Kuntatalous 2/11. kesäkuu. Hallitusneuvottelut Valtionosuudet vuonna Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus vuodelle 2011

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntatalous 2/11. kesäkuu. Hallitusneuvottelut Valtionosuudet vuonna Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus vuodelle 2011"

Transkriptio

1 Kuntatalous 2/11 Hallitusneuvottelut 2011 Valtionosuudet vuonna 2012 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus vuodelle 2011 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto Kuntakohtaiset verotulojen ennustekehikot ja maksuunpanotilastot Perus- ja viivästyskorko kesäkuu

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 2/2011 Lehti ilmestyy n. 4 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca. 4 gånger per år Julkaisija/Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn fax Painosmäärä 900 kpl Upplaga 900 st Painopaikka/Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat/Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Tuija Valkeinen, p tai fax Extra prenumerationer à 75 euro/år av Tuija Valkeinen, fax Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Asiantuntijapalvelut >Kuntatalous > Julkaisut, Kuntataloustiedote >Kuntatiedotteet > Sakkunnigtjänster > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt/Ansvariga Reijo Vuorento Jan Björkwall SISÄLLYSLUETTELO Sivu Hallitusneuvottelut Hallituksen kuntapolitiikka Kuntaliiton kommentit hallitusohjelmasta Muuta Valtionosuudet vuonna Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Peruspalvelujen valtionosuuksien sisältö Arviot vuoden 2012 valtionosuuksista Tekninen kehyspäätös ja peruspalveluohjelma (PPO) Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen osan määräytymisperusteet Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetuksen ja yleisen kirjaston laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Kotikuntakorvaukset Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Perusopetuksen lisärahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöstä Ylläpitäjäjärjestelmä ja muut valtionosuudet Ylläpitäjäjärjestelmän yksikköhinnat 2012 Kotikuntakorvaukset Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus vuodelle Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 22 Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ( ) lausunto 98: Kuntayhtymän vuotuisen maksuosuuden määräytyminen ja käsittely jäsenkunnan kirjanpidossa Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ( ) lausunto 99: Lausunto kirjanpitolautakunnan yleisohjeen kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista soveltamisesta kunnan ja kuntayhtymän kirjanpidossa Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ( ) lausunto 100: Rakentamiseen ja peruskorjaukseen liittyvien erien käsittely ns. elinkaarimallissa Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan 29 kustannuksia kuvaava tiedosto Kuntakohtaiset verotulojen ennustekehikot ja maksuunpanotilastot 30 Perus- ja viivästyskorko Liitteet: Opetustoimen rahoitusosuus 2012 (ZE6OC) (liite 1) Valtionosuus vuonna 2012 (VOS6SL) (liite 2) Vuoden 2012 valtionosuuksien perusteen olevat yksikköhinnat (liite 3) Lukion vuoden 2012 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 4) Lausunto 98: Kuntayhtymän vuotuisen maksuosuuden määräytyminen ja käsittely jäsenkunnan kirjanpidossa (liite 5) Lausunto 99: Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista soveltamisesta kunnan ja kuntayhtymän kirjanpidossa (liite 6) Lausunto 100: Rakentamiseen ja peruskorjaukseen liittyvien erien erittely ns. elinkaarimallissa (liite 7) Kuntien talouden tunnuslukutiedoston tietosisältö (liite 8) Kuntien palvelutoiminnan kustannuksia kuvaavan tiedoston tietosisältö (liite 9) Toimittanut/Sammanställt av Tuija Valkeinen 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2011

3 Hallitusneuvottelut 2011 Hallitusneuvottelut saatiin päätökseen ja uusi hallitusohjelma valmistui Neuvottelutulos uuden hallituksen ohjelmasta on luettavissa valtioneuvoston etusivulta osoitteesta: /neuvottelutulos/fi.pdf. Sen keskeisin ajatus on saada Suomi kasvu-uralle ja julkinen talous, erityisesti valtion talous tasapainoon. Osana tasapainotustoimenpiteitä myös kuntien toimintaan ja talouteen kohdistetaan niin rakenteellisia kuin suoraan rahoituspohjaan vaikuttavia muutoksia. Tähän on koottu hallituksen kuntapolitiikka kokonaisuudessaan. Erityisesti kuntatalouteen kohdistuvat vaikutukset on kursivoitu ja vahvennettu. Tämän jälkeen on arvioitu hallitusohjelman muita vaikutuksia kuntien toimintaan ja talouteen. Hallituksen kuntapolitiikka Hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Hallituksen kuntapolitiikka luo edellytyksiä julkisen talouden kestävyysvajeen kaventamiselle sekä varautumiselle ikääntymisestä seuraavalle palvelujen kasvavalle kysynnälle. Kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä edistetään uudistamalla kuntaja palvelurakenteet, vahvistamalla kuntien tulopohjaa, parantamalla kunnallisen toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä rajoittamalla kuntien tehtävien laajentamista. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa, ja vahvistaa paikallista demokratiaa. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain. Uudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä. Tavoitteena on mm. poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmistä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät. Hallitus ohjaa kuntauudistuksen etenemistä ja käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2011 3

4 Kunta- ja palvelurakenteen uudistamisessa otetaan huomioon alueiden erilaisuus, kuten kasvukeskusten erityispiirteet, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet. Kansallisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella. Hallituksen päämääränä on, että vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla. Kainuun maakunnan mahdollisuudet muusta maasta poikkeavaan hallintomalliin ratkaistaan erikseen kuntauudistuksen edetessä. Sote-järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti, että sisällöllisesti. Suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kiellellään turvataan. Henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena. Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Kuntalain uudistuksessa tarkastellaan uusien kuntahallinnon rakenteiden ja kuntien muuttuvan toimintaympäristön näkökulmasta erityisesti kunnan talouden sisäistä ohjausta, kuntien johtamisjärjestelmiä, luottamushenkilöiden asemaa, kuntalain ja erityislakien välistä suhdetta, kunnanosahallintoa sekä kuntien ja markkinoiden välistä suhdetta. Kuntalain uudistamisen tueksi kootaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Kuntien roolia julkishallinnon keskeisenä toimijana ja rajapintana kansalaisiin vahvistetaan. Valtio-kunta neuvottelumenettelyä kehitetään niin, että kunnille mahdollisesti siirrettävien tai annettavien tehtävien kustannus- ja vaikutusarviointia parannetaan. Peruspalveluohjelman pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta vahvistetaan tavoitteena kuntatalouden nykyistä parempi ennakointi. Uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä ja laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan valtion rahoitusosuutena yli puolet todellisista kustannuksista. Valtion ja kuntien väliset tehtävien siirrot toteutetaan kustannusneutraalisti. Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään valtiolle. Arvioidaan mahdollisuudet vähentää kuntien velvoitteita. Kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksellaan edistetään. Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja Kunnallisverotuksen verovähennyksistä johtuvaa kuntien rasitetta pyritään siirtämään valtion vastuulle nimellisen ja todellisen kunnallisverotason eron kaventamiseksi. Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Kunnallisverotuksen verovähennyksiä kompensoidaan kuntakohtaisesti pääasiassa verojärjestelmän kautta. Hallitus tähtää siihen, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi vaalikauden aikana. Kiinteistövero siirretään verotulojen tasauksen ulkopuolelle. 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2011

5 Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyä jatketaan tehostetusti niin, että valtioneuvostolle säädetään mahdollisuus päättää toimenpiteistä, mikäli arviointimenettely ei johda ratkaisuun kunnan peruspalveluiden ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. Kuntarahoitus Oyj:n asema kuntien lainoituksen järjestäjänä ja valtion tukeman asuntotuotannon lainoittajana turvataan. Vahvoilla peruskunnilla luodaan edellytykset kuntien riittävälle omalle palvelutuotannolle ja kuntien kyvylle hallita palvelumarkkinoita yhdenvertaisten palvelujen saatavuuden ja palvelutuotannon eheyden varmistamiseksi. Edistetään palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuun selkeyttämistä ja eriyttämistä kunnissa. Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kuntien palveluja lainsäädännön puitteissa. Palveluja tulee voida räätälöidä paikallisten tarpeiden mukaan. Kolmannen sektorin ja seurakuntien osaamista ja kokemuksia hyödynnetään. Selkeytetään julkisen sektorin harjoittaman elinkeinotoiminnan pelisääntöjä. Määritellään selkeä raami kuntien, kuntayhtymien, kuntien liikelaitosten ja muiden kuntien omistamien toimintayksiköiden harjoittamalle ja markkinoilla yritysten kanssa kilpailevalle elinkeinotoiminnalle. Edistetään hyvinvointipalvelumarkkinoiden kehittymistä kuntien palvelutarpeita tukeviksi. Uudistetaan hankintalakia suorahankintamahdollisuuksien lisäämiseksi sekä työllisyys, sosiaalisten ja muiden laatutekijöiden huomioon ottamiseksi nykyistä paremmin kilpailutusten yhteydessä. Uudistuksella edistetään palvelumarkkinoiden toimivuutta. Nostetaan kansallisia kynnysarvoja lähemmäksi EU direktiivitasoja. Tehostetaan harmaan talouden torjuntaa kuntien palveluja järjestettäessä. Hallitus käynnistää yhdessä valtion eri toimijoiden, kuntien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteisen kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanjan, jonka yhteydessä luodaan kuntapalvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi kestävän kuntatuottavuuden mittaristo. Luodaan yhteinen tietopohja laadun ja vaikuttavuuden edistämiseksi palveluita arvioitaessa. Kannustetaan parhaiden käytäntöjen jakamista ja käyttöönottoa yli kunta- ja sektorirajojen. Kuntien kustannuslaskentaa kehitetään todellisten yksikkökustannusten arvioimiseksi ja avaamiseksi asiakkaille, palveluiden kehittämiseksi ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Palveluiden kustannusten ja laadun vertailua sekä läpinäkyvyyttä kehitetään mm. selvittämällä ja edistämällä sitä tukevia käytäntöjä ja kokeiluja. Lisätään asukkaiden valinnanmahdollisuuksia hakeutua kunnallisiin palveluihin yli kuntarajojen. Selvitetään tarpeet uudistaa kotikuntalaki niin, että itsenäisesti asuvien, avohuollon piirissä olevien henkilöiden oikeus valita kotikunta toteutuu. Jatketaan ja lujitetaan metropolipolitiikkaa tavoitteena vahvistaa seudun kansainvälistä kilpailukykyä ja tasapainoista kehitystä koko maan suotuisan kehityksen edistämiseksi sekä metropoliseudun erityishaasteiden lievittämiseksi. Aiesopimuskäytäntöä vahvistetaan ja sen sitovuutta parannetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään alueellisen segregaation estämiseen sekä uusien toimintamallien kehittämiseen maahanmuuttajataustaisen väestön kotouttamisen ja työllistämisen edistämiseksi. Valtion ja suurten kaupunkiseutujen aiesopimusmenettelyä vahvistetaan erityisesti maankäytön, asumisen, liikenteen osalta. Näin tuetaan yhdyskuntarakenteen eheytymistä, kestävää kehitystä ja sosiaalista eheyttä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2011 5

6 Kuntaliiton kommentit hallitusohjelmasta Kuntaliitto on huolestunut hallitusohjelmaan kirjatuista kuntien tehtävien lisäyksistä ja tulojen leikkauksista. Tämä lisää kunnissa paineita kiristää kunnallisverotusta, vaikka hallitus on sitoutunut siihen, ettei tuloverotusta nosteta. Uudessa hallitusohjelmassa on kuntien kannalta myönteistä, että hallitus sitoutuu edistämään kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä. Keinot tavoitteen toteuttamiseksi ovat kuitenkin jossain määrin ristiriitaisia. On hyvä, että hallitus edistää kuntarakenneuudistusta vahvan peruskuntamallin pohjalta ja että hallitus sitoutuu määrittelemään kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen jo tämän vuoden 2011 loppuun mennessä. Valitettavaa sen sijaan on, ettei hallitusohjelmassa ole sovittu parlamentaarisen kuntalakikomitean asettamisesta uudistusta valmistelemaan, kuten kuntakentässä on laajasti toivottu. Kuntapalvelujen rahoituksen kannalta on ongelmallista, että hallitusohjelmassa on sovittu kuntien tehtävien lisäämisestä ja samalla merkittävistä leikkauksista kuntien valtionosuuksiin yli 600 miljoonaa euroa vuodessa. Myönteistä on linjaus korottaa kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ensi ja seuraavana vuonna viidellä prosenttiyksiköllä vajaaseen 27 prosenttiin. Vuosina korotus on ollut 10 prosenttiyksikköä. Hallitus ei aio laajentaa muuten kuntien veropohjaa, mitä olisi kuntapalvelujen rahoituksen turvaamiseksi tarvittu. Hallitus lupaa rajoittaa tehtävien lisäämistä kunnille ja maksaa yli puolet uudistusten aiheuttamista todellisista kustannuksista. Tehtävien lisäyksestä aiheutuva kustannusten nousu tulisi korvata kunnille täysimääräisesti. Näin myös hillittäisiin sektoriministeriöiden halua julkisten tehtävien lisäämiseen. Vuoden 2010 alusta tehtävien lisäyksistä aiheutuviin kustannuksiin on osoitettu 50 prosentin valtionosuus. Merkittävin uusi tehtävä on vuonna 2013 voimaan astuva yli 80 vuotta täyttäneitä koskeva ikälaki. Uudistuksen kustannuksia ei ole arvioitu kunnolla. Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat menetykset luvataan korvata täysimääräisesti. Tämän tulee koskea myös hallituksen sopimaa yhteisöverokannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä. Aiemmin, kun yhteisöverokantaa nostettiin, kuntien jakoosuutta laskettiin, jotta kuntien yhteisöverokertymä ei uudistuksen vuoksi muuttunut. Nyt päinvastaisessa tapauksessa tulisi kuntien jako-osuutta nostaa. Kiinteistöveron siirtäminen kuntien verotulojen tasauksen ulkopuolelle sekavoittaa järjestelmää. Muuta Vaikka kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 % -yksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja 2013, niin yhteisöverokanta alenee ensi vuoden alusta yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Näin muodostuvan kuntien tulomenetyksen mahdollinen kompensointi on avoinna. Valmisteverojen korotukset aiheuttavat kunnille lisämenoja tarkemmat arviot esitetään myöhemmin. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2011

7 Kuntapolitiikan kehittämisen lisäksi kuntien toimintaan ja talouteen vaikuttavat luonnollisesti uudet velvoitteet sekä kuntien osallisuus talouden tasapainottamiseen, josta merkittävin on kuntien valtionosuuksien leikkaus. Leikkauksen pohjassa ovat valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistus sekä indeksikorotukset täysimääräisesti. Kuntien valtionosuuksia leikataan 631 miljoonalla eurolla alentamalla tilapäisesti peruspalvelujen valtionosuusprosenttia nykyisestä 34,11 prosentista 2,71 % -yksiköllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön puolella toteutetaan mm. seuraavat säästökohteet: perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeet - 20,3 milj. lukioverkon karsiminen - 30 ammatillinen koulutus - 28 ammatillinen lisäkoulutus - 8 oppisopimuskoulutus - 21 ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen - 51 Toimintojen kehittämisestä ja uudelleenkohdentamisesta löytyvät mm. seuraavat kokonaisuudet Perusopetuksen laadun parantamista jatketaan (35 milj. /v). Toteutetaan työllisyydenhoidon kuntakokeilu 20 milj. /v). Toimeentulotuen perusosa korotetaan 6 %:lla kohdentaen erityisesti yksinhuoltajille (44 milj. /vuosi). Sosiaali- ja terveyspalvelut: Mm. vanhuspalvelulaki, vammaispalvelut, perhehoito, lastensuojelu, palvelurakenteen kehittäminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, oppilashuolto ja lapsiperheiden kotipalvelut (yhteensä 145 milj. /vuosi). Tarkemmat arviot hallitusohjelman toteuttamisen vaikutuksista kuntien toimintaan ja talouteen tullaan kirjaamaan muun muassa Kuntaliiton nettisivuille kuntatalous osioon sitä mukaan kun asiat tarkentuvat. Lisätiedot: Timo Kietäväinen p , Reijo Vuorento p , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2011 7

8 Valtionosuudet vuonna 2012 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Peruspalvelujen valtionosuuden sisältö Vuoden 2010 alusta toteutetun uudistuksen mukaan (HE 174/2009; lait /2009) kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennallinen peruste, joiden yhteissummasta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Edellä saatuun euromäärään lisätään yleinen osa ja erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat sekä valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1704/2009, 7. luku). Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sekä valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus, jolla uudistuksen kuntakohtaiset vaikutukset vuodelle 2010 nollattiin. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmään sisältyy kotikuntakorvaus oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa perusopetuksessa. Kotikuntakorvaus perustuu oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosaan ja opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauskyselyssä ilmoittamaan oppilasmäärään. Kotikuntakorvausmenot ja -tulot otetaan huomioon valtionosuusmaksatuksessa. Kotikuntakorvaukset kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien välillä ovat täysimääräisiä kotikunnan valtionosuuskustannuspohjaan perustuvia bruttokorvauksia, jotka eivät ole valtionosuutta. Kotikuntakorvauksia ei käsitellä kirjanpidossa valtionosuutena. Kaikkien laskennallisten valtionosuuksien, kunnan peruspalvelujen valtionosuuden, kotikuntakorvauksien, perusopetuksen jälkeisen koulutuksen ylläpitäjäkohtaisten valtionosuuksien ja opetus- ja kulttuuriministeriön muun valtionosuusrahoituksen maksatus tapahtuu yhdistettynä kuukauden 11. päivään mennessä. Arviot vuoden 2012 valtionosuuksista Kaikki vuoden 2012 valtionosuuksista kesäkuussa 2011 julkaistut kuntakohtaiset ja muut tiedot ovat Kuntaliiton arvioimia ennakkotietoja. Ne on laskettu voimassa olevan lainsäädännön perusteella, mutta niissä on otettu huomioon hallitusohjelmaneuvottelutuloksen ( ) mukainen valtionosuusleikkaus 631 milj. euroa peruspalveluissa, mutta ei mitään uusia tehtäviä tai niiden laajennuksia. Valtionosuuden perushintoja laskettaessa on otettu huomioon arvioitu kustannustason muutos (indeksikorotus) 3,4 prosentin mukaan, kustannustenjaon tarkistuksen määrä sekä asukasluku- ja ikärakennemuutosten vaikutukset. Näin ollen perushinnat ovat vuoden 2012 tasossa valtionosuuden pohjaa vastaavalla tasolla edellä mainituin rajoituksin. Näihin lähtökohtiin perustuvat myös kevään 2011 tekninen kehyspäätös ja peruspalveluohjelma (PPO). Kunnan asukaskohtaista rahoitusosuutta arvioitaessa on otettu huomioon 631 milj. euron leikkaus, mikä käytännössä tarkoittaa, että indeksitarkistus ja kustannustenjaon tarkistus jäisi vuonna 2012 toteutumatta valtionosuuden määrässä. Kehyspää- 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2011

9 töksen ja PPO:n arviot valtionosuuden noususta sisältävät myös kustannustenjaon tarkistuksen, mikä selittää näissä asiakirjoissa esitetyt huomattavat valtionosuuden nousut vuoteen 2011 verrattuna (ks. jäljempänä). Kuntaliiton arvio kunnan asukaskohtaisesta rahoitusosuudesta vuodelle 2012 olisi eri vaihtoehtojen mukaan seuraava: Peruspalvelujen valtionosuus (VM) v v voimassa olevan lainsäädännön mukaan 2 638, ,16 - valtionosuutta leikattu 631 milj. euroa 2 638, ,41 Lukio, ammatillinen, ammattikorkeakoulu (OKM) - voimassaolevan lainsäädännön mukaan 347,53 375,00 Vuoden 2011 valtionosuusprosentit ovat 34,11 (VM) ja 41,89 (OKM). Peruspalvelujen valtionosuusprosentti (VM) alenee leikkauksen johdosta 2,71 prosenttiyksikköä 31,40 prosenttiin. Hallitusohjelmassa ei ole osoitettu leikkauksia perusopetuksen jälkeisen koulutuksen valtionosuusrahoitukseen. Tekninen kehyspäätös ja peruspalveluohjelma (PPO) Vuoden 2012 valtionosuuksista on esitetty arviot teknisessä kehyspäätöksessä vuosille (VM/1867/ / ) ja siihen liittyvässä Peruspalveluohjelmassa (PPO; VM:n julkaisuja 18a/2011). Kehyspäätöstä ja PPO:aa tarkistettaneen hallitusohjelman synnyttyä. Seuraavassa esitetyt luvut perustuvat PPO:n sivulla 41 esitettyyn taulukkoon 7 (Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien ja kuntayhtymien valtionavut vuoden 2012 hintatasossa). Peruspalvelujen (VM) vuoden 2012 valtionosuudet kasvavat 747 milj. euroa (9,2 %). Laskennalliset valtionosuudet kasvavat 757 milj. euroa (8,3 %), jolloin mukana ovat myös opetus- ja kulttuuriministeriön kuntien laskennalliset valtionosuudet ja kuntayhtymien yksikköhintarahoitus. Kaikki peruspalvelubudjetin mukaiset valtionosuudet kasvavat 702 milj. euroa (7,0 %). Vuoden 2012 valtionosuutta koskevissa luvuissa on mukana arvioitu kustannustasotarkistus (indeksitarkistus) 3,4 %, vuoden 2012 kustannustenjaon tarkistus sekä väestömäärän ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset. Valtionosuusmuutokset v verrattuna PPO:n mukaan (milj. euroa): Valtiovarainministeriö - indeksikorotus kustannustenjako väestö ja ikärakenne 118 yhteensä 747 Opetus- ja kulttuuriministeriö - indeksikorotus 32 - kustannustenjako 57 - vähennykset - 82 (kunnat) yhteensä 7 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2011 9

10 Lisäksi indeksikorotuksia arvioidaan kohdistuvan yksityisille opetuksen järjestäjille 42 miljoonaa euroa. Kustannustenjaon tarkistuksesta vuodelle 2012 ei ole vielä ratkaisua. Valtionosuuden perusteena olevat perus- ja yksikköhinnat lasketaan koko kustannustenjaon tarkistus 429 miljoonaa euroa huomioon ottaen. Valtionosuusprosentin määrittelyllä kustannustenjaon tarkistuksen toisessa vaiheessa päätetään ko. valtionosuuden maksamisesta. Jos esim. päätetään, että tarkistusta ei makseta, se tarkoittaa kunnan asukaskohtaisien rahoitusosuuden korottamista niin paljon, että kustannustenjaon tarkistus ei toteudu eikä valtionosuuden kasvu ole alla olevan taulukon mukainen. Jos nykyinen peruspalvelujen (VM) valtionosuus vähenee 631 milj. euroa valtionosuusprosentti 34,11 putoaisi 2,71 prosenttiyksikköä eli 31,40 prosenttiin (prosenttiyksikkö = noin 233,3 milj. ). Peruspalvelubudjettitarkastelussa olevat valtionavut (PPO) Valtionosuusjärjestelmän laskennalliset valtionosuudet miljoonaa euroa Muutos (%) Valtiovarainministeriö (9,2) Opetus- ja kulttuuriministeriö (0,8) - siitä kuntayhtymien yksikköhinta (1,0) rahoitus Yhteensä (8,3) Muut valtion avut (-5,4) Yhteensä (7,0) Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p , Sanna Lehtonen, p , Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2012 alustava laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus on laskettu vuoden 2010 arvioiduilla verotiedoilla. Laskelmassa on otettu huomioon kiinteistöveron poistaminen tasausjärjestelmästä hallitusohjelman mukaan. Valmistuvasta verotuksesta ei ole vielä tietoja. Laskelma on tehty valtiovarainministeriön kuntaosaston ja Kuntaliiton yhteistyönä pohjana Kuntaliiton veroennustekehikko ja verohallinnolta saadut tiedot (mm. tulokehitystilasto ). Laskelmaa tarkistetaan tarpeen mukaan, seuraavan kerran viimeistään syyskuussa. Lopullinen laskelma saadaan verotuksen valmistuttua lokakuun lopussa. Tasauksen laskentaperusteina ovat arviot laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta. Laskennassa käytetään keskimääräistä tuloveroprosenttia. Vuoden 2011 alusta voimaan tulleiden osakuntaliitosten asukaslukuvaikutukset on otettu huomioon samansuuruisina kuin vuoden 2011 tasauksessa seuraavasti: - Lappeenranta: 9 henkilöä Imatralle, -139 euroa - Masku: 175 henkilöä Naantaliin, euroa - Vihanti: 0 henkilöä Siikajoelle, 0 euroa - Asikkala: 0 henkilöä Mäntyharjulle, 0 euroa. 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2011

11 Valtionosuusmuutos on laskettu asukkaita luovuttavan kunnan asukasluvun perusteella luovutetun määrän ja koko asukasluvun suhteessa (vuodenvaihde 2009/2010). Vuodelle 2012 kuntaliitoksia ja osakuntaliitoksia ei tule. Kuntakohtainen arviolaskelma löytyy osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Laskelman (Kuntaliitto , arvio) perusteet ovat: Laskennalliset verotulot ja yhteisövero-osuus - laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (muutos + 2,8 %). - yhteisöveron määrä euroa (muutos + 11,3 %). Asukasluku ja keskimääräinen tuloveroprosentti - vuodenvaihteen 2009/2010 asukasmäärä (Manner-Suomi). - keskimääräinen tuloveroprosentti 18,98 %. Laskennallinen verotulo ja tasausraja asukasta kohti - laskennallinen verotulo 3 191,04 euroa/asukas - tasausraja (91,86 %) 2 931,29 euroa/asukas. Valtionosuudessa huomioon otettavan tasauslisän määrä on tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotus täysimääräisenä. Valtionosuudessa huomioon otettavan tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä kunnan laskennallisista verotuloista. Maksatuksessa valtionosuuksien tasaus otetaan huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuuden yhteydessä. Tasauksen kustannusneutraalisuus otetaan huomioon erillisessä valtionosuuksien vähennysten ja lisäysten taulukossa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Tasausnetto (tasausvähennysten ja tasauslisien erotus) etumerkistä riippuen vaikuttaa kunnan valtionosuuden määrään asukasta kohti yhtä suurena. Tasausnetto lasketaan vuoden 2011 kuntajaon perusteella. Negatiivinen tasausnetto lisätään ja positiivinen vähennetään. Arviolaskelman mukainen valtionosuuslisäys on 4,57 euroa asukasta kohti. Valtionosuuksien tasaus on laskettu mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaan yhteenvetotaulukkoon (Kuntaliitto , ennakkotieto). Yhteenveto löytyy osoitteesta kohdasta > Valtionosuudet > Valtionosuudet 2012 > Kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p , Sanna Lehtonen, p , Mikael Enberg, p , Heikki Pukki, p , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

12 Yleisen osan määräytymisperusteet Yleinen osa (entinen yleinen valtionosuus) kuuluu osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen peruspalvelujen valtionosuuteen. Yleisen osan määräytymisperusteet eivät uudistetussa järjestelmässä muuttuneet. Yleisen osan perushinta vuonna 2012 on 31,99 euroa/asukas sisältäen 3,4 %:n indeksitarkistuksen (arvio). Perushinnan korotuksia ovat saaristokorotukset, syrjäisyyskorotukset, taajamarakennekorotus, kielikorotus ja asukasmäärän muutokseen perustuva korotus. Korotusten perusteet voi tarkistaa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetusta laista (1704/2009 pykälät 6 11). Korotukset on selostettu jäljempänä. Kuntakohtainen laskelma korotuksineen (Kuntaliitto , ennakkotieto) on osoitteessa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Yleisen osan kokonaismäärä on noin 262 miljoonaa euroa (kasvua noin 8 milj. euroa). Yleinen osa lisätään sellaisenaan muuhun peruspalvelujen valtionosuuteen. Yleisen osan korotukset: - kaksikielisyyslisä; kaksikieliselle kunnalle ja saamelaisten kotiseutualueen kunnalle perushinta korotettuna luvulla 0,10 - taajamarakennekorotus; kunnalle, jonka taajamassa asuvan väestön määrä on vähintään , perushinta korotettuna euromäärällä, joka saadaan, kun oheinen kerroin kerrotaan kunnan taajamaväestön määrällä ja perushinnalla Taajamaväestö Kerroin , ,70 - vähintään ,01 - saaristokorotus; saaristo- tai syrjäisyyskorotus otetaan huomion vaihtoehtoisena sen mukaan, kumpi on kunnalle edullisempi. Saaristo-osakunnalle perushintaa korotetaan sekä saaristo-, että syrjäisyyskorotuksella. - 7 x perusosa, jos vähintään puolet väestöstä asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen - 4 x perusosa, muut saaristokunnat - 1,5 x perusosa, saaristo-osakunnat saaristossa asuvien osalta - perusosan suuruinen korotus, jos saaristo-osassa asuu vähintään 1100 asukasta - syrjäisyyskorotus; saaristo- tai syrjäisyyskorotus otetaan huomion vaihtoehtoisena sen mukaan, kumpi on kunnalle edullisempi. Saaristo-osakunnalle perushintaa korotetaan sekä saaristo-, että syrjäisyyskorotuksella. Korotukset määräytyvät syrjäisyysluvun mukaan seuraavasti: - 6 x perusosa, jos syrjäisyysluku on 1,50 tai suurempi - 5 x perusosa, jos syrjäisyysluku on 1,00 1,49-3 x perusosa, jos syrjäisyysluku 0,50 0,99-9 x perusosa ilman syrjäisyyslukua, jos kunnan asukastiheys enintään 0,50 asukasta/km 2. Kuntien syrjäisyysluvut on määritelty asetuksessa 1417/2010. Laskentapiste määräytyy kunnan väestön laskennallisen painopisteen, ei kuntakeskuksen mukaan. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2011

13 - asukasluvun muutokseen perustuva korotus; kunnalle, jonka asukasmäärän muutos kolmena vuonna on ollut vähintään kuusi prosenttia (v korotus ajanjaksolta ): - 1,39 x perusosa. Yleiseen osaan saattaa tulla muutoksia, kun kerrointekijä poistuu tai tulee noudatettavaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluu osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten määräytymisperusteet eivät muuttuneet uudistetussa järjestelmässä. Laskennallisten kustannusten määrässä on otettu kustannustason muutos (arvio 3,4 %), kustannustenjaon muutos ja väestö- sekä ikärakennemuutokset. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaa asukaskohtaista omarahoitusosuutta vuodelle 2012 on arvioitu edellä. Arvio on 2 993,41 euroa/asukas, jossa valtionosuusprosenttia on alennettu 2,71 prosenttiyksikköä valtionosuusleikkauksen johdosta. Kuntakohtainen laskelma laskennallisista kustannuksista (Kuntaliitto , ennakkotieto) on osoitteessa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2012 > Kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Laskennallisten kustannusten määrä yhteensä on noin 19,0 miljardia euroa (kasvua noin 10 %). Valtionosuuden perusteena ovat seuraavat ikäryhmittäiset ja muut perushinnat: Vuoden 2012 ikäryhmittäiset perushinnat (euroa/asukas) Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0 6-vuotiaat 6 895,05 896, vuotiaat 320,76 973, vuotiaat 934, , vuotiaat 5 636, ,82 Yli 85-vuotiaat , ,70 Muut vuoden 2012 perushinnat (euroa/asukas): - työttömyyden mukainen (euromäärä/työtön) 617,15 - työttömyysasteen mukainen 56,29 - vaikeasti vammaisten mukainen 16,79 - lasten huostaanottojen mukainen 47,42 - sairastavuuden mukainen 417,45. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten korotuskertoimien määrittelyt ovat peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 4. luvussa. Työttömyysprosentti 10,30 % (prosenttia ei ole tarkistettu, se on vielä sama kuin vuoden 2011 valtionosuuksissa). Asukasluku (vuodenvaihde 2010/2011) Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

14 Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavat syrjäisyyskertoimet (L 1704/ ) ovat yleisessä valtionosuudessa käytettävien syrjäisyyslukujen mukaan seuraavat (A 1417/ ): - 1,05, jos syrjäisyysluku on 0,50 0,99-1,08, jos syrjäisyysluku on 1,00 1,49-1,17, jos syrjäisyysluku on 1,50 tai yli - 1,10, jos saaristokunta (vähintään puolet asukkaista ilman kiinteää tieyhteyttä). Kuntakohtaisten valtionosuusperusteiden kaikki kertoimet ovat vielä v valtionosuuslaskelmien mukaiset. Kertoimet saadaan tarkistetuksi vasta marrasjoulukuussa. Asukaslukutiedot ovat jo lopulliset. Esi- ja perusopetuksen ja yleisen kirjaston laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Esi- ja perusopetus, yleinen kirjasto sekä yleinen kulttuuritoimi kuuluvat osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen peruspalvelujen valtionosuuteen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaa asukaskohtaista omarahoitusosuutta on arvioitu edellä. Arvio on 2 993,41 euroa/asukas, jossa valtionosuusprosenttia on alennettu 2,71 prosenttiyksikköä valtionosuusleikkauksen johdosta. Kuntakohtainen laskelma laskennallisista kustannuksista (Kuntaliitto , ennakkotieto) on osoitteessa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2012 > Kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Laskennalliset kustannukset ovat yhteensä noin 4,0 miljardia euroa (kustannusten määrä vuoden 2011 tasolla). Esi- ja perusopetus Esi- ja perusopetuksessa tapahtuivat suurimmat muutokset siirryttäessä vuoden 2010 alusta ns. ylläpitäjäjärjestelmästä kotikunnan mukaisiin ikäluokan (6 15 v.) perusteella määräytyviin valtionosuuksiin. Samalla otettiin käyttöön keskitetysti laskettavat ja maksettavat kotikuntakorvaukset. Vuodelle 2012 valtionosuuden perusteissa on otettu huomioon vain indeksitarkistus ja kustannustenajon tarkistus sekä väestömuutokset. Esi- ja perusopetuksen vuoden 2012 perushinta on 7 279,51 euroa 6 15-vuotiasta asukasta kohti, johon sisältyy 3,4 %:n indeksikorotus (arvio) ja kustannustenjaon tarkistus. Laskennalliset kustannukset muodostuvat perusosasta ja korotusosasta. Perusosa on 0,77 x perushinta x oppilasmäärä painotettuna (6-vuotiaat luvulla 0,91 painotettuna). Tähän lisätään perusosan korotukset eli perushinta x oppilasmäärä painotettuna ja lisäksi kerrottuna vielä enintään kuudella korotuskertoimella, jotka muodostuvat: - asukastiheydestä, jos - asukastiheys alle 40 as/km 2, luvun 40 ja kunnan asukastiheyden luonnollisten logaritmien erotus kerrottuna luvulla 0,1 - lisäkorotus, jos asukastiheys alle neljä asukasta/km 2, luvun neljä ja kunnan asukastiheyden erotus (korotus enimmillään yksi) kerrottuna luvun 40 luonnollisten logaritmien erotuksella ja luvulla 0,017 - kaksikielisyydestä kertoimella 0,04 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2011

15 - saaristoisuudesta kertoimella 0,06 - korkeampi korotus, jos yli puolet asukkaista on ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, kertoimella 0, vuotiaiden osuudesta kertoimella 0,30 - ruotsinkielisten osuudesta kertoimella 0,12 ja - vieraskielisten osuudesta kertoimella 0,20. Korotuskertoimien määrittelyt ovat peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 5. luvussa. Pidennetyn oppivelvollisuuden ja lisäopetuksen sekä maahanmuuttajien valmistavan opetuksen rahoitus maksetaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaan. Rahoitusperusteet on käsitelty muun opetus- ja kulttuuritoimen yhteydessä jäljempänä. Yleiset kirjastot Yleisten kirjastojen perushinta on 60,21 euroa asukasta kohti 3,4 prosentin indeksikorotus (arvio) ja kustannustenjaon tarkistus huomioon otettuna. Perushintaa korotetaan 20 % kunnissa, joiden asukastiheys on enintään kaksi ja kunnissa, jotka ovat saaristokuntia. Perushintaa korotetaan 10 %, jos asukastiheys on yli kaksi, mutta alle viisi. Taiteen perusopetus Jos kunta järjestää taiteen perusopetusta, laskennalliseksi perusteeksi kunnalle lasketaan asukasmäärä x perushinta, joka vuonna 2012 on 1,40 euroa/asukas (ei indeksi- eikä kustannustenjaon tarkistusta). Taiteen opetusopetus on laskettu samoille kunnille kuin vuonna Yleinen kulttuuritoimi Yleisen kulttuuritoimen määräytymisperuste saadaan asukasmäärä x yleisen kulttuuritoimen perushinta, joka vuonna 2012 on 3,50 euroa/asukas (ei indeksi- eikä kustannustenjaon tarkistusta). Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosista on säädetty kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 6. luvussa. Lisäosat on kytketty yleisen osan perushintaan, joka vuonna 2012 on 3,4 prosentin indeksitarkistuksella (arvio) 31,99 euroa/asukas. Vuonna 2012 tätä lisäosaa maksetaan ennakkotiedon mukaan 30 kunnalle 33 miljoonaa euroa (yksi uusi kunta). Lisäosat on esitetty omassa taulukossaan (Kuntaliitto , ennakkotieto) osoitteessa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2012 > Kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Harvan asutuksen lisäosan saajat (22 kuntaa) ja kertoimet määräytyvät asukastiheyden perusteella seuraavasti: - alle 0,5 as/km 2 12 x perusosa - 0,50 1,49 as/ km 2 10 x perusosa - 1,50 1,99 as/km 2 7 x perusosa Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

16 Saaristokunnan lisä (8 kuntaa): - ilman tieyhteyttä olevat 5 x perusosa - muut saaristokunnat 4 x perusosa Saamelaislisä (maksetaan lisäksi neljälle kunnalle saamenkielisten osuuden perusteella kertomalla harvan asutuksen lisäosa alla mainitulla kertoimella): Osuusprosentti Kerroin - yli 30 % 2, ,99 % 1,20-3 6,99 % 0,30-0,5 2,99 % 0,20 Tämän kohdan mukainen valtionosuus vähennetään kaikilta kunnilta tasasuuruisena asukasta kohti valtionosuuteen tehtävien vähennysten ja lisäysten kohdalla. Vähennysperusteena on 6,26 euroa asukasta kohti (ks. jäljempänä). Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Valtionosuuteen tehdään peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun perusteella valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella vähennyksiä ja lisäyksiä, jotka on esitetty ennakkotietona kunnittain yhdistelmänä (Kuntaliitto , ennakkotieto) osoitteessa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Vähennykset ja lisäykset muuttuvat osin mm. määräaikaisten vähennysten poistumisen johdosta. Ennakkotietojen mukaan vähennysten ja lisäysten nettomäärä on + 522,6 miljoonaa euroa (vähennykset noin 48,6 miljoonaa euroa lisäykset noin 571,2 miljoonaa euroa). Nettomäärä kasvaa noin 12 % vuoden 2011 vastaavaan lukuun verrattuna. Muutokset vuoteen 2011 verrattuna: Vähennysten puolelta poistuvia eriä ovat Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksen rahoituserä (JIP-rahoitus) 0,23 /asukas ja Kuntajakolain 59 :n mukainen vähennys 5,75 /asukas (yhteisvaikutus lisää valtionosuuksia noin 46 milj. euroa). Muutoin vähennykset ja lisäykset ovat pienin muutoksin vastaavat kuin kuluvana vuonna 2011 mukaan lukien toteutetut verovähennysten kompensaatiolisäykset. Elatustuen palautusta koskeva arvio on sama kuin vuonna 2011 eli noin 13 milj. euroa. Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen neutraalisuuden toteuttamiseksi maksettava valtionosuuden lisäysarvio olisi noin 24,4 miljoonaa euroa (4,57 euroa/asukas, ks. myös kohtaa verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus). Vähennykset: 1) Valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmien (KuntaIT/SADe) rahoittamiseksi tarvittava erä 1,88 euroa/asukas (10 miljoonaa euroa). 2) Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen muutos vuodelle 2011 on 0,95 euroa/asukas (5 miljoonaa euroa). 3) Harvan asutuksen kunnille (30 kuntaa) myönnettävän valtionosuuden takaisinperintä tasasuuruisena kaikilta kunnilta 6,26 euroa/asukas (33,5 miljoonaa euroa). 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2011

17 Lisäykset: 1) Kuntakohtainen työmarkkinatuen kompensaationerä (plus- tai miinuseränä riippuen siitä, mikä on ollut työmarkkinatukiuudistuksen rahoituksessa laskettu kuntakohtainen korjauserä, nettolisäys 29,5 miljoonaa euroa). 2) Vuoden 2010 verotulomenetysten kompensaatio 375 miljoonaa euroa taulukon mukaisena euromääräisenä lisäyksenä kunnittain. 3) Vuoden 2011 verotulomenetysten kompensaatio 129 miljoonaa euroa taulukon mukaisena euromääräisenä lisäyksenä kunnittain. 4) Elatustukisaatavien palautukset kunnille lisäyksenä 13,2 miljoonaa euroa eli 2,47 euroa/asukas (ei kuulu valtionosuuksiin). 5) Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen käsittely kuntien välillä neutraalisti lisäyksenä 4,57 euroa/asukas (tasausnetto tasauslaskelman mukaan negatiivinen euroa). Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta valtionosuusjärjestelmästä aiheutuneet kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasattiin kuntien kesken niin, että kunnan valtionosuuden määrä ei uudistuksen vuoksi muuttunut. Tästä on säädetty kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 33 :ssä. Kuntakohtaiset tiedot ilmenevät taulukosta vuodelle 2010 tehdyn päätöksen mukaisena (Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus vuonna 2010, VM/Kuntaosasto ). Taulukko on osoitteessa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2012 > Kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Vertailulaskelma tehtiin jokaiselle kunnalle. Laskelmasta ilmenevät valtionosuuteen tehtävä lisäys tai vähennys, joka otetaan huomioon pysyvästi tulevina vuosina vuodelle 2010 tehdyn päätöksen mukaisena. Vuoden 2011 kuntajako on otettu huomioon laskemalla kuntajaon kohteena olevien kuntien lisäykset ja/tai vähennykset yhteen. Mahdolliset hyväksytyt oikaisuvaatimukset ko. päätökseen on myös otettu huomioon ja korjattu taulukkoon. Kotikuntakorvaukset Valtiovarainministeriö vahvistaa kotikuntakorvauksen perusosan vuodelle 2012 kunnittain vuoden 2011 loppuun mennessä. Iän mukaan määräytyvät kotikuntakorvausten perusteet oppilasta kohti on esitetty ohessa (Kuntaliitto , ennakkotieto). Laskelma kotikuntakorvausten yhteismäärästä on esitetty kahdessa taulukossa (Kuntaliitto : oppilasmäärät, kokonaistulot ja kokonaismenot sekä nettomäärä, kunnat omana taulukkonaan ja yksityiset, valtio ja kuntayhtymät omana taulukkonaan, yksityisten ja valtion alv 3,53 %). Korvausvelvollisuus vuodelle 2012 määräytyy olleen oppilaan kotikunnan mukaan. Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan lain mukaan oppilaan kotikunnan laskennallisista kustannuksista. Kotikuntakorvausten maksatus hoidetaan yllä mainitun taulukon ja kerättyjen oppilastietojen mukaan keskitetysti niin, että kunnan ei tarvitse laskuttaa korvauksia, koska ne otetaan huomioon keskitetyssä maksatuksessa. Jos korvauksesta halutaan sopia toisin, on otettava huomioon, että keskitetysti tilastoajankohdan mukaan määräytyneet ja kohdennetut kotikuntakorvaukset eivät muutu. Kotikunnalla on korvausvelvollisuus myös 16-vuotiaasta oppivelvollisesta oppilaasta (38 3. mon.). Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

18 Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan jakamalla kunnan esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset painotetulla oppilasmäärällä. Oppilasmäärää painotetaan 6-vuotiaissa (esiopetus) luvulla 0,91, 7 12-vuotiaissa luvulla 1,00 ja vuotiaissa luvulla 1,35. Samoja painotuksia käyttäen saadaan korvauksen määrä oppilasta kohti 6-vuotiaalle (esiopetus), 7 12-vuotiaalle ja vuotiaalle. Kotikuntakorvaukset esitetään talousarviossa toimintamenoina ja toimintatuloina, ei valtionosuuden lisäyksinä eikä vähennyksinä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut valtionosuuksien ja kotikuntakorvausten käsittelystä lausunnon (lausunto 93, ), jota tulisi noudattaa. Sairaalakoulujen, koulukotiopetuksen ja sijoitettujen lasten perusopetuksen osalta hoitopäiviin ja koulupäiviin perustuva keskimääräisiin kustannuksiin perustuva kotikunnan lakisääteinen korvausvelvollisuus säilyi entisenä. Tämä maksuosuus laskutetaan kotikunnalta ottamalla huomioon saadut keskitetysti maksetut kotikuntakorvaustulot ja muut mahdolliset valtionosuudet (esim. pidennetyn oppivelvollisuuden johdosta opetuksen järjestäjänä saatu lisärahoitus). Kuntaliitto on lähettänyt kuntiin yleiskirjeet 9/2010 ja 13/2010, jotka koskevat sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuutta ja valtionosuusuudistuksen vaikutuksia esi- ja perusopetusta koskeviin kuntien välisiin sopimuksiin. Mm. pidennetyn oppivelvollisuuden, lisäopetuksen ja perusopetuksen valmistavan opetuksen lisärahoitus säilyy ylläpitäjä- ja oppilaskohtaisena sisältyen opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen. Rahoitusperusteet on käsitelty muun opetustoimen yhteydessä. Vaikka opetus- ja kulttuuriministeriö päättää tästä rahoituksesta, maksatus tapahtuu keskitetysti yhtenä kokonaisuutena peruspalvelujen valtionosuuden maksatuksen yhteydessä. Tämän lisärahoituksen laskennassa seuraavalle vuodelle käytetään opetuksen järjestäjän syyskuun 20. päivän oppilastietoja, jotka tarkistetaan varainhoitovuoden syyskuussa (keskiarvo). Tämä lisärahoitus tarkistetaan vuoden lopussa vastaamaan muuttunutta oppilasmäärää. Yhteenveto Kuntaliiton Internet-sivulle on laadittu ennakollinen yhteenvetotaulukko peruspalvelujen valtionosuudesta osatekijöittäin ja laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus huomioon otettuna (Kuntaliitto , ennakkotieto). Laskelmassa olevassa asukaskohtaisessa rahoitusosuudessa 2 993,41 euroa on otettu huomioon valtionosuusleikkaus. Kirjanpidossa elatustukisaatavien palautukset sekä kotikuntakorvausmenot ja -tulot erotetaan valtionosuuksista. Elatustuen palautusten määrä voidaan vähentää peruspalvelujen valtionosuudesta vähennysten ja lisäysten taulukon mukaisena (ennakollinen laskentaperuste 2,47 euroa/asukas), mikä on vielä sama kuin vuonna Kunnan kokonaisvaltionosuusarvion saamiseksi peruspalvelujen valtionosuuden määrään tulee lisätä muu opetus- ja kulttuuritoimi (suurimmalla osalla kunnista negatiivinen). Muun opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen vaikuttavia tekijöitä on käsitelty jäljempänä (lisärahoitus, ylläpitäjäjärjestelmä ja muut valtionosuudet). Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p , Sanna Lehtonen, p , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2011

19 Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Perusopetuksen lisärahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöstä Kaikkea esi- ja perusopetukseen liittyvää rahoitusta ei saada ohjattua ikäluokkapohjaisesti (6 15-vuotiaat) lasketun valtionosuuden mukaan. Tästä syystä osa lisärahoituksesta määräytyy oppilas- ja ylläpitäjäkohtaisesti. Tämä rahoitus maksetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän päätöksen mukaan, mutta yhdistetään maksatuksessa kunnan muihin valtionosuuksiin (kunnan peruspalvelujen valtionosuus). Tässä rahoituksessa laskentapäivänä on entiseen tapaan syyskuun 20. päivä ja tarkistuspäivänä varainhoitovuoden syyskuun 20. päivä. Tästä rahoituksesta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 2. luvun :ssä. Ennakkorahoitus lasketaan muusta ylläpitäjäjärjestelmästä poiketen syyskuun laskentapäivästä koko varainhoitovuodelle vuosirahoituksena (ei keskiarvona). Rahoitus maksetaan laskentapäivän ilmoituksen mukaan opetuksen järjestäjälle. Yksikköhinnat määräytyvät seuraavasti (euromäärät ennakkotietoja): Perusopetuksen lisäopetus - rahoituksena suoritetaan määrä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 1,21 ja opiskelijamäärällä. Maahanmuuttajien valmistava opetus - rahoituksena suoritetaan määrä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 2,39 ja opiskelijamäärällä. Valmistavassa opetuksessa olevaa oppilasta ei saa ilmoittaa perusopetuksen oppilaaksi eikä päinvastoin. Valmistavassa opetuksessa oleva oppilas saadaan ilmoittaa vain yhden kerran. Muut kuin oppivelvolliset - rahoituksena suoritetaan määrä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 1,35 ja opiskelijamäärällä - perusosaa alennetaan 49 %:lla, jos kysymyksessä on aikuisopiskelija (ei alennusta, jos on sisäoppilaitoksessa opiskeleva tai esiopetuksessa oleva 5- vuotias, joka on pidennetyssä oppivelvollisuudessa) - aineopiskelijoista myönnetään alempaa rahoitusta, josta säädetään asetuksella (vuoden 2012 yksikköhinta 3,49 %:n ideksitarkistuksella 3 716,70 euroa). Pidennetty oppivelvollisuus - lievemmin vammaisen osalta rahoituksena suoritetaan määrä, joka on perusopetuksen perushinta kerrottuna luvulla 2,41 ja opiskelijamäärällä. Vaikeammin vammaisen osalta kerroin on 3,86. Vuonna 2012 perushinta on 3,4 %:n indeksitarkistuksella 7 279,51 euroa (lievä vamma ,62 euroa, vaikea vamma ,91 euroa). Sisäoppilaitoslisä - jos perusopetusta järjestetään sisäoppilaitosmuotoisesti, rahoituksena myönnetään määrä, joka on 26 % ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta kerrottuna opiskelijamäärällä. Keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2012 on arvion mukaan euroa (yksikköhinta euroa). Joustava perusopetus vuosiluokkien oppilaille tarkoitetun joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin voidaan myöntää lisärahoitusta, joka saadaan oppilasmäärä kerrottuna toimintaa varten vahvistetulla yksikköhinnalla (vuoden 2012 yksikköhinta 3,4 %:n indeksitarkistuksella 3 466,80 euroa). Joustavasta perusopetuksesta on säädetty asetuksella 1768/2009. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu Päivitetty 19.6.2013 (seuraava päivitys 9/2013) Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014: 8,67 + 0,98 + 0,95

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta

Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta Laki kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009 ja asetus 1732/2009 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009 ja asetus 1766/2009

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö

Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö Valtionosuusjärjestelmän tehtävä Valtionosuusjärjestelmällä varmistetaan kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Ennakolliset valtionosuuslaskelmat

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Ennakolliset valtionosuuslaskelmat Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 21.1.2014 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi

Lisätiedot

Katsaus hallitusohjelman kunta- ja palvelurakenneuudistukseen

Katsaus hallitusohjelman kunta- ja palvelurakenneuudistukseen Katsaus hallitusohjelman kunta- ja palvelurakenneuudistukseen Kuntauudistusseminaari Sievi 28.10.2011 Ylijohtaja Päivi Laajala Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset

Lisätiedot

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Uuden hallitusohjelman vaikutukset kunnan talouteen ja toimintaan, kuntatalouden tasapainotus ja säästövaatimukset

Uuden hallitusohjelman vaikutukset kunnan talouteen ja toimintaan, kuntatalouden tasapainotus ja säästövaatimukset Uuden hallitusohjelman vaikutukset kunnan talouteen ja toimintaan, kuntatalouden tasapainotus ja säästövaatimukset Maisema-seminaari 13.10.2011 Tampere Ylijohtaja Päivi Laajala Hallituksen kuntapolitiikan

Lisätiedot

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman kuntapolitiikka

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman kuntapolitiikka Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman kuntapolitiikka Kuntajohtajapäivät Seinäjoella 11.-12.8.2011, Kuntaliitto Ylijohtaja Päivi Laajala, Valtiovarainministeriö Osasto Kuntaosasto 12.8.2011 pp.kk.vvvv

Lisätiedot

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Esitys valtion vuoden 2018 talousarvioksi julkaistu (http://budjetti.vm.

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Esitys valtion vuoden 2018 talousarvioksi julkaistu (http://budjetti.vm. Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 - Päivitetty 19.9.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Esitys valtion vuoden

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin 2017 20.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Valtion talousarvioesitys

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 30.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 30.9.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Vuoden 2014 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Vuoden 2014 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Vuoden 2014 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö, kuntatalous Valtionosuusjärjestelmän tehtävä Valtionosuusjärjestelmällä

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 028 453 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010. SISÄLLYSLUETTELO Vuoden 2011 valtion talousarvioesitykseen (Peruspalvelubudjetti) valmistautuminen 3

Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010. SISÄLLYSLUETTELO Vuoden 2011 valtion talousarvioesitykseen (Peruspalvelubudjetti) valmistautuminen 3 2/2010 kesäkuu Vuoden 2011 valtion talousarvioesitykseen (Peruspalvelubudjetti) valmistautuminen Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus vuodelle 2010 Kuntien talouden

Lisätiedot

Valtionosuudet. Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle Kuntamarkkinat Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö

Valtionosuudet. Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle Kuntamarkkinat Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Valtionosuudet Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2018 Kuntamarkkinat 13.-14.9.2017 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Ennakolliset laskelmat julkaistu 5/2017 ja päivitetty

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 676/2014 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 14.9.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( )

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat 11.5.2017 FCG Talous- ja veroennustepäivät 10.-11.5.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 9.11.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 valtionosuus osana kuntien valtionosuusjärjestelmää Kuntien valtionavut ovat 10,3 mrd.

Lisätiedot

Valtionosuudet Ennakolliset valtionosuuslaskelmat FCG Talous- ja veroennustepäivät Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö

Valtionosuudet Ennakolliset valtionosuuslaskelmat FCG Talous- ja veroennustepäivät Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat 11.5.2017 FCG Talous- ja veroennustepäivät 10.-11.5.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma

Lisätiedot

Muutokset päivityksessä (1/2)

Muutokset päivityksessä (1/2) Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 - Päivitetty 19.9.2017 - Päivitetty 6.11.2017 - Päivitetty 16.11.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot B 2 Taloushallinto Valtion talousarvio Perusteista säädetään lailla Laki valtion talousarviosta (423/1988) Varainhoitovuodeksi kerrallaan Bruttobudjetointi Poikkeus: nettobudjetointi eräissä tuloissa ja

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää?

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Valtionosuudet 2013 ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 19.9.2012 Turku Maarianhamina Turku -risteily Valtionosuusjärjestelmä

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus Helsinki. Valtionosuusuudistus rakenteelliset muutokset Kehittämispäällikkö Jouko Heikkilä Suomen Kuntaliitto

Valtionosuusuudistus Helsinki. Valtionosuusuudistus rakenteelliset muutokset Kehittämispäällikkö Jouko Heikkilä Suomen Kuntaliitto Valtionosuusuudistus 2.10.2009 Helsinki Valtionosuusuudistus 2010 - rakenteelliset muutokset Kehittämispäällikkö Jouko Heikkilä Suomen Kuntaliitto Pääperiaatteet Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 8 558 543 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS 2015

KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS 2015 14.11.2014, Kuntaliitto / SL KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS 2015 YHTEENVETO Taulukon tayttoohje: Valitse, sydta tai tarkista sinisten ken ttien tiedot Tiedot siirtyvat automaattisesti tyokirjan muista taulukoista

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Eduskunnan sivistysvaliokunta Muistio P. Väisänen-Haapanen 14.10.2013 3746/90/2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen, vapaasta sivistystyöstä

Lisätiedot

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011 4/2010 joulukuu Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Valtionosuudet vuonna 2010 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

Vuoden 2013 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Vuoden 2013 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Vuoden 2013 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Kuntamarkkinat 12.9.-13.9.2012 Kuntatalo, huone 1.4 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien tulot 2011 yht. 38,3 mrd. euroa Valtionosuusjärjestelmän

Lisätiedot

Kuntauudistuksen tavoitteet kunnan näkökulmasta

Kuntauudistuksen tavoitteet kunnan näkökulmasta Lääninhallinnon perinneyhdistyksen aluehallintoseminaari Helsingissä torstaina 24.11.2011 Kaupunginjohtaja Paavo Latva-Rasku Kuntauudistuksen tavoitteet kunnan näkökulmasta Perustuslaki 121 (11.06.1999/731)

Lisätiedot

Muutokset sosiaali- ja terveystoimen rahoituksessa

Muutokset sosiaali- ja terveystoimen rahoituksessa Muutokset sosiaali- ja terveystoimen rahoituksessa Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2018 Kuntamarkkinat 13.-14.9.2017 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveystoimen rahoitus

Lisätiedot

Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta Ote hallituksen esityksestä 22.12.2016/tummennukset sank 250117. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala LUONNOS

Lisätiedot

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta sekä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Maakunnan talous ja omaisuus

Maakunnan talous ja omaisuus Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään

Lisätiedot

Valtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki

Valtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki Valtionosuudet v. 2010-2014 Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet yhteensä vuosina 2010-2014 (=peruspalvelujen valtionosuus (ml. valtionosuuden tasaus)

Lisätiedot

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus. Kuntaliiton kannanotot

Valtionosuusuudistus. Kuntaliiton kannanotot Valtionosuusuudistus Kuntaliiton kannanotot Rakenne ja yleislinjaukset Kuntaliitto katsoo, että järjestelmän rakenne ja pääosin kriteerit ja kokonaisuus on onnistunut ja toteuttamiskelpoinen Kuntaliitto

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 8 542 914 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 117 25.03.2014

Kaupunginhallitus 117 25.03.2014 Kaupunginhallitus 117 25.03.2014 KUHMON KAUPUNGIN LAUSUNTO VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISESTA 47/1.112/2014 KHALL 117 Talousjohtaja 18.3.2014 Valtiovarainministeriön Kunta- ja aluehallinto-osasto

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys

Vuoden 2018 talousarvioesitys Vuoden 2018 talousarvioesitys Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus heikentää kuntataloutta noin 130 miljoonaa euroa. Kilpailukykysopimus ja indeksikorotusleikkaukset leikkaavat valtionosuusrahoitusta

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

HE 140/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 140/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Yleiskatteisen rahoituksen määräytyminen ja sisältö Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus Paasitorni

Yleiskatteisen rahoituksen määräytyminen ja sisältö Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus Paasitorni Yleiskatteisen rahoituksen määräytyminen ja sisältö Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus 7.9.2017 Paasitorni Budjettineuvos Valtiovarainministeriö/budjettiosasto 1 8.9.2017 - Maakuntien rahoitus

Lisätiedot

Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät

Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät Kuntatalo 31.10.2017 SOTE ja MAAKUNTAUUDISTUKSEN VASTUUVALMISTELIJOIDEN TAPAAMINEN Valtiovarainministeriö / Kunta ja aluehallintoosasto Miikka Vähänen

Lisätiedot

Kuntarakenne ja sivistystoimi. Kirsi Kangaspunta johtaja

Kuntarakenne ja sivistystoimi. Kirsi Kangaspunta johtaja Kuntarakenne ja sivistystoimi Kirsi Kangaspunta johtaja Kestävyysvaje kuntien taloudessa Ikääntymisestä aiheutuvista julkisten menojen nousupaineista noin puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 25.9.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä

Lisätiedot

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN

Lisätiedot

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA Päätös VM/324/02.02.06.00/2011 Kuntaosasto 2.3.2011 Kunnanhallitukselle PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA

Lisätiedot

HE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää-

HE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää- HE 155/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien lain 27 :n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Kuntatalous 4/11. joulukuu. Epävarmuuden aika. Verotus. Valtionosuudet. Valtion lainamarkkinat muutoksessa. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

Kuntatalous 4/11. joulukuu. Epävarmuuden aika. Verotus. Valtionosuudet. Valtion lainamarkkinat muutoksessa. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Kuntatalous 4/11 Epävarmuuden aika Verotus Valtionosuudet Valtion lainamarkkinat muutoksessa Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Tilastoinnin määrityksiä tilastovuodelle

Lisätiedot

HE 97/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti

HE 97/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti HE 97/2012 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2012

Talousarvioesitys 2012 7.6. Kuntien valtionavut v. Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennalliset valtionavut muuttuvat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen

Lisätiedot

KuntaArena 2012, Finlandia-talo Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

KuntaArena 2012, Finlandia-talo Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja KuntaArena 2012, Finlandia-talo 21.3.2012 Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Valtionosuusjärjestelmän tavoite Valtionosuusjärjestelmillä on tyypillisesti kolme päätavoitetta

Lisätiedot

Kuntamarkkinat talousseminaari Hallitusohjelman ja budjettiesityksen vaikutukset kuntiin

Kuntamarkkinat talousseminaari Hallitusohjelman ja budjettiesityksen vaikutukset kuntiin Kuntamarkkinat talousseminaari Hallitusohjelman ja budjettiesityksen vaikutukset kuntiin Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos

Lisätiedot

Rahoitusmuutos. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät. Pasi Rentola 29.4.2014

Rahoitusmuutos. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät. Pasi Rentola 29.4.2014 Rahoitusmuutos Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Pasi Rentola 29.4.2014 - Koulutuksen talous kokonaisuutena - Hallituskaudella päätetyt rahoitustason muutokset - Kehyspäätökset

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntapäivä Mikkeli Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta

Etelä-Savon kuntapäivä Mikkeli Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta Etelä-Savon kuntapäivä Mikkeli 12.9.2011 Ajankohtaiskatsaus kuntien taloudesta ja toiminnasta Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Sijoitettujen oppilaiden esi- ja perusopetuksen kustannusten laskutus

Sijoitettujen oppilaiden esi- ja perusopetuksen kustannusten laskutus Sijoitettujen oppilaiden esi- ja perusopetuksen kustannusten laskutus Taloustorstai 11.1.2018 kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Ketä asia koskee? Lähde Sijoittajakunta - Väestötietojärjestelmän mukainen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

HE 113/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 113/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot