Kuntatyönantajat/Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus - mahdollisuus tehtävien ja työnjaon uudistamiseen

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kuntatyönantajat/Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus - mahdollisuus tehtävien ja työnjaon uudistamiseen STLTK 194 Kuntatyönantajat on antanut seuraavansisältöisen tiedotteen: 17/2011 Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus - mah dollisuus teh tävien ja työn jaon uudistami seen Uudet säännökset sairaanhoitajien, tervey denhoitajien ja kätilöiden oikeudesta rajat tuun lääkkeenmääräämi seen tulivat voi maan : - laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamises ta (ammattihenki lölaki, 433/2010, HE 283/2009 vp.) - asetus lääkkeen määräämisestä (1088/2010) - asetus lääkkeen määräämisen edellyttä mästä koulutuksesta (1089/2010). Uudistuksen tavoitteet Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisellä on merkitystä erityisesti pitkäaikaissairaan hoidossa. Uudistuksen tar koituksena on va pauttaa lääkärien työpa nosta lääketieteen vaativampaa osaamista edellyttäviin tehtä viin, parantaa työn hallin taa sekä kehittää osaamista sekä sen hyö dyntämistä. Näin pyritään edistämään ter veyskeskustyön houkuttelevuutta ja edelly tyksiä parantaa sen tuloksellisuutta. Sääntelyn tavoitteena on samalla edistää tervey denhuollon am mattihenkilöiden työnjaon tarkoituksenmu kaista kehittämistä. Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt toimivat terveyskeskuksissa jo nykyisin var sin it senäisesti pitämäl lä hoitajavastaanot toa, sairaalan ja terveys keskuksen yhteis päivystykses sä, äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvoloissa, työ terveyshuollossa se kä koulu- ja opiske luter veydenhuollossa. Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden hyö dyntämistä on tarkoituksenmukaista selvit tää. Täl lä hetkellä koulu tuksessa on noin 60 hoitajaa, kun hallituk sen esitystä laadittaes sa arvioitiin, että vuo sittain koulutuksessa olisi noin 100 henki löä. Tavoitteeksi asetet tiin, että viiden vuo den kuluessa ainakin 200 kunnassa työs kentelee sairaanhoitajia, joilla on oikeus määrätä lääkkeitä ja että jär jestelmään on siirrytty kaikissa niissä ter veyskeskuksissa, joissa on otettu käyttöön sairaanhoitajan vastaanotto. Tarpeita ja mahdollisuuksia sen hyödyntämiseen, teh tävien ja työjaon uudistamiseen on myös neuvolatoiminnas sa ja kouluterveydenhuol lossa. Sääntelyn pääsisältö Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on tark kaan säännelty. Oikeuden

2 voi saada riittä vän ko kemuksen omaava laillistettu sai raanhoitaja, joka on suorittanut säädetyn li säkoulutuksen (ammattihenkilö laki 23 b, kelpoisuus koulutukseen, ase tuksen 6, 1089/2010). Oikeus rajoittuu tilanteisiin, joissa kyse on ennalta ehkäisevästä hoidosta tai lääkityk sen jat kamisesta, kun lää käri on tehnyt tau dinmäärityksen tai kun lääkitys perustuu sairaanhoitajan totea maan hoidon tarpee seen. Edellytyksenä on sosiaali- ja terveysministe riön vahvistaman kaavan mukainen kirjalli nen määräys, jossa tode taan ne lääkkeet, joita sairaanhoitaja saa määrätä, ja mahdol liset lääk keiden määrää miseen liittyvät rajoi tukset. Kirjallisen mää räyksen antaa vas taava lääkäri siinä ter veyskeskuksessa, jo hon sairaanhoitaja on palvelussuhteessa. Kun sairaanhoitopiiri hoitaa alueensa ter veyskeskuksen päivys tyspalvelut, määräyk sen antaa sairaanhoi topiirin johtava lääkäri, jos sairaanhoitaja on sairaanhoitopiirin pal veluksessa. Lääkkeen määräämistä koskevan asetuk sen mukaan (5 ) laillistettu sairaanhoitaja sekä sai raanhoitajana laillis tettu terveyden hoitaja ja kätilö, joka on saa nut terveyden huollon ammatti henkilöistä annetun lain 23 b :n mukaisen kirjallisen määräyksen, on oikeutettu - saamansa kir jallisen määräyk sen mukaisesti - määrää mään lääkkeitä ap teekista toimitettavaksi. Raja tun lääkkeen määräämisen piirissä ole vat lääkkeet, tauti tilat ja lääkkeenmääräämi sen rajauk set on mää ritelty säädöksen liit teessä 1 ja kirjalli sen määräyksen kaava on liit teenä 4. Koulutukseen lähettäminen on työnantajan päätös Täydennys- ja lisäkoulutus perustuu työn antajan tarveharkintaan ja työnantajan omiin käy täntöihin koulutuksen osalta. Ase tuksella on säädetty koulutuk sesta ja sen si sällöistä. Ase tuksen esittely muistiossa tode taan, että koulutuksesta ai heutuvat välilliset kustannukset työn antajille muodostuvat koulutuspoissaoloista johtu vasta lisätyövoi man tarpeesta. Henkilön lähettäminen lääkkeenmääräämis oikeuden tuovaan koulutukseen on perus teltua, jos hankittava osaaminen vastaa pal velutoiminnan kehittä misen tarpeita. Koulu tus on aloitet tu Oulun seudun, Jyväskylän ja Pohjois-Karjalan am mattikorkeakouluissa. Lääkkeenmääräämiskoulutus alkaa jo nä kyä työpaikoilla, sillä koulutuksessa olon li säksi käy tännön harjoittelu työpaikalla alkaa opintojen käynnistyttyä lääkärin valvonnan alaisena. Täydennyskoulutukseen tai lisäkoulutuk seen osallistuminen, sen kustannukset ja esim. työ ajan käyttö ovat työnantajan pää tettäviä asioita. Ks. myös oppaat: Tehtävien ja työnjaon muutokset. Opas ter veydenhuollon ja työelä-

3 män kehittämiseen. KT onantajat.fi. Osaamista kehittämään! Periaatteita ja menetelmiä osaamisen ylläpitoon ja lisää miseen. KT Kuntatyönanta jat Suositus osaamisen kehittämiseen Töiden organisoinnilla sekä työtapoja ja -kulttuuria kehittämällä voidaan lisätä orga nisaation osaamista. Osaa mista on kehitet tävä suunnitelmallisesti. Op pimiselle myön teinen ilmapiiri on tärkeä te kijä. Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittä mistä koskeva suositus (kunnallisen henki löstön osaamisen kehittä mistä koskeva suositus sekä työ- ja virkaeh tosopimus am mattiyhdistys koulutuksesta) sisältää suosi tuksia täydennyskoulutukseen osallistumi sen edistämiseksi. Suosituksen mukaan täydennyskoulutuksel la tarkoitetaan koulutusta, jonka avulla yllä pide tään ja kehitetään työssä tarvittavaa osaamista. Täydennys koulutus vastaa hen kilöstön välit tömiin kou lutustarpeisiin tai suuntaa tulevaisuudessa tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. Kuntatyönantajilla on terveydenhuollon hen kilöstöä koskeva lakisääteinen velvoite jär jestää täydennyskoulutus ta sekä seurata täydennyskoulutuksen to teutumista, koulu tukseen osallis tumista ja siitä aiheutuvia kustannuksia. KT:n tehtävä nä on vuosittain kerätä em. seu rantatie dot ja raportoida ke hityksestä (KT:n yleiskirje 11/2004). Lääk keenmääräämiskoulutus kuuluu seuratta vaan täydennyskoulutuk seen. Terveyden huollon ammattihenkilös töllä on puolestaan velvollisuus kouluttautua ja ylläpitää osaa mistaan (ammattihenkilöla ki, 18 ). Henkilöstön osaamisen kehittämistä koske vassa suosituksessa todetaan muun muas sa: Mi käli työnantaja pi tää täydennyskoulu tukseen osallistumista työ- tai virkatehtävien hoidon kan nalta vält tämättömänä, työnanta ja määrää viranhalti jan tai työntekijän osal listumaan koulu tuk seen työ- ja virkaehtoso pimuksessa tarkoi tetulla matkamääräyksel lä. Mikäli työnantaja ei pidä koulutukseen osal listumista välttämättömänä, voi työnantaja siitä huolimatta oikeuttaa viranhaltijan tai työntekijän osallistumaan koulutukseen. Koulutustilai suuteen osallis tumista varten viranhaltijalle/työntekijälle voidaan tällöin myöntää hakemuksesta vir ka-/työvapaata täydellä palkalla, osapalkkai sena tai palkattomana. Lisäksi työnanta ja voi osallistua harkintansa mukaan palkan ja matkakus tannusten korvauksiin sekä mui hin koulu tuskustannuksiin. Matkamääräyksen ajalta viranhaltijalle tai työntekijälle maksetaan palkkaus asian omaisen työ- ja virkaehtoso pimuksen mu kaan. Matka- yms. kustannus ten korvaukset määräytyvät kunnallisen yleisen työ- ja vir kaehtosopimuksen liitteen mukaisesti.

4 Va. sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta: Kustannuksiin voidaan osallistua esim. myöntämällä apurahaa taikka maksamalla tietty osuus kustannuksista. Matkamääräystä koulutustilaisuuteen osal listumista varten ei tulisi antaa vapaapäiväk si. Mi käli näin joudutaan menettelemään, voidaan vapaapäiviä tarvit taessa muuttaa. Jos koko päivän kestänyt opiskelu ylittää päivittäisen säännöllisen työajan, ei tämä muodosta perustetta lisä työ-, ylityö-, tai mui hin vastaaviin korvaus vaatimuksiin. Koulutukseen osallistumisesta ja kustan nuksia koskevista järjestelyistä ja ehdoista keskustel laan ja sovitaan ennen koulutuk sen alkua. Mikäli viranhaltija tai työntekijä on osallistunut ta vanomaista kalliimpaan ja/tai pitempi-jaksoiseen täy dennyskoulu tukseen ja työnantaja mak saa koulutuksen, voidaan paikallisesti ja tapaus kohtaisesti harkita takaisinmaksuehdon aset tamista. Rajoitetun lääkkeenmääräämisoikeuden an tava koulutus kestää noin vuoden ja on laa juu deltaan 45 opinto pisteen mittainen. Tä män vuoksi ja kun lääkkeenmääräämisoi keus on työn antaja kohtainen, on tässä ta pauksessa tarkoituk senmukaista harkita ta kaisinmaksuehdon asettamista. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopi mus (KVTES) työaika ja palkkaus Se osa koulutuksesta, joka tapahtuu oppi laitoksissa heidän järjestämänään, ei muo dostu työajaksi, sillä KVTES:n III luvun 4 2 mom. 3 kohdan mukaan koulutuksen on täytettävä kaikki määräyksen kriteerit, jotta se voisi olla työ aikaa. Mahdollisesti työpaik kakoulutuksena tapahtuvat osiot on tarkas teltava myös sen mukaan, mitä ko. määräys toteaa. Rajoitetun lääkkeenmääräämisoikeuden hankkiminen laajentaa työnantajan tarpeelli sena pi tämällä tavalla henkilön osaamista. Tämä voidaan ottaa huomioon työn vaati vuuden arvioin nissa niin kuin kunkin työnte kijän tilanteessa on perusteltua. Lääkkeen määräämisoikeus on yksilöllinen ja työnan tajakohtainen, joten myös sen huomioimi sen palkkauksessa tu lee ta pahtua tapaus kohtaisesti. Lisätietoja asiasta antaa va. sosiaali- ja ter veysjohtaja Esa Ahonen, puh tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi Kuntatyönantajien antaman yleiskirjeen (17/2011) rajatusta lääkkeenmääräämisoikeudesta - mahdollisuu desta tehtävien ja työnjaon uudistamiseen.

5 Hyväksyi päätösehdotuksen.