Tase, mk. Tilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tase, mk. Tilinpäätös 31.12.1990"

Transkriptio

1 20 Tase, mk Vastaavaa Kulta ja valuuttasaamiset (1 ). Kulta ,91 Erityiset nosto-oikeudet ,74 Varanto-osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa ,93 Vaihdettavat valuutat ,27 Sidotut valuutat , ,05 Muut ulkomaiset saamiset (1) Markkaosuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa ,07 Määräaikainen saaminen , ,01 Saamiset rahoituslaitoksilta (2) Sijoitustodistukset ,43 Arvopaperit takaisinmyyntisitoumuksin ,48 Käteisvaraluotot ,00 Joukkovelkakirjat ,00 M uut , ,91 Saamiset julkiselta sektorilta (3) Joukkovelkakirjat ,00 Valtion metallirahavastuu , ,20 Saamiset yrityksiltä (4) Kotimaisten toimitusten rahoitus (K T R ) ,00 Joukkovelkakirjat: K T R ,70 Joukkovelkakirjat: M uut ,00 M uut , ,51 Muut saamiset (5) Tilinpäätös Rahamarkkinoiden vakauttamislainat ,00 Siirtosaamiset ,14 M uut , ,05 Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,42 Vastattavaa Valuuttavelat (1) Vaihdettavat valuutat , ,71 Sidotut valuutat , , , ,45 Muut ulkomaiset velat (1) Kansainvälisen valuuttarahaston markkatilit , ,67 Osoitetut erityiset nostooikeudet , , , ,97 Liikkeessä oleva raha (6) Setelit , ,00 Metalliraha , , , ,40 Sijoitustodistukset (7) ,00 Velat rahoituslaitoksille (8) Päivätalletukset , ,24 Kassavarantotalletukset , ,00 M uut , , , ,96 Velat julkiselle sektorille (9) Sekkitilit ,79 Suhdannetalletukset M uut , , , ,52 Velat yrityksille (10) Investointi- ja alushankintatalletukset , , , ,63 Muut velat (11) Siirtovelat , ,12 M uut , , , ,32 Arvonjärjestelytili ja varaukset (1 2 ) , ,61 Sitran pääoma ( 1 3 )... _ ,00 Oma pääoma (14) Kantarahasto , ,00 Vararahasto , ,56 Tilikauden v oitto , ,56 Yhteensä , ,42 21

2 Korkotuotot Kotimaiset (1) Päiväluotoista , ,45 Sijoitustodistuksista ja valtion velkasitoumuslainoista , ,53 Arvopapereiden takaisinmyyntisitoumuksista ,79 Määräaikaisista luotoista , ,20 KTR-luotoista , ,68 Joukkovelkakirjoista , ,31 Muista saamisista , , , ,12 Ulkomaiset (2) Kansainväliseltä valuuttarahastolta , ,78 Arvopapereista , ,59 Muista valuuttasaamisista , , , ,72 Korkotuotot yhteensä , ,84 Korkokulut Kotimaiset (3) Päivätalletuksista , ,64 Sijoitustodistuksista , ,20 Määräaikaisista talletuksista ,60 Kassavarantotalletuksista , ,94 Investointitalletuksista , ,03 Muista veloista , , , ,61 Nettokorot termiinikaupoista , ,02 Ulkomaiset Kansainväliselle valuuttarahastolle , ,89 Muista veloista , , , ,91 Korkokulut yhteensä , ,54 Korkokate ( 4 ) , ,30 Muut tuotot (5) Toimitusmaksut ja palkkiot , ,50 M uut , , , ,70 Muut kulut (6) Tuloslaskelma, mk Palkat , ,98 Sosiaalikulut , ,00 Setelien valmistus , ,04 Poistot , ,95 M uut , , , ,56 Kulut rahamarkkinoiden vakauden turvaamisesta (7) Poistot saam isista ,00 Poistot osakehankinnoista , ,00 Tulos ennen kurssieroja ja varauksia , ,44 Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot ( 8 ) , ,44 Valuuttakurssierot (9) , ,34 Eläkevarauksen lisäys (10) , ,00 Ohjesäännön 30 :n mukaisen varauksen lisäys (10) , ,66 Tilikauden tulos (11) Tilinpäätöksen liitteet Setelinanto, mk Setelinanto-oikeus ,05 K äytössä ,11 Setehnantovara ,94 Markka/valuuttatermiinisopimukset, mk (keskikurssi ) Termiiniostosopimukset ,00 Termiinimyyntisopimukset Valuutta/valuuttatermiinisopimukset, mk (ostetun valuutan keskikurssi ) ,51 Osakkeet ja osuudet, nimellisarvo, mk (sulkeissa Suomen Pankin omistusosuus) Scopulus O y ,00 Sponda O y ,00 Solidium O y ,00 Setec O y ,00 Helsingin Rahamarkkinakeskus O y ,00 Bank for International Settlements ^80 Asunto-osakkeet Kiinteistöosakkeet ^00 Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Takaukset, m k... SKOP:n riskikeskittymien siirtoon liittyvät tilapäiset takausvastuut ,00 Muut takaukset ,82 Yhteensä ,82 Eläkesitoumuksista johtuva vastuu, milj. mk Suomen Pankin eläkevastuu tästä varauksilla katettu Setelipainon eläkevastuu... Kokonaisvastuu yhteensä Suomen Pankin kiinteistöt Kiinteistö Helsinki Joensuu Jyväskylä Kotka Kuopio Lahti Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Tampere Turku Vaasa Vantaa Inari pääkonttori» >» asuinrakennus huvila haarakonttori maksuvälinekeskus tunturimaja Osoite Rauhankatu 16 Rauhankatu 19 Unioninkatu 33 Snellmaninkatu 23 Liisankatu 14 Ramsinniementie 7 Torikatu 34 Kauppakatu 21 Keskuskatu 19 Kauppakatu Torikatu 3 Päiviönkatu 15 Kajaaninkatu 8 Valtakatu 11 Valtakatu Hämeenkatu 13 Linnankatu 20 Kirkkopuistikko 22 Suometsäntie 1 Saariselkä (100%) (100 %) ( 100%) ( 100%) (52 %) (1,67%) , , , , ,00 Valmistumisvuosi 1883/ / / / / , , , , , , , , , (100 %) (52 %) (1,67%) Tilavuus noin rm

3 24 25 Tilinpäätöksen kommentit Yleiset tilinpäätös- ja kirjausperiaatteet Suomen Pankin tase noudattaa sektorijakoa, mikä antaa kuvan keskuspankin ja ulkomaiden sekä kotimaan sektoreiden välisistä rahoitussuh teista. Taseessa noudatetut arvostusperiaatteet on selostettu kommentoitavien tase-erien yhtey dessä. Käyttöomaisuus ja pitkävaikutteiset me not kirjataan kokonaan kuluiksi hankintavuon na Suomen Pankin ohjesäännön edellyttämällä tavalla, eivätkä ne niin ollen sisälly taseeseen. Käyttöomaisuudesta on tehty selkoa taseen liite tiedoissa. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muutettu markoiksi tilinpäätöspäivänä voi massa olleiden keskikurssien mukaisesti. Kaikki valuuttakurssien muutoksista johtuvat saamis ten ja velkojen arvon muutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti, ja ne sisältyvät tuloslaskel massa valuuttakurssieroihin. Taseen kommentit 1. Kulta ja ulkomaiset erät Kulta on aiempien vuosien tapaan kirjattu ta seessa arvoon 35 mk/g. Kultaa oli vuoden lopus sa kg, ja sen markkinahintainen arvo oli milj. markkaa. Valuuttasaamisissa esiintyviä erityisiä nostooikeuksia Kansainvälisessä valuuttarahastossa vastaa velkapuolen erä osoitetut erityiset nostooikeudet (SDR). Molemmista eristä maksetaan SDR-koron suuruista korkoa. SDR-määräinen varanto-osuus sekä markkaosuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa muo dostavat yhdessä Suomen jäsenosuuden valuut tarahastossa. Markkaosuuden vastaerä sisältyy ulkomaisissa veloissa erään Kansainvälisen va luuttarahaston markkatilit. Markkaosuus ja sitä vastaavat markkatilit on sidottu erityisten nostooikeuksien kurssiin Kansainvälisen valuuttara haston soveltaman käytännön mukaisesti. Vaihdettavat valuutat koostuvat pääosin ul komaisista valtioiden liikkeeseen laskemista tai takaamista arvopapereista sekä pankkitalletuk sista. Erään sisältyvät myös ulkomaiset avistatilit sekä pankin hallussa olevat ulkomaiset maksuvälineet. Vaihdettavaan valuuttavarantoon kuuluvat arvopaperit on arvostettu nimellisarvoon tai sitä alempaan käypään arvoon Suomen Pankin ohje säännön 6. :n mukaisesti. Sidotut valuutat sisältävät Bulgarian selvitystilin saldon. Määräaikainen saaminen on Vneshekonombankin kanssa sovittu korollinen erityistili, jonka viimeinen maksuerä erääntyi vuoden 1991 lopussa. Entisen Neuvostoliiton julkisten velkojen maksulykkäyksestä Pariisissa tehdyn sopimuksen mukaisesti myös tämän julkisen luoton takaisinmaksua lykättiin. Vaihdettavat valuutta velat sisältävät kansain välisten järjestöjen ja ulkomaisten pankkien vaihdettavat markkasaamiset Suomen Pankilta. Sidotut valuuttavelat sisältävät clearingjärjestelyn lopetustilin saldon. 2. Saamiset rahoituslaitoksilta Päiväluotot ovat keskuspankkirahoitukseen oi keutettujen rahalaitosten sekkitilien saldoja. Päiväluottoja ei ollut tilikauden 1991 viimeisenä päivänä. Sijoitustodistukset ovat pankkien liikkeeseen laskemia markkinahintaisia arvopapereita. Sijoi tustodistukset on arvostettu hankintahintaan. Samaan tase-erään sisältyy sijoitustodistusten kertynyt korko, 192 milj. markkaa. Tilikauden alussa otettiin rahamarkkinainterventioissa käyttöön pankkien sijoitustodistusten rinnalle arvopapereiden takaisinostosopimukset eli ns. repo-kaupat. Käteisvaraluotot, joilla rahoitetaan rahalai tosten hallussaan pitämiä seteli- ja metallirahakassoja, ovat korottomia. Rahalaitosten joukkovelkakirjalainat ovat luonteeltaan pääasiassa sijoitusomaisuutta. Ne on arvostettu nimellisarvoon. jalainoina, joten ne on esitetty taseessa erikseen. Joukkovelkakirjalainat on arvostettu nimellisar voon. KTR-luotoille on pankkien takaus. Korko vaihtelee pelkästä peruskorosta peruskorkoon lisättynä 2.5 prosenttiyksiköllä. Muut joukkovelkakirjalainat sisältävät lähin nä sijoitusomaisuudeksi luokiteltavia arvopape reita, jotka on arvostettu nimellisarvoon. 5. Muut saamiset Muihin saamisiin on lisätty uutena eränä raha markkinoiden vakauttamislainat. Näillä lainoilla rahoitetaan Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin tervehdyttämistä ja riskikeskittymien hallintaa varten perustettujen kol men holdingyhtiön toiminta. Merkittävimpien riskikeskittymien siirtosopi mukset Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin ja holdingyhtiöiden välillä allekirjoitettiin sekä Rahamarkkinoiden vakauttamislainojen määrä tulee kasvamaan merkittävästi vuoden 1992 alkupuolella, kun holdingyhtiöt maksavat ostetut omaisuuserät ja lainat Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankille. Siirtosaamiset sisältävät pääasiassa korkosaamisia. Muihin saamisiin sisältyy 123 milj. mark kaa henkilökunnan asuntolainoja. Asuntolaino jen korko on peruskoron suuruinen. Liikkeessä oleva raha on yleisön ja rahalaitosten hallussa oleva setelistö ja metalliraha. Suhdannetalletukset olivat lääninverovirastojen liiketoiminnan harjoittajilta keräämiä talletuk sia. Näitä talletuksia ei enää ollut vuoden 1991 lopussa. 10. Velat yrityksille Investointi- ja alushankintatalletukset ovat in vestointi- ja alushankintavarauksen tehneiden yritysten lakisääteisiä talletuksia Suomen Pan kissa. Talletukset ovat korollisia, ja korko mää räytyy talletus- ja käyttöajankohdan mukaan. Korko vaihtelee 3 prosentista peruskorkoon vä hennettynä 2.5 prosenttiyksiköllä. 11. Muut velat Siirtovelat ovat pääasiassa korkojen jaksotuk sesta aiheutuneita eriä. Muut velat sisältävät 9 milj. markkaa liikkees sä olevan vanhan rahayksikön määräisiä setelei tä. 12. Arvonjärjestelytili ja varaukset Tase-erä koostuu seuraavista eristä: 7. Sijoitustodistukset Joukkovelkakirjalainat sisältävät kuntien liik keeseen laskemia arvopapereita; ne on arvostettu nimellisarvoon. Valtion metallirahavastuu osoittaa rahapajan Suomen Pankille toimittamien metallirahojen nettomäärän. Suomen Pankin liikkeeseen laskemat sijoitusto distukset on arvostettu nimellisarvoon. Nimellis arvon ja emissiohinnan erotus on kirjattu siirtosaamisiin ja jaksotetaan korkomenoihin juoksuajan kuluessa. Kotimaisia toimitusluottoja on myönnetty sekä yksittäisvelkakirjalainoina että joukkovelkakir 9. Velat julkiselle sektorille 6. Liikkeessä oleva raha 3. Saamiset julkiselta sektorilta 4. Saamiset yrityksiltä Kassavarantotalletukset olivat vuoden lopus sa 4 % kassavarantopohjasta. Kassavarantotalletusten korko on 3 kuukauden heliborkorko vähennettynä 3 prosenttiyksiköllä, kuitenkin vä hintään 8 % Muutos milj. mk Arvonjärjestelytili Ohjesäännön 30. :n mukainen varaus Eläkevaraus Arvostuserot 299 Yhteensä Velat rahoituslaitoksille Päivätalletukset ovat keskuspankkirahoitukseen oikeutettujen rahalaitosten sekkitilien saldoja. Tilikauden lopussa päivätalletuskorko oli 4 % U Arvonjärjestelytiliä ja pankin varauksia on kartutettu oman pääoman reaaliarvon turvaa miseksi sekä valuuttamääräisiin saamisiin ja rahamarkkinoiden vakauden turvaamiseen liit-

4 26 27 tyvien riskien kattamiseksi. Vuoden 1991 tilin päätöksessä tehtiin milj. markan varauk sen lisäys näihin tarkoituksiin. Vuoden 1991 tilinpäätöksessä tehtiin 300 milj. markan varaus eläkevastuun osittaiseksi katta miseksi. Eläkevarauksen määrä kasvoi näin milj. markkaan. Suomen Pankin eläkevas tuun kokonaismäärä on milj. markkaa, ja tästä on varauksilla katettu 75.4 %. Vaihdettavaan valuuttavarantoon kuuluvat ulkomaiset arvopaperit on ohjesäännön mukai sesti arvostettu nimellisarvoon, jos se on hankin tahintaa ja markkinahintaa alempi. Nimellisar von ja tuloslaskelmassa laskentaperusteena ole van ns. alimman arvon erotus on taseessa kirjat tu arvonjärjestelytilin vähennykseksi. 1. Kotimaiset korkotuotot Kotimaiset korkotuotot vähenivät edellisvuoti sesta milj. markkaa. Tämä johtui pääasias sa sijoitustodistusten korkotuottojen supistumi sesta. Päiväluottojen korkotuotot olivat 186 milj. markkaa, sijoitustodistusten korkotuotot milj. markkaa ja arvopaperien takaisinmyyntisitoumusten korkotuotot 623 milj. mark kaa. 2. Ulkomaiset korkotuotot Ulkomaiset korkotuotot vuonna 1991 olivat milj. markkaa. Vähennys vuoden 1990 korkotuottoihin verrattuna oli 393 milj. mark kaa. 13. Sitran pääoma Sitrasta tuli valtiovarainministeriön alainen jul kinen rahasto Sitran ja sen rahoittami seen liittyvien velvoitteiden siirtyessä valtiolle siirrettiin samalla Suomen Pankin taseessa ollut Sitran peruspääoma valtiolle. 3. Kotimaiset korkokulut Kotimaiset korkokulut vähenivät milj. markkaa. Kassavarantotalletusten korkokulut olivat 610 milj. markkaa pienemmät ja sijoitus todistusten korkokulut 336 milj. markkaa suu remmat kuin vuonna Oma pääoma 4. Korkokate Pankin oma pääoma säilyi muuttumattomana. Korkokate oli milj. markkaa Muutos milj. mk Kantarahasto Vararahasto Tilikauden voitto Yhteensä Tuloslaskelman kommentit Tilikauden tulosta pienensivät Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin tervehdyttämiseen liitty vistä toimenpiteistä kirjatut kulut. Tilikauden tulosta puolestaan paransivat ulkomaisten arvo papereiden kaupasta kirjatut kurssivoitot sekä valuuttakurssivoitot. Suomen Pankin tulos ennen varaussiirtoja oli milj. markkaa. Tulos käytettiin täysimää räisesti pankin varausten kartuttamiseen. 5. Muut tuotot Muut tuotot olivat 91 milj. markkaa. Erään sisältyy vuokratuottoja 38 milj. markkaa, kiin teistöjen myyntituottoja 25 milj. markkaa ja osinkotuottoja Kansainväliseltä jäijestelypankilta 6 milj. markkaa. 6. Muut kulut Sosiaalikulut sisältävät 51 milj. markkaa mak settuja eläkkeitä. Käyttöomaisuus ja pitkävaikutteiset menot kirjataan poistoina kuluksi hankintavuonna Suomen Pankin ohjesäännön mukaisesti. Poistot sisältävät siis tilikauden aikana hankitun käyttö omaisuuden ja muut pitkävaikutteiset menot kokonaisuudessaan. Poistoihin sisältyy kiinteis töjen rakentamis- ja perusparannustöiden pois- toja 36 milj. markkaa, koneiden ja kalustojen poistoja 31 milj. markkaa sekä Helsingin Rahamarkkinakeskuksen osakepääoman korotus 16 milj. markkaa. Setelipaino yhtiöitettiin vuoden 1991 alussa Setec Oy:ksi. Suomen Pankki merkitsi kokonai suudessaan Setec Oy:n osakepääoman, 40 milj. markkaa, luovuttamalla setelipainon tuotanto välineet apporttina. Yhtiömuodon muutoksen yhteydessä Setec Oy:n palveluksessa olleelle henkilökun nalle ostettiin vanhojen sopimusten mukainen lisäeläketurva. Tästä aiheutui 133 milj. markan kertakulu, joka sisältyy muihin kuluihin. 7. Kulut rahamarkkinoiden vakauden turvaami sesta Kulut rahamarkkinoiden vakauden turvaami sesta liittyvät Säästöpankkien Keskus-OsakePankin tervehdyttämiseen ja sen riskikeskitty mien siirtoon Suomen Pankin omistamille hol dingyhtiöille. Siirtosopimuksien mukaisesti Suo men Pankki luopui milj. markan sijoitustodistussaamisistaan Säästöpankkien KeskusOsake-Pankilta. Siirrettyjen riskikeskittymien hallintaa varten perustettuihin holdingyhtiöihin sijoitettu oma pääoma, 700 milj. markkaa, kirjattiin tilinpää töksessä kuluiksi Suomen Pankin noudattaman poistokäytännön mukaisesti. 8. Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot sisältä vät arvopapereiden myynnistä realisoituneet kurssivoitot ja -tappiot sekä salkussa olevien arvopapereiden hankintahinnan ja sitä alemman markkinahinnan erotuksen. 9. Valuuttakurssierot Valuuttakurssieroihin kiijataan valuuttakurs sien muutoksista aiheutuneet saamisten (valuut tavaranto) ja velkojen arvon muutokset sekä valuutanvaihtotuotot nettomääräisinä. Pankki kirjasi milj. markan kurssivoitot. Kurssieroihin vaikuttavat erityisesti tärkeän varantovaluutan Yhdysvaltain dollarin sekä markan ulkoista arvoa ilmaisevan ecun markkakurssi. 10. Varausten muutos Ohjesäännön 30. :n mukaisia varauksia lisättiin milj. markkaa ja eläkevarausta 300 milj. markkaa. 11. Tilikauden tulos Tulos käytettiin täysimääräisesti varausten kar tuttamiseen.

5 29 PANKKIVALTUUSMIESTEN KÄSITTELEMIÄ ASIOITA Tilintarkastus Vuoden 1990 valtiopäivillä valitut tilintarkastajat, taloustieteiden maisteri Markus Aaltonen, kauppatieteiden kandidaatti Esko Seppänen, oikeustieteen kandidaatti Ben Zyskovvicz, kaupunkitarkastaja Kalevi Mattila ja merkantti Pentti Kettunen suorittivat helmikuuta Suomen Pankin tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä hallinnon tarkastuksen vuodelta Tilintarkastajien lausunnon mukaisesti pankkivaltuusmiehet myönsivät kokouksessaan 15. helmikuuta johtokunnalle vastuuvapauden pankin hoidosta vuodelta Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Pankkivaltuusmiehet ovat kertomusvuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä 5 :n määräämän pankin lainausliikkeen ja valuuttakaupan sekä muiden sijoitusten tarkastuksen seuraavina aikoina: 15. helmikuuta, 15. toukokuuta, 22. elokuuta, 27. syyskuuta ja 19. marraskuuta. Inventoinnit ja haarakonttorien tarkastukset Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankkivaltuusmiehet ovat inventoineet pääkonttorin kassat ja kassaholvit, laina- ja vakuusasiakirjat sekä pantit ja talletukset. Inventoinneissa ei havaittu aihetta muistutuksiin. Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että haarakonttorien valvojat ovat inventoineet haarakonttorien käsikassat ja holvit kerran kuukaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmesti vuodessa. Kaikissa haarakonttoreissa on toimitettu pankin johtosäännön 2 :ssä säädetty tarkastus. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto (Sitra) Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Sitran tilit vuodelta 1990 ja lähettäneet jäljennökset toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä eduskunnan pankkivaliokunnalle. Koronmaksu erityistilillä oleville varoille Elokuun 22. päivän kokouksessaan pankkivaltuusmiehet päättivät Suomen Pankin ohjesäännön 17 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla, että Suomen Pankki voi maksaa Neuvostoliiton Ulkomaantalouspankin lukuun Suomen Pankkiin perustetulla tilillä oleville varoille enintään markkinakorkoa. Tämä tili perustettiin Suomen ja Neuvostoliiton tekemän sopimuksen mukaisesti erikois- ja muun materiaalin maksuliikennettä varten. Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy:n luottoihin sovellettavat korot Syyskuun 20. päivän kokouksessaan pankkivaltuusmiehet päättivät Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy:n luottoihin sovellettavista koroista. Johtokunnan esitys asiasta 18. syyskuuta kuului seuraavasti: "Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy on Suomen Pankin, valtion, pankkien ja tärkeimpien rahamarkkinoilla toimivien osapuolten yhteisesti omistama yhtiö. Sen tarkoituksena on selvittää rahamarkkinoilla tehdyt kaupat ja selvityksen perusteella toimittaa arvopaperit ja välittää maksut kauppojen osapuolille. Suomen Pankki omistaa yhtiöstä osake-enemmistön. Selvitystoiminnan häiriöttömyyden varmistamiseksi on välttämätöntä, että selvitysyhteisö on

6 30 31 etukäteen sopinut järjestelystä, jonka perusteella se voi jonkin selvitysosapuolen maksuhäiriötilanteessa saada välittömästi luottoa syntyneen rahoitusvajeen kattamiseksi. Asian valmistelussa on lähdetty siitä, että Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy voisi tällaisessa tilanteessa velkaantua Suomen Pankkiin. Luoton saamisen edellytykse nä olisi, että rahamarkkinakeskus antaisi luotos ta Suomen Pankin määräämät vakuudet. Luotto myönnettäisiin päiväksi kerrallaan. Suomen Pankilla olisi oikeus päivän kuluttua realisoida vakuudet. Rahoitusluotto olisi tarkoitettu vain tarkoin rajattuun tarkoitukseen, eikä se saisi tulla muun keskuspankkirahoituksen vaihtoeh doksi. Tämän vuoksi luoton korko pitäisi aset taa niin korkeaksi, että se tulisi käyttöön vasta kun muut keskuspankkiluottokanavat on käy tetty loppuun. Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy hyväksyy selvitykseen vain sellaiset rahamarkldnakaupat, joista se on saanut määräämänsä vakuudet. Vakuuksiksi hyväksytään arvopaperit sekä rahavakuudet. Valmistelussa on lähdetty siitä, että Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy tallettaisi saamansa vakuustalletukset sen hyväksi Suomen Pankissa avattavalle vakuustalletustilille. Edellä sanottuun viitaten ja kun eduskunnan pankki valtuusmiesten asiana on määrätä Suomen Pan kin peruskorko sekä muut Suomen Pankin so veltamat korot tai niiden rajat, johtokunta kun nioittaen esittää, että eduskunnan pankkival tuusmiehet Suomen Pankin ohjesäännön 17 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla päättäisivät, että Suomen Pankki voi periä Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy:lle myönnettä västä rahoitusluotosta vuotuisen koron, joka on kulloinkin Suomen Pankin päiväluotosta perittävä korko kaksinkertai sena lisättynä viidellä (5) prosenttiyksi köllä, ja että Suomen Pankki voi maksaa Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy:n va kuustalletustilille tehtäville talletuksille kulloinkin voimassa olevan päivätalle tuskoron. Pankkien keskuspankkiluotoissa ja -talletuksissa sekä Suonien Pankin raha- ja pääomamarkkinatoiminnassa sovellettavien korkojen rajat Marraskuun 14. päivän kokouksessaan pankki valtuusmiehet tarkistivat pankkien keskuspank kiluotoissa ja -talletuksissa sekä Suomen Pankin raha- ja pääomamarkkinatoiminnassa sovellet tavien korkojen rajoja. Peruskorkojärjestelmän uudistaminen Pankkivaltuusmiehet keskustelivat tammikuun 16. päivän ja lokakuun 25. päivän kokouksis saan johtokunnan selonteon pohjalta perus korkojärjestelmän uudistamisen vaihtoehdoista. Päätöksiä korkojärjestelmän muuttamisesta ei tehty. Suonien Pankin ulkomainen luotonotto Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät kokoukses saan 25. lokakuuta johtokunnan esityksen Suo men Pankin ulkomaisesta luotonotosta. Johto kunnan esitys asiasta 21. lokakuuta kuului seu raavasti: "Eduskunnan pankkivaltuusmiehet hyväksyi vät ulkomaisten pankkien kanssa so vittavien luottovarausten enimmäismäärän ko rottamisen miljoonasta dollarista mil joonaan dollariin. Valuuttamarkkinat ovat sen jälkeen kasva neet merkittävästi, ja valuutansäännöstelyn pur kamisen myötä valuuttaliikkeet voivat olla aikai sempaa huomattavasti suuremmat. Viime päi vien valossa miljoonan dollarin luottovaltuutus on riittämätön. Tämän vuoksi ja kun pankkivaltuusmiesten asiana on Suomen Pankin ohjesäännön 17 :n 1 momentin 6 kohdan nojalla päättää Suomen Pankin ulkomaisesta luotonotosta, johtokunta kunnioittaen esittää, että Suomen Pankki voi tarvittaessa ottaa ulkomaisilta pankeilta luottoa enintään miljoonaa dollaria. Rahalain 2 :n muuttaminen (ecukytkentä) Ruotsi kytki kruununsa Euroopan yhteisöjen maiden viralliseen valuutta- ja laskentayksik köön ecuun 17. toukokuuta. Tämä herätti uudel leen jo aikaisemmin keväällä Suomen valuutta markkinoilla syntyneen levottomuuden, joka nosti korkoja ja johti pääoman ulosvirtaukseen touko kesäkuun vaihteessa. Kesäkuun 4. päivän kokouksessaan pankki valtuusmiehet päättivät johtokunnan esityksestä ehdottaa hallitukselle, että tämä antaisi edus kunnalle lakiesityksen rahalain 2 :n muuttami sesta. Esitysluonnoksen mukaan markka sidot taisiin tiiviimmin eurooppalaisiin valuuttoihin määrittelemällä sen ulkoinen arvo Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden valuuttojen kurssien perusteella. Hallitus antoi samana päivänä eduskunnalle luonnoksen mukaisen lakiesityksen. Samassa yhteydessä ilmoitettiin, että markan ulkoinen arvo pysyy valuuttakorin muutoksen yhteydessä ennallaan ja että valuuttakurssin vaihteluväli säilyy entisellään ± 3 prosenttina. Kesäkuun 7. päivän kokouksessaan pankki valtuusmiehet totesivat, että eduskunta oli sa mana päivänä hyväksynyt hallituksen esityksen (40/91) rahalain 2 :n muuttamisesta ja että tasa vallan presidentti oli vahvistanut lain tulevaksi voimaan samana päivänä. Rahalain muutetun 2 :n 1 ja 2 momentissa säädetään seuraavasti: Markan ulkoinen arvo määritellään Euroo pan yhteisöjen jäsenvaltioiden valuuttojen pe rusteella. Valtioneuvosto vahvistaa Suomen Pankin esi tyksestä markan ulkoisen arvon laskentaperus teet ja sen vaihtelualueen rajat. Esityksen teke misestä päättävät eduskunnan pankkivaltuus miehet Suomen Pankin johtokunnan ehdotuk sen perusteella. Pankkivaltuusmiehet päättivät rahalain uuden 2 :n 2 momentin sekä Suomen Pankin ohje säännön 17 :n 11 kohdan nojalla esittää valtio neuvostolle, että tämä antaisi uusitun lain kohdan nojalla päätöksen markan ulkoisesta arvosta. Lisäksi pankkivaltuusmiehet esittivät, että valtioneuvoston päätös tulisi voimaan 7. päivä nä kesäkuuta Myöhemmin samassa kokouksessaan pankki valtuusmiehet totesivat, että valtioneuvosto oli rahalain 2 :n nojalla, sellaisena kuin se on 7. päivänä kesäkuuta 1991 annetussa laissa (877/ 91), tehnyt Suomen Pankin esityksestä seuraavan päätöksen markan ulkoisesta arvosta (882/91): 1 Markan ulkoinen arvo määritellään Euroo pan yhteisöjen valuuttayksikön ecun (European Currency Unit) vasta-arvona markoissa. Ecu muodostuu kiinteistä määristä jäsen valtioiden kansallisia valuuttoja. Ecun arvo las ketaan näiden määrien ja kyseisten valuuttojen markkinakurssien perusteella. Kunkin valuutan määrä on Euroopan yhteisöjen neuvoston kul loinkin voimassa olevan päätöksen mukainen. Ecun vasta-arvo markoissa lasketaan 2 mo mentissa tarkoitettujen valuuttojen markkinoilla noteerattujen kurssien perusteella. 2 Ecun vasta-arvo markoissa voi vaihdella markasta markkaan. 3 Suomen Pankki laskee markan ulkoisen ar von, ja se julkaistaan siten kuin Suomen Pankin johtosäännön (48/26) 20 :ssä säädetään pankin kursseista. 4 Tämä päätös tulee voimaan 7. päivänä kesä kuuta Tällä päätöksellä kumotaan markan ulkoises ta arvosta 28. päivänä lokakuuta 1977 annettu valtioneuvoston päätös (761/77) siihen myöhem min tehtyine muutoksineen. Markan ulkoisesta arvosta 7. kesäkuuta 1991 annetun valtioneuvoston päätöksen (882/91) 2 :n muuttaminen Marraskuun 14. päivän kokouksessaan pankki valtuusmiehet päättivät johtokunnan esityksestä rahalain 2 :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna säädetyllä lailla (877/91), saattaa valtioneuvoston käsiteltäväksi johtokunnan ilmoituksen markan kurssin laske misesta kellumaan vaihteluvälin rajoja noudat tamatta. Johtokunnan esitys asiasta 14. marras kuuta kuului seuraavasti: Johtokunta saattaa pankkivaltuusmiesten käsiteltäväksi rahalain 2 :n 3 momentin nojalla seuraavan. Suomen Pankki joutui tänään ilta päivällä valuuttamarkkinoilla vallinneen vaka van häiriön johdosta tilanteeseen, jossa ei ollut mahdollista noudattaa valtioneuvoston kesä kuun 7. päivänä 1991 tekemällään päätöksellä (882/91) vahvistamia markan ulkoisen arvon ra joja. Sanotun päätöksen 1 :n mukaan markan ulkoinen arvo määritellään Euroopan yhteisöjen valuuttayksikön ecun (European Currency Unit) vasta-arvona markoissa. Päätöksen 2 :n mu kaan ecun vasta-arvo markoissa voi vaihdella markasta markkaan. Tämän vuoksi johtokunta teki päätöksen markan kurssin laskemisesta kellumaan vaihte lualueen rajoja noudattamatta.

7 32 Johtokunta ehdottaa kunnioittaen, että pank kivaltuusmiehet saattaisivat asian valtioneuvos ton käsiteltäväksi ja toteaisivat, että katsottuaan sanotun toimenpiteen välttämättömäksi, pank kivaltuusmiehet ilmoittavat, että rahalain 2 :n 2 momentin edellyttämä esitys markan ulkoisen arvon vaihtelualueen rajoista tehdään niin pian kuin se on mahdollista. Neuvoteltuaan asiasta valtioneuvoston kans sa johtokunta ehdotti eduskunnan pankkivaltuusmiehille, että nämä tekisivät valtioneuvos tolle esityksen ecun markkakurssin vaihtelurajo jen nostamisesta 14 prosentilla, mikä merkitsisi markan devalvoimista 12.3 prosentilla. Marraskuun 15. päivän kokouksessaan pank kivaltuusmiehet päättivät hyväksyä johtokun nan ehdotuksen ja tekivät valtioneuvostolle esi tyksen markan ulkoisesta arvosta annetun val tioneuvoston päätöksen (882/91) 2 :n muutta misesta ehdotetulla tavalla. Johtokunnan ehdo tus asiasta 15. marraskuuta kuului seuraavasti: "Rahalain 2 :n 1 ja 2 momentin mukaan, sellaisena kuin ne ovat muutettuina annetulla lailla (877/91), markan ulkoinen arvo määritellään Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioi den valuuttojen perusteella. Valtioneuvosto vah vistaa Suomen Pankin esityksestä markan ulkoi sen arvon laskentaperusteet ja sen vaihtelualueen rajat. Esityksen tekemisestä päättävät eduskun nan pankkivaltuusmiehet Suomen Pankin johto kunnan ehdotuksen perusteella. Johtokunta ehdottaa rahalain 2 :n 2 momen tin sekä Suomen Pankin ohjesäännön 17 :n 11 kohdan nojalla kunnioittaen, että eduskunnan pankkivaltuusmiehet 33 Rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaaminen / Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankkia koskevat järjestelyt Pankkivaltuusmiehille 20. syyskuuta lähettämäs sään kirjelmässä johtokunta totesi seuraavasti: "Suomen Pankin tehtävänä on pankin ohje säännön 1 :n mukaan Suomen rahalaitoksen pitäminen vakavalla ja turvallisella kannalla sekä maan rahaliikkeen edistäminen ja helpotta minen. Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki, koko säästöpankkiryhmä ja sen lähipiirissä olevat yh tiöt ovat kannattavuudeltaan heikkoja, SKOP:n saatavien arvo on pienentynyt ja koko ryhmän vakavaraisuus on uhanalainen. Tämän vuoksi SKOP-ryhmä on muodostunut vakavaksi uhaksi Suomen rahoitus- ja pankkijärjestelmän vakau delle sekä maan maineelle ja luottokelpoisuudel le. Lisäksi markkinoiden epäluottamus voi joh taa jopa talletuspakoon. Oy Tampella Ab:hen ja muihin sijoituksiin liittyvien suurten riskikeskittymien ja luottotappiovaaran vuoksi Suomen Pankki ja pankkitar kastusvirasto ovat jo noin vuosi sitten edellyttä neet SKOP:n Tampella- ja muiden vastuiden pienenevän tietyn aikataulun mukaisesti. Tähän SKOP ei ole kyennyt. Tilanne rahoitusmarkkinoilla kärjistyi eilen siihen pisteeseen, että SKOP:n kotimaisen ja ulkomaisen rahoituksen saatavuus markkinahin taa korkeammallakin korolla vaarantui muodos tuen akuutiksi uhaksi maan rahajärjestelmälle. Tämän vuoksi Suomen Pankki joutui ilmoit tamaan markkinoille, että se vastaa kaikista SKOP:n koti- ja ulkomaisista sitoumuksista ja tekisivät valtioneuvostolle esityksen, takaa SKOP:n maksuvalmiuden kaikissa olo että valtioneuvosto rahalain 2 :n nojalla suhteissa. päättäisi muuttaa markan ulkoi Tässä tilanteessa johtokunta katsoo, että sesta arvosta antamansa päätöksen (882/ ainoa keino, joka palauttaa luottamuksen 91) 2 :n kuulumaan seuraavasti: SKOP:n toimintaa ja tulevaisuutta kohtaan on 2. Ecun vasta-arvo markoissa voi SKOP:n ottaminen holdingyhtiön/-yhteisön vaihdella markasta kautta Suomen Pankin omistukseen. SKOP:n markkaan. tilanteen vakauttaminen edellyttää myös, että pankki vapautetaan suurimmista osake-, kiin Lisäksi pankkivaltuusmiehet teistö- ja Tampellakinterpolator-riskeistä eris esittänevät, että valtioneuvoston pää tämällä ne niin ikään Suomen Pankin omista tös tulisi voimaan 15. päivänä marras maan holdingyhtiöön/-yhteisöön. Ratkaisu vaa tii myös uudelleenjärjestelyjä SKOP:n johdossa. kuuta Suurimmista riskeistä puhdistetulle ja kan Valtioneuvosto päätti samana päivänä hyväk sainväliset vakavaraisuusvaatimukset täyttävälle syä pankkivaltuusmiesten esityksen markan ul SKOP:lle etsitään aikanaan muu omistaja kuin koisesta arvosta annetun valtioneuvoston pää Suomen Pankki. SKOP:sta irrotetut riskikeskit töksen 2 :n muuttamisesta. tymät puretaan olosuhteiden salliessa. Käytännössä edellä kuvatut toimenpiteet on tarkoitus suorittaa siten, että SKOP:n osake-enemmistö ja määräysvalta siirretään suunnatulla osakeannilla Suomen Pankin tähän tarkoitukseen perustamalle holdingyhtiölle tai vastaavalle yhteisölle. Samoin on tarkoitus me netellä SKOP:n vapauttamiseksi sen suurim mista osake-, kiinteistö- ja Tampella-/Interpolator-riskeistä. Asiaa on valmisteltu ja se to teutetaan yhteistyössä pankkitarkastusviraston kanssa. Edellä olevaan viitaten ja kun eduskunnan pankkivaltuusmiesten tehtävänä on päättää Suomen Pankin varojen sijoittamisesta osakkei siin, johtokunta kunnioittaen esittää, että edus kunnan pankkivaltuusmiehet Suomen Pankin ohjesäännön 1 :n, 12 :n 2 momentin ja 17 :n 1 momentin 5 kohdan nojalla oikeuttaisivat Suomen Pankin perustamaan yhden tai useampia hol dingyhtiöitä tai vastaavia yhteisöjä SKOP:n osake-enemmistön ja sen suu rimpien osake-, kiinteistö- ja Tampella-/ Interpolator-riskien siirtämiseksi näihin yhteisöihin sekä merkitsemään näiden holdingyhtiöiden koko osakepääoman tai sijoittamaan vastaavien yhteisöjen pääomaksi kokonaismäärältään enin tään 5 miljardia markkaa. Koska edellä kuvattu järjestely saattaa edel lyttää myös sitä, että Suomen Pankki rahoittaa pääomapanoksen lisäksi järjestelyn osapuolia markkinaehtoista rahoitusta alempikorkoisella luotolla, johtokunta vielä kunnioittaen esittää, että eduskunnan pankkivaltuusmiehet Suomen Pankin ohjesäännön 17 :n 1 momentin 1 koh dan nojalla päättäisivät, että Suomen Pankki voi edellä kerrotun järjestelyn toteuttamiseksi mahdollisesti tarvittavissa luottojärjestelyissä soveltaa korkoa, joka on alhaisempi kuin olemas sa olevat valtuudet (peruskorko ± 2 V2 prosenttiyksikköä p.a.) sallivat. Kokouksessaan 20. syyskuuta pankkivaltuus miehet päättivät hyväksyä johtokunnan esityk sen. Edelleen pankkivaltuusmiehet hyväksyivät kokouksessaan 3. joulukuuta johtokunnan esi tyksen SKOP:n riskikeskittymien siirrosta. Joh tokunnan esitys asiasta kuului seuraavasti: U 'Tiedotteessaan SKOP:n haltuun otosta Suomen Pankki ilmoitti siirtävänsä pois merkittävimmät riskikeskittymät SKOP:sta niin, että SKOP tämän jälkeen täyttää kansainväliset vakavaraisuusvaatimukset ja on kannattavuusedellytyksiltään terve pankki. Tämä tavoite jul kistettiin ja siitä on pidettävä kiinni ennen kaik kea Suomen ulkoisen maksuvalmiuden turvaa miseksi; varsinkaan tämän hetken raha- ja va luuttapoliittinen tilanne ei salli pienintäkään häi riötä SKOP:n eikä muiden pankkien ulkomai sessa rahoituksessa. Johtokunta viittaa pankkivaltuusmiesten tekemään päätökseen SKOP-järjestelyissä noudatettavista menettelytavoista ja ohei siin selvityksiin, joissa on tarkasteltu eri vaihto ehtoja riskikeskittymien siirrosta SKOP:sta ja Oy Tampella Ab:n pääomittamista, sekä esittää kunnioittaen, että eduskunnan pankkivaltuus miehet omalta osaltaan antavat suostumuksen siihen, että Suomen Pankin omistama hol dingyhtiö Sponda Oy ostaa SKOP:lta Fifo Oy:n osakekannan yhden markan kauppahinnasta ja ottaa samalla vasta takseen miljoonan markan arvosta yhtiölle annettuja luottoja (velallisen siir to) sekä SKOP-ryhmään kuuluvilta yh tiöiltä pääosan niiden kiinteistösijoituk sista yhteensä miljoonan markan arvosta ja että Suomen Pankin omistama hol dingyhtiö Solidium Oy ostaa SKOPkonsemin Tampella-konsemille myön tämiä luottoja miljoonan markan arvosta (velkojan siirto), josta Oy Tam pella Ab:n osakepääomaksi saadaan muuttaa noin 530 miljoonaa markkaa yhtiön Solidium Oy:lle suuntaaman osa kepääoman korotuksen yhteydessä. Pankkivaltuusmiesten tehtävänä on Suomen Pankin ohjesäännön 17 :n 1 momentin 3 koh dan nojalla "myöntää pankin velallisille niitä helpotuksia, joita olosuhteet voivat vaatia, niin myös päättää akordiehdotuksista sekä saatavien siirtämisestä epävarmoihin ja niiden tileistä pois tamisesta. Tämän vuoksi johtokunta kunnioit taen esittää, että pankkivaltuusmiehet em. ohje säännön kohdan perusteella päättäisivät oikeuttaa Suomen Pankin johtokun nan tarkemmin määrättävillä ehdoilla luopumaan Suomen Pankin SKOP:lta

8 34 35 olevista enintään 1900 miljoonan markan saatavista, mikäli SKOP puolestaan jou tuu antamaan anteeksi Tampella-konsernille myöntämiään luottoja. Edellä mainittujen päätösten lisäksi pankki valtuusmiehet käsittelivät SKOP-järjestelyjä johtokunnan suullisten ja kirjallisten raporttien perusteella kokouksissaan 27. syyskuuta, 1. lo kakuuta, 18. lokakuuta, 29. lokakuuta, 19. mar raskuuta ja 3. joulukuuta. Suomen Pankin eläkesäännön muutoksia Pankkivaltuusmiehille 14. lokakuuta lähettä mässään kirjelmässä johtokunta totesi mm. seu raavasti: "Valtion eläkelakia (VEL) on muutettu annetulla lailla (618/91), joka tuli voi maan Lain muutoksella kuntoutusta koskevat säännökset otettiin valtion eläkelakiin, jossa niitä ei aikaisemmin ollut. Kuntoutusjärjestelmä uudistettiin kokonai suudessaan Tällöin muutettiin myös yksityisen sektorin työeläkelakien ja kansanelä kelain kuntoutusta koskevat kohdat sekä säädet tiin uusia kuntoutusta koskevia lakeja, kuten kuntoutusrahalaki ja laki kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä. Hallituksen esityksessä kun toutusta koskevan lainsäädännön uudistamisek si mainitaan, että kuntoutusta koskevat sään nökset otettaisiin yksityisen sektorin työeläke lakien ja valtion eläkelain lisäksi myös muihin eläkejärjestelmiin joko viittaussäännöksin tai muuttamalla omia eläkesäännöksiä. Koska Suomen Pankin eläkejärjestelmä pan kin ohjesäännön 24 :n mukaisesti noudattaa soveltuvin osin kulloinkin voimassa olevaa val tion eläkejärjestelmää, johtokunta pitää asian mukaisena, että kuntoutusta koskevat säännök set otetaan myös Suomen Pankin vahvistettuun eläkesääntöön. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen Suomen Pankin eläkesäännön muuttamisesta kokouksessaan 25. lokakuuta. Pankkivaltuusmiehille 31. lokakuuta lähettä mässään kirjelmässä johtokunta totesi mm. seu raavasti: Suomen Pankin henkilöstön vanhuuseläke ikä on pankin eläkesäännön mukaan 60 vuotta eli kolme vuotta alhaisempi kuin valtiolla, jossa vanhuuseläkeikä on 63 vuotta. Suomen Pankin henkilöstön eläkeikä oli alku jaan sama kuin valtiolla. Poikkeuksena olivat autonkuljettajan, -asentajan ja vartijan tehtävis sä toimivat, joiden eläikä oli 60 vuotta, ja naistoimenhaltijat, joiden eläkeikä oli 55 vuotta. Pankkivaltuusmiehet muuttivat johtokunnan esityksestä pankin eläkesäännön 3 :n 1 momenttia siten, että 63 vuoden eläkeikä alennettiin 60 vuoteen. Esitystä perusteltiin sillä, että pankin henkilöstö piti toivottavana naisten ja miesten eläkkeellepääsyn ikäeron kaventa mista kahdeksasta viiteen vuoteen ja sillä, että ikärajan alentamisesta saattoi olla etua myös työnantajalle. Silloisissa olosuhteissa pankin palkkataso oli jäljessä yksityisen sektorin palk katasosta ja pankissa oli tarve lisähenkilöstön ottamiseen. Vanhuuseläkeikää koskevaa eläkesäännön pykälää muutettiin seuraavan kerran pankkival tuusmiesten tekemällä päätöksellä, jol loin naistoimenhaltijain eläkeikä nostettiin 55 vuodesta 60 vuoteen eli samaksi kuin muilla pankin palveluksessa olevilla. Eläkeiän korotta mista perusteltiin mm. sillä, että naisten eläkeikä oli tuntuvasti alempi kuin muualla työelämässä. Korkeampaa eläkeikää sovellettiin vasta niihin, jotka tulivat pankin palvelukseen tai sen jälkeen. Joustavat eläkeiät otettiin Suomen Pankin eläkejärjestelmään lukien eli samasta ajankohdasta kuin valtion eläkelakiin. Joustavat eläkeiät antavat mahdollisuuden pankin palve luksessa oleville henkilöille jäädä halutessaan varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle jo ennen vanhuuseläkeikää 58-vuotiaana tai saada heikentyneen terveydentilan ja työn rasittavuuden perusteella yksilöllisen var haiseläkkeen 55-vuotiaana. Ottaen huomioon nykyisen eläkepoliittisen suuntauksen, jossa eläkeikää esitetään yleisesti korotettavaksi ja sitä on jo korotettukin useissa liikepankeissa ja yrityksissä, on tarkoituksen mukaista, että Suomen Pankin henkilöstön vanhuuseläkeikä muutettaisiin samaksi kuin val tiolla eli 63 vuodeksi, jotta se ei olisi poikkeuk sellisen alhainen muihin eläkejärjestelmiin ver rattuna. Eläkeiän korottamisen kolmella vuo della arvioidaan säästävän tulevaisuudessa myös eläkekustannuksia noin 5 prosentilla. Muutos toteutettaisiin niin, ettei eläkeiän korotus koskisi pankin nykyistä henkilöstöä vaan vasta muutok sen jälkeen pankkiin tulevia uusia toimenhalti joita ja johtokunnan jäsenen virkaan nimitettä viä. Edellä sanotuilla perusteilla johtokunta esitti pankkivaltuusmiehille, että nämä muuttaisivat Suomen Pankin eläkesääntöä siten, että eläkeikä korotettaisiin 60 vuodesta 63 vuoteen. Lisäksi johtokunta esitti, että eläkesäännön muutos tuli si voimaan lukien ja että sitä sovellettai siin edunsaajiin, joiden palvelussuhde pankissa alkaa em. päivänä tai sen jälkeen, sekä johtokun nan jäseniin, jotka nimitetään virkoihinsa tai sen jälkeen. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen Suomen Pankin eläkesäännön muuttamisesta esitetyllä tavalla kokouksessaan 19. marraskuuta. Eräiden Suomen Pankin haarakonttoreiden lakkauttaminen Pankkivaltuusmiehille 19. syyskuuta lähettämäs sään kirjelmässä johtokunta totesi seuraavasti: Suomen Pankilla on 12 haarakonttoria, joi den tehtävänä on vastata oman alueensa maksuvälinehuollosta. Uudenmaan maksuvälinehuollosta vastaa maksuvälineosaston asiakaspalvelutoimisto. Rahankäsittelytekniikan kehitys on 1980-luvulla ollut nopeata. Suomen Pankki on kehittä nyt maksuvälineiden jakelu-, kuljetus-, varas tointi- ja käsittelytekniikkaa, joka on tällä het kellä johtavaa tasoa koko maailmassa. Tämä on tapahtunut mm. seteleiden lajittelun ja metalli rahan käsittelyn koneellistamisella. Tällä hetkellä kaikista käsitellyistä seteleistä lajitellaan Suomen Pankissa koneellisesti yli 90 %. Seteleiden koneellisen käsittelyn avulla voidaan myös kattavasti ja riittävällä nopeudella valvoa seteleiden oikeellisuutta. Kansainvälinen kehitys on johtanut setelistön turvallisuusteki jöiden korostamiseen sekä väärennösmahdollisuuksien tehokkaaseen ehkäisemiseen. Rahankäsittelylaitteiden huomattavan käsit tely kapasitee tin vuoksi on ollut tarkoituksen mukaista sijoittaa laitteet rahahuollollisesti kes keisiin yksiköihin. Tällaisia yksiköitä ovat maksuvälineosasto Vantaalla sekä Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun haarakonttorit. Ko ko maan maksuvälinehuollon hoitamiseen näis tä yksiköistä käsin on jo tällä hetkellä tekniset valmiudet. Rahankäsittelytekniikan kehitys on vaikutta nut erityisesti Suomen Pankin haarakonttorei den keskinäiseen työnjakoon. Kahdeksan pie nimmän haarakonttorin tehtävät ovat supistu neet tai supistumassa paikalliseksi rahanvaihtotoiminnaksi. Raha- ja valuuttapolitiikassa ta pahtuneen kehityksen johdosta ei konttoreilla enää ole viranomais- eikä pankkipalvelutehtäviä. Rahankäsittelytekniikan lisäksi pankkien ja postin kanssa yhteistoiminnassa käyttöön otettu uusi rahantilausjärjestelmä sekä postin kuljetus ten tehostuminen ovat mahdollistaneet myös rahatilausten ja -palautusten keskittämisen pää konttoriin sekä Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun haarakonttoreihin. Tämä on ollut perus teltua jo kustannussyistä. Rahahuoltoalueiden siirrot on toteutettu kokonaisuudessaan jo kulu van vuoden loppuun mennessä. Tällöin Joensuun, Jyväskylän, Kotkan, Lah den, Mikkelin, Porin, Rovaniemen ja Vaasan konttoreiden tehtävänä on enää paikallisia pankkeja palveleva rahanvaihtotoiminta, jonka hoitaminen on mahdollista keskitetysti myös alueellisesti suuremmista yksiköistä käsin. Tällä hetkellä neljän pienimmän konttorin Joensuun, Mikkelin, Porin ja Rovaniemen osuus Suomen Pankin setelienkäsittelystä on enää 6.4 %, kun viiden suurimman yksikön Vantaan, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun vastaava osuus on yli 70 %. Neljän pienimmän konttorin osuus haarakonttoreiden henkilöstöstä on n % (koko maksuvälinehuollon henkilöstöstä 10.4%), joten henkilöresurssipanoksen tuotta vuus näiden yksiköiden osalta on heikko. Maan rahahuollon hoitamisen kannalta mui den kuin Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun haarakonttoreiden toiminta on käymässä paitsi tarpeettomaksi myös kustannukselliseksi rasit teeksi. Neljän haarakonttorin verkosto on riittä vä myös poikkeuksellisia oloja ajatellen. Haarakonttoreiden henkilöstön määrä on luonnollisen kehityksen kautta vähentynyt % eli 132 henkilöä. Haarakontto reissa paikalla olevan henkilöstön määrä oli 1991 alussa 182 henkilöä. Elokuun 1. päivänä 1991 paikalla oli haara konttoreissa 170 henkilöä, joista pankkityössä oli 150 henkilöä ja muissa tehtävissä (siivous, emäntä, kiinteistönhoito) yhteensä 20 henkilöä. Mikäli nykyisessä konttoriverkostossa ei ta pahdu muutoksia, niin tapahtuneen rahahuollon kehityksen ja henkilöstömäärien muutosten vuoksi pankki saattaa joutua rekrytoimaan hen kilöstöä pienimpien konttoreiden valmiuksien säilyttämiseksi esim. turvallisuustason ylläpitoa varten. Suomen Pankin Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun haarakonttoreiden tuleva henkilöstötarve on yhteensä n. 120 henkilöä, joten kont

9 36 37 toriverkostossa henkilökuntaa on noin 50 yli tarpeen. Pankki on neuvotellut tämän ylimää räisen henkilöstön sijoittamisesta pankkiin mui hin tehtäviin tai muihin konttoreihin, koulutta misesta jne. henkilöstöyhdistyksen kanssa. Tä mänhetkisen neuvottelutilanteen perusteella näyttää todennäköiseltä, että vain noin kymme nen henkilön osalta ei ole löydetty luontevaa sijoitusratkaisua. Haarakonttoriverkostoa koskevat supistamissuunnitelmat ja muut henkilöstöä koskevat asiat on saatettu henkilöstön tietoon säännöllisissä YT-kokouksissa. Henkilöstön edustajat ovat hyväksyneet muu tosten väistämättömyyden, eikä konttoreiden lak kauttamiselle esiinny henkilöstössä yleisesti vas tustusta. Edellä sanotun nojalla johtokunta kunnioitta vasti esittää, että voidaan pankkivaltuusmiesten päätöksellä lak kauttaa. Päätöksen mukaan Joensuun, Mikke lin, Porin ja Rovaniemen konttorit lakkau tetaan mennessä ja Jyväskylän, Kot kan, Lahden ja Vaasan konttorit men nessä. Pankkivaltuusmiehet päättivät, että haara konttorit lakkautetaan yllä mainittuihin ajan kohtiin mennessä. Johtokunnan tehtävänä on informoida tulevissa pankkivaltuuston kokouk sissa pankkivaltuusmiehiä konttoreiden tarkasta lopettamispäivästä. Tällöin pankkivaltuusmies ten tehtäväksi jää lopettamispäivän toteaminen ja haarakonttoreiden johtajien toimien lakkaut taminen kyseisestä päivästä lukien. eduskunnan pankkivaltuusmiehet päät täisivät Suomen Pankin ohjesäännön (365/25) 17 :n 1 momentin 15 kohdan nojalla ryhtyä toimenpiteisiin Suomen Pankin Joensuun, Jyväskylän, Kotkan, Lahden, Mikkelin, Porin, Rovaniemen ja Vaasan haarakonttoreiden lakkaut tamiseksi ja että pankkivaltuusmiehet pyytäisivät sanotun lainkohdan nojalla valtioneuvostolta suostumuksen lakkaut tamisille. Pankkivaltuusmiehet päättivät kokouksessaan 27. syyskuuta, että Suomen Pankin Kuopion konttorin uusi toimitalo rakennetaan kokouk sessa esitettyjen, arkkitehtiryhmä Elomaa Oy:n laatimien rakennuspiirustusten sekä liitteenä ole van muistion mukaisesti ja että johtokunta val tuutetaan ryhtymään kaikkiin rakentamisesta aiheutuviin toimenpiteisiin. Toimitalo rakenne taan uudelle tontille, joka muodostetaan Kuo pion kaupungilta ostettavasta tai vuokrattavasta tontinosasta. Tämä tontinosa sijaitsee Kuopion kolmannessa kaupunginosassa korttelissa nro 37 ja kuuluu tonttiin nro 11. Johtokunnan esitys asiasta 15. elokuuta: Suomen Pankin johtokunta totesi eduskun nan pankkivaltuusmiehille lähettä mässään kirjeessä, että setelinlajittelutyön auto matisointi aiheuttaa merkittäviä muutoksia Suo men Pankin haarakonttoreiden töiden organi soinnissa ja työvoiman tarpeessa. Johtokunta arvioi, että setelinkäsittelyn automatisointi sekä Suomen Pankin rahalaitosten ja Posti- ja tele laitoksen välinen rahahuoltosopimus tullessaan voimaan pääosin vuonna 1991 aiheuttavat sen, että lajittelevan konttorin käsittelemien rahalähetysten ja -palautusten kappalemäärä kasvaa nykyiseen verrattuna kolme-neljäkertaiseksi. Tämän vuoksi myös työvoiman tarve kasvaa niissä konttoreissa, joihin lajittelukoneet sijoite taan. Lajittelevan konttorin henkilöstömääräksi arvioitiin 25 henkeä. Suomen Pankin Kuopion konttori on yksi niistä konttoreista, joihin johtokunta on päät tänyt sijoittaa automaattisen setelinlajittelu- Varsinaisen lakkautuspäätöksen eduskunnan pankkivaltuusmiehet tekisivät vasta saatuaan valtioneuvostolta siihen suostumuksen. Lakkauttaminen toteutettaisiin tämän jälkeen siten, että neljä pienintä haarakonttoria Joen suu, Mikkeli, Pori ja Rovaniemi lakkautetaan mennessä sekä Jyväskylän, Kotkan, Lahden ja Vaasan haarakonttorit men nessä. Pankkivaltuusmiehet päättivät kokoukses saan 27. syyskuuta hyväksyä johtokunnan esi tyksen ja pyytää valtioneuvoston suostumusta edellä mainittujen Suomen Pankin kahdeksan haarakonttorin lakkauttamiselle. Pyynnössään pankkivaltuusmiehet viittasivat johtokunnan kirjelmässä esitettyihin perusteluihin sekä Suo men Pankin ohjesäännön 17 :n 1 momentin 15 kohtaan. Kokouksessaan 25. lokakuuta pankkivaltuus miehet totesivat, että valtioneuvosto oli pidetyssä esittelyssä päättänyt antaa suostu muksensa siihen, että kahdeksan haarakonttoria Kuopion konttorin uudisrakennushanke koneen. Muut koneet sijoitetaan siten, että Tam pereelle, Turkuun ja Ouluun tulee yksi kone kuhunkin konttoriin. Vielä johtokunta totesi, että Suomen Pankin Kuopion konttorin nykyisen kiinteistön tilat ovat näissä muuttuneissa olosuhteissa tarkoitus taan vastaamattomia ja nimenomaan varsinaisil ta työskentelytiloiltaan liian pieniä, jotta ne voisivat asianmukaisella tavalla palvella lajittele van konttorin tehtävien suorittamista. Edelleen johtokunta totesi, että Kuopion konttorista puuttuvat myös mahdollisuudet minkäänlaiseen maksuvälineiden varmuusvarastointiin ja että turvallisuusnäkökohtiakaan ei vanhassa kiinteis tössä voida riittävästi huomioida. Pankkivaltuusmiehet päättivät pi tämässään kokouksessa oikeuttaa johtokunnan myymään Suomen Pankin Kuopion konttorin nykyisen kiinteistön, hankkimaan Kuopion kau pungilta kolmannessa kaupunginosassa Puutar hakadun varrella sijaitsevasta tontista nro 11 korttelissa nro 37 noin m2:n suuruisen tontinosan Kuopion kaupungin kanssa käytä vissä neuvotteluissa sovittavaan hintaan ja muu toin johtokunnan sopiviksi katsomilla ehdoilla. Lisäksi pankkivaltuusmiehet oikeuttivat johto kunnan aloittamaan em. tontille rakennettavan uuden pankkirakennuksen suunnittelun. Uudisrakennuksen suunnittelu alkoi keväällä 1990 ja on edennyt siihen vaiheeseen, että urak katarjoukset voitaisiin pyytää rakennusurakoit sijoilta vielä kuluvan syksyn aikana. Hankkeen pääsuunnittelijana toimii arkkiteh tiryhmä Elomaa Oy. Viitaten tämän esityksen liitteenä olevaan muistioon ja pankkivaltuusmiesten kokouksessa esitettäviin rakennuspiirustuksiin, joista ilmene vät hankkeen yksityiskohdat, johtokunta kun nioittaen esittää, että eduskunnan pankkival tuusmiehet Suomen Pankin ohjesäännön 17 :n 1 momentin 5 kohdan nojalla päättäisivät, että Suomen Pankin Kuopion konttorin uusi toimitalo rakennetaan Kuopion kaupungilta kolmannessa kaupungin osassa korttelissa nro 37 sijaitsevasta ton tista nro 11 ostettavasta tai vuokrattavas ta tontinosasta muodostettavalle uudelle tontille kokouksessa esitettyjen arkkiteh tiryhmä Elomaa Oy:n laatimien raken nuspiirustusten sekä liitteenä olevan muistion mukaisesti ja että johtokunta valtuutetaan ryhtymään kaikkiin raken tamisesta aiheutuviin toimenpiteisiin. Osakemerkintöjä ja -ostoja Tammikuun 9. päivänä pankkivaltuusmiehille lähettämässään kirjelmässä johtokunta totesi, että Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy perus tettiin Yhtiön osakepääoma on 37.5 miljoonaa markkaa. Tästä pääomasta Suomen Pankki on eduskunnan pankkivaltuusmiesten ja antamin suostumuksin merkinnyt 19.5 miljoonaa markkaa eli 52%. Muina osakkaina ovat keskenään yhtä suurin osuuksin Suomen valtio, KOP, OKO, PSP, SYP ja SKOP. Tähän mennessä merkitty osakepääoma sitoutuu kokonaisuudessaan rahamarkkinakeskuksen tietojärjestelmän ensim mäiseen vaiheeseen, joka valmistuu kesällä Yhtiön toiminnan on tarkoitus käynnistyä ensi elokuussa siten, että valtion velkasitoumuk set ja pankkien sijoitustodistukset ovat koko naisuudessaan järjestelmän piirissä vuoden 1992 alussa. Tietojärjestelmän toinen vaihe käsittää jouk kovelkakirjalainat, repo-kaupat sekä raportointiosuuden laajentamisen ja kolmas vaihe johdannaisinstrumentit sekä yritystodistukset. Toisen ja kolmannen vaiheen kustannusarvio ilman vara järjestelmää on vähintään 22 miljoonaa mark kaa. Tulevien investointien ja käyttökulujen ra hoittamiseksi Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy:n hallitus on yksimielisesti päättänyt esittää, että yhtiön osakepääomaa korotetaan 37.5 mil joonasta markasta 60.0 miljoonaan markkaan antamalla kappaletta uusia tuhannen markan nimellisarvoisia osakkeita. Osakkeista on viimeistään maksettava yhtiölle koko niiden nimellisarvo, markkaa. Uudet osakkeet tarjotaan yhtiön osakkaiden merkittä viksi näiden aikaisemmin omistamien osakkei den suhteessa. Ne osakkeet, joihin ei liity ulkomaalaisomistuskieltoa, tarjotaan Suomen Pan kin merkittäviksi. Lisäksi rahamarkkinakeskuksen hallitus on esittänyt, että yhtiökokous val tuuttaisi Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy:n hallituksen vuoden 1991 aikana päättämään osakepääoman korottamisesta uusmerkinnällä. Korotus olisi miljoonaa markkaa, ja se toteutettaisiin antamalla enintään kappa letta uusia tuhannen markan nimellisarvoisia osakkeita. Osakepääoman korottaminen on tar koitus toteuttaa suunnattuna osakeantina osa kassopimuksen periaatteiden mukaisesti arvo paperikauppaa harjoittaville rahoituslaitoksille, pankkiiriliikkeille ja sijoitustoimintaa harjoitta

10 38 39 ville yhteisöille. Suomen Pankilla on oikeus mer kitä uusista osakkeista määrä, joka tarvitaan, jotta Suomen Pankin omistusosuus yhtiöstä säi lyy 52 prosenttina. Edellä olevaan viitaten johtokunta pyysi, että eduskunnan pankkivaltuusmiehet Suomen Pan kin ohjesäännön 12 :n 2 momentin ja 17 :n 1 momentin 5 kohdan nojalla oikeuttaisivat johto kunnan merkitsemään Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy:n uusia osakkeita mar kalla eli 52 prosentin omistusosuutta vastaavasti. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen kokouksessaan 16. tammikuuta. Pankin haarakonttoreiden henkilökunnan liikkuvuuden edistämiseksi pankkivaltuusmiehet antoivat kokouksessaan 21. maaliskuuta johto kunnalle Suomen Pankin ohjesäännön 12 :n 2 momentin ja 17 :n 1 momentin 5 kohdan nojalla valtuudet ostaa Suomen Pankille enintään kolme 2 3 huonetta ja keittiön käsittäviä m2:n suuruisia asuntoja Turun kaupungin keskustasta tai sen läheisyydestä. Vuoden 1986 setelisarjan uusien Litt. A -setelien selitelmät Kesäkuun 7. päivän kokouksessaan pankkival tuusmiehet päättivät johtokunnan esityksestä hyväksyä uudistettavien vuoden 1986 Litt. A -setelien selitelmät ja velvoittivat johtokunnan huolehtimaan selitelmien julkaisemisesta säädös kokoelmassa. Uudistettavien setelien nimellis arvot ovat 1 000, 500, 100 ja 50 markkaa. Viran- ja toimenhaltijoiden palkkaus Pankkivaltuusmiehet päättivät kokouksessaan 17. joulukuuta johtokunnan esityksestä omasta puolestaan vahvistaa Suomen Pankin ja Suomen Pankin Henkilöstöyhdistys ry:n välillä tehdyn palkkaehtosopimuksen. Tässä sopimuksessa si toudutaan palkansaajien ja työnantajien keskus järjestöjen välillä solmittuun tulo poliittiseen sopimukseen, joka on voimassa saakka. Lisäksi pankkivaltuusmiehet päättivät, että myös johtokunnan jäsenten palkkauksessa nou datetaan tätä neuvottelutulosta. Johtokunta Kokouksessaan tammikuun 16. päivänä pankki valtuusmiehet totesivat, että johtokunnan jäsen Kalevi Sorsa oli virkavapautensa päätyttyä ryh tynyt 1. päivästä tammikuuta alkaen hoitamaan virkaansa pankissa. Kokouksessaan 15. toukokuuta pankkival tuusmiehet totesivat, että pankinjohtaja Harri Holkeri oli virkavapautensa päätyttyä ryhtynyt 26. huhtikuuta alkaen hoitamaan virkaansa pan kissa. Kokouksessaan 22. marraskuuta pankkival tuusmiehet totesivat, että tasavallan presidentti on 21. marraskuuta tekemällään päätöksellä myöntänyt Suomen Pankin johtokunnan jäse nelle Markku Puntilalle hänen omasta pyynnös tään eron virastaan lukien. Kokouksessaan 26. marraskuuta pankki valtuusmiehet käsittelivät johtokunnan jäse nen avoimeksi tulevan viran täyttämistä ja päättivät tehdä valtioneuvostolle esityksen Suo men Pankin johtajan, kauppatieteiden tohtori Sirkka Hämäläisen, nimittämisestä tähän vir kaan. Tasavallan presidentti nimitti 5. joulukuuta avoimella kirjeellä edellä tarkoitettuun johto kunnan jäsenen virkaan johtaja Sirkka Hämäläi sen 9. päivästä joulukuuta 1991 alkaen. Kertomusvuoden päättyessä johtokunnan jä senillä oli seuraavat luottamustoimet elinkeino elämän piirissä: Johtokunnan puheenjohtaja R olf Kullberg Teollisen Kehitysyhteistyön Rahasto Oy, hallintoneuvoston jäsen Johtokunnan jäsen Ele Alenius Eka-yhtymä, hallintoneuvoston vara puheenjohtaja Meira Oy, hallintoneuvoston jäsen Setec Oy, hallituksen puheenjohtaja Johtokunnan jäsen Harri Holkeri Finnair Oy, hallintoneuvoston jäsen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, hallinto neuvoston jäsen Henkivakuutusyhtiö Salama, hallinto neuvoston jäsen Solidium Oy, hallituksen puheenjohtaja Sponda Oy, hallituksen puheenjohtaja Teollisuusvakuutus Oy, hallintoneuvoston jäsen Valmet Oy, hallintoneuvoston puheen johtaja Johtokunnan jäsen Esko Ollila Kemijoki Oy, hallintoneuvoston puheen johtaja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, halli tuksen puheenjohtaja Suomen Vientiluotto Oy, hallituksen jäsen Johtokunnan jäsen Kalevi Sorsa Finnair Oy, hallintoneuvoston puheen johtaja Johtokunnan jäsen Sirkka Hämäläinen Huhtamäki Oy, hallintoneuvoston jäsen Vaition takuukeskus, hallintoneuvoston jäsen Haarakonttoreiden valvojat Pankin haarakonttoreiden valvojina ja heidän varamiehinään ovat vuonna 1992 pankkival tuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat henki löt: Joensuun konttori: valvojat toimitusjohtaja Mauri Heimo Kalervo Vänskä ja lääninneuvos, varatuomari Niilo Antero Koistinen sekä vara miehet hallintojohtaja, valtiotieteen kandidaatti Matti Ensio Juhani Halonen ja pormestari, vara tuomari Onni Naakka; Jyväskylän konttori: valvojat maanviljelysneuvos, agronomi Ingmar Gottfried Finskas ja kaupunginjohtaja Jaakko Kalevi Loven sekä varamies lääninoikeuden ylituomari, varatuo mari Eero Emil Herman Jauhiainen; Kotkan konttori: valvojat asianajaja, varatuo mari Leif Gunnar Thuresson Häggblom ja verotusneuvos, varatuomari Toivo Verneri Rikkinen sekä varamies toimitusjohtaja, merkonomi An tero Anttila; Kuopion konttori: valvojat poliisimestari, va ratuomari Erkki Juhani Vahronen ja agronomi Pauli Uolevi Ilva sekä varamiehet maaoikeustuomari, varatuomari Juha Antero Voutilainen ja rahoitusjohtaja Esa Ilmari Hurme; Lahden konttori: valvojat apulaiskaupungin sihteeri, oikeustieteen kandidaatti Juha. Kaarlo Tapio Arvela ja poliisimestari, oikeustieteen kandidaatti Pekka Tapani Ojala sekä varamies tavaratalonjohtaja, ekonomi Toivo Tapio Ti kanoja; Mikkelin konttori: valvojat lääninneuvos Vil jo Uolevi Lehtolainen ja pormestari Jorma Kale vi Pekonen sekä varamies markkinointijohtaja, merkonomi Erkki Heikki Nevasaari; Oulun konttori: valvojat ekonomi Ville Kalevi M atturi ja lääninpoliisineuvos, varatuomari Erkki Eino Haikola sekä varamies raastuvan oikeuden pormestari, oikeustieteen lisensiaatti Lauri Jorma Tirinen; Porin konttori: valvojat apulaiskaupungin johtaja, varatuomari Mikko Sävelä ja verojohta ja, varatuomari Jorma Kalevi Saarivuo; Rovaniemen konttori: valvojat talouspäällik kö, ekonomi Seppo Olavi Söderlund ja piirirakennuspäällikkö, diplomi-insinööri Heikki Mi kael Annanpalo; Tampereen konttori: valvojat kaupunginjoh taja Jarmo Heikki Kullervo Rantanen ja tullijohtaja, valtiotieteen kandidaatti Veikko Armas Seppänen sekä varamiehet hallintojohtaja, yh teiskuntatieteiden ja oikeustieteen kandidaatti Seppo Tapio Loimio ja elinkeinoasiamies, in sinööri Pertti Päiviö Sormunen; Turun konttori: valvojat kaupunkineuvos Heikki Alarik Löyttyniemi ja professori Jaakko Ilmari Nousiainen sekä varamiehet kansliapääl likkö Paavo Aarne Sakari Heinonen ja kauppa neuvos Teuvo Toivo Tapio Lehtinen; Vaasan konttori: valvojat varatuomari HansErich Slotte ja professori Kauko Kalervo Mik konen sekä varamiehet apulaiskaupunginjohta ja, diplomi-insinööri Seppo Sanaksenaho ja lää ninneuvos Markku Johannes Luoma. Pankkivaltuusmiehet Pankkivaltuusmiehinä toimivat vuoden 1991 al kaessa seuraavat eduskunnan valitsijamiesten valitsemat henkilöt: Pystynen, Erkki, professori, Hietala, Pertti, kaupunginjohtaja, Maijala, Matti, toimitusjohtaja, Perho, Heikki, maanviljelysneuvos, Junnila, Tuure, filosofian tohtori, Kalliomäki, Antti, liikunnanopettaja, Ranta, Jussi, insinööri, Väyrynen, Paavo, valtiotieteen tohtori, Westerlund, Henrik, maanviljelijä. Näistä kolme ensin mainittua muodostivat suppeamman pankkivaltuuston. Puheenjohtajana toimi professori Erkki Pys tynen ja varapuheenjohtajana kaupunginjohtaja Pertti Hietala. Maaliskuussa toimitettujen valtiollisten vaa lien jälkeen kokoontuneen eduskunnan valitsija-

11 40 miehet valitsivat 16. huhtikuuta pankkivaltuusmiehiksi seuraavat henkilöt: Väyrynen, Paavo, valtiotieteen tohtori, Ranta, Jussi, insinööri, Mäki-Hakola, Pentti, diplomi-insinööri, Kääriäinen, Seppo, valtiotieteen kandidaatti, Jäätteenmäki, Anneli, varatuomari, Kalliomäki, Antti, liikunnanopettaja, Seppänen, Esko, kauppatieteiden kandidaatti, Viinanen, Iiro, diplomi-insinööri, Westerlund, Henrik, maanviljelijä. Näistä kolme ensin mainittua muodostivat suppeamman pankkivaltuuston. Pankkivaltuusmiehet valitsivat samana päivänä pitämässään kokouksessa puheenjohtajakseen pankkivaltuusmies Pentti Mäki-Hakolan ja varapuheenjohtajakseen pankkivaltuusmies Jussi Rannan. Eduskunta myönsi 7. toukokuuta valtioneuvoston jäseneksi nimittämisen johdosta vapautuksen eduskunnan pankkivaltuusmiehen tehtävästä diplomi-insinööri Iiro Viinaselle ja valtiotieteen tohtori Paavo Väyryselle. Toukokuun 14. päivänä eduskunta pyynnöstä niin ikään myönsi vapautuksen pankkivaltuusmiehen tehtävästä liikunnanopettaja Antti Kalliomäelle. Toukokuun 14. päivänä eduskunnan valitsijamiehet valitsivat heidän tilalleen pankkivaltuusmiehiksi toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi agronomi Hannu Tenhiälän, valtiotieteen kandidaatti Tuulikki Hämäläisen ja metsänhoitaja Mauri Miettisen. Valitsijamiehet määräsivät samalla pankkivaltuusmies Seppo Kääriäisen kuulumaan suppeampaan pankkivaltuustoon eron saaneen pankkivaltuusmies Väyrysen tilalle. Kokouksessaan 19. marraskuuta pankkivaltuusmiehet merkitsivät tiedoksi, että eduskunta oli myöntänyt pyynnöstä pankkivaltuusmies Henrik Westerlundille vapautuksen pankkivaltuusmiehen tehtävästä Samana päivänä eduskunnan valitsijamiehet olivat valinneet Westerlundin tilalle pankkivaltuusmieheksi filosofian maisteri Jörn Donnerin pankkivaltuuston nyt kulumassa olevan vaalikauden jäljellä olevaksi ajaksi. Tilintarkastajat Eduskunnan valitsijamiehet toimittivat 16. huhtikuuta Suomen Pankin tilintarkastajien ja heidän varamiestensä vaalin ja valitsivat tilintarkastajiksi vuoden 1991 tilejä tarkastamaan seuraavat henkilöt: Mattila, Kalevi, kaupunkitarkastaja, Alho, Arja, valtiotieteen kandidaatti, Lipponen Paavo, valtiotieteen kandidaatti, Zyskowicz, Ben, oikeustieteen kandidaatti, Ala-Nissilä, Olavi, kauppatieteiden maisteri. Tilintarkastajien varamiehet: Apukka, Asko, kunnankamreeri, Sasi, Kimmo, varatuomari, Koski, Markku, maanviljelijä, Laivoranta, Jarmo, rakennusmestari, Suhonen, Hannu, hallintopäällikkö. Tilintarkastajat valitsivat 23. toukokuuta puheenjohtajakseen kaupunkitarkastaja Kalevi Mattilan. Helsingissä 6. päivänä helmikuuta 1992 PENTTI MAKI-HAKOLA JUSSI RANTA HANNU TENHIÄLÄ TUULIKKI HÄMÄLÄINEN MAURI MIETTINEN SEPPO KAARIAINEN ANNELI JÄÄTTEENMÄKI ESKO SEPPÄNEN JÖRN DONNER Heikki T. Hämäläinen

12 ISSN

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot 2011 COMPONENTA OYJ Panuntie 4, 00610 Helsinki /// Puh. 010 403 00, Fax 010 403 2721 /// www.componenta.com Kotipaikka Helsinki /// Y-tunnus

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös ELENIA PALVELUT OY 1.1.2016-31.12.2016 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma

Lisätiedot

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 4 163,1 27 575,2 Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot 61,8

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 (5) LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN Liitetietoina on esitettävä: Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetietoihin on sisällytettävä yhteenliittymän tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kuvaus,

Lisätiedot

Tilinpäätös. Tase, mk

Tilinpäätös. Tase, mk 16 Tilinpäätös Tase, mk Vastaavaa 31.12.1989 31.12.1988 Kulta ja valuuttasaamiset (1) Kulta... 2 179 497 897,31 2 128 364 702,89 Erityiset nostooikeudet... 966 387 806,71 1 120 012 532,34 Varanto-osuus

Lisätiedot

TASEKIRJA <>

TASEKIRJA <<company_name>> 1 / 14 TASEKIRJA

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

698/2014. Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA. Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE

698/2014. Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA. Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE 14 698/2014 Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konsernin IFRS-siirtymätiedotteen liite, 1/8

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konsernin IFRS-siirtymätiedotteen liite, 1/8 Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konsernin IFRS-siirtymätiedotteen liite, 1/8 KONSERNIN AVAAVA TASE 1.1.2006 FAS-tase IAS 39 IAS 19 IAS 16 IFRS- Korkojoh- Eläke- IAS 40 avaava tase 01.01.2006 dannaiset säätiö

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Gumböle Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4

Gumböle Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4 Gumböle Golf Oy PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Gumböle Golf ry 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA N:o 89 257 Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA I Luottolaitos- ja sijoituspalvelutoiminnan laskelma 1 Korkotuotot Korkokulut Rahoituskate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

Sisältö. Tuloslaskelma... 1. Tase... 2. Tilinpäätöksen liitetiedot... 3. Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7. Kirjanpitokirjat ja tositelajit...

Sisältö. Tuloslaskelma... 1. Tase... 2. Tilinpäätöksen liitetiedot... 3. Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7. Kirjanpitokirjat ja tositelajit... Tilinpäätös 2009 Sisältö Tuloslaskelma... 1 Tase... 2 Tilinpäätöksen liitetiedot... 3 Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7 Kirjanpitokirjat ja tositelajit... 8 Tilintarkastuskertomus... 9 TULOSLASKELMA

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00 Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(3) + liitteet 1-2 3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 (Tentissii ei saa olla mukana kirjallisuutta) Tehtava 1 Oheisena on annettu SyysTek Oy:n

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu 6,

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätös,

Emoyhtiön tilinpäätös, 106 FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma Liite 2011 2010 Liikevaihto 2 77 67 Muut tuotot 3 36 12 Henkilöstökulut 4 36 35 Poistot ja arvonalentumiset 7 8 9 Muut kulut 67 55 Liikevoitto/-tappio

Lisätiedot

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10. Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.2015 Kuntatodistusohjelmien enimmäismäärän korottaminen 106/03.035/2007

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1991 vp - HE 23 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden saamisten perimisestä kerta kaikkiaan annetun lain 1 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan eräiden

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 1) Liikevaihto Vuokrat 144 543 408,84 139 199 578,93 Käyttökorvaukset 209 446,66

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 1) Liikevaihto Vuokrat 139 199 578,93 137 267 442,47 Käyttökorvaukset 416 079,10

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot 2010 COMPONENTA OYJ Panuntie 4, 00610 Helsinki /// Puh. 010 403 00, Fax 010 403 2721 /// www.componenta.com Kotipaikka Helsinki /// Y-tunnus

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/2004 7-9/2003 1-9/2004 1-9/2003 2003 Liikevaihto 695,2 683,0 2 142,4 2 054,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 57,6 11,7 80,2

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

31.12.1996 36 397.5 3 852.8 13 496.9 1 906.5 2 266.5 598.0 58 518.2

31.12.1996 36 397.5 3 852.8 13 496.9 1 906.5 2 266.5 598.0 58 518.2 38 Tase, milj. mk Vastaavaa 31.12.1997 Valuuttavaranto (1) K u lta... 1 742.1 Erityiset nosto-oikeudet... 1 771.6 Varanto-osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa... 3 035.5 Ecusaaminen Euroopan rahapoliittiselta

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 43/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTO

KANSAN SIVISTYSRAHASTO Kansan Sivistysrahasto Siltasaarenkatu 6 00530 HELSINKI Y-tunnus 0213501-3 KANSAN SIVISTYSRAHASTO TILINPÄÄTÖS 31.10.2009 SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelma 1 Tase 2 Tilinpäätöksen liitetiedot 3-6 Kirjanpitokirjat,

Lisätiedot

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä

Lisätiedot

Pyynikin käsityöläispanimo Oy, Tilinpäätös Pyynikin käsityöläispanimo Oy

Pyynikin käsityöläispanimo Oy, Tilinpäätös Pyynikin käsityöläispanimo Oy Pyynikin käsityöläispanimo Oy Tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 1 PYYNIKIN KÄSITYÖLÄISPANIMO OY Tesoman valtatie 24 33300 TAMPERE Kotipaikka TAMPERE Y-tunnus 2513994-9 Sisällys Sivu Tuloslaskelma 3

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA TASEKIRJA Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti. Laatija: Nurmi Susanna Sivu 2(11) Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2010-31.12.2010

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA

Liite 1 TULOSLASKELMA N:o 1268 3467 Liite 1 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Maksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Vakuutustoiminnan luovuttamiset Sijoitustoiminnan tuotot

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

3402 N:o 1259. Liite 1 TULOSLASKELMA

3402 N:o 1259. Liite 1 TULOSLASKELMA 3402 N:o 1259 Liite 1 TULOSLASKELMA Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut RAHOITUSKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä

Lisätiedot

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto Front Capital Parkki -sijoitusrahaston säännöt vahvistettiin Finanssivalvonnan toimesta 14.9.2009 ja rahasto aloitti sijoitustoiminnan 26.10.2009. Rahaston tavoitteena on matalalla riskillä sekä alhaisilla

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut Kaupparekisteri Handelsregistret Verohallinnosta saapuneet tiedot Uppgifter inkomna från

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/2004 4-6/2003 1-6/2004 1-6/2003 2003 Liikevaihto 729,9 671,9 1 447,2 1 371,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 17,2 3,8 23,6

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Konsolidoitu TEKSTI CONSLEG: 2000D /01/2004. tuotettu CONSLEG-järjestelmällä. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistossa

Konsolidoitu TEKSTI CONSLEG: 2000D /01/2004. tuotettu CONSLEG-järjestelmällä. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistossa FI Konsolidoitu TEKSTI tuotettu CONSLEG-järjestelmällä Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistossa CONSLEG: 2000D0014 01/01/2004 Sivumäärä: 6 < Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1)

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) 4060 N:o 1415 Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Tasekirja. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011

Tasekirja. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011 Tasekirja Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011 2 Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys Tase 2011 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 327,37 452,01

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 4-6/2003 4-6/2002 1-6/2003 1-6/2002 2002 Liikevaihto 671,9 707,5 1 371,4 1 363,8 2 612,3 Osuus osakkuusyritysten tuloksista -0,3-0,4

Lisätiedot

Kotimaisten sijoituspalveluyritysten konsernit, konsolidointiryhmät. Frekvenssi 90 > 20 pankkipäivää; Frekvenssi 365 > 1.3.

Kotimaisten sijoituspalveluyritysten konsernit, konsolidointiryhmät. Frekvenssi 90 > 20 pankkipäivää; Frekvenssi 365 > 1.3. VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (vrt. Liite 6) Annettu Tunniste Systeemitunnus 19.7.2007 1.9.2007 2.1.2., 2.2.2. A_L3b_s.XLS A 1 = Suomi 2 = English 3 = Svenska 243, 244 Kotimaisten sijoituspalveluyritysten

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (5) 4 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätösehdotus päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot