Kaupunginhallituksen esitys. Talousarvio Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Kaupunginhallituksen esitys Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Hallintokeskus

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 2 YLEISPERUSTELUT 5 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet Seutukehittämisen uudet haasteet Yhdistymisprosessi ja yhdistymissopimuksen toteutuminen Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Strategiset kehittämishankkeet Tuottavuuden parantaminen Henkilöstömäärän kehitys Tavoitteet vuoden 2011 talousarviossa 21 2 Yleinen taloudellinen tilanne 23 3 Kuntatalouden näkymät 24 4 Jyväskylän kaupungin talous Alijäämän kattamisvelvollisuus Tulossuunnitelma Käyttötalous Yhdistymisavustus ja sen kohdistaminen Henkilöstömenot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Korkotulot ja -menot Muut rahoitustulot ja -menot Vuosikate Satunnaiset tulot ja menot Poistot Tilikauden tulos Rahoitussuunnitelma Investointimenot Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Taloussuunnitteluprosessi Talousarvion sitovuus ja seuranta Käyttötalousosa Investointiosa Tulossuunnitelmaosa Rahoitussuunnitelmaosa Kunnan liikelaitokset Tytäryhteisöt Käyttösuunnitelma Toiminnalliset tavoitteet, yleisperustelut, yksityiskohtaiset perustelut ja tunnusluvut Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Erityismääräyksiä 49

3 3 TULOSSUUNNITELMA 51 Tulossuunnitelman lukuohje 52 Tulossuunnitelma (liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä) 53 Liikelaitosten vaikutus tulossuunnitelmaan Tulossuunnitelman erittely 55 RAHOITUSSUUNNITELMA 58 Rahoitussuunnitelman lukuohje 59 Rahoitussuunnitelma (liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä) 60 Liikelaitosten vaikutus rahoitussuunnitelmaan Rahoitussuunnitelman erittely 62 KÄYTTÖTALOUSOSA 64 Talous määrärahoittain Toimintamenot määrärahoittain Toimintatulot määrärahoittain Toimintakate määrärahoittain Konsernihallinto 69 Kaupunginvaltuusto 71 Kaupunginhallitus 72 Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 80 Hallintokeskus 83 Tietohallinto 86 Sosiaali- ja terveyspalvelut 89 Hallinto ja kehittäminen 95 Terveydenhuollon palvelut, Jyväskylä 98 Terveydenhuollon palvelut, Muut kunnat 104 Erikoissairaanhoidon palvelut, Jyväskylä 108 Erikoissairaanhoidon palvelut, Muut kunnat 110 Lasten päivähoitopalvelut 111 Vanhus- ja vammaispalvelut 114 Sosiaali- ja perhepalvelut 121 Sivistyspalvelut 127 Tukipalvelut 132 Varhainen kasvu ja perusopetus 135 Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 138 Kulttuuripalvelut 143 Kirjastopalvelut 145 Museopalvelut 148 Nuorisopalvelut 151 Liikuntapalvelut 153 Jyväskylän kaupunginorkesteri 157 Jyväskylän kaupunginteatteri 159

4 4 Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta 162 Hallinto ja kehittäminen 166 Kaupunkirakenne 168 Joukko- ja palveluliikenne 180 Pelastuspalvelut 182 Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset 183 Rakennus- ja ympäristövalvonta 184 INVESTOINTIOSA 190 Investoinnit yhteensä Investointiosan erittely 192 Talonrakennusinvestoinnit Kunnallistekniikan investoinnit LIIKELAITOKSET 208 Tilapalvelu Liikelaitos 210 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos 214 Talouskeskus Liikelaitos 219 Altek Aluetekniikka Liikelaitos 223 Kylän Kattaus Liikelaitos 228 Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 232 KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT 240 Jyväskylän kaupunkikonsernin rakenne talousarviovuodelle Konsernikaaviot 242 Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 246 Tytäryhteisöjen talousarviot vuodelle Jyväskylän konsernin tytäryhtiöt 250 Jyväskylän Energia Oy 251 Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 252 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 253 Total Kiinteistöpalvelut Oy 254 Education Facilities Oy 255 Jyväs-Parkki Oy 256 Jyväskylän Laajavuori Oy 257 Jyväskylän Seudun Kehitysyhtiö Jykes Oy 258 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 259 Jykes Kiinteistöt Oy 260 Jyväskylän Jäähalli Oy 261 Jyväskylän paviljonkisäätiö 262

5 5 YLEISPERUSTELUT

6 YLEISPERUSTELUT 6 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 1.1 Väestörakenne ja yleiset palvelutarpeet Jyväskylän (Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta ja Korpilahti) väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina , keskimäärin 1 480:lla vuodessa. Kaupungin kasvu on 2000-luvulla ollut suurten kaupunkien kolmanneksi nopeinta ja näyttää myös jatkuvan samanlaisena. Syyskuun 2010 lopussa jyväskyläläisiä oli enemmän kuin vuoden alussa. Alkuvuonna myös ympäristökuntien väkiluvut lisääntyivät reippaasti. Laukaa ja Uurainen kasvoivat suhteellisesti eniten. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Myös taloudellisella huoltosuhteella (työlliset per muu väestö) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien runsaudesta, ja pienentää keskituloja. Tilastotietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista: Jyväskylä Kymmenen suurinta keskimäärin Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Väkiluku Väkiluvun muutos 2009 (%) 1,3 1,0 1,2 0,7 Väkiluvun muutos 1-9/2010 (%)* 0,8 0,8 1,0 0, vuotiaiden osuus väestöstä 2009 (%) 16,4 15,6 17,2 15,0 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2009 (%) 14,0 15,0 12,0 16,3 Työllisten osuus väestöstä 2008* (%) 44,6 46,4 51,5 44,2 Työpaikkojen muutos (%) 15,1 10,3 10,8 10,0 Korkea-asteen koulutus 2008 (%), yli 15v. 32,1 31,3 36,0 29,3 Yhden henkilön talouksia 2009 (%) 42,8 44,0 40,4 45,6 Keskimääräiset tulot 2008 ( /tulonsaaja) Muutos 2008 (%) 2,6 2,6 6,2 4,3 Työttömyysaste 9/2010 (%) 12,1 10,6 7,3 12,0 Vuosimuutos (%-yksikköä) -0,4-0,6-0,4-0,7 Toimeentulotukimenot per asukas 2009* ( ) Toimeentulotukimenojen muutos 2009* (%) Asuntotuotanto per asukas Vanhojen osakeasuntojen hinnat 2009 ( /m 2 )** Vuosimuutos (%) 3,5 1,4 4,8 4,0 Verotulojen muutos 2009 (%) 1,5 0,5-0,4 0,9 Lainat, emo, tp 2009 ( /asukas) Lähteet: Tilastokeskus, VRK ja THL. * = ennakkotieto, ** = keskimäärin. Aluejako 2009

7 Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt 2000-luvulla Jyväskylässä suhteellisesti nopeammin kuin vertailukaupungeissa, ja taloudellinenkin huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina yhteensä :llä eli 12,9 prosenttia. Päivähoitoikäisten määrä lisääntyi samana aikana tuhannellasadalla (11,3 %), ja määrä kasvaa myös jatkossa. Alakouluikäiset vähenivät ko. jaksolla 714:llä eli 8,5 prosenttia luvulla tämänkin ikäluokan koko kasvaa, mikäli Tilastokeskuksen ennuste toteutuu. Vuoden 2009 lopulla vuotiaita oli eli enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2020 yli kuusituhatta enemmän kuin nyt. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa reilusta kahdeksastatuhannesta noin kolmella ja puolella tuhannella. Työttömiä oli vuoden 2009 lopulla eli 6,5 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Vuosikymmenen alhaisin työttömien määrä toteutui vuonna 2007, jolloin heitä oli Vuonna 2030 on nykyisen kaupungin alueella arvioitu olevan asukasta Jyväskylän lapset Jyväskylän väestöntiheys (111 asukasta per neliökilometri) on vertailukaupunkien kolmanneksi pienin Kouvolan ja Kuopion jälkeen. Vanhan Jyväskylän väestöntiheys on hyvin korkea, mutta palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin jyväskyläläistä asuu hajaasutusalueilla. 75- Jyväskylän iäkkäät Lähde: Tilastokeskus

8 1.2 Seutukehittämisen uudet haasteet 8 Kansallisen arviointityöryhmän keskeisin johtopäätös kunta- ja palvelurakennehankkeen ensimmäisestä vaiheesta oli se, että juuri nyt on erityisen korostettu tarve löytää merkittävästi mennyttä jäntevämpiä ratkaisuja suurten kaupunkien ympärillä kärjistyviin talouden, toiminnan ja yhteistyön ongelmiin. Samalla kansallisesti kilpailevienkin kaupunkiseutujen on yhdessä opeteltava ylimaakunnalliset toimintamallit kansainvälisten uhkien torjumiseksi ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Hyväksyttävä on myös se kehitys, että Suomeen on luontaisesti syntymässä väestön, työpaikkojen ja toimintojen keskittymiä, joiden onnistuminen ratkaisee maamme tulevan menestymisen Innovaatiokeskittymät ja Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhyke Innovaatiokeskittymät edellyttävät syntyäkseen riittävän väestö- ja yrityspohjan sekä korkeatasoista tutkimusta ja koulutusosaamista. Potentiaalisia innovaatiokeskittymiä ovat pääkaupunkiseudun ohella Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio. Näillä seuduilla mm. asuu kolme neljästä vuotiaasta akateemisen koulutuksen saaneesta suomalaisesta, mikä on ratkaiseva tekijä osaamisintensiivisten yritysten sijoittumiselle. Keskittymillä on merkittävä vaikutus ympäröivään talousalueeseen ja maaseutuun. Niiden vaikutusalueella asuu neljä viidestä suomalaisesta. Keski-Suomessa Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken kuntaliitosten jälkeen käynnistyi näistä seuduista muodostuvan runsaan asukkaan toiminnallisen kokonaisuuden kehityskuvan rakentaminen. Keski-Suomi on kuin Suomi pienoiskoossa. JJÄ-kaupunkiseudulle keskittyy neljä viidesosaa Keski- Suomen elinvoimaisuudesta ja kilpailukyvystä. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -alueesta on perusteltua muodostaa toiminnallisesti ehyt, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnistettu innovaatiovyöhyke. Suuren kehityskuvan kautta arvioidaan yksittäisiä toimia, kuten maankäytön rakennemallia, ilmaston muutokseen sopeutumista, logistista järjestelmää, palveluliiketoimintaa sekä hanketason suunnittelua Aluekehittäminen jatkuu koheesio- ja kilpailukykyohjelmin JJÄ-kaupunkiseudulle keskittyvät maakunnan vahvuudet. Mutta samoin keskittyvät myös työttömät ja maahanmuuttajatkin. Erityishaasteena myös Jyväskylässä on akateemisesti koulutettujen työttömien suuri määrä. Toinen alueellinen haaste on korkeasti koulutettujen vähäinen määrä yliopiston välittömän vaikutusalueen ulkopuolella. Koheesiota ja alueellista kilpailukykyä voisi vahvistaa tunnistamalla ne mekanismit, joilla tätä osaamista voitaisiin hyödyntää ydinkehän ulkopuolella. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman tavoitteita toteutetaan kehittämisvyöhykkeellä olevien kuntien kesken. Vyöhykkeen ydinalueen kunnat ovat Jämsä, Jyväskylä, Äänekoski, Laukaa ja Muurame. Välittömän vaikutusalueen kunnat ovat Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Kuhmoinen. Toiminnallinen alue voi toki ulottua tätä laajemmallekin. Kuntaliitosten myötä maaseutu tuli myös kehittämisvyöhykkeen kaupunkeihin, mikä on merkittävä voimavara ja rikkaus. Uusi toiminnallinen kokonaisuus tarjoaa erinomaisen kasvu- ja kehittämisalustan esimerkiksi julkisen hallinnon innovaatioille. Väistämättömien hallinnon ja rakenteiden muutosten jälkeen katse suunnataan johtajuus- ja palveluinnovaatioihin, erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnoissa piileviin mahdollisuuksiin. Toiminnallisuus näkyy ennen kaikkea vyöhykkeen solmukohdissa, joihin syntyy kauppakeskuksia, logistiikan yksiköitä, tuotantotiloja, teknologiapuistoja, matkailukeskuksia ja muuta taloudellista toimintaa. Tavoitteena on sisäisesti eheä ja ulkoisesti uskottava

9 kehittämisvyöhyke. Sen yhtenäisyyttä voidaan vahvistaa laajan toiminnallisen yhteistyön ja uusien rohkeiden avausten myötä. Paikallisen, Jykes Oy:n hallinnoiman ohjelman vuosibudjetti on noin euroa, josta puolet on kuntien osuutta. Ohjelmaa toteutetaan vuoden 2013 loppuun saakka. 1.3 Yhdistymisprosessi ja yhdistymissopimuksen toteutuminen Kuntajakolain 9 :n mukainen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus kuntien yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun. Yhdistymissopimuksen ja sen liitteenä olevan palvelurakenteiden yhteensovittamissuunnitelman toteutumista arvioidaan kokonaisuutena vuosittain. Samalla esitetään toimintaohjelma, jonka mukaisesti yhdistymissopimusta toteutetaan sopimusjakson aikana. Kaupungin muutos- ja yhdistymisprosessin etenemisen keskeiset tavoitealueet ovat: 1. Hyväksytyn kaupunkistrategian suuntainen eteneminen. 2. Palvelujen ja toiminnan tehokkuuden, tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen sisältäen rakenteelliset toimet kuntatalouden vakauttamiseksi. 3. Kaupunkiorganisaation asteittaisen uudistamisen käynnistäminen. 4. Muutosjohtamisen ja johtamisjärjestelmän toimivuuden vahvistaminen kaupunkiorganisaation kaikilla tasoilla. 5. Hyvän hallinto- ja johtamistavan periaatteiden sekä luottamushenkilöorganisaation toimintaedellytysten ja toiminnan vahvistaminen. 6. Organisaatiokulttuurin sekä kaupungin sisäisen eheyden ja yhtenäisyyden edistäminen. 7. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sekä puitelain voimassaoloajan jälkeisten seudullisten ja maakunnallisten ratkaisujen jatkuva arviointi ja seuranta kaupungin näkökulmasta. 1.4 Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungille uuden strategian Kuntien yhdistymissopimukseen perustuva kaupungin visio on seuraava: Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun. Vision toteuttamiseksi kaupungin tavoitteena on: edistää asukkaiden hyvinvointia eri elämänvaiheissa turvata peruspalvelut parantaa kaupungin kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä vahvistaa työpaikkakehitystä Kaupunkistrategian nimi on Jyväskylän kaupungin kehitysaallot, 9 Kaupunkistrategiassa on vahvistettu kehityslinjat, joita kutsutaan strategisiksi teemoiksi. Teemat on jaettu seuraaviin ryhmiin: Jyväskylän kehitysedellytysten turvaaminen (teemat 1-3) o Kilpailukyky, kaupunki- ja elinkeinopolitiikka sekä kaupunkirakenne ja ympäristö Kuntalaisten osallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen (teemat 4-6) o Palvelut, kulttuuritarjonta ja hyvinvointipolitiikka Kaupunkiorganisaation toimivuus (teemat 7-8) o Talouden ja toiminnan ohjaus sekä organisaatiokulttuuri ja -rakenne

10 Strategiassa teemat ovat seuraavat: Vireä elinkeinoelämä ja asukasmäärän kasvu. 2. Edelläkävijä kuntarakenteiden, kuntien yhteistoiminnan ja kaupunkipolitiikan uudistamisessa. 3. Eheä ja vetovoimainen yhdyskuntarakenne sekä ilmasto- ja ympäristömuutoksiin vastaaminen. 4. Aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki, jossa on nuorekas ja monikulttuurinen ilmapiiri. 5. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttava hyvinvointipolitiikka ja tehokas ja alueellisesti kattava palvelurakenne. 6. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. 7. Terve kuntatalous sekä palvelujen ja investointien sovittaminen taloudellisiin voimavaroihin. 8. Demokratiaa ja tehokkuutta tukeva uuden sukupolven organisaatio. Jokaisesta teemasta on tehty strategiakortti, jossa on määritelty tarkempia strategisia linjoja sekä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla strategiaa toteutetaan. Hyväksytyn kaupunkistrategian perustalle palvelualueet tekevät oman strategiansa. Palvelualuekohtainen strategia hyväksytään palvelualueen lautakunnissa. Lisäksi valmistellaan kaupunkistrategian toteuttamisohjelma, jossa määritellään tarkemmin strategian toteuttamiseen liittyvien hakkeiden vastuut ja aikataulut. 1.5 Strategiset kehittämishankkeet Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus Yhdistymissopimuksen mukaan kaupunkiin tehdään uuden sukupolven organisaatio, jota toteutetaan vaiheittain ja joka otetaan lopullisesti käyttöön seuraavan valtuustokauden alussa vuonna Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu alkoi vuonna Valmistelua johtaa kaupunginhallituksen nimeämä organisaatiotoimikunta. Toimikunta tekee valmistelun linjauksia. Lisäksi valmistelua on käsitelty valtuustoseminaareissa ja lukuisissa poliittisten päättäjien ja henkilöstön tilaisuuksissa. Vuoden 2011 keskeisiä tehtäviä ovat ydinprosessien määrittely yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa, tuotantorakenteen vahvistaminen sekä hallinnon ja tukipalvelujen organisointi. uuden organisaation valmistelua tuetaan henkilöstön koulutuksella ja aktiivisella viestinnällä. Tavoitteena on, että uuden sukupolven organisaatio saadaan valmistelua siten, että vuoden 2012 alkupuolella voidaan tehdä tarvittavat päätökset. 2. Tuottavuusohjelma Valtioneuvosto hyväksyi keväällä 2009 kannanoton, jonka mukaan kaksikymmentä suurinta kuntaa velvoitetaan tekemään palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista seurataan kuntien ja valtion yhteistyönä. Valtiovarainministeriön ohjauksessa 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma alkoi vuonna 2009 ja se kestää vuoteen Työ etenee ensisijaisesti kaupunkien sisäisenä tuottavuusohjelmatyönä osana tavanomaista toiminnan ja talouden suunnittelua ja myös kaupunkien yhteisesti toteuttamina kärkihankkeina. Tuottavuusohjelman alla kaupungit toteuttavat seitsemän kärkihanketta. Jyväskylän kaupunki vastaa tuottavuusohjelman neljän kärkihankkeen vetämisestä. Nämä kärkihankkeet ovat: 1. organisaatiorakenteiden ja ohjaustapojen uudistaminen (yhdessä Tampereen kanssa), 2. palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen, 3. työhyvinvoinnin parantaminen tuottavuusnäkökulmasta, sekä 4. tuottavuusmittarien rakentaminen.

11 Lisäksi kaupunki osallistuu merkittävällä tavalla palveluverkot ja toimitilojen optimointi sekä sähköisen asiakaspalvelujen kehittäminen -kärkihankkeisiin. Kaupungin omaa tuottavuusohjelmatyötä tarkastellaan talousarvion yleisperustelut luvun alaluvussa ICT-palvelukeskushanke Sitra kehittää yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa kuntapalvelukeskuskonseptia. Jyväskylän kaupunki on allekirjoittanut aiesopimuksen koskien kuntien tietohallinnon palvelukeskuksen KPK ICT Oy:n perustamista ja osallistunut valmistelukokouksiin. KPK ICT Oy perustettiin , jolloin osakkaiksi tulleet osakkeenomistajat allekirjoittivat yhtiön perustamissopimuksen ja merkitsivät osakkeet. Nämä yhtiön perustajat eivät ole paremmassa tai huonommassa asemassa kuin yhtiön osakkaiksi myöhemmin tulevat, pois lukien myöhemmin korkeampi osakkeen merkintähinta. Yhtiö toimii kuntien 100 % omistuksessa mahdollistaen suorahankinnat palvelukeskukselta. Yhtiö tarjoaa omistajilleen tietohallinnon ja tietotekniikan asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita. Tavoitteena on vahvistaa kuntasektorin koordinaatiota julkishallinnon ICTratkaisujen ja palveluiden kehitystoiminnassa sekä kuntasektorin neuvotteluasemaa ja kumppanuutta suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin. Toiminta perustuu asiantuntijoiden osaamisverkostoihin. Kaupunki tekee päätökset palvelukeskukseen osallistumisesta alkuvuodesta 2011 ja varaa talousarvioon rahoituksen osakkeiden merkintään. Osakkeiden merkintähinta on 1,00 euroa kultakin osakkeelta (1 /asukas) saakka, 3,00 euroa kultakin osakkeelta saakka ja sen jälkeen 6,00 euroa kultakin osakkeelta tai muu hinta yhtiökokouksen päätöksen perusteella. 4. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Jyväskylän kaupunki on mukana Keski-Suomen liiton käynnistämässä selvityksessä, jonka tavoitteena on suunnitella sosiaali- ja terveydenhuoltoon sellainen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen kokonaisuus, joka turvaa maakunnassa toimivat perus- ja erityispalvelut ja täyttää puitelain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä korostavan kehityssuunnan vaatimukset. Kaupunki osallistuu selvitykseen lähtökohtanaan kaupunkistrategian linjaus, että kaupunki pitää itsellään perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämisvastuun. 5. Ilmasto-ohjelma 11 Jyväskylän kaupunkikonsernissa laaditaan ilmasto-ohjelma, jonka tarkoituksena on muodostaa käsitys miten Jyväskylän kaupunki vastaa ilmastomuutokseen kaupunkistrategian mukaisesti. Kaupunkistrategian ohella ilmasto-ohjelma kokoaa yhteen asioita mm. kaupungin energiatehokkuussopimuksesta ja Keski-Suomen ympäristöohjelmasta. Jyväskylän ilmasto-ohjelman on tarkoitus kuvata kaupunkikonsernin yhteistä tahtotilaa ja siinä keskitytään toimiin, jotka ovat kaupungin omilla päätöksillä, toiminnalla ja ohjauksella toteutettavissa. Tarkoituksena on laatia konkreettinen ohjelma, jossa kartoitetaan nykytilannetta sekä määritellään yksityiskohtaisia tavoitteita, toimenpiteitä, aikatauluja, vastuita ja mahdollisuuksien mukaan myös taloudellisia vaikutuksia. Ilmasto-ohjelma kootaan välillä toukokuu 2010 maaliskuu Ilmasto-ohjelmatyötä ohjaa kaupunginhallituksen nimeämä ohjausryhmä ja työrukkasena toimii kaupunginjohtajan nimeämä työryhmä. Jatkossa ilmasto-ohjelmaa tarkastellaan valtuustokausittain. Tällöin arvioidaan

12 kasvihuonekaasupäästöjen taso, seurataan tehtyjen toimien vaikutuksia, suunnitellaan uusia toimenpiteitä ja arvioidaan ohjelman laajuuden riittävyys sekä tavoitteiden ajantasaisuus. 6. Jyväskylän Asuntomessut 2014 Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti asuntomessujen valmistelu vuodelle 2014 Äijälänrantaan on käynnistynyt. Asuntomessut on Suomen tunnetuimpia kesätapahtumia. Kesätapahtuman lisäksi asuntomessut on suomalaisen asuntorakentamisen näyteikkuna. Asuntomessut järjestetään Suomen Asuntomessut -organisaation ja järjestävän kunnan yhteistyönä tavoitteena parantaa asumisen laatua Suomessa ja edistää asumistietoa ja alansa osaamista. Jyväskylälle asuntomessujen järjestäminen on mahdollisuus vahvistaa hyvän asumisen mainetta, saada matkailullista ja elinkeinopoliittista nostetta sekä kehittää asumista. Projekti toteutetaan yhteistoiminnassa Jyväskylän kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kesken. Asuntomessut projektina vaatii panostusta koko kaupunkiorganisaatio eri alueilta. Vuoden 2011 aikana projektin painopiste on teema- ja sidosryhmätyöskentelyn käynnistämisessä, messuorganisaation pystyttämisessä, kunnallistekniikan ja viherympäristön suunnittelussa sekä rakennustapaohjeiden laatimisessa. 7. Tukipalvelujen seudullinen organisointi Hankinta, talous- ja henkilöstöpalvelujen keskitetystä organisoinnista tehdään selvitys Sitran toimesta ja rahoituksella syksyllä Mukana ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä. Tarkempi suunnittelu ja mahdolliset päätökset tehdään vuonna Ympäristökuntien mukaantulo selvitetään. Myös ruokapalveluiden organisoinnista käynnistetään vastaava selvitys em. toimijoiden kanssa. 8. Kankaan vanhan tehdasalueen kehittäminen 12 Kankaan vanhan tehdasalueen rakennemuutos synnyttää Jyväskylään uuden, vetovoimisen kaupunginosan. Tehdasalueen sijainti keskeisellä paikalla mahdollistaa yhdyskuntarakenteen eheytymisen sekä teollisuuskiinteistön muuntumisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän palvelujenalueeseen. Kehittämistyö käynnistyy vuoden 2011 aikana alueen maankäytön selvityksillä, maankäytönpohjaksi järjestettävällä arkkitehtikilpailulla sekä tehdaskiinteistöjen väliaikaisen toiminnan hallinnoimisella. 1.6 Tuottavuuden parantaminen Kaupungin toiminnan lähtökohtana on tarjota kuntalaisille lakisääteiset ja strategiapäätösten mukaiset palvelut. Palvelut järjestetään ja niiden rahoitus hoidetaan niin, että kaupungin talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Kaupungin tehtävien hoidosta aiheutuvat kustannukset pitää mitoittaa tulorahoituksen kehityksen mukaan ja muuttaa tarvittaessa palvelujen tarjontaa. Vuoden 2011 loppuun saakka voimassa olevassa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa on useita mainintoja tuottavuuden parantamisesta. Valtuuston hyväksymän kaupunkistrategian yksi teemoista on terve kuntatalous sekä palvelujen ja investointien sovittaminen taloudellisiin voimavaroihin. Teemaan sisältyy tavoite siitä, että kaupunki toteuttaa tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimia. Valtioneuvoston keväällä 2009 tekemän linjauksen mukaisesti kaupunki on mukana 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyössä. Valtiovarainministeriö ohjaa ohjelmatyötä. Työ etenee

13 ensisijaisesti osana kaupunkien tavanomaista talousarvion suunnittelua ja toimeenpanoa. Parantaa tuottavuutta sekä kehittää palveluja ja toimintoja kustannusvaikutteisesti on keskeinen alue kaupungin johtamisessa. Lisäksi aloitettiin seitsemän kaupunkien yhteistä tuottavuuden parantamisen kärkihanketta. Jyväskylän kaupunki vetää tuottavuusohjelman neljää kärkihanketta. Tuottavuusohjelma sisältyi ensimmäisen kerran vuoden 2010 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan. Talousarviossa 2010 todetaan, että vuosina asettaa vuosittain yleinen tuottavuuden parantamistavoite, jonka mukaan kaupungin palveluja ja toimintoja kustannusvaikuttavasti kehittämällä ja tuottavuutta parantamalla käyttötalouden menojen kasvua pystytään hillitsemään siten, että kaupungin talous täyttää terveen kuntatalouden kriteerit valtuustokauden aikana. Vuoden 2010 talousarviossa tavoitteeksi asetettiin, että tuottavuutta parantamalla Jyväskylän kaupungin menokasvu tulee pystyä painamaan vajaan yhden prosentin tasoon, jolloin vuosikate voidaan nostaa poistojen tasolle. Palvelualueet arvioivat, että tehdyillä toimilla pystyttiin hillitsemään käyttötalousmenojen kasvua kahdella miljoonalla eurolla Yleinen tuottavuuden parantamistavoite 13 Palvelualueiden arvioiden perusteella ilman tuottavuutta parantavia ja taloutta tasapainottavia toimia käyttötalousmenot olisivat 7,6 milj. euroa suuremmat kuin nyt esitetyt menot vuoden 2011 talousarviossa. Taloussuunnitelma vuosina vastaavat arviot toimien käyttötalousmenoja vähentävästä vaikutuksesta ovat 3,3 milj. euroa vuonna 2012 ja 5,3 milj. euroa vuonna Toimien menojen kasvua hillitsevä vaikutus vuosina on yhteensä 16,2 milj. euroa. Palvelualueiden arviot suunniteltujen toimien käyttötalousmenojen kasvua hillitsevästä vaikutuksesta vuosina :

14 14 Kustannusvaikutus 1000 Toimikokonaisuus / vuodet Yhteensä 1. Tuottavuutta parantavat ja taloutta tasapainottavat toimet Palvelujen järjestämistapa ja rakenneuudistukset sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut Palveluverkot ja toimitilojen käytön optimointi sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut Palveluprosessien ja toimintamallien kehittäminen sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut Osaamisen joustava käyttö, työhyvinvointi ja henkilöstövoimavarojen hallinta sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut Muut merkittävät tuottavuutta parantavat ja taloutta tasapainottavat toimet kaupunkirakennepalvelut ja liikelaitokset Toiminnallisten tavoitteiden / palvelutason tarkistaminen sivistyspalvelut Kohdat 1. ja 2. yhteensä Talousarviovuonna 2011 ja taloussuunnitelmavuosina asetetaan kaupungin yleinen tuottavuuden parantamistavoite. Yleinen tavoite tuottavuuden parantamiseksi on, että palveluja ja toimintoja kustannusvaikuttavasti kehittämällä ja tuottavuutta parantamalla käyttötalousmenojen kasvua pystytään hillitsemään niin, että kaupungin talous täyttää terveen kuntatalouden kriteerit. Talousarviossa 2010 arvioitiin, että tähän tavoitteeseen päästäisiin kuluvan valtuustokauden aikana. Tavoitteen saavuttamisen aikarajaa joudutaan tarkistamaan vuoden 2013 loppuun. Tuottavuutta parantamalla ja taloutta muutoin tasapainottamalla käyttötalousmenojen kasvu tulee pystyä painamaan yhden prosentin tasoon, jolloin vuosikate voidaan nostaminen poistojen tasolle taloussuunnitelmavuosina Seuraavissa alaluvuissa esitetään erilliset tuottavuuden parantamisen tavoite- ja kehittämisalueet Palvelujen järjestämisen laajuuden ja palvelutason linjaukset sekä rakenneuudistukset Kaupunkistrategia korostaa kaupunkilaisten omatoimisuutta ja yhteisöjen toimivuuden edistämistä. Kaupunkilaisia kannustetaan terveisiin elämäntapoihin ja jatkuvaan toimintakyvyn ylläpitämiseen. Tämän päämäärän toteuttamiseksi myös kaupungin hyvinvointivastuuta määritellään uudelleen sekä korostetaan palveluissa hyvinvoinnin edellytysten vahvistamista ja sosiaalisen turvallisuuden yhteisöllistä toteutumista. Kaupungin palvelut järjestetään siten, että oma palvelutuotanto, ostopalvelut, kunta- ja seutuyhteistyönä tuotettavat palvelut sekä asiakasohjautuvat palveluraha- ja palvelusetelimallit

15 muodostavat joustavan kokonaisuuden, jossa asiakasvaikuttavat ja kustannustehokkaat järjestämisratkaisut ovat ensisijaisia. Palvelujen järjestämislinjausten sekä palvelu- ja laatutason muutosten ohella kohdistetaan kehittämistä ainakin seuraaviin osakokonaisuuksiin: Suoritepohjainen budjetointi otetaan käyttöön joillakin vastuualueilla. Asiakasohjautuvia palveluraha- ja palvelusetelikäytäntöjä laajennetaan oman palvelutuotannon ja kilpailuttamisen kautta hankittavien ostopalvelujen vaihtoehtona. Uudet liikelaitostamis- ja yhtiöittämisratkaisut selvitetään osana organisaatiouudistusta. Konsernihallinto ja palvelualueet käyvät palvelujen tarjonnan ja niiden kustannusrakenteen läpi. Tällä perusteella tehdään ehdotus palvelujen järjestämisen linjauksista. Siten tehostetaan palvelualueiden ja vastuualueiden talouden ja toiminnan ohjausta sekä palvelujen asiakasvaikuttavien ja kustannustehokkaiden tuottamistapojen valintaa. Linjausten asettamisen tavoitteena on, että järjestettävien palvelujen tarjoamaa ja kustannusrakennetta voidaan uudistaa siten, että palvelujen määrä ja laajuus ainakin osittain supistuvat sekä palvelu- ja laatutasot muuttuvat. Samalla suunnataan toimintaa kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten vahvistamiseen ja sosiaalisen turvallisuuden parantamiseen. Merkittävät toimet talousarvioissa 2010 ja 2011 Lasten päivähoidossa suoritepohjaista budjetointia valmisteltiin niin, että se voidaan ottaa käyttöön pilottitoimiyksiköissä vuonna Suoritepohjaista budjetoinnin käyttöönoton valmistelua laajennetaan vanhusten palveluissa ja myöhemmin mahdollisesti perusopetuksessa. Yksityistä päivähoitoa lisätään palvelurahalla. Kehittämisprojekti vahvistaa palvelusetelien käyttöönottoa. Vuorohoidon tehostaminen lasten päivähoidossa, kesäpäivystysjärjestelyt ja muut toimet päivähoitopaikkojen käytön tehostamiseksi, 1 milj. euroa vuonna Lukiokoulutuksen siirto koulutuskuntayhtymään, euroa vuonna 2010 ja 1 milj. euroa vuonna Aikuispsykiatrian palvelujen siirto sairaanhoitopiirille ja päällekkäisyyksien poistaminen, 0,5 milj. euroa vuonna Pitkäaikaishoitopaikkojen muuttaminen palveluasumiseen ja terveyskeskussairaaloiden hoitopaikkajärjestelyt, 0,75 milj. euroa Palveluverkot ja toimitilojen käytön optimointi Palveluverkon tiivistäminen tuo kustannussäätöjä niin käyttötaloudessa kuin investoinneissa. 15 Yhdistymissopimuksen mukaan kaupungissa järjestetään lähipalvelut siten, että toiminnassa otetaan huomioon palvelujen kysynnän muutokset ja palvelujen tarjonnan uudet mahdollisuudet sekä tuottavuuden kehittämisen vaateet. Yhdistymissopimuksen liitteenä olevan palvelurakenteiden yhteensovittamista koskevan suunnitelman mukaan puolestaan terveen talouden varmistamiseksi investointeja on supistettava valtuustokaudella aikana noin 10 miljoonaa euroa vuodessa taloussuunnitelman tasosta. Palveluverkkokokonaisuutta ja palveluiden sijoittumista arvioidaan kaupungin aluerakenteen mukaisesti. Palveluverkkojen uudistamisen tavoitteena on:

16 16 Määritellä palvelu- ja toimipisteiden sijoitusperiaatteet niin, että palveluja kootaan laajemmiksi toiminnallisiksi yksiköiksi. Palvelujen järjestämisen linjausten mukaisesti päätetään siitä, mitkä palvelut ovat lähipalveluja, alueellisia palveluja tai kaupunkitasoisia palveluja. Tehdään linjaukset yhteispalvelujen tarjonnan laajentamiseksi siten, että hyödynnetään toisiaan tukevia palveluja sijoittamalla ne järkevästi suhteessa toisiinsa ja kehittyviä liikenneyhteyksiä hyödyntäen. Kaava- ja maankäytönsuunnittelu on tiiviissä yhteydessä kaupungin palvelujärjestelmän suunnitteluun. Varmistetaan tehokas kaupunkitasoinen tilojen suunnittelu- ja hallintaprosessi, joka vastaa riittävän nopeasti palvelutarpeen sekä taloustilanteen muutoksiin. Kaupungin perustamisvalmistelujen yhteydessä tehtiin lukio- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitykset, päiväkotiverkkoselvitys ja hallintoverkkoselvitys sekä vammaispalvelujen palveluverkkoselvitys. Selvitykset koskivat noin puolta kaupungin käytössä olevista tiloista. Palveluverkkoratkaisuja tarvittaessa muutetaan, koska kuntatalouden tilanne on vaikeutunut. Tämä tarkoittaa talousarvion investointiosan muuttamista, joidenkin investointien lykkäämistä ja näitä muutoksia vastaavia kustannusvaikutuksia käyttötalouteen. Syksyllä 2009 tehtiin laaja sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoselvitys, joka koskee perusterveydenhuollon avopalveluja, terveyskeskussairaaloita, vanhuspalveluja ja erityisesti vanhusten palveluasumista sekä sosiaaliasemien toimintaa. Muut palveluverkkoselvitykset valmistuvat viimeistään vuonna 2010, kuten kirjasto- ja liikuntaverkkoselvitykset sekä konsernihallinnon ja kaupunkirakennepalvelujen ja liikelaitosten selvitykset. Nykyisten tilojen käytettävyyden ja tilojen vuokra- ym. sopimusten läpikäynnin perusteella luovutaan epätarkoituksenmukaisista tiloista ja/tai suunnitellaan niiden käyttö uudelleen. Merkittävät toimet talousarvioissa 2010 ja 2011 Vastuualueiden palveluverkkoselvityksiä on tehty suunnitellusti. Sosiaaliasemaverkon tiivistäminen on tehty. Kirjastoverkko on tuotu päätöksentekoon. Liikunta- ja nuorisopalveluverkko- sekä terveysasemaverkkoselvitykset ovat tulossa toimielinkäsittelyyn. Lukioverkko- ja museoverkkoselvitykset tehdään vuonna 2011 sekä aiemmin tehtyjä verkkoratkaisuja tarkistetaan Palvelu- ja organisaatiouudistus sekä palveluprosessien ja toimintatavan kehittäminen Palveluprosessien kehittäminen ja toimintamallien kuntalais- ja asiakassuuntautunut kehittäminen on jatkuvaa. Johtamisella vahvistetaan kehittämistä organisaation kaikilla tasoilla. Hyvät käytännöt otetaan käyttöön ja samalla käytäntöjä yhtenäistetään. Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu korostaa palveluprosessien kehittämistä vaikuttavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Valmistelussa on tärkeää käydä kattavasti läpi palvelukokonaisuuksien kaikki palveluprosessit kuntalais- ja asiakassuuntautuneesti niin, että toimintatapoja voidaan myös sisällöllisesti uudistaa. Tämä edellyttää palveluprosessien uudenlaista yhdistelyä, palvelujen järjestämistason ja monituottajuuteen perustuvan tuotantorakenteen erottamista toisistaan aiempaa selvemmin sekä nykyaikaisen ohjaus- ja johtamisjärjestelmän käyttöä. Uuden sukupolven palveluorganisaation valmisteluun liittyvät kokonaisuudet, joissa on mukana vahvasti tuottavuusnäkökulma:

17 Hallinnon ja sen tukipalveluprosessien kehittäminen Yhdistymisasiakirjoissa todetaan, että kaupungin organisaatiorakenteen kehittämisperiaatteeksi otetaan yksinkertaiset muodot ja järjestelmät. Viranhaltijaorganisaation yhdistämisestä aiheutuvat päällekkäiset toiminnot puretaan mm. eläköitymisen yhteydessä. Suurin ja todennäköisin resurssien uudelleenkohdentamisen potentiaali on hallinnossa ja tukipalveluissa. Vuonna 2009 tehdyn hallinnon kehittämisohjelman mukaisesti tavoitteena on: - Hallintoprosessien toimivuutta ja hallinnon tuottavuutta parannetaan poistamalla päällekkäistä työtä, yhdistämällä ja määrittelemällä uudelleen nykyisiä tehtäviä, edistämällä urakiertoa, karsimalla epätarkoituksenmukaisiksi muuttuneita käytäntöjä sekä tiivistämällä hallinnon sijoittumista tilaratkaisuilla. - Tehostetulla henkilöstösuunnittelulla käytetään hallintohenkilöstön eläkepoistuma täysimääräisesti hyväksi niin, ettei vuosina ulkoa rekrytoida kuin poikkeustapauksissa. Asiakaspalveluprosessien uudistaminen Palveluprosesseja kehittämällä voidaan merkittävästi lisätä asiakaspalveluhenkilöstön työaikaa ja työpanosta varsinaisessa ydintehtävässään. Kotihoidossa on voitu nostaa 15 prosenttia asiakastyöhön käytettävää aikaa. Asiakkaiden osallisuutta palveluprosesseissa lisätään ja käyttäjille mielekkäitä työvaiheita siirretään heille itselleen mm. sähköistä asiointia ja muuta uuden teknologian käyttöä parantamalla. Asiakkaiden valintamahdollisuuksia lisätään ottamalla käyttöön asiakasohjautuvia palvelumalleja (palvelurahat ja -setelit). Tukipalvelujen tuotannon tehostaminen ja kuntatoimijoiden yhteiset tuotanto-organisaatiot Sitran toimesta ja rahoituksella selvitetään hankinta, talous- ja henkilöstöpalvelujen keskitetty organisointi. Mukana ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä sekä mahdollisesti myös kaupunkiseudun muita kuntia. Myös ruokapalveluiden organisointia selvitetään. Hankinnat ja hankintaprosessien tehostaminen Kaupunki käyttää vuosittain yli 150 milj. euroa palvelujen ja tavaroiden hankintaan ulkopuolisilta tuottajilta. Palvelu- ja tavarahankintojen tavoitteena ovat hyvin suunnitellut ja toteutetut hankinta- ja kilpailutusprosessit. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastuut ja työt jaetaan selkeästi, hankintavalmistelut käynnistetään riittävän ajoissa, kilpailutusasiakirjat ovat yhdenmukaisia, käyttöön otettavia kilpailutus- ja tilausjärjestelmiä hyödynnetään systemaattisesti sekä sopimusseurantaa tehostetaan. Kehittämistyö kohdistuu edellä mainittuihin hankinta- ja kilpailutusprosessien osatekijöihin. Tavoitteena ovat kustannustehokkaat toimintamallit. Merkittävät toimet talousarvioissa 2010 ja Henkilöstösuunnittelulla on päästy siihen, että välisenä aikana 63 prosenttia hallinnossa vapautuvista tehtävistä on voitu jättää täyttämättä uudistamalla tehtävärakenteita ja toimenkuvia. Tämä tarkoittaa vajaan 30 hallinnon henkilötyövuoden vähentämistä.

18 Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen tuottavuusohjelmana on liikelaitoksen rakentamisen asteittainen avaaminen kilpailulle omaa toimintaa supistamalla siten, että rakentamisen liikevaihtotavoite laskee vuosien aikana 10,0 milj. eurosta 5,0 milj. euroon. Talousarviovuoden 2011 osalta arvio säästöstä kaupungille tilaajana on euroa, mikäli kaupunki tilaa työt avoimilta markkinoilta. Kotihoidon palveluohjauksen ja palveluketjujen kehittäminen sekä kotihoidon mobiililaitteiden käyttöönotto, vuonna 2011 yhteensä euroa. Mattilan tuetun asumisyksikön toiminnan aloittaminen lastensuojelussa, vuosina yhteensä euroa Henkilöstövoimavarojen hallinta, työhyvinvointi ja osaamisen joustava käyttö Kaupungin henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle vuosittain keskimäärin noin 250 työntekijää ja vuoteen 2015 mennessä työntekijää. Henkilöstön eläkkeelle siirtymistä hyödynnetään määrittelemällä tehtäviä uudelleen ja jättämällä vapautuvia tehtäviä täyttämättä. Määräaikaisten työntekijöiden työhön ottamisessa ja uusien virkojen/tehtävien perustamisessa käytetään erityistä harkintaa. Hallinnossa noudatetaan pääasiallisesti täyttökieltoa, tiukan harkinnan perusteella kiellosta voidaan yksittäisissä tapauksissa poiketa. Ennakoivaa henkilöstösuunnittelua ja henkilöstövoimavarojen ajantasaista seurantaa tehostetaan edelleen. Henkilöstöstrategian mukaisen työhyvinvointiohjelman tavoitteena on kehittää työtä ja työskentelyolosuhteita, uudistaa henkilöstörakennetta sekä selkeyttää henkilöstön tehtäviä ja työyhteisöjen sisäisiä työnjakoja. Tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja. Tuottavuuden parantamiseen liittyvä kannustavuuselementti henkilöstön palkitsemisessa selvitetään. Merkittävät toimet talousarvioissa 2010 ja 2011 Sosiaali- ja terveyspalveluissa sairauspoissaolojen vähentäminen eri tavoin, euroa vuonna Muut toimet sisältyvät talousarvion henkilöstöä käsittelevään lukuun. 18

19 1.7 Henkilöstömäärän kehitys 19 Palvelualueet ja liikelaitokset ovat laatineet omat henkilöstömääriä ja henkilöstön kokonaispoistumaa koskevat ennusteensa. Henkilöstömäärän kehitys Konsernihallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Kaupunkirakennepalvelut Liikelaitokset Tilapalvelu Kylän Kattaus Talouskeskus Keski-Suomen pelastuslaitos Altek Aluetekniikka Jyväskylän Seudun Työterveys Kaupunki yhteensä Luvut sisältävät vakituisen sekä määräaikaisen henkilöstön (ilman sijaisia). Sivistyspalveluiden luku ei sisällä kansalaisopiston määräaikaisia tuntiohjaajia eikä kulttuurilaitosten tilapäistä henkilökuntaa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen luku ei sisällä toimenpidepalkkaisia eikä VPKhenkilöstöä. Henkilöstömäärät ilmoitetaan kapasiteettiperusteisena henkilöstömääränä. Luku huomioi työaikaprosentin (1 henkilö = 1 täyttä työaikaa tekevä henkilö) Keskeiset henkilöstön määrään vaikuttavat muutokset Vuosi 2010 Sivistyspalveluissa henkilöstö väheni 165 henkilöä lukiokoulutuksen siirryttyä koulutuskuntayhtymään Vuosi 2011 Sosiaali- ja terveyspalveluihin siirtyy terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostumisen yhteydessä työntekijöitä Palokan terveydenhuollon kuntayhtymästä, Korpilahden-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymästä ja Hankasalmen kunnasta yhteensä noin 525 henkilöä. Muutamia työntekijöitä sijoittuu myös muille palvelualueille ja liikelaitoksiin. Lisäksi uusien palvelutalojen käyttöönotto lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstömäärää 53 henkilöllä. Jyväskylän Seudun Työterveyteen siirtyy henkilöstöä Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen organisaatioista sekä seututerveyskeskus-liikelaitoksen kunnista 33,5 henkilöä. Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstömäärä lisääntyy 11,5 henkilöä Jyväskylän ensihoitotoiminnan laajentumisen yhteydessä (Palokka, Muurame, Korpilahti, Vaajakoski, Tikkakoski, Toivakka ja Uurainen). Vuosi 2012 Päivähoito ja varhaiskasvatus (noin 1160 henkilöä) siirtyvät sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyspalveluihin.

20 Eläköityminen 20 Palvelualueiden henkilöstösuunnitelmista ja Kuntien eläkevakuutuksen eläke-ennusteesta on koottu seuraavat henkilöstömääriä ja henkilöstön eläköitymistä kuvaavat yhteenvedot. Eläke-ennuste Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke Yhteensä Koko kaupungin tasolla eläkepoistuma on Kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan vuosittain noin 250 henkilöä (vanhuuseläke ja työkyvyttömyyseläke). Luvut perustuvat ennusteisiin henkilökohtaisen eläkeiän täyttävistä työntekijöistä sekä kokonaisarvioihin työkyvyttömyyseläkkeiden määrästä. Ennuste henkilöstön eläkepoistumasta (vanhuuseläke) ja palvelualueiden esitykset eläkepoistuman hyödyntämisestä Arvioitu poistuma TA2011 TA2012 TA2013 Vanhuuseläkkeelle jäävät Vapautuvista tehtävistä täytetään Palvelualueet ja liikelaitokset ovat laatineet omat henkilöstösuunnitteluennusteensa (eläkepoistuman hyödyntäminen). Eläköitymisen laajamittainen hyödyntäminen edellyttää palveluverkkoja supistavia päätöksiä ja/tai palvelutason alentamiseen liittyviä päätöksiä.

21 Työvoima vähenee työmarkkinoilla yhtäjaksoisesti vuosina Suomi on siirtynyt vähenevän työvoiman vaiheeseen. Vuodesta 2005 työmarkkinoilta on poistunut enemmän työntekijöitä kun sinne on tullut. Tilastokeskuksen arvion mukaan vähenevän työvoiman vaihe jatkuu yhtäjaksoisesti vuoteen Kuntasektorilta jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä yli työntekijää, joka tarkoittaa yli 50 % kuntasektorin työvoimasta. Kuntasektorin laskennallinen lisähenkilöstötarve ylittää vapaan työvoiman tarjonnan jo vuonna Tavoitteet vuoden 2011 talousarviossa Talousarvion tavoitejärjestelmä muodostuu kolmesta tasosta. 1. Strategiset tavoitteet Palvelualueiden talousarviossa esittämät strategiset tavoitteet edistävät kaupunkistrategian sekä palvelualueiden omien strategioiden toimeenpanoa. Palvelualuekohtaisesti esitettävät strategiset tavoitteet kuvaavat toiminnan pidemmän aikavälin suuntaa ja painopisteitä. 2. Kehittämistavoitteet Kehittämistavoitteilla kuvataan palvelualueella talousarviovuonna käynnissä olevia tai käynnistettäviä merkittäviä kehittämishankkeita. Kehittämishankkeet edistävät strategisten tavoitteiden toteutumista. Kehittämishankkeiden tulee olla aikataulutettu, vastuutettu ja niiden toimeenpanon seuranta on oltava mahdollista. Kehittämistavoitteet esitetään palvelualuekohtaisesti. 3. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet ovat kuntalain mukaisia valtuuston vahvistamia tavoitteita. Kuntalain mukaan talousarviossa osoitetaan kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä näiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tällä lainkohdalla on haluttu korostaa toiminnallisten tavoitteiden merkitystä talousarviossa. Lainkohdan tulkinnan mukaan toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia ja niiden toteutumisesta on vastattava valtuustolle. Toiminnalliset tavoitteet ovat palvelutuotannon vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavia, mitattavissa tai muuten todennettavissa olevia määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Toiminnan tulosten vaikuttavuutta kuvaavat asiakaskohtaisten vaikutusten kehittyminen, palvelujen riittävyys ja peittävyys suhteessa kysyntään, toiminnan oikea alueellinen, väestöllinen ja sisällöllinen

22 22 kohdentuvuus suhteessa tarpeisiin sekä toiminnan oleelliset välilliset vaikutukset, kuten vaikutukset tasa-arvon, aluepolitiikan tai ympäristön kehittymiseen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kolmannesvuosiraporttien sekä tilinpäätöksen yhteydessä esitetyllä tunnusluvulla. Liikelaitoksissa valtuuston nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet koskevat palvelun laatua, toiminnan kannattavuutta, toiminnan laajuutta, kehittämistä ja ympäristöä. Toiminnalliset tavoitteet esitetään määrärahakohtaisesti.

23 2 Yleinen taloudellinen tilanne 23 Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2010 mukaan Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen ja myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Valtiovarainministeriön syyskuussa antamassa taloudellisessa katsauksessa Suomen kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan 2,1 prosenttia vuonna Kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot ovat toiveikkaita ja loppukesästä tehdyissä arvioissa vuoden 2010 kasvulukuja on tarkastettu ylöspäin. Vuonna 2011 kokonaistuotannon kasvu kiihtyy 2,9 prosenttiin. Kasvun lähteenä toimii etupäässä viennin voimakas nousu ja yksityisten investointien elpyminen. Kokonaistuotanto jää ennustejakson lopulla edelleen runsaan prosentin alemmalle tasolle kuin huippuvuonna Myöskään teollisuustuotanto ei tule saavuttamaan aiempaa ennätystasoaan. Työllisyystilanteen heikkeneminen on laantumassa. Vuositasolla työttömiä on kuitenkin enemmän ja työllisiä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin vuonna Työvoiman ulkopuolelle siirtyneiden määrä on viimeaikoina jälleen noussut, eli he eivät ole työllisiä eivätkä työttömiä työnhakijoita. Talouden elpyminen ja sitä tukenut finanssipolitiikka alkavat vuonna 2011 vaikuttaa myös työmarkkinoilla, ja siten työllisyystilanne paranee. Sekä teollisuuden että palvelujen työpaikat lisääntyvät. Samanaikaisesti ikärakenteen muutos alkaa rajoittaa työn tarjontaa, kun vuodesta 2010 eteenpäin vuotiaiden määrä vähenee noin henkilöllä vuodessa. Työttömänä on kuluvana vuonna keskimäärin noin henkilöä. Talouden elpyessä työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee ensi vuonna parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna 2011 hieman yli kahdeksan prosenttia ja vuonna 2012 alle 8 prosenttia.

24 24 3 Kuntatalouden näkymät Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan kokonaistuotannon jyrkkä supistuminen ja elvytystoimet ovat heikentäneet julkisen talouden rahoitusasemaa voimakkaasti. Talouskriisin seurauksena Suomen lähtökohtaisesti vahva julkisen talouden rahoitusasema kurjistui vuonna 2009 peräti 12 mrd. euroa eli 7 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Peruspalvelubudjettitarkastelussa todetaan, että kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Useiden tekijöiden, kuten valtion kuntataloutta vahvistaneiden mittavien toimenpiteiden, odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus näkyi jo vuoden 2009 selvästi ennakoitua paremmissa tilinpäätöksissä. Vuoden 2009 ennakollisten tilinpäätösten mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ylsi 2,3 mrd. euroon, mikä oli vain 100 milj. euroa edeltävää vuotta vähemmän. Kohtuullisesta vuosikatekehityksestä huolimatta kuntatalouden velkaantuminen jatkui voimakkaana, kun erityisesti suuret kaupungit pitivät taantumasta huolimatta kiinni investoinneistaan. Kun vuosikate kattoi vain runsaat puolet bruttoinvestoinneista, omaisuuden myynnit vähenivät ja lainojen lyhentämiseen kului aiempaa enemmän, kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu velan määrä kasvoi 1,3 mrd. eurolla ollen vuoden 2009 lopussa jo lähes 11 mrd. euroa. Peruspalvelubudjettitarkastelussa esitetään huoli kuntien toimintamenojen kasvuvauhdista, sillä taantumaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna tulojen kasvu vuosina 2010 ja 2011 on suhteellisen vaimeaa. Tulokehityksen heikkenemisestä johtuen kuntien on edelleen hillittävä menojen kasvua. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää toimintamenojen kasvun pysymistä keskipitkälläkin aikavälillä erittäin maltillisena. Kun lisäksi ikääntymisen kuntatalouteen ja koko kansantalouteen kohdistamat paineet muuttuvat vuosi vuodelta suuremmiksi, peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyys korostuu entisestään. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit ,6 7,9 7,2 5,6 5,2 5,0 5,1 5,2 5,2 4,5 5,0 4,6 4,0 3,8 3,8 3,7 3,5 3,6 2,9 2,8 0,0-0,5-5, * 10e 11e 12e 13e 14e Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa