Yhteenveto tarkastuslautakunnan suorittamista arvioinneista. Tarkastuslautakunta

Transkriptio

1 Vantaan KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2007 Yhteenveto tarkastuslautakunnan suorittamista arvioinneista Tarkastuslautakunta

2

3 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2007 TIIVISTELMÄ 1 Vantaan kaupunki oli asettanut vuonna 2007 strategisten tavoitteidensa saavuttamiseksi 26 sitovaa tavoitetta. Tavoitteista toteutui 21 tavoitetta. Tavoitteista 2 ei toteutunut ja 3 tavoitetta toteutui osittain. Toteutumatta jäivät tulos- ja kehityskeskustelujen käymistä ja turvallisuusstrategian laatimista koskevat tavoitteet. Osittain toteutuneet tavoitteet koskivat vanhusten kotona asumista, sairauspoissaolojen pienentämistä ja konsernitilin käyttöönottoa, joka oli vielä kesken vuoden vaihteessa. Lisäksi tarkastuslautakunta katsoo, että 5 tavoitteen toteutuminen ei ole täysimääräistä. Nämä tavoitteet koskivat asuntotuotantoa, mielenterveyspalveluja, psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten opetuksen järjestämistä ja koulunkäyntiä tukevien ratkaisujen kehittämistä, kansainvälisten kumppanuuksien kehittämisalueiden määritystä sekä toimitilojen tunnuslukujen määrittelyä. Lisäksi eräiden tavoitteiden toteutuminen jäi vuoden 2008 puolelle. Osittain toteutuneissa tavoitteissa puutteita ilmeni tavoitteen, mittarin ja raportoinnin kesken. Tavoitteisiin ja mittareihin liittyvät ongelmat eivät ole poistuneet. 2 Vantaan tase ei osoita alijäämää. Vantaan kaupungin taseessa oleva ylijäämä kasvoi 13,8 milj. euroa varainhoitovuonna Käyttötalouden osalta talouden tasapainottaminen on onnistunut. Säästöt ja tuottavuuden kohottamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat parantaneet tulosta. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ovat myös parantaneet tulosta. Investointien tarve on Vantaalla niin suuri, että velkamäärä kasvaa edelleen. Korkojen maksukyvyn ylläpitämiseen on kiinnitettävä huomiota. Velkaantuminen on myös uhka. Toiminnallisen strategian toteuttamiseksi investoinnit ovat sen sijaan lähes kaikkien tavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeitä. Ne parantavat kaupunkikasvun ja elinkeinopolitiikan kriittisten menestystekijöiden saavuttamista. Vantaa etenee edelleen elinvoimaisen ja työllisyyttä synnyttävän strategisen näkemyksensä mukaisesti ja huolehtii valtakunnallisestikin merkittävien hankkeiden käynnistämisestä. 3 Kuntalain tehdyllä muutoksella astuivat voimaan säännökset konsernitavoitteiden asettamisesta sekä konsernijohdon velvollisuudesta järjestää konsernivalvonta. Kaupunki ei vielä vuodelle 2007 ollut asettanut tavoitteita konserniyhteisöille. Konsernitavoitteiden tarkoitus on tuoda esille pääomistajan tahto. Tulevissa toimintakertomuksissa kunnan johdon tulisikin esittää selvitys sisäisen valvonnan riittävyydestä ja asianmukaisuudesta sekä konsernivalvonnasta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta vastaa kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja, tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat. Konsernivalvonnan riittävyydestä ja toimivuudesta vastaa konsernijohto. Tarkastuslautakunta on hyväksynyt periaatteet tarkastuksen järjestämisestä konserniyhteisöissä. 4 Konserniohjauksen ja konsernivalvonnan toteuttamiseksi tarkastuslautakunta painottaa, että yhtiöitä koskevat raportit ja asiakirjat on laadittava sellaiseen muotoon, ettei niitä koskeva tieto jää kunnan (emon) toimielimissä sisällöltään salaiseksi asiakirjoissa olevien yhtiöitä koskevien salaisten tietojen vuoksi. 5 Kaupunginhallitus on hyväksynyt hyvän johtamis- ja hallintotavan arvioinnin periaatteet noudatettavaksi lukien. Hyvän johtamis- ja hallintotavan arvioinnissa on periaatteena muodostaa kaupungin toimielinten jäsenille ja johtavassa asemassa oleville henkilöille yhteneväinen käsitys hyvän johtamisja hallintotavan, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä ja vastuista. Tarkastuslautakunta pitää hyvän johtamis- ja hallintotavan arvioinnin käyttöönottoa merkittävänä johtamisen kehittymisen edistyksenä. 6 Vantaan strategian kriittisenä menestystekijänä nähdään tuottavuuden kasvattaminen. Sitovina tavoitteina tuottavuuden osalta ovat palveluverkkojen tarkistaminen ja toimitilojen käytön seuraamisen sekä käytön tunnuslukujen aikaansaaminen. Tuottavuusohjelmat laaditaan toimialoilla vuosittain. Tuottavuutta on pyritty kasvattamaan siten, että väestönkasvusta (noin prosentti) johtuvasta palvelujen lisätarpeesta selviydytään nykyisillä resursseilla. Menot pyritään sopeuttamaan toimintakatteen osoittamaan tulostavoitteen ja tulopohjan mahdollistamaan kehykseen. Tämä merkitsee myös resurssien uudelleen kohdentamista ja pidättäytymistä uusista palvelunavauksista. Tuottavuuden kasvamisen raportointiin tulee keskittyä. Tuottavuuden seuranta on saatava osaksi normaalia

4 2 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2007 seurantatietoa, jolloin se on pohjana suunnittelulle. Menojen pieneneminen ei välttämättä kerro tuottavuuden kasvusta. Tuottavuuden mittauksessa tulisi ottaa huomioon myös palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden muutos. 7 Vanhusväestön osuus lisääntyy vuosittain Vantaalla. Tavoitteena on ollut, että yli 75-vuotiaista 91,5 prosenttia asuu omassa kodissa tai palvelujärjestelmän piirissä. Tarkastuslautakunta näkee, että on tarpeen kehittää keinoja, joilla edistetään edelleen asukkaiden kotona asumista, mutta myös varaudutaan raskaamman hoidon tarpeen lisäykseen väestön ikääntyessä. Palveluprosessien ja niiden sujuvuuden tarkastelu tulisi olla säännöllistä. 8 Vantaa on profiloitunut tietotekniikan kehittämisessä verkon asiointipalvelujen kehittäjänä. Vantaalla yritetään löytää uusia ratkaisuja käytännönläheisesti ja pieniä askelia ottamalla. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä toteuttaa kustannustehokkaasti niitä palveluja, joita kuntalaiset todella tarvitsevat. Kyse on asiakaslähtöisestä toiminnasta, joka on osa palvelujen parantamista. 9 Liikuntapalvelujen osalta tarkastuslautakunta suosittaa, että resursseja kohdennettaisiin myös palvelutalojen asukkaiden liikuntapalveluihin. Samoin seudullinen yhteistyö tulisi olla tärkeää myös liikuntapalveluissa. Lisäksi pääkaupunkiseudulla tulisi selvittää yhteneväiset linjaukset esimerkiksi erityisryhmien pääsymaksuissa. Kaupungin pitäisi tarjota edelleenkin kohtuuhintaisia, kaikille kuntalaisille suunnattuja liikuntapalveluita. Tasa-arvokysymysten ja budjetin sukupuolivaikutusten arviointia on ryhdyttävä tekemään myös liikuntapalveluissa. Tämä koskee niin budjetin laatimista kuin vaikutusten arviointia. 10 Maahanmuuttajien palveluihin on luettava myös asioimistulkkikeskus, joka on pääasiassa Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien käyttämä tulkkikeskus. Tulkkikeskuksen perustamispäätöksessä vuonna 1994 on todettu, että toimintaa jatketaan niin kauan kuin valtio vastaa täysimääräisesti tulkkikeskuksen ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Vuoden 2006 alusta lukien TE-keskus irtisanoi palvelua koskevan sopimuksen. Tarve toiminnan jatkamiselle on edelleen olemassa. Asioimistulkkikeskuksen asema tulee kiireesti selvittää ja järjestää sopimuspohjaiseksi. 11 Ruotsinkielisen väestön palvelujen tasapuolisen saavutettavuuden turvaamiseksi tarkastuslautakunta suosittelee linjausten määrittelemistä. 12 Perusopetuksen ja lukion opiskelijakohtaiset kustannukset olivat Vantaalla selvästi alhaisemmat kuin vertailukunnissa. Ero oli suurin lukiokohtaisissa kustannuksissa oppilasta kohti. Lukio-opetuksen voidaan sanoa olevan kustannusvaikutuksiltaan tehokasta. Tarkastuslautakunta kehottaa kuitenkin seuraamaan ja selvittämään, onko säästöistä johtuen havaittavissa kielteisiä vaikutuksia. Ongelmat voivat ilmetä vasta myöhemmin. Mikäli tehokkuus saavutetaan laadun kustannuksella opetuksen vaikuttavuus laskee eikä ole siten tarkoituksenmukainen toimintalinja. 13 Oppilashuollolla tarkoitetaan sekä perusopetuslaissa että lukio- ja ammattikoulutusta ohjaavassa opetuksessa oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Vantaan sivistystoimessa on niukasti resursseja oppilashuollon toteuttamiseen. Tarkastuslautakunta esittää, että etenkin sivistystoimeen tulee lisätä resursseja oppilashuoltoa varten. Psyykkisesti sairaiden lasten hoito tulee järjestää heidän sairautensa vaikeusasteen vaatimalla tavalla. Lasten ja nuorten psyykkiseen hoitoon on päästävä hoitotakuun mukaisessa ajassa. 14 Tarkastuslautakunta katsoo, että päihdehuollon asiakkaiden palveluihin tulee kiinnittää huomiota päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen kuten syrjäytymisen, terveydenhoidon ja työttömyyden vuoksi. Huomiota kiinnitetään etenkin asumispalvelujen lisäämiseen, toisen katkaisuhoitoaseman ja oman selviämisaseman perustamiseen. Huumehoidon onnistuminen lisää turvallisuutta ja yhteiskunnan hyvinvointia. 15 Vantaa pyrkii lisäämään tilankäytön tehokkuutta. Mittareita, joilla tehokkuutta seurataan, tulee kehittää edelleen. Tilamuu-

5 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2007 tosten vaikutuksia tulee selvittää niin monipuolisesti, että kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto tulee valituksi toteutettavaksi toimintalinjaksi. 16 Marja-Vantaata koskevien suunnitelmien toteuttamiseksi on tehty runsaasti työtä. Tarkastuslautakunta edellyttää jatkuvaa kaupunginvaltuuston informointia hankkeen kokonaiskustannuksista lähivuosina sekä projektin toiminnallisesta ja taloudellisesta etenemisestä. 17 Vantaa on osallistunut aktiivisesti pääkaupunkiseudun yhteistyöhön. Tarkastuslautakunta suosittaa yhteistyön tiivistämistä edelleen.

6 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2007

7 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2007 Sisällysluettelo 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan tehtävät Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan toiminta VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUKSEEN ANNETUT VASTAUKSET OHJAUSJÄRJESTELMÄ Organisatoriset muutokset Talouden ja toiminnan ohjaus Talouden ja toiminnan suunnittelu Hyvän johtamis- ja hallintotavan arviointi Tuottavuusohjelmat VALTUUSTON ASETTAMIEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA NIIDEN TOIMINTAA OHJAAVA VAIKUTUS Toiminnalliset tavoitteet Hallittu kaupunkikasvu Tuloksellinen elinkeinopolitiikka Asukkaan turvallinen arki Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta Lasten ja nuorten tukeminen Kansainvälistyminen Asiakaslähtöinen toiminta Tuottavuuden kasvattaminen Toimiva pääkaupunkiseutu Tuloksellinen johtaminen Koko konserni mukana Hallittu siirtymä tasapainoon Taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Talousarvion poikkeamat Liikelaitokset TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN JA TALOUDEN KEHITYS Talouden tasapainottaminen Talouden kehitys Koko kaupunki Toimialojen menojen ja tulojen kehitys tehtäväalueittain... 39

8 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS KAUPUNKIKONSERNI, KONSERNIYHTEISÖT Tavoitteet ja toiminta Konserniyhteisöjen tarkastuksen yhteensovittaminen MUUT HAVAINNOT JA ARVIOT Vantaan Vesi Liikuntapalvelut Talouspalvelukeskus Tietohallinto Opetustoimi Perusterveydenhuolto Päihdehuolto Toimeentulotuki Asiakastyytyväisyyden seuranta PÄÄKAUPUNKISEUTUYHTEISTYÖ EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI, JOIHIN TILINTARKASTUSKERTOMUS ANTAA AIHETTA ALLEKIRJOITUKSET LIITTEET Liite 1 Tunnuslukuja ja aikasarjavertailu Liite 2 Lyhenteet... 64

9 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät Valtuusto asettaa valtuustokaudelleen tarkastuslautakunnan, joka vastaa kuntalain 71 :n mukaisesti valtuuston päätettävien hallinnon ja talouden tarkastusta koskevien asioiden valmistelusta valtuustolle. Lautakunnan tehtävänä on erityisesti arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet ja hankittava tilintarkastuskertomuksessa kohdistetuista muistutuksista asianomaisten selvitykset ja kaupunginhallituksen lausunto sekä tehtävä tämän jälkeen oma päätösehdotuksensa valtuustolle niistä toimenpiteistä, joihin tilintarkastuskertomus, siinä tehdyt muistutukset sekä hankitut selvitykset ja lausunnot antavat aihetta. Kuntalain 74 :stä ilmenee tarkastuslautakunnan tietojensaantioikeudet tarkastustehtävän hoitamisen yhteydessä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Kuntalain muutoksen (519/2007) mukaan, voimassa lukien, tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunnan tehtävän voidaan yleisesti todeta liittyvän demokraattiseen järjestelmään, sillä tarkastuslautakunta toimii politiikan ohjauksen asiantuntijaelimenä ja tarkastuslautakunnan jäsenet toimivat kuntalaisten edustajina. Se on valtuuston asemaa strategisena johtajana korostava ja poliittisten tavoitteiden saavuttamisen arviointia suorittava instituutio. Tarkastuslautakunta laatii vuosittain kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä luovutettavan arviointikertomuksen. Arviointikertomus on yhteenveto arviointimuistioista ja tilinpäätöksen johdosta tehtävistä havainnoista ja arvioista kyseistä toiminta- ja varainhoitovuotta koskien. Tarkastuslautakunta voi esittää tarvittaessa arvionsa myös erilliskertomuksessa. Valtuustokauden päättyessä laadittavassa arviointikertomuksessa tarkastellaan myös valtuustokauden tavoitteiden toteutumista mukaan lukien taloussuunnittelukauden tavoitteiden yleinen linja. 1.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Kaupunginvaltuusto on asettanut tarkastuslautakunnan valtuustokaudelle Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2007 on ollut seuraava: Jäsen Viljamaa Seija, puheenjohtaja Porthén Jari, varapuheenjohtaja Heinonen Ilmari Härmälä Göran Karhunen Sanna Kokko Hannu Orpana Anitta Ryhänen Riitta Poikolainen Mika Varajäsen Pokki Simo Häkkinen Juha Pessi Mauri Nurmivaara Astrid Puoskari Pentti lukien Can-Kurtakko Nesrin saakka Pajunen Sirpa Enden Päivi Kiviranta Martti lukien Auvinen Timo saakka Rannikko Ulla

10 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS Tarkastuslautakunnan toiminta Ulkoisen tarkastuksen tulosalueen muodostavat tarkastuslautakunta, tilintarkastaja ja tarkastuslautakunnan alainen ulkoisen tarkastuksen henkilöstö. Tilintarkastajana on toiminut JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab, vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT, KHT Pasi Leppänen. Vantaan kaupunki ostaa JHTT-yhteisöltä 160 tilintarkastuspäivää vuodessa. Ulkoisen tarkastuksen henkilöstö on avustanut JHTT-yhteisöä sopimuksen mukaan 130 päivällä. Vuonna 2007 on jouduttu tulosalueen resurssipulan vuoksi ostamaan yhteensä 50 päivää tilintarkastusyhteisöltä. Tilintarkastuspäiviä on siten tehty ulkoisen tarkastuksen tulosalueen toimesta yhteensä 80 päivää. Ulkoisen tarkastuksen tulosalueelta on myös annettu auktorisoidun tilintarkastajan lausunnot EU-projekteille. Markkinaoikeus antoi päätöksensä Vantaan kaupungin tilintarkastajavalinnasta valtuustokaudelle KPMG Kunta Oy oli tehnyt asiasta valituksen. Markkinaoikeus hylkäsi valituksen. KPMG Kunta Oy teki edelleen valituksen markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO hylkäsi valituksen Konserniyhtiöiden tilintarkastus on hoidettu edellisten vuosien sopimusten mukaisesti. Tarkastuslautakunta on syksyllä 2007 laatinut periaatteet konserniyhtiöiden tarkastuksen järjestämisestä seuraavalle valtuustokaudelle ja vahvistanut ne pidetyssä lautakunnan kokouksessa. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö on tarkastussääntö, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja se astui voimaan Uusi tarkastussääntö on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se astui voimaan Lautakunta on käsitellyt tilintarkastajan työohjelman tilintarkastusvuodelle Vastuullinen tilintarkastaja on määräajoin osallistunut lautakunnan kokouksiin ja raportoinut työohjelman toteutumisesta sekä tarkastushavainnoistaan. Vuoden 2007 arviointikertomuksen laatimiseksi eli toimintavuonna 1 tarkastuslautakunta on kokoontunut vuoden 2007 puolella yhteensä 4 kertaa. Vuoden 2008 puolella lautakunta on kokoontunut arviointikertomuksen valmistumiseen mennessä 4 kertaa. Tämän lisäksi lautakunnan työryhmät ovat kokoontuneet vuoden 2007 puolella yhteensä 5 kertaa ja vuoden 2008 puolella yhteensä 2 kertaa. Tarkastuslautakunta hyväksyi arviointikertomuksen vuodelta Arvioinnin suunnittelu Arviointisuunnitelmansa mukaisesti tarkastuslautakunta on arviointityössään perehtynyt kaupungin eri toimialojen toimintaan ja palvelutuotantoon hankkimiensa asiakirjojen avulla, kuulemalla vastuuhenkilöitä ja käymällä tutustumiskäynneillä toimialoilla. Vuonna 2007 painopistealueena on ollut maankäytön ja ympäristön toimiala. Vuotuinen arviointisuunnitelma on osa valtuustokauden arviointisuunnitelmaa. Tarkastuslautakunnan arviointityö korostaa Vantaalla valtuuston asemaa strategisena johtajana ja poliittisten tavoitteiden asettajana. Arviointinäkökulma lähtee strategisten valintojen ja kriittisten menestystekijöiden arviointikriteereistä edeten sitoviin tavoitteisiin, joiden saavuttamista verrataan toimialojen, tulosalueiden ja tulosyksiköiden esittämiin tulosraportteihin. Arvioinnin kohteena ovat keinot, joilla pyritään tavoitteisiin sekä se, edetäänkö strategian mukaisesti. Arviointia suoritetaan tuloksellisuus- ja tarkoituksenmukaisuus näkökulmasta. Tasapainotetun mittariston näkökulmat vaikuttavuus-, talous-, henkilöstö- ja prosessinäkökulmat ovat Vantaan arviointitoiminnan lähtökohdat. Arvioinnin suunnittelu asettaa vaatimuksia tietohuollolle ja tietojen keräämisen suunnittelulle. Vantaan kaupunkitasoisen strategian tavoitteet ovat yhä enemmän poikkihallinnollisia, mikä asettaa haasteita arviointityölle. Valtuustokaudella käydään lävitse kaikki talousarviokohdat osana kaupunkitasoista strategiaa ja sen jalkauttamista. Tällöin joudutaan suorittamaan myös yksittäisten toimintojen arviointia. Näistä esitetään yhteenvedot kohdassa muut havainnot tai erillisotsikoiden alla. <?> 1 Toimintavuosi

11 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2007 Arviointi on osa toiminnan ohjausta. Vantaalla arviointituloksia hyödynnetään osana taloussuunnittelu- ja strategiaprosessia. Arviointi on myös kuntalaisosallistumisen väline. Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma on toteutunut suunnittelukaudella. Resurssipulan vuoksi on jouduttu yhdistelemään eräitä työryhmäkäyntejä. Samoin tilintarkastajan työohjelma on toteutunut vuodelta 2007 annettavaa tilintarkastuskertomusta varten. Tarkastuslautakunta antaa erillisen toimintakertomuksen sekä laatii toimintasuunnitelmansa. Muu toiminta Tarkastuslautakunta tutustui Euroopan Unionin tarkastusinstituutioihin ja niiden toimintaan. Oulun tarkastuslautakunta vieraili Vantaalla Tarkastuslautakunta on osallistunut Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan järjestämään PKS-tarkastuslautakuntien seminaariin Toimintasuunnitelmansa mukaisesti tarkastuslautakunnan jäsenet ovat osallistuneet tarkastuslautakuntien seminaareihin ja alan koulutustilaisuuksiin. Vantaan kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2006 sai kunniamaininnan PriceWaterhouseCoopersin järjestämässä vuoden arviointikertomus 2006 kilpailussa, jonka arviointiryhmään kuuluivat kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies, kunnallistalouden professori, Suomen arviointiyhdistyksen puheenjohtaja ja dosentti, arvioinnin yhteysmanageri. Kilpailun voitti Vaasan arviointikertomus ja jaetulla toisella sijalla olivat kunniamaininnan saaneet Vantaan ja Lohjan arviointikertomukset. Palkinto luovutettiin PWC:n järjestämän koulutuksen yhteydessä Helsingissä. Tarkastuslautakunta on kokouksessaan hyväksynyt arvioinnin eettiset periaatteet Vantaan kaupungin ulkoisessa tarkastuksessa. Lautakunta on jatkanut oman arviointitoimintansa kehittämistä vuonna Ulkoisen tarkastuksen henkilöstöön kuuluvat JHTT kaupunginreviisori, kaksi kaupunkitarkastajaa sekä apulaisreviisori. Tiedotus Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus esitellään Vantaan kaupungin nettisivustolla fi. Esityslistat ja pöytäkirjat sekä arviointikertomus toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on asetettu verkkoon kaupunkilaisten luettavaksi. Tarkastuslautakunta raportoi ja tiedottaa tehtäviinsä liittyvistä asioista ensisijaisesti kaupunginvaltuustolle. Tiedotuksessa noudatetaan soveltuvin osin kaupunginhallituksen hyväksymiä yleisiä ohjeita kaupungin tiedottamisen periaatteista. 2 VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUKSEEN ANNETUT VASTAUKSET Kaupunginhallitus on antanut selvityksen vuoden 2006 arviointikertomuksen aiheuttamista toimenpiteistä ja lähettänyt sen kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan käsitellyt selvityksen ja merkinnyt sen tiedoksi. Arviointikertomuksen käsittely etenee Vantaalla siten, että valtuusto keskustelee keväällä tilinpäätöksen yhteydessä annetun arviointikertomuksen sisältämistä arvioista, merkitsee arviointikertomuksen tiedoksi ja lähettää sen kaupunginhallitukselle toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus puolestaan kuulee toimialoja arviointikertomuksen sisältämien arvioiden ottamisesta huomioon suunnittelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa sekä valvonnassa. Kaupunginhallitus puolestaan vastaa valtuustolle arviointikertomuksen johdosta mieluiten syksyllä ennen vuoden vaihdetta.

12 10 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2007 Kaupunginhallitus on pyytänyt vastaukset kaupunginkanslialta, taloussuunnittelulta ja talouspalvelukeskukselta. Taloussuunnittelu on pyytänyt selvitykset toimialoilta, jotka ovat käsitelleet vastaukset opetuslautakunnassa , vapaa-ajan lautakunnassa , kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja ympäristölautakunnassa Asukaspalveluiden tulosalue on antanut vastauksensa Lisäksi on annettu henkilöstökeskuksen vastaus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan vastaus. Havainnot: Kaupunginvaltuusto käsitteli pidetyssä valtuuston kokouksessa arviointikertomukseen annetut selvitykset. Kaupunginvaltuusto kiinnitti huomiota siihen, että eräät toimialat eivät olleet käsitelleet vastauksia lautakunnassaan. Samoin kiinnitettiin huomiota siihen, että määrärahojen muutoksia ei oltu tuotu kaupunginvaltuustolle talousarviovuoden aikana. Tarkastuslautakunta on edellisinä vuosina kiinnittänyt huomiota paitsi kaupungin toimintakertomukseen myös toimialojen toimintakertomuksiin ja niissä annettaviin tietoihin myös eri toimintojen osalta. Käsiteltäväksi on esitetty toiminnan kehitystä ja siinä tapahtuneita muutoksia sekä toiminnan vaikutuksia. Lisäksi toimialojen toimintakertomusten antamisajankohtaa tulisi saada siirretyksi tilinpäätöksen kanssa samanaikaiseksi. Tarkastuslautakunnalle riittävät ennakkotietona myös ulkoasultaan keskeneräiset versiot, jotka täydennetään myöhemmin lopullisilla mahdollisesti painetuilla versioilla. Tarkastuslautakunta uusii suosituksensa ja toteaa, että parannusta asiassa on tapahtunut joidenkin toimialojen osalta. Myös tavoitteiden raportoinnin osalta tarkastuslautakunta esittää, että lautakunnille annettaviin tavoitteiden toteutumista kuvaaviin raportteihin tulee laatia nykyistä tarkempaa arviointia. 3 OHJAUSJÄRJESTELMÄ 3.1 Organisatoriset muutokset Vantaan kaupunki on pyrkinyt tehostamaan toimintaansa ja takaamaan palvelujen saatavuuden ja tason uudistamalla organisaatiotaan. Viime vuosina organisaatiomuutokset ovat kohdistuneet kaikkiin toimialoihin. Vuoden 2007 aikana valmisteltiin vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan muodostaminen, lasten päivähoidon siirtyminen osaksi sivistystoimen toimialaa ja asuntotuotannon siirtäminen osaksi maankäytön ja ympäristön toimialaa. Vuoden 2007 alusta toimintansa aloitti tietohallinnon palvelukeskus. Tilakeskus aloitti toimintansa toimialana. Asukaspalveluista turvallisuusasiat siirtyivät keskushallintoon. Edellisinä vuosina valmisteltu, kaupunginvaltuuston päättämä linjaorganisaatiomallin mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala aloitti toimintansa Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tehtiin toimialan organisaatiouudistusta koskeva arviointikysely marras- joulukuussa Kyselyn tulokset osoittivat organisaatiouudistuksen sujuneen kohtuullisesti. Uudistuksen valmistelun toteutuksen koettiin pääsääntöisesti sujuneen keskinkertaisesti. Kyselyn perusteella tyytyväisimpiä oltiin tavoitteiden selkeytymiseen sekä esimiestyöhön ja johtamiseen. Haasteita on yhä henkilöstön kuulemisessa ja huomioimisessa. Perhepalvelujen kokemukset uudesta organisaatiosta olivat myönteiset palvelutoiminnan yhdenmukaistamisen mahdollistamisen vuoksi. Työskentelyä voidaan niin ikään suunnata tavoitteelliseksi ja työnjakoa sekä työmäärää tasata. Tavoitteellinen johtaminen ja kehittäminen on edennyt hyvin. Rakenteen parantumisesta johtuen organisaatiomuutos on myös mahdollistanut yhteistoiminnan kaupungin muiden toimialojen kanssa. Toimialalla on käynnissä hankkeita sosiaali- ja terveyslautakunnan ohjausvoiman lisäämiseksi.

13 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS Maankäyttö on saanut oman toimialansa ydinprosessit parempaan hallintaan 2. Muutosprosessien aikana varsinainen palvelutoiminta on edennyt suuremmitta häiriöittä. Muutoksilla on myös väliaikaisesti toimintaan kielteisesti vaikuttavia puolia. Johtosäännöissä uuden organisaation tehtävät määritellään varsin yleisellä tasolla. Yksityiskohtainen tehtävien jaon määrittäminen jää uuden organisaation tehtäväksi. Kun samalla on uudistettu myös johto ja mahdollisesti henkilöt ovat vaihtuneet, pelkästään informaation siirtoon ja uudesta näkökulmasta analysointiin kuluu aikaa. Kun organisaatiomuutokset ovat kaikissa tapauksissa merkinneet myös henkilöiden siirtymistä/siirtämistä perustettuun uuteen organisaatioon, monet inhimilliset tekijät hidastavat muutoksen nopeutta. Pitkään yhdessä toimineet yhteisöt hajoavat ja uuden työskentelytavan löytyminen ja tehtävien jakaminen uudelleen vie aikaa myös niissä yksiköissä, joista henkilöt ovat siirtyneet pois. Palvelutason määrittäminen ja tehtäväjaosta sopiminen palveluntarjoajan ja käyttäjän välillä on merkittävä linjauskysymys tilakeskuksessa ja tietohallinnossa. Talouspalvelukeskuksessa ongelma kulminoituu vastuun määrittämiseen laskun tai muun tiedon käsittelyn eri vaiheissa. Talouspalvelukeskuksen osalta tehtävämääritykset jatkuvat aina niin kauan kuin uusi toiminnanohjausjärjestelmä on otettu käyttöön ja sen mukaiset muutokset toimintaan ja tehtäväkuviin on toteutettu. Siirtymävaiheeseen sisältyy ilmeisiä riskejä siitä, että jää tehtäväalueita, joista kukaan ei näe kantavansa vastuuta. Tietohallinnon osalta tarjottavia palvelupaketteja täytyy mahdollisesti räätälöidä käyttäjäkohtaisesti eli sen mukaan, mitkä ovat käyttäjän tarpeet. Niukkojen resurssien tilanteessa tukitoimenpiteet on suunnattava sinne, missä niitä todella tarvitaan. Tilakeskuksessa kiinteistönhoitopalvelujen määritys täytyy tehdä henkilötasolla esimerkiksi kouluisäntien tehtäviä uudelleen järjestettäessä. Tilakeskuksen organisaatiota on uudistettu erittäin usein. Voidaan päätellä, että toiminnallista parannusta merkitsee jo se, että nyt perustettu organisaatio saa toimia riittävän pitkään. Kaikkien uusien organisaatioiden onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että niiden johto saa jämäkän otteen uudesta tehtäväkentästä. Muun henkilöstön osalta on riittävä koulutus uusiin tehtäviin ja asiantuntijaroolin vahvistaminen tärkeää. Muutosvaiheessa monet hallinnolliset rutiinit jäävät toissijaisiksi. Kuitenkin esimerkiksi riskikartoitusten tekeminen silloin voi olla jopa tärkeämpää kuin vakiintuneessa toiminnassa. Keskitettyjen palvelukeskusten yleinen ongelma on niiden palvelujen hinnoittelu. Niin kauan kuin käyttäjätoimialat eivät lainkaan osallistu palvelun kustannuksiin, palvelut koetaan ilmaispalveluiksi, joita halutaan käyttää mahdollisimman paljon. Samoin jos esimerkiksi vuokrassa peritään etukäteen laskennallisia peruskorjauskuluja, syntyy odotus korjausten toteuttamisesta ehkä nopeammin kuin muutoin tapahtuisi. Kun hinnoittelu toteutetaan ja sen halutaan ohjaavan käyttäjien valintoja, on tärkeää, että hinnoittelu todella vastaa saatua palvelua. Johtopäätökset: Vuonna 2007 voimaan tulleista organisaatiomuutoksista voidaan todeta, että yksi vuosi on lyhyt aika koko muutoksen läpiviemiseen. Muutoksia on kuitenkin aktiivisesti lähdetty toteuttamaan ja ongelmat tiedostetaan asianomaisissa organisaatioissa. Tämä on hyvä lähtökohta ongelmien ratkaisemiselle. Lopulliset johtopäätökset uuden organisaation onnistumisesta voidaan tehdä riittävän pitkän ajan, 3-5 vuoden kuluttua. Arviointi voi perustua sekä itsearviointiin että ulkopuoliseen asiantuntija-arviointiin. Tarkastuslautakunta suosittelee, että organisaatiomuutoksissa henkilöstön tehtäväkuvia päivitetään aktiivisesti niin, ettei vastuuketjuihin jää aukkoja. Myös muutosprosessin aikana on tarpeen tehdä riskienkartoitustyötä, jossa kiinnitetään huomiota nimenomaan muutosvaiheen ongelmiin. Tehtäväkenttien rajoja tulisi selkiyttää ensisijaisesti palvelusopimuksilla. Palvelujen hinnoittelun todellista kykyä ohjata toimintaa haluttuun suuntaan tulee arvioida riittävän usein ja tarvittaessa hinnoittelua on tarkistettava. 2 Organisaatiomuutoksista ja niiden onnistumisista lähemmin vuoden aikana suoritettujen arviointien yhteydessä.

14 12 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS Talouden ja toiminnan ohjaus Talouden ja toiminnan suunnittelu Vantaan kaupungin talouden ja toiminnan ohjaus perustuu tasapainotettuun strategiaan, joka laaditaan tiiviin neuvotteluprosessin avulla. Toimialojen virkamiehet ja lautakunnat tekevät esityksensä, jotka kootaan keskushallinnossa kaupunginhallituksen antaman kehyksen pohjalta. Kaupunginvaltuustotason päätöksentekoa varten valitaan neuvottelukunta, joka käsittelee taloussuunnitelmaesityksen ja sopii paitsi keskeisistä linjauksista myös yksityiskohtaisista muutoksista. Kaupunginvaltuustoa informoidaan monipuolisesti talousarvion ja suunnitelman sisällöstä. Demokraattinen päätöksenteko ja asiantuntijoina toimivien virkamiesten työskentely on kytketty tiiviisti yhteen ja toimintaa voidaan pitää tuloksellisena. Kun päätökset tehdään varsin yksimielisesti myös niiden täytäntöönpanoon sitoudutaan laajasti. Kuitenkin vaaleilla valittujen edustajien erilaiset näkemykset tuodaan selkeästi esiin. Prosessi korostaa kaupunkilaisten mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon. Vaikka prosessiin osallistuu varsin suuri määrä henkilöitä 3, prosessi on hyvin hallittu. Vuonna 2007 talousarvion ja suunnitelman rinnalla Vantaalla on tapahtunut resurssisuunnittelua henkilöstösuunnitelman ja palvelujen tuotantosuunnitelman muodossa. Näistä suunnitteluprosesseista vastaavat henkilöstöhallinto ja hankintatoimi. Ainakin eräissä tapauksissa on havaittavissa, että nämä suunnitelmat voivat olla ristiriidassa keskenään ja vaatisivat koordinointia. Luontevimmin tämä koordinointi kuuluisi taloussuunnittelulle. Keskeinen taloussuunnitteluprosessista syntyvä asiakirja on taloussuunnitelma kolmelle seuraavalle vuodelle, mikä sisältää talousarvion. Taloussuunnitelmakirja sisältää paljon yksityiskohtaista tietoa toimialoilta. Vaikka se on toisaalta erittäin informatiivinen, toisaalta kokonaisuus häviää yksityiskohtien paljouteen. Merkittävien taustatekijöiden kuten kokonaistalouden kehityksen, pääkaupunkiseudun kehityksen, väestöennusteen ja työllisyystilanteen kehityksen analysointi on suppea. Kirja ei sisällä lainkaan graafisia esityksiä, jotka tiivistetysti ja havainnollisesti antaisivat lukijalle kokonaiskuvan Vantaan taloudesta ja toiminnan painopisteistä. Kaupungin talouden tasapainottaminen on pitkään ollut ja on edelleen keskeinen taloussuunnitelman tavoite, josta kaivataan lisää informaatiota. Keskeinen osa toiminnan ohjausta on kaupungin strategisten tavoitteiden asettaminen, joita seurataan tuloskorteilla ja toimialakohtaisilla navigoinneilla. Tavoitteet asetetaan tasapainotetun mittariston eri näkökulmien mukaisesti. Taloussuunnitelman hyväksymisvaiheessa ei ole vielä nimetty, mitkä toimialat vastaavat tavoitteiden toteutumisesta ja miten toteutumista mitataan. Näistä asioista sovitaan kaupungin johtoryhmässä ja käytävissä navigointikeskusteluissa. Sitovan tavoitteen toteutuminen voi kuulua usealle toimialalle tai vain yhdelle. Taloussuunnittelu kokoaa tavoitteet yhteen ja kirjaa vastuuhenkilöt sekä mittarit. Kun tarkastellaan tavoitteille asetettuja mittareita ja edelleen sitovan tavoitteen sekä mittarin toteutumisen raportointia, siinä voidaan nähdä eräitä ongelmakohtia. Havainnot: Eräissä tapauksissa mittari kattaa vain pienen osan sitovaa tavoitetta tai tavoitteen ja mittarin välinen vastaavuus on epäselvä. Raportoinnissa voidaan selostaa laajasti asianomaista toimintaa, mutta ei keskitytä vastaamaan tavoitteen sisältämiin painopisteisiin tai kehittämisalueisiin. Tavoitteen ja mittarin välinen syy-seuraussuhde ei aina avaudu raportoinnin yhteydessä niin, että lukija näkee vaikutusketjun. Tarkastuslautakunta suosittelee, että taloussuunnitelman sisältämää informaatiota tiivistetään ja havainnollistetaan nykyistä enemmän. 3 Kaupunginvaltuusto ja hallitus sekä johtavat virkamiehet.

15 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS Henkilöstösuunnitelma ja palvelujen hankintasuunnitelma tulisi kytkeä nykyistä tiiviimmin taloussuunnitteluprosessiin. Sitoville tavoitteille asetettavissa mittareissa kiinnitetään huomiota siihen, että mittarit selkeästi vastaavat ja kattavat varsinaisen tavoitteen sisällön ja että raportoinnissa keskitytään tavoitteen kannalta oleellisiin seikkoihin. Mikäli mittari ei ole numeerinen tai muutoin yksiselitteisesti todettava seikka, raportoinnissa tulee avata vaikutusketju siitä, miten mittariksi asetettu toiminta vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen Hyvän johtamis- ja hallintotavan arviointi Johtamisen alueilla, kuten strategiaosaamisessa, arvioinnissa, palautteen antamisessa, vuorovaikutteisuudessa, kehittämisessä, prosessiajattelussa sekä työhyvinvoinnissa pyritään kehittymään jatkuvasti. Hyvän johtamis- ja hallintotavan arviointi otettiin käyttöön vuonna 2007, kun kaupunginhallitus hyväksyi hyvän johtamis- ja hallintotavan arvioinnin periaatteet noudatettavaksi siten, että ne tulivat voimaan Tavoitteena periaatteiden antamisessa on muodostaa kaupungin toimielinten jäsenille ja johtavassa asemassa oleville henkilöille yhteneväinen käsitys hyvän johtamis- ja hallintotavan, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä ja vastuista. Ohjeiden tarkoituksena on toimia ennen kaikkea apuvälineenä, kun johto arvioi oman johtamis- ja hallintotavan, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilaa ja kehitystarpeita. Lisäksi kaupunginhallitus on todennut, että niiltä toimialoilta, jotka noudattavat lakisääteisiä johtamis- ja arviointijärjestelmiä, ei kaupunginhallituksen edellä mainitun päätöksen perusteella edellytetä päällekkäistä työtä. Johtopäätökset: Tarkastuslautakunta pitää hyvän johtamis- ja hallintotavan arvioinnin käyttöönottoa merkittävänä johtamisen kehittymisen edistyksenä Tuottavuusohjelmat Vuoden 2007 strategian kriittisenä menestystekijänä on ollut tuottavuuden kasvattaminen. Strategisten tavoitteiden painotus on kohdistunut palvelutuotannon tehostamiseen kaupungin teknisessä toimessa, seutuyhteistyöhön tukipalveluissa, palvelujen hankinta- ja tuotantosuunnitelmien sekä henkilöstösuunnitelmien päivittämiseen, toimitilojen tehokkaaseen käyttöön ja palveluverkkojen tarkistamiseen. Talousarviovuoden tavoitteet on asetettu toimitilojen käytön tehostamiselle ja palveluverkkojen tarkistamiselle. Taloussuunnittelukaudella kaupungin organisaatiorakenteet pyritään saamaan tehokkaan palvelutoiminnan mukaisiksi. Tuottavuusohjelmat laaditaan toimialoilla vuosittain. Tuottavuutta kasvatetaan siten, että väestönkasvusta, joka on noin yksi prosentti, johtuvasta palvelujen lisätarpeesta selviydytään nykyisillä resursseilla. Menot sopeutetaan toimintakatteen osoittamaan tulostavoitteen ja tulopohjan mahdollistamaan kehykseen. Tuottavuuden kasvattaminen merkitsee myös resurssien uudelleen kohdentamista, koska palvelujen tarve tulee painottumaan eri tavalla esimerkiksi vanhusväestön määrän kasvaessa. Kaupunki ei tee uusia palvelunavauksia, eikä henkilöstön määrää lisätä. Työvoiman saatavuus on oleellinen osa tuottavuutta, sillä pätevän työvoiman palkkaamisen epäonnistuttua on vaarana, että palkataan epäpätevää työvoimaa, mikä puolestaan ei edistä palvelujen tuotannon tuottavuutta eikä laatua. Tarkastuslautakunnan painopisteenä oli vuoden 2007 arviointisuunnitelmassa maankäytön ja ympäristön toimiala, joka muodostettiin vuoden 2004 alussa. Maankäytön ja ympäristön toimialan tuottavuusohjelman laadinnan perustana on viime vuosina ollut käyttötalouden reaalisesti laskeva määrärahataso. Taloussuunnitelma sisältää huomattavan tuottavuuden kasvun ja sen toteuttaminen muodostaa suuren haasteen toimialalle. Määrärahatason reaalinen lasku yhdistettynä toimialan

16 14 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2007 toimintojen volyymikasvuun muodostaa haasteita: omaa toimintaa kehitetään kustannustehokkaampaan suuntaan ja hankinnoissa ja palveluostoissa on saatava merkittäviä alennuksia inflaatiota vastaan. Toimiala pyrkii yhteisosaamisellaan hyödyntämään ja edelleen kehittämään organisaatiotaan ja prosessejaan. Tuottavuuden kasvattamistoimenpiteet maankäytön ja ympäristön toimiala listaa seuraavasti: 1 organisaation ja prosessien virtaviivaistaminen 2 kaava- ja lupaprosessien nopeus 3 johtamisen ja esimiestyön kehittäminen 4 henkilöstön koulutus, motivointi ja työhyvinvointi 5 asiakaspalvelu ja asukasyhteistyön kehittäminen 6 yhteistyö- ja kumppanuushankkeet sekä arvioi ja seuraa tuottavuusohjelmaansa. Toiminnan tehostumista kuvaavina tunnuslukuina käytetään tulosalueitten mahdollisuuksia parantaa tuottavuutta. Henkilökunnan resurssien lasku on ollut raportoinnin mukaan 3-3,5 prosenttia vuodessa. Maanrakennusindeksin hoito- ja kunnossapitoindeksi on noussut maaliskuusta 2006 maaliskuuhun 2007 jaksolla 4,6 prosenttia. Ylläpidon kustannustaso raportoidaan selvästi alhaisemmaksi kuin naapurikunnissa. Yksikkökustannukset ovat alentuneet raportoinnin mukaan 50 prosenttia kymmenessä vuodessa. Ostopalvelujen kustannusnousu on ollut 4 prosenttia ja valaistusenergian kustannustason nousu 10 prosenttia. Hoidettavat pinta-alat ovat kasvaneet lähes 3 prosenttia. Realistiseksi tavoitteeksi tuottavuuden nousulle arvioidaan noin 2 prosenttia kuntatekniikan keskuksessa. Havainnot: Maankäytön ja ympäristön toimialan tuottavuusohjelmassa painottuu perinteinen tuottavuuden tarkastelu. Toimialan vastuulla on runsaasti valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteuttamistehtäviä. Tavoitteet ovat vaikuttavia ja kaupungin kehittämisen kannalta erittäin keskeisiä. Koko kaupunkia koskevana arviona tarkastuslautakunta toteaa: Havainnot: Voidaan arvioida, että Vantaan kaupunki on hienoisesti kohottanut tuottavuuttaan, kun tuottavuutta mitataan menojen kasvun prosenttimääräisellä supistumisella vaikka tehtävät eivät ole vähentyneet. Menojen kasvuvauhti on ollut hitaampaa vuonna 2007, kuin edeltävinä vuosina. Toiminnoittain asiaan palataan kohdassa talouden kehitys. Tarkastuslautakunta suosittaa edelleen, että tuottavuuden mittauksessa ja raportoinnissa tulisi ottaa huomioon myös palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden muutos. Tuottavuutta voidaan mitata myös toiminto-, suorite- ja asiakaskohtaisesti. Tuottavuuden nostamisen keinoina voidaan nähdä voimavarojen kohdentaminen henkilöstön osaamiseen ja palkitsemiseen sekä tietoteknologiaan. Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhteenlaskettu kokonaistuottavuus laski Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilaston tarkentuneiden tietojen mukaan 0,6 prosenttia vuonna Lasku johtui siitä, että tuotoksen volyymi kasvoi vähemmän kuin kokonaispanoksen volyymi. Tilastokeskus

17 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS VALTUUSTON ASETTAMIEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA NIIDEN TOIMINTAA OHJAAVA VAIKUTUS Vuonna 2007 alkuperäisistä 26 sitovasta tavoitteesta saavutettiin 21 kappaletta. Toteutumatta jäi 2 tavoitetta ja 3 tavoitetta toteutui osittain. Lisäksi tarkastuslautakunta katsoo, että 5 tavoitteen toteutuminen ei ole täysimääräistä. Nämä tavoitteet koskivat asuntotuotantoa, mielenterveyspalveluja, psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten opetuksen järjestämistä ja koulunkäyntiä tukevien ratkaisujen kehittämistä, kansainvälisten kumppanuuksien kehittämisalueiden määritystä sekä toimitilojen tunnuslukujen määrittelyä. Tavoitteiden toteutumisen arviointia vaikeuttaa se, että tavoite, mittari ja niiden raportointi eivät aina kulje käsi kädessä. Yksittäisten toiminnallisten tavoitteiden arviointi ilmenee tässä luvussa. Tarkastuslautakunta toteaa, että eräiden tavoitteiden toteutuminen jäi vuoden 2008 puolelle. Tavoitteisiin ja mittareihin liittyvät ongelmat eivät ole poistuneet. Tarkastuslautakunta on käsitellyt kysymystä edellisten vuosien arviointikertomuksissa ja viittaa nytkin kohdassa talouden ja toiminnan suunnittelu esitettyyn arviointiin. Seuraavassa käsitellään kohdassa 4.1 toiminnallisten sitovien tavoitteiden toteutumista ja kohdassa 4.2 sitovien taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Johtopäätökset: Strategiset tavoitteet ovat valtuuston asettamia. Niillä tulee olla toimintaa voimakkaasti ohjaava vaikutus. Sitovat tavoitteet ovat valtuuston asettamia strategisten tavoitteiden toteutettavia painotuksia, joilla edetään strategiassa vision suuntaan. Niinpä yksittäisen toimenpiteen tekeminen ja sen tehdyksi toteaminen sisältää riskin siitä, edetäänkö tavoitteen ja strategian suuntaan. Toimenpiteen sisältöä ja laatua tulisi avata, jotta suunnasta voidaan esittää arvioita. Myös saavuttamisen aste olisi hyvä esittää minimi - maksimi asteikolla, sillä asteikko saavutettiin - ei saavutettu on harvoin reaalimaailmaa. Kaupunkitasoisilla tavoitteilla on kuitenkin merkittävä toiminnan ohjausvaikutus. Vaikutus on näkynyt toimialojen tavoitteiden asetannassa ja toteuttamisessa vuonna Toiminnalliset tavoitteet Hallittu kaupunkikasvu (1) Kaupunki luo rakentamisedellytykset noin asunnon vuosituotannolle siten toteutettuna, että se eheyttää kaupungin yhdyskuntarakennetta ja hyödyntää optimaalisesti olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluja. Maankäyttöä ja rakentamista säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999), joka tuli voimaan Asuntotuotannon määrää säätelevä tavoite perustuu arvioituun väestökehitykseen. Väestökehitys vuodesta 1950 vuoteen

18 16 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS on ollut voimakkaasti kasvava siten, että väestön määrä on kasvanut henkilöstä aina 2007 vuoden henkilöön Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla. Asuntotuotannon tavoite 5 pääkaupunkiseudulla on noin asuntoa. Kuuma-kunnat ja neloset mukaan lukien asuntotuotannon tavoite on kaikkiaan asuntoa vuodessa. Vantaan tuotanto aiotaan tavoitteen mukaan toteuttaa siten, että se eheyttää kaupungin yhdyskuntarakennetta ja hyödyntää optimaalisesti olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluita. Kaupunginvaltuusto käsitteli vuonna 2007 yhteensä 20 asemakaavan muutosehdotusta tai tonttijakoa koskevaa asiaa. Marja-Vantaan osayleiskaava valmistui vuonna 2006 ja koko kaupungin yleiskaava vuoden 2007 lopulla. Rakentamisen edistämisen keinoja ovat rakentamattomien rakennuspaikkojen korotettu kiinteistövero, neuvonta, alennus tonttijaon laatimisesta, markkinointi, rakentamiskehotus ja lunastus sekä verovapaus, kun maa myydään kunnalle. Kiinteistöveroille on asetettu minimi- ja maksimiarvot. Vantaalla oli vuoden vaihteessa asemakaavoitetulla alueella tyhjää (edellisenä vuonna 1 400) toistaiseksi rakentamatonta asuntotonttia, joista (1 330) on pientalotontteja ja 65 (70) kerrostalotontteja. Kaavavaranto on Vantaalla hyvä 6. Tavoitteen toteutumisesta raportoidaan, että tuotettu rakennusoikeus on 1,9 milj. k-m 2. Tästä oli rakennusoikeusvarantona noin k-m 2 eli varantoa noin asunnolle. Vuoden lopussa asemakaavaehdotuksissa rakennusoikeutta on k-m 2. Arvio on, että asunnon vuosituotantoon tarvitaan noin k-m 2 hyväksytyissä kaavoissa olevaa käyttämätöntä rakennusoikeutta eli varantoa. Vuoden aikana vahvistetuissa asemakaavoissa oli rakennusoikeutta noin k-m 2. Tämä merkitsee vuoden aikana tuotetun rakennusoikeuden olleen vain 130 asunnolle. Valmistuneita asuntoja oli vain kpl ( k-m 2 ). Valtion tukemia arava ja korkotuki asuntoja valmistui vain 46 kpl. Aviapoliksen osuus valmistuneesta kerrosalasta oli 63 prosenttia. Kaupunkiseutusuunnitelman (KPS) mukaisesti sitovana tavoitteena 7 on, että valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona toteutetaan 20 prosenttia tuotannosta. Tonttivarannon osoittaminen tähän tarkoitukseen on esisijaisesti kuntien vastuulla. Lisäksi Vantaan asuntotuotantoa koskevaan sitovaan tavoitteeseen liittyen asunnottomuudesta todetaan, että marraskuussa 2007 Vantaalla oli yhteensä 384 yksinäistä asunnotonta, joista 89 naisia ja 90 alle 25-vuotiaita nuoria. Asuntotuotannossa onnistuminen tulee olemaan vuoden 2008 painopisteitä ja samalla haasteita. Asuntostrategia päivitetään vuonna Vantaa pyrkii löytämään oman asuntopoliittisen profiilinsa vastauksena asuntotuotannon onnistumisen haasteeseen. Vantaalla asunnottomien määrän kasvu on saatu pysäytetyksi, vaikka väkiluku muuten kasvaa ja asunnottomuuteen vaikuttavien riskitekijöiden määrä ei ole vähentynyt. Asunnottomien kokonaismäärä on saatu pysymään noin 500 henkilössä. Havainnot: Tavoitteen raportointi ja mittarointi eivät ole selkeitä. Tavoite toteutui, jos sitä mitataan käytössä olevalla rakennusoikeudella, mutta ei, jos sitä mitataan vuoden aikana tuotetulla rakennusoikeudella, mikä oli tavoitteen toteutumisen mittari. 5 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2017 (MAL 2017), s. 10. Toteutusohjelman laadinta-aikataulu oli alunperin MAL neuvottelukunnan loppuraportti MAL 2017, s MAL 2017, s. 11.

19 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS Tavoitteen toteutumiseen tarvitaan tuotettu rakennusoikeus, joka on tulosta maapolitiikasta, kaavoituksesta ja kunnallistekniikasta, näitä kaikkia osa-alueita tulisi kuvata raportoinnissa. Mikäli tarvittava rakennusoikeus on olemassa ennen vuoden alkua, ei sitä tule käyttää tavoitteen raportoimiseen toteutuneeksi, jos kyseessä on vuosittainen tavoite. Toisaalta, jos varantoa on jo ennen vuoden alkua riittävästi, tavoitteen asettaminen kyseiselle vuodelle on tarpeetonta, mikäli tavoitteella tarkoitetaan käytettävissä olevaa rakennusoikeutta. Kaavoituksella ja maapolitiikalla tulisi varmistaa mahdollisuus kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Asuntoja tuotetaan kuntalaisille. Asunnot ovat tärkeä tekijä myös elinkeinoelämälle, jotta se saisi riittävästi työntekijöitä. Yritykset hakeutuvat seudulle, jossa työntekijöitä on saatavilla. Tavoite tulisi saada yhteismitalliseksi siten, ettei tavoitetta aseteta asuntojen lukumäärälle ja sen toteutumista mitata rakennusoikeuden kerrosneliömetrimäärällä. Raportoinnista tulisi käydä ilmi keskimääräiset asuntojen kerrosneliömetrimäärät, jotta toteutumista voitaisiin verrata. Tavoite olisi parempi kirjoittaa jo alunperin rakennusoikeuden tuottamista koskevaksi, koska nyt luvut valmistuneesta asuntotuotannosta ja toisaalta mittarina käytetystä rakennusoikeudesta kerrosneliömetreittäin, ovat eri asioita ja eri vuosille osuvia ja aiheuttavat siten tulkinnan varaa tavoitteen toteutumisen osalta. (2) Asuntotuotannosta vähintään 50 prosenttia on pientalovaltaista tuotantoa, mikä sisältää tiiviin kaupunkimaisen pientalorakentamisen. Tavoitteen toteutumisesta raportoidaan, että tuotetusta rakennusoikeudesta on vajaat k-m 2 pientalojen rakennusoikeutta. Mittarina käytetään rakennusoikeutta, mutta raportoidaan, että aikaisemmin kaavoitettu rakennusoikeusvaranto on pientalotonttia. Havainnot: Vantaalla on riittävästi rakennusoikeutta pientaloille. Tämä pätee myös valmistuneitten (802 pientaloa) lukumäärän mukaan. Valmistuneita pientaloasuntoja oli yli puolet valmistuneista asunnoista eli 57,3 prosenttia. Tavoite toteutui 8. Kuten edellisen tavoitteen osalta todettiin, tavoite olisi parempi kirjoittaa jo alunperin rakennusoikeuden tuottamista koskevaksi, koska nyt luvut valmistuneesta asuntotuotannosta ja toisaalta mittarina käytetystä rakennusoikeudesta kerrosneliömetreittäin, ovat eri asioita ja eri vuosille osuvia ja aiheuttavat siten tulkinnan varaa tavoitteen toteutumisen osalta. (3) Marja-Vantaan suunnittelua ja toteuttamista varten perustetaan projekti. Marja-Vantaa -projekti Marja-Vantaan rakentamisesta on todettu, että se on lähivuosikymmenen suurimpia haasteita Vantaalla. Tavoitteen toteuttamiseksi maankäytön ja ympäristön toimialalle tuli perustaa Marja-Vantaa projektiorganisaatio, joka on perustettu apulaiskaupunginjohtajan päätöksellä Projekti käsittää Marja-Vantaan osayleiskaava-alueen (lukuun ottamatta rakennettuja pientaloalueita) sekä Kehäradan asemineen. Osayleiskaava on valmistunut vuonna Projektin ensimmäisen toimintavuoden aikana kaupunki on tehnyt suuria maakauppoja ja sopimuksia maanomistajien kanssa, laatinut Kehäradan mahdollistavaa asemakaavoitusta sekä suunnitellut kolmea kärkihanketta. Marja- Vantaalle on laadittu oma visionsa. Projektinjohtaja ja kaavoituspäällikkö toimivat suoraan apulaiskaupunginjohtajan alaisuudessa. Projektiin on palkattu henkilöstöä vuonna 2007, projekti-insinööri ja arkkitehti. Projektin toiminta 8 Mikäli lähtökohtana pidetään alkuperäistä asunnon vuosituotantoa, puolet siitä olisi asuntoa.

20 18 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2007 perustuu muilta osin kaupungin linjaorganisaatioon sekä kaupungin ulkopuolisten yhteistyötahojen verkostoyhteistyöhön. Projektin toiminnasta raportoidaan säännöllisesti kaupunginhallituksen iltakoululle. Maankäytön ja ympäristön toimialan johtosäännön 23 :n perusteella projektiin liittyvissä asioissa esittelijänä toimii apulaiskaupunginjohtaja. Muilta osin noudatetaan kaupunginjohtajan hyväksymää Vantaan kaupungin projektiohjetta. Muut toimialat ja yhteistyökumppanit tekevät omalta osaltaan päätöksensä Marja-Vantaan projektin verkostoon nimettävistä henkilöistä. Marja-Vantaan kansainvälinen arkkitehtikilpailu on ollut käynnissä tehdyn päätöksen mukaan kilpailuun oli kutsuttu kuusi toimistoa, neljä Suomesta ja yksi Hollannista ja yksi Ruotsista. Kilpailun voitti arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik maaliskuussa Projektin tapahtumat vuonna 2007 Kaupunginvaltuuston päätöksellä on perustettu Marja-Vantaa rahasto. Marja-Vantaa -rahaston tarkoituksena on rahoittaa Marja-Vantaan suunnittelualueen kehittämistä, suunnittelua ja toteuttamista. Vuoden 2007 aikana käynnistyi Marja-Vantaan varsinainen suunnittelu. Projektissa työskenteli vuoden 2007 lopussa päätoimisesti kolme henkilöä. Projektin henkilömäärä on tarkoitus kasvattaa vuoden 2008 aikana noin kahdeksaan. Vuoden 2007 merkittäviä töitä projektissa oli vision valmistelu ja edellä mainitun asumisen ideakilpailun käynnistäminen. Uusi asuin- ja työpaikka-alue rakennetaan tulevaisuutta varten, visiointityön merkitys korostuu uutta etsittäessä. Useiden erillisten asemakaavatöiden valmistelu Marja-Vantaan alueella alkoi syksyllä 2007, näistä merkittävin on Keimolanmäen asemakaavoitus. Marja-Vantaan alueella kaupungin maanomistus on merkittävä, vuoden 2007 aikana valmisteltiin useita maankäyttö- ja yhteistyösopimuksia. Tiiviin kaupunkirakentamisen ydinalue on pääosin joko kaupungin hallinnassa tai yhteistyösopimuksien piirissä. Rahasto Rahaston perustamisen yhteydessä valtuusto hyväksyi rahaston säännöt ja asetti rahaston peruspääomaksi 7,6 milj. euroa siirtämällä rahastoon pääomaa vastaavan määrän edellisten tilikausien ylijäämästä. Edelleen valtuusto päätti korottaa vuoden 2007 talousarvion rahoituslaskelmaan merkittyä nettolainanoton määrää rahaston pääoman siirtoa vastaavalla määrällä. Vuoden 2007 tilinpäätöksessä kirjataan rahaston alijäämä 0,5 milj. euroa rahaston vähennykseksi (ja saamisten muutos kaupungilta on 7,1 milj. euroa). Rahaston sääntöjen mukaan rahasto on yleiskatteinen ja sitä varten perustettiin taseyksikkö. Rahaston varat sijoitetaan, siltä osin kun niitä ei ole käytetty, kaupungin keskuskassaan. Rahaston hoitoa koskevissa sääntöjen kohdissa tarkennetaan lisäksi, että rahaston kirjanpito hoidetaan Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisesti taseyksikkönä ja että rahastosta laaditaan tilikausittain tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman. Rahaston tuloslaskelman mukainen tilikauden tulos lisätään rahaston pääomaan tai vastaavasti vähennetään rahaston pääomasta. Rahaston tilinpäätös yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen. Kehärata Vantaa on vuonna 2007 aloittanut Kehäradan suunnittelun. Vuoden 2008 talousarviossa on osoitettu Kehärataan 5 milj. euroa. Valtuustolle on esitetty 8,4 milj. euroa lisärahaa, jotta rakennussuunnittelua voidaan jatkaa ja radan vaatimia Päijänne-tunnelin lujitustöitä sekä huoltotunneli voidaan tehdä jo vuonna 2008 tunnelin korjaustöiden yhteydessä. Vuoden 2008 kokonaissumma olisi siis 13,4 milj. euroa.