Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti 1/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti 1/2014 13.5.2014"

Transkriptio

1 Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti 1/ Tarja Mäkelä-Hietala sivu 6 Sertifiointi kirosana vai mahdollisuus sivu 9 Kirjanpainajistako painajainen? sivu 12 Luumäki -linja onkin Miehikkälässä! sivu 19 Heli Tulla ksi Virolahdelle Haasteellisissa olosuhteissakin pärjää, kun on uskoa ja tahtoa. Yksi esimerkki pärjääjistä on kivenheiton matkan päässä Luumäen kirkolta oleva mänty,jota sukupolvet toisensa jälkeen ovat kunnioittavasti kiertäneet. Kaakkois-suomalaisille metsänomistajille kaikista valtiollisista vaaleista kaikkein tärkeimmät ovat käytävät EU-vaalit. Metsänomistajajärjestön yhteisen iskulauseen Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin toteutus alkaa siitä, että me kaikki käymme antamassa äänemme omille eurovaaliehdokkaillemme. Ennakkoäänestys on jo alkanut!

2 2 Jippii! Aurinko on korkealla Pääkirjoitus Ja kevättuuli siellä sun täällä. Viime viikkoina olemme kuulleet sekä hyviä että vähän huonompiakin uutisia metsärintamalta. Myönteistä on, että maahamme on rakenteilla ja suunnitteilla useita investointeja metsäteollisuuteen, jopa aivan tähän meidänkin lähinurkille. Toivoa sopii, että kotimainen raaka-aine, puu, löytää tiensä näille laitoksille metsänomistajan kannalta myös asiallisella hinnalla. Harmillisempana uutisena pidän sitä, että kemera-tuet ovat vaakalaudalla. Nykyiset ohjeet ovat voimassa näillä tiedoin vielä ensi vuoden alkupuolikkaan. Toinen ikävä asia koskee mahdollista hirvivahinkojen korvauskäytännön poistumista. Koen ristiriitaisena, että lupia hirvien metsästykseen saa rahalla, jos sattuu saamaan, mutta omasta lompakosta joutuisi myös maksamaan niiden aiheuttamat vahingot. Yksityisen metsäomaisuuden suoja murenee kaiken aikaa huonommaksi. Tässä metsänomistajilla ja meillä kaikilla metsänomistajilla on yhteen hiileen puhaltamisen paikka. Kevät on saanut hirvien lisäksi myös muut eläimet liikkeelle. Ensimmäisiä havaintoja kirjanpainajien liikkumisesta on saatu huhtikuun lopun lämpimien päivien aikana. Metsät kannattaakin tarkastaa mahdollisten tuhojen torjumiseksi ja suurempien taloudellisten vahinkojen syntymisen estämiseksi muutamaan kertaan kesän aikana. Myös karhuhavainnot ovat olleet runsaita kuluneen kevään aikana. Nyt onkin julkaistu ohje suurpetojen kohtaamisesta metsätyömailla. Tämä ohje on asiallinen kaikille luonnossa liikkuville tai mahdollisesti liikenneonnettomuuteen petojen kanssa joutuville. Se ohje kannattaa kaikkien meidän enemmän tai vähemmän luonnossa liikkuvien lukaista läpi. Nyt viimeistään kannattaa huollattaa raivaussahat kuntoon ja aloittaa taimikoiden ja nuoren metsänhoito. Viileästä alkukeväästä johtuen raivaus- ja istutuskelit ovat olleet hyviä; ei hyönteisiä pörräämässa kimpussa eikä liian kuumaa. Metsiä kannattaa hoitaa ajallaan, jotta saamme turvattua mahdollisimman hyvän taloudellisen tuoton myös tulevaisuudessa. Kemera- tuet ovat hyvä kannuste hoitotöihin, mutta ne eivät saa olla peruste hoitokohdetta valitessa. Kiireellisimmät hoitokohteet on tehtävä ensin, saipa niistä tukea tai ei. Suosittelen taimikonperkausten suorittamista ajallaan, raivaussahan käyttö käy myös liikunnasta ja kuntoilusta. Näin keväisin järjestetään raivaussahan käyttökursseja, mikäli sen käyttö arveluttaa. Niillä kursseilla opastetaan sekä sahan käyttöä ja huoltoa että taimikonhoidon perusteita ja työtekniikkaa. Metsänhoitotöissä saa sekä hyötyä, liikuntaa että raitista ilmaa samalla kertaa. Parina viimeisenä vuotena metsäasiat ovat olleet melkoisen myllerryksen kohteena. Uudet metsänhoito-suositukset ovat valmistuneet, erilaisia säännöksiä ja lakeja on hyväksytty useita, jotka tavalla tai toisella koskettavat meitä metsänomistajia. Uusi metsänhoitoyhdistyslaki astuu voimaan ensi vuoden alusta, mutta yhdistyksen päätehtävä; toimia alueen metsänomistajien eduksi metsäasioiden hoidossa säilyy ennallaan. Mutta, ampaistaan nyt ylös, ulos ja hoidetaan metsiämme ja nautitaan samalla myös kesäisestä luonnosta. Metsäistä pilkettä silmäkulmaan ja jälleennäkemisen toivossa viimeistään Ihamaan metsätaitokisoissa juhannusalusviikon tiistai-iltana! Sirkka Savukari Metsänhoitoyhdistys Kaakon hallituksen puheenjohtaja kuvattuna aurinkoisena, mutta tuulisena kevätpäivänä Suomenlahden Ulko-Tammiossa. Mitä metsänhoitoyhdistys tarjoaa jäsenmaksulla 1. Henkilökohtainen Kaikki metsäpalvelumme lähtevät liikkeelle oman henkilökohtaisen n kautta. Tuttu metsäasiantuntija hoitaa jatkossakin sinun metsäsi ja saat häneltä kaiken tarvittavan neuvonnan ja palvelut yhdellä puhelinsoitolla. Yhdistyksen palveluksessa on 15 toimihenkilöä, joten kaikkiin kysymyksiin tuosta joukosta löytyy apua ja neuvoa. 2. Maksuton metsäkäynti Miten metsä on kasvanut, mitä siellä pitäisi tehdä, mistä voisi puuta myydä ja mihin hintaan? Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan saat maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnin voit sopia myös etänä, antaa sinulle esityksen vaikkapa tämän vuoden hakkuuja hoitotöistä. Mieluummin lähdemme kuitenkin kanssasi yhdessä metsään. Metsäkäynti on rahanarvoista ja hyödyllistä konsultaatioita metsäsi hoidossa, käytä etua hyväksesi. 3. Palvelut jäsenhintaan Metsänhoitoyhdistys Kaakosta saat mm. kaikki puukauppaan, puunkorjuuseen, metsänhoitoon, metsäkiinteistökauppaan, metsätilan omistajavaihdokseen liittyvät palvelut saman katon alta. Palveluksessamme on n. 20 paikallista ammattimetsuria, n. 10 koneyrittäjää ja 15 toimihenkilöä. Jäsenille palvelut myydään jäsenhintaan, joka on alhaisempi kuin muille myytävien palveluiden hinta. 4. Maksuton puunmyyntisuunnitelma Metsänomistajat luottavat puukaupassa metsänhoitoyhdistykseen, alueemme yksityisten metsänomistajan myymistä puista selvästi yli puolet lähtee liikkeelle kauttamme. Koemme puukaupan edunvalvonnan niin tärkeäksi, että tarjoamme jäsenillemme maksuttoman puunmyyntisuunnitelman. Puunmyyntisuunnitelma lähtee aina metsänomistajan ja metsän tarpeista, ei yksittäisen ostajan sen hetkisestä puuntarpeesta. Metsänhoitoyhdistyksillä on käytössään valtakunnalliset puumarkkinat.fi-palvelu, jonne metsänhoitoyhdistyksen laatimat leimikot siirretään kilpailutettavaksi. 5. Puukaupan kilpailutus Puukaupan kilpailuttaminen ottamalla huomioon tukinkatkonta, tätä palvelua ei pysty tarjoamaan kukaan muu toimija. Jokainen ostaja tietää oman katkontansa, mutta vain metsänhoitoyhdistyksellä on tiedossaan kaikkien ostajien katkonnan vaikutus tukin saantoon. Ja sitä kautta myös siihen rahamäärään, mitä puukaupasta maksetaan. Pelkästään tukin katkonnan vaikutus tuottaa 2-8 euroa lisähintaa jokaiselle myydylle kuutiometrille. Lisäksi on huomioitava puun yksikköhintojen ja laatuvaatimusten vaihtelut puunostajittain. Hyödynnä metsänhoitoyhdistyksen edullinen puukaupan toimeksiantopalvelu ja varmista paras mahdollinen lopputulos puukaupassa. 6. Edunvalvonta, kaavoitus ja ympäristöasiat Mietityttävätkö maankäyttöön liittyvät asiat, kuten kaavoitus, suojeluohjelmat tai tuulivoima? Entäpä EU:n metsätaloutta koskevat päätökset tai säännöllisesti esille nouseva kiinteistövero? Miten valtion tukipolitiikka tai erinäisiin lakeihin liittyvät kysymykset? Millainen on alueen hirvikanta ja miten siihen vaikutetaan? Huomioidaanko metsäsertifioinnissa metsänomistajan etu? Rajoitetaanko metsäomaisuutesi hyödyntämistä jatkossa? Näissä ja monissa muissa edunvalvontaan liittyvissä asioissa sinulla on mhy:n jäsenenä takanasi vahva edunvalvontaosaaminen. Jäsenien eduista huolehditaan esimerkiksi edellä mainituissa asioissa vaikuttamalla eri työryhmissä ja eri kanavia käyttäen, antamalla lausuntoja ja olemalla mukana niissä työryhmissä missä päätöksiä tehdään. Kukaan muu taho ei tee metsänomistajan edunvalvontaa automaattisesti puolestasi. 7. Maksuton metsäsertifiointi Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsäsi ovat mukana PEFC-metsäsertifioinnissa ilman erillistä maksua. Jäsenten metsät ovat jatkossakin mukana metsäsertifioinnissa jäsenyyteen sisältyen. Sertifioitu puu ja sitä kautta sertifioidut lopputuotteet ovat edellytys kansainvälisillä markkinoilla. Tämän edun arvo saattaa olla jatkossa merkittävin jäsenetu. 8. Tiedotus, neuvonta ja koulutus Jäsenenä saat maksutta Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehden kaksi kertaa vuodessa sekä lisäksi ajankohtaista tietoa sähköisessä uutiskirjeessä ja jäsenkirjeissä. Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistajanumerot postitetaan jäsenille neljä kertaa vuodessa. Netti-sivuiltamme löydät ajankohtaiset metsäuutiset ja tapahtumat. Järjestämme kursseja, koulutus- ja maastotapahtumia, metsänomistajien retkiä ja metsäiltamia. Näihin tapahtumiin on jäsenillä pääosin maksuton osallistumisoikeus. 9. MTK:n valtakunnallisia ja mhy:n paikallisia jäsenetuja Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat MTK:n ja metsänhoitoyhdistyksen jäsenilleen sopimat jäsenedut käyttöösi. Yhteisönä Metsänomistajatorganisaatioissa on voimaa ja vaikutusvaltaa paikallisesti, maakunnallisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajan omia palveluorganisaatioita, joissa päätösvalta säilyy metsänomistajilla. Yhdistyksen päätöksentekijät ovat paikallisia metsänomistajia. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden hyödyt ovat selkeät, nyt ja tulevaisuudessa. METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Kaakko Vastaava päätoimittaja Jarmo Haimila p Sivunvalmistus SSS Oy Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2014

3 3 Puumarkkinat ovat tukkeessa - mutta hyvältä näyttää silti Metsätalous on kulkenut viimeiset ajat vastavirtaan muuhun taloudelliseen toimintaan nähden Suomessa. Puukauppa on käynyt vilkkaana jo pidemmän aikaa ja silti puun hinta on pysynyt kohtuullisen vakaana. Uskoa tulevaisuuteen luo myös viime viikkojen uutiset metsäteollisuuden todella isoista investoinneista kotimaahan. Euroopan paperimarkkinat ovat edelleen heikot, mutta hieman oikoen voi todeta, että jokseenkin kaikkien muiden tuoteryhmien markkinat ovat vetäneet hyvin. Metsäyhtiöiden omatkin ennusteet ovat myös lähitulevaisuuden suhteen varsin optimistisia ja samoilla linjoilla ovat olleet taloudelliset tutkimuslaitoksetkin. Hyvä menestys on seurausta mm. puumarkkinoiden hyvästä toiminnasta ja vakaasta kehityksestä. Vahva euro on tuonut meille omat ongelmamme vientiteollisuuteen, mutta toisaalta luonut myös kestävää vakautta. Hitaasti mutta varmasti olemme sopeutuneet vahvaan euroon ja nyt on ikään kuin vankka pohja ponnistaa kilpailukykyisesti ja hakea kasvua osin uusienkin tuotteiden markkinoilta. Puukauppaa käyty ennätystahtiin Jos kuluva vuosi sujuu odotetusti myös loppuvuoden osalta, voi hyvinkin olla, että metsänhoitoyhdistyksemme toimialueelta myydään puuta yksityismetsistä enemmän kuin koskaan aiemmin tai ainakin aivan kuuden - seitsemän vuoden takaiseen ennätystahtiin. Tämä siis siitäkin huolimatta, että juuri tällä hetkellä yhtiöiden ostetut puuvarannot ovat nykymittareiden mukaan ylisuuret. Kuusitukista on jo pitkään jatkunut ylitarjonta, vaikka kuusen sahatavaramarkkina on vetänyt varsin hyvin. Suurin huolenaihe puumarkkinoita koskien on tulevan ja tulevienkin talvien talvileimikoiden saaminen kaupaksi. Menneenä talvena ei käytännössä talvileimikoihin päästy käsiksi ollenkaan, joten juuri kellään ei edes tässä vaiheessa vuotta ole tarpeen ostaa uusia talvikorjuuta vaativia leimikoita ensi hakkuukaudeksi. Venäjä, Venäjä, Venäjä Meillä Kaakonkulmalla kaikki taloudellinen toiminta riippuu myös siitä, miten asiat kehittyvät piikkilanka-aidan toisella puolella. Täydellistä arpapeliä on se, pysäyttääkö tai edes hidastaako Ukrainan kriisiin liittyvät EU:n taloudelliset pakotteet puun tuonnin Venäjältä. Vai käykö peräti niin, että aina vaan heikommaksi liukuva ruplan kurssi johtaa entistäkin suurempaan puun tuontiin. Tämä on kirjanpainajan ohella suurin tällä erää tiedossa oleva uhka alueemme metsätaloudelle. Verot Hallituksen kehysriihen päätös korottaa edelleen yli euron pääomatulojen verotusta vuoden 2015 alusta on myös huono signaali vakaalle puumarkkinalle. Verojen korotusta ei tähän taloudelliseen tilanteeseen oikein kaivattaisi mihinkään verotusmuotoihin, vaikka valtion ja kuntienkin taloudessa on ammottava kestävyysvaje. Tauti siis on tiedossa, mutta onko lääkitys väärä. Vaje paikataan talouskasvulla, ei hengiltä verottamisella. Uskoa tulevaan Pessimismi on mielentila, mutta optimismi on tahtotila. Nyt tarvitaan malttia, viisautta, voimaa ja kykyä. Ja ennen muuta myös sitä tahtoa. Jarmo Haimila Auringonlaskusta auringonnousuun Kaakkois-Suomen metsätalous vahvassa kasvussa Vajaa kymmenen vuotta sitten metsätalouden päällä oli synkkä varjo. Kaakkois- Suomessa metsäteollisuuden painajainen tunnettiin parhaiten nimistä Voikkaa, Summa, Myllykoski. Sunilan sellutehdaskin seisoi ja odotti vuoden verran lopetuspäätöstä. Tänään tilanne on jo aivan toinen, vaikka elämme edelleenkin käynnissä olevaa suurta metsäteollisuuden murros- ja uusiutumiskautta. Maapallolla ollaan siirtymässä asteittain vähenevien uusiutumattomien energioiden ja raaka-aineiden aikakaudelta uusiutuvien energioiden ja raakaaineiden aikakaudelle. Muutosta jouduttaa ilmaston lämpenemiseen ja ympäristöön liittyvät uhkat. Keskeisiä tekijöitä uudella aikakaudella tulevat olemaan materiaali- ja energiatehokkuus, bioenergia, ympäristö- ja nanoteknologia sekä vihreä kemia. Metsäenergian käyttö voimakkaassa kasvussa Kaakkois-Suomi on maan parhaimpia esimerkkejä uusiutuvien energioiden nousussa. Suomen ja maailmankin mittakaavassa yksi suurimmista puuraaka-aineeseen perustuvista biodiesellaitoksista on juuri käynnistymässä UPM:n Kaukaan tehtailla ja toista laitosta jo suunnitellaan sen viereen. Metsä Fibren Joutsenon biokaasulaitos odottaa investointipäätöksiä, sen raaka-ainetarve on 1,3 miljoonaa kuutiota puuta. Sunilan sellutehdas, joka jo kertaalleen odotti sulkemispäätöstä, elää uutta nousukauttaan uudistetun energia- ja ligniinituotannon kautta. Tuoreimpana hankkeena Kymenlaaksossa on Suomen Bioetanoli Oy:n suunnitelma rakentaa bioetanolitehdas Kouvolan Myllykoskelle UPM:n entiseen tehdasrakennukseen. Kaikki Kaakkois-Suomen suuret kaupungit ovat siirtyneet viimeisen viiden vuoden aika valtaosin uusiutuvien energioiden käyttäjiksi, tuoreimpana Imatran kaupunki, joka teki juuri päätöksen uuden metsähakkeeseen perustuvan biovoimalan rakentamisesta. Talven aikana käyty vilkas keskustelu kivihiilen käytön lisääntymisestä kuuluu murroskauden ilmiöihin, se aiheuttaa hetkittäistä kipuilua, mutta on ohimenevää. Puurakentamisen suosio kasvussa, sahaus nousee Sahausmäärät ovat viimeisen parin vuoden aikana olleet ilahduttavasti kasvussa, vaikka maailmantaloudessa onkin vietetty suhdannetaantumaa. Sahauksen vakaata kasvua tukee puurakentamisen nousu. Puu on ylivoimaisesti ympäristöystävällisin raaka-aine rakentamiseen. Metsänomistajille sahausmäärien kasvu on näkynyt hyvänä tukin kysyntänä ja hintana. Kymenlaakson kannalta ilouutinen on, että konkurssiin menneelle Haminan Veistosahalle löytyi uusi omistaja ja sahaus jatkuu edelleen. UPM investoi Kymin sellutehtaaseen, Metsä Groupin jätti-investointi Äänekoskelle Perinteinen metsäteollisuus on uusiutumassa. Internet, sähköinen viestintä ja mobiilimaailma ovat vähentäneet sanoma-, aikaus- ja mainoslehtien kysyntää, mutta vastaavasti sellu-, kartonki-, pehmo- ja erikoispaperituotanto on vahvassa kasvussa. Sellun kysynnän ennustetaan kasvavan maailmalla jatkossa noin 10 prosentin vuosivauhtia vuoden kuluttua puukuituun perustuvat tuotteet ovat kiinteä osa ihmisten jokapäiväistä arkea. Uutta aikakautta kuvaa hyvin UPM:n Kymin sellutehtaan tuore 160 miljoonan euron investointipäätös, joka lisää raaka-aineen käyttöä noin puukuutiolla. Yhtiön puunhankinta Kaakkois-Suomen alueelta lähes tuplaantuu. Se tarkoittaa noin 200 uutta työpaikkaa puunkorjuuseen ja -kuljetukseen. Lisäksi kasvavat hakkuumäärät vaativat lisää väkeä metsähoitoon ja puunhankintaan. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre jysäytti viime viikolla todellisen uutispommin. Se suunnittelee uuden aikakauden biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle. Tehdas tuottaa sellun ohella bioenergia ja erilaisia biomateriaaleja mm. kemian- ja lääketeollisuuden jatkojalostukseen. Investointi maksaa noin 1,1 miljardia euroa ja on historian suurin investointi Suomessa. Uusia työpaikkoja syntyy noin 2500 ja puuta tehdas käyttää noin 6,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Joko loppuu puheet auringonlaskun alasta. Uusia innovaatioita puusta Metsäteollisuudessa on käynnissä voimakas tutkimus- ja kehitystoiminta, uusista innovaatioista raportoidaan lähes viikoittain. Mikrokuitutekniikka tarjoaa lähes rajattomat kehitysmahdollisuudet puun jatkojalostamiseen. Nanosellusta voidaan valmistaa muoveja ja metalleja korvaavia tuotteita, vaikkapa auton valmistukseen. Kun listaan lisätään vielä puusta valmistettavat puukomposiitit, biokemikaalit, suoja-aineet, lääkkeet ja kosmetiikka, alkaa uusi metsäteollisuus saada muotoaan. Raaka-aineen tarve kasvaa Vaikka metsäteollisuudessa on viimeisten kymmenen vuoden aikana suljettu useita tuotantolaitoksia, ei kotimaisen puuraaka-aineen tarve ole suinkaan pienentynyt. Samanaikaisesti lisääntynyt sellun ja energian tuotanto sekä koneiden käyntiasteiden nostot ovat kasvattaneet raaka-aineen tarvetta. Alustavien laskelmien mukaan viime vuonna metsä- ja energiateollisuudessa käytettiin ennätysmäärä kotimaista puuta, noin 65 miljoonaa kuutiometriä vuoden kuluessa kotimaisen puun tarpeen arvioidaan nousevan miljoonaan kuutioon. Pekka Vainikka Aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomi

4 4 Toiminnanjohtajan palsta Jotakin uutta jotakin vanhaa Metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu ensi vuodenvaihteessa. Metsänhoitoyhdistykset ovat jatkossa entistäkin selkeämmin metsänomistajajäsentensä edunvalvojia. Jäsenille tämä tarkoittaa entistä laajaalaisempia ja silti laadukkaampia palveluita. Merkittävin muutos nykyiseen nähden on se, että tähän asti jäseniämme ovat olleet liki kaikki metsänomistajat ja vain hieman kärjistäen voi todeta, että he ovat olleet jäseniämme, halusivatpa he sitä tai eivät. Toki metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä on voinut luopua helposti tähänkin asti, mutta sillä ei ole vielä vapautunut lakisääteisestä metsänhoitomaksusta, vaan sitä on pitänyt hakea tähän asti erikseen metsäkeskukselta. Jäsenyys jatkuu Jäsentemme jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessämme jatkuu automaattisesti lakimuutoksen jälkeenkin. Jäsenyydestä eroaminen säilyy aivan yhtä helppona kuin tähänkin asti, mutta nyt jäsenyyden irtisanominen vapauttaa myös jäsenmaksusta heti seuraavan vuoden alusta lukien. Kirjallinen ilmoitus jäsenyyden irtisanomisesta edellytetään, mutta ainakin meillä sitä on tulkittu niin, että myös sähköpostitse, omasta sähköpostiosoitteesta tehty ilmoitus katsotaan riittäväksi. Jäsenyydestä eroamisen osalta asia on siis helpottumassa. Vastaavasti jäseneksi pääseminen on aina näihin päiviin asti ollut automaattista. Eli jäsenyys on katsottu alkavaksi siitä päivästä, kun yli neljä ha metsää on saatu hallintaan. Vastedes uusi metsänomistaja ei tule automaattisesti jäseneksi, vaan hänen tulee ilmoittaa halukkuudestaan mhy:n jäseneksi kirjallisesti. Metsänhoitomaksu poistuu Muutoksen myötä jo vuodesta 1951 saakka voimassa ollut lakisääteinen metsänhoitomaksu poistuu. Maksulla haluttiin tuolloin varmistaa kaikkien metsänomistajien mahdollisuus saada ammattiapua metsänhoitoon ja puukaupan neuvontaan ja edunvalvontaan. Maksulla haluttiin myös varmistaa metsänomistajien omien metsänhoitoyhdistysten toimintaedellytykset. Tavoitteessa on onnistuttu hyvin. Jopa niin hyvin, että nyt yleisesti uskotaan, että yhdistykset tulevat pärjäämään tehtävässään ilman lakisääteistä maksuakin. Jäsenmaksuitta emme kuitenkaan tule pärjäämään, joten metsänhoitoyhdistyksemme valtuusto tulee tekemään päätöksen tulevan vuoden jäsenmaksusta jo tämän vuoden syksyllä. Jäsenmaksun tasosta ei ole vielä edes valtuustossa keskusteltu, mutta yleisesti jäsenmaksun arvioidan jäävän pienemmäksi, kuin keskikokoisen tilan metsänhoitomaksu on ollut. Edes siitä ei ole vielä päätöksiä, että tuleeko jäsenmaksu perustumaan jatkossa tilan pinta-alaan ja jos tulee, niin minkälaisin ehdoin ja mahdollisin portain. Tehtyjen markkinatutkimusten pohjalta olemme kuitenkin varsin luottavaisia toimintakykyymme, koska ainakin asiaa kysyttäessä noin nejä viidestä metsänomistajasta keskimäärin on ilmoittanut halukkuutensa säilyä metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä. Toki siihen tulee varmasti myös vaikuttamaan tulevan jäsenmaksun taso. Kokonaisuuden kannalta olisi erittäin tärkeää, että metsänomistajat pysyisivät kattavasti jäseninämme, joka sekin edesauttaisi maksun pysymistä alhaisella tasolla ja toisaalta myös vahvistaisi kykyämme valvoa metsänomistajien etua ja myös esiintyä eri sidosryhmiin nähden metsänomistajiemme edusmiehenä. Jäsenpalveluita ja etuja Koko metsänomistajajärjestö tulee jatkossa tarjoamaan entistä enemmän palveluita ja etuja jäsenilleen. Osan palveluista ja eduista tuottaa oma paikallinen metsänhoitoyhdistys ja osan palveluista saat käyttöösi olemalla metsänhoitoyhdistyksen jäsen, vaikka palvelun itsessään tuottaisikin Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto tai muu valtakunnallinen taho. Metsänhoitoyhdistyksemme valtuusto on pitämässään kokouksessa päättänyt halukkuudestaan hakea MTK:n jäsenyyttä, kuten muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki muutkin maamme metsänhoitoyhdistykset. Liittymällä MTK.n jäseneksi saamme jatkossa kaikki valtakunnalliset MTK:n jäsenedut omien metsänomistajajäsentemme käyttöön. Jäsentemme oma yhdistys edelleen Metsänhoitoyhdistykset on aikanaan perustettu metsänomistajien omaksi palvelu- ja edunvalvontaorganisaatioksi. Jo viime vuosisadan alkupuolella metsänomistajat itse katsoivat, että he tarvitsevat omia etujaan ajamaan ja puolustamaan heitä mm. puukaupassa. Jos joku luulee, ettei tarvetta tällaiselle edunvalvonnalle enää ole, on taatusti väärässä. Tarve metsänomistamisen puolustamiseen on vain kasvanut. vuosien saatossa. Metsätalouden harjoittamiseen kohdistuu entistäkin enemmän ja entistäkin monitahoisempia paineita. Meistä suomalaisista liki joka kymmenes on joko yksin tai yhteisomistuksen kautta metsänomistaja. Sillä joukolla saa jo aikaiseksi joukkovoimaa, mutta jos tämä joukko ei halua sitä voimaansa käyttää, ei sitä meille kukaan ulkopuolinen ole takaisin tarjoamassa. Jos vahvuutemme on se, että joka kymmenes suomalainen on metsänomistaja on sen kolikon kääntöpuoli se, että yhdeksän kymmenestä ei kuitenkaan ole. Ja näistä yhdeksästä yllättävän moni haluaisi osansa metsänomistajan puukauppatilistä. Osa alempana raaka-aineen hintana, osa korkeampana veroasteena tai kiinteistöverona, osa entistäkin laajempina jokamiehenoikeuksina, osa ihan vaan ymmärtämättömyyttään ja/ tai kateuttaan. Hyvää kesää kaikille! Jarmo Haimila Toiminnanjohtaja Muutaman satasen säästöllä tuhansien eurojen tappiot Taimikonhoidon taso laskenut huolestuttavasti Taimikonhoidon taso on laskenut huolestuttavasti. Valtakunnan metsien tuoreet inventointitulokset kertovat, että nuorista taimikoista metsänhoidolliselta tilaltaan hyviksi luokitellaan enää vajaa puolet eli 45 prosenttia. Loput luokitellaan tyydyttäviksi, välttäviksi tai vajaatuottoisiksi. Ja vuosi vuodelta tilanne vain pahenee. Euroista on kyse Tuottotutkimukset Etelä-Suomen tuoreen kankaan kuusikoista kertovat karua kieltään, mitä taimikon hoitamattomuus merkitsee puumäärä- ja kantorahakertymään. Kun taimikonhoitotyöt tehdään ajallaan, kertyy kuusikosta kiertoajan kuluessa myytävää tukkipuuta n. 370 kuutiota hehtaarilta ja kuitupuuta n. 185 kuutiota. Jos taimikonhoito jätetään tekemättä, kertyy tukkipuuta n. 240 kuutiota hehtaarilta ja kuitupuuta n. 220 kuutiota. Tämänhetkisellä kantohintatasolla tämä merkitsee, että kuusikosta, jossa taimikonhoitotyöt tehdään ajallaan, kertyy kantorahatuloa kiertoajan kuluessa noin euroa hehtaarilta. Vastaavasti kuusikosta, jossa taimikonhoitotyöt jätetään tekemättä, kantorahakertymä jää noin euroon hehtaarilta. Taimikonhoito kallista? Jos et itse ehdi tai kykene taimikkoasi hoitamaan, kannattaa taimikonhoitotyö teettää metsänhoitoyhdistyksellä tai jollakin muulla metsänhoitopalvelujen tarjoajalla. Tuoreen kankaan kuusikossa riittää kaksi taimikonhoitokertaa, varhaisperkaus 3-5 vuotta taimikon perustamisen jälkeen ja taimikon harvennus 3-4 metrin pituudessa. Metsurin tekemästä taimikonhoitotyöstä (taimikon harvennus 3-4 metrin pituudessa, varhaisperkaus on halvempaa) kertyy noin 450 euron lasku hehtaarilta. Verotuksen kautta laskusta saa vähennettyä alvosuuden (n. 90 /ha) ja metsänhoitokulujen verovähennyksen (n. 110 /ha), joten itselle jää maksettavaksi noin 250 euroa hehtaarilta. Kun lisäksi huomioidaan, että useimmille taimikonhoitokohteille on saatavissa valtion metsänhoitotöiden kemera-tukea 139 /hehtaari (tuki on Jätä taimikonhoitotyöt tekemättä, niin metsikkösi näyttää vuoden iässä tällaiselta. Suurin osa puustosta on vähäarvoista, riukuuntunutta lehtipuustoa, heikkokuntoisen havupuuston määrä on vain kuutiota/hehtaarilla. Hoidetussa vuotiaassa ensiharvennusmetsikössä hyvälaatuisen havupuuston määrä on noussut jo kuutioon/hehtaarilla, josta kuutiota on jo pikkutukin mitoissa. metsäverotuksessa verotettavaa tuloa), niin oma maksuosuus taimikonhoidosta putoaa noin 150 euroon hehtaarilta. Palataan vielä alkuun Kun eteläsuomalaisessa tuoreen kankaan kuusikossa tehdään taimikonhoitotyöt ajallaan, kertyy kiertoajan kuluessa kantorahatuloja noin euroa. Kun taimikonhoitotyöt jätetään tekemättä, kantorahakertymä putoaa noin euroon. Muutaman satasen taimikonhoitokulut ratkaisevat euron tulot tai tappiot. Pekka Vainikka aluejohtaja Suomen metsäkeskus

5 5 Metsälain muutos monipuolistaa metsien käsittelyä Metsälain muutos tuli voimaan vuoden alussa. Lakiuudistusta voidaan syystä pitää historiallisena. Tiukasta, holhoavasta lainsäädännöstä siirrytään vapaampaan, mutta samalla metsänomistajien omaa vastuuta korostavaan lainsäädäntöön. Yksi suurimmista lakiuudistuksen liikkeellepanevista voimista on ollut taloudellisen hyvinvoinnin kasvun myötä yhteiskunnassa ja ihmisten arvomaailmassa tapahtuneet muutokset. Vanha tiukan metsälain peruslinjaukset ovat peräisin vuoden takaa ja ne perustuivat ensisijaisesti yhteiskunnan hyötynäkökohtiin, tavoitteena varmistaa metsäteollisuuden puunsaanti ja sen kansantaloudelle tuoman hyödyt. Tässä tarkoituksessa laki on toiminut erinomaisesti. Suomen metsien vuotuinen kasvu on kaksinkertaistunut viimeisten 50 vuoden kuluessa, ollen nyt yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsänomistajan tarpeet paremmin huomioon Uudistuneen metsälain perusajatuksena on mahdollistaa monipuolisemmin metsänomistajan omien tavoitteiden toteuttaminen metsiensä hoidossa ja valinnanvapaus. Taustalla uudistuksessa on taloudellisen vaurauden myötä tapahtunut arvomaailman muutos. Metsänomistajan tarpeet ja odotukset metsiensä käytölle ovat monipuolistuneet: Tasaikäisen metsän kasvatus ja alaharvennus tulevat säilymään myös jatkossa vallitsevina metsänkasvatusmenetelminä, mutta useat metsänomistajat haluavat varmasti kokeiluluonteisesti ja pienialaisesti käyttää myös jatkuvaa kasvatusta kohteilla, joilla sen onnistumiselle on edellytyksiä. osa edellyttää omaisuudelta taloudellista tuottoa, osa painottaa enemmän metsiensä virkistys- ja luontoarvoja. Valinnanvapauden lisääntyminen merkitsee samalla lisääntyvää vastuuta oman metsäomaisuutensa hoidossa, esimerkiksi metsien jatkuvassa kasvatuksessa on varmistettava, että kasvamassa on aina riittävä määrä kasvatuskelpoista puuta. Uudistamiskypsyysrajat poistuvat, uudistamisvelvoite säilyy Metsälaissa ei ole enää uudistamiskypsyysrajoja, joten metsänomistaja itse päättää, milloin on päätehakkuun aika. Metsien uudistamisesta keskenkasvuisina ei kuitenkaan liene pelkoa, sillä taloudellisesti ajatteleva metsänomistaja maksimoi edelleen arvokkaan järeän tukkipuun määrää. Kestävän metsätalouden kulmakivi, päätehakkuuta seuraava uudistamisvelvoite säilyy samana kuin vanhassa laissa. Pois hakatun metsän tilalle on tietyssä ajassa saatava uusi taimikko joko viljellen tai luontaisesti uudistaen. Metsänuudistamisen määräyksiin tulee muutoksia. Taimikon vakiintumisraja lasketaan 1,3 metristä 0,5 metriin. Kehityskelpoinen, taimimäärältään riittävän tiheä vähintään 0,5 metrin mittainen taimikko pitää saada syntymään Etelä- Suomessa 10 vuoden kuluessa päätehakkuusta. Uudistamiseen liittyvät toimenpiteet täytyy suorittaa viimeistään 3 vuoden kuluessa hakkuun päättymisestä. Jatkossa eri puulajeja voidaan käyttää vapaammin, sillä uudessa laissa uudistamisessa hyväksyttäviä puulajeja ei sidota tiettyihin kasvupaikkoihin. Onko istutettu taimikkosi pelastamisen tarpeessa - tarjoamme varhaisperkauksen kampanjahinnalla 350 /ha! Varhaisperkaus tarkoittaa istutettujen taimen ympärillä kasvavan lehtipuun poistamista raivaussahalla. Perkaus on yksi tärkeimmistä työlajeista. Tarjoamme vuonna 2009 tai sen jälkeen istutettujen taimikoiden varhaisperkauksen nyt kiinteään hintaan 350 /hehtaari + alv. Kustannus on verovähennyskelpoinen. Tarjous on voimassa asti. Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus eli jatkuva kasvatus sallitaan Eniten lakiuudistuksen yhteydessä keskustelua herättänyt asia on ollut eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen eli jatkuvan kasvatuksen salliminen, joka on ollut kielletty metsänkasvatustapa viimeisten 60-vuoden ajan. Suomessa on 1950-luvulta lähtein harjoitettu tasaikäisrakenteista metsikkökuviotaloutta, joka on perustunut tiukasti normitettuun alaharvennukseen. Metsälakilaki antaa metsänomistajalle jatkossa mahdollisuuden kasvattaa metsäänsä eri-ikäisrakenteisena, joka toteutetaan poiminta- ja pienaukkohakkuilla. Eri-ikäisrakenteinen metsä säilyy jatkuvasti peitteisenä, siellä on eri kehitysvaiheessa olevia puita taimia, nuoria, varttuneita ja tukkipuita. Sekä perinteisissä kasvatushakkuutavoissa (ala- ja yläharvennus) että eri-ikäismetsikön kasvatuksessa on minimipuustoisuusvaatimus, jonka alittaminen johtaa metsikön uudistamisvelvoitteen syntymiseen. Eri-ikäisrakenteisessa metsässä minimipuustoisuuden raja on alhaisempi kuin tasaikäisrakenteisessa metsässä, jotta uutta taimiaineista pystyy syntymään varttuneempien puiden alle ja väliin. Metsien monimuotoisuus paremmin huomioon Talousmetsien luonnonhoitoon on panostettu voimakkaasti viimeisten parinkymmenen vuoden ajan. Uusi laki sallii aiempaa vaihtelevampia metsänkäsittelymenetelmiä, mikä lisää entisestään metsäluonnon monimuotoisuutta. Metsälain 10. pykälän (erityisen tärkeät elinympäristöt) määritelmiä on täsmennetty ja lisäksi on tarkennettu, minkälaiset toimenpiteet ovat mahdollisia missäkin elinympäristöissä. Tämä parantaa osaltaan metsänomistajan oikeusturvaa. Erityisen tärkeisiin elinympäristöihin on lisätty kaksi uutta elinympäristöä, metsäkorte- ja muurainkorvet. uudistamistoimenpiteiden tarkastamisesta myöhäisempänä ajankohtana tehtävään taimikon kasvatuskelpoisuuden valvontaan. Ennen hakkuun aloitusta tehtävän metsänkäyttöilmoituksen määräaika lyhenee 14 päivästä 10 päivään. Metsänkäyttöilmoituksessa tulee kasvatushakkuiden osalta ilmoittaa, tehdäänkö hakkuu tasaikäisrakenteisen metsän vai eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuuna. Metsänkäyttöilmoitusta ei edelleenkään tarvitse tehdä kotitarvehakkuusta, pienikokoisen puuston hakkuusta eikä oja-, vesijohto- ja viemärilinjojen hakkuista. Ilmoitusvelvollisuudesta vapautetaan myös hakkuut, jotka tehdään sähkölinjojen ja junaratojen reunavyöhykkeillä. Tie- ja sähkölinjojen hakkuista metsänkäyttöilmoitus voidaan aiemmasta poiketen jättää tekemättä ainoastaan, kun hakkuut ovat pienialaisia. Sopimuskäytäntöjä kehitettävä Uusi laki saattaa lisätä kiistoja puun myyjien ja hakkaajien kesken, sillä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen tai pienaukkohakkuiden tekoon ei ole yhteisiä, totuttuja toimintamalleja. Menetelmä on uusi niin metsäammattilaisille kuin metsänomistajillekin. Metsänomistajalla voi olla epärealistinen kuva, miltä jatkuvan kasvatuksen metsä näyttää hakkuun jälkeen, sillä eriikäiskasvatuksessa metsä hakataan uudistamisen turvaamiseksi harvemmaksi kuin perinteisessä harvennushakkuussa. Sekä metsänomistajan että puunostajan oikeusturvan kannalta olisi järkevä, että puukauppasopimuksiin kirjattaisiin selvästi, mitä metsänkasvatusmallia leimikolla on tarkoitus toteuttaa ja mikä on puustopääomatavoite hakkuun jälkeen. Mikäli et ole varma taimikkosi hoitotarpeesta, ota yhteyttä asi, niin käymme tarkistamassa taimien tilanteen maastossa, maksutta. KAAKKO Byrokratiaa vähennetään Lakiuudistuksen yhtenä tavoitteena on hallintobyrokratian vähentäminen. Metsäkeskukselle ei tarvitse enää tehdä taimikon perustamisilmoitusta, kun uudistamistoimenpiteet, esim. taimien istutus, on tehty. Metsäkeskuksen valvonnan painopiste siirtyy Pekka Vainikka Aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomi

6 6 PEFC-metsäsertifiointi sopii suomalaiseen metsätalouteen parhaiten PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa. Sertifiointi on erityisen tärkeää suomalaisten paperi- ja puutuotteiden ostajille Keski-Euroopassa, jossa metsien käytön kestävyydestä ollaan erittäin huolissaan. PEFC-metsäsertifiointi on ollut käytössä Suomessa jo reilut kymmenen vuotta. Yli 95 prosenttia Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifioitu. Sertifioinnin vaatimuksia täsmennetään viiden vuoden välein ja nyt on meneillään kolmas kerta. Uudet vaatimukset ovat parhaillaan työn alla ja niitä on voinut kommentoida avoimesti. Suomen PEFC-metsäsertifioinnin vaatimukset seuraavat ja ennakoivat metsäalan ja koko yhteiskunnan muutoksia, sillä PEFC haluaa olla kiinni sekä ajassa että metsänomistajien arjessa. Nyt erityisen paljon keskustelua ovat herättäneet vesistöjen suojeluun, riistanhoitoon sekä metsänhoitotöiden laadun varmistamiseen liittyvät asiat, tiivistää Lea Jylhä MTK:sta. PEFC sopivin suomalaisiin metsiin PEFC soveltuu metsäsertifiointijärjestelmistä parhaiten suomalaiseen metsätalouteen, sillä sen lähtökohtana ovat aina kunkin maan metsätalouden erityispiirteet meillä tämä erityispiirre on perhemetsätalous, jossakin muualla maailmassa esimerkiksi kyläyhteisöjen metsät. PEFC -sertifioinnissa asetetaan metsien hoidolle monia tärkeitä vaatimuksia, jotka kohdistuvat muun muassa metsien monimuotoisuuden turvaamiseen, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoon sekä virkistyskäyttöön. Vaatimusten toteutumista valvovat puolueettomat ja ammattitaitoiset tarkastajat sertifiointiyrityksistä. Viimeisimmissä sertifiointitarkastuksissa huomautuksia on Reijo Ikonen tullut mm. vähäisistä kulotusten määrästä. Metsänhoitoyhdistykset ovatkin kannustaneet metsänomistajia metsänhoidollisiin kulotuksiin niihin sopivilla kohteilla. Ryhmäsertifiointi on toimiva ja tehokas ratkaisu tulevaisuudessakin Metsäsertifiointiin osallistuminen on metsänomistajalle vapaaehtoista. Sertifiointi voidaan toteuttaa metsänomistajakohtaisesti tai alueellisena ryhmäsertifiointina. PEFC -sertifiointi on aiemmin hoidettu alueellisena ryhmäsertifiointina metsänomistajien liittojen toimesta. Toimintaympäristön ja metsätalouden organisaatioiden muutosten vuoksi metsien alueellisen ryhmäsertifioinnin toteutus on organisoitava uudella tavalla. MTK on selvittänyt uuden sertifiointimallin mahdollisuuksia. Kustannustehokkainta sertifiointi olisi edelleenkin järjestää alueellisena ryhmäsertifiointina. Toiminnan yhdenmukaisuuden kannalta olisi myös järkevää, että alueellisten sertifikaattien hakijana ja hallinnoijana toimisi yksi organisaatio koko maata koskien. Varsinainen sertifioinnin uudelleenorganisointi tehdään erillishankkeessa vuoden 2014 aikana, kertoo Jylhä. Kevään aikana on tarkoitus saada valmiiksi esitys tulevaksi ryhmäsertifioinnin malliksi. Sidosryhmäkeskusteluja käydään sen pohjalta ja syksyllä keskitytään konkretiaan ja yksityiskohtiin. Anne Rauhamäki Sertifiointi kirosana vai mahdollisuus? Suomen PEFC-metsäsertifiointijärjestelmä on ollut käytössä lähes 15 vuotta. Järjestelmän käyttöönoton alkuaikoina tuosta sanahirviöstä tuli melkein kirosana, koska sen pelättiin rajoittavan yksityisen metsänomistajan oikeutta omaan metsäomaisuuteensa ja tuovan teollisuudelle runsaasti lisäkustannuksia. Kuten vuosien mittaan on nähty, mitään merkittäviä hakkuurajoituksia järjestelmä ei ole tuonut tullessaan. Suurimmat rajoitukset ovat olleet säästöpuiden jättäminen sekä vesistöjen ja metsälakikohteiden suoja-alueiden tarkentuminen. Merkittävä parannus vuosien kuluessa on ollut se, että metsäsertifioinnin kriteeristö on yhtenäistynyt metsälainsäädännön kanssa. Näin hämmentäviltä tulkintaeroilta on vältytty ja ylivarovaisuus esimerkiksi suojakaistojen osalta on poistunut. Sertifioinnista aiheutuvat taloudelliset vahingot metsänomistajille ovat tänä päivänä pääsääntöisesti varsin pienet. Sertifiointi takaa sahatavaralle markkinat Versowoodin korjaamista puista 98 % on PEFC-sertifioiduista metsistä. Versowood saa käyttää tuotteissaan PEFC-merkkiä, mikä edellyttää tarkkaa alkuperän seurantajärjestelmää. Miksi sertifiointia tarvitaan? Versowood Oy:n kokoinen yritys ei pysty tänä päivänä myymään kaikkia tuotteitaan taloudellisesti kannattavaan hintaan ilman PEFC-merkkiä, joten metsäsertifiointi on koko toiminnan kannalta tärkeä. PEFC-merkin käyttöoikeus edellyttää puuta jalostavalta yhtiöltä voimassa olevan alkuperäketjusertifikaatin, eli sertifioidun raaka-aineen lisäksi ostajalla pitää olla tarkasti tiedossa, mistä puut on kaadettu. Puun alkuperätieto kulkee kauppakirjan avulla aina kannolta tehtaalle saakka, jolloin sertifioidun puun osuutta pystytään luotettavasti seuraamaan toimintaketjun eri vaiheissa. Järjestelmä on kallis ja työläs ylläpitää, mutta se on välttämätön sahatavaran ja sen jatkojalosteiden myynnin kannalta. Ilman sertifioituja metsiämme ja yrityksiä, jotka ylläpitävät raaka-aineen alkuperän seurantajärjestelmää, suomalainen metsäteollisuus näivettyisi tiukassa kilpailutilanteessa ruotsalaisia, saksalaisia ja muita merkittäviä metsäteollisuusmaita vastaan. Metsänomistajan puille ostaja käypään hintaan Suomalaisille metsänomistajille metsäsertifioinnissa mukana oleminen on paras keino varmistaa, että puille löytyy jatkossakin ostajia ja niistä saa käyvän hinnan. Sertifioinnin ulkopuolelle jättäytyvät tilat saavat varmasti myytyä puunsa myös tulevaisuudessa, mutta tarjontatilanteesta riippuen kantohinnoissa voi olla merkittävä ero sertifioituihin metsiin verrattuna. Puu- ja paperituotteiden ostajille sertifiointi antaa takuun siitä, että puut eivät ole peräisin suojelualueilta, vaan ne on hankittu kestävästi hoidetuista talousmetsistä, joissa metsäluonnon monimuotoisuus on otettu huomioon. Tavallinen kuluttaja voi luottavaisella mielellä ostaa PEFC-merkillä varustettuja tuotteita, sillä Suomessa niin metsänomistajat kuin teollisuus toimivat kestävällä pohjalla, metsien parasta tulevaisuutta miettien. Sertifiointia ei siis pidä nähdä toimintaamme rajoittavana riesana, vaan se on koko metsäalan kannalta suuri mahdollisuus, jonka avulla pystymme tarjoamaan korkealaatuisia metsäteollisuustuotteitamme ympäri maailmaa myös jatkossa. Jussi Torpo metsäpäällikkö Versowood Oy

7 7 Haminan, Miehikkälän ja Virolahden tuoreet tiedot valmistuvat heinäkuulla Valtaosa Mhy Kaakon alueen metsävaratiedoista saatavissa sähköisestä Metsään.fi-palvelusta. Metsäkeskus otti pari vuotta sitten käyttöön uuden metsävarojen keruutekniikan, jonka pohjalta luotiin sähköinen Metsään.fi-metsävaratietopalvelu. Metsään.fi-palvelusta löytyy valtaosa Metsänhoitoyhdistys Kaakon alueen yksityismetsien metsävaratiedosta. Haminan, Miehikkälän ja Virolahden alueilta järjestelmässä on vielä tällä hetkellä vanhalla suunnittelujärjestelmällä kerättyä metsävaratietoa, mutta heinäkuun aikana se saadaan korvattua uudella, tuoreella tiedolla. Luumäen alueelta uutta, tuoretta tietoa löytyy noin 2/3-alueesta. Pohjois-osa Luumäkeä on tänä kesänä inventointivuorossa ja tältä alueelta uusi tieto saadaan metsänomistajien käyttöön ensi keväänä. Laserkeilaus, ilmakuvaus ja tietokonetulkinta Uusi metsävaratiedon keruutekniikka perustuu huipputeknologian hyödyntämiseen. Metsäsuunnittelijoiden maastotyönä tekemästä metsävaratiedon keruusta on siirrytty laserkeilausta, ilmakuvausta ja tietokonetulkintaa käyttävään metsävaratietojen kartoitukseen. Metsäsuunnittelijat käyvät maastossa tarkastamassa vain kaikkein hankalimmin konetekniikalla tulkittavat kohteet, lähinnä taimikoiden hoitotarpeen. Metsään.fi - palvelu Uudessa Metsäkeskuksen avaamassa Metsään.fi-palvelussa metsänomistajalla on mahdol- Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsävaratietojen Metsään.fi julkaisutilanne Selite Kaukokartoitusalue julkaistu Metsään.fi:ssä Varttuneet puustot julkaistaan 2014 Julkaistu Metsään.fi:ssä metsäsuunnitelmatilat > Keilataan 2014, Varttuneet puustot julkaistaan 2015 Mhy Kaakon alueen yksityismetsien metsävaratiedosta suurin osa on Metsään.fi-palvelussa. uutta, tuoretta tietoa Haminan, Miehikkälän ja Virolahden alueelta tulee järjestelmään heinäkuulla. lisuus milloin ja missä tahansa tarkastella omien metsiensä puustotietoja tarvitaan vain nettiyhteys ja pankkitunnukset. Metsänomistajakohtaiset metsävaratiedot ovat ainoastaan metsänomistajan omassa käytössä. Halutessaan metsänomistaja voi antaa esim. metsänhoitoyhdistykselle tai muille metsäalan toimijoille suostumuksen tietojensa käyttöön. suunnittelussa ja toteuttamisessa. Palvelussa on mukana myös ilmakuvat omasta metsäalueesta. Kaikki metsävaratiedot, kartat ja ilmakuvat on tulostettavissa myös paperille. Palvelulla on 7 vuorokauden ilmainen koekäyttömahdollisuus. Palvelun vuosimaksu on 60 euroa, yhteisomistustiloilla 40 euroa. Maksu on verovähennyskelpoinen. palveluntarjoajat ja puun ostajat ovat mukana Metsään. fi-toimijapalvelussa, mikä avaa asiointikanavan palveluntarjoajan ja metsänomistajan välille. Yksi yhteinen toimiva järjestelmä tekee asioinnin helpoksi ja hyödyttää kaikkia osapuolia, niin metsänomistajia, metsätalouden ja puualan yrityksiä kuin muitakin uusia metsäalan elinkeinoja. Sähköinen Metsään.fi-palvelu käynnistää uuden aikakauden metsätaloudessa. Palvelussa oleva metsävaratieto perustuu kuvioittaiseen arviointiin. Tietoja voi hyödyntää hakkuiden ja metsänhoitotöiden Palveluntarjoajat mukaan palveluun Kaikki metsäalan suurimmat Pekka Vainikka aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomi Jo yli puolet metsänomistajista antanut suostumuksensa tietojen luovuttamiseen metsänhoitoyhdistykselle Uusi metsävaratieto metsänomistajien saatavilla Metsänhoitoyhdistys Kaakko on saanut jo noin 2500 metsänomistajalta valtakirjan Metsäkeskuksen keräämän metsävaratiedon hyödyntämiseksi ja luovuttamiseksi metsänhoitoyhdistyksen käyttöön. Valtakirja tarvitaan tietojen luovutukseen vuoden 2012 alussa voimaan tulleen metsätietolain mukaan. Valtakirja toimii lain tarkoittamana suostumuksena metsätiedon käsittelyyn. Metsäkeskuksen julkisin varoin tuottama metsävaratieto sisältää tuoreen kuviokohtaisen tiedon metsien kasvupaikoista, puustosta ja toimenpidetarpeesta. Henkilötietolain edellyttämän rekisteriselosteemme mukaisesti voimme käyttää metsävaratietoja Teidän palvelemiseen seuraavasti: - metsätalouteen liittyvään neuvontaan - metsäsuunnitelman laatimiseen ja metsävaratietojen ylläpitoon ja ajantasaistamiseen - maanomistajan toimeksiannon tai muun maanomistajan ja luovutuksensaajan väliseen asiakassuhteeseen liittyvän asian hoitamiseen - maanomistajan edunvalvontaan liittyvien asioiden hoitamiseen - suostumuksenantajalle (/suostumuksenantajille) kohdistettavaan metsätalouteen liittyvään suoramarkkinointiin, joka liittyy luovutuksensaajan palveluihin tai toimintaan Metsänhoitoyhdistys on erittäin tyytyväinen osoittamastanne luottamuksesta toimintaamme kohtaan. Haluamme kuitenkin korostaa, että Teillä on aina oikeus peruuttaa antamanne suostumus metsävaratietojen luovutukseen. Metsävaratiedon luovutukseen tarvitaan metsänomistajan suostumus Metsänomistaja päättää, ketkä saavat käyttöönsä tiedot hänen metsästään. Metsäkeskus luovuttaa metsänomistajakohtaisia metsävaratietoja ainoastaan metsänomistajan antaman suostumuksen perusteella. Valtaosa metsänomistajista on metsänhoitoyhdistyksen jäseniä. Metsävaratiedot eivät kuitenkaan siirry jäsenyyden perusteella, vaan metsänhoitoyhdistyksen on pyydettävä lupa tietojen saamiseen. Jo yli puolet Mhy Kaakon alueen metsänomistajista on antanut suostumuksensa/valtakirjan metsänhoitoyhdistykselle tietojen luovuttamiseen. Kevään aikana metsikkövaravaltakirjojen keräämistä on jatkettu ja alueemme metsänomistajat ovat saaneet kirjeen asiasta. Oma metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan tärkein kumppani metsäasioissa. Toivomme, että annatte valtuutuksen tilanne metsävaratietojen luovuttamiseen metsänhoitoyhdistykselle. Metsävaratietoja käytetään esim. maksuttoman puunmyyntisuunnitelman tai hakkuu- ja hoitoesityksen laatimiseen. Metsänomistajan tietoja ei metsänhoitoyhdistyksestä luovuteta kenellekään ulkopuoliselle taholle ilman metsänomistajan siitä erikseen antamaa suostumusta Metsävaratiedot tuotetaan laajoilta alueilta kerrallaan Metsävaratietojen keruu on käynnissä kaukokartoitusperusteisesti laajoilla hehtaarin alueilla kerrallaan. Uusi tieto korvaa vähitellen kattavalla maastotyöllä alueellisen metsäsuunnittelun yhteydessä kerätyn tiedon. Metsävaratietojen tuottamisen käynnistyy ilmakuva- ja laserkeilausaineiston hankinnalla. Samana kesänä maastoon paikannetaan tarkasti mitattavaa koealaa. Niiden tiedot yleistetään koko alueelle tietokoneella. Vain nuorimpien metsien tiedot ja toimenpidetarve tarkistetaan maastossa. Metsäkeskus pyrkii tuottamaan tiedon valmiiksi pienemmissä osissa, jotta hyödyntäminen voidaan käynnistää mahdollisimman pian. Tiedotamme valmistumisen etenemisestä jatkossakin yhteistyössä Metsäkeskuksen kanssa.

8 8 Koneistuttaja Juha Kunttu Juha Kunttu aloitti koneistutuksen vuosi sitten keväällä. Istutukseen sisältyy maanmuokkaus eli mätästys ja taimien istutus. Sopimus istutuksista on tehty Kaakon ja Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksien kanssa. Juha on kotoisin Miehikkälän Muurikkalasta. Tällä hetkellä hän asuu Haminassa, mutta tarkoitus on palata asumaan Muurikkalaan, koska tälläkin hetkenä se toimii tukikohtana koneille. Muita investointeja hän on tehnyt kaivinkoneen lisäksi: istutuspäähän, energiakouraan, kauhoihin ja lavettiautoon. Tarkoitus on istuttaa toukokuusta syyskuuhun ja sen jälkeen tehdä pelkkiä muokkauksia niin pitkälle syksyä kuin mahdollista. Talvea varten hänellä on kaivinkoneessa energiakoura, jolla voi siivota pellonreunoja kotona ja miksei muillekin. Taimet toimitetaan taimitarhalta suoraan Kuntun tukikohtaan. Keväällä istutetaan lepotilassa olevia taimia; mäntyä ja kuusta. Mäntyä suositellaan istutettavaksi vain keväällä vuosikasvaimen ja kuivuusriskin takia. Kesällä istutettavat taimet ovat kookkaampia kasvussa olevia taimia, jotka on kasvatettu koneistutukseen. Syksyllä Yhden työvuoron taimet kulkevat koneessa mukana uudistusalueelle. istutettavista taimista on jo pituuskasvu loppunut. (Koneellisen metsänistutuksen opas, Tiina Laine ja Mikko Syri, 2012.) Istutuspää on Ruotsalaisvalmisteinen Bracke. Siihen menee kerralla 72 tainta. Kyytiin kaivinkoneeseen mahtuu reilun vuoron istutustarve. Ensin tehdään mätäs ja siihen istutetaan taimi. Etuna on että kohde tulee kerralla valmiiksi ja taimet istutetaan tuoreeseen mättääseen, joten taimet lähtee nopeammin kasvamaan. Pelkkää istutusta ei kannata tehdä ja kohteen tulee olla vähintään yhden hehtaarin kokoinen. Kohteelta pitäisi olla risut ajettu pois ja jos kannotkin on pois; niin kohde on ihanteellinen. Kivisillä kohteilla istutuspää on kovilla, joten niissä ei kannata sitä hajottaa. Istutuspää on suunniteltu mättäisiin istuttamista varten. Teksti ja kuvat Antti Alho Urakoitsija Juha Kunttu ja hänen koiransa Nemo. Koneistutettu taimi. Meneekö mönkijä tai moottorikelkka metsätalouden kalustoon? Koneostoja suunniteltaessa on tärkeä huomata, että varohallinto on tarkistanut tulkintaa metsätalouden kalustoon kuuluvista koneista. Verottajan nykyisen tulkinnan mukaan moottorikelkka, mönkijä ja traktori voi kuulua metsätalouden kalustoon vain poikkeustapauksissa. Koneen pääasiallisen ja jatkuvan käytön tulee olla metsätalouskäyttöä. Tämä tilanne tulee kysymykseen silloin, kun vuosittain tehdään merkittävä määrä hankintahakkuita tai metsänhoitotöitä, jossa konetta käytetään. Lisäksi vaatimuksena on, että konetyypin on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja käytettävissä on oltava töiden kannalta tarvittavat lisävarusteet. Näissäkin tilanteissa käyttötunneista on pidettävä kirjaa ja yksityiskäytön osuus kuluista on poistosta vuosittain tuloutettava. Yksityistalouden käyttöön otettujen polttopuiden tekemisestä ja kuljetuksesta aiheutuneet kustannukset eivät ole metsätalouden pääomatulosta vähennettäviä menoja. Koneen käyttöä yksityistalouden polttopuiden korjuussa ei katsota metsätalouskäytöksi selvitettäessä koneen kuulumista metsätalouden kalustoon.

9 9 Kirjanpainajatuhot jylläävät edelleen Paras torjuntakeino on hakata vanhat, yli-ikäiset kuusikot pois ennen kuin ne joutuvat tuhon kohteiksi. Kaakkois-Suomi on ollut vuodesta 2011 lähtien maan pahinta kirjanpainajatuhoaluetta. Tuhot jatkuivat pahoina kesällä 2013 ja talvehtimaan jäi normaalia suurempi tuholaiskanta. Jos kesästä 2014 tulee lämmin ja kuiva, tuholaiset ehtivät tekemään kaksi sukupolvea, mikä kasvattaa tuhomääriä entisestään. Kylmä ja sateinen kesä rajoittaisi tuholaiskannan lisääntymistä. Luumäellä pahat tuhot Metsänhoitoyhdistys Kaakon alueella pahimmat tuhot ovat olleet viime ja nyt kuluvana vuonna Luumäellä, jossa on jouduttu avohakkaamaan 112 hehtaaria tuhon kohteeksi joutuneita kuusikoita. Myös Miehikkälässä tuhoja on ollut varsin runsaasti, tuhon kohteeksi joutuneita kuusikoita on jouduttu hakkaamaan 47 hehtaaria. Virolahti on säästynyt pahimmilta tuhoilta, tuhohakkuita on tehty 5 hehtaarin alueella. Tuhohakkuiden puustomääräarvio Mhy Kaakon alueella oli noin kuutiota. Huomattava osa hakatusta puusta on ollut niin pahoin pilaantunut, että se on hinnoiteltu joko kuitu- tai energiapuuna. Kuuset kuolevat ja kuivuvat pystyyn 1-2 kuukautta kirjanpainajien iskeytymisen jälkeen. Taloudelliset menetykset ovat suuret, sillä kirjanpainajien tappamasta puusta maksetaan vain energiapuun hinta. että ainut tuhojen ennakkotorjuntaan tepsivä lääke on hakkaa ajoissa vanhat, yliikäiset kuusikot pois, ennen kuin ne joutuvat tuhon kohteiksi. Pekka Vainikka Seuraa kuusikoitasi heti alkukesästä lähtein Ennusteiden mukaan kirjanpainajatuhot tulevat jatkumaan pahoina myös ensi kesänä. Jos alueen kuusikoissa on esiintynyt edelliskesinä kirjanpainajatuhoja, metsänomistajien tulee heti toukokuun loppupuolelta lähtien seurata tarkasti vanhoja kuusikoitaan. Mikäli tuhoja alkaa esiintyä, on hakkuisiin syytä ryhtyä välittömästi. Lisäksi on syytä muistaa, Punaiset pisteet kuvaavat alueita, joilla kirjanpainajatuhot ovat olleet niin pahoja, että on jouduttu torjuntahakkuisiin. Tuoreiden kirjanpainajatuhojen tunnistus Purua pystypuun tyvellä, kesäkuu Kirjanpainajan (isommat ja karkeammat purukasat) ja kuusentähtikirjaajan (pienemmät ja hienommat purukasat) tuoreita iskeymiä kuusen rungolla kesäkuun alussa. Kirjanpainajan tuoreet iskeytymät tunnistaa alkukesällä varmimmin puun tyvelle varisseiden, punaruskeiden purujen perusteella.

10 10 Kaakon metsäasiantu Taavetin toimisto Riihitie 1, Taavetti Sähköposti: 1 Jarmo Haimila toiminnanjohtaja kiinteistövälittäjä Anne Marttila-Inkilä palveluneuvoja Antti Laari metsätalousinsinööri AMK, oppisopimuskoulutuksessa oleva metsäsuunnittelija puh Pekka Simola Tarja Mäkelä-Hietala Ossi Alatalo Virojoen toimisto Virojoentie 7, Virolahti 4 Marjaana Hellä Heli Tulla Metsänomistajat KAAKKO METSÄ-SAVO

11 11 untijat palveluksessasi Haminan toimisto Sibeliuskatu 34 B, Hamina 3 2 Heikki Marjomaa kenttäpäällikkö Virpi Salovaara toimistonhoitaja Markus Anttila Pekka Fincke Auvo Heimola Miehikkälän toimisto Keskustie 15 C, Miehikkälä 9 Reino Pietikäinen Hannu Lavonen Antti Alho

12 12 Luumäki -linja onkin Miehikkälässä! Terttu Ravi löysi kotimetsästään Luumäki-linjan Terttu Ravi on Miehikkälän Muurolassa kotitilansa Mäkelän emäntä, jolla on vahva harrastuneisuus kotiseutu- ja maanpuolustustyöhön. Hän on mm. Kaakonkulman Lottaperinneyhdistyksen perustaja ja puheenjohtaja. Terttu harrastaa myös runoutta, eli hän sekä kirjoittaa runoja, että myös lausuu toisten kirjoittamia runoja. Voi metsä joskus yllättää,kun hakkuuaukko jää Sankka metsä alleen,kiviestelinjan peitti. Siitä ammoin mennyt on Luumäen-linjan reitti. Kun puusto poistui maastosta,tuli taimien vuoro. Kevätaika kaunein,säesti muuttolintujen kuoro. Kun saavuin aukon laitaan,mitä nähdä sainkaan? Estekivet maastossa,kuin konsaan salpalinjassa. Yllätys melkoinen oli näky tää, iäksi se tunne mieleheni jää. Ihastusta,ihmetystä kivet herättivät, hanhiparvi lensi yllä,nyt on kevät,kevät! Heti nousi mieleen haave,luokse kivirajan, jospa vielä rakentaisin oman «salpamajan». Linjan löytö mukavasti voimiakin antoi, niitä tarvi taimisäkit kun mäenpäälle kantoi. Eväskahvipaikka oli helppo löytää, kun siihen mainiosti voi käyttää kivipöytää. Ajatukset siirtyi kauas vuotten taa, jolloin tällä paikalla miehet ahertaa. Rakensivat puolustusta vuoksi kodin,suomen, jotta tulee turvattua kansallemme huomen. Tämä linja metsässäni paikoillensa jää, toivon sille vielä monta uutta löytäjää. Terttu Ravi Pätkä Luumäen -linjaa Muurikkalassa. Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. Estelinja oli minulle todellakin yllätys. Ihmettelin, ettei isäni, joka oli sotaveteraanikin, ollut sitä minulle näyttänyt. Paaluesteillä olin aukonlaidassa käynyt, mutta vasta järjestäessäni ystävilleni vaelluksen asia valkeni minulle. Linja on rakennettu talvisodan aikana ja Muurikkalassa sitä on noin 4 km pituudelta Kavalanjärvestä Pitkäjärveen. Tällä lyhyellä välillä löytyy monipuolisesti erilaisia esteitä. On vesi-, kallio- ja kiviesteitä (kolmessa kohdassa) sekä rakennettua maapenkerettä puupaalutuksin. Kotimetsässäkin voi siis löytyä arvokkaita historiallisia muistomerkkejä.

13 13 Veljesten oma arvometsä Esa ja Veli-Matti Pokki saivat viime vuonna omistukseensa metsätilan Kouvolan Viialan kylästä. Pääosa tilasta on normaalia talousmetsää, mutta 4,1 hehtaaria on ihan jotakin muuta. Tilakäynnille kutsuttu Antti Puhakka kysyi veljeksiltä, olivatko nämä kiinnostuneita neuvottelemaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa kohteen säilyttämisestä luonnontilaisena. He olivat. Suolanen-niminen tila siirtyi Pokin veljesten omistukseen heidän isänsä sedältä ja tädiltä. Neljän hehtaarin kokoinen osa siitä on ollut talouskäytön ulkopuolella jo kymmeniä vuosia. Vanhat, melkein umpeen kasvaneet sarkaojat kertovat maan kenties olleen joskus maatalouskäytössä. - Näin koskemattomia metsäalueita tulee harvemmin vastaan, sanoo Puhakka. - Kohde erottuu selkeästi ympäristöstään. Täällä on paljon pystyyn kuivuneita puita, lahonneita maapuita, isoja haapoja sekä merkkejä liito-oravasta. Puhakan ja Pokin veljesten neuvonpidossa oli pian selvää, että ainoa vaihtoehto suojelulle olisi ollut ryteikköisen metsän avohakkuu kaikkine jälkitöineen. Se ajatus ei oikein houkuttanut kiireisiä omistajia, heillä kun riittää tekemistä tilan muillakin kuvioilla. Suojelupäätös oli lopulta helppo tehdä, kun maastokäynnille kutsuttu metsätalousinsinööri Pekka Jokinen ELY-keskuksesta määritteli alan suojelusta maksettavan korvauksen lähes saman kokoiseksi puuston kantoraha-arvon kanssa. Korvaus on lisäksi saajilleen verovapaata tuloa. Lehdot ja korvet kiinnostavat Veli-Matti (vasemmalla) ja Esa Pokin oli helppo tehdä myönteinen suojelupäätös luonnontilaisesta kohteestaan. ELY-keskuksen kanssa tehty sopimus yksityisestä suojelualueesta ei rajoita muuta kuin alueen metsätalouskäyttöä. Pokkien luonnontilaisesta metsästä muodostettiin yksityinen suojelualue, joka jäi heidän omistukseensa. Pekka Jokisen mukaan pääosa METSO-ohjelman mukaan tehtävistä suojelupäätöksistä tehdään juuri tällä tavalla. Jos niin sovitaan, metsänomistajien ohjelmaan tarjoama metsä voidaan vaihtoehtoisesti hankkia kokonaan valtiolle, tai sen suojelemisesta voidaan tehdä määräaikainen sopimus 20 vuodeksi. Vuodesta 2005 lähtien Kaakkois- Suomen ELY-keskus on tehnyt suojelusopimuksia METSO-kohteista metsänomistajien kanssa lähes hehtaarin alasta. Sopimuksiin on käytetty rahaa noin kymmenen miljoonaa euroa. Osa kohteista on tullut hyvän paikallistuntemuksen omaavien metsänhoitoyhdistysten neuvojien kautta. - Meitä kiinnostavat erityisesti rehevät, lehtomaiset metsät ja luonnontilaiset korvet, kaikki korpi- ja lehtotyypit kuuluvat uhanalaisiin elinympäristöihin, kertoo biologi Simo Jokinen ELY-keskuksesta. - Noin neljäsosa metsiemme eliölajeista on riippuvaisia lahopuusta. Tarvittaessa kohteelle voidaan tehdä hoitosuunnitelma, jos osa siitä on esimerkiksi nuorempaa metsää tai lahopuuta on vähän. Monesti tunne ratkaisee Pokin veljesten suojelualueella ei tätä ongelmaa ole: reippaasti yli satavuotiaat kuuset ja haavat tuottavat ränsistyessään nopeasti lisää lahopuuta. Pinta-alaltaan riittävän laajat, ja lähellä toisiaan sijaitsevat luonnontilaiset metsät auttavat eri eliölajien liikkumista ja leviämistä, mikä sekin auttaa elinvoimaisten kantojen ylläpitämistä. Pekka Jokisen mukaan tunteet ovat monesti tärkeässä roolissa silloin, kun yksityismailla tehdään suojelupäätöksiä. Kun aikaisemmat sukupolvet ovat halunneet säästää hienoa kohdetta kirveeltä, myös heidän seuraajansa haluavat vaalia samoja asioita. Päätöksen tekeminen ei ollut vaikeaa Suolasen tilan kohdallakaan, myöntää Esa Pokki: - Tämähän on tavallaan ollut jo pitkään rauhoitettua aluetta. On mielenkiintoista nähdä, millaista täällä on 20 vuoden kuluttua. Juttu ja kuvat Martti Linna Metsäneuvoja Antti Puhakka Metsänhoitoyhdistys Kymenlaaksosta (vasemmalla) esitteli Veli-Matti ja Esa Pokille METSO-ohjelman mukaisen suojelun yhtenä vaihtoehtona hyödyntää luonnontilaista metsäänsä. Omistatko metsän, jonka haluat suojella? Tarjolla pysyvä suojelu määräaikainen suojelu metsäluonnonhoito Suojelusta maksetaan verovapaa korvaus. Pyydä ilmainen arvio metsäsi soveltuvuudesta suojeluun. Ota yhteyttä: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Paula Mattila, puh Pekka Jokinen, puh Pystyyn kuivunut puu, ja maahan kaatunut lahopuu ovat tärkeitä monille uhanalaisille eliölajeille. Haapariippusammal on yksi Pokkien yksityisen luonnonsuojelualueen uhanalaisista harvinaisuuksista. Suolasen tilan luonnonsuojelualueeseen pääset tutustumaan ke klo 18 alkavalla METSO-ohjelman metsäretkellä. Ilmoittautumiset retkelle: Sari Hakanen puh ,

14 14 Uusia soita halutaan suojeluun Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan soidensuojelun täydennysohjelmaa. Työryhmä päättää tehtyjen maastoinventointien pohjalta syksyllä 2014 ohjelmaan esitettävistä suoalueista. Sen jälkeen maanomistajille tulee mahdollisuus muistutuksen tekemiseen, jonka perusteella vielä ohjelmaa tarkistetaan. Kaikki inventoidut suot eivät siis välttämättä tule ohjelmaan mukaan. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä ohjelma alkuvuonna Suojelu pyritään ensisijaisesti toteuttamaan vapaaehtoisin keinoin maakaupoilla tai yksityisen suojelualueen perustamisilla. Ohjelma-alueen ulkopuolelle ei saa tulla käyttörajoituksia Ohjelmassa maakunnallinen ELY-keskus inventoi sellaisia suoalueita, joilla on valtakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja. Valintakriteerit ovat varsin moninaiset, osin jopa outoja ja monimutkaisia. Inventointivaiheessa käydään läpi avosoiden lisäksi puustoisia (esim. korvet, rämeet, metsäluhdat), ojitettujakin soita. Varsinaisen suoalueen luontoarvojen turvaamiseksi voi Valtakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja omaavien suoalueiden suojeluun liittyvien inventointien toteutus aloitettiin kesällä 2013 ja ne saatetaan loppuun tulevana kesänä. Tutkittavien suoalueiden maanomistajat saavat etukäteen kirjeen, jossa kerrotaan mitä ollaan tekemässä. tulla kyseeseen ennallistamistoimenpiteitä, esim. reunaojien tukkimista tai muutoin suon vaihettumisvyöhykkeiden suojelemista. Suojeluohjelmalla ei saa olla vaikutuksia ohjelmaan rajatun alueen ulkopuolella olevien alueiden käyttöön. Luonnonsuojelulain mukaiset toimenpiderajoitukset tulevat voimaan siinä vaiheessa, kun valtioneuvosto on hyväksynyt soidensuojeluohjelman ja päätös on annettu tiedoksi asianosaisille eli maanomistajille. Inventointien tiedot maanomistajille ELY-keskukset aloittivat inventointeja kesällä 2013 ja ne saatetaan loppuun tulevana kesänä. Tutkittavien suoalueiden maanomistajat saavat ELYkeskukselta etukäteen kirjeen, jossa kerrotaan mitä ollaan tekemässä. Suoalueen omistajille tulee täydennysohjelman periaatteiden mukaan tarjota mahdollisuutta osallistua maastoinventointiin. Omat tavoitteet suoalueen käytölle voivat olla moninaiset. Suon puustoisia ja hoidettuja osia on useimmiten tarkoitus hyödyntää taloudellisesti tekemällä kunnostusojitusta, harvennushakkuita, lannoitusta tms. Suo voi olla sovelias myös turpeen nostoon. Tarvittaessa näistä seikoista on hyvä kertoa ELY:ssä vastaavalle viranomaishenkilölle. Inventointitiedot tulisi kertoa omistajille. Velvoitetta siihen ei liene olemassa, mutta ne olisi hyvä saada sen vuoksi, että valittavien suoalueiden maanomistajien mahdollisuus muistutuksen tekemiseen näyttää jäävän lyhyeksi. Näin perehtymisaikaa saadaan pidemmäksi. Muistutusvaiheessa on hyvä tuoda esille rajauksiin ja suon käyttöön liittyviä seikkoja. Korvauksissa on huomioitava kaikki arvot Korvausta määrättäessä maapohja ja puusto huomioidaan. Sen sijaan on edelleen epäselvää, miten mahdollinen turpeen hyödyntäminen huomioidaan korvauksissa? Entä onko muita mahdollisia korvattavia arvoja tai haittoja? Kuinka avosuon arvot määritellään? Täydennysohjelmaan olevien valtion varojen määrästä ja käytöstä ei ole vielä olemassa täyttä selvyyttä. Suotavaa on, että nämä seikat selvitetään ennen ohjelman täytäntöönpanoa, jolloin voidaan arvioida ohjelman toteuttamisen realismia ja aikataulua. Korvaukset maanomistajille tulee maksaa mahdollisimman pian ja täysimääräisinä päätöksen jälkeen. Maanomistajien kannattaa olla aktiivisia. Lisätietoa ohjelmasta löytyy osoitteesta www. ym.fi/soidensuojeluohjelma. Hannu Ripatti aluejohtaja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Metsälakien muutoksilla vaikutuksia puukaupasta sopiessa Metsälain ja metsätuholain muutokset tulivat voimaan vuoden 2014 alusta. Säädöksissä on sekä mahdollisuuksia että velvoitteita niin puunmyyjille kuin puunostajille. Metsälaki tarjoaa vaihtoehtoja Uusi metsälaki mahdollistaa metsänomistajien uudistaa metsänsä haluamanaan ajankohtana ja tehdä kasvatushakkuita useammalla eri tavalla. Uudistamiseen ei ole enää olemassa erillisiä läpimitta- tai ikärajoja. Harvennushakkuun lisäksi kasvatushakkuita ovat pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut eli jatkuva kasvatus. Metsälain mukanaan tuomista uusista mahdollisuuksista ei vielä ole kovinkaan paljon käytännön kokemuksia. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöitä on koulutettu olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta. Käytännön vaikutukset puukaupan hinnoitteluun selviävät ajansaatossa, kunhan saadaan enemmän käytännön kokemusta. Samalla hakkuusopimuksella voidaan jatkossa myydä puuta erilaisin kasvatushakkuutavoin. Siksi puunmyyntisuunnitelmaan ja metsänhakkuusopimukseen tulee kirjata kuvioittain, miten haluaa hakkuun metsässään tehtävän. Erityisen tärkeitä ovat hakkuutapa ja harvennusvoimakkuus. Vasta ilmestyneissä metsänhoitosuosituksissa on suositukset jäävän puuston määrästä. On hyvä huomata, että lain mukaiset harvennusvoimakkuuden alarajat ovat huomattavasti alle metsänhoitosuositusten. Puunkorjuun aloittaminen nopeutuu, kun metsänkäyttöilmoituksen jättöaika lyhenee 10 päivään. Metsänomistaja velvoitetaan lailla ilmoittamaan tiedossaan olevista metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä hakkuuoikeuden ostajalle. Metsätuhoja pyritään torjumaan Metsätuholain uudistuksella pyritään entistä paremmin estämään metsätuhojen leviämistä metsissä. Metsänomistajien on syytä itsekin seurata puutavaravarastojen tyhjenemistä, koska viranomaiset valvonevat metsätuholain noudattamisesta entistä satunnaisemmin. Ammatinharjoittajille laissa on säädetty velvoite omavalvontaan. Käytännössä puun korjuussa omavalvontaan velvoitetaan puuta korjaavia yrityksiä tai niihin rinnastettavia ammattimaisia toiminnanharjoittajia. Mikäli puiden poistaminen niiden omistajan toimesta laiminlyödään tai muita toimenpiteitä metsätuhojen estämiseksi ei ole tehty voi aiheutuneista kasvutappioista tai puiden kuolemisista aiheutua vahingonkorvausvelvollisuus. Puutavara pois hakkuu- ja välivarastopaikoilta Ajankohdat, joihin mennessä edellisen syksyn, talven ja kevään aikana ( ) kaadettu puu tulee kuljettaa pois hakkuupaikalta ja välivarastosta, aikaistuvat (taulukko 1). Eteläisimmässä Suomessa (alue A) kuusipuutavara, joka on kaadettu välisenä aikana, on PUUTAVARAN POISKULJETTAMISEN MÄÄRÄAJAT kuljetettava pois 30 pv:n kuluessa hakkuuhetkestä. Velvoite koskee kuusipuutavaraeriä ja kaarnoittuneita mäntypuutavaraeriä. Poikkeuksena on, että velvoite ei koske yksittäisiä alle 20 m³ mäntypuutavaraeriä (yksittäinen, jos vähintään 200 m päässä muista vastaavista pinoista) eikä puutavarapinoja, jonka tilavuudesta enintään puolet on tyveltään yli 10 cm läpimittaista mänty- tai kuusipuutavaraa. Mikäli metsään on välisenä aikana suoritetussa hakkuussa jäänyt tyviläpimitaltaan yli 10 cm paksuja kuusen rungonosia yli 10 m³/ha tai kaarnoittuneita männyn rungonosia yli 20 m³/ ha, koskee em. rajojen ylimenevää osaa samat määräajat kuin hakkuupaikalta ja välivarastosta poiskuljettamisesta (taulukko 1). Vaihtoehtoisesti poiskuljettamiselle voidaan käyttää peittämis-, sadettamis- kuorimis- tai muita vastaavia menetelmiä. Vahingoittunut puu pois metsistä Mikäli metsikössä on tyviläpimitaltaan yli 10 cm paksua vahingoittunutta kuusipuuta, jossa tuhonaiheuttajat voivat lisääntyä tai levitä, on puiden omistaja velvollinen poistamaan metsästä ja välivarastosta 10 m³/ha (mänty 20 m³/ha) ylittävän osan ennen laissa säädettyjä puutavaran poiskuljettamisen määräaikoja. Hannu Ripatti Aluejohtaja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry Puut kaadettu MÄNTY KUUSI A ALUE ETELÄ KARJALA, KANTA HÄME, KYMENLAAKSO, PÄIJÄT HÄME, UUSIMAA JA VARSINAIS SUOMI B ALUE ETELÄ POHJANMAA, ETELÄ SAVO, KESKI POHJANMAA, KESKI SUOMI, PIRKANMAA, POHJANMAA, POHJOIS KARJALA, POHJOIS SAVO, SATAKUNTA C ALUE KAINUU, LAPPI JA POHJOIS POHJANMAA Puut kaadettu A ALUE ETELÄ KARJALA, KANTA HÄME, KYMENLAAKSO, PÄIJÄT HÄME, UUSIMAA JA VARSINAIS SUOMI 30 pv hakkuusta

15 15 Voiko metsätiellä ajamisen kieltää? Metsätalouden näkökulmasta tiet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: valtion ylläpitämiin teihin, yksityisteihin yleensä ja yhden tilan yksityisteihin. Valtion ylläpitämillä teillä tietä saa käyttää kuka tahansa. Yksityisteiden satunnainen käyttäminen moottoriajoneuvolla on yleensä sallittua, jos mitään kielto- tai rajoitusliikennemerkkiä ei ole. Toisaalta jokamiehen oikeudet ovat voimassa, eli esimerkiksi jalan ja polkupyörällä saa yleensä liikkua samoilla säännöillä kuin metsässäkin. Yhden tilan yksityistiellä käyttöoikeudet ovat selkeitä. Tie on pelkästään tilan omassa käytössä, eikä muilla ole ilman maanomistajan lupaa tielle mitään asiaa. Osakkaat päättävät tien käytöstä Yksityistie voi olla hoitokunnan hallinnoima tai maanomistajien keskinäisellä sopimuksellaan rakentama ja ylläpitämä. Mikäli tiehen ei ole saatu avustuksia tai tukea, vain tien osakkailla on käyttöoikeus tiehen. Kelirikon vuoksi hoitokunta voi rajoittaa tien käyttöä liikennemerkillä tarvittavan ajan. Kelirikkorajoitusta voidaan tarvittaessa tehostaa puomilla, mutta puomissa on hyvä olla hoitokunnan yhteystiedot. Mikäli puomissa on lukko, puomissa pitää olla tieto mistä avaimen voi saada ja kelirikkorajoitus pitää poistaa heti kun kelirikko on päättynyt. Hoitokunnan tulee muistaa puomia laittaessaan esim. metsäpalot, sairaskohtaukset ym. jolloin paikalle pitäisi ehdottomasti päästä. Poliisilla, pelastuslaitoksella ja rajavartiolaitoksella on lakiin perustuva oikeus käyttää toisen omistamaa aluetta. Mikäli yksityistielle on saatu valtion tai kunnan avustusta tien kunnostukseen, on tien tilapäinen käyttö sallittava myös tiekunnan ulkopuolisille 10 vuoden ajan avustuksen saamisesta. Kemera tukea ei kuitenkaan katsota tällaiseksi tueksi, koska tuen saavat tiekunnan sijaan yksittäiset maanomistajat. Metsästysseuran jäsenet eivät ole tiekunnan osakkaita, vaikka maanomistajat ovat vuokranneet metsästysoikeuden metsästysseuralle. Mutta metsästysseuran jäsenet voidaan tarvittaessa velvoittaa osallistumaan tien kunnossapidon kustannuksiin. Puutavaran ajo yksityistiellä Ostajalla on oikeus korvauksetta käyttää puiden kuljettamiseen myyjän teitä ja maaalueita sekä niitä yksityisteitä, joiden osakkaana myyjä on. Myyjähän on tien osakkaana tiemaksuissaan jo etukäteen maksanut puutavaran kuljetuksen. Kuljetuksen yhteydessä mahdollisesti vaurioituneet tiet ym. korjataan aina ostajan toimesta entiselleen, ellei sopimuksessa ole toisin sovittu Mikäli yksityistiellä ajetaan sellaisen maanomistajan puita joka ei ole tiekunnan osakkaana, lupa täytyy pyytää hoitokunnalta tai järjestäytymättömällä tiellä tienosakkaalta. Metsätien käyttämisestä voidaan periä yksityistielain 26 :n mukainen käyttömaksu puutavaran kuljetuksen järjestäjältä. Käyttömaksun on lain mukaan oltava kohtuullinen. Käyttömaksu on syytä sitoa ajetun puutavaran kuutiomäärään. Heikki Marjomaa Kenttäpäällikkö Tiehen sijoitetut eurot tulevat takaisin korkeampina kantohintoina ja matalampina metsänhoidon kustannuksina. Kunnossa oleva tie nostaa lisäksi kiinteistön arvoa ja parantaa metsien monikäytön mahdollisuuksia. Kevät paljastaa tiestön ongelmakohdat Tärkeimpiä asioita perusparannuksessa ovat tierungon kuivatuksen parantaminen, ajoradan leventäminen, kohtaamis-, kääntöpaikkojen ja päällysrakenteen lisääminen sekä tarvittaessa rumpuputkien uusiminen. Kunnollisesta tiestä hyötyvät kaikki tienkäyttäjät. Kaakkois- Suomen alueella on hyvä tiestön tiheys, mutta niin kuin monessa muussakin asiassa, määrä ei korvaa laatua. Valitettavan usein yksityistien kunnossapito on retuperällä ja tie ei enää palvele käyttötarkoitustaan. Metsätie on investointi, joka kannatta pitää kunnossa. Hyvin tehty, kantava ja lähes ympärivuotiseen raskaaseen liikenteeseen soveltuva tie varmistaa metsänomistajalle parhaan mahdollisen hinnan puukaupassa. Tiestön merkitys korostuu etenkin kesäkorjuuleimikoiden markkinoinnissa. Toisaalta myös metsänhoitotöiden ja virkistyskäytön kannalta hyväkuntoinen tie on plussaa. Vanhat metsätiet kuntoon Kevät on parasta aikaa seurata tien kuntoa ja toimivuutta, koska kelirikon vaikutuksesta ongelmakohdat on helppo havaita jo silmävaraisella tarkastelulla. Painaumat, reunapalteet, tielle tunkevat pusikot, tukkeutuneet rumpuputket ja kiveniskemät auton pohjapanssarissa antavat aihetta miettiä tien kunnon riittävyyttä. Toimiva tie on helppo huollettava eikä painorajoituskylttien asentamista tarvitse harkita. Valtio tukee metsäteiden rakentamista ja kunnostusta kemera-varoin Voimassa olevan kemera-lain mukaan hankkeiden suunnittelutyö maksetaan valtion varoista. Metsänomistajalle suunnittelun kustannuksista jää maksettavaksi vain arvonlisävero, jonka alv-rekisterissä olevat metsänomistajat saavat vähentää kokonaisuudessaan kausiveroilmoituksessa. Yhteishankkeena tehtävään uuden metsätien rakennukseen toteutustuki on 20 % ja perusparannukseen 40 % keskikustannuksista. Lisäksi mahdollisen tietoimituksen kulut katetaan täysimääräisesti valtion varoista. Tiehankkeiden jäljelle jäävät kulut ovat vähennyskelpoisia metsäverotuksessa. Kaikki palvelut metsänhoitoyhdistyksestä Metsänhoitoyhdistys Kaakon työlajeihin kuuluvat myös tiehankkeet. Ota yhteyttä asi, hän ohjaa tarvittaessa hankkeen suunnittelun naapuriyhdistyksen tieasiantuntijoille, joiden kanssa teemme suunnitteluyhteistyötä. Hankkeet suunnitellaan yhdessä yhdistyksen eri alueilla toimivien metsäneuvojien kanssa ja näin töistä saadaan toimiva kokonaisuus. Viimeistään nyt kannattaa hyödyntää valtion maksama tuki sekä yhdistyksemme monipuoliset palvelut ja saattaa metsätiet kuntoon. Suunnittelemme ja toteutamme metsänparannushankkeet avaimet käteen periaatteella. Ota yhteyttä omaan an ja kysy lisää!

16 16 Yksityismetsätalouden liiketulos oli vuonna 2013 Kaakkois-Suomessa maan korkein Metsäntutkimuslaitoksen tekemien selvitysten perusteella yksityismetsätalouden liiketulos oli viime vuonna Kaakkois- Suomessa maan korkein. Liiketulos oli Kaakkois-Suomessa 203 /hehtaarilta, kun koko maan keskiarvo oli 96 / hehtaari. Myös vuosina 2011 ja 2012 Kaakkois-Suomen yksityismetsien liiketulos oli maan korkein. 1-3 parhaimman alueen joukossa puun hintataso on Kaakkois- Suomessa selvästi maan keskitasoa korkeampi metsien hoidon kustannustaso, mm. uudistamis- ja taimikonhoitokustannukset, on saatu pidettyä maan keskiarvojen alapuolella Metsätalouden liiketulos saadaan, kun vuotuisista bruttokantorahatuloista vähennetään metsien hoitoon käytetyt kustannukset sekä metsien hallintokulut, joita ovat mm. metsänhoitomaksut sekä matka-, puunmyynti-, koulutus- ja jäsenmaksukulut. Maan parhaan liiketuloksen taustalta löytyvät seuraavat tekijät: metsien hyödyntämisaste eli metsien hakkuumäärät suhteessa kestäviin hakkuumahdollisuuksiin ovat Kaakkois- Suomessa olleet viimeisten vuoden ajan jatkuvasti Metsien korkea hyödyntämisaste, hyvä kantohintataso sekä keskimääräistä alhaisemmat metsänhoitokustannukset ovat nostaneet Kaakkois-Suomen yksityismetsätalouden liiketuloksen maan korkeimmaksi. Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV johtava metsätilojen välittäjä Kaakkois-Suomessa Metsätiloja myynnissä: Lappeenranta, Suokumaa (Joutseno), n. 16,2 ha puustoinen (n m³) määräala. Leikharjuntie kulkee tilan poikki sekä tilan on tie Saarilammen rantaan. Puusto pääasiassa uudistuskypsää metsää (n. 56 %). Hp / tarjous klo mennessä / Kivistö. Luumäki, Junttola, hyväpuustoinen ( n m³) metsätila 15,1 ha / tarjoukset klo mennessä / Haimila Luumäki, Pukkila, 21,1 ha metsätila, jolla myös yksi vapaa-ajan asuintontti Kirjavalammen rannassa. Hp /tar-jous klo mennessä / Haimila Mikkeli, Suomenniemi, metsätila 18,4 ha Hp / tarjous klo 9.00 mennessä / Kontinen Rautjärvi, Iso-Ilmee, 18,3 ha. Pääasiassa nuorta kasvavaa metsää. Tillalla 50-l rakennettu talo (keittiö ja tupakamari, kellari sekä yläkerta, varasto ja sauna. Rakennukset soveltuvat kesäkäyttöön erähenkiselle. Pihassa kaivo. Ei sähköä eikä vesijohtoja. Javanaisen- tie kulkee tilan poikki. Hp / tarjous klo mennessä /Kivistö. Ruokolahti, Eräjärvi, 3 ha erittäin puustoinen (n. 850 m³, uudistuskypsä metsikkö) Vääräjärven rannalla. Hp / tarjous klo mennessä Ruokolahti, Ilmajärvi, n. 19,7 ha erittäin puustoinen (n m³) määräala Ilmajärven rannalla, mikä muodostuu kahdesta palstasta. Pohjoisempi palsta rajoittuu osittain myös Ilmajärveen ja Ilkojokeen. Pääasiassa varttunutta ja uudistus-kypsää metsää. Määräalla on yksi yleiskaavan mukainen rantarakennuspaikka. Ranta on kovapohjainen ja maasto: loiva rinne. Hp / tarjous klo 14.00/ Kivistö Savitaipale, Kunttula, 11,5 ha. Erillisellä n. 0,4 ha:n palstalla kohtuullisessa kunnossa oleva hirsirunkoinen talo pihapiireineen kesäkäyttöön. Sähköt ja oma kaivo. Metsäpalstalla, n. 11,2 ha, mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Kokonaisuuden hinta Pihapiiri rakennuksineen myydään hintaan / Tiainen Muut kohteet: Lappeenranta, Lappeen Anola. Noin m² suuruinen määräala/ tontti vapaa-ajan asunnolle Latvanen järven rannassa Lappeen Anolan kylässä. Kaunis itään avautuva hiekkapohjainen ranta. Autotie perille. Kannattaa käydä heti tutustumassa. Kohde nopealle päättäjälle ja rakentajalle! Rakennuslupa on jo. Hp / tarjous/ Kivistö Luumäki, Inkilä, hyväkuntoinen ja tyylikkäästi peruskorjattu, yli sata vuotta vanha maalaistalo maantien varressa. Otettavissa sellaisenaan vaikka vakituiseen asumiskäyttöön. Taĺousrakennus ja pihapiiri ja tontti lohkottavissa ostajan tarpeen mukaan. Hp n m² tontilla / tarjous. Kysy lisätietoja / Haimila Luumäki, Taavetti, n m²:n rinnetonttti Palolammen rannassa ja Palolammmentien varressa omakotitalolle. Hp / tarjous / Haimila Luumäki, Anjala, kolme aurinkoista vapaa-ajan asuintonttia n m²:n tontilla Syvän Vehkjärven rannassa. Tontit myydään joko yhdessä tai erikseen. Hp /tontti / tarjous / Haimila Luumäki, Inkilä, vapaa-ajan asuintontti n. 1, 3 ha:n määräalatontilla ns. Väliväylän vesistöalueeseen kuuluvan Kelkjärven Pitkänpohjanlahden rannalla. Hp /tarjous / Haimila Luumäki, Huopainen, kolme vapaa-ajan asuintonttia Yläkivijärven rannassa Sianniemessä alle 10 km päässä kuntakeskus Taavetista. Hp /tontti / tarjous / Haimila Miehikkälä, Muurikkala, rantarakentamispaikka n m² Kavalanjärven etelärannalla. Hp /tarjoukset klo mennessä / Pietikäinen. Savitaipale, Koskeinkylä, rantarakentamispaikka n m² Talvijärven rannalla, lähellä Partakoskea. Tie perille. hinta / Tiainen Savitaipale, Kunttula, määräala n. 0,4 ha. Kohtuullisessa kunnossa oleva hirsirunkoinen talo pihapiireineen kesäkäyttöön. Sähköt ja oma kaivo. Sopii vaikka metsästysmajaksi kauempaakin tulevalle. Hinta / Tiainen Tarkemmin ja lisää kohteita osoitteessa: Erkki Kivistö, LKV, puh julkinen kaupanvahvistaja Toritie 1, RUOKOLAHTI Jouni Tiainen, LKV, puh julkinen kaupanvahvistaja Lavolankatu 10, Lappeenranta Jarmo Haimila, LKV, puh julkinen kaupanvahvistaja Riihitie 1, TAAVETTI Heikki Marjomaa, myynties. puh julkinen kaupanvahvistaja Sibeliuskatu 34 B, HAMINA Reino Pietikäinen,LKV puh Keskustie 15 C Miehikkälä Tuomo Kontinen, LKV puh Brahentie 16, RISTIINA Timo Ratamaa, LKV, puh Keskustie 4, Mäntyharju Huom! Uudet nettisivut avataan Uusia kohteita silloin: Turvallinen metsän ammattilainen välittää

17 hallintapalvelut Metsätiloista on kova kysyntä. Olisiko keväällä tilamyynnin aika? Metsätilan sukupolvenvaihdokset Metsäkiinteistöjen kauppa ja välitys Kauppa- Metsäomaisuuden ja lahjakirjojen laadinta Julkisen hallintapalvelut kaupanvahvistajan palvelut Lainhuudon hakeminen 17 Jakosopimukset Metsätiloista on kova kysyntä. Olisiko keväällä tilamyynnin aika? Kuolinpesän muuttaminen verotusyhtymäksi Metsätilojen hyvä kysyntä Metsätilan sukupolvenvaihdokset jatkuu. Epävarma maailman talous innostaa sijoit- Metsäkiinteistöjen kauppa ja välitys Kysy Kauppa- lisää palveluistamme: ja lahjakirjojen laadinta tamaan bittien ja paperien Julkisen kaupanvahvistajan palvelut Metsänhoitoyhdistys Lainhuudon hakeminen Kymenlaakso sijasta oikeaan maailmaan. Jakosopimukset Hintataso on pysynyt hyvänä, mutta ostajat ovat Kuolinpesän muuttaminen verotusyhtymäksi kuitenkin hintatietoisia. Kysy lisää palveluistamme: Metsästä ei makseta sattumanvaraisesti, vaan tu- Jari Ursin, LKV Marjo Sipola, LKV Metsänhoitoyhdistys Kaakko Kymenlaakso julkinen Jarmo kaupanvahvistaja, Haimila, LKV Reino julkinen Pietikäinen, kaupanvahvistaja, LKV keudutaan ammattilaisten metsätalousinsinööri puh puh metsätalousinsinööri arvioihin. julkinen kaupanvahvistaja Keskustie 15 C, p Riihitie Jari Ursin, , LKV TAAVETTI MIEHIKKÄLÄ Marjo p. Sipola, LKV Metsä- ja peltotilojen kaupassa vallitsevat edelleen myyjän julkinen kaupanvahvistaja, julkinen kaupanvahvistaja, Heikki metsätalousinsinööri Marjomaa, myynties. metsätalousinsinööri markkinat. Metsätiloja menisi puh. p p kaupaksi enemmän kuin on tarjolla, minkä voi päätellä tulleis- julkinen kaupanvahvistaja Sibeliuskatu 34 B, ta tarjouksista. Kysyntää lisää HAMINA palstojen sijainti, puusto ja hyvät tieyhteydet sekä palstojen metsänhoidollinen tila. Kysytyimpiä ovat edelleen taajamien lähellä sijaitsevat runsaspuustoiset ja pienehköt metsätilat. Mutta myös yli 50 hehtaarin tilatkin menevät hyvin kaupaksi. Metsätilojen kauppa vauhdittumassa KYLVÄ HYVÄÄ Keskimääräinen myyntiaika vaihtelee Keskimääräinen myyntiaika oli viime vuonna noin 40 vuorokautta. Tarjousten pyyntö pitkittää aina myyntiaikaa, mutta se on antanut yleensä hyvän lopputuloksen myyjälle. Oleellisinta olisikin asettaa lähtöhinta oikein, jolloin kauppa käy sujuvasti. Ostajat arvostavat oikein hinnoiteltuja kohteita ja tällöin niihin on saatu runsaammin tarjouksia. Metsä- ja peltotilojen kaupoissa vallitsevat edelleen myyjän markkinat. Tarjousten pyyntö on antanut yleensä hyvän lopputuloksen myyjälle. Mitä erityistä tulisi ottaa huomioon, kun myy tai ostaa metsätilaa? Myyjän kannattaa myydä tila puineen. Tällöin maksaa vähemmän veroja valtiolle ja puiset kohteet, joissa on hakattavaa, ovat kysytyimpiä. Ylisuuret odotukset tai perusteettomat haaveet korkeasta hinnasta eivät johda hyvään lopputulokseen. Metsäarvio kannattaa teettää aina metsänhoitoyhdistyksellä. Ostettaessa kannattaa selvittää mm. tieoikeudet, tilan metsänhoidollinen tila ja hakkuumahdollisuudet, lisäksi tilaan pitää käydä tutustumassa paikanpäällä. Kaavailtu veronkiristys käy myyjän kukkarolle Hallituksen kaavailema pääomaverotuksen kiristyminen vaikuttaa myös metsätilojen myyjiin. Metsätilan myyntivoitosta maksetaan pääomaveroprosentin mukaan veroa. Vuonna 2015 tämä vero olisi kaavailujen mukaan euroon asti vanha 30 prosenttia ja siitä eteenpäin 33 prosenttia. Kuluvana vuonna vastaavat rajat ovat euroon asti 30 % ja siitä eteenpäin 32 %. Jarmo Haimila Hyvistä siemenistä kasvaa TUOTTAVA METSÄ Tapion siemenkeskus palvelee Sinua, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle. SIEMENKESKUS Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Siemenkeskus Torholantie 33, Oitti puh Ota suunnaksi Metsänomistajat! kun suunnittelet puukauppaa. Valmistaudu puukauppaan ajoissa. Me kilpailutamme puukaupan puolestasi ja valvomme korjuun sekä mittauksen. Metsänomistajat KAAKKO Metsänhoitoyhdistys Kaakko Riihitie 1, TAAVETTI Minna Kauppi KUVA: MARKUS LAUKKANEN

18 18 LUONNON LÄÄKEKAAPPI Koivu kehon puhdistaa Koivun lehdet puhdistavat kehoa niin ulkoa kuin sisältäkin. Saunavasta tai vihta lienee perinteisin tervehdyttäjä. Tuoksuvimman vastan saa, kun laittaa siihen sekä hiesettä rauduskoivua. Ilmaisen ihonpuhdistuksen voi tehdä levittämällä suurempia koivunlehtiä kasvoille saunaan mennessä. Varsinainen koivun keruu alkaa mahlanjuoksutuksella ennen lehtien puhkeamista. Mahla sisältää mm. hedelmä- ja rypälesokeria, omenahappoa, kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia. Mahla ei säily jääkaapissa kuin pari vrk, joten se kannattaakin heti pakastaa ja käyttää myös talven pimeimpinä aikoina tuomaan virkeyttä ja elinvoimaa. Ennen vanhaan koivunmahlalla karkotettiin kevätväsymystä. Koivun silmut eli pikkuruiset vaaleanvihreät hiirenkorvat sopivat salaatteihin ja yrttijuomiin, niitä voi ripotella leivän päälle tai salaatteihin ja syödä sellaisenaan. Yrttijuomiin käytettävät koivun lehdet kerätään nuorina, ennen juhannusta ja kuivataan ohuena kerroksena varjossa enintään 50 asteen lämpötilassa. Isot ja vanhemmat lehdet soveltuvat vain ulkoiseen käyttöön. Koivun lehdet sisältävät karoteenia, B2-, B3- ja C vitamiineja, karvasaineita, parkkiaineita, pihkaa, hartsia sekä eteerisiä öljyjä, joita on eniten Pohjois-Suomessa juuri hiirenkorvavaiheen silmuissa ja lehdissä. Koivunlehtien on todettu mm. puhdistavan elimistöä ja lisäävän elimistön puolustuskykyä, niillä on lievästi antibioottinen vaikutus ja lehtien flavonoidit lisäävät virtsaneritystä. Saksalaistutkimus on osoittanut koivunlehtiteen auttavan lievästi kohonneeseen verenpaineeseen ja ehkäisevän verisuonten kalkkeutumista. Koivun sisältämät öljyt voivat auttaa reumasairauksissa ja nivelten kiputiloissa. Koivunlehtitee: Lisää 1-2 ruokalusikallista silputtuja lehtiä kupilliseen kiehuvankuumaa vettä, hauduta 10 min. ja nauti päivän mittaan 3-4 erässä, käytä hoitokuurin tavoin esim. kahden viikon verran. Huom. Rohdosten käytöstä kannattaa keskustella lääkärin ja luonnonlääkintään perehtyneen kanssa, ja muistaa mahdolliset allergiset reaktiot. Koivunlehtiteetä ei pidä käyttää nesteen poistoon sydän- ja munuaissairauksissa ja koivun siitepöly, mahla ja lehtien salisylaatti voivat aiheuttaa allergisia reaktioita. Muistathan, että lehtien keruuseen ja mahlan juoksutukseen tarvitaan maanomistajan lupa. Olet aivan oikeassa, tämä kuva on viime kesältä. : : Mainiotuotto.Javainasiakasomistajile. Olemmetehneet Mainiotuotto.Javainasiakasomistajile. sinuavartenuudentuotteen,tuotto-osuuden.tavoittelemmesiletänä vuonna3,25 %tuottoa*. Sijoitat Olemmetehneet suoraanomistamasiosuuspankinpääomaan.tuotto-osuudenkorkojasenmaksaminenrippuvat sinuavartenuudentuotteen,tuotto-osuuden.tavoittelemmesiletänä vuonna3,25 %tuottoa*. aina pankintoiminnantulokselisuudesta. Sijoitat suoraanomistamasiosuuspankinpääomaan.tuotto-osuudenkorkojasenmaksaminenrippuvat aina Kysylisää pankintoiminnantulokselisuudesta. omastaosuuspankistasitaivieraileosoitteessaop.fi/tuotto-osuus. Kysylisää omastaosuuspankistasitaivieraileosoitteessaop.fi/tuotto-osuus. *Tuottotavoitevoimuuttuavuosittainjatuotto-osuuksientakaisinmaksamiseensisältyytiettyjä ehtoja.tutustumerkintäesitteeseen. *Tuottotavoitevoimuuttuavuosittainjatuotto-osuuksientakaisinmaksamiseensisältyytiettyjä ehtoja.tutustumerkintäesitteeseen. Yhdessä hyvä tulee. Yhdessä hyvä tulee. Kymenlaakson, Luumäen ja Miehikkälän

19 19 Heli Tulla ksi Virolahdelle Virolahden aluetoimistolle saatiin huhtikuun alusta uusi, Heli Tulla. Tai ei oikeastaan uutta, vaan aiemmin Miehikkälässä na toiminut Heli Tulla palasi hoitovapaalta töihin Virolahdelle. Helin toimialue on aiemmin Hannu Jääskeläiselle kuulunut itäinen Virolahti. Helin paluu työelämään lähes neljän vuoden hoitovapaan jälkeen on sujunut hyvin. - Aluksi töihin paluu toki jännitti, mutta kaikki on mennyt hyvin ja töissä on ollut mukavaa. Tuttuun työympäristöön oli helppo palata eivätkä työtehtävät ole muuttuneet neljässä vuodessa. Hoitovapaan jälkeen oma työ tuntuu tärkeältä, sanoo Heli. Haasteita on kuitenkin tuonut toimialueen muutos. Helin asiakkaina ovat hänelle ennestään tuntemattomat metsänomistajat ja vastuualueena kokonaan uusi pitäjä. - Ensimmäinen kuukausi on mennyt tutustuessa metsänomistajiin ja toimialueeseen. Joka paikkaan en vielä osaa mennä ilman karttaa, jatkaa Heli Uuden toimialueen haltuunottoa on toki helpottanut se, että Heli ehti tuurata muutamaan otteeseen Hannu Jääskeläistä ennen äitiyslomalle jäämistä. - Metsänomistajat ovat ottaneet uuden n hyvin vastaan, Heli kertoo. Talon rakennusta ja lastenhoitoa Vapaa-ajan ongelmia Helillä ei ole - siitä pitävät huolen pian 4-vuotias Venla-tyttö ja 1,5-vuotias Joona-poika sekä talon rakennusprojekti. - Illat menevät lasten kanssa leikkiessä, omille harrastuksille ei juuri jää aikaa, kertoo Heli. Helin aviomies Mikko rakentaa perheelle omakotitaloa Haminan Ristiniemeen. Tällä hetkellä perhe asuu Karhulassa. - Tarkoituksena olisi jouluksi päästä uuteen kotiin. Mikko on nyt hoitovapaalla ja kun minä ehdin töistä kotiin, pääsee hän rakennustyömaalle. Itsekin pyrin auttamaan sen minkä pystyn työmaalla, Heli toteaa. Hoitotyöt oikeaan aikaan Heli toivoo metsäomistajien rohkeasti ottavan häneen yhteyttä niin metsänhoitoon kuin puukauppaan liittyvissä asioissa. - Minulle on tärkeää, että metsänhoitotyöt tehdään ajallaan metsissä. Oikeaan aikaan tehty taimikonhoito tuottaa näkyvää tulosta, silloin metsä kasvaa tulevinakin vuosina hyvin, sanoo Heli. Metsänviljelykausi on nyt vilkkaimmillaan. Hirvitavoite 2,5-3 hirveä/1000 hehtaaria Kaakkois-Suomen alueellinen riistaneuvosto päätti kokouksessaan, että hirvikannan tavoitetasoksi vuodelle 2014 metsästyksen jälkeen asetettiin 2,5-3 hirveä tuhatta hehtaaria kohden koko maapinta-alalle laskettuna. Alueella olisi keskiarvon perusteella ensi talvena hirveä. Kaakkois-Suomen hirvikannasta sonnien osuus on pienempi kuin ihannetilanne edellyttäisi. Tällä hetkellä yhtä hirvisonnia kohden on Kaakkois-Suomen riistakeskuksen alueella 1,8 hirvilehmää. Alueen riistaneuvoston tavoitteen mukaisesti suhdeluku tulisi pidemmällä aikavälillä korjata 1,5 lehmään sonnia kohden. Ainoa keino, jolla suhteeseen voidaan vaikuttaa, on metsästys. Sonni on hirvijahdissa lehmää mieluisampi saalis, koska näennäisesti yksin kulkevalla hirvilehmällä voi olla vasa. Useamman jahdin jälkeen oikeasti yksin liikkuvat hirvilehmät jäävät metsästäjien mieleen, mutta ensimmäisessä jahdissa asiasta ei voi olla varma. Vanha periaate onkin ollut, että ei kaadeta lehmiä, koska ne synnyttävät vasoja. Hirvisonni on metsästäjälle lehmää turvallisempi kaadettava, koska sitä ei odota vasa tai kaksi kauempana lepikossa. Puun hinnat Metsänhoitoyhdistys Kaakon alueella toukokuussa 2014 Puutavaralaji Ensiharvennukset, /m³ mäntytukki 36,56 kuusitukki 30,00 koivutukki mäntykuitu 12,24 kuusikuitu 12,00 koivukuitu 12,00 Päätehakkuut, euroa/m³ mäntytukki 58,66 kuusitukki 56,72 koivutukki 40,27 mäntykuitu 17,62 kuusikuitu 19,12 koivukuitu 17,71 Muut kasvatushakkuut mäntytukki 55,16 kuusitukki 51,33 koivutukki 34,50 mäntykuitu 15,68 kuusikuitu 15,67 koivukuitu 15,00 Hinnat ovat Metsänhoitoyhdistys Kaakon tallennettujen valtakirjakauppojen keskihintoja toukokuulta Haminan metsäveroilta Metsänhoitoyhdistyksen valtuutettu Jukka Huhtiniemi täytti hiljattain 60-vuotta. Hänelle yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Sirkka Savukari ja toiminnanjohtaja Jarmo Haimila luovuttivat yhdistyksen standaarin ja kukat valtuuston kevätkokouksen aluksi

20 20 Metsätaitokalenteri klo Hamina, Ihamaa, Vasapirtti - Mhy Kaakko / Metsänystävät klo Suomenniemi, Myllysillan tanssilava - Mhy Mänty Saimaa klo Maakunnan metsätaito, Valkeala, Tuohikotin VPK:n talo - Mhy Kymenlaakso klo Virmutjoen seurojentalo, Ruokolahti, Imatra-Puumala maantie - Mhy Etelä - Karjala klo Harjun Oppimiskeskus - Mhy Kaakko METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO, HELSINKI Metsänomistajan Metsänomistajan pitää pitää vahtia metsäänsä. vahtia metsäänsä. Eihän se nyt Eihän niin mene! se nyt niin mene! Metsänomistajan pitää vahtia metsäänsä. Eihän se nyt niin mene! Metsänhoitoyhdistyksen avulla hoidat metsääsi hyvin, asuit sitten lähellä tai kaukana. Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin huolehdimme metsästäsi, toteutamme metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekemisessä. Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksesta Metsänhoitoyhdistyksen Metsänhoitoyhdistyksen avulla hoidat avulla hoidat omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi. metsääsi hyvin, asuit sitten metsääsi lähellä hyvin, tai kaukana. asuit sitten lähellä tai kaukana. Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin Yhteystiedot löydät osoitteesta Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin huolehdimme metsästäsi, huolehdimme toteutamme metsästäsi, toteutamme ja metsänhoitotyöt ja autamme metsänhoitotyöt puukaupan ja tekemisessä. autamme puukaupan tekemisessä. Metsälakimies Tuomo Pesälä p Lakipuhelin päivystää ma klo 9-16 Puh (4,01 min + pvm/mpm) Kysy lisää metsäomaisuuden Kysy lisää hoitosopimuksesta metsäomaisuuden hoitosopimuksesta omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi. omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi. Yhteystiedot Metsäneuvoja löydät osoitteesta Kati Yhteystiedot Häkkinen löydät osoitteesta Simonkatu 6 ja (PL 510), Helsinki puh , p Metsänomistajat Metsänomistajat Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Olemme Sinun ja metsäsi palveluksessa! Metsänhoitoyhdistykset, Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien MTK liitot. ja Metsänomistajien liitot. Edunvalvontaa puun juurelta Edunvalvontaa Brysseliin. puun juurelta Brysseliin. Toimihenkilöiden lisäksi palveluksessasi on myös parisenkymmentä metsuria ja kymmenkunta urakoitsijaa. Koska kaikista heistä ei ollut kuvaa käytettävissämme, esittelemme nämä metsäammattilaiset kattavammin vasta tulevassa lehdessämme.

Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson jäsenlehti 1/2014 25.4.2014. Kevään istutuksiin on varattu 1,4 miljoonaa tainta

Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson jäsenlehti 1/2014 25.4.2014. Kevään istutuksiin on varattu 1,4 miljoonaa tainta Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson jäsenlehti 1/2014 25.4.2014 Iitti, Kotka, Kouvola, Loviisa ja Pyhtää sivu 5 Kaakkois-Suomen metsätalous vahvassa kasvussa sivut 6 7 Metsänomistajien edunvalvontaa

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Metsään peruskurssi. Sisältö

Metsään peruskurssi. Sisältö Laserkuva Metla Metsään peruskurssi Metsäomaisuuden hoito 19.3.2013 Metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Marko Mustonen Metsäneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut / Keski-Suomi Sisältö 1. Yleistä

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 1-6 ja ryhmä 1-8) PEFC-standardityöryhmän kokous 18.10.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Kullaa 28.10.2014 Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Metsään.fi-palvelu Sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot Hakkuu- ja hoitotyöehdotukset

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009 9.11.2009 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630 329 sähköposti:

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 Ajankohtaista metsäpolitiikassa Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 1 Taustaa Jo tehdyt uudistukset Hallitusohjelma ja KMS 2025 Muuta 2 Puuston kasvun

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Yksityismetsien FSC-sertifiointi

Yksityismetsien FSC-sertifiointi Yksityismetsien FSC-sertifiointi Aktiivisen metsänomistajan valinta 1 Toukokuu 2014 FSC (Forest Stewardship Council) eli Hyvän metsänhoidon neuvosto on maailmanlaajuinen jäsenjärjestö - Ympäristön kannalta

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2009_v2 Versio 2, 18.10.2011 Metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 fax: (09) 5630

Lisätiedot

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Yksityismetsätalouden nettotulos (15 /ha) oli edellisen vuoden

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Metsään ABC -päivä 5.9.2015

Metsään ABC -päivä 5.9.2015 Metsään ABC -päivä 5.9.2015 26.8.2015 Suomen metsäkeskus 1 Metsään ABC-päivä Avaus, päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Metsäalan organisaatiot ja toimijat Metsään.fi-palvelun

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Esimerkkinä metsäsertifiointimerkit 18.1.2011 Vihreät hankinnat haltuun -seminaari Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus vuonna 2012

Suomen metsäkeskus vuonna 2012 Suomen metsäkeskus vuonna 2012 Keski-Suomen metsänhoitajien kevätkokous 19.3.2012 Raito Paananen Aluepäällikkö, metsätietopalvelut Keski-Suomen alueyksikkö Metsäkeskus elää ajassa. Nyt kyseessä painopisteen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kuinka puu saadaan liikkeelle?

Kuinka puu saadaan liikkeelle? Kuinka puu saadaan liikkeelle? Matti Kärkkäinen emeritusprofessori ja puuntuottaja Lähipuun käytön huippuseminaari 18.10.2012 Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti Yksityismetsänomistajan muotokuva Metsänomistajat

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot