Kaupunginhallituksen esitys. Talousarvio Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginhallituksen esitys. Talousarvio 2011. Taloussuunnitelma 2011-2013"

Transkriptio

1 Kaupunginhallituksen esitys Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Hallintokeskus

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 2 YLEISPERUSTELUT 5 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet Seutukehittämisen uudet haasteet Yhdistymisprosessi ja yhdistymissopimuksen toteutuminen Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Strategiset kehittämishankkeet Tuottavuuden parantaminen Henkilöstömäärän kehitys Tavoitteet vuoden 2011 talousarviossa 21 2 Yleinen taloudellinen tilanne 23 3 Kuntatalouden näkymät 24 4 Jyväskylän kaupungin talous Alijäämän kattamisvelvollisuus Tulossuunnitelma Käyttötalous Yhdistymisavustus ja sen kohdistaminen Henkilöstömenot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Korkotulot ja -menot Muut rahoitustulot ja -menot Vuosikate Satunnaiset tulot ja menot Poistot Tilikauden tulos Rahoitussuunnitelma Investointimenot Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Taloussuunnitteluprosessi Talousarvion sitovuus ja seuranta Käyttötalousosa Investointiosa Tulossuunnitelmaosa Rahoitussuunnitelmaosa Kunnan liikelaitokset Tytäryhteisöt Käyttösuunnitelma Toiminnalliset tavoitteet, yleisperustelut, yksityiskohtaiset perustelut ja tunnusluvut Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Erityismääräyksiä 49

3 3 TULOSSUUNNITELMA 51 Tulossuunnitelman lukuohje 52 Tulossuunnitelma (liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä) 53 Liikelaitosten vaikutus tulossuunnitelmaan Tulossuunnitelman erittely 55 RAHOITUSSUUNNITELMA 58 Rahoitussuunnitelman lukuohje 59 Rahoitussuunnitelma (liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä) 60 Liikelaitosten vaikutus rahoitussuunnitelmaan Rahoitussuunnitelman erittely 62 KÄYTTÖTALOUSOSA 64 Talous määrärahoittain Toimintamenot määrärahoittain Toimintatulot määrärahoittain Toimintakate määrärahoittain Konsernihallinto 69 Kaupunginvaltuusto 71 Kaupunginhallitus 72 Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 80 Hallintokeskus 83 Tietohallinto 86 Sosiaali- ja terveyspalvelut 89 Hallinto ja kehittäminen 95 Terveydenhuollon palvelut, Jyväskylä 98 Terveydenhuollon palvelut, Muut kunnat 104 Erikoissairaanhoidon palvelut, Jyväskylä 108 Erikoissairaanhoidon palvelut, Muut kunnat 110 Lasten päivähoitopalvelut 111 Vanhus- ja vammaispalvelut 114 Sosiaali- ja perhepalvelut 121 Sivistyspalvelut 127 Tukipalvelut 132 Varhainen kasvu ja perusopetus 135 Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 138 Kulttuuripalvelut 143 Kirjastopalvelut 145 Museopalvelut 148 Nuorisopalvelut 151 Liikuntapalvelut 153 Jyväskylän kaupunginorkesteri 157 Jyväskylän kaupunginteatteri 159

4 4 Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta 162 Hallinto ja kehittäminen 166 Kaupunkirakenne 168 Joukko- ja palveluliikenne 180 Pelastuspalvelut 182 Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset 183 Rakennus- ja ympäristövalvonta 184 INVESTOINTIOSA 190 Investoinnit yhteensä Investointiosan erittely 192 Talonrakennusinvestoinnit Kunnallistekniikan investoinnit LIIKELAITOKSET 208 Tilapalvelu Liikelaitos 210 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos 214 Talouskeskus Liikelaitos 219 Altek Aluetekniikka Liikelaitos 223 Kylän Kattaus Liikelaitos 228 Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 232 KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT 240 Jyväskylän kaupunkikonsernin rakenne talousarviovuodelle Konsernikaaviot 242 Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 246 Tytäryhteisöjen talousarviot vuodelle Jyväskylän konsernin tytäryhtiöt 250 Jyväskylän Energia Oy 251 Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 252 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 253 Total Kiinteistöpalvelut Oy 254 Education Facilities Oy 255 Jyväs-Parkki Oy 256 Jyväskylän Laajavuori Oy 257 Jyväskylän Seudun Kehitysyhtiö Jykes Oy 258 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 259 Jykes Kiinteistöt Oy 260 Jyväskylän Jäähalli Oy 261 Jyväskylän paviljonkisäätiö 262

5 5 YLEISPERUSTELUT

6 YLEISPERUSTELUT 6 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 1.1 Väestörakenne ja yleiset palvelutarpeet Jyväskylän (Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta ja Korpilahti) väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina , keskimäärin 1 480:lla vuodessa. Kaupungin kasvu on 2000-luvulla ollut suurten kaupunkien kolmanneksi nopeinta ja näyttää myös jatkuvan samanlaisena. Syyskuun 2010 lopussa jyväskyläläisiä oli enemmän kuin vuoden alussa. Alkuvuonna myös ympäristökuntien väkiluvut lisääntyivät reippaasti. Laukaa ja Uurainen kasvoivat suhteellisesti eniten. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Myös taloudellisella huoltosuhteella (työlliset per muu väestö) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien runsaudesta, ja pienentää keskituloja. Tilastotietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista: Jyväskylä Kymmenen suurinta keskimäärin Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Väkiluku Väkiluvun muutos 2009 (%) 1,3 1,0 1,2 0,7 Väkiluvun muutos 1-9/2010 (%)* 0,8 0,8 1,0 0, vuotiaiden osuus väestöstä 2009 (%) 16,4 15,6 17,2 15,0 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2009 (%) 14,0 15,0 12,0 16,3 Työllisten osuus väestöstä 2008* (%) 44,6 46,4 51,5 44,2 Työpaikkojen muutos (%) 15,1 10,3 10,8 10,0 Korkea-asteen koulutus 2008 (%), yli 15v. 32,1 31,3 36,0 29,3 Yhden henkilön talouksia 2009 (%) 42,8 44,0 40,4 45,6 Keskimääräiset tulot 2008 ( /tulonsaaja) Muutos 2008 (%) 2,6 2,6 6,2 4,3 Työttömyysaste 9/2010 (%) 12,1 10,6 7,3 12,0 Vuosimuutos (%-yksikköä) -0,4-0,6-0,4-0,7 Toimeentulotukimenot per asukas 2009* ( ) Toimeentulotukimenojen muutos 2009* (%) Asuntotuotanto per asukas Vanhojen osakeasuntojen hinnat 2009 ( /m 2 )** Vuosimuutos (%) 3,5 1,4 4,8 4,0 Verotulojen muutos 2009 (%) 1,5 0,5-0,4 0,9 Lainat, emo, tp 2009 ( /asukas) Lähteet: Tilastokeskus, VRK ja THL. * = ennakkotieto, ** = keskimäärin. Aluejako 2009

7 Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt 2000-luvulla Jyväskylässä suhteellisesti nopeammin kuin vertailukaupungeissa, ja taloudellinenkin huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina yhteensä :llä eli 12,9 prosenttia. Päivähoitoikäisten määrä lisääntyi samana aikana tuhannellasadalla (11,3 %), ja määrä kasvaa myös jatkossa. Alakouluikäiset vähenivät ko. jaksolla 714:llä eli 8,5 prosenttia luvulla tämänkin ikäluokan koko kasvaa, mikäli Tilastokeskuksen ennuste toteutuu. Vuoden 2009 lopulla vuotiaita oli eli enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2020 yli kuusituhatta enemmän kuin nyt. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa reilusta kahdeksastatuhannesta noin kolmella ja puolella tuhannella. Työttömiä oli vuoden 2009 lopulla eli 6,5 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Vuosikymmenen alhaisin työttömien määrä toteutui vuonna 2007, jolloin heitä oli Vuonna 2030 on nykyisen kaupungin alueella arvioitu olevan asukasta Jyväskylän lapset Jyväskylän väestöntiheys (111 asukasta per neliökilometri) on vertailukaupunkien kolmanneksi pienin Kouvolan ja Kuopion jälkeen. Vanhan Jyväskylän väestöntiheys on hyvin korkea, mutta palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin jyväskyläläistä asuu hajaasutusalueilla. 75- Jyväskylän iäkkäät Lähde: Tilastokeskus

8 1.2 Seutukehittämisen uudet haasteet 8 Kansallisen arviointityöryhmän keskeisin johtopäätös kunta- ja palvelurakennehankkeen ensimmäisestä vaiheesta oli se, että juuri nyt on erityisen korostettu tarve löytää merkittävästi mennyttä jäntevämpiä ratkaisuja suurten kaupunkien ympärillä kärjistyviin talouden, toiminnan ja yhteistyön ongelmiin. Samalla kansallisesti kilpailevienkin kaupunkiseutujen on yhdessä opeteltava ylimaakunnalliset toimintamallit kansainvälisten uhkien torjumiseksi ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Hyväksyttävä on myös se kehitys, että Suomeen on luontaisesti syntymässä väestön, työpaikkojen ja toimintojen keskittymiä, joiden onnistuminen ratkaisee maamme tulevan menestymisen Innovaatiokeskittymät ja Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhyke Innovaatiokeskittymät edellyttävät syntyäkseen riittävän väestö- ja yrityspohjan sekä korkeatasoista tutkimusta ja koulutusosaamista. Potentiaalisia innovaatiokeskittymiä ovat pääkaupunkiseudun ohella Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio. Näillä seuduilla mm. asuu kolme neljästä vuotiaasta akateemisen koulutuksen saaneesta suomalaisesta, mikä on ratkaiseva tekijä osaamisintensiivisten yritysten sijoittumiselle. Keskittymillä on merkittävä vaikutus ympäröivään talousalueeseen ja maaseutuun. Niiden vaikutusalueella asuu neljä viidestä suomalaisesta. Keski-Suomessa Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken kuntaliitosten jälkeen käynnistyi näistä seuduista muodostuvan runsaan asukkaan toiminnallisen kokonaisuuden kehityskuvan rakentaminen. Keski-Suomi on kuin Suomi pienoiskoossa. JJÄ-kaupunkiseudulle keskittyy neljä viidesosaa Keski- Suomen elinvoimaisuudesta ja kilpailukyvystä. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -alueesta on perusteltua muodostaa toiminnallisesti ehyt, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnistettu innovaatiovyöhyke. Suuren kehityskuvan kautta arvioidaan yksittäisiä toimia, kuten maankäytön rakennemallia, ilmaston muutokseen sopeutumista, logistista järjestelmää, palveluliiketoimintaa sekä hanketason suunnittelua Aluekehittäminen jatkuu koheesio- ja kilpailukykyohjelmin JJÄ-kaupunkiseudulle keskittyvät maakunnan vahvuudet. Mutta samoin keskittyvät myös työttömät ja maahanmuuttajatkin. Erityishaasteena myös Jyväskylässä on akateemisesti koulutettujen työttömien suuri määrä. Toinen alueellinen haaste on korkeasti koulutettujen vähäinen määrä yliopiston välittömän vaikutusalueen ulkopuolella. Koheesiota ja alueellista kilpailukykyä voisi vahvistaa tunnistamalla ne mekanismit, joilla tätä osaamista voitaisiin hyödyntää ydinkehän ulkopuolella. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman tavoitteita toteutetaan kehittämisvyöhykkeellä olevien kuntien kesken. Vyöhykkeen ydinalueen kunnat ovat Jämsä, Jyväskylä, Äänekoski, Laukaa ja Muurame. Välittömän vaikutusalueen kunnat ovat Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Kuhmoinen. Toiminnallinen alue voi toki ulottua tätä laajemmallekin. Kuntaliitosten myötä maaseutu tuli myös kehittämisvyöhykkeen kaupunkeihin, mikä on merkittävä voimavara ja rikkaus. Uusi toiminnallinen kokonaisuus tarjoaa erinomaisen kasvu- ja kehittämisalustan esimerkiksi julkisen hallinnon innovaatioille. Väistämättömien hallinnon ja rakenteiden muutosten jälkeen katse suunnataan johtajuus- ja palveluinnovaatioihin, erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnoissa piileviin mahdollisuuksiin. Toiminnallisuus näkyy ennen kaikkea vyöhykkeen solmukohdissa, joihin syntyy kauppakeskuksia, logistiikan yksiköitä, tuotantotiloja, teknologiapuistoja, matkailukeskuksia ja muuta taloudellista toimintaa. Tavoitteena on sisäisesti eheä ja ulkoisesti uskottava

9 kehittämisvyöhyke. Sen yhtenäisyyttä voidaan vahvistaa laajan toiminnallisen yhteistyön ja uusien rohkeiden avausten myötä. Paikallisen, Jykes Oy:n hallinnoiman ohjelman vuosibudjetti on noin euroa, josta puolet on kuntien osuutta. Ohjelmaa toteutetaan vuoden 2013 loppuun saakka. 1.3 Yhdistymisprosessi ja yhdistymissopimuksen toteutuminen Kuntajakolain 9 :n mukainen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus kuntien yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun. Yhdistymissopimuksen ja sen liitteenä olevan palvelurakenteiden yhteensovittamissuunnitelman toteutumista arvioidaan kokonaisuutena vuosittain. Samalla esitetään toimintaohjelma, jonka mukaisesti yhdistymissopimusta toteutetaan sopimusjakson aikana. Kaupungin muutos- ja yhdistymisprosessin etenemisen keskeiset tavoitealueet ovat: 1. Hyväksytyn kaupunkistrategian suuntainen eteneminen. 2. Palvelujen ja toiminnan tehokkuuden, tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen sisältäen rakenteelliset toimet kuntatalouden vakauttamiseksi. 3. Kaupunkiorganisaation asteittaisen uudistamisen käynnistäminen. 4. Muutosjohtamisen ja johtamisjärjestelmän toimivuuden vahvistaminen kaupunkiorganisaation kaikilla tasoilla. 5. Hyvän hallinto- ja johtamistavan periaatteiden sekä luottamushenkilöorganisaation toimintaedellytysten ja toiminnan vahvistaminen. 6. Organisaatiokulttuurin sekä kaupungin sisäisen eheyden ja yhtenäisyyden edistäminen. 7. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sekä puitelain voimassaoloajan jälkeisten seudullisten ja maakunnallisten ratkaisujen jatkuva arviointi ja seuranta kaupungin näkökulmasta. 1.4 Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungille uuden strategian Kuntien yhdistymissopimukseen perustuva kaupungin visio on seuraava: Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun. Vision toteuttamiseksi kaupungin tavoitteena on: edistää asukkaiden hyvinvointia eri elämänvaiheissa turvata peruspalvelut parantaa kaupungin kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä vahvistaa työpaikkakehitystä Kaupunkistrategian nimi on Jyväskylän kaupungin kehitysaallot, 9 Kaupunkistrategiassa on vahvistettu kehityslinjat, joita kutsutaan strategisiksi teemoiksi. Teemat on jaettu seuraaviin ryhmiin: Jyväskylän kehitysedellytysten turvaaminen (teemat 1-3) o Kilpailukyky, kaupunki- ja elinkeinopolitiikka sekä kaupunkirakenne ja ympäristö Kuntalaisten osallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen (teemat 4-6) o Palvelut, kulttuuritarjonta ja hyvinvointipolitiikka Kaupunkiorganisaation toimivuus (teemat 7-8) o Talouden ja toiminnan ohjaus sekä organisaatiokulttuuri ja -rakenne

10 Strategiassa teemat ovat seuraavat: Vireä elinkeinoelämä ja asukasmäärän kasvu. 2. Edelläkävijä kuntarakenteiden, kuntien yhteistoiminnan ja kaupunkipolitiikan uudistamisessa. 3. Eheä ja vetovoimainen yhdyskuntarakenne sekä ilmasto- ja ympäristömuutoksiin vastaaminen. 4. Aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki, jossa on nuorekas ja monikulttuurinen ilmapiiri. 5. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttava hyvinvointipolitiikka ja tehokas ja alueellisesti kattava palvelurakenne. 6. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. 7. Terve kuntatalous sekä palvelujen ja investointien sovittaminen taloudellisiin voimavaroihin. 8. Demokratiaa ja tehokkuutta tukeva uuden sukupolven organisaatio. Jokaisesta teemasta on tehty strategiakortti, jossa on määritelty tarkempia strategisia linjoja sekä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla strategiaa toteutetaan. Hyväksytyn kaupunkistrategian perustalle palvelualueet tekevät oman strategiansa. Palvelualuekohtainen strategia hyväksytään palvelualueen lautakunnissa. Lisäksi valmistellaan kaupunkistrategian toteuttamisohjelma, jossa määritellään tarkemmin strategian toteuttamiseen liittyvien hakkeiden vastuut ja aikataulut. 1.5 Strategiset kehittämishankkeet Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus Yhdistymissopimuksen mukaan kaupunkiin tehdään uuden sukupolven organisaatio, jota toteutetaan vaiheittain ja joka otetaan lopullisesti käyttöön seuraavan valtuustokauden alussa vuonna Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu alkoi vuonna Valmistelua johtaa kaupunginhallituksen nimeämä organisaatiotoimikunta. Toimikunta tekee valmistelun linjauksia. Lisäksi valmistelua on käsitelty valtuustoseminaareissa ja lukuisissa poliittisten päättäjien ja henkilöstön tilaisuuksissa. Vuoden 2011 keskeisiä tehtäviä ovat ydinprosessien määrittely yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa, tuotantorakenteen vahvistaminen sekä hallinnon ja tukipalvelujen organisointi. uuden organisaation valmistelua tuetaan henkilöstön koulutuksella ja aktiivisella viestinnällä. Tavoitteena on, että uuden sukupolven organisaatio saadaan valmistelua siten, että vuoden 2012 alkupuolella voidaan tehdä tarvittavat päätökset. 2. Tuottavuusohjelma Valtioneuvosto hyväksyi keväällä 2009 kannanoton, jonka mukaan kaksikymmentä suurinta kuntaa velvoitetaan tekemään palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista seurataan kuntien ja valtion yhteistyönä. Valtiovarainministeriön ohjauksessa 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma alkoi vuonna 2009 ja se kestää vuoteen Työ etenee ensisijaisesti kaupunkien sisäisenä tuottavuusohjelmatyönä osana tavanomaista toiminnan ja talouden suunnittelua ja myös kaupunkien yhteisesti toteuttamina kärkihankkeina. Tuottavuusohjelman alla kaupungit toteuttavat seitsemän kärkihanketta. Jyväskylän kaupunki vastaa tuottavuusohjelman neljän kärkihankkeen vetämisestä. Nämä kärkihankkeet ovat: 1. organisaatiorakenteiden ja ohjaustapojen uudistaminen (yhdessä Tampereen kanssa), 2. palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen, 3. työhyvinvoinnin parantaminen tuottavuusnäkökulmasta, sekä 4. tuottavuusmittarien rakentaminen.

11 Lisäksi kaupunki osallistuu merkittävällä tavalla palveluverkot ja toimitilojen optimointi sekä sähköisen asiakaspalvelujen kehittäminen -kärkihankkeisiin. Kaupungin omaa tuottavuusohjelmatyötä tarkastellaan talousarvion yleisperustelut luvun alaluvussa ICT-palvelukeskushanke Sitra kehittää yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa kuntapalvelukeskuskonseptia. Jyväskylän kaupunki on allekirjoittanut aiesopimuksen koskien kuntien tietohallinnon palvelukeskuksen KPK ICT Oy:n perustamista ja osallistunut valmistelukokouksiin. KPK ICT Oy perustettiin , jolloin osakkaiksi tulleet osakkeenomistajat allekirjoittivat yhtiön perustamissopimuksen ja merkitsivät osakkeet. Nämä yhtiön perustajat eivät ole paremmassa tai huonommassa asemassa kuin yhtiön osakkaiksi myöhemmin tulevat, pois lukien myöhemmin korkeampi osakkeen merkintähinta. Yhtiö toimii kuntien 100 % omistuksessa mahdollistaen suorahankinnat palvelukeskukselta. Yhtiö tarjoaa omistajilleen tietohallinnon ja tietotekniikan asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita. Tavoitteena on vahvistaa kuntasektorin koordinaatiota julkishallinnon ICTratkaisujen ja palveluiden kehitystoiminnassa sekä kuntasektorin neuvotteluasemaa ja kumppanuutta suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin. Toiminta perustuu asiantuntijoiden osaamisverkostoihin. Kaupunki tekee päätökset palvelukeskukseen osallistumisesta alkuvuodesta 2011 ja varaa talousarvioon rahoituksen osakkeiden merkintään. Osakkeiden merkintähinta on 1,00 euroa kultakin osakkeelta (1 /asukas) saakka, 3,00 euroa kultakin osakkeelta saakka ja sen jälkeen 6,00 euroa kultakin osakkeelta tai muu hinta yhtiökokouksen päätöksen perusteella. 4. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Jyväskylän kaupunki on mukana Keski-Suomen liiton käynnistämässä selvityksessä, jonka tavoitteena on suunnitella sosiaali- ja terveydenhuoltoon sellainen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen kokonaisuus, joka turvaa maakunnassa toimivat perus- ja erityispalvelut ja täyttää puitelain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä korostavan kehityssuunnan vaatimukset. Kaupunki osallistuu selvitykseen lähtökohtanaan kaupunkistrategian linjaus, että kaupunki pitää itsellään perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämisvastuun. 5. Ilmasto-ohjelma 11 Jyväskylän kaupunkikonsernissa laaditaan ilmasto-ohjelma, jonka tarkoituksena on muodostaa käsitys miten Jyväskylän kaupunki vastaa ilmastomuutokseen kaupunkistrategian mukaisesti. Kaupunkistrategian ohella ilmasto-ohjelma kokoaa yhteen asioita mm. kaupungin energiatehokkuussopimuksesta ja Keski-Suomen ympäristöohjelmasta. Jyväskylän ilmasto-ohjelman on tarkoitus kuvata kaupunkikonsernin yhteistä tahtotilaa ja siinä keskitytään toimiin, jotka ovat kaupungin omilla päätöksillä, toiminnalla ja ohjauksella toteutettavissa. Tarkoituksena on laatia konkreettinen ohjelma, jossa kartoitetaan nykytilannetta sekä määritellään yksityiskohtaisia tavoitteita, toimenpiteitä, aikatauluja, vastuita ja mahdollisuuksien mukaan myös taloudellisia vaikutuksia. Ilmasto-ohjelma kootaan välillä toukokuu 2010 maaliskuu Ilmasto-ohjelmatyötä ohjaa kaupunginhallituksen nimeämä ohjausryhmä ja työrukkasena toimii kaupunginjohtajan nimeämä työryhmä. Jatkossa ilmasto-ohjelmaa tarkastellaan valtuustokausittain. Tällöin arvioidaan

12 kasvihuonekaasupäästöjen taso, seurataan tehtyjen toimien vaikutuksia, suunnitellaan uusia toimenpiteitä ja arvioidaan ohjelman laajuuden riittävyys sekä tavoitteiden ajantasaisuus. 6. Jyväskylän Asuntomessut 2014 Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti asuntomessujen valmistelu vuodelle 2014 Äijälänrantaan on käynnistynyt. Asuntomessut on Suomen tunnetuimpia kesätapahtumia. Kesätapahtuman lisäksi asuntomessut on suomalaisen asuntorakentamisen näyteikkuna. Asuntomessut järjestetään Suomen Asuntomessut -organisaation ja järjestävän kunnan yhteistyönä tavoitteena parantaa asumisen laatua Suomessa ja edistää asumistietoa ja alansa osaamista. Jyväskylälle asuntomessujen järjestäminen on mahdollisuus vahvistaa hyvän asumisen mainetta, saada matkailullista ja elinkeinopoliittista nostetta sekä kehittää asumista. Projekti toteutetaan yhteistoiminnassa Jyväskylän kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kesken. Asuntomessut projektina vaatii panostusta koko kaupunkiorganisaatio eri alueilta. Vuoden 2011 aikana projektin painopiste on teema- ja sidosryhmätyöskentelyn käynnistämisessä, messuorganisaation pystyttämisessä, kunnallistekniikan ja viherympäristön suunnittelussa sekä rakennustapaohjeiden laatimisessa. 7. Tukipalvelujen seudullinen organisointi Hankinta, talous- ja henkilöstöpalvelujen keskitetystä organisoinnista tehdään selvitys Sitran toimesta ja rahoituksella syksyllä Mukana ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä. Tarkempi suunnittelu ja mahdolliset päätökset tehdään vuonna Ympäristökuntien mukaantulo selvitetään. Myös ruokapalveluiden organisoinnista käynnistetään vastaava selvitys em. toimijoiden kanssa. 8. Kankaan vanhan tehdasalueen kehittäminen 12 Kankaan vanhan tehdasalueen rakennemuutos synnyttää Jyväskylään uuden, vetovoimisen kaupunginosan. Tehdasalueen sijainti keskeisellä paikalla mahdollistaa yhdyskuntarakenteen eheytymisen sekä teollisuuskiinteistön muuntumisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän palvelujenalueeseen. Kehittämistyö käynnistyy vuoden 2011 aikana alueen maankäytön selvityksillä, maankäytönpohjaksi järjestettävällä arkkitehtikilpailulla sekä tehdaskiinteistöjen väliaikaisen toiminnan hallinnoimisella. 1.6 Tuottavuuden parantaminen Kaupungin toiminnan lähtökohtana on tarjota kuntalaisille lakisääteiset ja strategiapäätösten mukaiset palvelut. Palvelut järjestetään ja niiden rahoitus hoidetaan niin, että kaupungin talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Kaupungin tehtävien hoidosta aiheutuvat kustannukset pitää mitoittaa tulorahoituksen kehityksen mukaan ja muuttaa tarvittaessa palvelujen tarjontaa. Vuoden 2011 loppuun saakka voimassa olevassa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa on useita mainintoja tuottavuuden parantamisesta. Valtuuston hyväksymän kaupunkistrategian yksi teemoista on terve kuntatalous sekä palvelujen ja investointien sovittaminen taloudellisiin voimavaroihin. Teemaan sisältyy tavoite siitä, että kaupunki toteuttaa tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimia. Valtioneuvoston keväällä 2009 tekemän linjauksen mukaisesti kaupunki on mukana 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyössä. Valtiovarainministeriö ohjaa ohjelmatyötä. Työ etenee

13 ensisijaisesti osana kaupunkien tavanomaista talousarvion suunnittelua ja toimeenpanoa. Parantaa tuottavuutta sekä kehittää palveluja ja toimintoja kustannusvaikutteisesti on keskeinen alue kaupungin johtamisessa. Lisäksi aloitettiin seitsemän kaupunkien yhteistä tuottavuuden parantamisen kärkihanketta. Jyväskylän kaupunki vetää tuottavuusohjelman neljää kärkihanketta. Tuottavuusohjelma sisältyi ensimmäisen kerran vuoden 2010 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan. Talousarviossa 2010 todetaan, että vuosina asettaa vuosittain yleinen tuottavuuden parantamistavoite, jonka mukaan kaupungin palveluja ja toimintoja kustannusvaikuttavasti kehittämällä ja tuottavuutta parantamalla käyttötalouden menojen kasvua pystytään hillitsemään siten, että kaupungin talous täyttää terveen kuntatalouden kriteerit valtuustokauden aikana. Vuoden 2010 talousarviossa tavoitteeksi asetettiin, että tuottavuutta parantamalla Jyväskylän kaupungin menokasvu tulee pystyä painamaan vajaan yhden prosentin tasoon, jolloin vuosikate voidaan nostaa poistojen tasolle. Palvelualueet arvioivat, että tehdyillä toimilla pystyttiin hillitsemään käyttötalousmenojen kasvua kahdella miljoonalla eurolla Yleinen tuottavuuden parantamistavoite 13 Palvelualueiden arvioiden perusteella ilman tuottavuutta parantavia ja taloutta tasapainottavia toimia käyttötalousmenot olisivat 7,6 milj. euroa suuremmat kuin nyt esitetyt menot vuoden 2011 talousarviossa. Taloussuunnitelma vuosina vastaavat arviot toimien käyttötalousmenoja vähentävästä vaikutuksesta ovat 3,3 milj. euroa vuonna 2012 ja 5,3 milj. euroa vuonna Toimien menojen kasvua hillitsevä vaikutus vuosina on yhteensä 16,2 milj. euroa. Palvelualueiden arviot suunniteltujen toimien käyttötalousmenojen kasvua hillitsevästä vaikutuksesta vuosina :

14 14 Kustannusvaikutus 1000 Toimikokonaisuus / vuodet Yhteensä 1. Tuottavuutta parantavat ja taloutta tasapainottavat toimet Palvelujen järjestämistapa ja rakenneuudistukset sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut Palveluverkot ja toimitilojen käytön optimointi sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut Palveluprosessien ja toimintamallien kehittäminen sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut Osaamisen joustava käyttö, työhyvinvointi ja henkilöstövoimavarojen hallinta sosiaali- ja terveyspalvelut sivistyspalvelut Muut merkittävät tuottavuutta parantavat ja taloutta tasapainottavat toimet kaupunkirakennepalvelut ja liikelaitokset Toiminnallisten tavoitteiden / palvelutason tarkistaminen sivistyspalvelut Kohdat 1. ja 2. yhteensä Talousarviovuonna 2011 ja taloussuunnitelmavuosina asetetaan kaupungin yleinen tuottavuuden parantamistavoite. Yleinen tavoite tuottavuuden parantamiseksi on, että palveluja ja toimintoja kustannusvaikuttavasti kehittämällä ja tuottavuutta parantamalla käyttötalousmenojen kasvua pystytään hillitsemään niin, että kaupungin talous täyttää terveen kuntatalouden kriteerit. Talousarviossa 2010 arvioitiin, että tähän tavoitteeseen päästäisiin kuluvan valtuustokauden aikana. Tavoitteen saavuttamisen aikarajaa joudutaan tarkistamaan vuoden 2013 loppuun. Tuottavuutta parantamalla ja taloutta muutoin tasapainottamalla käyttötalousmenojen kasvu tulee pystyä painamaan yhden prosentin tasoon, jolloin vuosikate voidaan nostaminen poistojen tasolle taloussuunnitelmavuosina Seuraavissa alaluvuissa esitetään erilliset tuottavuuden parantamisen tavoite- ja kehittämisalueet Palvelujen järjestämisen laajuuden ja palvelutason linjaukset sekä rakenneuudistukset Kaupunkistrategia korostaa kaupunkilaisten omatoimisuutta ja yhteisöjen toimivuuden edistämistä. Kaupunkilaisia kannustetaan terveisiin elämäntapoihin ja jatkuvaan toimintakyvyn ylläpitämiseen. Tämän päämäärän toteuttamiseksi myös kaupungin hyvinvointivastuuta määritellään uudelleen sekä korostetaan palveluissa hyvinvoinnin edellytysten vahvistamista ja sosiaalisen turvallisuuden yhteisöllistä toteutumista. Kaupungin palvelut järjestetään siten, että oma palvelutuotanto, ostopalvelut, kunta- ja seutuyhteistyönä tuotettavat palvelut sekä asiakasohjautuvat palveluraha- ja palvelusetelimallit

15 muodostavat joustavan kokonaisuuden, jossa asiakasvaikuttavat ja kustannustehokkaat järjestämisratkaisut ovat ensisijaisia. Palvelujen järjestämislinjausten sekä palvelu- ja laatutason muutosten ohella kohdistetaan kehittämistä ainakin seuraaviin osakokonaisuuksiin: Suoritepohjainen budjetointi otetaan käyttöön joillakin vastuualueilla. Asiakasohjautuvia palveluraha- ja palvelusetelikäytäntöjä laajennetaan oman palvelutuotannon ja kilpailuttamisen kautta hankittavien ostopalvelujen vaihtoehtona. Uudet liikelaitostamis- ja yhtiöittämisratkaisut selvitetään osana organisaatiouudistusta. Konsernihallinto ja palvelualueet käyvät palvelujen tarjonnan ja niiden kustannusrakenteen läpi. Tällä perusteella tehdään ehdotus palvelujen järjestämisen linjauksista. Siten tehostetaan palvelualueiden ja vastuualueiden talouden ja toiminnan ohjausta sekä palvelujen asiakasvaikuttavien ja kustannustehokkaiden tuottamistapojen valintaa. Linjausten asettamisen tavoitteena on, että järjestettävien palvelujen tarjoamaa ja kustannusrakennetta voidaan uudistaa siten, että palvelujen määrä ja laajuus ainakin osittain supistuvat sekä palvelu- ja laatutasot muuttuvat. Samalla suunnataan toimintaa kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten vahvistamiseen ja sosiaalisen turvallisuuden parantamiseen. Merkittävät toimet talousarvioissa 2010 ja 2011 Lasten päivähoidossa suoritepohjaista budjetointia valmisteltiin niin, että se voidaan ottaa käyttöön pilottitoimiyksiköissä vuonna Suoritepohjaista budjetoinnin käyttöönoton valmistelua laajennetaan vanhusten palveluissa ja myöhemmin mahdollisesti perusopetuksessa. Yksityistä päivähoitoa lisätään palvelurahalla. Kehittämisprojekti vahvistaa palvelusetelien käyttöönottoa. Vuorohoidon tehostaminen lasten päivähoidossa, kesäpäivystysjärjestelyt ja muut toimet päivähoitopaikkojen käytön tehostamiseksi, 1 milj. euroa vuonna Lukiokoulutuksen siirto koulutuskuntayhtymään, euroa vuonna 2010 ja 1 milj. euroa vuonna Aikuispsykiatrian palvelujen siirto sairaanhoitopiirille ja päällekkäisyyksien poistaminen, 0,5 milj. euroa vuonna Pitkäaikaishoitopaikkojen muuttaminen palveluasumiseen ja terveyskeskussairaaloiden hoitopaikkajärjestelyt, 0,75 milj. euroa Palveluverkot ja toimitilojen käytön optimointi Palveluverkon tiivistäminen tuo kustannussäätöjä niin käyttötaloudessa kuin investoinneissa. 15 Yhdistymissopimuksen mukaan kaupungissa järjestetään lähipalvelut siten, että toiminnassa otetaan huomioon palvelujen kysynnän muutokset ja palvelujen tarjonnan uudet mahdollisuudet sekä tuottavuuden kehittämisen vaateet. Yhdistymissopimuksen liitteenä olevan palvelurakenteiden yhteensovittamista koskevan suunnitelman mukaan puolestaan terveen talouden varmistamiseksi investointeja on supistettava valtuustokaudella aikana noin 10 miljoonaa euroa vuodessa taloussuunnitelman tasosta. Palveluverkkokokonaisuutta ja palveluiden sijoittumista arvioidaan kaupungin aluerakenteen mukaisesti. Palveluverkkojen uudistamisen tavoitteena on:

16 16 Määritellä palvelu- ja toimipisteiden sijoitusperiaatteet niin, että palveluja kootaan laajemmiksi toiminnallisiksi yksiköiksi. Palvelujen järjestämisen linjausten mukaisesti päätetään siitä, mitkä palvelut ovat lähipalveluja, alueellisia palveluja tai kaupunkitasoisia palveluja. Tehdään linjaukset yhteispalvelujen tarjonnan laajentamiseksi siten, että hyödynnetään toisiaan tukevia palveluja sijoittamalla ne järkevästi suhteessa toisiinsa ja kehittyviä liikenneyhteyksiä hyödyntäen. Kaava- ja maankäytönsuunnittelu on tiiviissä yhteydessä kaupungin palvelujärjestelmän suunnitteluun. Varmistetaan tehokas kaupunkitasoinen tilojen suunnittelu- ja hallintaprosessi, joka vastaa riittävän nopeasti palvelutarpeen sekä taloustilanteen muutoksiin. Kaupungin perustamisvalmistelujen yhteydessä tehtiin lukio- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitykset, päiväkotiverkkoselvitys ja hallintoverkkoselvitys sekä vammaispalvelujen palveluverkkoselvitys. Selvitykset koskivat noin puolta kaupungin käytössä olevista tiloista. Palveluverkkoratkaisuja tarvittaessa muutetaan, koska kuntatalouden tilanne on vaikeutunut. Tämä tarkoittaa talousarvion investointiosan muuttamista, joidenkin investointien lykkäämistä ja näitä muutoksia vastaavia kustannusvaikutuksia käyttötalouteen. Syksyllä 2009 tehtiin laaja sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoselvitys, joka koskee perusterveydenhuollon avopalveluja, terveyskeskussairaaloita, vanhuspalveluja ja erityisesti vanhusten palveluasumista sekä sosiaaliasemien toimintaa. Muut palveluverkkoselvitykset valmistuvat viimeistään vuonna 2010, kuten kirjasto- ja liikuntaverkkoselvitykset sekä konsernihallinnon ja kaupunkirakennepalvelujen ja liikelaitosten selvitykset. Nykyisten tilojen käytettävyyden ja tilojen vuokra- ym. sopimusten läpikäynnin perusteella luovutaan epätarkoituksenmukaisista tiloista ja/tai suunnitellaan niiden käyttö uudelleen. Merkittävät toimet talousarvioissa 2010 ja 2011 Vastuualueiden palveluverkkoselvityksiä on tehty suunnitellusti. Sosiaaliasemaverkon tiivistäminen on tehty. Kirjastoverkko on tuotu päätöksentekoon. Liikunta- ja nuorisopalveluverkko- sekä terveysasemaverkkoselvitykset ovat tulossa toimielinkäsittelyyn. Lukioverkko- ja museoverkkoselvitykset tehdään vuonna 2011 sekä aiemmin tehtyjä verkkoratkaisuja tarkistetaan Palvelu- ja organisaatiouudistus sekä palveluprosessien ja toimintatavan kehittäminen Palveluprosessien kehittäminen ja toimintamallien kuntalais- ja asiakassuuntautunut kehittäminen on jatkuvaa. Johtamisella vahvistetaan kehittämistä organisaation kaikilla tasoilla. Hyvät käytännöt otetaan käyttöön ja samalla käytäntöjä yhtenäistetään. Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu korostaa palveluprosessien kehittämistä vaikuttavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Valmistelussa on tärkeää käydä kattavasti läpi palvelukokonaisuuksien kaikki palveluprosessit kuntalais- ja asiakassuuntautuneesti niin, että toimintatapoja voidaan myös sisällöllisesti uudistaa. Tämä edellyttää palveluprosessien uudenlaista yhdistelyä, palvelujen järjestämistason ja monituottajuuteen perustuvan tuotantorakenteen erottamista toisistaan aiempaa selvemmin sekä nykyaikaisen ohjaus- ja johtamisjärjestelmän käyttöä. Uuden sukupolven palveluorganisaation valmisteluun liittyvät kokonaisuudet, joissa on mukana vahvasti tuottavuusnäkökulma:

17 Hallinnon ja sen tukipalveluprosessien kehittäminen Yhdistymisasiakirjoissa todetaan, että kaupungin organisaatiorakenteen kehittämisperiaatteeksi otetaan yksinkertaiset muodot ja järjestelmät. Viranhaltijaorganisaation yhdistämisestä aiheutuvat päällekkäiset toiminnot puretaan mm. eläköitymisen yhteydessä. Suurin ja todennäköisin resurssien uudelleenkohdentamisen potentiaali on hallinnossa ja tukipalveluissa. Vuonna 2009 tehdyn hallinnon kehittämisohjelman mukaisesti tavoitteena on: - Hallintoprosessien toimivuutta ja hallinnon tuottavuutta parannetaan poistamalla päällekkäistä työtä, yhdistämällä ja määrittelemällä uudelleen nykyisiä tehtäviä, edistämällä urakiertoa, karsimalla epätarkoituksenmukaisiksi muuttuneita käytäntöjä sekä tiivistämällä hallinnon sijoittumista tilaratkaisuilla. - Tehostetulla henkilöstösuunnittelulla käytetään hallintohenkilöstön eläkepoistuma täysimääräisesti hyväksi niin, ettei vuosina ulkoa rekrytoida kuin poikkeustapauksissa. Asiakaspalveluprosessien uudistaminen Palveluprosesseja kehittämällä voidaan merkittävästi lisätä asiakaspalveluhenkilöstön työaikaa ja työpanosta varsinaisessa ydintehtävässään. Kotihoidossa on voitu nostaa 15 prosenttia asiakastyöhön käytettävää aikaa. Asiakkaiden osallisuutta palveluprosesseissa lisätään ja käyttäjille mielekkäitä työvaiheita siirretään heille itselleen mm. sähköistä asiointia ja muuta uuden teknologian käyttöä parantamalla. Asiakkaiden valintamahdollisuuksia lisätään ottamalla käyttöön asiakasohjautuvia palvelumalleja (palvelurahat ja -setelit). Tukipalvelujen tuotannon tehostaminen ja kuntatoimijoiden yhteiset tuotanto-organisaatiot Sitran toimesta ja rahoituksella selvitetään hankinta, talous- ja henkilöstöpalvelujen keskitetty organisointi. Mukana ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä sekä mahdollisesti myös kaupunkiseudun muita kuntia. Myös ruokapalveluiden organisointia selvitetään. Hankinnat ja hankintaprosessien tehostaminen Kaupunki käyttää vuosittain yli 150 milj. euroa palvelujen ja tavaroiden hankintaan ulkopuolisilta tuottajilta. Palvelu- ja tavarahankintojen tavoitteena ovat hyvin suunnitellut ja toteutetut hankinta- ja kilpailutusprosessit. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastuut ja työt jaetaan selkeästi, hankintavalmistelut käynnistetään riittävän ajoissa, kilpailutusasiakirjat ovat yhdenmukaisia, käyttöön otettavia kilpailutus- ja tilausjärjestelmiä hyödynnetään systemaattisesti sekä sopimusseurantaa tehostetaan. Kehittämistyö kohdistuu edellä mainittuihin hankinta- ja kilpailutusprosessien osatekijöihin. Tavoitteena ovat kustannustehokkaat toimintamallit. Merkittävät toimet talousarvioissa 2010 ja Henkilöstösuunnittelulla on päästy siihen, että välisenä aikana 63 prosenttia hallinnossa vapautuvista tehtävistä on voitu jättää täyttämättä uudistamalla tehtävärakenteita ja toimenkuvia. Tämä tarkoittaa vajaan 30 hallinnon henkilötyövuoden vähentämistä.

18 Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen tuottavuusohjelmana on liikelaitoksen rakentamisen asteittainen avaaminen kilpailulle omaa toimintaa supistamalla siten, että rakentamisen liikevaihtotavoite laskee vuosien aikana 10,0 milj. eurosta 5,0 milj. euroon. Talousarviovuoden 2011 osalta arvio säästöstä kaupungille tilaajana on euroa, mikäli kaupunki tilaa työt avoimilta markkinoilta. Kotihoidon palveluohjauksen ja palveluketjujen kehittäminen sekä kotihoidon mobiililaitteiden käyttöönotto, vuonna 2011 yhteensä euroa. Mattilan tuetun asumisyksikön toiminnan aloittaminen lastensuojelussa, vuosina yhteensä euroa Henkilöstövoimavarojen hallinta, työhyvinvointi ja osaamisen joustava käyttö Kaupungin henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle vuosittain keskimäärin noin 250 työntekijää ja vuoteen 2015 mennessä työntekijää. Henkilöstön eläkkeelle siirtymistä hyödynnetään määrittelemällä tehtäviä uudelleen ja jättämällä vapautuvia tehtäviä täyttämättä. Määräaikaisten työntekijöiden työhön ottamisessa ja uusien virkojen/tehtävien perustamisessa käytetään erityistä harkintaa. Hallinnossa noudatetaan pääasiallisesti täyttökieltoa, tiukan harkinnan perusteella kiellosta voidaan yksittäisissä tapauksissa poiketa. Ennakoivaa henkilöstösuunnittelua ja henkilöstövoimavarojen ajantasaista seurantaa tehostetaan edelleen. Henkilöstöstrategian mukaisen työhyvinvointiohjelman tavoitteena on kehittää työtä ja työskentelyolosuhteita, uudistaa henkilöstörakennetta sekä selkeyttää henkilöstön tehtäviä ja työyhteisöjen sisäisiä työnjakoja. Tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja. Tuottavuuden parantamiseen liittyvä kannustavuuselementti henkilöstön palkitsemisessa selvitetään. Merkittävät toimet talousarvioissa 2010 ja 2011 Sosiaali- ja terveyspalveluissa sairauspoissaolojen vähentäminen eri tavoin, euroa vuonna Muut toimet sisältyvät talousarvion henkilöstöä käsittelevään lukuun. 18

19 1.7 Henkilöstömäärän kehitys 19 Palvelualueet ja liikelaitokset ovat laatineet omat henkilöstömääriä ja henkilöstön kokonaispoistumaa koskevat ennusteensa. Henkilöstömäärän kehitys Konsernihallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Kaupunkirakennepalvelut Liikelaitokset Tilapalvelu Kylän Kattaus Talouskeskus Keski-Suomen pelastuslaitos Altek Aluetekniikka Jyväskylän Seudun Työterveys Kaupunki yhteensä Luvut sisältävät vakituisen sekä määräaikaisen henkilöstön (ilman sijaisia). Sivistyspalveluiden luku ei sisällä kansalaisopiston määräaikaisia tuntiohjaajia eikä kulttuurilaitosten tilapäistä henkilökuntaa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen luku ei sisällä toimenpidepalkkaisia eikä VPKhenkilöstöä. Henkilöstömäärät ilmoitetaan kapasiteettiperusteisena henkilöstömääränä. Luku huomioi työaikaprosentin (1 henkilö = 1 täyttä työaikaa tekevä henkilö) Keskeiset henkilöstön määrään vaikuttavat muutokset Vuosi 2010 Sivistyspalveluissa henkilöstö väheni 165 henkilöä lukiokoulutuksen siirryttyä koulutuskuntayhtymään Vuosi 2011 Sosiaali- ja terveyspalveluihin siirtyy terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostumisen yhteydessä työntekijöitä Palokan terveydenhuollon kuntayhtymästä, Korpilahden-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymästä ja Hankasalmen kunnasta yhteensä noin 525 henkilöä. Muutamia työntekijöitä sijoittuu myös muille palvelualueille ja liikelaitoksiin. Lisäksi uusien palvelutalojen käyttöönotto lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstömäärää 53 henkilöllä. Jyväskylän Seudun Työterveyteen siirtyy henkilöstöä Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen organisaatioista sekä seututerveyskeskus-liikelaitoksen kunnista 33,5 henkilöä. Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstömäärä lisääntyy 11,5 henkilöä Jyväskylän ensihoitotoiminnan laajentumisen yhteydessä (Palokka, Muurame, Korpilahti, Vaajakoski, Tikkakoski, Toivakka ja Uurainen). Vuosi 2012 Päivähoito ja varhaiskasvatus (noin 1160 henkilöä) siirtyvät sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyspalveluihin.

20 Eläköityminen 20 Palvelualueiden henkilöstösuunnitelmista ja Kuntien eläkevakuutuksen eläke-ennusteesta on koottu seuraavat henkilöstömääriä ja henkilöstön eläköitymistä kuvaavat yhteenvedot. Eläke-ennuste Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke Yhteensä Koko kaupungin tasolla eläkepoistuma on Kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan vuosittain noin 250 henkilöä (vanhuuseläke ja työkyvyttömyyseläke). Luvut perustuvat ennusteisiin henkilökohtaisen eläkeiän täyttävistä työntekijöistä sekä kokonaisarvioihin työkyvyttömyyseläkkeiden määrästä. Ennuste henkilöstön eläkepoistumasta (vanhuuseläke) ja palvelualueiden esitykset eläkepoistuman hyödyntämisestä Arvioitu poistuma TA2011 TA2012 TA2013 Vanhuuseläkkeelle jäävät Vapautuvista tehtävistä täytetään Palvelualueet ja liikelaitokset ovat laatineet omat henkilöstösuunnitteluennusteensa (eläkepoistuman hyödyntäminen). Eläköitymisen laajamittainen hyödyntäminen edellyttää palveluverkkoja supistavia päätöksiä ja/tai palvelutason alentamiseen liittyviä päätöksiä.

21 Työvoima vähenee työmarkkinoilla yhtäjaksoisesti vuosina Suomi on siirtynyt vähenevän työvoiman vaiheeseen. Vuodesta 2005 työmarkkinoilta on poistunut enemmän työntekijöitä kun sinne on tullut. Tilastokeskuksen arvion mukaan vähenevän työvoiman vaihe jatkuu yhtäjaksoisesti vuoteen Kuntasektorilta jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä yli työntekijää, joka tarkoittaa yli 50 % kuntasektorin työvoimasta. Kuntasektorin laskennallinen lisähenkilöstötarve ylittää vapaan työvoiman tarjonnan jo vuonna Tavoitteet vuoden 2011 talousarviossa Talousarvion tavoitejärjestelmä muodostuu kolmesta tasosta. 1. Strategiset tavoitteet Palvelualueiden talousarviossa esittämät strategiset tavoitteet edistävät kaupunkistrategian sekä palvelualueiden omien strategioiden toimeenpanoa. Palvelualuekohtaisesti esitettävät strategiset tavoitteet kuvaavat toiminnan pidemmän aikavälin suuntaa ja painopisteitä. 2. Kehittämistavoitteet Kehittämistavoitteilla kuvataan palvelualueella talousarviovuonna käynnissä olevia tai käynnistettäviä merkittäviä kehittämishankkeita. Kehittämishankkeet edistävät strategisten tavoitteiden toteutumista. Kehittämishankkeiden tulee olla aikataulutettu, vastuutettu ja niiden toimeenpanon seuranta on oltava mahdollista. Kehittämistavoitteet esitetään palvelualuekohtaisesti. 3. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet ovat kuntalain mukaisia valtuuston vahvistamia tavoitteita. Kuntalain mukaan talousarviossa osoitetaan kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä näiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tällä lainkohdalla on haluttu korostaa toiminnallisten tavoitteiden merkitystä talousarviossa. Lainkohdan tulkinnan mukaan toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia ja niiden toteutumisesta on vastattava valtuustolle. Toiminnalliset tavoitteet ovat palvelutuotannon vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavia, mitattavissa tai muuten todennettavissa olevia määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Toiminnan tulosten vaikuttavuutta kuvaavat asiakaskohtaisten vaikutusten kehittyminen, palvelujen riittävyys ja peittävyys suhteessa kysyntään, toiminnan oikea alueellinen, väestöllinen ja sisällöllinen

22 22 kohdentuvuus suhteessa tarpeisiin sekä toiminnan oleelliset välilliset vaikutukset, kuten vaikutukset tasa-arvon, aluepolitiikan tai ympäristön kehittymiseen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kolmannesvuosiraporttien sekä tilinpäätöksen yhteydessä esitetyllä tunnusluvulla. Liikelaitoksissa valtuuston nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet koskevat palvelun laatua, toiminnan kannattavuutta, toiminnan laajuutta, kehittämistä ja ympäristöä. Toiminnalliset tavoitteet esitetään määrärahakohtaisesti.

23 2 Yleinen taloudellinen tilanne 23 Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2010 mukaan Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen ja myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Valtiovarainministeriön syyskuussa antamassa taloudellisessa katsauksessa Suomen kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan 2,1 prosenttia vuonna Kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot ovat toiveikkaita ja loppukesästä tehdyissä arvioissa vuoden 2010 kasvulukuja on tarkastettu ylöspäin. Vuonna 2011 kokonaistuotannon kasvu kiihtyy 2,9 prosenttiin. Kasvun lähteenä toimii etupäässä viennin voimakas nousu ja yksityisten investointien elpyminen. Kokonaistuotanto jää ennustejakson lopulla edelleen runsaan prosentin alemmalle tasolle kuin huippuvuonna Myöskään teollisuustuotanto ei tule saavuttamaan aiempaa ennätystasoaan. Työllisyystilanteen heikkeneminen on laantumassa. Vuositasolla työttömiä on kuitenkin enemmän ja työllisiä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin vuonna Työvoiman ulkopuolelle siirtyneiden määrä on viimeaikoina jälleen noussut, eli he eivät ole työllisiä eivätkä työttömiä työnhakijoita. Talouden elpyminen ja sitä tukenut finanssipolitiikka alkavat vuonna 2011 vaikuttaa myös työmarkkinoilla, ja siten työllisyystilanne paranee. Sekä teollisuuden että palvelujen työpaikat lisääntyvät. Samanaikaisesti ikärakenteen muutos alkaa rajoittaa työn tarjontaa, kun vuodesta 2010 eteenpäin vuotiaiden määrä vähenee noin henkilöllä vuodessa. Työttömänä on kuluvana vuonna keskimäärin noin henkilöä. Talouden elpyessä työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee ensi vuonna parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna 2011 hieman yli kahdeksan prosenttia ja vuonna 2012 alle 8 prosenttia.

24 24 3 Kuntatalouden näkymät Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan kokonaistuotannon jyrkkä supistuminen ja elvytystoimet ovat heikentäneet julkisen talouden rahoitusasemaa voimakkaasti. Talouskriisin seurauksena Suomen lähtökohtaisesti vahva julkisen talouden rahoitusasema kurjistui vuonna 2009 peräti 12 mrd. euroa eli 7 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Peruspalvelubudjettitarkastelussa todetaan, että kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Useiden tekijöiden, kuten valtion kuntataloutta vahvistaneiden mittavien toimenpiteiden, odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus näkyi jo vuoden 2009 selvästi ennakoitua paremmissa tilinpäätöksissä. Vuoden 2009 ennakollisten tilinpäätösten mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ylsi 2,3 mrd. euroon, mikä oli vain 100 milj. euroa edeltävää vuotta vähemmän. Kohtuullisesta vuosikatekehityksestä huolimatta kuntatalouden velkaantuminen jatkui voimakkaana, kun erityisesti suuret kaupungit pitivät taantumasta huolimatta kiinni investoinneistaan. Kun vuosikate kattoi vain runsaat puolet bruttoinvestoinneista, omaisuuden myynnit vähenivät ja lainojen lyhentämiseen kului aiempaa enemmän, kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu velan määrä kasvoi 1,3 mrd. eurolla ollen vuoden 2009 lopussa jo lähes 11 mrd. euroa. Peruspalvelubudjettitarkastelussa esitetään huoli kuntien toimintamenojen kasvuvauhdista, sillä taantumaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna tulojen kasvu vuosina 2010 ja 2011 on suhteellisen vaimeaa. Tulokehityksen heikkenemisestä johtuen kuntien on edelleen hillittävä menojen kasvua. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää toimintamenojen kasvun pysymistä keskipitkälläkin aikavälillä erittäin maltillisena. Kun lisäksi ikääntymisen kuntatalouteen ja koko kansantalouteen kohdistamat paineet muuttuvat vuosi vuodelta suuremmiksi, peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyys korostuu entisestään. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit ,6 7,9 7,2 5,6 5,2 5,0 5,1 5,2 5,2 4,5 5,0 4,6 4,0 3,8 3,8 3,7 3,5 3,6 2,9 2,8 0,0-0,5-5, * 10e 11e 12e 13e 14e Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa

Talousarvio 2011. Taloussuunnitelma 2011-2013

Talousarvio 2011. Taloussuunnitelma 2011-2013 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011-2013 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 29.11.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 2 YLEISPERUSTELUT 5 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 6 1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Uuden aallon Jyväskylä Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Jyväskylän kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 22.3.2010 Strategiaperusta yhdistymissopimus 18.2.2008 Jyväskylä - kilpailukykyinen

Lisätiedot

Talousarvio 2010. Taloussuunnitelma 2010 2012

Talousarvio 2010. Taloussuunnitelma 2010 2012 Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma 2010 2012 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 30.11.2009 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 1 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 2 1.1 Väestörakenne ja palvelutarpeet

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Palvelu- ja organisaatiouudistus valtuustossa 11.10.2010 (1) Valtuustokeskustelu

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke - Ammatilliset opettajapäivät 17.9.2011 Vierumäki Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylän kaupunki Sisältö 1. Hankkeen yleiset pääkohdat 2. Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Uusi Jyväskylä 1.1.2009. Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Uusi Jyväskylä 1.1.2009. Kaupunginjohtaja Markku Andersson Uusi Jyväskylä 1.1.2009 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Elinvoimainen ja toimintakykyinen Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013)

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2014 Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) Valtuustokauden tavoitteena on tehtyjen linjausten mukaisesti talouden tasapainon saavuttaminen

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014 Mitä me olemme tehneet Vantaalla? Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin strategia Uudistuvat palvelut Vakaa talous

Lisätiedot

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus 22.2.2013 Konsernihallinto / Talouden ohjaus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TA 2013 Tytäryhtiöt 18 kpl Total Kiinteistöpalvelut Oy Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87 % EducationFacilitiesOy Jyväskylän Paviljonkisäätiö

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008 Uuden kunnan talousarviorakenne Työvaliokunta 26.5.2008 Määräraharakenne Talousarvion suunnittelussa käytetään tässä ( dia 3 ) esitettyä määräraharakennetta Mahdollisista muutostarpeista tulee tehdä perustellut

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta kuntatyössä - Oikealla organisoitumisella sisältöjä ja tuloksellisuutta -

Henkilöstövoimavarojen hallinta kuntatyössä - Oikealla organisoitumisella sisältöjä ja tuloksellisuutta - Henkilöstövoimavarojen hallinta kuntatyössä - Oikealla organisoitumisella sisältöjä ja tuloksellisuutta - Tuloksellisuuskampanjan seminaari Jyväskylä 3.5.2012 Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Kommenttipuheenvuoro

Lisätiedot

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen esitys. Talousarvio 2013. Taloussuunnitelma 2013-2015

Kaupunginhallituksen esitys. Talousarvio 2013. Taloussuunnitelma 2013-2015 Kaupunginhallituksen esitys Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2015 Kaupunginhallitus 19.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 1 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 2 1.1 Väestörakenne

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot