Behave kokosi tutkijat Helsinkiin s. 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Behave kokosi tutkijat Helsinkiin s. 10"

Transkriptio

1 Asiaa energian ja materiaalien tehokkaan käytön asiantuntijalta 3/2012 Behave kokosi tutkijat Helsinkiin s. 10 Valaistu ledistä s. 6 Maakunta neuvonnan asialla s. 14 Nollaenergiataso uudisrakennuksissa s. 18 Vedelläkin on oma jalanjälki s. 22

2 palstaotsikko Pääkirjoitus Motiva Xpress Sisällys 3 /2012 Kuva: Kimmo Haimi Lisää kilpailukykyä Ajassa 4 Kotitalouksien sähkönkäyttötutkimus Ympäristömerkit huipulla Merkittävä kilpailuvaltti 5 Energiansäästöviikko vieraskynä 5 Direktiivin valmistelua valaistus 8 Millä valaisemme huomenna? 9 Lampputieto.fi auttaa valinnassa Päivitä lamppuosaaminen verkkokurssilla Behave 10 Energiatutkimuksen pelikenttä laajenee YMPÄRISTÖMERKINTÄ 12 Hotelliin tunnelmia ja sähkönsäästöä 13 Majoituspalveluiden ympäristömerkit Kuluttajien energianeuvonta 14 Koko maakunta samalla asialla 15 Kymenlaakson energianeuvonta Elvari 16 Ilma-vesilämpöpumput Suomen oloissa Asuminen ja rakentaminen 18 Lähes nollaenergiataso uudisrakennuksiin uusiutuva energia 20 Hiilineutraali Harakka 21 Suunnitteluohjeita tuulivoimarakentamiseen Hyvin tehty 22 Vedelläkin on oma jalanjälki Liikenne 24 Jos ajat, aja viisaasti 25 Kouluttajaverkosto laajenee Transeco 26 Minkä suunnan Suomi valitsee? 27 Liikenteen visiot paneelissa LASTEN ENERGIAKIRJA 28 Klassikko uudistui ECOWILL näkökulma 29 Sähköautot ja hybridit yleistyvät hankinnat 30 Neuvontapalvelu auttaa 31 Hankinnat Motivan ohjeilla Kainuussa kurjenmiekka 32 Katteettomia lupauksia Kytkennät 32 Miten monimutkaisuus kesytetään 33 Meikitön päivä innosti Puhdasta energiaa aivoriihessä 34 Lainapyörällä töihin Verkosto yritysten hankinnoista vastaaville Rengasmerkintä 35 Kuntien ESCO-palvelun hankintaan ohjeet Usko Pois! Teknologiakohtaista energiapolitiikkaa tarvitaan Petri Väisänen toimitusjohtaja Motiva Services Oy Ympäristömerkki on yritykselle helppo tapa osoittaa, että sen tuote tai palvelu on hyvä. Taloudellinen epävarmuus, muutos ja toiminnan sopeuttaminen näyttävät olevan nykyisessä toimintaympäristössä pikemminkin pysyvä olotila kuin nopeasti ohimenevä suhdanne. Kilpailukykyä haetaan uusilla tuotteilla ja palveluilla, joilla erotutaan kilpailijoista, mutta myös toimintaa tehostamalla ja säästöillä. Tähän haasteeseen myös Motiva pyrkii vastaamaan paremmin tytäryhtiönsä Motiva Services Oy:n avulla. * * * Markkinaehtoisen toiminnan kautta tavoitamme entistä useamman asiakkaan ja toimintamme vaikuttavuus kasvaa. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi konesalien energiatehokkuuden parantaminen ja teollisuuden ylijäämälämmön hyödyntäminen, joissa yritysten rooli on ratkaisevan tärkeä. Motiva Services on kasvanut ripeästi kahdessa vuodessa 20 henkilön asiantuntijayritykseksi, joka auttaa yrityksiä parantamaan resurssitehokkuutta ja erottautumaan kilpailijoista ympäristömerkittyjen tuotteiden ja palveluiden avulla. Energiatehokkuudessa toimintamme tähtää ennen kaikkea vientiin, jossa suomalaisella osaamisella on merkittävä potentiaali. * * * Ympäristömerkki on yritykselle helppo tapa osoittaa, että sen tuote tai palvelu on hyvä. Merkin avulla kannustetaan ammattiostajia ja kuluttajia valitsemaan ympäristön kannalta viisaasti. Joutsenmerkin vaatimukset tarkistetaan määrävälein, jotta ne pysyvät ajan tasalla lainsäädännön kiristyessä ja teknologian kehittyessä. Näin merkin saaneet tuotteet ovat jatkuvasti ympäristön kannalta parhaimpien joukossa. Tuoreen tutkimuksen mukaan Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki ovat maailmassa tunnetuimpien ympäristömerkkien ja -sertifikaattien joukossa. Mehreen Saleem Gul englantilaisesta Heriot-Watt yliopistosta esittelee kuluttajatutkimustaan Behavekonferenssin posterinäyttelyssä Helsingin Kaapelitehtaalla, s. 10. Kuva: Brendan Delany Johtava tutkija Anu Tuomisen mukaan liikenteen päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa, s. 26. Kuva: Kimmo Haimi Tieliikennejohtaja Marko Sillanpää pitää hyvänä sitä, että turvallisuusnäkö kohdat on kytketty mukaan viisaan ajo tavan koulutukseen, s. 24. Kuva: Petri Kuokka Motiva Xpress Julkaisija Motiva Oy Urho Kekkosen katu 4 6 A Postiosoite: PL 489, Helsinki Puh , faksi sähköpostit: Motiva asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Toimitus Päätoimittaja: Iiris Lappalainen Viestintäjohtaja: Jochim Donner Toimitussihteeri: Sirpa Mustonen Toimitus: Jari Aalto, Kirsi Auranmaa, Kirsi-Maaria Forssell, Sari Kaste, Minna Mattsson, Suvi Salmela, Leila Timonen ja Marika Viherlaiho Kansikuva: Sara Bryan Pasquierin kuvasi Brendan Delany. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Lehden kortilla tai puh Julkaisutilaukset myös sähköpostitse Motiva Xpress ilmestyy 4 kertaa vuodessa sekä painettuna että Digipaper-versiona. MX 4/12 ilmestyy joulukuussa. Vuosikerta: Maksuton Painos: kpl Paino: Erweko Painotuote Oy Repro: Petri Kuokka /Aarnipaja Ky Ulkoasu ja taitto: Merja Sainio / Designio ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Lehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Työ- ja elinkeino ministeriö tukee lehden julkaisemista. Kaikkien alojen asiantuntija Ville Valopää puntaroi Motiva Xpressissä maailman menoa omalla tavallaan. Palaute piirros: Harri Tarkka Ledit tulevat! Onko meikäläisestä perintökalleudeksi, kuten ledistä? 2 Motiva Xpress 3/2012 Motiva Xpress 3/2012 3

3 Ajassa vieraskynä Heikki Väisänen ylitarkastaja työ- ja elinkeinoministeriö Copyright Lumon Direktiivin valmistelua Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki huipulla Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki kuuluvat tuoreen tutkimuksen mukaan maailman kymmenen tunnetuimman ympäristömerkin ja -sertifikaatin joukkoon. Tämä käy ilmi kansainvälisesti tunnustetun IMD Business School -koulutuslaitoksen uudesta raportista Reviewing the Adoption of Ecolabels by Firms. Kyselyyn vastanneet yritykset kokevat, että merkki lisää myyntiä ja kilpailukykyä ja sen avulla vastataan kuluttajien vaatimuksiin. Raportti suosittelee myös valitsemaan elinkaaritarkasteluun perustuvan ympäristömerkin. Kotitalouksien sähkönkäyttötutkimus valmistumassa Kotitalouksien sähkönkäyttö selvityksen mukaan usean energialähteen käyttö lämmityksessä yleistyy koko ajan. Trendi tuo haasteita energianeuvonnalle. Yhdistelmälämmityksellä voi saavuttaa hyvän tuloksen, mutta sopimaton yhdistelmä voi kumota säästövaikutuksen tai peräti lisätä kulutusta. Hyvä esimerkki on ilmalämpöpumppu ja varaava takka sähkölämmitteisessä talossa. Jos ilmalämpöpumppu on automaattiasetuksella, se alkaa jäähdyttää, kun asetettu lämpötila ylittyy. Näin voi käydä takkaa lämmitettäessä, jos lämpöpumppu on takan lähellä. Sähköllä lisälämpöä Pien- ja rivitalot on perinteisesti jaettu sähkölämmitteisiin ja eisähkölämmitteisiin. Sähkölämmitteisissä taloissa on sähkön rinnalla useimmiten käytössä jokin muu lämmön lähde, tavallisimmin puu. Puun käytössä on vaihtelua osa lämmittää puulla satunnaisesti, toiset säännöllisesti. Puuta käytetään Uudellamaalla vähem- män kuin esimerkiksi Pohjanmaalla. Lämpötila ei siis ole ainoa tekijä, joka synnyttää alueellisia eroja sähkölämmitteisten talojen sähkönkäyttöön. Sähköä käytetään muiden lämmitystapojen rinnalla vaihtelevia määriä. Sähkönkäyttö puulämmityksen rinnalla on ollut jo pitkään tiedossa. Nyt sähköinen tukilämmitys on yleistymässä myös öljylämmitystaloissa. Öljylämmitystaloissa jo viidenneksessä on käytössä ilmalämpöpumppu. Se vaatii toimiakseen sähköä ja koska säästyvä energia on tässä tapauksessa lämmitysöljyä, sähkönkulutus kasvaa. Kotitalouksien sähkönkäyttö selvityksen on toteuttanut Adato Energia Oy työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta. Hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet mukana myös Energiateollisuus ry ja Motiva Oy. Selvitys julkaistaan lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriön, Adato Energia Oy:n ja Motiva Oy:n verkkosivuilla. Virve Rouhiainen, (09) , Adato Energia Oy Materiaalitehokkuuskatselmus Merkittävä kilpailuvaltti Parvekelaseja valmistavan Lumonin Kouvolan tehtaalla tehtiin materiaalikatselmus kaksi vuotta sitten*. Siinä kirjattuja ehdotuksia on nyt toteutettu ja päästy noin euron vuotuiseen säästöön. Säästöt toteutuivat toimintatapoja muuttamalla ilman suurempia investointeja. Materiaalien käytön tehostaminen on meille todella tärkeä kilpailuvaltti, toteaa tuotantojohtaja Pekka Oikarinen. Erilaisia tehostamistoimenpiteitä katselmuksessa kirjattiin yhteensä 68, esimerkiksi hävikin tarkemmasta analysoinnista alumiiniprofiilien hukkapalojen hyödyntämiseen. Hankkeen aikana työstettiin myös mittareita, joilla materiaalien käyttöä ja hävikkiä voidaan seurata. Tuotannon virheet ovat vähentyneet, minkä ansiosta toimitusajat ovat selvästi lyhentyneet, Oikarinen kertoo. * Turhat materiaalivirrat kuriin, Motiva Xpress 1/2011 Energiansäästöviikko leviää jo Suomen ulkopuolelle Sadat yritykset ja yhteisöt sekä niiden kautta jopa sadat tuhannet suomalaiset viettävät Energiansäästöviikkoa lokakuussa viikolla 41. Säästöviikon keltainen hymiö leviää työpaikoilla, kunnissa ja kouluissa Suomessa Säästöviikon keltainen hymiö valloittaa sekä useiden globaalien yritysten välityksellä myös Suomen ulkopuolella. Viikon 41 aikana yritykset ja yhteisöt järjestävät erilaisia tapahtumia niin omalle henkilökunnalleen kuin kuluttajillekin; säästöviikolla voi esimerkiksi opetella ilmalämpöpumpun huoltoa tai osallistua Ekotehopäivään. Kotitalouksia houkutellaan Energiatehokkaan perhepäivän viettoon tai kokeilemaan Sähkötöntä päivää sekä kertomaan päivän onnistumisesta Energiansäästöviikon Facebook-sivulla. Tapahtumat sekä tiedot osallistujista on koottu Energiansäästöviikon verkkosivuille. Facebook.com/energiansaastoviikko Elokuun lopulla on ensimmäinen Brysselin kokous kolmeen kuukauteen. Sitä ennen tulikin reissattua, parikymmentä kertaa kahdeksan kuukautta kestäneen energiatehokkuusdirektiivin, EED, neuvottelurumban aikana. Agendalla on nyt kesäkuun puolivälissä hyväksytyn direktiivin englanninkieliseen tekstiversioon tehdyt muokkaukset. Uudessa versiossa pitäisi olla vain korjauksia ja kielenhuoltoa, mutta aika monta should sanaa on muutettu muotoon shall. Siinä jo muuttuu velvoitteen luonnekin. Ennen kokousta käyn neuvostossa töissä olevan Heikki Ernon kanssa läpi direktiivin suomenkielistä käännöstä. Monelle englannin sanalle on käännösvaihtoehtoja. Oikean valitsemiseksi on katsottava asiayhteys ja tiedettävä, mitä kautta lopulliseen muotoiluun on tultu. * * * Kokouksen alkua odotellessa vaihdan kuulumisia komission kollegoiden kanssa. Moni heistä on jonkun maan ministeriöstä komissioon muutaman vuoden pestin ottanut kansallinen asiantuntija, tuttu monen vuoden takaa. Huonosti nukuttuja öitä on heilläkin viime keväältä. Juristi-lingvistikokouksessa käydään läpi koko direktiivi. Yksi huojentava päätös on, että kaikki shall muutokset palautetaan should muotoon. Jään kokouksen jälkeen keskustelemaan UK:n kollegan kanssa erään artiklakohdan tulkinnasta. Suurin hyöty Brysselissä käymisestä on mahdollisuus suoriin keskusteluihin. Tanska vei direktiivineuvotteluja loppuvaiheessa niin hektisesti, ettei kaikista muutoksista ja lisäyksistä ehditty keskustella. Se olisi ollut tarpeellista, näistä tulkinnoista tulee vielä monta vääntöä. Brysselissä hoidellaan nyt tiettyjä muodollisia prosesseja, jotta kesäkuussa sisällön osalta hyväksytty EED saadaan syksyn aikana voimaan. Siitä lähtevät juoksemaan jäsenvaltioita koskevat määräajat. Tietyt asiat on tehtävä vuoden sisään, koko paketti kevääseen 2014 mennessä. Käytännössä EED korvaa nykyisen energiapalvelu- sekä CHP-direktiivin, mutta on vielä aikaista sanoa, miten se näkyy yrityksille, kunnille ja kotitalouksille. * * * Direktiivin toimeenpanoa ja sen organisointia suunnitellaan paraikaa. Suomessa on jo varsin paljon tehty ja energiatehokkuustoimia on käytössä. EED:n myötä tavoitteet koskevat selkeämmin vuotta 2020 tai jaksoa Tästä seuraa muutoksia, joista yhtenä isona ensi vuoden aikana tehtävänä voi mainita nykyisen laajan energiatehokkuussopimusjärjestelmän uusimistarpeen. Neuvottelujen aikana kävi selväksi, että on aika haasteellista löytää sellaisia toimia, jotka ovat kaikissa jäsenvaltioissa sekä tarpeellisia että toimivia. Itse olisin mieluusti nähnyt EED:ssä jatkuvuutta nykyiselle energiapalveludirektiiville. Nyt joudutaan aloittamaan säästöjen kerääminen taas nollasta vuonna Eikä säästöjen laskemisesta ja todentamisesta olisi tarvinnut tehdä niin monimutkaista eikä raportointivelvoitteista niin raskaita. Mutta siinä tämän kanssa pärjätään kuin muutkin jäsenmaat. P.S. Ollaan näissä energiatehokkuushommissa oltu hyviä ja ollaan jatkossakin. Kuva: Kimmo Haimi 4 Motiva Xpress 3/2012 Motiva Xpress 3/2012 5

4 VALAISTUS valaistus Valaistu ledistä Nykyaikaiset ledit ja energiansäästölamput vievät lamppujen energiatehokkuuden uudelle tasolle. Samalla valaistuksen energiankulutus on kääntymässä selvään laskuun. Teksti: Juha Kontu Kuvat: Esko KOIVISTO, Kimmo Haimi, motiva/matti rajala Vielä muutama vuosikymmen sitten valaistusta tarvittiin vain näkemisen varmistamiseen. Silloin riitti valkoinen pallokupu ja valon lähteeksi kelmeä hehkulamppu. Nyt valaistusta käytetään myös esteettisenä elementtinä niin sisällä kuin ulkona. Samalla lamppujen määrä on lisääntynyt merkittävästi. Samoin on käynyt valaistuksen sähkönkulutukselle. Se on harpannut huikean loikan ylöspäin. Valaistukseen kuluu Suomessa 12 prosenttia kaikesta sähköenergiasta. Kotitalouksien käyttämästä sähköstä viidennes käytetään lampuissa. Valaistus on lämmityksen jälkeen kotitalouksien merkittävin energiankuluttaja. Kotitalouksien valaistus kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin koko Oulun kaupunki. Pyrkimys energiatehokkuuteen on radikaalisti muuttanut lamppuja ja niissä käytettyä tekniikkaa. Tämä näkyy lamppujen tuotekehityksessä uusia energiatehokkaita lamppuja on tuotu markkinoille. Perinteinen energiasyöppö hehkulamppu on tiensä päässä. Hehkulamppuja ei saa tuoda maahan tai valmistaa, mutta vanhat varastot saa myydä loppuun. Hehkulamppujen korvaaminen energiansäästölampuilla merkitsee yli 100 miljoonan euron säästöä vuodessa. Hehkulamput pois mahdollisimman nopeasti Hehkulamppuihin tottunut kuluttaja ei jää muutoksen keskellä pulaan. Vanhentuneen lampputeknologian tilalle on parempia vaihtoehtoja, tällä hetkellä energiansäästölamput, halogeenit ja ledit. Ledien energiantarve jää murto-osaan hehkulampuista. Ledien hinnat ovat tulleet alaspäin ja niiden valoteho on kasvanut huomattavasti. Tänä syksynä markkinoille on tullut 60- ja jopa 75-wattisen hehkulampun korvaavia ledilamppuja, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta kertoo. Hehkulamppujen markkinoilta poistuminen liittyy EUtasolla säädettyyn, energiaa käyttäville tuotteille energiatehokkuusvaatimuksia tuovaan, direktiiviin (EuP-direktiivi). Sillä tähdätään energiankäytön hillitsemiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Vuonna 2009 säädetty direktiivi etenee portaittain siten, että se on voimassa kokonaisuudessaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Ekosuunnitteludirektiivin lähtökohtana on se, että markkinoilta poistettavalle tuotteelle löytyy korvaava ja energiatehokkaampi valonlähde. Samalla energiatehottomat tuotteet saadaan pois markkinoilta. Direktiivin toteutukselle annettiin tämän takia pitkä siirtymäkausi, Suur-Uski sanoo. Direktiiviin kuuluu myös mahdollisuus kiristää vaatimuksia nykyisestä. Ekosuunnitteludirektiivi nopeuttaa energiatehokkaiden lamppujen yleistymistä. Suositukset eivät ole yksin riittäneet. Eurooppa tulee jälkijunassa uuden lampputeknologian käyttöönotossa verrattuna kehittyneisiin Kaukoidän maihin tai Yhdysvaltoihin. Tähän tarvitaan direktiivin vetoapua, Suur- Uski sanoo. Valmistajat eivät enää syyskuun 2009 alun jälkeen ole saaneet valmistaa tai maahantuoda himmeäkupuisia ympärivalaisevia (matta/opaali) hehkulamppuja. Ledien energiantarve jää murto-osaan hehkulampuista. Kaupat ja maahantuojat saavat myydä vanhat varastonsa loppuun. Kuluttajan ei kannata hamstrata vanhentunutta ja energiatehotonta tekniikkaa vaatehuoneen täytteeksi, Suur- Uski sanoo. Kuluttajan ostopäätöksen ratkaisee usein lampun hankintahinta. Perinteisesti tämä on johtanut ostohinnaltaan halvan hehkulampun valintaan. Kuitenkin ylivoimaisesti suurin osa lamppujen ympäristövaikutuksista syntyy käytön aikana. Esimerkiksi halogeenikohdelampun ympäristövaikutuksista yli 90 prosenttia syntyy käytön aikana. Hehkulampuissa luku on vielä tätäkin suurempi. jatkuu seuraavalla sivulla Kuluttajan ei kannata hamstrata vanhentunutta ja energiatehotonta tekniikkaa, Päivi Suur-Uski sanoo. 6 Motiva Xpress 3/2012 Motiva Xpress 3/2012 7

5 VALAISTUS VALAISTUS Lampputieto.fi auttaa valinnassa Ledien hankinnassa huomioitava Kohdevalaistuksessa ledien energiansäästö perinteiseen hehku- tai halogeenikohdelamppuun verrattuna on jopa 90 prosenttia. Korvattaessa vanhan valaisimen halogeenispotteja ledilampuilla, on huomioitava, että kaikki 12 voltin ledilamput eivät välttämättä toimi kaikkien halogeenimuuntajien kanssa. Osa ledilampuista toimii sekä elektronisten liitäntälaitteiden, että perinteisten muuntajien kanssa, osa ainoastaan perinteisillä muuntajilla. Myös liitäntälaitteen vaatima minimitehokuorma voi aiheuttaa toimintahäiriöitä tai toimimattomuutta pienitehoisilla ledilampuilla. Kun pienjännitteisiä halogeenilamppuja korvataan ledilampuilla, on siis aina tarkistettava käytössä olevan muuntajan tyyppi. Kaikki ledilamput eivät ole himmennettävissä, mikä on syytä huomioida ledilamppua hankittaessa. Myöskään kaikki himmentimet ja himmennettävät ledilamput eivät ole välttämättä yhteensopivia. Ledilamppujen himmennykseen on vaikea antaa yleispätevää ohjetta. Tekniikka kehittyy kovaa vauhtia, ja suuret valmistajat ovat kehittäneet omia standardejaan yhdessä säädinvalmistajien kanssa. Parhaiten ledilamppujen himmennyksestä saa tietoa jälleenmyyjiltä ja valmistajien suosituksista, esimerkiksi maahantuojien nettisivuilta. Millä valaisemme huomenna? Hehkulamppukauden päättyessä kuluttaja ei jää tyhjän päälle. Tarjolla on useita vaihtoehtoja energiansäästölampuista halogeeneihin ja ledeihin. Ledit valtaavat kentän Ledien eli loistediodien valontuotto perustuu puolijohteeseen, joka säteilee valoa. Yksittäisen ledin tuottama valon määrä on suhteellisen vaatimaton, joten lampuissa käytetään useita ledejä. Ledilamppujen murtautumista massamarkkinoille on odotettu jo vuosia. Yleistymistä hidastivat lähinnä hinta ja niukka valontuotto, Suur-Uski sanoo. Ledilamput ovat erittäin pitkäikäisiä ja energiatehokkaita. Ne syttyvät välittömästi ja niiden sävyvalikoima on laaja. Ledit soveltuvat erityisen hyvin kohde- ja korostusvalaistukseen. Esimerkiksi viime kesän asuntomessuilla Tampereella käytännössä kaikki talot olivat saaneet ledivalaistuksen. Millaisia ominaisuuksia nykyaikaisessa ledilampussa on? Ledilampussa yhdistyy pieni koko, suureen pintakirkkauteen ja valontuottoon myös kylmässä. Ledeille on ominaista pitkä elinikä ja luja rakenne. Pienjännitteiset ledit syttyvät välittömästi ja niiden valotehoa voidaan säätää. Lisäksi niiden valmistukseen ei ole käytetty elohopeaa. Näillä ominaisuuksilla ledi on kilpailukykyinen vaihtoehto, Suur-Uski sanoo. Ledilamppuja on nykyisin laaja värivalikoima erilaisiin käyttöympäristöihin ja -tarkoituksiin. Ledejä käytetään ulkona ja sisällä autoista liikennevaloihin, valomainoksista kohdevalaistuksiin ja yhä useammin myös yleisvalaistukseen. Ledejä käytetään yhä useammin myös yleisvalaistukseen. Energiansäästölamput parhaimmillaan ulkona Energiansäästölamput ovat pienloistelamppuja, joissa on sisäänrakennettu sytytinlaitteisto ja kierrekanta eli ne voidaan asentaa suoraan hehkulamppujen tilalle. Energiansäästölamput kestävät noin 10 kertaa hehkulamppuja pidempään ja kuluttavat jopa prosenttia vähemmän sähköä kuin hehkulamput. Energiansäästölamput ovat parhaimmillaan yleisvalaistuksessa ja käyttökohteissa, joissa tarvitaan paljon valoa, Suur-Uski sanoo. Ulkovalaistuksessa vuotuiset käyttöajat ovat pidemmät kuin sisävalaistuksessa (sisällä noin 3 tuntia, ulkona lamput ovat päällä noin 12 tuntia vuorokaudessa). Energiansäästölamput ovat energiansäästön kannalta ulkovalaistuksessa parhaimmillaan. Lampun soveltuvuus ulkokäyttöön on merkitty pakkaukseen. Sadevesi ja kosteus saattavat vaurioittaa lampun elektroniikkaa, joten ulkokäytössä valaisinrakenteen on oltava umpinainen. Halogeenilamppujen tehokkuus paranee Halogeenilamppujen tekniikka, ulkonäkö ja ominaisuudet ovat varsin samanlaiset kuin hehkulamppujen, mutta ne kuluttavat noin 30 prosenttia vähemmän sähköä kuin hehkulamput. Niiden elinikä on kaksinkertainen perinteiseen hehkulamppuun verrattuna. Kierrekantaisilla halogeenilampuilla eli niin sanotuilla halogeenihehkulampuilla voi toistaiseksi korvata hehkulamput käyttökohteissa, joihin energiansäästölamput tai ledit eivät sovellu, esimerkiksi saunassa ja himmennettävissä valaisimissa tai kristallikruunuissa. Myös halogeenilamppujen energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät vastaisuudessa. Siirtyminen hehkulampuista energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin voi tuntua vaikealta. Tuttua 40 W:n hehkulamppua ei jatkossa kaupan hyllyssä enää ole. Lampputieto.fi -verkkopalvelussa on vastauksia lampunvalintaan liittyviin kysymyksiin ja myös hyödyllistä tietoa valaistussuunnittelusta. Sivustolle on koottu runsaasti tutkittua ja luotettavaa tietoa lampuista, niiden valinnasta ja siitä, minne voit toimittaa käytetyt lamput. Sivuston Lampunvalintakone auttaa valitsemaan oikean lampun yleisvalaistukseen, kohdevalaistukseen, himmennettäviin valaisimiin, ulkokäyttöön tai vaikkapa liiketunnistimella varustettuihin valaisimiin. Suur-Uskin mukaan kaupalla on merkittävä tehtävä kertoa omille asiakkailleen uusista lamppuvaihtoehdoista ja -mahdollisuuksista. Lampputieto.fi -verkkopalveluun on tehty myyjille tarkoitettu lamppukoulu, jonka sisältö päivitettiin loppukesästä tuoreimmalla leditietoudella. Päivi Suur-Uski, , Motiva Päivitä lamppuosaaminen verkkokurssilla Lamppukoulu-verkkokurssi tukee myyjien työtä. Kuluttajien tärkeimmät tiedonlähteet lampun valinnassa ovat myyjä ja internet, siksi osaavan myyjän rooli korostuu asiakaspalvelussa. Motiva ja valaistusalan toimijat ovat tuottaneet Lamppukoulu-verkkokurssin tukemaan myyjien työtä. Tänä syksynä kurssiin on lisätty uusi ledejä käsittelevä osio, joka avaa helppotajuisesti ledien teknisiä ominaisuuksia. Myyjän on hyvä tuntea lamppujen teknisiä ominaisuuksia, jotta asiakkaalle löytyy sopiva tuote. Lamppukoulu on maksutta käytettävissä osoitteessa fi. Verkkokoulutuksen kesto on noin puoli tuntia. Se sisältää harjoituksia ja lopputestin. Harjoitukset ovat kuviteltuja myyntitilanteita, joissa myyjä miettii, miten hän toimii ja vastaa asiakkaan kysymyksiin. Verkkokurssin päätteeksi Lamppukoulusta voi tulostaa itselleen todistuksen kurssin suorittamisesta. Materiaali sopii myös energianeuvojille ja kaikille valaistusasioista kiinnostuneille. 8 Motiva Xpress 3/2012 Motiva Xpress 3/2012 9

6 Behave Behave Energiatutkimuksen pelikenttä laajenee Entistä monimuotoisempi ja -lukuisampi joukko tieteen, yrityselämän ja viranomaisten edustajia tarjoaa osaamistaan energiatehokkuuden edistämiseen. Tämä näkyi Helsingissä syyskuun lopussa pidetyssä Energy Efficiency & Behaviour konferenssissa, johon osallistui yli kaksisataa alan asiantuntijaa Euroopasta ja kauempaakin. Behave innosti ja yhdisti eurooppalaisia energiatehokkuuden edistäjiä. teksti: LEILA TIMONEN Kuva: Brendan Delany Kaapelitehtaalle Behavekonferenssiin kokoontui ennätyksellinen määrä energiatehokkuustoimijoita. Siellä käytettiin yli 60 puheenvuoroa ja esillä oli kolmisenkymmentä posteriesitystä. Saman katon alle kerääntyi paljon kokemusta ja osaamista, mistä osallistuneet yritykset ja yhteisöt varmasti hyötyvät. On ilahduttavaa, että osallistujia on laajasti eri puolilta Eurooppaa: eri alojen tutkijoita, viranomaisia, energiayhtiöitä ja laitevalmistajia. Kun kootaan yhteen erilaisia osaajia, syntyy parempi kuva siitä, miten ihmiset todella elävät, sanoo yksi konferenssin pääesiintyjistä, kansainvälisen energiajärjestön IEA:n energiatehokkuuden ohjelmapäällikkö Sara Bryan Pasquier. Ennakkoluulottomasti tiedonvaihtoon Poikkitieteellisyys ja laaja-alaisuus saavat kiitosta myös Kuluttajatutkimuslaitoksen tutkimusprofessori Eva Heiskaselta. Koskaan ennen energiatutkimuksen ja energiatehokkuuden edistämisen kimpussa ei ole ollut näin suurta joukkoa tutkijoita. Perinteisen sektoritutkimuksen ohella aihe houkuttelee niin tuotesuunnittelijoita kuin psykologeja ja sosiologejakin. Tiedon soveltaminen ja kaupallistaminen tuo valtavasti uusia toimijoita energiansäästöbisnekseen, ja vanhoissa yrityksissä kehitetään kiivaasti uutta. Heiskanen kehottaa suomalaisia ennakkoluulottomaan tiedonvaihtoon ja yhteistyöhön. Esimerkiksi pienet paikkakunnat eri puolilla maailmaa tekevät hyvinkin omaleimaisia ratkaisuja. Niillä on yhteisiä ongelmia sijainnista riippumatta: vähän ihmisiä, vähän luonnonvaroja, mutta sama halu tavoitella ilmastoedelläkävijyyttä alueellaan. Irti rationaalisen kuluttajan harhasta Energiatehokkuuden edistämisessä ollaan lähempänä ruohonjuuritasoa ja kansalaista kuin koskaan aiemmin. Kansalaisten odotetaan ottavan ison roolin eurooppalaisten energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa, mutta ilman tukea tämä ei tule toteutumaan. Viranomaiset ovat luopuneet rationaalisen kuluttajan harhasta. Vyöryttäminen ei auta. Ihmiset voivat toimia rationaalisesti, mutta logiikka ei aina ole yhteinen. Esimerkiksi iäkkäät ihmiset eivät tee energiaremontteja, vaikka ne laskelmien mukaan pitkällä aikavälillä ovat mielekkäitä. He eivät koe saavansa siitä hyötyä elinaikanaan, Heiskanen toteaa. Sara Bryan Pasquier huomauttaa, että viranomaiset ovat perinteisesti kiinnittäneet huomionsa tekniikkaan ja talouteen, joten myös ohjaavat keinot tähtäävät niihin. Laajempi näkökulma ja ihmisten arjen tuntemus tuovat energiapolitiikan ja ohjauskeinot todellisuuteen. Energiatehokkuus luo mahdollisuuksia Energiatehokkuusbisneksessä teknologia on keskeisessä roolissa. ICT on tuonut siihen kokonaan uuden ulottuvuuden sekä käyttäjälähtöisyyttä: nyt selvitetään, miten ihmiset käyttävät tekniikkaa ja toteutuvatko sen tarjoamat säästömahdollisuudet. Konferenssin päärahoittajana Sitra näkee energiatutkimuksen ja käytännön arjen välisen yhteyden selkeänä ja kannattavana. Energiankäytön tehostaminen ja tuotannon uudistaminen edellyttävät Suomelta muutosketteryyttä ja innovaatioita. Haasteita riittää, mutta onnistuminen toisi myös paljon hyvää ilmaston, yhteiskunnan, yritysten ja kansalaisten näkökulmasta. Konferenssissa olivat esillä Sitran tänä vuonna päättyvän energiaohjelman aiheet. Kansalaisten kannalta keskeistä ovat energianeuvonnan kehittäminen sekä toimivien ja kannustavien rakenteiden ja käytäntöjen kehittäminen ja kokeileminen. Jotta energiatehokkuushankkeissa onnistuttaisiin, on teknisissäkin hankkeissa otettava huomioon ihmiset ja heidän käyttäytymisensä, sanoo johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti Sitrasta. Tieto tuo kilpailuetua Taloautomaation mahdollisuudet, jatkuva kulutusseuranta, Asiantuntija Krzysztof Gierulski Euroopan komissiosta esitteli ajankohtaista energia tehokkuusdirektiiviä. Puheenjohtajana toimi Eva Heiskanen. sähköautot, pienvoimatuotanto ja aurinkosähkö liikuttavat energiayhtiöiden asiakkaita. Tiedostavilla asiakkailla on myös odotuksia siitä, mitä hyötyjä he palveluilta saavat. Toisaalta myös energia-alan sääntely ja direktiivit aiheuttavat yhtiöille paineita. Helsingin Energia osallistui konferenssiin, sillä yrityksen oma kokemus tutkimustiedon yhdistämisestä tuote- ja palvelukehitykseen on myönteinen. Tutkimusyhteistyön ja -hankkeiden kautta kehitetään ja testataan uusia palveluja ja -tuotteita, luodaan verkostoja ja asemoidutaan markkinoille. Sähkö on arvokasta ja se tarvitsee hyvät käyttöohjeet. On jo pitkän ajan takaa selvää näyttöä siitä, että oikein jalostetut kulutustiedot auttavat asiakkaita sähkönkäytön vähentämisessä, Helsingin Energian Sähkömarkkinat -liiketoiminnon johtaja Jukka Niemi sanoo. Konferenssin anti verkossa Energy Efficiency & Behaviour 2012 järjestettiin syyskuun lopussa Helsingissä. Konferenssin järjestelyistä vastasi Motiva ja tieteellistä asiantuntemusta sisältöön tarjosi Kuluttajatutkimuskeskus. Päärahoittajana oli Sitra, muita yhteistyökumppaneita olivat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö sekä Helsingin Energia. Vastaava tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009 Alankomaissa. Konferenssin esitykset ja verkkojulkaisu, Book of Abstracts, ovat ladattavissa tapahtuman verkkosivuilta. 10 Motiva Xpress 3/2012 Motiva Xpress 3/

7 YMPÄRISTÖMERKINTÄ YMPÄRISTÖMERKINTÄ Hotelliin tunnelmia ja sähkönsäästöä Tampereen ydinkeskustassa, aivan rautatieaseman vieressä, avasi toukokuussa ovensa kaupungin kolmas joutsenmerkitty Scandic-hotelli, Scandic Tampere Station. Heti avajaispäivänä hotellille myönnettiin Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkki, Joutsenmerkki. ledeillä Joutsenmerkki asettaa raja-arvon hotellin kokonaisenergiankulutukselle ja suosii uusiutuvan energian käyttöä. Teksti: Kirsi Auranmaa Kuvat: Scandic Entisen Veturipuiston paikalle kohonnut Scandic Tampere Station käynnisti Tampereen hotellitarjonnassa uuden aikakauden. Hotellin sisustuksessa on noudatettu ambient designia, moniaistillista ja tunnelmia luovaa suunnittelua. Esimerkiksi yleisten tilojen henki on mietitty tarkoin vaihtuvia värejä ja taustamusiikkia myöten. Ympäristömerkitty, esteetön design-hotelli Joutsenmerkin hakeminen Scandic Tampere Stationille oli selvää alusta alkaen, toteaa Scandicin Tampereen hotellien controller Mari Hömmö. Yrityksen politiikan mukaisesti kaikki uudet Scandic-hotellit ovat jo avaushetkellään ympäristömerkittyjä. Koska seitsenkerroksinen hotelli on uudisrakennus, pystyttiin Joutsenmerkin vaatimukset huomioimaan jo hotellin suunnitteluvaiheessa, eikä merkin hakeminen tuottanut vaikeuksia. Scandicin ohjeistuksen mukaan kaikki, mitä hotellihuoneessa on, on 98 prosenttisesti kierrätettävää materiaalia. Kaikissa hankinnoissa, mikäli mahdollista, on ollut Joutsenmerkki etusijalla. Scandic Tampere Station yhdistää ympäristön huomioimiseen ja designiin myös esteettömyyden. Hotellin 12 esteetöntä huonetta ovat saaneet modernilla tavoin toteutetut wc- ja kylpyhuonetilat Scandicin ja esteettömään rakentamiseen erikoistuneen Avaavan yhteisessä pilottihankkeessa. Uusi hotelli on otettu hyvin vastaan ja toiminta on lähtenyt erinomaisesti liikkeelle, kertoo Hömmö. Joutsenmerkki vaatii energiatehokkuutta Hotellin ympäristövaikutukset ovat hyvin samanlaisia kuin asumisesta syntyvät. Jotta hotelli voisi saada Joutsenmerkin, on sen täytettävä vaatimukset, jotka koskevat muun muassa energian ja veden kulutusta, kemikaalien käyttöä, ruokaraaka-aineiden alkuperää, kertakäyttötuotteiden käyttöä, jätehuoltoa, hankintoja sekä johtamisjärjestelmää. Konkreettisesti merkki näkyy hotellissa esimerkiksi vettä säästävinä hanoina, ledilamppuina, turvallisina sisustusmateriaaleina sekä ympäristöasiat hallitsevana henkilökuntana. Hotellin yksi tärkeimmistä ympäristöä kuormittavista tekijöistä on energiankulutus. Joutsenmerkki asettaa raja-arvon hotellin kokonaisenergiankulutukselle ja suosii uusiutuvan energian käyttöä sekä energiatehokkaita valaistus- ja taloteknisiä ratkaisuja. Ympäristömerkitty hotelli: vähentää aktiivisesti energian- ja vedenkulutustaan suosii ympäristölle haitattomampia kemikaaleja lajittelee jätteet on ympäristöjärjestelmässään dokumentoinut tärkeimmät ympäristöä kuormittavat tekijät ja keinot kuormituksen pienentämiseksi minimoi kuljetusten ympäristövaikutukset. Ympäristömerkityssä hotellissa käytetään mahdollisimman vähän energiaa. Hömmön mukaan Tampereen uusi Scandic-hotelli on hyvin energiapihi. Energiankulutusta on suitsittu valaisin- ja laitevalinnoin sekä viimeisimmällä talotekniikalla, jonka ansiosta hotellin energiankäytöstä saadaan tiedot päivä- ja huonekohtaisesti. Kaikki hotellin liedet ovat induktioliesiä, ledejä on käytetty niin paljon kuin mahdollista ja vesikalusteet kuluttavat mahdollisimman vähän vettä, lisää Hömmö. Tunnelmaa energiapiheillä lampuilla Valaistus on hotelleissa merkittävä sähkönkuluttaja ja mahdollisuudet pienentää energiankulutusta oikeilla lamppuvalinnoilla hyvin suuret. Joutsenmerkki asettaakin useita valaistukseen liittyviä vaatimuksia hotellille. Valaistusta ei kuitenkaan voi valita vain energiansäästön tai ympäristön näkökulmasta. Suunnittelussa on myös otettava huomioon valaistusta koskevat standardit ja määräykset, jotka koskevat muun muassa valaistusvoimakkuutta, kiusahäikäisyä ja värintoistoindeksiä erilaisissa hotellitiloissa. MAJOITUSPALVELUIDEN YMPÄRISTÖMERKIT Joutsenmerkki voidaan myöntää hotelleille ja retkeilymajoille Pohjoismaissa yhteensä jo yli 400 joutsenmerkittyä hotellia tai retkeilymajaa näistä Suomessa 35 (www.ymparistomerkki.fi/ tuotteet) EU-Ympäristömerkki voidaan myöntää myös leirintäalueille Euroopassa lähes 400 EU-ympäristömerkittyä majoituspalvelua ja leirintäaluetta (ec.europa. eu/ecat) Suomessa merkin ovat saaneet luontomatkailukeskus Metsäkartano Rautavaaralla ja Kuninkaanlähteen matkailuvaunualue Scandic Tampere Stationissa valaisinvalinnoilla on onnistuneesti paitsi säästetty energiaa, myös luotu tunnelmia. Hotellissa käytetään vähän sähköä kuluttavia pienloistelamppuja ja ledivaloja. Väriä vaihtavien ledivalojen avulla saadaan esimerkiksi ravintolaan erilainen tunnelma aamiaiselle ja illalliselle. Käytävävalaistuksen ohjaus toimii liiketunnistimien avulla. Projekti- ja ylläpitopäällikkö Antti Peurala kertoo Scandic Tampere Stationin aula- ja ravintolatilojen valaistuksessa hyödynnettävän RGB-lediä. RGB-ledi (Red, Green, Blue) on laite, jossa on kolme lähekkäin sijoitettua eri värin lediä. Laitteella voidaan valaistuksen väriä muuttaa portaattomasti halutulla tavalla. Aktiivista työtä ympäristön hyväksi Scandic on työskennellyt tietoisesti ympäristöasioiden hyväksi vuodesta Yritys pyrkii aktiivisesti pienentämään ympäristökuormitusta ja tukemaan ekologisesti kestävän yhteiskunnan kehitystä. Tällä hetkellä Scandic-ketjulla on yli 120 Joutsenmerkin saanutta hotellia. Vuonna 1996 Scandic aloitti kuukausittaisen energian ja veden kulutuksen sekä lajittelemattoman jätteen määrän tilastoinnin. Energiankulutustietojen perusteella yritys edelleen laskee fossiilisen hiilidioksidin päästönsä. Vuonna 2008 Scandic liittyi vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen. Kymmenen viime vuoden aikana Suomen Scandic-hotellien energiankulutus vierasyötä kohden on laskenut 17 prosenttia, vedenkulutus 21 prosenttia, lajittelemattoman jätteen määrä 44 prosenttia ja fossiilisten hiilidioksidipäästöjen määrä 54 prosenttia. Scandic on asettanut tavoitteekseen päästä täysin eroon fossiilisista hiilidioksidipäästöistä omassa toiminnassaan vuoteen 2025 mennessä. 12 Motiva Xpress 3/2012 Motiva Xpress 3/

8 Kuluttajien energianeuvonta Kuluttajien energianeuvonta Koko maakunta samalla asialla Kymenlaakso lupaa asumisen ja rakentamisen energianeuvontaa kaikille asukkailleen, Kotkan ja Kouvolan veturikunnista aina pienimpiin pitäjiin asti. Tämä on mahdollista, sillä tavoitteet ovat yhteiset ja vetoapua löytyy hyvistä verkostoista. Teksti ja kuva: Leila Timonen Kymenlaakson maakuntatason ilmastoja energiastrategiaa toteuttavat kunnat ja muut alan toimijat EkoKymenlaaksoprojektissa. Sen kainalossa pilotoitiin myös kuluttajien energianeuvontaa viime vuonna. Silloin maakunnassa kehitettiin yhteistoimintamuotoja ja pengottiin hyviä käytäntöjä. Tänä vuonna toimintaa vakiinnutetaan palkkaamalla maakuntaan kaksi energianeuvojaa, joiden sijoituspaikat ovat Kotkassa ja Kouvolassa. Strategian valmistelussa kuntajohto havahtui huomaamaan, millaisia kehittämistarpeita kunnissa on ilmastonäkökulmasta katsottuna. Energianeuvonta on yksi osa-alue, jonka edistämiseen on selvä tarve ja halu, energianeuvontaa Kotkassa koordinoiva projektipäällikkö Pia Outinen sanoo. Kolikon kuntapuoli Strategia ohjaa ja aktivoi kehittämään kuntien omaa toimintaa, eikä jätä toimintavastuuta yksin kuntalaisille. Energianeuvontaa Kymenlaakso verkostoituu ja tekee yhteistyötä osaavien neuvontakumppaneiden kanssa yli maakunnan rajojen. Pia Outinen (oik.) ja Anna- Riikka Karhunen koordinoivat, Jorma Törttö (vas.) käärii hihat ja käynnistää asukkaiden neuvontatyön syksyllä yhdessä Heikki Rantulan kanssa. pilotoitaessa huolehdittiin kuntien rakennusvalvonnan koulutuksesta ja informoinnista. Ekotukitoiminnassa, EkoKymenlaaksoprojektin tuella puolestaan on koulutettu esimerkiksi kuntien ruoka-, siivous- ja kiinteistöpalvelun henkilökuntaa. Kunnat tarvitsevat perusteltua tietoa talouspäätöksille, joten ohjelmissa on arvioitu toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia. Nyt tiedämme esimerkiksi, että Kouvolassa käyttämättä olevien tietokoneiden sammuttaminen tuo euron säästön ja jätehuoltoa tehostamalla ja vähentämällä jätteen kokonaismäärää kahdella prosentilla vuosittain, voidaan saavuttaa yli euron säästö vuoteen 2020 mennessä, toteaa projektipäällikkö Anna-Riikka Karhunen Kouvolan ympäristöpalvelusta. Pääluvun mukaan Kymenlaakso on valinnut yhteistyön ja verkostoitumisen toimintastrategiakseen: maakunta osallistuu Kuntaliiton hankkeisiin, toimii Itämeren kaupunkien liitto UBC:ssä, Kymenlaakson asumisen ja rakentamisen energianeuvonta Toiminnan koordinointi: Pia Outinen, Kotka Anna-Riikka Karhunen, Kouvola Energianeuvojat: Jorma Törttö, Kotka, Heikki Rantula, Kouvola, Neuvonnan vuosipäivä Kuluttajien energianeuvojat, korjausneuvojat ja liikkumisen ohjauksen LIVE-verkosto kohtaavat yhteisessä vuosipäivässä Helsingin Finlandia-talossa 13. marraskuuta. Varaa päivä kalenteriin jo nyt! ja vauhdittaa toimintaa kampanjoilla, kuten viettämällä Euroopan laajuista Liikkujan viikkoa sekä valtakunnallista Energiansäästöviikkoa. Myös kuntien välinen yhteistyö toimii, ja vetureina Kotka ja Kouvola vetävät pienemmät kunnat mukaan. Samalla, kun kuluja tasataan useamman kannettavaksi, jaetaan eri toimijoiden asiantuntemusta yhteiseksi hyödyksi. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksen lisäksi kunnat rahoittavat energianeuvontaa asukasluvun mukaisesti. Yhteistyökumppaneina toimivat myös maakunnan energiayhtiöt: Kymenlaakson Sähkö, Kotkan Energia, KSS Energia, Haminan Energia ja Gasum, jotka osallistuvat neuvontaan, sen kehittämiseen ja kustannuksiin, Outinen kertoo. Neuvonta kiinnostaa Kun neuvonnan käynnistämisestä kerrottiin paikallisessa mediassa, alkoivat kaupungintalossa jo puhelimet soida. Neuvonnalle on selvästi kysyntää. Kotkassa energianeuvonnan puhelimeen vastaa Jorma Törttö, Kouvolassa Heikki Rantula. Työnkuvaan kuuluu kuntalaisten kyselyihin vastaaminen puhelimitse ja sähköpostitse, koulutusiltoja ja neuvonnan järjestäminen tapahtumissa sekä yhteistoimintaverkoston aktivointi. On tärkeää, että meillä on Rantulan kanssa yhteinen suunta, intoa ja osaamista neuvontatyöhön, Törttö toteaa. Uusien energianeuvojien syksyyn kuuluu myös valtakunnalliseen neuvontaverkostoon tutustumista. Toimintatyylilleen uskollisina kymenlaaksolaiset ovat luoneet suoria kontakteja muiden maakuntien neuvojiin: Kysymme kokeneemmilta toimijoilta vinkkejä ja myös tarjoamme itse hyviksi kokemiamme ideoita levitettäväksi eteenpäin. Rakennusvalvonnassa olemme hakeneet mallia muiden kuntien hyvistä käytännöistä, kuten Oulun toimintatavoista. Valtakunnallisesta neuvojaverkostosta on jo ollut hyötyä ja odotamme siltä jatkossakin paljon. Oma aktiivisuus on tärkeää toiminnan kehittämisessä, Pia Outinen toteaa. 14 Motiva Xpress 3/2012 Motiva Xpress 3/

9 Elvari ELVARI Ilma-vesilämpöpumput Suomen oloissa Elvari-sähkölämmityksen tehostamishankkeessa tutkittiin ilma-vesilämpöpumppujen hankinnan kannattavuutta ja energiansäästöä sähkölämmitystaloissa lämmitysmuodon vaihdon yhteydessä. Tutkimustulokset perustuvat kesällä 2012 toteutettuun kyselytutkimukseen ja Elvarin pilottikohteista saatuun erillismittaroituun tietoon. teksti: Sari Kaste Kuva: Hannu Laatunen/Vastavalo Tutkituissa taloissa kokonaisenergiankulutus oli keskimäärin noin kwh ennen ilma-vesilämpöpumpun hankintaa. Kokonaisenergiankulutus sisältää taloussähkön, käyttöveden ja tilojen lämmitykseen käytetyn energian. Keskimääräinen talon pinta-ala oli 160 m 2. Hyvä lämmitysjärjestelmän tukimuoto Tilojen lämmitystarve pohjoiseen rakennetussa talossa on suurempi kuin Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa lämmityskausi on pidempi. Koko 2000-luvun ajan talvet ovat olleet hyvin erilaisia ja se näkyy ilma-vesilämpöpumppujen hyötysuhteessa. Lauhana talvena lämmitysenergiaa tarvitaan vähemmän ja ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on korkeampi kuin kylmänä talvena. Vanhan vesivaraajan hyödyntäminen Yösähköä hyödyntävässä talossa on yleensä suurikokoinen noin litran vesivaraaja, josta lämmin käyttövesi saadaan käyttövesikierukan avulla. Mikäli varaajan kunto ja eristystaso ovat hyvät, kannattaa harkita ilma-vesilämpöpumpun kytkemistä vesivaraajaan. Suuressa varaajassa lämpöhäviö kuitenkin kasvaa ja mitä suuremmaksi vesitilavuus kasvaa, sitä tärkeämpää on varaajan hyvä eristys. Asiaa kannattaa harkita tapauskohtaisesti, sillä esimerkiksi litran varaajan lämpöhäviö voi olla kWh vuodessa. Yösähkön hintaetu on kutistunut niin pieneksi, että jo pelkän suurikokoisen vesivaraajan ohittaminen on usein tehokas energiansäästötoimi. Ilma-vesilämpöpumpun mitoittaminen Kun lämmitystarve on suurimmillaan, ilmavesilämpöpumpun teho ja hyötysuhde ovat heikoimmillaan. Pakkasten kiristyessä tarvitaan myös lämpimämpää vettä patteri- tai lattialämmitysverkkoon kuin lauhalla säällä. Siitä saattaa aiheutua ongelmia. Lyhyet ja kovat pakkasjaksot eivät kuitenkaan vaikuta merkittävästi vuotuiseen energiatarpeeseen, sillä lämmityskausi kokonaisuudessaan on pitkä. Vuositasolla käyttöveden lämmitys ilma-vesilämpöpumpulla on vain hieman sähkölämmitystä tehokkaampaa. Laite tuottaa noin puolet vähemmän tehoa -20 asteen pakkasella kuin +7 asteessa. Jos laite on teholtaan liian pieni, tukilämmitys joudutaan aloittamaan aiemmin kuin käyttöolosuhteet pakottaisivat tekemään. Toisaalta, jos laite on liian suuri, laite joutuu käymään hyvin lyhyitä käyttöjaksoja erityisesti kesäaikana. Se heikentää lämpökerrointa ja lyhentää laitteen kompressorin kestoikää. Tutkimustulokset Säästö kwh/a keskimäärin kwh/a eli 37,0 prosenttia kokonaiskulutuksesta Ammattitaitoinen asennus ja käytönopastus varmistavat tehokkaan toiminnan Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmän asentaminen saneerauskohteeseen vaatii asentajalta laajempaa asiantuntemusta kuin uudiskohteissa, sillä uusi laitteisto kytketään talon olemassa olevaan järjestelmään. Mikäli virheitä tehdään kytkennöissä, on vaarana lämpöpumpun tehottomuus ja heikko hyötysuhde. Ilma-vesilämpöpumpulla tuotettu lämmitys- ja käyttövesi on yleensä enintään asteista. Tarvittava loppulämpö joudutaan tuottamaan vesivaraajan sähkövastuksella tai muulla erillisellä lämmönkehittimellä. Useimmat ostavat ilma-vesilämpöpumpun ja asennuksen erikseen. Kyselytutkimuksessa selvisi, että vain kolmannes hankkii ilma-vesilämpöpumpun ja asennuksen samasta paikasta. Noin 60 prosenttia on saanut käyttöopastusta asennuksen yhteydessä eli täysin ilman käyttöopastusta on jäänyt peräti 40 prosenttia pumpun hankkineista. Jos laitteen toimintaan tulee vikaa saattaa olla epäselvää, johtuuko ongelma asentajan virheestä vai itse laitteesta. Siksi ilma-vesilämpöpumppu kannattaa aina ostaa asennettuna. Lisätietoja tutkimuksesta: Sami Seuna, , Motiva Keskimääräinen investointi 36:ssa kohteessa oli noin euroa Investointi / Split-mallit asennettuna noin euroa Takaisinmaksuaika oli keskimäärin noin seitsemän vuotta Kokonaiskulutus pieneni prosenttia Investointi / Monobloc -mallit asennettuna noin euroa Vuotuinen säästö oli keskimäärin euroa, kun sähkön hinta oli 0,12 /kwh Otollista hankinta on ennen kaikkea, kun kohde sijaitsee eteläisessä Suomessa kokonaisenergiankulutus on lähtötilanteessa vähintään kwh ilma-vesi-lämpöpumppu liitetään lattialämmitykseen tai muuhun matalalämpöiseen lämmönjakoverkkoon tilojen lämmitysenergian osuus kokonaisenergian kulutuksesta on suuri olemassa olevaa vesivaraajaa voidaan hyödyntää ilma-vesilämpöpumpun yhteydessä (Monobloc -mallit). 16 Motiva Xpress 3/2012 Motiva Xpress 3/

10 Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Tulossa: Lähes nollaenergiataso uudisrakennuksiin Suomessa uusien julkisten rakennusten on oltava lähes nollaenergiatasoisia vuonna 2019 ja muiden uudisrakennusten vuonna 2021 Euroopan unionin direktiivin mukaisesti. Unionin kokonaisenergiankulutuksesta rakennukset käyttävät noin 40 prosenttia. teksti: Sari Kaste Kuva: JARI AALTO Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaan lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus ja jossa tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä olisi laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla. Uudisrakennusten energiankäyttöä tarkastellaan siis kokonaisuutena. Rakennusten energiamääräyksiin tehty järjestelmämuutos, joka tuli voimaan tämän vuoden heinäkuun alussa, antaa hyvän pohjan tarkastella eri vaihtoehtoja kohti lähes nollaenergiarakennusta. Uusissa energiamääräyksissä on kokonaisenergiankulutukselle määritelty rakennustyypin mukainen E-luvun yläraja. Mitä pienempi E-luku on, sitä energiatehokkaampi rakennus on kyseessä. Ehdotus kansallisen nollatason määrittelemiseksi Motivan koordinoiman Energiatehokas koti -hankkeen ohjausryhmässä pohdittiin elokuussa, mitä näkökulmia lähes nollaenergiatason kansallisessa määritelmässä pitäisi ottaa huomioon. Työpajassa oli mukana keskustelijat Energiateollisuus ry:stä, Rautakeskolta, Öljyalan Palvelukeskuksesta, Pientaloteollisuudesta, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitosta, Aurinkosuojaus ry:stä, Visual Computing sta ja Lammi-Kivitalosta. Työpajan terveiset luovutettiin ympäristöministeriöön Pekka Kalliomäelle syyskuun alussa. Kalliomäki oli tyytyväinen aiheen monipuoliseen käsittelyyn, jossa haettiin kaikille eduksi olevaa lopputulosta. Energiatehokas koti -hankkeella on tärkeä rooli tiellä kohti lähes nollaenergiarakennusta ja tiedottamisessa tällaisten rakennusten määrän lisäämiseksi. Kansallisen lähes nollaenergiarakennusten tarkempaan määrittelyyn ympäristöministeriö toivoo laajaa osallistumista. Toivomme eri tahojen tuovan esiin uusia teknologisia mahdollisuuksia ja toisaalta aiheeseen liittyviä haasteita, Kalliomäki jatkaa. Työpajan yleinen huoli oli, miten määritelmä toteutetaan niin, että myös kuluttajat ymmärtävät sen. Pohdinnassa perään kuulutettiin myös selkeitä, koko maata tasapuolisesti koskevia ohjeita laskennan perusteiksi. Opastusta passiivitason ja nollaenergiatason pienrakentajille Energiatehokas koti -hankkeen kotisivuilla on runsaasti rakentamiseen ja asumiseen liittyvää energia-asiaa. Siellä muun muassa esitellään toteutettuja energiatehokkaita pientaloja eri puolilla Suomea. Tänä vuonna sivuilla seurataan Pohjolan Design Talon sarjavalmisteisen passiivitalon ja nollaenergiasuunnittelukilpailun voittajatalon rakentamista. Ne peilaavat hyvin rakentamisen tulevaisuutta. Hankkeessa mukana oleva Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy järjesti viime syksynä arkkitehtuurikilpailun, jonka tavoitteena oli löytää nollaenergiarakentamisen haasteisiin vastaava pientalo arkkitehtuurista ja asumislaadusta tinkimättä. Kilpailun voittajatyö blok toteutetaan Hyvinkään asuntomessuille Rakennuksen energiankulutusta ja -tuotantoa mitataan myöhemmin monipuolisesti. Rakentajaperheeksi valikoitui Murtoniemen kolmihenkinen perhe. Suunnitteluvaiheen myötä perheen isä on erityisesti kiinnostunut siitä, mihin energiaa loppujen lopuksi talossa kuluu ja miten sen kulutusta voidaan seurata. Tämän hetken laskelmissa näyttää siltä, että tuotettua energiaa jää jopa hieman yli talon kulutustarpeen. Se toteutuu aurinkopaneelien, aurinkokeräimien ja maalämmön avulla. Keskeistä on se, että talo on toteutettu asumisviihtyvyydestä tinkimättä vaikka onkin nollaenergiatasoa. Eli esimerkiksi ikkunapinta-alaa ei ole energiankulutuksen vuoksi pienennetty, kertoo Juha Murtoniemi. Miten nollaenergiataso saavutetaan Motivan asiantuntija Sami Seunan mukaan nollaenergiatalon taso saavutetaan usean keinon yhdistelmällä: talon lämmön- ja sähköntarpeen minimoimisella sekä hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa niiden Nollaenergiatalon taso saavutetaan usean keinon yhdistelmällä: talon lämmön- ja sähköntarpeen minimoimisella sekä hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa niiden tuotannossa. tuotannossa. Myös kesäaikainen sisätilojen viilennys voidaan hoitaa vihreästi siirtämällä sisätiloista ylilämpöä sopivaan varastoon, esimerkiksi tontin maaperään tai kallioon, lämmityskautta odottamaan. Oikeastaan kyse on epäsuorasta aurinkoenergian keräämisestä ja kausivarastoimisesta, Seuna kertoo. Nollaenergiataloihin ei tarvita ylivoimaisia ratkaisuja, mutta sellaisen suunnittelussa tarvitaan sen sijaan kokonaisvaltaista energia-ajattelua ja rakentamisessa huolellisuutta. Lämpöhäviöt ja ilmatiiveys on jo nyt saatu uusissa passiivitaloissa erittäin alhaiselle tasolle. Myös uusien ilmanvaihtokoneiden hyötysuhteet ovat parhaissa laitemalleissa jo erinomaista tasoa. Talon käyttäjät ja heidän asumistottumuksensa vaikuttavat paljon energiankulutukseen, talotyypistä riippumatta. 18 Motiva Xpress 3/2012 Motiva Xpress 3/

11 uusiutuva energia uusiutuva energia Helsingin kaupungin eteläkärjen edustan saarella Harakan luontokeskuksessa voi nyt tutustua luontopolun lisäksi myös uusiutuvaan energiaan. TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN Kuva: Margit Jensen Hiilineutraali Harakka Luontokeskus on avoinna Pajanen kertoo, että energiaelämyksiä ja opetustuokioita on suurelle yleisölle ja palvelee kouluja ja päiväkoteja. Se on ihmeellinen saariluonnon helmi, tarkoitus kehittää lisää. joka avautui yleisölle vuonna Harakan hiilijalanjälki 1989 ja oli aiemmin puolustusvoimain hupeni aluetta. Omakohtaista energiaa Meillä on valtavasti intoa kehittää Harakkaan soveltuvia tekemiselämyksiä. Luonto on tietysti se perusta, mutta olemme tuoneet siihen rinnalle nyt energian, luontokeskuksen johtaja Kaisa Pajanen selittää. Hän innostuu kertomaan, miten pienet ala-asteen oppilaat saatiin rakentamaan aaltojen tuomasta materiaalista pieniä majoja, joiden sisälämpötilaa sitten mittailtiin. Lapset olivat ensin tarkkailleet auringon valoa ja lämpöä eri puolilla saarta ja tekivät näin omia havaintoja siitä, miten aurinkoa voisi hyödyntää lämmityksessä, kun vain rakennus on suunniteltu oikein. Lapsilla ei välttämättä ole mahdollisuutta tehdä vastaavia havaintoja kaupunkiympäristössä eikä ymmärrystä siitä, miten asumiseen, liikkumiseen ja kaikkeen elämiseen tarvitaan energiaa. Täällä he näkevät, miten pientuulivoima tuottaa sähköä, miten aurinkokeittimellä voi kuumentaa vaikka teeveden ja miten aurinkosähköpaneelissa valo muuttuu sähköenergiaksi. Kalliolla seisova pientuulivoimala tuottaa sähköä luontokeskuksen tarpeisiin. Auringosta saadaan lämpöä ja sähköäkin monin tavoin saaren rakennuksiin. Ikkunoita ja ovia on tiivistetty. Lämmitystapoja on järkeistetty: vain osa rakennuksista on peruslämmöllä, kun taas osa voidaan jättää talveksi kylmilleen. Näiden toimien ansiosta Harakan luontokeskuksen rakennusten sähkönkulutus ja hiilijalanjälki pienenevät noin 60 prosentilla. Loput luontokeskuksen energiantarpeesta katetaan saaren ulkopuolelta ostetulla tuulisähköllä. Harakassa on myös etsitty keinoja sijoittaa uusiutuvan energian laitteita merkittävään Saarelle avattiin kesällä energialuontopolku. kulttuurimaisemaan ja suojeltuihin rakennuksiin. Mukana yhteistyössä ovat olleet kaupunginmuseo, kiinteistövirasto ja rakennusvalvontavirasto. Meillä on valtavasti intoa kehittää Harakkaan soveltuvia tekemiselämyksiä, sanoo luontokeskuksen johtaja Kaisa Pajanen. Saarelle on tänä kesänä avattu energialuontopolku, jonka varrella vierailijat voivat tutustua uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuihin. Siellä on myös uusiutuvan energian näyttely. Uusiutuvan energian tuotantomuotoja esittelevä, kaikille avoin ja elävä näyttely on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Uusiutuvan energian hankinnat on tehty Hiilineutraali Harakka -hankkeessa, joka sai vuonna 2011 rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Rahoituksen myönsi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. hiilineutraaliharakka Suunnitteluohjeita tuulivoimarakentamiseen Ympäristöministeriö Tuulivoimarakentamisen ohjauksen keskeisenä tavoitteena on eri toimintojen yhteensovittamisen kautta löytää tuulivoimarakentamiselle parhaiten soveltuvat alueet. Samalla ehkäistään tuulivoimaloista luonnolle ja ihmisten elinympä- julkaisi kesäkuussa ristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Oppaassa käsitellään tuulivoimarakentamista koskevan lainsäädännön soveltamista sekä tuulivoimarakentamisen vaikutuksia ja niiden arviointia. ohjeistuksen tuulivoimarakentamisen suunnitteluun. asiantuntijoille. Opas on sovellettavissa lähinnä suurten, teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden rakentamisen ohjaukseen. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti tuulivoimarakentamista koskevan kaavoituksen, vaikutusten arvioinnin ja lupamenettelyjen parissa työskenteleville kuntien, maakunnan liittojen sekä ELY-keskusten Oppaaseen on koottu tämänhetkiset säädökset ja niiden tulkinnat. Oppaan tavoitteena on myös ohjata ISBN (PDF) ISSN (verkkoj.) rakentamisen laadukasta suunnittelua. Haluamme yhtenäistää tuulivoimarakentamisen ohjauksen käytäntöjä sekä edistää tuulivoimarakentamista Suomessa niin, että samalla huolehditaan luonnon ja kulttuuriarvojen sekä ihmisten elinympäristön hyvästä laadusta, sanoo erityisasiantuntija Nunu Pesu ympäristöministeriöstä. Opas on tehty tukemaan erityisesti kaavoituksesta, vaikutusarvioinneista ja luvista vastaavien viranomaisten työtä. Samalla se tarjoaa hyödyllistä tietoa myös tuulivoimarakentajille. Meillä on ollut selkeä tarve viranomaisohjeistukselle, jotta Suomen tuulivoimatavoitteet saavutettaisiin ja rakentamisen lupakäytäntöihin saataisiin koko maahan yhdenmukaiset käytännöt, sanoo Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja Jari Suominen. Toimiala on Suomisen mukaan joutunut viime vuosina vaikeaan tilanteeseen, jossa hankkeiden luvitus on hidastunut, kustannukset nousseet ja epävarmuus hankkeiden toteutumisesta kasvanut. Useat viranomaiset ovat valitettavasti omaksuneet kannan, jossa vaatimukset tuulivoimarakentamiselle TUULIvOIMARAKENTAMISEN SUUNNITTELU YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA Tuulivoimarakentamisen suunnittelu YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Rakentamisohjeet ovat verkossa, katso www. tuulivoimaopas.fi. ovat tiukempia kuin muulle teolliselle toiminnalle. Se on johtanut tilanteeseen, jossa Suomeen on syntynyt yksi maailman tiukimmista tuulivoimaohjeistuksista. Suominen kiittelee sitä, että ohjeistus on nyt saatu yksiin kansiin. Ohjeistus toimii hyvänä lähtökohtana jatkokehittämiselle, joka on aloitettava välittömästi. Erityisesti ohjeistuksen tuulivoimaloiden YVAkäytäntöjä, luvitusta ja niihin liittyviä prosesseja on kehitettävä edelleen. Myös melurajoja koskevat osat vaativat työstämistä yhteistyössä tuulivoima-alan etujärjestöjen ja alan toimijoiden kanssa. Tuulivoimahankkeita on vireillä runsaasti eri puolilla Suomea. Hyvää suunnittelua voimaloiden rakentamiseen tarvitaan joka tapauksessa, sillä ne ovat osa tulevaisuuden suomalaista kulttuurimaisemaa. Rakentamisohjeet löytyvät helposti -pääsivun kautta. Nunu Pesu, , ympäristöministeriö Jari Suominen, , Suomen tuulivoimayhdistys ry/ Tuuliwatti Oy RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 20 Motiva Xpress 3/2012 Motiva Xpress 3/

12 Hyvin tehty Hyvin tehty Vedelläkin on oma jalanjälki Vesijalanjälkeen sisällytetään veden kulutuksen lisäksi myös vaikutus veden laatuun paikallisesti. Puhdas juomavesi, jonka alkuperä tunnetaan, on arvokas tuote. Sen todellisen arvon ymmärtää oikeastaan vasta sitten, kun puhtaasta makeasta vedestä on pula. TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN Kuva: Stockfood / Lehtikuva parhaillaan. Työn taustalla on ajatus siitä, että tuotteen vesijalanjälkeen lasketaan mukaan veden käyttö ja vaikutus veden laatuun sen jokaisessa elinkaaren vaiheessa. Vesijalanjälkeen sisällytetään veden kulutuksen lisäksi myös vaikutus veden laatuun paikallisesti. Mukaan otetaan siis tuotteen tuotannossa käytetty vesi sekä tuotannon ja tuotteen käytön aikana laadultaan muuttunut vesi, sanoo vanhempi tutkija Helena Wessman VTT:stä. Wessman on mukana ISOstandardointityössä ja kertoo, että nyt käsillä on teknisen komitean luonnos ISO standardista. Jos se hyväksytään, seuraavassa vaiheessa tehdään sen pohjalta luonnos kansainväliseksi standardiksi. Menetelmäkehitys on reipasta muuallakin kuin ISOstandardoinnissa. Vesijalanjälkeä kehittävät muun muassa WBCSD ja UNEP sekä vanhin vesijalanjälkeä kehittänyt Water Footprint Network. Vesijalanjäljen laskeminen auttaa varmasti vedenkäytön tehostamista. Wessman uumoilee, että tulemme piankin näkemään useissa tuotteissa merkinnän sen vaikutuksesta vesitalouteen. Pelkkä vesijalanjäljen laskeminen ei kuitenkaan riitä, vesitalouden hallintaan tarvitaan puhdistustekniikoita ja myös kehittyneitä energiatekniikoita, uusia kuivuutta kestäviä viljelykasveja ja laaja-alaista ympäristönsuojelua. Arkipäivässämme suhtaudumme puhtaaseen veteen kovin kevyesti, se on useimmille suomalaisille itsestäänselvyys. Puhdasta vettä joko pohjavettä tai huolella käsiteltyä pintavettä tulee sangen kohtuullisella korvauksella kotiin, kouluun ja konttoriin. Vettä pullossa Pullotettu vesi herättää Suomessa monesti sekalaisia tunteita. Meillä vesijohtovesi on puhdasta ja juomakelpoista, ja sitä riittää kaikille. Mutta varsinkin lomamatkoilla ja tien päällä huomaamme, että myös pullotettua vettä tarvitaan. Ideologiamme ei suinkaan ole kilpailla suomalaisen hanaveden kanssa vaan tarjota sokeriton, terveellinen vaihtoehto tien päällä oleville, kertoo FinnSpring-lähdevesiyhtiön hallintojohtaja Virpi Ali-Haapala Toholammilta. Ali-Haapala kertoo, että he ovat törmänneet pullovesi on turhake -juttuihin. Onhan pullovesi turha hyödyke kotona, jos hanasta tulee hyvää puhdasta vettä. Mutta onko se turhake, jos on tilanteessa, jossa ei sellaista ylellisyyttä ole käytettävissä. FinnSpring tuotteeseen käytettävän raaka-aineen alkuperä tunnetaan. Yrityksen tärkein vedenottamo on Multilan lähde, joka on mittava luonnon esiintymä. Alun perin lähde on otettu käyttöön 60-luvun alkupuolella. Siitä menee edelleen vesi Toholammin kunnan vesijohtoihin. Koko lähteen kapasiteetti ei ole käytössä, ylimenovesi virtaa Lestijokeen, Ali-Haapala jatkaa. Ali-Haapala kertoo, että veden siirtolinjasto on hygieeninen ja prosessi on kokonaan suljettu eikä lähdevetenä markkinoituun tuotteeseen lisätä mitään aineita. Säilyvyyskokeilla varmistetaan pulloissa myytävän veden laatu. Puhdas vesi on arvokasta Korkealaatuinen raakavesi on yksi tärkeimmistä resursseista Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Täällä toimiva yritys voi hyötyä siitä, että puhdasta vettä on hyvin saatavilla. Teollisuuden prosesseja on kehitetty kohti vähäisempää veden kulutusta, ja veden puhdistusteknologia on kehittynyttä ja sen vientimarkkinat tärkeät. Maapallon vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Pohjoisessa vedestä ei yleensä ole pulaa ja puhtaiden pintavesien ja pohjavesien suojelu onkin nähty tärkeäksi. Pohjavesialueet on merkitty ja luetteloitu. Maailmassa lähes miljardi ihmistä on tälläkin hetkellä vailla puhdasta juomavettä. Kun sanitaatio on rempallaan, ihmiset altistuvat tauteihin. Maailmanpankin arvion mukaan 80 prosenttia kehittyvien maiden sairauksista aiheutuu likaisesta vedestä, joten puhdistustekniikoita, vesijohto- ja viemärijärjestelmiä tarvitaan. Tilanne ei ole helppo maailmanlaajuisesti. Ilmastonmuutoksen ongelmat ovat paikoin vaikeuttaneet veden saantia. Sen lisäksi maailmanlaajuinen talouskriisi lisää jopa 100 miljoonalla niiden ihmisten määrää, joilta puuttuu mahdollisuus saada puhdasta vettä. On ehkä yllättävää tietää, että maailman vedenkäytöstä maatalouden osuus on 70, teollisuuden 19 ja kotitalouksien 11 prosenttia. Ei siis ole yhdentekevää, että hiilijäljen ohella on ryhdytty puhumaan myös vesijalanjäljestä. Ennusteiden mukaan väkiluku maailmassa on yhdeksän miljardia asukasta vuonna Silloin maatalouteen tarvitaan nykyiseen verrattuna kaksinkertainen määrä vettä, vaikka veden käyttöä tehostettaisiin. Tuotteen tai palvelun vesijalanjälki Vesijalanjäljen kansainvälistä standardointia valmistellaan 22 Motiva Xpress 3/2012 Motiva Xpress 3/

13 Liikenne Liikenne Asia avautuu aivan eri tavalla henkilökohtaisessa valmennuksessa, kansanedustaja Arto Satonen sanoo. Kuvassa myös kouluttaja Jarmo Jokilampi. Aina ei auton käyttöä voi välttää, joten kannattaa pitää mielessä viisaan ajotavan opit. Eurooppalainen ECOWILL-hanke yhtenäistää ajotapakoulutusta standardoimalla koulutuksen sisällön ja laatuvaatimukset. Jos ajat, aja viisaasti Kustannusten ja ympäristöhaittojen minimoiminen on yhä tärkeämpää autoirutuksen periaatekin selvisi ihan eri tavalla, rullaa hyvin ilman kaasuakin. Moottorijar- TEKSTI: SIRPA MUSTONEN KuvaT: PETRI KUOKKA lussa. Yksi on silti ylitse muiden: turvallisuudesta ei tingitä missään vaiheessa. tonen kertoi. kun sitä opettajan kanssa kävimme läpi, Sa- Kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen Satonen kannattaa lämpimästi. Keskeistä Taloudelliseen ajotapaan kouluttamista pääsi elokuussa ensimmäistä kertaa testaamaan taloudellisen ajotavan koulutusta keät näkökulmat: ympäristön säästäminen, on yhdistää viisaassa autoilussa kaikki tär- Helsingissä. Hänen kouluttajanaan toimi kokenut alan ammattilainen Jarmo Jokilampi. turvallisuus. Omissa valinnoissaan kukin taloudellisuus ja polttoaineen säästö sekä Varmasti tulee nyt koulutuksen jälkeen enemmän seurattua polttoaineen Monesti etenkin keski-ikäiset miehet saattaa sitten painottaa hieman eri asioita. kulutusta. Ajotavassani huomasin pientä ajattelevat olevansa hyviä kuljettajia. Uskon korjattavaa. Merkittävin asia oli, että pidin kuitenkin, että asia avautuu ihan eri tavalla, oikeastaan koko ajan jalkaa kaasulla ja sitten kun käy tällaisen kurssin. On monia ajotapaan liittyviä pikkujuttuja, joilla on yllättävän jouduin välillä myös jarruttelemaan. On hyvä huomata, että esimerkiksi alamäessä auto paljon merkitystä. Satosen mielestä viisas liikkuminen on yhä tärkeämpää, ratkaisevaa on kulkumuoto ja -väline. Hän kertoo itse kulkevansa paljon junalla erityisesti Helsingin ja Sastamalan väliä. Joukkoliikenne on vääjäämättä kasvussa kaupunkiseuduilla, mutta Suomessa on paljon myös alueita, joissa joukkoliikenteellä ei ole edellytyksiä. Näillä alueilla korostuu autojen tekninen kehitys ja ajotapa. Turvallisuusnäkökohdat tiiviisti mukana Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tieliikennejohtaja Marko Sillanpää kertoi olleensa taloudellisen ajotavan koulutuksessa ensimmäistä kertaa jo kymmenisen vuotta sitten. Motivan järjestämässä koulutustilaisuudessa elokuussa tuli todistettua, että opit ja taidot olivat yhä hyvässä tallessa, mutta kertaus muistutti asian tärkeydestä. Aikaisempi koulutus keskittyi puhtaasti taloudelliseen ajotapaan. Tässä uudessa koulutuksessa turvallisuusnäkökohdat kytkeytyivät hyvin mukaan, Sillanpää totesi. Sillanpään kouluttajan Esa Mikkolan mukaan testilenkillä päästiin kokeneen kuljettajan kyytiin, tilannenopeus oli kohdallaan eikä ylinopeutta ollut, hieman liian napakka ja pitkä kiihdytys toi jonkin verran turhia jarrutuksia. Viisaalla ajotavalla on mahdollista saavuttaa isot säästöt ja taloudellinen hyöty sekä suuri ympäristöhyöty. Fiksun ajotavan omaksuminen ei sinänsä maksa mitään eikä juuri vaikuta matka-aikoihin. Tämä mahdollisuus kannattaisi ilman muuta hyödyntää, Sillanpää totesi. Koulutusta tarvitaan Koulutus on silti yleensä tarpeen. Viimeistään siinä havaitsee, että aggressiivinen kiihdyttely ja ajo eivät nopeuta kokonaismatkaaikaa. Lisäksi vääränlainen ajotyyli on selvä turvallisuusriski. Viisaan ajotavan tuomat polttoainesäästöt voivat olla vuositasolla merkittäviä. Lisäksi tulevat vielä säästöt huolto- ja korjauskustannuksissa. Erityisesti yrityspuolella viisas ajotapa voi tuoda huomattavia säästöjä. Monissa edistyksellisissä yrityksissä tämä onkin jo arkipäivää. Ilman muuta suosittelen tätä koulutusta. Työnantajien kannattaisi miettiä tätä osaksi työntekijöidensä koulutusta. Liikenteen päästöjen vähentäminen on sekä EU:n että Suomen agendalla. Taloudellinen ajotapa on konkreettinen askel oikeaan suuntaan, mutta yksistään se ei riitä. Sillanpään mukaan on lisättävä sellaisen liikenteen osuutta, joka aiheuttaa vähemmän päästöjä. On selvää, että vähäpäästöistä raide- ja joukkoliikennettä pitää suosia. Suurilla kaupunkialueilla joukkoliikennettä pitää hyödyntää paremmin. On kaikkien etu, että myös autokanta uudistuisi turvallisemmaksi ja vähäpäästöisemmäksi. Verotuksen ohjausvaikutus on tähän yksi tapa. Koulutustilaisuudessa kulutukset pienenivät 6 17 prosenttia. Litroina keskimäärin 1,1 l/100 km, josta pysyvää on noin puolet (0,55 l/100 km). Tällöin keskimääräisellä km/vuosi -ajomäärällä vuodessa säästyisi noin 100 litraa polttoainetta. Vesa Peltola, , Motiva Suomessa on nyt motivoitunut kouluttajaverkosto, jonka osaamista kannattaa hyödyntää myös ECOWILLin jälkeen. Valtiovalta ja yritykset voisivat tässä yhdistää voimavaransa tärkeän asian hyväksi, sanoo johtava asiantuntija Vesa Peltola Motivasta. Hyvä kiihdytys menee hukkaan, jos sen joutuu jarruttamalla tappamaan. ECOWILL Kouluttajaverkosto laajenee Taloudellisen ja turvallisen ajotavan oppimiseen on tarjolla koulutusta sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Motiva on laatinut kriteerit kyseiselle koulutukselle Suomessa. Työn alla on verkosto, joka tarjoaa laadukasta koulutusta edullisesti eri puolilla Suomea. Motivan verkkosivuille on listattu verkostoon kuuluvien suomalaisten ECOWILL-sertifioitujen kouluttajien yhteystiedot sekä pääasiallinen toimintapaikkakunta. 24 Motiva Xpress 3/2012 Motiva Xpress 3/

14 Transeco transeco Minkä suunnan Suomi valitsee? Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vaatii Liikenteen CO 2 -päästövähennystavoitteet on mahdollista saavuttaa. Se vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja. TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Kuva: kimmo haimi Liikenteen visiot paneelissa Liikkujan viikolla Liikkujan viikon ( ) tiedotustilaisuudessa 18. syyskuuta järjestetyssä paneelissa keskusteltiin siitä, mihin suuntaan Suomen pitäisi kulkea ja minkälaisia päätöksiä sekä investointeja liikenteessä tulevaisuudessa tarvitaan. Liikennesektorille kohdistetut Euroopan unionin kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet ovat kovia. Suomen pitäisi vähentää päästöjä 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta jo vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä päästövähennystahdin pitäisi kiristyä vielä enemmän. Fossiilista öljyä voidaan liikenteessä korvata esimerkiksi erilaisilla biopolttoaineilla, kuten etanoli ja biodiesel sekä maa- ja biokaasu. Näiden ilmastohyöty syntyy siitä, että käytetty raaka-aine ei, maakaasua lukuun ottamatta, ole fossiilista, vaan uusiutuvaa. Biopolttoaineisiin liittyy silti oma problematiikkansa. Tilastoissa liikennesektorin biopolttoaineiden käyttö lasketaan kokonaan nollapäästöiseksi, vaikka niiden tuotanto, jalostaminen ja kuljettaminen aiheuttavat omat päästönsä. Biopolttoaineiden tuotannosta aiheutuvat päästöt tilastoidaan muille sektoreille ja muihin maihin jos ne ylipäätään tilastoidaan, sanoo liikenneministeri Merja Kyllönen. Kyllösen mukaan pahimmillaan ulkomailta tuodun biopolttoaineen valmistuksessa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt jäävät kaikkien laskentojen ja taseiden ulkopuolelle. Päästöjen tilastointiin liittyvien ongelmien lisäksi biopolttoaineilla voi olla hankalia vaikutuksia myös muihin asioihin, kuten ruuan hintaan. Visiot keskustelun herättäjinä Kuten Baseline-kehityksestä, joka siis kuvaa nykymenolla jatkuvaa kehitystä, voidaan havaita, tavoitteiden saavuttaminen on hyvin työlästä. Ilman merkittäviä investointeja ja liikennejärjestelmän toimijoiden kattavaa yhteistyötä, näkisin, että tämä on mahdollinen vaihtoehto, sanoo johtava tutkija Anu Tuominen VTT:ltä. ILARI-hankkeessa ( ) on laadittu Suomen liikenteen hiilidioksidipäästöjen kehityksen todennäköinen kehityssuunta eli Baseline-ennuste sekä kahdeksan erilaista tulevaisuuden liikenteen visiota, jotka perustuvat asiantuntijoiden delfoi-tutkimukseen ja lukiolaisnuorten mielipiteisiin. Kahdeksasta visiosta erityisesti kahta tarkasteltiin lähemmin. Urbaani syke on radikaali tietoliikennevetoinen kompaktikaupunkivisio. Talous kasvaa voimakkaasti, mutta kulkutapajakauma muuttuu tieliikenteestä raideliikenteeseen. Runsaudensarvi-visiossa sekä talous että liikenne kasvavat voimakkaasti, mutta tieliikenteen teknologiahyppy vähäpäästöisyyteen ratkaisee ongelmat. Tuomisen mukaan visioista todennäköisin on valitettavasti Baseline-visio, jossa jatketaan nykymenolla. Sekä Urbaani syke että Runsaudensarvi vaativat molemmat merkittäviä, joskin erilaisia, toimia. Urbaanissa sykkeessä keinovalikoima on laaja: joukkoliikennettä, maankäytön toimia, hinnoittelua ja teknologiaa. Runsaudensarvessa teknologiakehitys on ratkaisevassa roolissa. Suomella edessä ratkaisun paikka Liikenteen päästövähennystavoitteisiin voidaan siis päästä melko erilaisia polkuja pitkin. Mikä on tutkijan oma näkemys, mikä polku ja suunta pitäisi valita? Henkilökohtaisesti kannattaisin Urbaani syke -toimenpidekokonaisuutta sen monipuolisemman keinovalikoiman ansiosta ja koska siinä pyritään vaikuttamaan myös liikenteen käyttäjien arvoihin ja asenteisiin, jotka ovat hyvin keskeisiä tekijöitä pohdittaessa päästövähennyksiä, Tuominen vastaa. Runsaudensarvi-kokonaisuus rakentuu vahvasti teknologiakehityksen, kuten moottoriteknologian, tietotekniikan ja sähköisen liikenteen sekä biopolttoaineiden varaan. Erityisesti biopolttoaineiden koko elinkaaren aikaisia vaikutuksia ei pystytä nykyisin määrittelemään, joten kokonaisvaikutusten arvioiminen on todella vaikeaa. Koko liikennejärjestelmän muutos tarpeen Käytännössä on mahdollista, että päädytään lopulta eri vaihtoehtojen välimaastoon, eli toimenpidekokonaisuuksiin, joissa on elementtejä eri poluista. Tärkeintä kuitenkin on, että pohditaan koko liikennejärjestelmän kokonaisuutta. suuria investointeja Johtava tutkija Anu Tuomisen mukaan tarvitaan investointeja ja liikennejärjestelmän toimijoiden yhteistyötä, jotta päästövähennystavoitteisiin päästäisiin. Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat useat liikenteen osa-alueet, teknologioiden ja palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto, arvot, asenteet ja käyttäjien tarpeet sekä ennen kaikkea toimijoiden yhteistyö. Kaiken kaikkiaan voisi ehkä puhua, että tarvitaan koko liikennejärjestelmän sosio-teknistä muutosta, Tuominen pohtii. Tuore tutkimus esittelee vaihtoehtoisia liikenteen tulevaisuuden kuvia. Visiot ja niihin kytketyt toimenpidekokonaisuudet ovat hyvä perusta, kun Suomessa ryhdytään toden teolla arvioimaan, minkälainen päästövähennyksiin johtava polku valitaan. Mahdollisia reittejä on useita, mutta ne kaikki edellyttävät yhteiskuntaan vaikuttavia ratkaisuja ja mittavia investointeja. Tuomisen mielestä keskustelua pitäisi käydä ainakin hallinnonalojen erilaisia strategialinjauksia ja tulevaisuuskatsauksia luotaessa ja niiden kautta pitkän aikavälin rahoitusta suunniteltaessa. Kansalaisille vaihtoehtoja voitaisiin tehdä tutummiksi kampanjoimalla ja eri medioiden kautta. ILARI on sektoritutkimuksen ilmastopolitiikkaa tukevan tutkimuskokonaisuuden (SETUILMU) ja VTT:n koordinoiman Trans- Eco-tutkimusohjelman yhteinen hanke. Anu Tuominen, , VTT 26 Motiva Xpress 3/2012 Motiva Xpress 3/

15 LASTEN ENERGIAKIRJA Asiat jäävät mieleen, kun niitä opiskellaan tekemisen kautta. näkökulma Sami Peuranen Tekninen asiantuntija Autotuojat ry Sähköautot ja hybridit yleistyvät valmistajien tuotevalikoimissa Piirtäjä Tarmo Koiviston mielestä energiaasioiden opettaminen ja oppiminen on välttämätöntä. Uutta tietoa tulee koko ajan lisää. Lasten energiakirja Hei, kaikki toimii! on uudistettu. Kirjassa seikkailevat Make, Mika ja Murukin ovat selvästi hieman kasvaneet. Tarmo Koivisto muistelee Lasten energiankirjan syntyaikoja, jolloin Lasten Keskuksesta otettiin hänen yhteyttä: hiljan perustettu Motiva haluaisi lastenkirjan energiasta samaan tyyliin ja samoilla hahmoilla sekä formaatilla kuin aiemmin tehty Hei, juna tulee! Aihe oli kiinnostava ja tärkeä. Tarinan perusideakin, sähkökatkos kotona, välähti heti. Mutta aikaa työhön oli vain muutama kuukausi ja minulla oli samaan aikaan työn alla Mämmilä-sarjan 20-vuotisjuhlanäyttely Kemin taidemuseoon muiden hommien ohella, Koivisto sanoo. Kieltäytymistäkin yrittänyt Koivisto saatiin ylipuhuttua vaativaan työhön. Nyt olen iloinen, että Lasten Keskuksen Maisa Tonteri sai minut mukaan. Hei, kaikki toimii! on päivityksineen ollut käytössä liki 17 vuotta. Tokaluokkalaisten energiansäästöviikkoa vietetään jälleen viikolla 41. Säästöviikko huipentuu tänäkin syksynä valtakunnalliseen Energiakilpailuun. Säästöviikolla ja miksei muulloinkin koululaiset voivat perehtyä tärkeisiin energiakysymyksiin Lasten Klassikko uudistui Lasten energiakirja yhä ajan hermolla TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Kuva: JARI AALTO Keskuksen kustantaman Hei, kaikki toimii! -opetusmateriaalien avulla. Aineistossa on myös ylemmille koululuokille sopivia tehtäviä. Tukijayhtiöt ostavat opetuspaketit alueensa kouluille, joten koulut saavat laadukkaat, Tarmo Koiviston hauskasti kuvittamat aineistot maksutta käyttöönsä. Lasten on saatava tietää Energia- ja ympäristöasioihin opiskeluaikoinaan Taideteollisessa korkeakoulussa havahtunut Koivisto tutki jo tuolloin muun muassa Rooman Klubin tulevaisuusraporttia, joka antoi inspiraatiota julisteisiin, sarjiksiin ja pilakuviin. Ensimmäinen öljykriisikin iski vuonna Suuri, ellei suurin, osa energiankäytöstämme on yhä silkkaa haaskausta, poissa lapsiltamme ja heidän lapsiltaan. Eikä vain poissa, vaan uhaksi ja vahingoksi koko elonkehälle. Lastenkirjan aiheena tämmöinen on kuin Grimmin kauhusatu kertaa ziljoona. Lasten on silti saatava tietää, ja vanhempien on kuunneltava lapsiaan. Siinä minusta Lasten energiakirjan sanoma ja tulevaisuuden toivomme. Koiviston mielestä tieto ja valistus muuttavat totuttua käyttäytymistämme tuskallisen hitaasti, tunne-elämykset ja -järkytykset nopeammin, mutta ääritilanteissa eivät välttämättä toivottavaan suuntaan tulevaisuuden kannalta. Hän pelkääkin, että aika riittää enää tulevien vahinkojen mahdollisimman hyvään kestämiseen, ei estämiseen. Uutta tietoa tulee koko ajan Energia- ja ympäristöasioita pitää opettaa ja oppia. Koiviston mukaan uutta tietoa tulee koko ajan. Vaikka mitään et tietäisi etkä välittäisikään tietää, vaikutat silti omaasi ja meidän muiden elämään sekä tulevaisuuteen. Monet energia- ja ympäristöasioiden syy- ja seuraussuhteet ovat laajoja, monimutkaisia, usein kiistanalaisia, jossain muualla ja hitaasti jos milloinkaan paljastuvia. Silti perusajatus ja toimintamalli ovat yksinkertaiset: kun teet pahaa muille tai ympäristölle, teet pahaa itsellesi. Sama juttu, kun teet hyvää. Mutta mikä on hyvää, mikä pahaa; mikä oikein, mikä väärin? Juuri siihen tarvitaan tietoa, Koivisto pohtii. Tekemällä muistiin Hei, kaikki toimii! -paketin opettajan materiaalin suunnitteluun osallistuneen Espoon Martinkallion koulun opettajan Anni Somerman mielestä on aina yhtä ajankohtaista ymmärtää, että tavaroiden kuluttaminen on paitsi aineen, myös energian kuluttamista. Asiat jäävät hyvin mieleen, kun niitä opiskellaan tekemisen kautta, siihen tämä materiaali pyrkii. Monet aikuisetkin ajattelevat, että energia on vain esimerkiksi sähköä tai lämmitykseen tarvittavaa energiaa. Jos oppilas ymmärtää, mistä aineet esineisiin tulevat ja mistä energiaa saadaan, hän ymmärtää myös, miten maapallo liittyy asiaan ja miksi energiaa kannattaa säästää, Somerma toteaa. Hiilidioksidipäästöjä rajoitetaan nykyisin kaikilla teollisuuden aloilla ja näissä päästövähennystalkoissa autoteollisuus on asetettu kovan paikan eteen. Tähän mennessä asetetut tavoitteet on saavutettu erinomaisesti ja Euroopan autokannan keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet vauhdilla. Vuonna 1995 Euroopan henkilöautokannan CO 2 -päästöt olivat 186 g/km, ja 2011 vuoteen mennessä ne olivat laskeneet 136,6 g/ km tasolle. Tavoitteena on Euroopan autokannan CO 2 -päästöjen laskeminen henkilöautoilla 95 g:aan/km ja pakettiautoilla 147 g:aan/km vuoteen 2020 mennessä. Valmistajat miettivät tarkkaan, kuinka tavoite saavutettaisiin. Polttomoottoreita kehitetään hyvällä menestyksellä vähäpäästöisemmiksi ja perinteisten tekniikoiden lisäksi sähkömoottorit ovat tulleet autojen voimanlähteiksi. Sähköauto toimii jo nykyisin lyhyillä matkoilla ja esimerkiksi perheen kakkosautona, mutta sen käyttösäde on kuitenkin liian lyhyt pidemmillä matkoilla. Suurimpana ongelmana sähköautojen yleistymiselle onkin akkuteknologian kehitys. Ratkaisuna tähän, markkinoille on tullut laaja valikoima erilaisia hybridiautoja, joissa sähkömoottorin kanssa toimii polttomoottori, joko ajon aikana akkuja lataamassa tai myös autoa liikuttamassa. Ladattavilla hybrideillä on mahdollisuus kaupungissa ajaa pelkän sähkömoottorin turvin ja pidemmät matkat onnistuvat Euroopan autokannan keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet vauhdilla. polttomoottorin avustamana. Voisikin olettaa, että tie sähköautojen yleistymiseen käy pistokehybridien kautta. Sähköautoa pidetään yleisesti ympäristön kannalta parhaana vaihtoehtona ja paikallisesti näin onkin, sillä sähköauton paikallispäästöt ovat 0 g/km. Sähköauto kuluttaa kuitenkin sähköenergiaa, joka pitää tuottaa jollakin tavalla. Suomen keskimääräisellä sähköntuotannolla laskettuna sähköauton hiilidioksidipäästöksi tulee muihin autoihin verrattuna hyvin alhainen noin 40 g/km. Kaikkialla näin ei kuitenkaan ole, esimerkiksi Kiinassa sähköautot yleistyvät vauhdilla. Kiinassa sähkö kuitenkin tuotetaan jopa 80 prosenttisesti kivihiilellä, joten Kiinan sähköntuotannolla sähköauton hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset Suomeen verrattuna ja vastaavat lähinnä diesellinja-autoa. Sähköautoilu onkin ympäristöteko vain silloin, kun siihen käytetty sähkö on tuotettu vähäpäästöisesti. Toisaalta sähköauto on ainoa auto, jolla on edes teoriassa mahdollisuus päästöttömyyteen. 28 Motiva Xpress 3/2012 Motiva Xpress 3/

16 hankinnat hankinnat Hankintayksiköt ovat vihdoinkin löytäneet ilmaisen neuvontapalvelun Kunnissa, kaupungeissa ja kuntayhteisöissä hankintoja tekevät niin alan asiantuntijat kuin viranhaltijat muiden työtehtäviensä lomassa. He hankkivat yksittäisille suurille kunnille tai useamman kunnan kuntayhteisöille noin 15 miljardilla eurolla tavaraa ja palveluita vuodessa. TEKSTI: SARI KASTE Kuva: Rodeo.fi / Markku Vitikainen Aito kiinnostus ympäristönäkökulmien ja kestävän kehityksen huomioimiseen julkisissa hankintayksiköissä on selvästi lisääntynyt. Motivan hankintapalvelussa tämä näkyy lisääntyneinä yhteydenottoina. Toisaalta ne kunnat ja kuntayhtymät, jotka ovat solmineet energiatehokkuussopimuksen, ovat velvollisia huomioimaan energiatehokkuuden kaikissa hankinnoissaan. Usein tavoitteet ja velvoitteet tehdä kestäviä hankintoja on myös kirjattu ilmastostrategiaan. Valtionhallinnon organisaatioita taas sitoo Valtioneuvoston periaatepäätös kestävistä valinnoista julkisissa hankinnoissa. Tämä on huomioitu myös valtion hankintastrategiassa ja Hanselin puitejärjestelyissä. Lisäksi valtion toimijoilta edellytetään energiatehokkuussuunnitelmia, joissa myös hankinnat on huomioitava. Lakien tulkinnat ja hankintakriteerit tarjouspyynnössä Tarjouspyynnössä on oleellista määritellä selkeästi vaatimukset ja muistaa yksilöidä, mitä selvityksiä tarjoajien on toimitettava. Motivan hankintapalvelu vastaa puhelimitse ja sähköpostitse viikoittain erilaisiin kestäviä hankintoja koskeviin kysymyksiin. Kyselyt tulevat hyvissä ajoin eli ennen tarjouspyynnön valmistumista. Se helpottaa koko hankintaprosessia. Aihepiirit ovat laidasta laitaan, joten vastauksen saamiseen Hankintapalvelun neuvoille on yhä enemmän kysyntää. voi joskus vierähtää tovi, kertoo johtava asiantuntija Isa-Maria Bergman. Kysymykset voidaan jaotella karkeasti kolmeen ryhmään: ympäristövaikutusten huomioiminen yleensä hankinnoissa, lakien ja asetusten tulkinta sekä tiettyyn hankintaan liitettävät kriteerit. Vastaukset eivät juuri koskaan ole aivan yksiselitteisiä ja lopullinen päätös jää aina hankintayksikön tehtäväksi. Monet hankintoja ohjaavat työkalut ja ohjeet ovat melko monimutkaisten polkujen takana vaikkapa EU:n verkkosivuilla. Niiden löytymiseen ja ymmärtämiseen menee asiaan vähän perehtyneeltä aikaa. Sen lisäksi ohjeita pitää osata käyttää oikealla tavalla, Bergman kertoo. Tiedonvälitystä ja sparrausapua Motivan hankintapalvelun asiantuntijoilla on laaja käsitys eri tuotteiden ympäristövaatimuksia koskevasta lainsäädännöstä ja ohjeistuksista, sekä ympäristövaatimusten todentamistavoista, joten heihin kannattaa olla yhteydessä jo hankinnan alkuvaiheessa. Hankintapalvelun www-sivuille on syksyn kuluessa tulossa koostetusti eri tuoteryhmiä koskevaa tietoa. Ensimmäisinä ilmestyvät joukkoliikennepalveluiden ja ajoneuvojen hankintaohjeet. Neuvontapalvelu tukee tarvittaessa hankkijoita koko hankintaprosessin ajan. Palvelulle esitetyt kysymykset kertovat, mitkä ovat tuoreimmat hankkijoiden mieliä askarruttavat kysymykset ja miten hankintakenttä muuttuu. Palvelu kehittyy hankkijoiden ja asiantuntijoiden vuoropuhelun ansiosta. Hankintapalvelun asiantuntijat puh ec.europa.eu/environment/gpp/ Kestävän julkisen hankinnan edelläkävijä -palkinto Motiva järjestää kilpailun kestävän hankinnan edelläkävijyydestä. Ehdokkaaksi voi ilmoittaa julkishallinnon toimijan, joka hankinnoillaan pyrkii edistämään kestävää kehitystä. Voittajan valitsee raati, joka koostuu niin julkishallinnon organisaatioista kuin yritysedustajista. Voittaja julkistetaan Kestävät hankinnat -foorumissa alkuvuodesta Lisää tietoa kriteereistä ja ehdokkaiden ilmoittamisesta osoitteessa Motivan hankintapalvelu on auttanut julkisia hankkijoita erilaisten hankintoihin liittyvien kysymysten ratkaisemisessa vuodesta Neuvontapalvelun erityisosaamiseen kuuluu juuri ympäristönäkökohtien huomioiminen erilaisten tuotteiden ja palveluiden hankinnan eri vaiheissa. Neuvontapalvelun Help Desk on ilmainen. Esimerkki hankintakriteerin sisällöstä Viime aikoina erityisesti ympäristökriteerien määritteleminen tarjouspyynnössä on askarruttanut hankkijoita. Asiaa on puitu EU:n tuomioistuimessa asti. Eräs hankintayksikkö oli vaatinut tarjouspyynnössään, että hankittavalla tuotteella on oltava tietty ympäristömerkki. Lausunnossaan tuomioistuin totesi, että tiettyä ympäristömerkkiä ei voi suoraan vaatia, mutta niiden kriteereitä voi hyödyntää hankintaa suunniteltaessa ja itse tarjouspyynnössä. Näin tuote tai palvelu, jolla ei ole ympäristömerkkiä, mutta joka täyttää sen kriteerit ja voi sen jollain tapaa todentaa, on tasavertainen kilpailussa. Esimerkki asetuksen tai lain tulkinnasta Vuoden 2012 helmikuusta lähtien julkisissa ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankinnoissa on otettava huomioon myös ympäristövaikutukset. Tämä on herättänyt kunnissa paljon kysymyksiä erityisesti koulukuljetushankinnoista. Vaikutusten huomioimisen voi toteuttaa kahdella tavalla: joko asettamalla päästörajat ajoneuvoille tai vertailemalla ajoneuvojen elinkaarenaikaisia päästöjä. Laissa ei määritellä päästörajoille minimitasoa, vaan se jää kunkin hankintayksikön päätettäväksi. Toisaalta elinkaarikustannuksille on määritelty laskentamenetelmä EU:n direktiivissä. Motiva ohjeistaa asiassa kertomalla esimerkiksi, missä muodossa toimittajat pystyvät kyseisen tiedon antamaan ja mikä on karkeasti otettuna markkinatilanne Suomessa. Hankinnat Motivan ohjeilla Kainuussa Kainuun maakunta selvitti, miten kuntayhtymän hankinnat voidaan toteuttaa kestävän kehityksen mukaisesti. Kunnanvaltuuston aloitteesta laaditut toimintasuositukset tehtiin yhteistyössä Motivan kanssa. Niissä keskitytään hankintoihin, joilla on suurimmat ympäristövaikutukset. Maakunnan ilmastostrategia sitoo kaikkia kuntia ja julkisia yhteisöjä. Sen tavoitteet ohjaavat hankintatoimintaa ja investointeja. Ilmastostrategia määrittelee liikkumisen, rakentamisen, uusiutuvan energian käytön ja ruokahuollon hankintojen kriteerit. Motivan toimenpidesuositusten avulla tavoitteille asetettiin konkreettiset toimenpide-ehdotukset. Kuntayhtymän hankintapäällikkö Laila Härkösen mukaan Motivan laatimat toimenpide-ehdotukset ovat selkeitä ja yksityiskohtaisia. Olemme varmoja siitä, että ehdotusten avulla saavutetaan ilmastostrategiassa määritellyt tavoitteet. Ilmastostrategia ohjaa hankintoja Strategian mukaan julkisia hankkijoita koulutetaan niin, että heistä tulee edelläkävijöitä energiatehokkuudessa ja uusiutuvan energian käytössä. Myös ekotehokkaiden palveluiden ja tuotteiden kehittymistä edistetään. Maakunta-kuntayhtymään hankitaan huomattavia määriä erilaisia palveluja ja tavaroita. Sillä miten painotamme hankintojamme, on merkittävä vaikutus niiden tuotantoon. Uskomme, että strategian avulla ympäristövaikutukset vähenevät, kertoo Härkönen. Motivan asiantuntija Isa-Maria Bergman pitää tärkeänä, että valitaan ne ohjauskeinot, joilla voidaan vaikuttaa maakunnassa ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpiin hankintoihin. Määrällisten ja selkeiden tavoitteiden asettamisella eri tuoteryhmille päästään jo pitkälle, Bergman sanoo. 30 Motiva Xpress 3/2012 Motiva Xpress 3/

17 kurjenmiekka Kytkennät Kytkennät Katteettomia lupauksia Ennen markkinoilla oli helppoheikkejä, jotka osasivat myydä sutta ja sekundaa hyvällä supliikilla. Katteettomien lupausten antajia löytyy nykyaikanakin. * * * Työpaikalle neuvoa kysymään tuli huolestunut vieras, joka selvittelee 90-vuotiaana kuolleen isoisänsä aurinkosähköjärjestelmän taustoja. Tarina ei ole varmaan ainoa laatuaan, mutta kertoo siitä, että liikkeellä on ollut laitekauppias, joka ei ole asian tunteva ja täysin rehellinen. Mainittu isoisä asui isohkossa sähkölämmitteisessä omakotitalossa, jonka lämmittäminen on kallista. Kauppamies oli uskotellut papalle, että hän voisi aurinkosähköpaneelit hankkimalla nollata sähkölaskunsa. Paneeleita on nyt asennettuna talon eteläseinälle iso määrä. Sähkönmyyntisopimuskin oli tehty ja laitteet ilmeisesti liitetty sähköverkkoon, mutta pappa ei ollut saanut todellisia laskelmia ennakoidusta vuosituotannosta. Paneelit myynyt firma on sittemmin pantu jäihin. Myyjäkin on kadonnut maisemista, ja sähkösopimus energiayhtiön kanssa rauennut. Pappa joutui kohta kaupat tehtyään sairaalakierteeseen ja menehtyi. * * * Perikunnalla on nyt ihmeteltävänään järjestelmä, josta ei ole asennuskaaviota eikä käyttöohjeita eikä edes tietoa valmistajasta. Omaa kokemusta ja tietoja aurinkosähköstä ei ole eikä lähipiirissä luotettavaa asiantuntijaa. Rahaa laitteisiin on uponnut yli kymppitonni. Sähkölaskut ovat edelleen samaa suuruusluokkaa kuin ennen asennusta eikä kukaan oikein tiedä, minkä verran sähköä paneeleista tulee ja mihin se menee. Myyjä ei tietenkään kertonut, että vaikka sähköyhtiö ostaisi sähkön, se ei maksa siitä kuluttajahinnan veroista hintaa. Myöskään sähkön siirtohinnasta, joka on sähkölaskussa huomattava menoerä, ei mainittu. * * * Moni haaveilee puhtaasta uusiutuvasti tuotetusta sähköstä ja lämmöstä, onhan se valtiovallankin toiveissa. Jotta haaveet kävisivät toteen, tarvitaan toimijoita, jotka osaavat neuvoa meitä Matti ja Maija Meikäläisiä. Luotettavia ja asiantuntevia toimijoita markkinoilla toki on. Niiltä laitteita hankkiva saa käyttöohjeet ja -opastuksen sekä asialliset asennuskaaviot. Ovelta ovelle -kauppiaisiin ja puhelinmyyjiin ei kannata luottaa ilman kunnon referenssejä. Epäilyttävistä myyntihenkilöistä on syytä ilmoittaa kuluttajaasiamiehelle. Miten monimutkaisuus kesytetään Jotta energiatehokkuutta voisi parantaa ja sen vielä todentaakin, pitäisi olla tiedossa vaikkapa ison laitoksen, rakennuksen tai yhdyskunnan eri toimintojen kuluttama energia. Palveluiden, tavaroiden ja suoritteiden takana on paljon kytköksiä, joten niiden energiatehokkuuden kesyttäminen selkeäksi numerotiedoksi ei ole yksiselitteisen selkeää. Energiatehokkuuden mittaamista tutkittiin lähes neljä vuotta Aalto-yliopiston, VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston suurprojektissa. Tutkimus, joka oli ensimmäinen laatuaan, käsitteli teollisuutta, yhdyskuntia ja rakennuksia, energiantuotantoa sekä liikennettä ja logistiikkaa. Mittaamiskäytäntöjä eri sektoreilla on, mutta tehokkuuslaskelmissa on vielä puutteita. Myös energiatehokkuuden nykytilan ja ihanteellisen vertailutilanteen ero pitäisi pystyä laskemaan yleistettävällä tavalla, tutkimuspäällikkö Mari Tuomaala Aalto-yliopiston energiatekniikan laitokselta sanoo. Projektin tapaustutkimuksessa Helsingin Kalasatamasta onnistuttiin osoittamaan, miten energiatehokkuuden mittaamiseen voidaan käyttää yhteisiä mittareita yli sektorirajojen. Energiatehokkuutta voidaan tutkimuksemme mukaan parantaa huomattavasti. Alueen energiatehokkuutta tarkasteltaessa on otettava huomioon sekä sisäiset ratkaisut että sijainti, kertoo VTT:n erikoistutkija Irmeli Wahlgren. Tutkimusraportti Energiatehokkuuden mittarit ja potentiaalit julkaistiin helmikuussa, ja se kartoittaa laajamittaisesti energiatehokkuuden mittaamisen nykytilaa ja ongelmia. Aloitimme neljä vuotta sitten puhtaalta pöydältä. Nyt olemassa olevat hajanaiset yksityiskohdat ja energiatehokkuuden mittaamisen käytännöt ja ongelmat ovat tiedossa, kertoo tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja Tampereen teknillisestä yliopistosta. Tuomaala, M., et al. 2012: Energiatehokkuuden mittarit ja potentiaalit. Painettua julkaisua voi tilata Aalto-yliopiston Energiatekniikan laitokselta hintaan 35 euroa + alv 9 %. Mari Tuomaala, , Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos Meikitön päivä innosti Joutsenmerkin syyskuun alussa toista kertaa järjestämä Meikitön päivä -tapahtuma keräsi tänäkin vuonna osallistujaa. Tapahtumalla Joutsenmerkki haluaa muistuttaa kuluttajia siitä, että kaikilla kulutusvalinnoilla on suora merkitys ympäristön hyvinvointiin sekä herättää keskustelua kosmetiikan ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Päivän suosio kertoo paitsi ympäristön kemikalisoitumisen aiheuttamasta huolesta myös ihmisten kaipuusta olla oma itsensä ulkonäköpaineista huolimatta. Meikittömästä päivästä koostetaan valokuvakirja, johon kuvataan ja haastatellaan osallistujia, bloggaajia ja tunnettuja suomalaisia. Kirjassa he saavat kertoa, mitä ajatuksia Meikitön päivä heissä herätti. Puhdasta energiaa aivoriihessä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies on käynnistänyt puhtaan energian ohjelman valmistelun. Ohjelman tavoitteena on vastata ympäristönsuojelun ja talouden haasteisiin. Puhtaan energian ohjelman tavoitteet käsitellään jo ensi talven aikana hallituksessa ja eduskunnassa osana energia- ja ilmastostrategian uudistamista. Valmistelutyön tueksi verkossa avautui syyskuussa ideoita keräävä ja arvioiva aivoriihi osoitteessa: Aivoriihen avulla kerätään kansalaisten, yritysten ja hallinnon näkemyksiä ohjelman tavoitteista. Verkkoaivoriihessä voi arvioida eri toimien uusiutuvasta energiasta ydinvoiman kautta energiatehokkuuteen merkitystä Puhdas energia -ohjelman toteutukseen. Mari Pantsar-Kallio, , TEM Uusia julkaisuja Viisaita valintoja autoiluun Jos tarvitset autoa, valitse mahdollisimman uusi, vähän kuluttava ja pieni auto. Aja viisaasti ja ennakoiden. Sen opit parhaiten hyvän kouluttajan valmennuksessa. Viisas ajotapa tuo turvallisuutta ja säästää sekä kukkaroasi että ympäristöä. Muista matkojen ketjuttaminen ja myös muut kulkumuodot kuin henkilöauto. Käyttötarpeesi ratkaisee sen, mikä on sopivin korimalli ja kokoluokka. Jos suurta henkilötai tavaramäärää kuljetetaan vain muutaman kerran vuodessa ja auto valitaan sen perusteella, päädytään turhan ison, kalliin ja useimmiten myös paljon kuluttavan auton hankintaan. Viisaita valintoja autoiluun -oppaaseen on koottu paljon hyödyllistä tietoa muun muassa viisaasta ajotavasta, järkevästä lisävarusteiden valinnasta, energia- ja rengasmerkinnöistä. Tutustu oppaaseen ja katso myös, millaista on autoilu Visusen ja Törsiäisen tapaan. Ympäristö kiittää ja liikenne toimii Työnantaja voi kannustaa työntekijöitä järkeviin liikkumisvalintoihin. Viisas työmatkaliikenne tuo kustannussäästöjä, lisää hyvinvointia ja vähentää päästöjä samanaikaisesti. Työmatkaliikenteen suunnittelu tukee yrityksen ympäristö-, energiatehokkuus- ja työhyvinvointitavoitteiden saavuttamista. Samalla yritys osallistuu ilmastonmuutoksen hillintään ja kantaa vastuuta lähiympäristön viihtyisyydestä. Tätä arvostetaan sekä asiakkaiden, sidosryhmien Piirrokset: Harri Tarkka Hevoset ja ihmiset valtasivat Esplanadin autoilta Auton vapaapäivänä Helsingissä Autonomian aika -festivaaleilla. Adjutantin roolissa näyttelijä Ville Virtanen. Kuva: Lauri Rotko että työntekijöiden keskuudessa. Työmatkaliikenteen suunnittelu tuo lisäarvoa ja mitattavia vaikutuksia ympäristöjohtamiseen ja energiatehokkuusohjelmiin. Myös rakennusten ympäristösertifioinnissa, esimerkiksi Leed-, Bream- ja PromisE-ohjelmissa, saa työmatkaliikenteen kestävyydestä ja suunnittelusta lisäpisteitä. Viisas liikkuminen työpaikallesi -esite on tilattavissa. Yksittäiskappaleita voi tilata Motivan verkkokaupasta maksutta. Jos haluat tilata useamman kappaleen, ota yhteyttä motiva.fi 32 Motiva Xpress 3/2012 Motiva Xpress 3/

18 Kytkennät Motivan nimitysuutisia Kuva: XX Laura Lehto lastentarvikeliike Laurelinista ja lainapyörä E.T., joka on taiteilija Jukka Hyytiäisen tuunaama Jopo. Lainapyörällä töihin Työpyöräile!-kampanjassa lainataan polkupyöriä varsinaissuomalaisille. Lisäksi neuvonta, tapahtumat ja tempaukset ohjaavat viisaaseen liikkumiseen. Valonia on lainannut varsinaissuomalaisille työpaikoille yhteiskäyttöisiä polkupyöriä toukokuun alusta lähtien. Viisi lainapyörää on yksi kerrallaan yhden yrityksen tai työpaikan käytössä. Pyörän lainaamiseen liittyy myös neuvontaa, jonka tavoitteena on luoda käytäntöjä kestävään ja viisaaseen liikkumiseen. Kampanja jatkuu lokakuun loppuun asti. Olen ottanut pyörän käyttöön usein auton sijasta ja polkenut sillä myös joitakin vapaa-ajan reissuja, sillä Jopo on tuntunut niin kivalta, kertoo lastentarvikeliike Laurelinin Laura Lehto. Lainapyöräilty on työasioilla, kuten asiakastapaamisissa, palavereissa, lounasmatkoilla ja juttukeikoilla. Kaikki pyörämatkat, joilla korvataan automatkoja, ovat kampanjan mukaista viisasta liikkumista. Pyöräilystä saa hyötyliikuntaa, raitista ilmaa ja säästää parkkimaksuissa, kuvailee Anne Lehikoinen Turun ammattikorkeakoulusta. Lainauksen taustalla on ajatus siitä, että positiivinen pyöräilykokemus kannustaa jatkamaan uutta liikkumistapaa. Pyöräilyä lisäämällä vähennetään päästöjä sekä edistetään terveyttä ja hyvinvointia. Valonia on Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Hanke on saanut tukea osana valtakunnallista Liikenneviraston, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelman rahoittamaa liikkumisen ohjauksen T&K ohjelmaa Reetta Taponen, , Valonia Verkosto yritysten hankinnoista vastaaville Vihreät Valinnat Ympäristömerkinnän hankintaverkosto on tarkoitettu yritysten hankinnoista vastaaville. Jäsenyys on avoin kaikille yrityksille ja yhteisöille, jotka haluavat tukea ja näkyvyyttä omille ympäristötoimenpiteilleen. Verkosto perustettiin, koska Ympäristömerkintä haluaa helpottaa yritysten valintoja ja auttaa löytämään ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja. Tarkoitus on saada yhä useampi organisaatio aktiivisesti valitsemaan ympäristömerkittyjä tuotteita ja palveluita. Jäsenille järjestetään muun muassa erilaisia tapahtumia. Lisätietoa verkoston toiminnasta antaa Ympäristömerkinnän markkinointipäällikkö Sini Sittnikow, Rengasmerkintä helpottaa kesärenkaiden valinnassa EU-rengasmerkintä tulee pakolliseksi kaikissa uusissa henkilö-, paketti- ja kuorma-auton renkaissa marraskuun alusta. Merkintävaatimus ei kuitenkaan koske muun muassa nastarenkaita. Uusi rengasmerkintä toimii hyvin kesärenkaissa, mutta sen perusteella ei kannata valita nastattomia talvirenkaita eli niin sanottuja kitkarenkaita. Rengasmerkinnän märkäpitoluokitus suosii keskieurooppalaisiin olosuhteisiin suunniteltuja kitkarenkaita, jotka ovat vaativimmilla talvikeleillä selkeästi huonompia kuin pohjoisiin olosuhteisiin tarkoitetut. Hyvä märkäpitoluokitus ei siis ole tae kitkarenkaan jää- ja lumipidosta. EU-rengasmerkinnästä ilmenee renkaan polttoainetaloudellisuus- ja märkäpitoluokka sekä vierintämeluluokka ja vierintämelun mittausarvo. Motivan johtava asiantuntija Vesa Peltola suosittelee turvallisuuden takia valitsemaan kesärenkaat märkäpitoluokista A C ja vasta sen jälkeen katsomaan mahdollisimman polttoainetaloudellinen rengas. Rengasmerkinnän malli Kuntien ESCO-palvelun hankintaan ohjeet ESCO-palvelun edut tunnetaan ja tunnustetaan. Palvelussa energiatehokkuuden asiantuntija toteuttaa kohteessa säästötoimenpiteet ja takaa syntyvät säästöt. Hankkeen kustannukset maksetaan palvelukauden aikaisilla säästöillä. ESCO-palvelu on erityisesti kunnille sopiva työkalu energiatehokkuuden parantamiseksi. Jotta hankkeet olisivat tilaajille ja ESCO-toimijoille houkuttelevia, on kuntien viimeaikaisissa ESCO-hankeaihioissa yhdistetty useampia kiinteistöjä ja liitetty mukaan myös energiateknisten järjestelmien korjaus- ja uusimistarpeita sekä olosuhdeparannuksia. Palvelun hankinnasta julkisen hankintalain säännösten mukaan on tullut kuitenkin aiempaa hankalampaa. ESCO-palvelussa tilaaja on usein hankkimassa palvelua, jonka sisältöä hän ei pysty tai halua tarkasti etukäteen määrittää. Tilaaja haluaa antaa ESCOyrityksille vapauden ehdottaa parhaimmat ja energiaa säästävimmät ja taloudellisimmat ratkaisut kohteisiinsa. Teknologiakohtaista energiapolitiikkaa tarvitaan Säästökohteet ja säästöjen suuruus ja kustannukset vaihtelevat. Tämä tuo haasteita kilpailutukseen ja tarjousten vertailuun. Motiva on yhdessä kuntien ja ESCO-toimijoiden kanssa laatimassa ohjeita ESCO-palvelun hankintaa helpottamaan. Tavoitteena on auttaa kuntia määrittelemään ja kuvaamaan hankkeensa siten, että kilpailutus on sekä kunnalle että ESCO-toimijalle selkeä prosessi ja kaikkia markkinaosapuolia ja tarjoajia voidaan kohdella tasapuolisesti. Motivan ESCO-hankintaohjeessa keskitytään ensisijaisesti kilpailutuksen eri vaiheisiin ja hankinnan periaatteisiin. Hankintaohjeen toivotaan edesauttavan sitä, että ESCO-hankinnat kohtaisivat harvemmin kilpailutusongelmia. Ohjetta viimeistellään parhaillaan Motivassa. Pertti Koski, , Motiva Isa-Maria Bergman, , Motiva Euroopassa tarvitaan energiatehokkuuden parantamisen lisäksi myös valtavasti uutta sähköntuotantokapasiteettia, totesi professori Staffan Jacobsson (kuvassa) Chalmersin yliopistosta Götebogista Behave-konferenssissa Helsingissä. Sähköä käytettiin vuonna 2008 unionin 27 jäsenvaltion alueella terawattituntia (TWh). Kaikkein kunnianhimoisimman Euroopan energiatiekartan 2050 mukaan sähkönkulutus olisi TWh. Jacobsson arvioi, että sähkönkulutus kasvaa 0,8 prosenttia vuosittain. Hän päätyy laskelmissaan siihen, että vuoteen 2040 mennessä uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan TWh:a, jos fossiilisesta energiasta luovutaan täysin ja ydinvoiman tuotanto säilyy nykytasolla. Jacobsson huomauttaa, että energiatehokkuuden parantumisesta huolimatta sähkönkulutus kasvaa, sillä liikenneajoneuvoja sähköistetään ja kaasun käyttöä lämmityksessä korvataan sähköllä. Uutta energiatekniikkaa ja entistä tehokkaampia sähköjärjestelmiä tarvitaan, korosti Jacobsson esityksessään. Teknologiakohtaista energiatekniikkaa tarvitaan nykyisen teknologianeutraalin politiikan tilalle. Satu Hyrkkänen Anne-Mari Haakana Milja Aarni Kuvat: Jari Aalto Insinööri (AMK) Satu Hyrkkänen on nimitetty kestävien julkisten hankintojen asiantuntijaksi. Hän on aiemmin työskennellyt FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä ympäristöjohtamisen ja hankintojen parissa. FM Anne-Mari Haakana on nimitetty asiantuntijaksi liikkumisen ohjauksen alueelle Kuluttajat ja palvelut -yksikköön. Hän siirtyi Motivaan Ramboll Finland Oy:n Lappeenrannan toimistosta. DI Milja Aarni on nimitetty uusiutuvan energian asiantuntijaksi. Hän on aiemmin työskennellyt asiantuntijana Energiateollisuus ry:ssä. FM Terhi Uusitalo on palannut vanhempainvapaalta ympäristömerkinnän asiantuntijaksi Motiva Services Oy:öön. Viestintäassistentti Nina Alsi on nimitetty Motivan assistentti tiimin vetäjäksi. Kuva: Brendan Delany Jacobsson perustelee näkemystään esimerkillä tuulivoiman rakentamisesta. Merelle rakentaminen on kallista ja siihen liittyy valtavasti teknisiä riskejä. Jotta merelle voitaisiin rakentaa enemmän, pitäisi tekniikoita kehittää. Merituulivoiman potentiaali on huomattavasti suurempi kuin maalle rakennettavan, siksi sen kehittämistä pitäisi tukea. 34 Motiva Xpress 3/2012 Motiva Xpress 3/

19 TILAUS- JA PALVELUKORTTI Tällä kortilla voit tilata maksuttoman Motiva Xpress -lehden ja Motivan julkaisuista näytekappaleet. Kyllä kiitos! Olen uusi tilaaja ja haluan Motiva Xpress -lehden maksutta alla olevaan osoitteeseen paperijulkaisuna verkkojulkaisuna näytenumeron Olen vanha tilaaja ja korjaan osoitetietoni: koti työ Haluan peruuttaa tilauksen yllä näkyvään osoitteeseen. Nimi Yritys tai toimipaikka Osoite Postinumero ja -toimipaikka Haluan tilata seuraavat uudet julkaisut (yksittäiskappaleet maksuttomia): Paineilma-analyysi tuo säästöjä Analyysistä apua kylmän tarpeen arviointiin Yhteistyö on voimaa Espoon uusiutuvan energian toimipisteissä Energiatehokas teollisuuskiinteistö Sähköisenä ilmestyneet uudet julkaisut voit ladata täältä: Opas sähkön pientuottajalle Lisää julkaisuja voi tilata painettuna ja ladata sähköisenä osoitteessa Motiva Oy maksaa postimaksun Motiva Tunnus VASTAUSLÄHETYS Puhelin Sähköpostiosoite Energia 12 -messut Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa Motivan osastolla A306 esitellään teollisuuden energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa Tietoiskut ti klo Ecocity-tietoisku Liikkumisen viisaat valinnat, johtava asiantuntija Vesa Peltola, Motiva Oy ke klo Ecocity-tietoisku Kunnat edelläkävijänä energiatehokkuudessa, asiantuntija Fredrik Åkerlund, Motiva Oy to klo Teollisuuskiinteistöjen energiatehokkuus, asiantuntija Risto Larmio, Motiva Oy klo Ecocity-tietoisku Kaikki lähtee kotoa Kuluttajien energianeuvonta Suomessa, energianeuvoja Sirkku Laine, yhteistyössä Ekokumppanit Oy ja Motiva Oy klo Hyvä energiatehokkuuden monitorointijärjestelmä, projektipäällikkö Teemu Turunen, Motiva Services Oy Messujen sisäänpääsy on maksuton internetissä ennakkoon ilmoittautuneille

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sisältö Elvarista yleensä Toiminta 2012 Tuloksia Elvari -ohjelman tavoitteet Tuottaa ja todentaa tehostamistoimia, joilla

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS. www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED

LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS. www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED - tämän päivän valaistusta LED - tämän päivän valaistusta LED Säästää energiaa

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Kymenlaakson energianeuvonta

Kymenlaakson energianeuvonta Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Tausta Pilotti Kotkassa 2011 TEM:n tuella Koko Kymenlaakson kattava Energianeuvonta

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Stadin ilmasto -verkkosivut Stadinilmasto.fi- sivut avattu vuoden 2013 alussa, ensimmäinen uutiskirje joulukuussa 2012 Taustalla

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Performance of Buildings Directive), edellyttää, että

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari 2008 2015 Elvari syntyi tarpeeseen Sähkölämmitteisiä koteja on Suomessa noin 600 000 eli noin puolet kaikista pientaloista. Niissä kuluu noin kymmenes Suomen koko sähkön kulutuksesta, lähes 10 terawattituntia

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Joulukuu 2011 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Joulukuu 2011 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Joulukuu 2011 Päivi Suur-Uski, Motiva Sisältö Elvarin taustatietoa Toiminta 2011 Tuotoksia Jatkotoimenpiteitä Ohjelman tavoitteet Tuottaa ja todentaa tehostamistoimia,

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA Enontekiön Sähkö Oy ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA 1 Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.12.2011 Finlandia talo, Helsinki 2 Johdanto Energianeuvonnalla vastuulliset energiayhtiöt

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Energiansäästökotitalouksissa

Energiansäästökotitalouksissa Energiansäästökotitalouksissa Energianeuvoja Sanna Moilanen, Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popento 6.5 seminaari Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 9.5.2011 1 Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Energianhallinta Aallon kampuksilla 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava

Energianhallinta Aallon kampuksilla 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava Energianhallinta Aallon kampuksilla Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava Kaukolämmön kysynnänjoustopilotti TUAS -talossa on lokakuusta 2014 ollut menossa

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

EuP-direktiivi ohjaa valistuneisiin valaistusuudistuksiin toimistoissa, kouluissa, myymälöissä, teollisuudessa ja ulkoalueilla.

EuP-direktiivi ohjaa valistuneisiin valaistusuudistuksiin toimistoissa, kouluissa, myymälöissä, teollisuudessa ja ulkoalueilla. 18.12.2009 1(5) EuP-direktiivi ohjaa valistuneisiin valaistusuudistuksiin toimistoissa, kouluissa, myymälöissä, teollisuudessa ja ulkoalueilla. - Kysymyksiä ja vastauksia loistelamppujen, suurpainepurkauslamppujen

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Näin autat asiakasta löytämään energiatehokkaan lampun. Opas myyjille

Näin autat asiakasta löytämään energiatehokkaan lampun. Opas myyjille Näin autat asiakasta löytämään energiatehokkaan lampun Opas myyjille Copyright Motiva Oy, 2014 2009 Valaistus kuluttaa energiaa viisas säästää Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä noin 10 % kuluu valaistukseen.

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö EU:n 2020 ja 2030 tavoitteet ja rakennuksia koskevat

Lisätiedot

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ Ikkunat energiaviisaassa ii korjaamisessa PUU-KÄPYLÄ Pirjo Pekkarinen-Kanerva, arkkitehti SAFA Helsingin rakennusvalvontavirasto 2011 Kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia EU-tavoite vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Hehkulamput poistuvat markkinoilta Vinkit oikean lampun valintaan. Opas myyjille

Hehkulamput poistuvat markkinoilta Vinkit oikean lampun valintaan. Opas myyjille Hehkulamput poistuvat markkinoilta Vinkit oikean lampun valintaan Opas myyjille EuP-direktiivin muutokset lamppumarkkinoille EU-asetukset tuovat muutoksia lamppumarkkinoille Valoteholtaan huonojen lamppujen

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

LEDit ulkovalaistuksessa. Valoisa ja vetovoimeinen kaupunki, Oulu, 22.11.2013 Pauli Tarna, Philips Oy

LEDit ulkovalaistuksessa. Valoisa ja vetovoimeinen kaupunki, Oulu, 22.11.2013 Pauli Tarna, Philips Oy LEDit ulkovalaistuksessa Valoisa ja vetovoimeinen kaupunki, Oulu, 22.11.2013 Pauli Tarna, Philips Oy Liiketoimintamme 24% 2012 41% 35% Philips Healthcare Philips Lighting Philips Consumer Lifestyle 2 2

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 Energiatehokkuuden parantaminen on tehokasta ilmastopolitiikkaa Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Päivi Laitila, Motiva Oy

Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Päivi Laitila, Motiva Oy Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Toiminnan tavoite Energiapalveluiden toimenpideohjelma ja neuvonta Lähtökohtia koordinoidulle

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Mikä on tehostumista, tehostumisen ympäristövaikutus ja mikä on sen hinta? Tehostumisen määrä, kwh Ympäristökriteerit;

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

LED. Tulevaisuuden valonlähde! Lyhyt katsaus LED-teknologiaan

LED. Tulevaisuuden valonlähde! Lyhyt katsaus LED-teknologiaan LED Tulevaisuuden valonlähde! Lyhyt katsaus LED-teknologiaan Ledit mahdollistavat tunnelman muuttamisen tässä modernissa kouluympäristössä. Lämpimämpi keltainen kylmiin, talvisiin päiviin Kylmempi värisävy

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen Energiakeskus Kampin Sähkötalossa vuodesta 1973 Asiakaspalvelu ja näyttelytila Aukioloaika ma - pe klo 8.30-16 Kodin energiankäytön neuvonta

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009 Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Arvioi lämmitysjärjestelmän, rakenneratkaisujen ja käytön vaikutukset

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto & Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto Plusenergia klinikka 1. RAKLIn klinikat 2. Plusenergia klinikka RAKLIn klinikka Kokoaa parhaat toimijat, tiedot, ideat ja

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Energiatuki. Hakeminen

Energiatuki. Hakeminen Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot