Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Transkriptio

1 Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 Luottamuselinten kokoonpano kaudella Sosiaali- ja terveyslautakunta - Aila Eerola SDP puheenjohtaja - Anja Eerola KOK varapuheenjohtaja - Kirsi Hakala PS - Risto Hokkanen SDP - Anna Holmroos VIHR - Kari Kujamäki PS - Pirkko Leskinen KOK - Irma Nuora VAS - Juha Pakarinen SDP - Petri Pekkola VAS - Marko Puittinen KOK - Timo Vornanen KOK - Pasi Hirvonen KOK kaupunginhallituksen edustaja Yksilöhuoltojaosto - Pirkko Leskinen KOK puheenjohtaja - Anne Heikkilä SDP varapuheenjohtaja - Kirsi Hakala PS - Juha Pakarinen SDP - Petri Pekkola SDP - Pasi Salmikivi KOK saakka - Marko Puittinen KOK alkaen Vammaisneuvosto - Liisa Valtonen puheenjohtaja - Jarmo Kangas varapuheenjohtaja - Juha Hinkkanen - Yrjö Nuora - Eva Pukkila - Marco Niemi - Marko Puittinen - Tarja Renlund - Kyllikki Talikka - Leif Wikman - Merja Ylivarvi Vanhusneuvosto - Erkki Hänninen puheenjohtaja - Liisa Piri varapuheenjohtaja - Jorma Ahvenainen - Niilo Alenen - Raimo Vänskä - Raili Helin - Risto Hokkanen - Mia Holmberg - Kimmo Nironen - Pirkko Suuronen - Marjatta Tuominen

3 Kokousten ja käsiteltyjen asioiden määrä Kokoukset Asiat Luottamusmieselin Sosiaali- ja terveyslautakunta - jaosto Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto Yhteensä Asioiden esittelijät kokouksissa Sosiaali- ja terveyslautakunta: - Palvelujohtaja Jorma Haapanen - Sosiaalijohtaja Heli Sahala - Terveysjohtaja Anne Hiiri - Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Jaosto: - Sosiaalijohtaja Heli Sahala - Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Kaupungin edustajat sosiaali- ja terveystoimen yhteisöissä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän yhtymäkokoukset - Topias Kotiniemi - Eeva-Riitta Pitko - Marja-Liisa Pohjolainen Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallitus - Seppo Rintamo - Riku Pirinen - Seija Piipponen-Pekkola - Emmi Voutilainen Itä-Suomen päihdehuollon yhtymäkokoukset - Pirkko Leskinen Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen hallitus - Raimo Korjus A-klinikkasäätiön hallitus - Anna Liakka Lastensuojelun Keskusliitto - Satu Ellonen

4 Julkaisut 2013 Etelä-Kymenlaakson kotouttamisohjelma Hyvän tuulen palvelu - Kotkan terveyskioski hyvinvoinnin edistäjänä Kotkan terveyskioskikokeilun arviointi Hyvinvointikertomus 2012 Sosiaaliasiamiehen selvitys kunnanhallituksille vuodelta 2012 Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta alkaen Mietippä Etelä-Kymenlaakson mielenterveys- ja päihdestrategia ESTER - Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hanke Nuoret pudokkaat -hanke, Kotka, Loppuraportti Lapsen ääni Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa Loppuraportti/Tiina Palviainen 2013

5 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunnan valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1 Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laajaalaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa (vastuualueittain (kyllä/ei) Hoito- ja palvelutakuu toteutuu kaikissa palveluissa. Vanhustenhuollossa toteutui, mutta ei hoivapalvelujen saatavuudessa Terveydenhuollossa toteutui muiden paitsi kuntoutuksen osalta Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Sähköisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kehittäminen Seutustrategian mukaisen yhteistyön toteuttaminen Hyvinvointipalveluiden toimintamallien suunnittelun eteneminen (laadullinen arvio) Henkilöstömitoitukset suhteessa lakisääteisiin/suosituksiin (varhaiskasvatus, hyvinvointineuvola, vanhusten huolto ja terveydenhuolto) (%) Sähköisen asioinnin (ml. sosiaalinen media) hyödyntäminen (laadullinen arviointi) Sähköinen asiointi terveydenhuollossa (sähköpostit e-kirjeet tai tekstiviestit kpl) Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma tehdään yhteistyössä muiden Kymenlaakson kuntien kanssa Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamallien suunnittelu etenee valitun rakennevaihtoehdon pohjalta. Lakisääteiset/ suositusten mukaiset henkilöstömitoitukset toteutuvat Sähköiset hakemukset toimivat toimeentulotuessa ja vammaispalveluissa. Sähköinen asiointi lisääntyy. Palvelujen kehittämisessä ja toimeenpanossa lisätään kuntien välistä yhteistyötä järjestämissuunnitelman mukaisesti. Sosiaalihuollon käsittelyajoissa ei kaikilta osin pysytty lakisääteisissä rajoissa. Terveysasemien päiväaikaisen päivystyksen keskittäminen osana rakenneuudistusta on valmisteilla. Vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa toteutui. Toimeentulotuen jatkohakemus käytössä Ensihakemus ja vammaispalveluhakemus tulivat käyttöön lokakuussa. Terveydenhuollossa 375 asiakasta on INRtekstiviesti- ja 383 ekirjepalvelun piirissä. Sosiaalihuollossa käyttäjinä 812 asiakasta. Kymenlaakson kuntien yhteistä mammografia- ja papatutkimusten kilpailutusta valmisteltu.

6 Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Elinkeinoelämän uudistumiskykyä tuetaan Toimivat sosiaali- ja terveyden palvelumarkkinat 2 Kehitysvammaisten asumispalveluyksikön kilpailutus toteutettu. Kilpailutettu kuntouttava työtoiminta sekä vammaisten työ- ja päivätoiminta alkaen. Palvelujen kilpailutusten määrä ja palvelusetelien käyttö lisääntyy Terveydenhuollossa suun terveydenhuollon ja avoterveydenhuollon palvelusetelien käyttöönottoa valmisteltu. Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Aalborgin sitoumuksen toteutuminen sosiaalisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Toimeentulotukea saavien määrä vähenee - siitä alle 25-vuotiaiden osuus alenee Pitkäaikaistyöttömien osuus vähenee Asunnottomien määrä laskee (94 henkilöä 11/2011) Toimeentulotukea saaneiden ruokakuntien määrä kasvoi 3,2 % ed. vuodesta. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi edelleen. Asunnottomien määrä väheni (0 henkilöä v. 2012) Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Taloudellinen ja tehokas palvelujärjestelmä Arviointikriteerit/ mittarit Kustannukset /vastuualueen toimintakate Tavoitetaso 2013 Toteutuma Talousarvion mukainen ulkoinen toimintakate ei ylity. Ulkoinen toimintakatteen toteutuma-%: Terveydenhuolto 103,2% Vanhustenhuolto 107,3% Sosiaalihuolto 114,5% Talous Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisämäärärahaesityksessä todettiin toimintatuottojen toteutuvan ennakoitua alhaisempana. Toimintatuottojen kertymä jäi n. 1,3 milj. euroa alkuperäistä talousarviota pienemmäksi, mistä maksutuottojen alenema oli merkittävin. Muutokset vanhustenhuollossa laitoshoidosta hoiva-asumiseen, palvelusetelien käyttöönotto ja ostopalvelujen laajeneminen vaikuttivat maksujen kertymään. Toisaalta myyntituottojen ja muiden tuottojen kertymät kasvattivat toimintatuottoja, jolloin tuottokertymä kokonaisuudessa nousi 0,4 milj. euroa yli vahvistetusta lisätalousarviosta. Asiakaspalveluiden ostoihin käytettiin 107,8 milj. euroa, mikä ylitti alkuperäisen talousarvion 5,2 miljoonalla eurolla ja lisätalousarvion vajaan miljoonan euron määrällä. Terveydenhuollossa asiakaspalveluiden ostoihin käytettiin 73,6 milj. euroa, vanhustenhuollossa 14,7 milj. euroa ja sosiaalihuollossa 19,5 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon kustannukset Kotkalle vuonna 2013 olivat

7 ,- euroa ja ensihoidon osuus oli ,- euroa. Maksettuihin ennakoihin nähden Kotkan tasauslaskutus kuluneelta vuodelta on ,- euroa, mikä sisältyy yllä mainittuihin eriin. 3 Muiden palveluiden ostoihin käytettiin 2,2, milj. euroa enemmän alkuperäiseen talousarvioon verrattuna, kustannukset yhteensä olivat 18,9 milj. euroa. Tähän kuluerään kirjatut asiantuntijapalveluidenostot olivat 3,2 milj. euroa ja siitä terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen lääkärien työpanoksen osalta käytettiin n. 2 milj. euroa. Henkilöstökulujen säästö sosiaali- ja terveystoimessa oli n. 1,2 milj. euroa lisätalousarvioon nähden. Vammaispalvelulain ja toimeentulotukilain mukaisten etuuksien maksamiseen käytettiin 0,9 milj. euroa alkuperäistä talousarviota enemmän, yhteensä 17,3 M. Kustannusten kasvu näissä erissä edelliseen vuoteen oli n. 7 %. Työmarkkinatuen kuntaosuuksia maksettiin lisämääräraha esityksen arvion mukaisesti noin miljoona euroa enemmän kuin alun perin oli budjetoitu, yhteensä 3,5 M. Toimintatuottojen muutos edelliseen vuoteen nähden oli -5,2 %, ulkoisten toimintakulujen muutos 5,4 % ja lautakuntaa sitovan toimintakatteen kasvu oli noin 7 %. Tuloslaskelma Sosiaali- ja terveyslautakunta Toteuma TA 2013 LTA 2013 Tot% 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,76% 32 Maksutuotot ,52% 33 Tuet ja avustukset ,41% 34 Muut toimintatuotot ,24% 3 Toimintatuotot ,60% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,93% 43 Palvelujen ostot ,94% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,72% 47 Avustukset ,72% 48 Muut toimintakulut ,46% 4 Toimintakulut ,01% ULK. TOIMINTAKATE ,93% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot ,42% S9 Sisäiset kulut ,17% 4S Sisäiset erät ,71% TOIMINTAKATE ,91% 6 Rahoitustuotot ja - kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut /0 6 Rahoitustuotot ja -kulut /0 VUOSIKATE ,91% 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko /0 7 Poistot ja arvonalentumiset 6S Sisäinen korko /0 70 Poistot ja arvonalentumiset ,61% 7 Poistot ja arvonalentumiset ,61% TULOS ,92% Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä / Alijäämä ,72% Irtaimen omaisuuden hankintana suun terveydenhuoltoon ostettiin röntgenlaitteisto, ,- euroa. Ja aineetonta käyttöomaisuutta hankittiin effica-järjestelmien laajennuksiin, ,- euroa.

8 4 Vammaisneuvosto Vammaisneuvosto edustaa kotkalaisia vammaisia, heidän omaisiaan ja paikallisia vammaisjärjestöjä. Vammaisneuvosto on vammaisten asiantuntijaelin kunnassa ja toimii yhteistyöfoorumina vammaisille, päättäjille ja virkamiehille. Vuoden 2013 aikana vammaisneuvosto kokoontui seitsemän kertaa. Vammaisneuvosto käsitteli mm. esteettömyysasioita ja järjesti yhdessä Esteetön Kotka -työryhmän kanssa Esteettömyyspäivän Kotkan torilla. Vammaisneuvosto teki aloitteita ja antoi lausuntoja kaupungin eri hallinnonaloille. Vammaisneuvoston jäsenten osallistuminen erilaisiin seminaareihin ja koulutuksiin oli vilkasta. Vammaisneuvostossa oli vuoden 2013 aikana esittelijöinä mm. kuntatekniikan johtaja Hannele Tolonen, joka kertoi Kotkan joukkoliikenteestä ja siihen liittyvistä asioista. Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Vanhusneuvosto kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Vanhusneuvostolle esiteltiin vuoden aikana vanhustenhuollon vastuualuetta, ikäihmisten ennaltaehkäiseviä palveluja, vanhuspalvelulakia, hyvinvointikertomusta vuodelta 2012, kotihoitoa, hoivapalveluita, Kotkan joukkoliikennettä ja hyvinvointikertomuksen laadintaa. Vanhusneuvosto antoi lausunnon Kymenlaakson terveysliikuntastrategiasta Vanhusneuvosto teki aloitteet uimahallien kausilipuista yli 75-vuotiaille, aurausvallien poistosta ja palvelulinjoista ikäihmisille.

9 5 Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Hoitotakuu toteutuu Toteutuminen Hoitotakuu toteutuu. Hoitotakuu toteutui. Peruuttamattomat ja käyttämättömät vastaanottoajat Peruuttamattomia poisjääntejä on korkeintaan 4 % käynneistä. Muilla palvelualueilla toteutui, suun terveydenhuollossa 4,5 % (vrt. 6,5 % vuonna Rekrytointi Täyttöaste Hoitohenkilöstön vakanssien täyttöaste 100 %, lääkärien vähintään 90 %. Henkilöstöohjelma Sairauspoissaolot Arvio tarvittavista resursseista tarve/suositus Poissaolojen määrä/työntekijä/v Henkilöstöohjelma ja - suositukset toteutuvat Sairauspoissaolot vähenevät. 2012) Hoitohenkilöstön vakansseista täytetty 100%, lääkärivakanssien täyttöaste <90 % Toteutui. Sairauspoissaolot vähenivät 1.3pv/tt vuodesta Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Taloudellinen ja tehokas palvelujärjestelmä Arviointikriteerit/ mittarit Terveydenhuollon kustannukset /vastuualueen toimintakate Tavoitetaso 2013 Toteutuma Talousarvion mukainen toimintakate ei ylity. Siirtoviivepäivien määrä minimoidaan Ulkoinen toimintakate 103,2% Jonopäivien määrä väheni oleellisesti. (v.2013 n=752) (v.2012 n=2225) Terveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuolto Avoterveydenhuollossa sairauspoissaolot vähentyivät vuoden 2012 tasosta (22 vrk) 2 päivää. Hoitotakuu toteutui vastaanottotoiminnassa, mutta kuntoutuksessa se vaihteli vuoden aikana ja vuoden lopussa 72 potilasta oli ollut jonossa yli 3 kuukautta. Vastaanottotoiminta Vuoden aikana pystyttiin vastaamaan keskimäärin 80 %:iin tulleista puheluista. Vastaanottotoiminnassa lääkäreillä oli asiakkaina kotkalaista, joilla oli yhteensä käyntejä Hoitajilla oli asiakkaina kotkalaista (käyntejä 67 44). Palveluja käytti 60,3% kotkalaisista. Päivystyskäyntien osuus oli 20,7%. Antikoagulanttihoidossa olevista potilaista tekstiviestiasiakkaita oli 375, ekirje -asiakkaita 383 ja sähköpostiasiakkaina 114. Keväällä valmisteltiin hoivakotien lääkäripalvelujen kokeilu, jossa palvelu ostetaan vuoden kokeilun ajaksi vanhusten lääkäripalveluihin erikoistuneilta yrityksiltä. Kokeilun tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltaiset palvelut hoivakotien asukkaille, jossa heille tehdään yksilölliset tarkastukset, päivitetään lääkelistat ja tehdään hoitosuunnitelmat. Kokeilu myös vapauttaa terveysasemien lääkäreiden aikaa vastaanottotoimintaan. Kokeilu on alkanut vaiheittain juhannusalusviikolta lähtien. Kokeilua on seurattu säännöllisesti terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja palvelun tuottajan yhteisissä palavereissa. Vuoden lopulla tehtiin kysely hoivapalveluyksiköiden henkilöstölle lääkäripalvelun toteutumisesta.

10 6 Terveysasemien päiväaikaisen päivystystoiminnan keskittämisen suunnittelua jatkettiin syksyn aikana yhteistyössä terveysasemien ja Carean henkilöstön kanssa. Päivystykselle on etsitty tilat, toimintamallia on kuvattu ja sen tarvitsemia resursseja suunniteltu. Työ jatkuu vuoden 2014 kevään aikana. Sairaanhoitajien lääkkeenmääräämiskoulutukseen osallistui 2 sairaanhoitajaa. Yksi sairaanhoitaja aloitti asiakasvastaava -koulutuksen ja on mukana kehittämishankkeessa, jossa luodaan toimintamallia paljon terveyspalveluja käyttävien potilaiden ohjaamiseksi. Terveyskioski Terveyskioskin asiakasmäärissä verrattuna vuoden 2012 toteumaan on 6.4 % kasvu. Karhulassa terveyskioski aloitti tammikuussa kahtena päivänä viikossa. Kotkansaaren terveyskioski siirtyi Kotkansaaren sairaalan tiloihin elokuussa 2013 väliaikaisesti. Kotkansaarella terveyskioskikäynnit laskivat siirron jälkeen. Kuntoutus Kuntoutuksessa käynnit laskivat toista vuotta peräkkäin v 2012 (16 519) v 2013 (13 107). Jonossa oli vuoden lopussa 257 kotkalaista. Ryhmätoimintaa kehitettiin edelleen ja osallistujia oli 5835 potilasta. Akuuttivastaanotto laajeni syksyllä aiemmasta alaselän tutkimisesta ja hoidosta koko selkää ja olkapäätä koskevaksi. Akuuttivastaanotolla oli käyntejä 535. Perumattomat poisjäännit 269 (v ) eivät puolittuneet tavoitteen mukaisesti. Veteraaneja oli 411 vuoden lopussa ja veteraanikuntoutus jatkui avokuntoutuksena, päiväkuntoutuksena, laitoskuntoutuksena ja kotikäynteinä. Terveydenedistämisyksikkö Terveydenedistämisen koordinaattorin johdolla valmistui ensimmäinen laaja kotkalaisten hyvinvointia kuvaava hyvinvointikertomus. Kotka on ollut mukana Etelä-Suomen yhteisessä KASTE- hankkeessa, jonka tavoitteena oli luoda malli hyvinvoinnin raportointiin ja seurantaan, yhteiset indikaattorit hyvinvointia kuvaamaan ja vahvistettiin hyvinvoinnin rakenteita. Kotkassa perustettiin syksyn aikana hyvinvointityöryhmä, joka laatii ehdotuksia kotkalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja seurannaksi hyvinvoinnin palvelujen johtoryhmälle. Sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönottoa valmisteltiin. Terveydenedistämisyksikkö oli kertomusvuonna koordinoimassa ja toimimassa erilaisissa ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen tapahtumissa, mm. vanhempainilloissa. Selvästi reitillä - tapahtuma järjestettiin 6-luokan oppilaille. Suun terveydenhuolto Kokonaisuudessaan vuoden 2013 tulosta voidaan pitää niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti erinomaisena. Huolimatta henkilökuntavajeesta käynti- ja asiakasmäärät nousivat selvästi, tulotavoite ylitettiin lähes neljällä prosentilla ja terveysmittareillakin mitattuna tulos oli hyvä. Myös sairauspoissaolojen osalta kehitys oli myönteistä. Käyntien määrä kasvoi yli 2600 käynnillä. Aikuisten käyntien osuus oli 64,4 %. Aikuisten käyntimäärät ovat nousseet yli 1600 käynnillä. Asiakkaita oli 778 enemmän kuin vuonna Aikuisasiakkaiden osuus kaikista asiakkaista on 62,5 % muutos kaikki käynnit kaikki asiakkaat käynnit, aikuiset asiakkaat, aikuiset Päivystyskäyntejä oli 9814 eli hiukan vajaa viidesosa (19,8 %). Pitkähkö odotusaika hoitoon pääsyssä sekä yksittäisten hoitokäyntien pitkät välit lisäsivät päivystyshoidon tarvetta ja kuormittivat siten tarpeettomasti päivystystä. Suun terveydenhuollon asiakkaista (n=19216) 35,2% joutui käyttämään myös päivystyspalveluita.

11 7 Toimintavuonna ajoittain oli vaikeuksia täyttää hoitotakuun velvoitteet. Potilaspaine aiheutti sen, että yksittäisten hoitokäyntien välit venyvät hoidon järkevän toteuttamisen kannalta liian pitkiksi. Voidaankin todeta, että hoitotakuulain kirjain pystyttiin täyttämään, mutta lain henki hoitoon pääsyn turvaamisesta kohtuullisessa ajassa ei toteutunut. Viikonloppupäivystys on hoidettu alueellisena yhteistyönä koko Kymenlaakson alueella. Tällä osaalueella on siis päästy jo koko maakunnan kattavaan yhteistyöhön. Päivystyspaikkana oli alkuvuonna Kouvola, heinäkuun alusta lähtien Karhulan hammashoitola. Suun terveydenhuollon toimintapa on suunniteltu siten, että myös terveystietoja olisi edelleen luotettavasti saatavissa. Tietyt lasten ja nuorten ikäluokat (8-, 12- ja 15-vuotiaat) tarkastetaan mahdollisimman kattavasti, jotta kerättävät terveysindeksit olisivat luotettavia. 12-vuotiaiden reikiintymistä kuvaava D-indeksi (0,19) on alentunut vuodesta 2012 (0,21)..Karieksen kokonaiskertymää kuvaava DMF-indeksi (0,51) on tarkastelujaksolla myös alempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (0,60). Tervehampaisten osuus 12-vuotiaissa tarkastelujaksolla on 71 % (v %). Tältä osin kehityssuunta on siis myönteinen. Indeksit ovat hyvää pohjoismaista tasoa ja suomalaisessa Suhat -vertailuaineistossa aivan kärkipäätä. Ennaltaehkäisevää työtä on jatkettu. Hyvien suunhoitotottumusten juurruttamiseksi alakouluilla järjestettiin lasten harjausopetuksia toisluokkalaisille sekä pidettiin terveystunteja viidesluokkalaisille. Ennaltaehkäisevää toimintaa kohdistettiin myös yläkouluihin pitämällä toimintapäiviä yläkouluilla sekä osallistumalla moniammatillisiin terveydenedistämis- ja päihteettömyystapahtumiin. Toimintavuoden aikana toteutettiin mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Miekun ja suun terveydenhuollon välillä suun terveyden ja elintapojen kohentamiseen keskittynyt hanke. Se toteutettiin sekä suun terveydenhuollon että asumisyksikkö Miekun henkilökunnalle kohdistettuina koulutustilaisuuksina, molempien toimijoiden henkilökunnalle suunnattuna kyselynä, asumisyksikön asukkaiden kyselyllä ja mielenterveyskuntoutujille tarjotuilla informaatiokäynneillä suuhygienistin vastaanotolla Kokeilun tavoitteena oli lisätä suun terveystietoutta mielenterveyskuntoutujilla ja heidän kanssaan toimivilla, parantaa kuntoutujien hoitomyöntyvyyttä, hoitoon hakeutumista ja hoitoon sitoutumista. Vuonna 2012 suun terveydenhuollossa käyttöönotettu tekstiviestimuistutus on merkittävästi vähentänyt peruuttamattomia poisjääntejä. Toimintavuonna perumattomia poisjääntejä oli 4,5 % (n=2212) toteutuneista käynneistä. Selittävä tekijä muuta terveydenhuoltoa korkeammalle luvulle suun terveydenhuollossa on hoidossa yksinään käyvien koululaisten määrä sekä hammaslääkäripelko, joka osaltaan aiheuttaa hoidosta poisjäämistä. Eniten poisjääntejä oli ikäluokissa 6-17-v. ( 7,4 %) ja v. (5,4 %). Henkilökunnan sairauspoissaolot vähenivät toimintavuonna edellisen kertomusvuoden tasosta 7,8 vuorokautta. Varhaisen tuen malli, TYKY- kurssit ja kohdennetut tules- kurssit ovat olleet käytössä. Mielenterveystyö Mielenterveystyön palvelualueella avohoitokäyntien määrä kasvoi niin lähetepoliklinikalla kuin ryhmä- ja kotikuntoutuksessakin. Lähetepoliklinikalle hoitoon pääsy pysyi alle 15 vuorokaudessa. Peruuttamattomat poisjäännit vähentyivät edelliseen toimintavuoteen verrattuna. Omien (kuntoutumisyksikkö Mieku) ja ostopalveluhoitovuorokausien määrä kasvoi. Vastaavasti aikuispsykiatrian hoitovuorokaudet psykiatrisessa sairaalassa vähenivät kertomusvuonna %. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa vahvistettiin seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian linjausten mukaisesti. Suun terveydenhuollon kanssa toteutettiin yhteistyöhanke mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistämiseksi. Kokeiluna toteutettu psykiatristen sairaanhoitajien työskentely terveysasemilla päättyi Toiminnan vakiinnuttaminen osaksi matalan kynnyksen palvelujen saatavuutta ja hoidon porrastusta ei toteutunut, koska tarvittavia vakansseja ei voitu säästösyistä täyttää. Ennaltaehkäisevää työtä jatkettiin suunnitelmallisesti toimintavuonna; palvelualue järjesti mielenterveys- ja päihdeasioita käsitteleviä foorumeita ja koulutuksia eri kohderyhmille sekä jalkautui mielenterveyden teemaviikoilla terveysasemille, terveyskioskille jne. Työnohjausta ja konsultaatiota muille toimijoille järjestettiin.

12 8 Palveluja käyttäneissä kuntalaisissa erityisesti vuotiaiden osuus kasvoi selvästi kertomusvuonna. Toteutetun potilastyytyväisyyskyselyn (n=355) tulosten perusteella työttömyys ja taloudellinen ahdinko heijastuivat masennuksena ja siten psykiatrisen avun tarpeena edellisvuosia merkittävämmin. Yli 50% lähetepoliklinikalla hoidetuista potilaista sairasti vaikeaa tai keskivaikeaa masennusta. Erikoislääkärityöpanos lähetepoliklinikalla lisääntyi kertomusvuonna. Ylilääkärin virka oli haettavana kahdesti toimintavuoden aikana tuloksetta. Psykologivakanssien täyttöaste on 50%. Psykiatristen sairaanhoitajien ryhmässä tapahtui useita henkilövaihdoksia vuoden aikana. Sijaisten saatavuus oli hyvä. Mielenterveystyön palvelualueen toimintayksiköissä toteutettiin työterveyshuollon työpaikkaselvitykset. Henkilöstön osaamiseen, työergonomiaan ja keskustelevaan työkulttuuriin panostettiin. Talousarvion toteutumassa henkilöstömenoja rasittivat ennakoidusta suuremmat eläkeperusteiset maksut, tehostetun palveluasumisen ostot sekä opiaattikorvaushoitopotilaiden määrän kasvu. Terveyskeskussairaala Osastojen toiminta muuttui toimintavuonna akuuttipainotteiseksi. Kuormitusaste osastoilla 100% läpi vuoden. Jonopäivät erikoissairaanhoidosta vähenivät. Vuoden lopussa keskussairaalasta jonotti 4 potilasta, vastaavasti terveyskeskussairaalasta eteenpäin 26 potilasta. Osastohoitojaksoja oli 114 edellisvuotta enemmän ja keskimääräinen hoitoaika vähentyi 2 vuorokaudella. Erikoissairaanhoidossa syntyneet Clostridium -infektiot aiheuttivat ongelmia potilaiden sijoittelussa osastoille, erityisesti infektio-osastolla 1. Sairaalalääkäreiden työpanosta ohjautui osastotyön lisäksi päiväsairaalan, Kotikuntoon -yksikön, kotiutustiimin sekä saattohoitopotilaiden hoitoon ja konsultaatioihin. Osastot 2 ja 4 osallistuivat IKINÄ -hankkeeseen, jonka tavoitteena oli varhainen potilaan kaatumisriskin toteaminen ja kaatumisia ehkäisevien toimenpiteiden huomiointi hoidon suunnittelussa. Hoito- ja toimistohenkilöstön ammatillisia täydennyskoulutuspäiviä oli kertomusvuonna 4.2/ työntekijä. Koulutuspäiviä järjestettiin mm. Efficaan, Ergonomia- korttiin, lääkehoitoon ja hygieniaan liittyen. Kaikki sairaanhoitajat ovat suorittaneet LOVE- lääkehoitokoulutuksen ja lähihoitajat LOP - lääkehoitokoulutuksen. Poliklinikkatoiminnassa muistipoliklinikan käynnit lisääntyivät n. 200 käynnillä verrattuna edelliseen toimintavuoteen. Konsultaatioiden määrä kasvoi. Jonotusajat poliklinikalle pysyivät vuoden 2012 tasolla. Henkilöstön sairauspoissaolot lisääntyivät vuoden aikana. Ulkoinen toimintakate kertomusvuonna oli %. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidossa kotkalaisten avohoitokäynnit lisääntyivät 5.5 % ja drg-hoitojaksot vähenivät 2,8 %. Kotkalaisten avohoitokäynnit olivat eniten lisääntyneet edellisvuoden jaksoon verrattuna kirurgiassa (+1666 käyntiä), sisätaudeissa (+899) ja syöpätaudeissa (+643). Erikoissairaanhoidossa toimintavuoden loppuun mennessä oli jonopäiviä 1473 vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna Siirtoviivepäivien kustannukset pienenivät 67 %. Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2011 TP2012 TA2013 TP 2013 Suoritetavoitteet/ asiakkaat - Avoterveydenhuolto - lääkärien asiakkaat yhteensä muiden ammattihenkilöiden asiakkaat Suun terveydenhuolto

13 Tunnusluvut TP2011 TP2012 TA2013 TP Terveyskeskussairaala - poliklinikkatoiminta osastohoito (Karhulan sairaala) Mielenterveystyö - avohoito psykiatriset hoitokodit psykiatrinen avohoito psykiatrinen laitoshoito Somaattinen erikoissairaanhoito - avohoito laitoshoito Vaikuttavuus - Avoterveydenhuolto/ Peittävyys 57,2 % 56,2% 65% 60,3% - Suun terveydenhuolto/ Peittävyys 32,4 % 33,5% 35% Lasten ja nuorten D indeksi (12v) 0,18 0,21 0,25 9 Tuloslaskelma Terveydenhuolto Toteuma Toteuma Toteuma LTA 2013 Tot% 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,50% 32 Maksutuotot ,59% 33 Tuet ja avustukset ,41% 34 Muut toimintatuotot ,20% 3 Toimintatuotot ,26% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,28% 43 Palvelujen ostot ,96% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,40% 47 Avustukset ,69% 48 Muut toimintakulut ,96% 4 Toimintakulut ,52% ULK. TOIMINTAKATE ,09% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot ,86% S9 Sisäiset kulut ,24% 4S Sisäiset erät ,36% TOIMINTAKATE ,10% 6 Rahoitustuotot ja -kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut /0 6 Rahoitustuotot ja -kulut /0 VUOSIKATE ,09% 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko /0 6S Sisäinen korko /0 7 Poistot ja arvonalentumiset 70 Poistot ja arvonalentumiset ,45% 7 Poistot ja arvonalentumiset ,45% TULOS ,13% 7S Hallinnon vyörytykset SH Hallinnon vyörytykset /0 7S Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä/Alijäämä ,22%

14 10 VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laajaalaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti Omatoimisten 75- vuotta täyttäneiden % - osuus (poikkileikkaustilanne 30.4, 31.8, ) 66 % selviytyy ilman julkisia vanhustenhuollon palveluita 65,4 % Vanhuspalvelujen piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä ja %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä (poikkileikkaustilanne 30.4, 31.8, ) Pitkäaikaishoidon palvelurakennemuutos etenee Kotihoidossa 25 % Hoiva-asumisessa ja pitkäaikaishoidossa 9 % Eskolan paikkaista hoitokotia valmistuu kesällä Vanhan rakennuksen saneeraus ja lisäosan suunnittelu ja rakentaminen etenevät. Arvioitu valmistumisaika on kesä Kotihoito 23,5 % Hoiva-asumisessa ja pitkäaikaishoidossa 11,1 % Eskolan hoivakodit valmistuivat kesäkuussa ja heinäkuussa. Vanhan osan saneeraus ja lisäsiiven rakentaminen aloitettiin elokuussa. Arvioitu käyttöönotto on syyskuu Paimenportille rakennetaan yksityistä 60- paikkaista hoitokotia. Kaupunki hankkii palvelut puitesopimuksella. Arvioitu valmistumisaika on kevät Pihlakodin laitospaikat puretaan keväällä 2013 ja tilat otetaan alkuperäisen suunnitelman mukaiseen hoiva-asumisen käyttöön. Vetrean hoivakoti Paimenportilla aloitti toimintansa huhtikuun alussa Pihlakodin laitospaikat(72) purettiin huhtikuun alussa. Asukkaista 45 muutti Vetrean uuteen hoivakotiin Paimenportille. Pihlan kolme yksikköä (kerrokset 2-4) muutettiin hoiva-asumisen ryhmäkodeiksi. Pihla 1 jatkoi kuntouttavana lyhytaikayksikkönä kesäkuun 16 päivään asti,jolloin Eskolan intervalliyksikkö (Virkkula) siirtyi väliaikaisesti Pihlan tiloihin.

15 vuotta täyttäneiden tarveselvityksen toteutuminen Hyvinvointi edistävä ohjaus 80- ja 85 vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Keskussairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä/ kk Karhulan sairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä/kk Karhulan sairaalasta hoiva-asumiseen odottavien määrä. Hoiva-asumisen asukkaista sairaalahoidossa (poikkileikkauspäivät 30.4, 31.8 ja 31.12) 7 vuorokauden kuluessa ja kiireelliset viiveettä 50% kohderyhmästä osallistuu joko ryhmätapaamisiin tai saa kotikäynnin tai puhelinohjauksen ja infopaketin Pihkapolun korvaavien tiloja suunnittellaan Karhuvuorikodin lisäsiipeen. Arvioitu valmistumisaika on kevät toteutui toteutui 0 hoitopäivää toteutui 0 hoitopäivää toteutui alle 15 Alle 5% Hoiva-asumiseen odotti 17 potilasta Asukkaista oli sairaalahoidossa 0.4% Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu palvelujärjestelmä ikäihmisten palveluissa Vapautunut hoivaasumisen paikka täytetään viiveettä Eteläisillä kunnilla (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) on yhdenmukaisia toimintamalleja ja palvelurakenteita sekä toimivia yhteistyöverkostoja Viive korkeintaan 5 pv Kotkassa on käytössä seutukunnallisesti kehitettyjä toimintamalleja ja palvelurakenteita. Toimintamalleja arvioidaan ja kehitetään seutukunnallisesti. Keskimääräinen viive 4-5 pv Kaikki sosiaali- ja terveyslautakunnassa hyväksytyt ovat mallit käytössä. Kehittämistä jatkettu seuraavien osalta: Kotihoidon sisällöt Asiakaspalautejärjestelmä Perhehoito Kotihoidon asiakaspalautejärjestelmä Vastuuhoitajamalli Toipilas ja arviointiyksikön mallintaminen hoiva-asumiseen Muistisairaan hoitopolku dg- saannin jälkeen

16 12 Henkilöstömitoitus ja toiminta tasapainossa suhteessa talousarvioon ja palvelutarpeeseen. Hoitohenkilökunnalla on sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Sairauspoissaolojen määrä Toteutuu vapautuvien vakanssien ja henkilöstösuunnitelman mukaisesti Mitoitukset toteutuvat Suunnittelukauden aikana tavoitteellista henkilöstön rakennemuutosta viedään eteenpäin niin, että vapautuvia kotiavustajan toimia muutetaan pääsääntöisesti lähihoitajan toimiksi. Hoivapalveluiden hoitohenkilökuntamitoitus suositusten mukainen mitoitus 0,6 Moniammatillinen esimiestyö Työtyytyväisyyskyselyn tulos paranee Sairauspoissaolot vähenevät Kotiavustajan vapautuneista toimista yksi on muutettu lähihoitajan toimeksi ja toinen liikunnanohjaajan toimeksi. Kotiavustajan toimia vanhustenhuollossa 15 vuoden lopussa toteutui Sairauspoissaolot vähenivät 2,5 pv/ työntekijä verrattuna vuoteen 2012 Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2013 Toteutuma menestystekijät mittarit Elinkeinoelämän uudistumiskykyä tuetaan Toimivat vanhustenhuollon palvelumarkkinat Palvelutuottajien määrä ja monimuotoisuus kasvaa 2013 merkittiin viisi tuottajaa kaupungin pitämään sosiaalihuoltolain mukaisten tukipalvelutuottajien rekisteriin. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Taloudellinen ja tehokas palvelujärjestelmä Arviointikriteerit/ mittarit Vanhustenhuollon kustannukset / vastuualueen toimintakate % Tavoitetaso 2013 Toteutuma Toimintakate ei ylity Ulkoinen toimintakatteen toteutuma oli 107,3% Vanhustenhuollon vastuualue Toiminnan painopistealueet olivat kotona asumisen tukeminen, hoivan palvelurakenne ja toimintamallin muutos, jatkohoidon järjestäminen hoiva-asumiseen ja kotihoitoon, palveluohjaus ja ennalta ehkäisevä toiminta, johtamisen ja osaamisen kehittäminen sekä henkilöstöstrategiset linjaukset. 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 88,9 % asui kotona (tavoite 91 %) ja heistä selviytyi 65.4 % (tavoite 66 %) ilman julkisia vanhustenhuollon palveluja. 75 vuotta täyttäneistä hoivapalveluja sai 11.1 % (610), hoiva-asumisessa 10.7 %,ja tk- sairaalan pitkäaikaishoidossa 0.4 %. Kotihoidon eri palveluja sai samasta ikäryhmästä 23,5 % (1290). Kartoituskäyntejä on tehty eri-ikäisille yhteensä 1208 (1086/ 2012). Hoiva-asumisen peittävyys on selkeästi valtakunnallista tavoitetasoa (9%) korkeampi. Osaltaan tämä selittyy yli 85-vuotiaiden suurella osuudella ja korkealla sairastavuudella. 85 vuotta täyttäneistä noin 40,8% (635) sai kotihoidon palveluja ja hoivapalvelujen piirissä oli 24,5% (381).

17 13 Omaishoidon tuen asiakkaita oli yhteensä 478 (489/2012). Omaishoitoa 75 -vuotta täyttäneistä saa 5.6 % (5,6% 2012) tavoite 5 %. Uusia sopimuksia on tehty 101:lle ja vastaavasti palvelun piiristä on poistunut 94 asiakasta. Kielteisiä päätöksiä on tehty 8. Omaishoidon asiakkaista on noin 35% säännöllisen lomajärjestelyjen piirissä. vanhustenhuollon sairauspoissaolot ovat vähentyneet 2,5 päivää työntekijää kohden verrattuna vuoteen 2012 (27.7pv/hlö / 2012 ; 25,2pv/hlö/2013.) Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7. Vanhuspalvelulaista on tiedotettu kahdessa yleisötilaisuudessa sekä eri järjestöjen tapaamisissa. Vanhusneuvosto on ollut aktiivisesti mukana yleisötilaisuuksien järjestämisessä. Yksityisten palvelutuottajien valvonta kuluu myös kunnan viranomaistehtäviin. Kotihoidon tuottajien kanssa on järjestetty kaksi yhteistä tapaamista. Asumispalvelukoordinaattori ja hoivapalvelun johtaja ovat tehneet kaikkiin yksityisiin hoivakoteihin valvontakäynnit. Käyntien yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomiota hoito- ja palvelusuunnitelmien ja hoidon toteutumiseen. Käyntien yhteenvedoista on lähetetty kopio myös Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston kanssa on tehty kaksi yhteistä tarkastuskäyntiä uusien hoivakotien lupakäsittelyn yhteydessä. Kunnan ylläpitämässä rekisterissä on 10 sosiaalihuollon tukipalveluja tuottavaa yksityistä tuottajaa. Kotihoito Kotona asumisen tukeminen Kotihoitoasiakkaiden kotona asumista on tuettu mm. säännöllisillä intervallijaksoilla, päivähoidolla, päiväsairaalajaksoilla, turvapalveluilla, yöpartion käynneillä sekä kotiin vietävillä tukipalveluilla yhteistyössä kolmannen sektorin ja yksityisten palvelun tuottajien kanssa. Haminan hoito- ja kuntoutuskeskukseslta ostettiin kaksi intervallipaikkaa omaishoidettavien kuntoutusta varten tammikuusta toukokuuhun. Virkkulan siirtyminen City-kotiin on koettu hyvänä. Henkilöstön kanssa on työstetty vastuuhoitajamallia, joka valmistui alkuvuodesta 2013 ja malli on otettu käyttöön koko kotihoidossa. Kaikille asiakkaille on nimetty vastuuhoitaja, joka toimii tiiviissä yhteistyössä asiakkaan, omaisten, tiimin muiden työntekijöiden ja sidosryhmäläisten kanssa. Mallin avulla pyritään lisäämään kotona asuvien henkilöiden turvallisuutta ja kokonaisvaltaista hoivaa ja hoitoa sekä lisäämään omaisten kanssa tehtävää yhteistyötä. Kotihoidon kehittämistyöryhmän työskentelyn kautta tuotettiin tietoa ja käytännön toimintamalleja ruuhkahuippujen purkamiseen, resurssien oikein kohdentamiseen sekä asiakaslähtöiseen työvuorosuunnitteluun ja työnjakoon. Työn etenemistä seurataan ja arvioidaan vuoden aikana. Pitkän tähtäimen pyrkimyksenä on välittömän työajan lisääminen 30%:sta 60%:iin, joka käytännössä tarkoittaa asiakkaan luona vietetyn ajan pidentämistä ja eri työvaiheiden siirtämistä kodissa tapahtuvaksi toiminnaksi. Karhulan kotihoidon resurssitiimin pilotoinnin suunnittelu on käynnissä. Omaishoitoperheitä on tuettu mm. omaishoidon tukitiimin ja palveluohjaajien käyntien avulla, omaishoitajien terveystarkastuksien ja erilaisten ryhmätoimintojen kautta, hyvinvointi-tv:n avulla sekä järjestämällä omaishoitajille asiointi- ja virkistysvapaita. Omaishoidon tukikeskuksessa on järjestetty ryhmiä ja keskustelutilaisuuksia ja toimintaa kehitetään edelleen. Yhdistykset ja järjestöt tuottavat virkistys- ja kuntoutustoimintaa, mm. Kymenlaakson Muistiluotsi ylläpitää Muistikahvilatoimintaa Kotkassa. Omaishoitajat ja läheiset ry:n syksyllä 2012 käynnistämä elämän peili - projekti mahdollistaa omaishoitajien ryhmä- ja vertaistoiminnan lisäämisen. Kotisairaalan toiminta mahdollistaa lapsi- ja aikuispotilaiden sairaalatasoisen hoidon toteuttamisen kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa. Saattohoitoa on toteutettu tiiviissä yhteistyössä saattohoitajan, potilaan, omaisten sekä alueellisen kotihoidon kanssa. Kesäkuussa perustettiin kotihoidon saattohoidon yhdyshenkilöverkosto, jossa kotisairaalan esimies ja saattohoitokoulutuksen saaneet sairaanhoitajat toimivat koordinaattoreina. Verkostoon on nimetty alueellisen kotihoidon jokaisesta tiimistä sairaanhoitaja-lähihoitaja työpari. Kotisairaalaan on rekrytoitu uusi vakituinen saattohoitaja, joka aloitti työnsä syksyllä.

18 14 Kotihoitoon (50%) palkattu liikunnanohjaaja on toteuttanut erilaisia ryhmäliikuntamuotoja kotona asuville ikäihmisille (kuntosaliryhmät, vesiliikuntaryhmät, liikunta ja keskusteluryhmät). Liikunnanohjaaja on kouluttanut myös kotihoitohenkilöstöä Voitas-koulutuksien kautta toteuttamaan voima- ja tasapainoharjoitteita kotikäyntien yhteydessä. Kotihoidon fysioterapeutti on myös ohjannut kotihoidon, kotisairaanhoidon ja omaishoidon asiakkaiden kuntosaliryhmiä kaksi kertaa viikossa. Kotihoitoon perustettu liikuntavastaavien verkosto on suunnitellut henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman sisällyttämistä jokaisen kotihoitoasiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tämä asia on edistynyt vuoden 2013 aikana vastuuhoitajamallin käyttöönoton yhteydessä. Vuoden 2014 alussa aloittaa toinen kokopäiväinen liikunnanohjaaja kotihoidossa. Rintamaveteraaneille kotiin vietävien kunnallisten avopalvelujen tuottamiseen saatiin vuonna 2012 valtionkonttorilta rahaa ,85 euroa, jota voitiin käyttää asti. Kotihoito koordinoi määrärahan käyttöä yhteistyössä veteraanijärjestöjen kanssa. Määrärahalla ostettiin siivouspalveluja, tukipalveluja, asiointiapua, pieniä kodin ja pihan aputöitä, virikkeellistä ryhmätoimintaa, johon kuului kuljetukset ja aterioinnit sekä hankittiin yhteistyössä veteraanikuntoutuksen kanssa erilaisia apuvälineitä kotona käytettäväksi. Valtio osoitti uutta rahaa vuodelle käytettäväksi ,21 euroa. Kotihoito koordinoi määrärahan käyttöä yhteistyössä veteraaniyhdistysten kanssa. Määräraha on suunnattu ensisijaisesti paljon apua, hoivaa ja hoitoa tarvitseville tunnuksen omaaville veteraaneille. Loppurahat on käytetty siivous- ja päiväkeskuspalveluihin. Viiveetön kotihoitoon pääsy ja sairaalasta kotiutuminen Kaikille kotihoitoa hakeville on tehty palvelutarpeen arviointi ja toimintakykymittaukset, joiden perusteella on arvioitu täyttyvätkö kotihoidon kriteerit. 75 vuotta täyttäneille sekä korkeinta hoitotukea saaville on tehty yhteydenotto/ palvelutarveselvitys 7 arkipäivän sisällä palvelun hakemisesta. Kiireellisissä tilanteissa selvitys on tehty välittömästi. Mikäli kriteerit eivät ole täyttyneet, on palvelua hakevalle annettu ohjausta ja neuvontaa muiden tahojen tuottamista palveluista ja tukipalveluista. Sairaalasta kotiutumiset on pyritty hoitamaan viiveettä. Kotihoitoon pääsyn viiveettömyys edellyttää hyvää yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä muiden asiakkaan palveluun osallistuvien tahojen kanssa. Kotiutusprosesseja on tarkennettu ja ohjeistuksia lisätty yhteistyössä Carean ja Karhulan sairaalan henkilöstön kanssa. Säännöllisistä yhteistyötapaamisista on sovittu. Muistipoliklinikan kanssa tehtävää yhteistyötä on lujitettu, muistipotilaan hoitopolkua on käyty läpi ja muistihoitajaverkostotyötä jatkettu. Äkillisen yleistilan laskumallin käyttöönottoa on jalkautettu kotihoitoon, sairaanhoitajien työpanosta on kohdennettu viikonloppuihin ja kotiutuksia on vastaanotettu kaikkina viikonpäivinä, myös iltaisin. Kotiutustiimi on toiminut kahdessa vuorossa ja heidän työpanostaan on kohdennettu vaativiin kotiutuksiin, joissa on tarvittu myös fysioterapeutin kotikäyntejä. Leporannasta on ostettu vuodelle 2013 yksi hoivakatkaisuhoitopaikka yhdessä terveydenhuollon vastuualueen ja vammaispalvelun kanssa tehostamaan päihdepotilaiden tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista jatkohoitoa. Myös kotona asuvat päihdeasiakkaat ovat voineet saada tarkoituksenmukaista katkaisuhoitoa kuormittamatta sairaaloita. Hoivakatkaisutoimintaa seurataan ja kehitetään säännöllisten seurantapalaverien ja saatujen palautteiden avulla. Mikevasta on ostettu yksi lyhytaikaispaikka kotihoidon asiakkaille tukemaan kotona asumista ja mahdollistamaan äkillisiin kriisiin joutuneiden mielenterveysasiakkaiden tarkoituksenmukainen hoito- ja hoiva. Palveluohjaus ja ennaltaehkäisevä toiminta Kotkan kaupungin ikäihmisten ennaltaehkäisevien palvelujen kokonaisuutta on tarkastellut työryhmä, johon on kuulunut edustajat vanhustenhuollosta, terveydenhuollosta, liikuntapalveluista ja kulttuuripalveluista. Työryhmä on koonnut yhteenvedon ennaltaehkäisevien palveluiden kokonaisuudesta ja se on esitelty Sosiaali- ja terveyslautakunnassa Yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena on ollut 70-vuotiaiden hyvinvointikyselyn ja -terveystapaamisten sekä yhteistilaisuuksien järjestäminen. Tuotokset ovat nähtävissä myös kaupungin nettisivuilla.

19 15 Ennaltaehkäisevän toiminnan jatkaminen ja edelleen kehittäminen on yksi uuden vanhuspalvelulain ja kotihoidon tärkeistä painopistealueista. Kotihoidossa on jatkettu 80- ja 85- vuotta täyttävien ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä ja ryhmätapaamisten järjestämistä henkilöille, jotka eivät ole kotihoidon palvelujen piirissä. Ryhmätilaisuuksien vetäjinä ovat toimineet alueen palveluohjaajat ja alueen vastuutyöntekijät. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset ja niiden puitteissa tehtävät kotikäynnit ovat olleet myös osa ennaltaehkäisevää toimintaa. Jalkautuvaa palveluohjausta on toteutettu korttelikodeissa ja Kotkan ja Karhulan terveyskioskeissa kerran kuukaudessa. Huhtikuussa toteutettiin +60 liikuntatapahtuma, yhteistyössä liikuntatoimen, terveyskioskin ja eri järjestöjen, urheiluseurojen sekä yritysten kanssa. Tapahtumaan osallistui yli 400 henkilöä. Syksylle on suunnitellut mm. toritapahtumia sekä vanhustenviikon tapahtumat. Johtamisen ja osaamisen kehittäminen Johtamista ja lähiesimiehisyyttä on vahvistettu edelleen mm. esimieskoulutusten, esimiesinfojen, kokematyöskentelyn, säännöllisten palaverikäytäntöjen, kehityskeskustelujen, jne. avulla. Osastonhoitajien määrän lisääminen ja uusien työnkuvien määrittelyt ovat tuoneet lisää potkua henkilöstöjohtamiseen ja lisäaikaa esimiesten läsnäoloon tiimeissä sekä kehittämistyön toteutukseen. Henkilöstön osaamisen johtamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Erityisosaajien ammattitaitoa on pyritty hyödyntämään mm. työryhmätyöskentelyissä, kehittämishankkeissa, koulutuksien suunnitteluissa ja toteutuksissa, erilaisissa vastuualueiden hoitamisissa jne. Työntekijöiden ammatillista osaamista on lisätty kouluttamalla henkilöitä lääkehuollon, toimintakyvyn arvioinnin, voima- ja tasapainokoulutusten sekä toimintakykyä edistävän työn avulla. Osa koulutuksista on toteutettu oppisopimuskoulutuksena, osa työntekijöistä on hakeutunut omaehtoisiin koulutuksiin mm. vanhustyön erikoisammattitutkintoon johtavaan koulutukseen, muistiasiantuntijakoulutukseen, osa koulutuksista on täsmä- tai täydennyskoulutuksia. Lääkehuollon koulutusta on järjestetty erikoissairaanhoidon kanssa yhteisellä koulutusohjelmalla. Alueellisen kotihoidon työntekijöille on tehty osaamiskartoitukset osana Kaste-hanketta. Kotihoidon resursseja on täydennetty tarpeen ja saatavissa olevien mahdollisuuksien mukaan aputyövoimalla. Erilaisiin avustaviin tehtäviin on palkattu mm. palkkatukityöllistettyjä ja kuntouttavan työtoiminnan kautta saatavia henkilöitä. Lähihoitaja-, sairaanhoitaja-, sosionomi-, ja geronomiopiskelijoita on ohjattu, opastettu ja perehdytetty kotihoidon eri tehtäviin. Myös peruskoulun 9.luokkalaisille on varattu TET-tutustumisjaksoja ja kesätyöntekijöille muutamia paikkoja. Henkilöstöstrategiset linjaukset Avoimet toimet on pyritty täyttämään nopealla aikavälillä. Pääsääntöisesti hakijoita on ollut ja toimet on saatu täytettyä. Nimikemuutoksia on vuoden aikana ollut neljä. Yksi sairaanhoitajan virka muutettiin palveluohjaajan viraksi, yksi sosiaalityöntekijän virka sosiaaliohjaajan viraksi, kotiavustajan toimi liikunnanohjaajan toimeksi ja erityisohjaajan toimi lakkautettiin ja perustettiin palveluohjaajan virka. Sijaistyövoimapula on vuoden aikana helpottunut ja sairauspoissaolojen vähentymisen myöstä sijaistarve on vähentynyt. Sairauspoissaolojen seurantaa on tehostettu ja varhaisen tuen mallin käyttöä on lisätty. Työterveyshuollon kanssa on käyty useita työterveysneuvotteluja ja yksi pitkään poissaollut työntekijä on irtisanottu. Kotihoito on osallistunut kansaneläkelaitoksen kyky-hankkeeseen siivoustoimen sekä Kymijoen työterveyden kanssa. Hankeen tavoitteena on aikaansaada prosessit, joiden avulla tuetaan työntekijöiden paluuta työelämään ja samalla estetään työntekijöiden työkyvyttömyyden pitkittyminen. Työntekijöille on tarjottu myös erilaisia kuntoutuskursseja sekä panostettu työhyvinvoinnin lisäämiseen mm. tyhy-toiminnan avulla. Halukkaille on myös tarjottu työnohjausta. Henkilöstön työnkiertomahdollisuuksia on lisätty ja mm. sairaanhoitajia ja lähihoitajia on lähtenyt työnkiertoon eri kotihoidon tiimeihin tai hoiva-asumisen yksiköihin.

20 16 Palvelurakenne - ja toimintaympäristömuutokset, vanhusten määrän lisääntyminen, kotona asumisen tukeminen sekä asiakkaiden muuttuvat tarpeet luovat paineita muuttaa toimintaa ja kohdentaa henkilöstöresursseja uudelleen. Kotihoidon kehittämistyöryhmä on työskennellyt kotihoidon johtajan, esimiesten ja määräaikaisen kehittämistyöntekijän kanssa. Kehittämistyössä on arvioitu mm. toiminnanohjausta, työvuorosuunnittelua, työnjakoa, resurssin ja osaamisen oikein kohdentamista, moniammatillisen työn toteutusta sekä asiakaslähtöisen palvelukulttuurin toteutumista. Kehittämistyötä on jatkettu alueellisesti Kaste 2- Kotona kokonainen elämä-hankkeessa yhtenä tavoitteena lisätä mm. asiakkaan luona käytettyä aikaa. Hoivapalvelut Hoiva-asumisessa oli 727 (710 / 2012) asiakasta, joista 310 omaa, 278 ostopalvelua ja palveluseteliasiakkaita oli yhteensä 109. Karhulan sairaalassa oli pitkäaikaispäätöksellä 6 potilasta. Kotikuntalain perusteella kotkalaisia on muualla hoiva-asumisessa 4 ja vastaavasti muiden kuntien asukkaita Kotkassa 3. Palvelusetelituottajiksi on hyväksytty kuusi tuottajaa ja puitesopimuksella ostetaan hoiva-asumisen palveluja kolmelta tuottajalta. Hoiva-asumisen palvelurakennemuutos etenee. Pihlakodin laitospaikat (72) purettiin huhtikuun alussa ja Eskolan vanhainkodin toiminta loppui elokuussa. Pihlakodin 3 yksikköä tarjoavat jatkuvaa hoiva-asumista ja 1 yksikössä toimii väliaikaisesti intervalliyksikkö (Virkkula) vuoden 2014 syksyyn asti. Vetrean 60-paikkainen hoivakoti Paimenportilla aloitti toimintansa huhtikuun alussa. Eskolan alueen hoivakodit (yht. 118 asukasta) valmistuivat kesäkuussa ja heinäkuussa. Kotkan kaupungin toiminta alkoi ensimmäisessä talossa kesäkuun puolivälissä. Mediverkko aloitti oman toimintansa toisessa talossa elokuun alussa. Eskolan vanhan rakennuksen saneeraus ja uudisrakentaminen on käynnissä ja arvioitu valmistumisaika on syksy Pihkapolulta väheni 20 asukaspaikkaa elokuun alussa ja suurin osa näistä asukkaista siirtyi Mediverkon hoivakotiin Eskolaan. Pihkapolun 40 asukkaan korvaavien tilojen suunnittelu jatkuu edelleen Karhuvuorikodin yhteyteen rakennettavaan lisäsiipeen. Kohteen arvioitu valmistumisaika on kevät Tämän jälkeen hoiva-asumisen palvelurakennemuutos on rakentamisen osalta saatu valmiiksi. Lyhytaikapaikkojen sisällön kehittämistä on tehty yhteistyössä terveydenhuollon kanssa seutukunnallisesti. Eskolan kakkosvaiheen eli vanhan osan saneerauksen valmistuttua suunnitellaan otettavaksi uusia lyhtyaikayksiköitä käyttöön. MRSA -infektoituneet asukkaille on edelleen käytössä kolme omaa yksikköä. Infektiotilanne on tältäosin rauhoittunut ja osa paikoista on täytetty muita infektiosairauksia sairastavilla. Sairaanhoitopiirin infektiolääkäriä ja hygieniahoitajaa konsultoidaan hoitotyön käytännön järjestelyissä. Kaupungin oma hygieniahoitaja työskentelee Karhulan sairaalassa ja on konsultoitavissa ja kodeissa työnopastajana. Kotikuntoon yksikön toiminta sairaalakotiutumisessa on vakiintunut. Yksikössä oli 282 kuntoutujaa, joista kotiin siirtyi 233, heistä 30 % siirtyi ilman säännöllisiä palveluita. Laitossiirtoja oli 40, joista valtaosa siirtyi takaisin Kymenlaakson keskussairaalaan (31). Kuntoutujat tulevat pääosin keskussairaalasta. Hoivakoti- tai vanhainkotipaikan sai yhteensä 210 asukasta (233/2012). Ympärivuokautista hoivapaikkaa odotti vuoden viimeisenä päivänä 111 (99/2012) ikäihmistä, joista 17 Karhulan sairaalassa, 68 kotona ja 26 lyhytaikapaikoilla. Hoiva-asumisen toimintamalli Hoiva-asumisen mallia viedään eteenpäin. KASTE / SOTE-INTO hankkeen palvelurakennetyöryhmä valmisteli hankkeen lopuksi toiminnan arviointilomakkeen, joka otetaan käyttöön alueellisesti. Työryhmä jatkaa toimintaansa, Ryhmä on osallistunut mm. yhteisten alueellisten seurantamittareiden laadintaan vanhustenhuollon osalta. Samoin ryhmä valmistelee hoiva-asumisen vuorovaikutteisen asiakaspalautteen keräämistä.