Tarkastuslautakunta Liite nro 1. Arviointikertomus vuodelta 2012

Transkriptio

1 Tarkastuslautakunta Liite nro 1 Arviointikertomus vuodelta 2012

2 Arviointikertomus Sisältö 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan tehtävät Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan toiminta Toimintamuodot HAVAINNOT EDELLISEN ARVIOINTIKERTOMUKSEN KÄSITTELYSTÄ TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Kuntastrategian toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden asettaminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen hallintokunnittain Kaupungin kokonaistalous Investoinnit HENKILÖSTÖ KUNTAKONSERNILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO... 12

3 Arviointikertomus TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on: valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet Tarkastuslautakunnan kokoonpano Valtuusto on valinnut toimikaudeksi tarkastuslautakunnan, jonka kokoonpano on seuraava (suluissa kokouksiin osallistumiskerrat v.2012): Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Pentti Kuusisto, puheenjohtaja (7) Seppo Kungas Juha Heikkilä varapuheenjohtaja (7) Esa Ylikoski Anu Syrjälä (2) Ulla Keski-Sämpi (3) Anna-Maria Isohanni (-) Tapio Ruusu (6) Reijo Niemonen (-) Helena Rauhala (3) (1.11. saakka) Orava Sirkka (1) (2.11. lukien) Lautakunnan sihteerinä on toiminut toimistosihteeri Ritva Hanni Tarkastuslautakunnan toiminta Tilintarkastuksesta vastaa valtuustokauden KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Vastuullisena JHTT tilintarkastajana on toiminut Aatos Mäkelä ja avustavana tarkastajana JHTT, KHT Elina Pesonen. Tarkastuslautakunta on kokoontunut toimintavuonna seitsemän kertaa. Aatos Mäkelä on osallistunut tarkastuslautakunnan kokouksiin kuusi kertaa ja raportoinut lautakunnalle keskeisimmistä tarkastushavainnoista sekä kirjallisesti että suullisesti. Elina Pesonen on osallistunut tarkastuslautakunnan kokoukseen kolme kertaa. Vuoden 2012 tilintarkastus on sisältänyt 13 tarkastuspäivää.

4 Arviointikertomus Toimintamuodot Valtuuston asettamia tavoitteita ja niiden toteutumista on seurattu toimintakertomuksen ja osavuosiraporttien perusteella. Tarkastuslautakunta on vahvistanut toimikautensa kullekin vuodelle tarkastuksen painopistealueet. Vuonna 2012 painopistealueina olivat vapaa-ajan palvelut, elinkeinojen kehittäminen ja tilaajapalvelut(=ostopalvelut) Kaupungin eri toimialojen toimintaan ja palvelutuotantoon lautakunta on perehtynyt hankkimiensa asiakirjojen avulla, kuulemalla vastuuhenkilöitä sekä tutustumiskäynneillä. Vuoden aikana on eri asiantuntijoita kuultu seuraavasti: kaupunginjohtaja kolme kertaa taloussihteeri neljä kertaa tekninen johtaja kolme kertaa kehitysjohtaja kaksi kertaa sivistystoimenjohtaja, kirjastotoimenjohtaja, varhaiskasvatuspäällikkö, maataloussihteeri, henkilöstösihteeri, koulukuraattori ja vapaa-aikakeskuksen toimitusjohtaja ovat kertoneet toiminnastaan kukin yhden kerran. Koulutusyhtymän ajankohtaisista asioista on kuultu Silja Mikkolaa ja lisäksi keväällä on käyty keskustelut kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajien kanssa. Tutustumiskäynnit on suoritettu seuraaviin kohteisiin: Roikolan koulu Lopotti-kiinteistö Kotiranta. Jokaisessa tarkastuslautakunnan kokouksessa on käyty läpi jäsenten tekemät havainnot toimielinten pöytäkirjoista, joiden julkaisemisesta kaupungin netti-sivuilla on toimitettu tieto lautakunnan jäsenille sähköpostilla. 2. HAVAINNOT EDELLISEN ARVIOINTIKERTOMUKSEN KÄSITTELYSTÄ Valtuustossa arviointikertomus on käsitelty Sivistyspalveluiden ja teknisten palveluiden lautakunnissa arviointikertomusta on käsitelty omana asiana. Tarkastuslautakunta toteaa, että sen arviointikertomuksessa 2011 oli toive siitä, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja osallistuisivat enemmän lautakuntien kokouksiin. Kaupunginjohtaja on osallistunut kaksi kertaa teknisen lautakunnan kokouksiin ja kerran sivistyspalveluiden lautakunnan kokoukseen

5 Arviointikertomus Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on osallistunut kerran teknisten palveluiden lautakunnan kokoukseen. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja osallistuvat entistä enemmän lautakuntien kokouksiin. Heidän läsnäolonsa kokouksissa edistää hallituksen tietämystä lautakuntien hoitamista tehtävistä. 3. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 3.1. Kuntastrategian toteutuminen Valtuusto on määritellyt strategiassaan kaupungin arvot, toiminta-ajatuksen, strategiset painopistealueet ja yleistavoitteet, joiden tulee näkyä hallintokuntien tavoiteasettelussa. Vuoteen 2015 ulottuvan strategian tärkein menestystekijä on: Vahva kuntatalous Tavoite Vuosikate kattaa vähintään poistot Tuloveroprosentti pidetään kilpailukykyisenä Kiinteistöveroprosentti Keski-Pohjanmaan keskitasoa Lainakanta korkeintaan valtakunnan keskitasoa Toteutuminen Ei toteutunut, vuosikatteen osuus poistoista oli -48 %. Tunnusluvun tulisi olla vähintään 100 %, jotta tulorahoituksen katsottaisiin olevan riittävä. Toteutui. Toteutui. Toteutui, lainakanta on valtakunnan keskitason alapuolella. Edellisvuodesta lainakanta kuitenkin kasvoi 489 /asukas ollen euroa. Kuntien keskitaso euroa. Tavoitteet ovat toteutuneet osittain.

6 Arviointikertomus Toiminnallisten tavoitteiden asettaminen Toimintakertomuksessa raportoidaan talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumaa. Valtuuston toimielimille talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on pääosin saavutettu. Tavoitteiden asettamisessa tulee edelleen kiinnittää huomiota siihen, että ne ovat selkeitä ja mitattavissa olevia sekä sellaisia, joihin toimielin voi itse vaikuttaa omilla toimillaan. Tähän tulee pyrkiä erityisesti kuntastrategian tavoitteiden määrittelyssä Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen hallintokunnittain Kaupunginhallitus Hallintopalvelut Tulosalue käsittää yleishallinnon, it- ja hankintapalvelut, henkilöstöpalvelut ja työsuojelun sekä taloushallinnon ja toiminta-avustukset. Väkiluku on kääntynyt nousuun, joka ei johdu yksistään syntyvyyden noususta vaan kuntaan on myös muuttanut uusia henkilöitä. Lisäystä vuoteen 2011 oli yhteensä 41 henkilöä. Talousarvion määrärahat alittuivat euroa. Elinkeinopalvelut Tulosalue käsittää sekä elinkeinotoimen että maaseutupalvelut. Elinkeinotoimen menot nousivat edellisvuodesta euroa, tämä johtuu lähinnä siitä, että v palkatun kehitysjohtajan palkkauskustannukset olivat koko vuoden osalta kustannuksissa. Arviointivuonna perustettiin kaupparekisterin mukaan 25 uutta yritystä. Toimivien maatilojen määrä ei vähentynyt arviointivuonna eli niitä oli 113. Peltoala tilaa kohden oli n. 56,85 hehtaaria, kun se Keski-Pohjanmaalla on keskimäärin 43,02ha/tila. Elinkeinoelämän uusina hankkeina aloittivat Hyvinvointi Kannus ja Ympäristötietoinen Kannus -hankkeet. Toukokuussa 2011 käynnistynyt Vahva Kannus -hanke jatkui edelleen. Työttömyysaste heikkeni prosentilla ollen keskimäärin 8 %. Koko maan työttömyysaste oli 9,4 %, joten olemme kuitenkin alle maan keskitason. Talousarviomäärärahat alittuivat euroa.

7 Arviointikertomus Tilaajapalvelut Tulosalueeseen kuuluvat Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito sekä yhtymän liikelaitos Jytan järjestämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Lisäksi tulosalueella kuuluu Kokkolan kaupungin järjestämä Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto. Heti alkuvuodesta oli selvää, etteivät talousarvioon varatut määrärahat tule riittämään. Jotta siihen olisi päästy, olisi se edellyttänyt kustannusten milj. euron laskua v tilinpäätöstasosta. Toisin sanoen oli heti selvää, että v.2012 tilinpäätöksestä tulee alijäämäinen. Kesäkuussa valtuuston hyväksymän tasapainottamisohjelman mukaiset säästötoimenpiteet eivät kuitenkaan toteutuneet Jytan osalta, sillä määrärahat ylittyivät euron lisämäärärahalla korjatun talousarvionkin jälkeen n eurolla. Lisämääräraha myönnettiin oletuksella, että kustannustaso pysyy v tilinpäätöstasolla, mikä ei sitten kuitenkaan toteutunut. Nousu johtui korkeasta palveluiden tarpeesta ja hoidon vaativuudesta sekä Kotirannan vuokrakustannusten kasvusta. Edellisvuoteen verrattuna Jytan kustannukset nousivat n. 6 % eli n euroa. Nousu on ollut maltillisempaa verrattuna edelliseen vuoteen (v % ) Erikoissairaanhoito ei myöskään yltänyt säästötavoitteeseen, vaan sille jouduttiin myöntämään 1,1 milj. euron lisämääräraha, joka sitten alittui kuitenkin eurolla. Erikoissairaanhoidon kustannusten nousu on tullut kuitenkin maltillisemmaksi verrattuna edellisvuosiin, muutosta oli 6 %. Erikoissairaanhoidossa kustannukset asukasta kohden ovat kuitenkin alle Keski- Pohjanmaan tason ja vain 64 euroa/asukas korkeampi kuin koko Suomessa. Syitä kustannusten nousuun on esitetty tarkemmin tilinpäätöksessä. Sivistyspalveluiden lautakunta Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuksen nettokustannukset laskivat euroa edellisvuodesta ja talousarvio alitettiin eurolla. Säästöjä syntyi eniten sen vuoksi, ettei erityislastentarhanopettajaa ollut palkattuna koko vuonna. Tarkastuslautakunta katsoo, että laadukkaiden varhaiskasvatuspalveluiden turvaaminen edellyttää erityislastentarhanopettajan palkkaamista. Opetuspalvelut Tulosalueeseen sisältyy myös koko sivistystoimen hanketoiminta, josta kaupungin rahoitettavaksi jäi euroa. Hankerahoituksella rahoitettiin etsivä nuorisotyötä, koulujen kerhotoimintaa ja työpajatoimintaa.

8 Arviointikertomus Menot lisääntyivät johtuen henkilöstömenojen kasvusta. Nettomäärärahat alitettiin kuitenkin eurolla. Vapaa-ajan palvelut Tulosalueeseen kuuluvat kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi sekä kansalaisopisto. Nettomenot laskivat edellisvuodesta ja talousarvion määrärahat alittuivat eurolla. Sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet toteutuivat kaikilla tulosalueilla. Tarkastuslautakunta katsoo, että hankerahoituksella käynnistetyt etsivä nuorisotyö, kerhotoiminta ja työpajatoiminta ovat tärkeitä ja sivistyslautakunnan tulee asettaa niille selkeät tavoitteet. Teknisten palveluiden lautakunta Kiinteistö- ja huoltopalvelut Nettotuotto kasvoi edellisvuodesta euroa ja ylitti talousarvion eurolla. Tämä johtuu siitä, että Jytalta peritään Kotirannan osalta remontin seurauksena euroa enemmän vuosivuokraa. Säästö on kaupungin kannalta katsottuna näennäinen, koska Jyta perii sen takaisin laskutuksessaan eli lopputulos on säästöjen kannalta 0. Tarkastuslautakunta katsoo, että todellisia säästöjä tulisi etsiä muulla tavoin, niin ettei se tule toista kautta takaisin kaupungin maksettavaksi. Yhdyskuntapalvelut Nettokustannukset alenivat edellisvuodesta euroa ja alittivat talousarvion eurolla. Säästöt on saatu sillä, että katuvalot ovat olleet sammutettuina öiseen aikaan ja aurauksia on vähennetty. Viranomaispalvelut Tulosalue sisältää rakennustarkastuksen lisäksi aloitetun Ympäristötietoinen Kannus -hankkeen kulut ja tuotot. Kaupungin omarahoitusosuus oli 5000 euroa arviointivuonna. Tulosalueen nettokustannukset alenivat edellisvuodesta euroa ja talousarvio alittui eurolla. Sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet toteutuivat kaikilla tulosalueilla.

9 Arviointikertomus Kaupungin kokonaistalous Tilinpäätös jäi ,25 euroa tappiolliseksi ja vuosikate painui miinukselle n euroa. Talousarvio oli laadittu euron ylijäämälle. Heti alkuvuodesta oli jo selvää, että määrärahat Jytan ja erikoissairaanhoidon osalta tulevat ylittymään, koska v tilinpäätös oli enemmän kuin talousarvioon 2012 oli varattu. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa tasapainottamisohjelman, jonka tavoitteena on saada kaupungin taloustilanne tasapainoon vuoteen 2015 mennessä. Tasapainottamisohjelman ansiosta kaupungin omat toiminnot ylsivät euron säästötavoitteeseen. Tasapainottamisohjelman tavoite vuodelle 2012 oli, että tappio olisi korkeintaan v.2011 tasolla. Verotuloja saatiin n. 16 milj. euroa eli n euroa enemmän kuin talousarvioon oli varattu ja ne nousivat edellisvuodesta 2 % eli n euroa. Valtionosuuksia saatiin n. 13,5 milj. euroa eli n euroa enemmän kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 4,4 % eli n euroa. Toimintatuotot nousivat edellisvuodesta 8,8 % eli n euroa. Kasvu johtuu kirjauskäytännön muutoksesta johtuvien sisäisten myyntituottojen sekä vuokratuottojen lisääntymisestä. Toimintakulut nousivat edellisvuodesta 4,8 % eli n. 1,7 milj. euroa ja ne ylittivät lisämäärärahalla korjatun talousarvion n eurolla. Suurimpaan osaan menojen noususta kaupunki ei voi vaikuttaa itse mitenkään. Kaupungin oman toiminnan menot kasvoivat keskimäärin 4 %:lla. Nousu aiheutui lähinnä sopimuksiin perustuvista palkankorotuksista sekä hankkeisiin palkatusta uudesta henkilökunnasta. Taloudellisten tavoitteiden toteutumat ja talouden tunnuslukujen kehittyminen on selvitetty kattavasti tilinpäätöskirjassa Investoinnit Tehtyjä investointeja ei ole voitu kattaa vuosikatteella, johon olisi pyrittävä, jotta taloudenhoito olisi toteutunut hyvin. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat n. 3,2 milj. euroa. (edellisenä vuonna lähes saman verran). Talousarvioon oli varattu n. 5 milj. euroa, mutta Raonhaan suuren teollisuushallin investoinnin peruuntuminen aiheutti määrärahojen alittumisen.

10 Arviointikertomus Investointitulot yhteensä euroa koostuvat maa-alueiden myynneistä ja valtionosuuksista. Vuoden suurin yksittäinen investointihanke oli vapaa-aikakeskuksen peruskorjauksen aloittaminen kesäkuussa. V.2012 siihen käytettiin n. 1,9 milj. euroa. Valtionosuutta saatiin euroa. Muita suurempia investointeja olivat Lopotin saneeraus euroa, Korrinkujan paritalo euroa, katujen rakentaminen euroa ja tenniskenttien rakentaminen euroa. Irtaimistohankintoja tehtiin n eurolla. Investoinneilla on aina pitkäaikainen kustannusvaikutus myös käyttötalouspuolelle poistojen ja muiden käyttökustannusten muodossa, nämä olisi hyvä tuoda esille erikseen. 4. HENKILÖSTÖ Kaupungin henkilöstöraporttiin on koottu henkilöstöön liittyviä tietoja vuodelta Kertomus on monipuolinen ja se antaa vertailevaa tietoa mm. henkilöstön määrästä, rakenteesta, ikärakenteesta, eläköitymisestä, työhyvinvoinnista ja henkilöstökustannuksista. Kaupungin palveluksessa oli yhteensä 267 henkilöä, lukuun sisältyvät vakinaiset, määräaikaiset ja työllistetyt. Edellisvuodesta määrä laski 7 henkilöllä. Väheneminen kohdistui vakinaisiin palvelusuhteisiin, joita oli vuoden lopussa 171. Määräaikaisia koko henkilöstön määrästä oli 96 henkilöä. Tässä määrässä näkyy mm. erilaisten hankkeiden hanketyöntekijät. Tuloslaskelman mukaan henkilöstökulut olivat yhteensä n.9,9 milj. euroa, joka on kunnan asukasta kohden n euroa. Kustannukset nousivat edellisestä vuodesta n euroa eli n. 4,35 %. Kannuksessa, kuten kunta-alalla yleensä, palvelussuhteet ovat verrattain pitkäaikaisia ja vaihtuvuus vähäistä. Vuoden 2012 vakituisesta henkilöstöstä 53 % on ollut palveluksessa yli 20 vuotta ja henkilöstön palveluaika oli keskimäärin 17,6 vuotta. Työvoiman saatavuudessa on ollut ongelmia lähinnä äkillisissä sijaisuuksissa opetuspalveluissa sekä varhaiskasvatuspalveluissa. Vakituisiin virka- ja työsuhteisiin on pääsääntöisesti ollut helppo saada pätevää työvoimaa. Kaupungilla on hyvin haasteellinen ikärakenne tulevaisuutta ajatellen. Koko henkilöstön keski-ikä oli 46,2 vuotta, joka on korkeampi kuin kunta-alalla keskimäärin.

11 Arviointikertomus Vakinaisen henkilöstön ikäryhmässä vuotta on 29 henkilöä, joten lähivuosien eläköityminen lisää rekrytointitarvetta sekä hiljaisen tiedon tallentamisen ja osaamisen siirtämisen tarvetta. Vuonna 2012 vanhuuseläkkeelle siirtyi 6 henkilöä, joiden keski-ikä oli 63,4 vuotta (ed.vuonna 63,3) Työurien pidentäminen on taloudellisesti kannattavaa sekä työnantajalle että työntekijälle. Sen vuoksi on tärkeää tukea kaikin keinoin työssä jaksamista. Ennenaikaiset eläkkeet tulevat hyvin kalliiksi työnantajalle. Kevan mukaan jokainen uusi työkyvyttömyyseläke maksaa kunnalle varhe-maksuna noin euroa 36 kuukauden ajan. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä ei aiheudu ko. maksu kunnalle. Kaupungin tavoitteet työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisessä ovat: -saada mahdollisimman moni jatkamaan työssä omaan eläkeikäänsä saakka tai sen yli - mahdollisimman harva jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle - mahdollisimman moni jatkaisi työssä, vaikka työkyky olisi alentunut. Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen määrä v.2012 oli 7,67 kalenteripäivää työntekijää kohti, kun se edellisenä vuonna oli 8,4 päivää. Laskua on tapahtunut jo kahtena peräkkäisenä vuonna. Tapaturmien määrä on sitä vastoin lisääntynyt kolmella edellisvuodesta, määrä oli nyt 12. Tapaturmista seitsemän sattui työssä ja viisi työmatkalla. Tapaturmien arvioitu seuraus oli vähäinen tai ohimenevä ja kaupungille kustannukset olivat n euroa. Olisi hyvä kartoittaa toiminnan alueet, joilla tapaturmia on sattunut, jotta voitaisiin ennakoida riskit ja mahdollisesti poistaa ne erilaisilla toimenpiteillä. Kaupunki on toteuttanut työkykyä tukevaa toimintaa henkilöstölleen jo vuodesta 1998 lähtien. Tyky-toiminnan toimintasuunnitelmassa jo vuonna 2011 olleeseen Kannustaen kuntoon- hankkeelle ei saatu rahoitusta KKI-ohjelmalta myöskään vuodelle Hankkeen tarkoituksena olisi aktivoida henkilöstöä liikuntaan. Koska rahoitusta ei saatu, järjestettiin kokeiluna kaksi TYKY-liikuntaryhmää, jotka eivät saavuttaneet merkittävää suosiota ja osallistujamäärä väheni kauden loppua kohden. Työntekijöillä on mahdollisuus osallistua eri järjestöjen tuetuille kuntolomille ja työnantaja osallistuu omavastuuosuuden maksuun. Henkilöstön yhteenkuuluvuuden tunnetta on vahvistettu järjestämällä yhteisiä tykyretkiä. Tyky-seteleitä on mahdollisuus käyttää erilaisiin liikunta- ja hyvinvointipalveluihin, harraste- ja kulttuuripalveluihin.

12 Arviointikertomus Työterveyshuolto on hyvin järjestetty. Henkilöstölle järjestetään lakisääteisten työterveyspalveluiden lisäksi työterveyshuollollisesti painottuva yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja muu terveydenhoito. Henkilöstöä on muistettu vuosittain joko joululahjalla tai järjestetty joulujuhla. Vuonna 2012 järjestettiin joulujuhla Rauhalassa, jossa yhteydessä jaettiin Suomen Kuntaliiton myöntämät ansiomerkit 60 kaupungin työntekijälle ja viranhaltijalle kiitokseksi hyvästä työstä. Edellisten tietojen perusteella yleisesti ottaen voidaan sanoa, että kaupunki pitää hyvin huolta henkilöstöstään ja henkilöstöpolitiikka kehittyy edelleen myönteiseen suuntaan. Tämän osoittaa myös sairauspoissaolojen vähentyminen edelleen. 5. KUNTAKONSERNILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Eskolan kylätalon osalta taloustilanne on heikennyt edelleen. Vuokrat eivät riittäneet kattamaan edes toimintakuluja. V laadittua tervehdyttämisohjelmaa on toteutettu, mutta vaikutus ei ole ollut riittävää. Lainat järjestellään uudelleen v (korko jopa 8,5 %) ja muutenkin kaupunki käynnistää pääomistajana toimenpiteet yhtiön taloustilanteen korjaamiseksi. Kannuksen Vuokra-asuntojen tavoite vuokra-asuntojen käyttöasteesta ylittyi ollen 99 %. Tavoite kattaa kaikki toiminnan kulut tulorahoituksella ei toteutunut. Vapaa-aikakeskuksen remontin vuoksi toimintaa on supistettu ja tämä on vaikuttanut tuloihin, sillä uimahalli on ollut kokonaan suljettuna heinäkuun alusta alkaen. Kiinteistökustannukset ovat pysyneet määrärahojen puitteissa. Kannuksen Kaukolämpö Oy teki hyvän tuloksen jälleen ja lämpöä tuotetaan alle lähialueiden ja koko maan hintoja. Kaupungin konsernilainat vuonna 2012 olivat 3300 euroa/asukas, lisäystä edellisvuoteen 517 euroa/asukas. Konserniin kuuluvien kuntayhtymien ja Kannuksen Kaukolämmön hyvät tulokset huomioiden koko konsernin, kaupunki mukaan luettuna, ylijäämä on euroa. Konsernille asetetut tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja riittäviä ja ne ovat toteutuneet pääosin hyvin muiden paitsi Eskolan Kylätalojen osalta. Kaupungin olisi pitänyt puuttua tilanteeseen jo aiemmin.

13 Arviointikertomus YHTEENVETO Kaupungin talous on heikentynyt edelleen, vuosikatteen painuminen aina vain enemmän miinukselle on todella paha merkki. Taloustilanne ei kuitenkaan ole vielä niin huono, että kaupungilla olisi kuntalain mukainen alijäämän kattamisvelvoite tai toimenpideohjelman laatimisvelvollisuus. Kaupungille jää taseeseen ylijäämää vielä v.2012 tappion kattamisen jälkeen euroa, mutta tätä vauhtia ne on kulutettu muutamassa vuodessa. Kaupunki on kuitenkin puuttunut tilanteeseen välittömästi ja laatinut tasapainottamisohjelman tilanteen korjaamiseksi vuosien aikana siten, että vuosikate saadaan nousemaan n. milj. euron tasolle, jolloin se riittäisi rahoittamaan lainan lyhennykset ja osan investoinneista. Kokonaisuutena Kannuksen kaupungin talous on oman toiminnan osalta hoidettu todella hyvin ja tasapainottamisohjelmassa v esitettyyn euron säästötavoitteeseen päästiin. Kaupungin omavaraisuusaste huononi edelleen ollen nyt 54,13 %. Kuntatalouden keskimääräinen omavaraisuusaste on keskimäärin 70 % ja alle 50 % omavaraisuusaste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Kaupungin maksuvalmius nousi hieman edellisvuodesta ollen 4,3 päivää vuodenvaihteessa (ed. vuonna 2,3 pv). Jytan ja erikoissairaanhoidon palvelut aiheuttavat kaupungin talouteen eniten ongelmia. Sairaanhoitopiirillä oli v.2012 tilinpäätöksessään ylijäämää n.2 milj. euroa, jota ei kuitenkaan palauteta kunnille vaan käytetään omiin investointeihin. Kaupungin tulee aktiivisesti selvittää ja kehittää kotona ja tukiasunnoissa asumista tukevia palveluita ja mahdollisuuksia, jotka ennalta ehkäisevät laitoshoitoon siirtymistä ja sitä kautta tuovat kaupungille säästöjä. Tarkastuslautakunta pitää edelleen tärkeänä, että Jyta esittää esim. kuukausittain tilinpäätösennustelaskelmat koko Jytasta sekä lisäksi Kannuksen kaupungin maksuosuudesta, jotta yllättäviin muutoksiin pystytään varautumaan ja puuttumaan ajoissa. Jytan talouden osalta tavoitteet eivät ole toteutuneet.

14 Arviointikertomus