Merimieskirkko. Sjömanskyrkan Merimiehen ystävä vuodesta 1882 * Sjömansvännen från 1882

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merimieskirkko. Sjömanskyrkan Merimiehen ystävä vuodesta 1882 * Sjömansvännen från 1882"

Transkriptio

1 Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Merimiehen ystävä vuodesta 1882 * Sjömansvännen från 1882 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta God Jul och Gott Nytt År Merimieskirkon joulunumero 2013

2 Nyt nettipuodista 1 Hopeasepän tekemä hopeinen kaulariipus, ketjulla. Ajaton ankkuririipus sopii kaulaan ripustettavaksi niin miehelle kuin naiselle. Tervetuloa tutustumaan Merimieskirkon uusittuun nettipuotiin. Voit tilata myös s. 38 olevalla tilauskupongilla. Perus-Reino lämmittää ja pitää varpaat turvassa. Pehmeä kumipohja tasoittaa tallausta. Kudottu ruutukuosipäällinen, varressa piilovenyke. Tilava Reino-lesti. Avo-Reinot niille, jotka mieluiten suijauttavat tossut jalkaan suoraan takaviistosta ja harrastavat myös "hiihtokävelyä". 3 Avo-Reino, ruskea koot: Jäsenenä saat kaupasta alennuksen syöttämällä maksuvaiheessa alennuskoodikenttään MMKJASEN ,- Kaikki parit Kengissä Merimieskirkon logo! 30,- Hopeinen kaulariipus 4 2 Reino, ruskea koot: Avo-Reino, musta koot: Sika Sika! tiuskaisi ystäväni, kun häntä jostakin asiasta kiusoittelin. Mikäpä siinä, ajattelin lausuttua kohteliaisuutta: onhan se sikakin pienenä nätti. Siitä olin kasvanut toki jo ohi, mutta kelläpä kristityllä kilttiä töpselinokkaa vastaan mitään oikeasti on. Mitä nyt silloin tällöin haisee, sotkee ja örähtelee. Saatta se astua jonkun varpaillekin ja työntää kärsänsä sinnekin, minne se ei kaikkien mielestä kuulu. Se sika siis. Lapsuuteni maalaiskodissa kesäksi meille ilmestyi aina porsas. Sen loputonta touhuamista ja toisaalta antaumuksellista löhöämistä oli mukava seurata aidan reunalla roikkuen. Karheaa nahkaansakin oli jännä rapsuttaa. Sen kasvamista toivottiin me lapsetkin, vaikka pikkusian suloisuus sen myötä hävisikin. Joulun alla possu pääsi karsinastaan pieneksi hetkeksi vapaalle jalalle, kunnes kohtasi kohtalonsa kinkkuna joulupöydässä. Isossa siassa oli enemmän syömistä, ymmärsimme. Nykyisiä kaupunkilaislapsia moinen kotieläimen kohtalo voi hirvittää, mutta me opimme jo tuolloin, että kaupan vakuumipakattukin liha tulee sikaloista ja maatiloilta. Meidän kinkkumme oli ainakin saanut elää täyttä elämää aitauksessaan monen silmä- ja käsiparin siitä huolta pitäessä. Tiesimme, mitä sika oli ahminut ja ketä me joulupöydässämme söimme. Lähiruoasta ei tuolloin vielä puhuttu, vaikka läheinen siitä oli jo tullut. Itse siasta saatettiin rupatella pöydässä hyvänkin tovin. Marko Toljamo Tämä merkki kertoo, että aiheesta on enemmän lehden lisäsivuilla netissä. Nettilehti (pdf) ilmestyy noin viikko virallisen ilmestymispäivän jälkeen. toimittajalta 2 Toimittajalta 4 Pääkirjoitus. Ledare 5 Hartaus. Pilapiirros 10 Uutisia 11 Kolumni 12 Merelliset uskomukset elävät yhä 15 Kynttilät kuuluvat jouluun 16 Merimies-Unioni huolehtii työhyvinvoinnista 18 Kirkkolaiva 19 Meritaide. Sarjakuva 22 Pikkujoulutarina 23 Kerttu Hannilan käsistä sadat villasukkaparit 24 Silliä suomalaisille 26 Perunoita Hollantiin 27 Kirjat 28 I kyrkans skepp 29 Den sista Olympiabåt 30 Jari Piirainen 32 FÅAs arkivmaterial ordnat i Åbo 33 Merimiehen runo 34 Ett rysligt krig 36 Julbasaren. Reseprästen 38 Havsnära föreställningarna. 40 Merimieskirkkouutisia 41 Merikohtaloita 42 Perhepiiri 43 Yhteystiedot. Kontaktuppgifter 44 Elämän merellä 20 Merimieskirkko / Sjömanskyrkan Merimiehen ystävä / Sjömansvännen 6/ vuosikerta / 131:e årgången ISSN Julkaisija / Utgivare: Suomen Merimieskirkko ry / Finlands Sjömanskyrka rf. Päätoimittaja / Chefredaktör: Sakari Lehmuskallio Toimitussihteeri, taitto / Redaktionssekreterare, layout: Marko Toljamo 2 Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 3 sisältö Översättningar / Käännökset: Märta von Schantz 6-9 Toimituskunta / Redaktion: Juthas Christina, Lehmuskallio Sakari (pj.), Malmberg Thure, Poutanen Pertti, Toljamo Marko, Tukkimäki Paavo, Valtonen Anne, Varho Liisa Tilaukset, osoitteenmuutokset ja jäsenasiat / Prenumerationer, adressförändringar och medlemsäranden: Albertinkatu 2 B, Albertsgatan 2 B Helsinki, Helsingfors Puh./Tel Fax Jäsenmaksu / Medlemsavgift: 50 Katso s. 37 Se på s. 37. Vuosikertahinta 6 numeroa / Prenumerationspris 6 tidskrifter: Suomessa/i Finland: 50 EU-maihin/till EU länder: 50 Muihin maihin/till andra länder: 55 Jari Piirainen (ylh. vas.) on työskennellyt Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtajana lähes vuoden ajan Kyösti Vesterisen (oik.) siirryttyä viettämään eläkepäiviään. Meripelastusseura panostaa jatkossakin vapaaehtoisten rekrytoimiseen ja kouluttamiseen. Suomalaisilla on halu auttaa ja siihen Meripelastusseura tarjoaa mielekkään tavan. Entinen yrittäjä Reijo Rautauoma (vas.) on tukenut vapaaehtoista pelastustyötä sadoillatuhansilla euroilla. Merimieskirkon joulumyyjäiset ovat tältä vuodelta ohi. Suuret ja sydämelliset kiitokset kaikille myyjäisiin tavalla tai toisella osallistuneille ja niissä vierailleille. Vuosittaiset joulubasaarit eivät olisi mahdollisia ilman satoja vapaaehtoisia. Yläkuvassa Hampurin ja vasemmalla Lontoon merimieskirkon basaaritiimiä Irtonumerohinta / Lösnummerpris: 10,00 + pst. Paino / Tryckeri: Miktor Kansi / Pärm: Joulupuu. Merimieskirkon joulukortti Marko Toljamo. Lehteen tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että se voidaan ilman eri korvausta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä toteutus- ja jakelutavoista riippumatta. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Mahdollinen palkkio maksetaan julkaisemisen / lehden ilmestymisen jälkeen.

3 pääkirjoitus / ledare Kuulopuheita ja joulua Sakari Lehmuskallio pääsihteeri generalsekreterare Armahda hartaus Pääsihteerin kuuluu kuulla Merimieskirkkojen toiminnasta monia kanavia pitkin. Useimmiten palautteet ovat tämäntapaisia: "Sain Amsterdamissa erittäin hyvää palautetta Vuosaaren kirkon palvelusta. (Ystäväni oli käynyt siellä ja kehui kovasti miten hyvin hänet otettiin vastaan kätellen ja kerrottiin työstä.)" Joskus, onneksi harvoin, palaute on toisenlaista: "Olimme samassa paikassa neljä päivää. Ensimmäisenä päivänä kävin lenkillä kirkolla ja kutsuin väkeä käväisemään laivalle ja jätin myös yhteystietoni. Kukaan ei tullut, eikä mitään yhteyttä otettu." Palaute myönteinen tai kielteinen viestii, että Merimieskirkko on tärkeä asia. Tyhjänpäiväisestä ei kukaan viitsi puhua. Joskus vastavuoroisesti Merimieskirkon asioista ja työntekijöistä kannetaan huolta, kuten Ines, joka kirjoitti tämän viestin: Thank you so much for all your help. I wish that your Port Chaplain recovers very soon. Sokrates 470/ ekr. neuvoi: Ajatuksen tai toiminnan oikeutus ei perustu siihen, onko se yleisesti parjattu tai hyväksytty, vaan siihen, noudattaako se logiikan lakeja. Pitää välttää kahta harhakäsitystä: että pitäisi aina kuunnella yleistä mielipidettä tai että ei tee sitä koskaan. Loogista Merimieskirkon toiminnassa ovat arvojen noudattaminen, kohtaamisen ja läsnäolon tärkeys. Yleistä mielipidettä kuulemme erityisen tarkkaan, kun Merimieskirkoilla vietetään joulua mahdollisimman perinteisellä tavalla. Siihen kuuluu ennen kaikkea kiireetön yhdessäolo se on kohtaamista ja läsnäoloa. Siihen sisältyvät myös kaikki joulun koristeet, ruoat ja ennen kaikkea tunnelma ne ovat vieraanvaraisuutta. Merimieskirkko on erityisesti jouluna koti kaukana kotoa, joillekin kanssakulkijoille se varsinainen koti, jossa varmasti saa kuulla joulun sanoman: Kristus on meille syntynyt. Armon ja rakkauden Jumala. Joulun odotus tiivistyy näihin päiviin. Sielumme kaipaa pyhää hiljaisuutta ja todellista rauhaa ja riemua. Jumala, armahda meitä. Avaa silmämme näkemään, mitä sinä olet meille valmistanut. Opeta meitä jakamaan joulun iloa keskenämme ja antamaan yltäkylläisyydestämme niille, joilla on tyhjät kädet ja joiden elämä huutaa lähimmäistä. Tätä pyydämme rakkaan Poikasi Jeesuksen nimessä. evl.fi Marko Toljamo Hörsägner och julen Generalsekreteraren bör höra om Sjömanskyrkans verksamhet genom många kanaler. Oftast är gensvaren av det här slaget: Jag fick i Amsterdam synnerlign god respons om servicen på kyrkan i Nordsjö. ("Min vän hade besökt den och uttalade sig berömmande om hur väl han hade blivit mottagen med handslag och information om arbetet. ) Ibland, lyckligtvis sällan är gensvaret ett annat: Vi var på samma plats i fyra dagar. Första dagen sprang jag en runda till kyrkan och bjöd folk att komma på besök till båten och lämnade också kontaktuppgifter till mig. Ingen kom och ingen tog kontakt. Gensvar positivt eller negativt meddelar att Sjömanskyrkan är en viktig sak. Om någonting betydelselöst bryr sig ingen att tala om. I bland är någon i sin tur bekymrad om Sjömanskyrkans angelägenheter och medarbetare, som Ines, som skrev följande meddelande: Thank you for all your help. I wish that your Port Chaplain recovers very soon. Sokrates 470/ f.kr. gav rådet: Tankens eller handligens berättigande grundar sig inte på om den är allmänt utskälld eller godkänd, utan om den följer logikens lagar. Man bör undvika två missuppfattningar: att man alltid borde lyssna på den allmänna opinionen, eller att man aldrig gör det. Det logiska i Sjömanskyrkans verksamhet är efterlevnad av värden, möten med människor, vikten av närvaro. Den allmänna opinionen lyssnar vi särskilt noga till, då vi på Sjömanskyrkorna firar jul så traditionellt som möjligt. Dit hör framför allt en samvaro utan brådska det innebär att mötas och vara närvarande. Dit hör också alla julprydnader, maträtter, och framför allt stämningen de är gästfrihet. Sjömanskyrkan är särskilt under julen ett hem långt hemifrån, för några medvandrare det egentliga hemmet, där man säkert får höra julens budskap: Kristus är född åt oss. "Varmaan ei mikään suomalainen merimies Lontoossa, Hullissa, Grimsbyssä, Liverpoolissa tai New Yorkissa tänä vuonna jää ilman lahjatta kotomaasta, jos hän vaan tahtoo tulla niihin joulujuhliin, joita mainituissa paikoissa pidetään ja joihin kukin heistä, olkoon sitte laivalla tai asukoon maalla, mahdollisuuden mukaan kutsutaan." Merimiehen Ystävä 12/ Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 5

4 Marko Toljamo Suomen Meripelastusseuran uusi toimitusjohtaja Jari Piirainen (vas.) ja eläkkeellä vuodenvaihteessa jäänyt edeltäjänsä Kyösti Vesterinen. Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen: Uskon vapaaehtoistyön voimaan 24 vuoden työuran urheilujärjestöissä tehneen Piiraisen veri veti muutaman vuoden liike-elämäjakson jälkeen takaisin järjestömaailmaan. Rakkaus järjestötyöhön vei voiton, hän sanoo. Teksti Sadri Wirzenius ja Marko Toljamo K asvatustieteiden maisteri Jari Piirainen, 53, aloitti Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtajan tehtävissä edeltäjänsä Kyösti Vesterisen jäätyä eläkkeelle. Pestin hän otti vastaan syksyn työharjoittelun jälkeen ja oltuaan sitä ennen Kuopion matkailupalvelun toimitusjohtajana vajaat kaksi vuotta. Piiraiselle Seuran toiminta oli aiemmin tullut yleisluontoisesti tutuksi Trossijäsenyyden kautta. Trossi-jäsenen vene saa Meripelastusseuran jäsenyhdistyksiltä maksutta apua venematkan keskeytyessä. Ihmishengen pelastaminen vesillä on puolestaan kaikille avunsaajalle aina maksutonta. Lisäksi eräs hyvä ystäväni sai jo vuosia sitten vapaaehtoisilta meripelastajilta apua erittäin vakavassa tilanteessa, Pii- 6 rainen kertoo. Ilman heitä ystävääni ei todennäköisesti enää olisi. Uusi toimitusjohtaja suunnitteli jo taloon tullessaan suuntaavansa Seuran eri kursseille. Luotan täysin miehistöjemme ammattitaitoon, enkä kuvittele, että minun siihen puoleen pitäisi puuttua, mutta haluan saada tuntumaa myös käytännön toimintaan. Järjestötoiminta tuttua Piiraisella on vankka kokemus järjestötoiminnan johtamisesta. Hän toimi eri urheilujärjestöissä yhteensä 24 vuoden ajan aikavälillä : mm. 20 vuotta Suomen Hiihtoliitossa valmennus- ja johtotehtävissä, joista vuodet toimitusjohtajana vastaten koko organisaation johtamisesta ja tuloksien saavuttamisesta. Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Tulin Hiihtoliiton toimitusjohtajaksi kesäkuussa 2001 oltuani välillä poissa neljän vuoden ajan Olympiakomitean ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n palveluksessa. Aloitus toimitusjohtajana Hiihtoliitossa ei ollut helppo, sillä takana olivat surullisen kuuluisat Lahden MM-hiihdot 2001 dopingskandaaleineen. Hiihtoliitto oli aivan konkurssin partaalla ko. tapahtumien jälkeen, mutta siitä lähdettiin asioita panemaan kohdilleen pikku hiljaa. Melko rankkaa aikaa kaiken kaikkiaan, mutta siltikään päivääkään en vaihtaisi pois. Rakastan urheilua edelleen, mutta en ole missään luottamus- tms. tehtävissä tällä hetkellä. Koen antaneeni 24 vuoden aikana oman panokseni urheilulle ja nyt on muiden vuoro jatkaa. Yllätys työhöntulotarkastuksessa Alku Meripelastusseurassa toi mukanaan yllätyksen. Osana työn aloittamista Piirainen kävi työhöntulotarkastuksessa, jossa häneltä diagnosoitiin elokuun 2012 lopussa kilpirauhassyöpä. Leikkaus tehtiin jo syyskuussa 2012, joten kovin kauan en ehtinyt olla tietoisesti syöpäsairas. Minulla ei ollut mitään oireita eikä vaivoja ennen diagnoosia, enkä tiennyt sairastaneeni 3 10 vuoden ajan syöpää. Elämänasenteeni on aina ollut, ja tulee aina olemaan, että asioita kannattaa murehtia vain silloin, jos murehtiminen muuttaa asiat paremmiksi. Siksi en myöskään murehdi syöpääni tai leikkauksen myötä halvaantunutta oikeaa äänihuulta ja osittaista äänenmenetystä. Murehtimisen sijaan käytän tarmoni ko. sairauden ja äänivaivan hoitoon. Sympatiani kaikille vakavia syöpäsairauksia sairastaville on lisääntynyt todella paljon saatuani vierailla hoitojeni aikana HUS:n syöpäklinikalla Meilahdessa. Noiden käyntien aikana olen nähnyt monia eri hoitovaiheessa olevia klinikan asiakkaita eri ikäluokista. Kokemuksen myötä olen kokenut olevani jopa etuoikeutettu saadessani sairastaa vain kilpirauhassyöpää, jonka hoitoennuste on erittäin hyvä. Kilpailukykyinen brändi Meripelastusseuran toimitusjohtajan työnä on erityisesti yhdistyksen operatiivinen johtaminen, yhteiskuntasuhteiden hoito, varainhankinnan kehittäminen ja jäsenyhdistysten ja niissä toimivien vapaaehtoisten meri- ja järvipelastajien tapaaminen, kuunteleminen ja sitä kautta toiminnan edelleen kehittäminen. Pidän työstäni erittäin paljon, sillä koen voivani hyödyntää urheilujärjestökokemusta tässä järjestössä erittäin paljon. Lisäksi se, että tulen alan ulkopuolelta mahdollistaa kyseenalaistavien kysymyksien esittämisen. Aika ajoin on hyvä ravistella vanhoja käytänteitä. Jari Piirainen uskoo, että Meripelastusseuran vahvuudet riittävät jatkossakin kilpailtaessa taloudellisista resursseista sekä ihmisten kiinnostuksesta ja vapaa-ajasta. Lähivuosien suuria haasteita hänen mukaansa ovat Seuran brändin kehittäminen, vapaaehtoisten rekrytointi ja sitouttaminen sekä alusstrategian luominen yhdessä yhdistysten, viranomaisten ja rahoittajien kanssa. Toimintamme yhteiskunnallisen ar- von perustelua tulee vahvistaa edelleen, Piirainen painottaa. Pelastustilastomme osoittavat kiistatta, kuinka merkittävää työtä teemme. Tavoitteenamme on toimia pelastusviranomaisten työn tukena ja jatkeena mahdollistaen sen, että mahdollisimman vähän tapahtuisi ihmishenkien menetyksiä merellä tai sisävesillä ja lisäksi jaamme tietoa turvallisesta vesillä liikkumisesta. Vapaaehtoiset keskiössä Keskeisessä roolissa toiminnan jatkuvuuden kannalta on henkilöstön eli vapaaehtoisten riittävyys, niin miehistönjäsenten kuin yhdistysten muissakin tehtävissä toimivien, Piirainen tähdentää. Suomalaiseen perusluonteeseen kuuluu, että kaveria ei jätetä. Halu auttaa on vahva ja meidän pitää tarjota siihen mielekäs tapa. Meripelastusseurassa rakennetaan parasta aikaa uutta strategiaa vuosille Piirainen kertoo, että sen keskeiseen rooliin tulee nimenomaan vapaaehtoisuus sekä yksilötasolla että kunkin jäsenyhdistyksen tasolla. Kaiken, mitä Meripelastusseura tulevaisuudessa tekee, tulee palvella vapaaehtoisten hyvinvointia, toimintakykyä ja intoa. Tällä tavalla varmistamme myös itse päätehtävän ihmisten pelastaminen merihädästä sujumisen vielä nykyistäkin paremmin. Vapaaehtoisten rekrytoinnissa tärkeää on myös, että meripelastusharrastus sopii sekä miehille että naisille, lähes kaikenikäisille ja koulutustaustasta riippumatta. Esimerkkinä Piirainen mainitsee pojat, jotka eivät ehkä menesty teoriapainotteisessa opiskelussa, mutta joita kiinnostaa tekniikka ja jotka ovat käteviä käsistään. Meripelastustoiminta tarjoaa heille tavan osallistua ja onnistua; tehdä jotain tärkeää. Vaikka saattaa kuulostaa kliseiseltä, niin näin voidaan myös ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Vapaaehtoistyössä ei ole tarjolla taloudellisia kannustimia. Piirainen näkee joukkojen motivoimisen keinoksi heidän arvostamisen. Olemalla läsnä, osallistumalla ja kuuntelemalla. Pitää myös oppia kuulemastaan ja näkemästään sekä jakaa hyviä käytäntöjä edelleen. Hyvä yhteistyö keskusjärjestön ja kentän toimijoiden välillä on koko toiminnan onnistumisen edellytys. Kun Jari Piiraiselta kysyy, millainen johtaja hän on yhdellä adjektiivilla kuvat- tuna, hän vastaa läheinen. Annan vastuuta ja luotan ihmisiin. Hommia tehdään yhdessä ja olen yksi joukosta. Tittelini nyt vaan sattuu olemaan toimitusjohtaja. Yhteistyötä Merimieskirkon kanssa Meripelastusseura ja Merimieskirkko voivat Piiraisen mukaan tukea toinen toistansa. Jonkin verran yhteistoimintaa jo onkin. Säännöllinen tietojenvaihto ja tapaamiset ainakin operatiivisen porukan kesken ovat tarpeen. Ehkä löydämme vielä lähivuosina tavan, jolla molemmat järjestöt voivat yhdessä tehdä vaikkapa varainhankintaa resurssien vahvistamiseksi. Hyviä aihioita asiassa on jo olemassakin, mutta jatkotyöstöä toki tarvitaan. Arvostan Merimieskirkon toimintaa suuresti, vaikka en kaikkia yksityiskohtia toiminnasta tunnekaan. Kuitenkin vuosikymmenien kokemus on osoittanut ja todistanut, että toiminnalle on todella tarvetta yhä edelleen sekä Suomessa että ulkomailla. Jari Piiraisen syntymäkoti sijaitsee Kerimäellä (nykyisin osa Savonlinnan kaupunkia), maailman suurimman puukirkon pitäjässä. Kotitalo rakennettiin 1963, ja siellä vartuimme isän ja äidin hellässä huomassa minä ja neljä muuta sisarusta. Isä oli ammatiltaan autonkuljettaja ja äiti kodinhoitaja. Isäni nukkui pois 84 vuoden iässä , mutta äitini elää edelleen yksin kotitalossamme. Piirainen on toista kertaa naimisissa ja hänellä on ensimmäisestä liitosta yksi poika (Topi, 25 v.) ja vaimollaan Pirjolla aiemmasta liitostaan yksi poika (Aleksi, 24 v). Perheeseen kuuluu myös 3-vuotias pojantytär Liina. Pariskunta asuu Lohjalla. Vaimoni valmistui juuri lähihoitajaksi opiskeltuaan uuden ammatin markkinointimerkonomin tutkinnon lisäksi. Hänellä on siis parasta aikaa uuden työpaikan haku käynnissä uuteen ammattiinsa. Jari sanoo harrastavansa ulkoilua, mökkeilyä, metsätöitä, hiihtoa ja leivontaa. Uusimmat perheenjäset ovat kaksi Bostoninterrieriä Martta ja Minttu. Koirilta olisi meillä ihmisilläkin oppimista, Piirainen hymyilee. Koira ei turhia murehdi, ja on aina yhtä vilpittömän iloinen, kun isäntä tai emäntä tulee kotiin. Vaikka olisi ollut poissa vain viisi minuuttia. Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 7

5 Eiralaisesta eläkeläisestä tuli meripelastuksen mesenaatti Reijo Rautauoma haluaa tukea hankkeita, joissa rahat menevät varmasti perille. Hän myös suosii vapaaehtoistyötä. Veneenkuva kertoo yhdestä lahjoituskohteesta: Bågaskärin yhteysveneestä. Reijo Rautauoma tukee vapaehtoista pelastustyötä, katastrofivalmiuden kohentamista ja logistiikan koulutusta. Helsinkiläinen Reijo Rautauoma, 77, sanoo olevansa "eiralainen eläkeläinen". Siinä sivussa hän on myös meri- ja lentopelastuksen mesenaatti, katastrofikaluston lahjoittaja sekä logistiikan tutkimuksen ja koulutuksen suosija. Lahjoituksensa hän on tehnyt joko omissa nimissään tai johtamansa Reijo Rautauoman säätiön kautta. Säätiö on rahoittanut hankkeita 1,3 miljoonalla eurolla, Rautauoma itse sadoillatuhansilla. Kummassakin tapauksessa eurojen lähde on sama eiralainen eläkeläinen. En ole halunnut lahjoituksillani nostaa itseäni, vaan olen tahtonut olla esimerkkinä, sillä kyllä niitä ihmisiä on, jotka voivat tehdä samanlaisia lahjoituksia kuin minä. Rahankäytössä on myös hyvä muistaa, ettei hautausmaalle saa mitään mukaansa. Ja toisin kuin moni muu eläkeläinen Rautauoma ei ole hurahtanut golfiin, joten oli keksittävä jotakin muuta harrastetta. Sattumalta mesenaatiksi Teksti ja kuvat Paavo Tukkimäki Meripelastuksen mesenaatti miehestä tuli "sattumalta". Hän tapasi Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtajan ja kysyi, että "mikä mies sinä olet". Vaikka Rautauoma harrastaa ei tosin intohimoisesti purjehdusta, vapaaehtoista meripelastusta hän ei tuntenut lainkaan. Kävi ilmi, että Helsingin yhdistys kaipasi uutta alusta. Lähdettiin ajatuksesta, että minä maksan sen, Rautauoma sanoo. No, ihan koko vene ei hänen piikkiinsä mennyt, mutta hän lahjoitti euroa, kun koko projekti maksoi vajaan miljoonan. Seuraava pulma oli, että veneeltä puuttui kunnon laituri. Mesenaatti kaivoi kuvettaan euron edestä, ja niin oli lahjoittajan sukunimeä kantavalla aluksella laiturikin. Hän myös lahjoitti yhdistyksen nuorisotoimintaan Buster-veneen, joka kantaa pojantyttären mukaan nimeä Aava R. Meripelastusseuralle valmistui koulutuskeskus Bågaskäriin, ja Rautauomakin rahoitti hanketta säätiönsä kautta. Keskukselta puuttui yhteysalus, ja taas löytyi tuttu maksaja: Rautauoma. Hinnaksi arvioitiin euroa, mutta totuus oli toinen eli euroa, hän muistelee. Käydään sota loppuun asti, mies sanoo tuumineensa ja maksoi laskut. Reijoksi kastetun veneen lopullinen hinta oli seuran mukaan euroa. Kuulostavathan nuo veneiden nimet (Rautauoma ja Reijo) vähän itsekkäiltä, mutta ei niille säätiönkään nimeä voinut antaa. Seura on uudistamassa toimintansa kannalta keskeistä toiminnanohjausjärjestelmää, ja rahoittajan nimi tuntuu jo hyvin tutulta: Rautauoman säätiö. Hinta euroa. Rautauomasta tuli 2010 seuran kunniajäsen numero 2, edellinen oli nimetty 1940-luvun lopulla. Lentäjät siivilleen Suomen lentopelastusseura toimii meripelastajien tavoin vapaaehtoisvoimin ja oli ajautunut pahaan talousahdinkoon. Rautauoma kertoo sijoittaneensa seuran pelastamiseen liki satatuhatta euroa ja se on taas siivillään. Säätiö on lahjoittanut Lapin pelastuslaitokselle kaksi kylmäsuojausperävaunua, joista kummallakin voidaan hoitaa 120 potilasta. On myös tuetettu MATU- eli matkailijaturvallisuushanketta, jossa koulutetaan lentokenttien väkeä onnettomuuksien varalle. Ja jos se Suomenlahdelle povattu säiliölaivahaveri joskus sattuu ja öljyt leviävät Helsingin rannoille, niin siivousporukalla on säätiön lahjoittamat suojakäsineet. Lahjoituskohteet Rautauoma sanoo valinneensa niin, että rahat menevät taatusti perille. Myös vapaaehtoistyö on tehnyt häneen vaikutuksen. Logistiikka on elinehto Rautauoma teki vuosikymmeniä töitä huolinta- ja kuljetusbisneksessä, joten ei lie yllätys, että hänen säätiönsä tukee logistiikan (materiaali- ja tietovirtojen hallinnan) tutkimusta ja koulutusta. Alalle tehtiin kaivattu oppikirja, jota jaettiin ilmaiseksi oppilaitoksille ja opintonsa aloittaville. Säätiön ylläpitämä Logistiikan Maailma -nettisivusto aukesi helmikuussa ja kerää yli kävijää kuukaudessa. Satsaus logistiikkaan ei ole testamenttini, vaan osoitus asian tärkeydestä: sitä on kehitettävä, jotta me selviäisimme jatkossakin. Hampurin kirkosta jäivät hyvät muistot Helsinkiläissyntyisen Reijo Rautauoman sukunimi on niitä, joita syntyi suomalaistamishuumassa: pohjana on Jernström. Isä oli insinööri ja toimi G.W. Sohlbergin tehtaan johdossa Herttoniemessä. Pojasta piti tulla insinööri, ja jo 12-vuotiaana hän harjoitteli tehdastöitä. Keskikoulun nuori mies kävi Norssissa, mutta sen jälkeen veri veti muualle eli Helsingin liikemiesten kauppaopistoon. Rautauoma epäilee, että liiketalousgeenit olivat äidin perintöä, eikä geenien kutsua ole tarvinnut tippaakaan katua. Saksantaitonsa ansiosta Rautauoma pääsi opiston kautta reiluksi vuodeksi Hampuriin Suomen konsulin huolintafirmaan Hän tutustui suomalaisiin laivoihin, merenkulkijoihin, paikallisiin ja suomalaiseen merimieskirkkoon, joka toimi Ruotsin kirkon tiloissa, kun omia ei vielä ollut. Kirkosta jäivät myönteiset muistot: se oli tukikohta ja kohtaamispaikka, joka tarjosi yhdessäoloa "ilman että heti lyötiin virsikirja käteen". Rautauoma sanoo, ettei hän ole ahkera kirkkovieras, mutta Hampurissa kuvioon kuuluu käynti kirkolla. Rautauoma palasi Suomeen pomoksi Huolintakeskukseen, mutta pian hän oli taas suuren saksalaisen huolintafirman kutsusta Hampurissa alaa oppimassa. Samalla hän loi elintärkeää kontaktiverkkoa, kun kaupungissa juoksi monenmoista johtajaa ja kauppaneuvosta. Rakel Wihuri kutsui Rautauoman johtajaksi Merihuoltoon lupaamalla tuplapalkan. Sen jälkeen ansiolistalta löytyy johtotehtäviä yhtiössä kuten Nordcarrier, Railship, Polarexpress ja Merikiito, kunnes 1985 varastossa tuli "sattumalta" vastaan tuttu mies, suojakäsineitä tuovan Famon Oy:n omistaja. "Osta tästä pojillesi firma", kuului tarjous. Rautauoma osti, ja hänestä tuli työsuojeluvälineyhtiön omistaja ja toimitusjohtaja. Jäädessään 2006 eläkkeelle Rautauoma myi yhtiönsä, ja kaupasta saatuja miljoonia hän nyt lahjoittaa. Eikä hellitetä pätkääkään, vaan näillä evillä mennään! Rautauoma lahjoittaa yrityskaupoista saamiaan varoja hyvään tarkoitukseen. Tauluun hänen seinällään on ikuistettu Helsingin satamaa. 8 Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 9

6 KMN:n yleiskokous Etelä-Koreassa: Busanin merimieskirkolla sanaa, skypeä ja susheja Perimätietoa Oolannin sodasta kolumni Pastori, TT Simon C. Ro albassaan miehistöinsä kanssa sekä Skotlannin episkopaalisen kirkon edustajina pastori Colin Sibley ja Elspeth Davey osallistuivat palvelukseen. Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotuspäällikkö Iiris Kivimäki (oik.) osallistui jumalanpalvelukseen sattumalta huomattuaan Mission to Seamen -kyltin lähes sadan kirkkokyltin joukosta. Sunnuntaina vietettiin jumalanpalvelusta paikallisissa kirkoissa. Merimieskirkko on ketterä Etelä- Korean Busanissakin. Anglikaanipastori Simon C. Ro vaihtoi vesiautomaattiin ison juomapullon kanttiinissa sujuvasti albassaan. Burmalainen merimies sai syödäkseen kirkkosusheja jumalanpalveluksen jälkeen. Samalla hän esitteli kirkkoa skypen avulla tyttöystävälleen, joka osallistui jutteluun joukon kanssa. Kirkkojen maailmanneuvosto kokoontui Etelä-Korean Busanissa marraskuun alussa. Kokoukseen osallistui yli kirkkojen edustajaa anglikaanisista, ortodoksisista, luterilaisista ja protestanttisista kirkoista. Anglikaanien Flying Angel -merimieslähetyksellä on ollut Busanissa merimieskirkko jo 39 vuotta. Busan on maailman viidenneksi suurin satama. Tulevaisuuden haasteina merimiespastori Simon C. Ro pitää sataman siirtymis- Norjan Merimieskirkko tekee laajasti työtä Espanjassa Suomen Merimieskirkon sosiaalikuraattorit olivat koulutusmatkalla lokakuussa neljä päivää Espanjassa. Matkalla käytiin tutustumassa muutaman sisarkirkkomme toimintaan. Ilma on raskas kuumuudesta. Lokakuinen iltapäivän aurinko paahtaa edelleen polttavasti Espanjan Torreviejan laitamilla. Vuokrattu punainen pikkubussimme seisahtuu Norjan prinsessa Märtha Loisen mukaan nimetyn kirkon eteen. Hän toimii kirkon virallisena suojelijana. Hän myös osallistui sen vihkitilaisuuteen kunniavieraana tasan 9 vuotta sitten 17. lokakuuta Kirkko on arkkitehtuuriltaan moderni ja suuri, isossa ruoka- ja jumalanpalvelussalissa on käy kuhina. Torstaisin kirkolla on norjalainen lou- nas, jonka ansiosta paikalla on suuri määrä asiakkaita. Arviolta paikalla on nytkin toista sataa nälkäistä suuta. Pääosin ruokailuun osallistuvat ovat eläkeläisiä, mutta muutama lapsiperhekin on joukossa. Lapsiperheiden vähyyttä selittää vierailumme ajankohta torstai-iltapäivänä. Lapset ovat koulussa ja ainakin osa vanhemmista käy töissä. Norjalaisilla on Torreviejassa oma koulunsa. Siellä opintojaan tekee toista sataa oppilasta, kertoi kirkon johtaja, vanhempi pastori (senior pastor) ja koko Espanjan työnvetäjä (president) Dag Magnus Hopstock Havgar. Istumme hänen ilmastoidussa huoneessaan. Ovesta pääsee sisään ja ulos vain jos tietää näppäillä oikean koodin sähkölukkoon. Pastori Dag Magnus Hopstock Havgar on työskennellyt muutaman vuoden Espanjassa. Tätä ennen ulkomaan kokemusta hän on kartuttanut Pohjois-Amerikassa. Norjan Merimieskirkko on panostanut suuresti Espanjaan. Pelkästään Costa Blancan alueella asuu noin norjalaista, Aurinkorannikolla ja muualla Espanjassa vielä paljon enemmän. Norjalaisten suuresta määrästä kertoo myös se, että 40 % koko Norjan Merimieskirkon vuosibudjetista käytetään Espanjassa (euromäärältään Espanjan osuus on noin 3,5 4 miljoonaa euroa/vuosi). Kirkkoja on yhteensä 7 ja työntekijöitä on sen mukaan. Toimintaakin on paljon: diakoniatyötä, kirkollisia toimituksia, espanjan kulttuurin ja kielen opetusta, lapsi- ja perhetyötä, erilaisia kerhoja ja konsertteja... Työn sisältö ja monipuolisuus on vakuuttavaa. Ihmiset ovat ystävällisiä ja iloisia. Kaikesta tulee sellainen vaikutelma, että kyllä norjalaiset osaavat hommansa. Teksti Jarmo Karjalainen Kuva Onni Piisilä tä kauemmas keskustasta. Samoin hän pohtii, miten puhelinlähetyksen on korvannut wifi-lähetys. Identiteetti on meille tärkeää. Me tiedämme, että toimimme kirkkona, mutta miten se välittyy merenkulkijalle, joka tulee etsimään usein vain langatonta nettiyhteyttä. Miten osaamme kuunnella ja välittää olemassaolollamme kirkon sanomaa? kysyi Simo C. Ro. Iiris Kivimäki Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN) on kristillisten kirkkojen kansainvälinen yhteistyöelin, jonka päämaja sijaitsee Sveitsissä Genevessä. KMN:oon kuuluu 349 kirkkoa yli 120 maasta. Se perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948 Amsterdamissa toteuttamaan ekumeenisen liikkeen päämääriä. Norjan Merimieskirkon vanhempi pastori ja Espanjan työnvetäjä Dag Magnus Hopstock Havgar ja Suomen Merimieskirkon diakoniajohtaja Jarmo Karjalainen. Oolannin sota oli kauhea se tiedetään ja muistetaan Suomen rannoilla. Elävää muistitietoa Krimin sodasta ( ), joka myös Oolannin sotana tunnetaan, on säilynyt paitsi kuulussa Oolannin sota -laulussa, myös arkkiveisuissa. Perämeren rannoilla liikuskeli sodan aikana englantilainen laivasto-osasto, joka teki tuhojaan Raahessa ja Oulussa. Kokkolasta engelsmannit saivat lähdön, samoin Kuivaniemen Vatungista. Arkkiveisu määrittää englantilaisten höyryfregattien ja korvettien saapumisen ajankohdan Ouluun. Vuonna tuhatta kaheksansattaa nelijä kuuttakymmentä, kesäkuussa kuluneessa, ensi päivän iltapuolla tuli tänne tuorustaina, enkesmanni ennen helluntain pyhiä. Muistan opettajani Eini Jussilan kuvailleen meille Martinniemen koulun alaluokkalaisille suorastaan vertahyytävin sanoin englantilaisten tekemiä tuhoja, ryöstöjä, tulipaloja ja muita kauheuksia. Tiukasti perinteistä kiinni pitävä, isänmaallinen opettajani laulatti meillä tiheään Oolannin sotaa. Kenties tuon ikäpolven opettajille oli seminaarissa tai missä lie iskostettu mieliin Oolannin sota -laulun tärkeys. Kuulin näet hiljattain tuttavani kertomuksen Oulun Hietasaaren kansakoulusta 1950-luvun lopulta. Siellä opettaja Veikko Kess piti laulua niin tärkeänä, että aloitti sitä laulattaen lähestulkoon tunnin kuin tunnin. Yllättävää kyllä englantilaisista on jäänyt rannikkoseudun ihmisten mieliin myös myönteisiksi luonnehdittavia muistoja. Lapsuudessani Kiiminkijokisuun vanhat kalastajat kertoivat, kuinka rannikkoväylällä liikuskelleiden englantilaisten sotalaivojen kanssa käytiin kalakauppaa. Mistään kirjasta en ole saanut vahvistusta tuolle tiedolle. Niissä kuvaillaan yhtäpitävästi vain englantilaisten tuhotöitä. Luen työni takia usein vanhoja sanomalehtiä. Niistä löytyy hyviä novellien ja kertomusten aiheita sekä erinomaista pikkutietoa entisajan elämän menosta. Käteeni osui elokuun 20. päivän Kaleva vuodelta Siinä on laaja artikkeli, jossa haukiputaalainen 90-vuotias Reeta Vahtola esittelee Vahtolan talon hopeista kerma-astiaa ja hopealusikoita kertoen samalla miten niiden historia kytkeytyy englantilaisten sotalaivojen vierailuun Perämerellä Oolannin sodan aikana. Kun laivasto oli pysähtynyt näille seuduin, meni talon silloinen isäntä veneellään erään sotalaivan luo myymään lohia, jotka merimiehet nostivat koukuilla laivaan, pudottaen samalla maksuksi veneen pohjalle suurikokoisia hopearahoja, joista kerma-astia ja lusikat sitten oli tehdyt. Luettuani nuo rivit muistin kalastajien kertomukset lapsuudessani. Kyllä heidän perimätiedossaan taisi olla totta ainakin toinen puoli. Joni Skiftesvik 10 Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 11

7 Älä koskaan sytytä tupakkaa kynttilästä Laivassa ei saa viheltää Älä vaihda aluksen nimeä Merellisiä uskomuksia on uskomattoman paljon. Älä vahingoita albatrossia tai lokkia Kaada viiniä laivan kannelle Delfiinit ottavat suojelukseensa Kosketa merimiespuvun kaulusta Teksti Liisa Varho Älä avaa sateenvarjoa laivan kannella Mä jään maihin ens perjantaina. Jos ei tuule. Näin oli eräällä merimiehellä tapana sanoa. Suunnitelmissa oli aina pieni varaus: jos ei tuule. Tuuli on ollut erityisesti purjelaivojen aikaan hyvin merkityksellinen asia merenkulussa. Se on ehkä tärkein merellisen magian kohde. Myrskyä pelättiin, mutta myös tuulen loppuminen oli huono asia. Kun alus oli päiväkausia lillunut pläkässä, alettiin tuulta kutsua viheltämällä ja muutenkin tuulen ääniä jäljittelemällä. Näihin päiviin on säilynyt uskomus, että laivassa ei saa viheltää. Uskotaan, että se voisi nostattaa myrskyn. Tuuleen liittyy monenlaisia taikojakin. Ajateltiin, että noidat voivat hallita tuulia ja yleensä luonnonvoimia, ja niinpä heiltä ostettiin tuulta tuuliköysillä, joissa oli tavallisesti kolme solmua. Solmuja avaamalla saatiin sopivaa tuulta. Tällainen noituus yhdistettiin erityisesti suomalaisiin ja lappalaisiin, heillä katsottiin olevan erityisiä taitoja hallita tuulia. Varsinkin englantilaisessa ja amerikkalaisessa kirjallisuudessa esiintyy mainintoja suomalaisten noitavoimista. Kun kerran suomalaiset osasivat hallita tuulia, oli helppoa tehdä heistä syntipukkeja, jos tuulet eivät olleet suotuisia. Syntipukki oli laivan Joona, joka raamatullisen esikuvansa mukaan saattoi tulla jopa mereen heitetyksi. Tämä Joona saattoi olla myös joku laivan miehistön jäsenistä. Matkustajista taas epäonnea toivat erityisesti naiset, asianajajat ja papit! Miten olisi silloin mahtanut sujua laivakuraattorityö? Taikausko on onneksi melkoisesti vähentynyt, mutta pisimpään se on säilynyt ammateissa, joissa luonnonvoimilla on suuri merkitys, kuten juuri merenkulussa. Tarinoissa perinteet elävät, ja tarinankertojia on aina merellä arvostettu. Legendat syntyvät asioista, joista on vain vähän tietoa. Albatrossi, sinun sielusi kukaties Lähes kaikki tuntevat albatrossiin liittyviä uskomuksia. Sitä on sanottu sekä hyvän onnen että huonon onnen linnuksi. Albatrossia ei saa tappaa, sillä siinä saattaa elää kuolleen merimiehen sielu, joidenkin tarinoiden mukaan sellaisen merimiehen, joka ei ole saanut kunnollisia hautajaisia. Joka tapauksessa albatrossin vahingoittaminen tuottaa epäonnea, tappaminen loukkaa kuolleita ja eläviäkin merimiehiä. Sen sijaan albatrosseja pyydettiin verkoilla lintua vahingoittamatta. Merimiehet sitten vuorotellen levittelivät sen komeita siipiä, mistä on valokuvia muistona monen merimiehen merimiesarkussa. Lintuihin liittyy muitakin uskomuksia. Lokinkaan tappaminen ei ole suotavaa, sillä siinä saattaa elää merelle kadonneen merimiehen sielu. Pääskysten näkeminen meren yllä taas oli hyvä merkki: pääskyset ovat maalintuja, joten maata on jossain lähellä. Sen sijaan kuovin näkeminen tietää huonoa onnea, samoin merimetson havaitseminen. Tästä merimetsosta taitavat saariston asukkaat olla samaa mieltä! Delfiininen uiminen laivan lähellä tietää hyvää onnea. Delfiinit ovat kalastajien pyhiä ystäviä. Kun delfiinit uivat lähelläsi, olet heidän suojeluksessaan. Yllättävää kyllä, musta kissa laivalla tietää hyvää onnea, sen vuoksi niitä haluttiin laivakissoiksi. Tuurilla ne isotkin laivat seilaa Onni ja epäonni olivat tärkeitä asioita merellä. Onni on nähty rajallisena luonnonvarana, jota on maailmassa vain tietty määrä. Ja sitä onnea tietenkin haluttiin omalle allukselle mahdollisimman paljon. Viinin kaataminen laivan kannelle tuo hyvää onnea, samoin merimiespuvun kaulukseen koskeminen. Ilmankos meripoikia niin halataan! Sen sijaan laivaan mennessä piti välttää punatukkaisia naisia. Jaa, tiedän laivan, jossa heti ensi kättelyssä tapaa punatukkaisen, pirtsakan purserinapulaisen, joka hymyssä suin toivottaa hyvää matkaa. Ja perinteestä tietämättömät matkustajat risteilevät onnellisina. Tuli myös katsoa, milloin laivan oli sopivaa lähteä merelle. Matkaa ei sopinut aloittaa huhtikuun ensimmäisenä maanantaina, ei myöskään elokuun toisena maanantaina tai joulukuun 31. päivänä. Myös perjantai, ja erityisesti 13. päivä laivan lähtöpäivänä tiesi epäonnea. Tuona päivänä lähtevä laiva ei koskaan saapuisi määräsatamaan tai se kohtaisi ainakin kovia koettelemuksia. Samoin jos laiva maalattiin mustaksi vieraassa satamassa, oli se tuhoon tuomittu. Joskus heitettiin kolikko mereen, millä ostettiin hyvää onnea. Olen kuullut, että joskus aluksen köliin tai keularankaan naulattiin jo alusta rakennettaessa kolikko tuomaan onnea. Suvun kaljaaseissa oli kolikko köliin piilotettuna, vahvistaa merikapteeni Ari Malmi. Purjealuksen keulakuvan vahingoittumisen pitäisi olla huono enne tulevasta. Vähän uudempaa perua on sateenvarjo, jonka aukaiseminen laivan kannella tuo huonoa onnea. Huonoa onnea tuo myös tupakan sytyttäminen kynttilästä: silloin merimies kuolee. Naisella naisen nimi Laivan nimeen liittyy myös erilaisia uskomuksia. Entisajan merimiesperinteen mukaan tuodakseen hyvää onnea aluksen nimen piti olla kolmitavuinen naisen nimi. Sen piti päättyä a:han ja kirjaimia oli mielellään oltava pariton määrä. Tavan selitys saattaa piillä siinä, että kolme tavua oli merellä helppo huutaa ja kuulla. Yhä edelleen sanotaan, että aluksen nimen vaihtaminen kääntää sen hyvän onnen huonoksi. Netistä huomasin, että purjehtijat kyselevät siellä, miten saisi onnen kääntymään taas hyväksi, kun tuli vaihdettua veneen nimi. Suomessa ainakin ahvenanmaalainen merikapteeni ja laivanvarustaja, merenkulkuneuvos Gustaf Erikson säilytti laivoillaan niiden vanhat nimet sen jälkeen, kun oli kerran vaihtanut eräälle alukselleen nimen. Tämä alus haaksirikkoutui ensimmäisellä matkallaan. Laivat ovat merimiesperinteen mukaan naisia, koska ne ovat muodoiltaan kauniita, arvaamattomia ja vaikeita ohjata, arvoituksellisia, kalliita ylläpitää, tarvitsevat miehen ohjausta, voivat olla syy miehen tuhoon jne. Merimiehellä, joka vietti paljon aikaa laivalla, jota huoltaa ja korjaa, katsottiin myös olevan laivaan yhtä kiinteä suhde kuin naiseen. toteaa merikapteeni Ulf-Peter Lindström. Voi kai sen noinkin sanoa. Ajattelin lähteä viikoksi merelle. Jos ei tuule. P.S. Kiitos myös merikapteeni Mikko Laurénille ja yliperämies Sakari Saarelle hyvistä vinkeitä! Piilota kolikko köliin Heitä kolikko mereen Kiitos työmme tukemisesta! Soita numeroon: (10,62 + pvm.) Lähetä tekstiviesti: 10E TUKI numeroon Keräyslupa /2012/3776. Poliisihallitus ÅLR 2012/7945 Ålands lanskapsregering, Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 13

8 Merenkulkijoiden tukena Joulukuu on kynttilöiden vuodenaika Kynttilät olivat tärkeitä valonlähteitä ennen sähkövalon aikaa. Nykyään kynttilöitä ja myös ulkotulia käytetään tuomaan juhlavuutta ja tunnelmaa. Merimieskirkko edistää merenkulkijoiden hyvinvointia ja turvallisuutta monella tapaa. Laivakuraattorityössä seilataan alusten mukana ja eletään arkea merenkulkijoiden kanssa kuunnellen ja keskustellen. Vaikka työolot laivoilla voivat olla hyvät, voi työpaikka olla yksinäinen ja eristynyt. Työskentely laivalla on usein kiireistä. Erityisesti matkustaja-autolautoilla tehokkuuden vaatimukset korostuvat, mikä altistaa uupumukselle ja stressille. Kotimaan ja ulkomaan satamissa käymme laivoilla ja kutsumme merimiehiä käymään kirkoilla. Merenkulkijat voivat olla pitkänkin aikaa poissa kotoaan ja läheistensä luota. Silloin ikävä ja huoli voivat kasvaa niin, että ulkopuolinen keskusteluapu ja kuuntelija tulee tarpeeseen. Yksi pitkään jatkuneista perinteistä on merenkulkijoille joulun alla jaettavat paketit, joista löytyvät villasukat lämmittävät paitsi jalkoja myös mieltä. Merenkulkijoiden työhön liittyy riskejä, eikä onnettomuuksilta voi aina välttyä. Merimieskirkon vahvaa osaamisaluetta on kriisityö. Merimieskirkon laivakuraattorit ja kirkkojen työntekijät toimivat henkisen huollon tehtävissä laivoilla tapahtuneiden onnettomuuksien jälkihoidossa. Viime vuonna kohtasimme merenkulkijaa ja muuta liikkuvaa ihmistä. Tukeaksemme jatkossakin liikkuvia ihmisiä tarvitsemme apuasi. Kiristyvä talous näkyy Merimieskirkonkin toiminnassa, joka perustuu yksityisten ja yhteisöjen tukeen. Tee lahjoitus ja olet mukana varmistamassa työtämme niin merenkulkijoiden kuin muidenkin liikkuvien ihmisten parissa! Lämmin kiitos tuestasi! Jaana Rannikko johtava laivakuraattori Kiitos lahjoituksestasi! muu summa Keräysluvat /2012/3776. Poliisihallitus, Åland: ÅLR 2012/7945 Ahvenanmaan maakuntahallitus, Marko Toljamo Euroopassa kynttilätraditio on Havin asiantuntijoiden mukaan ollut vahva jo antiikin Roomassa ja siirtynyt kirkollisen traditioon sekä ennen kaikkea jouluun. Loppusyksystä kynttilät palavat Suomessa pyhäinmiestenpäivän aikaan haudoilla, ja joulukuussa valittava Lucia-neito kantaa päässään hienoa kynttiläkruunua Helsingin tuomiokirkon portaita alas laskeutuessaan. Itsenäisyyspäivänä Suomessa perinteisesti palaa ikkunalla kaksi kynttilää. Kynttilä sopii kaikkiin perhejuhliin ja kirkollisiin tilaisuuksiin. Kynttilä juhlistaa niin perheaterian kuin kahdenkeskisen illallisen puhumattakaan leikki-ikäisen syntymäpäiväkutsuista kakkukynttilöineen. Myös isot ja värikkäät pöytäkynttilät ovat säilyttäneet suosionsa. Niin ikään ulkokynttilöiden käyttö ulkolyhtyjen myötä on lisääntynyt. Muuten, mikäli kynttilän liekki lepattaa, se yleensä myös savuttaa, ja tällöin sydänlankaa kannattaa lyhentää. Parhaimmillaan sydänlanka on 7 mm pituisena. Valonlähteestä tunnelmantekijäksi Kynttilöitä on eri malleja, värejä, kokoja, hajuja... Ennen vanhaan kynttilöitä voitiin kodeissakin valaa, kun oli eläintalia, josta saatiin steariinia. Nykyisin steariinia tulee myös palmuöljystä ja parafiinia öljyteollisuudesta. Kolmas perinteinen raaka-aine on mehiläisvaha. Kynttilöiden valaminen oli vaativaa, mutta myös antoisaa ja luovaa työtä. Joulukynttilöiden ja kaikkien muidenkin jouluvalmistelujen piti olla tehtyinä Tuomaan päivään (21.12.) mennessä. Jouluksi kaivettiin myös esille kaikkein kauneimmat kynttiläjalat. Nykyisin kuusenkynttilät ovat turvallisuuden vuoksi useimmiten sähköllä toimivia. Kynttilän edeltäjiä valonlähteenä Suomessa olivat päreet, takat ja erilaiset itse tehdyt lamppuversiot. Sähkövalon tulo kotitalouksiin ja yhteiskuntaan laajemminkin 1900-luvun alkupuolella vähensi jälleen kynttilävalon tarvetta. Nykyisin kynttilöitä käytetään paljon tunnelmantekijänä ja sisustuselementtinä. Ei pidä unohtaa myöskään kynttilöiden merkitystä kotitalouden varavalona, jos kova keli vie sähköt. Havi näyttää tietä Havin kynttilätehdasta voidaan pitää Suomen ensimmäisenä kemian teollisuuden laitoksena. Marraskuussa 1829 kuvernementtisihteeri ja tukkukauppias Anton Alfthan aloitti kynttilöiden tuotannon perustamalla tehtaan Johannekseen Karjalan kannakselle. Sittemmin, laajennuksen jälkeen, tehtaat siirrettiin Viipurin lähistölle Havin kaupunginosaan, josta tuli nimi Oy Havi Ab:lle. Kuluvana syksynä Suomessa on tuotettu kynttilöitä jo 184 vuotta, ja Havi on edelleen Suomen suurin kynttilätehdas. Alalla paljon myös pienyrittäjiä ja käsityöläisiä, mutta Havin valikoimat lienevät kaikkein laajimmat. Kynttilä on saanut merkityksensä myös nykyaikaisessa SI-järjestelmässä, jossa kandela (cd) on mittayksikkö valon voimakkuudelle eli intensiteetille. Yksi kandela vastaa suurin piirtein yhden tavallisen kynttilän (latinaksi candela) valon voimaa. Tuohus on ortodoksinen kirkkokynttilä Heinävedellä oleva Lintulan nunnaluostari on vastannut Suomen Ortodoksisen kirkon kynttilätuotannosta vuodesta 1967 eli lähes 50 vuoden ajan. Tuohuksia eli kirkkokynttilöitä valmistetaan vuosittain kg Englannista tilatusta mehiläisvahasta, joka on raaka-aineena ortodoksisen käsityksen mukaan riittävän luonnonmukaista ja puhdasta. Myös Valamon luostarissa valmistetaan tuohuksia omaan käyttöön sekä myytäväksi luostarikaupassa ja Helsingissä olevassa Tuohus-myymälässä. Lintulasta kynttilöitä lähetetään tilauksesta ortodoksisille seurakunnille ympäri Suomen. Myös jotkut luterilaiset seurakunnat tilaavat tuohuksia käyttönsä. Matkailijoille ne ovat mieluisa ja hyväntuoksuinen muisto luostarista. Luostarin suuri kynttiläkone on ollut käytössä kohta 25 vuotta, ja kynttilätehtaassa työskentelee 4 5 nunnaa. Luostarin talkoolaiset auttavat laadunvalvonnassa ja pakkaamisessa. Tuohuksen voivat kirkossakävijät laittaa ortodoksisessa kirkossa olevien ikonien edessä oleville telineille palamaan. Palava tuohus kuvaa rukousta, tuohuksen valo hengellistä valistusta ja sen puhtaus rukoustunteita ja -toiveita. Teksti ja kuva Anne Valtonen Artikkeliin on saatu taustatietoja Havin kynttilätehtaalta markkinointipäällikkö Salla Kivinen-Luokomaalta ja tuotekehitysasiantuntija Maria Laaksonheimolta. 14 Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 15

9 Anne Valtonen Merenkulku on välttämättömyys säännelty ja valvottu ala Merimieskirkko on tullut Ilpo Minkkiselle vuosien varrella tutuksi. Hän kertoo arvostavansa Merimieskirkon toimintaa. Siinä on tiettyjä yhtymäkohtia omaan toimitsijan työhön, kun molempien päämääränä on auttaa ja tukea sekä suomalaisia että ulkomaalaisia merimiehiä. Suomen Merimies-Unionin työsuojelusihteeri Ilpo Minkkinen tuntee merenkulun tämänhetkiset paineet. Lähtökohtana on, että merenkulku on hyvin kilpailtu ala. Varustamot pyrkivät vähentämään kustannuksiaan ja parantamaan työn tehokkuutta. Laivoihin tulee sekamiehityksiä, joka tarkoittaa, että suomalaisten työntekijöiden lisäksi samassa aluksessa on myös ulkomaalaisia, EU:n ulkopuolelta pestattuja merimiehiä. Tässä yhteydessä puhutaan usein myös halpatyövoimasta ja määräaikaisista työsuhteista, jotka kestävät 6 9 kuukautta. Huoli Suomen merenkulun ja suomalaisten merimiesten tilanteesta on yhteinen. Merenkulkuala on taloudellisesti alamaissa. Matalasuhdanteessakin on huolehdittava työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Perinteisesti suomalaisessa merenkulussa on ollut käytössä merityösopimuslain mukainen toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, jolloin laivalla ollessa merimies tekee pitkää päivää ja työvuoron vaihtuessa jää vapaalle maihin. Hän saa palkkaa, vaikkei laivalla olekaan. Ilpo Minkkinen pitää perinteistä vuorottelujärjestelmää toimivana ja turvallisena nimenomaan perheellisille merenkulkijoille. Pahin uhka merimiehille on mahdollinen työpaikan menetys, työttömyys ja taloudellinen ankeus. Kaiken toiminnan keskellä laivan päällikön pitää olla tervepäinen ja tasapuolinen, jotta laivalla saadaan säilymään hyvä yhteishenki. Se on henkilökunnan hyvinvoinnin voimavara. Laivatyöskentelyssä fyysinen sekä henkinen väsymys vievät voimia, hankalia matkakumppaneita ovat tietysti myös alkoholi- sekä mielenterveysongelmat. Työsuojelua ja laivatarkastuksia Ilpo Minkkinen tekee työtään Suomen Merimies-Unionin toimitsijana ja ITFtarkastajana, kumpaakin noin puolet työajasta. Toimitsijan tehtävissä huomio kohdistuu pääasiassa työsuojeluasioihin ja ITF (International Transportworkers Federation) -tarkastuksissa ollaan tekemisissä mukavuuslippulaivojen tarkastusten ja palkka-asioiden kanssa. Mukavuuslippualuksissa miehistön palkat jäävät monesti maksamatta tai voivat olla alle kaikkien sopimusten. ITF-tarkastajan tehtävänä on tällöin laivan rantauduttua satamaan lukea laivan kapteenille sen verran tiukat rätingit, että varustamo lähettää maksamattomat palkkarahat työntekijöille. Laivatarkastuksessa Minkkinen menee ensin laivan kapteenin luo ja pyytää nähdä laivan dokumentit eli laivan omistajaan, työsuhteisiin, rahtaajaan, työsopimuksiin ja palkkakirjanpitoon liittyvät asiakirjat. Seuraavassa vaiheessa toimitsija juttelee merimiesten kanssa elämästä laivalla: olosuhteista, työskentelystä, työturvallisuudesta ja kaikenlaisista arkisistakin Ilpo Minkkisellä on merikapteenin koulutus ja pitkä työkokemus sekä mereltä että toimitsijan tehtävistä. Suomen Merimies-Unionin työsuojelusihteeri tietää merenkulun ajankohtaiset asiat ja sen näkymät. Työ vie miestä toimistotöiden ohella laivoille ja satamiin tehtävänä tökkiä työn puolesta eri asioita. Marko Toljamo asioista. Tarvittaessa voidaan tarkastella vielä laivaakin, esimerkiksi sen keittiötä ja muita työtiloja työturvallisuuden kannalta. Suomalaisiin aluksiin laivatarkastuksia tehdään etenkin, jos laiva on aivan uusi tai se vaihtaa lippua, taikka sen työsuojeluasioissa on huomattu parantamisen varaa. Myös aluksen miehistö voi joskus pyytää toimitsijaa paikalle. Suomessa ITF-ammattiyhdistyspolitiikka on vahvalla pohjalla, joten täältä saavat apua sellaisetkin alukset, joissa merimiesten edut usein kyseenalaistetaan. Työhön turvallisuutta ja hyvinvointia Suomessa Merimies-Unioni on merimiesten edunvalvoja, ja työehtosopimus on tärkeä ammattiliiton jäsenyyden tuoma etu. Toiminnassaan Merimies-Unioni pitää keskeisenä tehtävänä huolehtia vaativissa laivaolosuhteissa työskenneltäessä työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Merimies-Unionin jäsenet työskentelevät esimerkiksi kansi- ja konepuolen tehtävissä sekä keittiössä. He voivat olla myös myymälä- tai ravintolahenkilökuntaa tai muusikoita. Nykyaikana merimiehen tulisi olla omatoiminen ja itsenäinen, tietysti myös monitaitoinen. Lähes itsestäänselvyytenä voisi pitää englannin kielen taitoa, vaikka siinäkin kuulemma joskus on korjaamisen varaa. Suomalaiset merimiehet ovat Ilpo Minkkisen näkemyksen ja kokemuksen mukaan keskimäärin hyvinvoivia. Suomalainen päällystö katsoo olevansa huonosti palkattu, kun taas miehistö pitää palkkaansa sopivana. Miehistön riesana on työn rasittavuus, joka korostuu, kun henkilömäärä laivalla on liian pieni. Jungmannina maailman merille Ilpo Minkkinen lähti merille vuonna 1976 jungmanniksi eli kansipojaksi. Merimieskoulun miehistöpuolen perusopinnot hän suoritti silloin alan oppilaitoksena toimineessa Suomen Joutsenessa Turussa. Nykyisin laiva kelluu museona Aurajoessa. Kansipäällystön opintoja, vuorotellen työkokemuksen kanssa, riitti kapteenin pätevyyteen saakka, vaikka hän sanookin seilanneensa aina perämiehen tehtävissä Finnlinesin Euroopan- ja Atlantin-liikenteessä. Merimiehenä tuli nähtyä myös Pohjois-Amerikka ja Afrikan länsirannikko. Vuonna 1985 Minkkinen aloitti laiva- ja satamapuolen työsuojelutarkastajana ja 2004 Merimies-Unionissa nykyisissä tehtävissä. Minkkinen käy säännöllisesti myös merenkulkujärjestö IMOn kokouksissa Lontoossa osana Suomen delegaatiota. Teksti Anne Valtonen Globaali toimiala Merenkulku on merkittävä globaali elinkeino, jossa noin 90 prosenttia maiden välisestä kaupasta kuljetetaan meritse. Merenkulku on myös kansainvälisesti tarkoin säännelty toimiala. Sääntelyn pohjana ovat YK:n alaisten kansainvälisen merenkulkujärjestö IMOn yleissopimukset: merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskeva STCW (Standards of Training, Certification and Watchkeeping), meriturvallisuutta koskeva SOLAS (International Convention for the Safety of Life at Sea) ja ympäristönsuojeluun kohdistuva MAR- POL (International Convention for the Prevention of Pollution from Ships). YK:n kv. työjärjestö ILOn merityöyleissopimus MLC (Maritime Labour Convention) määrittelee puolestaan merenkulkualan työtä koskevat vähimmäisvaatimukset liittyen työsuhteen ehtoihin, majoitukseen, ruokaan ja ruokahuoltoon, virkistysmahdollisuuksiin, terveydensuojeluun sekä sosiaaliturvaan. Kaikkien merenkulkumaiden on sitouduttava tähän sopimukseen, joka tuli voimaan elokuussa Näiden lisäksi Euroopan unionilla on asetuksia ja direktiivejä, jotka koskevat EU-maiden merenkulkua. 16 Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 17

10 kirkkolaiva Ismo Pekkarinen / Lehtikuva Joulu Jumalan rakkaus Opetustauluissa valotettiin merenkulkua Kymijoen suuhaara ja osa Kotkanlahtea pääsi 1914 Vihtori Ylisen opetustaulun kohteeksi. Taululla haluttiin kertoa tärkeästä puutavaranviennistä. Lajittelupaikka on kuvattu eri sahojen puomituksin. Puut kuivatettiin vastapäisen rannan lautatapuleissa ja sen jälkeen ne lastattiin rahtialuksiin, joita kuvassa on lahdensuussa jo odottamassa. Kauempana tukkinippuja ja pienalus, joka hinaa tukkilauttaa. Uudenmaan saaristoa kuvaavaan opetustauluun Vihtori Ylinen tallensi vuonna 1915 tyypilliset kalastajan merikelpoiset puuveneet kylän satamassa. Silakkaverkkoja huolletaan perhekunnittain. Monen kalastajan kerrotaan olleen ammatiltaan veneenveistäjä. Tämän päivän tärkeimpiä valistuksen kohteita on Itämeren suojelu, johon tulisi vaikuttaa kaikin mediakeinoin! Vihtori Ylisen tasan sata vuotta sitten tekemällä opetustaululla kerrotaan Hangon satamasta, josta alkoi säännöllinen talviaikainen laivaliikenne ulkomaille. Merkitys oli arvaamattoman suuri Suomen ulkomaankaupalle. Kuvassa oleva jäänmurtaja Tarmo valmistui Englannissa Sitä on väitetty maailman vanhimmaksi säilyneeksi murtajaksi. Taulun alalaidassa annetaan tietoa merenkululle niin tärkeistä majakoista: Russarön majakka, Hankoniemen silmä, on jo vuodelta Teksti Aira Heinänen ja laivanrakennusalalla pitkään työskennellyt Juhani Merasvuo, jolla on laiva- ja meriaiheisia postikortteja kokoelmassaan noin meritaide Joulun läheisyys vahvistaa Merimieskirkon toimissa matkapappityötä. Adventista joulukuun puoliväliin pidetään Kaakkois-Aasiassa joulujumalanpalveluksia ja -hartauksia sekä kokoonnutaan muihin tapaamisiin. Myös Varsovassa kokoonnutaan matkapapin johdolla joulukirkkoon sekä Kauneimpia joululauluja laulamaan. Joulun juhlaa ylistetään niin ikään eri toimipaikoillamme. Joulu Merimieskirkon työssä merkitsee muutakin kuin joulukirkkoja. Joulun läheisyyden tunnistaa muun muassa suurista joulumyyjäisistä Euroopan suomalaisilla merimieskirkoilla. Marraskuun lopulla näissä basaareissa myydään tuhansia leipiä, karjalanpiirakoita, makeispusseja, suklaalevyjä, makkaroita, sinappituubeja jne. Toki tarjolla on myös suomalaista lasia, koruja, tekstiilejä, musiikkia ym. Mutta ennen kaikkea joulumyyjäisiin tullaan niiden tunnelman vuoksi: monelle joulun odotus alkaa joulumyyjäisistä. Joulun läheisyyden merimieskirkoilla tunnistaa myös niistä joulupaketeista, joita merimieskirkkopiirit ja Merimieskirkon ystävät lahjoittavat tuntemattomille merenkulkijoille. Paketista voi löytyä esimerkiksi villasukkapari, pipo, käsineet, makeisia tms. Nämä noin 1500 joululahjaa jaetaan suomalaisille ja ulkomaalaisille merenkulkijoille kotimaan ja Euroopan suomalaisten merimieskirkkojen kautta. Tämä 1800-luvulla käynnistynyt perinne on edelleen merkittävä osoitus lähimmäisen rakkaudesta välittämisestä. Monille merenkulkijalle tuo paketti on laivalla joulun ainoa joululahja. Joulun odotusta on ikävällä tavalla synkistäneet uutiset hirmumyrskyn tuhoista Filippiineillä. Miksi hyvä Jumala sallii tämän kaiken tapahtua? Kunpa joku osaisi tähän vastata! Joulun sanoma muistuttaa kuitenkin siitä, että Jeesuskin syntyi maailmaan monenlaisten kärsimysten, epävarmuuden, pimeyden ja kuoleman keskelle. Hän tietää mikä on ihmisen osa tässä maailmassa. Joulun ytimessä on vahva lupaus Jumalan rakkaudesta. Sen varassa uskaltaa elää myös silloin, kun asiat eivät kulje omien suunnitelmien ja toiveiden mukaan. Olemme kaikesta huolimatta Jumalan täysihoidossa. Joulun ilo olkoon kanssasi! Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra." Luuk. 2: Heikki Rantanen Opetustaulut ovat vanhemmalle väelle hyvinkin tuttuja. Kansakoululaitoksen isä Uno Cygnaeus tutustui Saksassa pedagogiaan ja myös opetusvälineisiin, ja jo 1880-luvulla saatiin Suomeenkin näitä kovalle pahvipohjalle liimattuja värikkäitä kuvia, joissa seikkaperäisesti kerrottiin luonnonopillisista ilmiöistä sekä elinkeinojen ja kulttuurin näkymistä. Sittemmin vuonna 1900 meillä alkoi koulutaulutuotanto, kun WSOY julkaisi sarjan Kymmenen Suomen historiaan liittyvää kuvaa. Opetustaulujen kysyntä ja tarjonta kehittyivät nopeasti. Valistus, Otava ja Koulutustarpeiden Keskusliike tuottivat lukemattomia tauluja koulujen käyttöön aina 1960-luvulle saakka, jolloin uusi tekniikka filmeineen, dioineen ja digilaitteineen valtasi kuvavalistuksen alueen. Opetustaulut eivät kuitenkaan unohtuneet. Niiden vetovoima johti uuskäyttöön: kirpputorien, myyjäisten ja huutokauppojen kautta kuriositeettisiksi sisustusesineiksi. Suomeen perustettiin vuonna 2006 Suomen Kulttuuriperinnekasvatuksen seura tehtävänään kulttuuriympäristökasvatuksen kehittäminen, johon kuuluu myös aineistojen tuottamista kasvatuksen tueksi. Seura on julkaissut sadan vuoden takaisten koulutaulujen kuvia silloisine selittävine teksteineen. Osa tauluista on tunnettujen taiteilijoiden taidemaalauksia, osa vetoavia raamatunhistoriallisia kuvia. Taiteellista ansiota on myös niillä maisema-, luonto ja ammattityötä kuvaavilla tauluilla, joiden tekijöiksi valikoitui taitavia maalareita. Suomessa suuren urakan ahkeroivat nyt aikamoisen arvostuksen saaneet Kustaa Heikkilä (l ) ja Vihtori Ylinen ( ). Ylisen kerrotaan perehtyneen aiheisiinsa polkupyörällä ympäri maata liikkuen. Kysyttyä kauppatavaraa ovat tunnettujen kuvitustaiteilijoiden, kuten Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin opetuskuvat. Koulutaulujen kirjoon mahtui myös meritaide -teemaan soveltuvia tarkkoja ja kiehtovia kuvia, viimeisen päälle oikeaoppisia. 18 Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 19

11 Joulu tulee Suomesta "Emme elä elämää vaan joulumyyjäisiä varten" Otsikko on leikkimielinen lausahdus Merimieskirkon työntekijöiden keskuudessa. Lausahduksessa on kuitenkin myös ripaus totuutta. Totuutta siksi, että joulumyyjäiset ovat mukana Merimieskirkon arjessa ympäri vuoden, vaikka itse myyjäiset ovat luonnollisesti vain joulun tienoilla. Suurin ulkomailla vuosittain järjestettävä suomalaisten tuotteiden markkinointi- ja myyntitapahtuma käynnistyi tänä vuonna , kun perinteiset Merimieskirkon joulumyyjäisten sarja alkoi Lontoossa. Basaari avattiin marraskuun aikana myös Hampurissa, Rotterdamissa, Ateenassa, Brysselissä ja Lyypekissä. Antwerpenin suomalaisella merimieskirkolla joulumyyjäisten sijaan vietettiin jouluviikkoa. Merimieskirkon myyjäiset ovat Euroopassa odotettu ja arvostettu tapahtuma. Merimieskirkko tuo suomalaisten saataville suomalaisia tuotteita joulua varten. Mitäpä olisi joulu ilman riisi- Jarmo Karjalainen puuroa ja glögiä vaikkapa Brysselissä? Suomalaiset herkut kiinnostavat muitakin kuin suomalaisia, ja tuotteet päätyvät myös monien muiden kansalaisuuksien ja kulttuurin edustajien pöytiin. Mielenkiintoista olisikin nähdä käytännössä kuinka lanttulaatikko ja ruisleipä sopivat esimerkiksi saksalaisen jouluhanhen tai nakkien viereen. Kuulostaa ainakin ihan hyvältä yhdistelmältä. Myyjäiset ovat suomalaistuotteille suorin tie eurooppalaisten kuluttajien tietoisuuteen. Joulumyyjäisissä vierailee yhteensä noin ihmistä. Myyjäiset ovat paitsi suomalaisen ruokakulttuurin myös suomalaisen designin näyteikkuna. Korut, lasituotteet, tekstiilit ja muumit ovat haluttuja tuotteita vuodesta toiseen. Myynnissä olevat tuotteet on toimitettu kullekin merimieskirkolle Suomesta rahtilaivoilla. Myyjäispöydiltä löytyy myös paikan päällä tehtyä taidetta ja käsityötä sekä leivonnaisia, joulukoristeita jne. Haasteeksi Merimieskirkon myyjäisille on osoittautunut se, että myös monien muiden liikkeiden valikoimassa on nykyisin samoja tuotteita. Kaikkien aikojen ensimmäiset Merimieskirkon joulumyyjäiset järjestettiin Hampurissa Tuolloin tarjolla oli suomalaista lasia, tuohitöitä, aitoja talonpoikaisesineitä, ryijyjä ja täkänöitä, joiden myynti tuotti noin markkaa. Joulumyyjäiset ovat yhä merkittävä varainkeruutapahtuma Merimieskirkolle. Joulumyyjäisten aloittamisesta kunnia kuuluu joukolle suomalaisrouvia, jotka olivat kokoontuneet Hampurissa ns. ompeluseuroissa keräten varoja merimieskirkkotyölle. Joulumyyjäiset ovat edelleen ennen kaikkea vapaaehtoistyön ja tiimityön näyte. Basaarin suunnitteluryhmät aloittavat työnsä jo tammikuussa. Tällöin arvioidaan edellisten myyjäisten onnistumista, pohditaan muutoksia, hittituotteita ja kehityskohteita. Myyjäisten eri tehtäviin osallistuu noin 200 vapaaehtoista kussakin maassa. Esimerkiksi Rotterdamissa on toiminut pitkään basaaritoimikunta, joka koostuu paikallisista suomalaista naisista, jotka päättävät suurimmasta osasta tuotteista mitä tulee myyntiin. He tutustuvat tavaroihin myös Suomen vierailuillaan. Näin on myös monissa muissa toimintamaissamme. Ilman heidän asiantuntemustaan ja sitoutumistaan, myyjäiset, eivät voisi toteutua siinä laajuudessa kuin ne nyt toteutuvat. Jo vuosien ajan olen iloiten ihmetellyt, kuinka sadat suomalaiset vapaaehtoiset, niin nuoret kuin vanhat, kotiäidit ja työssä olevat, tulevat kantamaan kortensa kekoon Merimieskirkon ja suomalaisyhteisön puolesta. Eikä tämä rajoitu pelkästään suomalaisiin, sillä myös monet Suomen ystävät eri maissa ovat mukana antamassa asiantuntijuuttaan ja työpanostaan myyjäisten läpiviemiseen. Paljon puhuttu yhteisöllisyyden mureneminen ei ainakaan joulumyyjäisten yhteydessä näy, sanoo Suomen Merimieskirkon diakoniajohtaja Jarmo Karjalainen. Jarmo Karjalainen ja Marko Toljamo Tuuliset myyjäiset Joulumyyjäiset osuvat usein vuoden tuulisimpaan ja sateisimpaan aikaan. Näin ainakin Hollannissa, jossa ennätin osallistua 10 vuoden ajan jokaisiin joulumyyjäisiin. Yhtenä joulumyyjäisten avajaispäivän aattoiltana reilun 100 neliön teltta oli täytetty suomalaisilla herkuilla odottamaan innokkaita asiakkaita. Illan mittaan tuuli ja sade oli yltynyt niin, että yöllä se pääsi riepottelemaan kaupunkia oikein sydämensä kyllyydestä. Aamulla sade jatkui edelleen valtoimenaan ja osasta jalankulkuteitä oli tullut matalia jokia. Myös joulumyyjäisteltta oli veden saartamana, mutta huolestuttavinta oli, että osa muovisista seinäelementeistä oli irronnut paikoiltaan. Kysymys kuului: Olivatko kekseliäät rosvot käyttäneet hyväksi huonoa säätä ja tyhjentäneet telttamme hyvinkin perusteellisesti? Ensisilmäyksellä teltassa oli kaaos. Muutama hylly oli nurin, sinappisillin voimakas tuoksu leijaili vastaan, sillä maassa oli jokunen rikkoutunut lasipurkki. Stereot makasivat vesilammikossa, ja muutama poronsarvi sojotti paikassa, johon ne eivät missään tapauksessa kuuluneet. Varkaat eivät sittenkään olleet ollut kiinnostuneita suomalaisista jouluherkuista. Huojennuksemme oli suuri. Sisääntulo-ovien viereistä seinää lukuun ottamatta näytti siltä, että kaikki muut tavarat ja hyllyt olivat kunnossa. Pian varmistui, että kaikki tavarat olivat tosiaan tallessa. Ainoa luvaton vierailija, joka teltassa oli käynyt, oli tuuli. Jarmo Karjalainen Merimieskirkon matkapappi Kaakkois-Aasiassa Teksti Marko Toljamo Suomen Merimieskirkon matkapapin joulukirkkokierros käynnistyi tänä vuonna Manilasta, missä tilaisuus pidettiin ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Sieltä matka jatkui Kuala Lumpurin. Seuraavana ovat vuorossa New Delhi ja Singapore. Kierroksen viimeinen etappi on Hanoissa. Matkan varrelle mahtuu myös kastejuhlia, kotikäyntejä, itsenäisyyspäivän vastaanottoja ja monia muita tapaamisia. Joulukirkkokierros toteutetaan nyt seitsemännentoista kerran. Filippiineillä Suomen itsenäisyyspäivän vastaanotosta tänä vuonna luovuttiin tuhoisan taifuunin jälkeen, mutta Manilassa kokoonnuttiin kuitenkin jouluhartauteen ja perheiden yhteiseen joulujuhlaan ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Matkapapiksi Kaakkois-Aasiaan lähti tänäkin vuonna pastori Heikki Rantanen, joka on toiminut Suomen Merimieskirkon eri tehtävissä yli 30 vuotta. Suomalaisten määrä eri kohteissa vaihtelee Singaporen lähes kahdeksastasadasta Manilan noin sataan. Kaikissa kohteissa matkapapin vierailu on ollut odotettu tapahtuma, ja tilaisuuksissa on ollut runsaasti osanottajia. Olen ollut erityisen iloinen siitä, että joulukirkoissa on ollut paljon lapsia ja nuoria. Heidän kasvuaan on ollut mukava seurata. Jumalanpalveluksen jälkeisillä kirkkokahveilla on ollut oiva tilaisuus vaihtaa kuulumisia ja saada tuntumaa ulkosuomalaisen arkeen. Monien kanssa yhteydenpito on jatkunut sähköpostitse, kertoo matkapappi Rantanen. Yhteistyö paikallisten Suomen edustustojen, kunniakonsuleiden ja Suomiyhdistysten kanssa on oleellinen osa matkapapin verkostoa. Ne ovat vuosittain hoitaneet suurimman osan käytännön järjestelyistä ja vastanneet tilaisuuksien kustannuksista. Myös Suomen Lähetysseuran lähetit ovat antaneet arvokasta tietoa eri maiden yhteiskunnallisesta tilanteesta, tavoista ja kulttuurista. Matkapappityöhön kohdistuvan toivelistan kärjessä Kaakkois-Aasiassa on Merimieskirkon tekemän selvityksen mukaan lasten uskonnollisen kasvatuk- sen tukeminen, nuorten valmentaminen suomalaiseen rippikouluun, joulu- ja pääsiäiskirkot, kirkolliset toimitukset ja valmius kriisitukeen. Suomen Merimieskirkon hallitus onkin päättänyt vahvistaa ja kehittää matkapappityötä Kaakkois-Aasiassa. Selkeä tarve on päätoimiselle työntekijälle, jolla olisi aikaa laskeutua kiireettömästi Kaakkois- Aasian suomalaisyhteisöjen elämään. Suunnitelman mukaan matkapappi liikkuisi tällä työalueella vähintään kuusi kuukautta vuodessa pitäen varsinaista asemapaikkaansa kuitenkin Suomessa. Malli tähän on saatu Norjasta, jossa sen Merimieskirkolla on useita matkapappeja, jotka liikkuvat omilla alueillaan eri puo- lilla maailmaa. Heidän pääasiallisena tehtävänään ei ole järjestää tilaisuuksia, vaan kohdata kaukana asuvat seurakuntalaiset arkisen elämän sykkeessä. Vakinaisen matkapapin palkkaukseen ei kuitenkaan ole vielä saatu tarvittavaa rahoitusta. Siihen asti matkapappi Suomesta vierailee entiseen tapaan Kaakkois-Aasiassa kerran tai kaksi vuodessa, joulun alla ja resurssien salliessa myös pääsiäisenä. Uuden matkapapin seurakuntana olisi jatkossakin lähinnä Kaakkois-Aasian ulkosuomalaiset, mutta se voisi luontevasti toimia myös turistipappina esimerkiksi Malesian Penangissa, Indonesiassa Balilla, Intian Goalla, Sri Lankassa ja Dubaissa. Matkapappi Heikki Rantanen. 20 Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 21

12 Pikkujouluissa sattuu ja tapahtuu j j Siunatut kädet Liikealalla elämäntyönsä tehnyt ystäväni muistelee usein muuatta pikkujouluaan. Nuori johtaja oli ilmoittanut jakavansa puurojuhlassa henkilökunnalle hyvät palkkiot aktiivisesta myyntityöstä. Kun myyntiä oli kertynyt firmalle mukavasti, kaikki odottivat toiveikkaina, millä tavalla johtaja heidät palkitsisi. Tilaisuuden alkaessa mielialat olivat korkealla. Palkintoja alettiin jakaa parhaista myyjistä. Tehokkaimmat kuulivat raikuvien aplodien säestyksellä saavansa joululahjakseen ylimääräisen kuukauden palkan. Seuraavaksi tehokkaimmat saivat lahjaksi puolen kuun palkan. Lopuksi palkittiin kolmas ryhmä. Nämä myyntimiehet ja -naiset eivät kuulemma olleet päässeet aivan toivotunlaiseen tulokseen, mutta kun olivat kuitenkin parhaansa yrittäneet, niin saivat palkinnokseen uurastuksestaan viikon ylimääräisen palkan. Vaikka oli jaettu arvokkaita joululahjoja, juhlan tunnelma oli tärvelty ja monelle oli aiheutettu paha mieli. Itkua nieleskeltiin ja nyrkkiä puserrettiin taskussa. Työntekijöiden luokittelu parhaisiin, hyviin ja melko hyviin ei toiminut nuoren johtajan kuvittelemalla tavalla. Palkinnot eivät kannustaneet, kaikkea muuta. Osa työntekijöistä koki olevansa johtajansa silmissä tehottomia työntekijöitä. Eriarvoisuus oli selkeästi nähtävissä ja julkinen palkitseminen oli itseasiassa julkista nolausta, jopa rangaisemista. Muutamat viikon palkalla palkitut lähtivät pikkujoulusta sen siliän tien. Paikalle jääneiden mielikin oli niin apea, että tilaisuus oli täydellinen fiasko. Oudointa oli se, että firman johtaja ei käsittänyt tai ei ainakaan myöntänyt tehneensä virhettä. Kun joku myöhemmin viittasi kritisoiden hänen palkitsemistapaansa, johtaja sanoi silmät kirkkaina, ettei hän voi käsittää, miksi työntekijät loukkaantuvat siitä, jos heitä kehutaan julkisesti ja he saavat vielä tuntuvan rahapalkkion. Mitä muistat pikkujouluistasi siinäpä tunkeileva kysymys. Ajallinen etäisyys auttaa onneksi usein nauramaan kommelluksille ja unohtamaan nolot ja ikävät sattumukset jos niitä on kertynyt. Silloin tällöin kuulee pikkujoulujen aiheuttaneen pysyviä säröjä ihmissuhteisiin, jopa avioeroista puhutaan. Tätä kirjoittaessani kyselin ystävä- ja tuttavapiiriltäni, josko kenenkään tiedossa olisi tämäntapaisia murhenäytelmiä. Moni sanoi kuulleensa niistä, mutta varsinaista faktaa ei kenelläkään kuitenkaan ollut esittää. Itse tiedän ainakin yhden pikkujoulun saattaneen ihmisiä yhteen, jopa avioliittoon asti. Työpaikalla syntynyt kiinnostus työtoveria kohtaan odotti otollista hetkeä roihahtaakseen liekkiin. Pikkujoulu kaikkine hilpeyksineen oli sitten se tilaisuus, jossa ujous karisi ja herkistä tunteista kehdattiin puhua. Liiallinen rohkeus ja suorapuheisuus erilaisine tunnustuksineen ei kuitenkaan ole aina hyväksi. Ei ole harvinaista, että pikkujoulujen tuuletuksen tuloksia joudutaan paikkailemaan anteeksipyynnöillä ja kukkalähetyksillä. Suomalainen pikkujoulu kaikkine nyansseineen on kuitenkin aika salliva sosiaalinen yhdessäolon muoto, eikä kaikkea siellä puhuttua onneksi oteta todesta. Uusi aamu kaiken muuttaa voi se ymmärretään. Oma pikkujoulukommellukseni ajoittuu niin kauas kuin vuoteen Lehtitalon mukava puurojuhla oli päättynyt, ja jonotin ravintolan narikasta vaatteitani. Yllätyksekseni naulakosta ei löytynyt lakkiani. Päähineen katoaminen hätäännytti portieerin. Hän vakuutti muistavansa aivan elävästi minun tulleen tilaisuuteen karvahattu päässäni. Pontevista etsinnöistä huolimatta lakkia ei löytynyt. Portieeri otaksui antaneensa sen epähuomiossa jollekulle toiselle ja aikoi käynnistää seuraavana päivänä laajat etsiskelyt pääkappaleeni löytämiseksi. Ja ellei lakkia löytyisi, se kyllä korvattaisiin, mies vakuutti. Palasin juhlasta hieman harmistuneena. Apea mieleni kohentui kuitenkin hetkessä, kun huomasin karvahattuni katselevan minua kotona eteisnaulakon päältä. Soitin portsarille ja kerroin löydöstäni. Hän ilahtui kovasti, mutta vannoi vieläkin muistavansa minun tulleen pikkujouluun karvahattu päässä. Siinäpä mysteeriä kerrakseen! Joni Skiftesvik Kerttu Hannila neuloo merimiehille sata paria sukkia vuodessa Raahen merimieskirkon vapaaehtoinen työntekijä Paavo näki Rauhan Tervehdys -lehdessä kempeleläisen Kerttu Hannilan ilmoituksen, että hän neuloisi lahjaksi sukkia, jos vain saisi langat. Paavo vei ilmoituksen Silja Pekkalalle, joka vapaehtoisena hoitelee Raahen merimieskirkon sukkapaketit merimiehille jouluksi. Siitä sai mukava yhteistyö alkunsa. Merimieskirkolle Kerttu on neulonut sukkia nyt jo neljä vuotta, sata paria vuodessa. Se on uskomaton määrä, mutta totta se on. Hän toivoo, että lankatilaukset hoidetaan niin, että langat olisivat hänellä jo tammikuun lopussa: kutomisaikaa olisi silloin mukavasti. Merimieskirkko ei ole ainoa paikka, jonne Kerttu neuloo sukkia. Hän neuloo Venäjän vankiloihin viisikymmentä paria ja Mannerheimin lastensuojeluliitolle vauvasukkia satakolmekymmentä paria vuodessa. Vapaaehtoistyön tekemiseen Kerttu sai herätyksen kolmetoistavuotiaana, ja hän sanoo jatkavansa sitä niin kauan kuin voimat riittävät. Aviomies Veikko hoitaa työkseen neljää lastenlasta yksityisenä perhepäivähoitajana. Lapsenlapset, joita on neljätoista, ovat aina tervetulleita heidän kotiinsa. Kertun iloksi jälkipolvet ovat perineet kädentaidot. Hannilan perheeseen tulee hoitoon joka toinen viikonloppu kolmeksi päivää kaksi. On siinä perheellä puuhaa ja askaretta. Kerttu Hannilan kädentaitoja vaativat harrastukset liittyvät vapaaehtoistyöhön mm. seurakunnassa, merimieskirkolla ja Mannerheimin lastensuojeluliitossa. Kerttu Hannila ompelee kaikenlaisia vaatteita hääpuvuista kansallispukuihin, kutoo itse jopa kansallispukukankaan. Merimieskirkon sukat lämmittävät Kertun mieltä suuresti. Hänestä on kiva ajatella sukkia monien maiden kansalaisten jaloissa ympäri maailman meriä. Suurta kiitosta Kerttu ei tarvitse neulomisistaan. Lankojen vientimatkalla viety leipä tai jokin pieni tuliainen ilahduttaa, mutta mitään hän ei pyydä. Siunatut kädet tekevät työtä omaksi ja toisten iloksi. Teksti ja kuva Silja Pekkala Lämpimät kiitokset teille kaikille, jotka olette taas tänä vuonna uurastaneet niin villasukkien kuin muidenkin merenkulkijoille jaettavien lahjojen tekemiseksi ja toimittamiseksi. Olkoon siunaus mukana teoissanne ja lahjoissanne. Hyvää joulun odotusta. 22 Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 23

13 Suomalaiset syövät silliä runsaasti, olemme sen kulutuksessa maailman kärkimaita. Suomalaisilla on myös monimuotoiset perinteet sillin valtamerikalastuksessa 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Teksti ja kuvat: Anne Valtonen Silli (clupea harengus) on Pohjois-Atlantissa elävä kala, joka voi kasvaa jopa 45 cm pitkäksi. Tavallisesti se painaa grammaa. Laji liikkuu valtavissa parvissa, jotka vaeltavat rannikoiden ja matalikoiden kutupaikoille keväällä. Kutuajan jälkeen kalat uivat jälleen suurina parvina avomerelle. Merellä silliparvet löydetään kaikuluotauksella, ja pyyntivälineenä on trooli eli laahusnuotta. Aluksella silli käsitellään suolaamalla se tynnyreihin, joista se sitten maissa purkitetaan erikokoisiin kuluttajapakkauksiin. Suomessa perinteinen sillinpyyntiseutu on Rymättylä ja siellä Röölän satama, josta kuuluisa Saukko-laivastokin lähti vuosittain Islannin vesille sillinpyyntiin vuosina Saukko-laivaston varustivat matkaan veljekset Tauno ja Toivo Saarni, rymättyläläisiä itsekin. Firma perustettiin alun perin nimellä Rymättylän Säilyke Oy. Rymättylän (nykyisin osa Naantalia) kunnan vaakunassa on kaksi silakkaa (clupea harengus membras), jota paikkakunnalla on aina kalastettu. Itämeressä esiintyvää silakkaa pidetään sillin serkkuna pienemmän kokonsa vuoksi. Sillin ja silakan ohella Rymättylästä saadaan keväisin Suomen ensimmäiset varhaisperunat sopivasti juhannuspöytään. Vaikka kalastuslaivastoa ei enää ole, pidetään Röölässä edelleen kesäjuhlat teemanaan uudet perunat ja silli. Vuonna 2010 Röölän entiseen sillivarastoon avattiin Silliperinnekeskus Dikseli, jossa on näytteillä kalastuksessa ja sillinvalmistuksessa käytettyä välineistöä, valokuvia ja muuta asiaan liittyvää. Perinnekeskus on auki vain kesäkuukausina. Dikseli tarkoittaa muuten sillitynnyrien kannen kiristämiseen käytettyä työvälinettä. Oman kalastuksen myötä Suomen rannikolle kehittyi vuosikymmeniä sitten Silliä pöytään Boy on marinoitujen sillien markkinajohtaja Suomessa. silliteollisuus monine firmoineen. Monet muistavat Rymättylän Säilykkeen ohella nimet Kalayhtymä, Porkkalan Säilyke ja Turun Kala, jotka toimivat aina 1980-luvulle saakka. Suomessa sillinjalostus on nykyisin suurelta osin keskittynyt norjalaisomisteiseen Orkla Foods Finland -yhtiöön. Toimintaa sillä on sekä Turussa että Röölässä, jossa Boy-silli valmistetaan edelleen. Noin 90 prosenttia yhtiön käyttämästä sillistä tulee Norjasta, kalastus tapahtuu lähinnä Koillis-Atlantilla, Norjanmerellä. Vain pieni osa sillistä on kotoisin Islannista, minkä saaliista valtaosa pakastetaan Venäjän markkinoiden tarpeisiin. Perinteistä islantilaista suolasilliä on markkinoilla kovin vähän. Herrain herkku, duunarin eväs Silli on ollut arvostettu ja paljon käytetty elintarvike Skandinaviassa ja Euroopassa. Rasvaisuutensa (yli 10 %) vuoksi se maistuu maukkaalta, ja nykykäsityksen mukaan sillissä on ravitsemuksellisesti arvokkaita omega3-rasvahappoja, joilla tiedetään olevan edullinen vaikutus sydämeen, verisuoniin ja niveliin. Historiallisina aikoina silliä on säilötty kaikilla ennen jääkaappien ja pakastinten aikaa tunnetuilla tavoilla eli suolaamalla, kuivaamalla ja savustamalla. Myös sillin hapatus tunnettiin valmistusmenetelmänä. Monet suomalaisetkin ovat päässeet maistamaan ruotsalaista hapansilakkaa (surströmming), joten hapatetun sillin makuelämys lienee ollut samaa luokkaa. Sillin suolauksessa käytetään nykyään pääasiassa kolmea menetelmää: sokerisuolausta, maustesuolausta ja etikkamarinointia. Kokolajitellut sillit fileoidaan tai paloitellaan sekä suolataan tai marinoidaan. Ensimmäisten prosessointien jälkeen sillit varastoidaan tynnyreissä kylmävarastoissa. Sokeri- ja maustesuolattujen sillien säilyvyys perustuu kylmäsäilytyksen ohella suolaukseen ja osin sokeriin. Marinoidun raaka-aineen kohdalla keskeistä on etikan ja suolan yhteisvaikutus. Käyttäjät ovat merkkiuskollisia Vuonna 2012 Suomessa käytettiin säilöttyä silliä eri muodoissaan runsaat 300 g/ hlö. Niin sanottuja heavy-käyttäjiä kuluttajista on 30 %. He syövät silliä suunnilleen kerran viikossa. Neljännes suomalaisista ei syö silliä ollenkaan. Kulutus on hyvin sesonkiluonteista, jolloin noin puolet vuoden kokonaiskulutuksesta ajoittuu kesä-, heinä- ja elokuun ajalle. Sillinkäytössä Suomi on risteysaluetta. Täällä käyttötavoissa ja makuvalinnoissa näkyy viitteitä sekä skandinaavisesta makeanetikkaisesta että venäläisestä suolaisen sillin perinteestä. Ruotsissa sillituotteet ovat vielä makeampia kuin Suomessa. Suomessa silliä käytetään lähinnä Silliperinnekeskus Dikselin näyttely, sillitehtaan työläisiä käsittelemässä sillejä. kylmissä alkuruoissa ja voileivällä, kun taas Ruotsissa tunnetaan monia lämpimiä silliruokia. Ero johtuu siitä, että Ruotsiin on maantieteen vuoksi helpompi saada tuoretta silliä kuin Suomeen. Vaikka silli on koko kansan suosikki, vanhemmat ikäryhmät syövät sitä enemmän kuin nuoret. Siinä, missä nuoret suosivat sinappisilliä, maistuu vanhemmille ikäluokille matjessilli. Juhannuksena silli ja uudet perunat on maistuva nautinto koko kansalle. Joulu on toinen sillin kulutuksen tilastopiikki. Orkla Foods Finlandin valikoimista löytyvät merkit: Abba, Ahti, Boy ja Vesta. Suomen tunnetuin ja vanhin sillibrändi vuodelta 1948 on Ahti. Se pakataan käsin Turun-tehtaalla, ja käyttäjät ovat tyypillisesti heavy-käyttäjiä. Abban sillit ovat marinoidusta sillistä valmistettuja, valikoimissa on sekä kirkasliemisiä että paksukastikkeisia (esimerkiksi sinappisilli) tuotteita. Abba on imagoltaan kaupunkilainen silli ja niitä syödään tyypillisesti sesonkeina. Boy on marinoitujen sillien markkinajohtaja Suomessa. Sitä pidetään hyvin suomalaisena ja sen makuvalikoima on laaja sekä hinta-laatusuhde on kuluttajia miellyttävä. Boyn imago on jokapäiväinen silli. Vesta kuuluu ns. matjestyypin silleihin. Sekin on käsin pakattu ja sopii hyvin sillivoileipien valmistamiseen. Vestan käyttäjät ovat hyvin merkkiuskollisia ja syövät silliä ympäri vuoden. Valtamerikalastus alkoi 1920-luvulla Lähimmäksi valtamerta Suomi pääsi 1920-luvulla, kun se sai Tarton rauhassa vuonna 1920 toisen käsivarren, jota pitkin kulki Jäämerentie Petsamoon. Tällöin kalastus kehittyi ja käytössä oli myös oma emälaiva Petsamo. Ajoittain valtavat silliparvet tulivat tykö myös Petsamovuonoon, jolloin ne käytännössä vaan nostettiin ylös laivaan. Logistiset yhteydet Petsamosta Suomeen olivat nykyiseen verrattuna heikot ja vain Jäämerentien varassa, joten sillin matka kuluttajille oli pitkä ja mutkikas. Myös kuljetukseen sopivaa kalustoa oli niukasti. Saukko-laivasto liikkui valtamerellä Islannin ja myös Norjan vesillä vuodesta 1949 lähtien 1970-luvun puoliväliin saakka. Saukko-laivaston ohella sillikalastuksessa oli tuolloin myös muita suomalaisia toimijoita. Esimerkiksi loviisalainen Ragnar Nordström harjoitti 1930-luvulla Petsamossa kalastus- ja kalanjalostustoimintaa perustamiensa Petsamon kala Oy:n ja Petsamon öljy- ja kalajauhotehdas Oy:n nimissä. Atlantin vesillä kalastivat lisäksi Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Venäjä ja Britannia. Vuonna 1976 Islanti laajensi omia kalastusalueitaan, käyttöön tulivat kiintiöt ja myös kalakannat osoittivat vähentymisen merkkejä. Kilpailu eri maiden sillipyyntialusten kesken oli kova, ja muiden alusten radioliikennettä seurattiin häpeilemättä, jotta saatiin vihiä saaliista. Aluksen varastot oli saatava täyteen ennen kotiinlähtöä. Silliparven osuessa kohdalle työtä tehtiin kelloon katsomatta, jotta kalat saatiin suolaan nopeasti. Laivalla oli giljotiini (sillin pää poistettiin), filerointikone ja paloittelukone. Tynnyreissä kalat olivat sananmukaisesti kuin sillit suolassa salaisen reseptin mukaisessa liemessä, jossa veden ja suolan lisäksi oli mausteita ja sokeria. Alusten rantauduttua koti-suomeen kalojen jatkojalostus ja purkitus tapahtui Röölässä olevassa sillitehtaassa. Suomen valtamerikalastus loppui lyhyeen, kun Suomen kiintiöitä ei enää uusittu, vaan sillikiintiöt varattiin poliittisilla päätöksillä valtameren rantavaltioille etenkin Norjalle ja Englannille. Myös Islannissa on edelleen jonkin verran sillinkalastusta, vaikka se onkin vähentynyt aiemmasta. Tämän hetken sillinkalastukseen kuuluvat samat säännöt kuin muuhunkin pyydystykseen. Kalastuselinkeinon on oltava kestävällä pohjalla, jotta kalaa on vielä seuraavanakin vuonna. Orkla Foods Finlandin mukaan lähes kaikki heidän hankkimansa kala on MSC (Marine Stewardship Council) sertifioitua. Artikkeli perustuu muun muassa Dikselin museonhoitaja Marja Kantosen haastatteluun ja Orkla Foods Finlandin kuluttajapalvelusta saatuihin sillin valmistus- ja käyttötietoihin. Helppo sillipaistos joulupöytään Mainio sillipaistos syntyy hyvin liotetuista kokonaisista sillifileistä, sipulista, tillistä ja kermasta. Koko homma uuniin 200 asteeseen, ja parissakymmenessä minuutissa herkullinen paistos on valmis. Toinen vaihtoehto on, että sillifileet liotuksen jälkeen valutetaan hyvin ja kuivataan talouspaperilla. Fileet kieritetään ensin vehnäjauhossa, sitten kananmunassa ja lopuksi vielä korppujauhoissa. Lopuksi ne paistetaan kullankeltaisiksi kuumalla pannulla ja nautitaan lämpimänä. 24 Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 25

14 Perunoita Pohjois-Karjalasta Hollantiin Joensuun Rantakylän pastori Petri Rask vieraili viime keväänä ystäviensä Kari Latvuksen ja Taru Savelius-Latvuksen luona Hollannissa Rotterdamissa. Tuolla matkalla pastori Rask huomasi, että hollantilaisten perunoiden laatu ei hänen mielestään ollut kovin kummoinen. Ja niin laitettiin siemenperuna itämään, idusta nousi varsi ja lopulta maasta kuokittiin perunoita. Perunat kasvoivat Pohjois- Karjalan puhtailla mailla, vähäsateisen ja lämpimän kesän lapsina. Perunat pastori Rask lähetti Hollantiin Merimieskirkon kyytejä hyödyntäen. Ihan mihin tahansa maahan perunat eivät matkanneet, sillä Hollanti on yhdeksänneksi suurin perunantuottajamaa maailmassa. Lisäulottuvuutta tarinaan antaa se, että perunoita Pohjois-Karjalassa on kasvattanut hollantilainen perunanviljelijä. Ympyrä on sulkeutunut. Eurooppalaisella perunalla on itse asiassa hyvin merellinen historia. Itse peruna on kotoisin Perun inkoilta. Espanjalaiset valloittajat käyttivät kuivattua perunaa helppona laivaruokana. He toivat myös siemenperunoita matkoiltaan Espanjaan. Varhaisin eurooppalainen maininta juureksesta on 1530-luvulta, mutta tekstistä ei voida varmuudella päätellä, onko kyse bataatista vai perunasta. Sen sijaan varmana pidetään, että Kanarian saarilta lähti kaupallisesti viljeltyä perunaa kohti Antwerpenia vuonna Tästä on selkeä maininta erään laivan rahtikirjassa. Espanjan mantereellakin sitä on viljelty aivan varmasti jo vuonna Sieltä peruna matkasi ympäri Eurooppaa, samaan tapaan kuin itse tarinassamme. Suomeen peruna kulkeutui saksalaisten peltiseppien mukana 1730-luvulla. Peltisepät aloittivat tällöin työtään Inkoon Fagervikin kartanossa. Vanhan ruotsin kielen jordpäron- eli maapäärynä-nimityksen lisäksi Suomessa perunaa on kutsuttu myös nimillä: perna, pärinä, pääry, pääly, potaatti, pottu, omena, maaomena ja kartohka. Perunaa ei kuitenkaan otettu avosylin vastaan kaikkialla Euroopassa. Tähän osasyynä oli kirkko, joka levitti perimätiedon mukaan huhua, että kasvi olisi myrkyllinen tai vahingollinen sielulle. Väitetään, että papit kielsivät sen viljelyn, koska kasvia ei mainita Raamatussa laisinkaan. Pappien väitteissä oli tietysti osa tottakin, koska perunan vihreät osat sisältävät myrkyllistä solaniinia. Suomessa perunan viljelyä edisti suuresti Asikkalan seurakunnan kappalainen Axel Laurell, joka kehui perunoita jokaisen saarnansa yhteydessä. Laurell sai ensimmäiset siemenperunansa 1749, ja eri perunalaatua olleen toisen erän vuonna 1761 englantilaisesta laivasta. Hän julkaisi myös opaskirjan perunan viljelystä vuonna 1773 nimeltään Lyhykäinen Kirjoitus, Potatesten eli Maan- Pärönain Viljelemisestä, säilyttämisestä ja Hyödytyksestä Huonen hallituxesa. Laurell perustelee perunan erinomaisuutta mm. näin: Jos lasten edes olis fati äynnän maapäronia, nihn ei he olis nijn suuri wattaiset kuin nyt, waan hoikat. Ei he tulis myös nijn paljo syöpäisiksi, kuin monda heistä nyt owat, waan he kaswaisit woimallisimmaxi, ja heistä tulis nopsamba ja wahwemba wäke. Ja minä uskon, että he myös estäisit monda tautia, ja ei nijn monda kuolis sijnä kaswawasa ja parahasa ijässä. Nykyisin peruna mielletään suomalaisten perinteiseksi perusravinnoksi. Suomessa syödään perunoita 62,5 kg henkeä kohti vuodessa. Kari Latvus ja Taru Savelius-Latvus kehuivat pohjoiskarjalaisia perunoita erittäin maukkaiksi ja kiittävät iloisesti pastori Raskia antamastaan lahjasta. Teksti ja kuva Jarmo Karjalainen Petri Rask kasvatti perunat Hollantiin. Mummo ja kalalaatikko Maija Silvennoinen: Suomalainen kalakeittokirja. Readme.fi, Ei ole kalan voittanutta, ylistää kaiken ruoasta osaava huippukokki, tuottelias keittokirjailija Maija Silvennoinen. Tuhansissa järvissämme ui kala jos toinenkin, mutta mikseivät ne ui täällä ruokapöytiin, hän kyselee Suomalaisessa kalakeittokirjassaan. Jo sen alkusivuilta pääsee kevyesti oikeaoppisen kalankäsittelyn kyytiin. Ensinnäkin kalastaja takaa toimillaan, että kala pysyy tuoreena. Avainsanat ovat: tainnuta, verestä, perkaa ja jäähdytä. Pyynnistä aiheutunut kalan stressitila päättyy napakalla iskulla aivojen yläpuolelle ja ehkäisee ylimääräiseltä maitohapolta. Säilyvyys paranee heti. Näin kala tulee myös kuolinjäykäksi hitaammin, pysyy kovana kauemmin ja on kimmoisa valmistaa. Veren laskeminen kalasta on yhtä helppoa kuin eläimistäkin, mutta silti verestäminen usein unohtuu tai sitä ei osata. Kun veitsi pistetään kalan sivulta kurkkuun, katkeaa sydämen ja kidusten verenkierto, ja vesiastiassa veri valuu pois hyytymättä. Kalan kanssa kaiken tulee tapahtua pikavauhdilla. Kalan koosta riippuen valmista ateriaa tulee 5 30 minuutissa. Kala on myös helposti sulavaa ja ravintoarvoiltaan huomattavasti lihaa rikkaampaa. Silvennoisen ihmetys kalan vähäisestä käytöstä on paikallaan, sillä vedenelävien hyvät puolet kyllä tiedetään ja tunnustetaan. Tämä kirja panee viitsimään: Timo Viljakaisen kuvat ja pari sataa sivua Maijan kalaohjeita antavat kalakokkaamiselle uutta ryhtiä. Otetaanpa vaikka Mummo & kalalaatikko. Tarvitaan puoli kiloa kuhaa tai lohta, kilo keitettyjä perunoita, suolaa, desin verran tilliä, punasipuli ja kaksi ruokalusikallista voita. Nämä kaikki laitetaan uuniin perunat päällään ja lopuksi kaikki peitetään pippurimunamaidolla. Ateria otetaan uunista pois, kun maitoseos on hyytynyt. Meidän mummon kalalaatikko on resepti, jota en unohda koskaan, kokkitaituri perustelee ja palaa muistoissaan lapsuusajan kotikonnuille Saarijärvelle. Ehkäpä sieltä kumpuaa myös kaskinaurisohje siian kanssa? Silvennoisen reseptien juju piilee siinä, että ne eivät välttämättä vaadi tiettyä kalalajia, vaan voi kala vaihdella tilanteen mukaan. Hienojakin ohjeet ovat, mutta eivät hienostelevia, mikä on edellä todettu. Suomalainen kalakeittokirja on Maija Silvennoisen 15. opus ja tosi ylistys sintistä suursaaliiseen. Irmeli Tanttu kirjat / böcker 26 Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 27

15 i kyrkans skepp Sista Olympiabåten flyttar till Frankrike? Aallotar, Bore III och Birger Jarl ångade i många år mellan Finland och Sverige på talet. De tre kallades Olympiabåtarna. Ismo Pekkarinen / Lehtikuva Julen Guds kärlek Julens närhet ger kraft åt reseprästens arbete i Sjömanskyrkans verksamhet. Från Advent till mitten av december håller man julgudstjänster och -andakter i Sydostasien och möter upp till andra sammankomster. Också i Warsawa samlas man under ledning av reseprästen i julkyrkan samt för att sjunga De vackraste julsångerna. Julens fest firas likaså på våra olika arbetscenter. Julen i Sjömanskyrkan innebär också annat än julgudstjänster. Julens närhet präglas bl.a. också av de stora julbasarerna på de finländska sjömanskyrkorna i Europa. I slutet av november säljer man på dessa basarer tusentals bröd, karelska piroger, snaskpåsar, chokladkakor, korvar, senapstuber m.m. Självklart bjuds det också ut finskt glas, smycken, textilier, musik m.m. Men framför allt kommer man till julbasarerna för stämningen där: för mången börjar väntan på julen med julbasarerna. Julens närhet på sjömanskyrkorna kännetecknas också av julpaketen, som sjömanskyrkans arbetskretsar och sjömanskyrkans vänner sänder till de okända sjöfararna. Paketen kan innehålla exempelvis ett par yllesockor, en ylleluva, handskar, sötsaker el.dyl. Dessa omkring 1500 julklappar fördelas bland finländare och utländska sjöfarare genom sjömanskyrkorna i hemlandet och de finländska sjömanskyrkorna i Europa. Denna tradition som fick sin början på 1800-talet är alltjämt uttryck för kärleken till nästan att bry sig om sin medmänniska. För många sjöfarare är det där paketet julens enda julklapp ombord på båten. Väntan på julen har på ett tråkigt sätt fördystrats av förödelsen efter den fruktansvärda tyfonen på Filippinerna. Varför tillåter Gud allt detta ske? Om någon kunde svara på detta! Men julens budskap påminner trots allt om att också Jesus föddes mitt i en värld av många slags lidanden, osäkerhet, mörker och död. Han vet vilken lott människan har i denna värld. Julens innebörd är ett starkt löfte om Guds kärlek. I tron på det löftet vågar vi leva, också då det inte går enligt våra egna planer och förhoppningar. Vi får trots allt lita på Guds fulla omsorg om oss. Må julens glädje vara med dig! I samma trakt låg några herdar ute och vaktade sin hjord om natten. Då stod en Herrens ängel framför dem och Herrens härlighet lyste omkring dem, och de greps av stor förfäran. Men ängeln sade till dem: Var inte rädda. Jag bär bud till er om en stor glädje, en glädje för hela folket. I dag har en frälsare fötts åt er i Davids stad, han är Messias, Herren. Luk. 2:8 11. Heikki Rantanen I juni i år togs hon ur trafik, och sedan dess har hon legat som hotellfartyg vid Skeppsbron i Stockholm. Nu tittar spekulanter på henne, bl.a. med tanke på att låta henne gå till södra Frankrike för att bli hotell där. Skeppsbron kan hon lämna för egen maskin med alla papper i ordning. Det handlar om Birger Jarl, kulturmärkt fartyg i Sverige. Vid leveransen 1953 var hon det vackraste fartyget i Helsingfors. Vit och vacker är hon fortfarande, även om tillbyggnaden akterut stör linjespelet. Damer som fyllt 60 år måste få ha någon liten skönhetsfläck. Till de olympiska spelen i Helsingfors 1952 byggde De samseglande rederierna FÅA, Bore och Svea var sin passagerarångare. Rederierna räknade med stora mängder turister som skulle söka sig till Finland. Riktigt så blev det inte, och av de tre båtarna var det bara FÅA:s ss Aallotar som blev klar i tid för sommarspelen. Bore III sattes i trafik på Luciadagen 1952 och Birger Jarl kom långt på släpet, i juni I många år ångade de troget mellan Finland och Sverige, huvudsakligen på huvudstadslinjen, för att sedan försvinna ut i världen på olika uppdrag. De tre kallades Olympiabåtarna, det var klassiska ångare med strikt indelning i däcks-, turist- och första klass. Elden tog två Av de tre har två förstörts i eldsvådor: Aallotar under allhelgona 1973 i Åbo och Bore III fyra år senare i Montreal. Då hade båda fått nya namn och nya ägare. Risken för eldsvådor höll också för bara något år sedan på att stoppa Birger Jarls trafik mellan Stockholm och Mariehamn. Genom att spruta något brandhärdigt material över fartygets trädetaljer i skott och salonger fick man emellertid fortsätta trafiken, men i juni i år blev konkurrensen från de stora kryssningsrederierna på linjen för stor. Nu har hon fått nya kunder i form av hotellgäster där fartyget ligger på sin gamla kajplats vid Skeppsbron i Stockholms absoluta centrum. Här kan man bo relativt primitivt men dock i en unik fartygsmiljö till priser från dryga 500 kronor upp per natt. Restaurangen fungerar dock inte. Samtidigt har spekulanter dykt upp ombord, nu senast ett ungt par som siktar på att ta Birger Jarl till någon trevlig hamn i södra Frankrike. Där ligger ju för övrigt från tidigare grekiska passagerarfartyget ms Lydia, som vi berättat om tidigare i Sjömanskyrkan. Nu är det alltså kanske Birger Jarls tur att flytta till nya hamnar. Text och foto Thure Malmberg Vid Skeppsbron i Stockholm, där Finlandsbåtarna i årtionden lade till, ligger fortfarande den sista Olympiabåten Birger Jarl, men nu som flytande hotell. Hur det blir i framtiden är oklart. 28 Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 29

16 Marko Toljamo Jari Piirainen (t.v) tillträdde tjänsten som verkställande direktör i Sjöräddningssällskapet , efter att hans företrädare, Kyösti Vesterinen avgått med pension. Sjöräddningssällskapets verkställande direktör: Jag tror på kraften i frivilligarbetet J ari Piirainen, 53, magister i pedagogik, tillträdde tjänsten som verkställande direktör i Sjöräddningssällskapet , efter att hans företrädare, Kyösti Vesterinen avgått med pension. Han tog emot anställningen efter höstens arbetspraktik och efter att dessförinnan i knappt tre år ha varit vd för Kuopio turisttjänst. Piirainen hade blivit allmänt bekant med Sällskapets verksamhet som medlem av Trossförbundet. Tross-medlemmens båt får genom medlemskapet i Sjöräddningssällskapets medlemsföreningar gratis hjälp vid avbrott av en båtfärd. Räddningen av människoliv till sjöss är för sin del alltid gratis för alla som får hjälp Dessutom fick en god vän redan för många år sedan hjälp av frivilliga sjöräddare i en mycket allvarlig situation, berättar Piirainen. Utan dem skulle min vän sannolikt inte längre finnas till. 30 Jari Piirainen, med en 24 år lång karriär i idrottsorganisationerna kände efter några år i affärslivet en dragning tillbaka till organisationsvärlden. Kärleken till föreningsarbetet avgick med segern, säger han. Den nye vd-n planerade redan då han kom till huset att delta i Sällskapets olika kurser. Jag litar helt på vårt manskaps yrkeskunskap, och jag inbillar mig inte, att jag skulle behöva befatta mig med den sidan, men jag vill få kontakt med den praktiska för Olympiakommittén och Finlands Moverksamheten. tions- och Idrottsförbund r.f. Början som vd i Skidförbundet var inte lätt, ty bakom låg de ökända VM skidtävlingarna i LahFöreningsverksamhet tis med sina dopningsskandaler. Skidförvälbekant bundet var helt nära konkurs efter i frågapiirainen har en gedigen erfarenhet av att varande händelser, men därifrån började leda föreningsverksamhet. Han fungerade man småningom få ordning på verksami olika idrottsföreningar i samman0lagt 24 heten igen. En rätt så tuff tid var det allt år under perioden bl.a. i 20 år i som allt., men inte ens av den tiden skulle tränings- och ledningsuppgifter i Finlands jag byta bort en enda dag. Skidförbund, av vilka åren Jag älskar allt jämt idrotten, men har som vd med ansvar för ledningen av hela inga förtroende- eller dylika uppdrag just organisationen och i att uppnå resultat. nu. Jag känner att jag under 24 år har gjort Jag blev vd i Skidförbundet i juni 2001 min insats för idrotten, och nu är det min efter att emellan varit borta i fyra år i tjänst tur att fortsätta. Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan En överraskning i början av tjänsten Början i Sjöräddningssällskapet hade med sig en överraskning. Som en del av att börja arbetet gick Piirainen till en undersökning, där han fick diagnosen i slutet av augusti, att han led av sköldkörtelcancer. Operationen utfördes redan i början av september 2012, därför hann jag inte alltför länge vara cancersjuk. Jag hade inga symtom eller besvär före diagnosen, och jag visste inte att jag hade lidit av cancer i 3-10 år. Min livsinställning har alltid varit, och kommer att bli, att det inte lönar sig att oroa sig över saker annat än om oron ändrar sakerna till det bättre. Därför bekymrar det mig heller inte att cancern eller operationen berövade högra stämbandet rörelseförmågan och en del av rösten. I stället för att oroa mig använder jag min energi till att sköta sjukdomen och besväret med rösten. - Min sympati med alla allvarligt cancersjuka har verkligen ökat mycket, efter att jag under mina behandlingar fick besöka HUS cancerklinik i Mejlans. Under de där besöken har jag sett många av klinikens patienter i olika åldrar i olika skeden av vården. Genom min erfarenhet har jag känt mig vara rentav priviligierad, då jag behöver lida bara av sköldkörtelcancer, där prognosen är mycket god. Ett konkurrensdugligt varumärke Arbetet som vd för Sjöräddningssällskapet utgörs särskilt av den operativa ledningen, att sköta PR-verksamheten, att utveckla medelanskaffningen och att möta medlemsföreningarna och de som verkar i dem, och som ansvarar för detta och att lyssna på de frivilliga havs- och sjöräddarna och därigenom vidare utveckla verksamheten. Jag tycker mycket om mitt arbete, eftersom jag känner att jag därigenom i hög grad kan utnyttja erfarenheten av idrottsorganisationen i detta sällskap Att jag dessutom kommer utifrån branschen gör det möjligt att ställa betvivlande frågor. Emellanåt är det bra att skaka om gammal praxis. Jari Piirainen tror, att Sjöräddningssällskapet starka sidor räcker till också i fortsättningen i konkurrensen om de ekonomiska resurserna samt om människors intresse och fritid. De stora utnämningarna i den närmaste framtiden är enligt honom att utveckla Sällskapets vrumärke, rekryteringen och förankringen av frivilliga samt att skapa en fartygsstrategi tillsammans med föreningarna, myndigheterna och finansiärerna. Motiveringen av det samhälleliga värdet av vår verksamhet bör ytterligare stärkas, betonar Piirainen. Vår räddningsstatistik visar obestridligen vilket betydelsefullt arbete vi utför. Vår t syfte är att verka som stöd och komplement för räddningsmyndigheternas arbete och för att så få människoliv som möjligt skulle gå förlorade till havs eller på insjöarna, och att vi dessutom skall meddela kunskap om att röra sig tryggt på vatten. De frivilliga i centrum I en central roll för den fortsatta verksamheten är tillgången på personal eller frivilliga, såväl som medlemmar av manskapet som de som verkar i andra av föreningarnas uppgifter, betonar Piirainen. Till finländarens grundkaraktär hör principen att inte överge en kamrat. Viljan att hjälpa är stark och vi bör erbjuda till detta ett meningsfullt tillvägagångssätt. I Sjöräddningssällskapetbygger man som bäst en ny strategi för åren Piirainen berättar, att den mest centrala rollen kommer uttryckligen att vara frivillighet såväl i fråga om person som i fråga om medlemsförening. Allt som Sjöräddningssällskapet i en framtid gör bör befrämja de frivilligas välmående, prestationsförmåga och entusiasm. På detta sätt försäkrar vi oss om själva huvuduppgiften att räddningen av människor i sjönöd verkställs ännu bättre än hittills. Vid rekryteringen av frivilliga är det viktigt, att sjöräddningsintresset lämpar sig för såväl män som kvinnor, nära nog för alla åldrar och oberoende av utbildningsbakrund. Som exempel nämner Piirainen pojkar, som kanske inte har framgång i teoretiska studier, men är intresserade av teknik och är behändiga och praktiska. Sjöräddningsverksamheten erbjuder dem ett sätt att delta och lyckas; att göra någonting viktigt. Även om det låter som en kliché, så kan man också så här motverka de ungas marginalisering. I frivilligverksamhet erbjuds inte ekonomisk stimulans. Piirainen ser i motiveringen av större skaror som en metod att värdesätta dem. Genom att närvara, att delta, och att lyssna. Man bör också ta lärdom av vad man hör och ser samt ge vidare goda sedvänjor. Ett gott samarbete mellan centralorganisationen och aktörerna på fältet är för- utsättningen för att hela verksamheten skall lyckas. Då man frågar Jari Piirainen hurudan ledare han är uttryckt med ett adjektiv, svarar han nära. Jag ger ansvar och litar på människor. Jobbet gör vi tillsammans och jag är en i gänget. Min titel bara råkar vara verkställande direktör. Samarbete med Sjömanskyrkan Sjöräddningssällskapet och Sjömanskyrkan kan enligt Piirainen stödja varandra. Ett samarbete finns redan. Ett regelbundet utbyte av information sammanträffanden, åtminstone emellan operativa organ behövs. Kanske finner vi ännu under de närmaste åren ett sätt, där bägge organisationerna gemensamt kan göra exempelvis medelanskaffning för att stärka resurserna. Goda planer finns redan men fortsatt arbete behövs givetvis ännu. Jag sätter stort värde på Sjömanskyrkans verksamhet, även om jag inte känner till verksamheten i detalj. Ändå har årtiondens erfarenhet bevisat. att det verkligen finns et behov av verksamheten alltjämt, både i Finland och utomlands. Jari Piirainens födelsehem ligger i Kerimäki (numera en del av Tavastehus stad) socknen med världens största träkyrka. Hemgården byggdes 1963, och där växte vi upp i fars och mors ömma vård, jag och mina fyra syskon. Far var till yrket åkare, och mor var hemvårdare. Min far gick bort 84 år gammal men min mor lever alltjämt och bor på vår hemgård. Piirainen är andra gången gift, och han har en son från sitt första äktenskap (Topi, 25 år) och hans hustru Pirjo har från sitt tidigare äktenskap en son (Aleksi, 24 år). Till familjen hör också en sondotter (Liina, 3 år). Paret är bosatt i Lojo. Min hustru blev nyligen klar med sin utbildning till närvarade, efter att först ha utbildat sig till ett nytt yrke, marknadsföringsekonom. Hon har alltså som bäst på gång att söka en ny arbetsplats för sitt nya yrke. Jari säjer att hans hobbyer är friluftsliv, vistelsen på sommarstugan, skogsarbete, skidåkning och bakning. De nyaste familjemedlemmarna ät två Boston-terrier Martta och Minttu. Av hundarna kunde vi människor ta lärdom, säjer Piirainen och ler. En hund bekymrar sig inte i onödan, och är alltid lika oförställt glad, då husse eller matte kommer hem. Även om han eller hon inte hade varit borta i mer än fem minuter. Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 31

17 Arkivmaterial från FÅA äntligen ordnat i Åbo Med hjälp av extra arbetskraft har arkivmaterial från Finska Ångfartygs Aktiebolaget (F.Å.A., senare EFFOA) under året ordnats upp i Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademi (SHIÅA). Ilmatar, Luftens gudinna, var ett traditionsnamn inom FÅA och bars första gången av en vit passagerarångare levererad Bolagets stävstjärna inom en repslinga målades i rött och gult, samma färger som i Finlands statsvapen. Text Thure Malmberg Bilder ur TMS, Thure Malmbergs sjöfartsarkiv, som successivt överförs till SHIÅA. En gång var F.Å.A. Finlands största rederi med regelbunden linjefart över bl.a. Östersjön och Nordsjön. På det här vykortet från vår ryska tid passerar en av bolagets ångare Kronborgs slott i Helsingör. Till jul är vi klara med arbetet, säger en belåten Kasper Westerlund, intendent för SHIÅA. En del av det material som nu ordnats upp har legat här i närmare 40 år. Nu finns allt katalogiserat, och när uppgifterna förts in i institutets databas blir det lätt för forskare att finna de dokument man behöver. Vi har länge haft en omfattande samling skeppsjournaler från FÅA:s fartyg katalogiserade och lätt tillgängliga här, men i år har vi kunnat ta itu med bl.a. mängder av bokföringsmaterial och korrespondens. Förutom FÅA:s skeppsdagböcker har vi en stor samling motsvarande journaler från Ångfartygs Ab Bore. Forskare finner ofta också intressanta uppgifter i våra arkivsamlingar från Sjöassuransföreningen i Finland. Här finns också dokument som t.ex. rör de schackklubbar som verkade bland FÅA:s personal. Viktigt är dessutom att vi har en omfattande samling turlistor både för bolagets passagerar- och lastfartyg, säger Kasper Westerlund. Inom Åbo Akademi har nu allt material rörande FÅA koncentrerats till SHIÅA. Enda undantaget är bolagets s.k. emigrantböcker, prydligt förda liggare över personer som med bolagets ångare främst från Hangö emigrerat västerut till bl.a. USA och Kanada. De finns tillgängliga i Åbo Akademis bibliotek och är mycket efterfrågade bl.a. av släktforskare. Tack vare extra anslag har arkivmaterial av olika slag sedan våren kunnat ordnas upp med hjälp av studerande från Åbo Akademi. Sjöhistoriska institutet verkar i en byggnad vid Slottsgatan 74 i anslutning till Forum Marinum. Institutet är under vissa timmar varje vardag öppet för forskare som efter förhandskontakt kan använda ett par små rum. SHIÅA har bl.a. en mycket omfattande samling Lloyd s Register samt ett bibliotek med sjöfartshistorisk litteratur och branschtidskrifter. I princip kan fjärrlån ordnas till alla bibliotek i Finland. Sjöhistoriska institutionen är för allmänheten kanske främst känd för de seminarier med uppföljande dokumentation i bokform som vartannat år ordnas kring olika sjöhistoriska ämnen. Senast dokumenterades t.ex. färjesjöfartens utveckling i skriften Färjefart, historiska och etnologiska perspektiv på färjetrafiken mellan Finland och Sverige, redigerad av Kasper Westerlund Bland seriösa forskare uppfattas SHI- ÅA som Finlands främsta arkivkälla för sjöhistoriskt material. Finska Ångfartygs Aktiebolaget som grundades 1883 i Helsingfors gav sin sista årsberättelse under detta namn Då hade bolagets lasttrafik redan året innan avskilts till transportkoncernen Finnlines Group. Bolagets passagerartrafik drevs ännu en tid framåt genom EffJohn International för att slutligen övertas av Silja Line, som senare liksom Finnlines övergått i utländsk ägo. I dag är arkivsamlingarna ett viktigt vittne om en svunnen storhetstid för finländsk sjöfart. Tre bokstäver kända i alla hamnar: F.Å.A. var ett betydande rederi. Nu lever historien upp i Sjöhistoriska institutets arkiv. Tändsticksetikett troligen från 1930-talet. Löysin oheisen runon tätini Anna Sofian ( ) käsinkirjoitetusta ruutuvihosta. Sen ensimmäiset runot oli kirjoitettu vuonna 1907, ja melkein kaikissa runoissa oli alla myös runoilijan nimi, mutta ei tässä. Anna oli sisämaan tyttöjä, joten pohdiskelen, miksi hän oli tämän runon valinnut ja kuka runon on rustannut? Runo kuvaa mielestäni hyvin merimiehen ajatuksen kulkua. Anna, isäni vanhin sisko, oli isääni 21 vuotta vanhempi. Suvun kertomusten mukaan Anna pysyi naimattomana lukuisista kosinnoista huolimatta koko ikänsä. Hän halusi kantaa vastuun perheen taloudesta heidän isänsä aikaisen kuoleman johdosta ollen siten perheen andra papa. Merimies kajuutassaan Ilmari Aro Minä katselen kahta lehteä ja kahta kielon kukkaa, minä muistelen mustia silmiä ja muistelen mustaa tukkaa. Miss on hän nyt? Mitä miettiikään? Surumielellä vai mielessä ilo? On kaihonko kyynel silmässään vai riemun kiilto ja kilo? En soisi hänen istuvan itkussaan, en liioin nauravan soisi. Mut kauvas jos aaltoja katselet vaan, Niin mieleni kirkas oisi. 32 Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 33

18 Tre kilo spänning om ett Text Thure Malmberg Bild ur boken, JNS Min spontana reaktion efter den första timmen med tre kilo spännande finländsk historia i famnen var: Den här boken måste översättas till svenska! Det handlar om John Nurminens Stiftelses senaste praktverk, Kauhia Oolannin sota, dvs händelserna vid Finlands kust när brittiska och även franska flottstyrkor härjade vid vårt fredliga storfurstendömes kuster. rysligt krig Mycket har skrivits om det s.k. Krimkriget och på våra breddgrader speciellt mycket om det britterna kallar sir Charles Napiers The Baltic Campaign, kungliga flottans expedition till Östersjön. Senast har åländska Jerker Örjans, sekreterare i det lokala Bomarsundsällskapet, som för övrigt under september gjorde en resa till Sevastopol i Krimkrigets spår, tillsammans med Håkan Skogsjö och Graham Robins på svenska skildrat belägringen av Bomarsund i boken Bomarsund: det ryska imperiets utpost i väster Tidigare är historikern Marta Hirns bok Från Bomarsund till Sveaborg (Borgå 1956 och 2004) en klassiker, som också översatts till finska ( Oolannin sota ). Men nu kommer alltså författarteamet Raoul Johnsson och Ilkka Malmberg en journalistkollega men veterligen ingen släkting in på arenan med Kauhia Oolannin sota, Krimin sota Suomessa Den här målningen av slaget vid Vitsand utanför Ekenäs som inledde Krimkriget vid våra kuster gjordes av Wladimir Swertschkoff. Tappra finländska skarpskyttar och hängivna ryska grenadjärer hindrar effektivt brittiska örlogsmännen Hecla och Arrogant att nå fram till Ekenäs. (Det rysliga åländska kriget, Krimkriget i Finland ). Boken som är på hela 464 sidor ger också läsaren en otrolig mängd högklassiga illustrationer i form av både målningar och reportageteckningar till främst brittiska tidningar. Bombardemangen av Bomarsund och Sveaborg under Krimkriget är rätt väl kända i Finland. Också slaget den 8 juni 1854 vid Halkokari, Gamlakarleby, är känt bland många, främst kanske för att Finland därmed som veterligen enda nation lyckades kapa en brittisk örlogsman, visserligen bara en barkass, men i varje fall. Båten kan fortfarande i dag beses i Karleby! Däremot är det kanske inte så många som tänker på att Krimkriget i Finland inleddes med att en fiskare från Tvärminne talade engelska. Det var strax utanför Ekenäs allt började med att två män från Tvärminne, Bergman och Röman, trotsade ett kejserligt påbud och gav sig ut på fiske en vacker majmorgon, när inga civilpersoner skulle få uppehålla sig i skärgården. I vattnen kring Hästö Busö mötte de plötsligt brittiska hjulångaren Hecla (sex kanoner), som höll på att loda en farled för propellerdrivna HMS Arrogant (46 kanoner) och HMS Dauntless (33 kanoner) som väntade längre ut. Röman och Kula, två finländare Fiskarna försökte fly, men britterna var snabbare, och männen togs till fånga och fördes ombord på Hecla för förhör. Nu visade det sig att Röman, som i yngre dagar varit sjöman, kunde så mycket engelska att han vid förhören lockades att prata bredvid mun och avslöja att flera handelsfartyg var samlade i Ekenäs hamn. Beskedet signalerades genast till de större örlogsmännen, som i sin tur omedelbart ångade ut till Charles Napiers flaggskepp HMS Duke of Wellington för rådslag. Britterna var ju ute för att bränna och förstöra, så Röman, som nu var krigsfånge, tvingades fungera som lots när enheter ur flottstyrkan arbetade sig inåt land. Han var dyster till sinnes när han förstod att han tvingats till förräderi, och han återvände efter kriget aldrig till Finland utan dog troligen i England, skriver författarna. Vid idylliska Vitsand nära Leksvall utanför Ekenäs bröt kriget ut den 19 maj I sundet mellan Lappvik och Ekö överöstes britterna av bly från F.H. Gyllings halvpluton skarpskyttar förskansade på stränderna. Britterna kastade sig först ned på båtbottnen, och började sedan ro tillbaka till sina fartyg. Den första kulan fällde två roddare, men så var den också avfyrad av en finländsk skarpskytt vid namn Kula. Försvaret lyckades så bra, att britterna avstod från alla försök att förstöra Ekenäs. Försvararna hade skött sitt jobb, men i London spreds brittisk propaganda om stora egna framgångar och blodbad på fienden. Sedan ångade britterna vidare och fortsatte att under två sommarsäsonger härja vid våra kuster. Ett minne av Krimkriget är den optiska telegraflinje, som 1854 byggdes vid Finska viken från Kronstadt ända till Nystad. Vid kusten byggdes 42 torn på 3 7 sjömils avstånd från varandra, och för bemanningen av den optiska telegrafen behövdes 22 officerare och 460 man. Signalstationerna bestod av en vaktkoja samt en mast med fem par ställbara, nära två meter långa svartmålade lameller av trä. Under goda förhållanden kunde ett telegram från Hangö nå Kronstadt på mindre än fyra timmar. På Emsalö i Borgå skärgård har ett minnesmärke rests över den signalstation som stod på Betberget med förbindelse österut till Pellinge och västerut mot Sibbo. Slutet ändå gott Deltagarna i Bomarsundsällskapets resa till Sevastopol i september återvände till Åland övertygade om att det åländska besökscentret i Bomarsund har potential att locka stora mängder besökare från de nationer som var engagerade i Krimkriget. Åland har möjlighet att presentera något som Krim inte har, nämligen en erövring med ett positivt slutresultat, demilitarisering och i sista hand självstyrelse, skriver Jerker Örjans. KAUHIA OOLANNIN SOTA Krimin sota Suomessa Raoul Johnsson & Ilkka Malmberg Layout Tommi Jokivaara. JNS 2013 Muistoksi myyttinen laulu Vaikka laulu Oolannin sota hurraa-huutoineen on kansalaisille tuttu, mieleen ei ole kuitenkaan jäänyt siihen perustuva historian tapahtuma. Nyt Raoul Johnsson ja Ilkka Malmberg kertovat kirjassaan Kauhia Oolannin sota Krimin sota Suomessa (JNS 2013) juurta jaksain kaiken Ahvenanmaan mukaan nimetyistä sotatoimista rannikoillamme. Krimin sota käytiin vuosina Venäjän ja sitä vastassa olevan liittoutuman eli Turkin, Ison-Britannian, Ranskan ja Sardinian kuningaskunnan välillä. Suurvaltojen eturistiriidat olivat mahdoton sovittaa, joten yhdistetty englantilais-ranskalainen laivasto suuntasi myös Itämeren pohjoisille rannoille Suomeen tukkimaan emämaa Venäjän meritietä. Ensimmäiseksi merisaarron uhriksi osui porvoolainen kuunari Alma länsipuolella Hiidenmaata 11. huhtikuuta Viikko myöhemmin turkulaiset saivat tuta kahakasta, kun heidän suurimmat laivansa Mentor, Åbo ja Åland napattiin sotasaaliina. Varsinainen yhteenotto pääsi vauhtiin toukokuussa Tammisaaressa, sitten Hankoniemessä ja Vitsandissa. Suomen rannikkokaupungeista suurin osa joutui ryöstelyn ja hävittämisen kohteeksi. Ahvenanmaalle Venäjän läntisimpään kolkkaan oli rakennettu Bomarsundin linnoitusta, jonka tarina hetimmiten päättyi tuhoon ja antautumiseen sotavankia jaettiin brittien ja ranskalaisten kesken niin, että suomalaiset pantiin Etelä-Englantiin ja venäläiset Ranskaan. Kaksi vuotta kestänyt vankeus ennen rauhansopimusta sujui suomalaisilta ikimuistoisesti, sillä juuri he riimittelivät aikansa kuluksi tuon reipastahtisen, mutta myyttisen laulun Oolannin sodasta. Sodan toisena kesänä 1855 joutui vuorostaan Viaporin mahtava linnoitus tulituksen kohteeksi. Tähtitorninmäeltä kaupunkilaiset tuijottivat, kun saareen syydettiin 600 laukausta tunnissa kahden vuorokauden ajan. Aseet vaikenivat elokuussa, ja Venäjä oli nyt entinen suurvalta. Kauhia Oolannin sota -kirjassa kuvitus on erityisen korkeatasoista, kuten Johnssonin edellisessä teoksessa Kustaa III:nnen merisodista 1700-luvulla Venäjää vastaan. Niissähän Suomi taisteli Ruotsin alaisena, kunnes Oolannin sodassa isäntänä oli Venäjä. Näistä asetelmista muun muassa alkoi kehkeytyä yhä voimakkaammin Suomen taival kohti itsenäisyyttä, mikä korostuu tämän tyylikkään ja monipuolisesti yleissivistävän merikirjan sivuilta. Irmeli Tanttu 34 Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 35

19 Julen kommer från Finland Vi lever inte för livet utan för julbasaren Orden i rubriken är sagda på skoj av medarbetarna i Sjömanskyrkan. Men det finns ändå en gnutta av sanning i dem. Sanning, därför att julbasaren finns med i Sjömanskyrkans vardag året om, även om själva julbasaren givetvis bara anordnas nära jul. Det största årliga marknadsförings- och försäljningsevenemanget för finländska produkter igångsattes i år 20.11, då den traditionella serien av Sjömanskyrkans basarer startade i London. Basaren öppnades i november också i Hamburg, Rotterdam, Aten, Bryssel och Lybeck. På finska sjömanskyrkan i Antwerpen firade däremot julvecka i ställe för basar. Sjömanskyrkans basar är i Europa en uppskattad händelse som man väntar på. Sjömanskyrkan skaffar finländska märkesvaror som finländarna önskar sig till jul. Vad vore julen utan risgrynsgröt och glögg exempelvis i Bryssel? Finländska läckerheter och produk- Jarmo Karjalainen ter intresserar också andra än finländarna, och produkterna kommer också på borden hos många andra nationaliteter och företrädare för andra kulturer. Det vore också intrssant att i praktiken få se hur kålrotslåda och rågbröd passar ihop med exempelvis den tyska julgåsen och prinskorvarna. Det låter i alla fall som en riktigt bra kombinatio. Basaren är för de finländska produkterna den rakaste vägen till de europeiska konsumenternas medvetande. Basaren besks av totalt omkring personer. Basaren är utom för finländsk matkultur också ett skyltfönster för finländsk design. Smycken glasvaror, textilier och mumintroll är populära produkter år för år. Produkterna för försäljning har befordrats från Finland till repektive sjömanskyrkor på handelsfartyg. På basarborden finns det också lokalt utförd konst och handarbeten samt bakverk, julprydnader etc. Som en utmaning för Sjömanskyrkans basarer har det visat sig, att i urvalet i många affärer finns det numera samma produkter. Den allra första jul basaren anordnades i Hamburg Då bjöds det ut finländskt glas, näverarbeten, äkta allmogeföremål, ryor och finnvävnad av vilka försäljningen inbragte 6000 mark. Julbasaren är alltjämt en betydande händelse för medelanskaffning för Sjömanskyrkan. Äran för initiativet till julbasaren tillkommer en skara finländska fruar, som hade samlats i Hamburg till s.k. syföreningar för insamling av medel för sjömanskyrkans arbete. Julbasaren är alltjämt framför allt ett prov på frivilligarbete och teamarbete. Planeringsgrupperna för basaren börjar sitt arbete redan i januari. Då bedömer man hur den föregående baaren hade lyckats, funderar på ändringar, hitprodukter och utvecklings möjligheter. I olika uppgifter för basaren deltar omkring 200 frivilliga i respektive länder. Exempelvis i Rotterdam har länge fungerat en basarkommitté, som består av lokala finländska damer, som till största delen beslutar om produkterna som skall saluföras. De bekantar sig med varorna också under sina besök i Finland.. Så gör man också i många andra länder för vår verksamhet. Utan deras sakkunskap och aktiva intresse skulle man inte kunna genomföra basarerna i den omfattning som det nu sker. Redan i åratal har jag med glädje förundrat mig över hur hundratals finländska frivilliga, både unga och gamla, hemmafruar och de som. har tjänst kommer för att dra sitt stå till stacken för Sjömanskyrkan och den finländska kolonin. Och detta är inte begränsat till finländarna, då många Finlandsvänner i olika länder är med för att ge sin sakkunskap och arbetsinsats för att genomföra basaren. Den mångomtalade bristande gemenskapen ser man åtminstone inte av i fråga om julbasaren, säjer Sjömanskyrkans diakonichef Jarmo Karjalainen. Jarmo Karjalainen och Marko Toljamo Sjömanskyrkans resepräst i Sydost-Asien Tekxt Marko Toljamo Rundresan i julkyrkorna i Sydost- Asien för reseprästen i Finlands Sjömanskyrka började i år i Manila, där festen firades första söndagen i advent. Därifrån gick resan vidare till Kuala Lumpur. Följande i turen var New Delhi och Singapore. Sista etappen av resan var i Hanoi. I rundresan ingår också dopfester, hembesök, mottagning på självständighetsdagen och många andra sammankomster. Resan till julkyrkorna företogs nu för sjunde gången. På Filippinerna avstod man från mottagningarna på självständighetsdagen efter den förödande tyfonen, men i Manila samlades man ändå till julandakt och en gemnsam familjejulfest på första söndagen i advent. Som resepräst till Sydost-Asien reste också detta år pastor Heikki Rantanen, som har verkat i olika uppgifter i Finlands Sjömanskyrka i drygt trettio år. Antalet finländare på olika orter växlar. från nastan två hundra i Singapore till omkring etthundra i Manila. På alla orter var reseprästens besök en väntad händelse, och på evenemangen var det rikligt med deltagare. Jag har varit särskilt glad över att det fanns många barn och ungdomar i julkyrkorna. Det har varit trevligt att följa med deras uppväxt. Kyrkkaffet efter gudstjänsten har varit ett ypperligt tillfälle att samtala om senaste nytt och få en uppfatttning om finländarens vardag. Med många har kontakten fortsatt per e-post, berättar reseprästen Rantanen. Samarbetet med de lokala representationerna för Finland genom honorärkonsuler och Finlandsföreningar är en väsentlig del av reseprästens nätverk. De har årligen skött största delen av de praktiska arrangemangen och ansvarat för omkostnaderna för evenemangen. Också missionärer från Finska Missionssällskapet har gett värdefull information om samhällssituationen, seder och kultur. Överst på önskelistan för reseprästens arbete i Sydost-Asien är Sjömanskyrkans utredning om stödet för barnens religiösa fostran, för de unga förberedelsen för den finländska skriftskolan, jul- och påskgudstjänsterna, kyrkliga förrättningar och beredskapen för krisstöd. Styrelsen för Finlands Sjömanskyrka har också beslutat stödja och utveskla reseprästarbetet i Sydost-Asien. Ett klart behov av en heltidsanställd medarbetare, som skulle ha tid att utan brådska sätta sig in i de finska koloniernas tillvaro. Enligt planen skulle reseprästen röra sig på detta arbetsområde åtminstone sex månader i året, men ändå i huvudsak vara stationerad i Finland. Modellen för detta har man fått från Norge, där Sjömanskyrkan har flera resepräster, som rör sig på sina egna områden på olika håll i världen. Deras huvudsak- liga uppgift är inte att anordna tillfällen, utan att möta avlägset bosatta landsmän mitt i det pulserande livet. För avlöningen av en ordinarie resepräst har man emellertid ännu inte fått nödvändig finansiering. Till dess besöker reseprästen från Finland som tidigare Sydost-Asien en eller två gånger om året kring jul, och om det finns resurser också till påsk. Den nye reseprästens församling skulle också i fortsättningen närmast vara finländarna i Sydost-Asien, men det kunde också vara att naturligt fungera som turistpräst t.ex. i Penang i Malaysia, Indonesien, Bali, Goa i Indien, Sri Lanka och Dubai. Heikki Rantanen. 36 Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 37

20 Tänd aldrig cigaretten på ett julljus Man får inte vissla på båten Byr inte namn på båten Dt finns otroligt många havsnära föreställningar Skada inte en albatross eller en mås Häll vi på däcket Delfinerna tar dig i sitt beskydd Vidrör kragen på en sjömanskostym Text Liisa Varho Slå inte upp ett paraply på däck blir kvar i land, om det inte blåser. Så hade en sjöman för vana att säja. I planerna fanns Jag alltid ett litet förbehåll, om det inte blåser. Vinden har alltid varit en viktig sak, i synnerhet under segelsjöfartens tid. Den har kanske varit den viktigaste frågan i sjöfartens magi. Stormen var man rädd för, men också om det slutade att blåsa var det en dålig sak. Då fartyget hade flutit omkring i stiltje i flera dagar, började man kalla på vinden genom att vissla och också annars genom att härma ljudet av blåst om, att man inte ska vissla ombord på en båt. Man tror att det kan framkalla en storm. Om vinden finns det också många olika mystiska idéer. Man tänkte, att trollen kunde behärska vinden och naturkrafterna i allmänhet, och därför köpte man vind med vindrep, som vanligen hade tre knutar. Genom att öppna knutarna fick man gynnsa vind. En sådan magi förknippade man särskilt med finnar och lappar, man ansåg att de hade särskilda knep att behärska vindarna. I synnerhet i engelsk och amerikansk litteratur finns det exempel på finnarnas magiska krafter Då finnarna ansågs kunna behärska vindarna, var det lätt att göra dem till synda- bockar, om vindarna i inte var gynnsamma. Syndabocken var båtens Jona, som enligt sin bibliska förebild rentav kunde bli kastad i sjön. Denne Jona kunde också vara en medlem av båtens besättning. Av passagerarna som kunde ha otur med sig vr det särskilt kvinnor, advokater och präster! Vidskepelsen har lyckligtvis minskat avsevärt, men längst har den bevarats i yrken där naturkrafterna har stor betydelse, liksom just inom sjöfarten. I historierna levde traditionerna kvar, och berättare av historier har alltid uppskattats på sjön. Legenderna uppkommer av saker, som det bara finns litet kunskap om. Albatrossen, din själ, kanhända Nästan alla känner till föreställningarna om albatrossen. Det har sagts att det är en fågel med både tur och otur. Man får inte döda en albatross, eftersom i en kan det finnas själen av en död sjöman. enligt en del sägner en sådan sjömans, som inte har fått en ordentlig begravning. I alla hänelser medför det otur att skada en albatross, det skadar både döda och levande sjömän. Däremot fångade man albatrossar med nät utan att skada fågeln. Sjömännen bredde sedan turvis ut dess ståtliga vingar, av vilka det finns fotografier som minnen i sjömanskistan. Om fåglar finns det också andra föreställningar. Att döda en mås är inte rådligt, eftersom i den kan finnas en sjömans förlorade själ. Att se svalor över sjön är däremot ett gott ecken. Svalorna är landfåglar, och därför finns det land någonstans i närheten. Om att se en spov betyder otur, likaså en storskarv. Om den där storskarven torde skärgårdsborna vara av samma mening! Delfiner som simmar nära båten betyder god tur. Delfinerna är fiskarnas heliga vänner. Då delfinerna simmar nära båten är du beskyddad av dem. Överraskande nog har en svart katt ombord på båten tur med sig, därför vill man ha dem som skeppskatter. Med tur seglar också de stora Tur och otur är viktiga saker på sjön. Turen har man sett som en begränsad naturtillgång, som det bara finns en viss mängd av i världen. Och den där turen ville man naturligtvis få så mycket som möjligt av ombord på sitt eget fartyg. Att spilla vin på fartygets däck ger god tur, likaså att röra vid kragen på en sjömanskostym. Undra på att sjömansgossar gärna får en kram! Däremot bör man undvika rödhåriga kvinnor när man går ombord. Ja, jag känner till en båt där man på momangen möter en rödhårig chic purserhjälp, som med ett leende tillönskar dig lycklig resa, och de om traditonen omedvetna passagerarna kryssar lyckliga vidare. Man måste också se till när det var lämpligt segla ut på havet. Resan borde inte börja första måndagen i april.inte heller andra måndagen i augusti eller 31 december. Också fredagen och särskilt den 13 innebar otur. En båt som avgick den dagen kom aldrig fram till hamnen dit den var på väg, eller så drabbades den av svåra prövningar Likaså, om båten målades svart i en främmande hamn, var den dömd till undergång. Ibland slängde man en slant i sjön, med vilken man köpte sig tur. Jag har hört, att man ibland redan när båten byggdes, spikade fast ett mynt på kölen eller förstäven för att ha tur med sig. I släktens galeas hade man gömt en slant i kölen, bekräftar sjökapten Ari Malmi. En skada på galjonsbilden torde vara ett dåligt tecken för framtiden. Från en litet nyare tidpunkt är ett paraply, om man slår upp det på båtens däck, betyder det otur. Otur betyder det också, om man tänder en cigarett på ett tänt ljus, då dör en sjöman. En kvinna har en kvinnas namn Göm ett mynt i kölen Kasta en slant i sjön Med båtens namn finns det också olika föreställningr. Enligt forna tiders sjömanstradition för att åstadkomma god turskulle fartygets namn vara ett trestavigt kvinnonmn. Det borde sluta på a, och antalet bokstäver skulle gärna vara ett udda antal. Förklaringen till den seden kan betyda, att tre stavelser var lätta att ropa och höra. Alltjämt sägs det, att det att byta namn på fartyget ändrar dess goda tur till otur. På nätet märkte jag, att seglarna där frågar om hur man kunde få turen att vända och bli lyckosam, då man bytte namnet p båten. I Finland har åtminstone sjökaptenen och skeppsredaren, sjöfartsrådet Gustaf Erikson på sina båtar behållit deras gamla namn, efter att han en gång bytt namnet på ett fartyg, Det fartyget förliste på sin första resa. Båtarna är av tradition kvinnaor, eftersom de till formerna är vackra oberäkneliga och svåra att styra gåtfulla, dyra att underhålla, behöver en man som styr, kan bli mannen till fördärv etc. En sjöman, som tillbragte mycket tid ombord på båten, som han tar vård om och reparerar, ansågs också ha ett lika fast förhållande till båten som till en kvinna, konstaterar sjökapten Ulf-Peter Lindström. Så kan man kanske också uttycka det. Jag tänkte ge nig av till sjöss på en vecka. Om det inte blåser. PS Tack också till sjökapten Mikko Laurén och överstyrman Sakari Saari för goda vinkar. 38 Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 6/2013 Sjömanskyrkan 39

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Vakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA. Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA. Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius 1 SUOMEN MERIPELASTUSSEURA Koulutuspäivät 2008 Viestintä Sadri Wirzenius KALENTERI 2008 Tammikuu Vapaaehtoinen meripelastaja 1/2008 Helmikuu Vene 08 Båt messut Helsingissä Trossin markkinointi käyntiin

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot