotus on haittatekijänä ohittanut byrokratian. Muutoksen taustalla vaikuttanee se, että yritysverouudistus on ollut viimeisen vuoden aikana näkyvästi esillä. Kun vuonna 00 joka kolmas kyselyyn vastanneista yrittäjistä katsoi verotuksen muuttuneen huonompaan suuntaan, niin vuonna 004 näin ajattelevien osuus on kasvanut peräti puoleen. Myös byrokratian katsotaan vastauksissa muuttuneen huonompaan suuntaan. Asenteet yrittäjyyttä kohtaan ja työvoiman saatavuus ovat sen sijaan vastausten mukaan lievästi parantuneet kahden viimeisen vuoden aikana. Runsaat 60 prosenttia yrittäjistä kokee kuitenkin ammattitaitoisen työvoiman puutteen pulmana. Asiasanat: Yrittäjyys, yrittäjyyden esteet, kyselytutkimus KIANDER, JAAKKO MARTIKAINEN, MINNA VOIPIO, IIKKO: YRITTÄJYYDEN TILA Helsinki, VATT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Government Institute for Economic Research, 004, (B, ISSN , No 11). ISBN Abstract: This is a report on the results of three questionnaires which were send to about 3000 randomly selected Finnish entrepreneurs in years 00, 003 and 004. According to the answers, the biggest obstacles to thriving entrepreneurship were high labour costs, taxation, bureaucracy and regulation, and unfair competition. More than half of the respondents complained about the lack of skilled labour. It was a bit surprising that the majority of respondents thought that the taxation and bureaucracy became even worse problems during the last two years although there were no changes in corporate taxation or regulations. Key words: Entrepreneurship, questionnaire

4 Esipuhe Yrittäjyyskysymyksen yhteiskunta- ja talouspoliittista tärkeyttä kuvaa se, että maan nykyinen hallitus kehittää ja toteuttaa parhaillaan erityistä poikkihallinnollista yrittäjyysohjelmaa. Yhteiskunnassa vallitseekin varsin suuri yksimielisyys siitä, että yrittäjyys on erittäin tärkeä talouskasvun ja työllisyyden paranemisen edellytys. Vahvaa yrittäjyyttä tarvitaan myös tulevan hyvinvoinnin turvaamiseen. Vähemmän kuitenkin tiedetään siitä, mitkä tekijät saavat ihmisiä ryhtymään yrittäjiksi, ja mitkä tekijät koetaan yrittämistä edistävinä tai yrittäjyyttä eniten jarruttavina tekijöinä. Politiikan suunnittelun ja toteutuksen kannalta on tärkeätä olla selvillä tehokkaimmista keinoista, joilla yrittäjyyteen voidaan vaikuttaa. Yrittäjyyttä koskevan tiedon lisäämiseksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on sisällyttänyt vuosina voimassa olevaan tutkimusohjelmaansa Hyvinvoinnin ja työllisyyden näköalat yrittäjyyden edellytyksiä koskevan tutkimuksen. Tämän tutkimuksen painopiste on selvittää niitä julkisen vallan toimenpiteitä, joilla yrittäjyyttä voidaan edistää tai joiden vaikutus on mahdollisesti yrittäjyyttä jarruttava. Oheinen tutkimus on yksi konkreettinen tulos, jolla toteutetaan tutkimusohjelmassamme mainittua tavoitetta. Se tuo esille selkeää tietoa siitä, millaiseksi yrittäjät kokevat yrittämisen toimintaympäristön tämän päivän Suomessa. Tutkimus on syntynyt kauppa- ja teollisuusministeriön yrittäjyysohjelman arvioinnin ja siihen liittyvien jatkotöiden tuloksena. Kiitän tutkimuksen toteutukseen osallistuneita ja yhteistyökumppaneitamme mielenkiintoisen raportin tuottamisesta. Reino Hjerppe Ylijohtaja

5 Yhteenveto Valtion taloudellinen tutkimuskeskus arvioi vuonna 00 hallituksen yrittäjyyshankkeen (ks. KTM:n julkaisuja 3/00). Osana arviointia tehtiin noin 3000 yrittäjälle suunnattu internet-pohjainen kysely. Sama kysely toistettiin vuosina 003 ja 004. Kyselyn kohdejoukko on hieman kasvanut kahtena viimeisenä vuonna. Tutkimuksen kohdejoukkona oli vuonna 00 noin 3000 julkisista rekistereistä kerättyä yhteystietoa. Vuonna 003 näitä tietoja oli 3300 ja vuonna 004 peräti Yritykset edustivat eri luokkia ja eri toimialoja varsin hyvin ts. ne olivat kyselyyn valitussa otoksessa jakautuneet suurin piirtein samalla tavoin kuin kaikkien yritysten joukko. Vastausprosentit olivat 19, 33 ja 4. Tutkimustulosten mukaan yrittäjyyttä eniten haittaavia tekijöitä ovat: (1) työvoiman kalleus, () verotus, (3) byrokratia ja (4) epäterve kilpailu. Kolmen vuoden aikana verotus on ohittanut byrokratian ehkä siksi, että yritysverouudistus on ollut viimeisen vuoden aikana näkyvästi esillä. Epäterve kilpailu on sen sijaan kenties hieman menettänyt haitta-arvoaan, mikä saattaa johtua suhteellisen hyvästä kysyntätilanteesta. Vastaus kertoo myös siitä, että kilpailu ei useimmilla toimialoilla liene olennaisesti kiristynyt. Byrokratian katsotaan vastauksissa muuttuneen huonompaan suuntaan. Tämä on yllättävää, koska samaan aikaan on toteutettu uudistuksia, joilla on pyritty entisestään joustavoittamaan viranomaisten toimintaa. Kun vuonna 00 joka kolmas kyselyyn vastanneista yrittäjistä katsoi verotuksen muuttuneen huonompaan suuntaan, niin vuonna 004 näin ajattelevien osuus on kasvanut peräti puoleen. Todellisuudessa yritys- ja arvonlisäverotuksessa ei tapahtunut mainittuna aikana muutoksia. Työvoiman saatavuuteen ja työvoimakustannuksiin liittyvät kysymykset ovat luonnollisesti keskeisiä useimpien yrittäjien kannalta. Työvoiman saatavuus on vastausten mukaan lievästi parantunut kahden viimeisen vuoden aikana. Runsaat 60 prosenttia yrittäjistä kokee kuitenkin ammattitaitoisen työvoiman puutteen pulmana, mitä voidaan pitää huolestuttavana. Lisäksi runsaat 80 % yrittäjistä pitää palkan sivukustannuksia uusien henkilöiden palkkaamista rajoittavana tekijänä. Oman yrityksensä liikevaihdon kasvuun uskoo vajaat puolet kyselyyn vastanneista yrittäjistä; optimistien määrä näyttää kuitenkin olevan vähenemässä. Mikroyritykset arvioivat kasvunäkymänsä muita yritysluokkia heikommiksi. Vielä harvempi on harkitsemassa henkilöstön lisäämistä. Kaksi kolmesta yrittäjästä pitää yrityksen kasvattamista ylipäätään vaikeana. Rahoituksen saatavuus ei pääosin ole kuitenkaan yrityksen toiminnan kasvattamisen este. Yritystoiminnan lopettamista harkitsevien määrä on lievässä kasvussa. Noin kymmenesosa sellaisista, jotka aiemmin olivat varmoja yritystoiminnan jatkamisesta, on nyt alkanut empiä. Yritystoiminnan lopettamisen näkymät on läpi tut-

6 kimusperiodin voimakkaimmat mikroyrityksillä. Tämä voi heijastaa toisaalta yrittäjien ikärakennetta, toisaalta sitä, että monille mikroyrittäjille myös palkkatyö on mahdollinen ja joskus toivottukin uravaihtoehto. Julkisen vallan tarjoamia yritysten neuvontapalveluja on riittävästi; tätä on noin 40% vastaajista. Yrittäjien sosiaaliturvan puutteellisuutta kokevien määrä on lievässä laskussa. Mikroyritykset ovat ymmärrettävistä syistä asian suhteen huomattavasti negatiivisempia kuin keskisuuret ja suuryritykset, ja taipuvaisia pitämään yrittäjän sosiaaliturvaa heikkona. Noin 40 prosenttia yrittäjistä kaipaa lisäkoulutusta. Eniten koulutustarpeita tunnistetaan olevan mikroyritysten luokassa. Erityisesti koulutustarvetta on liiketoiminta-, markkinointi- ja johtamisosaamisessa. Kansainvälistymiseen liittyvien neuvojen tarve on kasvamassa. Erityisesti pienet yritykset ovat heränneet tässä suhteessa kolmen viime vuoden aikana. Yritykset eivät pidä julkisten palvelujen avaamista kilpailulle kovin tärkeänä. Vain noin kolmannes vastaajista pitää sitä yrittäjän asemaa parantavana toimenpiteenä. Tulos voi johtua siitä, että suurin osa nykyisistä yrityksistä toimii aloilla, joilla julkinen tuotanto ei ole merkittävää. Valtiovallan toimenpiteisiin kriittisesti suhtautuneiden määrä on kasvanut viidenneksellä, mikä voi olla seuraus julkisuudessa käydystä yritysverokeskustelusta. Sukupolvenvaihdoksen osalta arvioidaan kuitenkin tapahtuneen lievää myönteistä kehitystä. Myös yleinen asenne yrittäjyyteen on lievästi parempaan suuntaan. Valtiovallan vaikutus yrittäjätoimintaan on vastaajien näkemyksen mukaan säilynyt ennallaan. Kuntien merkitys on lähes samaa suuruusluokkaa kuin valtiovallan vaikutus. TE-keskusten toimintaa pitää tärkeänä noin neljännes vastaajista. TE-keskusten toiminnan tunnettuus on pysynyt ennallaan; noin 40 prosenttia vastaajista tuntee niiden toimintaa. Noin neljännes on saanut TE-keskuksilta apua toimintaansa.

7 Sisällys 1 Johdanto 1 Aineiston kuvaus 4 3 Tutkimuksen tulokset Toiminta yrittäjänä 7 3. Yrittäjyyteen ja yritystoimintaan vaikuttavien tahojen arviointi Yrittäjyyden ja yritystoiminnan toimintaympäristö 4 4 Yhteenveto ja johtopäätökset 51 Liite Liite. 105

8

9 1 Johdanto Taustaa Yrittäjyys ja yrittäjyyden edistäminen on noussut keskeiseksi poliittiseksi tavoitteeksi. Suuntaus oli selvästi nähtävissä jo muutama vuosi sitten, kun Lipposen II hallitus käynnisti nk. hallituksen yrittäjyyshankkeen, jolla pyrittiin vähentämään yrittämisen esteitä. Yrittäjyydestä tuli oma politiikkaohjelma Jäätteenmäen hallituksen aloittaessa vuonna 003. Yrittäjyyttä halutaan edistää ja suosia, ja asenteita halutaan muuttaa myönteisemmiksi yrittäjyyttä kohtaan. Yrittäjyyttä edistävistä keinoista ei ole kuitenkaan olemassa kovin tarkkaa tietoa. Yrittäjyyttä haittaavia tekijöitä ovat taas mahdollisten kulttuuristen tekijöiden ohella yritystoimintaan liittyvät kustannukset ja riskit. Kyselytutkimusten avulla voidaan yrittää kartoittaa yrittäjien omia käsityksiä eri tekijöiden merkityksestä. Kyselytutkimusten avulla ei tietenkään saada esiin lopullista totuutta, koska kyselyihin liittyy monia ongelmia. Ne ovat kuitenkin suuntaa antavia. Tässä tutkimuksessa on raportoitu tuloksia, joita on saatu kolmesta peräkkäisinä vuosina yrittäjille suunnatusta kyselystä. Kyselyjen tarkoituksena on ollut selvittää yrittäjyyden tilan, näkemysten ja kokemusten muutoksia vuodesta 00 vuoteen 004. Tutkimusaineisto ja sen keruu Valtion taloudellinen tutkimuskeskus arvioi vuonna 00 hallituksen yrittäjyyshankkeen (ks. KTM:n julkaisuja 3/00). Osana arviointia tehtiin noin 3000 yrittäjälle suunnattu internet-pohjainen kysely. Sama kysely toistettiin vuosina 003 ja 004. Kyselyn kohdejoukko on hieman kasvanut kahtena viimeisenä vuonna. Tutkimuksen kohdejoukkona oli vuonna 00 noin 3000 julkisista rekistereistä kerättyä yhteystietoa. Vuonna 003 näitä tietoja oli 3300 ja vuonna 004 peräti Tätä sähköpostiaineistoa täydensi Palvelutyönantajien noin parille tuhannelle jäsenyritykselleen lähettämä kirje, jossa suositeltiin kyselyyn vastaamista annetussa internet-osoitteessa. Näin potentiaalinen otos ilman virheellisiä osoitteita oli noin 5500 yritystä. Kyselyt toteutettiin kunakin vuonna huhtitoukokuun vaihteessa. Vastauksia kyselyyn saatiin 580 vuonna 00, 1100 vuonna 003 ja 854 vuonna 004. Siten vastausprosentit olivat 19, 33 ja 4. Vastausprosentteja voi pitää hyvinä. Vastausten lukumäärän kasvu ja vastausprosentin nousu eivät myöskään olennaisesti muuttaneet vastausten jakaumaa. Kyselyssä yrittäjille esitettiin erilaisia yritystoimintaa ja sen edellytyksiä koskevia väittämiä, joihin vastattiin viisiportaisella asteikolla Täysin eri Täysin samaa -jaottelun mukaan.

10 Johdanto Vuosien 00 ja 003 kyselyt toteutettiin internet-pohjaisella Metrics -kyselymenetelmällä, jossa vastaajat täyttivät kyselylomakkeen sähköisesti ja joka tuotti tietokannan vastauksista. Vuonna 004 tutkimuksessa käytettiin VATT:n omaa elektronista kyselymenetelmää. Tutkimuksen päätulokset Yrittäjien omien vastausten mukaan yrittäjyyttä eniten haittaavat tekijät tulevat järjestyksessä: (1) työvoiman kalleus, () verotus, (3) byrokratia ja (4) epäterve kilpailu. Kolmen vuoden aikana verotus on ohittanut byrokratian ehkä siksi, että yritysverouudistus on ollut viimeisen vuoden aikana näkyvästi esillä. Epäterve kilpailu on sen sijaan kenties hieman menettänyt haitta-arvoaan, mikä saattaa johtua suhteellisen hyvästä kysyntätilanteesta. Vastaus kertoo myös siitä, että kilpailu ei useimmilla toimialoilla liene olennaisesti kiristynyt. Byrokratian katsotaan vastauksissa muuttuneen huonompaan suuntaan. Tämä on yllättävää, koska samaan aikaan on toteutettu uudistuksia, joilla on pyritty entisestään joustavoittamaan viranomaisten toimintaa. Kun vuonna 00 joka kolmas kyselyyn vastanneista yrittäjistä katsoi verotuksen muuttuneen huonompaan suuntaan, niin vuonna 004 näin ajattelevien osuus on kasvanut peräti puoleen. Todellisuudessa yritys- ja arvonlisäverotuksessa ei tapahtunut mainittuna aikana muutoksia. Työvoiman saatavuuteen ja työvoimakustannuksiin liittyvät kysymykset ovat luonnollisesti keskeisiä useimpien yrittäjien kannalta. Työvoiman saatavuus on vastausten mukaan lievästi parantunut kahden viimeisen vuoden aikana. Runsaat 60 prosenttia yrittäjistä kokee kuitenkin ammattitaitoisen työvoiman puutteen pulmana, mitä voi pitää huolestuttavana. Erityisesti pienten ja mikroyritysten luokassa ammattitaitoisen työvoiman määrä koetaan liiketoiminnan kehittymistä hidastavaksi puutteeksi. Tämä tosin osittain saattaa kuvastaa näiden yritysten rajallisia voimavaroja palkata lisää työvoimaa. Yrittäjät eivät myöskään koe työnantajaksi ryhtymisen helpottuneen. Runsaat 80% yrittäjistä pitää palkan sivukustannuksia uusien henkilöiden palkkaamisen rajoittimena. Oman yrityksensä liikevaihdon kasvuun uskoo vajaat puolet kyselyyn vastanneista yrittäjistä; optimistien määrä näyttää kuitenkin olevan vähenemässä. Mikroyritykset arvioivat kasvunäkymänsä muita yritysluokkia heikommiksi. Vielä harvempi on harkitsemassa henkilöstön lisäämistä. Kaksi kolmesta yrittäjästä pitää yrityksen kasvattamista ylipäätään vaikeana. Rahoituksen saatavuus ei pääosin ole kuitenkaan yrityksen toiminnan kasvattamisen este. Tämä tulos heijastaa yritysten viimeisen vuosikymmenen aikana selvästi parantunutta kannattavuutta ja omavaraisuutta ja toisaalta myös nykyistä alhaista korkotasoa. Yritystoiminnan lopettamista harkitsevien määrä on lievässä kasvussa. Noin kymmenesosa sellaisista, jotka aiemmin olivat varmoja yritystoiminnan jatkamisesta, on nyt alkanut empiä. Yritystoiminnan lopettamisen näkymät on läpi tutkimusaikaperiodin voimakkaimmat mikroyrityksillä. Tämä voi heijastaa toisaalta

11 Johdanto 3 yrittäjien ikärakennetta, toisaalta sitä, että monille mikroyrittäjille palkkatyö on yrittämisen ohella mahdollinen ja joskus toivottukin uravaihtoehto. Julkisen vallan tarjoamia yritysten neuvontapalveluja tuntuu olevan riittävästi tarjolla; tätä on noin 40% vastaajista. Suuret yritykset ovat neuvontapalveluiden riittävyyden suhteen lievästi positiivisempia kuin pienet ja mikroyritykset. Yrittäjien sosiaaliturvan puutteellisuutta kokevien määrä on lievässä laskussa. Mikroyritykset ovat ymmärrettävistä syistä asian suhteen huomattavasti negatiivisempia kuin keskisuuret ja suuryritykset, ja taipuvaisia pitämään yrittäjän sosiaaliturvaa heikkona. Noin 40 prosenttia yrittäjistä kaipaa lisäkoulutusta. Eniten koulutustarpeita tunnistetaan olevan mikroyritysten luokassa. Erityisesti koulutustarvetta on liiketoiminta-, markkinointi- ja johtamisosaamisessa. Kansainvälistymiseen liittyvien neuvojen tarve on kasvamassa. Erityisesti pienet yritykset ovat heränneet kolmen viime vuoden aikana. Mikroyritysluokka on ryhmänä vaatimattomin kansainvälistymiseen liittyvän neuvonnan suhteen. Tieto- ja muun teknologian osaaminen on kehittymässä myönteiseen suuntaan. Kyselyyn vastanneet yritykset eivät pidä julkisten palvelujen avaamista kilpailulle kovin tärkeänä. Vain noin kolmannes vastaajista pitää sitä yrittäjän asemaa parantavana toimenpiteenä. Tulos voi johtua siitä, että suurin osa nykyisistä yrityksistä toimii aloilla, joilla julkinen tuotanto ei ole merkittävää. Valtiovallan toimenpiteisiin kriittisesti suhtautuneiden määrä on kasvanut viidenneksellä. Sukupolvenvaihdoksen osalta on tapahtunut lievää myönteistä kehitystä. Myös yleinen asenne yrittäjyyteen on lievästi parempaan suuntaan. Valtiovallan merkitys yrittäjätoimintaan on vastaajien näkemyksen mukaan säilynyt ennallaan. Kuntien merkitys on lähes samaa suuruusluokkaa kuin valtiovallan vaikutus. TE-keskusten toimintaa pitää tärkeänä noin neljännes vastaajista. TE-keskusten toiminnan tunnettuus on pysynyt ennallaan; noin 40 prosenttia vastaajista tuntee niiden toimintaa. Noin neljännes on saanut TEkeskuksilta apua toimintaansa.

12 4 Aineiston kuvaus Aineiston kuvaus Tässä kappaleessa kuvataan muutaman perusmuuttujan avulla kyselyyn vastanneita yrityksiä. Henkilöstön määrällä mitattuna keskimääräinen yritys Suomessa on noin 6 henkilöä. Näin ollen kuvasta 1 voidaan havaita, että kyselyyn kohdejoukossa on 30% keskimääräisen yrityskoon (pieniä) yrityksiä vuonna 00. Vuonna 004 näitä yrityksiä on 40% kyselyyn vastanneista yrityksistä. Kuva 1. Henkilöstön määrä henkeä Yli 50 henkeä % Kuvasta 1 voidaan myös havaita, että aineistossa jokaisena vuonna suurin ryhmä on henkeä työllistävät yritykset (yli 45%). Vuoden 00 aineistossa on muita kyselyvuosia enemmän henkeä työllistäviä yrityksiä ja toisaalta vähemmän 1 9 henkeä työllistäviä yrityksiä. Muuten aineistot ovat hyvin samanlaisia. Aineistossa suurimmat toimialat ovat teollisuus, rakentaminen, kauppa, majoitusja ravitsemispalvelut, tekninen palvelu (liike-elämän palvelut) sekä muu yksityinen palvelu (kuva ). Kunkin näiden toimialojen osuus aineistosta on yli 10%. Vuoden 00 aineistossa painottuvat selkeästi teollisuus ja rakentaminen. Vuosina 003 ja 004 suurimmat ryhmät ovat teollisuus, kauppa ja muut yksityiset palvelut. Liitteessä 1 olevassa taulukossa 1 kuvataan aineiston toimialajakaumaa yritysten eri luokissa. Taulukosta 1 voidaan havaita, että vuoden 00 aineistossa

13 Aineiston kuvaus 5 mikroyrityksien suurimmat toimialat ovat rakentaminen (19,6%), muu yksityinen palvelu (17,9%), liike-elämän palvelut (13,4%) ja teollisuus (1,3%). Pienyritysten suurimmat toimialat ovat teollisuus (3%) ja rakentaminen (0,8%). Keskisuurten yritysten merkittävin toimiala on teollisuus (51,3%). Suuryritysten suurimmat toimialat ovat teollisuus (48%) ja rakentaminen (1%). Kuva. toimiala Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi, tietoliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistö- ja vuokrauspalvelut Tekninen palvelu, palvelut liike-elämälle Muu yksityinen palvelu Muu toimiala % Vuoden 003 aineistossa mikroyritysten suurimmat toimialat ovat kauppa (1,9%), muu yksityinen palvelu sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta (15,9%). Pienyritykset toimivat teollisuudessa (4,4%), kaupassa, muissa yksityisissä palveluissa sekä rakentamisessa (11,5%). Keskisuuret ja suuryritykset ovat selkeästi pääosin teollisuusyrityksiä (yli 55%). Vuoden 004 aineistossa mikroyritysten suurimmat toimialat ovat muu yksityinen palvelu (3,%), kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta. Pienyrityksillä suurimmat toimialat vastaavasti ovat teollisuus (17,7%), kauppa, muu yksityinen palvelu ja rakentaminen (13,3%). Keskisuuret yritykset toimivat teollisuudessa (38%), kaupassa, liike-elämän palveluissa ja muissa yksityisissä palveluissa

14 6 Aineiston kuvaus (10%). Suuryritykset toimivat teollisuudessa (5%), kaupassa (16,7%) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (1,5%). Kuva 3. Kotipaikan asukasmäärä Alle Yli % Aineiston yrityksistä suurimmalla osalla (yli 30%) on sen kotipaikalla yli asukasta asukkaan kunnissa sijaitsee noin 8% yrityksistä, alle asukkaan paikkakunnalla noin 3% yrityksistä ja noin 16% yrityksistä sijaitsee asukkaan paikkakunnalla. Liitteessä 1 olevassa taulukossa kuvataan yritysten kotipaikka jaettuna yrityskoon mukaan. Vuoden 00 aineistossa mikroyritykset ovat sijoittuneet enemmän alle asukkaan alueelle kuin muut yrityskoot. Pienyritykset-jakauma noudattaa vuoden 00 aineiston jakaumaa. Keskisuuret ja suuyritykset sijoittuvat selkeästi enemmän yli asukkaan paikkakunnille. Taulukosta voidaan havaita, että vuoden 003 aineistossa suuyritykset sijaitsevat muita useammin yli asukkaan paikkakunnilla. Muuten yrityskoon mukaan tarkasteltuna kaikki yritysten luokat jakautuvat aineiston mukaisella tavalla. Lisäksi taulukosta nähdään, että vuoden 004 aineistossa mikroyritykset sijaitsevat muita useammin alle asukkaan paikkakunnalla (3,9%) ja vähemmän yli asukkaan paikkakunnalla (4,9%). Pienyritysten sijainnit jakautuvat aineiston mukaisella tavalla. Keskisuuret yritykset sijaitsevat keskimääräistä useammin yli asukkaan paikkakunnalla (43%).

15 Tutkimuksen tulokset 7 3 Tutkimuksen tulokset 3.1 Toiminta yrittäjänä Kyselyssä vastaajaa pyydettiin vastaamaan liitteessä kysymyksessä 5 esitettyihin väittämiin. Vastausvaihtoehtoina olivat 5 vastausluokkaa Täysin eri Täysin samaa -jaottelun mukaan. Vastausvaihtoehto 1 kuvasti vastaajan olevan täysin samaa ja vastaavasti 5 olevan täysin eri. Kuva 4. Yrittäjäksi ryhtyminen on helppoa Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Kuvasta 4 nähdään, että vastaajista suurin osa (n. 45%), on sitä, että yrittäjäksi ryhtyminen on jokseenkin vaikeaa. Ainoastaan noin 5% vastaajista katsoo yrittäjäksi ryhtymisen olevan helppoa. Pyydettäessä vastaajia arvioimaan väitettä Yrittäjäksi ryhtyminen on helppoa noin 5% on täysin samaa ja noin 0% vastaajista on jokseenkin samaa. Yrittäjäksi ryhtyminen näyttäisi helpottuneen hieman vuonna 004 vuoteen 003 verrattuna, mutta muutos ei ole suuri. Liitteessä 1 olevassa taulukossa 3 on eroteltu vastaukset väitteeseen Yrittäjäksi ryhtyminen on helppoa vuosittain ja yritysten luokkien mukaan. Vuoden 00 aineistossa yrityskoon mukaan tarkasteltuna ei ole havaittavissa suuria eroja verrattuna aineiston jakaumaan. Vuoden 003 aineistossa merkittävää on, että keskisuuret ja suuryritykset näkevät yrittäjäksi ryhtymisen selvästi muita

16 8 Tutkimuksen tulokset vaikeammaksi; noin 54% keskisuurista yrityksistä ja 5% suurista yrityksistä on jokseenkin eri ja vastaavasti 15,% ja 3,7% täysin eri. Vuoden 004 aineistossa on myös havaittavissa, että keskisuuret yritykset ovat hieman pessimistisempiä kuin muut yritysluokat pyydettäessä arvioimaan yrittäjäksi ryhtymisen helppoutta. Pienten yritysten näkökulmasta arvioitaessa väitettä Yrittäjäksi ryhtyminen on helppoa on huolestuttavaa havaita, että verrattaessa vuoden 00 vastauksia vuosien 003 ja 004 vastauksiin on nähtävissä, että yhä harvempi pieni yritys on väitteen kanssa täysin samaa. Vuonna 00 yritysluokassa 1 9 henkeä 6,% oli täysin samaa, ja yritysluokassa henkeä 4,5% oli samaa. Vuonna 003 vastaavasti enää 3% oli samaa luokassa 1 9 henkeä, ja 1,9% oli samaa yritysluokassa henkeä. Kuva 5. Yrittäjien neuvontapalveluita on tarjolla tarpeeksi Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Kuvassa 5 esitetään vastausten jakauma pyydettäessä yrityksiä vastaamaan väitteeseen Yrittäjien neuvontapalveluita on tarjolla tarpeeksi. Vastaajista 45% on sitä, että yrittäjien neuvontapalveluita on tarjolla melko hyvin (40% vastaajista on jokseenkin samaa ja noin 5% on täysin samaa vuonna 004). Positiivisten näkemysten määrä on kuitenkin laskenut vuodesta 00. Neutraali-kohtaan vastanneiden määrä on kasvanut vuodesta 00 vuoteen 004 viidellä prosenttiyksiköllä. Tutkimuksellisesti tämä voidaan tulkita siten, että joko yrityksillä ei ole kokemusta neuvontapalveluiden käyttämisestä, tai että ne eivät ole kokeneet niiden puutetta.

17 Tutkimuksen tulokset 9 Liitteessä 1 taulukossa 4 esitetään vastaukset väitteeseen Yrittäjien neuvontapalveluita on tarjolla tarpeeksi jaoteltuna yrityskoon ja eri vuosien mukaan tarkasteltuna. Verrattaessa vastausten jakautumista eri vuosien kesken yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä. Yleisesti suuryritykset ovat muita keskimääräistä enemmän samaa väitteen kanssa. Vuoden 00 aineistossa mikroyritykset ovat hieman enemmän jokseenkin eri (30,1%) ja suuryritykset enemmän jokseenkin samaa (5%) verrattuna muihin yritysryhmiin. Vuoden 003 aineistossa suuryritykset (48,1%) ja vuoden 004 aineistossa keskisuuret (46,5%) ja suuryritykset (56,5%) ovat enemmän jokseenkin samaa kuin muut. Kuva 6. Yrittäjyys nähdään yleisesti houkuttelevana uravaihtoehtona Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Kuvasta 6 nähdään, että pyydettäessä vastaamaan väitteeseen Yrittäjyys nähdään yleisesti houkuttelevana uravaihtoehtona vastaajat ovat sitä, että yrittäjyyttä ei pääosin nähdä yleisesti houkuttelevana uravaihtoehtona. Noin 66% vastasi olevansa täysin tai jokseenkin eri. Täysin eri vastanneiden osuus on laskenut hieman vuodesta 00 (16,9%) vuoteen 004 (13,0%). Liitteessä 1 taulukossa 5 esitetään vastaukset väitteeseen Yrittäjyys nähdään yleisesti houkuttelevana uravaihtoehtona jaoteltuna yrityskoon ja eri vuosien mukaan tarkasteltuna. Taulukosta 5 voidaan havaita, että yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen.

18 10 Tutkimuksen tulokset Vuoden 00 aineistossa ei ole suuria jakaumaeroja yrityskoon mukaan tarkasteltuna. Keskisuuret yritykset ovat hieman vähemmän täysin eri ja suuryritykset hieman vähemmän jokseenkin eri. Tämän lisäksi Jokseenkin samaa -kohtaan keskisuuret yritykset vastasivat vähemmän (8,%) ja suuyrityksiltä enemmän (,%) verrattuna vuoteen 00. Vuosien välisessä vertailussa merkittävää on mikroyritysten positiivisuuden lisääntyminen. Vuonna 00 19,7% vastasi olevansa täysin eri, ja vuonna 004 enää 1,1% vastasi olevansa täysin eri. Kuva 7. Epäonnistuminen rajoittaa yrittäjäksi ryhtymistä Suomessa Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Yrityksiä pyydettiin vastaamaan väitteeseen Epäonnistuminen rajoittaa yrittäjäksi ryhtymistä Suomessa. Kuvasta 7 voidaan nähdä, että valtaosa vastaajista uskoo epäonnistumisen riskin rajoittavan yrittäjäksi ryhtymistä Suomessa. Täysin samaa on noin 30% ja jokseenkin samaa noin 44% vastaajista. Eri on ainoastaan noin kuudesosa vastaajista. Eri vuosien osalta ei vastauksissa näyttäisi olevan suuria eroja. Liitteessä 1 taulukossa 6 esitetään vastaukset väitteeseen Epäonnistuminen rajoittaa yrittäjäksi ryhtymistä Suomessa jaoteltuna yrityskoon ja eri vuosien mukaan tarkasteltuna. Taulukosta 6 voidaan nähdä, että yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Yrityksiä pyydettiin vastaamaan väitteeseen Kouluissa annetaan tarpeeksi tietoa yrittäjänä toimimisesta. Kuvasta 8 voidaan nähdä, että vastaajien näkemyksen mukaan kouluissa ei anneta tarpeeksi tietoa yrittäjänä toimimisesta. Täysin eri

19 Tutkimuksen tulokset 11 on noin 35% ja jokseenkin eri noin 41%. Täysin eri vastanneiden osuus on laskenut selvästi vuodesta 00 (38,7%) vuoteen 004 (30,9%). Toisaalta voidaan myös havaita, että samaa vastanneiden osuus on pieni ja lisäksi supistunut. Kuva 8. Kouluissa annetaan tarpeeksi tietoa yrittäjänä toimimisesta Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Liitteessä 1 taulukossa 7 esitetään vastaukset väitteeseen Kouluissa annetaan tarpeeksi tietoa yrittäjänä toimimisesta jaoteltuna yrityskoon ja eri vuosien mukaan tarkasteltuna. Taulukosta 7 voidaan havaita, että yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Kaikki aineistot jakautuvat suunnilleen samalla tavalla kuin kyseisen vuoden aineisto. Verrattaessa aineistojen muutoksia suurin muutos voidaan havaita mikroyritysten (1 9 henk.) näkemysten kohdalla. Vuodesta 00 vuoteen 004 mikroyritysten näkemykset Täysin eri -kohtaan on laskenut 46,1%:ista 30,%:iin. Lähes kaikki vastaajat ovat sitä, että yleistä yrittäjyysmyönteisyyttä tulisi kasvattaa (kuva 9). Täysin samaa on noin 64% ja jokseenkin samaa noin 9%. Vuoden 004 aineistossa täysin samaa vastanneiden osuus on laskenut ja jokseenkin samaa vastanneiden osuus kasvanut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Liitteessä 1 taulukossa 8 esitetään näkemykset yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa. Taulukosta 8 voidaan havaita, että yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen.

20 1 Tutkimuksen tulokset Kuva 9. Yleistä yrittäjyysmyönteisyyttä tulisi kasvattaa Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Kuva 10. Yrittäjänä toimimisen edellytykset ovat parantuneet parin viime vuoden aikana Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa %

21 Tutkimuksen tulokset 13 Kuvasta 10 voidaan havaita, että vastaajien näkemyksen mukaan yrittäjänä toimimisen edellytykset ovat pysyneet jokseenkin samanlaisina viime vuosina. Suurin muutos on tapahtunut kuitenkin positiivisten näkemysten siirtymisenä neutraalille alueelle. Tämä nähdään erityisesti, kun tarkastellaan Jokseenkin samaa -vastausten muutosta vuodesta 00 vuoteen 004. Jokseenkin samaa olevien vastausten osuus on laskenut vuoden 00 31,1%:sta 3,7%:iin vuonna 004. Liitteessä 1 taulukossa 9 esitetään näkemykset yrityskoon mukaan tarkasteltuna vuosittain. Yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Kaikki vastausryhmät jakautuvat suunnilleen samalla tavalla kuin aineisto kunakin vuonna. Vuoden 00 aineistossa keskisuuret ja suuryritykset vastaavat olevansa vähiten täysin eri (1,7% ja 0%). Tämän lisäksi nämä ryhmät ovat hieman enemmän jokseenkin samaa (36,8% ja 40%) kuin muut tutkitut yritysryhmät. Kuva 11. Yrittäjänä toimimista haittaa liika byrokratia Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Kuvasta 11 voidaan havaita, että vastaajien näkemyksen mukaan liika byrokratia hyvin yksiselitteisesti haittaa yrittäjänä toimimista. Vastaajista jokseenkin samaa on noin 44% ja täysin samaa noin 5%. Vuodesta 00 vuoteen 004 Täysin samaa -vastanneiden osuus on hieman laskenut. Vastaavasti Jokseenkin samaa -vastanneiden osuus on kasvanut hieman. Muita merkittäviä muutoksia ei ole tapahtunut.

22 14 Tutkimuksen tulokset Liitteessä 1 taulukossa 10 esitetään näkemykset byrokratian vaikutuksista yrittäjyyteen yrityskoon mukaan tarkasteltuna vuosittain. Yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Kunkin vuoden aineisto yritysryhmittäin tarkasteltuna noudattaa suunnilleen samaa jakaumaa kuin kyseisen vuoden aineisto. Kuva 1. Julkisen palvelutuotannon avaaminen kilpailulle parantaisi asemaani yrittäjänä Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Kuvasta 1 voidaan havaita, että vastaajat uskovat julkisen palvelutuotannon avaamisen kilpailulle parantavan heidän asemaansa yrittäjänä suhteellisen vähän. Ero positiivisten ja negatiivisten vastausten välillä on suhteellisen pieni. Suurin osa vastauksista on kohdissa Neutraali (noin 40%) ja Jokseenkin samaa (noin 5%). Eri vuosien välillä aineistoissa ei ole suuria muutoksia mihinkään suuntaan. Liitteessä 1 taulukossa 11 esitetään vastaukset yrityskoon mukaan tarkasteltuna. Eri vuosien aineistoissa yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Vuoden 003 aineistossa keskisuuret yritykset ovat eniten jokseenkin samaa (3,3%) ja suuryritykset ovat ryhmänä eniten täysin samaa (5,9%). Kuvasta 13 voidaan havaita, että vastaajien näkemyksen mukaan yrittäjän sosiaaliturvassa on puutteita. Väitteeseen Yrittäjien sosiaaliturvassa ei ole puutteita vastaajista täysin eri oli noin 35% ja jokseenkin eri noin 40%. Vas-

23 Tutkimuksen tulokset 15 taajista pieni osa, naisuutena alle 13%, arvioi, että yrittäjän sosiaaliturvassa ei ole puutteita. Vastausten jakaumissa ei ole vuosien välillä tapahtunut suuria muutoksia. Kuva 13. Yrittäjän sosiaaliturvassa ei ole puutteita Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Liitteessä 1 taulukossa 1 esitetään näkemykset yrityskoon mukaan tarkasteltuna vuosittain. Vuoden 00 aineistossa mikroyritykset ovat täysin eri suurelta osin (51,7%). Vastaavasti keskisuuret ja suuret yritykset ovat vähemmän täysin eri (3,9%) ja (4%). Vuoden 003 aineistossa voidaan havaita tapahtuneen selvä muutos näkemyksen Täysin samaa -vastausluokassa. Mikroyritysten Täysin samaa -vastaukset ovat vähentyneet tasolle 4,% ja suuryritykset ovat selvästi vähemmän täysin eri (14,8%) verrattuna vuoteen 00. Tämän lisäksi suuryritykset ovat enemmän jokseenkin samaa (51,9%) vuoden 003 aineistossa verrattuna vuoteen 00 (8%). Kuvasta 14 voidaan havaita, että vastaajien näkemyksen mukaan noin 41% vastaajista uskoo tarvitsevansa lisäkoulutusta yrittäjänä toimimiseen. Vastaavasti kuitenkin noin neljännes ei usko tarvitsevansa lisäkoulutusta (19% ja 8%). Tarkasteltaessa muutosta eri vuosien välillä voidaan todeta, että vuosien varrella ei ole ollut suuria muutoksia vastausten jakaumissa.

24 16 Tutkimuksen tulokset Kuva 14. Tarvitsisin lisäkoulutusta yrittäjänä toimimiseen Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Liitteessä 1 taulukossa 13 esitetään näkemykset yrityskoon mukaan tarkasteltuna vuosittain. Lisäkoulutuksen tarve painottuu jonkin verran mikroyrityksiin sekä myös pienyrityksiin. Suuryrityksissä koulutuksen tarve on pienempää. Vuoden 00 aineistossa mikroyrityksillä on eniten täysin samaa vastauksia (13,1%). Kuitenkin voidaan myös havaita, että keskisuuret ovat vastanneet eniten olevansa jokseenkin samaa (41%). Vuoden 003 aineistossa suuryritykset ovat enemmän jokseenkin eri (9,6%) sekä vähemmän jokseenkin samaa (5,9%). Vuoden 004 aineistossa suuryritykset ryhmänä ovat eniten täysin eri (17,4%) sekä vastaavat ryhmänä olevan vähiten jokseenkin samaa (17,4%). Kuvasta 15 voidaan havaita, että noin puolet vastaajista kokee tarvitsevansa lisää liiketoiminta-, markkinointi- ja/tai johtamisosaamista. Kuitenkin noin viidennes ei usko tarvitsevansa lisää osaamista (5% ja 17%). Verrattaessa aineistojen kehittymistä vuosien välillä voidaan todeta, että vastausten jakaumat ovat ajan suhteen suhteellisen stabiilit. Liitteessä 1 taulukossa 14 esitetään näkemykset yrityskoon mukaan tarkasteltuna vuosittain. Lisäosaamisen tarve painottuu kaikkina vuosina mikroyrityksiin. Suuyrityksissä lisäosaamisen tarve on läpi vuosien selkeästi pienempää. Voidaan kuitenkin todeta, että vuonna 004 suuryritykset näkevät lisäosaamisen tarpeen hieman muita suurempana.

25 Tutkimuksen tulokset 17 Kuva 15. Tarvitsisin lisää liiketoiminta-, markkinointi- ja/tai johtamisosaamista Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Vuoden 00 aineistossa mikroyritykset ovat selvästi eniten jokseenkin samaa tai täysin samaa (46,3% ja 15,8%). Vastaavat luokat suurilla yrityksillä ovat 36% ja 4%. Muuten vastaukset ovat jakautuneet stabiilisti vuoden aineiston mukaisesti. Vuoden 003 aineistossa verrattuna vuoden 00 vastaavaan lukuun mikroyritykset ovat vähemmän jokseenkin eri (1,4%). Mikroyritysten vastaukset myös luokkaan jokseenkin samaa on laskenut vuoteen 00 verrattuna. Suuryritykset ovat enemmän jokseenkin eri (9,6%) verrattuna aiemman vuoden vastaavaan lukuun. Vuoden 004 aineistossa voidaan nähdä jälleen mikroyritysten osaamistarpeen lisääntyneen. Vastausluokassa Jokseenkin samaa ja Täysin samaa vastaa 4,7% ja 11,6% mikroyrityksistä. Suuryritykset ovat vuoteen 003 enemmän jokseenkin samaa (5,%) ja vähemmän täysin eri kuin muut (4,3%). Kuvasta 16 nähdään, että hieman alle 40% yrityksistä ei koe tarvitsevansa kansainvälistymiseen liittyviä neuvoja ja noin 30% tarvitsee neuvoja. Kolmannes vastaajista on neutraali kysymyksen suhteen. Verrattaessa vastausten kehittymistä vuosien välillä voidaan todeta, että myönteinen näkemys sen suhteen, että yritykset kokevat tarvitsevansa neuvoja, on vähentynyt. Tämä voidaan nähdä mm. Jokseenkin samaa -vastausluokan pienenemisenä 7,8%:sta,9%:iin.

26 18 Tutkimuksen tulokset Kuva 16. Tarvitsisin neuvoja kansainvälistymiseen Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Liitteessä 1 taulukossa 15 tarkastellaan aineiston jakautumista eri yritysluokissa vuosittain. Vuoden 00 aineistossa mikroyritykset ovat eniten täysin eri (,3%) sekä vähiten jokseenkin samaa (17,7%) verrattaessa eri yritysluokkia. Keskisuuret ja suuryritykset ovat eniten jokseenkin samaa (36,8 ja 44%). Vuoden 003 aineistossa keskisuuret ja suuryritykset ovat vähiten täysin eri (8, ja 7,4%). Kuitenkin voidaan myös havaita, että suuryritykset ovat myös muita enemmän jokseenkin eri (37%). Keskisuuret yritykset ovat eniten jokseenkin samaa (34,8%) ja suuryritykset ovat vuonna 003 aineistosta eniten täysin samaa (14,8%). Vuoden 004 aineistossa keskisuuret ja suuryritykset ovat vähiten jokseenkin eri sekä eniten jokseenkin samaa (7,6 ja 39,1%) ja eniten täysin samaa (9,% ja 8,7%). Verrattaessa kehitystä vuosien välillä tarkasteltaessa kysymystä Tarvitsisin neuvoja kansainvälistymiseen liittyen, merkittävää on, että mikroyritykset ovat jokaisena vuonna suurin luokka, joka on täysin eri esitetystä väitteestä. Samaan aikaan kuitenkin mikroyritykset ovat suurin luokka, joka kokee tarvitsevansa lisää liiketoimintaosaamista. Tämä osin todennäköisesti selittyy sillä, että mikroyritykset ovat kooltaan liian pieniä tähdätäkseen kansainvälisille markkinoille.

27 Tutkimuksen tulokset 19 Kuva 17. Haluaisin hyödyntää paremmin tieto- ja muuta teknologiaa liiketoiminnassa Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Kuvasta 17 voidaan nähdä, että yli puolet yrityksistä haluaisi hyödyntää paremmin tieto- ja muuta teknologiaa liiketoiminnassaan. Noin 15% yrityksistä ei koe tarvetta/halua hyödyntää teknologiaa paremmin liiketoiminnassaan. Tarkasteltaessa aineistoa eri vuosien välillä voidaan todeta, että tutkimusperiodilla ei ole tapahtunut suuria muutoksia vastausten jakaumissa. Liitteessä 1 taulukossa 16 tarkastellaan aineiston jakautumista eri yritysluokissa vuosittain. Taulukossa 16 voidaan nähdä, että yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Kuvassa 18 esitetään vastausten jakauma väitteeseen Yritystoiminnan rahoittaminen ei tuota minulle vaikeuksia. Kuvasta nähdään, että yritystoiminnan rahoittaminen ei tuota vaikeuksia noin 40% yrityksistä ja samanaikaisesti rahoittaminen tuottaa ongelmia noin 34% yrityksistä. Rahoitusnäkymät paranevat selvästi vuosien 003 ja 004 välillä. Täysin samaa -vastaukset vuosina 003 ja 004 ovat 13,1% ja 16,1%. Liitteessä 1 taulukossa 17 tarkastellaan aineiston jakautumista eri yritysluokissa vuosittain. Vuoden 00 aineistossa suuryritykset nousevat selvästi esille rahoituksellisesti vahvimpina. Suuryritysluokka on vastauksissaan vähiten eri (4 ja 1%) sekä eniten yritysluokkien joukossa samaa (48 ja 4%). Muuten vastaukset ovat jakautuneet kuten vuoden aineisto.

28 0 Tutkimuksen tulokset Kuva 18. Yritystoiminnan rahoittaminen ei tuota minulle vaikeuksia Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Verrattaessa vuosien 003 ja 004 aineistoja voidaan todeta, että vastaukset ovat jakautuneet selkeästi tasaisemmin. Suuria eroja yritysjen välillä ei ole. Ainoastaan vuonna 003 suuryritykset ovat selvästi suurimpana luokkana esillä ollen jokseenkin eri (37%). Vuonna 004 keskisuuret yritykset ovat suurin jokseenkin eri oleva luokka (30,9%). Kuvassa 19 nähdään, että reilusti yli 40% yrityksistä katsoo, että arvonlisävero haittaa yrittäjänä toimimista. Kuitenkin samanaikaisesti noin 30% ei katso arvonlisäveron aiheuttavan haittaa. Kolmannes vastaajista vastaa kysymyksen olevan neutraalin. Liitteessä 1 taulukossa 18 tarkastellaan aineiston jakautumista eri yritysluokissa vuosittain. Verrattaessa ilmiön kehittymistä vuosittain eri yritysluokissa voidaan todeta, että merkittävin ero ilmenee mikroyritysten ja suuryritysten vastausten välillä. Tämä ero säilyy verrattujen vuosien välillä. Vuonna 00 56,7% mikroyrityksistä vastasi olevansa täysin samaa tai jokseenkin samaa arvonlisäverojen haitoista. Vuosina 003 ja 004 vastaavat luvut olivat 56,5 ja 50,9. Vuonna 00 36% suuryrityksistä vastasi olevansa täysin samaa tai jokseenkin samaa arvonlisäveron haittavaikutuksista. Vuosina 003 ja 004 vastaavat luvut olivat 33,3% ja 34,7%. Mielenkiintoista on myös havaita arvonlisäverojen haitaksi kokemisen lisääntyvän systemaattisesti yrityksen koon pienentyessä.

29 Tutkimuksen tulokset 1 Kuva 19. Arvonlisävero aiheuttaa haittaa yrittäjänä toimimiselle Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Kuva 0. Verotukseen liittyvät asiat eivät tuota ongelmia yritystoiminnalle Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Kuvassa 0 nähdään, että verotukseen liittyvät asiat tuottavat ongelmia noin 55%:lle yrityksistä. Vain noin neljännes vastanneista kokee, että verotukseen liit-

30 Tutkimuksen tulokset tyvät asiat eivät tuota ongelmia. Viidennes vastaajista kokee kysymyksen neutraalisti. Verrattaessa aineiston kehittymistä vuosien välillä ei ole havaittavissa suuria muutoksia vastausten jakaumissa. Liitteessä 1 taulukossa 19 tarkastellaan aineiston jakautumista eri yritysluokissa vuosittain. Taulukosta voidaan nähdä, että yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Kaikki yritysluokat jakautuvat suunnilleen samalla tavalla kuin kyseisen vuoden aineisto. Verrattaessa jakaumia yritysluokkien ja vuosien välillä merkittävimmäksi havainnoksi nousee se, että suuryritykset kokevat jokaisena vuonna selvästi eniten verotuksen aiheuttavan ongelmia. Vuonna 00 yhteensä 64% suuryrityksistä vastaa olevansa joko täysin eri tai jokseenkin eri väitteeseen Verotukseen liittyvät asiat eivät tuota ongelmia yritystoiminnalle. Vastaava luku vuonna 003 on 66,6% ja vuonna 004 luku saa arvon 60,9%. Mikroyrityksistä sen sijaan vuonna 00 yhteensä 55,9% vastaa olevansa täysin eri tai jokseenkin eri, vuonna 003 vastaavasti 58,9% ja vuonna ,%. Kuva 1. Epäonnistuminen yritystoiminnassa vie yrittäjän henkilökohtaisiin vaikeuksiin Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Kuvasta 1 nähdään, että vastaajat ovat lähes yhtä siitä, että epäonnistuminen yritystoiminnassa vie yrittäjän henkilökohtaisiin vaikeuksiin. Yli 85% vastauksista on täysin samaa tai jokseenkin samaa. Ainoastaan noin 6% vastaajista katsoo, että epäonnistuminen ei johda henkilökohtaisiin vaikeuksiin.

31 Tutkimuksen tulokset 3 Liitteessä 1 taulukossa 0 tarkastellaan aineiston jakautumista eri yritysluokissa vuosittain. Vastauksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että yrityskoon mukaan vaihtelua ei juuri ilmene eri vuosien aineistojen välillä. Kuva. Työnantajaksi ryhtyminen on helppoa Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Kuvasta nähdään, että vastaajien näkemyksen mukaan työnantajaksi ryhtyminen ei ole helppoa. Noin 70% vastauksista on täysin eri tai jokseenkin eri väitteeseen Työnantajaksi ryhtyminen on helppoa. Samanaikaisesti vain noin kymmenen prosentin näkemyksen mukaan yrityksistä työnantajaksi ryhtyminen on helppoa. Liitteessä 1 olevassa taulukossa 1 esitetään vastausten jakautuminen yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa. Taulukosta voidaan havaita, että yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Kuvassa 3 nähdään vastaajien näkemysten jakautuminen väitteeseen Palkan sivukustannukset eivät rajoita uusien henkilöiden palkkaamista. Vastaajista yhteensä noin 83% arvioi, että palkan sivukustannukset rajoittavat uusien henkilöiden palkkaamista. Kuitenkin joka kymmenes vastaaja ei pidä sivukuluja palkkaamista rajoittavana tekijänä. Vastaukset eivät ole muuttuneet vuodesta toiseen. Liitteessä 1 olevassa taulukossa esitetään vastausten jakautuminen yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa. Yrityskoon mukaan tarkasteltuna

32 4 Tutkimuksen tulokset eri vuosien aineistoissa yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Kuva 3. Palkan sivukustannukset eivät rajoita uusien henkilöiden palkkaamista Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Kuva 4. Ammattitaitoista henkilöstöä on saatavilla riittävästi Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa %

33 Tutkimuksen tulokset 5 Kuvassa 4 nähdään, että yrityksistä suurin osa arvioi, että ammattitaitoista henkilöstöä ei ole saatavilla riittävästi. Keskimäärin vastauksista yhteensä yli 60% vastaa vuosina 00 ja 003 olevansa täysin eri tai jokseenkin eri väitteeseen Ammattitaitoista henkilöstöä on saatavilla riittävästi. Vain noin viidennes arvioi, että ammattitaitoista henkilökuntaa on saatavilla riittävästi. Jokseenkin eri -vastanneiden osuus on kuitenkin selvästi laskenut vuodesta 00. Liitteessä 1 olevassa taulukossa 3 esitetään vastausten jakautuminen yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa. Yrityskoolla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä vastausten jakautumiseen. Merkittävimpänä havaintona yrityskoon mukaan jaoteltuna voidaan pitää sitä, että ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus tuntuu olevan suhteellisesti suurin ongelma mikro- ja pienyrityksillä. Tämän lisäksi voidaan todeta, että erityisesti suuryritysten kokemukset henkilökunnan saatavuuden suhteen paranevat selvästi tarkasteltaessa vuoden 004 aineistoa. Vuonna 00 56% suuryrityksistä vastaa olevansa täysin eri tai jokseenkin eri väitteeseen. Vuonna 003 vastaava luku on 51,8% ja vuonna 004 luku saa arvon 34,7%. Muilta osin jakauma eri yritysluokissa on suhteellisen vakaa. Kuva 5. i liikevaihto kasvaa lähitulevaisuudessa Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Kuvasta 5 voidaan nähdä, että noin puolet yrityksistä arvioi liikevaihdon kasvavan lähitulevaisuudessa. Vuonna 00 yhteensä 59,8% ovat täysin samaa tai jokseenkin samaa esitetyn väitteen kanssa. Vuosina 003 ja 004 arvot

34 6 Tutkimuksen tulokset olivat 51,1% ja 50%. Liikevaihdon arvioi laskevan noin 15% yrityksistä. Näkymät liikevaihdon kasvusta ovat laskeneet hieman vuodesta 00. Liitteessä 1 olevassa taulukossa 4 esitetään vastausten jakautuminen yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa. Yleisesti voidaan todeta, että mikroyritykset arvioivat liikevaihdon kasvavan vähemmän kuin keskisuuret ja suuryritykset. Vuonna 00 48,4% mikroyrityksistä vastaa olevansa täysin samaa tai jokseenkin samaa esitetyn väitteen kanssa. Vastaava luku vuonna 003 on 44%. Lisäksi vuonna 004 luku saa arvon 41%. Nämä arvot ovat kunakin vuonna selvästi alhaisemmat kuin muissa yritysluokissa vastaavat arvot. Muuten voidaan todeta, että vastaukset ovat jakautuneet tasaisesti. Kuva 6. Harkitsen lisääväni yritykseni henkilöstön määrää lähitulevaisuudessa Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Kuvassa 6 nähdään, että hieman alle 40% yrityksistä harkitsee henkilöstön lisäämistä lähitulevaisuudessa. Toisaalta noin kolmannes yrityksistä ei harkitse henkilöstön lisäämistä. Neljännes vastaajista esittää kysymykseen neutraalin vastauksen. Henkilöstön lisäämistä harkitsevien osuus laskee selvästi vuodesta 00 vuoteen 003. Kuitenkin näyttää siltä että vuonna 004 on jonkin verran parannusta vuoteen 003 verrattuna. Liitteessä 1 olevassa taulukossa 5 esitetään vastausten jakautuminen yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa. Tarkasteltaessa eri yritysluokkien kehitystä voidaan nähdä, että mikroyritysten luokka on keskimäärin vähiten henkilöstön kasvuun uskova ryhmä. Mikroyrityksistä vuonna 00 vain

35 Tutkimuksen tulokset 7 37,7% uskoo lisäävänsä henkilöstöä ensi vuonna. Suuryrityksistä 44% uskoo lisäävänsä henkilöstöä lähitulevaisuudessa. Vuonna ,4% mikroyrityksistä uskoo lisäävänsä henkilöstöä lähitulevaisuudessa. Vastaavasti, % suuryrityksistä uskoo lisäävänsä henkilöstöä lähitulevaisuudessa. Vuonna ,6% mikroyrityksistä uskoo lisäävänsä henkilöstöä lähitulevaisuudessa. Vuonna 004 voidaan havaita erittäin merkittävä muutos suuryrityksissä. 5,1% vastanneista suuryrityksistä uskoo lisäävänsä henkilöstöä lähitulevaisuudessa. On kuitenkin huomattava, että ryhmien havaintojoukko ei ole riittävä tilastollisesti merkitsevien johtopäätösten tekemiseen tässä kohdin johtuen suuryritysten pienestä määrästä havaintoaineistossa. Kuva 7. i kasvattaminen on helppoa Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Kuvasta 7 voidaan nähdä, että suurin osa yrityksistä (yli 70%) on sitä, että yrityksen kasvattaminen ei ole helppoa. Liitteessä 1 olevassa taulukossa 6 esitetään vastausten jakautuminen yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa. Aineistosta nähdään, että vuoden 00 aineistossa mikro- ja pienyritykset ovat eniten täysin eri. Pienyritykset ovat muita keskimääräistä enemmän samaa (yhteensä 15,%). Vuoden 003 aineistossa ei ole havaittavissa suuria eroja. Vuoden 004 aineistossa suuryritykset ovat selkeästi vähemmän täysin eri (8,7%) verrattuna muihin ryhmiin.

36 8 Tutkimuksen tulokset Kuva 8. i kasvattamisen esteenä on rahoituksen hankkiminen Täysin eri Jokseenkin eri Neutraali Jokseenkin samaa Täysin samaa % Kuvassa 8 nähdään, että yritykset eivät näytä kokevan rahoitusta yrityksen kasvattamisen esteenä. Vastanneista noin 1% on täysin eri ja noin 30% jokseenkin eri vastattaessa väitteeseen i kasvattamisen esteenä on rahoituksen hankkiminen. Rahoituksen esteenä kokee kuitenkin noin 0% yrityksistä. Vuodesta 00 vuoteen 004 verrattuna jokseenkin samaa vastanneiden osuus on laskenut 1,6%:sta 14,7%:iin. Liitteessä 1 olevassa taulukossa 7 esitetään vastausten jakautuminen yrityskoon mukaan tarkasteltuna eri vuosien aineistoissa. Taulukosta voidaan havaita, että yrityskoon ja ilmiön välillä on selvä riippuvuus; mitä pienempi on yritys sitä todennäköisemmin yritys kokee rahoituksen olevan yrityksensä kasvattamisen esteenä. Taulukosta nähdään, että vuonna 00 30,1% mikroyrityksistä vastasi olevansa jokseenkin samaa tai täysin samaa väitteeseen i kasvattamisen esteenä on rahoituksen hankkiminen. Vuonna 003 vastaava luku oli 6,6 % ja vuonna 004 vastaava luku sai arvon 4%. Vastaavat luvut suuryrityksille vuosina 00, 003 ja 004 ovat seuraavat: 1%,,% ja 8,7%. Kuvassa 9 nähdään, että valtaosa vastaajista ei harkitse yritystoiminnan lopettamista lähitulevaisuudessa (noin 60% vuonna 004). Yritystoiminnan lopettamista harkitsee hieman yli 15% vastaajista vuonna 004. Vuosien varrella vastausten jakaumissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia.

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Tiedonkeruu 04-06 / 2010. Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski

Tiedonkeruu 04-06 / 2010. Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tiedonkeruu 04-06 / Vastaajia 183 Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Isännöintiala Suomessa Noin 800 yritystä 2500 isännöitsijää - Kaikkiaan yrityksissä töissä noin 5000 henkilöä

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1

Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Pekka Ojalehto, Kainuun Yrittäjät 15.12.2011 1 Yrittäjyyden edunvalvoja Tehtävämme on parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja huolehtia yrittäjien puolesta

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Kyselyn tausta ja toteutus Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät yhteistyössä pienten ja

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT Markus Mervola 0..011 Tutkimusraportti JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013 TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013 Talousjohtajabarometri II/2013 yhteenveto Maailmantalouden tulevaisuuden näkymät toiveikkaat. Kasvuun uskoo lähes 60 prosenttia vastaajista. Suomen BKT:n kehityksen

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 214 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Yrityspäättäjätutkimus 2015 Ilmajoen kunta. Tuukka Suoniemi

Yrityspäättäjätutkimus 2015 Ilmajoen kunta. Tuukka Suoniemi Ilmajoen kunta Tuukka Suoniemi 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN Pasi Holm, Tapani Yrjölä ja Suvi Rinta-Kiikka 25.6.2014 Johdanto Vuoden 2014 alusta lähtien yritysten oikeus

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri Q3/2013 Tutkimusajanjakso 4.9. 20.9.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 427 Suomen suurinta

Lisätiedot

PK YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kysely kilpailukyvyn neljästä ulottuvuudesta

PK YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kysely kilpailukyvyn neljästä ulottuvuudesta PK YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kysely kilpailukyvyn neljästä ulottuvuudesta SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 YRITTÄJYYS JA YHTEISKUNTA 5. Suomen hallitus saa yritysjohtajilta tyydyttävän arvosanan

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 1 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri 2008 Helsinki 2 SISÄLLYS JOHDANTO 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri Q2/2013 Tutkimusajanjakso 21.5. 10.6.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Pirkanmaan kesätyöpaikat 2015

Pirkanmaan kesätyöpaikat 2015 Pirkanmaan kesätyöpaikat 2015 Pirkanmaan kesätyöpaikkakysely Kyselyaika: 9. 20.2.2015 Kysely lähetettiin yli 5 henkilöä työllistäville Tampereen kauppakamarin jäsenorganisaatioille: 1 118 (jäseniä yht.

Lisätiedot

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja markkinointipanostusten

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5. Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille

Lisätiedot

Pirkanmaan kesätyöpaikat 2016

Pirkanmaan kesätyöpaikat 2016 Pirkanmaan kesätyöpaikat 2016 Pirkanmaan kesätyöpaikkakysely Kyselyaika: 5. 22.2.2016 Kysely lähetettiin yli 5 henkilöä työllistäville Tampereen kauppakamarin jäsenille Jakelu 1176 yritystä tai yhteisöä

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa pohja saavutettu? Suomalaisyritysten vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä ovat hieman kasvaneet

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Elinkeinopolitiikan mittaristo

Elinkeinopolitiikan mittaristo Elinkeinopolitiikan mittaristo Lappi www.yrittajat.fi/lappi YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Lapin Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2010 Lapin Yrittäjät Maakuntakatu 16, 96200 Rovaniemi (016) 4200 630

Lisätiedot