SAVUKOSKEN KUNTA. Valtuustostrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Transkriptio

1 SAVUKOSKEN KUNTA Valtuustostrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa

2 SAVUKOSKEN VALTUUSTOSTRATEGIA Sivu 1 JOHDANTO 1 2 KUNNAN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET 2.1 NELIKENTTÄANALYYSI 2 3 KUNNAN NYKYTILA 3.1 VÄESTÖKEHITYS TYÖLLISYYS TALOUDEN KEHITYS VUOSINA KUNTAYHTEISTYÖ 8 4 TALOUSNÄKYMÄT INVESTOINTIOHJELMA OMISTAJAPOLITIIKAN LINJAUS 11 5 HENKILÖSTÖ 15 6 PALVELUSTRATEGIAT 6.1 HALLINTOTOIMI MAASEUTUTOIMI SOSIAALITOIMI SIVISTYSTOIMI TEKNINEN TOIMI TERVEYSTOIMI 26 7 SOKLIIN VALMISTAUTUMINEN 29 8 VISIO ELINKEINOSTRATEGIA 35 LIITTEET - Liite 1 Väestöennuste - Liite 2 Talouden kehitys vuosina Liite 3 Investoinnit - Liite 4 Sivistystoimen tavoitteet - Liite 5 Oppilasennuste

3 1 SAVUKOSKEN VALTUUSTOSTRATEGIA 1 JOHDANTO Tässä valtuustostrategiassa linjataan suuntaviivat lähinnä valtuustokautta varten. Tarkastelua on hallinnonaloittain tehty lähinnä siltä pohjalta, mikä on juuri tällä hetkellä ajankohtaista. Tietysti tärkeintä on kunnan perustehtävästä eli palvelujen tuottamisesta kuntalaisille huolehtiminen, mutta asioita on pyritty tarkastelemaan myös sen mukaan, mikä kaipaa muutosta ja lisäksi on jossain määrin ennakoitu asioiden kehittymistä valtuustokautta pidemmälle. Valtuustoseminaarissa päätettiin muotoilla kunnan yleistavoite tulevalle valtuustokaudelle nykytilanteeseen liittyen kuuluvaksi näin: Savukoski on itsenäinen, hyvinvoiva ja elinvoimainen kunta. Kuntalaisille turvataan tarpeelliset palvelut lähipalveluina ja luodaan mahdollisuuksia monipuoliselle elinkeinoelämälle. Strategiaa on valmisteltu Savukosken kehitykseen keskeisesti vaikuttavien asioiden suhteen hieman epämääräisessä tilanteessa. Kunnissa viime vuosien tyydyttävä talouskehitys uhkaa heikentyä johtuen maailmanlaajuisesta talouskriisistä. Kuntien verotulokehitys pysähtyy ja laskee ja valtion mahdollisuudet tukea kuntia saattavat heikentyä riippuen kriisin pituudesta ja syvyydestä. Menojen kasvua pitää lähivuosina tarkastella kriittisesti. Lisäksi taustalla on jo pitkään jatkunut muuttoliike kunnasta pois. Toisaalta on tähän valtuustokauteen heijastuvia positiivisiakin näkymiä. Jos Soklin kaivoksen mittavat investoinnit pääsevät käyntiin, on sillä Savukosken kuntaa monella lailla piristävä vaikutus. Samoin matkailu ja luonnontuoteala ovat Savukoskella merkittäviä mahdollisuuksia, joissa voi tapahtua uutta kehitystä. Elinkeinoelämän monipuolistaminen on tärkeä tavoite, jota pitää kaikin voimin edistää. Valtuustostrategian tarkoitukseen kuuluu, että päättäjät ja viranhaltijat tunnistavat kunnan nykytilan ja sen avulla arvioidaan tulevaisuuden, lähinnä valtuustokauden painopisteet. Vuotuisten talousarvioiden laatimisen yhteydessä tarkentuvat eri asioiden toteutusmahdollisuudet ja todennäköisesti tulee uusiakin tarpeita, jotka pitää pystyä sovittamaan ja aikatauluttamaan voimavaroihin. Strategiassa esitettyjä tavoitteita toteutetaan konkreettisten päätösten avulla. Yksityiskohtaisia strategian painopisteitä koskevia päätöksiä tehdään toimintayksiköissä.

4 2 On tärkeää, että kunnassa mahdollisimman laajasti sitoudutaan toimintaa ohjaaviin tavoitteisiin ja tuetaan tavoitteiden saavuttamista. Savukoski on pieni kunta ja sen voimavarat vähäiset, mutta siitä huolimatta me voimme tehdä paljon näkyvää kunnan ja kuntalaisten hyväksi. Kunnan yksi tärkeä menestystekijä on harmoninen kehittämisen ilmapiiri. Eri ammatti- ja elinkeinoalojen välisellä vastakkainasettelulla ei päästä eteenpäin, vaan ainoastaan yhteen hiileen puhaltamalla saavutetaan tuloksia. Olennaisen tärkeää onkin hyväksyä strategiassa määritelty tahtotila tavoitteittain ja sitoutua tekemään niiden eteen töitä. Lisäksi jokainen kunnassa työskentelevä on vastuussa hänelle kuuluvista tehtävistä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Vaikka Savukosken taloudella ei voi toteuttaa isoja hankkeita, voidaan kunnasta silti antaa hyvin hoidettu kuva ulospäin. Tämä ei vaadi aina niinkään rahaa, vaan enemmän halua. Jokaisen kunnan työntekijän oma-aloitteisuus, osallistuminen ja osaaminen on siten ensiarvoisen tärkeää. Työnantajan taas tulee tukea oma-aloitteisia työntekijöitään ja heidän ammatillista kehittymistään. Hyvän työilmapiirin säilyminen on paljolti johdon asia, mutta loppujen lopuksi siitä on jokainen kunnan palveluksessa oleva ja hallintoon kuuluva omalta osaltaan vastuussa. Hyvät puhe- ja neuvottelutaidot ovat tärkeitä. Strategia käsitellään sen valtuustossa hyväksymisen jälkeen hallintokunnissa, sitä seurataan kaikissa päätöksentekovaiheissa ja tehdään tarvittaessa muutosesityksiä. Strategian seuraava tarkastelu tehdään valtuustokauden puolivälissä, vuoden 2010 aikana, jolloin on toivottavasti tieto Soklin osalta. Strategian kirjoittamisesta ovat vastanneet kunnanjohtaja Mauri Aarrevaara (luvut 1-4, 6.1, 8), elinkeinoasiamies-maaseutusihteeri Eeva Maria Maijala (luvut 5, 6.2, 9), sosiaalisihteeri Sinikka Savukoski (luku 6.3), sivistystoimiston päällikkö Arto Ahtinen (luku 6.4), teknisen toimiston päällikkö Jarmo Ahtinen (luku 6.5), Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän johtava hoitaja Pirjo Laurila (luku 6.6) sekä Sokliin valmistautumishankkeen projektisihteeri Janne Mukkala (luku 7). 2 KUNNAN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET NELIKENTTÄANALYYSI

5 3 Nelikenttäanalyysin avulla selvitetään kunnan nykytilaa tarkastelemalla keskeisiä vahvuuksia ja heikkouksia ja toisaalta kunnan tulevaisuutta mahdollisuuksien ja uhkatekijöiden kautta. Seuraavaan on koottu tällä hetkellä tiedossa olevia tärkeitä kehitykseen vaikuttavia asioita, joista voi johtaa toimintaohjeita valtuustokauden keskeisiin tehtäviin: Vahvuudet ( auttavat menestymään, vahvista) Heikkoudet ( estävät menestymistä, poista) Laaja erämaaluonto, Korvatunturi Kapea elinkeinorakenne Luonnon raaka-aineet Sijainti, pitkät etäisyydet Sokli tarjoaa monipuolisia uusia kehitysnäkymiä Julkisten ja yksityisten erityispalvelujen puute ja etäisyys Toimivat peruspalvelut Työpaikkojen vähyys Tapahtumat Väestön väheneminen, n. 2 % vuosittain Suojelualueet Kapea osaaminen Tietoliikenneyhteyksien taso Työvoiman saatavuus Mahdollisuudet (käytä) Uhat (poista) Luontomatkailu Muuttoliike Luonnontuotteiden ja luonnonvarojen Työttömyys taloudellinen hyödyntäminen Soklin myötä yritystoiminnan kehittäminen Kunnan talous, uusiin palvelutarpeisiin vastaaminen Venäjän lähialueen kehitys Soklin mahdollisuuksien käyttämättä jätt. Yhteistyö naapurikuntien kanssa Aloitteellisuuden ja yritysideoiden puute Yritysten yhteistyö ja verkostoituminen Suojelualueet Kylien kehittäminen kunnan ja kylän yhteistyönä Julkisen liikenteen supistuminen 3 KUNNAN NYKYTILA 3.1 VÄESTÖKEHITYS Savukosken väestökehitys on ollut jo pitkän aikaa laskeva luvulla on väkiluku laskenut 257:llä eli 17,5 %. Vuoden 2008 lopussa kunnassa oli enää 1215 asukasta. Tilastokeskuksen ennusteen (2007) mukaan vuonna 2015 väkimäärä laskisi 1051:een ja vuonna 2025 se olisi pudonnut jo 920:een. Muuttoliike on ollut negatiivinen koko 2000-luvun ajan ja sama suunta näyttää jatkuvan tulevinakin vuosina. Syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönlisäys säilyy ennusteiden mukaan negatiivisena.

6 4 Vuonna 2008 Savukoskella syntyi toiseksi vähiten lapsia Lapissa (seitsemän lasta). Muuttoliikkeen ohella väestökatoon on ollut siis syynä myös syntyvyyden nopea lasku. Alle 16-vuotiaiden osuus pienenee nykyisestä 180:stä vuoteen 2015 mennessä 129:ään ja vuoteen 2025 mennessä 111:een vuotiaiden määrä oli vuonna ; vuonna 2025 sen ennustetaan putoavan 446:een. Erityisesti nuorten poismuutto vaikuttaa ikärakenteeseen epäedullisesti. Samanaikaisesti ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa nopeasti. Tällä hetkellä yli 65-vuotiaita on 291, mutta vuonna 2025 ennusteiden mukaan jo 356. Liitteenä 1 Tilastokeskuksen väestöennuste vuoteen 2025 saakka. Demograafinen huoltosuhde (alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän suhde vuotiaisiin) vuonna 2007 oli 56 %, vuonna 2015 se olisi 69,8 % ja vuonna %. Ts. vuonna 2025 lasten ja vanhuuseläkeläisten määrä olisi jo sama kuin työikäisten määrä. Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrä yhtä työllistä kohden) vuonna 2005 oli 1,95; ts. lähes kaksi henkilöä oli yhtä työllistä kohden työvoiman ulkopuolella tai työttömänä. Myös taloudellinen huoltosuhde heikkenee entisestään, ellei kuntaan tule uusia työpaikkoja. Huoltosuhteiden huononeminen alkaa kasvaa jyrkästi vuoden 2010 jälkeen, jolloin yhä useampi työikäisen väestön ulkopuolisista on vanhus. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä tehtyihin havaintoihin. Ennusteet ilmaisevat, mihin kehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisen kaltaisena. Ennusteiden luotettavuus heikkenee, mitä pitemmälle ennustekausi jatkuu. Ennusteet ovat silti käyttökelpoisia arvioitaessa, mitä toimia tarvitaan, jotta kehitykseen voitaisiin vastata tai vaikuttaa. Työikäisen väestön määrän laskeva kehitys ja vanhusväestön määrän samanaikainen kasvu heikentää kunnan edellytyksiä huolehtia asukkaiden palveluista. Kunnan palvelutarpeet kasvavat etenkin sosiaali- ja terveystoimessa. Yleensä negatiivisella (samoin kuin positiivisella) kehityksellä on taipumus kumuloitua. Poismuutto kiihtyy, kunnan talous heikentyy ja kunnan yleinen vetovoima heikkenee. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä muita sellaisia asioita kuin Soklin kaivos, joka todennäköisesti vaikuttaisi poikkeavasti väestö- ja muuttoliike-ennusteisiin ja alkaisi ruokkia positiivisia tapahtumia. Soklin kaivoksen toteutuminen suunnitellussa laajuudessa vaikuttaisi työllisyyden lisääntymiseen, muuttoliikkeen vähenemiseen ja vastaavasti kuntaan muuton lisääntymiseen. Samoin ikärakenteen vinoutuma alkaisi vähitellen tasaantua.

7 5 3.2 TYÖLLISYYS Elinkeinojakauma kunnassa on seuraava: palveluammatit 55,5 %, alkutuotanto 38,2 % ja jalostus 3,1 % (tieto vuodelta 2005). Vuonna 2006 työpaikkoja oli 379, joista alkutuotannossa 132, julkisissa palveluissa 119, yksityisissä palveluissa 94 ja jalostuksessa 18. Työvoimamäärä oli vuonna 2007 (ennakkotieto) 561, kun se esimerkiksi vuonna 2003 oli 620. Työllisyysaste vuonna 2007 oli 57,3 %: miesten työllisyys 56,6 % ja naisten työllisyys 58,3 %. Työttömyys on viime vuosina vaihdellut %:n välillä. Vuonna 2006 työllisistä 66 kävi töissä oman alueen ulkopuolella. Vuoden 2006 maaliskuun lopussa Savukoskella toimi yhteensä 57 yritystä. Savukoski on Lapin alkutuotantovaltaisin kunta, mikä selittyy merkittävällä porotaloudella. Kemin-Sompion paliskunta on poronhoitoalueen suurin paliskunta, jossa porolukumäärä on noin poroa. Vuosittain teurastetaan noin poroa. Poronomistajia on kunnassa noin 160, joista osalle porotalous tuo pääasiallisen toimeentulon ja monelle merkittävän toimeentulon lisän. Metsätalous on edelleen kunnalle tärkeä työnantaja ja verotulojen tuoja. Vuoden 2008 alussa Metsähallitus tarjosi töitä savukoskelaisille koneyrittäjät mukaan lukien 49 henkilötyövuotta. Nykyisin lähes kaikki hakkuut tehdään savukoskelaisilla koneilla. Metsähallitus on merkittävä yhteisöverojen maksaja kunnassa. Vuonna 2008 kunta sai yhteisöverotuloja noin euroa, joka suurelta osin kertyi metsätaloustoiminnan yhteisöveroista. Meneillään olevan talouskriisin seurauksena yhteisöverotulot ovat supistuneet. Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa oli vuonna 2006 yhteensä 21 työpaikkaa. Matkailun työllistävä vaikutus on kuitenkin isompi, kun otetaan huomioon ohjelmapalveluyritysten työllistäminen. Jalostuksen työpaikat (18) ovat lähinnä luonnontuotealalta. Paikalliset osuuskunnat jalostavat luonnonmarjoista marjajalosteita ja tarjoavat matkailun ohjelmapalveluita. Kunnassa toimii yksi Suomen suurimmista marjan ostajista ja välittäjistä. Tärkeitä työpaikkoja tarjoavat myös kunnan maarakennusalan yritykset. Rakenteellisen työttömyyden helpottaminen ja työllisyysasteen nostaminen on osa kuntien tehtäviä. Tätä velvoitetta on lisännyt vuoden 2006 alussa voimaan tullut työmarkkinatukiuudistus, joka edellyttää kunnalta osallistumista työttömien aktivointitoimiin. Aktivointitoimia ovat työ, koulutus, työharjoittelu, työelämän valmennus, työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta.

8 6 Uuden lain mukaan kunta joutuu osallistumaan 50 %:lla pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuviin työmarkkinatukimenoihin. Vuonna 2006 kunta maksoi Kelalle euroa, vuonna euroa ja vuonna 2008 kunnan maksuosuus oli euroa. Maksuosuudet olisivat huomattavasti suurempia ilman aktivointitoimenpiteitä. Työllisyystoimenpiteitä onkin viime vuosina kohdistettu yhä enemmän vaikeasti työllistettävien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Vaikeasti työllistettävien työmarkkinavalmiuksien parantamiseen on osallistuttu ns. Luonturityöllistämishankkeella ja Lähimetsästä työtä Itä-Lapissa -hankekoulutuksella. Aktivointitoimia on tarpeen jatkaa tulevinakin vuosina; parhaillaan on valmisteilla uusi ESR-työllistämishanke Kemijärven, Pelkosenniemen ja Savukosken yhteistyönä. Kunta osallistuu työllisyyden hoitoon vuosittain myös talousarviossa hyväksytyn työllistämisohjelman mukaan. Työllisyyden hoidon nettokustannukset kunnalle ovat noin euroa vuonna 2009, ja tällä työllistetään keskimäärin 15 työntekijää kuukausittain. Samoin kesäisin on tarjottu noin 20 nuorelle kesätyöpaikka tai annettu kunnan työllistämisseteli (250 euroa) työpaikan tarjoavalle työnantajalle. Vaikka kunnan mahdollisuudet osallistua rakennetyöttömyyden helpottamiseen ovat talouden kiristymisen myötä vaikeutuneet, on työllistämistä jatkettava, koska muita työnantajia on vähän. Työllistämisellä voidaan vähentää sosiaalisia ongelmia ja syrjäytymistä sekä toisaalta toimeentuloym. sosiaalitoimen menoja. Työllisyysnäkymiin vaikuttaisi toteutuessaan positiivisesti Yara Suomi Oy:n suunnittelema Soklin kaivoshanke. Kaivoksen rakentamisvaiheen työpaikkamääräksi on arvioitu lähes 1000 ja toimintavaiheessa pelkästään kaivoksen työpaikkoja olisi noin 150. On selvää, että suuri osa rakentamisvaiheen työllisyysvaikutuksista kohdistuisi Savukosken ulkopuolelle, mutta joka tapauksessa kaivoksen sijaintialueellakin vaikutus tuntuisi huomattavana. Rakennusvaiheen jälkeen kaivoksen toiminnan aikaiset työllisyys- ja siitä seuraavat verotulovaikutukset olisivat myös huomattavat, jos kaivoksen ja kaivokselle palveluja myyvien yritysten työntekijöitä onnistuttaisiin houkuttelemaan Savukoskelle. Nuorten poismuuton ainoa syy tällä hetkellä on se, että heiltä puuttuvat kunnassa asumisen taloudelliset edellytykset. Soklin toteutuminen parantaisi olennaisesti tätä tilannetta. Työpaikat ovat kunnan kehityksessä kaikkein keskeisin asia, sillä tosiasia on, että heikko työllisyys kiihdyttää poismuuttoa ja heikentää kunnan taloutta ja vetovoimaa sekä kunnan edellytyksiä huolehtia asukkidensa palveluista.

9 7 3.3 TALOUDEN KEHITYS Kunnan talous on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut yhtä vuoristorataa luvun alkuvuosina se ajautui katastrofaaliseen tilaan, joka johtui kuntien valtionosuusleikkauksista ja etenkin metsäverotuksen muuttumisesta ja sitä seuranneesta tulopohjan menetyksestä yhteisöverouudistuksessa. Vuosina tehtiin neljä peräkkäistä alijäämäistä tilinpäätöstä. Kattamattomia alijäämiä kertyi yhteensä yli 1,8 milj. euroa. Käyttömenoja jouduttiin rahoittamaan lisääntyvällä velanotolla, ja kunnan velkarasitus nousi kunnan talouden koko huomioiden huomattavan korkeaksi: yli euroon/as. Samalla lainanhoitokyky heikkeni lähes olemattomiin. Oli pakko aloittaa radikaalit säästö- ja sopeuttamistoimenpiteet. 23-kohtaisen säästöohjelman toteuttamisella toimintakate (käyttömenojen ja -tulojen erotus) saatiin laskemaan vuosien aikana huomattavasti, yli euroa. Säästöjä toteutettiin kaikissa hallintokunnissa, mutta merkittävimmät vaikutukset tulivat kouluverkon supistamisesta ja henkilöstömenojen leikkauksesta. Tulopuolen lisäyksiin vaikuttivat veroprosentin nostaminen 20:een ja maksujen sekä taksojen tarkistukset. Samalla valtio tuli ns. Pohjois-Lappi -työryhmän lupauksen mukaisesti vastaan harkinnanvaraisella rahoitusavustuksella. Kunnan talous parani asteittain suhteellisen hyvään kuntoon. Vuoden 2006 tilinpäätös oli euroa ylijäämäinen ja vuosikate 389 euroa/asukas eli se oli melkein kaksinkertainen edellisvuoteen nähden. Kunnan yhteisöverotulot kasvoivat ja sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksia lisättiin. Lisäksi kunta sai erityistä syrjäisyyslisää yleiseen valtionosuuteen. Ylijäämällä voitiin kattaa entisiä alijäämiä niin, että niitä jäi jäljelle enää euroa eli noin 70 euroa/asukas. Kunnan pitkäaikaisten lainojen määrä laski 939 euroon/asukas ja koko kuntakonsernin lainat euroon/asukas. Lainamäärää saatiin laskettua, koska investoinnit pidettiin useana vuotena aivan minimissään. Vuonna 2007 alkoi taas käänne huonompaan suuntaan. Vuosikate heikkeni yli euroa, mutta oli silti vielä euroa eli 146 euroa/asukas. Tilikauden tulos oli juuri ja juuri tasapainossa, sillä viivan alle jäi enää euroa. Terveysmenot kasvoivat huomattavasti johtuen sairauksien lisääntymisestä, joka suurelta osin liittyy väestön ikääntymiseen. Tasapainoiseen tulokseen pääsemistä auttoi edelleen kunnallisverojen ja yhteisöverojen kasvu. Valtionosuudet kääntyivät nyt laskuun lähinnä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien vähenemisen myötä. Toimintamenot kasvoivat enemmän kuin verorahoitus eli verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärä. Vuoden 2007 aikana alettiin myös investoida aikaisempia vuosia enemmän. Investointimenot, noin 1,1 milj. euroa, aiheutuivat suurelta osin lämpölaitoksen ja siihen liittyvän verkoston rakentamisesta.

10 8 Lainamäärä ei kuitenkaan kasvanut juuri lainkaan, mutta investointien rahoittamiseksi jouduttiin purkamaan aikaisempien vuosien rahastosäästöt. Kunnan vakituisessa palveluksessa oleva henkilöstön määrä on 2000-luvun alusta vähentynyt 93:sta 69:ään. 3.4 KUNTAYHTEISTYÖ Eri alojen yhteistyö kuntien välillä tulee yhä tärkeämmäksi, koska väestömuutos ja kuntien talouskehitys pakottavat siihen. Ennen kaikkea tämä koskee kunnan suuria tehtäväalueita. Ns. Paras-hankkeella tavoitellaan sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelutehtävien kokoamista hoidettavaksi useamman kunnan yhteisenä. Tavoitteeksi on määritelty palvelujen turvaaminen ja kohoavien kustannusten parempi hallinta sekä kasvaviin henkilöstötarpeisiin vastaaminen. Yhteistoiminta-aluetta terveystoimessa ja sosiaalitoimessa on selvitetty Itä-Lapin kuntien kesken, mutta toistaiseksi siinä ei ole onnistuttu lähinnä hallintomallista johtuvan erimielisyyden takia. Tällä hetkellä Kuusamon, Kemijärven, Sallan ja Posion kunnat suunnittelevat yhteistä terveyspiiriä. Alueen laajuuden ja pitkien etäisyyksien takia tähän hankkeeseen ei ole päätetty osallistua. Myös Sodankylän-Kittilän suunnan yhteistä terveyspiiriä kaavaillaan, mutta siihenkään osallistumisesta ei ole vielä päätöstä eikä koko hankkeen syntymisestä ole vielä varmuutta. Savukoskella ja Pelkosenniemellä on yhteinen kansanterveystyön kuntayhtymä, joka on tähän saakka kyennyt tarjoamaan kohtalaisen hyvät terveyspalvelut kahdelle kunnalle. Yhteistoimintaalueiden perustamisella pitkien etäisyyksien olosuhteissa on vaikeaa löytää kuntalaisille parempia ja edullisempia palveluita kuin tällä hetkellä. Mikäli edellä mainittuihin mahdollisiin terveyspiireihin ei mennä mukaan, on kuitenkin järkevää tehdä tarvittavia ostosopimuksia eri palveluista. Kansanterveystyön kuntayhtymällä on yhteistoimintasopimus terveyspalvelujen järjestämisestä sairaala Lapponian kanssa. Samoin kuntayhtymä ostaa Sodankylän kunnalta perusterveydenhuollon palveluita Tanhuan ja Värriön suunnan asukkaille. Yhteinen eläinlääkäripäivystys toimii viiden kunnan alueella. Kuntayhteistyötä on jo nyt huomattavan paljon eri hallinnonalojen tehtävissä eri kuntien kanssa (mm. tietoliikenne, Kemijärven kansalaisopisto, Koillis-Lapin musiikkiopisto, lukiot, rakennusvalvonta, projektit ja useat sosiaalitoimen palvelut). Viimeksi on perustettu yhteinen

11 9 Sompion kirjasto Sodankylän ja Pelkosenniemen kanssa. Eri yhteistyömuotoja on tarpeen jatkaa ja lisätä, kun se on järkevää. 4 TALOUSNÄKYMÄT Uuteen valtuustokauteen lähdettäessä kunnan talouden kehityksen ennustaminen on jälleen hyvin epävarmaa. Vuoden 2008 tilikauden tulos oli euroa alijäämäinen eli kattamattomat alijäämät kasvoivat euroon (190 euroa/asukas). Heikentyneeseen talouteen on vaikuttanut terveysmenojen kasvun jatkuminen ja toimintamenojen lisääntyminen etenkin yleishallinnon, sosiaalitoimen ja teknisen toimen sektoreilla. Toimintamenojen kasvua (+5,3 %) selittää osaltaan myös aikaisempia vuosia kalliimpi kunta-alan palkkaratkaisu. Erikoissairaanhoitoon saatu ns. kalliin hoidon tasaus euroa auttoi huomattavasti. Tulopuolella alkava talouslama näkyi viime vuoden lopulla yhteisöverojen kääntymisenä laskusuuntaan. Kunta ei ollut saanut valtion harkinnanvaraista rahoitusavustusta vuoden 2004 jälkeen, joten sitä haettiin nyt lähinnä poikkeuksellisen suuren terveysmenojen kasvun takia euroa. Avustusta ei kuitenkaan myönnetty. Investointeja jatkettiin korjaamalla asuntoja ja jätevesipuhdistamoa sekä jatkamalla kaukolämpöverkostoa. Investointien määrä puolittui kuitenkin vuonna 2008 edellisvuodesta. Vuoden 2008 loppupuolella laadittaessa uutta talousarviota ja -suunnitelmaa oli jo näkyvissä lisääntyvän epätasapainon uhka. Veroprosenttia nostettiin 0,25:llä, 20,25:een prosenttiin. Tästä ei kuitenkaan ollut paljoa apua, ja vuoden 2009 talousarviosta jouduttiin tekemään euroa alijäämäinen. Olennaisia asioita kunnan talouden lähivuosien kehityksessä ovat edellä mainitut väestön ikääntyminen, sosiaali- ja terveysmenokehitys, työllisyyskehitys ja muuttoliike. Väestön ikääntyminen lisää kunnan palvelutarpeita ja hidastaa verotulojen kasvua. Tämä voi johtaa lisääntyviin talousvaikeuksiin, jos ikääntymisen aiheuttama muutos sairastavuuteen on liian suuri suhteessa kunnan rahoituskykyyn. Kunnan rahoituksen peruspilarin muodostavat verotulot ja valtionosuudet. Verotuloihin vaikuttavat palkka-, yhteisö- ja kiinteistöverot. Yleisestä taantumasta johtuva kunnallisverotulojen lasku ei ehkä näy niin suurena kuin isoissa keskuksissa, joissa työpaikat vähenevät jyrkästi. Meilläkin on odotettavissa kunnallisverotulojen kasvun pysähtyminen ja lievä laskusuunta jo tänä vuonna. Suuri epävarmuus liittyy sen sijaan taloudessa keskeisiin yhteisöverotuloihin, sillä talouskriisin

12 10 vaikutukset heijastuvat ennen kaikkea yhteisöverotulojen vähenemiseen. Alkuvuoden 2009 yhteisöverotilitykset ennakoivat huomattavaa laskua. Maan hallitus on nostanut kuntien yhteisövero-osuutta väliaikaisesti vuosina kymmenellä prosentilla, joten se osaltaan vähentää kunnan menetyksiä. Samoin Kela-maksun poiston takia menot vähenevät runsaat euroa. Kunta voi itse vaikuttaa ensi vuodesta alkaen kiinteistöverotuloihin, sillä hallitus on nostanut niiden vähimmäis- ja enimmäisrajoja. Valtionosuuksien puolella erityisen merkittävä päätös Lapin kuntien kannalta on valtion erityistuki harvaan asutuille kunnille. Savukoski saa tätä lisätukea vuodesta 2010 alkaen 356 euroa/asukas eli noin euroa. Vuodet 2010 ja 2011 ovat kunnan taloudenpidossa erityisen haastavia. Maailmanlaajuinen talouskriisi saattaa alkaa helpottua vasta parin vuoden jälkeen, jolloin verotulot kääntyvät kasvuun. Sitä ennen on menokehitystä yritettävä hillitä kaikin tavoin. Samoin on tehtävä tulopohjaa vahvistavia päätöksiä eli kiinteistöveroprosentteja ja mahdollisesti tuloveroprosenttiakin on nostettava. Toivottavasti talouskriisi ei vaikuta vähentävästi valtion mahdollisuuksiin tukea kuntia. Liitteenä 2 oleva talouden kehitystaulukko on laadittu seuraavien olettamusten varaan: - toimintamenot kasvavat 2 % vuosittain - kiinteistöveroprosenttien nostosta lisätuloja euroa nykyiseen - kunnallisverotulossa vuonna 2009 ei kasvua, v kasvu + 0,7 %, v ,9 %, v ,6 % - v yhteisövero laskee euroon ja nousee nykyiselle tasolle v harkinnanvaraista rahoitusavustusta vuodelle 2009 on merkitty euroa - vanhainkodin laajennus lisää v käyttömenoja euroa - erityisen harvan asutuksen lisä vuodesta 2010 alkaen - lainanotto kasvaa vuosina 2010 ja 2011 vanhainkodin laajennuksen takia, lisää myös lainojen hoitokustannuksia ja poistoja. 4.1 INVESTOINTIOHJELMA Valtuustokauden suurin yksittäinen investointi on vanhainkodin yhteyteen rakennettava Palvelutalo Saukoti, joka ajoittuu vuosille 2010 ja Sen tämänhetkinen kustannusarvio on euroa, mutta kustannukset muodostunevat alhaisemmaksi, koska rakennusalan urakat ovat tulleet

13 11 alaspäin ja tekeillä oleva rakennussuunnitelman muutos alentaa hintaa. Hankkeeseen saadaan avustusta 35 % ja valtion korkotukilainalla rahoitetaan loput. Kunnan lainamäärä kasvaa huomattavasti tämän hankkeen takia. Muita valtuustokaudelle suunniteltuja isompia investointeja ovat lasten päiväkodin rakentaminen vuonna 2012 kirkonkylään ja samalla nykyisten päiväkotitilojen muuttaminen asuinkäyttöön. Pelkosenniemellä sijaitsevan Terveyskeskuksen peruskorjaus, jonka kustannusarvio on noin euroa, toteutunee vuonna Kuntayhtymä lainoittaa hankkeen, mutta kunnan maksuosuus lisääntyy lainan takaisinmaksun kautta. Sivistystoimessa on peruskorjattava tekninen käsityöluokka vuonna Lisäksi on varauduttava vuosittain kunnan rakennusten peruskorjauskuluihin. Soklin toteutumiseen on varauduttava valtuustokauden aikana niin, että kunnalla on tarjottavana hyvin soveltuvia kaavatontteja sekä omakotitalo- että rivitalorakentamiseen. Tämä edellyttää lisämaan ostoon varautumista ja nopeaa valmiutta kaavoitukseen ja kunnan infrastruktuurin rakentamiseen. Asuntotuotannossa pyritään ensisijaisesti siihen, että ulkopuoliset rakentajat rakentavat ja välittävät asuntoja. Kunnan on varauduttava silti myös oman asuntotuotannon lisäämiseen. Ensi vaiheessa on tarkoitus käynnistää Soklin kaivoksen investointipäätöksen jälkeen vuokra-asuntojen rakentaminen vanhainkotia vastapäätä olevalle tontille. Tämä ajoittunee vuodelle Liitteenä 3 investoinnit. 4.2 OMISTAJAPOLITIIKAN LINJAUS Kunnan omistajapolitiikka on muun muassa kunnan voimavarojen suuntaamista kuntalaisia parhaalla mahdollisella tavalla palvelevaksi. Omistajapolitiikan tarkoituksena on määritellä periaatteet kunnan omaisuuden hankintaan, käyttöön ja hoitamiseen ja luovutukseen. Linjauksilla on tarkoitus ohjata toimintaa, ja linjauksia voidaan tarvittaessa muuttaa. Lähtökohtana ovat kunnan kehittämistavoitteet ja tulevien vuosien palvelutarpeet. Valtuusto päättää omistajapolitiikasta. Käytännön valmistelu ja toimeenpano kuuluu ao. lautakunnalle ja kunnanhallitukselle. Kuntakonserniin kuuluvien osakkuusyhteisöjen toimintaa valvoo ja ohjaa kunnanhallitus. Seuraavassa on käsitelty keskeisimpiä kunnan omistajapolitiikkaan liittyviä asioita.

14 12 Kiinteistöt Kunnan tekninen toimisto huolehtii kunnan kiinteistökannasta ja vastaa kiinteistöjen kunnossapidosta ja kiinteistöomaisuuden vakuuttamisesta. Rakennusten kalustosta, koneista ja laitteista ym. irtaimistosta vastaa ao. hallinnonala. Kunta pyrkii luopumaan sellaisesta omaisuudesta, mm. kiinteistöistä, jotka eivät liity sen peruspalvelujen tuottamiseen eivätkä palvele kunnan toimintaa tai strategisia tavoitteita tai omaisuuden ylläpito aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Luovutukset tehdään pääsääntöisesti julkisin tarjouspyynnöin, joissa pidätetään oikeus tarjousten hyväksymiseen tai hylkäämiseen. Omaisuus myydään korkeimmalla saatavalla myyntihinnalla. Tarjouspyynnöissä voidaan käyttää kunnanhallituksen määrittelemää pohjahintaa, jonka alle omaisuutta ei myydä. Kunnan eri hallinnonalan kiinteistöjen kohdalla selvitetään sisäisten vuokrien käyttöönottoa. Maanhankinta ja kaavoitus Kunta hankkii maata lähinnä omaa palvelutuotantoaan varten, asuntotarkoitukseen ja yritystoiminnan kehittämiseen. Kunta kaavoittaa maata yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeen mukaan ja elinkeinotoiminnan kehittämiseksi. Yksityisten maita kaavoitettaessa tehdään kaavoitussopimus, jossa sovitaan maanomistajan osallistuminen kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sen hyödyn perusteella, joka maanomistajalle koituu kaavasta. Maanomistajia kohdellaan yhdenvertaisesti. Yksityisten maanomistajien vaatimat tai heidän lisämaakauppojensa aiheuttamat kaavanmuutoskulut peritään yksityiseltä täysimääräisenä. Maaomaisuuden luovutus ja vuokraus Kunta myy maaomaisuuttaan rakentamiseen seuraavilla hinnoilla: - kirkonkylän kaava-alueen tontit: 1,00 /m2 - kyläkeskukset: 0,50 /m2 - haja-asutusalueet: 0,30 /m2. Yllä oleviin myyntihintoihin sisältyy kolmen vuoden rakentamisvelvoite tontin kaupantekohetkestä. Tämä kirjataan kiinteistön kauppakirjaan ottamalla siihen sopimusehto, jossa ostaja sitoutuu rakentamaan kiinteistölle kolmen vuoden kuluessa kaupantekohetkestä rakennuksen siihen valmiusasteeseen, että rakennuksessa voidaan suorittaa rakennusjärjestyksen edellyttämä hyväksyttävä käyttöönottokatselmus. Rakentamisvelvoitteen täyttämättä jättämisestä em. määräaikaan mennessä seuraa kauppahinnan nostaminen kolminkertaiseksi. Kunnanhallitus voi perustellusta syystä hakemuksesta pidentää rakentamisaikaa.

15 13 Lisäksi kauppakirjaan otetaan ehto, jossa ostaja sitoutuu olemaan myymättä tai muutoin luovuttamatta kiinteistöä rakentamattomana edelleen ennen rakentamisvelvoitteen täyttämistä, ellei Savukosken kunnanhallitus anna tähän suostumusta. Rakentamattoman kiinteistön myynnistä ilman kunnanhallituksen suostumusta ja ennen rakentamisvelvoitteen täyttämistä seuraa sopimussakkona kauppahinnan nostaminen kolminkertaiseksi. Tonttien hinnat voivat perustelluissa tapauksissa poiketa yllä olevista joko ylös- tai alaspäin (esim. jokiranta, joutomaa tms.). Kaavoituksen yhteydessä määritellään myyntihinnat niille tonteille, joihin liittyy korotus-/alennusperusteita. Maa-alueiden myyntipäätökset tekee em. hinnoilla kunnanhallitus. Jos kauppahintaa halutaan alentaa tai korottaa edellä mainituista, päätökset tekee valtuusto. Harkittaessa rakennustonttien omistajille lisämaan myyntejä asemakaava-alueelta muuhun kuin asuntorakentamiseen peritään lisämaasta puolitoistakertainen neliömetrihinta. Lisäksi peritään edellä mainitut kaavanmuutoskulut ja kunnan infrastruktuurin rakentamisesta (vesi, tie, yleiset alueet) mahdollisesti aiheutuneet menetykset. Nämä kunnanhallitus arvio tapauskohtaisesti. Lisämaita myydään vain siinä tapauksessa, ettei kaupalla vääristetä kaavan tarkoitusta ja vaikeuteta asuntorakentamista. Jokainen tapaus harkitaan omana tapauksenaan erikseen, ja päätökset lisämaiden myynnistä tekee kunnanvaltuusto. Maan vuokraus Vuokran määrä päätetään erikseen kussakin tapauksessa. Kaava-alueiden tonttien vuokra määritellään vähintään niin, että vuokralla saadaan katettua tonttiin kohdistuneet kustannukset kohtuullisessa ajassa. Vuokrasopimukset valmistelee tekninen toimisto yhdessä hallintotoimen kanssa ja niistä päättää kunnanhallitus. Kunnan toimitilojen vuokraus Vuokrattaessa ulkopuolisille kunnan toimitiloja on periaatteena, että vuokra vastaa vähintään omakustannushintaa, joka käsittää myös sijoitetulle pääomalle koron. Vuokrasopimukset valmistelee elinkeinoasiamies yhdessä teknisen toimiston kanssa, ja niistä päättää kunnanhallitus. Kunnan tilojen lyhytaikaisesta käytöstä peritään ulkopuolisilta pääsääntöisesti vuokra, jolla katetaan siivous-, sähkö- ym. kulut. Vuokran päättää ja perii ao. toimisto. Kuntalaisten liikunta- ym. yleisistä harrastustoiminnoista ei peritä toistaiseksi vuokraa.

16 14 Menettely yritystoiminnan tukemisessa Kunta pyrkii luomaan yleisiä edellytyksiä elinkeinotoiminnalle. Kaikki elinkeinonalat ovat tasavertaisia elinkeinojen kehittämisessä. Yleisiä elinkeinojen edistämistoimia ovat muun muassa maapolitiikka, kaavoitus, kunnallistekniikan investoinnit, asuntotuotanto, koulutusasiat ja yleinen palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien kehittäminen. Kunta voi luovuttaa tai vuokrata kiinteää omaisuuttaan ja maaomaisuuttaan yritystoiminnan kehittämiseksi jälleenhankinta-arvoa ja nykyarvoa arvoa edullisemmin kussakin tapauksessa erikseen tehtävin päätöksin, mikäli yritystoiminnalla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus kunnan elinkeinojen kehittymiseen ja se tukee merkittävästi työllisyyttä. Samoin kaavoituskustannuksissa kunta voi tulla yrittäjää vastaan, jos hankkeesta arvioidaan olevan merkittäviä etuja. Pääsääntönä on, että maaomaisuuden ja kiinteän omaisuuden luovuttamisesta kunnan tulee saada vähintään omaisuuden kirjanpito-arvoa vastaava hinta saadut valtionosuudet tai -avustukset vähentäen. Kunta voi tukea yritystoiminnan kehittymistä kulloinkin tarvittavan kunnallistekniikan (tiet, vesi- ja jätevesilinjat) rakentamisella, mikäli hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä myönteisiä elinkeino- ja työllisyysvaikutuksia. Luovutuksiin voidaan liittää rakentamisehto ja rakentamattoman tontin edelleen luovuttamista koskeva ehto, jolla taataan, että kiinteistö tai alue käytetään elinkeinojen edistämiseen. Kunnan liikelaitokset Vesi- ja jätevesilaitoksen sekä lämpölaitoksen toiminta investoinnit mukaan lukien rahoitetaan myyntituloilla. Tekninen lautakunta valvoo ja seuraa kunnan liikelaitosten toimintaa ja taloutta. Lautakunta tekee esitykset kunnanhallitukselle ja -valtuustolle vettä ja jätevettä koskevista taksoista ja päättää lämpölaitoksen lämmön myyntihinnoista. Kunnan asunto-osakeyhtiöt Asunto-osakeyhtiöiden hallitukset ja yhtiökokous vastaavat yhtiöiden toiminnoista mahdollisimman taloudellisesti ja tuloksellisesti. Ne tekevät myös esitykset tarvittavista peruskorjauksista ja muista investoinneista sekä yhtiöiden talouden vakauttamisesta. Konserniohjeiden mukaan yhtiöt antavat kunnanhallitukselle vuosittain tarvittavat olennaiset tiedot yhtiöiden tilanteesta.

17 15 5 HENKILÖSTÖ Savukosken kunnassa oli ,6 vakinaista virkaa ja tointa. Kunnan henkilöstömäärä on laskenut tasaisesti. Vastaava luku oli vuonna ,97 eli virkojen ja toimien määrä on neljässä vuodessa vähentynyt 11,3. Vuonna 2009 näitä tehtäviä hoitaa kokoaikaisesti 62 viran- tai toimenhaltijaa ja loppuja osa-aikaisesti tai muuten vaillinaisesti 5 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 50,31 vuotta (vuonna ,13 vuotta) Savukosken kunnan palveluksessa oli yhteensä 97 palkansaajaa. Palkansaajien määrä vaihtelee kuukausittain. Kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden keskeisin tehtävä on tuottaa lainsäädännössä määritetyt palvelut kuntalaisille ja vastata kuntaorganisaation tehokkaasta ja taloudellisesta toiminnasta. Savukosken kunnan henkilöstötilanne on tällä hetkellä hyvä, kaikki virat ja toimet on saatu täytettyä. Viime vuosina virkoja- ja työsuhteita on jouduttu lakkauttamaan ja työtehtäviä on yhdistetty. Lisäksi on ostettu palveluita muilta tuottajilta, kuten Pelkosenniemen kunnalta rakennustarkastajan palvelut. Henkilöstöpolitiikka on edelleen pidättyväistä. Jokaisen täytettävän viran tai toimen tarpeellisuus sekä niiden edellyttämät tehtävien kehitysnäkymät tutkitaan ennen kuin ne täytetään. Vakinaisen henkilöstön pysyvyys pyritään turvaamaan. Tavoitteena on kehittää henkilöstön työhyvinvointia. Kunnan johdon, luottamusmiesten ja henkilöstön on panostettava hyvän työilmapiirin kehittämiseen. Henkisesti ja fyysisesti hyvässä kunnossa oleva henkilökunta on tehokas ja motivoitunut. Valtuustokauden aikana tähän pyritään seuraavasti: Työhyvinvoinnin ja jaksamisen parantamiseksi järjestetään henkilöstön ja luottamusmiesten yhteisiä virkistäytymis- ja koulutuspäiviä. Tilaisuudet ovat koko kunnan henkilöstön yhteisiä tai hallinnonaloittain toteutettavia Laaditaan / päivitetään hallinnonaloittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat sekä tasaarvosuunnitelma Kartoitetaan hallinnonaloittain kunnan tiedonkulku- sekä johtamisongelmat ja pyritään korjaamaan havaitut epäkohdat

18 16 Savukosken kunnan työhyvinvoinnin parantamiseksi tehdään seuraavat toimenpiteet: o Laaditaan työhyvinvointikysely o Valmistellut rakentavat henkilökohtaiset esimiesten ja alaisten väliset yhteiset kehityskeskustelut käydään ainakin kerran vuodessa. Keskusteluissa kartoitetaan työhyvinvointi, jaksaminen, osaaminen, työn kierto, työvälineet, työergonomia sekä työntekijän halukkuus joustoihin, päivityksiin, koulutuksiin ja muita ajankohtaisia asioita Työllistäminen: Palkkatuella (aikaisemmin työllistämisvaroin) palkattujen määrä vaihtelee vuosittain ja kausittain. Vuonna 2008 kunnassa oli kuukautta kohden 14,25 työllistämisvaroin palkattua työntekijää (vuonna ,58 henkilöä). Savukosken työttömyysaste oli vuoden 2008 lopussa 15,3 % eli 89 henkilöä. Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta on ollut laskussa koko 2000-luvun, mutta on edelleen Itä-Lapissa huomattavasti muuta Suomea korkeammalla. Vuoden 2008 lopussa savukoskelaisia miehiä on ollut työttömänä 51 henkilöä ja naisia 38 henkilöä. Yli vuoden työttömänä olleita oli 5 henkilöä. Jos verrataan työttömyysastetta vuoteen 2005, silloin työttömien osuus työvoimasta on ollut 22,1 % eli 137 henkilöä. Yli vuoden työttömänä olleita oli 14 henkilöä. Työttömyyden parantumiseen on vaikuttanut lähinnä väestö- ja ikärakennemuutokset sekä muuttoliikenne. Valtuusto hyväksyy vuosittain työllistämissuunnitelman. Kunnan tavoitteena on työllistää kuntalaisia vähintään sama määrä kuin aikaisempina vuosina Kunta osallistuu Itä-Lapin työhönvalmennussäätiön tai vastaavaan työllistämishankkeeseen, jolla pyritään työllistämään vaikeasti työllistettäviä

19 17 Savukosken kunnan vakinaiset virat ja toimet Yleishallinto Kunnanjohtaja Kirjanpitäjä Palkanlaskija Kanslisti Puhelunvälittäjä/ toimistovirkailija Atk-tukihenkilö yhteensä Sivistystoimi Kanslisti Kulttuurisihteeri Liikuntanuorisosihteeri Rehtori Opettaja Lastentarhanopettaja Yhteensä 1 0, ,5 0,6 17,6 Sosiaalitoimi Sosiaalisihteeri/lastenvalvoja Apulaiskanslisti Kodinhoitaja Päivähoidon ohjaaja Perhepäivähoitaja Vastaava sairaanhoitaja Perushoitaja/lähihoitaja Laitosapulainen Ravitsemispäällikkö Ravitsemistyöntekijä Ohjaaja/hoitaja Yhteensä , ,4 Yhteensä 66,6 Tekninen toimi Rakennusmestari Apulaiskanslisti Laitosmies Kiinteistönhoitaja, talonmies Siivooja Yhteensä Maaseutu- ja ympäristötoimi Maaseutuympäristösihteeri Yhteensä ,6 4 13,6 1 1

20 18 6 PALVELUSTRATEGIAT 6.1 HALLINTOTOIMI Hallintotoimi huolehtii kunnan yleishallinnosta ja vastaa korkeimpien viranomaisten, kunnanhallituksen ja valtuuston asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Lisäksi hallintotoimi huolehtii koko kunnan taloudenhoidosta, kirjanpidosta ja talouslaskennasta sekä keskitetysti kunnan palkkakirjanpidosta pl. opettajien palkat. Keskusarkiston hoito kuuluu hallintotoimelle, samoin yleinen tiedostustoimi. Yleishallinto vastaa keskitetysti kunnan ATKpalveluista ja tietoliikenteen hoidosta. Vuonna 2009 on tehty virka- ja tehtäväjärjestelyjä koskien myös hallintotointa. Elinkeinotehtävät hoidetaan kunnanhallituksen alaisena osana hallintotointa. 6.2 MAASEUTUTOIMI Maaseututoimen viranhaltijana toimii elinkeinoasiamies-maaseutusihteeri, joka on kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen. Maaseutuelinkeinoviranomaisen keskeisimpänä tehtävänä on viljelijätukien hallinto: pelto - ja eläintukihakemukset sekä hirvi-, petoeläin-, tulva - ja satovahinkokorvaukset. Porotuen saajia kunnassa on keskimäärin 60. Maaseutuhallinnon uudistus Maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee maaseutuhallinnon uudistusta joka tulisi voimaan Vastuu tehtävien organisoinnista säilyy hallinnon uudistuksen myötä kunnalla. Organisointitapoja on kolme: 1. Sopimusyhteistyö 2. Isäntäkunta malli 3. Kuntayhtymä Kuntien on muodostettava yhteistoiminta-alueita maaseutuhallintoon, jotka käsittäisivät 800 tilaa, poikkeus pitkien etäisyyksien kunnat, joihin tilamääräkriteeriä ei sovelleta. Hallinnon uudistus on toteutettava kuitenkin niin, että yhteistoiminta-alueelta löytyy kolme hallintoon osallistuvaa henkilöä, joista yhden täytyy olla päätoiminen.

21 19 Savukosken kunnalle sopivin vaihtoehto olisi sopimusyhteistyö, jota jo nyt sovelletaan Kemijärven ja Pelkosenniemen kuntien kanssa jolloin hallinto hoidetaan omassa kunnassa kuten nykyisinkin. Maksajavirastosopimukset allekirjoitetaan yhden yhteistoiminta-alueen kunnan kanssa. Kuntakohtaiset ympäristönsuojelumääräykset on tehtävä vuoden 2009 aikana. Ympäristöhallinnossa maaseutu-ympäristötoimi osallistuu Soklin kaivoksen mahdolliseen avautumiseen. Hallinnossa hoidetaan lakisääteiset ympäristönsuojelutehtävät. 6.3 SOSIAALITOIMI Sosiaalitoimen palvelutasossa pyritään pysymään hyvässä keskitasossa turvaamalla toimintaa varten riittävät resurssit. Henkilökuntaa ja euromääräisiä resursseja lisätään mm. väestön ikääntymisestä johtuen. Palveluiden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi sosiaalilautakunta pyrkii myös mahdollisimman laajaan yhteistyöhön eri kuntien ja järjestöjen kanssa Sosiaalitoimen hallinto Sosiaalilautakunnan johtosääntö ajantasaistetaan. Johtosäännöstä tarkistetaan ainakin vastuualuejako ja tehtävä- ja ratkaisuvaltakohdat Sosiaalipalvelut Yleisenä tavoitteena pidetään asiakkaiden osallisuuden lisäämistä. Hoito- ja palvelutarpeen kirjauksissa ja suunnitelmissa tuodaan asiakkaan/omaisen/läheisen näkemys esiin. Hoito- ja palvelusuunnitelmat tehdään kaikille säännöllisen palvelun piirissä oleville korostaen myös asiakkaan/omaisen/läheisen omaa osuutta selviytymisen ja arkielämän sujumisen turvaamiseksi. Parannetaan palvelujen saatavuutta mm. vakiinnuttamalla lastensuojelun perhetyö olemassa olevaksi palveluksi.

22 Päivähoito Lasten päivähoitoa tarjotaan pääosin ryhmäperhepäiväkodissa. Soklin kaivoksen mahdollisesti aiheuttamaan päivähoitotarpeen lisäykseen on myös varauduttava. Valtakunnallinen suuntaus päivähoidon siirtämisestä sivistystoimen alaisuuteen ja kanta siihen harkitaan uudelleen Vammaispalvelut Vammaispalvelulain mukaisilla palveluilla lisätään kotona asumisen mahdollisuuksia ja vähennetään laitoshoidon tarvetta Avopalvelut Omaishoidontuen muotoja kehitetään. Laadukkaalla kotipalvelulla turvataan vanhusten kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Parannetaan asiakkaiden hyvinvointia lisäämällä mm. vammaisten ohjattua päivätoimintaa. Lisätään tietoa palvelutarpeista tekemällä palvelutarpeen arviointi laissa annettujen määräaikojen ja kohderyhmien lisäksi kaikille sitä pyytäville kuukauden kuluessa pyynnöstä. Palveluasumisen tarjontaa lisätään kymmenen paikan uudisrakentamisella Laitoshoito Tavoitteena pidetään asiakaslähtöistä kodinomaista hoitoa. Tavoitetta edistetään mm. toimivilla tilaratkaisuilla tulevan palveluasuntorakentamisen yhteydessä. Hoitoa tarjotaan edelleen pääosin yhden hengen huoneissa. Laitoshoitopaikkojen määrää ei enää nykyisestä lisätä Ravintohuolto Keskuskeittiön tilojen muutostarpeet otetaan huomioon tulevan palveluasunto-rakentamisen suunnittelun yhteydessä.

23 21 Sosiaalilautakunta tarkistaa strategiatavoitteitaan vuosittain talous- ja toimintasuunnitelman yhteydessä. 6.4 SIVISTYSTOIMI Sivistystoimessa tavoitellaan ns. elämänkaarimallia. Elämänkaarimallissa perinteisten palvelusektorien rajat ylitetään yhdistämällä palvelut ihmisen elinkaaren mukaan. Palvelut jaetaan kolmeen alueeseen: lasten ja nuorten palvelut, aikuisten työikäisten palvelut ja ikääntyvien palvelut. Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus sisältää lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä edistävät ja tukevat palvelut. Tavoitteena on palvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti, resurssien uudenlainen yhdistäminen ja yhteistyön lisääminen eri hallinnonalojen välillä. Liitteenä 4 yksityiskohtaiset tavoitteet. Sivistyspalveluiden painopistealueet sekä vastuualueiden sisällä tehtävien painottuminen ratkaistaan vuosittain talousarvion käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä. Sivistystoimenpalveluista tiedotetaan aktiivisesti muille hallintokunnille ja kuntalaisille Hallinto Elämänkaarimalli tukee lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua perinteistä hallintomallia paremmin. Yksi sen keskeisiä etuja on nimenomaan asiakaslähtöisempi ajattelutapa. Elämänkaarimallissa lasten ja nuorten palvelut saadaan yhdistettyä laajempiin palvelukokonaisuuksiin. Tällöin lasten ja nuorten palvelutarpeesta saadaan kokonaisvaltaisempi näkemys ja resurssit saadaan suunnattua paremmin lapsille ja nuorille. Eri hallintokuntien välisiä rajapintoja saadaan vähennetyksi ja päällekkäisiä toimintoja karsittua. Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut saadaan myös lähemmäksi palvelujen saajia sijoittamalla ne samaan palveluprosessiin opetustoimen kanssa. Elämänkaarimallissa varhaiskasvatus ja nuorisotoimi toimivat yhteistyössä opetustoimen kanssa. Myös musiikkiopiston toiminta sijoitetaan samaan yhteyteen. Tästä on selvää etua palvelujen saajien kannalta. Aikuisten työikäisten palvelut, kuten myös ikääntyvien palvelut, tuotetaan omana palveluna liikunta- ja kulttuuritoimessa (ml. museotoimi) sekä ostopalveluna kirjastoimessa ja kansalaisopiston toiminnassa. Sivistyslautakunnan ratkaisuvaltaa on kokonaisuuksien hallinnointi ja resurssien suuntaaminen. Opetustoimen johtokunta säilytetään operatiivisen toiminnan päätöksentekijänä ja työpaikkademokratian varmentajana.

24 22 Uuteen malliin siirtyminen jo sinällään on haasteellinen tehtävä ja vaatii hyvää johtamista onnistuneen muutosprosessin läpiviemiseksi. Toimintakulttuuri pohjataan osaamisen johtamiseen, minkä odotetaan tuovan yksilölliset voimavarat esiin ja sitouttamaan henkilöstön tavoitteisiin paremmin. Toiminnassa linjataan tiettyjä ydinprosesseja Opetustoimi Elämänkaarimallissa opetustoimen palvelut ovat lasten ja nuorten palveluja. Osaamisen varmistaminen on haaste, joka valtuustokaudella pyritään takaamaan omien ratkaisujen lisäksi seudullisella ja alueellisella yhteistyöllä. Liitteenä 5 on oppilasennuste. Kunta järjestää maksutonta esiopetusta kaikille kunnan alueella asuville lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Osallistuminen esiopetukseen on lapselle vapaaehtoista. Opetuksesta vastaa lastentarhanopettaja. Esiopetuspaikka on Korvatunturin koulu. Yhtenäinen perusopetus (luokat 1 9) ja mahdollinen lisäopetus (10 lk) annetaan Korvatunturin koulussa. Tanhuan ja Kiurujärven lasten opetuspalvelut (0 6 lk) järjestetään Sodankylässä Kelujärven koulussa. Perusopetuksen painopisteenä on tukea resurssein äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetusta. Tällöin painottuu oppilaiden oppimiskykyä tukevien ja lisäävien tietojen/taitojen opiskelu ja harjoittaminen pyrkien löytämään kullekin oppilaalle tuloksekkain oppimistyyli omia taipumuksia ja vahvuuksia sekä nykytekniikkaa hyödyntäen. Erityisopetus tukee perusopetusta pyrkien lisäämään onnistuneita oppimiskokemuksia. Jatkoopinnoille luodaan hyvä perusta tarjoamalla riittävästi valinnaisaineita. Oman lukion kautta ylläpidetään kunnassa toisen asteen koulutusta, jonka suorittamalla nuori saa kotona asuen yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin ja yliopistoon. Seutukunnallisten resurssien ja maakunnallisen yhteistyön avulla tuetaan tarvittaessa opiskelijoiden tavoitteita saavuttaa tavoitteensa ylioppilaskirjoituksen ainereaaleissa sekä lukiodiplomien suorittamisessa. Vastaavasti lukio tukee muita seutukunnan toisen asteen oppilaitoksia mm. virtuaaliopetuksen avulla. Lukio tarjoaa aikuisopiskelupalveluita kuntalaisille etälukioperiaatteella. Aikuisopiskelijoita kunnan ulkopuolelta pyritään saamaan kehittämällä lukiomalli hyödyntäen virtuaaliopetustekniikkaa sekä ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua. Elämänkaariajattelu nuorten palveluissa on oleellinen tekijä lukion säilymisen turvaamisessa.

25 23 Taiteen perusopetus ja kerhotyö tukevat opetustoimen tavoitteiden saavuttamista. Toimintaa rahoitetaan valtionosuuden lisäksi hankerahoituksella, jolloin tavoitellaan uusien kerhojen perustamista ja laadun parantamista kerhotoiminnassa. Projektit sekä nuoriso- ja liikuntatoimen iltapäiväkerhot ovat tukemassa ja laajentamassa oppilaiden vapaa-ajan harrastuksia Vapaa sivistystyö Elämänkaarimallissa vapaan sivistystyön palvelut kohdistuvat kaikille kolmelle kohderyhmälle. Kaikki vapaan sivistystyön palvelut hankitaan ostopalveluina. Sompion kirjasto toimii kirjastopalveluiden tuottajana ostopalveluperiaatteella. Sompion kirjastolle luodaan oma brändi OPM:n rahoituksen ja hankkeiden avulla: Nukketeatterit, kirjavinkkaukset, kotisivut, kotiseutukokoelmat. Kirjasto- ja tietopalvelut toimivat tiiviinä yhteisenä verkostona näyttäytyen käyttäjälle yhtenä palvelukokonaisuutena: Toiminta-ajatuksen toteuttamista tukee Sompion kirjaston monipuolisen ja laadukkaan oman materiaalin lisäksi Lapin kirjastot kirjastoverkko sekä Internet yhteydet. Kirjastossa toimii aikuisopiskelijoille tarkoitettu etäopiskelupiste. Kuntalaisia perehdytetään käyttämään sähköisesti kirjastopalveluita. Pääsy elektronisiin kirjoihin, lehtiin ja tietokantoihin on nykyisin välttämätöntä, jotta kunnan asukkailla on käytössään arjessa, opiskelussa ja muussa itsensä kehittämisessä tarvittava tuore ja luotettava tieto. Sompion kirjasto on mukana Kirjatalkoot hankkeessa, jonka avulla aineistoa uusitaan kattavasti. Kemijärven kansalaisopisto tarjoaa yhteiskunnan ja kuntalaisten tarpeet huomioiden kysynnän mukaisia monipuolisia ja laadukkaita oppimis- ja harrastepalveluja, joita antaa aktiivinen ja kehityskykyinen henkilöstö. Koillis-Lapin musiikkiopisto järjestää taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista musiikin opetusta musiikkiopiston perus- ja opistotasolla sekä musiikkileikkikoulussa. Palveluita ostetaan etupäässä lapsille ja nuorille. Musiikkiopisto ottaa vastaan myös musiikin lukiodiplomeja.

26 Vapaa-aikatoimi Elämänkaarimallissa vapaan sivistystyön palvelut kohdistuvat kaikille kolmelle kohderyhmälle. Nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja museotoimen asiantuntijuuden säilyminen paikallistasolla varmistetaan. Ylikunnallinen yhteistyö ja vaihtoehtoiset palveluiden tuotantotavat otetaan kunnan liikunta- ja nuorisotoimessa laajemmin käyttöön. Kuntien välisessä yhteistyössä painottuvat erilaisten leirien, kerhojen, retkien, tapahtumien ja muun toiminnan järjestäminen. Liikuntapaikkojen hoitoa ja valvontaa tehdään yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen ja teknisen toimen kanssa. Asiakaspohjan laajentuminen ja voimavarojen järkevä ja tehokas käyttö mahdollistavat monipuolisen ja laadukkaan toiminnan kunnan alueella: Palveluiden tuottamisessa kokeillaan erilaisia yhteistyömuotoja yksityisen sektorin ja kansalaistoiminnan kanssa. Kulttuuripalvelujen tarjonnan lähtökohtana ovat alueelliset tarpeet, olemassa olevat vahvuudet sekä kiinnostuksen kohteet. Palveluita tarkastellaan suunnitelmakaudella sekä aloittain että elinkaariajattelun pohjalta kohderyhmittäin. Lasten ja erityisryhmien kulttuuripalvelut järjestetään lähipalveluina. Kulttuuriperinnön hoito ja vaaliminen sekä Puistolan toiminta koetaan merkitykselliseksi paikallisyhteisölle. Paikalliset kulttuuritapahtumat ovat tärkeitä, sillä niissä esiintyy ja toimii paikalliset yhteisöt ja yksilöt ja ne rakentavat identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Näihin luetaan Kuivalihamarkkinat, Savukoski-päivät ja Joulupukin lähtötapahtuma. Kulttuuritoiminta on tulevaisuudessa yhä läheisempi osa muuta palvelutoimintaa, jossa myös paikalliset yritykset ovat toimijoina mukana Talous ja investoinnit Taloudellisuutta painotetaan palveluiden järjestämisessä ja hankintoja tehtäessä: Selvitetään palvelunostaminen kokonaistaloudellisena vaihtoehtona esim. kerhotoiminta, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, tietokoneet oheislaitteineen. Suunnitelmakaudella oletetaan määrärahatarpeen kasvavan vain kustannustason nousun ja palkkojen korotusten myötä, koska oppilasmäärän vähenemiseen reagoidaan toimintoja uudelleen järjestelemällä, esim. yhdysluokkaopetus valinnaisaineissa (8.-9. lk) ja kurssien yhdistely lukiossa (matematiikka). Sivistyslautakunta varaa vuosittain pätevälle opetushenkilöstölle palkkamäärärahat, jotka kuitenkin käytetään vain syksyisen todellisen tilanteen mukaan. Hankintoja tehtäessä suositaan Itä-Lapin hankintarengasta tai yhteistyötä naapureiden kanssa. Taloutta seurataan lautakunnassa aktiivisesti neljännesvuosittain.