Kokemuksia nuorten. Yläfemma sulle, kun autoit eteenpäin! Tässähän ihan tuntee itsensä kuin toiseksi ihmiseksi! Sitran selvityksiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemuksia nuorten. Yläfemma sulle, kun autoit eteenpäin! Tässähän ihan tuntee itsensä kuin toiseksi ihmiseksi! Sitran selvityksiä 76 19.3."

Transkriptio

1 Sitran selvityksiä 76 Kokemuksia nuorten Suunta-ohjauksesta verkossa Yläfemma sulle, kun autoit eteenpäin! Tässähän ihan tuntee itsensä kuin toiseksi ihmiseksi! Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotutkimusverkosto Anu Gretschel Pirjo Junttila-Vitikka

2 2 Sisällysluettelo Esipuhe 3 Tiivistelmä 4 Summary 5 1 Suunta-palvelu: nuorten ohjausta verkossa Suunta-palvelun tutkiminen: tavoitteet, menetelmät ja aineistot Hankkeessa noudatetut tutkimuseettiset käytännöt 14 2 Suunta-nuoret ja urapolulla etenemisen haasteet Peruskoulussa ja lukiossa opiskelevat nuoret Perusopinnot suorittaneet, ilman opiskelu- tai työpaikkaa olevat nuoret Tutkintoa suorittavat nuoret Koulutuksen keskeyttäneet nuoret Ammatillisen tutkinnon suorittaneet työttömät nuoret Ammatillisen tutkinnon suorittaneet työssä käyvät nuoret 32 3 Ohjaaminen ja kohtaaminen Suunta-palvelussa 35 4 Eri tahojen arvioita palvelun tarpeellisuudesta, toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja merkityksestä Suunta-palvelua käyttäneiden nuorten arvioita palvelun laadusta Suunta-ohjaajien arviot palvelun laadusta Kasvokkain nuoria ohjaavien näkemys Suunta-ohjauksen laadusta Suunta-palvelun ohjausryhmän arvioita palvelun laadusta Kooste eri tahojen laatuarvioinneista 47 5 Suunta-ohjauksen merkitys nuorisotakuun ja palvelurakenneuudistusten keskellä 49 Lähteet 55 Liite 1. Haastatteluissa ja ryhmäkeskusteluissa käytetyt tutkimuskysymykset 59 Suunta-hankkeen ohjausryhmä 61 Kirjoittajat 62 Raportin otsikossa lainataan yhtä niistä nuorista, jotka käyttivät Suunta-palvelua syksyllä Alkuperäisessä ohjaajalle lähettämässään sähköpostiviestissä nuori totesi sanatarkasti näin: Heippa ja kiitos paljon sun avusta ja siitä, että sain kirjotella noin mukavalle ihmiselle. Tässähän ihan tuntee itsensä kuin toiseksi ihmiseksi, positiivisempi (nuori mainitsee oman nimensä) tai jotain sinne päin.. yläfemma siitä kuuluu sulle, että autoit eteenpäin. Huippua! =) (Tapaus 35.) Sitran selvityksiä 76 Helsinki 2014 Sitra ISSN (nid.) ISSN (PDF) ISBN (nid.) ISBN (PDF) Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 74

3 3 Esipuhe Sitra käynnisti vuoden 2013 alussa Nuoren tilannekuva -kokonaisuuden, jonka tavoitteena on tietoa avaamalla, yhdistämällä ja analysoimalla luoda uusia ratkaisuja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistamiseen ja tukemiseen. Lisäksi tavoitteena on yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa selvittää kattavan nuorten palvelukonseptin rakentamismahdollisuuksia Suomeen. Konseptissa olennaisia ovat yhden luukun -periaate ja matalan kynnyksen valtakunnalliset palvelut sekä ympärivuorokautinen tavoitettavuus. Sitra ja Pelastakaa Lapset ry toteuttivat nuorille suunnatun valtakunnallisen Suuntaohjaus- ja neuvontapalvelun syksyllä 2013 osana Ylen Nuorille. Nyt! -kampanjaa. Suunta-palvelun kohderyhmänä olivat erityisesti vuotiaat peruskoulun tai muiden opintojen nivelvaiheessa olevat nuoret, jotka tarvitsevat tukea työnhaussa ja askeleissa kohti työtä sekä koulutusta mutta jotka eivät tiedä, miten heidän tulisi edetä tai mihin ottaa yhteyttä. Uutta palvelua käytti elo-joulukuussa noin 500 nuorta. Nuoren kannalta merkityksellistä on ollut erityisesti palvelun saaminen virastotyöajan ulkopuolella, toteutunut takuu yhteydenotosta 24 tunnin kuluessa sekä ohjaus nuoren asuin- tai kotikunnasta, olinpaikasta tai koulutus- ja työhaaveista riippumatta. Nuoret ovat osoittaneet välitöntä asiakastyytyväisyyttä saamastaan avusta, joka huomioi nuorten haastavat elämän- ja perhetilanteet, aikaa vaativat palvelutarpeet, nuoren oman tavan asioida sähköisillä välineillä ja läsnäolon nuorten omissa yhteisöissä. Uuden palvelun toteutuksen kannalta merkityksellistä on ollut koulutettu henkilökunta, osaava ja innostunut nuorten aikuisten vapaaehtoisten joukko sekä ohjausprosessia varten rakennetut työkalut. Palvelu on kokeilun aikana toiminut moitteettomasti niin teknologian kuin prosessinkin kannalta. Palvelun mobiilikäyttö sekä moniammatilliset yhteistyöverkostot erityisesti kunta- ja järjestösektorin kanssa ovat jatkossa kehityskohteita. Tämä Nuorisotutkimusseuran toteuttama arviointitutkimus tuo vahvasti esiin neuvoa ja tukea etsivän nuoren äänen. Tulokset tukevat myös näkemystä siitä, että syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan tuoreita lähestymistapoja ja että Suomessa on tilausta kattavalle valtakunnalliselle nuorten palvelukonseptille. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia kumppaneita suuntaa näyttävästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Erityiset kiitokset haluan osoittaa Suunta-ohjaajille, jotka kohtaamisillaan ovat pystyneet auttamaan merkittävää määrää nuoria eteenpäin elämässä. Ketään ei jätetä! Helsingissä maaliskuussa 2014 Kimmo Haahkola johtava asiantuntija

4 4 Tiivistelmä Tässä selvityksessä arvioidaan tieteellisin menetelmin nuorille verkossa tarjotun Suunta-ohjauksen toimivuutta ja tarpeellisuutta syksyllä 2013 toteutetun kokeiluvaiheen perusteella. Suunta-ohjauksessa oli tarkoituksena tukea vuotiaita nuoria tulevaisuuden suunnittelussa ja ohjata heitä koulutukseen, työuralle sekä niitä tukeviin palveluihin. Palvelun käytännön toteuttamisesta vastasi Pelastakaa Lapset ry ja arvioinnista Nuorisotutkimusseura ry. Nuorille tarkoitettu Suunta ohjaus- ja neuvontapalvelu liittyi Ylen syksyllä 2013 toteuttamaan Nuorille. Nyt! -kampanjaan. Kokeiluhanke toteutettiin osana Sitran Nuoren tilannekuva -kokonaisuutta. Pelastakaa Lapset ry ylläpitää palvelua edelleen. Tutkimusta varten neljänkymmenen nuoren ohjaustilanne tallennettiin nuorten luvalla. Suunta-ohjaajat ja hankkeen ohjausryhmä arvioivat palvelun laatua omien kokemustensa ja tutkijoiden koostamien näytteiden avulla. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin Ammattistartin opiskelijoita sekä nuoria kasvokkain ohjaavia tahoja. Haastattelut koskivat nuorten ohjauksen tarpeita yleensä. Lisäksi nuoria kasvokkain ohjaavilta tahoilta kysyttiin verkko-ohjauksen eroavaisuuksista kasvokkain ohjaamiseen. Kokeilujakson aikana palvelua käytti lähes 500 nuorta chatin, sähköpostin ja Skypen välityksellä. Nuoria ohjasi viitisenkymmentä palkattua tai vapaaehtoista ohjaajaa, joista melkein kaikki olivat nuorisolain mukaisesti nuoria eli alle 29-vuotiaita. Ohjauksessa käsiteltyjä teemoja ei rajattu liikaa, vaan nuorille tarjottiin tukea kunkin nuoren henkilökohtaisia tarpeita kunnioittaen. Ohjaustilanteet olivat pitkiä: chatissa niiden kesto oli useampia tunteja ja sähköpostitse jopa kuukauden sisältäen lähes parikymmentä viestiä. Palvelutilanteissa kohtaamisten laatu oli hyvää. Osa nuorista kiitteli ohjauksen tasoa. Ohjaajat olivat ammattitaitoisia, heillä oli tukena jatkuvasti päivittyvä linkkitietokanta, ja he saivat tukea myös muulta työyhteisöltä. Palvelusta hyötyivät erityisesti nuoret, jotka olivat kiinnittyneinä usealle paikkakunnalle tai asuivat etäällä palveluista. Lisäksi siitä oli erityistä hyötyä nuorille, jotka eivät olleet tietoisia heille sopivista palveluista tai jotka eivät mielestään tulleet kuulluiksi esimerkiksi oppilaanohjauksessa, TE-toimistossa tai terveyspalveluissa. Suuntapalvelun anonyymius ja asema viranomaispalvelujen ulkopuolisena toimijana näytti madaltavan nuorten kynnystä kertoa asioista, joista he eivät olleet kertoneet muille. Verkkomuotoinen, anonyymi, kaikille nuorille avoin, ammattitaitoinen ja valtakunnallinen matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelu osoitti kokeilun myötä tarpeellisuutensa. Palvelulla oli merkitystä niin pistemäisenä, laadukkaana ohjaushetkenä kuin myös mahdollisena siltana muiden palveluiden piiriin. Jatkossa on syytä kehittää Suunta-palvelun yhteistyöpintaa muiden nuoria ohjaavien tahojen kanssa. Tällöin ohjauksessa käytettävät tiedot ajantasaistuvat. Lisäksi tietyn nuoren tukitarpeista on nuoren luvalla mahdollista tiedottaa esimerkiksi nuoren lähellä olevaa etsivää nuorisotyöntekijää, jos nuoren omat voimat eivät riitä hakeutumaan tarvittavien jatkopalvelujen piiriin. Palvelua käyttävien nuorten näkemyksiä voidaan jatkossa hyödyntää entistä enemmän myös silloin, kun palvelun yksityiskohtia kehitetään. Näin palvelu voi entistä enemmän tavoittaa niitä marginaalissa olevia nuoria, joita ei monin nykypalveluin vielä osata tavoittaa.

5 5 Summary This is a report on the scientific evaluation of the functionality of and need for Suunta (New direction) web-based youth guidance services on the basis of a pilot project carried out in autumn The purpose of the Suunta-guidance was to offer support to young people aged 15 to 25 in planning their future, and to show them a path to education or starting a career, and the related support services. Pelastakaa Lapset - Save the Children Finland was in charge of the practical implementation of the guidance services. The evaluation body was the Finnish Youth Research Society. The Suunta guidance and counselling service for young people were provided as part of the Nuorille. Nyt! (For young people now!) campaign of autumn 2013, launched by the Finnish Broadcasting Company (YLE). The pilot project was implemented under Sitra s Focus on Youth programme. Save the Children Finland continues to offer the services. For the purposes of the evaluation, 40 young people s experiences with Suunta guidance were documented with their permission. Suunta guidance workers and the project steering group assessed the service on the basis of personal experiences and samples of the documentations compiled by the project researchers. The research material also included interviews with students participating in the Ammattistartti vocational education project and with providers of face-to-face guidance services. The interviewees were asked about youth guidance needs in general. In addition, providers of face-to-face guidance services were asked about the differences between face-to-face and web-based guidance. The pilot period saw nearly 500 young people use the guidance service via chat, and Skype. Guidance was provided by some 50 paid or volunteer guidance workers, nearly all of whom were under 29 years old, as provided by the Finnish Youth Act. The guidance themes were not overly restricted; support was provided with each young person s individual needs and personal interests in mind. The guidance was not provided in haste: chat sessions would take several hours and messages (nearly twenty) were sent back and forth for up to a month. The quality of the service sessions was deemed high. Some young people thanked the quality level of the guidance they received. The guidance workers had the necessary skills, could rely on a frequently updated database of links and received support from others within their work community. The service was most beneficial to young people with connections to several localities or living a long way from services. It was also particularly beneficial to young people who were not aware of services that would meet their needs or, in their own opinion, were not getting heard by their student counsellor, TE Office (Employment and Economic Development Offices) staff or health care providers. The anonymity of the Suunta service and its role as a non-governmental service provider seemed to lower young people s threshold for asking questions about issues they had not talked about with anyone else. The pilot showed that there is genuine demand for a professionally organised national guidance and counselling service to all young people that is web-based, anonymous and easily accessible. The service was useful in providing both highquality single-point guidance sessions or a bridge to other services. Further development of the Suunta service platform with other bodies working with young

6 6 people is recommended. This will help keep the guidance service s information up to date. It will also allow disseminating information on a specific young person s support needs, with his or her permission, for example, to outreach youth workers nearest to the young person if the young person s own capacities are not sufficient for seeking the necessary follow-up services. In the future, the opinions of young people who use the service can be exploited even more also in improving the service details. This way, the service will have a better success rate in reaching those marginalised young people who cannot be reached using many of the existing services.

7 7 1 Suunta-palvelu: nuorten ohjausta verkossa Tässä tutkimuksessa arvioitava Suunta-palvelu on nuorille Internetin eli netin 1 kautta tarjoutuva ohjauspalvelu. Palvelu kehitettiin tukemaan nuoria erityisesti koulutusja ammattialavalintaan sekä työnhakuun liittyvissä kysymyksissä. Tutkimme palvelun toimivuutta vuoden 2013 syksystä saman vuoden jouluun, jona aikana sitä käytti lähes 500 nuorta. Palvelun toteutti Pelastakaa Lapset ry, ja sen käyttöönotto ajoittui Ylen Nuorille. Nyt! -kampanjan aikaan. Nuorten ohjauksen välineenä käytettiin pääosin chattia (englanniksi chat), joka on Wikipedian mukaan yleiskäsite sellaisille netin palveluille, joiden avulla voi keskustella ihmisten kanssa reaaliaikaisesti 2. Chatin lisäksi Suunta-palveluun pystyi ottamaan yhteyttä myös sähköpostitse, tekstiviestillä sekä täyttämällä netin kautta tarjoutuvan yhteydenottolomakkeen. Näin ollen ohjaaja saattoi olla yhteydessä nuoreen hänen toivomansa välineen kautta. Myös Skypen 3 kautta keskusteleminen oli mahdollista, mutta sitä nuoret halusivat hyödyntää harvoin. Suunta-palvelu käynnistyi osana Nuorille. Nyt! -kampanjaa Suunta-palvelu on kehitetty Suomen lasten ja nuorten säätiön, Sitran, Ylen ja Pelastakaa Lapset ry:n yhteistyönä. Palvelu kehitettiin tukemaan nuoria erityisesti koulutus- ja ammattialavalintaan sekä työnhakuun liittyvissä kysymyksissä. Palvelukokeilu käynnistettiin osana Ylen Nuorille. Nyt! -kampanjaa, jonka jälkeen palvelu on jatkunut osana Pelastakaa Lapset ry:n nuorille suunnattua verkkotoimintaa. Suunta-ohjaajat kohtaavat nuoria kahdenkeskisessä chatissa arkisin ja sunnuntaisin kello Yhteydenottopyynnön voi jättää milloin tahansa, ja keskustelua jatketaan joko sähköpostilla tai puhelimitse. Lisätietoja: Nuorille. Nyt! -kampanjalla Yle kutsui suomalaiset tekoihin nuorten syrjäytymistä vastaan. Kampanja toteutettiin Ylen kaikilla kanavilla televisiossa, radiossa ja verkossa kymmenen viikon ajan Kampanjalla tavoiteltiin nuorille uusia työllistymismahdollisuuksia ja aikuisia tukihenkilöitä sekä innostettiin nuoria hakeutumaan elämässä eteenpäin Suunta-palvelun kautta. Nuorille kohdennettu Suunta-palvelu oli osa Nuorille. Nyt! -kampanjaa, ja Yle markkinoi sitä erityisesti YleX-kanavalla ja verkossa, myös nuorten käyttämässä sosiaalisessa mediassa. Lisätietoja: 1 Internet on maailmanlaajuinen tietoverkko, joka yhdistää paikallisia tietoverkkoja toisiinsa. Internet ei siis ole yksi lukuisista tietoverkoista, vaan nimitys tarkoittaa kaikkien yhteen liitettyjen tietoverkkojen kokonaisuutta. Internet on avoinna kaikille, jotka haluavat liittyä siihen noudattamalla sen teknisiä viestintäsääntöjä. (Ks. (Viitattu ) 2 Ks. (Viitattu ) 3 Skype-ohjelma mahdollistaa yhteydenpidon keskustelukumppaniin kuvan, äänen ja chat-viestien avulla. Kuvaavin ilmaisu Skypelle on kuvapuhelin.

8 8 Kuva 1. Kuva Suunta-palvelun aloitussivusta osoitteessa fi/suunta/. Ohjaustilanne käynnistyi, kun nuori oli tehnyt seuraavat toimenpiteet: a) avannut nettiyhteyden tietokoneelta tai älypuhelimesta, b) avannut Suunta-palvelun nettisivun Ylen tai Pelastakaa lapset ry:n nettisivujen kautta ja d) klikannut chatin auki, jolloin joku päivystysvuorossa olleista ohjaajista aktivoitui keskustelemaan nuoren kanssa. Seuraavassa on näkymä käynnissä olevasta chatin ohjauskeskustelusta sellaisena kuin se nuorelle ja ohjaajalle ruudulla ilmeni. Vasemmalla on reaalinen kellonaika, ja seuraavana näkyy puhuja sekä hänen esittämänsä puheenvuoro 4. Ensimmäinen Suunta-ohjaajan tervehdys ilmestyi näytölle automaattisesti, kun nuori oli klikannut itsensä sisään chat-palveluun. Esimerkissä on ohjaustilanne, jossa nuori (tapaus 2 5 ) kertoi, ettei ollut löytänyt työpaikkaa, vaikka oli etsinyt sitä monen paikkakunnan alueelta. Kyseessä on autenttinen anonymisoitu keskusteluote. 17:45 Suunta-ohjaaja: Tervehdys! Mihin kaipaat opastusta? 17:46 Suunta-ohjaaja: Hei! 17:46 Nuori: Terve! Olen yrittänyt hakea (oman alan töitä, mainitsee alan) (a-kunnan, b-kunnan ja c-kunnan alueelta), mutta en ole vielä löytänyt itselleni töitä. 17:47 Suunta-ohjaaja: Hei! oletko siis työtön työnhakija tällä hetkellä? Vai opiskelija? 17:48 Nuori: Kyllä olen työtön työnhakija tällä hetkellä, mutta menen suorittamaan varusmiespalvelusta loppiaisena 2014 x-prikaatiin (Tapaus 2.) 4 Alkuperäisessä näkymässä nuoren tilalla luki chat-kumppani ja Suunta-ohjaajan paikalla minä. Raportin otteissa käytetään selvyyden vuoksi termejä nuori ja Suunta-ohjaaja. 5 Chat- ja sähköpostiaineisto on numeroitu tapauksittain 1 40.

9 9 Suunta-palvelun tavoitteena oli luoda verkon kautta toimiva matalan kynnyksen palvelu, joka tarjoutuu käyttöön nuoren omasta yhteisöstä käsin. 6 Matalan kynnyksen palvelun kriteerit (vrt. Niemelä & Saari 2013, 14) täyttyivät hyvin, sillä päästäkseen Suunta-palvelun piiriin nuoren ei tarvinnut hankkia lähetettä, varata aikaa, rekisteröityä eikä paljastaa henkilötietojaan, jos hän ei halunnut. Verkkopalvelu mahdollisti myös sen, että nuori saattoi hakea palvelusta apua itselleen sopivana aikana ja viettää siellä haluamansa ajan. Jalavan ja Koiso-Kanttilan mukaan matalan kynnyksen paikat voivat onnistuessaan toimia loistavina välittäjinä niille henkilöille ja ryhmille, jotka muuten aiheen arkaluonteisuuden, viranomaisepäluulon tai vertaisten taikka luotettavan aikuisen puutteessa jättäisivät usein hakematta apua tai eivät ohjautuisi sen piiriin. Matalan kynnyksen paikoissa ohjausta annetaan osallistujalähtöisesti vapaaehtois-, vertais- ja ammattilaistoiminnan voimin (Jalava & Koiso-Kanttila 2013, , 190). Suunta-palvelun voi ominaisuuksiensa perusteella paikantaa osaksi nuorisolain (7 ) tarkoittamaa nuorten tieto- ja neuvontatyötä. Fedotoffin ja Pietilän (2011, 118) mukaan nuorten tieto- ja neuvontatyö pitää sisällään nuorten henkilökohtaista ohjausta, neuvontaa ja tukea joko verkossa, lähipalveluina palvelupisteissä tai muissa toimintaympäristöissä. Suunta-konsepti kehitettiin palveluksi, joka palvelee kaikkia nuoria ja helpottaa nuorten koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä. Konseptin yhtenä tärkeänä tavoitteena pidettiin sitä, että palvelu tavoittaisi myös niitä nuoria, joilla elämän suunta voi olla tyystin hukassa ja joita ei syystä tai toisesta ole muilla keinoin tavoitettu. Tämäkin tavoite toteutui hankkeessa, ja siksi Suunta-palvelulla voi katsoa olevan myös nuorisolain (7b ) tarkoittaman etsivän työn piirteitä. Etsivä nuorisotyö määritellään nuorisolaissa toiminnaksi, jonka tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Osalle etsivistä nuorisotyöntekijöistä Internetin kautta tarjoutuvat mahdollisuudet, kuten yhteisöpalvelu Facebook, ovat tärkeitä työvälineitä yhteydenpidossa nuoriin (Puuronen 2014, 29). Suunta-palvelun ohjaajina toimi neljä palkattua sekä noin 50 vapaaehtoista työntekijää, jotka kouluttautuivat tehtäviinsä yhteensä noin 140 tunnin ajan. Ohjaajien pohjakoulutus vaihteli, ja mukana oli myös useita yhteisöpedagogeiksi sekä opintoohjaajiksi opiskelevia nuoria. Kaikki palkatut ohjaajat olivat koulutustaustaltaan yhteisöpedagogeja. Jalavan ja Koiso-Kanttilan (2013) edellä esiin nostama vertaisnäkökulma toteutui suhteessa ohjattavien ikään: lähes kaikki palkatut työntekijät sekä vapaaehtoiset muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olivat nuorisolain mukaan määriteltynä itsekin nuoria eli alle 29-vuotiaita. Palaamme vertaisnäkökulmaan vielä luvussa 5, jossa kootaan yhteen palvelun jatkokehittämishaasteita. Yksi Suunta-palvelun päätavoitteista oli edistää nuorisotakuun (ks. laatikko 2) lupaamien palvelujen löydettävyyden parantumista (Suunta-hankesuunnitelma 2013, 2). Tässä raportissa Suunta-palvelua sekä palveluun yhteyttä ottaneiden nuorten elämäntilanteita peilataan myös nuorisotakuun sisältöihin. Miten Suunta-palvelu onnistui tukemaan nuorisotakuun tavoitteita ja linkittymään osaksi viranomaispalveluista koostuvaa verkostoa? Miten nuorisotakuu vastaa niihin haasteisiin, joita Suunta-palveluun yhteyttä ottaneet nuoret nostivat esiin? 6 Näin todettiin Suunta-hankkeen ohjausryhmän arviointikeskustelussa

10 10 Nuorisotakuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on sitouduttu toteuttamaan nuorten yhteiskuntatakuu vuoteen 2013 mennessä. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuu tuli voimaan Hallituksen hallitusohjelmassa linjaamasta nuorten yhteiskuntatakuusta, koulutustakuusta ja myöhemmin esitetystä nuorten aikuisten osaamisohjelmasta on vuoden 2013 alusta lukien käytetty yhtä käsitettä: nuorisotakuu. Nuorten yhteiskuntatakuu -hankkeesta ei säädetty erillistä omaa lakia. Työttömyysturvalainsäädäntöön tehtiin kuitenkin vuonna 2012 muutoksia, jotka liittyvät nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Ks. eduskunta.fi/resource.phx/kirjasto/oikeudellinentieto/tietopaketit/yhteiskuntatakuu.htx. (Viitattu ) 1.1 Suunta-palvelun tutkiminen: tavoitteet, menetelmät ja aineistot Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Suunta-palvelun toimivuutta, tarpeellisuutta, vaikuttavuutta ja mahdollisia jatkokehittämistarpeita. Palvelun toimivuutta arvioitiin sekä yksittäisten ohjaustilanteiden tasolla kuin myös siltana muiden palveluiden piiriin. Palvelun tarpeellisuutta arvioitaessa pohdittiin, mitä lisäarvoa palvelu toi nuorten neuvonnan ja ohjauksen kenttään. Tämän selvittämisessä oli olennaista tutkia, mitä nuoret kertoivat elämästään, asemastaan, tähän asti saamistaan palveluista, tarpeistaan sekä heille yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista ja esteistä. Kuten Laaksonen & Matikainen (2013, 208) toteavat, verkkokeskustelut tarjoavat usein oivallista aineistoa yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelemiseen. Tässä tutkimuksessa aineisto heijasti nuorten elämäntilanteita ja heidän ohjaustaan nuorisotakuun Suomessa vuonna Tutkimuksen myötä saatiin uutta näkökulmaa aiheeseen, sillä nyky-yhteiskunnan tilannetta ja nuorisotakuun toimenpidepakettia on aiemmin tarkasteltu hyvin vähän nuorten näkökulmasta. Hankkeessa kerättiin useita aineistoja, jotta tutkimuksen kohteena olevia ilmiöitä olisi mahdollista tarkastella moniäänisesti. Nuorten aineisto koostuu Suuntaohjaustilanteista, joita taltioi seitsemän eri ohjaajaa ja jotka koskivat 40 eri nuorta, sekä Ammattistartilla 7 opiskelevan kahdentoista nuoren ryhmähaastattelusta. Ryhmähaastattelulla haluttiin selvittää valmentavassa koulutuksessa olevien nuorten ohjauskokemuksia kouluissa ja oppilaitoksissa. Nuorten palveluverkostossa toimivien ääni varmistettiin tutkimuksessa haastattelemalla neljää kasvokkain nuoria ohjaavaa, matalan kynnyksen tahon toimijaa. Haastatellut ammattilaiset edustivat vaihtoehtoista koulutusorganisaatiota, koulutuspolulta poikenneille nuorille suunnattua tukipalvelua sekä etsivää nuorisotyötä. Haastatteluja toteutettiin kolme, ja yhteen 7 Ammattistartti on ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus. Ammattistarttilaisten ryhmäkeskustelun tuloksia raportoidaan sivulla 20, jossa kerrotaan muun muassa esiin tulleista opinto-ohjauksen kehittämistarpeista.

11 11 haastatteluun osallistui kaksi ohjaajaa. Haastatteluiden teemoina olivat verkkoohjauksen ja kasvokkain ohjaamisen erot sekä arviot Suunta-palvelun vaikuttavuudesta. Suunta-hankkeen sisäpiirille eli Suunta-ohjaajille ja hankkeen ohjausryhmälle järjestettiin mahdollisuus tuoda julki kokemuksiaan hankkeen aikana. Kummallekin taholle järjestettiin erilliset, noin kahden tunnin mittaiset, Suunta-palvelun arviointiin keskittyneet ryhmäkeskustelut. Ohjaajien tilaisuudet järjestettiin kahdella paikkakunnalla: Helsingissä oli mukana 3 ohjaajaa ja Joensuussa 4 ohjaajaa. Ohjausryhmän keskusteluun osallistui 7 jäsentä neljästä eri organisaatiosta. Eri tilanteissa käytetyt haastattelu- ja ryhmäkeskustelukysymykset esitellään liitteessä 1. Aineisto rakennettiin tarkoituksellisesti tuottamaan moninäkökulmaisuutta. Näin haluttiin haastaa palvelun arvioinnissa käytettävien käsitteiden toimivuus, vaikuttavuus ja kehittäminen yksiulotteiset määritelmät ja tarjota tutkimusasetelma, joka analysoi sukupolvien vuoropuhelua tai sen katkoksia. Näin esimerkiksi vaikuttavuutta oli mahdollista pohtia eri näkökulmista ja millä ehdoin sekä millä tavoin hankkeen palvelukonsepti sitä kulloinkin tuotti. Ja jos vaikuttavuus esimerkiksi tarkoitti polun pään löytymistä, voitiin tarkastella löydöksen mielekkyyttä. Chat-aineiston keräsivät neljä palkattua työntekijää sekä kolme, myös tutkijan roolissa ohjaustilanteessa toiminutta vapaaehtoista ohjaajaa (Kolmen ohjaajan kaksoisrooli esitellään myöhemmin tässä luvussa.). Sähköpostiohjausta antoivat vain palkatut Suunta-ohjaajat, joten sähköpostiaineisto on täysin heidän keräämäänsä. Kaikki aineiston kaappausta tehneet seitsemän ohjaajaa ohjeistettiin aluksi kysymään tutkimuslupa nuorelta. Luvan kysyminen tuli tehdä siten, ettei se vienyt liiaksi huomiota nuoren omalta asialta eikä vaarantanut hänen luottamustaan palveluun. Kun nuorelta saatiin lupa keskustelun tallentamiseksi, ohjaaja kopioi chat-keskustelun heti istunnon päätyttyä ja lähetti sen tutkijoille anonymisoitavaksi. Sähköpostiaineisto ei edellyttänyt ihan näin välittömiä toimia, vaan ohjaaja toimitti aineiston siinä vaiheessa, kun nuoren kanssa käyty keskustelu oli kokonaan koossa. Chatja sähköpostiaineiston tallennus lopetettiin 1½ kuukauden kuluttua, vaikka toivottu nuorten määrä ei tuossa ajassa täyttynytkään. Aineisto oli kuitenkin laadullisesti rikas, ja odotettua pidemmät kontaktit tuottivat myös sivumäärältään laajan aineiston, jonka analysointiin tarvittiin aikaa. Tutkimuksessa kolme henkilöä havainnoi yksityiskohtaisesti palvelutilanteita yhdeksässä eri chat-palvelutilanteessa. Palvelutilanteita havainnoitsivat Suunta-hankkeen tutkija Pirjo Junttila-Vitikka sekä kaksi hankkeeseen opintojensa kautta liittynyttä opiskelijaa. Joensuun yliopistossa opinto-ohjaajaksi opiskeleva Noora Mononen toteutti Suunta-palvelussa opintoihinsa kuuluneen harjoitustyön (Heikkilä & Mononen 2013), ja Sara Peltola tekee samoihin opintoihin kuuluvaa gradua palvelusta (Peltola, tulossa 2014). Kaikki kolme havainnoitsijaa osallistuivat vapaaehtoisille järjestettyyn koulutukseen ja toimivat Suunta-ohjaajina muiden vapaaehtoisten tapaan. Ohjaamisen ohella heidän tehtävänään oli taltioida chat-keskustelu sekä liittää jokaiseen tallenteeseen reflektoiva lisäteksti eli niin sanottu tiheä kuvaus (thick description, Geertz 1973). Samanaikaisesti sekä ohjaajina että tutkijoina toimineiden reflektoivan tekstin oli tarkoitus nostaa esiin yksityiskohtaisia havaintoja ohjaustilanteen kulusta sekä sisällöstä. Lisäksi sen oli tarkoitus tuoda näkyväksi ohjaajan jälkikäteen tekemiä tulkintoja ohjattavana olleen nuoren tilanteesta, ohjausratkaisuista sekä ohjaajana toimimisesta.

12 12 Chat-aineistoa kuvasi Laaksosen & Matikaisen (2013, 204) toteamus: Verkkovuorovaikutus ei tutkimuskohteena asetu perinteisiin vuorovaikutuksen muotoihin, koska tekstimuodosta huolimatta se muistuttaa puhetta ja keskustelua. Suunta-chatit muistuttivat kahden ihmisen välistä keskustelutilannetta. Kuten usein vapaamuotoisessa keskustelussa, käsiteltävät asiat eivät rakentuneet kokonaisuuksiksi heti, vaan vastavuoroisena kuuntelemisen, puhumisen ja pohtimisen kombinaationa. Verkkopuheen analyysissa samaa teemaa käsittelevät puheenvuorot yhdistettiin säikeiksi (ks. Arpo 2005, 28). Tutkimusaineistossa oli yhteensä 27 chat-keskustelua. Luku sisältää Suunta-chatpalvelusta kaapatun aineiston lisäksi kaksi Skype-keskustelua, jotka käytiin Skyperuudun chat-toimintoa hyväksi käyttäen, mutta nuoren toiveesta ilman kuvallista yhteyttä 8. Chat-keskustelujen keskimääräinen kesto oli 55 minuuttia. Lyhyin keskustelu kesti 7 minuuttia ja pisin 2 tuntia 15 minuuttia. Puoli tuntia tai sen alle kestäneitä keskusteluja oli yhteensä kahdeksan ja tunnin tai sen yli kestäviä keskusteluja yhteensä kaksitoista. Puoli tuntia tai sen alle kestäneet keskustelut päättyivät eri syistä: nuorella oli kiire, netti oli sulkeutumassa ja ohjausta päätettiin jatkaa sähköpostitse, tai nuori sai nopeasti hakemansa avun. Viimeksi mainituissa tapauksissa apu tarkoitti yleensä ohjausta johonkin nuoren tarvitsemaan palveluun, joka löytyi helposti. Lyhyimmässä, seitsemän minuuttia kestäneessä keskustelussa peruskoululainen nuori pohti, suorittaisiko kaksoistutkinnon vai menisikö ensin lukioon ja sieltä armeijan jälkeen ammattikorkeakouluun. Nuori oli pohtinut asiaa vanhempiensa kanssa, mutta halusi vielä ulkopuolisen näkemyksen. Ote tästä lyhyestä keskustelusta: 14:59 Nuori: Kun käydään koulun kanssa tutustumassa nyt ammattikouluihin, niin ajattelin, että jos miellyttää tämä paikka, niin saatan mennä siihen kaksoistutkintoon. 14:59 Nuori: Ja joo olen ysillä. 14:59 Suunta-ohjaaja: Kuulostaa ihan hyvältä vaihtoehdolta! 14:59 Suunta-ohjaaja: Jos kerran tiedät, että siellä on sua kiinnostavia koulutuslinjoja. 15:00 Nuori: Mutta jos se ei niin innosta sillä hetkellä, niin varmaankin sitten se lukio ensin :) ja on siellä nuo olikoha kaikki kolme. (Tapaus 5.) Välillä ohjauskeskustelu jäi kesken, koska palvelun pilotointi rakennettiin ennalta sovittujen ja mainostettujen aukioloaikojen mukaisiksi. 9 Kesken jääneissä keskusteluissa sovittiin usein jatkoyhteydenpidosta chatissa tai sähköpostitse. 22:09 Nuori: Jos aloitan siitä, että otan yhteyttä näihin etsiviin. :) 22:09 Suunta-ohjaaja: Ja sitten voisit tulla uudestaan chattiin selvittelemään tuota opiskeluasiaa? 22:09 Nuori: Parempi sekin kuin ei mitään. 22:09 Suunta-ohjaaja: Kun ei nyt ehitty siinä mihinkään... :-) 22:10 Nuori: Ei se mitään, nimittäin niin kuin sanoin, parempi tämäkin kuin ei mitään, ja olen tästäkin tiedosta kiitollinen.. Kiitos. :) 22:10 Suunta-ohjaaja: Jos haluat, meiltä voidaan olla sinuun yhteydessä myös s-postitse? 22:10 Nuori: Sekin sopii. (Tapaus 22.) 8 Raportissa Skype-aineistoa ei mainita tämän jälkeen erikseen, koska se luokiteltiin chat-aineistoksi. 9 Palvelu oli määritelty sulkeutumaan noin kello Päivystävä ohjaaja odotti, että kaikki käynnissä olleet keskustelut päättyivät, jonka jälkeen hän sulki chatin.

13 13 Pisimmissä chat-keskusteluissa nuoret tarvitsivat enemmän tukea ja kannustusta elämän monenkirjaviin ongelmiin tai lukkiutuneeseen tilanteeseen urasuunnittelussaan. Keskustelujen pituus ei silti välttämättä kertonut aina nuoren esiin nostamasta ongelmasta, vaan kyse oli myös ohjauksen tyylieroista. Jotkut ohjaajat kyselivät ja tarkensivat asioita ja ehkä myös kannustivat sekä rohkaisivat enemmän. Kannustavat sanat herättivät nuoren luottamuksen, jolloin hän saattoi rohkaistua kertomaan enemmän mieltään askarruttaneista asioista. Tämä luonnollisesti pidensi keskusteluja. Pisimmässä keskustelussa nuori aloitti keskustelun kertomalla heti elämää rajoittavista peloistaan. 20:10 Suunta-ohjaaja: Tervehdys! Mihin kaipaat opastusta? 20:11 Nuori: Pelkään elämää. 20:11 Nuori: Pelkään elää. 20:11 Suunta-ohjaaja: Hei! Aika isoon aiheeseen tartuit saman tien. (Tapaus 23.) Nuorelle rakas mummo oli kuollut syöpään, ja se oli laukaissut ahdistuksen siitä, mitä voi enää tehdä tai syödä, jotta pysyisi terveenä. Keskustelun kuluessa ilmeni merkkejä nuoren masennuksesta ja syömishäiriöistä. Ohjaaja kuunteli, tarkensi, osoitti ymmärrystä ja rauhoitti. Hän kannusti nuorta keskustelemaan terveydenhoitoalan ammattilaisen kanssa ja etsi valmiiksi paikallisen terveyskeskuksen yhteystiedot. Lisäksi hän antoi nuorelle linkin nuoret.mielenterveystalo.fi/nuoriso/ mistä apua. Ohjaaja kysyi, halusiko nuori, että häneen ollaan yhteydessä Suuntapalvelusta. Sitä nuori ei halunnut. Sähköpostiaineisto poikkesi chat-aineistosta monella tapaa. Sähköpostiviestintä ei edellyttänyt spontaania hetkessä reagoimista, vaan se mahdollisti kummallekin osapuolelle pidemmän harkinnan ja paneutumisen siihen, mitä he kirjoittivat ja miten he lukivat ja tulkitsivat vastaanottamaansa viestiä. Sähköposti-aineistot olivat tekstimäärältään chat-aineistoja laajempia, ja ohjauskontaktit ajoittuivat useammalle päivälle, jopa viikkojen ajalle. Tutkimusaineisto sisälsi 13 sähköpostikeskustelua. Sähköpostikontaktien keskimääräinen kesto oli 9,3 päivää, jona aikana lähetettiin keskimäärin 6,8 sähköpostiviestiä. Sähköpostien pituudet vaihtelivat yhdestä lauseesta useampaan sivuun. Ohjaajat paneutuivat huolellisesti myös sähköpostiohjaamiseen, ja heidän viestinsä sisälsivät kysymysten, kommenttien ja kannustusten lisäksi paljon tietoa sekä nettilinkkejä. Tämä näkyi luonnollisesti viestien pituutena. Nuoret kertoivat yhdessä tai kahdessa sähköpostissa tilanteestaan ja vastailivat ohjaajien kysymyksiin lyhyemmin. Lyhyin sähköpostikontakti kesti kaksi päivää, jona aikana lähetettiin neljä viestiä. Pisin kontakti kesti 28 päivää, jona aikana lähetettiin 16 viestiä. Lyhyimmässä sähköpostikeskustelussa nuori oli jättänyt yhteydenottolomakkeelle tiedon, että hän haluaisi opiskella oppisopimuksella ammattiin, jossa voisi työskennellä lasten ja nuorten parissa. 10 Koska nuoren tiedontarve oli eksakti, ohjaaja kykeni tarjoamaan konkreettisia vinkkejä heti ensimmäisessä sähköpostiviestissä. Tämä joudutti asioiden etenemistä, eikä pidempää keskustelua tarvittu. Pisimmässä kontaktissa nuoren tilanne oli monimutkaisempi. Hän oli suorittanut ammatillisen tutkinnon, vaikka oli jo opiskeluaikana ymmärtänyt, että ala oli hänelle väärä. Opiskelumotivaation puutteen seurauksena tutkintotodistuksen keskiarvo oli heikko, mikä esti nuorta pääsemästä ammattikorkeakouluun opiskelemaan alaa, johon hänellä oli selvä palo. Tällä hetkellä nuori työskenteli alalla, johon oli kouluttautunut mutta joka ei kiinnostanut häntä. Lisäksi nuori purki viesteissään työyhteisön ongelmia, jotka aiheuttivat hänelle stressiä ja ahdistusta. 10 Yhteydenottolomakkeet eivät sisältyneet tutkimusaineistoon, joten niiden sisällöstä ei ole tarkkaa tietoa.

14 Hankkeessa noudatetut tutkimuseettiset käytännöt Tutkimuksessa noudatettiin tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamia ohjeita humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettisistä periaatteista (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2009). Osa tutkimukseen osallistuneista oli alaikäisiä, mikä toi tutkimusasetelmaan erityishaasteita. Tutkimuksessa kiinnitettiin erityisen tarkasti huomiota neljän periaatteen toteutumiseen: tutkimusaineiston kanssa tekemisissä olleet perehtyivät eettisen tutkimuksen periaatteisiin, nuorten ikä varmistettiin tarvittaessa kysymällä, aineiston tutkimuskäyttöön kysyttiin nuorten lupa ja aineistoa anonymisoitiin riittävästi nuorten yksityisyyden suojelemiseksi. Tutkimusaineistoa keränneet tutkijat ja Suunta-ohjaajat perehtyivät eettisen tutkimuksen periaatteisiin. Tarvittaessa nuoren ikä varmistettiin kysymällä, koska tutkimukseen otettiin vain yli 15-vuotiaita (vrt. esim. lastensuojelulain mukainen yli 15-vuotiaiden itsenäinen puhevalta huoltajan ohella). Vain keskustelun aikana luvan antaneiden nuorten ohjaustilanteet tallennettiin. Tutkimusaineistoa kerättiin vain tiettyinä ajanjaksoina ja niin, ettei se aiheuttanut katkoksia varsinaiseen palveluun. Suunta-ohjaajien kanssa harjoiteltiin tutkimusluvan kysymistä etukäteen niin, ettei itse ohjaustapahtuma häiriintyisi. Nuorten vastauksissa näkyi erilaisia motiiveja tutkimusluvan antamiseen. Nuori esimerkiksi halusi auttaa muita nuoria omalla esimerkillään. 22:12 Nuori: Toki se on hyvä, jos edes tämän keskustelun avulla saadaan jotain tutkimustietoa Suomen nuorison tilasta. 22:12 Nuori: Nimittäin tiedän, että en ole ainoa hukassa oleva. (Tapaus 22.) Kaikki nuoret eivät antaneet lupaa aineiston tallentamiseen ja tutkimiseen. Yksi ohjaajista oli liittänyt seuraavan sähköpostiviestin tallentamaansa chat-keskusteluun, jonka hän lähetti tutkijoille. Kuten viestistä näkyy, aineiston kertymisen eteen tehtiin joka puolella ahkerasti töitä. Suunta-ohjaajan sähköpostiviesti tutkijoille : Hei, liitteenä ainokainen chat-kaappaukseni, jonka viikonlopulta sain. Sähköpostitse olen kirjoitellut pitkään erään tytön kanssa, mutta hän toivoi, että keskustelut jäisivät kahdenkeskisiksi. Yksi chattaaja ei kommentoinut kysymykseen aineiston keräämisestä lainkaan, ja toinen poistui äkillisesti paikalta, ennen kuin ehdin asiaa edes tiedustella. Toivotaan, että lisää tulee taas (Tosin nyt minulle tuleekin taukoa päivystyksistä koulutusten ym. vuoksi useampi päivä.). Iloa alkavaan viikkoon! Yst. (ohjaajan nimi)

15 15 Tutkimusaineisto, Suunta-ohjaajien ja neljänkymmenen nuoren välinen autenttinen palvelutilanne, tallennettiin tekstinkäsittelytiedostoina. Aineistoon sisältyy ohjausta chatin, Skypen ja sähköpostin kautta. Keskustelujen tallentamiseen kysyttiin lupa nuorilta. Käytännössä ohjaaja tallensi ohjaustilanteen. Aineiston keruussa, käsittelyssä ja raportoinnissa kiinnitimme erityistä huomiota tutkittavien yksityisyyden ja tietosuojan turvaamiseen. Kävimme läpi mahdollisimman tarkasti koko aineiston ja anonymisoimme muun muassa kaikki henkilöiden, paikkakuntien, oppilaitosten ja muiden organisaatioiden nimet. Lisäksi anonymisoimme kaikki ne koulutusalat, jotka koskivat nuorten nykyisiä tai jo päättyneitä opintoja. Tilanteissa, joissa oli useita tunnistettavia seikkoja, katsoimme aiheelliseksi anonymisoida myös joitakin nuoren tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvia aloja. Koulutusalojen anonymisoinnissa noudatettiin suurelta osin Opetushallituksen koulutusalaluokittelua (ks. esim. Turtiaisen & Östmanin mukaan tutkittavien tunnistettavuuteen liittyvien seikkojen harkinta on yksi tutkimuseettisistä perusasioista. Heidän mukaansa monet asiantuntijat suosittelevat, että mitä henkilökohtaisempaa aineisto on, sitä tarkemmin tunnistetiedoista julkaistaan vain tulosten kannalta merkityksellisimmät. Kysymyksistä riippuen tällaisia tietoja voivat olla vaikkapa ikä ja sukupuoli. (Turtiainen & Östman 2013, 58.) Toisaalta on hyvä välttää empirian silottamista liiaksi, kuten Kuula (2010, 229) toteaa. Nuorten itsensä ohjaustilanteissa kertomilla taustatiedoilla oli Suunta-palvelun tarpeellisuutta arvioitaessa tärkeä merkitys. Päädyimme tuomaan taustoja esiin, mutta tilanteesta riippuen sopivasti lavennettuina, jotta nuorten yksityisyys säilyisi. Käytännössä siis esimerkiksi nuoren ikä saatetaan kertoa vain suurin piirtein, samoin ammatti, johon nuori on valmistumassa. Hankkeen kaksi tutkijaa sekä graduntekijä arvioivat sopivaa anonymisoinnin astetta tapauskohtaisesti. Mitä yksityiskohtaisiin tietoihin nuorten taustasta tulee, kaikkia tutkimuksen tekijöitä ja ohjaustilanteessa nuorten kanssa tekemisissä olleita Suunta-ohjaajia sitoo vaitiolovelvollisuus. Anonymisoitua aineistoa voi käyttää monin tavoin tutkimusaineistona: sekä otteina tutkimusraportissa että esiteltävinä näytteinä haastateltaville tahoille tai tietopohjana palvelun arviointiin osallistuville tahoille. Tällä asialla oli suuri merkitys tutkittaessa monelle vierasta asiaa. Verkko-ohjaus ja sen tarjoamien mahdollisuuksien tunnettuus oli heikkoa nuorten sekä nuorten kanssa toimivien keskuudessa. Haastatteluihin valmistautuessa kävi ilmi, että nuoria oppilaitoksissa ohjaava henkilö piti esimerkiksi mahdollisena, että Suunta-ohjauksessa annettavat neuvot olisivat ristiriidassa hänen antamansa ohjauksen kanssa. Nuorten ohjaaminen palveluun näyttäytyi hänelle riskinä mahdollisia hyötyjä henkilö ei osannut nopeassa tilanteessa hahmottaa. Tästä kohtaamisesta viisastuneena haastatteluissa oli mahdollista tutustua palvelun sisältöön sen luonnetta näkyväksi tuoneen aineistokoosteen avulla. Anonymisoidulla aineistolla on merkitystä myös koulutusaineistona, sillä sen avulla on mahdollista käydä ohjaajien ja tulevien ohjaajien kanssa syvällisesti läpi autenttisten ohjaustilanteiden yksityiskohtia. Tämäntyyppistä koulutusaineistoa tarvitaan niin verkkonuorisotyöhön liittyvissä koulutuksissa kuin myös esimerkiksi opintoohjaajien ja yhteisöpedagogien tutkintoon tähtäävissä koulutuksissa. Aineistoa tarjotaan pysyvään arkistointiin yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. Näin aineistolla tulisi olemaan myös laajempaa aikalaiskuvamerkitystä nuorten elämästä ja tavoista ohjata heitä.

16 16 Ohjaustilanteiden tutkimisen myötä myös ohjaajat joutuivat arvioitaviksi, ja aineiston myötä heidän äänensä sekä tapansa ohjata tuli julkisuuteen. Kiitämmekin sekä nuoria että ohjaajia tutkimukseen liittyvästä ymmärryksestä ja yhteistyöstä. Kiitos myös Suunta-hankkeen ohjausryhmälle tutkimuksen mahdollistamisesta. Lisäksi kiitämme dosentti Tapio Kuuretta raportin tieteellisestä kommentoinnista. Kaikki edellä mainitut tutkimuseettiset näkökohdat olivat yhteneväisiä Suunta-palvelun rekisteriselosteessa (2013) ja Verkkonuorisotyön eettisissä periaatteissa (2008) mainittujen yksityiskohtien kanssa.

17 17 2 Suunta-nuoret ja urapolulla etenemisen haasteet Käsillä olevan luvun fokus on nuorissa ja heidän äänensä kuulemisessa. Tavoitteenamme on toisaalta selvittää, mitä nuoret kertovat elämästään, tarpeistaan sekä käyttämistään yhteiskunnan palveluista. Toisaalta pyrimme tulkitsemaan nuorten tarinoita ja ymmärtämään, mitä ne paljastavat yhteiskunnan heille tarjoamista mahdollisuuksista ja esteistä. Tarkastelun pohjaksi chat- ja sähköpostikeskustelujen kautta tavoitetut tutkimusaineiston 40 nuorta on jaettu kuuteen kategoriaan koulutukseen ja työhön liittyvän aseman perusteella. Nämä kategoriat ovat 1. peruskoulussa ja lukiossa opiskelevat nuoret 2. perusopinnot suorittaneet, ilman opiskelu- ja työpaikkaa olevat nuoret 3. tutkintoa suorittavat nuoret 4. koulutuksen keskeyttäneet nuoret 5. ammatillisen tutkinnon suorittaneet työttömät nuoret 6. ammatillisen tutkinnon suorittaneet työssä olevat nuoret. Tarkempi kuvaus ryhmiin kuuluvien nuorten määrästä, koulutustaustasta sekä yhteydenoton syistä on esitetty taulukossa 1. Nuoret ovat chat- ja sähköpostikeskustelujen kuluessa saattaneet nostaa esiin useampiakin kysymyksiä tai ongelmia. Tässä analyysissa on huomioitu ensisijaisesti syy, jolla nuori on avannut keskustelun tai joka on muutoin osoittautunut nuorta eniten askarruttavaksi asiaksi. Jokaiseen kategoriaan on merkitty ryhmään kuuluvien yleisimmin esittämä yhteydenoton syy. Lisäksi taulukkoon on kirjattu yksittäisten nuorten esiin nostamia muita yhteydenoton syitä. Tutkimusaineistoon valikoitui jokseenkin kattavasti erilaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria: peruskoululaisista ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin ja jo työllistyneisiin nuoriin. Aineiston suurimman ryhmän muodostavat peruskoulussa ja lukiossa opiskelevat nuoret, joita on yhteensä yhdeksän eli 22,5 prosenttia aineistosta. Pienimmän ryhmän muodostavat ammatillisen tutkinnon suorittaneet, työllistyneet nuoret, joita on yhteensä kolme eli 7,5 prosenttia kokonaismäärästä. Kovin suuria määrällisiä eroja ei ryhmien välillä muutoin ole. Chat- ja sähköpostiaineistosta puuttuvana ryhmänä voi huomioida erilaisten tukitoimien piiriin kuuluvat nuoret. Tilannetta voi tulkita siten, että nuorten työpajalla, valmentavassa koulutuksessa tai vaikkapa etsivän nuorisotyön asiakkaana olevat nuoret saavat riittävästi henkilökohtaista ohjausta eikä heillä omassa tilanteessaan ole tarvetta Suunta-palvelulle. Tosin kovin varmoja johtopäätöksiä ei asiasta voi aineiston pohjalta tehdä, sillä tietynlaisten nuorten puuttuminen aineistosta voi johtua myös siitä, ettei tieto Suunta-palvelusta ole tavoittanut heitä. Tässä tutkimuksessa tukipalvelujen piirissä olevien nuorten ääni on varmistettu haastattelemalla kahdentoista hengen Ammattistartti-ryhmää. Edellä esitellyssä jaottelussa heitä ei kuitenkaan ole huomioitu, sillä he eivät ole ottaneet yhteyttä Suunta-palveluun.

18 18 Taulukko 1. Suunta-palveluun yhteyttä ottaneiden nuorten asema koulutus- ja työkontekstissa, nuorten määrä, heidän koulutustaustansa sekä yhteydenottojen syyt. Nuoren asema 1. Peruskoulussa ja lukiossa opiskelevat nuoret 2. Perusopinnot suorittaneet, ilman opiskelutai työpaikkaa olevat nuoret 3. Tutkintoa suorittavat nuoret 4. Koulutuksen keskeyttäneet nuoret Nuorten määrä ja koulutustausta 9 (22,5 %) 5 peruskoululaista, 4 lukiolaista 6 (15 %) 5 peruskoulusta, 1 lukiosta 7 (17,5 %) 3 toisella asteella, 3 ammattikorkeakoulussa, 1 yliopistossa 8 (20 %) 1 lukiosta, 7 toiselta asteelta Yhteydenoton syy - yleisin syy: opiskelupaikan hakeminen (alan valinta) - muut syyt: koulukiusaaminen, osa-aikatyön ja asunnon hakeminen, ihmissuhdeongelma - yleisin syy: opiskelupaikan hakeminen (alan valinta) - muut syyt: väliaikaisen työn hakeminen, välivuoden järkevä hyödyntäminen - yleisin syy: alan vaihto (tilanne jumittunut) - muut syyt: oppimisen ongelma, osa-aikatyön hakeminen, elämän pelko - yleisin syy: työpaikan ja opiskelupaikan hakeminen, alan vaihto (suunta hukassa) - muut syyt: yrittäjäksi ryhtyminen (pääoma) 5. Ammatillisen tutkinnon suorittaneet työttömät nuoret 6. Ammatillisen tutkinnon suorittaneet, työssä olevat nuoret 7 (17,5 %) toisen asteen tutkinnon suorittanutta 3 (7,5 %) toisen asteen tutkinnon suorittanutta Yhteensä 40 (100 %) nuorta - yleisin syy: työpaikan hakeminen, opiskelupaikan hakeminen (uuden alan valinta, jatkokoulutus) - muut syyt: väliaikaisen työn hakeminen (ennen armeijaa) - töihin ulkomaille - yleisin syy: alan vaihto (väärä ala ja työ) Kouluttautuminen työelämää varten, mieluusti suorinta tietä ja ilman katkoksia, on keskeinen osa normatiivisen kansalaisuuden ideaalia (Aaltonen & Lappalainen 2013, 110). Kun nuoren elämäntilanteeseen pohjautuvaa ryhmittelyä tarkastellaan kokonaisuutena, siitä muodostuu jokseenkin kronologisesti etenevä urapolku 11, joka alkaa peruskoulun yhdeksänneltä luokalta ja päättyy ammatillisen tutkinnon suorittaneen nuoren työllistymiseen. Polku ei kuitenkaan etene suoraviivaisesti, vaan siihen sisältyy erilaisia katkoksia, ikään kuin pysäkkejä tai varikoita, joihin nuori on voinut ajautua omasta tahdostaan tai olosuhteiden pakottamana. Jos urapolun vaiheita katsotaan normatiivisen kansalaisuuden ideaalin näkökulmasta, näkyä voisi kuvailla seuraavalla tavalla. 11 Urapolku valittiin raportin käsitteeksi tietoisina siihen liittyvistä ongelmista. Yleensähän urapolulla viitataan työuraan, ja siihen liittyvät mielikuvat uran mittavuudesta ja nousujohteisuudesta eivät istu kovin hyvin pirstaloituneeseen työelämään. Toisena vaihtoehtona pohdittiin koulutuspolun käsitettä, mutta se jättäisi aineiston jäsennyksestä kaksi viimeistä kategoriaa ulkopuolelleen. Tyydyimme siis paremman puutteessa urapolku-käsitteeseen.

19 19 Ensimmäiseen ryhmään kuuluvilla nuorilla elämä on vasta edessä ja kaikki tiet avoinna. Odotus tulevasta voi herättää myönteisiä mielikuvia, mutta valinta voi olla vaikeaa ja siihen liittyy vääjäämättä myös ahdistusta. Yhteiskunnan näkökulmasta peruskoulussa ja lukiossa opiskelevat muodostavat ryhmän, johon kannattaa suunnata ennaltaehkäiseviä toimia, jos nuorten halutaan siirtyvän katkotta seuraavalle askelmalle: lukioon tai ammattiin valmistavaan koulutukseen. Ryhmiin kaksi ja neljä kuuluvat nuoret näyttelevät pääosaa yhä vain yltyvässä syrjäytymiskeskustelussa. He ovat niitä normatiiviselta koulutuspolulta poikenneita, joista ollaan huolissaan, joiden pelastamiseksi kehitetään hankkeita ja joita varten myös nuorisotakuu on laadittu. Mikä näitä nuoria yhdistää? Miksi he putosivat polulta? Mitä heidän kohdallaan olisi voitu tehdä toisin? Tutkintoa suorittavien ryhmä kolme on onnistuneesti ylittänyt sen kriittisen vaiheen, jossa syrjäytymisen uhka väijyy. Nämä nuoret ovat saaneet opiskelupaikan, ja siinä suhteessa heitä voi pitää ainakin ensimmäisen erän voittajina. Heistä ei siis ole syytä kantaa huolta. Vai eikö? Ryhmän viisi nuoret ovat saavuttaneet merkittävän virstanpylvään: heillä on ammatti ja tutkintotodistus. Merkittävästä saavutuksesta huolimatta tämän ryhmän nuoret ovat joutuneet huolen ympäröimiksi. Lopullinen tavoite, työntekijäkansalaisen status, näyttää loittonevan, ja koulutuspolulla kuuliaisestikin edenneet nuoret voivat joutua yllättäen syrjäytymisuhan alaisiksi: ylenmääräisen huolen, erityistukien ja nuorisotakuun kohderyhmäksi. Ryhmän kuusi nuoret ovat onnekkaimpia. He ovat kulkeneet menestyksekkäästi koulutuspolun loppuun ja saavuttaneet sen perimmäisen päämäärän: työntekijäkansalaisuuden statuksen. Mutta mikä saa tutkinnon suorittaneet ja työpaikan jo löytäneet nuoret ottamaan yhteyttä Suunta-palveluun? Normatiivisen kansalaisuuden tavoittelemalla urapolulla menestyminen tarkoittaa siis ripeää etenemistä kohti ammatillista päämäärää ja työntekijäkansalaisuuden statusta. Opiskeleminen ja työn tekeminen suojaavat nuorta ongelmilta, mutta varikkopysähdykset herättävät huolen. Tässä tarkastelussa normatiivisen kansalaisuuden ideaalia ei oteta annettuna, vaan kaikkia sen vaiheita pyritään katsomaan myös toisin. Alaluvuissa kutakin kategoriaa tarkastellaan erikseen siten, että kyseistä urapolun vaihetta kuvataan sekä yleisellä tasolla että yhden valitun nuoren näkökulmasta. Esimerkkinuoret on valittu siten, että heidän tarinansa tuovat näkyviksi erityisesti niitä koulutuspolulle kiinnittymisen haasteita, joita ryhmään kuuluvilla nuorilla tyypillisesti näyttää olevan.

20 Peruskoulussa ja lukiossa opiskelevat nuoret Peruskoulu on se urapolun strategisesti tärkeä alkutaival, jonka jokainen Suomen kansalainen on velvoitettu toki myös oikeutettu taivaltamaan läpi. Se on monenlaisten odotusten ja toiveiden tyyssija, jossa kansakunnan kasvuun vaikuttamisen mahdollisuudet korostuvat. Lukio ei kuulu enää oppivelvollisuuden piiriin, vaan se on erityisesti korkeakouluopintoihin 12 ohjaava polku, jonka vain osa nuorista valitsee. Tässä analyysissa peruskoulussa ja lukiossa opiskelevat on sijoitettu samaan ryhmään sillä perusteella, että nuorten koulutukseen ja työhön liittyvä asema on samankaltainen. Sekä peruskoulu että lukio ovat yleissivistävä oppilaitoksia, jotka eivät valmenna ammattiin. Tähän ryhmään kuuluvilla ammatinvalintaan liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia joko tässä hetkessä tai tuonnempana tulevaisuudessa. Kaikki Suunta-palveluun yhteyttä ottaneet viisi 13 peruskoululaista käyvät peruskoulun yhdeksättä luokkaa, jolloin ammatinvalinta on ajankohtaisimmillaan. Neljä viidestä peruskoululaisesta kysyikin Suunta-ohjaajalta neuvoja jatkokoulutukseen, ja yksi pyysi apua vakavaan koulukiusaamiseen. Lukiolaisia on aineistossa yhteensä neljä 14. Heistä kaksi etsi apua ammatinvalintaan, yksi kaipasi osa-aikaista työtä toimeentulonsa turvaamiseksi opiskelun ajaksi, ja yksi halusi keskustella ohjaajan kanssa hankalasta ihmissuhdeongelmasta 15. Ensimmäinen esimerkkinuoremme on peruskoululainen, joka etsi apua koulutusvalintaan. Ysiluokkalaisen Anskun tarina Ysiluokkalainen Ansku 16 haluaisi päättää ala- ja koulutusvalinnasta hyvissä ajoin, mutta ei osaa tehdä valintaa. Yhteydenottohetkellä hän on käynyt yläasteen yhdeksättä luokkaa vasta pari kuukautta ja kertoo pohtineensa asiaa vakavasti ainakin puoli vuotta: mutta aina on tullut joku asia, mikä muuttaa mieleni. Ansku on kiinnostunut lähihoitajan ja kokin ammatista, ja lukiokin vetää puoleensa. Ohjaaja ehdottaa kaksoistutkintoa, mutta Ansku kertoo harrastavansa urheilua, joka vaatii paljon aikaa ja sitoutumista. Harrastuksen ohella kaksoistutkinnon suorittaminen kävisi liian raskaaksi. Suunta-ohjaaja neuvoo Anskun kunkoululoppuu.fi -sivustolle, jossa on tietoa eri ammateista ja koulutusvaihtoehdoista. Vähän hyvä sivusto, tuoltahan löytyy paljon asiaa J kiitos J mutta nyt täytyy mennä. (Tapaus 8.) Ansku vaikuttaa itseohjautuvalta ja määrätietoiselta nuorelta, jonka ongelmana on valinnan tekeminen monenlaisista kiinnostavista asioista. Toisaalta hän tuntee vetoa toisen asteen ammatillista tutkintoa edellyttäviin aloihin, toisaalta lukioon. Kaksoistutkinto olisi luonteva vaihtoehto, mutta sitovan urheiluharrastuksen ohella sen suorittaminen kävisi turhan raskaaksi. Chat-keskustelusta ei käy ilmi, miten sitovasta urheiluharrastuksesta Anskun tilanteessa on kyse. Nuorten harrastukset voivat joka tapauksessa olla siinä määrin ammattimaisia, että niiden rooli korostuu myös urasuunnittelussa. Harrastuksesta voi tulla nuorelle ammatti tai ainakin haave siitä. Ja vaikka ammatillinen tavoite olisikin toisaalla, harrastus voi olla niin merkityksellinen osa nuoren elämää, että se määrittää myös koulutukseen ja työhön liittyviä valintoja. 12 Nykyisin näkökulma on tosin tässä suhteessa laajentunut, ja lukiosta ohjataan myös toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, jossa on tarjolla myös ylioppilaspohjaisia tutkintoja. 13 Peruskoululaiset nuoret on merkitty raporttiin tapausnumeroin 5, 8, 27, 29 ja Tapaukset 21, 28, 32 ja Chat-keskustelusta ei käynyt ilmi, missä kyseinen nuori opiskelee. Iän perusteella (16 v.) hänet sijoitettiin tähän kategoriaan, mutta yhtä hyvin status voisi olla ammatillinen oppilaitos. Nuoren nostaman ongelman näkökulmasta asialla ei kuitenkaan ole merkitystä. 16 Nimetty tässä Anskuksi, vaikka nuoren sukupuoli ei käy ilmi chat-keskustelusta.

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot - Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Tämän koonnoksen on tarkoitus selventää, miltä nuorisotakuu tulee näyttäytymään sekä nuorten että nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden näkökulmasta. Tässä koonnoksessa

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 Koulutustarjonnan ja työmarkkinatilanteen toivotaan kohtaavan TUTKIMUKSESTA YLEISESTI Studentum.fi Studentum.fi-koulutussivustolla

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Pieksämäellä yli 500 nuorta suunnitteli tulevaisuuttaan nuorten johdolla

Pieksämäellä yli 500 nuorta suunnitteli tulevaisuuttaan nuorten johdolla 20.11.2015 Pieksämäellä yli 500 nuorta suunnitteli tulevaisuuttaan nuorten johdolla Suunnitelmissa lukio Roope Salmisen juonnoilla yli 500 nuorta kokoontui Pieksämäen veturitorille suunnittelemaan polkuja

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Nuorisolautakunta Kepo/1 29.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Nuorisolautakunta Kepo/1 29.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 103 Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Tenkulan ym. valtuustoaloitteesta etsivän nuorisotyön tehostettujen kokeilujen toteuttamisesta HEL 2012-012539 T

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio 16.4.2014 Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio Taustaa ja pelin lähtökohdat Peli kehitettiin osana YHDESSÄhanketta (2013-14) yhteistyössä Porvoon ammattiopisto

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

SIMHE Supporting Immigrants in Higher Education in Finland. Katinka Käyhkö, projektikoordinaattori UniPID Heidi Stenberg, projektijohtaja Metropolia

SIMHE Supporting Immigrants in Higher Education in Finland. Katinka Käyhkö, projektikoordinaattori UniPID Heidi Stenberg, projektijohtaja Metropolia SIMHE Supporting Immigrants in Higher Education in Finland Katinka Käyhkö, projektikoordinaattori UniPID Heidi Stenberg, projektijohtaja Metropolia Yhteinen nimi ja tavoite, kaksi hanketta Supporting Immigrants

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Katariina Männikkö Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Nykytila Tavoitetila

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella 20.2.2013 Hallituksen linjaukset Yksi hallituksen kärkihankkeista Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen

Lisätiedot

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin ELO-tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaaliset palvelut ja kopase.fi Etelä- Savossa lyhyt tilannekuva Marjaana Kivelä,

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU Tukena kampuksella ja verkossa. Verkkoviestinnän välineet osaksi opintojen ohjausta ja neuvontaa.

Lisätiedot

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Nuorten palvelut 1 Uudenmaan TE-toimiston toimipaikat Helsinki (Pasila, Keskusta ja Itäkeskus) Espoo (Leppävaara) Vantaa (Tikkurila) Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Raasepori (Tammisaari)

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2709 DOCTORAL GRADUATES OF YEARS 2004-2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2007

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

Asiasanat: ammatillinen oppilaitos, kansainvälisyys, neuvontapalvelut, verkko-ohjaus

Asiasanat: ammatillinen oppilaitos, kansainvälisyys, neuvontapalvelut, verkko-ohjaus Marika Marttinen Kehittämistyö JAMK/ Opinto-ohjaajan koulutus Asiasanat: ammatillinen oppilaitos, kansainvälisyys, neuvontapalvelut, verkko-ohjaus Sähköiset opinto-ohjaus- ja neuvontapalvelut ammattiopiston

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Ketään ei jätetä - nuorille integroidut palvelut TE-palveluiden avulla tukea nuorten työllistymiselle ma 9.3.2015

Ketään ei jätetä - nuorille integroidut palvelut TE-palveluiden avulla tukea nuorten työllistymiselle ma 9.3.2015 Ketään ei jätetä - nuorille integroidut palvelut TE-palveluiden avulla tukea nuorten työllistymiselle ma 9.3.2015 1 5.3.2015 Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Helsingin keskusta Vuonna 2013 uudistuneet

Lisätiedot

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä

OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä osana nuoriso- ja koulutustakuuta Vantaalla Nuorisopalvelut, Sivistystoimi ja Sosiaali- ja terveystoimi Nuorisolain muutos 1.1.2011 tietojen luovuttaminen

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia. Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia. Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013 Esityksen rakenne 1. Nuorten aikuisten osaamisohjelman tavoitteet 2. Osaamisohjelman

Lisätiedot

Suunta-palvelu nuorten tieto- ja neuvontatyön tukena Veera Uusoksa Pelastakaa Lapset

Suunta-palvelu nuorten tieto- ja neuvontatyön tukena Veera Uusoksa Pelastakaa Lapset Suunta-palvelu nuorten tieto- ja neuvontatyön tukena Veera Uusoksa Pelastakaa Lapset 4.10.2013 Tehtävämme on parantaa sitä tapaa, jolla lapsia kohdellaan sekä saada aikaan välittömiä ja pysyviä muutoksia

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa

Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Ohjaus ja tuki koulutukseen hakeutumisvaiheessa Hämeenlinna 19.4. Aikuiskoulutukseen ohjaus- ja palvelupiste Pieksämäki, Mikkeli, Savonlinna hallinnoi Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu) koulutukseen ohjausta

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 15.6.2015 1 Esityksen sisältö Nuorisotakuun jatkosuositukset kuntoutuksen kannalta Matalan kynnyksen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot