Oikea ja väärä lääketieteessä. Amos Pasternack

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oikea ja väärä lääketieteessä. Amos Pasternack"

Transkriptio

1 Tutkimus ja opetus Oikea ja väärä lääketieteessä Amos Pasternack Kysymys lääketieteen oikeasta ja väärästä on moniulotteinen. Tärkeätä on ymmärtää, että väärin tekemisen välttämiseksi käytännön lääketieteen eli potilaan kohtaamisen ja hoidon on perustuttava luonnontieteitä laajempaan tiedekäsitykseen. Potilaan ainutlaatuisuus ja ongelmien erityisyys kiinnittää lääketieteen humanistisiin tieteenaloihin, joiden tulisi sisältyä lääkäreiden peruskoulutukseen. Kontrolloidussa kliinisessä tutkimuksessa tuotettu laadukas»oikea» tieto voi olla huonosti sovellettavissa yksittäisen potilaan tapaukseen. Paraskin lääketieteellinen tieto vanhenee nopeasti, mutta omaksutut hoitokäytännöt voivat säilyä pitkään. Toisaalta uusien käytäntöjen läpimurtoon saattaa kulua paljon aikaa. Monet seikat häiritsevät objektiivisen, oikean tiedon esille tuloa, ja näin ollen ne vaikuttavat myös hoitokäytäntöihin ja niiden suureen alueelliseen vaihteluun. Tällaisia seikkoja ovat sidonnaisuudet, auktoriteetit, totutut tavat ja huono johtaminen. Myös totuuksien suhteellisuuden tajuaminen, tieteellinen pohdinta, voi selittää näitä eroja. Jatkuva laadunvarmistus on tärkeä keino vähentää väärin tekemistä. Erehdysten havaitseminen ja tunnustaminen ja avoin pohdinta voisivat olla tehokkaita keinoja parantaa laatua. Ruumiinavauksilla on tärkeä merkitys kliinisen toiminnan laatua varmistettaessa. Kysymys oikeasta ja väärästä on moraalifilosofinen ja siten eettinen ongelma. Lääketieteessä se on hyvin käytännöllinen ja arkeen kuuluva asia. Se askarruttaa sekä käytännön lääketieteessä toimivia että mitä suurimmassa määrin myös kaikkia lääketieteen tutkijoita. Lääkärin kliinisessä työssä toistuvia kysymyksiä ovat: Toiminko oikein potilaani ja hänen perheensä kannalta? Onko toimintani oikein yhteiskunnan näkökulmasta katsoen? Vaikuttavatko toimeni kenties muiden potilaiden mahdollisuuksiin? Lääketieteellisessä tutkimuksessa voi olla kyse yksilöön kohdistuvan toiminnan eettisestä ongelmasta tai sellaisesta toiminnasta, jolla on koko ihmiskuntaa koskettavia myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia. Tarkastelun lähtökohdaksi on todettava, että lääketieteessä ei ole olemassa yhtä oikeata tai yhtä väärää. Ongelmaa luonnehtivat»oikean tiedon» suhteellisuus ja ihmisten subjektiiviset näkemykset, ja sitä on syytä pohtia useammasta näkökulmasta. Keskeisenä kysymyksenä pidän lääketieteen teoreettisen taustan merkitystä potilas-lääkärisuhteen kehittymisessä, potilaiden kohtaamisessa ja hoidon valinnassa. Kysymys kuuluu: Voiko vallitseva ahtaasti biologinen viitekehys johtaa lääkäriä»väärään» toimintaan? Tätä käsittelen lyhyesti artikkelini alussa. Toinen tärkeä kysymys koskee empiirisessä tutkimuksessa tuotetun ja kokemukseen perustuvan tiedon oikeellisuutta, soveltuvuutta ja pysyvyyttä. Miten eilispäivän oikea muuttuu tämän päivän vääräksi? Miten hyvin näyttöön perustuva tieto, joka on tuotettu kontrolloidussa kliinisessä tutkimuksessa, soveltuu yksittäisen Duodecim 2002;118:

2 potilaan ajankohtaiseen ongelmaan? Voiko ns.»oikea» tieto ollakin hänen tapauksessaan»väärää» tai huonosti soveltuvaa tietoa? Kolmas tarkasteluni kohde liittyy kysymykseen siitä, mitkä seikat ohjaavat hoitokäytäntöjä. Onko niiden taustalla rationaalisia pohdittuja perusteita, totuttuja tapoja, auktoriteettiuskoa, sidonnaisuuksia vai eettisesti oikeutettuja valintoja? Käsittelen myös lyhyesti joitakin keinoja väärän toiminnan tunnistamiseksi ja sen muuttamiseksi oikeaksi. Artikkelini tarkoituksena on kiinnittää huomiota keskeisiin ja hieman ristiriitaisiin lääketieteen ajankohtaisiin ongelmiin. Toivon, että ajatukseni, jotka eivät suinkaan ole ainutlaatuisia mutta joiden tunnen olevan ajan henkeen sopivia, herättäisivät keskustelua esimerkiksi tämän lehden sivuilla. Lääketiede on biologinen ja humanistinen tieteenala Lääketiede on luonnontieteiden varassa kehittynyt valtavasti juuri päättyneen vuosisadan aikana. Biolääketieteen menetelmäkehityksen myötä syntyneet tutkimustulokset ja tärkeät keksinnöt ovat pohjana monelle modernin lääketieteen menestystarinalle: kulkutautien hävittämiselle rokotteiden avulla, mikrobilääkityksen kehittämiselle infektiotautien hoitoon, kuvantamismenetelmille, joilla pääsemme katsomaan ihmisen sisälle. Ihmisen perimä tunnetaan entistä paremmin, ja tauteihin voidaan tämän ansiosta kehittää täsmällisiä hoitomenetelmiä. Kantasolujen erilaistumista ohjaamalla voidaan ehkä pian tuottaa varaosia vaurioituneiden elinten tai väärin toimivien solujen tilalle. Näkymät ovat huikeat ja kehityksen vauhti on kova. Ihmisten sairaudesta johtuvia kärsimyksiä ei kuitenkaan voida ratkaista yksinomaan luonnontieteiden menetelmillä. Lääketieteen menestyksellinen harjoittaminen edellyttää laajempaa ihmiskuvaa. Lääketieteessä ihmistä on pidetty biologisena koneena, vaikka ihminen on myös ajatteleva henkinen olento, joka toimii sosiaalisessa ympäristössä. Ihminen on siis enemmän kuin biologisin menetelmin kuvattavissa oleva organismi. On tietysti periaatteessa mahdollista, että kaikki mitä ihmisruumiissa myös aivoissa tapahtuu, voidaan lopulta kuvata fysikaalis-kemiallisena tapahtumasarjana. Tämä ei kuitenkaan kerro, miksi tietyissä tilanteissa ihmiset käyttäytyvät, toimivat ja tuntevat eri tavoin. Käytännön lääketieteen ihmisten hoitamisen on siksi perustuttava luonnontieteitä laajempaan tiedekäsitykseen. Lääketiede ja lääkintätaito (käytännön lääketiede) pyrkivät ihmisen elämän pidentämiseen ja sen laadun parantamiseen. Muut tavoitteet ovat toisarvoisia. Elämän kesto on helposti mitattava ja siltä osin luonnontieteen viitekehykseen soveltuva ongelma. Elämän laatua on sitä vastoin vaikea mitata, sillä se on hyvin moniulotteinen, subjektiivinen ja aina hyvin suhteellinen asia. Elämän laadun taustat ja siihen liittyvät kiinnostuksen kohteet ovatkin niitä seikkoja, jotka yhdistävät lääketieteen vahvasti humanistisiin tieteisiin. Sairaita ihmisiä hoidettaessa on ymmärrettävä sekä tautiin johtaneet biologiset tapahtumat että sairauteen vaikuttaneet muut tekijät. Näistä tärkeimpiä ovat psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. On siis aistittava ja ymmärrettävä niitä tuntoja ja ahdistuksia, joita sairaus ja sen kokeminen ihmisessä aiheuttavat. Sekä puhutulla että muulla viestinnällä on keskeinen merkitys diagnostiikassa, ihmisen reaktioiden ymmärtämisessä ja hoidossa. Sekä oikeat että väärät sanat on osattava tulkita oikein. Tämä edellyttää lääkäriltä herkkyyttä ja myös sanattoman kielen taitamista. Pohtiessaan käyttämänsä taideterapian merkitystä parantumattomien syöpäpotilaiden hoidossa brittiläinen kirurgi Michael Baum (2001) toteaa, että hyvä lääkintätaito ei ole vain luonnontieteen soveltamista vaan lisäksi asiaan liittyvien humanististen ulottuvuuksien käsittelyä. Hän korostaa empatian ja kommunikaation merkitystä ja sanoo, että empatia tarkoittaa yritystä tunkeutua potilaan päähän aistimaan hänen pelkonsa ja tuskansa. Humanistinen näkökulma esittäytyy mielenkiintoisella tavalla monien menneiden aikojen lääkäreiden kirjoituksissa. Esimerkkinä olkoot oman aikansa suuren vaikuttajan, Espanjassa 2174 A. Pasternack

3 syntyneen juutalaisen filosofin ja lääkärin Moses Maimonideksen ( ) ajatukset. Maimonides vaikutti maanpaossa Lähi-idässä nykyisen Kairon liepeillä, missä hänestä tuli ylimysten henkilääkäri. Hän kirjoitti mm. näin:»käytännön lääketiede ei ole pelkkää käsien taitoa ja työtä. Sen täytyy olla sielun ja ymmärtämyksen innoittamaa ja tukeutua terävään havaintojen tekoon ja myötätuntoon» (Simon 1999). Lääketiede on kiistatta osaksi humanistinen tieteenala. Uskossa luonnontieteiden kaikkivoipaisuuteen humanistinen näkökulma on jäänyt liian vähälle huomiolle aikamme lääketieteen viitekehyksessä. Luonnontieteiden yleisten, toistettavien ja eksaktisti mitattavien totuuksien maailma on sovitettava lääkärin työhön, jossa on kyse yksilön siis potilaan ainutlaatuisuudesta ja erityisyydestä. Myös tällä näkökulmalla tulee olla sijansa lääkäreiden koulutuksessa. Kaikilla lääkäriksi valmistuvilla tulisi olla mahdollisuus opiskella humanistisia tieteitä tavoitteena ymmärtää myötätuntoisesti ihmistä, lisätä empatiaa ja kollegiaalista yhteyttä sekä hioa lääkärin persoonasta ylimääräisiä särmiä. Moraalifilosofia, teologia, kirjallisuus, historia ja luova kirjoittaminen ovat aiheita, joita ns. Windsorin julistus vuodelta 1998 (Wyn Owen 2001) tässä mielessä suosittelee. Mutta muutkin taiteet, sosiaaliantropologia, psykologia, sosiaalipsykologia ja mitkä tahansa ihmistä tutkivat tieteenalat voivat olla opintojen osana. Tiedon oikeellisuus, soveltuvuus ja pysyvyys Tautien syntyyn ja kehittymiseen vaikuttavat aina hyvin monet ja monimutkaiset tapahtumat: perimä, ulkoiset taudinaiheuttajat, sosiaalinen asema, psyyke, muut samanaikaiset taudit ja monet muut tekijät, joista varmaan suuri osa on vielä tietämyksemme ulottumattomissa. Sen Hyvä lääkintätaito ei ole vain luonnontieteen soveltamista vaan lisäksi asiaan liittyvien humanististen ulottuvuuksien käsittelyä vuoksi tautien taustatekijöiden ja niihin perustuvien hoitomenetelmien tutkimiseksi tarvitaan usein mittavia kokeellisia asetelmia. Satunnaistetut kontrolloidut kliiniset tutkimukset ovat näiden tutkimusten ns. kultainen standardi (Ingelfinger 1972). Ne ovat näyttöön perustuvan lääketieteen todistusaineiston hierarkian huipulla. Kliinisen tutkimuksen kehityksessä juuri satunnaistetut tutkimukset ovat johtaneet merkittävään tason nousuun. Voisi jopa väittää, että kliinisestä lääketieteestä on niiden myötä tullut tasavertainen varsinaisten tieteiden kanssa. Näyttöön perustuvasta lääketieteestä (Sackett ym. 1996) on tullut voimakkaasti vaikuttava viitekehys. Tieteellisesti tutkitun näytön tai parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta laadittujen diagnoosikohtaisten hoitosuositusten tavoitteena on kliinisen toiminnan tieteellisen tason nostaminen ja käytännön työn järkeistäminen. Ongelmaksi on voinut tulla liian yksisilmäinen ja luottavainen asenne näyttöön perustuvaan lääketieteeseen. Toisinaan näyttää siltä, että se on eräänlainen lääkäreiden kotijumala, jonka nimiin vannotaan ajattelematta syvällisemmin, minkälaisesta instrumentista oikeastaan on kyse ja mihin sitä tulisi käyttää. Onkin syytä tarkkaan miettiä, kuinka hyvin ja miten laajasti näyttöön perustuvan lääketieteen ajatukset sopivat kliiniseen todellisuuteen ja siihen potilaskeskeiseen näkemykseen, josta lääkärin työssä on enimmäkseen kysymys. Voisiko ns. oikea tieto ollakin jonkun yksilön tapauksessa väärää tai soveltumatonta tietoa? Näyttöön perustuvassa lääketieteessä paras näyttö on epidemiologista näyttöä, jossa tutkimukseen liittyvät harhat, tutkijan subjektiivisuus, tutkittavien heterogeenisuus ja muut häiriötekijät on minimoitu. Se tarkoittaa, että satunnaistettuun kontrolloituun kliiniseen kaksoissokkotutkimukseen valitaan vertailtaviksi mahdollisimman samankaltaiset ryhmät, jotka täyttävät tietyn diagnoosin tiukat kriteerit ja Oikea ja väärä lääketieteessä 2175

4 joilta varmasti puuttuvat muut potentiellisti häiritsevät taudit ja ominaisuudet. Näin tutkittavaksi tulee yleensä sellainen joukko, että se vastaa huonosti väestöä, johon tutkimuksen tulosta tulisi soveltaa. Siitä puuttuvat useimmiten hyvin nuoret ja hyvin vanhat, ja joukko on yleensä paremmin koulutettua ja toimeentulevaa kuin terveyskeskusten vastaanotoille hakeutuvat. Hyvin yleistä on lisäksi, että tutkimuksiin on valikoitunut vähemmän naisia kuin miehiä (Bensing 2000, Harris ja Douglas 2000). Tutkittavilta puuttuvat yleensä muut samanaikaiset taudit, joita yleislääkärin potilaista esiintyy keskimäärin kolmanneksella ja yli 65-vuotiaista jopa puolella (van Weel 1996). Rekrytoinnin ja pois sulkemisen tiukat kriteerit ovat ääritapauksissa johtaneet siihen, että vain 10 % tarjoutuneista potilaista on hyväksytty tutkimukseen. Näin kävi SPINAF-tutkimuksessa (Sweeney ym. 1995), jossa arvioitiin antikoagulanttihoitoa eteisvärinässä. Syinä pois sulkemiseen olivat sosiaaliset syyt, pitkä ja hankala matka laboratorioon ja monisairaus; varsin arveluttavia seikkoja lopputuloksen yleistettävyyden kannalta. Sepelvaltimo-ohitusleikkausten alkuaikoina tehtiin satunnaistettuja kliinisiä kokeita, joissa mukana ollut potilasjoukko edustaa 4 %:a siitä joukosta, jolle nykyään tehdään kyseinen toimenpide (Black 1996). Eettisistä syistä on epätodennäköistä, että uusia tutkimuksia tehtäisiin edustavammalla kohderyhmällä. Useimmat tutkimukset on tehty yliopistosairaalasta käsin tai erikoissairaanhoidon edellytyksin, eivätkä ne sen vuoksi voi vastata varmasti perusterveydenhuollossa vastaan tuleviin ongelmiin. Perusterveydenhuollon asiantuntijat ovat syystä huolestuneita kehityksen kulusta, ja kriittisiä kirjoituksia on ilmestynyt tiheässä tahdissa lääketieteen kaikkein arvostetuimmissa lehdissä (Culpepper ja Gilbert 1999, Mant 1999, Rosser 1999, Haynes ym. 2002). Näyttöön perustuvat hoitosuositukset ovat heidän mielestään omiaan Hoitosuositukset voivat viedä ongelmien pohdiskelun yksilöllisen potilastyön ja päätöksenteon tasolta ammattikunnan ryhmäpäätöksiksi viemään ongelmien pohdiskelun yksilöllisen potilastyön ja päätöksenteon tasolta ammattikunnan ryhmäpäätöksiksi. Hoitosuositusten orjallinen noudattaminen on varmasti väärin ja usein käytännössä mahdotonta. Potilaskeskeisyys menetetään, ja jos ohjeet sisällytetään laadunvarmistuksen kriteereihin, vaarana on, että paineet väärin tekemisen tunteesta käyvät lääkäreille liian raskaaksi taakaksi. Suositukset eivät voi olla juridisesti sitovia. Näyttöön perustuvan tai parhaan tiedon varaan laadittua ohjetta toteuttaessaan lääkäri ottaa aina lisäksi huomioon potilaan taustan, aiemman sairaushistorian, nykyisen elämäntilanteen ja tulevaisuutta koskevat pelot, tavoitteet ja mahdollisuudet. Tutkimuksen kohteena olevan uuden hoidon paremmuus tai tutkittavan intervention hyöty aiempaan menettelyyn tai jopa lumeeseen verrattuna on usein niin vähäinen, että tarvitaan tuhansia tutkittavia ja pitkä seuranta-aika merkitsevän eron osoittamiseksi. Onkin syytä pohtia, mikä merkitys sellaisella havainnolla on kliinisen käytännön kannalta. Potilaan näkökulmasta katsoen tieteelliseen näyttöön perustuvan tuloksen viesti voi olla vaikeasti käsitettävä tai jopa yhdentekevä. Verenpainetautia sairastavan keski-ikäisen miehen kannalta ei ole kiinnostavaa tietää, että tutkimuksen mukaan verenpainelääkkeellä on hoidettava 128 hänen kaltaistaan miestä viiden ja puolen vuoden ajan, jotta yksi kuolema, aivohalvaus tai sydäninfarkti tulisi estetyksi (Medical Research Council Working Party 1985). Eikä hän hyödy paljoakaan tuloksesta joka kertoo, että jos valitaan lääke A, merkittävän hyödyn todennäköisyys on noin 20 %, kun se lääkkeellä B olisi 5 %. Häntä kiinnostaa vain se, kuuluuko hän paranevien tai pitkäaikaisesta hoidosta hyödyn saavien joukkoon. Siitä kyseiset tutkimukset eivät kerro. Satunnaistetut kliiniset tutkimukset ovat paras tapa verrata hoitojen paremmuutta mutta epäkelpo tapa selvittää, ketkä hoidosta voisivat eniten hyötyä (Mant 1999). Lisäksi on syytä muistaa, että on 2176 A. Pasternack

5 paljon keskeisiäkin kliinisiä ongelmia, joita ei voida mm. eettisistä syistä tutkia oikeaoppisessa lumekontrolloidussa asetelmassa. Tällaisia ovat esimerkiksi syövät, monet infektiotaudit ja sydäninfarkti, joissa hoidon viivästyminen tai parhaan tiedossa olevan hoidon välttäminen tuottaisi korjaamatonta haittaa. Niin ikään se on vaikeaa kaikissa hitaasti etenevissä kroonisissa taudeissa (Stein ja Pincus 1999). Monet perusterveydenhuollon potilaista onkin hoidettava lääkärin parhaan arvion perusteella, ja tätä arviota ohjaavat tieteellisen näytön ohella kliininen kokemus ja potilaan toiveet. On arvioitu, että jopa 40 % perusterveydenhuoltoon tulevista uusista potilaista on sellaisia, joille ei voida määrittää yhtä ehdotonta diagnoosia (Rosser 1999). Näille potilaille ei siis voi olla diagnoosiin perustuvaa yhtä oikeata tai väärää hoitoa. Usein paras tapa suhtautua tilanteeseen on, että lievitetään oireita, tuskaa ja pelkoa ja odotetaan, miten potilaan tilanne kehittyy. Eilen oikein tänään väärä Lääketieteellistä tietoa koskeva historiallinen näkökulma on mielenkiintoinen ja hyvin tärkeä elementti lääkärien peruskoulutuksen ja ammatillisen kehittymisen prosessissa. Oikeana pidetyt loogisesti perustellut asiat voivat lyhyelläkin aikavälillä muuttua paljon. Tämä on syytä muistaa ja sisäistää, jotta suhtautuminen tarjottuihin uusiin totuuksiin olisi riittävän kriittistä. Se voi myös auttaa kestämään epävarmuutta ja erehtymisen tunnetta, jonka kanssa lääkäri joutuu jatkuvasti elämään. Se ei tarkoita, että väärin toimiminen olisi oikeutettua, koska oikeasta on tullut liian nopeasti väärä. Historiallisen näkökulman omaksumiseen kuuluu velvoite olla jatkuvasti valppaana uuden tiedon lähteillä. Munuaisten kroonisen vajaatoiminnan kehitys 1960-luvun alussa käynnisti hoitoeettisen pohdiskelun: kun resurssit olivat vähäiset, oli luotava kriteerit hoitoon pääsyä varten. Kirurgian alalla tieteellisten totuuksien on todettu puoliintuvan 45 vuodessa (Hall ja Platell 1997). Hiljattain ilmestyi laajahko analyysi, jossa tarkasteltiin vuosina julkaistujen maksakirroosia ja hepatiittia koskevien tieteellisten totuuksien elinikää (Poynard ym. 2002). Kirjoittajat totesivat mm., että julkaistuista totuuksista puolet oli tosia 45 vuotta niistä kertoneen julkaisun ilmestymisen jälkeen. Puolet epätosista tiedoista oli sellaisia, joissa tehty päätelmä osoittautui vääräksi, ja toinen puoli sellaisia, joissa totuus oli vanhentunut tai käynyt tarpeettomaksi uusien keksintöjen myötä. Esimerkkinä vanhentuneesta totuudesta tutkijat mainitsivat immunoglobuliinin antaman suojan A-viruksen aiheuttamaa hepatiittia vastaan te- Kuva: Simon Fraser / Science Photo Library / SKOY Oikea ja väärä lääketieteessä 2177

6 hokkaan rokotteen tultua käyttöön ja vääräksi todetusta tiedosta kortikosteroidihoidon tehokkuuden akuutin virushepatiitin hoidossa. Tutkijat olettivat, että näyttöön perustuvan lääketieteen tapaista parasta metodologiaa käyttäneiden tutkimusten tuottamat totuudet olisivat muita pitkäikäisempiä, mutta sitä he eivät voineet osoittaa tässä tutkimuksessa kohteena olleiden aiheiden osalta. On helppo löytää esimerkkejä siitä, miten tämän päivän väärä on ollut eilen oikea. Nefroottisen oireyhtymän proteiininmenetystä piti aiemmin hoitaa ravinnon proteiinimäärää lisäämällä. Nyt tiedämme, että runsas proteiininsaanti lisää proteiinin menetystä virtsaan, mikä puolestaan kiihdyttää munuaisten toiminnan huononemista, eikä ravinnon proteiinin lisäämistä pidetä aiheellisena (Al-Bander ja Kaysen 1991). Beetasalpaajia ei aiemmin saanut käyttää, jos potilaalla oli sydämen vajaatoimintaa, koska sen katsottiin vaikeutuvan näiden lääkkeiden vaikutuksesta. Nyt beetasalpaajien käyttöä suositellaan, koska ne kumoavat osaltaan epäedullisia neurohumoraalisia säätelytapahtumia (Lommi ja Nieminen 2000). Toistuvien virtsatieinfektioiden katsottiin aiemmin alstistavan munuaisia tuhoavalle pyelonefriitille, minkä vuoksi pitkäaikaista antimikrobista estohoitoa pidettiin aiheellisena. Vielä 1980-luvun alussa sitä käyttivät ilmaislääkkeenä kymmenettuhannet suomalaiset naiset. Nykykäsitys on, että alempien virtsateiden infektio ei yleensä altista pyelonefriitille, eikä systemaattinen estohoito kuuluu käytäntöön (Stapleton ja Stamm 1997). Historiallinen näkökulma on tärkeä myös hoitoetiikassa. Käsitykset eettisesti hyväksyttävästä toiminnasta muuttuvat ajan saatossa kuten lääketieteellisesti perustellut hoidotkin. Munuaisten kroonisen vajaatoiminnan hoito koki dramaattisen muutoksen 1960-luvun alussa, kun kuolemaan väistämättä johtava tauti pystyttiin hoitamaan dialyysin ja munuaisensiirron turvin. Itse asiassa senkaltaiset lääketieteellisen teknologian saavutukset käynnistivät hoitoeettisen pohdiskelun aikuismedisiinassa. Kun resurssit olivat vähäiset, oli luotava kriteerit hoitoon pääsyä varten. Valintaryhmät, joissa oli edusteilla lääketieteellistä asiantuntemusta ja maallikoitakin, joutuivat painostavan tehtävän eteen. Eräs hoidosta rajaava kriteeri oli ikä. Yli 55- vuotiaita ei yleensä katsottu voitavan hyväksyä hoitoon. Nykyään ei korkeata ikää voida pitää kriteerinä hoidosta hylkäämiselle. Tutkimukset osoittavat iäkkäiden potilaiden menestyvän dialyysihoidossa hyvin (Valderrabano ym. 1996). Yhdysvalloissa onkin omaksuttu liberaali käytäntö, jonka mukaan uremian korvaushoito voidaan aloittaa kaikille kroonista uremiaa sairastaville (Friedman 1996). Uusien hoitoon tulevien potilaiden vuosittainen määrä on siellä miljoonaa asukasta kohti 300, mikä on koettu selväksi terveyspoliittiseksi ongelmaksi (Dossetor 2001). Suomessa uusia potilaita on viime aikoina tullut kyseisen hoidon piiriin noin 90/ (Suomen munuaistautirekisteri 2001). Yhdysvalloissa onkin keskusteltu siitä, pitäisikö hoidon aloittamiselle sittenkin määrittää jonkinlainen ikäraja. Munuaisensiirtotoiminta johti Suomessa ja myöhemmin muissakin maissa aivokuoleman hyväksymiseen kuoleman kriteeriksi (Lääkintähallituksen yleiskirje n:o 1508/1971). Näin voitiin aivokuolleilta vainajilta verenkierron vielä toimiessa siirtää munuaiset niitä tarvitseville. Elinten siirto eläviltä on ollut vähäisempää mm. eettisten ongelmien vuoksi. Nyt kun elimiä ei ole riittävästi tarjolla, nousevat pohdittavaksi kysymykset, tulisiko eläviä luovuttajia olla enemmän ja tulisiko sydänkuolleiltakin suorittaa elinsiirtoja (Sanchez-Fructuoso ym. 2000), varsinkin kun näyttää siltä, että pitkän aikavälin tulokset ovat yhtä hyviä riippumatta siitä, onko siirre otettu sydämen toimiessa tai sen lakattua toimimasta (Weber ym. 2002). Ongelmat siis muuttuvat ajan myötä ja hoitoeettiset käsitykset joutuvat jatkuvasti uudelleen pohdittaviksi. Käytäntöjä ohjaavat tekijät ja laadunvarmistus Lääketieteelliset»totuudet» esimerkiksi käsitykset oikeasta tutkimusmenetelmästä tai hoidosta ovat paljolti ammattikunnan enemmistön tai auktoriteettien hyväksymiä totuuksia. Ne voivat perustua tieteelliseen näyttöön, jonka 2178 A. Pasternack

7 luonnetta käsittelin edellä, mutta usein niille ei löydy muuta taustaa kuin parhaan asiantuntijan käsitys ja lääkärin oma kokemus. Leimallista on, että tutkimuksen oikeaksi osoittama tieto siirtyy vasta pitkän ajan kuluttua käytäntöön tai että se ei aiheuta lainkaan muutoksia tutkimuksissa ja hoidoissa. Vääräksi osoitettu menetelmä voi säilyä käytännössä hyvinkin pitkään. Englantilaisen kirurgin John Hughlings Jacksonin ( ) kerrotaan todenneen mietelmänomaisesti:»it takes 50 years to get a wrong idea out of medicine, and 100 years a right one into medicine«(blau 1998). Toisaalta jokin menetelmä voi levitä nopeasti, vaikka sen tueksi ei ole kunnollisia tutkimuksia. Tästä seuraa mm., että hoitokäytännöissä on suuria alueellisia eroja. Tiettyjen leikkaustoimenpiteiden väestövakioitujen lukumäärien erot voivat olla jopa kymmenkertaiset eri sairaanhoitopiireissä, ja sama koskee tiettyjen tautien hoitoon käytettyjen sairaalahoitojaksojen lukumäärää (Isolauri 2001). Mitkä seikat johtavat tällaiseen ilmeisen epätarkoituksenmukaiseen tilanteeseen, jonka inhimilliset ja taloudelliset seuraukset saatavat olla merkittäviä? Tilanne on tietysti myös eettisesti arveluttava. Jos ylipäätään edes joillekin taudeille on olemassa oikea ja nykykäsitykseen perustuva paras hoito, sen omaksumista käytäntöön olisi kaikin keinoin tuettava. Erikoissairaanhoidossa toimivat lääkärit ovat pitkän akateemisen koulutuksen saaneita asiantuntijoita. Heillä saattaa olla koulutuspaikan ja ns. oppi-isien perintönä vankka käsitys siitä, miten asiat tulee tehdä. Kun Käypä hoito -työryhmät (tai menneinä vuosina Sitran tukemat työryhmät) laativat heidän käyttöönsä hoito-ohjeita, he saattavat suhtautua niihin ikään kuin ylhäältä tuleviin tuotteisiin epäilevästi ja kenties jonkinlaista kiukkuakin tuntien. Ehkä niitä pidetään myös jollakin tavalla elitistisinä ja ruohonjuuritasolle vieraana, tyyliin:»miten joku vertaiseni voi tietää minua paremmin miten oikeasti pitäisi tehdä?» Kyseessä voi siis olla periinhimillinen tapa reagoida. Se, että asialla ovat Kuva: Science Photo Library / SKOY Vainajalle suoritettu lääketieteellinen ruumiinavaus on yhä tärkeä diagnostiikan ja hoidon laadun arvioinnin väline. Valokuva Yhdysvalloista arviolta vuodelta oman erikoisalayhdistyksen nimeämät asiantuntijat, voi sittenkin olla tunteisiin pohjautuvan reaktion rinnalla riittämätön peruste suosituksen hyväksymiseksi. Heikko lääketieteellinen johtaminen voi olla ongelma hoitokäytäntöjen kannalta. Asiantuntijaorganisaatiossa, jossa on paljon erilaista substanssiosaamista, johtajan rooli saattaa olla hyvin vaikea. Voiko johtajaksi valittu olla niin viisas, että hän asettaa erikoislääkärin oman asiantuntemukseen perustuvan käytännön kyseenalaiseksi? Vai estääkö hienotunteisuus puuttumisen ilmeiseen havaittuun epäkohtaan? Ovatko johtajan argumentit sittenkin liian kevyitä? Akateeminen ajattelu, yksityiskohtainen pohdinta asioiden puolesta ja niitä vastaan sekä totuuden suhteellisuuden tajuaminen selittävät Oikea ja väärä lääketieteessä 2179

8 varmaan osaltaan, miksi hyvin erilaisille hoitokäytännöille voi kullekin löytyä puolustajansa. Tärkeä tekijä on varmasti myös eräänlainen konservatismi, empivä suhtautuminen uuteen tietoon. Voidaan esimerkiksi ajatella, että jokin asia on totuttu hoitamaan tietyllä tavalla, ja hyvin on pärjätty. Kukaan ei ole valittanut. Tietoa siitä, miten hyvin on mennyt, ei useinkaan ole, koska sitä ei ole tutkittu. Olisikin tärkeätä, että toiminnan laadun arvioinnista tulisi jatkuva tapa ja että sille olisi riittävä taloudellinen tuki. Työn lopputuloksen arviointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Toimenpiteiden ja joidenkin muiden hoitojen keskittäminen osaamiseen ja taitoihin perustuvan hyvän laadun turvaamiseksi on varmaan oikea suuntaus. On tärkeätä, että löytyy keskittämisen ja hajauttamisen tasapaino siten, että kansalaiset eri puolilla maata saisivat samanarvoiset palvelut. Sidonnaisuudet ja erehtyminen Monet merkittävät lääketieteen lehdet ovat pohtineet erehdysten avoimen ilmaisemisen ongelmaa sekä eettiseltä kannalta että potentiaalisena oppimisen välineenä Se, missä määrin ulkoiset voimat ohjaavat potilaiden tutkimusten ja hoitojen suuntia, on varsin ajankohtainen kysymys. Tutkimusten mukaan on havaittavissa merkkejä siitä, että lääkärit, joilla on yhteyksiä lääketeollisuuteen, suhtautuvat lääketeollisuuden rahoittamien tutkimusten tuloksiin selvästi myönteisemmin kuin ne, joilla ei yhteyksiä ole (Stelfox ym. 1998), ja kaupallisten tahojen rahoittamat tutkimukset johtavat muita herkemmin hoitokäytäntöjen muuttamiseen (Friedberg ym. 1999, Djulbegovic ym. 2000). Moniin muihinkin sidonnaisuudesta johtuviin ongelmiin, jotka häiritsevät objektiivisen tutkimustuloksen raportointia ja tulkintaa, on aivan viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota. Lääketeollisuuden on todettu vaikuttavan ratkaisevalla tavalla lääkäreiden perus- ja täydennyskoulutukseen (Lancet 2000). Tutkimusaiheiden tarkoituksellinen valinta ja tärkeiden aiheiden välttäminen johtavat harhaisiin käsityksiin hoitomenetelmien merkittävyydestä (Garattini ja Liberati 2000). Monilla hoitosuosituksia laativilla on vahvat sidokset lääketeollisuuteen (Tonks 2002). Tieteellisten kokousten kytkennät lääke- ja lääkintälaiteteollisuuteen ovat vahvat, ja ne vaikuttavat käsiteltävien aiheiden valintaan (Horton 2000). Lancet, JAMA, BMJ ja NEJM ovatkin ilmoittaneet, etteivät ne halua julkaista lääketeollisuuden rahoittamia tutkimuksia, elleivät tutkijat voi osoittaa olevansa riippumattomia. Koska riippuvuus syntyy jo rahoituksen myötä, on tärkeätä, että tutkijan autonomia säilyy koskemattomana. Myös tieteellisesti arvokkaat kielteiset tulokset on julkaistava rahoittajan intressistä riippumatta. Edellä mainitut lehdet yhdessä kahdeksan muun kanssa julkaisivat kirjoituksen (Davidoff ym. 2001), jossa annetaan selkeät ohjeet tutkimustulosten julkaisemisesta ja riippuvuuden määrittämisestä. Samassa kirjoituksessa esitettiin huolestuminen siitä, että lääketeollisuuden rahoittama tutkimus on siirtymässä yliopistojen yhteydestä muihin laitoksiin ja ympäristöön, josta puuttuu akateemisen tutkimuksen tavoite eli tieteellisten ideoiden arviointi. Sen sijalla saattaa olla pelkkä markkinoinnin tukeminen. Jos sellainen kehitys toteutuu, kliinisen tutkimuksen arvostus vähenee ja se on väärin myös tutkimuksissa mukana olleita potilaita kohden. Muutoksen tarve on ilmeinen. Uusien hyväksi todettujen hoitojen tulisi tulla käytäntöön nykyistä nopeammin. Toisaalta menetelmiä, joita ei ole kunnolla dokumentoitu, tulisi käyttää vain rajoitetusti ja pääasiassa tutkimusmielessä. Alueellisesti vaihtelevia käytäntöjä tulisi yhtenäistää niin paljon kuin järkeväksi katsotaan. Muutos ei voi olla pelkästään hoitosuositusten ja -ohjeiden varassa. Toteutuakseen muutoksen on lähdettävä ammattikunnan sisältä eli lääkäreiden omasta tarpeesta tarkastella omaksumiaan käytäntöjä ja halusta muuttaa niitä. Koulutus on siis avainasemassa. Se koskee peruskoulutusta, jossa oppimismenetelmän tulisi 2180 A. Pasternack

9 tukea kriittisen pohdinnan kehittymistä ja kasvattaa elinikäiseksi oppijaksi. Se koskee ennen kaikkea myös täydennyskoulutusta jatkuvan ammatillisen kehittymisen muodossa. Erehtyminen ja sen syiden analysoiminen on tärkeä osa laadun parantamista. Satunnaisten erehdysten välttäminen kliinisessä toiminnassa ei varmaankaan ole mahdollista. Lääkärit ovat kautta aikojen pohtineet vajavuuksiaan omassa yksinäisyydessään ja kavahtaneet ja peitelleet erehdyksiään mutta parhaassa tapauksessa oppineet niistä. Erehtyväisyyden tunnustaminen, erehdysten havaitseminen ja niiden pohdinta voivat vaikuttaa myönteisesti lääkäreiden omaksumien tutkimus- ja hoitokäytäntöjen muotoutumiseen. Monet merkittävät lääketieteen lehdet ovatkin viime vuosina pohtineet erehdysten avoimen ilmaisemisen ja estämisen ongelmaa sekä eettiseltä kannalta että potentiaalisena oppimisen lähteenä (Horton 1999, Bootman 2000, Gostin 2000, Rosner ym. 2000, Alberti 2001). Lancet-lehti on haastanut lääkärit kertomaan erehdyksistään avaamallaan palstalla, jonka nimi on The uses of error (Horton 2001). Viikoittain ilmestyvät tarinat kollegojen tekemistä erehdyksistä ja niiden käsittelystä ovat kiinnostavaa ja opettavaista luettavaa, jolla saattaa olla laajakantoisia vaikutuksia lääkärikunnan toiminnan laatuun. Perinteinen»kovaan tietoon» perustuva laadunvarmistus tapa selvittää, mikä diagnostiikassa tai hoidossa on ollut oikein ja mikä väärin on vainajille suoritettu lääketieteellinen ruumiinavaus ja siihen liittyvä kliinis-patologinen pohdinta. Tästä erittäin tärkeästä toiminnasta on tullut yhä vähenevä käytäntö (Penttilä ym. 1999). Syynä on usein omaisten ja joskus lääkäreidenkin sinänsä merkillinen vastenmielisyys obduktioita kohtaan. Ehkä taloudelliset seikat ja liiallinen luottamus nykyaikaisiin kuvantamismenetelmiin ja laboratoriodiagnostiikkaan ovat omalta osaltaan vaikuttaneet asiaan. Eräässä aivan hiljattain suoritetussa tutkimuksessa (Sington ja Cottrell 2002) arvioitiin, millä herkkyydellä kuolinsyyt oli arvioitu oikeiksi kuolintodistuksissa 440 vainajalla, joille tehtiin myös ruumiinavaus. Herkkyys oli kaiken kaikkiaan vain 47 %. Hermoston taudeissa se oli hyvä eli 90 %, sydän- ja verisuonitaudeissa vain 28 % ja syöpätaudeissakin vain 65 %. Muutkin tutkijat ovat aiemmin päätyneet tuloksiin, että obduktioissa todetaan kliinisesti merkittäviä löydöksiä, joita ei ole potilaan eläessä tiedostettu jopa 75 %:ssa tapauksista (Laissue ym. 1986) %:ssa tapauksista obduktiosta saatiin sellaista tietoa, joka aiemmin tiedossa olleena olisi voinut muuttaa potilaan ennustetta (Goldman ym. 1983, Landefeld ym. 1988). Diagnostisten menetelmien ja uuden teknologian kehittyminen ei ole vähentänyt kliinisten virhediagnoosien osuutta (Goldman ym. 1983, Penttilä ym. 1999). Tulokset ovat sen verran huolestuttavia, että niiden tulisi ohjata toisenlaiseen käytäntöön. Jos obduktioita suoritetaan vain pienelle osalle vainajista ja suuri osa kliinisistä diagnooseista jää varmistamatta, voivat kuolinsyihin perustuvat tilastot ja niihin pohjautuvat tutkimukset tuottaa varsin harhaisia tuloksia. Kliinisessä työssä ja opetuksessa obduktioiden ja niihin pohjautuvan välittömän kliinis-patologisen pohdinnan ja laadunvarmistuksen tulisi olla itsestään selviä aiheita. Lopuksi Lääkärin työn ihanteelliset eettiset periaatteet eivät ole antiikin Kreikan ajoista muuttuneet. Hyvän tekeminen, pahan välttäminen, luottamus ja nöyryys ovat keskeisiä sanomia Hippokrateen valassa, jonka modernisoituun versioon useimmat suomalaiset lääkärit tänäkin päivänä sitoutuvat. Sen sijaan ne kysymykset, joissa tarvitaan erityistä eettistä kannanottoa, ovat moninkertaistuneet ja monimutkaistuneet. On tärkeätä, että terveydenhuollon etiikka on nuorten lääkärien ja muiden ammattilaisten arkipäivän keskustelun aiheena. Siten muotoutuvat aikaan soveltuvat eettiset ratkaisut. Toisaalta on tärkeätä, että lääkäreillä on rohkeutta olla autonomisia tehdessään ratkaisuja terveydenhuollon ristipaineessa. He tarvitsevat kaiken tuen, minkä ammattikunta voi tarjota. Yliopistoilla on vastuu tulevien lääkärisukupolvien oikeuskäsityksen muotoilijana. Tutkintoon pitää sisällyttää aiemmin mainittujen hu- Oikea ja väärä lääketieteessä 2181

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Onko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää?

Onko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää? Onko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää? Etiikan päivä 2014 Juhani Eskola 19.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen teemat Otsikon kysymys on ymmärrettävä Rokotekehitys

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa?

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Arja Helin-Salmivaara LT, yleislääk.erik.lääk., koulutusylilääkäri HUS:n yleislääketieteen yksikkö Sidonnaisuudet Ei

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Pekka Kettunen 12.12.2014

Pekka Kettunen 12.12.2014 Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Onko mahdollista koota Käypä hoito - työryhmiä ilman sidonnaisuuksia? Jorma Komulainen 2.4.2014

Onko mahdollista koota Käypä hoito - työryhmiä ilman sidonnaisuuksia? Jorma Komulainen 2.4.2014 Onko mahdollista koota Käypä hoito - työryhmiä ilman sidonnaisuuksia? Jorma Komulainen 2.4.2014 Sidonnaisuudet (3 vuotta) Päätyö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -suositusten päätoimittaja

Lisätiedot

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4 Uusi! Kliinisesti testattu innovaatio TENA U-test helppo ja yksinkertainen vaippaan asetettava testi virtsatieinfektioiden tunnistamiseen www.tena.fi Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio.

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Lääkärin profession eettinen pohja. Amos Pasternack Lapin lääkäriseura 17.04.09

Lääkärin profession eettinen pohja. Amos Pasternack Lapin lääkäriseura 17.04.09 Lääkärin profession eettinen pohja Amos Pasternack Lapin lääkäriseura 17.04.09 Professio Ammatti, joka perustuu monimutkaisten tietojen ja taitojen hallintaan. Kutsumusammatti, jossa käytetään tieteeseen

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Tiedosta hyvinvointia 1 Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Kristian Wahlbeck 23.03.2006 Stakes mielenterveysryhmä ja Helsingin yliopisto Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Tutkimusartikkelien kriittinen arviointi. Jouko Miettunen 2.9.2013

Tutkimusartikkelien kriittinen arviointi. Jouko Miettunen 2.9.2013 Tutkimusartikkelien kriittinen arviointi Jouko Miettunen 2.9.2013 LUENNOT 1. Alustusluento kriittisestä arvioinnista 2. Evidence-Based Medicine (EBM) 3. kohorttitutkimukset ja tapaus-verrokkitutkimukset

Lisätiedot

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kokoomus puolueen jäsen Mitä muuta katsotaan merkitykselliseksi??? Yritystoiminta

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Hyvä vanhempi, mietitkö lapsesi osallistumista rokotetutkimukseen? Tämä vihko tarjoaa sinulle tietoa päätöksesi

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat

Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat Ei-lääketieteellisen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettinen arviointi ajankohtainen tilanne ja ongelmat Teologian tohtori Simo Ylikarjula Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Tieteenalojen tutkimuseettisiä

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvot Luento 7. Farmasian tdk. 21.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot Medikalisaatio

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Näkökulmia vaihtoehtohoitojen kiistanalaisuuteen: Esimerkkinä hoitotieteen konfliktit paastosta ja terapeuttisesta kosketuksesta 1990-luvulla

Näkökulmia vaihtoehtohoitojen kiistanalaisuuteen: Esimerkkinä hoitotieteen konfliktit paastosta ja terapeuttisesta kosketuksesta 1990-luvulla Näkökulmia vaihtoehtohoitojen kiistanalaisuuteen: Esimerkkinä hoitotieteen konfliktit paastosta ja terapeuttisesta kosketuksesta 1990-luvulla Yhteiskuntatieteiden tohtori Pia Vuolanto Tampereen yliopisto,

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Faculty of Economics and Administration

Faculty of Economics and Administration Faculty of Economics and Administration in Finnish: Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Bachelor of Administrative Sciences Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Major subjects: Administrative Science

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS

IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS Lions Clubs International MD 107 Finland IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS KOODIT, SIGNAALIT, JOTKA KUVAAVAT AIVOJEN SYNAPSIEN VÄLISET KYTKENNÄT 1 Lions Clubs International MD 107 Finland TUOTTEESI/PALVELUSI,

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen

Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen Suomalaiset biopankit, niiden erityispiirteet ja mahdollisuudet Auria-Taltioni yhteistyö Tiedosta terveyttä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto

Lisätiedot

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Tutkijakoulujen hakuinfo ja tutkijan työelämätaidot. Suomen akatemian ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Lääkärin autonomia OLLI-PEKKA RYYNÄNEN

Lääkärin autonomia OLLI-PEKKA RYYNÄNEN Lääkärin autonomia OLLI-PEKKA RYYNÄNEN Meillä oli vanha maailma, joka oli siisti, järjestyksessä ja ennustettavissa Sitä ei huomattu silloin, mutta Vaatimustaso oli matala. Hoidot olivat suurelta osin

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA. Pentti Nieminen 03.11.2014

TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA. Pentti Nieminen 03.11.2014 TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA LUKIJAN NÄKÖKULMA 2 TAUSTAKYSYMYKSIÄ 3 Mitä tutkimusmenetelmiä ja taitoja opiskelijoille tulisi opettaa koulutuksen eri vaiheissa?

Lisätiedot

Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet

Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet Sinikka Torkkola Viestintätieteiden tutkijakoulun koordinaattori Tampereen yliopisto, puheopin laitos sinikka.torkkola@uta.fi Terveysviestinnän

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Päivi Rauvo EQA-koordinaattori 11.2.2014 1 Taustaa Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu että preanalyyttisessä vaiheessa tapahtuu jopa yli 50 % kaikista

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot