Tampereen yliopisto Ympäristöraportti 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen yliopisto Ympäristöraportti 2010"

Transkriptio

1 Tampereen yliopisto Ympäristöraportti 2010

2 Sisältö Tiivistelmä... 1 Lukijalle Johdanto Energiankulutus Lämmönkulutus Sähkönkulutus Toimenpiteet energiankulutuksen vähentämiseksi Vedenkulutus Materiaalinkulutus ja ympäristömyötäiset hankinnat Paperinkulutus Toimistotarvikkeiden kulutus Pesuaineiden kulutus Materiaalinkulutuksen vähentäminen ja ympäristömyötäisten ja energiatehokkaiden hankintojen edistäminen Jätteen määrän vähentäminen ja lajittelun tehostaminen Jätemäärät Jäteseuranta Jätekustannukset Toimenpiteet jätemäärien vähentämiseksi Liikenteen aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentäminen Kampusalueiden yleisen viihtyvyyden kehittäminen Yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan ympäristötietämyksen lisääminen Kestävää kehitystä edistävän opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen Liite 1. Lämmönkulutuksen vuositilasto Liite 2. Sähkönkulutuksen vuositilasto Liite 3. Vedenkulutuksen vuositilasto

3 Tiivistelmä Tässä ympäristöraportissa tarkastellaan Tampereen yliopiston ympäristötavoitteiden toteutumista vuonna Raportti on neljäs arviointi ympäristösuunnitelman toteutumisesta ja se etenee ympäristösuunnitelmaan kirjattujen päämäärien mukaan. Yliopiston energiankulutuksessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna Yliopiston kiinteistöjen omistajavaihdoksen takia yliopiston sähkösopimus päättyi vuoden 2010 lopussa. Uusi sähkösopimus solmittiin valtion yhteishankintayksikkö Hanselin sopimustoimittajan kanssa ja vuoden 2011 alusta lähtien yliopisto on ostanut pohjoismaisella vesivoimalla tuotettua sähköä kaikkiin isoihin kiinteistöihin. Yliopisto hankkii valtaosan toimistotarvikkeista ja laitteista valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n puitesopimusten piiristä. Hansel huomioi kilpailutuksissaan ympäristönäkökohdat ja seuraa myös asiakkaidensa ympäristömyötäisiä hankintoja. Vuonna 2010 yliopiston kaikista Hansel-hankinnoista 56 %:ssa oli huomioitu ympäristönäkökohdat. Yliopiston kierrätyshuone ja kirjojen kierrätyshylly olivat aktiivisessa käytössä. Myös yliopiston verkossa toimiva kirpputori oli edelleen vilkkaassa käytössä. Yliopiston uusi jäteohje jaettiin henkilökunnalle vuoden alussa ja hyötyjätteiden lajittelumahdollisuutta sosiaalitiloissa lisättiin. Yliopiston toiminnassa syntyneiden jätemäärien tarkastelu osoittaakin, että hyötyjätteiden lajittelu on lisääntynyt. Yliopiston ympäristövastaavat tekivät toukokuussa opintoretken Virtain Torisevan rotkojärville. Lokakuussa Ekokampus ja Henkilöstönkehittämisyksikkö järjestivät yhteisen retken Kaupin tähtitornille ja pimeään metsään. Lisäksi yliopistolla vietettiin kansallista energiansäästöviikkoa sekä valtakunnallista Reilun kaupan viikkoa. Ympäristöryhmä aloitti uuden ympäristösuunnitelman valmistelun keväällä, mutta yliopiston organisaatiomuutos sekä ympäristöryhmän jäsenten vaihtuminen hidastivat valmistelua. Tämän ympäristöraportin yhteydessä ympäristöryhmä luovuttaa yliopiston rehtorille ja johtoryhmälle näkemyksensä ympäristönäkökohtien ja laajemmin kestävän kehityksen edistämisestä Tampereen yliopiston toiminnassa. 1

4 Lukijalle Tampereen yliopiston ympäristösuunnitelma oli voimassa vuoden 2010 loppuun. Uuden ohjelman valmistelu on käynnissä. Tässä vuotta 2010 koskevassa ympäristöraportissa tarkastellaan ympäristösuunnitelman mukaisesti yliopistolle asetettuja ympäristöpäämääriä sekä seurantamittareita, jotka kuvaavat yliopiston toiminnassa vuosittain kuluneita energian, veden ja hankittujen materiaalien määriä, syntyneitä jätemääriä sekä ympäristöasioista tiedottamista. Ympäristöryhmä antaa raportin tiedoksi yliopiston johdolle ja hallitukselle. Tampereella Marjukka Virkajärvi, puheenjohtaja Saana Raatikainen, sihteeri Päivi Mehtonen, jäsen Tanja Helle, jäsen Varpu Jutila, opiskelijajäsen Kari M. Mattila, jäsen Jari Väliverronen, jäsen Erkki Launonen, TAY-Palvelut Oy, ulkopuolinen asiantuntijajäsen Jarmo Perkiö, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, ulkopuolinen asiantuntijajäsen 2

5 1 Johdanto Tampereen yliopiston rehtori nimesi uuden ympäristöryhmän Ympäristöryhmän tehtävät kuvataan ympäristösuunnitelmassa Alla olevassa Kuviossa 1 havainnollistetaan Ekokampuksen ja ympäristöryhmän toimintaa. Sidosryhmätoiminta Sisäinen * laitosvierailut * ympäristövastaavien tapaamiset * työryhmät, esim. Reilun kaupan kannatustyöryhmä * Yhteistyö ylioppilaskunnan kanssa Ulkoinen * osallistuminen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumin ja yliopistohallinnon ympäristöverkoston toimintaan * seminaarien järjestäminen yhteistyössä muiden yliopistojen ja alueellisten toimijoiden kanssa Arviointi * ympäristösuunnitelman ja -ohjelmien toteutumisen tarkastelu * tilastojen kokoaminen ympäristöpäämääristä * ympäristöraportin laatiminen Toiminta yliopistolla * ympäristövaikutuksia vähentävät toimenpiteet - kiinteistönhoito, hallinto, opetus & tutkimus * teemapäivät (pyöräilypäivä, energiansäästöviikko), -viikot ja tapahtumat Kuvio 1. Ekokampuksen ja ympäristöryhmän toiminta Käsillä oleva ympäristöraportti on yliopiston neljäs ja se perustuu ympäristösuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden seurantaan. Vuonna 2010 käynnistettiin uuden ympäristöohjelman valmistelu. Uuden ohjelman myötä myös ympäristöraporttia on tarkoitus kehittää. Esimerkiksi kaikista nykyisistä ympäristöpäämääristä ei vielä ole ollut mahdollista saada täsmällistä seurantatietoa. Vuonna 2010 kiinnostus Tampereen yliopiston Ekokampustoimintaa kohtaan kasvoi. Ympäristökoordinaattori esitteli Ekokampustoimintaa korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivillä Porissa, Kuopion seudun kevyen liikenteen strategian päätösseminaarissa etäyhteyden kautta, korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumissa Kuopiossa ja Reilun kaupan kampus -tilaisuudessa Turussa. Aalto-yliopiston kestävän kehityksen suunnittelija sekä EcoMobility-aloitteen koordinaattori tutustuivat Ekokampustoimintaan syyskuussa Tampereella. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan yliopiston ympäristösuunnitelmassa asetettujen päämäärien toteutumista. Siihen kirjatut ympäristöpäämäärät ovat: Energiankulutuksen vähentäminen Vedenkulutuksen vähentäminen Ympäristömyötäiset ja energiatehokkaat hankinnat Materiaalinkulutuksen vähentäminen Jätteen määrän vähentäminen ja lajittelun tehostaminen 3

6 Liikenteen aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentäminen Kampusalueiden yleisen viihtyvyyden kehittäminen Yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan ympäristötietämyksen lisääminen Kestävää kehitystä edistävän opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen 2 Energiankulutus Tässä raportissa esitettävissä lämmönkulutusluvuissa ovat mukana seuraavat yliopistokiinteistöt: Päätalo, Pinni A ja Pinni B, Atalpa, Linna, Virta, Tampereen normaalikoulu, Arvo, B-rakennus, T-rakennus ja Hämeenlinnan kiinteistöt (opettajankoulutuslaitos ja normaalikoulu). Sähkönkulutustilastossa on edellä mainittujen kiinteistöjen lisäksi mukana entisen Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean toimitilat. Vuonna 2010 yliopiston käyttämä lämpöenergia toimitettiin Tampereen sähkölaitokselta, ja tuotettiin pääosin maakaasulla, turpeella sekä puulla. Isojen yliopistokiinteistöjen sähkön yliopisto osti Senaatti-kiinteistöjen kilpailuttamasta sähköpoolista. Tästä sähköstä 32 % tuotettiin uusiutuvilla energiamuodoilla. Yliopiston vierasasuntojen Vihreä sähkö ostettiin Tampereen sähkölaitokselta. Arvo- ja Virta-kiinteistöjen uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettu Ekosähkö ostettiin Fortum Oy:ltä. Yliopiston Senaatti-kiinteistöjen kautta ostaman sähkön sopimus päättyi vuoden 2010 lopussa. Syksyllä 2010 yliopisto päätti hankkia sähkön Hansel Oy:n kautta. Hanselin kilpailutuksessa oli vaihtoehtona myös uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettu sähkö. Vuoden 2011 alusta lähtien yliopisto on ostanut pohjoismaisella vesivoimalla tuotettua sähköä kaikkiin isoihin kiinteistöihinsä. 2.1 Lämmönkulutus Vuonna 2010 yliopiston isoissa kiinteistöissä kului kaukolämpöä noin MWh (absoluuttinen kulutus). Kulutus kasvoi vuoteen 2009 verrattuna 2360 MWh (Liite 1). Sääkorjattu lämmönkulutus kasvoi kuitenkin vain 411 MWh, joten olosuhteet huomioiden lämmönkulutus pysyi lähes ennallaan. Lämmön ominaiskulutus vaihtelee eri kiinteistöissä (Liite 1). Vuonna 2010 alhaisin ominaiskulutus oli Pinni A:ssa (18,6 kwh/m 3 ) ja korkein B-rakennuksessa, jossa kulutus kuitenkin laski edellisestä vuodesta (71,7 kwh/m 3 ). Yliopiston ympäristösuunnitelmassa oli tavoitteena, että isojen yliopistokiinteistöjen yhteenlaskettu lämmön ominaiskulutus laskisi 33 kwh:iin/m 3 vuoteen 2010 mennessä. Vuonna 2010 yhteenlaskettu ominaiskulutus oli 35,4 kwh/m 3, joten tavoitetta ei vielä saavutettu. Lämmön ominaiskulutusta nostaa vanhoista kiinteistöistä (B-rakennus ja Hämeenlinnan kiinteistöt sekä Päätalon D-osa) puuttuva lämmön talteenotto. Päätalon huomattavaa lämmönkulutuksen kasvua edellisiin vuosiin verrattuna selittää aiempien vuosien mittarivirhe. 4

7 2.2 Sähkönkulutus Yliopiston sähkönkulutus vuonna 2010 oli noin MWh. Tähän lukuun sisältyvät sekä isot kiinteistöt (Liite 2) että pienemmät toimitilat. Isojen kiinteistöjen sekä Regean yhteenlaskettu sähkönkulutus laski hieman vuoteen 2009 verrattuna (noin 312 MWh). Ympäristösuunnitelman tavoitteena oli, että yliopistokiinteistöjen yhteenlaskettu sähkön ominaiskulutus pysähtyisi vuoden 2006 tasolle 23 kwh:iin/m 3 vuoteen 2010 mennessä 1. Vuonna 2010 isojen yliopistokiinteistöjen yhteenlaskettu sähkön ominaiskulutus oli 21,7 kwh/m 3 (Liite 2), joten asetettu tavoite saavutettiin. Vuoden 2010 ominaiskulutusluvun osalta on otettava huomioon, että kokonaiskulutusta on verrattu eri kokonaistilavuuteen kuin edellisinä vuosina. Arvo- ja Virtakiinteistöjen tilavuudet päivitettiin K-rakennuksen ja Tyllin tilalle. Ominaiskulutukset laskivat kaikissa suurissa kiinteistöissä vuonna Tämä johtui suurelta osin kiinteistöautomaatioon tehdyistä muutoksista. Valaistuksen ohjauksia sekä ilmanvaihdon käyntiaikoja tarkistettiin vastaamaan paremmin kiinteistöjen aktiivista käyttöaikaa. Yliopisto maksoi sähköstä noin euroa vuonna Sähkön hintakehityksestä ja siirtomaksujen noususta johtuen sähkölasku kasvoi selvästi, vaikka sähkönkulutus laski. 2.3 Toimenpiteet energiankulutuksen vähentämiseksi Vuonna 2010 toteutuivat seuraavat energiankulutuksen vähentämiseen liittyvät toimenpiteet: Lämmön- ja sähkönkulutuksen tilastoja ylläpidettiin ja kulutusta seurattiin kiinteistönhoitokokouksissa noin kerran kuussa (tilapalveluyksikkö, TAY- Palvelut Oy sekä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy). Valaistuksen ohjauksia ja ilmanvaihdon käyntiaikoja säädettiin vastaamaan paremmin kiinteistöjen käyttöä (tilapalveluyksikkö, TAY-Palvelut Oy sekä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy). Lämmityskausitiedote jaettiin yliopistolaisille keväällä ja syksyllä (tilapalveluyksikkö, TAY-Palvelut Oy sekä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy). Yhteisiin opetus- ja kokoustiloihin laadittiin ohje valojen ja laitteiden sammuttamisesta (tilapalveluyksikkö). Yliopisto osallistui Earth Hour -ilmastotempaukseen sekä kansalliselle energiansäästöviikolle (tilapalveluyksikkö, TAY-Palvelut Oy sekä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy). Muutamia led-loisteputkia otettiin koekäyttöön Pinni A:ssa. (tilapalveluyksikkö, TAY-Palvelut Oy sekä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy). 1 Ominaiskulutustavoite on ilman Regean kulutusta ja koskee vain yliopiston isoja kiinteistöjä. Vaikka Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean sähkönkulutus on mukana seurantataulukossa, sitä ei ole otettu mukaan tavoitelukuun, koska yksikön suuri ominaiskulutus vääristäisi tulosta. Sähkön ominaiskulutus on Regeassa suuri, koska toiminta vaatii erityistiloja, joiden ylläpito kuluttaa paljon sähköä. 2 Veroton hinta 5

8 Led-loisteputket sijoitettiin Pinni A:han seuraavasti: mikroluokka 30:n ikkunanpuoleisiin valaisimiin, opetustilan A2088 kaikkiin valaisimiin, yhteen toimistohuoneeseen sekä TAY-Palvelut Oy:n verstaalle. Koska koekäyttöön otettujen ledloisteputkien valaistusteho oli tavanomaisia loisteputkia alhaisempi, tilojen käyttäjille laadittiin kysely valaistuksen riittävyydestä. Kyselyyn vastasi 66 tilankäyttäjää ja heistä 53 piti valaistusta riittävänä. Kysely on edelleen avoinna osoitteessa: https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/2651/lomake.html 3 Vedenkulutus Tässä raportissa esitettävissä vedenkulutusluvuissa ovat mukana seuraavat yliopiston kiinteistöt: Päätalo, Pinni A ja Pinni B, Atalpa, Linna, Virta, Tampereen normaalikoulu, Arvo, B-rakennus, T-rakennus ja Hämeenlinnan kiinteistöt (normaalikoulu ja opettajankoulutuslaitos). Vuonna 2010 edellä mainituissa kiinteistöissä kului vettä noin m 3 (Liite 3). Kulutus laski vuoden 2009 kulutuksesta noin 3600 m 3. Veden ominaiskulutus eri kiinteistöissä vaihtelee kuitenkin paljon. Alhaisin ominaiskulutus vuonna 2010 oli Virrassa (19 l/m 3 ) ja korkein liikuntatalo Atalpassa (151 l/m 3 ), jossa vedenkulutus kuitenkin laski edellisestä vuodesta. B-rakennuksen vedenkulutus laski selvästi, kun vettä jäähdytykseen käyttävä elektronimikroskooppi oli pois käytöstä. Osassa kiinteistöistä vedenkulutukseen vaikuttavat myös ravintolat. Ympäristösuunnitelman tavoitteena oli, että yliopistokiinteistöjen yhteenlaskettu veden ominaiskulutus vuonna 2010 olisi 75 l/m 3. Vuonna 2010 yhteenlaskettu veden ominaiskulutus edellä mainituissa kiinteistöissä oli 67,1 l/m 3, joten tavoite saavutettiin selvästi (Liite 3). 4 Materiaalinkulutus ja ympäristömyötäiset hankinnat 4.1 Paperinkulutus Kopiopaperi Vuonna 2010 yliopiston laitokset ja yksiköt tilasivat keskusvarastolta riisiä valkoista A4-kopiopaperia. Kulutus laski edellisestä vuodesta 546 riisiä. Henkilötyövuosiin suhteutettuna kulutus oli 11,8 riisiä ja se laski vuoteen 2009 verrattuna 0,3 riisiä (Kuvio 2). Vuonna 2004 yliopistolla kului kopiopaperia 11 Näsinneulan korkuisen pinon verran. Vuonna 2010 kuluneesta kopiopaperista olisi saanut 7 Näsinneulan korkuista pinoa. 6

9 Paperinkulutus / henkilötyövuosi 25 20, ,6 17,4 16,4 17,1 16, ,1 14,3 13,9 12,0 11,8 10 Tavoitetaso riisiä / henkilötyövuosi Kuvio 2. Yliopiston A4-kopiopaperin kulutus/henkilötyövuosi Tietokoneluokissa sekä aulatilojen kopiokoneissa käytettiin noin riisiä kopiopaperia. Paperinkulutus laski vuoteen 2009 verrattuna 800 riisiä. Kulutuksen vuosittaisia muutoksia pitää kuitenkin tarkastella varovasti. Kolmen vuoden seurannan perusteella kulutus on ollut keskimäärin riisiä vuodessa. Tietokonekeskus seuraa tietokoneluokkien tulostusmääriä Pcounter-ohjelman avulla. Ohjelmalla lasketaan opiskelijoiden käyttämiä tulostuskiintiöitä. Seurannan mukaan tulostusmäärät tietokoneluokissa laskivat vuodesta Tulostusmäärät eivät kuitenkaan suoraan kerro paperinkulutuksesta. 3 Ympäristösuunnitelman tavoitteena oli kopiopaperin kulutuksen laskeminen 13 riisiin/henkilötyövuosi vuoden 2010 loppuun mennessä (Kuvio 2). Tavoite saavutettiin jo vuonna Saniteettipaperi TAY-Palvelut Oy seuraa saniteettipaperin kulutusta yliopiston niissä kiinteistöissä, joissa TAY-Palvelut Oy:llä on palvelusopimus yliopiston kanssa. Vuonna 2010 saniteettipaperia kului noin kg ( käsipyyhe- ja wc-paperirullaa). Vuoteen 2009 verrattuna saniteettipaperin kulutus kasvoi 1010 kg. 3 Pcounter-ohjelma vähentää tulostuskiintiötä yksipuolisesta tulosteesta yhdellä ja kaksipuolisesta kahdella. Jos kaikki tulosteet olisivat kaksipuolisia, tietokoneluokkien paperinkulutuksen saisi selville jakamalla tulostusmäärän kahdella. Todennäköisesti tulostusmäärässä on kuitenkin mukana myös yksipuolisia tulosteita, joten kuluneen paperin määrää ei voi suoraan päätellä Pcounter-ohjelman antamasta tulostusmäärästä. 7

10 Päätalon ala-aulan ja pääaulan, Linnan K-kerroksen sekä Tampereen normaalikoulun isoissa yleisissä wc-tiloissa otettiin käyttöön Lindström Oy:n käsipyyhejärjestelmät. Käsipyyhkeiden käyttöönotto vähentää paperijätteen määrää. Lindströmin käsipyyhejärjestelmälle on myönnetty pohjoismainen joutsenmerkki, joka on takuu järjestelmän ympäristömyötäisyydestä. 4.2 Toimistotarvikkeiden kulutus Yliopiston keskusvaraston valikoimassa on ympäristömyötäisiä tuotteita mahdollisuuksien mukaan. Lähes kaikki mapit ovat poltettavaksi kelpaavaa polypropeenimuovia, kaikki valkoinen 80 gramman kopiopaperi on ympäristömerkittyä ja paristoista suurin osa on ympäristölle vaarattomia alkaliparistoja. Lisäksi ekotuotteita löytyy seuraavista tuoteryhmistä: kertakäyttöastiat, hakulehdet, kansiot, kirjekuoret, kirjepussit, kynät, lehtikotelot, lehtiöt, paperiliimat, muovitaskut, toimistopaperit, taulupaperit, teipit, vihot ja värikasetit. Materiaalihallinnon ympäristöohjelmassa on asetettu tavoitteeksi ekotuotteiden lisääminen. Keskusvaraston tuotteet hankitaan valtion yhteishankintayksikkö Hanselin toimisto- ja atk-tarvikkeiden puitejärjestelyjä noudattaen. Niissä ympäristönäkökohdat on huomioitu joko hankintatarpeen määrittelyssä, hankinnan kohteen vaatimusmäärittelyssä, soveltuvuusvaatimuksissa, vertailukriteerinä, sopimusehdoissa tai kaikissa edellä mainituissa kohdissa. Toimisto- ja atk-tarvikkeiden puitejärjestelyssä on käytetty tuotealuekohtaisia ympäristövaatimuksia. Alla olevissa Kuvioissa 3 ja 4 esitetään muutamien keskusvarastolta tilattujen toimistotarvikkeiden määriä. Kpl MB 256 MB 512 MB 1 GB 2 GB 4 GB 8 GB 16 GB 32 GB Muistikapasiteetti Kuvio 3. Keskusvaraston myymät muistitikut

11 Kpl Värikasetit PP-muoviset A4-mapit CD-levyt DVD-levyt Kuvio 4. Keskusvarastolta hankittuja tarvikkeita Kuviossa 5 esitetään yliopistolle vuosina hankittujen laitteiden määriä. Työasemia hankittiin selvästi edellisvuotta vähemmän. Tämä johtui monesta tekijästä, esimerkiksi uuden käyttöjärjestelmän ja siihen liittyvän ohjelmapaketin odottamisesta. Kpl 1200 Kopiokoneet Työasemat Näytöt Kirjoittimet Kuvio 5. Laitehankinnat Kopiokoneilla tarkoitetaan monitoimilaitteita, jotka toimivat myös verkkotulostimina sekä skannereina. 9

12 Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy edellyttää laitetoimittajiltaan energiatehokkuuskriteerien täyttämistä. Vuonna 2010 tehdyssä toimistolaitteiden kilpailutuksessa Hansel pyysi toimittajilta lisäksi vapaaehtoista selvitystä siitä, mitkä kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimusten määrittelemät työntekoa koskevat normit tuotteiden valmistaja täyttää. Hansel Oy seuraa hankintoja, jotka on tehty ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Yliopiston kaikista Hansel-hankinnoista 56 %:ssa otettiin vuonna 2010 Hanselin luokittelun mukaan ympäristönäkökohdat huomioon. Tietokone- ja oheislaitteiden hankinnoissa ympäristönäkökohdat huomioitiin 98 %:ssa hankinnoista, toimistohankinnoissa osuus oli 73 % ja matkustuksen hallintapalveluissa 71 %. 4.3 Pesuaineiden kulutus Yliopiston puhtauspalvelut tuottaa TAY-Palvelut Oy, joka seuraa pesuaineiden kulutusta vuosittain (Kuvio 6). Vuonna 2010 päivittäisessä siivouksessa käytettävien neutraalien aineiden määrä pysyi vuoden 2009 tasolla. Heikosti emäksisten aineiden kulutus laski ja emäksisten aineiden kulutus kasvoi vuoteen 2009 verrattuna. Kasvu johtui siitä, että vuonna 2010 tehtiin edellistä vuotta enemmän perussiivouksia ja lattioiden pintapuhdistusta. Hoito- ja suoja-aineiden kulutus väheni, sillä Tampereen normaalikoulun siirtyminen TAY-Palveluiden siivouskohteeksi vuonna 2009 nosti kulutusta tilapäisesti. Erikoisaineiden käyttö ja pyykkipulverin kulutus laskivat. Laskuun saattoi vaikuttaa koulutus, jossa kerrattiin pesuaineiden annostusta sekä siivousmenetelmiä. Saippuan kulutus pysyi vuoden 2009 tasolla. Pesuaineiden vuosikulutukseen vaikuttavat kunakin vuonna tehtävät suursiivoukset ja se, tekeekö TAY-Palvelut Oy suursiivoukset omana työnä vai ostaako se työn ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. 5 Puhtauspalveluihin liittyvä ympäristönäkökohta on myös se, että kaikki TAY-Palvelut Oy:n käyttämät mikrokuitupyyhkeet ovat joutsenmerkittyjä. 5 Mikäli siivoukset ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta, heiltä edellytetään TAY-Palvelut Oy:n ympäristösuunnitelman mukaista toimintaa. 10

13 Litraa Pesuaineiden kulutus 2009 ja Neutraalit aineet Heikosti emäksiset aineet Emäksiset aineet Lattioiden hoito- ja suojausaineet Kuvio 6. Pesuaineiden kulutus 6 Erikoisaineet Pyykkipulveri Saippua 4.4 Materiaalinkulutuksen vähentäminen ja ympäristömyötäisten ja energiatehokkaiden hankintojen edistäminen Materiaalihallinto Keskusvaraston sisäisistä tavaratilauksista valtaosa tehtiin sähköisenä, kuten edellisenäkin vuonna. Sähköisesti laadittiin myös lähetyslistat, sisäinen laskutus sekä tiedotteet. Kalusteluettelosta tehty Excel-taulukko vietiin verkkolevylle vuoden 2010 alussa ja luettelo oli vuoden aikana koekäytössä yhdessä varastossa. Kalusteluettelolla pyritään parantamaan varastojen hallintaa ja kalusteiden käyttöä yliopistossa. Myös kustannuksissa on mahdollista säästää, mikäli uusien kalustehankintojen ja varastotilan tarve vähenee. Ympäristömyötäisiä hankintoja edistettiin hankkimalla energiatehokkaita laitteita sekä kehottamalla laitoksia ja yksiköitä siirtymään henkilökohtaisista tulostimista verkkoon kytkettyihin monitoimilaitteisiin. Keskusvarasto tekee jatkuvaa työtä ympäristömyötäisten vaihtoehtojen löytämiseksi valikoimiinsa. Kirjaston tarjoama elektroninen aineisto Yliopiston kirjaston tarjoamien elektronisten aineistojen 7 määrä jatkoi kasvuaan vuonna Elektronisia kirjoja oli vuonna 2010 käytössä kappaletta, mikä on kirjaa enemmän kuin vuonna 2009 (Kuvio 7). Myös elektronisten kausijul- 6 Pyykkipulverin määrä on kiloissa. 7 Elektronisella aineistolla tarkoitetaan aineistoja, joihin pääsee käsiksi verkon kautta. E-aineistot koostuvat e-lehdistä, e-kirjoista, opinnäytetöistä, tietokannoista ja muista verkkotiedonlähteistä. 11

14 kaisujen määrä kasvoi julkaisulla vuoteen 2009 verrattuna (Kuvio 8). E- aineistojen käyttöön opastetaan muun muassa kirjaston opetuksissa. Kirjastossa annettuja opetustunteja oli 951 vuonna 2010 (897 vuonna 2009) ja opetukseen osallistui henkilöä (5.612 henkilöä vuonna 2009). Opetustilastossa on mukana kaikki kirjaston opetus, koska kaikessa opetuksessa käsitellään myös e-aineistoja. Koulutuksiin osallistui perustutkinto-opiskelijoita, vaihto-opiskelijoita, jatko-opiskelijoita sekä henkilökuntaan kuuluvia Käytettävissä olevat e kausijulkaisut Kuvio 7. E-kirjojen kehitys vuosina Käytettävissä olevat e kirjat Kuvio 8. E-kausijulkaisujen kehitys vuosina

15 Sähköisten opintopalveluiden käyttö Sähköisten palveluiden käyttö opiskelijoille suunnatuissa palveluissa jatkoi kasvuaan. Esimerkiksi sähköisten tenttien määrä yli kaksinkertaistui (Kuvio 9). Myös tentittävien jaksojen määrä kasvoi. Vuonna 2010 tentittäviä jaksoja tarjottiin 354 kpl, kun edellisenä vuonna niitä oli tarjolla 196 kpl. (tiedonanto Sami Hautakankaalta ). Lkm Sähköisten tenttien lukumäärä Kuvio 9. Sähköisten tenttien lukumäärät vuosina Opinto-oppaiden sisältöä tiivistettiin ja painosmääriä vähennettiin vuonna 2010, sillä sähköisen opinto-oppaan käyttö on vakiintunut korkealle tasolle. Vuonna 2010 uusittujen opinto-oppaiden sivumäärä väheni sivulla edelliseen painokseen verrattuna. TIESITKÖ? Yliopiston työntekijöistä noin henkilöä saa palkkatositteensa paperisena. Jos kaikki yliopistolaiset siirtyisivät verkkopalkan käyttäjiksi, paperinkulutus vähenisi arkkia eli noin 43 riisiä. Samalla säästyisi rahaa postituskuluista. Verkkopalkan eduksi voidaan laskea myös liikenteen väheneminen. 13

16 5 Jätteen määrän vähentäminen ja lajittelun tehostaminen 5.1 Jätemäärät Tampereen yliopiston toiminnasta syntyi vuonna 2010 erilaisia jätteitä noin kg, josta noin kg eli 12 % oli ongelma- tai erityisjätteitä, tietosuojattavaa jätettä tai romua. 8 Jätteiden määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna lähes kg, mikä johtunee suurelta osin siitä, että vuonna 2009 jätemäärää lisäsivät muutot Arvoja Virta-kiinteistöihin. Jätemäärät vähenivät erityisesti ongelmajätteissä ja kaluste- ja rakennusjätteessä. Toisaalta vuonna 2010 jäteseurannan piirissä oli enemmän yliopiston toimintoja kuin vuonna Yhdyskuntajätteen osalta kuivajätteen määrä pysyi lähes ennallaan ja biojätteen määrä laski noin 10 %. Hyötyjätteistä keräyskartongin ja -lasin määrät kasvoivat selvästi (Kuviot 10 ja 11). 9000,0 Kg 8000,0 Keräyskartongin määrän kehitys 7000,0 6000,0 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 1000,0 0, Kuvio 10. Keräyskartongin määrän muutos Luvussa ei ole mukana Hämeenlinnan kiinteistöjen, Finn-Medien tai muiden pienten vuokratilojen yhdyskuntajätteitä, yliopiston muualla kuin Tampereella sijaitsevien yksiköiden jätteitä eikä IMT:n tai Regean ongelma- ja erityisjätteitä. 14

17 Kg 2500,0 Keräyslasin määrän kehitys 2000,0 1500,0 1000,0 500,0 0, Kuvio 11. Keräyslasin määrän muutos Pirkanmaan Jätehuolto Oy otti vuonna 2010 käyttöön sähköisen asiakasraportointiohjelman. Ohjelmasta saa tietoa kiinteistöjen jätemääristä, hyötyjätteiden % -osuuksista sekä kustannuksista. Kuviossa 12 esitetään yliopiston eri kiinteistöissä kerätyn jätteen hyötykäyttöprosentit eli koko jätemäärästä hyötykäyttöön menneen jätteen osuudet. Yhdyskuntajätteestä talteen saatu hyötyjätteiden osuus oli selvästi suurin Virtakiinteistössä ja pienin Päätalossa ja Tampereen normaalikoululla. % 70 Jätteistä hyötykäyttöön % ARVO B- JA T-RAK LINNA NORSSI TRE PINNI PÄÄTALO VIRTA Kuvio 12. Hyötykäyttöön menneet jätteet kiinteistön koko jätemäärästä (%) 9 9 Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiakasraportointiohjelma. 15

18 5.2 Jäteseuranta TAY-Palvelut Oy:n vahtimestarit ja laitoshuoltajat seurasivat marraskuussa keräys- kuivajätteen ja biojätteen määriä. Seuranta on tehty joka toinen vuosi vuo- paperin, desta 2006 lähtien. Marraskuussa 2010 tehdyn seurannan perusteella värillisen keräyspaperin määrä laski 3,8 % vuoden 2008 seurantaan verrattuna ja 5,8 % vuoteen 2006 verrattuna (taulukko 1) 10. Valkoisen keräyspaperin määrä laski peräti 24,9 % vuoden 2008 seurantaan verrattuna ja 26,6 % vuoden 2006 seurantaan verrattuna. Valkoisen toimistopaperin määrän vähentyminen näkyy myös paperinkulutusluvuissa (katso Kuvio 2). Merkittävänä tekijänä vähenemisessä on hallinnon palveluprosessien sähköistyminen. Taulukko 1. Jäteseurannan perusteella arvioitu keräyspaperin määrä vuodessa (kg) Muutos Muutos Keräyspaperi vuoteen 2008 (%) vuoteen 2006 (%) Värillinen keräyspaperi (kg) 62469, , ,8 3,8 5,8 Valkoinen toimistopaperi (kg) 31266, , ,1 24,9 26,6 Yhteensä (kg) 93736, , ,9 11,2 11,9 Kuiva- ja biojätteen seuranta kertoo yliopiston omassa toiminnassa syntyvän jätteen määrästä, sillä kiinteistöjen jätemäärissä ovat mukana myös ravintoloiden tuottamat jätteet. Jäteseurannan mukaan biojätteen määrä on kasvanut ja kuivajätteen määrä vähentynyt edellisiin seurantavuosiin verrattuna, joten suunta näyttää hyvältä (Kuviot 13 ja 14). Alla esitetyt luvut ovat jäteseurannan perusteella yliopiston omasta toiminnasta kuukaudessa syntyviä jätemääriä. Kuiva- ja biojätteen määrän muutokset seurantavuosina vaihtelevat eri kiinteistöissä. 10 Esitetyt luvut kuvaavat jäteseurannan perusteella arvioitua vuodessa syntyvää keräyspaperin määrää yliopistolla. Seurannan perusteella saatu keräyspaperin määrä on kerrottu 12 kk:lla, kuitenkin niin, että kolmen kesäkuukauden osalta seurantakuukauden määrä on puolitettu. 16

19 1400,0 Kuivajäte (säkkiä) 1200,0 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0, Kuvio 13. Jäteseurannan perusteella arvioitu 200 litran kuivajätesäkkien määrä kuukaudessa 1400,0 1200,0 Biojäte (pussia) 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0, Kuvio 14. Jäteseurannan perusteella arvioitu 20 litran biojätepussien määrä kuukaudessa Ympäristösuunnitelman tavoitteena oli kuivajätteen määrän vähentäminen 10 % vuoden 2006 tasosta vuoteen 2010 mennessä. Lajittelun lisäämisestä huolimatta tavoitetta ei saavutettu. Yhtenä syynä tähän on se, että vuoden 2006 jälkeen jäteseurannan piiriin on tullut lisää yliopiston toimintoja. Koska jätemäärien seuranta perus- 17

20 tuu arviopainoihin, pitäisi jätemäärän vähetä niin paljon, että astioiden tyhjennyskertoja voisi harventaa. Vasta tällöin vähennys näkyisi Pirkanmaan jätehuollon raporteissa. Kylmäaineet Suomen Yliopistokiinteistöt Oy seuraa yliopiston kylmälaitteisiin kuluvien jäähdytysaineiden määriä. Vuonna 2010 jäähdytysaineita oli Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n omistamissa Tampereen yliopiston kohteissa kg. 11 Määrässä ei tapahtunut muutosta vuoteen 2009 verrattuna. Jäähdytysaineita lisättiin 25 kg vuonna 2010 eli 2,5 % jäähdytysaineiden kokonaismäärästä oli vuotanut vuoden aikana. Vuonna 2009 vuotoa tapahtui täsmälleen saman verran, joten tilanne pysyi ennallaan. 5.2 Jätekustannukset 12 Yliopiston kiinteistöissä syntyvän yhdyskuntajätteen kustannukset sisältyvät kiinteistöjen vuokriin. Arvon, Linnan ja Virran yhdyskuntajätekustannuksista vastaa kuitenkin yliopisto. Vuonna 2010 ne maksoivat yliopistolle noin euroa, joka on sama summa kuin vuonna Yliopisto maksaa myös Villa Tonin sekä pienten remonttien, suursiivousten ja muuttojen aiheuttamien muiden kuin yhdyskuntajätteiden kustannukset. Ongelma-, erityis- ja tietosuojaa vaativat jätejakeet maksoivat yliopistolle noin euroa vuonna Luku ei sisällä rokotetutkimuskeskusten jätekustannuksia eikä se ole verrannollinen edellisten vuosien kustannuksiin, koska edellisten vuosien luvuista on puuttunut kustannuksia. Tietosuojattavan paperin ja tallenteiden kustannukset olivat noin euroa (vuonna 2009 noin euroa). Tietosuojattavan jätteen kustannusten kasvuun vaikutti Päätalon arkistojen siivous, joka tehtiin ennen D-osan peruskorjauksen alkamista. 5.3 Toimenpiteet jätemäärien vähentämiseksi Vuonna 2010 yliopiston henkilökunnalle jaettiin yliopiston uusi jätteiden lajitteluohje, jossa on lajitteluohjeet sekä suomeksi että englanniksi. Jätepisteiden astiat sekä astioiden tyhjennysaikataulut käytiin läpi ja tiedot yhtenäistettiin ajan tasalle Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Hyötyjäteastioita (keräyslasi ja keräyskartonki) lisättiin kiinteistöjen jätepisteisiin. Taivasalla sijaitsevien jätepisteiden pahvinkeräys siirrettiin rullakoista kannellisiin astioihin. Päätalolla aloitettiin kuiva- ja biojätteen lajittelu aula- ja käytävätiloissa. Kulutustavaroiden kierrätykseen on yliopistolla useita vaihtoehtoja. Yliopiston yksiköt voivat tiedottaa laitepörssissä tarjolla olevista laitteista ja kalusteista. Lisäksi hankintayksikkö järjestää myyjäisiä. Yliopistoyhteisön jäsenet voivat käyttää yliopiston verkossa toimivaa kirpputoria. Käyttökelpoista tavaraa voi viedä Päätalon kierrätyshuoneeseen ja Päätalon aulassa on myös kaikille avoin kirjojen kierrätyshylly. 11 Tampereen kiinteistöt, ei Hämeenlinnaa. 12 Kaikki tässä esitetyt kustannukset ovat verottomia. 13 Lukuun sisältyvät vain Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle maksetut jätekustannukset. 18

21 6 Liikenteen aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentäminen Yliopiston toiminnasta aiheutuvat liikenteen ympäristövaikutukset liittyvät sekä yliopistoyhteisön työmatkoihin ja tavarakuljetuksiin että yliopistolle ja sieltä pois kulkemiseen, kuten työmatkaliikenteeseen ja opiskelijoiden kulkemiseen kampusalueille. Yliopistoyhteisön sisäiset kuljetuspalvelut, kuten tavaran ja postin kuljetukset, tuottaa TAY-Palvelut Oy. Yhtiössä seurataan yliopiston kuljetuksiin kuluvan polttoaineen määrää sekä ajokilometrejä. Vuonna 2010 TAY-Palvelut Oy:n käytössä oli neljä pakettiautoa ja yksi henkilöauto. Autot kuluttivat polttoainetta yhteensä noin litraa (noin litraa vuonna 2009), joten kulutus laski 800 litraa vuoteen 2009 verrattuna. Vuonna 2010 ajoa kertyi kilometriä, kun vuonna 2009 ajettiin km). Ajettujen kilometrien määrä väheni, koska ajotehtäviä oli edellisvuotta vähemmän. Kuljetukset järjesteltiin edelleen huolellisesti. 14 Kevyen liikenteen käyttöön kannustettiin yliopistolla viettämällä yliopiston pyöräilypäivää sekä järjestämällä yliopiston työmatkaliikuntahaaste. Ekokampus ja yliopistoliikunta julistivat työmatkaliikuntahaasteen väliseksi ajaksi kaikille yliopistolaisille. Henkilökuntaa ja opiskelijoita kehotettiin kulkemaan työ- ja opiskelumatkat jalan (3 km säteellä yliopistosta) tai pyörällä (7 km säteellä yliopistosta). Haastelomake oli tulostettavissa Ekokampuksen sivuilta, joten haasteen vastaanottaneiden tarkka lukumäärä ei ole tiedossa. Lisäksi yliopistolla oli joukkue valtakunnallisessa pyöräilyn Kilometrikisassa. Yliopiston joukkueen 67 osallistujaa pyöräilivät kisan aikana liki kilometriä. Kisaajat säästivät pyöräilemällä litraa polttoainetta ja kg hiilidioksidipäästöjä. Sekä valtakunnalliseen Kilometrikisaan että työmatkaliikuntahaasteeseen osallistuneiden kesken arvottiin kaksi hierontalahjakorttia. Henkilökunnan käytössä oli asiointipyöriä, joita käytettiin keskustakampuksella 22 kertaa ja Kaupin kampuksella vain muutamia kertoja. Asiointipyörien käyttö on edelleen vähäistä ja niiden markkinointiin on syytä kiinnittää huomiota. Asiointipyörien tulisi olla nykyistä helpommin saatavilla. Yliopiston matkustusohje päivitettiin vuonna Matkustusohjeeseen lisättiin turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat (Tampereen yliopiston matkustusohjeet, rehtorin päätös , luku 2.9). Videoneuvottelut ja verkkokokoukset Videoneuvottelu- ja verkkokokouslaitteilla mahdollistetaan etäosallistuminen luennoille, seminaareihin ja kokouksiin. Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan syksyllä 2010 järjestämä Ilmastonmuutos yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta -luentosarja lähetettiin Porin yliopistokeskukseen. Etäosallistumisen avulla voidaan vähentää liikennettä ja siitä aiheutuvia päästöjä sekä usein myös tehostaa ajankäyttöä. Yliopistolle on vuodesta 1997 lähtien hankittu videoneuvottelulaitteita. Yhteisistä opetustiloista 6 on varustettu videoneuvottelulaitteilla. Myös kirjastolla on käytössään videoneuvottelulaitteisto. Lisäksi yksiköillä on omia videoneuvottelulaitteita. Yliopis- 14 Puhelintiedonanto Anne Sipiseltä

22 ton yhteisissä tiloissa järjestettiin 305 keskitetysti tuettua videoneuvottelua 15. Määrä kasvoi 65 neuvottelulla vuoteen 2009 verrattuna. Videoneuvottelulaitteistot sopivat parhaiten isojen luentojen sekä seminaarien järjestämiseen. Sen sijaan verkkokokouslaitteet toimivat paremmin vuorovaikutusta vaativien kokousten ja pienimuotoisten seminaarien järjestämisessä. Verkkokokousjärjestelmä otettiin käyttöön elokuussa 2009 ja vuoden 2009 loppuun mennessä kokoustunteja kertyi 731. Vuonna 2010 kokoustunteja oli Yliopiston yhteisistä tiloista löytyvät videoneuvottelulaitteet: Päätalon luentosali A1 Päätalon luentosali D10a (pois käytöstä remontin ajan) Päätalon ryhmähuone A026 Pinni B luentosali B1096 Pinni B luentosali B1100 Linna luentosali K103 Päätalon ryhmähuoneessa A026 oleva videoneuvottelulaitteisto on siirrettävissä muihin tiloihin tarpeen mukaan ja laitokset ja yksiköt voivat myös lainata laitteistoa. Myös Pinni B:ssä on siirrettävä videoneuvottelulaitteisto. 7 Kampusalueiden yleisen viihtyvyyden kehittäminen Ympäristösuunnitelmassa on asetettu päämääräksi kampusalueiden yleisen viihtyvyyden kehittäminen. Vuonna 2010 yliopiston kiinteistöjen omistaja vaihtui Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ksi. Uuden kiinteistönomistajan kanssa katselmoitiin keskusta ja Kaupin kampuksen viheralueet ja ISS-Palvelut teki alueille hoitosuunnitelman. Päätalon kattopuutarhaan hankittiin muutama kesäkukkaruukku kaupungilta ja Päätalon edustan istutusaltaaseen lisättiin perennoja sekä kukkasipuleita. Lisäksi Linnakiinteistön istutukset uusittiin. Tutkija Eveliina Asikainen esittelit keskustakampuksen kasvillisuutta yliopiston avoimien ovien päivänä Myös esteetön ympäristö on osa kampusalueiden viihtyisyyttä. Esteetöntä kampusta rakennetaan pääasiassa peruskorjausten yhteydessä. Vuonna 2010 Päätalosta ja Pinni B:n kautta Humanikaan johtavaa reittiä parannettiin luiskaamalla ovikynnyksiä. Yliopistolla otettiin myös käyttöön Mapsi-mobiilikarttapalvelu, jonka avulla voi suunnistaa yliopiston keskustakampuksella. Palvelusta saa tietoa esimerkiksi hissien sijainnista. Mapsia ylläpitää Gemilo Oy, joka myös seuraa palvelun käyttöä. Yliopiston kartoilla oli latauskertaa vuonna Yliopiston keskustakampuksella kokeiltiin kaupunkiviljelyä kesällä Viljelystä vastasivat yliopiston opiskelijat ja mukana oli myös henkilökuntaan kuuluvia. Niin sanotuissa kampuslaareissa kasvoi yrttejä ja vihanneksia. Kampusviljely sai kesän aikana huomiota useassa eri mediassa, mm. Tampereen radiossa, Aamulehdessä ja Hämeen alueuutisissa televisiossa. Kampusviljelyä jatketaan tulevana kesänä. 15 Tiedonanto Pasi Kytöharjulta

23 8 Yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan ympäristötietämyksen lisääminen Henkilökunnan ja opiskelijoiden ympäristötietämystä lisätään yliopiston Ekokampustoiminnan avulla. Ekokampus järjestää erilaisia tapahtumia, joista osa on tarkoitettu yliopiston ympäristövastaaville ja osa kaikille yliopistoyhteisön jäsenille. Ekokampus tekee myös tiivistä yhteistyötä ylioppilaskunnan ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Esimerkiksi vuonna 2010 ympäristöryhmä tuki Tamyn ympäristö- ja kehitysyhteistyöviikkoa. Ekokampus esittäytyi uusille opiskelijoille hyvinvointiorientoivissa 8.9. ja Laitoksille ja yksiköille järjestettyjä ympäristötapaamisia oli kaksi: Tampereen normaalikoululla ja sosiaalityön tutkimuksen laitoksella Vuonna 2010 akatemiatutkija Päivi Mehtonen suoritti luonto- ja eräoppaan opintoihinsa liittyvää työharjoittelua Ekokampustoiminnassa. Päivi suunnitteli ja toteutti retket Virtain Torisevan rotkojärville sekä Kaupin tähtitornille ja pimeään metsään. Ekokampuksen näkyvyyttä parantamaan teetettiin posteri, jossa kuvataan sanoin ja kuvin yliopiston ympäristömyötäisiä tekoja. Ympäristövastaavien tapaamiset Ympäristövastaavat tapasivat kaksi kertaa vuonna Kevään tapaaminen järjestettiin Virtain kulttuurintutkimusasemalla, jossa työskenneltiin uuden ympäristöohjelman teemojen parissa. Lisäksi retkelle kuului patikointi Virtain Torisevan rotkojärvillä. Syksyn tapaamisessa käsiteltiin ajankohtaisia asioita sekä kuultiin geologian ja mineralogian professori Juha Karhun luento Kasvihuoneilmiö ja muinaiset jääkaudet. Tulevaisuusfoorumi ilmastopoliittisesta selonteosta Ekokampus avusti valtioneuvoston kansliaa ja eduskunnan tulevaisuusvaliokuntaa hallituksen energia- ja ilmastopoliittisesta selonteosta pidetyn iltapäiväseminaarin järjestämisessä. Seminaarin järjestelyihin osallistuivat myös Pirkanmaan liitto sekä Ulkopoliittinen instituutti. Tulevaisuusfoorumin teemana Tampereella oli kansainvälinen politiikka ja ilmastonsuojelu. Seminaari keräsi noin 150 osallistujaa. Pimeä pilkku retki tähtitornille ja pimeään metsään Lokakuussa, valtakunnallisella energiansäästöviikolla, Ekokampus sekä yliopiston Henkilöstönkehittämisyksikkö järjestivät koko yliopistoyhteisölle suunnatun retken Kaupin tähtitornille ja pimeään metsään. Tampereen Ursa esitteli osallistujille tähtitornia ja sen toimintaa. Esittelyn jälkeen retki jatkui Päivi Mehtosen opastamalla kävelyllä pimeässä metsässä. Retken ideana oli kokeilla pimeänäköä ja liikkumista pimeässä ja sitä kautta löytää pimeästä vuodenajasta positiivisia kokemuksia. Retki sai hyvän vastaanoton, sillä osallistujia olisi ollut enemmän kuin mukaan mahtui. Retken ohjelma tarjottiin sekä suomeksi että englanniksi ja osallistujien joukossa oli myös vaihto-opiskelijoita. 21

24 Reilun kaupan korkeakoulu -toiminta Yliopisto sai Reilun kaupan korkeakoulu -arvonimen ensimmäisenä korkeakouluna Suomessa. Arvonimen saavuttaminen edellytti tiettyjen kriteerien täyttämistä, mm. kannatustyöryhmän perustamista. Vuonna 2010 yliopiston Reilun kaupan kannatustyöryhmä tiedotti yliopistoyhteisölle Reilusta kaupasta sekä järjesti kolme tapahtumaa. Toukokuussa järjestettiin Reilun kaupan viinien maisteluilta, osallistuttiin lukiolaisille suunnattuun avoimien ovien päivään kahvi- ja teetarjoilulla sekä osallistuttiin Reilun kaupan viikolle järjestämällä Reilun kaupan seminaari ja vastaanottamalla kaksi malawilaista tuottajavierasta. Malawilaiset sokerinviljelijät Aubrey Chilenje ja Charity Mzongwe kertoivat seminaarissa työstään ja Reilun kaupan vaikutuksesta elämäänsä. Waltteri Katajamäki kertoi Reilun kaupan banaanien tuotannosta Ecuadorissa. Yliopiston rehtori tapasi tuottajavieraat iltapäiväkahvin merkeissä. 9 Kestävää kehitystä edistävän opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen Syyslukukauden ensimmäisellä periodilla yhteiskuntatieteellinen tiedekunta järjesti toistamiseen poikkitieteellisen kurssin Ilmastonmuutos yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Kurssilla luennoivat Tampereen yliopiston eri alojen asiantuntijat. Viimeisellä luennolla Tampereen kaupungin ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen kertoi Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiasta. Kurssilta saatu palaute oli edelleen positiivista ja parhaillaan suunnitellaan kurssin järjestämistä myös lukuvuonna Päivi Mehtonen kokosi opetusohjelmasta sekä opinto-oppaista sellaisen Tampereen yliopistossa annettavan opetuksen, joka jollakin tavalla käsittelee kestävän kehityksen tematiikkaa. Tämä alustava katsaus toimii pohjana kestävän kehityksen tematiikan näkyvämmälle esiintuomiselle yliopiston opetustarjonnassa. Joulukuun 20. päivänä pidettiin palaveri, jossa vararehtori Harri Melin, opetuksen kehittämispäällikkö Markku Ihonen, Ilmastonmuutoskurssin luennoitsijat ja ympäristöryhmän jäsenet Päivi Mehtonen ja Saana Raatikainen keskustelivat kestävän kehityksen tematiikasta Tampereen yliopiston opetuksessa. Kokouksessa todettiin, että kestävän kehityksen tuominen opetukseen nykyistä painokkaammin, voi tapahtua kolmen polun kautta. Yksi polku sisältää kestävän kehityksen poikkitieteelliset teemakurssit, joissa on lähtökohtana jokin konkreettinen ilmiö tai ongelma ja jotka ovat osa yhteisiä opintoja. Toinen polku on nykyisten, jo olemassa olevien, tieteenalakohtaisten kestävän kehityksen tematiikkaan liittyvien kurssien tekeminen näkyväksi ja näitä kursseja pitävien opettajien ja tutkijoiden yhteistyön edistäminen. Kolmantena polkuna esitettiin, että valinnaisiin opintoihin laadittaisiin kestävän kehityksen monitieteinen kokonaisuus, joka koottaisiin eri tieteenalojen omista moduuleista. Tällainen kokonaisuus mahdollistaisi opiskelijoille poikkitieteellisen kurssikokonaisuuden. 22

25 Tampereen yliopisto LÄMMÖNKULUTUKSEN VUOSITILASTO YMPÄRISTÖRAPORTIN LIITE 1 tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Päätalo Pinni A Pinni B Pinni yhteensä Atalpa Linna vuosi MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m MWh MWh norm kwh n /m ,0 3082,0 28,8 1137,0 1195,0 24,5 2344,0 2464,0 30,8 3481,0 3659,0 28,4 451,0 474,0 25,0 1709,5 1781,0 31, ,0 3026,0 28,2 941,0 1024,0 21,0 2325,0 2530,0 31,6 3266,0 3554,0 27,6 482,0 525,0 27,7 1438,4 1539,0 27, ,0 2849,0 26,6 920,0 1006,0 20,6 2447,0 2675,0 33,4 3367,0 3681,0 28,6 508,0 555,0 29,2 1748,6 1780,0 13, ,1 2983,1 27,8 916,5 990,9 20,3 2376,9 2635,0 32,9 3293,4 3625,9 28,2 492,0 524,6 27,6 5498,0 6094,0 82, ,9 2775,6 25,9 893,3 1032,4 21,2 2207,0 2554,9 31,9 3100,2 3587,3 27,9 482,0 553,5 29,2 1760,1 2037,5 27, ,7 3596,6 33,6 949,0 977,4 20,0 2424,4 2497,1 31,2 3373,4 3204,8 24,9 635,7 676,9 35,7 1966,4 2021,6 27, ,0 4303,0 40,1 1009,0 909,0 18,6 2713,0 2444,0 30,6 3722,0 3353,0 26,0 631,0 569,0 30,0 2164,0 1950,0 26,4 Keskiarvo 30,1 20,9 31,8 27,4 29,2 33,7 tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Virta Normaalikoulu K-rakennus B-rakennus T-rakennus B ja T yhteensä vuosi MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m ,0 1674,0 1760,0 34,7 1941,0 2040,0 92,7 3960,0 4158,0 92,6 591,0 621,0 40,7 4551,0 4779,0 79, ,0 1529,0 1664,0 32,8 1736,0 1889,0 85,9 4031,0 4387,0 97,7 581,0 632,0 41,4 4612,0 5019,0 83, ,0 1478,0 1615,0 31,9 1592,0 1740,0 79,1 3757,0 4106,0 91,4 565,0 618,0 40,5 4322,0 4724,0 78, ,0 1680,0 1789,1 35,3 1589,9 1710,8 77,8 3718,2 3571,0 79,5 496,0 550,0 36,1 4214,2 4121,0 68, ,0 1537,6 1742,9 34,4 1559,3 1769,0 80,4 3182,8 3684,5 82,1 585,0 677,2 44,4 3767,8 4361,7 72, ,2 866,5 19,4 1532,6 1567,6 30,9 0,0 3358,9 3529,6 78,6 575,4 592,6 38,9 3934,3 4122,2 68, ,0 1305,0 29,2 1581,0 1424,0 28,1 0,0 3575,0 3221,0 71,7 540,0 487,0 31,9 4115,0 3708,0 61,6 Keskiarvo 24,3 32,6 83,2 84,8 39,1 73,2 tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Arvo Regea 4617 Tylli Hämeenlinna Auttilankulma Yhteensä vuosi MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m 3 MWh MWh norm kwh n /m ,0 0,0 364,6 380,1 24,8 2296,3 2376,8 51,2 560,0 589, , ,9 38, ,0 0,0 349,2 371,5 24,2 2411,3 2601,2 56,1 587,0 639, , ,6 38, ,0 0,0 369,2 394,5 25,7 971,1 1268,8 27,4 603,0 659, , ,3 35, ,0 0,0 345,9 375,3 24,5 2167,8 2385,4 51,4 621,0 688, , ,2 45, ,0 0,0 320,6 366,4 23,9 2071,8 2398,1 51,7 595,6 689, , ,0 37, ,3 1149,3 31,4 0,0 0,0 2406,6 2480,0 53, , ,5 37, ,0 1320,0 36,1 0,0 0,0 2200,0 2165,3 46,7 709,0 639, , ,3 35,4 Keskiarvo 33,7 0,0 24,6 48,5 38,4 * Huom! Vuoden 2009 kokonaistilavuus on laskettu Tyllin ja K-rakennuksen kuutioiden mukaan

26 Tampereen yliopisto SÄHKÖNKULUTUKSEN VUOSITILASTO YMPÄRISTÖRAPORTIN LIITE 2 tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Päätalo Atalpa Pinni A&B Linna Virta Tylli vuosi kwh kwh/m3 kwh kwh/m3 kwh kwh/m3 kwh kwh/m3 kwh kwh/m3 kwh kwh/m , , , ,0 0, , , , , ,3 0, , , , , ,1 0, , , , , ,9 0, , , , , ,7 0, , , , , , ,0 10, , , , , ,0 14,5 Keskiarvo 24,4 22,7 28,9 26,1 12,6 11,4 tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Norssi Tre K-rakennus B&T-rak Arvo Auttila Regea 4617 vuosi kwh kwh/m 3 kwh kwh/m 3 kwh kwh/m 3 kwh kwh/m 3 kwh kwh/m 3 kwh kwh/m , , ,9 0,0 0, , , ,2 0,0 0, , , ,4 0, , , , ,7 0, , , , ,1 0, , , , , , , , , ,3 Keskiarvo 11,3 25,1 28,1 20,2 81,6 tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Hämeenlinna Yhteensä vuosi kwh kwh/m 3 kwh kwh/m 3 kwh kwh/m 3 kwh kwh/m 3 kwh kwh/m 3 kwh kwh/m , , , , , , , , , , , , , ,5 Keskiarvo 13,6 23,7 * Huom! Vuosien kokonaistilavuus on m , ,0 kulutus ilman Regeaa 21,7 ominaiskulutus ilman Regeaa 24,1 ominaiskulutus ilman Regeaa

27 Tampereen yliopisto VEDENKULUTUKSEN VUOSITILASTO YMPÄRISTÖRAPORTIN LIITE 3 tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Päätalo Pinni A Pinni B Pinni yhteensä Atalpa Linna vuosi m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m l/m m l/m ,1 70,4 1865,4 38,2 8704,0 108, ,4 82,1 3320,0 174,9 2736,6 48, ,7 52,6 1923,4 39,4 7174,0 89,7 9097,4 70,6 3267,7 172,2 5713,8 100, ,5 76,9 1726,4 35,4 6030,0 75,4 7756,4 60,2 3257,2 171,6 5983,2 45, ,3 73,5 1697,7 34,8 6003,0 75,0 7700,7 59,8 3193,6 168,3 6208,0 84, ,0 72,0 1738,0 35,6 6482,0 81,0 8220,0 63,8 2972,3 156,6 6342,0 85, ,0 72,8 1754,0 36,0 6385,0 79,8 8139,0 63,2 3067,0 161,6 6126,0 83, ,0 74,0 1726,0 35,4 6325,0 79,1 8051,0 62,5 2874,0 151,4 5981,0 81,0 Keskiarvo 70,3 36,4 84,1 66,0 165,2 75,5 tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Virta Norssi Tre K-rakennus B-rakennus T-rakennus B ja T Yhteensä vuosi m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m ,0 2241,6 44,2 3538,4 160, ,0 243,2 767,0 50, ,0 194, ,0 2085,0 41,1 3993,0 181, ,0 235,3 760,0 49, ,0 188, ,0 1909,4 37,7 3710,0 168, ,0 240,7 739,0 48, ,0 192, ,0 1963,6 38,8 3490,8 158,7 9214,0 205,2 653,0 42,8 9867,0 164, ,0 1956,6 38,6 4166,2 189,4 8116,0 180,8 694,0 45,5 8810,0 146, ,0 13,7 1788,0 35,3 7972,0 177,6 691,0 45,3 8663,0 144, ,0 19,0 1808,0 35,7 6074,0 135,3 616,0 40,4 6690,0 111,2 Keskiarvo 16,3 38,8 171,8 202,6 46,1 162,9 tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Hämeenlinna tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) tilavuus (m 3 ) Tylli Regea 4617 Arvo Auttila Yhteensä vuosi m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m 3 m 3 l/m ,3 31,6 3012,2 64,9 0,0 1109, ,6 86, ,0 22,5 2872,3 61,9 0,0 1386, ,9 84, ,7 22,0 1775,1 38,3 0,0 1487, ,5 85, ,9 22,9 2859,2 61,6 0,0 1193, ,2 83, ,3 26,4 2439,9 52,6 0,0 1019, ,3 82, ,7 59,4 0,0 2695,0 73,6 1159, ,7 79, ,9 49,8 1557,0 42,5 1249, ,9 67,1 Keskiarvo 25,1 55,5 0,0 58,1 81,2 * Huom! Vuosien kokonaistilavuus on m3

Tampereen yliopisto Ympäristöraportti 2009

Tampereen yliopisto Ympäristöraportti 2009 Tampereen yliopisto Ympäristöraportti 2009 Kuva: Anna-Kaisa Järvelä Sisältö Tiivistelmä... 1 Lukijalle... 2 1 Johdanto... 3 2 Energiankulutus... 5 2.1 Lämmönkulutus...5 2.2 Sähkönkulutus...5 2.3 Toimenpiteet

Lisätiedot

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO JÄTESUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010 Hyväksytty hallintokeskuksessa 13.12.2007. 2 1. Johdanto Tampereen yliopiston jätesuunnitelma on osa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010

YMPÄRISTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010 YMPÄRISTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010 Tampereen yliopisto 2007 TAMPEREEN YLIOPISTO YMPÄRISTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010 Rehtori hyväksynyt 16.5.2007 Sisältö Saatteeksi...5 1 Johdanto...6 1.1 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen raportti 2013

Kestävän kehityksen raportti 2013 Kestävän kehityksen raportti 2013 Tässä raportissa esitetään tiedot Tampereen yliopiston kestävän kehityksen ohjelmassa määritellyistä kestävän kehityksen mittareista sekä ohjelman tavoitteiden toteutumisesta

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖSUUNNITELMA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA Saana Ahonen 11.8.2009 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 YMPÄRISTÖPOLITIIKKA... 3 3 TEHTÄVIEN KUVAUS... 4 3.1 Hallinto... 4 3.2 Puhelinpalvelut... 4 3.3 Kiinteistöpalvelut... 5 3.4 Tekniset

Lisätiedot

Kestävän kehityksen raportti 2014

Kestävän kehityksen raportti 2014 Kestävän kehityksen raportti 2014 2 Johdanto Tampereen yliopisto kokoaa tietoa yliopiston toiminnasta, tunnusluvuista ja tapahtumista vuosittain julkaistavaan vuosikatsaukseen. Tässä raportissa kerrotaan

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Sähkönsäästökampanja kouluissa kevät 2011. Kauniaisten kaupunki Pirjo Korpinen

Sähkönsäästökampanja kouluissa kevät 2011. Kauniaisten kaupunki Pirjo Korpinen Sähkönsäästökampanja kouluissa kevät 2011 Keskuskeittiö Villa Bredan keittiö Kaupungintalon keittiö Puhdistuspalvelut - 24 kiinteistön puhdistuspalvelut, 43298 m 2-87 % tuotetaan ostopalveluna Biojätteen

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013 Kategoria 1: Toteutus ja koordinointi Tehtävät (vähintään GO-kriteerit) Aikataulu Vastuu(t) Mittari(t) 1.

Lisätiedot

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja 85 LOMAKE Päivämäärä Nimi ja osoite: Kestävän kehityksen ohjelma 31.1.2010 Tietoja yrityksestä Vuokrataloyhtiö Oy Kiinteistökatu 10 A, 00000 ASUNTOLA erk ki KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA JAYMPÄRISTÖOHJELMA

Lisätiedot

Ravintola-alan ympäristöasiat

Ravintola-alan ympäristöasiat Ravintola-alan ympäristöasiat Helsingin ympäristökeskus 03.11.2008 Ympäristökouluttaja Erja Mähönen Miljöönääri Oy Erja.mahonen@miljoonaari.fi Miksi? Laki vaatii - esim. jätelaki Hyvä yrityskansalaisuus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Energiankulutuksen, erityisesti sähkönkulutuksen vähentäminen Materiaalinkulutuksen vähentäminen Sähköisten palveluiden kehittäminen

Energiankulutuksen, erityisesti sähkönkulutuksen vähentäminen Materiaalinkulutuksen vähentäminen Sähköisten palveluiden kehittäminen Ympäristöohjelman päätavoitteet: Energiankulutuksen, erityisesti sähkönkulutuksen Materiaalinkulutuksen Sähköisten palveluiden kehittäminen Tämä ympäristöohjelma on osa Tampereen yliopiston ympäristösuunnitelmaa,

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 -? Ari Alatossava Micropolis Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella

Lisätiedot

Ympäristösuunnitelma

Ympäristösuunnitelma 1 Ympäristösuunnitelma Lyhtytie 8, 00750 Helsinki/ Yritystie 10 B, 40320 Jyväskylä/ Vaihde 020 749 910 info@renevo.fi 2 Sisällysluettelo 1. Renevo Oy:n ympäristönäkökohdat... 3 2. Energiankulutus... 5

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

POHJOISMAINEN YMPÄRISTÖMERKKI - ELI JOUTSENMERKKI. 24.9.2008 Antti Lehmuskoski SFS - Ympäristömerkintä

POHJOISMAINEN YMPÄRISTÖMERKKI - ELI JOUTSENMERKKI. 24.9.2008 Antti Lehmuskoski SFS - Ympäristömerkintä POHJOISMAINEN YMPÄRISTÖMERKKI - ELI JOUTSENMERKKI 24.9.2008 Antti Lehmuskoski SFS - Ympäristömerkintä YMPÄRISTÖMERKINTÖJÄ Ö Ä YMPÄRISTÖMERKINTÖJÄ Ö Ä (2) YMPÄRISTÖMERKINTÖJÄ Ö Ä (3) YMPÄRISTÖMERKINTÖJÄ

Lisätiedot

Yhteenveto hankintayksiköille suunnatun kyselyn tuloksista: Kestävät hankinnat

Yhteenveto hankintayksiköille suunnatun kyselyn tuloksista: Kestävät hankinnat Yhteenveto hankintayksiköille suunnatun kyselyn tuloksista: Kestävät hankinnat Kysely ja tulosten yhteenveto: Julkisten hankintojen neuvontayksikkö www.hankinnat.fi 1 Kysely kestävistä hankinnoista Julkisten

Lisätiedot

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 AIHE JA ESITELMÄN RAKENNE Tutkimuskysymys: syntyykö kuntatasolla euromääräisiä

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 Kari Manninen Iilaakso Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Pohjois- Pohjanmaalla Tavoitteena

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Green Office -ympäristöraportti 2011

Green Office -ympäristöraportti 2011 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Green Office -ympäristöraportti 11 Pasilan päätoimipiste

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2013 2014 1 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu liikelaitoksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Energiansäästösuunnitelman laadinnan lähtökohdat...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

EMS Light Nordic -seurantatyökalu

EMS Light Nordic -seurantatyökalu 8 EMS Light Nordic EMS Light Nordic on helppokäyttöinen seurantatyökalu, jonka avulla yritys voi helposti seurata ja analysoida esimerkiksi energian kulutusta, jätemääriä sekä materiaaleihin liittyviä

Lisätiedot

Hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökohdat: 30 % hankinnoista sisältää ympäristövaatimuksia v. 2015, 50 % v. 2020.

Hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökohdat: 30 % hankinnoista sisältää ympäristövaatimuksia v. 2015, 50 % v. 2020. 1 (6) NUORISOPALVELUIDEN YMPÄRISTÖOHJELMA SIPOON KUNTA Versio 1 1.11.2010 PÄÄMÄÄRÄ: MATERIAALIEN JA LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄ KULUTUS. Tavoite 1: Hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökohdat: 30 % hankinnoista

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos vuoden 2015 talousarvion liitteeksi 11.12.2014 1 1. Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitoksen energiansäästösuunnitelma...

Lisätiedot

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE YOU DRINK WE CARE OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE Vesi on yksi planeettamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista ja sen ollessa yrityksemme päätuote, tiedostamme kuinka tärkeää sen suojeleminen on. Valitsemalla

Lisätiedot

PIENIÄ SUURIA OHJEITA ENERGIAN SÄÄSTÄMISEKSI

PIENIÄ SUURIA OHJEITA ENERGIAN SÄÄSTÄMISEKSI PIENIÄ SUURIA OHJEITA ENERGIAN SÄÄSTÄMISEKSI PIENIÄ SUURIA OHJEITA ENERGIAN SÄÄSTÄMISEKSI Tilan käyttäjänä sinun jokapäiväisellä toiminnallasi on merkittävä vaikutus energiankulutukseen. Energiansäästön

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN

Lisätiedot

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Sähkönkulutus on kasvussa

Sähkönkulutus on kasvussa Sähkönkulutus on kasvussa Palvelu- ja julkisen sektorin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa on 19 %. Yksittäisen toimistorakennuksen sähkön kulutus voi jakautua esimerkiksi näin. Palvelu- ja toimistorakennuksessa

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

A. Toimistopaperi (vaaleat kopio- ja konekirjoituspaperit, atk-paperit ja tulosteet)

A. Toimistopaperi (vaaleat kopio- ja konekirjoituspaperit, atk-paperit ja tulosteet) Sivu 1 / 5 TYÖKOHTEEN YMPÄRISTÖKARTOITUS Kohde: Porin yliopistokeskus (Pohjoisranta 11A) pvm. 29.10.2014 JÄTEHUOLTO / Jätteiden lajittelu: Tilaajan antamat tiedot RTK-PALVELU Oy:n toiminnan järjestämiseksi

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

RESCA päätösseminaari 18.3.2014. Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit

RESCA päätösseminaari 18.3.2014. Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit ä ä Tuula Salminen 17.3.2014 Tampereen Särkänniemi Oy Suomen suurimpia vapaa-ajanviettokeskuksia - omistaja Tampereen kaupunki Kävijämäärä n. 650.000 asiakasta/a Liikevaihto n. 20-22 milj Henkilöstö vakituisia

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.

Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03. Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014 Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.02/2014 Tekla 25.02.2014 23 Valmistelija: työpäällikkö Janne Ilmalahti,

Lisätiedot

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008 Ulla Rehell, Kesko Oyj Sivu 2 Lähde: BIO IS Sivu 3 Lähde: BIO IS Sivu 4 Kauppa on paikallista palvelutoimintaa 45,5

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus

Julkisen sektorin energiatehokkuus Julkisen sektorin energiatehokkuus TTY Advansis Oy, Motiva Kuntien ja kuntayhtymien koulujen, päiväkotien, terveydenhoito- ja asuinrakennusten energiankulutus Sähkö ja lämpö Julkisen sektorin energiatehokkuus

Lisätiedot

Tulostaminen ja ympäristövaikutukset

Tulostaminen ja ympäristövaikutukset Tulostaminen ja ympäristövaikutukset Kuinka tulostusratkaisuilla voidaan vaikuttaa yrityksesi tulokseen ja ympäristövaikutukseen. Seppo Haapanen Markkinointipäällikkö HP IPG HP:n ympäristövastuu t Ympäristövastuu

Lisätiedot

Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14

Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14 Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14 Ympäristöraadin koulutuspäivä Kokoonnuimme syyskuussa alakoululla, jolloin ylä-ja alakoulun raatilaisilla oli mahdollisuus tutustua Iltapäivällä yläkoulun raati kävi

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 TUOTTEET JA PAKKAUKSET : - liuottimien käyttö liima-, lakka- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi - M1-luokiteltujen tuotteiden

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Ekotehokkuuden Check List

Ekotehokkuuden Check List Ekotehokkuuden Check List Käyttötarkoitus: Työkalu ekotehokkuuden elementtien soveltuvuuden arviointiin ja käyttöönottoon 1(12) 1. Yleiset ympäristösuorituskyvyn tavoitteet a) Osapuolten (omistaja ja käyttäjä)

Lisätiedot

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Stadin ilmasto -verkkosivut Stadinilmasto.fi- sivut avattu vuoden 2013 alussa, ensimmäinen uutiskirje joulukuussa 2012 Taustalla

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus. Irina Niinivaara 2015

Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus. Irina Niinivaara 2015 Ekokompassi avainhenkilöiden koulutus Irina Niinivaara 2015 Kierrätys on (vain) osaratkaisu Kuvitus: Sopiva Design Jätelaki Etusijajärjestys: 1. Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Läsnä: Emma Heinänen, puheenjohtaja etäyhteydellä. Sara Holm Emma Kokkonen Anna-Sofia Jurvanen Gramoz Shpendi poistui 130 Ilona Härö Camilla Kuusisto

Läsnä: Emma Heinänen, puheenjohtaja etäyhteydellä. Sara Holm Emma Kokkonen Anna-Sofia Jurvanen Gramoz Shpendi poistui 130 Ilona Härö Camilla Kuusisto 1(6) HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA HALLITUKSEN KOKOUS 7/2015 Aika: Tiistai 14.4.2015 Kello 15:12-18:42 Paikka: Tila D223, Visamäki, Hämeenlinna Läsnä: Emma Heinänen, puheenjohtaja etäyhteydellä

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Vihreät IT-hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Timo Rantanen yksikön päällikkö, ICT Hansel Oy

Vihreät IT-hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Timo Rantanen yksikön päällikkö, ICT Hansel Oy Vihreät IT-hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 yksikön päällikkö, ICT Hansel Oy 1 Vihreät IT-hankinnat Miksi vihreitä julkisia hankintoja? Mitä ovat vihreät julkiset hankinnat? Ympäristöasioiden huomioiminen

Lisätiedot

EKOTUKITOIMINNAN ALKUKARTOITUS

EKOTUKITOIMINNAN ALKUKARTOITUS EKOTUKITOIMINNAN ALKUKARTOITUS Hyvä ekotukihenkilö, Käsissäsi on ekotukitoiminnan alkukartoituslomake. Sen avulla saatte helposti kuvan oman työyhteisönne energian- ja vedenkulutuksesta, lajittelusta ja

Lisätiedot

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS Juankoski, Kaavi, Rautavaara n kaupunki, Juankosken kaupunki, Kaavin kunta ja Rautavaaran kunta ovat sopineet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN

YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN NUORISOKESKUS ANJALAN YMPÄRISTÖOHJELMA YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN 1. Ympäristötavoite: Ympäristöasioita hoitoa ja ylläpitoa seurataan ja arvioidaan tietyin väliajoin. Vuosittain tehdyn

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot