JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VUOSIKERTOMUS 1999

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VUOSIKERTOMUS 1999"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VUOSIKERTOMUS 1999

2 Kaupunginvaltuusto Marja-Leena Viljamaa (SDP) pj. Juha Karpio (KOK) I vpj. Erkki Lampinen (KESK) II vpj. SDP 21, KOK 14, KESK 8, VIHR 6 VAS 5, SKL 4, Muut 1 Jyväskylän kaupunki Perustettu 1837 Asukkaita , joista miehiä ja naisia Pinta-ala 137 km 2 Työpaikkoja EU-tukialue 2 Kaupunginhallitus Markku Lumio (KOK) pj. ( ) Erkki Ikonen (KOK) pj. ( ) Matti Ojala (SDP) I vpj. Arvi Hakkarainen (VAS) II vpj. Jorma Ahola (SDP) Sirpa Antila (KOK) Erkki Arvaja (KRIST) Erkki Fredrikson (KOK) Kaija Haapsalo (SDP) Tuija Mäkinen (VIHR) Risto Rönnberg (VIHR) Pirkko Selin (KESK) Tuulikki Väliniemi (SDP) Kunnallistalo Vapaudenkatu 32, Jyväskylä PL 49, Jyväskylä Puhelinvaihde (014) Jyväskylä-neuvonta (014) Internet Sähköposti Vuosikertomustyöryhmä Ari Hirvensalo Helinä Mäenpää Heikki Savelainen Matti Tuosa Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen Vanhat valokuvat Keski-Suomen museon kuvaarkisto, uudet Jussi Jäppinen Kirjapaino Mamaco 2000 Paperi Galerie Art Silk 130 g Painos kpl Vuosikertomus on luettavissa myös internetissä Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikonen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marja-Leena Viljamaa. SISÄLLYS 3 TELLERVONKADULTA KUNNALLISTALOLLE 4 KAUPUNGINVALTUUSTO JA -HALLITUS 5 KESKUSHALLINTO 6 KAAVOITUS 7 MATKAILU 8 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS 10 KOULUTOIMI 12 TEKNINEN PALVELUKESKUS 14 KULTTUURITOIMI 16 LIIKUNTAPALVELUKESKUS 18 YMPÄRISTÖVIRASTO JA RAKENNUSVALVONTA 19 VESILAITOS JA TILAPALVELU 20 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU, JYVÄSKYLÄN ENERGIA 21 LAAJAVUORI, JYKES, JYKES KIINTEISTÖT 22 PUHDISTAMO, PYSÄKÖINTITALO 23 TEATTERI, VUOKRA-ASUNNOT 24 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN ORGANISAATIO 25 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KONSERNI 26 TALOUS 27 TULOSLASKELMA 28 MIHIN RAHAT KÄYTETTIIN 29 TULOT JA MENOT 30 LUTAKOSTA TIKKAAN 31 NOKIALAISTEN JYVÄSKYLÄ Tämä vuosikertomus on jaettu kotitalouksiin Jyväskylässä huhtikuussa Tämän vuosikertomuksen kuvituksena on käytetty kuvapareja, joiden yhteydessä kaupungin kehitystä on tarkasteltu osa-alueittain 1900-luvulla. Kannen kuva: Yksityiskohta Kunnallistalon portaikon kattomaalauksesta.

3 3 TELLERVONKADULTA KUNNALLISTALOLLE Kaupunginjohtajan katsaus JYVÄSKYLÄN KESÄÄ JA... Kuluneesta vuosisadasta tuli liki puolet itsekin elettyä ja varsin monet vuodet vielä Jyväskylässä. Omakohtaista kokemusta löytyy niin luvun jyväskyläläisistä lapsuuden vuosista kuin myös ikimuistoisesta 1960-luvusta. Viime vuonna nykyinen työpaikkani, Jyväskylän Kunnallistalo, tuli toimineeksi 100 vuotta mitä erilaisimmissa käyttötarkoituksissa; historian huminaa ja omakohtaisiakin muistoja kotikaupungista on läsnä päivittäin. Lähes jokainen koulupoika ja tyttö kautta Suomen on iät ajat tiennyt, että Jyväskylä on suomalainen koulukaupunki. Itseäni hiukan varttuneempi polvi muistaa erityisellä kaiholla Jyväskylän Kesän ja sen nostalgisen version, kuuskytluvun Jyväskylän. Me 1960-luvun lopun lukiolaiset opettelimme hallinnoinnin alkeita Teiniliitossa, joka eli hurjinta kukoistuskauttaan lukujen taitteessa. Opettajille ja vanhemmille Teiniliitto taisikin olla pelkkää hurjaa joukkoa, joka riehakoi omaa nuorisokapinaansa suuren maailman malliin. KASVUKIPUJA... Kolme vuosikymmentä sitten monen maalla asuneen toimeentulonäkymät kävivät lohduttomiksi. Vauhdilla rakennetut lähiöt täyttyivät Jyväskylässäkin nuorista kaupunkiin muuttajista. Vielä tuolloin suuri osa kaupunkiin muuttajista löysi työn ja toimeentulon tehtaasta, mutta uusiin elinoloihin liittyi usein myös ongelmia. Moni tuli tuolloinkin kaupunkiin opintielle ylioppilastutkintojen yleistyessä ja opintiehen liittyi paljon muutakin: Nykyopiskelijasta 1970-luvun suomalaiset yliopistot luentolakkoineen saattavat tuntua huvittavilta. UUSIA AALTOJA... Kulunut vuosisata oli täynnä ihmeellisiä tarinoita. Yksi niistä oli tekniikan repivä riemusaatto. Kun ihmettelemme varttuneen väen sopeutumisvaikeuksia tämän päivän kotkotuksiin, meidän on syytä muistaa, että joukossamme on ikäpolvia, jotka ovat jo ehtineet sopeutua radion, auton, puhelimen ja television tuomiin muutoksiin kaikkiin yhden ihmiselämän kuluessa. Aloitellessani itse lukiossa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen oli jo täydessä vauhdissa. Eduskunta suorastaan tehtaili lakeja ja niitä toteuttava kunnallishallinto paisui paisumistaan 1990-luvun alkuun asti. Nyt Suomi ratsastaa informaatioteknologian aallon harjalla kohti maailmanmainetta. Jyväskyläkin on ottamassa eturivin paikkaa tästä menestysaallosta. Tuomme pontevasti inhimillistä näkökulmaa perinteiselle insinöörien temmellyskentälle. Hurjapäisimpien kauhumaalaajien harmiksi informaatioteknologia luo myös uusia työpaikkoja. Jyväskylässä on nyt työllistä työvoimaa enemmän kuin koskaan historiansa aikana. Työpaikkojen määrässä olemme liki kuroneet kiinni 1990-luvun alun romahduksen. Vuosituhannen alkaessa informaatioteknologia Nokian johdolla on antamassa kaupungillemme saman piristysruiskeen, mitä puolustusvälineteollisuus 1930-luvun lopulla teki. Tunnustuksena viime vuosien uurastuksista Jyväskylän kaupunki yhdessä paikallisten kumppaniensa kanssa vastaanotti vuoden 1999 yrittäjäkaupunkipalkinnon. Tästä on hyvä jatkaa! Kotialbumi 1972 Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on iloinen kaupungin menestyksestä ja kasvusta. Kumppanuus ja yhteistyö on vauhdittanut kaupunkia ja seutua menestykseen, josta riittää toivottavasti myönteistä jaettavaa yhä useammalle.

4 4 KAUPUNGINVALTUUSTO JA HALLITUS KAUPUNKILAISTEN HYVINVOINTI KESKEISTÄ VALTUUSTOTYÖSSÄ Kaupunginvaltuusto linjaa kaupungin toiminnot ja jakaa yhteiset voimavarat päämääränä hyvä asuin- ja toimintaympäristö. Tärkeimpinä kehittämiskohteina ovat olleet seudullinen elinvoimaisuus, väestörakenteen alueellinen tasapaino, sosiaalisen ja yhteisöllisen elämän toimivuus, sosiaalisten ongelmien ehkäisy sekä vakaa ja terve talous. Vuoden aikana valtuusto keskittyi erityisesti talouden hoitoon sekä elinkeinopolitiikan kysymyksiin. Kaavoitusasioista tärkeimmät olivat Korterinteen, Samulinniemen, Huhtaniemen ja Laukaantien alueen asemakaavan muutokset. Myös Tourulan alueen maanluovutussopimus hyväksyttiin vuonna Sosiaali- ja terveystoimen asioista tärkein oli sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvinvointiohjelman hyväksyminen. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Marja-Leena Viljamaa (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Juha Karpio (KOK) ja toisena varapuheenjohtajana Erkki Lampinen (KESK). Kaupunginvaltuusto kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 224 asiaa. Kokousten lisäksi pidettiin kolme valtuustoseminaaria. KAUPUNGINHALLITUS KESKITTYI PALVELUIHIN JA ELINVOIMAAN Kaupunginhallitus keskittyi kaupunkiyhteisön kokonaisjohtamiseen sekä hallintokuntien ja tytäryhtiöiden strategiseen kehittämiseen. Seudun elinvoiman vahvistamiseksi ja kaupunkilaisten joustavien palvelujen turvaamiseksi voimavaroja suunnattiin paitsi oman toiminnan kehittämiseen myös seudulliseen yhteistyöhön. Erityisesti kaupunginhallitus keskittyi aktiivisen elinkeinopolitiikan hoitoon mm. Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:n ja Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n kautta sekä yhteistyössä eri yritysten kanssa. Terässampo-hankkeen toteuttaminen on tästä yhtenä uutena esimerkkinä. Kaavoituksella taasen pyrittiin järjestämään sopivia tontteja sekä yritysten että asukkaiden käyttöön. Kaupungin taloudessa saavutettiin asetetut tavoitteet. Kaupunginhallitus kokoontui 34 kertaa ja käsitteli 775 asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin 18. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Markku Lumio (KOK) saakka ja sen jälkeen Erkki Ikonen (KOK). Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimi Matti Ojala (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Arvi Hakkarainen (VAS). SÄYNÄTSALON ALUETOIMISTO Säynätsalon asuttaminen ja sahaustoiminta alkoivat 1800-luvun lopulla. Vuonna 1924 Säynätsalo erotettiin Muuramen kunnasta itsenäiseksi kunnaksi ja vuonna 1993 Säynätsalon kunta liitettiin Jyväskylän kaupunkiin. Saaristokaupunginosassa asuu noin kaupunkilaista. Säynätsalossa on toiminut vuoden 1993 kuntaliitoksesta alkaen maan ainoa kaupunginosavaltuusto. 11-jäseninen kaupunginosavaltuusto kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Sen kohdentamaa aluemäärärahaa käytettiin tiedottamiseen, hallintokuntien eritystarpeiden tukemiseen, järjestöjen avustamiseen sekä alueiden kunnostamiseen. Säynätsalon kunnantalolla toimiva aluetoimisto on vastannut mm. kaupunginosavaltuuston valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä, alueen vuokra-asuntojen asukasvalinnoista, tiedottamisesta, kassapalveluista sekä matkailuun ja yleiseen palveluun liittyvistä tehtävistä. Kunnantalolla sijaitsevat vierashuoneet otettiin käyttöön ja leirikeskus Naukulassa aloitettiin kunnostustyöt. Vaasan läänin lääninarkkitehti Karl Ludvig Reiniuksen suunnittelema Jyväskylän Kunnallistalo valmistui 100 vuotta sitten, vuonna Se oli alusta asti tarkoitettu monitoimitaloksi, ja niinpä siihen sijoittuivat hallinnon, raastuvanoikeuden ja maistraatin lisäksi mm. poliisilaitos, Suomen Pankki ja lukusali. Toisen kerroksen juhlasali toimi valtuustokokouksien lisäksi kaupunkilaisten viihdekeskuksena, sillä siellä järjestettiin mm. juhlia, elokuvaesityksiä, konsertteja ja taidenäyttelyitä. Kriisiaikana sali palveli jopa sairaalana. Kuvassa venäläisiä sotilaita hoidettavana juhlasalissa.

5 5 KESKUSHALLINTO OSAAVAAN JYVÄSKYLÄÄN YHTEISEN KASVUN KAUTTA Kaupungin keskushallinnossa valmistellaan strategioita, kehitetään henkilöstöpolitiikkaa, vastataan tietohuollosta, kansainvälistymisestä sekä valtuuston ja hallituksen sihteeritehtävistä. Keskeisiä ovat myös talouden ohjaus ja hallinta, talousarviosuunnittelu, seuranta ja raportointi sekä kirjanpito ja konsernitilinpäätös. Tehtäviin kuuluvat lisäksi kaupungin asuntoasiat, tele- ja tietotekniikkapalvelut, lakiasiat, yhteinen tiedotus, vaalit sekä kaavoitus- ja matkailupalvelut. Kaupungin kehittämistyö kiteytettiin tunnukseen Osaavaan Jyväskylään yhteisen kasvun kautta. Jyväskylän kaupunkiohjelma Huovasta hiukkaskiihdyttimeen Jyväsjärvenranta takapihasta julkisivuksi sai kansallisessa arvioinnissa erinomaista palautetta. Jyväskylä valittiin Kunnat kunniaan kilpailussa elinkeinoelämän kehittämisessä maamme parhaaksi kaupungiksi. Samansuuntaista palautetta tuli myös mielipidetiedusteluista. Elinkeinoelämän ohella kaupunkiamme kiiteltiin onnistuneesta maankäytöstä ja kaavoituksesta sekä yleisestä kehittämisaktiivisuudesta. Jyväskylässäkin ollaan ajan tyyliin siirtymässä suunnittelun ja kehittämisen ohella yhä enemmän toimintaprosessien synnyttämiseen ja ohjaamiseen. Oivallisena esimerkkinä uudenlaisesta monen toimijan yhteishankkeesta on Jyväsjärven rantaan kohoava Agora ihmiskeskeisen teknologian keskus. Kaupunkimarkkinointi oli vuoden keskeisiä kehittämishankkeita. Kaupunkikonsernin viestintästrategia hyväksyttiin, markkinointiesitteet uusittiin ja internetin käyttöä lisättiin määrätietoisesti. Toiminnallisesti tärkeä hanke oli myös kaupungin tukipalvelujen uusorganisointi, jonka ratkaisut siirtyivät vuodelle Muun strategiatyön osana tarkistettiin henkilöstöstrategia. Henkilöstön jaksamiseen liittyvä seurantatutkimus aloitettiin. Tietotekniikkarintamalla painottuivat verkkopalvelujen (extranet, internet, intranet) kehittäminen ja valmistautuminen vuosituhannen vaihtumiseen. Kaupungin edustajat olivat aktiivisesti mukana laatimassa EU:n rakennerahastojen paikallisia kehittämisohjelmia vuosille Vuonna 1999 käynnistyneeseen kansallisen osaamiskeskusohjelmakauteen nimettiin Jyväskylän vahvuusalueiksi paperinvalmistus-, energia- ja ympäristöteknologiat sekä informaatioteknologia. Niiden ohella kehittämisen painopistealueena pidettiin edelleen hyvinvointiteknologiaa. Kansainvälinen toiminta monipuolistui ja sai uusia ulottuvuuksia seudun eri toimijoiden yhteistyön lisääntyessä. Hyvä esimerkki tästä oli tammikuussa järjestetty yhteisesiintyminen Brysselissä, mikä edesauttoi Jyväskylän tunnetuksi tekemistä EU-toimijoiden keskuudessa. Vuoden kansainvälinen kohokohta oli viiden maan presidentin vierailu kaupungissamme Kylmän sodan päättymisen 10- vuotisjuhlaa kunnioittivat läsnäolollaan Suomen, Latvian, Liettuan, Puolan ja Viron presidentit. Kevään aikana järjestettiin kolme Jyväskylä-Forumia. Niissä pohdittiin kaupungin elinkeinoasioita, Kompassi-keskustaa ja kulttuurielämää. Yhteistyö yliopiston etnologian laitoksen kanssa jatkui; keskustan elämää ja arkea tutkittiin ja tuloksena syntyi syksyllä julkistettu kirja Kadun risteyksessä. Syksyllä järjestettiin pienimuotoinen Forum, jossa lääkärit ja Forumin ohjausryhmä keskustelivat terveydenhoidosta Sotien jälkeen Kunnallistalosta tuli entistä enemmän kaupungin hallintorakennus ja edustustila, kun voimakkaasti kasvava Jyväskylä tarvitsi lisää virkamiehiä. Toisaalta aiemmin yleiset viihde- ja huvitilaisuudet järjestettiin yhä useammin niitä varten rakennetuissa tiloissa muualla kaupungissa. Alvar Aallon hallintokorttelisuunnitelmassa vanha Kunnallistalo sai itseoikeutettuna jäädä paikoilleen. Vuosien varrella peitetyt sisätilojen koristelut ja yksityiskohdat palautettiin alkuperäiseen loistoonsa vuosina toteutetun peruskorjauksen ja osittaisen entisöinnin yhteydessä.

6 6 KESKUSHALLINTO ASUNTOTOIMEN YKSIKKÖ Asuntotoimen yksikkö hoitaa arava- ja korkotukilainoitukseen sekä korjausavustuksiiin liittyviä viranomaistehtäviä sekä hallinnoi kaupungin omistamia ja välivuokraamia asuntoja (310). Asumisoikeusasuntojen jononumeroita jaettiin 248 ja 178 hakijatalouskuntaa sai asumisoikeusasunnon. Aktiivinen seudullinen yhteistyö ja kasvukeskusasema tuottivat tulosta: Jyväskylän asuntuotanto säilyi tavoitetasossa (811 uutta asuntoa) ja arava- ja korkotukilainoituksen piiriin saatiin 520 asunnon hankkeet, joiden lainavaraukset olivat yhteensä 200 Mmk. Korjausavustuksia myönnettiin 3,3 Mmk. KAAVOITUS Kaavoituslautakunta käsittelee kaavoitustoimiston valmistelemat esitykset ja lähettää ne tarvittaessa edelleen kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Uuden lain mukaan merkittävät kaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto, määrällisesti pääosan kaavoista hyväksyy kaupunginhallitus. Kaupunkirakentamisen kehittämisen pääkohteena oli Rantaväylän ympäristö Korkeakoskenlahdelta Tourulaan. Mattilanniemen uudisrakennukset ovat harjakorkeudessa, Lutakko on kiihtyvän suunnittelu- ja rakentamispaineen alla, Matkakeskus ja Veturitallien alue ovat toteutumassa ja Tourulan Sakon alueen maankäyttö on selkiytymässä. Asuinrakentamisen osalta kysyntä on kohdistunut erityisesti kaavoitettuihin pientalotontteihin. Näitä on valmistumassa eri puolille kaupunkia, ensimmäiset Rasinrinteelle, Mustalammelle, Salmirantaan ja Säynätsalon Kinkovuoreen. Kysynnän painopiste on siirtymässä rivija kerrostalotontteihin, joiden lisääminen erityisesti keskustan läheisyydessä on rajallista. Kaupunkitilan laadun nostaminen on kaupungin tärkeitä strategisia tavoitteita. Tämä on erityisen tärkeää voimakkaan rakentamisen aikana, jolloin on taloudellisia edellytyksiä korkeatasoiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Tällöin kaupunkitilan muutokset ovat voimakkaita; ongelmana ovat hankkeiden kiireiset aikataulut, jotka estävät pitkäjänteisen keskustelun kohteesta. Avoimen keskustelun nostaminen ja ylläpitäminen aiheesta on tärkeää, haaste kaupunkisuunnittelulle. Esimerkiksi normaalikoulun ala-asteen sijoitussuunnittelusta on syytä ottaa oppia. Vuoden 2000 alusta voimaan tullut uusi maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa avoimuutta ja osallisuutta kaavoituksessa. Tämä merkitsee kanssakäymisen lisääntymistä kansalaisten, päättäjien ja viranomaisten välillä. Demokratian kasvaminen pidentää kaavoitusprosessia käsittelyvaiheessa, mutta sen toivotaan vähentävän kaavavalituksia. Lutakon alueen rakentaminen oli vuoden 1999 näkyvimpiä ja puhutuimpia hankkeita Jyväskylässä. Nimensä mukaisesti alue oli alkujaan entistä vesijättömaata ja Jyväsjärven rantaniittyä vuoteen 1910 asti, jolloin niemi uudessa asemakaavassa määriteltiin teollisuusalueeksi. Parissa vuodessa Lutakkoon nousi arkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnitelmien pohjalta Schaumanin vaneritehdas, joka aloitti toimintansa vuonna Tehtaasta tuli pitkäksi aikaa kaupungin suurin työnantaja. Itse tehdasrakennuksen lisäksi sen välittömään läheisyyteen valmistui muitakin arkkitehtonisesti merkittäviä rakennuksia.

7 7 KESKUSHALLINTO MATKAILUPALVELU Jyväskylän seudun matkailun huippukohta oli Jyväskylä Paviljongin valmistuminen huhtikuussa hienon avajaisviikon merkeissä. Presidentti Ahtisaaren kunnioittaessa läsnäolollaan ja ekumeenisen siunauksen siivittämänä messu- ja kongressikeskus vihittiin virallisesti käyttöönsä 3. syyskuuta. Vuoden aikana talossa järjestettiin lähes 200 tilaisuutta, joissa kävijöitä oli noin Vuoden aikana tiivistettiin seudun matkailustrategiaa. Kehittämisen painopistealueiksi määriteltiin yhdessä yrittäjien kanssa tapahtumamatkailu, johon sisältyy messu-, kokous- ja kongressimatkailu kärkikohteena Paviljonki. Toisaalta keskityttiin perhematkailun kehittämiseen. Lippulaiva Viherlaakso onnistuikin kesäkaudessaan hyvin: kävijämäärä kohosi peräti 22% edellisvuoteen nähden. Keskitetty matkailun välitysmyynti käynnistyi varsin vauhdikkaasti matkailupalvelun osana. Yhdellä puhelinsoitolla saatava kokous- ja yritysmyynti saivat hyvän palautteen asiakkailta ja toimintamalli osoittautui tarpeelliseksi. Vuoden lopussa toiminta siirtyi Traventa-nimen alle emoyhtiö Jykes Oy:n suojiin TYÖPAIKAT (HTV) Majoitusvuorokausien kasvu oli Jyväskylän seudulla valtakunnan keskitasoa hieman korkeampi. Matkailun merkitys kasvoi selkeästi: Neste Rally Finland ja lukuisat muut tapahtumat kasvattivat palveluiden kysyntää. VÄLITTÖMÄT MATKAILUTULOT (Mmk) Jyväskylän kaupungin ja Wilh. Schauman Oy:n tekemän sopimuksen perusteella tehdas siirsi toimintansa Säynätsaloon 1990-luvun alkupuolella. Lutakon alueen rakentamisen pohjaksi järjestettiin arkkitehtikilpailu ja itse rakentaminen alkoi vuonna Tehtaan piippu ja muutama vanha rakennus jäi muistuttamaan alueen menneisyydestä. Vuonna 1999 messukeskuksen yhteyteen valmistui messu-, kokous- ja kongressikeskus Jyväskylä Paviljonki. Se vahvistaa kongressimatkailua ja täydentää kaupungin kokous- ja konserttitilavaihtoehtoja.

8 8 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT - KAIKKI VOIMAT YHDESSÄ Sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelutaso säilyi hyvänä. Vanhusten asumispalveluita lisättiin edelleen. Kuokkalassa sijaitseva Kotikaaren palvelutalo ja Säynätsalon Rantakoti käynnistyivät vuoden vaihteessa ja toivat helpotusta vanhuksille, jotka tarvitsevat tuettua asumispalvelua. Talousarviossa asetetut toiminnan tavoitteet toteutuivat. Päivähoitopaikan sai edelleen lain määräämän ajan puitteissa, ja omalääkäriin sai yhteyden kolmen arkipäivän kuluessa lukuunottamatta keskeisiä loma-aikoja. Laitoshoidosta kotiuttaminen ei kestänyt tavoitteeksi asetettua kolmea päivää pitempään. Sen sijaan erikoissairaanhoidosta terveyskeskussairaalaan asiakkaat joutuivat jonottamaan pitempään kuin tavoitteeksi oli asetettu. Kriisitilanteissa asiakkaille kyettiin turvaamaan nopea alkuapu. Peruspalvelujen ohella sosiaali- ja terveyspalveluissa tehtiin vuoden aikana monenlaista kehittämistyötä. Kehittämistyöhön osallistuttiin paikallisesti, yhä lisääntyvässä määrin seutukunnallisena yhteistyönä, valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Ensimmäisen kerran koko vuoden kestäneellä sairaanhoitopiirin ja kaupungin välisellä sopimusohjauskokeilulla pyrittiin parantamaan kaupungin ohjausmahdollisuutta erikoissairaanhoidon palvelujen käytössä ja kustannuksissa. Yhteistyötä kolmannen sektorin palvelujen tuottajien kanssa lisättiin. Sosiaali- ja terveyspalveluille suuntaviivoja antava, valtuustonkin käsittelemä, hyvinvointiohjelma valmistui loppusyksystä samoin kuin lasten ja nuorten palvelujen selonteko. Eräs merkittävä kehittämishanke oli YK:n nimeämänä vanhusten vuonna Seniori 2000 projekti, jonka tuloksena syntyi vanhusten palveluihin useita uudistuksia ja uudenlaista yhteistyötä yksityissektorinkin kanssa. Hyvinvointipalvelujen ylläpito ja kehittäminen nähdään yhä tärkeämpänä osana kaikkien kaupunkilaisten ja koko kaupungin menestystä. Sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettiin yhteensä 984,4 miljoonaa markkaa, mikä on noin 36 miljoonaa markkaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin menoerä oli erikoissairaanhoidon palveluihin käytetty 245,6 miljoonaa markkaa. Alkuperäinen talousarvio ylittyi 41 miljoonalla markalla. Ylitys koostui pääosin erikois- ja avosairaanhoidon sekä aluetyön ennakoitua suuremmista menoista. Jyväskyläläisten sosiaali- ja terveyspalvelut maksoivat nettona mk asukasta kohti. Kustannuksiltaan Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelut olivat maan keskitasoa. Nuorisoverstaan ja työkeskuksen toiminnat siirtyivät Tekevä-säätiölle maaliskuun alussa. Uuteen työvalmennussäätiöön tuli mukaan myös maalaiskunnan aikaisemmin ylläpitämiä työtoimintoja. PLUSSAT + Vanhusten palveluasumista lisättiin + Asiakaskysely osoitti, että omalääkäripalveluihin ollaan tyytyväisiä + Kotiutuskäytäntöjä laitoshoidosta avohoitoon kehitettiin + Palveluja järjestettiin lisääntyvässä määrin yhteistyössä kolmannen sektorin ja yksityisten palveluiden tuottajien kanssa sekä seudullisesti + Päivähoitopaikan sai lain määräämän ajan sisällä + Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä toteutui ensimmäinen kokeilusopimusvuosi + Henkilöstö on tyytyväinen TYKY-toimintaan + Palvelut tuotettiin vertailukelpoisin kustannuksin Tapiolan päiväkodin valokuva-arkisto Tapiolan päiväkoti täytti vuonna 1999 yhdeksänkymmentä vuotta. Tämä Jyväskylän toiseksi vanhin lastentarha perustettiin kirvesmies Kotkan taloon Tapionkatu 8:aan. Vuonna 1930 otetussa kuvassa lastentarhanopettaja Maija Cleve (nyk. Saarela) poseeraa lasten kanssa talon portailla. Lastentarhan vuosikertomuksen mukaan keskeisinä aiheina syyskaudella olivat talvilinnut, auto ja vesi. Nämä aiheet olivat esillä kaikissa toiminnoissa kuten ompelussa, paperin leikkauksessa, muovailussa, Fröbel-palikoilla rakentamisessa, veistossa, lauluissa, leikeissä, kuvissa ja kertomuksissa.

9 9 MIINUKSET Vanhuspalveluissa hoidonporrastus ei toteutunut riittävästi Asiakkaat joutuivat jonottamaan myös muihin palveluihin, mm. lastenpsykiatriseen hoitoon ja osalle aikuisväestöä hammashoitoon pääsy tuotti edelleen vaikeuksia Työn painopiste oli monissa palveluissa liikaa ongelmia korjaavassa työssä, jolloin suunnitelmalliseen ennaltaehkäisevään työhön ei jäänyt riittävästi aikaa tai voimavaroja Korkean työttömyyden vuoksi Jyväskylässä väestön hyvinvointi jakaantui entistä epätasaisemmin, asukkaiden toimeentulotuen tarve ei vähentynyt odotusten mukaan ja tukea antavien verkostojen ulkopuolelle pudonneet kaupunkilaiset tarvitsivat enemmän mm. mielenterveyden kriisipalveluja Talouden suunnittelussa ja seurannassa oli edelleen ongelmia, mm. erikoissairaanhoidon ja alueellisten palveluiden kustannukset ylittivät budjettivarauksen Sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot olivat mk asukasta kohti Erikoissairaanhoidon nettomenot olivat mk asukasta kohti Terveyskeskuksen avovastaanotoilla kävi noin eri henkilöä Terveyskeskuslääkäreille tehtiin käyntiä eli kaksi käyntiä asukasta kohti. Sairaanhoitokäyntien osuus käynneistä oli 92 % Terveyden- ja sairaanhoitajilla oli yhteensä asiakaskäyntiä, joista sairaanhoitovastaanotto- ja kotisairaanhoitokäyntien osuus oli 65 % Hammaslääkäreillä, suuhygienisteillä ja hammashoitajilla oli eri asiakasta, jotka tekivät hammashoitoloihin käyntiä Terveyskeskussairaalan sairaansijat lisääntyivät kymmenellä paikalla ja niitä oli vuoden lopussa 288, hoitopäiviä oli Terveyskeskussairaalassa hoidettiin potilasta. Keskimääräinen hoitoaika sairaalassa oli 32,3 vuorokautta. Vanhainkotipaikkoja oli 218 Palveluasumispaikkoja oli 184, joista 91 omia ja ostettuja paikkoja 93 Kotipalvelukäyntejä tehtiin ja kotisairaanhoitokäyntejä Kunnallisessa ja yksityisessä päivähoidossa oli vuoden lopussa lasta Kerhoissa, perhepuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa oli edellisten lisäksi mukana keskimäärin 272 alle kouluikäistä lasta päivässä ja koululaisia 142 Vuoden aikana lasten kotihoidontukea sai kuukaudessa keskimäärin perhettä Toimeentulotukea sai perhettä Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteitä sai 218 lasta / nuorta, huostaanottoja oli 24 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiakkaita oli 850 Vammaisten taloudellisia tukitoimia sai 276 henkilöä Perheneuvolassa jyväskyläläisiä kävi 1 168, yhteensä suoritteita Pakolaisia tuli Jyväskylään 41 ja paluumuuttajia 58 Vapaaehtoistoiminnan keskuksen toiminnassa oli mukana 301 vapaaehtoista ja vapaaehtoisten välityksiä tehtiin 503 Vuosien varrella päivähoitopalvelut ovat laajentuneet niin, että kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus päivähoitoon. Kaupunki huolehtii myös lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kustannuksista. Päivähoitoa täydentävät leikkitoiminnot perhepuistoissa, päiväkotien kerhoissa ja avoimissa päiväkotiryhmissä. Erityispäivähoitoa järjestetään vammaisille tai muuten kuntoutusta tarvitseville lapsille. Kokopäivähoidossa oli kaupungin ja sen tukemissa yksityisissä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa vuoden 1999 lopussa lasta. Kuvassa Tapiolan päiväkodin lapsia hiihtoa harjoittelemassa. Tapiolan päiväkodin valokuva-arkisto

10 10 KOULUNPIDOSTA OPPIVAAN OPETUSTOIMEEN Kaupungin koulutoimi keskittyy yleissivistävän opetuksen ja kasvatuksen toteuttamiseen. Elokuun alusta perinteikäs Kauppaoppilaitos siirtyi Jyväskylän ammatillisen koulutuksen kuntayhtymään. Koulutuslautakunnan alaisuudessa toimivat perusopetusta antavat koulut (sisältää erityisopetuksen), lukiot ja työväenopisto. Vuoden alusta voimaan tulleet koululait lisäsivät entisestään kunnan päätäntävaltaa koulutusasioissa. Peruskoulun ala- ja yläaste nimikkeet poistuivat. Ollaan menossa kohti yhtenäistä peruskoulua, joka sisältää luokat 0-10, eli esiopetuksesta peruskoulun jatko-opetukseen. Vuoden yksi merkittävimpiä asioita oli strate- TIESITKÖ, ETTÄ Joka aamu lähti työhönsä 650 opettajaa Jyväskylän kouluissa opiskeli 270 vieraskielistä oppilasta 78-henkinen ruokapalveluväki valmisti päivittäin noin ateriaa Kouluateria maksoi noin 8.80 mk giaprosessin käynnistyminen. Prosessin nimeksi on otettu Koulunpidosta oppivaan opetustoimeen. Sillä on haluttu kuvata huomiseen katsovaa, modernia kasvatusinstituutiota, jollainen osaavan Jyväskylän opetustoimi on ja tulee olemaan. KOULUTOIMEN TUNNUSLUKUJA Peruskoululaisia oli (sisältää Normaalikoulun ja Steinerkoulun) Lukiolaisia 2 600, joista päivälukioissa Aikuislinjalla 630, joista 217 aineopiskelijoita Peruskoulun aloitti 870 oppilasta Lukioon meni 47 % peruskoululaisista Lukion aloittaneista vieraskuntalaisia 35 % Lukioon pääsyn kynnys oli 7.91 Kaupungin kustantaman koulumatkan sai 740 peruskoululaista Aterioita tarjottiin Menot peruskoululaista kohti n mk Menot lukiolaista kohti olivat noin mk (päivälukio) Selkeän vision kautta haetaan ne strategiat, joilla opetustoimi vastaa entistä tempoilevammin kehittyvän yhteiskunnan haasteisiin. Vahva peruskoulutus on välttämätön edellytys toisen asteen ja korkea-asteen opetuksen onnistumiselle. Näin turvataan Suomen kilpailukyky laajasti eri aloilla. Oppiva opetustoimi keskittyy tulevaisuudessa entistä enemmän perustoimintaansa. Tuotannolliset tukipalvelut, kuten siivous, vahtimestaripalvelut ja ruokapalvelut, ostetaan niitä tarjoavilta yksiköiltä. Vuoden aikana vahtimestaripalvelut siirtyivät kaupungin Total kiinteistöpalveluiden hoidettavaksi. Päätös koulutoimen ja sosiaali- ja terveystoimen ruokapalveluiden yhdistymisestä vuoden 2000 alusta alkaen tehtiin myös vuonna Alkuopetusikäisten iltapäivätoiminta sai edelleen valtakunnallista näyttävyyttä eikä suotta. Laadukkaasti hoidettu toiminta on jo jokaisen sitä tarvitsevan ekaluokkalaisen tavoitettavissa. Lukioon pääsyn kynnys pysyi edelleen korkeana. Noin 500 lukiolaista kulkee päivittäin kaupunkiin tai kaupungista. Tarpeettoman kulkemisen välttämiseksi pyritään Jyväskylästä ja sen lähikunnista tekemään aluksi kokeiluluvan avul- Kouluviraston valokuva-arkisto Kuvassa Cygnaeuksen koulun ensiluokkalaisia ympäristöopin tunnilla vuonna Kuten taulupiirroksesta ja kuvataulusta voi havaita, ympäristöön tutustuminen alkoi oppilaan koti- ja koulupiiristä. Laajemmin ympäröivään maailmaan tutustuttiin yläkoulun maantiedon ja luonnontiedon tunneilla, joilla opetusta tehostettiin mm. työkirjoilla, täyttämällä tyhjiä karttoja nimillä ja vaikkapa matkustelemalla kartalla.

11 la yhteinen opiskelijaksiottoalue lähivuosina. Englanninkielinen opetus on toiminut myös laadukkaasti perusopetuksessa. Englanninkielisen lukion, IB-lukion, käynnistämiseksi Jyväskylässä tehtiin perusteellinen selvitys. Lukio toteutuu vuonna PLUSSAT + Kouluasiat nousivat yleisen keskustelun ja kiinnostuksen kohteeksi + Lukion aloituspaikkojen määrä kasvoi 36:lla + Lukioon pääsyn keskiarvoraja laski 7,91:teen + Uuden erityisopetussuunnitelman mukaisesti aikaisempaa enemmän oppilaita pääsi tukitoimenpiteiden piiriin + Koulunkäyntiavustajien määrän lisääminen ja vakinaistaminen alkoi + Jyväskylän kansakoululaitos 90 vuotta MIINUKSET Yhteiskunnan ongelmat ja kiireisyys heijastuvat lapsissa ja nuorissa Materiaalimäärärahat olleet jo vuosia samalla tasolla, mm. koulukirjat osin loppuun kierrätettyjä Resurssipula näkyy mm. siivouksen riittämättömyytenä TYÖVÄENOPISTO Opiston päätehtävä on omaehtoisen yleissivistävän aikuiskoulutuksen järjestäminen. Varomme pakko-oppimisen tunnelmaa, mutta annamme mahdollisuuden tavoitteelliseen opiskeluun. Opistolla on oikeus järjestää yleisiä kielitutkintoja, joihin jokainen voi osallistua koulutuksesta riippumatta. Taiteen perusopetuksena järjestettiin sanataide ja teatteritaide. Maksullinen palvelutoiminta on pääasiassa työvoimapiirin tilaamaa työttömien ja maahanmuuttajien koulutusta sekä kaupungin ja muidenkin yhteisöjen henkilöstön kielikoulutusta. ESR-hankkeena toteutetussa työttömien aktivointiohjelmassa olivat mukana Muuramen osasto sekä Jyväskylän maalaiskunnan ja Laukaan kansalaisopistot. Työvoimakoulutuksessa toteutetut puuveneen rakennus- ja hitsauskurssit lisäsivät ohjelman tuntimäärää. Käsityöneuvonta muutti Vesilinnasta Torikeskukseen. Muutosta aiheutuneesta toiminnan puolentoista kuukauden katkoksesta huolimatta asiakasmäärä kasvoi ripeästi. 11 Yhteistyötä syvennettiin aikuiskoulutusorganisaatioiden ja toisen asteen oppilaitosten välillä. Työväenopiston johdolla organisoitiin toisen valtakunnallisen aikuisopiskelijaviikon Keski- Suomen tapahtumat. Yhdessä Jyväskylän seudun opistojen kanssa toteutettiin Opetusministeriön tukema oppilaitosyhteistyön kehittämisprojekti, jonka seurauksena vapaan sivistystyön oppilaitokset pääsivät toisen asteen opetustarjottimelle. Jyväskylän aikuiskoulutuskeskuksen kanssa toteutettiin yhdessä paluumuuttajien koulutusohjelmia. Yleisöluentoja järjestettiin esim. Keski-Suomen Eurooppatiedotuksen, yliopiston eri laitosten sekä Keski- Suomen mielenterveysjärjestöjen kanssa. Opisto osallistui valtakunnallisen Alternativeprojektiin, jonka tarkoituksena on tuottaa kielten opiskeluohjelmia verkkoympäristössä. Vuoteen 1998 verrattuna opetustuntien kokonaismäärä nousi 3,3 %. Opiskelijamäärä lisääntyi 7 %. Yleissivistävään aikuiskoulutukseen osallistui 8911 opiskelijaa 824:lle kurssille, joilla opetustunteja oli Maksullisen palvelutoiminnan opiskelijoita oli 429 ja kursseja 49, joilla opetustunteja Työttömien aktivointiin osallistui 330 opiskelijaa 42:lle kurssille, joilla opetustunteja oli Omarahoitusosuus eli tulojen osuus menoista (ei sisällä käsityöneuvontaa) oli 48 %. Luku lienee edelleen korkein Suomen kunnallisista kansalaisopistoista. Tulos selittyy päätoimisen henkilökunnan vähäisyydellä sekä maksullisen palvelun runsaudella muihin suuriin opistoihin verrattuna. Myös nykykoulussa ympäristöön tutustuminen alkaa lähiympäristöstä, minkä jälkeen maailmankuvaa laajennetaan. Mahdollisuudet luoda yhteyksiä ja saada tietoa ympäröivästä maailmasta ovat nyt kuitenkin toiset kuin vuosisadan alkupuolella. Mm. internetistä löytyy tietoa, ja sähköpostin välityksellä voi pitää yhteyttä oppilaisiin ystäväkoulussa ulkomailla. Yhdessä voidaan vertailla vaikka säähavaintoja tai tehdä nettilehteä. Kuvassa Cygnaeuksen koulun oppilaita tietokoneen ääressä 65 vuotta myöhemmin. Kimmo Pirhonen

12 12 IHMISEN EHDOIN TEKNIIKAN KEINOIN Vuonna 1912 perustetusta kaupungin rakennuskonttorista kaupungin kasvun myötä tekniseksi palvelukeskukseksi kehittyneen Tekpan tuotantopalvelut aloittivat vuoden alusta uusin organisaatioin. Altek aluetekniikka, Total kiinteistöpalvelu ja Jyväskylä konsultit ovat uudistetun toiminnan yksiköiden nimet. Tekniseksi johtajaksi valittiin DI Osmo Rosti. Samulinniemen ennätyssuosion saaneet tontit myytiin tarjousten perusteella. Karttatuotannossa valmistui uusi opaskartta. Runkomittausprojektissa luotiin edellytykset satelliittimittausten aloittamiseen. Paikkatietojärjestelmä on jatkuvan kehittämisen kohde. Kaupungin metsät sertifioitiin alueellisen metsäsertifioinnin yhteydessä. Merkittävimmät yhdyskuntatekniikan hankkeet olivat Mattilanniemen alue, Survontie, Ahjokatu-Alasinkatu liikennejärjestelyt, Ylä-Myllyjärven jatko-osa, Nenäinniemi I alueen ja Ristonmaan katujen päällystys, Kukkumäentien saneeraus, Messutori ja Lounaispuiston saneeraus. Uusien asunto- ja työpaikka-alueiden kadut rakennettiin sorapintaiseksi alueiden käyttöönoton vaatimassa aikataulussa. Aluesuunnittelussa merkittävimmät suunnittelukohteet olivat Samulinniemen kunnallistekniikan suunnittelu ja Voionmaankadun saneerauksen suunnittelu. Huomioitavaa oli kuntalaisiin kohdistuvan asiakaspalvelun lisääntyminen, joka jatkuu edelleen. Talosuunnittelun merkittävimmät suunnittelukohteet olivat peruskorjauskohde Tietotalo, Harjun katsomon laajennus sekä hankesuunnittelukohteet Vesilinna ja Kumppanuustalo. Maastomittauksessa merkittävimpiä kohteita olivat Huhtalahden ja Rasinrinteen maastomallimittaukset ja pohjatutkimukset, Ahjokadun kiertoliittymät, Messutorin laatoitusalueet ja asfaltointialueet (Ristonmaa, Nenäinniemi I, Kukkumäentie). Peruskorjauskohteista valmistuivat Lehtisaaren koulun VI-vaihe, keskustan sosiaaliasema ja Suvimäen koulu. Aallokon päiväkoti valmistui Muuratsalon koululle. Uudisrakennuskohteena oli Säynätsalon Asukastalo. Total kiinteistöpalvelun 1. toimintavuonna yksikköön organisoitiin koulujen vahtimestaripalvelut. Liikennealueiden talvihoidon tasoa nostettiin lisäämällä aurauksia. Huhtikuussa kaupungin keskusta puhdistettiin hiekoitushiekoista ja katupölystä hyvässä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Ulkovalaistuksessa säästetään vuonna 1999 tehdyillä toimenpiteillä jatkossa noin kwh/vuosi valaistuksen tason alentumatta. Keskeisten, kaupunkikuvallisesti merkittävien viheralueiden hoitotason tavoite toteutui. Harjun puistometsää harvennettiin. Vaarallisiksi luokiteltuja vanhoja puita kaadettiin viidestä puistosta. Venepaikkoja oli tarjolla riittävästi. Vierasvenesataman peruskorjaus valmistui elokuun lopussa. Jätehuollossa hyötyjätteiden talteen saanti kasvoi 4 %. Jätehuollon esitteet uusittiin. Jäteneuvonta-auto kiersi eri asuinalueilla yhteistyössä asukasyhdistysten ja Jyväskylän mlk:n kanssa. Jäteneuvontaan ja valistukseen liittyneitä kouluissa käyntejä oli 40, kohderyhmänä toisluokkalaiset. Pelastuslaitoksen suorittamaa valistustoimintaa tehostettiin mm. palovaroittimien hankkimisen osalta. Pelastuslaitoksen antamaan turvallisuuskoulutukseen sekä laitoksen toiminnan esittelyyn osallistui yhteensä noin henkeä. Uusi materiaalijärjestelmä otettiin käyttöön keskusvarastossa toukokuussa ja koko varastoprosessin työkaluksi se saatiin loppuvuoden aikana. Käytön levittäminen yksiköihin jatkuu. Jyväskylän Harju on kaupungin perustamisesta lähtien luonut komean kulissin ruutukaava-alueen taustaksi. Aluksi harju oli tavallista mäntymetsää kaupungin reunassa, mutta hyvin pian oivallettiin sen virkistysarvo. Ensimmäiseksi sinne raivattiin kävelyteitä, joiden varsille sijoitettiin penkkejä. Jyväskylässä pidettyjen menestyksellisten laulujuhlien ansiosta huomattiin myös alueen matkailullinen arvo. Niinpä vuoden 1887 laulujuhlille valmistui kaupungin ylioppilaiden keräämän alkupääoman turvin upouusi huvitorni, jonka kahvilasta ja näköalatasanteesta tuli suosittu käyntikohde yli puoleksi vuosisadaksi.

13 13 Varastointiyhteistyötä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa valmisteltiin tuotevalikoimaa yhtenäistämällä, mutta käytännön yhteistyö on vielä kiinni keskussairaalan tilaratkaisuista. Asukkaita kohdattiin niin asukasyhdistystilaisuuksissa, rakentamisen erikoismessuilla kuin kävelykadullakin, esim. Viherpäivä Kaikille kuntalaisille tarkoitettu katu- ja puistofoorumi käynnistettiin Kuokkalasta. Vuosi oli Tekpan tiedotuksen ja markkinoinnin teemavuosi. TEKPA NUMEROINA - Katuja hoidettiin 568 ha - Liikenneviheralueita hoidettiin 240 ha - Puistoja hoidettiin 152 ha - Katuja rakennettiin m 2 - Viemäreitä rakennettiin m - Vesijohtoja rakennettiin m - Lämpöjohtoja rakennettiin m - Viheralueiden rakentaminen/saneeraus 3,9 ha - Tontinluovutuksia 92, joista 68 oli omakotitontteja - Maan ostot mk - Maan myynti mk - Puun myyntitulot mk - Tontin mittaukset 170 kpl PLUSSAT + Kevyen liikenteen väylien kunnostuksia tehtiin arvioitua enemmän + Talvihoidon laatutasoa voitiin nostaa loppuvuoden osalta + Jyväskylän seudun kuntien välinen jätehuoltoyhteistyö tiivistyi merkittävästi + Laivaliikenteen matkustajamäärät lisääntyivät ja venepaikkojen kysyntä kasvoi + Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat 3 % + Alueellisten liikuntapaikkojen peruskunnostukset voitiin käynnistää MIINUKSET Liikenneturvallisuuden myönteinen kehitys pysähtyi; liikenneonnettomuuksien määrä lisääntyi 10 % Tonttitarjonta ei vastannut kysyntää Aluetekniikan hankkeiden epätasainen jakautuminen (alkuvuosi/loppuvuosi) Katujen, puistojen ja liikuntapaikkojen hoitotasoa ei voitu nostaa kuntalaisten odotusten mukaiseksi Palokuolemia oli poikkeuksellisen paljon, kahdeksan Sodanaikaisen ilmatorjunnan takia puretun puutornin tilalle valmistui arkkitehti Olavi Kivimaan suunnittelema uusi vesitorni vuonna Siitä tuli nopeasti Jyväskylän tunnusrakennus. Uusimman suunnitelman mukaan vesitornin on tarkoitus olla muutakin kuin maisemien katselupaikka. Rakennukseen sijoittuvat korkeatasoinen, ympärivuotisena toimiva á la carte-ravintola ja Jyväskylän yliopiston museon luonnontieteellinen osasto. Kokonaisuuteen kuuluvat myös Harjun urheilukentän ja katsomorakennuksen saneeraus. Kulkureitit selkeytetään, opasteet, istutuksia ja valaistusta uusitaan. Kellokin saa viisarinsa.

14 14 KULTTUURI SUOMALAISUUDEN JÄLJILLÄ Jyväskylän seudun kulttuuripalvelututkimus toteutettiin tammi-helmikuussa Selvityksessä haastateltiin 1011 Jyväskylän seudulla (Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta ja Muurame) asuvaa vuotiasta miestä ja naista. Tutkimuksen mukaan käytetyin kulttuuripalvelu on kirjasto (82 % ), sen jälkeen elokuvat (72%), teatteri (54%), konsertit (38%), museot (34 %) ja taidenäyttelyt (30 %). Tärkein kehittämiskohde on lasten ja nuorten taiteen perusopetus, jossa tarjonta ei vastaa kysyntää. Taidelaitosten (teatterin, orkesterin, museoiden) käytössä kaupungin, maalaiskunnan ja Muuramen välillä ei ollut merkittäviä eroja eli niitä käyttää koko Jyväskylän seutu. Aktiivisin kulttuuripalvelujen käyttäjäryhmä on koulutetut keski-ikäiset naiset. Taiteen perusopetuksen ja taidekasvatuksen asioihin paneuduttiin laajemmin syksyllä 1999 järjestetyssä seminaarissa, jossa päivähoidon, koulutoimen ja taiteen perusopetuksen asiantuntijat pohtivat taideopetuksen aseman vahvistamista. Kuvataidekoulun koordinoima koulun ja kulttuurin yhteistyöprojekti, johon osallistuvat perusopetusta antavat koulut, käynnistyi syksyllä. Kulttuuritoimen keskus vastasi mm. Jyväskylän päivän, Jyväskylän Pääsiäisen, Eurooppa-päivän, kesäkonserttien ja lasten kulttuuripäivien toteutuksesta. Vuoden 2000 kulttuuripalkinto myönnettiin Jyväskylän Elävän Musiikin Yhdistys Jelmu ry:lle. Lapset ja nuoret saivat huomiota kaupungin kulttuuritarjonnassa muutenkin. Paikallisten lapsikuorojen Kolmekuutosten ja Vox Aurean taustajoukot vastasivat yhdessä ensimmäisestä kansainvälisestä lapsikuorofestivaalista Jyväskylässä. Kilpailun voitti unkarilainen lapsikuoro. Kanteleliiton valtakunnallinen solistikilpailu toi tämän alan parhaimmiston Jyväskylään. Festivaaleista Jyväskylän Talvi järjestettiin viimeisen kerran. Jyväskylän Kesän menestys jatkui, mihin perustuu myös resurssien keskittäminen jatkossa juuri tähän tapahtumaan. Jyväskylän vanhin kuoro, Mieskuoro Sirkat, vietti 100-vuotisjuhlaa ja vastasi Jyväskylä Paviljongin avajaistapahtumasta huhtikuussa Uuden vuoden yön Sylvesterin juhlaa vietettiin jääkynttilöin valaistussa Kirkkopuistossa ja sen lähiympäristössä. Alkavan Unicef-kaupunkivuoden kunniaksi jyväskyläläiset sytyttivät puistoon noin 2000 kynttilää. Kulttuuritoiminnan avustuksia myönnettiin 131 hakijalle yhteensä mk. Kansalais- ja nuorisotoiminann avustuksia myönnettiin 88 hakijalle yhteensä mk. Alvar Aalto -museon uudelleen käyttöönotetussa Studiossa oli esillä kuusi näyttelyä arkkitehtuurista ja muotoilusta. Kiertonäyttelyjä oli kolme: Baltiassa, Ukrainassa ja Etelä- Afrikassa. Museo järjesti myös kaksi arkkitehtiopiskelijoiden kansainvälistä kesäkoulua. Jyväskylän taidemuseon uusia toimintamuotoja olivat elämykselliset kokoelmaopastukset, lapsille suunnatut Harlekiinin kekkerit ja nuorten suunnittelema ja toteuttama Elämäpeli-projekti. Vaihtuvista näyttelyistä yleisön suosikiksi nousi Tom of Finland -näyttely. Keski-Suomen museo esitteli laajan perusnäyttelyn lisäksi toistakymmentä erikoisnäyttelyä. Keskeisin näyttely oli 1000 vuotta Suomessa. Suomen käsityön museo valmistautui uusiin tiloihin siirtymiseen, toiminnan kehittämiseen ja uuden perusnäyttelyn tuottamiseen. Esillä oli useita käsityökulttuurin näyttelyjä. Vuonna 1851 rakennettu kaupungin viljamakasiini vihittiin kirjastoksi toukokuussa vuonna Muutospiirustukset laati arkkitehti Wivi Lönn. Rakennukseen sijoittuivat Yliopistoyhdistyksen hallinnoima Tieteellinen kirjasto sekä yli 50 vuotta eri puolilla kaupunkia vaeltanut kansankirjasto ja lukusali, myöhemmin kaupunginkirjasto. Rakennuksessa toimi siis kaksi kirjastoa aina vuoteen 1948 saakka, jolloin Tieteellinen kirjasto muutti korkeakoulun tiloihin. Kuvassa kirjaston lainaussali 1950-luvun lopulla. Tuolloin kirjoja lainattiin yli kappaletta vuodessa.

15 15 Kuvataidekoulun metsäaiheinen vuosinäyttely keräsi liki 5000 kävijää. Tilaustyönä toteutettiin seinämaalauksia. Peruskoulun opettajille suunnattu kulttuurin täydennyskoulutus kulttuuriroiskeet jatkui. Musiikkialan perustutkintoon johtava ammatillinen koulutus siirtyi Jyväskylän musiikkiopiston toteutettavaksi. Perusopetus tavoittaa yhä useampia lapsia ja nuoria, kun lähikunnat ovat tehneet musiikin perusopetuksen oppilaspaikkasopimukset musiikkiopiston kanssa. Jyväskylä Sinfonia konsertoi vuoden aikana 46 kertaa. Orkesterin ylikapellimestarina aloitti syksyllä Markus Lehtinen. Kausikorttien määrä lisääntyi 30 prosentilla. Pääsiäisen Johannespassio ja kevätkauden päätöskonsertti Carmina Burana olivat erityisesti yleisön suosiossa. Megabasso Matti Salmisen kanssa levytettiin Suomalaisia tangoja -CD. Kaupunki käynnisti vuoden alussa valtakunnallisen suomalaisuuskeskushankkeen, FINNI- CAn, jonka keskeisenä tavoitteena on koostaa vuoteen 2006 mennessä internettiin Suomea, suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria esittelevä verkkokokonaisuus, Suomi-Portaali. Kulttuurisen nuorisotyön julistaman Nuorten kulttuuriteko 2000 ideakilpailun voitti Puupinoprojekti. Nuorisotiedottamisen kehittämishanke käynnistyi nuorisotiedotuskyselyllä. PLUSSAT + Seudullinen kulttuuripalvelututkimus toteutettiin + Kaupunginkirjaston käyttö kasvoi 5 % ja lainausten määrä ylitti ensimmäisen kerran 2 miljoonan rajan + Suomen käsityön museon ja Suomen kansallispukukeskuksen uusien toimitilojen peruskorjaus aloitettiin + Jyväskylä Sinfonian toiminta muuttui 1.4. alkaen Jyväskylän kaupunginorkesteriksi Jyväskylän Orkesteri Oy:n alaisuudesta + Finnica- suomalaisuuskeskushanke käynnistyi + Keski-Suomen konservatorio lakkautettiin ja Jyväskylän seudun oppilaat siirtyivät musiikkiopistoon, jonne perustettiin 12 uutta virkaa MIINUKSET Kaupunginkirjaston aineistoja hankittiin 7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna Musiikki- ja taidekeskuksen toteutumisaikataulusta ei ole päätöstä Jelmu ry:lle ja kuvataiteilijoille ei vielä löytynyt korvaavia tiloja Lutakon kiinteistön tilalle KULTTUURI NUMEROINA Kirjasto lainaa kävijää tieto- ja neuvontapalvelua internetin käyttäjää internet-tietokannan käyttäjää uutta aineistoa Museoiden kävijät Alvar Aalto -museossa Jyväskylän taidemuseossa Keski-Suomen museossa Suomen käsityön museossa Jyväskylän kaupunginteatteri katsojaa Jyväskylä Sinfonia kuulijaa Kulttuuritoimen keskus kävijää Sepänkeskus kävijää Taiteen perusopetus 380 oppilasta kuvataidekoulussa 860 oppilasta musiikkiopistossa Vuoden 1999 aikana 81% asukkaista kävi kirjastossa. Vuosi oli kirjaston historian vilkkain: lainauksia oli yli kaksi miljoonaa. Yli asukasta lainasi vuoden aikana aineistoa kirjaston toimipisteistä. Lainaus kasvoi vuoden aikana 5% ja musiikkiaineiston lainaus pääkirjastosta jopa 19%. Internet-sivuilla tiedottamista lisättiin. Internetissä olevaan kirjaston tietokantaan rekisteröitiin yli yhteydenottoa. Vuoden aikana kirjastoon tuli yli 9000 kaukolainatilausta. Pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston lainausluvut kasvoivat 11%. Kuvassa yleisnäkymä vuonna 1982 valmistuneesta pääkirjastosta.

16 16 LIIKUNTA ON HARRASTEISTA SUOSITUIN Vuosi oli liikunnan kannalta merkittävä. Liikuntapalveluiden käyttökertoja laitoksissa oli 1.8 miljoonaa. Liikunta onkin harrastepuolella ykkönen, erityisesti lasten ja nuorten harrasteena. Peräti 57 % 7-14-vuotiaista jyväskyläläisistä kuuluu urheiluseuraan ja aikuisistakin 17 %. Jyväskylän suurin urheiluseura on Jyväskylän Naisvoimistelijat ry., jossa on 2402 jäsentä. Uuden liikuntasuunnitelman valmistelun yhteydessä aloitettiin myös kaupungin ja maalaiskunnan liikuntatoimen yhteisstrategian luominen. Ulkoliikunta-alueiden hoito siirtyi syksyllä takaisin liikuntapalvelukeskukseen. Liikuntapuistojen sekä maakunta-uran, latujen ja kuntoratojen hoitoon on varattu vuosittain kahden miljoonan markan määräraha, jolla ylläpidetään yhdeksän liikuntapuistoa sekä 120 km latua ja polkuja. Myös alueiden omistajavastuut siirtyvät vuoden 2000 alusta liikuntapalvelukeskukseen. Talouden tasapainottaminen jatkui ja huolimatta tulokertymän ylittymisestä on käyttömenot saatava tasapainoon palveluiden turvaamiseksi. Tuloja kerättiin noin 14 miljoonaa, mikä on Suomen kärkiluokkaa. Nuorten ja lasten liikuntaharrastusta tuettiin sekä hinnoittelulla että vuonna 1999 jaetulla ylimääräisellä mk:n harjoittelupaikkatuella alle 17- vuotiaiden liikuntaan. Avustuksia jaettiin 1,7 Mmk, josta summasta osoitettiin mk liikunnan tutkimuskeskusten tukemiseen. PLUSSAT + Säännöllinen yhteistyö lisääntyi eri tahojen kanssa + Urheilijat menestyvät, olosuhteet Suomen huippuluokkaa + Kaupungin liikuntaimago hyvä + Sähköiset palvelut kehittyivät + Ulkoliikuntapaikkojen hoito takaisin liikuntapalvelukeskukseen MIINUKSET Kilpajäähallin kokonaisremontti viivästyi Maksut edelleen korkeita urheiluseuroille Hippokselle sijoittuneet Liikunnan ja kansanterveyden tutkimuslaitos, Kilpa-ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, yliopiston liikunta- ja terveystieteiden laboratorio, eri lajien valmennuskeskukset sekä urheiluseurojen toimistot luovat laajan yhteistyöverkoston, jossa liikuntakulttuuria kehitetäänä monessa eri projektissa. Vuoden aikana käynnistettiin mm. liikuntaklusteri -hanke sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen, STA- KES:n sekä LIKES-tutkimuskeskuksen kanssa. Suurinta yksittäistä kilpailuprojektia, VEM-2000 (Veteraanien yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailuja) tehdään yhdessä JKU ry:n, HU- 82 ry:n sekä Jyväskylän maalaiskunnan ja sen urheiluseurojen kanssa jo täydellä teholla. Järjestelmällinen markkinointi aloitettiin markkinointisuunnitelman mukaisesti sekä jatkettiin Jyväskylän seudun matkailupalvelun kärkituotemarkkinoinnissa. Sähköistä viestintää kehitettiin edelleen. Yksi merkittävä uutuus oli marraskuussa julkaistu Liikutaan verkkolehti, mikä ilmeisesti on ensimmäinen kunnallinen liikunnan verkkolehti. Kansainvälinen toiminta huipentui 25. kerran järjestettyyn Pohjoismaiseen nuorten ystävyyskaupunkivaihtoon Jyväskylässä Lajina oli lentopallo ja isäntäkaupunki Jyväskylä voitti koko turnauksen. Jyväskylän kaupunkijoukkue koottiin Huhtasuon Kisa ry:n tytöistä sekä Korpilahden Pyrintö ry:n pojista. Vielä 1900-luvun alussa Hippos oli kaukana keskustasta, suomaastoa, mutta kyllä jo silloinkin taisivat innokkaimmat liikkujat eksyä Köyhänlammen ympäristöön hiihtelemään ja ulkoilemaan. Luonnonympäristö muokkautui yhä enemmän nykyiseen käyttötarkoitukseensa, kun kaupunki vuokrasi Köyhänlammen ympäristön raviradan rakentamista varten. Vuonna 1913 Jyväskylän hieno pajumattojen päälle rakennettu ravirata sai tulikasteensa, kun siellä järjestettiin ensimmäiset ravikilpailut ravimiehet saivat lähtöpassit Killerjärvelle ja Hippoksesta alkoi kehittyä yksi maamme monipuolisimpia liikuntakeskuksia.

17 17 Liikuntapalvelukeskuksesta ja sen laitoksista sekä palveluista on muodostunut myös merkittävä vierailukohde sekä ulkomaalaisten opiskelijoiden kohde. Liikuntapalvelukeskuksen järjestämiin kunto- ja erityisliikunnan palveluihin sisältyivät ohjatut viikoittaiset liikuntaryhmät ja -kurssit erityisryhmille sekä erilaiset muut terveyttä edistävät liikuntaryhmät, kuten Tyky - ryhmät kaupungin henkilöstölle ja muille työyhteisöille. Kunto- ja erityisliikunnan yksikkö vastasi myös uimaopetuksen suunnittelusta ja järjestämisestä. Toimintavuosi oli vilkas ja erityisliikuntapalveluiden tarve näyttää kasvavan vuosi vuodelta, johtuen osittain väestön ikääntymisestä. Ohjattuihin kunto- ja erityisliikunnan palveluihin osallistui vuoden aikana yhteensä eri henkilöä ja käyntikertoja oli kaikkiaan Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna noin käyntikertaa. Jyväskyläläiset urheilijat menestyivät jälleen mainiosti. Viime vuonna 231 urheilijaa ja valmentajaa saavutti Suomen Mestaruuden 23 eri lajissa. Menestyneimmät urheilijamme olivat Samppa Lajunen yhdistetyssä MM kulta ja hopeamitaleillaan. Jere Hård piti jyväskyläläistä uintia maailmankartalla EM-hopeamitalillaan ja kilpa-aerobicissa Mari ja Pertti Sahlberg, Anne Heikkilä, Sanna Vuori ja Merja Palomäki saavuttivat MM-pronssia kotikilpailuissa Helsingissä. TAVOITTEELLINEN YHTEISTYÖ KÄYNNISTETTIIN KAUPUNGIN JA MAALAISKUNNAN VÄLILLÄ SEURAAVILLA OSA-ALUEILLA: 1. Liikunta osaksi hyvinvointi- ja elinkeinopolitiikka 2. Liikunta eläväksi kansalaistoiminnaksi 3. Erityisliikunnan kehittämisen merkitys korostuu tulevaisuudessa 4. Ikääntyvien liikunnan lisääminen painopistealueeksi 5. Yhteistyötä maankäytön suunnittelussa 6. Kevyen liikenteen väylät tehokäyttöön 7. Yhteistyötä liikuntapaikkojen hoidossa 8. Yhteistyö liikuntapaikkojen suunnittelussa 9. Avustukset ja taksapolitiikka tukevat liikuntatoimintaa 10. Yhteistyö kilpa- ja huippu-urheilussa 11. Seudullisten liikuntapalvelujen kehittäminen JYVÄSKYLÄN LIIKUNTAPAIKKOJEN KÄVIJÄMÄÄRÄT 1999 Monitoimitalo Hipposhalli Harjoitusjäähalli Kilpajäähalli Ulkoalueet AaltoAlvari Graniitti Harju Säynätsalo Viitaniemi Tänään Hippoksella voi tehdä melkeinpä mitä vaan liikuntaan liittyvää, niin sisällä kuin ulkona. Hipposhalli pystytään kahdessa tunnissa muuttamaan monipuolisesta yleisurheilu- ja mailapelihallista täysimittaiseksi täystekonurmeksi, jossa kelpaa pelata jalkapalloa tai pesäpalloa. Saman hallin alakerrasta löytyy kaksiratainen harjoitusjäähalli, joka on jyväskyläläisten jääurheilijoiden ahkerassa käytössä. Hipposhallin naapurissa sijaitsee käyttäjäänsä monipuolisesti sisäurheilun saralla palveleva monitoimitalo ja kilpajäähalli, jossa paikalliset jääurheilujoukkueet ottavat mittaa toisistaan Suomen huipputasolla.

18 18 RAKENNUSVALVONTA Rakentamisen määrä pysyi edelleen korkeana. Rakennuslupia myönnettiin yhteensä 627 kpl (vuonna kpl). Lupien käsittely sujui tavoitteiden mukaisesti (omakotitalot viikossa, kerrostalot neljässä viikossa). Vuosi oli taloudellisesti hyvä. Rakennusvalvonnan tuloja kertyi 1,4 Mmk ennakoitua enemmän. Vuoden aikana valmistui 811 asuntoa (tavoite keskimäärin 750 asuntoa/vuosi). Lupia myönnettiin asunnon rakentamiseen, joista kerrostaloasuntoja oli 894 kpl (605 kpl). Poikkeuslupien määrä oli edelleen vähäinen (kaksi). Oikaisuvaatimuksia viranhaltijoiden päätöksistä tehtiin yksi. Valituksia ei ollut yhtään. Rakennusvalvontataksa uusittiin alkaen, jolloin taksaan tehtiin 2-5 % korotus. Vuoden 2000 alussa voimaan tullut rakennuslain kokonaisuudistus edellytti huolellista valmistautumista. Vuoden aikana muutettiin rakennusvalvonnan johtosäännöt, uusittiin rakennusvalvontataksa ja valmisteltiin rakennusjärjestyksen uusimista sekä otettiin käyttöön sopimukseen perustuva aloituskokousmenettely. YMPÄRISTÖVIRASTO Kaupungin hallintokunnat yksiköineen sekä kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöt työskentelivät vuoden aikana aktiivisesti omien ympäristönhallintajärjestelmiensä kehittämistyössä. Kaikkiaan 40 yksikköä työsti kaupunginvaltuuston asettamassa määräajassa oman, Euroopan yhteisön ympäristöjohtamista ja -tarkastusta koskevan EMAS-asetuksen (Eco management and Audit Sceme) hengessä laaditun ympäristönhallintaohjelmansa. Tarkoituksena on ollut, että kaikkien kaupungin työyksiköiden työntekijät arvioivat oman yksikkönsä työnteon ympäristökuormitusta aiheuttavat osat ja yhteistoimin oman väkensä ja ulkopuolistenkin avustajien kanssa hakevat jatkuvasti keinoja kuormituksensa vähentämiseksi. Työyksiköissä tehty työ antaa erinomaisen perustan ympäristöön kaupungin yksiköiden toimista aiheutuvan kuormituksen vähentämiseen. Samalla toivotaan työn esimerkillisen vaikutuksen tuottavan tulosta laajemminkin kaupungin alueen toiminnanharjoittajien arkipäivän aherruksessa. Prosessin koordinointivastuu on ollut ympäristövirastolla. Mukana yhteistyössä on ollut myös Keski-Suomen ympäristökeskus ja Jyväskylän yliopisto. PLUSSAT + Ympäristönhallintajärjestelmän rakentuminen kaupungin hallintokuntien ja tytär- ja osakkuusyhtiöiden toimintaan + Kaupungin kehittämisrahoista ja ympäristöministeriöltä Keski-Suomen ympäristökeskuksen kautta saatu taloudellinen tuki ympäristönhallintajärjestelmän kehittämiseen + Eläinlääkäripalvelujen kehittäminen kahden eläinlääkärin työpanoksella ylläpidettäväksi toiminnaksi + Taloudellinen tilanne mahdollisti ilman tarkkailulaitteiston uudistamisen nykyvaatimuksia vastaavaksi MIINUKSET Seppälänkankaan pohjaveden trikloorieteenin alkuperää ei saatu selville Ympäristölautakunnan talousarviokehystä ei saatu korotettua toivotulla tavalla Nykyinen Jyväskylän hallintokortteli oli aina 1960-luvulle saakka ilmeeltään normaali kaupunkikortteli puutaloineen, piharakennuksineen ja puutarhoineen. Ainoana poikkeuksena oli vuonna 1899 valmistunut Kunnallistalo. Ennen Kunnallistalon valmistumista otetussa kuvassa on henkikirjuri Gustaf Rönnebergin vuonna 1863 rakentama talo, joka nykyään keltaiseksi maalattuna toimii Gummeruksen päiväkotina virastotalon ja Kunnallistalon välissä. Ennen sitä rakennus palveli mm. kaupunginjohtajan asuntona. Rakennuksen torni purettiin yli puoli vuosisataa sitten.

19 19 LIIKELAITOKSET VESILAITOS Vesilaitoksen tavoitteena on hyvän ja tasalaatuisen vesijohtoveden lisäksi toimintavarmuuden parantaminen nyt ja tulevaisuudessa. Näitä tavoitteita palvelee Laukaaseen rakenteilla oleva 65 Mmk Vuonteen tekopohjavesilaitos. Projekti oli vuoden pääinvestointikohde, 19,8 Mmk ja se valmistuu loppuvuodesta Vettä myytiin 2,5 % edellisvuotta vähemmän. Kireästä taloudesta huolimatta vesi- ja viemäriverkoston ylläpito on kyetty hoitamaan onnistuneen saneerausohjelman ja ammattitaitoisen henkilöstön ansiosta. Vesikatkoksia oli vuoden aikana vain 26 kpl, mikä oli vain noin puolet edellisvuoden määrästä. Suurista investoinneista huolimatta vesilaitoksen taksat pysyivät lähellä maan keskitasoa. Vesimaksu on 6,23 mk/m 3 ja jätevesimaksu 7,86 mk/m 3. Vuoden aikana kyettiin toteuttamaan mittavat asuntotuotannon ja elinkeinoelämän edellyttämät investoinnit. Seudullinen yhteistyö kiinteytyi. Valtakunnallisiin tekopohjavesihanketta käsitteleviin tutkimuksiin osallistuttiin aktiivisesti. TILAPALVELU Jyväskylän Tilapalvelulla oli vuoden lopussa julkista toimitilaa omistuksessa yhteensä htm 2, mistä htm 2 oli osaketiloina. Tämä oli htm 2 edellisvuotta enemmän. Varsinaisia uudiskohteita ei ole kaupungin omaan käyttöön rakennettu tai hankittu viiteen viimeiseen vuoteen. Jyväskylän Tilapalvelulla oli vuoden aikana vireillä tai toteutuksenalaisena yhteensä 65 hanketta. Kiinteistö- ja tilaomaisuudessa suurimmat muutokset olivat Jyväskylän Musiikkikeskus Oy:n omistusjärjestelyt, jonka yhteydessä kaupunki lunasti itselleen koko osakekannan eli Keski-Suomen konservatorion kuntayhtymän käytössä olleet rakennukset yhteensä 4091 m 2. Vastaavasti kaupungin omistamaa julkista toimitilaomaisuutta myytiin yhteensä 2128 htm 2 (Koskenharjun nuorisotalo, Jokivarren asuntola, Rauhaniemen kartano ja Säynätsalon Iso-saunarakennus). Kiinteistöomaisuuden realisoinnin lisäksi omasta käytöstä vapautuneiden tilojen ulosvuokraus on lisääntynyt koko ajan. Ulkoiset vuokratulot ja liikevaihto on kasvanut viiden viimeisen vuoden aikana n. 63 %, ollen viime vuonna 25,8 Mmk. Jyväskylän kaupungin kautta aikojen suurimman peruskorjauskohteen, Jyväskylän Tietotalon peruskorjaus ja luovuttaminen vuokralaisen, Tieto-Enator Oyj:n käyttöön tapahtui vuoden lopussa hyväksytyn kustannusarvion (33,6 Mmk) ja aikataulun mukaisesti. Toisena onnistuneena ja isona kohteena valmistui AaltoAlvarin laaja peruskorjaus, 25,0 Mmk. Uusina alkavina kohteina valmisteltiin hanke- ja rakennuspäätökset Vesilinnan (16,2 Mmk), Suomen Käsityön museon, Kauppakatu 25 (8,5 Mmk) sekä Kumppanuustalon, Vapaudenkatu 4 (4,2 Mmk) peruskorjauksista. Vaikeimmiksi haasteiksi viime vuonna osoittautuivat Jyväskylän kauppahallin toiminnan elvytystoimenpiteet sekä tyhjillään olevan Kenttäkatu 19 kiinteistön myyntiponnistelut, joissa ei onnistuttu. Peruskorjaus- ja kunnossapitotarpeisiin ei ole pystytty resurssoimaan vieläkään tarpeeksi varoja. Kaupungin kasvaessa alettiin 1960-luvulla puhumaan hallintokorttelista, johon keskitettäisiin kaupungin toimintoja. Suunnitelmat tilattiin Alvar Aallolta, joka esitteli ensimmäisen version vuonna Suunnitelman mukaan korttelin kulmiin sijoitettiin julkisia rakennuksia, poliisitalo 1971, virastotalo 1978 ja kaupunginteatteri Korttelin keskelle oli ajateltu suuri kansalaistori sekä valtuustotorni, mutta nämä ovat jääneet toteutumatta. Kaupungin kasvua ja ajan vaatimuksia kuvaa se, että vajaan 30 vuoden kuluttua poliisitalo kävi ahtaaksi. Kaupungin Tilapalvelu kunnosti rakennuksen ja vuokrasi sen yksityiselle yhtiölle.

20 20 OSAKEYHTIÖT JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEA- KOULU OY Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n omistavat Jyväskylän kaupunki (55 %), Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (35 %), Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky (5 %) ja Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen ky (5%). Yhtiön liikevaihto oli 172 Mmk ja henkilöstöä oli 458. Yhtiö ylläpitää Jyväskylän ammattikorkeakoulua (JAMK). Se hoitaa myös Keski-Suomen konservatorion opistoasteen koulutuksen loppuun saattamisen vuoteen 2002 ja omistaa Jyväskylän teknillinen oppilaitos Oy:n (JyTOL), joka hoitaa Jyväskylän teknillisen oppilaitoksen koulutustehtävän loppuun saattamisen vuoteen JyTOL Oy omistaa 60 % Teollisuuden oppimispaikka Oy:stä, joka tarjoaa metalliteollisuuden sisäisiä koulutuspalveluja. Ammattikorkeakoulu toimii useassa toimipisteessä Jyväskylässä. Luonnonvara-alan toiminta alkoi Luonnonvarainstituutin nimellä Saarijärvellä. Ammattikorkeakoulu on monialainen ja kouluttaa ammattikorkeakoulututkintoihin sekä tarjoaa ammatillisia erikoistumisopintoja ja ammatillista opettajankoulutusta. Opiskelijoita oli Ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus- ja palvelutoiminnan volyymi oli noin neljännes liikevaihdosta. JAMK oli hakijoiden eniten suosima monialainen ammattikorkeakoulu. Opetusministeriö palkitsi ammattikorkeakoulun mm. uusiutumiskyvyn perusteella. JYVÄSKYLÄN ENERGIA OY Vuosi päättyi jännittävissä merkeissä: toimiiko energianjakelu vuodenvaihteessa ja siirrytäänkö onnellisesti vuoteen Kaksi vuotta kestänyt Y2K projekti onnistui ja vuosituhannen vaihtuessa sähkönjakelu toimi normaalisti. Kulunut vuosisata oli Jyväskylässä sähkön vuosisata. Jyväskylän sähköistäminen alkoi, kun päädyttiin kunnallisen sähkölaitoksen perustamiseen vuonna Toimintaa kehitettiin kunnallisena liiketoimintana ja laajennettiin kaukolämpötoiminnalla vuonna Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto aloitettiin 1974 ja kaupungin osakeyhtiönä Jyväskylän Energia Oy (JE) on toiminut vuoden 1997 alusta. Jyväskylän Energia Oy:stä tuli konserni, kun yhtiön omistama JE-Urakointi Oy (JEU) aloitti vuonna Emoyhtiö on keskittynyt energian hankintaan ja siirtämiseen. JEU rakentaa, käyttää ja kunnossapitää verkkoja ja tekee sähköasennuksia. Jyväskylän Energia Oy:n ja Fortumin yhteisyhtiö Jyväskylän Energiantuotanto Oy tuotti hankitusta sähköstä kaksi kolmasosaa ja lähes kaiken kaukolämmön. Energiasta tuotettiin puulla ennätyksellisesti jo neljäsosa, mutta turve on edelleen 63 prosentin osuudellaan pääpolttoaine. Markkinasähkö hankittiin pääosin KS Energiavälitys yhteistyön kautta Voimatorilta. Kesällä valmistuneesta Suomen suurimmasta tuulipuistosta Porista virtasi osakkuutena Jyväskylään gigawattitunti Hyötytuuli sähköä. Osuuskauppa Keskimaan kanssa aloitettiin markkinointiyhteistyö. Sähkön myynnissä selvitettiin liittoutumista yhdeksän suuren kaupungin energiayhtiön kanssa Voimarengas Oy:ksi. Sähköä siirrettiin 516 GWh ja myytiin 543 GWh. Sähkön siirto kasvoi yli kolme prosenttia ja myyntikin pysyi määrällisesti ennallaan huolimatta kovasta kilpailusta, joka kuitenkin heikensi sähkön myynnin taloudellista tulosta ja pienensi JE:n liikevaihtoa. Kaukolämmön myynti pieneni kuuman kesän ja lämpimän syksyn vuoksi vain hivenen ollen 811 GWh. Jyväskylää on alkuvuosikymmenistä saakka syystäkin pidetty koulu- ja opiskelukaupunkina. Yliopisto- ja korkeakoulusuunnitelmilla ja haaveilla oli niilläkin ennen nykyisten opinahjojen toteutumista monikymmenvuotiset taustansa. Kaupungin ainoa ammattikorkeakoulu oli vuonna 1863 perustettu opettajaseminaari. Virallisen korkeakoulustatuksen se sai vuonna 1934, jolloin seminaarista tuli Kasvatusopillinen korkeakoulu. Kuvassa opettajaseminaarin naisopiskelijoita nykyisen konservatorion läheisyydessä sijainneella Moirislammen sillalla.

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1 EMIN KUNTA PAVEUSTRATEGIA 28.5.2007 1 2. SEUTUYHTEISTYÖ Seutuyhteistyöstä on oma seutustrategia. 3. STRATEGISET INJAUKSET PAVEUTUOTANNOSTA 2007-2012 Kunta voi tuottaa jotkut palvelut siten, että osa palveluista

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän konsernirakenne 1.1.2009. Työvaliokunta 26.5.2008

Uuden Jyväskylän konsernirakenne 1.1.2009. Työvaliokunta 26.5.2008 Uuden Jyväskylän konsernirakenne 1.1.2009 Työvaliokunta 26.5.2008 UUDEN JYVÄSKYLÄN KUNTAKONSERNI Yhteensä 56 tytäryhteisöä ja 43 osakkuusyhtiötä. Tytärsäätiöt 7 kpl Tytäryhtiöt 15 kpl Alakonsernit 7 kpl

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintakertomus www.ylojarvi.fi Lainaus, kävijät ja aukiolotunnit Ylöjärven kirjaston kokonaislainaus oli 676 562 ja se nousi hieman edellisestä vuodesta. Yksiköistä kirjastoauto ja pääkirjasto

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 834. Valtioneuvoston asetus. valtionosuuden perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista

SISÄLLYS. N:o 834. Valtioneuvoston asetus. valtionosuuden perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2001 N:o 834 839 SISÄLLYS N:o Sivu 834 Valtioneuvoston asetus valtionosuuden perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä

Lisätiedot

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT - 48-8. SIVISTYSTOIMI 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT 2008-200 200-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Kouluja Peruskoulut 5 5 5 6 6 6 Lyseon lukio 1

Lisätiedot

Lehmusreitti. www.lahtitravel.fi. 2 of 20

Lehmusreitti. www.lahtitravel.fi. 2 of 20 1 of 20 Lehmusreitti Patikointireitti kiertää kaupungin keskustaa maisemapaikalta toiselle luonnonmukaisissa puistometsissä: Salpausselän harjulla, lehdoissa, kallioilla, kuusikoissa ja Vesijärven rannalla.

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta

Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta ARTTU-Kuntalaiskyselyt syksyllä 2008 ja 2011 Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto Kunnallisten palvelujen käyttö kyselyyn vastanneiden kuntalaisten

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki. Kansainvälisesti palkittu kaupunkivalaistuksen edelläkävijä

Jyväskylä Valon kaupunki. Kansainvälisesti palkittu kaupunkivalaistuksen edelläkävijä Ekohankintaverkoston kokous 26.9.2013 Jyväskylän kaupunki Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja yksi maamme viidestä merkittävimmästä kaupunkiseudusta Asukkaita lähes 134 000, seudulla 177 000 Sijaitsee

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon.

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon. SIVISTYSTOIMI Sitovat tavoitteet, niiden tavoitetaso sekä toteutumisen arviointi Liite käyttösuunnitelmaan 400 OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUIDEN HALLINTO 1. Sivistystoimi toimii kaupungin Aino Health Management

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Jyväskylän Tilapalvelu

Jyväskylän Tilapalvelu Jyväskylän Tilapalvelu Kuvien kertomana Toteuttanut: Keski-Suomen museo Kuvassa: oikealla Jarno Hacklin YIT Kiinteistötekniikka Oy:n toimitusjohtaja, Jyväskylän Tilapalvelusta kiinteistöjohtaja Esko Eriksson

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän konsernirakenne 1.1.2009. Lisätty 7.8.2008

Uuden Jyväskylän konsernirakenne 1.1.2009. Lisätty 7.8.2008 Uuden Jyväskylän konsernirakenne 1.1.2009 Lisätty 7.8.2008 UUDEN JYVÄSKYLÄN KUNTAKONSERNI Yhteensä 57 tytäryhteisöä ja 43 osakkuusyhtiötä. Tytärsäätiöt 7 kpl Tytäryhtiöt 15 kpl Alakonsernit 7 kpl Tytäryhtiöt

Lisätiedot

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Markku Lehto Peruspiirteitä Kansainvälisesti katsottuna suomalainen terveydenhuolto ei ole kallista Päijät-Hämeen alueen terveydenhuollon menot

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen

VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus vastaa perusopetuksesta,

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Seutuselvitykset, tilannekatsaus Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa 07.04.2014 Sivu 1 / 1 1147/10.03.02/2014 32 Espoon kaupunginteatterin toimitilojen turvaaminen ja MTK:n kiinteistön kehittäminen Etelä- Tapiolassa Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. 050 593

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 14 Huhtikuu 14 Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna 14 (26.2.-21.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla

Lisätiedot

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 Yhdessä olemme enemmän Musiikki elämään -hankkeen aloitusseminaari Lahden ammattikorkeakoulu 26.9.2011 Jere Laukkanen, koulutuspäällikkö,

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

HAUKIVUOREN SEURAKUNTATALON KORTTELI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HAUKIVUOREN SEURAKUNTATALON KORTTELI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 925 HAUKIVUOREN

Lisätiedot

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

TAKAUS- JA LAINOITUSVASTUUT SEKÄ RISKIT

TAKAUS- JA LAINOITUSVASTUUT SEKÄ RISKIT Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakolain 9 :n mukainen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimusluonnos 14.12.2007 LIITE 2 TAKAUS- JA LAINOITUSVASTUUT SEKÄ RISKIT 2 Riskit ja riskien

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10. Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Saneerausohjelma v. 2015-2018. Jorma Rasinmäki / 8.9.2014

Saneerausohjelma v. 2015-2018. Jorma Rasinmäki / 8.9.2014 Saneerausohjelma v. 2015-2018 Jorma Rasinmäki / 8.9.2014 Kanslia Asuntojen myyntivoitto 500 Myydään tehostetusti erillisosakkeet (10 KPL) Kulttuurilaitosten avustukset 150 Teatteri, orkesteri, musiikkiopisto

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot