Verhoilijat ja verhoilijamestarit työskentelevät joko teollisina verhoilijoina tai omissa pienyrityksissä ja itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verhoilijat ja verhoilijamestarit työskentelevät joko teollisina verhoilijoina tai omissa pienyrityksissä ja itsenäisinä ammatinharjoittajina."

Transkriptio

1 MUISTIO VERHOILIJAN AMMATTITUTKINNON JA VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEET ON UUDISTETTU Uudistustyön tarkoitus Verhoilijan ammattitutkinnon ja verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnon tutkinnon perusteet on uudistettu vastaamaan paremmin nykyisiä tutkinnon perusteiden edellyttämiä ammattitaitovaatimuksia ja työelämän tarpeita. Verhoilijat ja verhoilijamestarit työskentelevät joko teollisina verhoilijoina tai omissa pienyrityksissä ja itsenäisinä ammatinharjoittajina. Uudet tutkintojen perusteet on laadittu kolmikantaisessa työryhmässä, jossa oli työnantajien ja työntekijöiden sekä koulutuksen järjestäjien edustus. Perusteita ovat olleet laatimassa Pirjo Ylönen, apulaisrehtori, TAO, Turun Ammattiopistosäätiö, verhoilualan tutkintotoimikunta, työryhmän puheenjohtaja Sari Hakala, lehtori, verhoilu, TAO, Turun Ammattiopistosäätiö, työryhmän sihteeri Timo Salminen, verhoilualan opettaja, Keskuspuiston ammattiopisto Kristiina Raumanen, yrittäjä, Sisustusverhoomo K, Turun Verhoilijamestarit ry Jaana Uski, malliverhoilija, Insofa oy, Puu- ja erityisalojen liitto Arto Saari, verhoilualan opettaja, TEAK oy Työryhmä on kuullut työn edetessä laajasti alan asiantuntijoita, taustayhteisöjä ja verhoilualan tutkintotoimikuntaa. Lausuntoja saatiin kaksi, Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry:ltä ja Työtehoseura ry/tts Kehitys Oy:stä. Suomen Verhoilijamestarit halusivat ammattitutkintoon yksittäisten verhoilutuotteiden entisöinnin lisäksi muutos- ja korjausverhoilua. Erikoisammattitutkinnossa teollisen malliverhoilun rinnalla toisena osaamisalana ei voi heidän mielestään olla verhoilua yrittäjänä tai ammatinharjoittajana, tai yksittäistuotteiden verhoilua, vaan osaamisala tulisi ilmaista neutraalisti verhoilijamestarin työnä riippumatta siitä, työskenteleekö mestari toisen palveluksessa, yrittäjänä tai ammatinharjoittajana. Työtehoseura ry/tts Kehitys Oy:n lausunnossa pyydettiin lisäämään ammattitutkintoon ajoneuvoverhoilun osaamista. Perusteita tarkennettiin esitettyjen muutosten mukaisiksi. Tutkintojen sisältö ja osaamisvaatimukset Verhoilijan ammattitutkinnossa on kaksi osaamisalaa, toinen entisöintiin ja korjaukseen erikoistuneille pienyrittäjille ja toinen teollisuudessa toimiville verhoilijoille. Osaamisalan valintojen mukaan muita tutkinnon osia ovat verhoilutuotteen korjauksen tai entisöinnin suunnittelu, verhoilutuotteen korjaus tai entisöinti, työnkulun suunnittelu teollisen verhoilutuotteen valmistuksessa, teollinen verhoilu, yrittäjänä toimiminen, työssä oppimisen ohjaaminen ja tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, omasta tai toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnossa tutkinnon suorittaja voi erikoistua pienyrittäjänä tai ammatinharjoittajana huonekalujen ja ajoneuvojen vaativaan verhoilutyöhön tai vaihtoehtoisesti teollisena verhoilijamestarina malliverhoilun työohjeiden ja kaavojen valmistukseen sekä malliverhoiluun. Kummassakin tutkinnossa valinnaisuuksia ja omia opintopolkuja voi suunnitella joustavasti henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Molempiin tutkintoihin voidaan sisällyttää perustellusti osia muista ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista, ammattitutkintoon myös jostain muusta perustutkinnosta. Uusissa tutkintojen perusteissa on tarkasti kuvattu tutkintojen osittain ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Ammattitaidon osittamistavoissa on huomioitu monipuoliset näyttöympäristöt aidoissa Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax ,

2 työtehtävissä. Uudet verhoilijan ammattitutkinnon ja verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnon perusteet otetaan käyttöön alkaen. Hanna Ketonen, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax ,

3 LUONNOS 1 OPETUSHALLITUS Näyttötutkinnon perusteet VERHOILIJAN AMMATTITUTKINTO Määräys XX/011/2011

4 LUONNOS 2 SISÄLTÖ 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen 1.3 Näyttötutkinnon perusteet 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa 1.6 Todistukset 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus 2 VERHOILIJAN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Verhoilijan ammattitutkinnossa osoitettava osaaminen 2.2 Verhoilijan ammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen 3 VERHOILIJAN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET OSAAMISALA VERHOILU 3.1 Verhoilun suunnittelu Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat OSAAMISALA TEOLLINEN VERHOILU 3.2 Verhoilu Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat 3.3 Työnkulun suunnittelu teollisen verhoilutuotteen valmistuksessa Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat 3.4 Teollinen verhoilu Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT 3.5 Yrittäjänä toimiminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat

5 LUONNOS Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, omasta tai toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta.

6 LUONNOS 4 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi.

7 LUONNOS Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Henkilökohtaistamisesta Opetushallitus on antanut erillisen määräyksen. 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. lle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisena määräaikana pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista.

8 LUONNOS 6 Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 2 VERHOILIJAN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Verhoilijan ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen Verhoilijan ammattitutkinnon suorittanut henkilö toimii verhoilijana verhoilualan yrityksessä tai teollisuudessa. Hän voi toimia myös verhoilualan yrittäjänä. Hän voi osoittaa osaamisensa joko verhoilualan teollisuuden työntekijänä tai huonekalujen ja ajoneuvojen osalta verhoilijana. Teollisuuden verhoilija voi toimia verhoilutuotannon eri sektoreilla ja tutkinnossa osoitettu osaaminen vaatii vankkaa kokemusta useammalta osa-alueelta. Verhoilutöiden osaaminen vaatii vankkaa huonekalujen tai ajoneuvojen tuntemusta sekä verhoilujen korjaamiseen, muutostöihin tai entisöintiin harjaantunutta osaamista sekä asiakaspalvelutaitoja. Tutkinnon suorittamista henkilökohtaistettaessa tutkintosuoritukset suunnitellaan ja toteutetaan valiten osaamisalan mukaan kaksi pakollista osaa ja lisäksi tutkinnon suorittaja hallitsee yhden valinnaisen tutkinnon osan edellyttämän osaamisen. 2.2 Verhoilijan ammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Verhoilijan ammattitutkinto muodostuu kahdesta osaamisalasta, joista tutkinnon suorittaja valitsee toisen. Osaamisalat ovat 1. Verhoilu 2. Teollinen verhoilu Tutkinnon suorittaminen edellyttää kahden pakollisen tutkinnon osan ja yhden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista.

9 LUONNOS 7 VERHOILIJAN AMMATTITUTKINTO OSAAMISALA: Verhoilu Pakolliset tutkinnon osat: 3.1 Verhoilun suunnittelu 3.2 Verhoilu OSAAMISALA: Teollinen verhoilu Pakolliset tutkinnon osat: 3.3 Työnkulun suunnittelu teollisen verhoilutuotteen valmistuksessa 3.4 Teollinen verhoilu Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, joista tutkinnon suorittaja valitsee yhden: 3.5 Yrittäjänä toimiminen 3.6 Työssä oppimisen ohjaaminen 3.7 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, omasta tai toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Tutkinto muodostuu kahdesta osaamisalan pakollisesta osasta ja yhdestä kaikille valinnaisesta osasta. Tutkinto on valmis, kun kaikki kolme tutkinnon osaa on suoritettu hyväksytysti. voi valita osassa 3.7 suorittamattoman osan omasta tutkinnostaan tai jostain toisesta perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta. Sen suorittaminen sovitaan perustellen tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisen yhteydessä. 3 VERHOILIJAN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän verhoilijan ammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. Yksittäisessä tutkintotilaisuudessa riittää yhden kolmikannan edustajan arvio. lle on annettava mahdollisuus

10 LUONNOS 8 suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. lle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. lle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti tilaisuudessa, johon osallistuu tutkinnon suorittajan lisäksi yksi tai useampi arvioija. Arvioija kirjaa keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osan suorittamisen yhteydessä tai sitten kun kaikki tutkinnon osien suoritukset on tehty. Verhoilijan ammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. 3.1 Verhoilun suunnittelu Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o tehdä asiakkaalle verhoiltavan tuotteen muutos-, korjaus- tai entisöintisuunnitelman o laatia tarjousasiakirjan verhoiltavasta kohteesta o valita verhoilumateriaaleja ja verhoilun oheistuotteita. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa tehdä asiakkaalle verhoiltavan tuotteen muutos-, korjaus- tai entisöintisuunnitelman.

11 LUONNOS 9 Työn suunnittelu asiakkaalle Tiedonhankinta ja yhteistyö ohjaa, neuvoo ja kuulee asiakasta suunniteltaessa muutettavan, korjattavan tai entisöitävän tuotteen verhoilua tunnistaa yksittäisten asiakkaiden erilaiset tarpeet selvittää asiakkaalle muutettavan, korjattavan tai entisöitävän tuotteen tyylisuunnan, mahdollisen elinkaaren ja alkuperän sekä historiallisen arvon ja merkityksen uutta verhoilua suunniteltaessa punnitsee asiakkaan kanssa erilaisia muutettavan, korjattavan tai entisöitävän tuotteen verhoilutapoja, materiaalivalintoja, hoito- ohjeita sekä tulevaa käyttötarkoitusta tuotteen historian ja käyttötarkoituksen uudistettavan ulkonäön kannalta selvittää muutettavan, korjattavan tai entisöitävän tuotteen kustannuksia eritellen käytettävät materiaalit ja työn osuuden sekä mahdollisen liikkumavaran lopulliseen hintaan pystyy neuvottelutilanteissa selkeään ilmaisuun ja perusteltuihin ehdotuksiin. etsii ja hyödyntää alan uusinta tietoa sähköisistä verkostoista, ammattialan lehdistä, kirjallisuudesta tai alan asiantuntijoilta ylläpitääkseen ja kehittääkseen omaa ammattitaitoaan verhoilijana hankkii ja tulkitsee englanninkielistä tietoa esimerkiksi verhoilukankaiden hoito- ja käyttöohjeista tai kone- ja laite-esitteistä. osaa laatia tarjousasiakirjan verhoiltavasta kohteesta. Tarjousasiakirjan laadinta suunnittelee muutettavan, korjattavan tai entisöitävän työn yhdessä asiakkaan kanssa määrittelee etukäteen suunnitelmissa valmiin muutetun, korjatun tai entisöidyn tuotteen laadun, työhön käytetyn ajan ja asiakkaan kustannukset eli lopullisen tuotteen hinnan laatii selkeän tarjousasiakirjan tekemiensä materiaali- ja työkustannuslaskelmien avulla

12 LUONNOS 10 lähettää asiakirjan liitteineen sähköisesti asiakkaalle tai esimiehelle. osaa valita verhoilumateriaaleja ja verhoilun oheistuotteita. Pehmusteiden valinta valitsee tarvittaessa joustimet käyttökohteiden mukaan valitsee käyttökohteen ja asiakkaan toiveen mukaan oikeat pohja- ja pehmustemateriaalit valitessaan eri pehmustelaatuja huomioi niitä koskevat keskeiset määräykset liittyen verhoiltavan kohteen käyttöön tai esimerkiksi asiakkaan allergiaan. Pintamateriaalien valinta suunnittelee materiaalivalinnat yhdessä asiakkaan kanssa määrittelee tuotteen alkuperäisen tyylin ja/tai tulevan käyttötarkoituksen mukaan oikein pintamateriaalit (esimerkiksi yksityiset kodit, yleisötilat, sairaalat, kirkot, lastentarhat, teatterilavasteet tai ajoneuvot) tarkistaa muutoksissa, korjauksissa tai entisöinnissä suunnitelmista tyypillisimmät tyylikaudella käytetyt pintamateriaalit, niiden kuosit, värit ja verhoilutavat vertailee ja selvittää eri tavaran tuottajien ja -toimittajilta kankaiden, nahkojen ja muiden pintamateriaalien tarjontaa, laatua ja toimitustapoja selvittää asiakkaalle perusteellisesti etukäteen materiaalien hoito-ohjeet hankkii tarvittavaa lisätietoa materiaalien ominaisuuksista hankkii oikean määrä materiaalia sopimalla laskutustavasta etukäteen asiakkaan ja materiaalin toimittajan kanssa hankkii verhoilukohteita ja materiaaleja koskevat keskeiset määräykset ja ohjeet. Ammattitaidon osoittamistavat

13 LUONNOS 11 osoittaa osaamisensa laatimalla asiakkaalle verhoilutuotteen muutos-, korjaus- tai entisöintisuunnitelman. Tuote voi olla esimerkiksi verhoiltu huonekalu tai ajoneuvo. Huonekalun tulee olla käsi- ja selkänojallinen, yliverhoiltu ja siinä tulee olla jousitettu istuin. Huonekalussa on joko joustava istuinreuna tai siinä on irtotyynyistuin, jossa on kapat ja teresaumat. Ajoneuvon, kuten auton tai veneen penkkien istuimissa tai selkänojissa tulee olla teresaumoja, sisäänottoja tai piiputuksia. Tuote tulee esimerkiksi yksityiseen kotiin, ajoneuvoon tai veneeseen tai se voidaan sijoittaa julkiseen tilaan, kuten toimistoon, sairaalaan, päiväkotiin, palvelutaloon, tai vaikka teatterilavasteisiin. Alan asiantuntijat arvioivat hänen toimintansa suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ottaen huomioon tutkinnon suorittajalle laaditun tutkinnon suorittamista koskevan suunnitelman. Arvioinnit kirjataan arviointilomakkeille. voi mahdollisesti täydentää tutkintosuorituksiaan työn suunnitteluvaiheeseen liittyvillä, sen aikana itse tuottamillaan perustelluilla muilla dokumenteilla, jotka arvioituina liitetään arviointiaineistoon. 3.2 Verhoilu Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o tehdä uudelleen verhoiltavan tuotteen purkutyöt ja pohjatyöt o entisöidä tai korjata tuotteen asiakkaan toiveiden mukaisesti o työskennellä verhoomossa turvallisesti ja ergonomisesti Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa tehdä uudelleen verhoiltavan tuotteen purkutyöt ja korjattavan tuotteen pohjatyöt. Purku ja/tai pohjatyöt purkaa tarvittaessa vanhan verhoilun järjestää tarvittaessa käytöstä poistettavien materiaalien kierrätyksen ja uusiokäytön sekä ohjeiden ja säädösten mukaisen materiaalin hävittämisen käyttää ympäristömyönteisiä työ- ja toimintatapoja selvittää purkutyön yhteydessä rungon kunnon

14 LUONNOS 12 ja mahdollisen korjaustarpeen tekee verhoilukohteen pohjatyöt korjaus ja muutosverhoilujen mukaan työskentelee joutuisasti ja turvallisesti. osaa muuttaa, korjata tai entisöidä tuotteen asiakkaan toiveiden mukaiseksi. Rungon korjaus työskentelee aina etukäteen tehtyjen ja asiakkaan hyväksymien suunnitelmien mukaan valitsee ja hankkii työkohteeseen sopivat materiaalit ja työvälineet käyttää entisöinti- tai korjaustyössä valitsemiaan työvälineitä ammattimaisesti ja turvallisesti tekee tarvittavat korjaus- tai muutostyöt verhoiltavaan runkoon tai kohteeseen ulkonäön, kestävyyden ja tulevan käyttötarkoituksen vaatimusten mukaan huomioi verhoiltavan kohteen turvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet. Pehmustus tekee tarvittavat uudet pehmustukset etukäteen suunnitellun tyylin, kestävyyden ja käyttötarkoituksen mukaan käyttää vanhoja pehmusteita uudelleen verhoiltavassa tuotteessa asiakkaan kanssa sovitulla tavalla työskentelee joutuisasti ja turvallisesti. Päällystys työskentelee aina etukäteen tehtyjen ja asiakkaan hyväksymien suunnitelmien mukaan mitoittaa ja kaavoittaa päällysmateriaalin taloudellisesti ja tarkoituksen mukaisesti, huomioiden pehmustemateriaalit ja käyttökohteen leikkaa päällysteet huolellisesti, materiaalin erityispiirteiden ja kuosin vaatimalla tavalla ompelee koneella ja käsin valiten oikean saumarakenteen, tikin pituuden ja langat

15 LUONNOS 13 kiinnittää päällysmateriaalit huolellisesti runkoon työskentelee joutuisasti ja turvallisesti. Viimeistely ja asennus huolittelee ja viimeistelee tuotteen asiakkaalle luovutettavaksi asentaa valmiit työt kohteisiin tai kokoaa verhoiltavan kohteen kokonaisuudeksi laatii asiakkaalle tuotteen käyttö- ja hoitoohjeet ja opastaa käytössä. osaa työskennellä verhoomossa. Työympäristön ja tuotantovälineiden kunnossapito valmistelee työpisteensä työn vaatimalla tavalla esteettömäksi ja tarkoituksenmukaiseksi siten, että sekä työturvallisuus, -ergonomia että työskentelyn tehokkuus tulevat huomioiduksi tuntee ala- ja laitekohtaiset työturvallisuusmääräykset ja toimii niiden mukaisesti käyttää tarvittavia suojaimia materiaali- ja laitekohtaisesti, ohjeiden vaatimalla tavalla tekee verhoomon koneiden ja laitteiden päivittäiset huollot, kuten ompelukoneiden langoitukset, niiden säädöt, puhdistuksen ja öljyn lisäyksen siten että laitteet ovat turvallisia ja käyttökuntoisia käyttää ammattitaitoisesti ja vaihtelevasti työvaiheittain yrityksen koneita ja laitteita käyttää paineilmalla toimivia laitteita ammattitaitoisesti. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa osaamisensa verhoilemalla muutettavan, korjattavan tai entisöitävän verhoilutuotteen asiakkaalle. Hän työskentelee asiakkaan hyväksymien suunnitelmien ja kustannusarvion mukaisesti. Verhoiltava tuote voi olla esimerkiksi kunnostettava ja uudelleen verhoiltava tai entisöitävä huonekalu tai ajoneuvo. Huonekalun tulee olla käsi- ja selkänojallinen, yliverhoiltu ja siinä tulee olla jousitettu istuin. Huonekalussa on joko joustava istuinreuna tai siinä on irtotyynyistuin, jossa on kapat ja teresaumat. Ajoneuvon, kuten auton tai veneen penkkien istuimissa, selkänojissa tai seinäverhoiluissa tulee olla teresaumoja, sisäänottoja tai piiputuksia.

16 LUONNOS 14 Alan asiantuntijat arvioivat hänen toimintansa suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ottaen huomioon tutkinnon suorittajalle laaditun tutkinnon suorittamista koskevan suunnitelman. Arvioinnit kirjataan arviointilomakkeille. voi mahdollisesti täydentää tutkintosuorituksiaan työn suunnitteluvaiheeseen liittyvillä, sen aikana itse tuottamillaan perustelluilla muilla dokumenteilla, jotka arvioituina liitetään arviointiaineistoon. 3.3 Työnkulun suunnittelu teollisen verhoilutuotteen valmistuksessa Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o tehdä suunnitelman työnkulusta teollisessa tuotannossa o suunnitella materiaalien käyttöä o arvioida ajan käyttöä o toimia työyhteisönsä jäsenenä. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa tehdä suunnitelman työn kulusta teollisessa tuotannossa. Työmenetelmien suunnittelu valitsee tarkoituksenmukaiset työmenetelmät tekee tarkan, kirjallisen suunnitelman työmenetelmistä ja järjestyksestä valitsee huonekaluun rakenteen mukaan tehokkaat menetelmät ja -tavat käyttää suunnitelmallisesti ja tehokkaasti oman työaikansa. osaa suunnitella materiaalien käyttöä. Materiaalien käytön suunnittelu selvittää materiaalien valinnan merkityksen työmenetelmiin valitsee huonekaluun rakenteen mukaan pohjasekä pehmustemateriaalit teolliseen valmistukseen tulevalle tuotteelle

17 LUONNOS 15 tulkitsee englanninkielisen materiaalisesitteen yksittäisen kankaan raaka-aineista ja käyttötarkoituksesta selvittää materiaalien vaikutukset tuotteen käyttötarkoitukseen, huoltoon ja elinkaareen huolehtii osaltaan, että tuotteeseen liitetään oikein laaditut käyttö- ja hoito-ohjeet. Materiaalimenekin laskeminen arvioi materiaalien kulutuksen yksittäisestä verhoilemastaan huonekalusta selvittää materiaalien hinnat käyttäen apuna tuote-esitteitä tai yrityksen omaa hinnastoa tekee kankaan leikkaussuunnitelman yksittäisestä verhoilemastaan huonekalusta tekee yksittäisestä verhoilemastaan huonekalun materiaalitarpeesta perustellun ja selkeän laskelman. osaa arvioida ajan käyttöä. Ajan käytön suunnittelu muodostaa selkeän kokonaiskuvan tuotteen valmistuksesta ja siihen käytettävästä ajasta selvittää yrityksen konekannan vaikutusta ajan käyttöön tekee hintavertailuja eri työskentelymenetelmien valinnoista tuotteen valmistuksessa suunnittelee työskentelyynsä tuottavia ja taloudellisia valmistustapoja toimii sovittujen aikataulujen vaatimalla tavalla. osaa toimia työyhteisönsä jäsenenä. Yhteistyö on vastuullinen, joustava ja yhteistyökykyinen työyhteisön jäsen ilmaisee itseään neuvottelutilanteissa selkeästi ja perustelee ehdotuksensa arvostaa omaa työtään ja tuo myönteisesti esille oman osaamisensa jakaa oman osaamisensa työyhteisön

18 LUONNOS 16 käyttöön. Oman työn ja osaamisen suunnittelu, seuranta ja kehittäminen kehittää pitkäjänteisesti ja aikatauluttaen omaa työtään ja osaamistaan yhdessä esimiehensä kanssa suhtautuu asiallisesti saamaansa palautteeseen omasta toiminnastaan huolehtii omasta työkyvystään ja jaksamisestaan. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa osaamisensa suunnittelemalla työnkulun teollisessa tuotannossa olevan verhoiltavan tuotteen ja oman työnsä osalta. Tässä tutkinnon osassa tuotteella tarkoitetaan huonekalua, joka on valmistettu teollisessa tuotannossa ja siinä on kauttaaltaan verhoiltu käsinojallinen runko ja kapallinen, teresaumainen istuintyyny. Alan asiantuntijat arvioivat hänen toimintansa suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ottaen huomioon tutkinnon suorittajalle laaditun tutkinnon suorittamista koskevan suunnitelman. Arvioinnit kirjataan arviointilomakkeille. voi mahdollisesti täydentää tutkintosuorituksiaan työn suunnitteluvaiheeseen liittyvillä, sen aikana itse tuottamillaan perustelluilla muilla dokumenteilla, jotka arvioituina liitetään arviointiaineistoon. 3.4 Teollinen verhoilu Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o määritellä työympäristönsä tuotannolliset mahdollisuudet o käsitellä verhoilurunkoa ja pehmustaa sen o päällystää ja viimeistellä huonekalun. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa määritellä työympäristönsä tuotannolliset mahdollisuudet.

19 LUONNOS 17 Työympäristössä toimiminen ja koneiden sekä laitteiden hallinta osaa hyödyntää työympäristönsä tuotannollisia mahdollisuuksia käyttää verhoilutyössä tarvittavia koneita ja laitteita turvallisesti ja ergonomisesti. osaa käsitellä verhoilurunkoa ja pehmustaa sen. Uuden rungon esivalmistelut tekee mahdolliset esiheloitustyöt varmistaa, että osista verhoiltava huonekalu on koottavissa verhoilun jälkeen tekee välttämättömät särmänpoistot. Pohjajoustojen kiinnitykset valitsee huonekalurunkoon sopivat pohjajoustot mitoittaa ja kiinnittää ne kestäväksi kokonaisuudeksi. Pehmusteiden kaavoittaminen, leikkaaminen ja liimaaminen tulkitsee työhön liittyviä kaavoja ja työpiirustuksia oikein mitoittaa ja kaavoittaa pehmustuksen siten, että huonekalun muodot ja verhoiltavuus tulee huomioiduksi leikkaa kaavojen mukaan tuotteeseen valitsemansa pehmusteet liimaa pehmusteet runkoon noudattaa ohjeita työturvallisuudesta osaa käsitellä syntyvät jätteet kestävä kehitys huomioiden. Kankaiden kaavoitus mitoittaa ja tekee kaavat päällysteille, huonekalun muoto ja rakenne huomioiden. osaa päällystää ja viimeistellä huonekalun. Kankaiden leikkaaminen

20 LUONNOS 18 leikkaa kaavojen mukaan kankaat tehtävään huonekaluun noudattaa työturvallisuusohjeita käyttäessään leikkuuvälineitä. Ompelu tekee verhoilualalla käytettävien ompelukoneiden langoitukset, säädöt, öljyn lisäyksen ja puhdistuksen, siten että laitteet ovat käyttökuntoisia ompelee leikatut kappaleet verhoiltavaksi kokonaisuudeksi käyttää tarkoituksenmukaisia ja erilaisia saumarakenteita ompelutyössä huomioi ompelutyössä kestävyyden ja käyttötarkoituksen sekä ompelun viimeistelyn. Päällystystyö päällystää huonekalun suunnitelman ja yrityksen laatukriteerien mukaisesti ja joutuisasti huomioi työskennellessään työergonomian. Heloitukset ja viimeistely kiinnittää huonekalujalat asianmukaisesti huolittelee työn myytäväksi käsittelee syntyvät jätteet yrityksen ohjeistuksen mukaisesti. Työympäristöstä huolehtiminen huolehtii työympäristönsä turvallisuudesta, siisteydestä ja viihtyvyydestä toimii oman työyksikkönsä turvallisuussuunnitelman ja -määräysten mukaisesti ja kääntyy tarvittaessa esimiehen tai asiantuntijan puoleen toimii rauhallisesti asiakkaiden tai omaa turvallisuutta uhkaavassa tilanteessa. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa osaamisensa verhoilemalla rungosta valmiiksi yksittäisen teollisessa tuotannossa olevan huonekalun. Tässä tutkinnon osassa huonekalu on

21 LUONNOS 19 yliverhoiltu, eli siinä on kauttaaltaan verhoiltu käsinojallinen runko ja kapallinen ja teresaumainen istuintyyny. Alan asiantuntijat arvioivat hänen toimintansa suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ottaen huomioon tutkinnon suorittajalle laaditun tutkinnon suorittamista koskevan suunnitelman. Arvioinnit kirjataan arviointilomakkeille. voi mahdollisesti täydentää tutkintosuorituksiaan työn suunnitteluvaiheeseen liittyvillä, sen aikana itse tuottamillaan perustelluilla muilla dokumenteilla, jotka arvioituina liitetään arviointiaineistoon. 3.5 Yrittäjänä toimiminen Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: Tutkinnon osan suorittaja osaa selvittää omia mahdollisuuksiaan toimia alan yrittäjänä ottaa huomioon tuoteturvallisuuden ja tuotevastuun velvoitteet kehittää liikeideasta taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa arvioida tuotannon toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä hinnoitella tuotteita markkinoida tuotteita huolehtia työhyvinvoinnista. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa tehdä suunnitelman työnkulusta ja valita tuotteessa käytettävät perusverhoilumateriaalit. Työmenetelmien suunnittelu sekä materiaalien käytön suunnittelu teolliseen valmistukseen Materiaalimenekin tarpeen laskeminen valitsee huonekaluun rakenteen mukaan pohjasekä pehmustemateriaalit tekee tarkan, kirjallisen suunnitelman työmenetelmistä ja järjestyksestä tulkitsee mitä englanninkielisessä kangasesitteessä sanotaan kankaan raakaaineista ja käyttötarkoituksesta. arvioi materiaalien kulutuksen selvittää materiaalien hinnat

22 LUONNOS 20 tekee kankaan leikkaussuunnitelman tekee materiaalitarpeesta kirjallisen laskelman. osaa arvioida yhden tuotteen työaikaa tuotantoyksikössä. Ajan käytön suunnittelu selvittää tuotteen valmistuksen kokonaiskuvan tekee ajankäyttösuunnitelman tuotteen valmistukseen huomioi suunnitelmassaan yrityksen konekannan sekä muut tuotannolliset mahdollisuudet. lla on työhön tarvittavat sosiaaliset taidot. Yhteistyössä toimiminen tekee tarvittavaa yhteistyötä tuotantoyksikön muiden työntekijöiden kanssa hakee tarvittaessa tukea työn suorittamiseen. osaa selvittää omia mahdollisuuksiaan toimia alan yrittäjänä.

23 LUONNOS 21 Oman ammattitaidon ja yrittäjävalmiuksien selvittäminen arvioi henkilökohtaisia ominaisuuksiaan ja ammattitaitoaan sekä ammatillisia kehittämistarpeitaan selvittää alansa tai yrityksensä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia erittelee yrittäjän toiminnan vastuita ja velvoitteita selvittää ja selkeyttää ammattialan mahdollisuudet ja riskit joko toisen palveluksessa tai yrittäjänä arvioi oman toimintansa kannattavuutta sekä ansiomahdollisuuksia yrittäjänä tuntee oman ydinosaamisensa ja voimavaransa sekä täydentää niitä yhteistyöllä muiden kanssa yrittäjä- ja asiakaslähtöisesti toimii tarvittaessa verkostoissa hyödyntäen verkostokumppaneiden osaamista. osaa käyttää oman alansa laatujärjestelmiä. Laatujärjestelmien käyttö selvittää laatujärjestelmien merkityksen ja niiden tuomat mahdollisuudet oman toimintansa kehittämiseen toimii laatujärjestelmien mukaisesti. osaa ottaa huomioon tuoteturvallisuuden ja tuotevastuun velvoitteet. Tuoteturvallisuuden ja tuotevastuun soveltaminen käsityöyrityksen toimintaan Tutkinnon osan suorittaja selvittää, mitä tuotevastuulla tarkoitetaan ja miten syntyy vahingonkorvausvelvollisuus suunnittelee oman liiketoimintansa tuoteturvallisuuden ja tuotevastuun velvoitteiden mukaisesti työskentelee tiedostaen tuotteen

24 LUONNOS 22 virheen ja palvelun viivästymisen seuraamukset sekä keskeiset hinnoittelua koskevat säädökset laatii oman tuotteen tuoteinformaation. osaa kehittää liikeideasta taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa. Liikeideasta kannattavaksi yritystoiminnaksi Tutkinnon osan suorittaja selvittää yritystoiminnan aloitustapoja ja muotoja laatii asiantuntijoita hyödyntäen liiketoimintasuunnitelman vertailee eri yhtiömuotoja ja valitsee niistä omaan toimintaansa sopivan yhtiömuodon tekee yksinkertaisia kannattavuuslaskelmia tulkitsee oman yrityksensä tilinpäätöstä kehittää liikeideasta taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa käyttää apunaan tarvittavia asiantuntijapalveluita oman yrityksensä verotus- ja vakuutusasioissa sekä taloushallinnossa. osaa arvioida tuotannon toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä. Tuotanto selvittää tuotannon toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset arvioi uniikki- ja sarjatuotannon, tilaustöiden sekä alihankintatyön vaikutukset kannattavuuteen organisoi tuotannon ottaen huomioon sesongit, sivutyöt ja muut kannattavuuteen vaikuttavat tekijät. osaa hinnoitella tuotteita.

25 LUONNOS 23 Hinnoittelu Tutkinnon osan suorittaja kartoittaa tuotteensa kilpailutilannetta hinnoittelee tuotteensa ottaen huomioon paikallisen, alueellisen tai valtakunnallisen tuotetarjonnan hinnoittelee tuotteita niin, että kaikki hintaan vaikuttavat kiinteät ja muuttuvat kulut sekä myyntikanavan vaikutukset tulevat otetuiksi huomioon laskee hinnoittelun vaikutukset kannattavuuteen noudattaa arvonlisäverosäännöksiä. osaa markkinoida tuotteita. Markkinointi kartoittaa ammattialansa erikoispiirteitä etsii ja tunnistaa alan tulevaisuuden heikkoja signaaleja määrittelee markkinoinnin hyötyjä alan tuotteiden tai -palveluiden myynnin kannalta määrittelee tärkeimmät kohderyhmänsä ja asiakkaansa vertailee tuotteille tai -palveluille soveltuvia erilaisia nykyaikaisia markkinointikeinoja ja myyntikanavia tekee markkinoinnille ja tiedottamiselle kustannusarvion työskentelee yhteistyössä esimerkiksi mainostoimiston, valokuvaajan, painotalon, paikallislehtien, kielenhuoltajan tai kääntäjä kanssa hallitsee vuorovaikutus- ja esiintymistaidot neuvottelutilanteissa käyttää asiantuntevasti ammattialansa sanastoa. osaa huolehtia työhyvinvoinnista.

26 LUONNOS 24 Työhyvinvointi määrittelee työkykyyn vaikuttavia asioita ja toimii niiden mukaisesti laatii päivä-, viikko- ja vuosisuunnitelmia ottaen huomioon hyvinvointiin vaikuttavia fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia tekijöitä ottaa vastuuta omasta jaksamisestaan sekä oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä kiinnittää huomiota hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin kuten viihtyisään työympäristöön. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa kehittämällä omaa liiketoimintaansa valitsemallaan ammattialalla, joka on verhoilijan ammattitutkintoa suoritettaessa verhoiluala. Tässä tutkinnon osassa tutkinnon suorittajalla tarkoitetaan verhoilualan töitä ammattimaisesti ja kannattavasti tekevää ammatinharjoittajaa, yrittäjää tai yrityksen työntekijää. Alan asiantuntijat arvioivat hänen toimintansa suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin sekä arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ottaen huomioon tutkinnon suorittajalle laaditun tutkinnon suorittamista koskevan suunnitelman. Arvioinnit kirjataan arviointilomakkeille. voi mahdollisesti täydentää tutkintosuorituksiaan työn suunnitteluvaiheeseen liittyvillä, sen aikana itse tuottamillaan perustelluilla muilla dokumenteilla, jotka arvioituina liitetään arviointiaineistoon. 3.6 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, omasta tai toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Verhoilijan ammattitutkintoon voidaan sisällyttää perustellusti yksi valinnainen tutkinnon osa jostain ammatillisesta perustutkinnosta, omasta tai toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva ko. näyttötutkinnon järjestämissopimus tai koulutuksen järjestäjä voi ostaa näyttötutkintotilaisuudet sellaiselta tutkinnon järjestäjältä, jolla on näyttötutkinnon järjestämissopimus ko. tutkintoon. Todistuksen kyseisen osan suorittamisesta antaa aina ko. ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta. Verhoilualan tutkintotoimikunta hyväksyy kyseisen tutkinnon osan osaksi verhoilijan ammattitutkintoa todistuksen perusteella.

27 LUONNOS 1 OPETUSHALLITUS Näyttötutkinnon perusteet VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Määräys XX/011/2011

28 LUONNOS 2 SISÄLTÖ 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen 1.3 Näyttötutkinnon perusteet 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa 1.6 Todistukset 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus 2 VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen 2.2 Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen 3 VERHOILIJAMESTARIN ERIKOIS AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET OSAAMISALA VERHOILIJAMESTARIN TYÖT 3.1 Verhoiluyrittäjänä toimiminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat 3.2 Ajoneuvoverhoilu Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat 3.3 Huonekaluverhoilu Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat OSAAMISALA MALLIVERHOILIJAMESTARIN TYÖT 3.4 Malliverhoilu Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat 3.5 Malliverhoilun työohjeiden ja kaavojen valmistus Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT 3.6 Työssä oppimisen ohjaaminen

29 LUONNOS 3 Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat 3.7 Tutkinnon osa omasta tai muusta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta

30 LUONNOS 4 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Henkilökohtaistamisesta Opetushallitus on antanut erillisen määräyksen.

31 LUONNOS Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. lle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisena määräaikana pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen

32 LUONNOS 6 tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 2 VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnossa osoitettu osaaminen Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut on erittäin kokenut verhoilualan ammattilainen. Verhoilijamestarin tutkinnon suorittanut tekee töitä teollisuuden toimintaympäristöissä tai yrittäjänä tai verhoiluyrityksen työntekijänä. Tutkinnon suorittajalla on valmiudet toimia itsenäisesti ja hänen työtehtävänsä edellyttävät vahvaa verhoilualan osaamista. Verhoilijamestarin erikoisammattitutkintoa suorittaessaan tutkinnon suorittaja osoittaa hallitsevansa valitsemansa osaamisalan verhoilutyöt edellä kuvatun vaatimustason mukaisesti. Tutkinnon suorittamista henkilökohtaistettaessa tutkintosuoritukset suunnitellaan ja toteutetaan ottaen huomioon tehtävälle ominaiset piirteet. Pakollisten tutkinnon osien lisäksi tutkinnon suorittaja hallitsee yhden valinnaisen tutkinnon osan edellyttämän osaamisen. 2.2 Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnossa on kaksi osaamisalaa, josta tutkinnon suorittaja valitsee toisen. Osaamisalat ovat 1. Verhoilijamestarin työt 2. Malliverhoilijamestarin työt

33 LUONNOS 7 VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO OSAAMISALA: Verhoilijamestarin työt Pakolliset tutkinnon osat: 3.1 Verhoiluyrittäjänä toimiminen 3.2 Ajoneuvoverhoilu TAI 3.3 Huonekaluverhoilu OSAAMISALA: Malliverhoilijamestarin työt Pakolliset tutkinnon osat: 3.4 Malliverhoilu 3.5 Malliverhoilun työohjeiden ja kaavojen valmistus Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, joista tutkinnon suorittaja valitsee yhden: 3.6 Työssä oppimisen ohjaaminen 3.7 Tutkinnon osa omasta tai toisesta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta Tutkinto muodostuu kahdesta osaamisalan pakollisesta osasta ja yhdestä kaikille valinnaisesta osasta. Tutkinto on valmis, kun kaikki kolme tutkinnon osaa on suoritettu hyväksytysti. Verhoiluyrittäjä valitsee pakollisista verhoiltavista kohteista joko ajoneuvoverhoilun tai huonekaluverhoilun. voi valita osassa 3.7 suorittamattoman osan omasta tutkinnostaan tai tutkinnon osan jostain toisesta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta. Sen suorittaminen sovitaan perustellen tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisen yhteydessä. 3 VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa työympäristössä tutkinnon suorittajan omissa työtehtävissä, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteissa edellytetyn ammatillisen osaamisen. Tutkinnon suorittamista henkilökohtaistettaessa selvitetään, onko tutkinnon suorittajalla kaikkien tutkinnon osien suorittamiseen soveltuva näyttöympäristö ja sellaiset työtehtävät, jotta hän voi osoittaa ammattitaitovaatimusten edellyttämän osaamisen.

VERHOILIJAN AMMATTITUTKINTO 2011

VERHOILIJAN AMMATTITUTKINTO 2011 Näyttötutkinnon perusteet VERHOILIJAN AMMATTITUTKINTO 2011 Määräys 27/011/2011 Määräykset ja ohjeet 2011:37 Määräykset ja ohjeet 2011:37 Näyttötutkinnon perusteet VERHOILIJAN AMMATTITUTKINTO 2011 Määräys

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuka arvioi ammattitaidon? Kolmikanta (työnantaja, työntekijä, opetusala

Lisätiedot

KOKIN OSAAMISALA 2. Yrittäjän ammattitutkinto, opetussuunnitelma. Yritystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen osaamisala

KOKIN OSAAMISALA 2. Yrittäjän ammattitutkinto, opetussuunnitelma. Yritystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen osaamisala www.ahlman.fi 1 KOKIN OSAAMISALA 2 Yrittäjän ammattitutkinto, opetussuunnitelma Yritystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen osaamisala YRITTÄJÄ 3 1. YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN... 4 1.1

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

Näyttötutkinnon perusteet

Näyttötutkinnon perusteet Näyttötutkinnon perusteet YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO 2007 MÄÄRÄYS 22/011/2007 OPETUSHALLITUS ISBN 978 952 13 3414 6 (nid.) ISBN 978 952 13 3415 3 (pdf) 1 Dno 22/011/2007 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava

Lisätiedot

Näyttötutkinnon perusteet

Näyttötutkinnon perusteet Näyttötutkinnon perusteet YRITTÄJÄN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2007 MÄÄRÄYS 23/011/2007 OPETUSHALLITUS ISBN 978 952 13 3416 0 (nid.) ISBN 978 952 13 3417 7 (pdf) 1 Dno 23/011/2007 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava

Lisätiedot

VERHOILIJAN AMMATTITUTKINTO JA VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

VERHOILIJAN AMMATTITUTKINTO JA VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO VERHOILIJAN AMMATTITUTKINTO JA VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1318 8 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 52/011/2001 MÄÄRÄYS Velvoittavana

Lisätiedot

MATKATOIMISTOVIRKAILIJAN AMMATTITUTKINTO 2011

MATKATOIMISTOVIRKAILIJAN AMMATTITUTKINTO 2011 Näyttötutkinnon perusteet MATKATOIMISTOVIRKAILIJAN AMMATTITUTKINTO 2011 Määräys 14/011/2011 Määräykset ja ohjeet 2011:23 Määräykset ja ohjeet 2011:23 Näyttötutkinnon perusteet MATKATOIMISTOVIRKAILIJAN

Lisätiedot

Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta

Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Työnantajien edustajat: Camilla Herlin ja Kristiina Holopainen (Kunnallinen työmarkkinalaitos) Työntekijöiden edustajat: Päivi Bragge (Jyty ry) ja Marjut

Lisätiedot

KAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

KAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Näyttötutkinnon perusteet KAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys 40/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:44 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2013:44 ISBN 978-952-13-5708-4 (nid.)

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Näyttötutkinnon perusteet

Näyttötutkinnon perusteet Näyttötutkinnon perusteet KÄSITYÖNTEKIJÄN AMMATTITUTKINTO 2007 MÄÄRÄYS 19/011/2007 OPETUSHALLITUS ISBN 978 952 13 3298 2 (nid.) ISBN 978 952 13 3299 9 (pdf) 1 Dno 19/011/2007 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon suorittajan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO. Tutkinnon perusteet. Opetushallitus 2011

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO. Tutkinnon perusteet. Opetushallitus 2011 1 JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Tutkinnon perusteet Opetushallitus 2011 2 LUONNOS 03.12.201 SISÄLTÖ 1. LUKU NÄYTTÖTUTKINNOT... 3 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen... 3 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen...

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

YRITYSNEUVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2010

YRITYSNEUVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2010 Näyttötutkinnon perusteet YRITYSNEUVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2010 MÄÄRÄYS 46/011/2010 Määräykset ja ohjeet 2010:11 Määräykset ja ohjeet 2010:11 Näyttötutkinnon perusteet YRITYSNEUVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011 Näyttötutkinnon perusteet JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011 Määräys 15/011/2011 Määräykset ja ohjeet 2011:29 Määräykset ja ohjeet 2011:29 Näyttötutkinnon perusteet JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011 Näyttötutkinnon perusteet TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011 Määräys 17/011/2011 Määräykset ja ohjeet 2011:30 Määräykset ja ohjeet 2011:30 Näyttötutkinnon perusteet TIETO-JA VIESTINTÄTEKNIIKAN

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Näyttötutkinnon perusteet

Näyttötutkinnon perusteet Näyttötutkinnon perusteet SOITINRAKENTAJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2008 MÄÄRÄYS 33/011/2007 OPETUSHALLITUS ISBN 978 952 13 3547 1 (nid.) ISBN 978 952 13 3548 8 (pdf) 1 Dno 33/011/2007 MÄÄRÄYS Velvoittavana

Lisätiedot

Näyttötutkinnon perusteet ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN AMMATTITUTKINTO 2010 MÄÄRÄYS 48/011/2010. Määräykset ja ohjeet 2010:9

Näyttötutkinnon perusteet ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN AMMATTITUTKINTO 2010 MÄÄRÄYS 48/011/2010. Määräykset ja ohjeet 2010:9 Näyttötutkinnon perusteet ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN AMMATTITUTKINTO 2010 MÄÄRÄYS 48/011/2010 Määräykset ja ohjeet 2010:9 Määräykset ja ohjeet 2010:9 Näyttötutkinnon perusteet ASIAKIRJAHALLINNON

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 9/011/2009. Näyttötutkinnon perusteet

MÄÄRÄYS 9/011/2009. Näyttötutkinnon perusteet MÄÄRÄYS 9/011/2009 Näyttötutkinnon perusteet VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKAPALVELUJEN AMMATTITUTKINTO 2009 Näyttötutkinnon perusteet VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKAPALVELUJEN AMMATTITUTKINTO 2009 MÄÄRÄYS

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS 10.2.2014 1 Yleistä näyttötutkinnosta NÄYTTÖTUTKINNOT ovat työelämän tutkintoja Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinto järjestämissopimus ja järjestämissuunnitelma Tuula Karhumäki Välinehuollon tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan

Lisätiedot

VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011

VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011 Näyttötutkinnon perusteet VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011 Määräys 28/011/2011 Määräykset ja ohjeet 2011:38 Määräykset ja ohjeet 2011:38 Näyttötutkinnon perusteet VERHOILIJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA 1.11.2010 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 52/011/2009. Näyttötutkinnon perusteet

MÄÄRÄYS 52/011/2009. Näyttötutkinnon perusteet MÄÄRÄYS 52/011/2009 Näyttötutkinnon perusteet MARKKINOINTIVIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO 2009 Näyttötutkinnon perusteet MARKKINOINTIVIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO 2009 MÄÄRÄYS 52/011/2009 OPETUSHALLITUS 1 Opetushallitus

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta Yrittäjän ammattitutkinto 3.8 Sähköinen liiketoiminta Dnro 53/011/2012 1 A. Sähköinen liiketoiminta... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen arviointi... 3 2.0 Tutkinnon

Lisätiedot

Näyttötutkinnon perusteet

Näyttötutkinnon perusteet Näyttötutkinnon perusteet DIGITAALIPAINAJAN AMMATTITUTKINTO 2009 MÄÄRÄYS 47/011/2009 OPETUSHALLITUS 1 MÄÄRÄYS 47/011/2009 Näyttötutkinnon perusteet DIGITAALIPAINAJAN AMMATTITUTKINTO 2009 Opetushallitus

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

Näyttötutkinnon perusteet

Näyttötutkinnon perusteet Näyttötutkinnon perusteet YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2008 MÄÄRÄYS 4/011/2008 OPETUSHALLITUS ISBN 978 952 13 3634 8 (nid.) ISBN 978 952 13 3635 5 (pdf) 1 Dno 4/011/2008 MÄÄRÄYS Velvoittavana

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOIJAKOULUTUS

NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOIJAKOULUTUS NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOIJAKOULUTUS Koulutuksen tavoite: Antaa näyttötutkintoa arvioiville TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE riittävät valmiudet arviointitehtäviin. 1 Suvi Eriksson ARVIOIJAKOULUTUS KOOSTUU: 1. YLEISPEREHDYTYS

Lisätiedot

TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON UUDISTAMISTYÖ 18.6.2010 31.12.2011. Taloushallinnon ammattitutkinnon uudistaminen/inkeri Liimatainen

TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON UUDISTAMISTYÖ 18.6.2010 31.12.2011. Taloushallinnon ammattitutkinnon uudistaminen/inkeri Liimatainen TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON UUDISTAMISTYÖ 18.6.2010 31.12.2011 OPETUSHALLITUKSEN ASETTAMA TYÖRYHMÄ Heikki Ripatti, toimitusjohtaja, HS-Yrityspalvelu Oy Kaija Oksanen, controller SOK / Talous Päivi

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ulla Luukas Tiimiakatemia Tulisielut Yrittäjän ammattitutkinto Tulisoihtu Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammattitutkinnoista

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä tutkinnon suorittajan

Lisätiedot

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27)

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27) OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNN AT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta (8452) 1.8.2013 31.7.2016 Ohje näyttötutkinnon järjestäjille 11/2015

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Laadun itsearviointi eperusteet tutkinnon perusteisiin Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Opetushallituksessa Perustutkintojen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö 14.11.2014 1 Anna-Maija Hallikas Näyttötutkinnot 1/2 Ammattitutkinnot

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän yksi keskeisistä periaatteista on kolmikantaisuus Missä kolmikantaisuus näkyy tutkintojen perusteiden laadinnassa koulutustoimikunnissa

Lisätiedot

YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO

YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO Näyttötutkinnon perusteet YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO Lausuntopyyntö 34/421/2012 Opetushallitus Utbildningsstyrelsen 2012 Sisällys YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO... 1 Sisällys... 2 1 NÄYTTÖTUTKINNOT... 1 1.1

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 27 Puhallusvillan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 23.2.2012 nro 8/421/2012. Näyttötutkinnon perusteet. ILMASTOINTIASENTAJAN AMMATTITUTKINTO 2012 Määräys xx/011/2012

Lausuntopyyntö 23.2.2012 nro 8/421/2012. Näyttötutkinnon perusteet. ILMASTOINTIASENTAJAN AMMATTITUTKINTO 2012 Määräys xx/011/2012 Lausuntopyyntö 23.2.2012 nro 8/421/2012 Näyttötutkinnon perusteet ILMASTOINTIASENTAJAN AMMATTITUTKINTO 2012 Määräys xx/011/2012 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2012 Sisältö ILMASTOINTIASENTAJAN AMMATTITUTKINTO

Lisätiedot

OPAS NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTIIN. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

OPAS NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTIIN. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja OPAS NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTIIN Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja 29.1.2014 TERVETULOA NÄYTTÖTUTKINNON MAAILMAAN Mitä näyttötutkinnot ovat? Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja,

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Näyttötutkinnon perusteet

Näyttötutkinnon perusteet Näyttötutkinnon perusteet TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2009 MÄÄRÄYS 5/011/2009 OPETUSHALLITUS 1 Opetushallitus 2009 Taitto: Pirjo Hilkku Painopaikka: Edita Prima Oy Helsinki, 2009 ISBN 978 952 13 4023

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Pysyväisohjeet näyttötutkinnon järjestäjille, voimassa 22.3.2012 lähtien toistaiseksi MAATILATALOUDEN TUTKINTOTOIMIKUNTA, 8271

Pysyväisohjeet näyttötutkinnon järjestäjille, voimassa 22.3.2012 lähtien toistaiseksi MAATILATALOUDEN TUTKINTOTOIMIKUNTA, 8271 1 Pysyväisohjeet näyttötutkinnon järjestäjille, voimassa 22.3.2012 lähtien toistaiseksi MAATILATALOUDEN TUTKINTOTOIMIKUNTA, 8271 Pysyväisohjeet näyttötutkinnon järjestäjille Pysyväisohjeet koskevat maatalousalan

Lisätiedot

24.7.2006 2/440/2006. Näyttötutkintojen järjestäjät Tutkintotoimikunnat NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET

24.7.2006 2/440/2006. Näyttötutkintojen järjestäjät Tutkintotoimikunnat NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET 24.7.2006 2/440/2006 Näyttötutkintojen järjestäjät Tutkintotoimikunnat NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET Asetuksessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998, 5 ) säädetään niistä asioista, joista

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 2 1 Arvioitsijat

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Näyttötutkinnon / tutkinnon osan suorittamisen henkilökohtaistaminen

Näyttötutkinnon / tutkinnon osan suorittamisen henkilökohtaistaminen Näyttötutkinnon / tutkinnon osan suorittamisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia Jukka Koivisto puheenjohtaja, liiketalouden tutkintotoimikunta 30.1.2014 Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät Liiketalouden tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Nivalan ammattiopisto

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Nivalan ammattiopisto KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Nivalan ammattiopisto 2 Sisällys 1. KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 4 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS... 4 1.2 VALMISTAVAN

Lisätiedot

Näyttötutkintojen arviointi

Näyttötutkintojen arviointi Liite 12 Päivitetty 1.11.07 Näyttötutkintojen arviointi NÄYTTÄVÄ-PROJEKTI 2006-2007 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 2 1. Mitä ovat näyttötutkinnot?... 2 2. Miten ammattitaito osoitetaan?... 2 3. Ketkä arvioivat?...

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelu näyttötutkintojen

Arvioinnin suunnittelu näyttötutkintojen Arvioinnin suunnittelu näyttötutkintojen järjestämisessä Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suunnittelu Riittävän kattava ja monipuolinen työelämän yhteistyöverkosto Yhteistyö

Lisätiedot

TutkintoInfo 19.10.2015

TutkintoInfo 19.10.2015 TutkintoInfo 19.10.2015 Näyttötutkintojärjestelmä Luotiin 1994 säädetyllä ammattitutkintolailla & täydentävällä asetuksella Nykyinen asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1.8.2015 Tutkintorakenteet

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄJÄN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011

MAASEUDUN KEHITTÄJÄN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011 Näyttötutkinnon perusteet MAASEUDUN KEHITTÄJÄN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011 Määräys 16/011/2011 Määräykset ja ohjeet 2011:31 Määräykset ja ohjeet 2011:31 Näyttötutkinnon perusteet MAASEUDUN KEHITTÄJÄN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

Lisätiedot

MYYNNIN AMMATTITUTKINTO 2012

MYYNNIN AMMATTITUTKINTO 2012 1 Näyttötutkinnon perusteet MYYNNIN AMMATTITUTKINTO 2012 Määräys 11/011/2012 Määräykset ja ohjeet 2012:6 1 SISÄLTÖ MYYNNIN AMMATTITUTKINTO 2012... 1 SISÄLTÖ... 1 1 Näyttötutkinnot... 1 1.1 Näyttötutkintojen

Lisätiedot

Metsäalan tutkintotoimikunnat

Metsäalan tutkintotoimikunnat Metsäalan tutkintotoimikunnat 8.2.2012 Metsäalan tutkintotoimikuntien yhteiset käytännöt näyttötutkintojen järjestämisessä Metsäalan tutkintotoimikunnilla on käytössä yhteiset lomakepohjat, jotka ovat

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TILINPÄÄTÖSKIRJAUKSET JA YRITYKSEN VEROTUS TIVE 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TILINPÄÄTÖSKIRJAUKSET JA YRITYKSEN VEROTUS TIVE 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TILINPÄÄTÖSKIRJAUKSET JA YRITYKSEN VEROTUS TIVE 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus, 15 osp Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Näyttötutkinnon perusteet

Näyttötutkinnon perusteet Näyttötutkinnon perusteet TALOUSHALLINNON ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2008 MÄÄRÄYS 29/011/2007 OPETUSHALLITUS ISBN 978 952 13 3517 4 (nid.) ISBN 978 952 13 3518 1 (pdf) 1 Dno 29/011/2007 MÄÄRÄYS Velvoittavana

Lisätiedot

SIHTEERIN AMMATTITUTKINTO 2012

SIHTEERIN AMMATTITUTKINTO 2012 Näyttötutkinnon perusteet SIHTEERIN AMMATTITUTKINTO 2012 Määräys 19/011/2012 Määräykset ja ohjeet 2012:24 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:24 ISBN 978-952-13-5117-4 (nid.) ISBN 978-952-13-5118-1

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

MARKKINOINTIVIESTINNÄN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

MARKKINOINTIVIESTINNÄN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 1 Näyttötutkinnon perusteet MARKKINOINTIVIESTINNÄN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys xx/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:xx 2 SISÄLTÖ 1 NÄYTTÖTUTKINNOT... 3 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen... 3

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa tilikaudelle kuuluvat tulot ja menot sekä tuottaa viralliset

Lisätiedot

MYYNNIN AMMATTITUTKINTO 2012

MYYNNIN AMMATTITUTKINTO 2012 Näyttötutkinnon perusteet MYYNNIN AMMATTITUTKINTO 2012 Määräys 11/011/2012 Määräykset ja ohjeet 2012:6 Määräykset ja ohjeet 2012:6 Näyttötutkinnon perusteet MYYNNIN AMMATTITUTKINTO 2012 Määräys 11/011/2012

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

KULTAAJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2015

KULTAAJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2015 Näyttötutkinnon perusteet KULTAAJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2015 Määräys 36/011/2015 Määräykset ja ohjeet 2015:32 Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2015:32 ISBN 978-952-13-6120-3 (pdf) ISSN-L 1798-887X

Lisätiedot

RAKENNUSALAN TYÖMAAPÄÄLLIKÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2010

RAKENNUSALAN TYÖMAAPÄÄLLIKÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2010 Näyttötutkinnon perusteet RAKENNUSALAN TYÖMAAPÄÄLLIKÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2010 MÄÄRÄYS 43/011/2010 Määräykset ja ohjeet 2010:8 Määräykset ja ohjeet 2010:8 Näyttötutkinnon perusteet RAKENNUSALAN TYÖMAAPÄÄLLIKÖN

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus tutkinnon osa (TIVE) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Tilinpäätöskirjaukset ja

Lisätiedot

1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN

1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON MÄÄRÄYKSEN MUUTOS LIITE 1 1(5) 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.2 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot