SAVUKOSKEN KUNTA. Valtuustostrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAVUKOSKEN KUNTA. Valtuustostrategia 2009-2012. Hyväksytty kunnanvaltuustossa 5.11.2009 49"

Transkriptio

1 SAVUKOSKEN KUNTA Valtuustostrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa

2 SAVUKOSKEN VALTUUSTOSTRATEGIA Sivu 1 JOHDANTO 1 2 KUNNAN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET 2.1 NELIKENTTÄANALYYSI 2 3 KUNNAN NYKYTILA 3.1 VÄESTÖKEHITYS TYÖLLISYYS TALOUDEN KEHITYS VUOSINA KUNTAYHTEISTYÖ 8 4 TALOUSNÄKYMÄT INVESTOINTIOHJELMA OMISTAJAPOLITIIKAN LINJAUS 11 5 HENKILÖSTÖ 15 6 PALVELUSTRATEGIAT 6.1 HALLINTOTOIMI MAASEUTUTOIMI SOSIAALITOIMI SIVISTYSTOIMI TEKNINEN TOIMI TERVEYSTOIMI 26 7 SOKLIIN VALMISTAUTUMINEN 29 8 VISIO ELINKEINOSTRATEGIA 35 LIITTEET - Liite 1 Väestöennuste - Liite 2 Talouden kehitys vuosina Liite 3 Investoinnit - Liite 4 Sivistystoimen tavoitteet - Liite 5 Oppilasennuste

3 1 SAVUKOSKEN VALTUUSTOSTRATEGIA 1 JOHDANTO Tässä valtuustostrategiassa linjataan suuntaviivat lähinnä valtuustokautta varten. Tarkastelua on hallinnonaloittain tehty lähinnä siltä pohjalta, mikä on juuri tällä hetkellä ajankohtaista. Tietysti tärkeintä on kunnan perustehtävästä eli palvelujen tuottamisesta kuntalaisille huolehtiminen, mutta asioita on pyritty tarkastelemaan myös sen mukaan, mikä kaipaa muutosta ja lisäksi on jossain määrin ennakoitu asioiden kehittymistä valtuustokautta pidemmälle. Valtuustoseminaarissa päätettiin muotoilla kunnan yleistavoite tulevalle valtuustokaudelle nykytilanteeseen liittyen kuuluvaksi näin: Savukoski on itsenäinen, hyvinvoiva ja elinvoimainen kunta. Kuntalaisille turvataan tarpeelliset palvelut lähipalveluina ja luodaan mahdollisuuksia monipuoliselle elinkeinoelämälle. Strategiaa on valmisteltu Savukosken kehitykseen keskeisesti vaikuttavien asioiden suhteen hieman epämääräisessä tilanteessa. Kunnissa viime vuosien tyydyttävä talouskehitys uhkaa heikentyä johtuen maailmanlaajuisesta talouskriisistä. Kuntien verotulokehitys pysähtyy ja laskee ja valtion mahdollisuudet tukea kuntia saattavat heikentyä riippuen kriisin pituudesta ja syvyydestä. Menojen kasvua pitää lähivuosina tarkastella kriittisesti. Lisäksi taustalla on jo pitkään jatkunut muuttoliike kunnasta pois. Toisaalta on tähän valtuustokauteen heijastuvia positiivisiakin näkymiä. Jos Soklin kaivoksen mittavat investoinnit pääsevät käyntiin, on sillä Savukosken kuntaa monella lailla piristävä vaikutus. Samoin matkailu ja luonnontuoteala ovat Savukoskella merkittäviä mahdollisuuksia, joissa voi tapahtua uutta kehitystä. Elinkeinoelämän monipuolistaminen on tärkeä tavoite, jota pitää kaikin voimin edistää. Valtuustostrategian tarkoitukseen kuuluu, että päättäjät ja viranhaltijat tunnistavat kunnan nykytilan ja sen avulla arvioidaan tulevaisuuden, lähinnä valtuustokauden painopisteet. Vuotuisten talousarvioiden laatimisen yhteydessä tarkentuvat eri asioiden toteutusmahdollisuudet ja todennäköisesti tulee uusiakin tarpeita, jotka pitää pystyä sovittamaan ja aikatauluttamaan voimavaroihin. Strategiassa esitettyjä tavoitteita toteutetaan konkreettisten päätösten avulla. Yksityiskohtaisia strategian painopisteitä koskevia päätöksiä tehdään toimintayksiköissä.

4 2 On tärkeää, että kunnassa mahdollisimman laajasti sitoudutaan toimintaa ohjaaviin tavoitteisiin ja tuetaan tavoitteiden saavuttamista. Savukoski on pieni kunta ja sen voimavarat vähäiset, mutta siitä huolimatta me voimme tehdä paljon näkyvää kunnan ja kuntalaisten hyväksi. Kunnan yksi tärkeä menestystekijä on harmoninen kehittämisen ilmapiiri. Eri ammatti- ja elinkeinoalojen välisellä vastakkainasettelulla ei päästä eteenpäin, vaan ainoastaan yhteen hiileen puhaltamalla saavutetaan tuloksia. Olennaisen tärkeää onkin hyväksyä strategiassa määritelty tahtotila tavoitteittain ja sitoutua tekemään niiden eteen töitä. Lisäksi jokainen kunnassa työskentelevä on vastuussa hänelle kuuluvista tehtävistä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Vaikka Savukosken taloudella ei voi toteuttaa isoja hankkeita, voidaan kunnasta silti antaa hyvin hoidettu kuva ulospäin. Tämä ei vaadi aina niinkään rahaa, vaan enemmän halua. Jokaisen kunnan työntekijän oma-aloitteisuus, osallistuminen ja osaaminen on siten ensiarvoisen tärkeää. Työnantajan taas tulee tukea oma-aloitteisia työntekijöitään ja heidän ammatillista kehittymistään. Hyvän työilmapiirin säilyminen on paljolti johdon asia, mutta loppujen lopuksi siitä on jokainen kunnan palveluksessa oleva ja hallintoon kuuluva omalta osaltaan vastuussa. Hyvät puhe- ja neuvottelutaidot ovat tärkeitä. Strategia käsitellään sen valtuustossa hyväksymisen jälkeen hallintokunnissa, sitä seurataan kaikissa päätöksentekovaiheissa ja tehdään tarvittaessa muutosesityksiä. Strategian seuraava tarkastelu tehdään valtuustokauden puolivälissä, vuoden 2010 aikana, jolloin on toivottavasti tieto Soklin osalta. Strategian kirjoittamisesta ovat vastanneet kunnanjohtaja Mauri Aarrevaara (luvut 1-4, 6.1, 8), elinkeinoasiamies-maaseutusihteeri Eeva Maria Maijala (luvut 5, 6.2, 9), sosiaalisihteeri Sinikka Savukoski (luku 6.3), sivistystoimiston päällikkö Arto Ahtinen (luku 6.4), teknisen toimiston päällikkö Jarmo Ahtinen (luku 6.5), Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän johtava hoitaja Pirjo Laurila (luku 6.6) sekä Sokliin valmistautumishankkeen projektisihteeri Janne Mukkala (luku 7). 2 KUNNAN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET NELIKENTTÄANALYYSI

5 3 Nelikenttäanalyysin avulla selvitetään kunnan nykytilaa tarkastelemalla keskeisiä vahvuuksia ja heikkouksia ja toisaalta kunnan tulevaisuutta mahdollisuuksien ja uhkatekijöiden kautta. Seuraavaan on koottu tällä hetkellä tiedossa olevia tärkeitä kehitykseen vaikuttavia asioita, joista voi johtaa toimintaohjeita valtuustokauden keskeisiin tehtäviin: Vahvuudet ( auttavat menestymään, vahvista) Heikkoudet ( estävät menestymistä, poista) Laaja erämaaluonto, Korvatunturi Kapea elinkeinorakenne Luonnon raaka-aineet Sijainti, pitkät etäisyydet Sokli tarjoaa monipuolisia uusia kehitysnäkymiä Julkisten ja yksityisten erityispalvelujen puute ja etäisyys Toimivat peruspalvelut Työpaikkojen vähyys Tapahtumat Väestön väheneminen, n. 2 % vuosittain Suojelualueet Kapea osaaminen Tietoliikenneyhteyksien taso Työvoiman saatavuus Mahdollisuudet (käytä) Uhat (poista) Luontomatkailu Muuttoliike Luonnontuotteiden ja luonnonvarojen Työttömyys taloudellinen hyödyntäminen Soklin myötä yritystoiminnan kehittäminen Kunnan talous, uusiin palvelutarpeisiin vastaaminen Venäjän lähialueen kehitys Soklin mahdollisuuksien käyttämättä jätt. Yhteistyö naapurikuntien kanssa Aloitteellisuuden ja yritysideoiden puute Yritysten yhteistyö ja verkostoituminen Suojelualueet Kylien kehittäminen kunnan ja kylän yhteistyönä Julkisen liikenteen supistuminen 3 KUNNAN NYKYTILA 3.1 VÄESTÖKEHITYS Savukosken väestökehitys on ollut jo pitkän aikaa laskeva luvulla on väkiluku laskenut 257:llä eli 17,5 %. Vuoden 2008 lopussa kunnassa oli enää 1215 asukasta. Tilastokeskuksen ennusteen (2007) mukaan vuonna 2015 väkimäärä laskisi 1051:een ja vuonna 2025 se olisi pudonnut jo 920:een. Muuttoliike on ollut negatiivinen koko 2000-luvun ajan ja sama suunta näyttää jatkuvan tulevinakin vuosina. Syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönlisäys säilyy ennusteiden mukaan negatiivisena.

6 4 Vuonna 2008 Savukoskella syntyi toiseksi vähiten lapsia Lapissa (seitsemän lasta). Muuttoliikkeen ohella väestökatoon on ollut siis syynä myös syntyvyyden nopea lasku. Alle 16-vuotiaiden osuus pienenee nykyisestä 180:stä vuoteen 2015 mennessä 129:ään ja vuoteen 2025 mennessä 111:een vuotiaiden määrä oli vuonna ; vuonna 2025 sen ennustetaan putoavan 446:een. Erityisesti nuorten poismuutto vaikuttaa ikärakenteeseen epäedullisesti. Samanaikaisesti ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa nopeasti. Tällä hetkellä yli 65-vuotiaita on 291, mutta vuonna 2025 ennusteiden mukaan jo 356. Liitteenä 1 Tilastokeskuksen väestöennuste vuoteen 2025 saakka. Demograafinen huoltosuhde (alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän suhde vuotiaisiin) vuonna 2007 oli 56 %, vuonna 2015 se olisi 69,8 % ja vuonna %. Ts. vuonna 2025 lasten ja vanhuuseläkeläisten määrä olisi jo sama kuin työikäisten määrä. Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien määrä yhtä työllistä kohden) vuonna 2005 oli 1,95; ts. lähes kaksi henkilöä oli yhtä työllistä kohden työvoiman ulkopuolella tai työttömänä. Myös taloudellinen huoltosuhde heikkenee entisestään, ellei kuntaan tule uusia työpaikkoja. Huoltosuhteiden huononeminen alkaa kasvaa jyrkästi vuoden 2010 jälkeen, jolloin yhä useampi työikäisen väestön ulkopuolisista on vanhus. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä tehtyihin havaintoihin. Ennusteet ilmaisevat, mihin kehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisen kaltaisena. Ennusteiden luotettavuus heikkenee, mitä pitemmälle ennustekausi jatkuu. Ennusteet ovat silti käyttökelpoisia arvioitaessa, mitä toimia tarvitaan, jotta kehitykseen voitaisiin vastata tai vaikuttaa. Työikäisen väestön määrän laskeva kehitys ja vanhusväestön määrän samanaikainen kasvu heikentää kunnan edellytyksiä huolehtia asukkaiden palveluista. Kunnan palvelutarpeet kasvavat etenkin sosiaali- ja terveystoimessa. Yleensä negatiivisella (samoin kuin positiivisella) kehityksellä on taipumus kumuloitua. Poismuutto kiihtyy, kunnan talous heikentyy ja kunnan yleinen vetovoima heikkenee. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä muita sellaisia asioita kuin Soklin kaivos, joka todennäköisesti vaikuttaisi poikkeavasti väestö- ja muuttoliike-ennusteisiin ja alkaisi ruokkia positiivisia tapahtumia. Soklin kaivoksen toteutuminen suunnitellussa laajuudessa vaikuttaisi työllisyyden lisääntymiseen, muuttoliikkeen vähenemiseen ja vastaavasti kuntaan muuton lisääntymiseen. Samoin ikärakenteen vinoutuma alkaisi vähitellen tasaantua.

7 5 3.2 TYÖLLISYYS Elinkeinojakauma kunnassa on seuraava: palveluammatit 55,5 %, alkutuotanto 38,2 % ja jalostus 3,1 % (tieto vuodelta 2005). Vuonna 2006 työpaikkoja oli 379, joista alkutuotannossa 132, julkisissa palveluissa 119, yksityisissä palveluissa 94 ja jalostuksessa 18. Työvoimamäärä oli vuonna 2007 (ennakkotieto) 561, kun se esimerkiksi vuonna 2003 oli 620. Työllisyysaste vuonna 2007 oli 57,3 %: miesten työllisyys 56,6 % ja naisten työllisyys 58,3 %. Työttömyys on viime vuosina vaihdellut %:n välillä. Vuonna 2006 työllisistä 66 kävi töissä oman alueen ulkopuolella. Vuoden 2006 maaliskuun lopussa Savukoskella toimi yhteensä 57 yritystä. Savukoski on Lapin alkutuotantovaltaisin kunta, mikä selittyy merkittävällä porotaloudella. Kemin-Sompion paliskunta on poronhoitoalueen suurin paliskunta, jossa porolukumäärä on noin poroa. Vuosittain teurastetaan noin poroa. Poronomistajia on kunnassa noin 160, joista osalle porotalous tuo pääasiallisen toimeentulon ja monelle merkittävän toimeentulon lisän. Metsätalous on edelleen kunnalle tärkeä työnantaja ja verotulojen tuoja. Vuoden 2008 alussa Metsähallitus tarjosi töitä savukoskelaisille koneyrittäjät mukaan lukien 49 henkilötyövuotta. Nykyisin lähes kaikki hakkuut tehdään savukoskelaisilla koneilla. Metsähallitus on merkittävä yhteisöverojen maksaja kunnassa. Vuonna 2008 kunta sai yhteisöverotuloja noin euroa, joka suurelta osin kertyi metsätaloustoiminnan yhteisöveroista. Meneillään olevan talouskriisin seurauksena yhteisöverotulot ovat supistuneet. Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa oli vuonna 2006 yhteensä 21 työpaikkaa. Matkailun työllistävä vaikutus on kuitenkin isompi, kun otetaan huomioon ohjelmapalveluyritysten työllistäminen. Jalostuksen työpaikat (18) ovat lähinnä luonnontuotealalta. Paikalliset osuuskunnat jalostavat luonnonmarjoista marjajalosteita ja tarjoavat matkailun ohjelmapalveluita. Kunnassa toimii yksi Suomen suurimmista marjan ostajista ja välittäjistä. Tärkeitä työpaikkoja tarjoavat myös kunnan maarakennusalan yritykset. Rakenteellisen työttömyyden helpottaminen ja työllisyysasteen nostaminen on osa kuntien tehtäviä. Tätä velvoitetta on lisännyt vuoden 2006 alussa voimaan tullut työmarkkinatukiuudistus, joka edellyttää kunnalta osallistumista työttömien aktivointitoimiin. Aktivointitoimia ovat työ, koulutus, työharjoittelu, työelämän valmennus, työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta.

8 6 Uuden lain mukaan kunta joutuu osallistumaan 50 %:lla pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuviin työmarkkinatukimenoihin. Vuonna 2006 kunta maksoi Kelalle euroa, vuonna euroa ja vuonna 2008 kunnan maksuosuus oli euroa. Maksuosuudet olisivat huomattavasti suurempia ilman aktivointitoimenpiteitä. Työllisyystoimenpiteitä onkin viime vuosina kohdistettu yhä enemmän vaikeasti työllistettävien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Vaikeasti työllistettävien työmarkkinavalmiuksien parantamiseen on osallistuttu ns. Luonturityöllistämishankkeella ja Lähimetsästä työtä Itä-Lapissa -hankekoulutuksella. Aktivointitoimia on tarpeen jatkaa tulevinakin vuosina; parhaillaan on valmisteilla uusi ESR-työllistämishanke Kemijärven, Pelkosenniemen ja Savukosken yhteistyönä. Kunta osallistuu työllisyyden hoitoon vuosittain myös talousarviossa hyväksytyn työllistämisohjelman mukaan. Työllisyyden hoidon nettokustannukset kunnalle ovat noin euroa vuonna 2009, ja tällä työllistetään keskimäärin 15 työntekijää kuukausittain. Samoin kesäisin on tarjottu noin 20 nuorelle kesätyöpaikka tai annettu kunnan työllistämisseteli (250 euroa) työpaikan tarjoavalle työnantajalle. Vaikka kunnan mahdollisuudet osallistua rakennetyöttömyyden helpottamiseen ovat talouden kiristymisen myötä vaikeutuneet, on työllistämistä jatkettava, koska muita työnantajia on vähän. Työllistämisellä voidaan vähentää sosiaalisia ongelmia ja syrjäytymistä sekä toisaalta toimeentuloym. sosiaalitoimen menoja. Työllisyysnäkymiin vaikuttaisi toteutuessaan positiivisesti Yara Suomi Oy:n suunnittelema Soklin kaivoshanke. Kaivoksen rakentamisvaiheen työpaikkamääräksi on arvioitu lähes 1000 ja toimintavaiheessa pelkästään kaivoksen työpaikkoja olisi noin 150. On selvää, että suuri osa rakentamisvaiheen työllisyysvaikutuksista kohdistuisi Savukosken ulkopuolelle, mutta joka tapauksessa kaivoksen sijaintialueellakin vaikutus tuntuisi huomattavana. Rakennusvaiheen jälkeen kaivoksen toiminnan aikaiset työllisyys- ja siitä seuraavat verotulovaikutukset olisivat myös huomattavat, jos kaivoksen ja kaivokselle palveluja myyvien yritysten työntekijöitä onnistuttaisiin houkuttelemaan Savukoskelle. Nuorten poismuuton ainoa syy tällä hetkellä on se, että heiltä puuttuvat kunnassa asumisen taloudelliset edellytykset. Soklin toteutuminen parantaisi olennaisesti tätä tilannetta. Työpaikat ovat kunnan kehityksessä kaikkein keskeisin asia, sillä tosiasia on, että heikko työllisyys kiihdyttää poismuuttoa ja heikentää kunnan taloutta ja vetovoimaa sekä kunnan edellytyksiä huolehtia asukkidensa palveluista.

9 7 3.3 TALOUDEN KEHITYS Kunnan talous on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut yhtä vuoristorataa luvun alkuvuosina se ajautui katastrofaaliseen tilaan, joka johtui kuntien valtionosuusleikkauksista ja etenkin metsäverotuksen muuttumisesta ja sitä seuranneesta tulopohjan menetyksestä yhteisöverouudistuksessa. Vuosina tehtiin neljä peräkkäistä alijäämäistä tilinpäätöstä. Kattamattomia alijäämiä kertyi yhteensä yli 1,8 milj. euroa. Käyttömenoja jouduttiin rahoittamaan lisääntyvällä velanotolla, ja kunnan velkarasitus nousi kunnan talouden koko huomioiden huomattavan korkeaksi: yli euroon/as. Samalla lainanhoitokyky heikkeni lähes olemattomiin. Oli pakko aloittaa radikaalit säästö- ja sopeuttamistoimenpiteet. 23-kohtaisen säästöohjelman toteuttamisella toimintakate (käyttömenojen ja -tulojen erotus) saatiin laskemaan vuosien aikana huomattavasti, yli euroa. Säästöjä toteutettiin kaikissa hallintokunnissa, mutta merkittävimmät vaikutukset tulivat kouluverkon supistamisesta ja henkilöstömenojen leikkauksesta. Tulopuolen lisäyksiin vaikuttivat veroprosentin nostaminen 20:een ja maksujen sekä taksojen tarkistukset. Samalla valtio tuli ns. Pohjois-Lappi -työryhmän lupauksen mukaisesti vastaan harkinnanvaraisella rahoitusavustuksella. Kunnan talous parani asteittain suhteellisen hyvään kuntoon. Vuoden 2006 tilinpäätös oli euroa ylijäämäinen ja vuosikate 389 euroa/asukas eli se oli melkein kaksinkertainen edellisvuoteen nähden. Kunnan yhteisöverotulot kasvoivat ja sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksia lisättiin. Lisäksi kunta sai erityistä syrjäisyyslisää yleiseen valtionosuuteen. Ylijäämällä voitiin kattaa entisiä alijäämiä niin, että niitä jäi jäljelle enää euroa eli noin 70 euroa/asukas. Kunnan pitkäaikaisten lainojen määrä laski 939 euroon/asukas ja koko kuntakonsernin lainat euroon/asukas. Lainamäärää saatiin laskettua, koska investoinnit pidettiin useana vuotena aivan minimissään. Vuonna 2007 alkoi taas käänne huonompaan suuntaan. Vuosikate heikkeni yli euroa, mutta oli silti vielä euroa eli 146 euroa/asukas. Tilikauden tulos oli juuri ja juuri tasapainossa, sillä viivan alle jäi enää euroa. Terveysmenot kasvoivat huomattavasti johtuen sairauksien lisääntymisestä, joka suurelta osin liittyy väestön ikääntymiseen. Tasapainoiseen tulokseen pääsemistä auttoi edelleen kunnallisverojen ja yhteisöverojen kasvu. Valtionosuudet kääntyivät nyt laskuun lähinnä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien vähenemisen myötä. Toimintamenot kasvoivat enemmän kuin verorahoitus eli verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärä. Vuoden 2007 aikana alettiin myös investoida aikaisempia vuosia enemmän. Investointimenot, noin 1,1 milj. euroa, aiheutuivat suurelta osin lämpölaitoksen ja siihen liittyvän verkoston rakentamisesta.

10 8 Lainamäärä ei kuitenkaan kasvanut juuri lainkaan, mutta investointien rahoittamiseksi jouduttiin purkamaan aikaisempien vuosien rahastosäästöt. Kunnan vakituisessa palveluksessa oleva henkilöstön määrä on 2000-luvun alusta vähentynyt 93:sta 69:ään. 3.4 KUNTAYHTEISTYÖ Eri alojen yhteistyö kuntien välillä tulee yhä tärkeämmäksi, koska väestömuutos ja kuntien talouskehitys pakottavat siihen. Ennen kaikkea tämä koskee kunnan suuria tehtäväalueita. Ns. Paras-hankkeella tavoitellaan sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelutehtävien kokoamista hoidettavaksi useamman kunnan yhteisenä. Tavoitteeksi on määritelty palvelujen turvaaminen ja kohoavien kustannusten parempi hallinta sekä kasvaviin henkilöstötarpeisiin vastaaminen. Yhteistoiminta-aluetta terveystoimessa ja sosiaalitoimessa on selvitetty Itä-Lapin kuntien kesken, mutta toistaiseksi siinä ei ole onnistuttu lähinnä hallintomallista johtuvan erimielisyyden takia. Tällä hetkellä Kuusamon, Kemijärven, Sallan ja Posion kunnat suunnittelevat yhteistä terveyspiiriä. Alueen laajuuden ja pitkien etäisyyksien takia tähän hankkeeseen ei ole päätetty osallistua. Myös Sodankylän-Kittilän suunnan yhteistä terveyspiiriä kaavaillaan, mutta siihenkään osallistumisesta ei ole vielä päätöstä eikä koko hankkeen syntymisestä ole vielä varmuutta. Savukoskella ja Pelkosenniemellä on yhteinen kansanterveystyön kuntayhtymä, joka on tähän saakka kyennyt tarjoamaan kohtalaisen hyvät terveyspalvelut kahdelle kunnalle. Yhteistoimintaalueiden perustamisella pitkien etäisyyksien olosuhteissa on vaikeaa löytää kuntalaisille parempia ja edullisempia palveluita kuin tällä hetkellä. Mikäli edellä mainittuihin mahdollisiin terveyspiireihin ei mennä mukaan, on kuitenkin järkevää tehdä tarvittavia ostosopimuksia eri palveluista. Kansanterveystyön kuntayhtymällä on yhteistoimintasopimus terveyspalvelujen järjestämisestä sairaala Lapponian kanssa. Samoin kuntayhtymä ostaa Sodankylän kunnalta perusterveydenhuollon palveluita Tanhuan ja Värriön suunnan asukkaille. Yhteinen eläinlääkäripäivystys toimii viiden kunnan alueella. Kuntayhteistyötä on jo nyt huomattavan paljon eri hallinnonalojen tehtävissä eri kuntien kanssa (mm. tietoliikenne, Kemijärven kansalaisopisto, Koillis-Lapin musiikkiopisto, lukiot, rakennusvalvonta, projektit ja useat sosiaalitoimen palvelut). Viimeksi on perustettu yhteinen

11 9 Sompion kirjasto Sodankylän ja Pelkosenniemen kanssa. Eri yhteistyömuotoja on tarpeen jatkaa ja lisätä, kun se on järkevää. 4 TALOUSNÄKYMÄT Uuteen valtuustokauteen lähdettäessä kunnan talouden kehityksen ennustaminen on jälleen hyvin epävarmaa. Vuoden 2008 tilikauden tulos oli euroa alijäämäinen eli kattamattomat alijäämät kasvoivat euroon (190 euroa/asukas). Heikentyneeseen talouteen on vaikuttanut terveysmenojen kasvun jatkuminen ja toimintamenojen lisääntyminen etenkin yleishallinnon, sosiaalitoimen ja teknisen toimen sektoreilla. Toimintamenojen kasvua (+5,3 %) selittää osaltaan myös aikaisempia vuosia kalliimpi kunta-alan palkkaratkaisu. Erikoissairaanhoitoon saatu ns. kalliin hoidon tasaus euroa auttoi huomattavasti. Tulopuolella alkava talouslama näkyi viime vuoden lopulla yhteisöverojen kääntymisenä laskusuuntaan. Kunta ei ollut saanut valtion harkinnanvaraista rahoitusavustusta vuoden 2004 jälkeen, joten sitä haettiin nyt lähinnä poikkeuksellisen suuren terveysmenojen kasvun takia euroa. Avustusta ei kuitenkaan myönnetty. Investointeja jatkettiin korjaamalla asuntoja ja jätevesipuhdistamoa sekä jatkamalla kaukolämpöverkostoa. Investointien määrä puolittui kuitenkin vuonna 2008 edellisvuodesta. Vuoden 2008 loppupuolella laadittaessa uutta talousarviota ja -suunnitelmaa oli jo näkyvissä lisääntyvän epätasapainon uhka. Veroprosenttia nostettiin 0,25:llä, 20,25:een prosenttiin. Tästä ei kuitenkaan ollut paljoa apua, ja vuoden 2009 talousarviosta jouduttiin tekemään euroa alijäämäinen. Olennaisia asioita kunnan talouden lähivuosien kehityksessä ovat edellä mainitut väestön ikääntyminen, sosiaali- ja terveysmenokehitys, työllisyyskehitys ja muuttoliike. Väestön ikääntyminen lisää kunnan palvelutarpeita ja hidastaa verotulojen kasvua. Tämä voi johtaa lisääntyviin talousvaikeuksiin, jos ikääntymisen aiheuttama muutos sairastavuuteen on liian suuri suhteessa kunnan rahoituskykyyn. Kunnan rahoituksen peruspilarin muodostavat verotulot ja valtionosuudet. Verotuloihin vaikuttavat palkka-, yhteisö- ja kiinteistöverot. Yleisestä taantumasta johtuva kunnallisverotulojen lasku ei ehkä näy niin suurena kuin isoissa keskuksissa, joissa työpaikat vähenevät jyrkästi. Meilläkin on odotettavissa kunnallisverotulojen kasvun pysähtyminen ja lievä laskusuunta jo tänä vuonna. Suuri epävarmuus liittyy sen sijaan taloudessa keskeisiin yhteisöverotuloihin, sillä talouskriisin

12 10 vaikutukset heijastuvat ennen kaikkea yhteisöverotulojen vähenemiseen. Alkuvuoden 2009 yhteisöverotilitykset ennakoivat huomattavaa laskua. Maan hallitus on nostanut kuntien yhteisövero-osuutta väliaikaisesti vuosina kymmenellä prosentilla, joten se osaltaan vähentää kunnan menetyksiä. Samoin Kela-maksun poiston takia menot vähenevät runsaat euroa. Kunta voi itse vaikuttaa ensi vuodesta alkaen kiinteistöverotuloihin, sillä hallitus on nostanut niiden vähimmäis- ja enimmäisrajoja. Valtionosuuksien puolella erityisen merkittävä päätös Lapin kuntien kannalta on valtion erityistuki harvaan asutuille kunnille. Savukoski saa tätä lisätukea vuodesta 2010 alkaen 356 euroa/asukas eli noin euroa. Vuodet 2010 ja 2011 ovat kunnan taloudenpidossa erityisen haastavia. Maailmanlaajuinen talouskriisi saattaa alkaa helpottua vasta parin vuoden jälkeen, jolloin verotulot kääntyvät kasvuun. Sitä ennen on menokehitystä yritettävä hillitä kaikin tavoin. Samoin on tehtävä tulopohjaa vahvistavia päätöksiä eli kiinteistöveroprosentteja ja mahdollisesti tuloveroprosenttiakin on nostettava. Toivottavasti talouskriisi ei vaikuta vähentävästi valtion mahdollisuuksiin tukea kuntia. Liitteenä 2 oleva talouden kehitystaulukko on laadittu seuraavien olettamusten varaan: - toimintamenot kasvavat 2 % vuosittain - kiinteistöveroprosenttien nostosta lisätuloja euroa nykyiseen - kunnallisverotulossa vuonna 2009 ei kasvua, v kasvu + 0,7 %, v ,9 %, v ,6 % - v yhteisövero laskee euroon ja nousee nykyiselle tasolle v harkinnanvaraista rahoitusavustusta vuodelle 2009 on merkitty euroa - vanhainkodin laajennus lisää v käyttömenoja euroa - erityisen harvan asutuksen lisä vuodesta 2010 alkaen - lainanotto kasvaa vuosina 2010 ja 2011 vanhainkodin laajennuksen takia, lisää myös lainojen hoitokustannuksia ja poistoja. 4.1 INVESTOINTIOHJELMA Valtuustokauden suurin yksittäinen investointi on vanhainkodin yhteyteen rakennettava Palvelutalo Saukoti, joka ajoittuu vuosille 2010 ja Sen tämänhetkinen kustannusarvio on euroa, mutta kustannukset muodostunevat alhaisemmaksi, koska rakennusalan urakat ovat tulleet

13 11 alaspäin ja tekeillä oleva rakennussuunnitelman muutos alentaa hintaa. Hankkeeseen saadaan avustusta 35 % ja valtion korkotukilainalla rahoitetaan loput. Kunnan lainamäärä kasvaa huomattavasti tämän hankkeen takia. Muita valtuustokaudelle suunniteltuja isompia investointeja ovat lasten päiväkodin rakentaminen vuonna 2012 kirkonkylään ja samalla nykyisten päiväkotitilojen muuttaminen asuinkäyttöön. Pelkosenniemellä sijaitsevan Terveyskeskuksen peruskorjaus, jonka kustannusarvio on noin euroa, toteutunee vuonna Kuntayhtymä lainoittaa hankkeen, mutta kunnan maksuosuus lisääntyy lainan takaisinmaksun kautta. Sivistystoimessa on peruskorjattava tekninen käsityöluokka vuonna Lisäksi on varauduttava vuosittain kunnan rakennusten peruskorjauskuluihin. Soklin toteutumiseen on varauduttava valtuustokauden aikana niin, että kunnalla on tarjottavana hyvin soveltuvia kaavatontteja sekä omakotitalo- että rivitalorakentamiseen. Tämä edellyttää lisämaan ostoon varautumista ja nopeaa valmiutta kaavoitukseen ja kunnan infrastruktuurin rakentamiseen. Asuntotuotannossa pyritään ensisijaisesti siihen, että ulkopuoliset rakentajat rakentavat ja välittävät asuntoja. Kunnan on varauduttava silti myös oman asuntotuotannon lisäämiseen. Ensi vaiheessa on tarkoitus käynnistää Soklin kaivoksen investointipäätöksen jälkeen vuokra-asuntojen rakentaminen vanhainkotia vastapäätä olevalle tontille. Tämä ajoittunee vuodelle Liitteenä 3 investoinnit. 4.2 OMISTAJAPOLITIIKAN LINJAUS Kunnan omistajapolitiikka on muun muassa kunnan voimavarojen suuntaamista kuntalaisia parhaalla mahdollisella tavalla palvelevaksi. Omistajapolitiikan tarkoituksena on määritellä periaatteet kunnan omaisuuden hankintaan, käyttöön ja hoitamiseen ja luovutukseen. Linjauksilla on tarkoitus ohjata toimintaa, ja linjauksia voidaan tarvittaessa muuttaa. Lähtökohtana ovat kunnan kehittämistavoitteet ja tulevien vuosien palvelutarpeet. Valtuusto päättää omistajapolitiikasta. Käytännön valmistelu ja toimeenpano kuuluu ao. lautakunnalle ja kunnanhallitukselle. Kuntakonserniin kuuluvien osakkuusyhteisöjen toimintaa valvoo ja ohjaa kunnanhallitus. Seuraavassa on käsitelty keskeisimpiä kunnan omistajapolitiikkaan liittyviä asioita.

14 12 Kiinteistöt Kunnan tekninen toimisto huolehtii kunnan kiinteistökannasta ja vastaa kiinteistöjen kunnossapidosta ja kiinteistöomaisuuden vakuuttamisesta. Rakennusten kalustosta, koneista ja laitteista ym. irtaimistosta vastaa ao. hallinnonala. Kunta pyrkii luopumaan sellaisesta omaisuudesta, mm. kiinteistöistä, jotka eivät liity sen peruspalvelujen tuottamiseen eivätkä palvele kunnan toimintaa tai strategisia tavoitteita tai omaisuuden ylläpito aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Luovutukset tehdään pääsääntöisesti julkisin tarjouspyynnöin, joissa pidätetään oikeus tarjousten hyväksymiseen tai hylkäämiseen. Omaisuus myydään korkeimmalla saatavalla myyntihinnalla. Tarjouspyynnöissä voidaan käyttää kunnanhallituksen määrittelemää pohjahintaa, jonka alle omaisuutta ei myydä. Kunnan eri hallinnonalan kiinteistöjen kohdalla selvitetään sisäisten vuokrien käyttöönottoa. Maanhankinta ja kaavoitus Kunta hankkii maata lähinnä omaa palvelutuotantoaan varten, asuntotarkoitukseen ja yritystoiminnan kehittämiseen. Kunta kaavoittaa maata yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeen mukaan ja elinkeinotoiminnan kehittämiseksi. Yksityisten maita kaavoitettaessa tehdään kaavoitussopimus, jossa sovitaan maanomistajan osallistuminen kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sen hyödyn perusteella, joka maanomistajalle koituu kaavasta. Maanomistajia kohdellaan yhdenvertaisesti. Yksityisten maanomistajien vaatimat tai heidän lisämaakauppojensa aiheuttamat kaavanmuutoskulut peritään yksityiseltä täysimääräisenä. Maaomaisuuden luovutus ja vuokraus Kunta myy maaomaisuuttaan rakentamiseen seuraavilla hinnoilla: - kirkonkylän kaava-alueen tontit: 1,00 /m2 - kyläkeskukset: 0,50 /m2 - haja-asutusalueet: 0,30 /m2. Yllä oleviin myyntihintoihin sisältyy kolmen vuoden rakentamisvelvoite tontin kaupantekohetkestä. Tämä kirjataan kiinteistön kauppakirjaan ottamalla siihen sopimusehto, jossa ostaja sitoutuu rakentamaan kiinteistölle kolmen vuoden kuluessa kaupantekohetkestä rakennuksen siihen valmiusasteeseen, että rakennuksessa voidaan suorittaa rakennusjärjestyksen edellyttämä hyväksyttävä käyttöönottokatselmus. Rakentamisvelvoitteen täyttämättä jättämisestä em. määräaikaan mennessä seuraa kauppahinnan nostaminen kolminkertaiseksi. Kunnanhallitus voi perustellusta syystä hakemuksesta pidentää rakentamisaikaa.

15 13 Lisäksi kauppakirjaan otetaan ehto, jossa ostaja sitoutuu olemaan myymättä tai muutoin luovuttamatta kiinteistöä rakentamattomana edelleen ennen rakentamisvelvoitteen täyttämistä, ellei Savukosken kunnanhallitus anna tähän suostumusta. Rakentamattoman kiinteistön myynnistä ilman kunnanhallituksen suostumusta ja ennen rakentamisvelvoitteen täyttämistä seuraa sopimussakkona kauppahinnan nostaminen kolminkertaiseksi. Tonttien hinnat voivat perustelluissa tapauksissa poiketa yllä olevista joko ylös- tai alaspäin (esim. jokiranta, joutomaa tms.). Kaavoituksen yhteydessä määritellään myyntihinnat niille tonteille, joihin liittyy korotus-/alennusperusteita. Maa-alueiden myyntipäätökset tekee em. hinnoilla kunnanhallitus. Jos kauppahintaa halutaan alentaa tai korottaa edellä mainituista, päätökset tekee valtuusto. Harkittaessa rakennustonttien omistajille lisämaan myyntejä asemakaava-alueelta muuhun kuin asuntorakentamiseen peritään lisämaasta puolitoistakertainen neliömetrihinta. Lisäksi peritään edellä mainitut kaavanmuutoskulut ja kunnan infrastruktuurin rakentamisesta (vesi, tie, yleiset alueet) mahdollisesti aiheutuneet menetykset. Nämä kunnanhallitus arvio tapauskohtaisesti. Lisämaita myydään vain siinä tapauksessa, ettei kaupalla vääristetä kaavan tarkoitusta ja vaikeuteta asuntorakentamista. Jokainen tapaus harkitaan omana tapauksenaan erikseen, ja päätökset lisämaiden myynnistä tekee kunnanvaltuusto. Maan vuokraus Vuokran määrä päätetään erikseen kussakin tapauksessa. Kaava-alueiden tonttien vuokra määritellään vähintään niin, että vuokralla saadaan katettua tonttiin kohdistuneet kustannukset kohtuullisessa ajassa. Vuokrasopimukset valmistelee tekninen toimisto yhdessä hallintotoimen kanssa ja niistä päättää kunnanhallitus. Kunnan toimitilojen vuokraus Vuokrattaessa ulkopuolisille kunnan toimitiloja on periaatteena, että vuokra vastaa vähintään omakustannushintaa, joka käsittää myös sijoitetulle pääomalle koron. Vuokrasopimukset valmistelee elinkeinoasiamies yhdessä teknisen toimiston kanssa, ja niistä päättää kunnanhallitus. Kunnan tilojen lyhytaikaisesta käytöstä peritään ulkopuolisilta pääsääntöisesti vuokra, jolla katetaan siivous-, sähkö- ym. kulut. Vuokran päättää ja perii ao. toimisto. Kuntalaisten liikunta- ym. yleisistä harrastustoiminnoista ei peritä toistaiseksi vuokraa.

16 14 Menettely yritystoiminnan tukemisessa Kunta pyrkii luomaan yleisiä edellytyksiä elinkeinotoiminnalle. Kaikki elinkeinonalat ovat tasavertaisia elinkeinojen kehittämisessä. Yleisiä elinkeinojen edistämistoimia ovat muun muassa maapolitiikka, kaavoitus, kunnallistekniikan investoinnit, asuntotuotanto, koulutusasiat ja yleinen palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien kehittäminen. Kunta voi luovuttaa tai vuokrata kiinteää omaisuuttaan ja maaomaisuuttaan yritystoiminnan kehittämiseksi jälleenhankinta-arvoa ja nykyarvoa arvoa edullisemmin kussakin tapauksessa erikseen tehtävin päätöksin, mikäli yritystoiminnalla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus kunnan elinkeinojen kehittymiseen ja se tukee merkittävästi työllisyyttä. Samoin kaavoituskustannuksissa kunta voi tulla yrittäjää vastaan, jos hankkeesta arvioidaan olevan merkittäviä etuja. Pääsääntönä on, että maaomaisuuden ja kiinteän omaisuuden luovuttamisesta kunnan tulee saada vähintään omaisuuden kirjanpito-arvoa vastaava hinta saadut valtionosuudet tai -avustukset vähentäen. Kunta voi tukea yritystoiminnan kehittymistä kulloinkin tarvittavan kunnallistekniikan (tiet, vesi- ja jätevesilinjat) rakentamisella, mikäli hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä myönteisiä elinkeino- ja työllisyysvaikutuksia. Luovutuksiin voidaan liittää rakentamisehto ja rakentamattoman tontin edelleen luovuttamista koskeva ehto, jolla taataan, että kiinteistö tai alue käytetään elinkeinojen edistämiseen. Kunnan liikelaitokset Vesi- ja jätevesilaitoksen sekä lämpölaitoksen toiminta investoinnit mukaan lukien rahoitetaan myyntituloilla. Tekninen lautakunta valvoo ja seuraa kunnan liikelaitosten toimintaa ja taloutta. Lautakunta tekee esitykset kunnanhallitukselle ja -valtuustolle vettä ja jätevettä koskevista taksoista ja päättää lämpölaitoksen lämmön myyntihinnoista. Kunnan asunto-osakeyhtiöt Asunto-osakeyhtiöiden hallitukset ja yhtiökokous vastaavat yhtiöiden toiminnoista mahdollisimman taloudellisesti ja tuloksellisesti. Ne tekevät myös esitykset tarvittavista peruskorjauksista ja muista investoinneista sekä yhtiöiden talouden vakauttamisesta. Konserniohjeiden mukaan yhtiöt antavat kunnanhallitukselle vuosittain tarvittavat olennaiset tiedot yhtiöiden tilanteesta.

17 15 5 HENKILÖSTÖ Savukosken kunnassa oli ,6 vakinaista virkaa ja tointa. Kunnan henkilöstömäärä on laskenut tasaisesti. Vastaava luku oli vuonna ,97 eli virkojen ja toimien määrä on neljässä vuodessa vähentynyt 11,3. Vuonna 2009 näitä tehtäviä hoitaa kokoaikaisesti 62 viran- tai toimenhaltijaa ja loppuja osa-aikaisesti tai muuten vaillinaisesti 5 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 50,31 vuotta (vuonna ,13 vuotta) Savukosken kunnan palveluksessa oli yhteensä 97 palkansaajaa. Palkansaajien määrä vaihtelee kuukausittain. Kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden keskeisin tehtävä on tuottaa lainsäädännössä määritetyt palvelut kuntalaisille ja vastata kuntaorganisaation tehokkaasta ja taloudellisesta toiminnasta. Savukosken kunnan henkilöstötilanne on tällä hetkellä hyvä, kaikki virat ja toimet on saatu täytettyä. Viime vuosina virkoja- ja työsuhteita on jouduttu lakkauttamaan ja työtehtäviä on yhdistetty. Lisäksi on ostettu palveluita muilta tuottajilta, kuten Pelkosenniemen kunnalta rakennustarkastajan palvelut. Henkilöstöpolitiikka on edelleen pidättyväistä. Jokaisen täytettävän viran tai toimen tarpeellisuus sekä niiden edellyttämät tehtävien kehitysnäkymät tutkitaan ennen kuin ne täytetään. Vakinaisen henkilöstön pysyvyys pyritään turvaamaan. Tavoitteena on kehittää henkilöstön työhyvinvointia. Kunnan johdon, luottamusmiesten ja henkilöstön on panostettava hyvän työilmapiirin kehittämiseen. Henkisesti ja fyysisesti hyvässä kunnossa oleva henkilökunta on tehokas ja motivoitunut. Valtuustokauden aikana tähän pyritään seuraavasti: Työhyvinvoinnin ja jaksamisen parantamiseksi järjestetään henkilöstön ja luottamusmiesten yhteisiä virkistäytymis- ja koulutuspäiviä. Tilaisuudet ovat koko kunnan henkilöstön yhteisiä tai hallinnonaloittain toteutettavia Laaditaan / päivitetään hallinnonaloittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat sekä tasaarvosuunnitelma Kartoitetaan hallinnonaloittain kunnan tiedonkulku- sekä johtamisongelmat ja pyritään korjaamaan havaitut epäkohdat

18 16 Savukosken kunnan työhyvinvoinnin parantamiseksi tehdään seuraavat toimenpiteet: o Laaditaan työhyvinvointikysely o Valmistellut rakentavat henkilökohtaiset esimiesten ja alaisten väliset yhteiset kehityskeskustelut käydään ainakin kerran vuodessa. Keskusteluissa kartoitetaan työhyvinvointi, jaksaminen, osaaminen, työn kierto, työvälineet, työergonomia sekä työntekijän halukkuus joustoihin, päivityksiin, koulutuksiin ja muita ajankohtaisia asioita Työllistäminen: Palkkatuella (aikaisemmin työllistämisvaroin) palkattujen määrä vaihtelee vuosittain ja kausittain. Vuonna 2008 kunnassa oli kuukautta kohden 14,25 työllistämisvaroin palkattua työntekijää (vuonna ,58 henkilöä). Savukosken työttömyysaste oli vuoden 2008 lopussa 15,3 % eli 89 henkilöä. Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta on ollut laskussa koko 2000-luvun, mutta on edelleen Itä-Lapissa huomattavasti muuta Suomea korkeammalla. Vuoden 2008 lopussa savukoskelaisia miehiä on ollut työttömänä 51 henkilöä ja naisia 38 henkilöä. Yli vuoden työttömänä olleita oli 5 henkilöä. Jos verrataan työttömyysastetta vuoteen 2005, silloin työttömien osuus työvoimasta on ollut 22,1 % eli 137 henkilöä. Yli vuoden työttömänä olleita oli 14 henkilöä. Työttömyyden parantumiseen on vaikuttanut lähinnä väestö- ja ikärakennemuutokset sekä muuttoliikenne. Valtuusto hyväksyy vuosittain työllistämissuunnitelman. Kunnan tavoitteena on työllistää kuntalaisia vähintään sama määrä kuin aikaisempina vuosina Kunta osallistuu Itä-Lapin työhönvalmennussäätiön tai vastaavaan työllistämishankkeeseen, jolla pyritään työllistämään vaikeasti työllistettäviä

19 17 Savukosken kunnan vakinaiset virat ja toimet Yleishallinto Kunnanjohtaja Kirjanpitäjä Palkanlaskija Kanslisti Puhelunvälittäjä/ toimistovirkailija Atk-tukihenkilö yhteensä Sivistystoimi Kanslisti Kulttuurisihteeri Liikuntanuorisosihteeri Rehtori Opettaja Lastentarhanopettaja Yhteensä 1 0, ,5 0,6 17,6 Sosiaalitoimi Sosiaalisihteeri/lastenvalvoja Apulaiskanslisti Kodinhoitaja Päivähoidon ohjaaja Perhepäivähoitaja Vastaava sairaanhoitaja Perushoitaja/lähihoitaja Laitosapulainen Ravitsemispäällikkö Ravitsemistyöntekijä Ohjaaja/hoitaja Yhteensä , ,4 Yhteensä 66,6 Tekninen toimi Rakennusmestari Apulaiskanslisti Laitosmies Kiinteistönhoitaja, talonmies Siivooja Yhteensä Maaseutu- ja ympäristötoimi Maaseutuympäristösihteeri Yhteensä ,6 4 13,6 1 1

20 18 6 PALVELUSTRATEGIAT 6.1 HALLINTOTOIMI Hallintotoimi huolehtii kunnan yleishallinnosta ja vastaa korkeimpien viranomaisten, kunnanhallituksen ja valtuuston asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Lisäksi hallintotoimi huolehtii koko kunnan taloudenhoidosta, kirjanpidosta ja talouslaskennasta sekä keskitetysti kunnan palkkakirjanpidosta pl. opettajien palkat. Keskusarkiston hoito kuuluu hallintotoimelle, samoin yleinen tiedostustoimi. Yleishallinto vastaa keskitetysti kunnan ATKpalveluista ja tietoliikenteen hoidosta. Vuonna 2009 on tehty virka- ja tehtäväjärjestelyjä koskien myös hallintotointa. Elinkeinotehtävät hoidetaan kunnanhallituksen alaisena osana hallintotointa. 6.2 MAASEUTUTOIMI Maaseututoimen viranhaltijana toimii elinkeinoasiamies-maaseutusihteeri, joka on kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen. Maaseutuelinkeinoviranomaisen keskeisimpänä tehtävänä on viljelijätukien hallinto: pelto - ja eläintukihakemukset sekä hirvi-, petoeläin-, tulva - ja satovahinkokorvaukset. Porotuen saajia kunnassa on keskimäärin 60. Maaseutuhallinnon uudistus Maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee maaseutuhallinnon uudistusta joka tulisi voimaan Vastuu tehtävien organisoinnista säilyy hallinnon uudistuksen myötä kunnalla. Organisointitapoja on kolme: 1. Sopimusyhteistyö 2. Isäntäkunta malli 3. Kuntayhtymä Kuntien on muodostettava yhteistoiminta-alueita maaseutuhallintoon, jotka käsittäisivät 800 tilaa, poikkeus pitkien etäisyyksien kunnat, joihin tilamääräkriteeriä ei sovelleta. Hallinnon uudistus on toteutettava kuitenkin niin, että yhteistoiminta-alueelta löytyy kolme hallintoon osallistuvaa henkilöä, joista yhden täytyy olla päätoiminen.

21 19 Savukosken kunnalle sopivin vaihtoehto olisi sopimusyhteistyö, jota jo nyt sovelletaan Kemijärven ja Pelkosenniemen kuntien kanssa jolloin hallinto hoidetaan omassa kunnassa kuten nykyisinkin. Maksajavirastosopimukset allekirjoitetaan yhden yhteistoiminta-alueen kunnan kanssa. Kuntakohtaiset ympäristönsuojelumääräykset on tehtävä vuoden 2009 aikana. Ympäristöhallinnossa maaseutu-ympäristötoimi osallistuu Soklin kaivoksen mahdolliseen avautumiseen. Hallinnossa hoidetaan lakisääteiset ympäristönsuojelutehtävät. 6.3 SOSIAALITOIMI Sosiaalitoimen palvelutasossa pyritään pysymään hyvässä keskitasossa turvaamalla toimintaa varten riittävät resurssit. Henkilökuntaa ja euromääräisiä resursseja lisätään mm. väestön ikääntymisestä johtuen. Palveluiden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi sosiaalilautakunta pyrkii myös mahdollisimman laajaan yhteistyöhön eri kuntien ja järjestöjen kanssa Sosiaalitoimen hallinto Sosiaalilautakunnan johtosääntö ajantasaistetaan. Johtosäännöstä tarkistetaan ainakin vastuualuejako ja tehtävä- ja ratkaisuvaltakohdat Sosiaalipalvelut Yleisenä tavoitteena pidetään asiakkaiden osallisuuden lisäämistä. Hoito- ja palvelutarpeen kirjauksissa ja suunnitelmissa tuodaan asiakkaan/omaisen/läheisen näkemys esiin. Hoito- ja palvelusuunnitelmat tehdään kaikille säännöllisen palvelun piirissä oleville korostaen myös asiakkaan/omaisen/läheisen omaa osuutta selviytymisen ja arkielämän sujumisen turvaamiseksi. Parannetaan palvelujen saatavuutta mm. vakiinnuttamalla lastensuojelun perhetyö olemassa olevaksi palveluksi.

22 Päivähoito Lasten päivähoitoa tarjotaan pääosin ryhmäperhepäiväkodissa. Soklin kaivoksen mahdollisesti aiheuttamaan päivähoitotarpeen lisäykseen on myös varauduttava. Valtakunnallinen suuntaus päivähoidon siirtämisestä sivistystoimen alaisuuteen ja kanta siihen harkitaan uudelleen Vammaispalvelut Vammaispalvelulain mukaisilla palveluilla lisätään kotona asumisen mahdollisuuksia ja vähennetään laitoshoidon tarvetta Avopalvelut Omaishoidontuen muotoja kehitetään. Laadukkaalla kotipalvelulla turvataan vanhusten kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Parannetaan asiakkaiden hyvinvointia lisäämällä mm. vammaisten ohjattua päivätoimintaa. Lisätään tietoa palvelutarpeista tekemällä palvelutarpeen arviointi laissa annettujen määräaikojen ja kohderyhmien lisäksi kaikille sitä pyytäville kuukauden kuluessa pyynnöstä. Palveluasumisen tarjontaa lisätään kymmenen paikan uudisrakentamisella Laitoshoito Tavoitteena pidetään asiakaslähtöistä kodinomaista hoitoa. Tavoitetta edistetään mm. toimivilla tilaratkaisuilla tulevan palveluasuntorakentamisen yhteydessä. Hoitoa tarjotaan edelleen pääosin yhden hengen huoneissa. Laitoshoitopaikkojen määrää ei enää nykyisestä lisätä Ravintohuolto Keskuskeittiön tilojen muutostarpeet otetaan huomioon tulevan palveluasunto-rakentamisen suunnittelun yhteydessä.

23 21 Sosiaalilautakunta tarkistaa strategiatavoitteitaan vuosittain talous- ja toimintasuunnitelman yhteydessä. 6.4 SIVISTYSTOIMI Sivistystoimessa tavoitellaan ns. elämänkaarimallia. Elämänkaarimallissa perinteisten palvelusektorien rajat ylitetään yhdistämällä palvelut ihmisen elinkaaren mukaan. Palvelut jaetaan kolmeen alueeseen: lasten ja nuorten palvelut, aikuisten työikäisten palvelut ja ikääntyvien palvelut. Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus sisältää lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä edistävät ja tukevat palvelut. Tavoitteena on palvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti, resurssien uudenlainen yhdistäminen ja yhteistyön lisääminen eri hallinnonalojen välillä. Liitteenä 4 yksityiskohtaiset tavoitteet. Sivistyspalveluiden painopistealueet sekä vastuualueiden sisällä tehtävien painottuminen ratkaistaan vuosittain talousarvion käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä. Sivistystoimenpalveluista tiedotetaan aktiivisesti muille hallintokunnille ja kuntalaisille Hallinto Elämänkaarimalli tukee lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua perinteistä hallintomallia paremmin. Yksi sen keskeisiä etuja on nimenomaan asiakaslähtöisempi ajattelutapa. Elämänkaarimallissa lasten ja nuorten palvelut saadaan yhdistettyä laajempiin palvelukokonaisuuksiin. Tällöin lasten ja nuorten palvelutarpeesta saadaan kokonaisvaltaisempi näkemys ja resurssit saadaan suunnattua paremmin lapsille ja nuorille. Eri hallintokuntien välisiä rajapintoja saadaan vähennetyksi ja päällekkäisiä toimintoja karsittua. Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut saadaan myös lähemmäksi palvelujen saajia sijoittamalla ne samaan palveluprosessiin opetustoimen kanssa. Elämänkaarimallissa varhaiskasvatus ja nuorisotoimi toimivat yhteistyössä opetustoimen kanssa. Myös musiikkiopiston toiminta sijoitetaan samaan yhteyteen. Tästä on selvää etua palvelujen saajien kannalta. Aikuisten työikäisten palvelut, kuten myös ikääntyvien palvelut, tuotetaan omana palveluna liikunta- ja kulttuuritoimessa (ml. museotoimi) sekä ostopalveluna kirjastoimessa ja kansalaisopiston toiminnassa. Sivistyslautakunnan ratkaisuvaltaa on kokonaisuuksien hallinnointi ja resurssien suuntaaminen. Opetustoimen johtokunta säilytetään operatiivisen toiminnan päätöksentekijänä ja työpaikkademokratian varmentajana.

24 22 Uuteen malliin siirtyminen jo sinällään on haasteellinen tehtävä ja vaatii hyvää johtamista onnistuneen muutosprosessin läpiviemiseksi. Toimintakulttuuri pohjataan osaamisen johtamiseen, minkä odotetaan tuovan yksilölliset voimavarat esiin ja sitouttamaan henkilöstön tavoitteisiin paremmin. Toiminnassa linjataan tiettyjä ydinprosesseja Opetustoimi Elämänkaarimallissa opetustoimen palvelut ovat lasten ja nuorten palveluja. Osaamisen varmistaminen on haaste, joka valtuustokaudella pyritään takaamaan omien ratkaisujen lisäksi seudullisella ja alueellisella yhteistyöllä. Liitteenä 5 on oppilasennuste. Kunta järjestää maksutonta esiopetusta kaikille kunnan alueella asuville lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Osallistuminen esiopetukseen on lapselle vapaaehtoista. Opetuksesta vastaa lastentarhanopettaja. Esiopetuspaikka on Korvatunturin koulu. Yhtenäinen perusopetus (luokat 1 9) ja mahdollinen lisäopetus (10 lk) annetaan Korvatunturin koulussa. Tanhuan ja Kiurujärven lasten opetuspalvelut (0 6 lk) järjestetään Sodankylässä Kelujärven koulussa. Perusopetuksen painopisteenä on tukea resurssein äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetusta. Tällöin painottuu oppilaiden oppimiskykyä tukevien ja lisäävien tietojen/taitojen opiskelu ja harjoittaminen pyrkien löytämään kullekin oppilaalle tuloksekkain oppimistyyli omia taipumuksia ja vahvuuksia sekä nykytekniikkaa hyödyntäen. Erityisopetus tukee perusopetusta pyrkien lisäämään onnistuneita oppimiskokemuksia. Jatkoopinnoille luodaan hyvä perusta tarjoamalla riittävästi valinnaisaineita. Oman lukion kautta ylläpidetään kunnassa toisen asteen koulutusta, jonka suorittamalla nuori saa kotona asuen yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin ja yliopistoon. Seutukunnallisten resurssien ja maakunnallisen yhteistyön avulla tuetaan tarvittaessa opiskelijoiden tavoitteita saavuttaa tavoitteensa ylioppilaskirjoituksen ainereaaleissa sekä lukiodiplomien suorittamisessa. Vastaavasti lukio tukee muita seutukunnan toisen asteen oppilaitoksia mm. virtuaaliopetuksen avulla. Lukio tarjoaa aikuisopiskelupalveluita kuntalaisille etälukioperiaatteella. Aikuisopiskelijoita kunnan ulkopuolelta pyritään saamaan kehittämällä lukiomalli hyödyntäen virtuaaliopetustekniikkaa sekä ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua. Elämänkaariajattelu nuorten palveluissa on oleellinen tekijä lukion säilymisen turvaamisessa.

25 23 Taiteen perusopetus ja kerhotyö tukevat opetustoimen tavoitteiden saavuttamista. Toimintaa rahoitetaan valtionosuuden lisäksi hankerahoituksella, jolloin tavoitellaan uusien kerhojen perustamista ja laadun parantamista kerhotoiminnassa. Projektit sekä nuoriso- ja liikuntatoimen iltapäiväkerhot ovat tukemassa ja laajentamassa oppilaiden vapaa-ajan harrastuksia Vapaa sivistystyö Elämänkaarimallissa vapaan sivistystyön palvelut kohdistuvat kaikille kolmelle kohderyhmälle. Kaikki vapaan sivistystyön palvelut hankitaan ostopalveluina. Sompion kirjasto toimii kirjastopalveluiden tuottajana ostopalveluperiaatteella. Sompion kirjastolle luodaan oma brändi OPM:n rahoituksen ja hankkeiden avulla: Nukketeatterit, kirjavinkkaukset, kotisivut, kotiseutukokoelmat. Kirjasto- ja tietopalvelut toimivat tiiviinä yhteisenä verkostona näyttäytyen käyttäjälle yhtenä palvelukokonaisuutena: Toiminta-ajatuksen toteuttamista tukee Sompion kirjaston monipuolisen ja laadukkaan oman materiaalin lisäksi Lapin kirjastot kirjastoverkko sekä Internet yhteydet. Kirjastossa toimii aikuisopiskelijoille tarkoitettu etäopiskelupiste. Kuntalaisia perehdytetään käyttämään sähköisesti kirjastopalveluita. Pääsy elektronisiin kirjoihin, lehtiin ja tietokantoihin on nykyisin välttämätöntä, jotta kunnan asukkailla on käytössään arjessa, opiskelussa ja muussa itsensä kehittämisessä tarvittava tuore ja luotettava tieto. Sompion kirjasto on mukana Kirjatalkoot hankkeessa, jonka avulla aineistoa uusitaan kattavasti. Kemijärven kansalaisopisto tarjoaa yhteiskunnan ja kuntalaisten tarpeet huomioiden kysynnän mukaisia monipuolisia ja laadukkaita oppimis- ja harrastepalveluja, joita antaa aktiivinen ja kehityskykyinen henkilöstö. Koillis-Lapin musiikkiopisto järjestää taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista musiikin opetusta musiikkiopiston perus- ja opistotasolla sekä musiikkileikkikoulussa. Palveluita ostetaan etupäässä lapsille ja nuorille. Musiikkiopisto ottaa vastaan myös musiikin lukiodiplomeja.

26 Vapaa-aikatoimi Elämänkaarimallissa vapaan sivistystyön palvelut kohdistuvat kaikille kolmelle kohderyhmälle. Nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja museotoimen asiantuntijuuden säilyminen paikallistasolla varmistetaan. Ylikunnallinen yhteistyö ja vaihtoehtoiset palveluiden tuotantotavat otetaan kunnan liikunta- ja nuorisotoimessa laajemmin käyttöön. Kuntien välisessä yhteistyössä painottuvat erilaisten leirien, kerhojen, retkien, tapahtumien ja muun toiminnan järjestäminen. Liikuntapaikkojen hoitoa ja valvontaa tehdään yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen ja teknisen toimen kanssa. Asiakaspohjan laajentuminen ja voimavarojen järkevä ja tehokas käyttö mahdollistavat monipuolisen ja laadukkaan toiminnan kunnan alueella: Palveluiden tuottamisessa kokeillaan erilaisia yhteistyömuotoja yksityisen sektorin ja kansalaistoiminnan kanssa. Kulttuuripalvelujen tarjonnan lähtökohtana ovat alueelliset tarpeet, olemassa olevat vahvuudet sekä kiinnostuksen kohteet. Palveluita tarkastellaan suunnitelmakaudella sekä aloittain että elinkaariajattelun pohjalta kohderyhmittäin. Lasten ja erityisryhmien kulttuuripalvelut järjestetään lähipalveluina. Kulttuuriperinnön hoito ja vaaliminen sekä Puistolan toiminta koetaan merkitykselliseksi paikallisyhteisölle. Paikalliset kulttuuritapahtumat ovat tärkeitä, sillä niissä esiintyy ja toimii paikalliset yhteisöt ja yksilöt ja ne rakentavat identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Näihin luetaan Kuivalihamarkkinat, Savukoski-päivät ja Joulupukin lähtötapahtuma. Kulttuuritoiminta on tulevaisuudessa yhä läheisempi osa muuta palvelutoimintaa, jossa myös paikalliset yritykset ovat toimijoina mukana Talous ja investoinnit Taloudellisuutta painotetaan palveluiden järjestämisessä ja hankintoja tehtäessä: Selvitetään palvelunostaminen kokonaistaloudellisena vaihtoehtona esim. kerhotoiminta, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, tietokoneet oheislaitteineen. Suunnitelmakaudella oletetaan määrärahatarpeen kasvavan vain kustannustason nousun ja palkkojen korotusten myötä, koska oppilasmäärän vähenemiseen reagoidaan toimintoja uudelleen järjestelemällä, esim. yhdysluokkaopetus valinnaisaineissa (8.-9. lk) ja kurssien yhdistely lukiossa (matematiikka). Sivistyslautakunta varaa vuosittain pätevälle opetushenkilöstölle palkkamäärärahat, jotka kuitenkin käytetään vain syksyisen todellisen tilanteen mukaan. Hankintoja tehtäessä suositaan Itä-Lapin hankintarengasta tai yhteistyötä naapureiden kanssa. Taloutta seurataan lautakunnassa aktiivisesti neljännesvuosittain.

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta.

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. TILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä Väestö Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. Ikärakenne 31.12.2011 (vuoden 2012 tietoja ei vielä ole saatavissa) Ikä Henkilöä 2011

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 1 Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 19100 Vaalit Tasavallan presidentin vaalien järjestämiseen saadaan valtionkorvausta 1,70 äänioikeutettua kohti. Kaksien vaalien osalta korvauksia kertyy

Lisätiedot

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio MEDIATIEDOTE Julkaisuvapaa 14.12.2016 klo 18.00 Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio Uusi vuosi uudet kujeet! Näin tavataan aina vuoden vaihtuessa todeta ja paljon on ensi ja seuraavina vuosina tapahtumassakin.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kuntatalo Jarkko Lahtinen Varhaiskasvatus palveluna Varhaiskasvatuslaki 1 1 momentti:» Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013 SULKAVAN KUNTASTRATEGIA 2020 Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013 1 Sulkavan missio Sulkavan missio on edistää asukkaidensa hyvinvointia. 2 Sulkavan visio 2020 Sulkava, Saimaan soutupitäjä - asumiseen

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikatoimenjohtaja.

Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikatoimenjohtaja. 1 SIMON KUNTA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Simon kunnanvaltuusto 15.6.2015 36 Voimaantulo 1.8.2015 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on varhaiskasvatuksen, koulutuksen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot