Sisältö: 1. LUKU LIIKUNTAKULTTUUHI MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA 4 2. JOHTOPÄÄTÖKSET TUL:N LIIKUNTAPULITIIKKAA VARTEN 24

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö: 1. LUKU LIIKUNTAKULTTUUHI MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA 4 2. JOHTOPÄÄTÖKSET TUL:N LIIKUNTAPULITIIKKAA VARTEN 24"

Transkriptio

1

2

3 Sisältö: 1. LUKU LIIKUNTAKULTTUUHI MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA 4 1. Tasa-arvo 4 2. TUL:n ihmiskuva 6 3. Liikuntakulttuurin intressiryhmät Työyhteisöliikunta t 3.2. Liikuntajärjestöt Lasten ja nuorten liikuntakasvatus Koululiikunta Liikunta kouluissa Kaupalliset liikuntapalvelut Kilpa- ja huippu-urheilu Organisoitumaton liikuntaharrastuneisuus Passiivinen elämäntapa vai maailman liikkuvin kansa Hyvinvointisairaudet Onko Pohjolan liikkuvin kansa saavuttamaton utopia Liikkumisen esteet Liikkumisen motiivit Lasten ja nuorten liikunta Arvio TUL:n toiminnasta JOHTOPÄÄTÖKSET TUL:N LIIKUNTAPULITIIKKAA VARTEN Tasa-arvo TUL:n uudet avaukset Työyhteisöliikuntaliitoksi Amatöörikilpaurheiluliitoksi Lasten ja nuorten harrasteliikuntaliitoksi Amatööri-, harrasteliikunta-ja terveyttä edistävän liikunnan koulutus Uusien avausten pilotointi, kokeiluja arviointi Liikunnan ja urheilun edunvalvonta TUL:n omat voimavarat TUL:n alueorganisaatiot Valtion liikunnan aluehallinto TUL:n liikuntapolitiikka 36 3

4 siten 1. Liikuutakulttuuri muuttuvassa yhteiskunnassa Suomen työväen urheiluliiton (TUL) liikuntapoliittista ohjelmaa varten Liikuntasuunnittelun professori Kimmo Suomi Tämän asiakirjan tavoitteena on tuoda esiin yhteiskunnallisia kehityspiirteitä ja muu tostekijöitä, joilla on vaikutusta suomalaiseen liikuntakulttuuriin ja joita TUL:n pitäisi ottaa huomioon omassa strategiassaan ja liikuntapolitiikassaan sekä toimintansa suun taamisessa entistä kovemmassa kilpailussa liikuntakulttuurin ja -politiikan alueella. Muutostarkastelun aikaväli tässä asiakirjassa on viimeisen n. 15 vuoden aikana vv ja rajaudun tutkimustuloksissa v toukokuussa ilmestyneeseen veik kausvoittovaroista opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamaan yli 10 vuotta kestäneeseen seurantatutkimukseen Liikuntapaikkapalvelut ja väestön tasa-arvo Seurantatutkimus liikuntapaikkapalveluiden muutoksista (Kimmo Suomi & Kari Sjöholm & Pertti Matilainen & Virva Glan & Jouni Vettenranta & Kirsi Vehkakoski & Anna Lee & B1a Pavelka) sekä hieman vanhempaan vuonna 2005 elokuussa julkistettuun TUL:n Jyväskylän liikuntatieteiden laitokselta tilaamaan TUL:n seuratutkimukseen, jonka te kijöinä olivat professori Kimmo Suomi ja professori Hannu Itkonen sekä tutkimusapu laisena tyttäreni PhD Aino Suomi. 1. Tasa-arvo Miten TUL suhtautuu tasa-arvoon TUL:n liikuntapolitiikka määrittyy! Ajatus tasa-arvosta liikunnassa nojautuu myös TUL:n kansainvälisen yhteisön eli Työ läisurheilujärjestöjen kansainvälisen liiton CSIT:n (Confdration Sportif Intemationa le du Travail) länsimaiseen demokratiakäsitykseen tasa-arvosta, joka perustuu Ranskan vallankumouksen demokratia-ihanteisiin; vapaus, velj eys, tasa-arvo, jolloin tasa-arvo saa monipuolisen merkityksen. TUL:n liikuntapolitiikan keskeisenä sisältönä on ollut yhteiskunnallisen tasa-arvon li sääminen. TUL:n nykyinen tasa-arvokäsitys pohjautuu laaj a-alaiseen tasavertaisuusi hanteeseen, joka ymmärretään monipuolisesti taloudellisena, koulutuksellisena, amma tillisena, alueellisena, sukupuolien ja sukupolvien välisenä tasa-arvona. Liikuntaan liitettynä tasa-arvo tarkoittaa, että ihmisillä on oikeus ja vapaus liikunnan harjoittamiseen yhteiskunnallisista taustatekij öistä riippumatta. Suomessa liikuntapoli tiikkaa ohjaavat liikuntalain tavoitteet, jotka myös pohjautuvat laaja-alaiseen tasa-arvokäsitykseen. 4 TUL korostaa liikunnan olevan ihmisten perusoikeus vaikka perustuslaissa ei suoraan

5 määritellä liikuntaa ja urheilua subjektiiviseksi väestön perusoikeudeksi. Perustuslain määrittelemä yhteiskunnan jäsenten oikeus sivistykseen ymmärretään TUL:ssa siten, että maamme perustuslaki tukee liikunnan peruspalveluluonnetta. Suomen kuntaliitto määrittelee peruspalveluksi sellaisen palvelun, jolla on takanaan lainsäädäntöä ja vai tionosuus. Liikunnalla on oma liikuntalaki ja sen valtionosuus perustuu kulttuuri- ja opetustoimen valtionosuuslakiin. TUL haluaa korostaa aitoa tasa-arvoa siten, että yhteiskunnallinen panostus liikuntaan lisää ihmisten välistä tasavertaisuutta. Aito tasa-arvoisuus liikunnassa merkitsee sitä, että kaikille ei tarjota vain tasapuolista mahdollisuutta liikunnan harjoittamiseen vaan sitä, että heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien yhteiskunnan jäsenten liikuntaan on panostettava enemmän kuin paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa ole vien liikuntaan. Käytännössä TUL hylkää porvarillisena näkemyksenä mahdollisuuksien tasa-arvon ja korostaa ihmisten välistä solidaarisuutta ja heikoimpien yhteiskunnan jäsenten autta mista yhteisvastuullisesti. Yhteiskunnallinen vapaus edellyttää myös vastuuta. TUL korostaa omaa ja jäsentensä vastuuta yhteiskunnan uudistamisesta siten, että TUL on suomalaisessa liikuntakulttuu rissa merkittävä osa liikunnan kansalaisyhteiskuntaa,joka perustuu jäsentensä vapaaeh toiseen yhteenliittymiseen tasa-arvoisemman liikuntakulttuurin puolesta. TUL haluaa kiinnittää erityistä huomiota alueelliseen tasa-arvoisuuteen, jotta koko maassa olisi riittävät mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen. TUL haluaa panostaa erityisryhmien kuten syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien liikuntaedellytys ten luomiseen, työttömiä aktivoivaan liikuntaan, sairaidenja vammautuneiden kuntout taviin liikuntamahdollisuuksiin, lasten ja nuorten kasvua tukevaan liikuntaan, ikään tyneiden toimintoja ylläpitävään liikuntaan, työyhteisöjen työvoiman uusiutumista palvelevaan liikuntaan ja koulun yhteydessä tapahtuvan liikunnan lisäämiseen. TUL näkee liikuntapolitiikan välineenä erilaisten ihmisryhmien tasavertaisuutta lisäävänä instrumenttina. TUL korostaa myös suoraa demokratia edustuksellisen demokratiaihanteen rinnalla. Suora demokratia lisää kansalaisten osallistumismahdollisuuksia liikunnassa ja liikun taan. Tämä merkitsee, että TUL pyrkii liikuntapolitiikassa demokraattisesti ohjautuvaan toimintaa, jossa perus- ja lähiliikuntapalvelut pitää olla oikeasti kaikkien saatavilla eri tasa-arvotekijöistä riippumatta. Tämä tuo liikunnan harrastamiseen myös klassisen va pausulottuvuuden eli vapauden kansalaisille harrastaa liikuntaa haluamallaan tavalla, haluamissaan yhteyksissä ja paikoissa niin organisoituna liikuntatoimintana urheiluj är jestöissä kuin organisoitumattomana urheilu- ja liikuntatoimintana. TUL ajaa sellaista liikuntapolitiikkaa, joka takaa liikunnan kaikille maksuttomaksi pe ruspalveluksi, jolloin liikuntapolitiikka ei voi nojautua mahdollisuuksien tasa-arvoon vaan todelliseen tasa-arvoon. TUL :n mielestä vain tasa-arvoisemmassa yhteiskunnassa voidaan ajatella liikuntapolitiikan tukevan tavoitetta, että suomalaiset olisivat maail 5

6 man liikkuvin kansa vuonna TUL:n liikuntapolitiikka nojautuu Liikuntaa kaikille - ajatteluun, jolloin TUL:n käsi tykset liikuntakulttuurin edistämisestä ovat laajempia kuin pelkästään urheilujärjestöjen ajama liikunnan järjestöpolitiikka. TUL haluaa pitää huolta koko väestöstä eikä ainoas taan liikuntajärjestöihin kuuluvasta väestöstämme. TUL:n toiminnan kohde on koko väestö Suomessa. 2. TUL:ii ihmiskuva Tasa-arvoajatuksesta nousevat TUL:n arvot, joiden mukaan TUL haluaa toiminnallaan tavoitella ihmiskuvaa, jossa liikunnan avulla vaikutetaan siihen, että TUL:ssa liikkuvat kasvaisivat aktiivisiksi yhteiskuntaa uudistaviksi voimiksi. Yhteiskunnallinen uudista minen edellyttää jäseniltä yhteisvastuullisuutta, solidaarisuutta, rohkeutta ja osaamista tehdä yhteiskunnasta entistä demokraattisempi kaikille. Aikaisemmat sukupolvet ovat toiminnallaan vaikuttaneet suomalaisen yhteiskunnan nousemiseen yhdeksi maailman parhaaksi maaksi elääja liikkua. Työväenjärjestöillä on ollut keskeinen rooli Suomen korkeatasoisen hyvinvoinnin rakentamisessa. TUL:n ih miskuvaan kuuluu arvostava parhaiden työväenperinteiden säilyttäminen ja siirtäminen tuleville sukupolville. TUL:n perinnerikkaan historian ansiosta voidaan myös tulevia yhteiskunnan haasteita ratkaista TUL:n historian rikastuttamilla kokemuksilla. TUL korostaa myös omaa sisäistä demokratiaa, jolloin TUL sitoutuu noudattamaan miesten ja naisten välistä sekä alueellista tasavertaisuutta järjestöelämässään. TUL panostaa siihen, että kaikki vilppi poistuu urheilusta. TUL:n ihmiskuva korostaa vä kivallattomuutta urheilussa ja urheilukatsomoissa, dopingin vastaisuutta sen kaikissa muodoissa sekä monikulttuurisuuden lisääntyessä myös eri etnisten ryhmien tasaver taisuutta osallistua liikuntaan ja yhteiskunnan toimintaan täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä. TUL torjuu jyrkästi kaiken rasismin ja nationalismin ylilyönnit yhteiskunnas sa ja liikuntakulttuurissa sekä korostaa fair play-käytäntöjä liikuntakasvatuksessa. Ur heiluväkivallan, rasismin, urheiluvilpin ja dopingin vastustaminen urheilukatsomoissa, saleilla, kaukaloissa ja kentillä ei ole vain urheilun sisäinen asia vaan Suomi on myös valtiona sitoutunut niihin mm. Euroopan urheiluministerien välisillä kansainvälisillä sopimuksilla. TUL:n ihmiskuvaan kuuluu voimakkaasti eettisesti kestävän kasvun ja kehityksen peri aatteiden tukeminen, jolloin nykysukupolvien pitää jättää tuleville sukupolville vähin tään yhtä hyvä ympäristö kuin missä itse olemme saaneet elää. Liikunnan on tuettava luonnon ja ympäristön suojelua. 3. Liikunlakuhtluurin illlressirybmät Ketkä omistavat liikuntakulttuuria? Vaikka liikuntakulttuuri kuuluu ensisijaisesti koko väestölle, organisoitunut liikunta- 6

7 paikoille. turvallisuutena, kulttuuri on Suomessa hajaantunutja erikoistunut voimakkaasti sen alkuajoista saakka. Liikuntakulttuurissa on hajautumisen johdosta runsaasti erilaisia intressiryhmiä. TUL:n haluaa koota yhteen samanmielisiä ja henkisiä liikunnan intressiryhmiä ja näkee yhtyeenkokoamistehtävän tärkeäksi toiminnakseen, jolla luodaan hajoamisen vastapainoksi yhteistoiminnallista liikuntapolitiikkaa, joka sovittaa yhteen erilaisten liikunnan intressiryhmien näkemyksiä ja eroja. Erilaisten liikuntaintressien keskeisin tehtävä liikuntakulttuurissa on aina ollut paikata muun yhteiskunnan mukanaan tuomia rajoituksia, joista nyt keskeiseksi epäkohdaksi on nostettu passiivinen, epäaktiivinen elämäntapa, mikä johtuu arkiliikunnan puuttees ta. Arkiliikunnan puutetta yhteiskunnallisena tai elämäntapaongelmana ei voida ratkais ta vain liikuntaa lisäämällä, koska liikunnan esteitä on niin runsaasti yhteiskunnassa rakenteellisesti, että vain niihin puuttumalla voidaan ratkaista rakenteellista liikkumat tomuutta Suomessa Tyoyhleisuliikunla TUL:n kannalta merkityksellisiä toimintamuotoja ovat olleet ammattiyhdistysliikkeen erilaisten toimintapäivillä mukana olo. Työyhteisöliikunnassa oleellista on saada työyh teisöliikunta työterveyshuoltoon kuuluvaksi työsuojelun osaksi työpaikoilla. Työyhteisöjen liikunta on kasvanut eniten kaikista liikunnan toimialoista viimeisten 15 vuoden aikana, sillä vuonna 1998 työnantaja osallistui työntekijöiden työyhteisöliikun nan kustannuksiin 27 %:ssa työpaikkoja, kun vastaava luku on nyt 43 %. Mikään muu liikuntaprosentti ei ole kasvanut niin merkittävästi kuin työyhteisöliikunta. Työyh teisöissä liikkuu yli 40 % työssä olevista aikuisista ja työyhteisöliikunnasta on tullut aikuisväestön keskeisin liikuttaja. Työnantajien eniten käyttämä palvelumuoto ovat lii kuntasetelit tai muutoin yksityisten liikuntapalvelujen maksaminen tai subventoiminen työntekijöille. TUL on toiminut aktiivisesti työyhteisöliikunnan edistäjänä mm. hankeprojektilla yh teistyössä SLU:n, Kunto ry:n, työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa. TUL:n tulisi jatkaa hankeprojektin päätyttyä sen rooliin kuuluvaa verkostoitumista entistä enemmän työyhteisöliikunnassa niin työantaja- kuin työntekijäjärjestöjen kanssa. Työnantajan työntekijöidensä liikuntaan panostama raha tulee monikertaisesti takaisin tyytyväisim pinä työntekijöinä, parantuneena työtehona ja sairastavuuden ja en nenaikaisen eläkkeelle siirtymisen vähenemisenä. Työyhteisöliikunnassa tulee korostaa TUL:n seurojen ja ammattiyhdistysliikkeen yh teistoimintaa laajasti, jolloin TUL:n seurojen tehtävänä tulisi olla liikuntapalvelujen tarjoaminen paikallisille työyhteisöille ja Työyhteisöliikunta tulisi saada yleissitovien työehtosopimusten osaksi, jolloin myös määritellään työvoiman uusinta miskustannuksien maksuosuudet työntekijöille ja -antajille. TUL:n seuraväki j akaantuu kahtia suhteutumisessa työpaikkaliikuntaan tulevaisuudes sa. 45 % pitää työpaikkaliikuntaa erittäin tai melko tärkeänä, mutta toisaalta on oikeas 7

8 2/5 40 taan aika haastavaa TUL:lle, että yli puolet TUL:n seuroista ei pidä työpaikkaliikuntaa tärkeänä seuran tulevaisuuden kannalta. KOVIO 1. Työpaikkaliikunnan $rjesuminen seuran tulevaisuuden kannalta Urheiluseuraliike joutuu kamppailemaan jatkuvasti mm. yhdistetyn sosiaali- ja terve ysalan valtakunnallisen järjestön kanssa vapaaehtoisista, kun uusi järjestö kattaa 1.3 miljoonaa suomalaisen jäsenkentän, joilla on n paikallisyhdistystä. Suomen Lii kunnan ja Urheilun (SLU) nyk. Valo ry:n ilmoittamat vastaavat luvut ovat 1.1 Mjäsentä ja urheiluseuraa. Liikunnan ja urheilun kansalaisyhteiskuntaa tukeva urheiluseu raliike tulisi nähdä sosiaali-ja terveysalan sekä kansanterveysjärjestöjen eräänä merkiterilläin tärkeä melko tärkeä ei tärkeä 3.2. Liikumtajärjestöt Liikuntajärjestöissä on aikuisväestöstä mukana n %. Lasten osalta Suomessa ei ole pätevää urheiluseurakiinnittyneisyystutkimusta olemassa viime vuosilta, mutta uusimmat tutkimukset olettavat hieman yli kolmanneksen lapsista ja nuorista liikkuvan urheiluseuroissa. Luku ei ole kansallisissa liikuntatieteellisissä tutkimuksissa merkittä västi muuttunut viimeisten 15 vuoden aikana. Yksittäisissä tutkimuksissa nuorten osal listuminen urheiluseuratoimintaan liikkujina vaihtelee 30 %:n välillä. Aikuisväestöstä vajaat 10 % (5-8 %) liikkuu urheiluseuroissa ja lapsista käytännössä kaikki seuratoimintaan osallistuvat (30 40% ikäluokasta) myös liikkuvat urheiluseu rassa. Seuratoiminta on siis edelleen merkittävää liikuntakulttuurissa, mutta seurojen ulko puolella liikkuu huomattavasti enemmän aikuisväestöä kuin itse seuroissa. Urheiluseu roista on kuitenkin kokemusta laajalla joukolla suomalaisia, sillä nyt urheilun kansa laisjärjestöissä mukana olevia on n. 1.1 miljoonaa ja toinen miljoona suomalaisista on joskus ollut mukana urheiluseuroissa, mutta ei ole enää väestöstä on siis kokemus ja näkemys urheiluseuratoiminnasta. 8

9 esim. myös tävimpänä yhteistyökumppanina eikä kilpailijana. Liikuntajärjestöt kattavat merkittävän osan lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten liikuntatoiminnasta, mutta yli 90 %:lle aikuisväestöstä ei urheiluseuratoiminnalla ole merkitystä itsensä liikuttajana. TUL:n rooli koko urheilujärjestökentästä on hieman yli 10 % luokkaa, jos laskentape rusteena käytetään SLU:n v ilmoittamaa seuramäärää ja TUL:n ilmoittamaa seuramäärää Sama TUL:n seuramäärä on saatu TUL:n Jyväskylän yliopistossa teettämässä tutkimuksessa v lasten ja nuorten liikunlakasvatus Koululiikunta Koululiikunta on ollut Suomessa yli 100 vuoden ajan keskeinen liikuntakulttuuria edis tävä taho. Koululiikunnan vaikuttavuus nuorissa ikäluokissa on suuri, koska käytän nössä kaikki osallistuvat valtakunnallisten opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti koulujen liikuntakasvatukseen vammaiset ja muutoin poikkeavat lapset ja nuo ret, joille on tarjolla soveltavaa liikuntaa. Tasa-arvon kannalta koululiikunta vaikuttaa keskeisimmin lasten ja nuorten liikuntakulttuuriin Suomessa, mutta liikunnan tuntimäärät vaikuttavat myös liikuntakasvatuk sen laatuun. PISA-tutkimuksissa koululiikunta oppiaineena on Suomessa kaikista op piaineista suosituin. Tavoitteeksi tulisi asettaa liikuntatuntien määrän kaksinkertaistaminen 2 tunnista 4 tun tiin, jolloin lapsilla ja nuorille perus- ja II asteen opetuksessa olisi keskimäärin tunnin liikunta-annos joka toinen koulupäivä, jolla turvataan puolet lasten ja nuorten arkilii kunnan tarpeesta, jonka pitää olla jka päivä vähintään yksi tunti liikuntaa. Lasten ja nuorten sekä heidän perheiden tehtävänä tulee olla tavoitteen toisen puolen liikunta-an noksen tarjoaminen keskimäärin niinä päivinä, jolloin koulun liikuntaa ei ole saatavilla. Tavoitteen käytännön toteutuksessa urheiluseuroilla tulee olla merkittävä rooli. Liikun taa kouluissa halutaan edistää myös koululiikunnan ulkopuolella. Koululiikunnalla on kuitenkin keskeisin rooli lasten ja nuorten liikuttajana, koska se koskettaa kaikkia ja koko ikäluokkaa kerrallaan Liikunta kouluissa Kouluj en liikunnassa varsinaista liikuntakasvatusta voidaan täydentää muunakin aika na kuin liikuntatunneille välituntiliikunnalla. Kataisen hallitusohjelman kirjaus Liikkuva Koulu ohjelmasta tähtää juuri koulujen liikuntakasvatustoiminnan kehit tämiseen kokonaisuutena. Välitunti on suurin yksittäinen kokonaisuus 9 - vuotisessa perusopetuksessa, jossa n tuntia on välitunteja tunnin kokonaisopetusmää rästä, joille pitää kaikkien osallistua. Tutkimusten mukaan välituntiliikuntaan koulupihalla osallistuu n. 20 % oppilaista. 9

10 Suomi iltapäivätoimintaa Välituntiliikunnan mahdollisuudet vaihtelevat suuresti sen mukaan kuinka hyvin kou lun olosuhteet kuten piha ja muut liikuntapaikat soveltuvat liikunnan harrastamiseen ja kuinka hyvä on koulun henkilökunnan monniammatillinen osaaminen liikunnassa välituntiliikunnan edistämisessä. Suomesta puuttuu tutkimustietoa siitä, millaisissa fyysisissä olosuhteissa koulun liikunta ja liikuntakasvatus toteutuvat. Henkilökunnan liikuntataitojen puutetta on mm. Nuori yrittänyt lieventää, mutta tällä hetkellä ollaan kokeilujen varassa. Koulukerhojen toimintaan osallistuu vain muutama prosentti koululaisistaja niistä puo let koulujen liikuntakerhotoimintaan, joka on toiseksi suosituin koulukerho heti kokki kerhoj en jälkeen. Parhaimmissakin hyvin resursoiduissa kunnissa koulukerhoihin osal listuu n. 7.5 % oppilaista, joista vajaa puolet liikuntaan. Koulujen aamu-iltapäivätoiminnan järjestäjissä opetushallituksen tietojen mukaan on liikunnallisten toiminnan järjestäjien määrä ollut koko ajan vähenemässä, jolloin liikun ta-annos saadaan vain osittain tästä toiminnasta. Lisäksi esim. Pohjois- ja Itä-Suomen kouluissa pitkien koulumatkojen ts. oppilaan kokonaisrasituksen myötä ei aamu- ja il tapäivätoimintaa ole mahdollista järjestää niin laaja-alaisesti kuin Länsi- ja Etelä-Suo messa. Pitkiä passiivisella tavalla kuljettuja koulumatkoja pidentävät huomattavasti koulujen lakkauttamiset, jolloin usein menetetään myös koulun sali läheisenä sisäliikuntapaikka na ja koulun piha välineineen ulkoliikuntapaikkana. Lainsäädäntö ei myöskään kannusta kuntia olemaan mukana koululaisten aamu-iltapäi vätoiminnassaja tällöin toiminta luo myös epätasa-arvon siemeniä kuntien asukkaiden välille, koska kaikki kunnat eivätjärj estä ylipäätään aamu tai niissä liikunnallista toimintaa, koska laki sallii toiminnan kuntien vapaaehtoiseksi vaikkakin lakisääteiseksi valtionosuusperusteiseksi toiminnaksi. KUVI0 2. Toiminnan suuntautuminen lasten ja nuorten liikuntaan seuran tulevaisuulla ajatellen 00% 10% 00% 58% 40% 30% 20% 10% 0% erilläin tärkeä melko tärkeä ei tärkeä 10

11 liikuntapaikkojen Kansallisen liikuntaohj elmatoimikunnan (KLO:n) ehdotuksissa esitetään kouluihin ko keiluja, joilla saadaan koulun liikunnanopettajat toimimaan koulun hyvinvointijohtaji na sekä lisäämään asiantuntemusta seurojen avulla koululiikunnassa. Korkea-asteen opetuksessa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa liikunta pitäisi ottaa opintojen osaksi kuten myös ammatillisessa koulutuksessa entistä selkeämmin. Nuorten 11-asteen ikäluokassa epätasa-arvoisuutta aiheuttaa se, että 11-asteella lukiokoulutuksessa on liikunta huomioita ammatillista koulutusta paremmin. Liikunta tulisi saada kaikkien opintojen osaksi niin lasten ja nuorten koulutuksessa kuin aikuisten am matillisessa täydennyskoulutuksessa. Viereisen kuvion tulosten perusteella 95 % TUL:n seuroista pitää tulevaisuuden toimin nan suuntaamista lasten ja nuorten liikuntaan erittäin tai melko tär 3.4. Kaupalliset hikuntapalvelut Maksullisten liikuntapalvelujen käytön lisäys on ollut selkeä trendi liikuntakulttuurissa viime vuosina. Liikuntapaikkojen suhteellinen yksityinen omistajuus on lisääntynyt hi taasti, mutta varmasti n. 1 %:n vuodessa koko 2000-luvun. Viisitoista vuotta sitten maksullisia liikuntapalveluja käytti jo 59 % naisista ja nyt 67 %. Miehistä maksullisia liikuntapalveluja käytti vastaavana ajankohtana 54 % ja nykyään 58 %. Kyse on siis kaikista julkisen, yksityisenja kolmannen sektorin tarjoamista mak sullisista liikuntapalveluista, joihin osallistuu väestöön selkeä enemmistö. Väestö on valmis panostamaan maksullisiin liikuntapalveluihin entistä enemmän, koska liikun taan käytettiin 15 vuotta sitten hieman vajaa 700 kotitaloutta kohden vuodessa ja nykyään lähes kaksinkertaisesti eli n taloutta kohden vuodessa. Liikuntapalvelujen maksullisuus aiheuttaa myös epätasa-arvoa, sillä 15 vuotta sitten korkeita liikunnan maksuja piti liikkumisen esteinä 10 % perheistä, kun nyt jo noin 1/3 perheistä katsoo kalliiden maksujen olevan este lasten liikunnan harrastukselle. Tämä on uusi piirre suomalaisessa liikuntakulttuurissa, koska tähän saakka suomalaiset ovat valinneet kukkarolleen sopivat liikuntaharrastukset itselleen ja lapsilleen. Eniten on kasvanut naisten määrä yksityisten maksullisten liikuntapalvelujen käyttäji nä. Yksityisiä kuntosalien toimintapisteitä on jo nyt enemmän kuin koskaan aikaisem min eli yli toimintapistettä koko maassa, jolla ylitetään aikaisemmin vuonna 1990 ollut ennätys yksityistä kuntosalityyppistä liikunnan toimintapistettä. Muita yksityisiä liikuntapaikkoja on n kpl LIPAS paikkatietojär jestelmän tietojen mukaan. Liikuntapaikkojen kokonaismäärä on n kpl. Useista liikuntapaikkaryhmistä kuten esim. tennis- ja squashallit, ratsastusalueet ja paikat, ratsastusmaneesit sekä ratsastusreitit ovat huomattavalta osin yksityisessä omistuksessa kuten myös hiihtorinteet ja keilahallit. Suurissa kaupungeissa pari prosenttia ikääntyneistä osallistuu varta vasten ikääntyneil le suunnattuihin maksullisiin liikuntapalveluihin kuten seniorikuntoliikuntasalitoimin taan. Tällä on merkitystä siten, että eläkeläiset ovat suurin yksittäinen ikäperusteinen 11

12 vaikutusryhmä, johon kuuluu n. 1.3 miljoonaa eläkkeensaajaa. Nykyeläkeläiset ovat valmiita panemaan omaan hyvinvointiinsa rahaa aikaisempia eläkeläisiä enemmän. Oheisen kuvion perusteella TUL:n seuroista 86 % pitää veteraanien ja ikääntyneiden toimintaa erittäin tai melko tärkeänä ajatellen seuran tulevaisuutta. KUVIO 3. Toiminnan suuntautuminen veteraanien/ikaäntyneiden liikuntaan seuran tulevaisuulla ajatellen erillio tarke melko tarke ei tärkeä 3.5. Kilpa- ja huippu-urheilu Kilpa- ja huippu-urheilun harrastajia aikuisväestöstä on eri tutkimuksista riippuen n. 2-3 %. Kilpailutarkoituksessa liikkuvia aikuisia on nykyään vähemmän kuin 15 vuotta sitten, jolloin kilpailutarkoituksessa liikkuvien aikuisten määrä oli korkeimmillaan 5 %. Kilpaurheilulla on huomattavat media- ja viihdearvot. Huippu-urheilun sponsorointi oli maamme historiassa suurimmillaan v n. 150 M vuodessa, sen ollessa nykyään n. 100 M vuodessa, josta jääkiekon osuus on 38 %. Kansainvälisessä huippu-urheilussa mukana olo liittyy siis lähinnä yhteiskunnalliseen viihdearvoon, jolla voi olla myös kansallistunnetta vahvistava rooli, mikä on kuitenkin vähentynyt kansallisvaltioaatteen heikkenemisen myötä sekä kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä esim. EU:ssa. Urheilun valtavirta kansainvälisesti korostaakin giobaalia yhteistyötä aikaisemman kansallisvaltioiden välisen kilpailun sijaan. 12 TUL:n mukana olo kansallisessa huippu-urheilun muutostyössä ei ole merkittävää, kos ka TUL:n oma toiminta vain osittain sivuaa nykyistä kansainvälistä kilpa- ja huippu-ur heilua. Suomessa kansainvälisen huippu-urheilun organisointi on kanavoitu Suomen olympiayhdistykselle ja lajiliitoille. TUL:n ei kannata hukata panoksiaan kansainväli seen huippu-urheiluun, koska TUL:n jäsenistön kannalta ollaan tekemisissä marginaa lisen ilmiön kanssa, jolla tietenkin on suuri näkyvyys suomalaisessa yhteiskunnassa. TUL:n tulee kuitenkin olla merkittävä vaikuttaja päätöksenteossa, kun huippu-urheilus ta päätetään, koska samalla päätetään yhteiskunnan voimavarojen jakamisesta kansain

13 kilpailuita väliseen huippu-urheiluun. TUL:n kannattaa keskittyä CSIT:ssä virinneen amatöörikilpaurheilun kehittämiseen Suomessa, jolle tu lee entistä suurempi markkina-alue kansallisen olympiayhdistyksen keskittyessä ammattimaisen kan sainvälisen huippu-urheilun kehittämiseen. Amatöörikilpaurheilulle kuten lasten ja nuorten harrastelii kunnalle sekä veteraanien kilpaurheilutoiminnalle tulee antaa sijaa TUL:ssa sen kansainvälisen CSIT -organisaation esikuvan mukaisesti. TUL:ssa voi tietenkin olla mahdollisuus myös ammattimaiseen kansainväliseen huippu-urheiluun, jos paikallisissa urheiluseuroissa on riittävästi voimavaroja tällaiseen toimintaan muun toiminnan kärsimät tä taloudellisesti tai urheilullisesti. TUL:n seurojen tulee taata mahdollisimman laajalla pohjalla huippu lahj akkuuksien löytyminen Suomen kansainväliselle huippu-urheilulle. Pääperiaatteena on kuitenkin, että kansallinen olympiayhdistysja kansainväliset kilpailuoikeudet omaa vat laj iliitot vastaavat ammattimaisesta kansainvälisestä huippu-urheilusta maassamme. TUL: ssa tulee kuitenkin järjestää omia amatööriurheilijoiden mestaruusturnauksia ja urheilulajeissa, jois sa niin halutaan ja se on mahdollista. Amatööriurheilun kehittämiseen on helposti liitettävissä kansainvälisesti kasvava Fair Play toimin ta, jolla taatan eettisesti kestävä amatööriurheilu. Tällöin voidaan korostaa urheilun rasisminvastaisuut ta, kaikenlaisen vilpillisyyden (esim. sopupelit) vahingollisuuttaja urheiluväkivallan poiskitkemistä niin katsomoista kuin kentiltä ja saleilta. Oheisen kuvion perusteella TUL:n seuroista 33 % pitää kilpa-ja huippu-urheilua erittäin ja 44 % melko tärkeänä. KUVI0 4. Toiminnan suuntautuminen kilpa-ja huippu-urheiluun seuran tulevaisuulla ajatellen 80% 10% 80% 50% 40% 30% 20% 10% 0% elläin tärkeä melko trke ei trkd 3.8. rqanisoitumaton liikumtabarrastuneisuus Suomalaiset aikuiset ovat tyytyväisiä siihen kuinka hyvin pystyvät tyydyttämään lii kunnallisia tarpeitaan. 15 vuotta sitten tyytyväisiä omiin liikunnanharjoitusmahdolli suuksiin oli 66 %ja nyt 68 % aikuisväestöstä. 13

14 ero ei erityisesti 5.0 Eniten liikuntaan käytettyä aikaa ovat lisänneet johtavassa asemassa olevat n. 1.5 tuntia viikossa viimeisten 15 vuoden aikana tämän ajan ollessa kokonaisuudessaan tällä het kellä 4 ja puoli tuntia viikossa. Aikuisten keskimääräinen liikuntaan käyttämä aika on pysynyt ennallaan n. 3 ja puoli tuntia viikossa. Aikatarkastelussa ovat matkojen vaatimat ajat mukana, joka on keskimäärin puolen tunnin edestakainen matka pääasiassa kotoa liikuntapaikoille ja takasin. Liikuntapai kalle liikkumista toteutetaan passiivisella ajoneuvoliikenteellä yksin ajaen henkilöautolla. 15 vuotta sitten lyhyimmän alle 2.5 km:n matkan liikuntapaikoille teki jalkaisin tai polkupyörällä 65 % aikuisista, mutta nyt vastaava lukema on 49 %. Enem mistö aikuisista liikkuu liikuntapaikalle omalla autolla. 2.5 km km matkan liikun tapaikoille viisitoista vuotta sitten aktiivisella kulkutavalla hieman alle 1/3 aikuisista, mutta nykyään enää 15 % aikuisväestöstä. Aikaisempaan poikkeavaa on, että yrittäjien ja opiskelijoiden liikuntaan käyttämä aika on vähentynyt ja nämä ovat ainoat ryhmät, jossa liikuntaan käytetyssä ajassa on tapah tunut vähenemistä viimeisen 15 vuoden aikana. Opiskelijoiden liikuntaharrastuneisuu den vähentymistä selittävät laaja työssäkäynti opintojen ohella sekä kiristyneet tutkin tosuoritusajat ja -tavat. Yrittäjien tilanteeseen vaikuttaa mm. kiristynyt taloudellinen kilpailu ja työhön käytetyn ajan kasvava määrä. Aikaisempaan myönteinen muutos on, että pienet lapset perheissä olivat aikaisemmin nuorten aikuisten merkittäviä esteitä omalle liikuntaharrastukselle, mutta nykyisin per heissä näyttää tasa-arvo toteutuvan niin hyvin, että lasten saaminen ei enää ole nuorten aikuisten liikuntaa ehkäisevä tekijä miehillä eikä naisilla. Tulojen mukaan arvioituna alle vuodessa ansaitsevat ja vuodessa ansaitsevat olivat vähentäneet liikuntaan käyttämäänsä aikaa viimeisten vii dentoista vuoden aikana. Näiden tuloluokkien välillä ja niitä korkeammissa tuloluokis sa liikuntaharrastukseen käytetty aika oli lisääntynyt n. puolituntia viikossa. Aikuisten liikuntaharrastuneisuuteen eniten vaikuttava tekijä on alueellinen ja paikalli nen liikuntapaikkatarjonta, jolloin Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat ovat hyvin eriarvoi sessa asemassa muualla Suomessa asuviin verrattuna. Lapissa alle vuodessa ansaitseva nainen liikkuu hieman alle kaksi tuntia viikossa, kun Etelä-Suomessa asuva yli vuodessa ansaitseva mies liikkuu keskimäärin 4 tuntia 17 minuuttia viikos sa on siis yli kaksinkertainen. Aikuisväestön liikunta tapahtuu siis hyvin suurelta osin urheiluseurojen ulkopuolella ensisijaisesti kevyenliikenteen väylillä ja luontoympäristössä; Naisista 67 % käyttää kevyenliikenteen väyliä liikuntatarkoitukseen (miehet 50 %), pyöräilytarkoitukseen naisista 40 % (miehet 29 %), lenkkeilyyn 34 % (miehet 25 %), ulkoiluun 30 % (miehet 26 %). Kaikilla näillä liikuntapaikoilla ja harrastusmuodoissa liikunta on lisääntynyt 4-6 % viimeisten 15 vuoden aikana. 14

15 vuotiaat reitit Eniten käyttö on lisääntynyt yksityisillä kuntosaleilla 7 %. Ainostaan aikuisväestön koululiikuntasalien käyttö (N 15 %, M 10 %) oli vähentynyt 3 %, mikä selittyy pääosin koulujen lakkautuksilla. Säännöllisesti viikoittain käytetyistä liikuntapaikoista eniten suosiotaan olivat lisän neet ulkoilureitit 7 % ja ulkoilualueet 5 %. Liikuntapaikkojen käytössä vähentymistä on tapahtunut ainoastaan teko- ja luonnonjäillä ja muilla liikuntapaikoilla harrastus oli lisääntynyt. Aikuisten eniten lisääntynyt liikunta oli juoksulenkkeily 11 %:sta 17 %:iin (kasvu + 6 %) kävelylenkkeilyn kustannuksella, joka oli vähentynyt 65 %:sta 57 %:iin (vähennys - 8 %). Aikuisten kuntoilu on muuttunut enemmän tavoitetietoiseksi terveyden ja kunnon ko hentamiseksi aikaisemmin painottuneen ilon, virkistyksen ja sosiaalisuuden sijaan. Tulevaisuudessa aikuiset haluaisivat lisätä liikuntaansa eniten uinnissa, pyöräilyssä ja kuntosaleilla. Alle 29-vuotiaat haluavat tulevaisuudessa lisätä eniten liikkumistaan kuntosaleilla, ui mahalleissa ja juoksulenkkeilyssä vuotiaina eniten halutaan lisätä uintia, ulkoilua ja pyöräilyä haluavat tulevaisuudessa lisätä eniten ulkoilu, uintiaja hyötyliikuntaa kuten marjastusta, sienestystä, metsästystä, kalastusta, pihan ja puutarhan parissa puu hailua. Eläkeikäiset haluavat lisätä eniten ulkoilua, hyötyliikuntaa ja uintia. Kevyenliikenteenväylät eri liikuntatarkoituksiin ja luontoympäristö ovat merkittäviä liikuntapaikkoja, joiden merkitystä tulee myös TUL:ssa korostaa siten, että paikalliset päätöksentekijät vaikuttavat näiltä osin suotuisan liikkumisympäristön kehittymiseen. Parhaiten niihin voidaan vaikuttaa tarjoamalla kunnallisessa päätöksenteossa väestölle riittävät ulkoilualueet ja asuinalueiden yhteyteen sekä pidettävä huoli liikennesuunnittelussa riittävistä kevyenliikenteenväylistä ja niiden huollosta ja hoitamisesta erityisesti talvisaikaan. TUL:n tehtävänä on vaikuttaa kunnallisiin päätöksentekijöihin, jotta he omaksuisivat esim. kaavoituspolitiikassaan ymmärryksen ulkoliikunnan tärke yteenja suosioon. TUL uskoo myös erilaisiin liikunnan pienryhmiin, jolloin esim. kunnallinen tuki tulisi ulottaa myös tällaisiin liikuntaryhmiin, jotka eivät ole järjestäytyneitä urheiluseuroiksi. Tukea voidaan kanavoida samaan tapaan kuin tuetaan esim. kulttuuripuolella taiteilijoi den erilaisia ryhmiä tai bändejä, joilla ei ole rekisteröityä yhdistystä takanaan. TUL:n mielestä valtion paikallinen urheiluseuratuki tulisi ohjata valtion budjetista kuntien kautta seuroille kuten esim. Ruotsissa tapahtuu. 4. Passvinen elämäntapa vai maailman liikkuvin kansa? Julkisuudessa puhutaan laajasti liikuntakulttuurimme suurimpana ongelmana passii visesta elämäntavasta, mikä aiheuttaa kaikille ikäryhmille ja kaikkialla maassa suuria 15

16 500 kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia ongelmia elintapasairauksien hoitamisen johdosta ja menetettyinä työ- ja verotuloina Nyvinvointisairaudet Terveystaloustieteessä on arvioitu, että vuotuiset ei-toivottavasta käyttäytymisestä ku ten liiallisesta viinan juonnista, huumeista, tupakoinnista, liikalihavuudesta, väkival taisen käyttäytymisen mukanaan tuomista onnettomuuksista ja liian vähäisestä liikun nan harjoittamisesta sekä niistä aiheutuvista aiheettomista työstä poissaoloista seuraa kansantaloudellisesti n :n kustannus asukasta Suomessa vuodessa eli yhteensä 5.3 miljardia :a vuodessa. Jo pienilläkin käyttäytymisen muutoksilla voidaan saada merkittäviä kansantaloudelli siaja kansanterveydellisiä vaikutuksia aikaan. Yhden prosentin käyttäytymisen muutos myönteiseen suuntaan tuo väestötasolla arvioiden yli 50 miljoonan euron säästöt vuosi tasolla, joilla voitaisiin palkata esim. 400 lääkäriä lisää vuodessa. Kyse on siis elämäntavasta, jota ei voida muuttaa vain liikuntaa tai sen mahdollisuuksia lisäämällä. Kyse on syvemmästä koko länsimaiseen elämäntapaan liittvvästä ongelmasta. Tutkijat puhuvat yhteiskunnallisesta konfiguraatiosta, jolla tarkoitetaan yhteiskunnal lisen henkisen ilmapiirin ja fyysisen olomuodon vastaavuutta, mikä ilmenee ajattelun, asenteiden, arvojenja fyysisen olemisen sopusoinnusta. Marxilaiset tutkijat puhuvat sa masta asiasta esittäessään yhteiskunnan perusrakenteenja ylärakenteen vuorovaikutus ta ja yhteiskunnalliseen muutokseen päästään vain muuttamalla molempia rakenteita. Lasten ja nuorten screen timen arvioidaan vievän suurimman ajan nuorten elämästä yksittäin tunnistettavista toiminnoista Muutos elämäntavan passivoitumiseen on tapahtunut Suomessa n. 50 vuodessa kau pungistumisen kasvun myötä maatalousyhteiskunnan muuttuessa teollisuusvaltaiseksi yhteiskunnaksi 1950-luvulta 1980-luvulle ja teollisuusyhteiskunnan muututtua tietoin tensiiviseksi j älkiteolliseksi yhteiskunnaksi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Säännöllinen työmatkaliikunta voisi olla aikuisten terveyden kannalta riittävää fyysis tä kuntoa ylläpitävää ja jopa kehittävää toimintaa. Yhdyskunnissa eniten passiiviseen kulkemiseen vaikuttavat keskustaetäisyyksien kasvu ja palveluetäisyyksien kasvu kau pungistumisen myötä yhdyskuntien koon kasvaessa sekä ajoneuvoriippuvuuden lisään tyminen. Keskeisesti aktiivista kulkutapaa vähentävät myös kevyenliikenteen väylien puute ja hoitamattomuus sekä työpaikoiltaja oppilaitoksista puuttuvat suihkut sekä vaa teiden vaihtoon ja kuivaamiseen tarkoitetut sosiaalitilat. Kuntakoon kasvaessa myös asiointimatkojen pituudet tutkimusten mukaan kasvavat, koska palveluja keskitetään kuntien reuna-alueilta yhtenäisiin palvelukeskuksiin tehok kuuksien lisäämiseksi. One erittäin haasteellista esittää nykyisistä lähtökohdista Suomen muuttuvan Pohjois maiden tai jopa maailman liikkuvimmaksi kansaksi vajaassa kymmenessä vuodessa 16

17 usein väestöstä n. arviolta vuoteen 2020 mennessä, kun viimeiset 50 vuotta on passivoiduttu nykyiseen tilantee seen. Ruotsalaiset ja norjalaiset ovat liikuntaharrastuneisuuden aktiivisuudessa niin paljon Suomea edellä, että heitä ei ole helppoa saavuttaa nykyisistä lähtökohdista. Tavoit teen saavuttaminen edellyttää erittäin nopeita käännöksiä aktiivisemman yhteiskunnan suuntaan, jos tätä TUL:kin tukemaa tavoitetta aiotaan saavuttaa lähitulevaisuudessa. Ruotsissa on n urheiluseuraa; Suomessa n ja Ruotsin väkimäärä on kak sinkertainen Suomeen verrattuna. Liikunnan harrastamisen lisääntymistä ei voida taata vain lisäämällä liikunnanharrastamisen mahdollisuuksia vaan poistamalla keskeisiä yh teiskunnallisia esteitä arkiliikunnalta Onko Pohjolan liikkuvin kansa saavuttamalon utupia? Meillä vallitseva ja kiihtyvällä tahdilla voimistuva liikuntakulttuurin muoto on kaupal lis-elitistisen liikuntakulttuurin laajentuminen, joka kasvaa koko ajan eri liikunnan alakulttuurien vaikuttaessa toisiinsa kulttuurien j ännitteisessä kilpailussa toistensa kans sa. Kaupallis-elitistinen liikuntakulttuuri jakaa kansakunnan liikuntaharrastuneisuuden mukaan eri segmentteihin: 1) niihin jotka ovat parempiosaisia, hyvin koulutettuja, hyvässä ammattiasemassa ole via, joilla on tietoisuus liikunnan myönteisistä vaikutuksista ja joiden liikunta-aktiivi suus kasvaa koko ajan. He ja heidän perheensä kuluttavat liikunnassa yhä suurempia summia rahaa ja ovat sosioekonomisesti sellaisessa asemassa työelämässä, että voivat itse säädellä työaikaansa itsenäisemminja sen mukanaan tuomia joustoja esim. liikun nan hyväksi n. 40 %, 2) niihin, joilla ei ole koulutuksen mukanaan tuomaa tietoisuutta liikunnan myönteisis tä vaikutuksista tai joiden varallisuus riittää vain normaaliin toimeentuloon, joilla on työstä useasta työstä johtuva kaikinpuolinen väsymys ja rasittuneisuus. Usein heillä varallisuus ja palkka eivät riitä kuin välttämättömään toimeentuloon eivätkä he voi panostaa ajallisesti ja taloudellisesti itse riittävästi terveyttä edistävään liikuntaan. Heidän lapset ja nuoret eivät saa riittävästi tukea kasvulleen liikunnasta n. 40 % väestöstä ja 3) niihin, jota ovat syrjäytyneet yhteiskunnasta ja liikunnasta kokonaan köyhyyden, työttömyyden, sairauden, vammautumisen, sosiaalisen eristäytymisen tai etnisten syiden vuoksi ja jotka eivät käytännössä harjoita liikuntaa laisinkaan tai mer kittävästi liian vähän 20 % väestöstä, johon sisältyvät mm. EU:n määrittelemät köyhät, joilla tarkoitetaan, että tulot ovat 60 % tai vähemmän paikallisesta tulotasosta. Norjassa on jo pitkään vallinnut liikuntakulttuurissa voimakas populaarin liikuntakult tuurin laajentuminen, jolla tarkoitetaan kansanperinteestä kumpuavan voimakkaan ui koilukulttuurin voimistamista ja siihen pohjautuvan kansanliikunnan hyväksikäyttöä kansanterveydessä ja kansantaloudessa. Norjalaisten napa-alueiden tutkimusmatkaili joiden myytin liittäminen ulkoilukulttuuriin ja moderniin kansallisaatteeseen on nosta nut Norjan liikuntaharrastuneisuuden tasolle, jota Suomi ei näillä näkymin voi saavut taa. Norjassa on yli urheilu-, ulkoilu- ja kansanterveysyhdistystä ja väkiluku on 17

18 hieman populaarilla Suomea pienempi yli 5 miljoonaa. Ruotsissa puolestaan on etsitty vaihtoehtoisia tapoja liikuntakulttuurin toteuttamiselle keskittymällä ja rajaamalla esim. järjestöliikunnan reviiriä voimakkaasti ja itseisarvoi sesti pelkästään liikuntaan ja urheiluun. Tämä tarkoittaa, että jätetään organisoidun jär j estöliikunnan ulkopuolelle entistä voimakkaammin esim. maahanmuuttajaongelmat, työllistäminen tai syrjäytyminen niitä kuitenkaan kokonaan unohtamatta ja keskitytään itse liikuntaan ja urheiluun. Idea ruotsalaisilla urheilujärjestöteoreetikoilla (mm. Kim Wickman, Tom Söderström, Olof Fahln ja Staffan Karp) on, että esim. syrjäytymisessä tai työllistämisessä eivät urheiluseurat ole parhaita asiantuntijoita vaan annetaan niiden asioiden hoitaminen pääsääntöisesti niiden alojen parhaille osaajille kuten julkisen sektorin työvoima- ja sosiaaliviranomaisille sekä sosiaali- ja kansanterveysjärjestöille, joilla on paras asian tuntijuus näissä asioissa. Organisoitu liikuntakulttuuri voi olla näiden toiminnan apuna liikunnallisesti, mutta sen pitää keskittyä omaan parhaaseen osaamiseen eli liikuntaan ja urheiluun. Ruotsissa on toimivia urheiluseuroja , joiden vaikutuspiirissä on n. kolmannes väestöstä, Norjassa seurojen vaikutuspiirissä on reilusti yli 1/3 väestöstä. Ruotsin väes tömäärä on n. kaksinkertainen. Suomessa on n urheiluseuraa (kuntien avustuksia saavia seuroja Suomessa on n ) ja peittona enintään. ¼ Suomen aikuisväestöstä. Ruotsin ja Norjan ominaispiirre koko liikuntakulttuurille on valtion ja alueiden (läänit, kansankäräjät) panostaminen perustasoille kuntiin ja urheiluseuroihin, mikä Suomessa on vain kokeiluluontoista tai pienimuotoista. Suomen perustasopanostuksen päämuodot ovat indeksiin sitomaton 12 /asukas/vuosi kuntien valtionosuus,jota korotettiin viimeksi matti Vanhasen ollessa pääministeri sekä liikuntapaikkarakentamisen valtionapu yhteensä n. 40 M vuodessa. Lisäksi suunna taan pienempiä muutaman miljoonan euron eriä vuositasolla seurojen paikallistoimin nan avustamiseen, mikä on mainittu Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa ja jota kulttuurija urheiluministeri Paavo Arhinmäki on laajentanut merkittävästi vaikka vielä panos tukset eivät ole läheskään riittäviä halutun muutoksen saamiseksi eli lasten ja nuorten liikuntamaksujen alentuminen. Olisiko Suomessakin harkittava entistä voimakkaamman seura-avustamisen suuntaa mista perustasoille muiden pohjoismaiden tapaan kuntien kautta jaettavaksi? Norja nojautuu liikuntastrategioissaan populaarikulttuuriin ja Ruotsin strategiat ovat vaihtoehtoisten toteutusmuotojen jatkuva hakuja pienten organisoitumattomien liikun tapiirien tukeminen organisoituneen liikuntakulttuurin rinnalla. Parhaiten Pohjoismaiden eroja voisi kuvailla Pierre Bourdieun kulttuurien kenttien vä lisellä positiivisen konfiiktin kilvoittelulla liikuntakulttuurien kentillä, jossa Suomessa on vallitsevana strategiana kaupallis-elitistinen liikuntakulttuurin jatkuva laajentumi nen. Norjassa ja Ruotsissa päästrategia ovat vaihtoehtois ulottuvuudella toimiminen ja tätä kautta liikuntakulttuurin laajentaminen. 18

19 luvuilla 5. Liikkumisen esleel Aikuisväestön keskuudessa eniten liikkumista vaikeuttavia tekijöitä ovat ajanpuute, joka on kasvanut 2 % (35 %:sta 37 %:iin) sekä sairaudet ja kivut, jotka ovat kasvaneet 3 % (28 %:sta 31 %). Eniten esteinä ovat vähentyneet työesteet ja välimatkaesteet. Liikunnan kannalta eniten esteinä vaikuttavat kilpailevat harrastukset ja vapaa-ajan käyttäminen muuhun kuin liikuntaan, mikä on ihmisten oma valinta. Esim. liikuntahar rastuksen kalleus lasten liikunnassa oli este yhdelletoista prosentille perheitä viisitoista vuotta sitten, mutta nyt liikunnan kalleutta pitää esteenä 1/3 perheistä omille lapsilleen. Sopivan lajin tai liikuntapaikan puute on este 11 %:lle, seuran ja pelikaverin puute on este vain 1 %:lle aikuisväestöstä. Suomalaiset liikkuvat myös sopivan sään mukaan, koska vain 1 %:lle sää on este liikkua. Liikunnanharrastamisen ajankohta on este vain 2 % väestöstä. Väestön liikkumisen esteistä TUL:lle kuten muillekin urheilujärjestöille on haastavaa liikunnan kustannukset, jotka ovat karanneet koko väestön ulottumattomiin erityises ti lasten ja nuorten osalta. On muodostunet selkeästi ylä- ja alaluokan markkinat, jolloin lasten ja nuorten liikuntakustaiinusten ollessa tuhansia euroja vuodessa useissa kilpaurheilulajeissa, ei niihin enää voi osallistua kuin rikkaimman väestönosan lapset. Esim. Etelä-Suomessa D-junnujen jääkiekon kausimaksu on n. 400 kuukaudessa ja jääkiekon keskivuosihinta Suomessa B-juniori-ikäisille on hieman yli kaudessa. TUL:lla on mahdollisuus tässä täyttää markkinarakoa siten, että lisätään lasten ja nuor ten harrastuksenomaista lajiliikuntaa siten, että mukana voi olla esim. kerran tai kaksi kertaa viikossa ilman kilpailujärjestelmän tavoitteita vaikka lapsi- ja nuorisoharrastelii kunnalla olisikin säännöllisiä kilpailuja ja turnauksia amatööripohjalta. Kaikki tutki mustulokset tukevat sitä, että lapsetja nuoret kaipaavat lajipohjaista harrasteliikkumista ilman kilpailujärjestelmän tavoitteita 1 Liikkumisen motiivit Terveyden ylläpito liikunnan motiivina aikuisilla on kasvanut 7 % ja kunnon kohenta minen 5 %. Sen sijaan virkistäytyminen motiivina on vähentynyt 6 %ja hyvänolon tun ne 1 %. Liikkumisen motiivit ovat kovenemassa ilosta, virkistyksestä ja sosiaalisesta kanssakäymisestä kovempien kunto- ja terveyttä edistävien motiivien suuntaan. Motiivien hierarkia vaihtelee hitaalla muutoksella vuosikymmenittäin, jolloin esim luvulla korostettiin motiiveina juuri kuntoa ja terveyttä luvun keskeisiä mo tiiveja olivat sosiaalisuutta korostavat seikat ilon ja virkistyksen motiivit olivat ensisijaisia ja nyt näytetään palattavan 1970-luvun motiivihierarkiaan. Esim. Juha Heikkalan esittämät ajatukset eri liikuntakulttuurien kausista on edellisen kanssa yhdenmukainen: viime vuosisadan alun kilpailun tie muuttui 1970 luvun kunnon tieksi ja nykyään eletään Heikkalan mukaan kokonaisvaltaisemman hyvin voinnin kautta. 19

20 TUL korostaa liikkumisen motiiveina myös liikkumisen sisäisiä itseisarvoja kuten että liikunta on itsestään iloista, hauskaa yhdessäoloa parhaimmillaan. 1. Lasten ja nuorten liikunta Lasten käyttämä aika liikuntaan on lisääntynyt niiden keskuudessa, jotka harrastavat liikuntaa enemmän, sillä 4-7 tuntia viikossa liikuntaan käyttävien osuus on lisääntynyt 5 % ja yli 7 tuntia liikuntaan käyttäjien määrä on kasvanut 9 %. Tulokset kertovat selkeäs ti paljon liikuntaa harrastavien osuuden lisääntymisestä ja vähän liikuntaa harrastavien osuuden vähentymisestä. Eniten kokonaan liikuntaa harrastamattomia lapsia on Länsi- ja Sisä-Suomessa ja Poh jois-pohjanmaalla, jossa liikuntaa harrastamattomia lapsia on 16 %. Vähiten liikuntaa harrastamattomia lapsia on Lapissa (8 %) ja Itä-Suomessa (4 %), joissa arkiliikunnan osuus on suurinta. Etelä-Suomessa liikuntaa harrastamattomia lapsia on 12 %. Suurimmat muutokset lasten liikuntaharrastuksen esteissä ovat välimatkaesteet. Kor keimmat välimatkaesteet ovat Länsi-ja Sisä-Suomessa 15 %ja Etelä-Suomessa 13 %. Lapissa välimatkaesteet olivat kasvaneet voimakkaimmin eli 7 %. Sopivan seuranlryh män puute esteeksi ilmoittavia lapsia on 7-8 %, mitkä ovat taloudellisen esteen, väli matkaesteen ja aikuisten työesteiden ohella suurimmat esteet lasten liikunnan harrasta miselle. Raha on este liikunnanharrastamiselle keskimäärin 12 %:lle lapsista. Poikien soosiuimmat IiikulltalajR ovat: 1tIöjen suosituimmat liikuntalajit: 18 % jalkapallo 13 % liikuntaleikkilerhot 14 lo salihandyishly 13 % uinti 9 % jkiekko 13 % tanssi 9 % uioti 10 % jalkapallu 9 IJ/ yleisurbwilu 8 % hevasurheilu 9 G/ karipau, 1 % luistelu 4 % Iiikunlaleikkikerh.t yms. 6 % nmsviimistelu 5 % hiihto 5 % yleisurheilu 2 01o lentopalli 5 % lentopallo 4 % k,ripallo Eniten on kasvanut poikien jalkapallo (4 %) ja koripallo (3 %) ja eniten vähentynyt liikuntaleikkikerhot (-7 %). Tyttöjen lajeissa suurimmat muutokset 15 vuoden aikana ovat olleet jalkapallon kasvu (+7 %), tanssin kasvu (+5 %), naisvoimistelun kasvu (4 %) sekä liikuntaleikkikerhojen harrastamisen voimakas vähentyminen vaikka ne ovat edelleen tyttöjen suosituinta lii kuntaa. 8. Arvio TUL:n toiminnasta 20 TUL:n itsensä arviointi on tarpeellista organisaatio- ja sosiaalisen pääoman tarkastelun avulla, jotta saadaan tietoa TUL:n omista voimavaroista joiden varaan liiton toimintaa

21 voidaan rakentaa. TUL:n järjestöllinen rakenne tulee pääosin n. 50 vuoden takaa, mikä aiheuttaa usein kaipuuta sellaiseen menneisyyteen TUL:ssa, jota ei ole enää nykyään olemassa. Tämä aiheuttaa puolestaan sen, että luullaan TUL:lla olevan resursseja enem män kuin liitolla itse asiassa on. Yksi merkittävä seikka on yhteyden heikkeneminen TUL:n seuroihin kaikilla tasoilla. TUL ilmoittaa viralliseksi seuramääräkseen urheiluseuraa, joissa on jäsentä. Enimmillään TUL:n seuroja on ollut n luvulla. Tähän kappaleeseen on koottu keskeisiä tutkimustuloksia TUL:n viimeisimmästä suu resta seuratutkimuksesta vuodelta 2005, jolloin tutkimus teetettiin Jyväskylän yliopis ton Liikuntatieteiden laitoksella. Tutkimusta johtivat liikuntasuunnittelun professori Kimmo Suomi ja liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen. Tutkimusapulaisena oli psykologian maisteri Aino Suomi. Kyselytutkimuksen kyselylomakkeet lähetettiin kaikille TUL:n yli tuhannelle seuralle. Vastauksia saatiin takaisin 257 seuralta eli vas tausprosentti oli 25 %. Tutkimuksen kadon analyysissä havaittiin, että vastanneet seurat olivat pääosin samoja seuroja, jotka TUL:n omissa arviomnneissa oli arvioitu aktiivi simmiksi TUL:n seuroiksi. Tutkimuksessa toteutettiin 2 uusintakyselykierrosta niille seuroille, jotka eivät olleet vastanneet. Tutkimuksen tuloksia voikin pitää siis TUL:n aktiivisimpien urheiluseurojen vas tauksina. Kysyttäessä TUL:n seurojen suurimpia uhkia lähitulevaisuudessa saatiin vastauksiksi, että suurin uhka on taloudellisen tuen väheneminen. Talkoolaisten häviäminen on uhka n. 1/4 TUL:n seuroista, vajaa 1/5 ilmoittaa, että harjoituspaikkamaksut ovat suurin uhka ja 13 % harrastajien väheneminen. KUVIO 5. Mikä on merkillävin uhka seuran taliudelle lähivuosina? 50% 40% 30% 20% lflb/a 0 Io taloudellisen tuen väheneminen talkoolaisten häviäminen harjoituspaikkamaksujen nousu harrastajien väheneminen 21

22 ei Analysoitaessa seurojen ykkösuhkaa taloutta tarkemmin saadaan vastaukseksi, että ta louteen vaikuttavat eniten juuri vapaaehtoistyöntekijöiden määrä yhdessä kunnan välit tömän tuen eli rahan kanssa. TAULUKKA 1. Mikä tekijä vaikullaa lähitulevaisuudessa eniten seuranne talouteen UHKAT % Vapaaehtoistyöntekijät 44 Seuran johtohenkilöt 9 Yhteislyökumppaneiden menestys 2 Kunnan välitön tuki 16 Kunnan välillinen tuki 6 Jäsenmäärän kehitys 5 Jäsenmaksotulot 3 Lisenssimaksutulut 1 Palvelusta perillävät maksut 3 Markkinointitoimenpiteet 1 Yhleistyösopimusten määrä ja laatu 5 Pääsylipputulojen kehitys 1 YNTFENSA 100 Oheinen kuvio kuvastaa TUL:n seurojen tilannetta, jossa lähes 60 % ilmoittaa, että vapaaehtoistoimijoiden määrä on vähentynyt ja vain 11 % ilmoittaa vapaaehtoisten li sääntyneen. KUVIO 9. Kuinka vapaaehtoisten toinhijoiden määrä on muullunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? 22 Eräs mittari TUL:n toiminnan arvioinnissa on lajikirjon määrä yleisseuraorganisaatios sa ja vapaaehtoisten määrä näissä lajeissa. Kyseessä on siis vain TUL:n toimivimpien 250 urheiluseuran yhteenlaskettu tulos, joka kuvastaa TUL:n aktiivisinta seura-, laji- ja vapaaehtoistoimintaa siis koko TUL:n toimintaa.

23 Tulosten perusteella voidaan sanoa, että jalkapallo on TUL:n harrastetuin laji yhdessä yleisurheilun kanssa. Lentopalloilu on toiseksi suosituin palloilumuoto ja suosituin yk silölaji yleisurheilun jälkeen on hiihto. Voimistelu kerää myös suuret vapaaehtoistoimi joiden määrän. Kuntoilu ja kuntovoimistelu ovat myös erittäin suosittua. Taulukko 2. TUL:n seurojen lajikirjoa, seurojen Iajijaostoja ja vapaaehtoisia kuinka monessa seurassa on kyseinen lajijaosto jalkapalle yleisurheilu kuntaliikiota hiihto leotapalla kuntovaimistelu vuimistelu salilandy suunnistus veteraaniliikunta uinh koripallu jiäiekki nourisojaosti Ilmi lyrkkeily py8iiiiy vuimailu talkoujaostu tanssi johtokunta 8 56 toimitsija 2 93 tiedotus 4 11 kilpailujaosto 8 12 shakki 5 25 melonta 1 20 petanque kuntojuoksu 4 11 mkihyppy 3 65 rullalautailu 2 18 taioluistelu 3 42 poyttenois 9 62 retkeily 4 23 kaukalopallo 6 51 judu 6 19 karate 2 21 telinevoimistelu 3 43 vammaisurheilu 1 12 moolloriurheilu 1 41 veneily 2 35 sulkapalli tennis luut iimaiset taistelujit 4 20 lasten Fiihiitakerh.t 2 9 vesijumppa kalastus 1 1 k8vely 1 2 hiljardi 2 3 ampimahiihi. 1 1 aeribic 2 6 triathln 2 3 kuinka monta vapanohtuista yhteens9 kyseisissa lajijaostoissa 23

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

Linjaukset luovat pohjan uudistuksille

Linjaukset luovat pohjan uudistuksille 1 Linjaukset luovat pohjan uudistuksille 2 TUL:n hallituksen nimitettyä liiton valiokunnat syksyllä 2010 sai valittu strategiavaliokunta tehtäväksi päivitää liittokokouskauden aikana TUL:n liikuntapoliittinen

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu puh. 0500 316 904 e mail: www.tul lappi.fi PIIRIKIRJE 2015 toukokuu SISÄLTÖ: piiriorganisaatio esitykset piirijaostoihin esitykset piirin toimintaryhmiin kuvaukset jaostojen ja toimintaryhmien tehtävistä

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen. Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa.

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina

Tähän otsikkoa. Abra cadab rakad. Uimahallit koko kansan liikuttajina Tähän otsikkoa Abra cadab rakad Uimahallit koko kansan liikuttajina Uimahallibarometri 2008 ja Uimahallien asiakasbarometri 2010 barometrien keskeiset tulokset Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

2. luento hallinnollinen näkökulma

2. luento hallinnollinen näkökulma JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari 8.10.2016 ylitarkastaja Sari Virta Kansalaistoiminnan nykytila Yhdistysrekisteri: 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnat: avustusjärjestelmissä

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous 9.-10.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä.

Aikaisemmin kiinteistötoimitusten uskottuja miehiä on valittu kym me nen. Heille ei valita varajäseniä. Kunnanhallitus 18 14.01.2013 Valtuusto 13 24.01.2013 Kunnanhallitus 102 16.03.2015 Valtuusto 13 26.03.2015 Kunnanhallitus 6 18.01.2016 Valtuusto 8 17.03.2016 Kunnanhallitus 227 22.08.2016 Valtuusto 32

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta

Hyvinvoinnin puolesta Hyvinvoinnin puolesta Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Tavoite Tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään Visio WAU ry tulee

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi... KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry.

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry. SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA ry. 6. SYYSKUUTA 2016 Suomalaisen keilailun strategia Tämän dokumentin sisältämässä strategiassa linjataan Suomen Keilailuliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka.

Lisätiedot

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä

USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä USKO = liikunta tekee terveeksi ja jokainen kansalainen on huolehdittava itsestään ettei koituu haitaksi yhteiskunnalle. terve sielu terveessä ruumissa TOIVO = maan paras liikuntapalvelu vuonna 2015. RAKKAUS

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen

Lisätiedot

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Kohti ekologisesti kestävää liikuntakulttuuria

Kohti ekologisesti kestävää liikuntakulttuuria Kohti ekologisesti kestävää liikuntakulttuuria Lähiöstä arkiliikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen ohjaava sosiaalinen tila? Mikko Simula S-posti: mikko.simula@jyu.fi Puh. 040 805 3126 13.1.2015 Alustuksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Katja Anoschkin Helsingin yliopisto, Valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus, opiskelija

Katja Anoschkin Helsingin yliopisto, Valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus, opiskelija Vantaan seurakenttä Katja Anoschkin Helsingin yliopisto, Valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus, opiskelija TILANNEKUVA Liikuntapalveluiden toimijat ja toimintamuodot Toiminta-avustusta saavien

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 390/2015 Liikuntalaki Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus, Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma Antti Blom, Varkaus, 11.04.17 Rehtorin rooli opettajien Liikkuva koulu toiminnan mahdollistajana Keskustelua väittämistä Rehtorin tehtävä on luoda edellytyksiä

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi Lähtökohta Käsitys liikunnasta Perustelut, merkitykset, ideologiat Käytännön toiminta Rakenteet

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot