JÄSENLEHTI PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK FINLAND. Katse eteenpäin työ jatkuu 2

Transkriptio

1 JÄSENLEHTI Katse eteenpäin työ jatkuu 2 Pääkirjoitus Maailmankokous oli menestys Runsaan vuoden järjestelyt huipentuivat syyskuuta 4 Komissaari Erkki Liikanen: Perheyritykset vastuullisen yrittäjyyden esimerkkejä 6 Ajankohtaista Pintos Oy yrittämistä koko perheen voimin 10 Yritysesittely Tiivituotteen Mikko Niskasella on virtaa kinttaissa 14 Uusi sukupolvi TT Mikko Mustakallio: Hallitustyöskentely ja perheen sisäinen sosiaalinen pääoma vaikuttavat perheyritysten päätöksenteon laatuun 17 KTT Jarna Heinonen: Onko Suomi yrittäjyysyhteiskunta? 19 Tutkimus Sukupolvenvaihdoksien verorasitus vaihtelee runsaasti Euroopassa Suomessa verotus ankarampaa kuin useimmissa muissa maissa 22 Tietoa verotuksesta Uusia jäsenyrityksiä 25 Yhteistyökumppanimme PERHEYRITYS PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK FINLAND

2 Tulevia tapahtumia Katse eteenpäin työ jatkuu. Suomalaisten perheyritysten suururakka Family Business Network Internationalin 13. maailmankokous Helsingissä on onnellisesti ohi. Yli 500 osanottajaa 29 maasta kaikista maanosista on vahva näyttö siitä, että asiamme on kiinnostava. Osallistujista lähes 300 oli ulkomaalaisia. Maailmankokous oli ehdottomasti maailmanennätys kaikissa lajeissa. Kiitoksia järjestelijöille on tullut läheltä ja kaukaa. Vielä kerran on syytä kiittää Lena Jungellia ja hänen työryhmäänsä erinomaisesta työstä. Kiitoksen ansaitsee myös professori Matti Koiranen erinomaisen tutkijatapaamisen ansiosta. Myös Perheyritysten liiton jäsenpalvelu teki hyvää työtä tukiessaan järjestelyjä, varainhankintaa ja tiedotusta. Suuret kiitokset kuuluvat ennen kaikkea jäsenillemme. Tämä on ollut suurten ponnistusten vuosi, johon jäsenet ovat antaneet vahvan ja aktiivisen tuen niin taloudellisesti kuin osallistumalla tapahtumiin ja liiton toiminnan kehittämiseen. Perheyritysten positio Suomessa on nyt vahvempi kuin aikoihin. Perustamisvuotemme 1997 kesästä alkanut työ on tehnyt perheyrityksistä enemmän kuin ilmiön. Perheyrityksistä on muodostunut käsite, jolla on suuri positiivinen lataus tämän päivän yhteiskunnassa. Tämä havainto vain vahvistui, kun Euroopan komissio järjesti syyskuuta Wienissä sukupolvenvaihdoksiin keskittyneen seminaarin EU-maiden 200 asiantuntijalle. Euroopan perheyritysten puheenvuoron käytti Janne Timonen, jonka suvereeni esitys ja rennon hallittu esiintyminen teki yleisöön tyrmäävän vaikutuksen. Timosen sanomaan halusi seminaarin jokainen seuraava puhuja liittyä. EU valmistelee yrittäjyydestä vihreää asiakirjaa, johon hallitusten on tuonnempana reagoitava. Asiakirja antaa suuntaviivat EU:n kilpailukyvyn vahvistamiselle, jossa paino on jatkossa aikaisempaa enemmän vanhan yrityskannan vahvistamisessa, sukupolvenvaihdosten tukemisessa ja omistajayrittäjien aseman ymmärtämisessä. Myös kotimaassa elinkeinoelämän rivit ovat tiivistyneet verokeskustelussa yhteistelle omistajayrittäjiä ymmärtävälle linjalle. Elinkeinoelämän järjestöt antoivat yhteisen osinko- ja pääomatulojen nykymuotoisen järjestelmän jatkamista tukevan kirjelmän puolueille. Verokeskustelu kiihtyy loppuvuodesta ja siinä tarvitaan järjestöjen yhteistä voimaa, missä Perheyritysten liitto on yksi merkittävä toimija, asiantuntija ja viiteryhmä. Takasuora häämöttää. Liiton varsin työntäyteinen toimintavuosi on päässyt loppusuoralle. Edessä on kuitenkin vielä paljon työtä. Moni nyt vireille saatu asia hyytyy, ellei Perheyritysten liitto jatka aktiivista toimintaansa. Seuraavan kerran tapaamme syyskokouksessa 22. marraskuuta Helsingissä. Sieltä haemme uutta voimaa Perheyritysten liiton kehittämiseen. Uutta voimaa löytyy jäsenkunnastamme. Siitä liiton olemassaolon viisi vuotta on vahva todistus. Aurinkoista syksyn jatkoa toivottaen, Perheyritysten liitto ry:n syysseminaari ja sääntömääräinen syyskokous sekä perheyrityspäivälliset 22. marraskuuta 2002 Helsingissä. PERHEYRITYS Perheyritysten liitto ry PÄÄTOIMITTAJA Anders Blom TOIMITUS Krista Elo-Pärssinen, Päivi Hirvola, Terhi Ikonen TAITTO PAINOPAIKKA Michael Diedrichs Hansaprint, Salo TOIMITUKSEN OSOITE Perheyritysten liitto ry, PL 800, Helsinki POSTIOSOITE PL 800, Helsinki KÄYNTIOSOITE World Trade Center WTC, Helsinki Aleksanterinkatu 17, Helsinki PUHELIN (09) FAKSI (09) SÄHKÖPOSTI jasenlehti@perheyritystenliitto.fi VERKKOSIVUT Toimintakalenteri syksy 2002 Lokakuu Perheyritystapaaminen Rauman ja Porin talousalueen perheyrityksille, Rauma - koollekutsuja Heikki Marva, Länsi-Suomi Oy Marraskuu klo Naisverkoston tapaaminen: Omistajana, johtajana ja perheenjäsenenä perheyrityksessä Hotelli Vuoranta, Helsinki Yhteyshenkilö Terhi Ikonen terhi.ikonen@eurofacts.fi klo 9.00 Ulkopuoliset luottohenkilöt perheyrityksissä -seminaari Hotelli Palace, Helsinki Yhteyshenkilö Krista Elo-Pärssinen krista.elo-parssinen@eurofacts.fi klo Syyskokous, Hotelli Palace, Helsinki klo Perheyrityspäivällinen Ravintola Tervasaaren aitta, Helsinki Joulukuu Hallituksen vaihtokokous Jäsenlehti ilmestyy OSOITTEENMUUTOKSET Anders Blom jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi Lisää tapahtumista Perheyritysten liiton www-sivuilla 2 P Ä Ä K I R J O I T U S Pääsihteeri ja jäsenpalvelusta (09)

3 Maailmankokous oli todellinen maailman perheyritysten kokous Runsaan vuoden järjestelyt huipentuivat syyskuuta A J A N K O H T A I S T A Perheyritysten liitto ry isännöi kansainvälisen Family Business Networkin 13. maailmankokousta Helsingissä Finlandiatalolla syyskuuta. Maailmankokous oli suurin Suomessa järjestetty perheyritystapaaminen. Mukana oli kaikkiaan 502 osallistujaa 29 maasta. Osallistujat edustivat sekä satoja vuosia vanhoja yrityksiä että nuorempia toisen ja kolmannen polven hallussa olevia yrityksiä. Seminaari tarjosi korkeatasoisen ja monipuolisen paketin ajatuksia, kokemuksia, tutkimusta ja mielipiteitä perheyrittäjyydestä ja sen tulevaisuudesta, sosiaalisesta vastuusta sekä arvoista. Teemoihin paneuduttiin käytännön esimerkkien kautta alan johtavien asiantuntijoiden johdolla. Suomalaisista perheyrityksistä olivat case-esimerkkeinä esillä muun muassa Ahlström, Hartwall, Karl Fazer, Oras ja Tulikivi. Maailmankokouksen käytännön järjestelyistä vastasi ansiokkaasti Lena Jungellin johtama järjestelytoimikunta. Onnistuneet järjestelyt kruunasi upean aurinkoinen sää ja Finlandia-talolla vallinnut aito ja lämmin tunnelma. IMD:n Distinguished Family Business Award myönnettiin gaalaillallisella seitsemännen kerran. Palkinnon sai The Samuel C. Johnson Family Enterprises Yhdysvalloista, joka ihastutti koko maailmankokousyleisön viimeistään päätöspäivänä esitetyn dokumenttielokuvan myötä. Viimeinen puoli vuotta oli yhtä jatkuvaa kenraaliharjoitusta. Kiitos järjestelytoimikunnan ihanan jengin ja innokkaiden osallistujien, oli seminaarissa välitön ja lämmin ilmapiiri. Ihmiset tuntuivat viihtyvän ja olevan tyytyväisiä ohjelmaan ja juhliin, ja se olikin tavoitteemme. 4 Maailmankokouksen puheet ja esitykset löytyvät www-sivuilta osoitteesta: ja kuvat: Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Lena Jungell ja projektikoordinaattori Maria Rajasalmi maailmankokouksen jälkeisissä tunnelmissa. M A A I L M A N K O K O U S

4 Perheyritykset vastuullisen yrittäjyyden esimerkkejä Komissaari Erkki Liikanen piti Family Business Networkin maailmankonferenssissa Helsingissä puheenvuoron eurooppalaisesta yrittäjyydestä. Hän ilmaisi huolensa Euroopan alhaisesta yrittäjämyönteisyydestä ja kertoi yrittäjyyden olevan komission asialistalla korkealla. Yrittäjyys on elämäntapa, jota yhteiskunnan tulee rohkaista kansainvälisen kilpailukykymme säilyttämiseksi. Tuottavuus kasvuun! Puheessaan komissaari totesi aluksi, että yksityisen sektorin työpaikoista melkein 2/3 on pk-yrityksissä. Lisäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana pk-yrityksiin on syntynyt enemmän uusia työpaikkoja kuin suuriin, mutta tuottavuuden kasvu pk-yrityksissä on ollut hitaampaa. Tuottavuuden kasvu on tärkeää, koska se luo yrityksille perustaa menestyä kansainvälisessä kilpailussa, takaa palkansaajien reaalitulon ja veropohjan kasvun. Perheyritykset roolimalleina Komissio on laatimassa Vihreää kirjaa yrittäjyydestä herättääksen keskustelua yrittäjyyspolitiikasta. Yrittäjyydessä näyttää olevan kaksi paradoksia: Miksi yrittäjyyden arvostuksesta huolimatta vain hyvin harva haluaa yrittäjäksi? Miksi yritykset eivät halua kasvaa? Liikanen pitää perheyrityksiä Euroopan yrittäjyyden roolimalleina, joissa yhdistyy yrittäjyyden henki kannattavaan liiketoimintaan ja vastuuseen tulevista sukupolvista ja paikallisesta yhteisöstä. Perheyritysten tulevaisuus riippuu onnistuneesta sukupolvenvaihdoksesta. Tähän komissiokin on kiinnittänyt huomionsa ja julkaistiin asiantuntijaraportti siitä, mitä jäsenmaat ovat tehneet edistääkseen pk-yritysten sukupolvenvaihdoksia. Tilanne vaihtelee maittain, mutta paljon on vielä tehtävää. Tarkoituksena on löytää eri maista sukupolvenvaihdoksia tukevia toimenpiteitä, joista muut maat voivat ottaa mallia. Nina Karlsson Johtavat perheyritystutkijat ja tohtoriopiskelijat kohtasivat maailmankokouksen tutkijatapaamisessa - Ohjelmasta nauttivat myös perheyritysten edustajat Family Business Networkin maailmankokous alkoi keskiviikkona kansainvälisellä perheyrittäjyystutkijoiden tapaamisella. Kaksipäiväinen F.B.N. Research Forum antoi esimakua tulevasta akateemisen tutkimuksen puolella ja poimi esiin parhaat tutkimukset kaikkien hyvien joukosta. Ohjelmassa oli muun muassa professori Miguel Gallon (Espanja), professori Johan J. Graaflandin (Alankomaat) ja professori Leif Melinin (Ruotsi) esitykset sekä IFERA:n puheenjohtajan A. J. Thomassenin (Alankomaat) ja rehtori Aino Sallisen (Jyväskylän yliopisto) tervehdykset. Akateemisen tutkijaforumin isännöi Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunta. Paras tohtoriopiskelijan paperi palkittiin ensimmäistä kertaa 6 Yksi tuottavuuden moottori on informaatioteknologia, jonka leviämistä pitää parantaa. - Mutta jotta saamme teknologiasta parhaan hyödyn, meidän täytyy uudelleen järjestää työskentelytapamme yrityksissä ja muuttaa toimintaympäristöä sekä panostaa henkiseen pääomaan, painotti Liikanen. Tuottavuuden lisäämiseksi on tärkeää myös kilpailun lisääminen ja markkinoiden vapauttaminen. Meidän tulee rohkaista yrityksiä panostamaan innovaatioihin sekä tutkimukseen ja kehitykseen. M A A I L M A N K O K O U S Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa Lopuksi komissaari Liikanen loi puheessaan visiota yrittäjyysyhteiskunnasta. Tässä yhteiskunnassa yrittäjiä arvostetaan, palkitaan heidän riskinottonsa ja suvaitaan myös epäonnistumiset. Yrityksiltä odotetaan vastuullista yrittäjyyttä - kestävää kehitystä ja tasapainoa taloudellisten intressien, sosiaalisten odotusten ja ympäristön kunnioittamisen välillä. Vastuullinen yrittäjyys kuuluu olennaisesti perheyrittäjyyteen, korosti Liikanen. Tutkijatapaamisessa palkittiin kaksi parasta senioritutkijoiden esitystä ja paras tohtoriopiskelijan esitys. Torstaina jaettiin palkinto parhaasta tohtoriopiskelijan paperista. Ensimmäistä kertaa jaossa olleen parhaan tohtoriopiskelijan palkinnon voitti saksalaisen Mattias Redlefsenin paperi, The Exit of Family Shareholders from the Large Family Business: an Explorative Reseach in Germany. Tutkimuksessa selvitetään perheyrittäjyyteen ja omistamiseen liittyviä ongelmia ja se pohjautuu empiiriseen tutkimukseen. Redlefsenin tutkimus selvittää muun muassa osakkeenomistajien lähtemistä/luopumista omistajuudestaan perheyrityksissä eri näkökulmista. Aihe on tärkeä, mutta sitä on tutkittu tähän mennessä vähän. Tutkimuksessa on esitetty muun muassa taloudellisia, psykologisia ja laillisia esteitä osakkeista luopumiseen. Paperissa on huomioitu myös henkilön motivaatio. Lisäksi siinä esitellään eri tapoja toteuttaa perheyrityksen omistajuudesta irtaantuminen. Tutkimukseen osallistui 55 ylimmän tason johtohenkilöä johtavista saksalaisista perheyrityksistä. Palkinnon lahjoitti asianajotoimisto Castren & Snellman ja palkinnonsaajan valitsi professori Joe Astrachan Yhdysvalloista. 7

5 Espanjalaisryhmä palkittiin kansainvälistymistutkimuksesta Perjantaina F.B.N. gaalassa palkittiin espanjalainen tutkimusryhmä, jossa olivat mukana Miguel Gallo, Africa Ariño, Isabel Máñez ja Kristin Cappuyns. Heidän tutkimuspaperissaan (Internationalization via Strategic Alliances in Family Businesses) on selvitetty perheyrityksen kansainvälistymiseen liittyvää muotoa, yhteistyökumppanin kanssa toimimista ja siihen liittyviä piirteitä. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että esimerkiksi päätösvallan keskittäminen perheyrityksessä on vaikuttanut myös yrityksen kansainvälistymiseen. Tässä tutkimuksessa tuodaan esille myös kansainvälistymisen vaatimuksia perheyrityksen erityispiirteet huomioonottaen. Tutkimusaineisto perustuu haastatteluihin, joita tehtiin espanjalaisille perheyrityksille, joilla oli kokemuksia yhdistymisestä ja kansainvälistymisestä. Alden Lank -palkinto Ruotsiin Alden Lank -palkinnon sai puolestaan ruotsalainen Annika Hall Jonköpingin kauppakorkeakoulusta. Annika Hall on tutkimuksessaan External Management of Family Businesses: Succession as a Role in Transition Process valottanut roolien merkitystä perheyrityksessä ja erityisesti sukupolvenvaihdoksessa case-tutkimuksen keinoin. Paperissa selvitetään eri rooleja perheyrityksen eri henkilöillä, niiden tärkeyttä, muuttumista sekä vaikutusta. Tutkimus tuo esiin huomionarvoisia seikkoja, esimerkiksi omistajan roolista sukupolvenvaihdoksessa, hyvien esimerkkien vahvistamana. Tutkijatapaaminen oli menestys Kaikki palaute tutkijafoorumista on ollut positiivista ja kiitoksia on sadellut paljon. Erityistä mainintaa sai tutkijafoorumin aikataulurakenne, joka mahdollisti suuren määrän laadukkaita esityksiä, joista oli helppo poimia itselleen mielenkiintoisimmat. FBN tutkijafoorumi oli tänä vuonna laajuudessaan ainutlaatuinen, sillä jatkossa maailmankokousten osallistujamääriä tullaan rajoittamaan, mikä vaikuttaa myös tutkijatapahtumaan. Myös Key note -puheenvuorot saivat kiitosta ja esityksiä on kyselty paljon myös jälkikäteen. Puheet tullaan julkaisemaan tutkijatapahtuman internet-sivuilla: Tutkijoiden ja tohtoriopiskelijoiden tutkimuspaperit on julkaistu osallistujille jaettavissa erillisissä julkaisuissa, joista Proceedings 2002 julkaistiin myös cd:nä. Viime vuonna Rooman maailmankokouksessa vastaavalla palkinnolla palkittiin suomalaiset Mikko Mustakallio ja Erkko Autio Teknillisestä korkeakoulusta. Perjantaina jaettujen palkintojen valinnat teki perinteen mukaisesti kolmehenkinen ulkomainen asiantuntijaraati. Tutkijatapaamisen järjestelyistä vastasi Jyväskylän yliopiston taloustieteiden laitos professori Matti Koirasen johdolla. Käytännön järjestelyistä vastasi koordinaattori Nina Karlsson. 8 M A A I L M A N K O K O U S

6 Pintos nauloja ja raudoitteita Eurasta Pintos Oy on toiseen polveen edennyt euralainen perheyritys. Yritys aloitti toimintansa naulojen valmistajana. Nykyiseen tuotevalikoimaan kuuluvat naulojen lisäksi mm. raudoitusja sideverkot, harjatangot sekä raudoitustuotteet elementtiteollisuudelle. Suomessa Pintos on merkittävä perusrakennustarvikkeiden toimittaja. Vahva asema kotimaassa on ollut pohjana menestyksekkäälle viennille. Pintoksen liikevaihto on 27 milj. euroa, josta viennin osuus on 15 %. Henkilökuntaa on 125. Alku maatalouden sivuelinkeinona Pintoksen perusti nykyisen toimitusjohtaja Jorma Peren isä vuonna Isä oli maanviljelijä, joka sivuelinkeinonaan valmisti nauloja parilla naulakoneella. Toimitusjohtaja Jorma Pere tuli perheyritykseen töihin oltuaan ensin opiskelujen jälkeen kaksi vuotta Keskolla. Taustalla oli aina ollut ajatus jatkaa isän työtä yrittäjänä. Isältä olen omaksunut elämisen mallin, johon kuuluu sitkeys ja periksiantamattomuus. Vaikeudet isän aikana olivat paljon suuremmat. Olen ajatellut, että kyllä näistä selviää, kun silloinkin selvittiin. Tulevaisuus perheyrityksenä Sukupolvenvaihdos on edennyt Pintoksella hyvään vaiheeseen. Valta on vielä isällä, mutta hän on jo jakanut omistusta kolmelle lapselle. Vanhempi poika hoitaa maataloutta ja höyläämöä ja puutavarakauppaa. Nuorempi poika on toiminut Pintoksen vientipäällikkönä ja on nyt varatoimitusjohtajana. Hän on 32-vuotias diplomi-insinööri. Tytär työskentelee toisella alalla Helsingissä. Meillä on asiat nyt hyvin. Ohjeeksi muille, jotka ajattelevat sukupolvenvaihdosta voin vain sanoa, että aloittakaa hyvissä ajoin. Tämä on pitkäjänteistä puuhaa. Pintoksella on vakaa aikomus jatkaa perheyrityksenä. - Tuleva roolini yrityksen johdossa tulee olemaan yhä enemmän sparraava. Tulevaisuudessa askarruttaa, millaisen kannan Suomen seuraava hallitus ottaa perheyritysten sukupolvenvaihdokseen liittyvään verotukseen, miettii Jorma. Vastuuntuntoinen tekemisen kulttuuri Pintoksen yrityskulttuuri arvostaa ahkeraa ja vastuuntuntoista työtä. Henkilökuntaa on aina pidetty hyvin, mutta heiltä on myös vaadittu paljon. Meillä on pitkiä työsuhteita ja joistakin perheistä jo kaksi sukupolvea on meillä töissä. Toisena arvona Pere mainitsee pysymisen kehityksen kärjessä. Pintoksen tuotantotilat ja koneet ovatkin huippuluokkaa. Toiminnan jatkuvasta kehittämisestä Pintokselle on myönnetty SFS-EN ISO 9002-standardin laatusertifikaatti vuonna Pintopuu Oy:n toimitusjohtaja Samu Pere (vasemmalla), Pintos Oy:n hallintopäällikkö Irmeli Pere, Pintos Oy:n toimitusjohtaja Jorma Pere ja oikealla Pintos Oy:n varatoimitusjohtaja Tuomas Pere. Vuoropuhelu tärkeää Pintoksessa tehdään työtä koko perheen voimin. Jorman vaimo työskentelee myös perheyrityksessä hallintopäällikkönä ja johtoryhmän jäsenenä. Vaimon työssä olemisessa hyvää on, että voimme jatkaa keskustelua perheyrityksestämme myös kotona. Joskus vähän liikaakin... Jorma Peren mielestä parhainta perheyrittämisessä on onnistumisen kokemukset ja oleminen oman itsensä herra. Tivattaessa perheyrittämisen huonoja puolia Jorma keksii vain yhden: - Perheyrittämisessä vastuu on suurempi kuin palkkajohtajalla. Kaikki luottavat sinuun ja odottavat turvallista työpaikkaa. Vuoropuhelu on tärkeää perheen sisällä ja sukupolvien välillä. - Olen iloinen, että olen saanut pojaltani uusia ajatuksia mm. prosessijohtamisesta, jonka toteuttamisessakin olemme jo edenneeet, toteaa Jorma. Laatu korvaa määrän Pintos on ollut Perheyritysten liiton jäsenenä melkein alusta lähtien. - Perheyritysten liitossa parasta ovat olleet erilaiset luentotilaisuudet, joissa perheyrittäjät voivat kehittää ammattitaitoaan ja vaihtaa kokemuksia. Tapahtumia ei tarvitse olla paljon, koska kaikkeen? Mikä naisverkosto? Naisverkosto kokoontuu marraskuussa Tervetuloa mukaan kaikki perheyritysnaiset! Keväällä käynnistyneen Perheyritysten liiton naisverkoston järjestyksessä toinen tapaaminen pidetään torstaina 21. marraskuuta. Tapaamisen teemana on Omistajana, johtajana ja perheenjäsenenä perheyrityksessä. Teemaa tutkitaan keskustellen ja toiminnallisin harjoituksin. Tapaamisen tarkoituksena on rakentaa keskustelevaa, välitöntä henkilöverkostoa, jolle keskinäinen kommunikaatio on mutkatonta. Iltapäivän vetäjänä toimii konsultti ja vuorovaikutuskouluttaja Anna-Mari Laulumaa Odecosta. Aika Torstai klo Paikka Hotelli Vuoranta (os. Ramsinniemi, Täkykuja 3). Ajo-ohjeet: Puhelinluettelon karttasivu 54 tai Hotelli Vuoranta sijaitsee meren rannalla Vuosaaressa, 12 km Helsingin keskustasta ja 25 km lentokentältä. Varaa jo aika kalenteriisi! Tapahtuman hinta riippuu lopullisesta osallistujamäärästä, minimiosallistujamäärällä 12 henkilöä hinta on noin 200 euroa, sisältäen koulutuksen ja kahvin. Lisämaksusta Vuorannassa voi yöpyä ja halukkaille järjestyy myös sauna ja iltapala. Ilmoittaudu mennessä Terhi Ikoselle Perheyritysten liiton jäsenpalveluun, puhelin (09) , terhi.ikonen@eurofacts.fi Muistathan myös, että Vuorannasta on lyhyt matka seuraavana päivänä Helsingin Hotelli Palacessa pidettävään Perheyritysten liiton syyskokoukseen. Lisätietoja: Marjo Raitavuo, Ensto Oy, puhelin Pirkko Laurila, Hollming Oy, puhelin Anna-Mari Laulumaa, Odeco, puhelin Perheyritysten liiton naisverkosto on perheyrityksissään työskentelevien tai mukana olevien naisten verkosto, jonka tarkoituksena on mahdollistaa tutustuminen muihin perheyrityksissä omistajina oleviin naisiin ja kokemusten ei kuitenkaan ehdi osallistua, pohtii Jorma. 10 Y R I T Y S E S I T T E L Y jakaminen yhteisestä viitekehyksestä. Verkoston ensimmäisessä kokoontumisessa 11 Liiton yhtenä roolina hän näkee myös yhteydenpidon valtiovaltaan, jotta siellä tiedettäisiin perheyrittämisen ongelmat oli mukana kymmenkunta naista liiton jäsenyrityksistä. Tapaamisen lämmin tunnelma ja innostus lupaavat hyvää jatkoa verkostolle, johon toivotetaan tervetulleeksi kaikki kiinnostuneet perheyritysnaiset.

7 Ohjelma Klo 9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi Klo 9.30 Millainen on hyvä omistaja? Klo Perheyritysten liiton sääntömääräinen syyskokous Valtiovarainministeri Sauli Niinistön puheenvuoro Millaisen ammattijohtajan perheyritys tarvitsee? Klo Kahvi Meillä on ilo kutsua Perheyritysten liitto ry:n jäsenyritysten edustajat: Ulkopuoliset luottohenkilöt perheyrityksissä seminaariin ja Perheyritysten liitto ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen Klo Johdon rooli sukupolvenvaihdoksessa Klo Ammattijohtajana perheyrityksessä vrt. kasvottomassa yrityksessä Klo Lakimies perheyrityksen luottohenkilönä Klo Henkilöstö perheyrityksen voimavarana Klo Syyskokous jatkuu Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 :n mukaiset asiat. toimintasuunnitelma tulo- ja menoarvio jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle tilikaudelle hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten valinta tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valinta klo Perheyrityspäivälliset Ravintola Tervasaaren aitassa Tervasaarenkannas 3, Helsinki HAASTATELTAVIA TUTKIMUKSEEN! Perheyrittäjyyttä tutkiva Minna Tunkkari Jyväskylän yliopistosta tekee väitöskirjaa aiheena mentorointi perheyritysten sukupolvenvaihdoksessa. Edetäkseen tutkimustyössään hän tarvitsee haastateltavakseen seuraajasukupolven edustajia, joilla on tai on ollut henkilökohtainen neuvonantaja/keskustelukumppani (sukupolvenvaihdosprosessin aikana). Tällaista luottamussuhdetta voidaan kutsua myös mentoroinniksi. Perjantaina Hotelli Palaceen Helsinkiin, Eteläranta10, 10. kerros Haluamme myös toivottaa Teidät ja edustajanne sekä seuralaisenne tervetulleiksi Perheyrityspäivällisille Ravintola Tervasaaren aittaan, Tervasaarenkannas 3, klo Klo Lounas Ilmoittautumiset jäsenpalveluun mennessä: Terhi Ikonen, puhelin (09) , faksi (09) , sähköposti terhi.ikonen@eurofacts.fi Teiltä saadut kokemukset hyödyntävät lukuisia sukupolvenvaihdoksia sekä kansainvälistä perheyritystutkimusta. Minna pyytää yhteydenottoja mahdollisimman pian, puhelimitse ; tai sähköpostitse minna.tunkkari@tase.jyu.fi P.S. Jos tiedät jonkun muun hyödyntäneen vastaavanlaista, välitäthän viestin hänelle. Tervetuloa! Seminaari 100 euroa (sis. alv. 22 %) Päivällinen 80 euroa (sis. alv. 22 %) 12 HUOM! jälkeen tulleista peruutuksista joudumme veloittamaan täyden hinnan. 13

8 Nimi: Mikko Niskanen Titteli: Business Controller Syntynyt: 1971 Perhesuhteet: Naimisissa Terhin kanssa, lapset Silja 7, Kaisa-Kyllikki 4 ja Niilo 9 kk Koulutus: Kauppaopisto / MBE Toinen sukupolvi U U S I S U K U P O L V I Yrityksen nimi: Tiivituote Oy Perustettu: 1977 Toimipaikka: Haapajärvi Toimiala: Rakennuspuusepän teollisuus Liikevaihto: 40 milj. euroa Henkilöstö: 500 Päämyyntialueet: Suomi, Ruotsi ja Venäjä. Tiivituotteen Mikko Niskasella on virtaa kinttaissa Mikko Niskanen edustaa toista sukupolvea 1977 perustetussa Tiivituote Oy:ssä. Haapajärvellä sijaitsevan Tiivituote Oy:n toimialaa on rakennuspuusepän teollisuus. Konserninjohtajana toimii Mikon isä Eero Niskanen, ja vanhempi veli Marko Niskanen on Suomen Tiivin toimitusjohtaja. Lisäksi kaksi nuorempaa veljeä on töissä Haapajärven tehtaan tuotannossa. Mikko on vastikään palannut Ruotsista, jossa hän toimi Tiivi Fönster Ab:n toimitusjohtajana, ja tulee nyt vastaamaan konsernin taloushallinnosta. Lisäksi hän istuu emoyhtiön ja Ruotsin tytäryhtiön hallituksissa. Tiivi on toteuttanut lähes koko historiansa ajan kasvustrategiaa ja 90-luvun alusta alkaen mukaan ovat tulleet vientitoiminnot Venäjällä ja Ruotsissa. Yhtiö on tässä ajassa kasvanut pienestä autotalliyrityksestä 500 henkeä työllistäväksi yritykseksi. Keittiön pöydän äärestä se alkoi Mikon suhde perheyritykseen on ollut alusta alkaen hyvin läheinen. Kun yhtiö perustettiin vuonna 1977 perheen äiti vastasi yhtiön kirjanpidosta lastenhoidon ohella ja paperityöt hoidettiin kotona. Yhtiön asiat käsiteltiin saman keittiön pöydän ympärillä, missä joskus ratkottiin koulusta tulleita palautteita Mikon edesottamuksista. Perheyrityksessä Mikko on saanut olla mukana pikkupojasta asti eri työtehtävissä aina pihansiivoojasta lähettämön työnjohtajan tehtäviin asti. - Olen kasvanut yhtiön mukana. Lisäksi isälläni on ollut tapana antaa vastuullisia tehtäviä hyvin nuoresta asti, jonka takia toimiminen Tiivillä on ollut hyvin luontevaa, Mikko kuvailee. Kauppaoppilaitoksen markkinointilinjan lisäksi Mikko on suorittanut toimitusjohtajatutkinnon ja laatujohtamisen MBE-tutkinnon Oulun yliopistossa. Ensimmäinen ns. virallinen työsuhde Tiivillä alkoi Ruotsissa, silloisen tytäryhtiön käynnistysoperaatiossa. Vuonna 1992 Ruotsista palattua armeijan jälkeen hän siirtyi kotimaan myyntiorganisaatiossa tehtaan alueen paikallismyyjäksi. Vuonna 1994 Mikko siirtyi Venäjälle Zao Tiivi Pietarin myyntiyhtiön toimitusjohtajaksi. Tehtävänä oli myynti- ja asennusorganisaation rakentaminen Pietarin alueelle. Samalla hän vastasi Moskovan myyntiyhtiön perustamisesta. - Vuonna 1998 palasin takaisin Suomeen ja vastasin emoyhtiön markkinointijohtajan tehtävistä hänen sairaslomansa ajan. Sen jälkeen siirryin tytäryhtiömme Tiivi Fönster AB:n toimitusjohtajaksi Ruotsiin. Ostimme konkurssiin menneen Vieraassa yrityksessä sitoutumisesta myönteistä palautetta Tiivituote Oy:n johtoryhmätyöskentelyssä Mikko on ollut mukana vuodesta 1992 ja hallituksessa vuodesta Mikolla on myös kokemusta perheyrityksen ulkopuolella työskentelystä. Vuonna 1989 hän työskenteli vuoden Yhdysvalloissa rakennusalalla toimivassa yhtiössä toimien muun muassa myyntiorganisaatiossa perehtyen amerikkalaiseen asiakaspalveluun ja asennusryhmässä, joka vastasi vanhojen kattojen purkamisesta. Perheyhtiön ulkopuolista työskentelyä Mikko pitää hyvänä kokemuksena ja työhön sitoutumista pääosin samanlaisena kuin omassakin yrityksessä. Toisenlaiseen yrityskulttuuriin ja johtamistapoihin tutustuminen oli mielenkiintoista. Ulkopuolisella työskennellessä sitoutumisesta sai myös positiivista palautetta, jota omassa yhtiössä on vaikeampi saada. - Minulla oli hyvänä oppi-isänä yhtiön pääomistaja, joka toimi yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Hänellä oli tapana pyytää minua aina aika-ajoin omaan työhuoneeseensa, jossa hän esitti jonkun näkemyksen jostakin asiasta ja pyysi sitten minua esittämään,miten asia tulisi ratkaista, Mikko muistelee. Perusluonteeltaan Mikko kuvailee olevansa huumorintajuinen täydellisyyden tavoittelija, johon on sopivasti sekoittunut geenien mukana hitunen tervettä kunnianhimoa. - Olen kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla Haapajärvellä 8000 asukkaan pienessä kylässä ilman liikennevalojen aiheuttamia rajoitteita. Kasvuympäristönä pienen kaupunkimiljöön lisäksi on ollut kohtuullisen suuri sisarusparvi, joka opetti sosiaalisia taitoja ja vastuunottamista jo pienestä pitäen. Luterilaisen kasvatuksen saaneena voin tietysti sanoa olevani aika työorientoitunut, perheen puolelta ja isän roolia ajatellen liikaakin. Tervettä kunnianhimoa Sukupolvenvaihdos on Tiivillä osittain toteutettu. Äidin osuus eli puolet omistuksesta on siirtynyt lapsille. Mikko katsoo luottavaisin mielin tulevaisuuteen, vaikka tiedostaakin sen mukanaan tuomat haasteet. - Kilpailu asiakkaista on kovaa ja tuskin tulee olemaan helpompaa tulevaisuudessakaan. Toimintojen uudelleenarviointia ja kehittämistä on tehtävä jatkuvasti. Yhtiön kehitykseen vaikuttaa myös perheen kasvaminen. Sukumme on laajempi ja siihen on tullut uusia näkemyksiä ja arvoja vävyjen ja miniöiden kautta sekä sisarusten aikuistumisen myötä, pohtii Mikko tulevaisuuden haasteita. Perheyrityksessä työskentelyn huonoina puolina Mikko pitää läheisen sukulaissuhteen vaikutusta esimiesalaissuhteeseen, jolloin esimerkiksi palautteen antamisessa ja vastanottamisessa tapahtuu herkemmin sellaisia ylilyöntejä, 14 ikkunatehtaan vuonna Vastasin tehtaan ylösajosta ja harmiksemme sain olla mukana myös tehtaan alasajossa. Tällä hetkellä olen siirtynyt takaisin Suomeen ja tulen vastaamaan konsernin taloushallinnosta, kertoo Mikko. mitä ulkopuolisen kanssa ei yhtä herkästi tapahtuisi. Perheyrityksissä myös ehkä siirretään helpommin vaikeita päätöksiä kuin sellaisissa yhtiöissä, joissa omistajilla ei ole kasvoja. 15

9 - Hyviä puolia on, että olen saanut ottaa vastuullisia työtehtäviä hyvin nuorena. Asiaan vaikuttaa tietysti oleellisesti minkä kokoinen yritys on. Hyvänä puolena pidän myös sitä, että omistajuudella on kasvot, Mikko pohtii. Suurimmaksi haasteeksi perheyrityksessä työskentelyssä Mikko on kolmen lapsen isänä kokenut järkevän ajankäytön perheen ja työn välillä. Haastellista on ollut myös työskentely Venäjällä venäläisessä yrityskulttuurissa, missä omien arvojen edustaminen ja niistä kiinnipitäminen oli aika ajoin hyvinkin haasteellista. Sekä henkilökohtaiset että yrityksen tulevaisuuden näkymät ovat Mikon mielestä kuitenkin positiiviset: - Olen vielä nuori mies ja virtaa kinttaissa ja maailmassa on vielä paljon tekemätöntä työtä. Siinä mielessä näkymät ovat hyvin positiiviset. Perheenisänä on vielä paljon opittavaa, perheyrittäjyydestä puhumattakaan. Yhtiömme toimii tällä hetkellä perheyrityksenä ja perheomistus ei ole sen liiketoiminnan este eikä rajoite, hän kuvailee. Edunvalvonta liiton tärkein tehtävä Perheyritysten liiton toiminnassa Mikko on arvostanut erityisesti mahdollisuutta tavata monenlaisia perheyrittäjiä. Liitossa luotujen kontaktien kautta on voinut vaihtaa kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miten muissa perheyrityksissä on ratkottu omistajuuteen ja johtamiseen liittyviä asioita. Mikko Niskanen Mikko osallistui Perheyritysten liiton Johtajuus ja yhteiskunta -koulutusohjelmaan vuonna 2001, jonka tarkoituksena oli antaa kokonaisvaltaisen kuva suomalaisesta ja eurooppalaisesta päätöksenteon pelikentästä. Mikko toimii myös Perheyritysten liiton edunvalvontatyöryhmässä. Liiton suurimpana haasteena ja tehtävä on Mikon mielestä tiedon ja osaamisen jakaminen niille suomalaisille perheyrityksille, jotka tulevat kohtaamaan sukupolvenvaihdoksen seuraavan kymmenen vuoden aikana. - Yksi merkittävä tehtävä on vaikuttaminen lainsäädäntöön ja lainsäätäjien suhtautumiseen perheyrityksiin niin, että Suomessa toteutettavat sukupolvenvaihdokset ovat taloudellisesti kilpailukykyisiä verrattuna muihin maihin. Edunvalvonnan tehtävänä on luoda liiton jäsenille ns. taloudelliset intressit kuulua Perheyritysten liittoon. Syntynyt Lahdessa 1958 Rauten omistajasuvun kolmatta polvea Diplomi-insinööri Teknillisestä korkeakoulusta 1985 MBA-tutkinto 1998 Tekniikan tohtori, TKK 2002 (vastaväittäjinä professori Morten Huse Norjasta ja valvojana professori Erkko Autio Teknillisestä korkeakoulusta) Raute Woodin tuotekehitys ja johtajatehtävissä ja 1990-luvuilla Mikko Mustakallion väitöskirja perheyritysten hallinnasta: Hallitustyöskentely ja perheen sisäinen sosiaalinen pääoma vaikuttavat perheyritysten päätöksenteon laatuun Perheyritysten liiton koulutus- ja tutkimustyöryhmän puheenjohtaja ja Rauten kolmannen polven edustaja Mikko Mustakallio väitteli tohtoriksi 7. kesäkuuta. Mustakallion Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osastolle tekemä väitöskirja käsittelee perheyritysten hallintaa (corporate governance) niiden erityispiirteistä lähtien. Perheyritysten hallintaa on tutkittu suhteellisen vähän, joten tutkimus on saanut osakseen suurta mielenkiintoa. Mustakallio esitelmöi aiheesta sekä Helsingin maailmankokouksen tutkijatapaamisessa että pääkonferenssissa. Sopivalla hallinnalla voidaan vaikuttaa perheyrityksen menestykseen Perinteinen corporate governance -tutkimus on kohdistunut suuriin, julkisesti noteerattuihin yrityksiin, joissa omistajat toimivat lähinnä investoijina. Perheyritysten erityispiirteistä johtuen niiden hallinta poikkeaa suurten, laajasti omistettujen yritysten hallinnasta. Perheyrityksille on tyypillistä muun muassa perheenjäsenten monet roolit perheyrityksessä, ristiriitatilanteet perheen ja yrityksen välillä, tunteiden suuri vaikutus käyttäytymiseen sekä omistuksen epälikvidisyys. Tutkimuksessa ei oleteta, että perheyritykset olisivat lähtökohtaisesti paremmin tai huonommin menestyviä kuin muut yritykset. Sen sijaan tutkimuksessa oletetaan, että sopivalla hallinnalla voidaan vaikuttaa menestykseen. Väitöskirjassa tutkitaan hallinnan, strategisen päätöksenteon ja yrityksen tulosten välisiä yhteyksiä. Mustakallio testasi tutkimuksen teoreettisia malleja 192 suomalaisesta perheyrityksestä saaduilla tiedoilla. Tiedot kerättiin kirjallisen kyselyn avulla ja niitä täydennettiin puhelinhaastatteluilla. Otoksen yritykset ovat kaikki yli viisi vuotta toimineita osakeyhtiöitä, joiden omistus on suvun tai perheen kontrollissa. Tutkituista yrityksistä löytyi kaikkiaan 14 perheneuvostoa. Niiden taustalla on keskimäärin 29 omistajaa, kun keskimäärin perheyrityksillä oli 7 omistajaa samasta perheestä tai suvusta. Kirjallinen family plan oli laadittu 33 firmassa, ja 49:ssä oli järjestetty etukäteen valmisteltuja perhekokouksia. Muodollinen ja epämuodollinen hallintatapa täydentävät toisiaan - Kun katsoo liiton toimintaa ja sen aikaansaannoksia Perheyritysten liiton koulutus- ja Väitöskirjassa tutkittiin muodollisen ja epämuodollisen vuodesta 1997, Perheyritysten liitto on saavuttanut oman tutkimustyöryhmän puheenjohtaja 2001 hallintatavan vaikutusta yrityksen strategiseen päätöksentekoon sekä yrityksen kannattavuuteen ja kasvuun itsenäisen aseman suomalaisessa yhteiskunnassa. Mielestäni Vuonna 2001 Best Paper -palkinto alkuvauhti ja saavutetut tulokset ovat olleet erinomaisia, Rooman maailmankokouksessa yhdessä Tutkimusmallissa määritellään, että strategisen päätöksenteon laatu on hyvää silloin, kun itse päätökset ovat josta täytyy antaa tunnustusta kaikille niille henkilöille, professori Erkko Aution kanssa jotka ovat olleet antamassa osaamistaan ja työpanostaan Perheyritysten Liiton käyttöön, Mikko kiittelee. T U T K I M U S

10 laadukkaita ja tärkeimmät sidosryhmät ovat sitoutuneita tehtyjen päätösten menestykselliseen toteuttamiseen. Päätösten laatua voidaan pitää hyvänä, jos ne auttavat pääsemään yhtiön ennalta sovittuihin päämääriin. Mustakallio tuli väitöskirjassaan muun muassa siihen tulokseen, että muodolliset ja epämuodolliset hallintamekanismit täydentävät perheyrityksissä toisiaan, eivätkä korvaa. Muodollisen hallinnan osalta omistusrakenne vaikuttaa perheen ja yritysjohdon ulkopuolelta tulevien hallituksen jäsenten suhteelliseen määrään ja tämä puolestaan vaikuttaa hallituksen kykyyn valvoa toimivaa johtoa ja toimia sille kaikupohjana strategisissa kysymyksissä. Strategisen päätöksenteon laatuun vaikuttavat merkittävästi hallituksen rakenne ja työskentely, sekä perheessä ja johdossa oleva sosiaalinen pääoma. - Perinteinen isoja yrityksiä tutkinut agenttiteoria on syventynyt siihen, miten muodollisen kontrollin avulla pystytään johdon toimintaa valvomaan siten, että päätökset ovat linjassa myös omistajien näkökulmasta katsottuna. Tämän lisäksi tutkimuksessani on otettu huomioon epämuodollinen eli sosiaalinen kontrolli. Perheyrityksiin muodostuu todennäköisesti muita yrityksiä enemmän sosiaalista pääomaa (resursseja, jotka pohjautuvat ihmisten välisiin suhteisiin) johtuen ihmissuhteiden pitkästä kestosta ja perheenjäsenten monista rooleista yrityksessä. Korkea sosiaalinen pääoma mahdollistaa epämuodollisten hallintamekanismien olemassaolon ja niiden tietoisen kehittämisen ja hyväksikäytön, kertoo Mustakallio. Yhteinen visio ja luottamus syntyvät sosiaalisen vuorovaikutuksen tuloksena Tutkimus vahvisti käsityksen, että sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeää yhteisen vision ja luottamuksen saavuttamiseksi. Se taas on edellytyksenä paremmalle päätöksenteolle. - Kun perheen koko kasvaa niin sosiaalinen vuorovaikutus pienenee. Tätä kehitystä voidaan kuitenkin estää ottamalla käyttöön perhettä ja sen yhteyttä palvelevia instituutioita kuten perheneuvostot ja omistajaperheen yhteiset tapaamiset ja kokoukset, toteaa Mustakallio. Väitöskirjassaan Mustakallio tutki myös sitä, miten strategisen päätöksenteon laatu vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen ja kasvuun. Yrityksen kannattavuus ja kasvu riippuvat enemmän päätösten hyvästä laadusta kuin niihin sitoutumisesta. Myös sitoutuminen vaikuttaa positiivisesti tuloksiin, jos tehdyt päätökset ovat laadukkaita. Tämä voidaan tulkita siten, että päätöksiin sitoutumisesta ei ole hyötyä tulosten kannalta, jos itse päätökset ovat huonolaatuisia. Perheenjäsenen työskentely perheyrityksessä voi olla eduksi Tutkimus osoittaa, että perheyrityksen menestyksellinen hallinta on moniulotteinen tehtävä, jossa tarvitaan yhtäaikaa sekä hyvää omistajaohjausta toimivan hallituksen avulla, että toimivia perheen sisäisiä prosesseja turvaamaan koko perheen sitoutunut ja liiketoimintaa tukeva omistaminen. Tärkeää on myös perheyritysjärjestelmän eri osien sisältäen perheen, hallituksen ja johdon riittävä vuorovaikutus, jotta hallinnassa ei pääse syntymään erillisiä saarekkeita. Tutkimus osoittaa myös, että perheyhtiölle voi olla eduksi, jos siellä on myös perheenjäseniä töissä. Tämä johtuu muun muassa parantuneesta tiedonkulusta perheyrityksen eri osien välillä ja lisääntyneestä omistajasuuntautuneisuudesta liiketoiminnan päätöksenteossa. Haasteena monelle kasvavalle perheyrityksellä onkin perheen tai suvun heikentyvä kollektiivinen liiketoimintaymmärrys, jota tarvittaisiin yrityksen menestyksellisessä omistajaohjauksessa. Empiirinen tutkimus osoittaa myös, että yrityksessä oleva yrittäjyyssuuntautuneisuus on suurempi perheyrityksissä, joissa on perheenjäseniä johdossa. Mustakallio korostaa kuitenkin, että perheen osallistuminen edellyttää sellaisten perheenjäsenten olemassaoloa, joilla on sekä kykyä ja halua työskennellä perheyhtiössä. Lisäksi tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä perheen osallistumisesta liiketoimintaan. Toisaalta, perheyrityksen kasvua voi nopeuttaa rekrytoimalla yritykseen sopivia perheen ulkopuolisia johtajia. Parhaat tulokset saavutettaneen hyödyntämällä sopivasti sekä perheen sisäisiä että ulkopuolisia resursseja mahdollisuuksien mukaan. Jarna Heinonen Onko Suomi yrittäjyysyhteiskunta? Yrittäjyys on prosessi, joka luo tai ainakin edistää muutosta ja uudistumista. Yhteiskunnan kannalta on merkittävää, että yrittäjyys katalysoi taloudellista kasvua. Yksilötasolla yrittäjyys puolestaan aikaansaa henkistä tyydytystä. Yrittäjyyden motiivithan tyypillisesti löytyvät yrittäjän pyrkimyksestä olla oman itsensä herra. Yrittäjyys GEM-tutkimuksen perusteella GEM-tutkimuksen 2001 (Global Entrepreneurship Monitor) mukaan suomalaisten yrittäjyysaktiivisuuden taso on 9,3 %, joka tarkoittaa sitä, että tutkimushetkellä 9,3 % työikäisestä väestöstä on joko perustamassa omaa yritystä tai toimii yrittäjänä uudessa yrityksessä. Suomen asema GEM-maiden joukossa tuntuu vuosittain olevan varsin vakaa kuta kuinkin vertailuryhmän puolivälissä. Suomen yrittäjyysaktiivisuus on lähes kokonaan mahdollisuusyrittämistä pakkoyrittämisen asemesta. Itse asiassa mahdollisuusyrittäjyydessä Suomi sijoittuu parhaimpaan kolmannekseen; pakkoyrittäjyydessä olemme joukon hännillä. Vaikka pakkoyrittäjyys tyypillisesti liitetään kehittymättömiin maihin, joissa muut toimeentulomahdollisuudet ovat vähäiset, Suomessa pakkoyrittäjyyden puute ei ole yksipuolisesti positiivinen asia. Alhainen pakkoyrittäjyyden määrä karsii huomattavan osan yrittäjyyspotentiaalistamme ja ennen kaikkea kertoo siitä, että oman yrityksen perustaminen ei ole houkutteleva vaihtoehto edes työttömälle. GEMin mukaan suomalaiset uskovat, että uusien yritysten perustamiseksi on tarjolla paljon otollisia mahdollisuuksia. Lisäksi maastamme löytyy osaamista ja ihmisiä, joilla on riittävät tiedot ja taidot yrityksen johtamiseksi. Kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa Suomi sijoittuu korkealle. Monet yritystoiminnan puitetekijät ovat viime vuosien aikana kehittyneet suotuisasti. Asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat kenties positiivisimmat kuin aikoihin. Kaikesta huolimatta suomalaisten motivaatio ryhtyä yrittäjäksi on hyvin alhainen. Jarna Heinonen Yrittäjyyden toteutuminen edellyttää toisaalta esteiden poistamista, toisaalta kannusteiden olemassaoloa ja kehittämistä. Pk-politiikalla tyypillisesti on poistettu yrittäjyyden esteitä. Esimerkkeinä voidaan mainita rahoituksen ja informaation saatavuus, yritysten hallintomenettelyt (luvat, rekisteröityminen, lainsäädäntö jne.), osaamistaso, yrittäjän asema (sosiaaliturva) ja markkinoiden toimivuus. Kansainvälisten vertailujen perusteella suomalainen pk-politiikka on erityisesti 90-luvulla ollut aktiivista ja tuloksellista. Esteitä on poistettu, yrittäjien toimintaedellytyksiä kohennettu ja yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksiä alennettu. Yrittäjyys ei kuitenkaan näytä lisääntyvän samaan tahtiin. Esteiden poistaminen tuo meidät vasta nollapisteeseen : periaatteessa yksilö voisi ryhtyä yrittäjäksi, mutta ei kuitenkaan vielä ryhdy, koska yrittäjyys ei ole hänelle houkutteleva vaihtoehto. Esteiden poistamisen jälkeen yksilöä on vielä kannustettava yrittäjyyteen. Kannustamisella yrittäjyys tehdään yksilölle houkuttelevaksi vaihtoehdoksi: on hienoa olla yrittäjä. Tyypillisiä kannusteita yrittäjyyteen ovat esimerkiksi yhteiskunnan yrittäjyysilmapiiri, yrittäjyyden imago, unohtamatta myöskään taloudellisia kannustimia yrittäjyyden riskinoton vastapainoksi on nähtävä mahdollisuus vaurastumiseen. Tutkimustulokset osoittavat, että perheyrityksen hallitukseen on hyödyllistä ottaa perheen ja johdon ulkopuolisia jäseniä. Mustakallio perustelee tätä kahdella syyllä. Perheyritysproblematiikkaa koulutukseen - Ensimmäinen on neuvonpitotehtävä, jolloin ulkopuoliset Mikko Mustakallion mielestä tutkimus osoitti, että perheyritykset Yrittäjyyden esteet ja kannusteet voivat tuoda uusia ajatuksia ja toimia johdon sparraajana strategian kehittämisessä. Toinen on johdon valvontatehtävä, jonka merkitys korostuu silloin, kun omistus alkaa hajaantua ja omistaja-johtajien osuus johdosta pienentyä, kertoo Mustakallio. ovat erilaisia kuin muut yritykset, ja vastaavasti niiden menestystekijät ovat osittain ainutlaatuisia. Tämän vuoksi perheyritysten problematiikkaa pitäisi opettaa eri tasoilla korkeakoulujen perustutkinnoista erilaisiin käytännön kursseihin. Perheyritysten liiton roolin koulutus- ja tutkimustoiminnassa Jostakin syystä positiiviset asenteet, korkea osaaminen ja suhteellisen hyvä toimintaympäristö eivät Suomessa luo yrittäjyyttä. Talouden taantumakaan ei merkittävästi synnyttänyt edes pakkoyrittäjyyttä. Akateemisesti koulutetut kasvuyritysten perustajapotentiaali eivät näe yrittäjyyttä 18 Mustakallio näkee suhteiden luomisessa alan tavoiteltavana uravaihtoehtona näin erityisesti miesten tutkijoihin ja omalta osaltaan edistää suomalaista perhe- kohdalla. Miksi? T U T K I M U S 19 yritystutkimusta sekä edistää tieteellisen tiedon soveltamista perheyritysten tarpeisiin koulutuksen keinoin.

11 Yrittäjyys halutuksi vaihtoehdoksi Perheyritys-lehti julkaisee merkkipäiväilmoituksia ja -artikkeleita. 20 Yrittäjäksi ryhtymispäätöksen tekee aina yksilö oman henkilökohtaisen prosessinsa tuloksena. Ympäristö toki voi vaikuttaa päätökseen esimerkiksi antamalla roolimalleja, altistamalla yrittäjän arkeen ja mahdollistamalla yrittäjäkokemukset jo kouluaikana (esimerkiksi Business Plan kilpailut). Koulujärjestelmässä opetuksen sisällöt, menetelmät ja opettajat vaikuttavat siihen, millaiseksi nuoren kuva yrittäjyydestä piirtyy. Media ja yhteiskunnan politiikka kertovat omaa tarinaansa yrittäjyydestä. Millaista tarinaa se vaikuttaa yrittäjyysilmastoomme. Yksilön suotuisa käsitys yrittäjyydestä ei vielä tee hänestä yrittäjää. Tämä on Suomessa havaittu. Potentiaalisen yrittäjän on nähtävä mahdollisuutensa, markkinarakonsa, jonka varaan hän oman liikeideansa rakentaa. Yrittävä yhteiskunta altistaa yksilöitä näiden mahdollisuuksien näkemiseen. Koulutus avaa silmiä ja auttaa havaitsemaan mahdollisuuksia. Lopulta näihin mahdollisuuksiin on rohkeasti tartuttava. Vasta näkeminen ja tekeminen yhdessä synnyttävät yrittäjyyttä. Suomi yrittäjyysyhteiskunnaksi Yhteiskunnassamme on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä, jonka perusteella Suomea voi pitää yrittäjyysyhteiskuntana. Pk-politiikan saralla on saatu paljon aikaiseksi yrittäjyyden esteet ovat pienentyneet, vaikkakin kehittämistä löytyy edelleen. Perussuhtautuminen yrittäjyyteen on Suomessa hyvää. Tasapäistäminen ja voimakas tukiverkko eivät kuitenkaan salli merkittäviä tulo- ja varallisuuseroja, mikä on omiaan puolestaan heikentämään yrittäjyyttä. Yrittäjyys nähdään periaatteessa hyvänä uravaihtoehtona. Valitettavan usein yksilö kuitenkin kokee, että yrittäjyys ei ole riittävän houkutteleva ja kannustava vaihtoehto juuri hänelle. Suuryritysten ehdoin toimiva ura- ja työsuhdekulttuuri nähdään positiivisempana ja vakaampana vaihtoehtona. Näin ajatellen Suomi puolestaan ei ole yrittäjyysyhteiskunta. Yksilön päätöksentekoprosessin ymmärtäminen yrittäjäksi ryhtymisessä on jäänyt yrittäjyyskeskustelussa taka-alalle. Esteiden poistaminen on dominoinut pk-poliittista keskustelua. Nyt on jo aika siirtää keskustelu todellisten ja myös taloudellisten kannusteiden lisäämiseen. Kannustetaan yksilöä yrittämään. Tehdään yrittäjyydestä houkutteleva uravaihtoehto. Näin Suomestakin voidaan yhteistyöllä luoda todellinen yrittäjyysyhteiskunta. Jarna Heinonen KTT, yrittäjyyden dosentti johtaja, PK-Instituutti Turun kauppakorkeakoulu Lähteet: Flash Eurobarometer 83 Entrepreneurship. Results and Comments. September 2000, Gallup Europe. Global Entrepreneurship Monitor Matti Koiranen yrittäjyyden professori Jyväskylän Yliopisto JOS KASVATTAA, NIIN PAREMMIN LÖYTÄÄ Perheyrityksiin ei löydy tarpeeksi osaavia eikä halukkaita jatkajia. Jatkajien puute huolestuttaa ikääntyviä perheyrittäjiä. Mistä löytyvät jatkajat suku- ja perheyrityksiin? Muutamien viime vuosien aikana tämänkaltaiset otsikot ovat toistumalla toistuneet lehtikirjoittelussa. Ymmärrän, että esimerkiksi kadoksissa olleita esineitä etsitään ja löydetään. Ymmärrän senkin, että etsimisen keinoin löydetään malmia, uusia taivaankappaleita, alkuaineita, teorioita tai tunnistetaan uusia tuoteideoita, markkina-alueita tai asiakkaita. Silloin aidosti löydetään jotakin, joka aikaisemmin on ollut hukassa tai ainakin tietämättömyyden verhon takana (havaitsemattomana mahdollisuutena). Henkinen kasvu perheyrittäjyyteen, erityisesti perheyrityksen johtotehtäviin, on pitkäkestoisen kasvun ja valikoitumisen prosessi. Kyse on kasvattamisesta, kasvamisesta ja oppimisesta - ei niinkään löytymisestä vaan ennen kaikkea jatkajan intention suuntautumisesta ja vahvistumisesta. Jatkajan löytymisestä voitaneen puhua joissakin tapauksissa silloin, kun sukupolvenvaihdos tapahtuu yrityskaupan tai fuusion avulla perheen ulkopuolelle. Silloin voitaneen joskus ihan perustellustikin sanoa, että jatkaja (ulkopuolinen taho) löydetään. Tervetuloa! Asian pitäisi olla toisin silloin, jos jatkajalla tarkoitetaan oman perheen jäsentä. Ovatko oman perheen jäsenet tosiaan niin hukassa nykykasvatuksessa, että heidät pitää täysikasvuisina vasta ikäänkuin löytää? Ovatko he olleet luopujalle pitkään piilossa olleita, havaitsemattomia mahdollisuuksia perheyrityksen jatkajiksi, joiden olemassaolo on hänelle valjennut vasta silloin, kun luopuja itse alkaa olla eläkeikäinen? Jos asia on näin, kasvattaja on joko hoitanut oman osansa jälkikasvun oppimisen ja valikoitumisen prosessissa kyseenalaisesti, tai jatkajan mielenkiinto kasvatuksesta huolimatta suuntautuu muualle, taikka perheyritys ei ole ainakaan jälkikasvun mielestä enää jatkamisen arvoinen. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja koulujen käyttämissä menetelmissä on yhä vakavia puutteita, mitä tulee yrittäjyyskasvatukseen. Suomi kansakuntanakaan ei yleisesti ottaen ole kulttuurisesti esimerkillinen, kun on kyse (todellisen toiminnan tasolla) riskinvaraisesta itsensä likoon laittamisesta omistajayrittäjänä. Yrittäjyyden edistämisen kasvatuksellisia keinoja haetaan monilla tahoilla yhä liian yksipuolisesti tietojen ja taitojen ns. kognitiivisilta osa-alueilta, kun itse asiassa affektinen perusta (tunteet) ja konatiivinen perusta (motivaatio ja tahto) ovat itsessään paljon tärkeämpiä alkavaksi perheyrittäjäksi / perheyrityksen jatkajaksi ryhtymisen kannalta. Seuraavaan Perheyritys-lehteen tarkoitettujen merkkipäivätietojen ja mahdollisten juhla-artikkelien sekä valokuvien on oltava toimituksen käytössä 8. marraskuuta mennessä. Lisätietoja: Päivi Hirvola, puhelin (09) tai sähköposti jasenlehti@perheyritystenliitto.fi Viettääkö yrityksesi merkkipäiviä? Täyttääkö joku vuosia? Tunne, motivaatio ja tahto ovat myös perustaa niille valinnoille, joiden suuntaamana jatkaja haluaa tietojaan ja taitojaan kehittää (esimerkiksi palkkatyö toisen palveluksessa vs. omistajayrittäjänä toimiminen). Affektisen ja konatiivisen valmiuden herättämisessä koti voi tehdä koulua enemmän. Kun tunteet, motivaatio ja tahto puhuvat perheyrityksen jatkamisen puolesta, on jälkikasvulla maassamme jo tarjolla - joskaan ei vielä läheskään tarpeeksi - mahdolli- suuksia kehittää tarpeelliset tiedolliset ja taidolliset valmiudet kuntoon. Silloin jatkajia ei löydetä, vaan he kasvavat ja valikoituvat osaaviksi, halukkaiksi ja sitoutuneiksi perheyrittäjiksi. Edustamani koulutusyksikkö Jyväskylän Yliopisto, jossa on voimakkaasti erikoistuttu perheyrittäjyyteen sekä tutkimuksessa että opetuksessa, kasvattaa akateemisella tasolla yrittäjyyteen tuon laajemman oppimisnäkemyksen ohjaamana. Tästä hyötyvät sekä pääaine- että sivuaineopiskelijat. Teemme omalta osaltamme antaumuksellisesti työtä sen puolesta, että jatkajia maamme perheyrityksiin riittäisi. Jatkajia löytyy helpommin, jos tietää mistä etsiä. Luopuja tietää paremmin mistä etsiä, jos on itsekin ottanut vastuuta seuraajansa kasvattamisesta ja omalta osaltaan johdonmukaisesti tukenut tämän oppimista ja valikoitumista. 21