VETURI- MIESTEN JUHLA- NÄYTTELY AVATTU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VETURI- MIESTEN JUHLA- NÄYTTELY AVATTU"

Transkriptio

1 JUHLALIITE

2 VETURIMIESTEN LIITTO VETURI- MIESTEN JUHLA- NÄYTTELY AVATTU Näyttely on välisen ajan Tampereella Työväenmuseo Werstaalla, Väinö Linnan aukio 8. ja siirtyy Suomen Rautatiemuseoon, Hyvinkäälle vuotias liitto on veturimiesten edunvalvonnan väline, työturvallisuus, palkkaus työaika ja muut työsuhteen ehdot ovat olleet edunvalvonnassa aina keskeisellä sijalla. Myös veturinkuljettajien koulutus ja junaturvallisuus ovat veturimiesten ay-toiminnan kohteita ja liiton toiminnassa panostetaan näiden laadun ja tason kehittämiseen. Veturimiestyö on muuttunut 110 vuoden aikana. Valtaventtiilillä hallittu höyryn voima on vaihtunut sähkön sirinäksi muuntajassa. Veturinkuljettaja hallitsee työssään vetovoimaa, istuen edessä, katse tiukasti eteenpäin, valppaana ja varmana. Myös liiton edunvalvontatyö vaatii tarkkaa katsetta eteenpäin. On tartuttava tuleviin muutoksiin ja haasteisiin. Rautateillä on hieno historia ja suuri tulevaisuus. Veturinkuljettajat ja heidän liittonsa ovat tiukasti mukana tulevaisuuden rakentamisessa. Perusradanpidon tilanne lähes kestämätön Veturimiesten liiton puheenjohtaja Risto Elonen kritisoi juhlapuheessaan voimakkaasti hallituksen budjettiesitystä perusradanpidon määrärahojen osalta. Elonen luonnehti tilannetta lähes kestämättömäksi perusradanpidon 2 Juhlaliite Eikö kansallisessa ilmastostrategiassa ole mitään lokeroa rautateille erittäin ympäris- töystävällisenä sekä turvallisena kuljettajana sekä henkilö- että tavaraliikenteessä? Eikö maassamme voimakkaana viriävä kaivannaisteollisuus sekä muu raskas teolli- suus ansaitse parempia logistisia toimintaedellytyksiä? osalta, kun vielä otetaan huomioon useilta edellisiltä vuosilta periytyvä korjausvelka. - Eikö kansallisessa ilmastostrategiassa ole mitään lokeroa rautateille erittäin ympäristöystävällisenä sekä turvallisena kuljettajana sekä henkilöettä tavaraliikenteessä? Eikö maassamme voimakkaana viriävä kaivannaisteollisuus sekä muu raskas teollisuus ansaitse parempia logistisia toimintaedellytyksiä? kysyi Elonen ja toivoi ensi vuoden budjetin käsittelyn yhteydessä eduskunnasta enemmän ymmärrystä rautateille kuin hallituksen keskuudesta sillä väyläinvestoinneilla helpotettaisiin osaltaan myös talouden pyörien hiljentymisen vaikutuksia työllisyyteen. Elonen totesi, että yhdessä VR Osakeyhtiön kanssa tehdyillä toimenpiteillä on juna saatu erittäin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi matkustustavaksi nykypäivän suomalaisille. Junan suosiota lisäävät kallistuva energia, maantieliikenteen ongelmat erityisesti pääkaupunkiseudulla sekä ennen muuta kansalaisten lisääntyvä tietoisuus sekä halu ottaa osaa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. - Tältä kannalta ei voi kuin ihmetellä, miten valtiovalta palkitsee nämä saavutukset sekä huomioi tulevaisuutta. Valtion investoinnit rataverkkoon ja sitä kautta rautatieliikenteen toimintaedellytyksien parantamiseen eivät kovin kummoista arvosanaa ansaitse, kritisoi Elonen Sinällään positiivisena asiana hallituksen budjettiesityksessä Elonen piti pitkään kaavaillun kehäradan töiden aloittamista ensi vuonna, samoin kuin eräiden vähäliikenteisten ratojen perusparantaminen, vaikka ne vielä reilu vuosi sitten olivat lakkautettavien osuuksien listalla. - Toisaalta näiden töiden rahoittamistapa perusradanpidon varoista on lähes huijausta lähentelevä toimenpide, arvosteli Elonen. Puhe löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta

3 ETUPÄÄSSÄ VETURIMIEHET 110 VUOTTA Veturimiesten liiton 110 v. juhlakirjan lähtökohtana oli kerätä muistiin veturimiesten tarinoita ja kertomuksia niin menneiltä ajoilta kuin tästä päivästäkin. Kirjan tekemisen aikana painopiste suuntautui selvästi menneeseen höyryveturiaikaan, jolta ajalta tarinoita pulppusi kertojilta vaivattomasti. Selvästi tuli esiin, että elävämpi ja monipuolisempi höyryveturityö ja ehkä myös hiukan vapaampi työympäristö, synnytti tilanteita joissa persoonallisuudet nousivat esiin. Tämän päivän veturimiestyö on varmasti vähintäänkin yhtä vaativaa kuin höyryaikaan, mutta se on myös paljon tiukempaa ja säntillisyyttä vaativampaa kuin vanhaan hyvään aikaan. Veturimies-lehdessä julkaistujen ilmoitusten perusteella, joilla kertojia haettiin, ilmoittautui yllättävän vähän, vain muutamia, mutta suusta suuhun haku pelasi paremmin ja kertojia löytyi lähes neljäkymmentä eri puolilta Suomea. Suurena apuna kertojien löytämisessä toimi Veturimiesten liiton puheenjohtajanakin toiminut Heikki Nurmi, jonka kautta myös helsinkiläisen Erkki Nikkasen tarinoita ehdittiin ottaa talteen ennen hänen samana syksynä tapahtunutta kuolemaansa. Kertojien nimet ovat kirjan lopussa sekä joidenkin kertomusten yhteydessä. Henkilöihin kohdistuvissa jutuissa nimien mainitsemista on vältetty, ainoastaan jo aikaa sitten manan majoille menneiden ja nyt jo legendana kulkevat nimet on mainittu. Koska kirjasta oli tarkoitus tehdä juhlakirja, mielestäni oli tarkoituksenmukaista ottaa mukaan myös hiukan historiaa, mutta välttää toistamasta jo aiemmin kirjoitettuja veturimiesten liiton historiaa käsitteleviä teoksia. Näin esille nousi muuttamia keskeisesti Veturimiesten liiton kuin myös koko Suomen historiaan vaikuttaneita henkilöitä. Heistä veturinkuljettaja Konsta Lingvistin kohtalo nousi näkyvimmin esiin. Muutamista kirjoita löytyi mielenkiintoisia tarinoita veturimiestä, myös viime vuosisadan alun Veturimies-lehdet ovat ehtymätön lähde Kirjassa valotetaan veturimiehen työtä ja tehtäviä aina oppilaskoulusta eläk- keelle lähtöön saakka. kertomaan veturimiesten työstä ja toiminnasta. Myös muutamia vetureita on lyhyesti esitelty, mutta mikään hakuteos kirja ei pyri olemaan. Valokuvia Veturimiesten liiton arkistosta löytyi runsaasti ja kuvamateriaalia sain myös Rautatiemuseosta ja Tampereella toimivista Vapriikista ja Emil Aaltosen museosta Pyynikinlinnasta sekä useilta kertojilta, josta heille suurkiitos. Tarinoiden kertominen ei suinkaan tarvitse loppua tähän, vaan olisi hauskaa jos kirja antaisi virikkeitä vanhojen tarinoiden ja tapahtumien muistelulle, aina niille julkaisukanavia löytyy. Risto Holopainen Malliksi pari pikku kertomusta kirjasta: Aikataulun mukaan Otto oli vanhan kansan yksitotinen kuljettaja, jolle aikataulussa pysyminen oli kunnia-asia. Varkauden - Viinijärven osuus radasta oli erityisen huonokuntoista. Otto oli porkkanalla liikkeellä ja meno oli hyvin epätasaista. Tarjoilijatyttö tuli hädissään ohjaamoon ja pyyteli, että ajakaa nyt hyvät miehet vähän hiljempaa kun kahvi ei pysy kupissa eikä syömisestäkään tule mitään. Otto tuumaili aikansa ja jurahti: - Myö muuten ajetaan aikataulun eikä ruokalistan mukkaan. Ikävä kaveri Iisalmessa oli aikoinaan sellainen kuljettaja, että hänen kaverikseen ei oikein halunnut kukaan lämmittäjä, koska ei osannut palvella ukkoa, eikä suorittaa lämmittäjän tehtäviä hänen mielensä mukaan. Varikonpäällikkö tiesi tämän ja niinpä hän kerran lupasi eräälle lämmittäjälle, että tämä pääsee matkustajavuoroon, jos lupautuu ukon kaveriksi. - Teet vain juuri niin kuin hän käskee, niin kyllä pärjäät. Puhuteltu otti tehtävän vastaan ja alkoi reissata ukon mukana. Hän heitti puita tulipesään, kun käskettiin, kytki ja irrotti veturin junavaunuista, kun käskettiin. Yhteistyö jatkui jo kolmatta vuottaan, kun Ylivieskan asemalla tuli ensimmäinen erimielisyys. Juna oli pysähtynyt asemalle ajallaan ja ihmiset poistuivat tahoilleen. Kun ukko ei käske ottamaan veturia irti, lämmittäjä istuu ja odottaa käskyä, johon on jo tottunut. Käskyä ei kuitenkaan kuulu ja lämmittäjä rohkaisee luontonsa ja kysyy: - Otanko veturin irti junasta? - No saatana, etkö sinä kahteen vuoteen ole jo oppinut, että junaa ei viedä tallille ja veturia ei viedä lepohuoneelle. Juhlaliite 3

4 VETURIMIESTEN LIITTO JUHLAILLALLISET Osastoista oli kutsuttu paljon juhlavieraita puolisoineen. Kaikkiaan juhlaan osallistui noin 200 henkeä. Tässä kuvassa on pohjoisen länsirannikon edustajia Raumalta Kemiin. 4 Juhlaliite

5 110 VUOTTA Erkki Kairimo oli saapunut juhliin tyt- tärensä Tampereen apulaispormestari Tarja Jokisen kanssa. Erkki Kairimo on ollut ahkerasti mukana ay- toiminnassa. Erkki Kairamo oli yksi vanhimmista juhlijoista. Alla: Kutsuvieraspöydissä istui arvokasta juhläväkeä: tässä pöydässä vasemmalta: AKT:n viestintäpäällikkö Hilkka Ahde, Ritva Rahkonen, AKT:n puheenjohtaja Timo Räty, edestä oikealle kansanedus- taja Matti Ahde, VR:n toimitusjohtaja Henri Kuitunen ja hänen takanaan SMU:n puheenjohtaja Simo Zitting. Illallisen aikana meille esiintyi taikuri Martti Vannas. Tässä hän saa ihmeitä ja hauskuutta aikaan ilmapallon ja hallituk- sen jäsen Jouni Kalliolan avulla. Veturimiesten matkassa -näyttelyn avajaisten jälkeen juhlavieraat siirtyivät juhlaillalliselle läheiseen ravintola Ziberiaan. Illan juontajana oli Olli Koivulahti ja esiintyjinä taikuri Martti Vannas sekä rytmiorkesteri Niemand zu Hause. Ravintola Ziberian viihtyisiin tiloihin kokoontui yhteensä noin 200 kutsuvierasta. Paikalla oli henkilöitä puolisoineen valtakunnan, VR:n ja ammattiyhdistysliikkeen johtotehtävistä sekä VML:n hallitus, valtuusto ja puheenjohtajia kaikista osastoista. Myös aikaisemmat VML:n edunvalvontatehtävissä olleet aktiivit ja toimitsijat oli kutsuttu juhlaa viettämään. Illallisilla ei enää juhlapuheita pidetty vaan keskustelut olivat pikemminkin vanhojen tuttujen kuulumisten vaihtamisia. Useiden vuosien aikana edunvalvontatyössä oli tuttuja kertynyt paljon ja he pääsivät nyt mukavasti muistelemaan mennyttä. Sehän tällaiseen juhlaan olennaisesti kuuluikin. Illallisen nauttimisen aikana alkoi taikuri hauskuuttaa pöytäseurueita tempuillaan. Hän sulautui ovelasti tarjoilijoiden joukkoon kantaen välillä lautasia ja tehden temppuja. Vielä estraadilla sai muutama melkein vapaaehtoinen olla temppujen kohteena. Illan ohjelma huipentui tanssin pyörteisiin hyvän orkesterin soittaessa. Markku Vauhkonen Kuvassa pyörähtelevät Ritva Pölönen ja Olavi Juutilainen Juhlaliite 5

6 VETURIMIESTEN LIITTO Työväenmuseo Werstas on opetusministeriön nimeämä työelämän ja sosiaalihistorian valtakunnallinen erikoismuseo. Museon kokoelmissa on noin esinettä ja valokuvaa. VETURIMIEHET MUSEOSSA Tampereella avattiin syyskuussa Veturimiesten matkassa - näyttely, joka kertoo veturinkuljettajien työstä, rautateiden historiasta ja ammattiliiton värikkäästä menneisyydestä. 6 Juhlaliite Suomen Rautatiemuseon kokoelmissa on harvinainen muistomitali Veturimiesliiton perustavasta kokouksesta, joka pidettiin Tampereella Työväenmuseo Werstas nauttii syysauringon paisteesta Väinö Linnan aukion laidalla Tampereella. Tunnetun kirjailijan mukaan nimetty aukio on Finlaysonin historiallisella tehdasalueella, Tammerkosken rannassa, aivan kaupungin sydämessä. Linna työskenteli asentajana Finlaysonin tehtaalla ja 1950-luvun alkuvuosina hän kulki päivittäin aukion poikki miettiessään Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitusta. Samaan aikaan Suomen rautateitä hallitsivat vielä höyryveturit ja siirtyminen dieseliin oli vasta tuloillaan. Veturimiesten liitto oli tullut tunnetuksi terhakkaana ammattiliittona, joka ei epäröinyt käyttää lakkoasetta veturimiesten olojen parantamiseksi. Sota-ajan inflaatio oli nakertanut veturimiesten ostovoimaa ja käänne oli saatu 40-luvulla aikaan vain pysäyttämällä liikenne useaan otteeseen. Veturinkuljettajat olivat virkamiehiä, jotka vaatimuksillaan paransivat myös muiden valtion työntekijöiden oikeuksia. Niin Väinö Linna kuin veturimiesten työtaistelut ovat osa suomalaista työväenhistoriaa. Työväenmuseo Werstas kertoo näyttelyissään elämänmakuisia tarinoita entisajan elämästä ja arjesta. Jos museot perinteisesti ovat keskittyneet vain säätyläiskulttuuriin ja maailman mahtaviin, työväenmuseossa kerrotaan tavallisista suomalaisista, kansanliikkeistä ja arjen askareista. Uusi näyttely Syyskuussa avattiin Veturimiesten matkassa -näyttely, joka on toteutettu Työväenmuseo Werstaan, Veturimiesten liiton, VR-Yhtymän ja Suomen Rautatiemuseon yhteistyönä. Näyttely on esillä Werstaalla Sen jälkeen näyttely siirtyy Rautatiemuseoon Hyvinkäälle, jossa siihen voi tutustua Näyttely tulee lähivuosina esille myös muilla paikkakunnilla.

7 110 VUOTTA Veturimiesten matkassa - näyttely avattiin Työväenmuseo Werstaalla Veturimiesten matkassa kertoo veturinkuljettajien ammattikunnan lähes 150-vuotiaan ja oman ammattiliiton 110-vuotiaan historian. Kun Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin yleiselle liikenteelle 17. maaliskuuta 1862, käytössä oli neljä englantilaista veturia. Ne saivat nimekseen Ilmarinen, Lemminkäinen, Alutar ja Suomi. Näitä ajamaan koulutettiin neljä suomalaista veturinkuljettajaa, joiden taidot välittyivät aikanaan tuleville veturimiespolville. Näyttelyssä on esillä pienoismalleja Suomen tunnetuimmista vetureista, joista osa on tehty veturinkuljettajakurssien oppilastöinä. Vanhimmat ovat Riihimäki- Pietari -radalle tilatun A 3-veturin eli Lankkihatun ja 1930-luvun Heikin, Hv Oppilaskouluihin pyrkivät suorittivat pääsykokeissa laskennon ja äidinkielen lisäksi psykoteknillisiä kokeita. Vuoden 1948 pääsykokeissa hakijoita testattiin Sieppaus-laitteella, jossa piti siirtää palikoita koskematta koneeseen. Kuvan laite on esillä näyttelyssä. 3:n pienoismallit. Uudemmasta kalustosta esillä ovat niin Huru, Siperian Susi kuin Porkkanakin. Pienoismallien lisäksi näyttelyssä voi kuunnella 1900-luvun alun ja tämän päivän veturinkuljettajien mietteitä. Perheen pienimpiä varten on kunnon leikkialue, jossa voi rakentaa oman rautatiensä. jatkuu... Juhlaliite 7

8 VETURIMIESTEN LIITTO Veturimiehissä on ollut kovia urheilijoita. Joensuussa karkauspäivänä 1948 pidettyjen liiton hiihtokilpailujen voittajaksi selvisi 23-vuotias Veikko Hakulinen. Luulemmepa, että hänestä kuullaan myöhemminkin hyviä uutisia, jos hän vain määrätietoisesti harjoittelee ja pyrkii pitämään kuntokäyränsä korkeana, Veturimies-lehdessä arveltiin. Oslossa 1952 Hakulinen voitti jo olympiakultaa 50 kilometrin matkalla. Veturimiesten liiton kuva-arkisto 8 Juhlaliite Veturimieheksi Näyttelyn varsinainen tarina rakentuu ajallisesti monella tasolla. Näyttely kertoo, miten putsaripojasta kasvoi vuosien mittaan lämmittäjä ja vihdoin nimitettiin kuljettajan virkaan. Toisaalta kerrotaan työpäivän kulku lähtövalmisteluista takaisin veturitallille. Kolmantena ajallisena kaarena on tietysti yli sadan vuoden matka höyryveturien kaudelta 2000-luvun nopeaan sähkökalustoon ja työskentelyyn osakeyhtiön palveluksessa. Veturinkuljettajien ammatissa koulutus on aina ollut tärkeässä roolissa. Vuodesta 1868 lähtien teoriaopetusta sai rautatien iltakoulussa Helsingissä. Myöhemmin ammattitutkinto suoritettiin koneenkäyttäjäkursseilla. Pääsy veturinkuljettajaksi kesti monta vuotta. Usein ura oli alkanut nuorena harjoittelijana, juoksupoikana tai veturinpuhdistajana ja vasta työkokemuksen kartuttua haettiin varsinaiseen koulutukseen. Rautatien merkitys suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen on ollut huomattava aina aikakäsitystä myöten. Ennen rautatien tuloa suomalainen maaseutu oli elänyt auringon sanelemassa elämänrytmissä. Rautatie toi mukanaan aikataulut ja kiireen. Junaliikenne edellytti yhtenäisaikaa koko maassa ja asemien kellot antoivat tarkan ajan kansalle. Veturinkuljettaja olikin ensimmäisiä, joiden työn sisällön saneli aikataulu. Asemat olivat kokoontumispaikkoja, joille keräännyttiin katsomaan junia, hakemaan postia ja vaihtamaan kuulumisia. Niiden liepeille asettuivat myös kauppiaat, rakennettiin tehtaita ja asuinrakennuksia. Vähitellen kirkonkylä kasvoi kiinni asemaan tai aseman ympärille kasvoi uusi taajama. Tämän kaiken keskellä rautatieläiset edustivat uutta aikaa: he järjestivät kansalaistoimintaa, perustivat yhdistyksiä ja levittivät uusia aatteita. Työn muuttuminen Veturinkuljettajan työ on aina ollut enimmäkseen epäsäännöllistä vuorotyötä, johon vaikuttavat vuorokauden- ja vuodenajat. Toiset veturit olivat vetoisia ja kylmiä, toiset kuumia ja meluisia. Kaluston moottorointi ja ajonopeuksien kasvu lisäsivät psyykkistä rasittavuutta. Höyryveturikaudella työpäivään kuuluvat valmistelutyöt saattoivat kestää yli kaksi tuntia, kun höyryveturit piti lämmittää, öljytä ja tarkistaa. Liikenteen alkaessa käytettiin nimikkovetureita, jolloin kuljettaja ja lämmittäjä hoitivat työparina yhtä ja samaa veturia. Veturimiehet työskentelivät pitkään omissa työvaatteissaan. Heidät erotti muista työntekijöistä vain veturimiesten embleemillä varustettu virkalakki. Vasta luvulla veturimiehet velvoitettiin pukeutumaan virka-asuun. Työn suurimmista muutoksista on ollut siirtyminen kuljettajan ja lämmittäjän työparista yksinajoon. Alusta lähtien lättähatut sekä Sm-sarjan sähkömoottorijunat ovat olleet yksinajettavia, mutta varsinaisilla vetureilla yksinajo aloitettiin ratapihoilla 1983 ja linjaliikenteessä Työtä rytmittivät huoltotyöt, ajaminen ja lepoajat. Veturimiesten matkassa -näyttelyyn on rakennettu entisajan lepohuone, jossa nukuttiin ja syötiin. Lepohuoneet sijaitsivat tavallisesti veturitallin alueella, joskus myös asemarakennuksessa. Samaan huoneeseen saatettiin majoittaa kaksi tai useampiakin miehistöjä. Tällaisissa tiloissa nukkuminen oli rauhatonta, sillä miehet tulivat lepäämään ja lähtivät töihin eri aikoina. Huoneet olivat yleensä siistejä, mutta varustukseltaan melko vaatimattomia. Lepohuoneen hoitaja huolehti siivouksesta, vaihtoi vuodevaatteet ja lämmitti huoneita. Huoneiden yleiseen varustukseen kuuluivat pöytä, sängyt vuodevaatteineen, pyyheliinat, saippua, vesiämpäri, pesuvati ja juomavesikannu. Joissakin lepohuoneissa oli puuhella tai kamiina. Myöhemmin yleistyivät sähkölevyt ja 1960-luvulla sähköhellat ja jääkaapit. Arvostettu ammatti Veturimiehet saivat vielä sata vuotta sitten tuntuvasti parempaa palkkaa kuin tavallinen työväestö. Vanhemman veturin-

9 110 VUOTTA Sotilaat ja junamiehet Malussa vuonna Sota-aikana veturit tuli pitää pimeinä pommitusuhan vuoksi. Veturin päälle on kiinnitetty erityinen pimennyspressu valon heijastumisen estämiseksi. Onnettomuuksien riski oli yöaikaan suuri, koska myös liikennepaikat oli pimennetty. Veturimiesten liiton kuva-arkisto. kuljettajan vuosipalkka oli 1800-luvun lopussa noin kolme kertaa suurempi kuin ammattitaitoisen kirvesmiehen. Kiinteä palkka nousi säännönmukaisesti tiettyjen määrävuosien jälkeen. Palkan lisäksi veturimiehet saivat vapaan asunnon ja vapaalippuoikeudet. Vanhan palkkausjärjestelmän mukaan veturinkuljettajalle kuului kahden huoneen ja keittiön asunto, veturinlämmittäjä sai tyytyä yhden huoneen ja keittiön asuntoon. Asuntojen puuttuessa veturimiehille maksettiin vastaavat vuokrarahat. Rautateiden työsuhdeasuntoihin oli paljon pyrkijöitä ja niistä käytiin joskus kovaakin kilpaa. Yleensä niitä jaettiin vakinaisen viran tai toimen haltijoille. Työsuhdeasuntojen etuihin kuuluivat vuokrien edullisuus sekä hyvä sijainti. Sotien jälkeen monet veturimiehet hankkivat omistusasunnon. Rautatielaitos myönsi halpakorkoisia asuntolainoja ja vuokrasi tontteja alueiltaan, mikä synnytti monille paikkakunnille yhtenäisiä rautatieläisten omakotialueita. Veturimiesten järjestötoiminnalle on ollut leimallista voimakas ammattikuntahenki ja korkea järjestäytymisaste. Vuonna 1898 perustettuun Suomen Kuljettaja- ja Lämmittäjäyhdistykseen kuului kahden vuoden kuluttua jo kolme neljäsosaa ammattikunnasta. Veturimiehen ammatti oli teollistuvassa Suomessa erittäin arvostettu ja ammattikunnan erikoislaatuinen yhtenäisyys loi pohjan yhdistyksen toiminnalle. Vuosien myötä omanarvontunto muuttui voimantunnoksi ja ammattiyhdistys ammattiliitoksi. Veturimiehet olivat valtion virkamiehiä, joiden palkkauksesta päätti viime kädessä eduskunta. Vasta vuonna 1943 liitto saavutti oikeuden neuvotella valtiotyönantajan kanssa työehdoista. Tätä ennen veturimiesten etua ajettiin kirjallisten anomusten ja lähetystöjen voimin. Sotien jälkeen liitto turvautui työtaisteluihin, joiden tuloksena koko virkamieskunnan työehdot paranivat. Viimeisiä vuosikymmeniä voi kuvata hyvien neuvottelusuhteiden kaudeksi, jonka aikana lakot ovat olleet hyvin harvinaisia. Ilmaiseksi museoon Veturimiesten liiton jäsenkortilla pääsee koko perhe ilmaiseksi Werstaalle saakka. Samalla voi tutustua Werstaan muihinkin näyttelyihin: Höyrykonemuseossa on Finlaysonin suuri tehdashöyrykone, Tekstiiliteollisuusmuseo kertoo tamperelaisten tekstiilitehtaiden arjesta, Werstaan perusnäyttelyt suomalaisen hyvinvoinnin ja työväenliikkeen historiasta. Lisäksi esillä on lähihistorian kipupisteistä tutkiskeleva Suomettunut Suomi - näyttely. Veturimiesten kortilla pääsee yksi aikuinen ilmaiseksi myös Suomen Rautatiemuseoon , jolloin näyttely on puolestaan esillä Hyvinkäällä. KALLE KALLIO Kirjoittaja on Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja. Artikkeli perustuu näyttelyn teksteihin. Paikallis- ja järjestelyjuna ovat törmänneet yhteen Pitäjänmäellä Näyttelyssä kerrotaan myös junaturvallisuuden kehityksestä. Suomen Rautatiemuseo. Juhlaliite 9

10 VETURIMIESTEN LIITTO Hiukan historiaa VETURIMIESTEN LIITTO 110 V. Rautateiden alkuvuosikymmenillä ve turimiehillä nousivat selvimmin esille eläkekysymykset sekä vaikea työaikaongelma. Vuoden 1877 ohjesääntö julisti lakonisesti: Jokainen, jonka Rautatiehallitus on rautatien virkamieheksi tahi käskyläiseksi ottanut on velkapää virkaa tekemään milloin ja missä tahansa häntä siihen käsketään. Vuonna 1900 tehdyn tutkimuksen mukaan keskimääräinen kuukausittainen tehokas työaika eli todellinen virantoimitus, johon ei sisältynyt mitään lepo- tai muita taukoja, oli yleisimmin 250 tuntia, mutta saattoi nousta jopa 300 tuntiin. Pitkät työpäivät näkyivät kyllä palkkauksessa, veturinkuljettajien palkkataso ja sosiaaliset etuudet olivat jopa korkeammat kuin alimpien virkamiesryhmien. Yhtenä järjestäytymisen tärkeänä tekijänä oli pitää oma ammattikunta mahdollisimman korkealla portaalla, pyrkimyksenä oli päästä ylempien ryhmien tasolle tai ainakin kaventaa välimatkoja. Tampereella maaliskuun 27. päivänä 1898 veturimiehet päättivät perustaa itsenäisen yhdistyksen, Suomen Kuljettaja- ja Lämmittäjäyhdistyksen. Vuoden 1899 lopussa yhdistyksessä oli jo 483 jäsentä, kun samaan aikaan valtionrautateillä oli vakinaisia ja ylimääräisiä kuljettajia ja lämmittäjiä 640. Sen mukaan veturimiesten järjestäytymisaste oli jo tällöin n. 75 prosenttia. Veturimiesten järjestötoiminnalle oli leimallista voimakas ammattikuntahenki. Yhdistys nojautui veturimiesten erikoislaatuiseen yhtenäisyyteen eikä sillä ollut yhteyksiä nousevaan työväenliikkeeseen. Vain harvat veturimiehet olivat aktiivisesti mukana työväenyhdistyksissä. Käännekohdaksi muodostui Suurlakko Suurlakossa veturimiehet menivät rautatien palvelijakunnan valtaosan mukana työväenliikkeen vaatimusten taakse, ja sen jälkitunnelmissa yhdistys päätti ensimmäisen kerran määrittää poliittisen kantansa. Suurlakon jälkeisessä ylimääräisessä SKLY:n vuosikokouksessa kannaksi määriteltiin: Suomen veturimiehistö yhdistyksenä valtiollisessa suhteessa täysin kannattaa työväen (sosialidemokraattisen) puolueen ohjelmaa. Kesti kuitenkin toistakymmentä vuotta eli vuoteen 1917 ennen kuin yhdistys liittyi 1907 perustettuun Suomen Ammattijärjestöön. Kansalaissota ja hajaannus Veturimiesten liitto joutui kansalaissodan alkaessa uudenlaiseen asemaan. Siitä 10 Juhlaliite muodostui osa punaisen Suomen rautatiehallintoa. Liiton puheenjohtaja Konstantin Lindqvist oli ylin liikenneviranomainen ja keskustoimikunnan jäsenet olivat rautatiehallinnon tärkeissä tehtävissä. Koko rautatiehallinto nojautui Suomen Ammattijärjestön rautatieläisjärjestöjen, Rautatieläisten liiton ja Veturimiesten liiton, aktiivijäseniin. Lähes kaikki veturimiehet ilmeisestikin hoitivat tehtäviään kansalaissodan aikana. Porvarillismielisetkin mukautuivat jatkamaan työtään, jos kohta vastahakoisesti. Tämä oli ratkaisevan tärkeää punaisen Suomen liikenteen sujumiselle. Veturimiesten liiton asema oli kansalaissodan jälkeen vielä kehnompi kuin useimpien muiden ammattiliittojen. Valtionpalvelijain järjestönä se oli ryhtynyt tukemaan kapinaa esivaltaa vastaan. Senaatti määräsi toukokuun 11. päivänä 1918 Suomen Veturimiesten liiton ja Rautatieläisten liiton lakkautettavaksi, koska yhdistykset olivat suoranaisesti puuttuneet kukistettuun kapinaliikkeeseen ja siten tehneet itsensä syypäiksi rikolliseen toimintaan. Uudet järjestöt Veturimiesten liitto oli jo kansalaissodan kynnyksellä käytännössä sisäisesti hajonnut. Tammikuussa 1918 olivat porvarilliset kuljettajat tehneet Helsingissä periaatepäätöksen oman yhdistyksen perustamisesta. Sota keskeytti hankkeen, mutta sen päätyttyä poliittiset edellytykset olivat aikaisempaa paremmat valkoisten kuljettajien yhteenliittymälle. Syyskuussa 1918 eri varikkojen valkoiset kuljettajat perustivat Helsingissä Suomen Veturinkuljettajayhdistyksen. Sen keskeisiä käyttövoimia olivat sosialismin vastaisuus sekä lämmittäjien sulkeminen yhdistyksen ulkopuolelle. Yhdistys ei kuitenkaan saanut kovin suurta kannatusta veturimiesten keskuudessa ja sen jäsenmäärä oli parhaimmillaankin vain noin 300. Myös ruotsinkieliset veturimiehet perustivat oman yhdistyksensä vuonna Se sai nimekseen Finlands Svenska Lokomotivmannaförening. Yhdistyksen jäsenmäärä oli 1920-luvun alkupuolella yli 200. Syksyllä 1920 Turussa pidetyssä edustajainkokouksessa perustettiin Suomen Veturimiesyhdistys, johon saivat liittyä niin kuljettajat kuin lämmittäjätkin. Rautatiehallitus suhtautui uuteen yhdistykseen jyrkän kielteisesti. Yhdistys kuitenkin perustettiin ja sen jäsenmäärä nousi kolmes-

11 110 VUOTTA Neuvottelut aloitettiin ja tiukalle meni, viittä vaille lakkoon ennen kuin sopimukseen päästiin. Jäsenäänestyksen jälkeen ratapihan yksinajo hyväksyttiin, se alkoi Veturimiesten työolosuhteet ovat muuttuneet ratkaisevasti parempaan suuntaan, kun on siirrytty höyryveturin vetoisesta hytistä, ja"lätän" meluisasta ja kylmästä ohjaamosta nykyisiin ilmastoituihin ohjaamoihin. sa vuodessa 950:een. Veturimies-lehteä ryhdyttiin julkaisemaan syksyllä 1921, joskin siinä aluksi käsiteltiin vain veturiteknisiä asioita. Kuljettajayhdistys sulautui vuonna 1929 Veturimiesyhdistykseen. Veturimiesten lakot Veturimiesten liitto sai luvuilla varsin räväkän maineen lakkoherkkyytensä vuoksi. Veturimiehet olivat niin sanotussa avainasemassa ja pystyivät lakoillaan pysäyttämään yhteiskunnan pyörät lähes täysin. Ensimmäinen veturimiesten yksin toteuttama työtaistelu oli virkaatekevien eli vt -kuljettajien lakko syksyllä Lakko kesti 16 päivää ja lopputulos heijastui koko valtion hallintoon, periaate palkka tehtävän mukaan toteutui. Vuonna 1945 yhdistys taisteli palkkauksensa puolesta ja uhkasi lakolla. Valtiovalta lähetti veturimiehille asevelvollisuuslain nojalla kutsun palvelukseen. Maassa toimiva Neuvostoliiton valvontakomissio teki kuitenkin selväksi, ettei tällaisia sotilaallisia toimenpiteitä voida hyväksyä. Lakko oli jo muutenkin osoittautunut liian suureksi palaksi veturimiehille ja kuivunut kokoon. Vuonna 1947 lakkoiltiin sunnuntaityökorvauksen puolesta. Järjestetyssä jäsenäänestyksessä vaatimuksen puolesta äänesti yli 97 prosenttia äänestäneistä. Kuusi vuorokautta kestänyt lakko tuotti toivotun tuloksen ja sunnuntaityökorvaus saatiin kaikille. Kuusi vuorokautta kesti myös ns. eläkelakko vuonna Valtiovalta käytti jo kertaalleen koeteltua keinoa, eli kutsua veturimiehet kertausharjoituksiin, mutta veturin päälle miehet eivät nousseet. Monien vaiheiden ja vitkastelujen jälkeen 66 prosentin eläke saatiin läpi. Vuonna 1951 virkaa tekevät kuljettajat lakkoilivat ns. samettilakossa pehmeiden penkkien puolesta. Sekin lakko kesti kuusi vuorokautta ja ajan kanssa pehmeille penkeille palasivat myös vt. kuljettajat. Veturit olivat pitkät tovit pysähdyksissä SAK:n yleislakon ajan ja samoin VTY:n noin viranhaltijan työseisokissa maaliskuuta Näiden lakkojen pohjina olivat ensisijaisesti elinkustannusten ja palkkojen epäsuhde. Vuonna 1968 rautatieläisjärjestöt sopivat ns. vuorokauden lakkoketjusta yötyön aikahyvityksen puolesta, joka aiottiin korvata rahalla. Alkuvuoro oli veturimiesten kontolla eikä muita enää tarvittukaan. Neuvottelujen jälkeen 40-tuntinen työviikko eli 120-tuntinen kolmen viikon työjakso tuli rautateillä voimaan 1970 ja myös yötyön aikahyvityksen säilyminen varmistui. Liikenne ehti seisahtua myös vuonna 1974, ennen kuin sopimus ylityökorvausten maksutavasta saatiin virkaehtosopimukseen. Minuuttia vaille lakolta vältyttiin. Yksinajoon ratapihoilla Yksinajoon siirtyminen oli veturimiehille varmasti yksi vaikeimmista ratkaisuista. Yksinajon laajentamista ensin ratapihalle ja myöhemmin linjaliikenteeseen asetettiin pohtimaan jo 1973 työryhmä. Työryhmässä oli edustettuna myös Veturimiesten liitto. Työryhmässä selvitettiin niin teknisiä yksityiskohtia, palkkakysymyksiä kuin myös suunnitteilla olevan kulunvalvontajärjestelmän vaikutuksia. Työ oli pelkkä selvitys, mutta vuoden 1983 valtion tuloja menoarvioon ilmaantui teksti, jossa todettiin ykskantaan, että VR:llä on tarkoituksena siirtyä vuoden 1983 aikana vetureiden kuljettamisessa yksinajoon. Seuraava siirto oli silloisen VR:n pääjohtaja Herbert Römerin yksipuolinen ilmoitus, että yhdenmiehenajon laajennus aloitetaan alkaen Kouvolan ratapihalla kahdella päivystysveturilla. VML:n hallitus ilmoitti vastaavasti, että tätä yhdenmiehenajoa ei ryhdytä suorittamaan ja kaikki junaliikenne pysäytetään maanantaina 6. päivänä kesäkuuta 1983 klo Yksinajoon linjaliikenteessä VR:n vasta valittu pääjohtaja Eino Saarinen totesi kesäkuussa 1993, että he tulevat tavalla tai toisella viemään linjaliikenteen yksinajon ratkaisuun. Saarinen totesi vielä, että Veturimiesten liiton on luovuttava sisäisestä harmoniasta palkkavaatimusten osalta. Hän tarkoitti, että maksaa voidaan ainoastaan niille, joiden tehtävä muuttuu yksinajoon siirtymisen myötä vastuullisemmaksi ja vaativammaksi. Veturimiesten liittossa tuumattiin, että pääjohtajan ehdot muodostivat täydellisen esteen yksinajosopimukseen pääsemiselle. Seurauksena oli muutaman kuukauden hiljaiselo. Todelliset, sopimukseen tähtäävät neuvottelut alkoivat keväällä Monien vaiheiden jälkeen neuvottelutulos syntyi 16. syyskuuta Jäsenäänestys neuvottelutuloksesta käytiin lokakuussa 1994, äänestämässä kävi 2099 jäsentä joista 1378 kyllä-ääntä, 705 ei-ääntä, tyhjää 14, hylättyjä kaksi. Yli kaksikymmenvuotinen kädenvääntö linjaliikenteen yksinajosta oli päättynyt 66,2 prosentin kyllä-äänimäärällä. Tänään Vuonna 1898 perustetun Veturimiesten liiton edunvalvonnan peruskysymykset ovat säilyneet lähes samoina - työaika, työolosuhteet, palkkaus, eläke, jne. mutta yhteiskunnan raju ja jatkuva muutos tuo eteen myös uusia haasteita. Vapaan, globaalin kilpailun ulottuminen rautateille asettaa Veturimiesten liiton kuin muutkin rautatieläisjärjestöt uuteen asemaan, joka edellyttää entistä enemmän myös kansainvälistä yhteistyötä. Työehtojen yleissitovuutta liitto pitää ensiarvoisen tärkeänä. Liitossa nähdään, että näin parhaiten torjutaan vapaan kilpailun mukanaan tuomat työehtojen polkumyyntiin tähtäävät toimet. Tänään, 110 vuotta perustamisestaan, liitossa on 27 toimivaa ammattiosastoa, pohjoisin Rovaniemellä ja eteläisin Karjaalla. Liitossa on n työssäolevaa jäsentä ja järjestäytymisprosentti on käytännössä 100. RISTO HOLOPAINEN Lähteet: Kettunen Pauli, Anoen, taistellen, neuvotellen. Veturimiesten ammattiyhdistystoiminna kehitys vuoteen 1976 Vastuuta ja vetovoimaa, Veturimiesten liitto 100 vuotta Juhlaliite 11

12 12 Juhlaliite VETURIMIESTEN LIITTO

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

Veturimiesten matkassa -kiertonäyttely

Veturimiesten matkassa -kiertonäyttely 1 Veturimiesten matkassa -kiertonäyttely Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin yleiselle liikenteelle 17. maaliskuuta 1862. Rautatie oli uuden ajan symboli. Veturi edusti 1800-luvun

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia AINA VAPAA PÄÄSY kevät 2011 työpajoja tapahtumia höyrykonemuseo Metallin hohto Kierros Werstaan Höyrykonemuseossa, jossa 110-vuotias Sulzer-höyrykone edelleen lepää alkuperäisellä paikallaan. Kierroksen

Lisätiedot

Pietarin matka. - Sinella Saario -

Pietarin matka. - Sinella Saario - Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

Teollisuusliiton opiskelijajäseneksi

Teollisuusliiton opiskelijajäseneksi Teollisuusliiton opiskelijajäseneksi www.operaatiovakiduuni.fi www.taisteluamisopetuksesta.fi 14.9.2016 Jussi-Pekka Ahonen 1 Teollisuusliitto Metalliliitosta tuli Teollisuusliitto vuonna 2017 Perustettu

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa 15.10.-26.11. 2016 Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Kiinnostuin ulkomaan työssäoppimisesta muistaakseni ensimmäisellä luokalla ammattikoulussa, kun opettaja otti

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? 1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

VENÄJÄN TYÖSSÄOPPIMINEN

VENÄJÄN TYÖSSÄOPPIMINEN VENÄJÄN TYÖSSÄOPPIMINEN 15.1-12.2.2017 TYÖNI Työskentelin Sokos Hotel Olympia Gardenissa respassayhden kuukauden Työkuvaani kuului: Asiakkaiden palveleminen Asiakkaiden laskutus Passien kopioiminen ja

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Yhteiskunnallisia lähtökohtia Yhteiskunta on määrännyt itselleen enemmän yksityiskohtaisesti säädeltyjä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä Reilu maailma työn alla Laura Ventä 29.5.2018 SASK Suomen ainoa työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä kehitysyhteistyöjärjestö Perustettu vuonna 1986 (SAK) Jäsenenä 34 suomalaista ammattiliittoa kaikista

Lisätiedot

Messuan Historia. on nis tuu.

Messuan Historia. on nis tuu. on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti

Lisätiedot

Kokous oli kutsuttu koolle ajoissa ja paikalla oli päätösvaltainen määrä hallituslaisia. Todettiin kokous täten päätösvaltaiseksi.

Kokous oli kutsuttu koolle ajoissa ja paikalla oli päätösvaltainen määrä hallituslaisia. Todettiin kokous täten päätösvaltaiseksi. Informaatioverkostojen kilta Athene ry Hallituksen kokous 10/2013, 21.3.2013 klo 11.15 @T-talo Paikalla: Emmi Peltonen, Vesa Laakso, Otso Hannula, Tiitu Lahti, Lotta Ahonen, Pietari Keskinen, Sofia Ahanen,

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

verkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle

verkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen toteuttamalla yhteishankkeita 2. Valtakunnallisen tallennustoiminnan

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Vesihuoltopäivien avaus

Vesihuoltopäivien avaus 63. Vesihuoltopäivät 15.-16.5.2019 Vesihuoltopäivien avaus Jyrki Kaija 1 Arvoisat Vesihuoltopäivien osallistujat! Vesihuoltopäivät nyt 63. kerran! Pitkä perinne Vakaa asema alan vuotuisena päätapahtumana

Lisätiedot

RL Nuorisojaoston avoinkokous. 6. Raksanuoret Internet sivujen katsaus ja Extran kehittäminen

RL Nuorisojaoston avoinkokous. 6. Raksanuoret Internet sivujen katsaus ja Extran kehittäminen Aika 24.01.10 klo: 10:00 Paikka Siikaranta, naruportintie 68 02860 Espoo Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 SISÄLLYSLUETTELO 48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 97 KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/2013 ESITYSLISTA

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/2013 ESITYSLISTA Aika: Tiistaina 8.10.2013, klo 16 20 Paikka: Nuortentila Vaihde, Veturitallinkatu 6, 40100 Jyväskylä ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Heidi Sahivaara avasi kokouksen klo 16.13 2. Kokouksen

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Muistoissamme 50-luku

Muistoissamme 50-luku Muistoissamme 50-luku Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Alma Media / Uuden Suomen kokoelma / rajattu 6. Ahkeraa työntekoa Maaseudulla heinäntekoon lähtivät kaikki. Työhön tarvittiin miehet, naiset ja

Lisätiedot

Koonti työpajatyöskentelyistä Edustajiston kokouksessa Lahdessa

Koonti työpajatyöskentelyistä Edustajiston kokouksessa Lahdessa Edustajiston kokouksessa Lahdessa 21.03.2015 Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto kokoontui vuoden 2015 ensimmäiseen kasvokkaintapaamiseen Lahdessa 21.03.2015. Kokouksen lisäksi paikalla olleet edustajat

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Euroopan valtioista ensimmäisiä. sopusoinnuksi. sykkivä sydänl Se on melkein yhtä. kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin

Euroopan valtioista ensimmäisiä. sopusoinnuksi. sykkivä sydänl Se on melkein yhtä. kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin on Euroopan sydän, voimakas, sykkivä sydänl Se on melkein yhtä kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin Gibraltarin uhmailevista kallioista ja tarujen ympäröimästä Kreikasta. Se on, historialliselta näkökannalta

Lisätiedot

KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA. Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä

KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA. Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä Voimassa 1.7.2012 alkaen KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä Taalainmaan liikenne Kuljetuspalvelu on osa Taalainmaan joukkoliikennettä Kuljetuspalvelu täydentää yleistä

Lisätiedot

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n 20. liittokokous

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n 20. liittokokous Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n 20. liittokokous Liittokokous pidettiin Lappeenrannassa 14. 15. kesäkuuta 2017 Holiday Club Saimaalla. Kuvakooste osa-5 ; 1 (9) Kokouksen neuvottelutauko. Kuvassa kokousvirkailijat

Lisätiedot

Tulevaisuus raiteilla Asemanseudut Otto Lehtipuu

Tulevaisuus raiteilla Asemanseudut Otto Lehtipuu Tulevaisuus raiteilla Asemanseudut 2017 Otto Lehtipuu 7.6.2017 Tavoitteena kasvattaa matkustajamääriä Helmikuussa 2016 alensimme hintoja 25 % Lisää suoria ja nopeampia yhteyksiä Parempaa henkilökohtaista

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N :o 3. Kiertokir j e puhelinaseman aukioloajasta.

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N :o 3. Kiertokir j e puhelinaseman aukioloajasta. POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1952 N:o 3-8 N :o 3. puhelinaseman aukioloajasta. Kuluvan tammikuun 16 päivästä lukien on Liperin puhelin asema avoinpa joka päivä klo 7 22. Helsingissä,

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

North2north Winnipeg Kanada

North2north Winnipeg Kanada North2north Winnipeg Kanada WINNIPEG Manitoba provinssin pääkaupunki Kanadan 7. suurin kaupunki Väkiluku 634 000 asukasta Kaupungissa on kaksi yliopistoa University of Winnipeg (n. 9000 opiskelijaa) ja

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

KUARA 2/2013. KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi. Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö

KUARA 2/2013. KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi. Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö KUARA 2/2013 Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi PIKKUJOULUT Kuopion Urheiluautoilijoiden pikkujoulut vietetään lauantaina 23.11.2013 Hotelli Savoniassa,

Lisätiedot

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi  Facebook: Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Peltolan uutiset 3/2011

Peltolan uutiset 3/2011 Peltolan uutiset 3/2011 Syksyllä golfkausi alkaa olla lopuillaan, mutta ei vielä ohi. Golfkauden lopuksi on hyvä kaivella aivojen muistisopukoita ja kerrata golfin sääntöjä. Sääntöopas, golffarin paras

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

100 vuotta. Tässä on aihetta juhlaan! Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen

100 vuotta. Tässä on aihetta juhlaan! Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen 100 vuotta Insinöörikoulutusta Suomessa Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen teknillisessä opistossa. Tampereen reaalilyseon rehtori, tohtori Relander esitti vuonna 1902,

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin Raportti Helmikuu 2012 Vastauksia huomisen kysymyksiin Turvallisuus joukkoliikenteessä 2011 -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena matkustajat ja henkilökunta kokevat turvallisuustilanteen

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa 1952 Helsingin Kameraseurassa toimi ns. "kengänauhakerho",

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Tuija-Liisa Soininen, kulttuuriympäristö ja matkailu; puheenvuoro kulttuurimatkailuseminaarin yhteydessä Työväenmuseo Werstaalla, Tampereella

Tuija-Liisa Soininen, kulttuuriympäristö ja matkailu; puheenvuoro kulttuurimatkailuseminaarin yhteydessä Työväenmuseo Werstaalla, Tampereella Tuija-Liisa Soininen, kulttuuriympäristö ja matkailu; puheenvuoro kulttuurimatkailuseminaarin yhteydessä Työväenmuseo Werstaalla, Tampereella 25.10.2017 Photo: Vapriikki photo archive, S. Säilynoja Kulttuuriympäristöä

Lisätiedot