ALUEJÄRJESTÖSELVITYS 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALUEJÄRJESTÖSELVITYS 2013"

Transkriptio

1 KAIKKI TOIMINTA LÄHTEE PAIKALLISTASOLTA Paikallistason liikunnan kehittämisestä ja koordinoinnista vastaavat liikunnan 15 aluejärjestöä yhdessä paikallisten urheiluseurojen, kuntien ja liikuntaa tukevien yhteisöjen kanssa. ALUEJÄRJESTÖSELVITYS 2013 Timo Haukilahti

2 Sisällysluettelo 1. TAUSTAA 3 2. ALUETOIMINNAN NYKYTILA Päätulosalueet OKM:n tulosohjaustyöryhmän esityksen mukaisesti Muu toiminta alueilla Jäsentietoja koulutuksessa vuosittain mukana yli osanottajaa Talous alueiden valtionapuprosentti on KYSELY LAJILIITOILLE Lajiliittojen vastauksia 7 4. SELVITYSMIEHEN KANNANOTOT JA ESITYKSET Yleisiä huomioita Suuret linjat Muut esitykset Tiedotus ja viestintä Lajiliittojen työntekijät alueilla samaan, yhteiseen toimistoon HELP DESK, hallintopalvelujen saatavuus alueilla Palvelujen hinnoittelu Lajien ja alueiden päällekkäinen koulutustarjonta Alueet omilla laduillaan, palvelua vain suurille tai pienille lajeille, liikaa lapsi- ja nuorisoliikuntaa tai lasten leiritoimintaa, liikaa KKI-toimintaa Luottamusmiesten valinnat Edunvalvonta Lisää yhteisiä työntekijöitä lajiliittojen ja alueiden yhteistyöhön Alueet ja urheiluakatemiat Käytännön yhteistyö aluejärjestöjen ja Valon kanssa Alueita liikaa ja vahvempi yhteistyö keskusjärjestö Valon kanssa SELVITYSMIEHEN ESITYKSIÄ, JOITA EI OLE JOHDETTU VASTAUKSISTA Aluejärjestöjen tulosalueiden ja kriteerien tarkistaminen Uuden aluestrategian luominen Alueiden yhteistoimintaelin Seuratuki 17 2

3 1. TAUSTAA Taustana tälle alueiden selvitystyölle on se, että VALO ry:n hallitus on päättänyt keväällä 2013 käynnistää yhdessä mukaan lähtevien liikuntajärjestöjen kanssa eri liikunnan ja urheilun toimijoiden roolien selkiyttämisen ja työtavoista sopimisen. Keskeinen osa tätä työtä on selkiyttää alueellisen ja maakunnallisen toiminnan toteuttaminen. Työskentely aloitetaan kuvaamalla eri toimijoiden nykyiset roolit. Aluejärjestöt ovat käynnistäneet omalta osaltaan työskentelyn lähtemällä selvittämään alueiden toiminnan nykytilaa ja kehittämistarpeita. Laajemmin roolien selkiyttäminen ja työtavoista sopiminen käynnistettiin elokuussa, Elokuun tilaisuuden järjestäjänä ja vastuutahona toimi Valo. Selvitystyötä aluetoiminnan nykytilasta sekä mahdollisista kehittämistarpeista liikunnan uuden järjestörakenteen kiinteyttämiseksi ja lajiliittopalvelujen tehostamiseksi on lähtenyt tekemään liikuntaneuvos Timo Haukilahti yhdessä liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Työskentely on aloitettu kuvaamalla aluejärjestöjen nykytilaa, toiminnan päämuotoja ja taloutta. Seuraavaksi on siirrytty kuvaamaan kehittämistarpeita erityisesti yhteistyön ja palvelukyvyn lisäämiseksi muun liikunnan järjestökentän kanssa. Tämä selvitys kuvaa erityisesti lajiliittojen ja aluejärjestöjen yhteistyön tilannetta, ei laajemmin aluejärjestöjen toiminnan laajuutta ja erityispiirteitä. Liikuntaneuvos Timo Haukilahti aloitti yhdessä aluejärjestöjen työryhmän ja VALO ry:n edustajien kanssa selvitystyön lähettämällä kyselyn lajiliitoille ja liikunnan aluejärjestöille. Kyselyssä lajiliittojen osalta keskityttiin eri lajien yhteistyön nykytilaan alueiden kanssa sekä kehittämistarpeisiin. Liikunnan aluejärjestöille osoitetussa kyselyssä tiedusteltiin yhteistyön nykytilaa lajiliittojen kanssa sekä alueiden ajantasaisia toiminnan määrätietoja. Kuva ESLU 3

4 2. ALUETOIMINNAN NYKYTILA Suomen Liikunta ja Urheilu, SLU, aloitti varsinaisen toimintansa vuoden 1994 alusta. Laajassa liikunnan eri tahoja edustavassa aluejärjestöjen strategiatyössä (ALSTRA) vuosina , jossa työssä myös lajiliittojen edustus oli mukana, luotiin seitsemän aluejärjestön kokonaisuus. Pian kuitenkin selvisi, että pitkien etäisyyksien takia aluejärjestöjen palvelukyky ei vastannut paikallisten urheiluseurojen tarpeita eivätkä myöskään seurojen päätukijat kunnat kokeneet tilannetta hyväksi. Usean maakunnan alueelle ulottuvia suuralueita ei myöskään tunnettu omiksi ja varsin pian siirryttiin alueiden aloitteesta vahvalla paikallispoliittisella ja valtakunnan tason painostuksella sekä opetusministeriön päätöksin pääosin maakuntapohjaisiin aluejärjestöihin, jolloin alueiden määräksi tuli nykyinen 15. Aluejärjestöjen tulosalueet ja tulostavoitteet perustuvat nykyisen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehtyihin työryhmämuistioiden mukaisiin tulossopimuksiin. Lisäksi SLU:n syntymiseen liittyvä järjestörakenteen muutos loi osaltaan alueille sovitut tehtävät. OKM:n edustajat ovat toimineet em. työryhmien puheenjohtajina tai hyväksyneet muutokset aikaisempiin tulosohjauskriteereihin. Näin valtionapujen myöntö aluejärjestöille ja valtionapujen määrä nykyiselle tasolleen on perustunut OKM:n tahtotilaan ja alueiden ministeriön kanssa sovittuihin tulosalueiden ja kriteerien tuloksiin Päätulosalueet OKM:n tulosohjaustyöryhmän esityksen mukaisesti Lasten ja nuorten liikunta Terveyttä edistävä liikunta Seuratoiminnan kehittäminen Opetusministeriön ja alueiden yhteisenä tavoitteena on ollut saada kullekin tulosalueelle kaikille aluejärjestöille vähintään yksi työntekijä vastaaman toiminnan täysipainoisesta kehittämisestä Muu toiminta alueilla Alueet ovat sitoutuneet visioon Olemme maailman liikkuvin urheilukansa Alueiden tärkein toimintakenttä on lapset ja nuoret, siihen liittyvä koulutustoiminta yhdessä paikallistason tärkeimpien toimijoiden urheiluseurojen kanssa. Alueiden kohderyhmiin kuuluvat niin organisoidun liikunnan toimijat kuin tavalliset arkiliikkujat. Aluejärjestöt ovat kaikissa ikäryhmissä terveysliikunnan vahvimmat toteuttajat järjestökentässä. Samoin lisäksi koulutuksen keskeiset kohteet ovat päiväkodit sekä ala- ja yläkoulut. Seuratoiminnan kehittäminen ja konsultointi käytännön talous- ja hallintoasioissa on alueilla normaalia, päivittäistä toimintaa. Alueet toimivat liikunnan etujärjestöinä ministeriöihin, kuntiin, maakuntien liittoihin, ELY- ja AVI-hallintoon sekä myös suoraan poliittisiin päättäjiin sekä mediaan paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. 4

5 Alueet tekevät tuloksellista yhteistyötä valtakunnallisten liikuntajärjestöjen kanssa suurtapahtumien toteuttajina, perustason koulutuksessa (VOK1), sinettiseura-auditoinnissa, seurakehittämisessä (SEKE), leiritoiminnassa, urheiluakatemioissa ja kouluttajatapaamisissa. Useilla alueilla lajiliittojen maakunnassa toimivat työntekijät ovat sijoittuneet alueiden tiloihin. Lisäksi alueilla ja järjestöillä on yhteisiä työntekijöitä. Alueet hoitavat monen lajin alueorganisaation ja myös useiden seurojen taloushallinnon. Alueet ovat erittäin aktiivisia EU-hankkeiden toteuttajia. Liikunnan aluejärjestöjen hanketoiminta vuosina on tuonut uutta rahoitusta liikuntakulttuurin kehittämiseen yli 30 M ja mukana on ollut satoja tuesta nauttineita urheiluseuroja. Hankkeissa oin säännöllisesti oltava mukana kuntarahoitusta. Vuoden 2000 jälkeen aluejärjestöt ovat saaneet paikallis- ja maakuntatason rahoittajilta tukea yli 100 hankkeelle. Tällä hetkellä EU-rahoituksen tai maakuntatason rahoituksen saaneita hankkeita on käynnissä 11 aluejärjestössä. Painotuksina hankkeissa ovat olleet terveyttä edistävä liikunta, osaamisen kehittäminen, uusien palvelujen ja tapahtumien luominen, työttömien aktivointi liikunta-alan tehtäviin seuratasolla. Nykyisillä aluejärjestöillä on kaksi yhteistä työntekijää, joista toinen keskittyy pääasiassa EU-hankkeiden kehittämiseen alueiden ja muiden liikuntajärjestöjen kanssa. Viimeisin EU-hankkeen suunnittelu tapahtui Suomen Olympiakomitean aloitteesta. Toinen työntekijä vastaa Liikkuva Koulu aluekoordinaatiosta valtakunnallisesti Jäsentietoja koulutuksessa vuosittain mukana yli osanottajaa Liikunnan aluejärjestöissä on 2400 jäsentä. Selkeästi suurin osa jäsenistä on paikallisia urheiluseuroja. Vuosittain alueilla on yli 2200 koulutustapahtumaa ja niissä osallistujia yli henkilöä. Lähes osallistuu lasten ja nuorten koulutukseen, seura ja järjestökoulutukseen yli sekä loput kunta- ja aikuisten liikunnan koulutukseen. Leiritoiminnassa on mukana vuosittain lähes lasta ja nuorta Talous alueiden valtionapuprosentti on 29 Kokonaistulokertymä alueilla on noin 13 miljoonaa euroa. Tästä opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustusta on noin 3,7 miljoonaa euroa. Näin valtionapuprosentiksi muodostuu 29, jota voidaan pitää erittäin alhaisena. Tämä on osoitus aluejärjestöjen toiminnan vireydestä ja kustannustehokkuudesta sekä toiminnan tarpeellisuudesta. Aluejärjestöjen toiminta on vuosien aikana kehittynyt kysyntäpainotteisesti siten, että toiminta ohjautuu paikallisista ja maakunnallisista tarpeista. 5

6 3. KYSELY LAJILIITOILLE Suurempien lajiliittojen puheenjohtajille ja toiminnanjohtajille lähetettiin kirjallinen kysely. Kysely lähetettiin 32 lajiliitolle. Vastaus saatiin 23 järjestöltä. Aluejärjestöille lähetettiin myös kysely, jossa tiedusteltiin keskeisesti niiden yhteistyöstä lajiliittojen kanssa. Vastausprosentti lajiliitoilla oli yli 70 ja alueilla 100. Lajiliittokyselyssä tiedusteltiin: 1. Liiton yhteistyö alueiden kanssa, kokemukset sekä mahdolliset erot eri alueiden kanssa; 2. Liiton toiveet yhteistyön ja palvelukyvyn kehittämiseksi. Vastaukset kyselyyn vaihtelivat tasoltaan. Suomen Palloliiton aluekohtainen selvitys oli laajin ja perusteellisin, mutta myös moni muu liitto kiireisestä ajankohdasta huolimatta toi hyviä kehittämisnäkökohtia alueiden työn kehittämiseksi. Kuva Mika Kanerva/EYOF 6

7 3.1. Lajiliittojen vastauksia Seuraavassa lajiliittojen kriittisiä huomioita ja kehittämisehdotuksia, joita on esittänyt enemmän kuin yksi lajiliitto: Tiedotus ja viestintä, mitä alueet tekevät, miksi tieto ei kulje. Tieto alueiden koulutuksesta puutteellista, kontaktien puute lajiliittojen suuntaan, alueiden väki ei tunne lajeja riittävästi, seurat eivät osaa hyödyntää alueiden palveluksia; Hinnoittelu, miksi koulutus ja peruspalvelut maksavat eri alueilla toisistaan poikkeavasti; Alueiden palvelukyvyssä suuriakin eroja, eri alueet keskittyvät eri asioihin, palvelujen tulisi olla yhteismitallisia; Pitäisi olla Help Desk seuroille seurajohtamiseen ja liikunnan eri hallintopalveluihin liittyen; VOK-perustaso yhteismitalliseksi kaikilla alueilla, samoin seurakehittäjäkoulutus ja sinettiseura-auditointi; Lajien ja alueiden koulutustarjonta liian samantyyppistä ja päällekkäistä; Alueet hiihtelevät omia latujaan ; Alueet keskittyvät vain suurten lajien seuroihin tai liikaa pieniin lajeihin, liikaa KKI-toimintaan ja/tai lasten ja nuorten leiri- muuhun lasten toimintaan; Luottamusihmisten valinnassa mielipidettämme ei ole huomioitu, erityisesti Palloliiton piirien huolena; Lisää otetta koulumaailman edunvalvontaan, seurojen kehittäminen edunvalvonnassa kuntiin sekä eniten vaikuttamiseksi kuntien liikuntapaikkarakentamiseen; Lisää yhteisiä työntekijöitä lajiliittojen ja alueiden yhteistyöhön, jolloin matkakustannukset edullisemmiksi; Alueita liikaa ja vahvempi yhteistyö keskusjärjestön kanssa. 7

8 4. SELVITYSMIEHEN KANNANOTOT JA ESITYKSET 4.1. Yleisiä huomioita Lajiliittojen vastaukset toivat selkeästi esille tarpeen yhteistyön lisäämisestä ja kehittämisestä Valon, lajiliittojen ja alueiden välillä. Samalla vastauksista välittyi, että monissa lajiliitoissa ei tunnettu oman lajin yhteistoimintaa aluejärjestöjen kanssa, joka toiminta todellisuudessa oli useassa tapauksessa huomattavasti aktiivisempaa ja monipuolisempaa kuin vastaaja ilmoitti näkemyksenään. Erityistä huomiota tulee tulevaisuudessa kohdistaa alueiden peruspalveluihin ja niiden laatuun. Kaikilta alueilta tulee saada sovittavat peruspalvelut ja niiden laatutason tulee olla kattava. Alueiden tulisi tarjota niin laadukasta seuratoiminnan koulutusta, että lajiliitot voisivat keskittyä lajikoulutukseen, kuten Suomen Jääkiekkoliiton vastauksessa esitetään. Vaikka aluejärjestöjen palvelukyvyssä tulee tulevaisuudessakin olemaan eroja jo niiden koon erilaisuudesta johtuen, tulee selvitysmiehen mielestä erityisesti VOK 1 perustason ja seurakehittämisen peruskoulutuksen olla kaikilla alueilla samaa, hyvää tasoa. Valon ja lajiliittojen suurtapahtumien osalta aluejärjestöjen osaamisen kehittäminen yksin ja yhdessä naapurialueiden kanssa on tärkeä kehittämisen alue, jolla samalla turvataan entistä paremmin suurtapahtumien onnistuminen. Valtaosa lajiliittojen kritiikistä on kuitenkin aiheellista ja tulee toimimaan tärkeänä kehittämisvälineenä aluejärjestöjen oman toiminnan vahvistamiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi aluejärjestöjen kesken Suuret linjat Valtakunnallisen liikuntaorganisaatio Valo ry:n ja liikunnan aluejärjestöjen kolme päätulosaluetta ovat samat hieman eri sanakääntein. Sama koskee lajiliittoja, joiden päätulosalueet opetus- ja kulttuuriministeriön tulosohjauksessa keskittyvät myös vastaaviin kolmeen tulosalueeseen, jotka tulosalueet ovat: lapset ja nuoret aikuisten liikunta seuratoiminnan kehittäminen Selvitysmiehen esitys Aluejärjestöjen tulee käynnistää välittömästi prosessi yhdessä lajiliittojen kanssa, jonka tavoitteena on luoda toimintaverkosto, jonka avulla aluejärjestöt lajiliittojen kanssa yhteisesti sopien luovat kaikille alueille mahdollisimman pitkälle samaa tasoa olevat peruspalvelut kaikille kolmelle, yhteiselle päätulosalueelle. Paikalliset urheiluseurat ovat lajiliittojen jäseniä ja alueiden palvelukyvyn parantamiseksi lajiliittojen tulo mukaan prosesseihin on tärkeää. 8

9 4.3. Muut esitykset Tiedotus ja viestintä Lajiliitoilta saadun palautteen sekä myös aluetyöryhmän oman käsityksen mukaan alueiden tiedotus ja viestintä ei ole ollut riittävän lajiliittoja saavuttavaa ja tehokasta. Kyvyssä ottaa viestintää ja tiedotusta vastaan on myös ollut haasteita. Alueiden toimintaa ei lajiliittotasolla tunneta ja siitä on liikaa juuri tästä syystä vääriä käsityksiä. Parantamisen varaa alueilla on myös tiedottamisessaan alueensa seuroille. On myös tullut palautetta, etteivät alueiden työntekijät tuntisi lajeja riittävästi. Alueiden ja Valon tulee aloittaa tiedotuksen ja viestinnän kehittämisprosessi, jossa myös lajiliittoedustus on mukana. Prosessia tulee laajentaa siten, että nyt menneillään olevan alueselvityksen esille tuomat heikkoudet viestinnässä otetaan kehittämisessä huomioon. Alueiden tulee myös käynnistää oma viestintä- ja tiedotusstrategian päivitys, jolla taataan jokaisella alueella tiedotuksen ja viestinnän samantasoinen perustaso niin seura- kuin liittotasolla. Luodaan aluejärjestöille verkosto, jossa lajeilla on kullakin omalla alueellaan tai yhdessä naapurialueen kanssa oma vastuuhenkilö, jolla on perusasiantuntemus kustakin lajista Lajiliittojen työntekijät alueilla samaan, yhteiseen toimistoon Joillakin alueilla on onnistuneesti voitu sijoittaa alueella toimivien lajiliittojen työntekijät yhteisiin toimitiloihin. Alueilla ja lajeilla on myös yhteisiä työntekijöitä. Yhteisö, jossa alueorganisaation ja eri lajien työntekijät ovat päivittäisessä kanssakäymisessä, antaa mahdollisuuden tukea toinen toisen työpanosta sekä helpottaa erityisesti tiedon perille kulkua paikallisesti ja valtakunnallisesti. Myös Valon ja lajiliittojen suurtapahtumien tukeminen helpottuisi olennaisesti, kun paikallinen palkattu liikuntaväki olisi saman katon alla. Alueilla, joissa yhteistä toimitilakäytäntöä ei ole, tulee aloittaa aluejärjestön ja lajien kesken neuvottelu, jossa selvitetään mahdollisuudet ja tarve siirtyä yhteisiin toimitiloihin. Hyvinä esimerkkeinä tällaisesta käytännöstä ovat ainakin HLU Tampereella ja LiiKu Turussa. 9

10 HELP DESK, hallintopalvelujen saatavuus alueilla Monet lajiliitoista näkivät alueiden tärkeänä tehtävänä toimia nykyistä tehokkaammin seurojen palveluorganisaatioina erilaisten seurajohtamisen ja hallintopalvelujen tarjoajana. Jo nykyisin monet alueet tarjoavat taloushallintopalveluja, kirjanpitoa ja neuvovat seuroja yhdistyslain vaativissa haasteissa. Tarve tällaiseen asiantuntemuksen välittämiseen on kuitenkin selkeästi suurempi kuin mikä on nykytilanne. Alueiden tulee määrittää perustaso hallintopalvelutarjonnalleen. Mikäli alue ei pysty itse tarjoamaan peruspalveluja, sen tulee pystyä osoittamaan yhteistyötaho, joka pystyy riittävään palvelun tarjoamiseen kohtuullisella korvauksella. Lähtökohtana tulee kuitenkin olla, että seurojen peruspalvelut voidaan hoitaa aluejärjestön toimesta Palvelujen hinnoittelu Palvelujen hinnoittelu oli usean vastaajan huolenaiheena ja erityisesti hinnoittelun vaihtelevuus eri alueilla. Vastaavalla tavalla kuin lajiliitot ovat eri kokoisia ja pystyvät eritasoiseen toimintaan, niin samaa ongelmaa on myös aluejärjestöillä. Alueiden varainhankinta yhteiskumppaneilta ja erityisesti kunnilta, ovat vaikuttaneet hinnoitteluun. Tämä on ollut yksi keskeinen syy hintatason vaihteluun eri aluejärjestöillä. Jos alue pystyy tarjoamaan jäsenilleen palveluja edullisesti, siihen ei selvitysmiehen käsityksen mukaan tule puuttua, sillä urheiluseurojen palvelu on vapaaehtoistyön tukemisen peruslähtökohtia. Kun näin ei kuitenkaan ole kaikilla alueilla eikä kaikkia palveluja koskien, tulee alueiden sopia perushinnoittelun raameista erityisesti peruspalveluja koskien. Hinnoittelu on myös asia, josta tulee määräajoin aluejärjestön yleisessä kokouksessa keskustella, jotta alueen seurat ymmärtävät, miksi määrätyillä palveluilla on hintalappuja. Tiedotuksen hinnoittelun perusteista tulee yltää jokaiseen lajiliittoon Lajien ja alueiden päällekkäinen koulutustarjonta Lajiliittojen vastauksissa tuli esille ongelma päällekkäisestä koulutustarjonnasta ja sen samantyyppisyydestä. Tällaisesta tilanteesta kärsii luonnollisesti niin aluejärjestön, kuin lajiliiton tarjonta. Vastausten perusteella oli kuitenkin mahdotonta arvioida kumpi osapuoli oli tilanteeseen enemmän syyllinen, muta luonnollista on, että tilanne pitää pyrkiä korjaamaan. 10

11 Niiden lajien, jotka kokevat oman ja alueidensa koulutustarjonnan olevan päällekkäistä tai liian samantyyppistä, tulee olla kontaktissa aluejärjestöön ja pyrkiä selvittämään tilanne. Aluejärjestöjen tulee vastaavasti yhdessä selvittää asiaa keskuudessaan ja luoda tilanne, jossa häiriötä tältä osin ei ole tai se on vähäistä Alueet omilla laduillaan, palvelua vain suurille tai pienille lajeille, liikaa lapsi- ja nuorisoliikuntaa tai lasten leiritoimintaa, liikaa KKI-toimintaa Lajien näkemykset tämän otsikon osalta risteilivät toinen toisiaan kumoten. Alueilla, kuten lajiliitoilla on omat OKM:n asettamat tulosalueensa ja niiden noudattaminen on luonnollinen asia. Kun lapsi- ja nuorisoliikunta on lajiliitollakin tärkein tulosalue, niin luonnollisesti myös alueet painottavat tätä toiminnassaan. Sama koskee seurakehittämistä ja sen keskeistä asemaa alueen toiminnassa. Kun siellä on myös terveysliikunta ja alueet ovat tämän toiminnan tärkein toimijaryhmä, niin tälläkin toiminnan saralla on syytä olla suorituksia. Pienet, suuret lajit on usein esillä oleva asia, jota on edistettävä neuvotellen. Lajiliittojen ja sen seurojen tulee neuvotella alueiden johdon kanssa, mikäli kokevat jonkin osa-alueen painottuvan liikaa aluejärjestön toiminnassa. Aluejärjestön yleinen kokous on myös paikka, jossa asian ja oman kantansa voi saattaa laajemmin alueen toimijoiden tietoon. Paras tie on kuitenkin varmasti neuvottelu ja sen kautta vaikuttaminen oman lajin edistämiseen alueilla. Kuva KKI-ohjelma 11

12 Luottamusmiesten valinnat Valinnat eri luottamuselimiin ovat usein esillä eri yhteyksissä. Tässä kyselyssä lähinnä Suomen Palloliiton joissakin piireissä oltiin huolestuneita, koska lajin edustajia ei ole huomioitu riittävällä tavalla aluejärjestöjen hallituksiin. Kukin aluejärjestö valitsee hallitukseensa tai alueelliseen liikuntaneuvostoon jäsenet demokraattisesti järjestön sääntöjen mukaisesti. Kun valintoja kuitenkin yleisesti valmistellaan huolellisesti ennen valintakokouksia, on tarkoituksenmukaista huolehtia riittävästä rotaatiosta erityisesti suurempien lajien osalta. Päätösvalta on kuitenkin aina järjestöllä ja sen jäsenillä itsellään Edunvalvonta Useissa lajiliittojen vastauksista kehotettiin alueita olemaan terävämpiä edunvalvonnassa erityisesti suhteessa koulumaailmaan sekä suhteessa kuntiin eri lajeille tärkeän liikuntapaikkarakentamisen kehittämiseksi. Kouluihin vaikuttaminen, samoin kuin liikuntapaikkarakentamisen edistäminen eri lajien näkökulmasta on valtakunnallinen haaste. Uusi liikunnan keskusjärjestö Valo on tämän jo huomioinut ja lajien tulisi Valon kanssa yhteistyössä luoda valtakunnalliset tavoitteet niin koulujen osalle kuin lajikohtaisesti liikuntapaikkarakentamisen kehittämiseksi. Myös käyttövuoropolitiikka on tärkeä asia, josta on paikallisesti sovittava liikunnan järjestöväen ja kuntien kesken. Alueellisissa liikuntaneuvostoissa, jotka vaikuttavat liikuntapaikkojen rakentamisen ja peruskorjaamisen määrärahoihin, on lähes kaikissa ellei jokaisessa myös aluejärjestön valitsema edustaja, johon on syytä olla tarvittaessa yhteydessä Lisää yhteisiä työntekijöitä lajiliittojen ja alueiden yhteistyöhön Paikallistasolla toimivien seurojen ja niiden toimijoiden tukeminen on nostettu sekä lajiliittokyselyssä että uudessa järjestörakenteessa keskiöön. Paikallistason toimijat tarvitsevat osaavaa, ammattitaitoista ja läheltä nopeasti saatavaa tukea, koulutusta ja kehittämisapua. Yhtenä suurena mahdollisuutena tavoitteen toteuttamiseen on lajiliittojen ja lajien yhteispalkkauksella tai kustannustenjakosopimuksella palkkaamat 12

13 tekijät. Tässä toimintamallissa on tärkeää löytää lajin ja alueen yhteiset sisältötavoitteet ja toimintamallit. Esimerkkinä PLU:n ja Etelä-Pohjanmaan Yleisurheilu ry:n mallissa keskiössä molemmilla on koulutusyhteistyö, tapahtumatoiminta sekä valmentajien ja ohjaajien osaamisen lisääminen Alueet ja urheiluakatemiat Urheiluakatemioiden kehittäminen on suuressa murrosvaiheessa ja akatemioiden taustavoimat ovat hyvin eri lailla organisoituneet. Yhdestä akatemian hallinnoinnista vastaa liikunnan aluejärjestö ja lähes kaikki aluejärjestöt ovat mukana tavalla tai toisella omilla alueillaan akatemian toiminnassa. Aluejärjestöjen tulee selvittää keskuudessaan ja neuvotella urheiluakatemioiden kanssa paikallisesti, millainen tapa tukea tätä toimintaa ja samalla huippu-urheilua olisi tarkoituksenmukaisinta alueverkostolle. Sen jälkeen tai tämän työn ohessa tulee neuvotella huippu-urheiluyksikön edustajien kanssa alueiden panoksesta tällä alueella Käytännön yhteistyö aluejärjestöjen ja Valon kanssa Aluejärjestöt ja Valo ry ovat sopineet aluejohdon neuvottelupäivillä 2013 helmikuussa Espoossa aikaisempaa kiinteämmästä yhteistyöstä. Selvitysmiehen näkemyksen mukaan juuri tässä suunnassa on edettävä ja luotava yhteinen johtamisen verkostomainen tapa kehittää toimintaa perustasolla koko maan alueella siten, että toiminta on yhteisesti johdettua ja että myös lajiliitot ovat tässä toiminnassa aktiivisesti mukana. Ei pidä unohtaa, että perustason toimijat ovat eri lajien urheiluseuroja. Yhteisesti valittujen sisältöjen osalta Valon ja aluejärjestöjen toiminnallista yhteistyötä johdetaan yhteisen johtamisjärjestelmän avulla. Tähän kokonaisuuteen voidaan liittää myös muita toimijoita, joista tärkeimmät ovat lajiliitot. Yhteisen johtamisjärjestelmän vahvuutena on yhteisen viestinnän tehokkaampi vahvistaminen, toiminnan tulosten mittaaminen ja arviointi sekä pidemmälle ulottuva suunnittelun mahdollisuus. Tärkeimpiä toimintakokonaisuuksia ovat Valon ja aluejärjestöjen kolme päätulosaluetta perustason toimintana: lapset ja nuoret, terveyttä edistävä liikunta ja seuratoiminnan kehittäminen. 13

14 Alueita liikaa ja vahvempi yhteistyö keskusjärjestö Valon kanssa Kuten alkutekstissä on todettu, aluejärjestöjen määrä oli vuonna 1994 seitsemän, kun SLU aloitti toimintansa. Tämä malli ei kuitenkaan toiminut ja seuraväki maakunnissa halusi täysin toiminnallisista syistä omat, maakuntiin pitkälle rajoittuvat aluekokonaisuutensa. Näin tapahtui ja asiaa vauhditti myös maakunnista tullut poliittinen vaikuttaminen. Vaikka osa alueista on pieniä, ne ovat elinvoimaisia ja usein osa maakuntansa yleistä kehittämiskoneistoa. Joillakin lajiliitoilla omien alueorganisaatioidensa määrä on suunnilleen sama samoista syistä. Palautteessa ei juurikaan, mutta määrättyjen liitojen puheissa on tullut esille aluejärjestöjen toiminnan vahvempi yhteistyö keskusjärjestö Valon kanssa tai yhdessä palautteessa toiminnan siirtäminen keskusjärjestöjohteiseksi. Toiminnan täysipainoisuus ja alueiden perusyksiköiden urheiluseurojen tyytyväisyys aluejärjestöjen palvelukykyyn on olennainen lähtökohta aluerakenteen tarkastelussa. Rakenteiden kehittymistä suomalaisessa yhteiskunnassa on menneillään eivätkä liikuntarakenteet ole siitä irrallinen osa. On oleellista nähdä, miten maakunta- ja kuntarakenne tulee kehittymään lähivuosina ja vetää sen jälkeen johtopäätökset myös aluerakenteen kehittämiseksi. Aluejärjestöt ovat liikuntarakenteemme aktiivisin ja aikaansaavin kokonaisuus liikunnan EU-rahoituksen hankkijoina ja toiminnan toteuttajina yhdessä alueidensa urheiluseuraverkoston kanssa. EU-rahoituksen valmistelu tapahtuu maakuntaliitoissa ja tämän rahoituksen osalta itsenäinen alueverkosto on välttämätön säilyttää jo alueen seurojen, kuntien, työllistämisen ja muiden EU-hankkeiden takia. EU-hankkeet tukevat sekä seurojen että lajin toimintaa paikallisella tasolla. Aluejärjestöjen toiminnan siirtäminen suoraan osaksi Valoa liittyy laajemmin koko urheilurakenteen kehittymiseen. Siinä vaiheessa kun Valo liikunnan keskusjärjestönä ottaa ja saa vastuulleen avustuksien jaon lajiliitoille ja muille liikuntajärjestöille, kuten muissa pohjoismaissa ja lähes koko Länsi-Euroopassa on tapana autonomisilla urheilun keskusjärjestöillä, on luonnollista että myös aluejärjestöt ovat osa tätä samaa järjestelmää. 14

15 5. SELVITYSMIEHEN ESITYKSIÄ, JOITA EI OLE JOHDETTU VASTAUKSISTA Aluejärjestöjen tulosalueiden ja kriteerien tarkistaminen Haasteet liikunnan kentässä ovat kasvaneet erityisesti liikuntaorganisaatioiden viime aikaisessa muutoksessa. Tämä merkitsee liikuntajärjestöjen ja niiden joukossa myös aluejärjestöjen toiminnan terävöittämistä samantasoisen palvelutoiminnan näkökulmasta. Myös tulosalueet ja kriteerit kaipaavat tarkistamista. Esitän, että opetusministeriö perustaa työryhmän, jossa on mukana OKM:n edustajien lisäksi aluejärjestöjen, Valon ja lajiliittojen edustus tarkistamaan aluejärjestöjen tulosalueet ja kriteerit sekä tekemään yhteistyössä aluejärjestöjen kanssa muut toiminnan tehostamiseen liittyvät kehittämisehdotukset. Kuva KKI-ohjelma 15

16 Uuden aluestrategian luominen Lajiliitojen vastaukset ja tekemäni kehittämisesitykset tulevat toteutuessaan olemaan suuri ponnistus alueilla. Alueet ovat erikokoisia ja sijaitsevat eri puolilla Suomea. Niistä monella on oma muista poikkeava paikallinen kulttuurinsa. Tulosalueet ja kriteerit ovat kuitenkin samat ja sen takia alueiden tulee ensi itse arvioida keskuudessaan, miten niihin päästään ja onko kaikilla alueilla edellytyksiä suoriutua asetetuista tavoitteista. Jos todetaan, ettei palvelukyky riitä kaikilla alueilla samaan, tulee alueet ryhmitellä palvelukykynsä mukaan. Toisena keskeisenä asiana on alueiden yhteistyön mahdollisuudet esimerkiksi lajien tai liikunnan suurten yhteistapahtumien järjestäjänä. Tälle toiminnalle on luotava selvät, läpinäkyvät yhteiset toimintatavat. Aluejärjestöt aloittavat pikaisesti koko aluejärjestötoimintaa käsittävän oman, laajan aluestrategiatyönsä, jossa käydään lävitse lajiliittojen esitysten pohjalta tulleet ehdotukset sekä selvitysmiehen esitykset. Yhtenä tärkeänä osana selvitystyötä tulee luoda toimiva suunnitelma palvelemaan Valon, lajiliittojen ja muiden liikuntajärjestöjen suurtapahtumia aluekohtaisesti. Mikäli aluejärjestön voimavarat eivät yksin riitä, niin silloin tulee koota naapurialueiden kanssa toimintarypäs, joka vastaa tapahtuman tukemisesta järjestäjäorganisaation kanssa neuvotellen. Työn yhtenä perustavoitteena tulee olla taata kaikilla 15 alueella saman tasoiset, sovittavat peruspalvelut Alueiden yhteistoimintaelin Lajiliitoilla on ollut vaikeuksia saada neuvottelukosketusta alueisiin yhden luukun perusteella selviää Suomen Voimisteluliiton palautteesta. Tämä johtunee siitä tosiasiasta, että alueilla on vain epävirallinen yhteistyöelin, joka ei muodosta varsinaista organisaatiorakennetta. Selvitysmiehen mielestä on kohtuullista, että koko toimintaaluetta koskevissa asioissa pitää jokaisen alueen kanssa sopia ja neuvotella erikseen yksinkertaisistakin toiminnan kehittämisasioista. Aluejärjestöjen tulee muodostaa yhteinen elin, joka toimii linkkinä lajiliitoille, kun ne haluavat neuvotella yhteistyöstä toimintansa kehittämiseksi. Alueiden tulee myös sitoutua tähän toimintaan ottaen kuitenkin huomioon kunkin alueen koon ja voimavarat. 16

17 Seuratuki Opetusministeriö on valmistellut yli tuhannen seuratukihankkeen avustuskokonaisuuden vuonna Nämä valtioneuvostotasolle poikkeuksellisen pienten hankkeiden käsittely OKM:ssä on johtunut valtiontalouden tarkastusviraston kannasta muutaman vuoden takaa. Aikaisemmin valmistelu tehtiin SLU:ssa yhteistyössä OKM:n kanssa. Mikäli OKM:ssä löydetään ratkaisu siirtää avustusten käsittely takaisin järjestötasolle, aluejärjestöt olisi sopiva tämän työlään kokonaisuuden hoitajaksi. Aluejärjestöt alueensa seurojen toiminnan parhaiten tuntevina kansalaistoiminnan yksikköinä yhdessä lajiliittojen kanssa olisivat selvitysmiehen näkemyksen mukaan parhaat ja samalla kustannustehokkaimmat seuratukihankkeiden valmistelijat. OKM:n tehtävänä olisi myöntää aleille talouskiintiöt, joiden puitteissa alueilla paikallisesti ja lähinnä seurojen toimintakenttää tehtäisiin valmistelu avustuksista. Kuva HLU 17

18 18

Liikunnan aluejärjestöt 2016

Liikunnan aluejärjestöt 2016 2016 Yhdessä enemmän 1 Liikunnan aluejärjestöjen toiminnan lähtökohta ja perustehtävä Liikunnan aluejärjestöjen toimintaa ovat ohjanneet vahvasti Opetus-ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa tehdyt tulossopimukset.

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 27.4.2016 Menestyssuunnitelman sisältö Muutoksen tarve ja tekijät Missio, visio ja lupaukset 2020 Seuraavat yhteiset loikkamme Yhteisen

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN

SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN 1 SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN Timo Laitinen Puheenjohtaja Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 6.-7.9.2006, Hyvinkää 2 Liikunta kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Kehyslakiluonnos (poliittinen

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022 SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022 Esitys ylimääräiselle kokoukselle 18.3.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1 Toimintaympäristö ja sen muutokset... 3 2. Visio 1.1.2022...

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi EXCELLENCE - pyrkimys erinomaisuuteen LAPSI NUORI AIKUINEN Yhdessä tekeminen Ei riskikokeilu, vaan satsaus elämään Omaehtoinen liikkuminen ja urheilu Lapsuus: laatua koulussa ja seurassa, kielloista kokeiluihin

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston

Lisätiedot

LAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos

LAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos LAATUOHJELMA yhteiset kriteerit luonnos 28.11.2016 SEURATOIMINNAN LUPAUS - MENESTYSSUUNNITELMASTA Huolehdimme siitä, että seurat näkevät toimintaympäristön muutokset ja elävät ajassa. Seurat ovat innostavia

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Suomen Kaukalopalloliitto ry:n ja Suomen Ringetteliitto ry:n yhdistymisprosessi ja - aikataulu. Ehdotus syyskokoukselle 11.11.2012

Suomen Kaukalopalloliitto ry:n ja Suomen Ringetteliitto ry:n yhdistymisprosessi ja - aikataulu. Ehdotus syyskokoukselle 11.11.2012 Suomen Kaukalopalloliitto ry:n ja Suomen Ringetteliitto ry:n yhdistymisprosessi ja - aikataulu Ehdotus syyskokoukselle 11.11.2012 Tavoite Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto ry Lajien kansallinen kattojärjestö;

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä

Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä tuloksia seuratuen seurannasta ja arvioinnista Salla Turpeinen LIKES-tutkimuskeskus LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi Seuratuen

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto Kulttuurilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kulttuurilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 117 15.11.2016 Kulttuurilautakunta 42 11.04.2017 Kaupunginhallitus 102 24.04.2017 Kaupunginvaltuusto 45 09.05.2017 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite lasten harrastustakuusta 3492/12.05.00/2016

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Seuratuen välitilinpäätös

Seuratuen välitilinpäätös Seuratuen välitilinpäätös Järjestöpäivät 2010, 20.9. 21.9. Hämeenlinna Pasi Koski, FT, dosentti Turun yliopisto Esityksen sisältö Palkkaamisidean suhteutus koko seurakenttään Seuratukihanke ja sen arviointi

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Kysely Helsingin liikuntaviraston liikuntaseurojen avustusuudistuksen toimivuudesta. Yhteenvetoraportti, N=200, Julkaistu: 19.9.

Kysely Helsingin liikuntaviraston liikuntaseurojen avustusuudistuksen toimivuudesta. Yhteenvetoraportti, N=200, Julkaistu: 19.9. Kysely Helsingin liikuntaviraston liikuntaseurojen avustusuudistuksen toimivuudesta. Yhteenvetoraportti, N=200, Julkaistu: 19.9.2016 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka paljon seurassanne on aktiivijäseniä?

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet strategiset tavoitteet jäsenistölle laadukasta kansalaistoimintaa tukevaa koulutusta seurojen toiminnan

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle:

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle: Keskeiset haasteet lasten ja nuorten seuratoiminnalle? - Soveltuva kalusto? - Puitteet ja Olosuhteet? - Laji ei

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Seurakehittäjien tapaaminen

Seurakehittäjien tapaaminen Seurakehittäjien tapaaminen Vantaalla ma 19.1.2015 niina.markkanen@pohjois-savonliikunta.fi gsm: 050-322 3971 Yhteistyö Osaaminen Seuralähtöisyys Puheenvuoron sisällöt: 1. SEKE-hankkeen kuvaus 2. Yhteistyössä

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta

Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta Sivistystoimen johdon päivä Raahe 13.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marie Rautio-Sipilä 19.11.2013 1 Liikuntalain

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

Seuratuen painopisteet

Seuratuen painopisteet Seuratuki 2013 Seuratuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen Liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi 2 Jatkossa samat toiminnot tarjolla koko maassa Neljä toiminnan osa-aluetta: menestyvä lisää

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016

TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2016 Valon syyskokouksen käsittelyyn 27.11.2015 SUOMALAISEN LIIKUNNAN JA URHEILUN YHTEINEN MENESTYSSUUNNITELMA 2020 MAAILMAN LIIKKUVIN URHEILUKANSA JA POHJOISMAIDEN MENESTYNEIN

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu puh. 0500 316 904 e mail: www.tul lappi.fi PIIRIKIRJE 2015 toukokuu SISÄLTÖ: piiriorganisaatio esitykset piirijaostoihin esitykset piirin toimintaryhmiin kuvaukset jaostojen ja toimintaryhmien tehtävistä

Lisätiedot

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8. LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.2014 Esityksen runko 1. Valtakunnalliset nuorisokeskukset ja Suomen

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2014 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Lisäksi

Lisätiedot

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.

Lisätiedot

SEURATUKI 2013 Haku- ja jakoprosessin arviointi

SEURATUKI 2013 Haku- ja jakoprosessin arviointi SEURATUKI 2013 Haku- ja jakoprosessin arviointi Kati Lehtonen, Johanna Paukku, Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine. LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä. kuva/photo Jouni Kallio Seuratuki 2013 Tietojen kokoaminen

Lisätiedot

Holiday Inn, Tampere. 28.4.2012 Kari Lahti

Holiday Inn, Tampere. 28.4.2012 Kari Lahti Holiday Inn, Tampere Taustaa } Syyskokous valtuutti liittohallituksen jatkamaan yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista } Yhdistymisestä tulee olla muitakin etuja kuin taloudellinen } Raportointi tuloksista

Lisätiedot

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Seuraseminaari 19.11.2011 Vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tukena Seuroja 331 Luokkaliittoja 42 Jäseniä n. 60.000 Veneitä 23.692

Lisätiedot

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen

Lisätiedot

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Tervetuloa vastaamaan lausuntokyselyyn luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista.

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä voi lähteä liikkeelle: Yleinen toteamus: Ei ole vetäjiä / valmentajia. 1. Seurojen johtokuntien päätöksellä luotava vahva

Lisätiedot

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen. Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

Hyvässä hallinnossa hyvää seuratoimintaa

Hyvässä hallinnossa hyvää seuratoimintaa Hyvässä hallinnossa hyvää seuratoimintaa Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry 1. Yksin ei voi menestyä tulevaisuudessa 2. Tarvitaan uuden oppimista 3. Menestys varmistetaan yhdessä tekemällä

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

SportSuomi ja Sportalueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

SportSuomi ja Sportalueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille SportSuomi ja Sportalueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. SPORTSuomi Maailman liikkuvin urheilukansa

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Liikkuva koulu , havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3.

Liikkuva koulu , havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3. Liikkuva koulu 2012-2014, havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3.2015 Kati Lehtonen, LIKES-tutkimuskeskus, Kirsi Räty, Liikkuva

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen

Lisätiedot

Mediakasvatusseuran strategia

Mediakasvatusseuran strategia Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura

Lisätiedot

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT 1. YLEISPERIAATTEET JA YLEISET SÄÄNNÖT 1.1. Mistä palkitaan Sukeltajaliitto ry:n varsinaiselle tai yhteisöjäsenelle, yhteistyökumppanille

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori KTO puiteohjelmasta toiminnaksi, 2008-2015 Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori TULE-parlamentti parlamentti, Helsinki 4.12.2008 2008 Mieleen palauttamiseksi Tarve: tule-ongelmien

Lisätiedot

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta Lajien ja alueiden seurakehittäjät 12.9.2016 Huippu-urheiluseuratoiminta Taustaa huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämiselle 2007-2014 2007-2009 Olympiakomitean vetämänä 3 kierrosta lajiliittojen kehitysprosesseja,

Lisätiedot

Selvitys Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n jäsenten odotuksista

Selvitys Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n jäsenten odotuksista Selvitys Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n jäsenten odotuksista Kaisa Björn Syksy 2013 2 Sisällysluettelo: 1. Johdanto... 3 2. HLU yhteistyökumppanina... 4 2.1. Millainen on HLU yhteistyökumppanina... 4

Lisätiedot

Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma

Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma Valitut akatemiat ja valmennuskeskukset muodostavat kokonaisuuden ja toimivat yhteisen toimintasuunnitelman ja resurssin alaisuudessa.

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Urheilua ja elämyksiä Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Huippu-urheilu Beach volley ja lentopallo ovat suomalaisia menestyslajeja. Fanit ja media seuraavat edustusjoukkueitamme kotimaassa ja ulkomailla.

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 MIKKELIN JUDO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Toimintasuunnitelma 2009 Sivu 1 Sisällysluettelo 1. JÄRJESTÖTOIMINTA... 3 1.1 Hallinto... 3 1.1.1 Edustajat... 3 1.1.2 Aluetoiminta... 3 1.1.3 Huomionosoitukset...

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi - kehitetään kokeillen!

Kasva Urheilijaksi - kehitetään kokeillen! Sinettiseurakiertue 2015 Kasva Urheilijaksi konsepti - kehitetään kokeillen! Konsepti Versio 1.2, sisäinen materiaali Maria Ulvinen Meillä on unelma siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi

Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi Suomen Ratsastajainliitto ry Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi 21.3.2013 1 Seurakehittämisen taustaa Idea lähti ratsastusseurojen toivomuksesta saada liitolta/alueelta konkreettista tukea ja apua

Lisätiedot

SEURAVERKKO TULEE! Ota koppi! Käyttäjätunnus: seukehi Salasana: seukehi17.

SEURAVERKKO TULEE! Ota koppi!  Käyttäjätunnus: seukehi Salasana: seukehi17. SEURAVERKKO TULEE! Ota koppi! www.seuraverkko.fi/demo www.seuraverkko.fi/demo Käyttäjätunnus: seukehi Salasana: seukehi17 Seuratoiminta on suomalaisen liikunnan ja urheilun kulmakivi Seurojen päätehtävä

Lisätiedot