Erkki Liikanen euron herttua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erkki Liikanen euron herttua"

Transkriptio

1 Erkki Liikanen euron herttua

2 Hannu Leinonen ERKKI LIIKANEN - EU RON HERTTUA werner söderström osakeyhtiö helsinki

3 Hannu Leinonen ja WSOY Painettu EU:ssa

4 Sisällys Esikuva Villa Lantessa 7 Ensimmäinen luku Touhukas teini ja suuri suu 10 Toinen luku Lähettiläs jo luontojaan 123 Kolmas luku Herttua ottaa paikkansa 187 Lopuksi 234 Kirjaa varten haastatellut 235 Erkki Liikanen lyhyesti 236 Suomen hallitukset Liikasen elinaikana 238 Painetut lähteet 240 Henkilöhakemisto 244

5 Esikuva Villa Lantessa Roomassa sijaitsevan Suomen kulttuuri-instituutin Villa Lanten puistossa on marmorinen rintakuva, jonka alla lukee Herman Liikanen, Garibaldino finlandese. Tämä useamman kerran rikki mennyt veistos kertoo tarinaa Ristiinassa Ponnan torpassa syntyneestä miehestä, joka lähti 1860-luvun alussa vapaaehtoisena Giuseppe Garibaldin joukkoihin Italiaan sotimaan maan yhtenäisyyden puolesta Itävallan keisarikunnan joukkoja vastaan. Italiassa Herman päätyi ensin niin sanottuun unkarilaislegioonaan, jonka tarkoituksena oli hyökätä Unkariin ja vapauttaa maa Itävallan hallinnasta. Sotaretki kuitenkin epäonnistui ja tappion kärsinyt legioona hajotettiin. Herman palasi Suomenlinnan linnoitukseen. Kasarmielämä oli kovin yksitoikkoista ja Hermanin taistelijan sielu vei hänet uudestaan ulkomaille. Tällä kertaa kymmenen muun kanssa Alsin saarelle Preussia vastaan taisteleviin Tanskan joukkoihin. Siellä Herman haavoittui oikeaan jalkaansa ja joutui taas palaamaan kotimaahan. Ennen haavoittumistaan hänet oli ylennetty luutnantiksi ja Danneborgin ritarikunnan jäseneksi. Tanskan valtio maksoi hänelle eläkettä kuolemaan asti. Herman palasi viisivuotisilta taisteluretkiltään Suomeen 1865 ja sai silloisessa lehdistössä paljon julkisuutta. Legenda 7

6 Garibaldin joukkojen suomalaisvahvistuksesta eli pitkään. Vielä toisen maailmansodan jälkeen 1945 Otava julkaisi pojille tarkoitetussa seikkailukirjasarjassa Hermanin vaiheisiin perustuneen kirjan Suomalainen vapaustaistelija. Tanskasta palattuaan Herman Liikanen pääsi töihin Suomen Hypoteekkiyhdistykseen, jonka toimitusjohtajan J. V. Snellmanin hyvä ystävä hän oli. Liikasen ystäväpiiriin kuului muitakin kansallisia herättäjiä, sillä Liikanen vaikutti myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa ja Helsingin Suomalaisella Klubilla. Eipä ihme, että Hypoteekkiyhdistys on pitänyt hyvää huolta sankarinsa patsaasta Villa Lantessa. Patsas on kokenut joskus koviakin, ja se on jouduttu teettämään ainakin kerran kokonaan uudelleen. Alkuperäisen rintakuvan veisti firenzeläinen kuvanveistäjä Bino Bini 1961 italialaisten kustannuksella. Vapaustaistelija Herman Liikanen kuului Ristiinan Liikasten sukuhaaraan, jonka kantaisä 1600-luvulta on talollinen, kestikievarin pitäjä Antti Liikanen. Tämän kirjan päähenkilö Erkki Liikanen ei ole Ristiinan Liikasia, vaan hänen esi-isänsä ovat Kangasniemeltä. Sukuhaaran kantaisä on niin ikään 1600-luvulla syntynyt Pekka Liikanen. Kangasniemen Liikasia on nyt tuplasti Ristiinan Liikasten määrä eli noin Erkki Liikanen on mielellään esitellyt Herman Liikasen esi-isänään, ja sehän sopii. Molemmat kun ovat pitäneet samanlaisista asioista. Vaikkapa hyvistä sikareista. Ja ollaan lähtöisin Savon sydämestä, vaatimattomista oloista, mutta valloitettu maailmaa. Italialaisilta kuvapatsaan ansainnut Herman Liikanen on Erkille sentään selvemmin sukua kuin italialaiset kuninkaalliset tuhannen vuoden takaa vaikkapa Paavo Lippo- 8

7 selle. Tanskan kuningas löi Hermanin jopa ritariksi. Ei edes Björn Wahlroos ole suomalaista aatelia, vaikka onkin hankkinut kartanon Suomesta. Erkki Liikanen on ritari Hermanin heimoa ja sukua. Voe tokkiisa. 9

8 Ensimmäinen luku Touhukas teini ja suuri suu Erkki Antero Liikanen syntyi Mikkelin vanhassa kaupunginsairaalassa syyskuun 19. päivänä Potra poika, 51 senttiä, reilut neljä kiloa. Yhteensä lapsia oli kuusi, kolme poikaa ja kolme tyttöä. Kotioloissa ei ollut hurraamista. Isä oli 11-lapsisen perheen nuorin ja ainoa, joka siirtyi asumaan kaupunkiin Mikkeliin. Hän oli saanut lähteä tyhjin käsin kotoaan ja kuului aikansa maalta muuttaneeseen köyhälistöön, jonka toimeentulo oli tiukassa. Isällä oli monta työtä päällekkäin: hän oli lääninhallituksen vahtimestari, kuori propseja puutavaraliikkeessä ja huolehti talonmiehenä Brahenkadun talosta, jossa perheellä oli asuntona 30 neliön yksiö. Myöhemmin Eino Liikasesta tuli raastuvanoikeuden haastemies, jossa tehtävässä hän jatkoi eläkkeelle siirtymiseensä asti. Äiti Eila kuvasi Erkki-poikaansa ihastuttavan omapäiseksi ja määrätietoiseksi. Erkki ei suostunut imemään huvituttia, itsepäinen kun oli. Konttaustyylikin oli omintakeinen, sillä Erkki eteni istuallaan. Kykyä yleisön lumoamiseen löytyi jo varhain luvun alussa Suomen Kuvalehdessä haastateltu Eila Liikanen kertoi, että Erkki-poika alkoi jo kolmivuotiaana 10

9 haalia ympärilleen kuulijakuntaa ja piti pihalla pitkiä saarnoja. Poika oli hyvin uskonnollinen ja opetteli lukemaan Raamattua neli viisivuotiaana. Kun Erkki oli nelivuotias, isä sai talonmiehen paikan Pitkäjärven seurakuntakodista. Perhe piti siellä kioskia, jossa Erkki autteli muisteluiden mukaan innokkaasti. Niin innokkaasti, että toiset lapset harmistuivat. Itsensä esiin tuominen saattoi edistää kioskin myyntiä, mutta aiheutti myös ihmettelyä. Kuinkas kehtaa. Tämä piirre säilyi pojan kasvaessa, eikä Erkki ole sittemminkään jännittänyt missään seurassa. Hän on reipas ja sanavalmis. Sutki mies, sanoisi savolainen. Eila-äiti toki huomasi, että pojalla oli käytössä myös muita, yksinkertaisempia keinoja: kun lapset keräsivät rahaa myymällä marjoja torilla, Erkki keksi myydä kymmenen markkaa halvemmalla kuin muut. Erkin koulunkäynti alkoi Urpulan kansakoulussa 1957 ja jatkui parin vuoden jälkeen Lähemäen koulussa. Koulun opettajat muistelivat Erkin olleen myönteinen ja eteenpäin pyrkivä poika, jonka kanssa ei ollut kurinpito-ongelmia. Päinvastoin, Erkki osoitti jo tuolloin tukihenkilön taitoja ja määrätietoisuutta. Tähtäimessä oli tietysti oppikoulu. Sinne tie myös vei. Liikanen oli oman luokkansa priimus, ja hänet hyväksyttiin Mikkelin lyseoon toiseksi parhaalla pistemäärällä. Suoritukset tulivat puristamatta, eikä koulutöistä kotona juuri puheltu. Ei ollut tarvis, koska poika hoiti asiansa. Lukion rehtori muisti hyvin Erkin erään joulutodistuksen. Matematiikan sijaisopettaja oli antanut pojalle seiskan. Siitä tuohtunut isä oli soittanut kouluun ja valittanut liian huonosta numerosta. Hän oli todennut lisäksi, että pojasta kuullaan vielä. Kevättodistuksessa olikin kymppi. 11

10 Sen jälkeen Erkin koulunumeroista ei paljon melua pidetty. Vanhemmat olettivat pojan pärjäävän. Pojan poikkeukselliset sosiaaliset kyvyt alkoivat näkyä. Erkin yhteiskunnallinen kiinnostus heräsi, kun hänen isänsä oli kunnallisvaaliehdokkaana vuonna Varhaisteini Erkki oli nähnyt isänsä kuvan lyhtypylväässä ja käynyt sen jälkeen sosiaalidemokraattisen puolueen piiritoimistossa lainaamassa Väinö Tannerista kertovia kirjoja. Pian innostunut poika liittyi ystävänsä perässä puolueen nuoriin. Se oli helppoa, sillä puolueen toimistoon ei ollut pitkä matka: se sijaitsi koulukadun toisella puolella. Fiksuna pidetyn lukiolaisen mukaantulon puolueen nuorisotoimintaan kerrottiin kohentaneen koko porukan itsetuntoa. Sekin pantiin heti merkille, että Erkki-poika ei jäänyt nuoriso-osaston piiriin vaan eteni suoraan puolueen jäseneksi. Pian Erkki Liikanen valittiin myös Mikkelin kunnallistoimikunnan eli kaupungin puolueosastojen»hallitukseen» nuoriso-osaston mandaatilla kaikkein aikojen nuorimpana jäsenenä vuosiksi Puolue ei ollut tuohon aikaan ainoa keino vaikuttaa. Lukiolaiset liittyivät innokkaasti koulujensa teinikuntiin ja sitä kautta valtakunnalliseen Teiniliittoon, joka oli perustettu Helsingissä marsalkka Mannerheimin syntymäpäivän kunniaksi kesällä luvulla perustettiin toinen koko maan kattava nuorisojärjestö Sadankomitea edistämään rauhan aatetta nuorten piirissä. Järjestöt imivät toisistaan vaikutteita seuraavina vuosina ja vaikuttivat yhdessä ehkä eniten kuusikymmentälukulaiseen henkiseen ilmastoon, jota leimasi Yhdysvaltojen käymä Vietnamin sota, seksuaalinen vapautuminen ja rockmusiikki. Rauha, rakkaus, solidaarisuus kajahtivat tuon hengen iskusanoina. 12

11 Kouluolojen kohentaminen ja kouludemokratia nousivat Teiniliiton asialistalle vuoden 1966 liittokokouksessa. Nuoret seurasivat myös tarkasti kansainvälistä politiikkaa, Vietnamin sodan loppunäytöksiä ja viimeisten siirtomaiden itsenäistymiskamppailuja. Itse asiassa Teiniliitto vaikutti 1960-luvun loppupuolella ajatuksiltaan jopa kansainvälisemmältä kuin opiskelijajärjestöt, joita hallitsivat muutamaa vuotta varttuneemmat yliopisto-opiskelijat. Se näkyi Teiniliiton yltiöpäisen kansainvälisenä toimintaohjelmana, joskin suurin osa nuorista liittyi jäseneksi hyvin käytännönläheisestä syystä. He halusivat varmistaa itselleen pääsyn muutaman kerran lukukaudessa järjestettyihin tansseihin eli konviin. Muutamat aktiivisimmat ryhtyivät harrastamaan vähän vakavampaa järjestötoimintaa ja muutamille harvoille Teiniliiton jäsenkortti oli passi paikallisiin ja valtakunnallisiin edustustehtäviin. Erkki oli alusta alkaen yksi näistä harvoista. Mikkelin lyseon teinikunnan jäsenet ovat muistelleet Erkkiä kypsänä kaverina, joka erottui muista. Erkki valittiin teinikunnan hallitukseenkin, koska vanhemmat jäsenet pitivät häntä hänen nuoresta iästään huolimatta hyödyllisenä. Erkin oma henkilökohtainen tavoite taisi heti olla omaa koulua kauempana. Pian Erkki olikin keskeisenä puuhaajana, kun kaikki Mikkelin koululaiset haluttiin yhdistää uudeksi järjestöksi, joka voisi esittää vaatimuksia kaupungille. Työ tuotti tulosta: perustettiin Mikkelin opiskelevien nuorten yhteistyötoimikunta. Erilaisten koulujen oppilaiden liittäminen yhteen järjestöön ei kuitenkaan lopulta ottanut suuremmin tulta. Asiaan kuului, että Erkki osallistui hanakasti vahvistuvan Teiniliiton koulutuksiin. Jo ensimmäisillä kursseilla Erkki osoittautui kelpo agitaattoriksi, joka saattoi tervehtiä tei- 13

12 nitovereitaan italialaisella vallankumousveisulla Avanti popolo. Ja miksei olisi tervehtinyt, kun laulusta oli kiitettävä numero. Nuoren agitaattorin piirit laajenivat nopeasti. Valtakunnallisilta teinipäiviltä Erkki muistetaan ensi kerran vuonna 1967 Turusta, missä hän teki jo sujuvasti tuttavuutta silloisten johtavien teinipoliitikkojen Erkki Tuomiojan ja Ilkka- Christian Björklundin kanssa. Muidenkin huomio kiinnittyi mikkeliläiseen nuorukaiseen, joka junttasi kiihkeästi kotkalaista Veijo Sahiluomaa Teiniliiton hallitukseen. Itäsuomalainen maalainen siinä myi toista itäsuomalaista maalaista, sillä liitto oli vielä noina vuosina helsinkiläispoikien ja vähän varttuneempien, jo koulunsa päättäneiden nuorten pelikenttää. Junttaaminen eli valitsijoiden painostaminen ja poliittisten kauppojen tekeminen oli politikoinnin opiskelua parhaimmillaan. Se kehitti puhetaitoa ja pelisilmää. Junttatyötä tehtiin, koska maalta tulleet lukiolaiset halusivat vallata paikat, jotka olivat olleet kaupunkiradikaaleina tai poroporvareina pidetyn aiemman teinisukupolven hallussa. Sillä kertaa tulosta ei syntynyt, mutta touhukas Erkki jäi kokeneempien kokousedustajien mieleen, ja itäsuomalaisten junttaorganisaatio saatiin pystyyn. Samalta vuodelta Erkki muistettiin jo SDP:n puoluetoimistossakin. Pitkän uran puolueen eri tehtävissä tehnyt Maunu Ihalainen kertoo muistelmissaan, miten Erkki tuli kaverinsa Jorma Westlundin kanssa puoluetoimistoon vaatimaan kopiokonetta käyttöönsä. Heidän oli saatava opiskelijavaalien lentolehtiset valmiiksi. Toimiston ainoalla kopiokoneella olisi ollut muutakin käyttöä, mutta nuoret miehet ylipuhuivat toimiston väen, koska»sosiaalidemokratia olisi ollut suuressa vaarassa ilman lentolehtisiä». 14

13 Teinipoliitikon ura eteni ja hänet valittiin seuraavassa, vuoden 1968 liittokokouksessa Mikkelin paikallisosaston puheenjohtajaksi ja sitä kautta Teiniliiton hallitukseen. Koululaisen valinta niin korkeaan postiin oli silloin selvä poikkeus. Erkkiä tuki vaaleissa sama junttaryhmä, joka oli edellisellä kerralla kärsinyt tappion. Ryhmää pidettiin melkoisen vasemmistolaisesti värittyneenä. Puhuttiin ainakin nuorten vallasta, jollei ihan vallankumouksesta. Värillä alkoi jo olla väliä, sillä puoluepolitiikka oli tuossa kokouksessa jo hyvässä nousussa. Kokouksen lomassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa kerrotaan toimittajan ensi kertaa tivanneen hallituksen jäsenten puoluekantaa. Nuoren Erkin vastaus oli tuolloin diplomaattinen. Hänen mielestään Teiniliiton hallitus ei ole puoluepoliittisesti valittu eikä asiaan pitäisi kiinnittää kovin paljon huomiota. Sosiaalidemokraattien valta Teiniliitossa olikin suurimmillaan vasta seuraavana vuonna Jyväskylässä pidetyssä syysliittokokouksessa. Lukioluokilla Erkki oli edelleen hyvä oppilas, mutta päämäärä oli selvästi muualla kuin koulumenestyksessä. Koulussa pärjääminen tuntui olevan vähän liiankin helppoa. Älypää kiusasi opettajia haastamalla heitä keskusteluihin ja väittelyihin. Joskus innokkuus meni yli opettajien ymmärryksen, ja väittelytaitoa itsenäisesti opiskeleva Erkki sai suunsoitostaan jopa jälki-istuntoa. Saattoipa kasvavan teinipoliitikon nokkeluus mennä niinkin pitkälle, että Eila-äiti kehotti Erkkiä varaamaan vaahtomuovin peffansa alle ja pitämään suunsa kiinni. Lukion toisen luokan kevätlukukaudella Erkki oli Yhdysvalloissa stipendiaattina. Hän on kertonut, että vaihto-oppilasaika ja asuminen juutalaisperheessä New Yorkin Green- 15

14 wich Villagessa ovat hänen elämänsä avainkokemuksia, joita hän on kuvannut ystävilleen liikuttuneen lyyrisesti. New Yorkissa sattui tuona keväänä rajuja rotumellakoita, ja ne jäivät totisesti 17-vuotiaan pojan mieleen. Tuolloin ei olisi voinut kuvitellakaan, että maassa olisi joskus vallassa musta presidentti. Rotujen välinen kuilu oli jyrkkä, ja pelkät metromatkat Brooklynin, Queensin ja Bronxin sydämeen sykähdyttivät nuorta mikkeliläistä. New Yorkin tuomisina Liikasella oli myös elinikäinen ihastus jazzmusiikkiin. Sen pariin hän on pyrkinyt myöhemmin mahdollisimman usein palaamaan. Kevään ajalta rästiin jääneet koulutyöt Erkki tentti seuraavana kesänä tarmolla, jota luokkatoverit saattoivat vain ihailla. Parhaiten luokkatoveri-erkki muistetaan kuitenkin erilaisista tempauksista, joissa hän oli kuulemma jumalattoman taitava. Koko luokka seurasi Erkin esimerkkiä. Järjestettiin hiljaisia mielenosoituksia ja muita demonstraatioita, jopa niin, että koulun yhteisiä aamuhartauksia ei välillä pidetty välihuutojen vuoksi. Pitkään pyhäkoulua käynyt poika taisi tempuillaan harjoitella radikalismia ja testata aikuisten pinnaa. Rehtorin kannalta Erkki oli hankalin mahdollinen yhdistelmä. Hän menestyi, oli älykäs ja asiallinen mutta hyvin usein eri mieltä. Ja ääneenkin vielä. Jotkut tosin pitivät luokan show ta joskus terrorina, ja naisopettajien kerrotaan jopa odotelleen poikaluokan tunnin alkua kauhuissaan käytävässä. Mutta ei elämä sentään pelkkää politikoinnin opiskelua tai opettajien piinaamista ollut, sillä joitakin aineita opiskeltiin jopa kesää myöten. Kirjasto oli kovassa käytössä. Suomessa oli vuodesta 1966 lähtien alettu järjestää kesälomakuukausien aikana vapaaehtoista opetusta eri aineissa. 16

15 Erkki osallistui Mikkelissä kesälukioon pari vuotta myöhemmin ja oli järjestämässä vuoden 1970 kesälukion toimintaa. Liikanen on kuvannut noita kesiä vilkkaiksi.»seurattiin maailmaa, väiteltiin paljon ja saatiin uusia kavereita. Mutta samalla myös kesän aikana opiskeltiin talvea varten, erityisesti matematiikkaa.» Kesien uhraaminen tuotti myös tulosta, sillä Erkki Liikasen ylioppilastodistuksessa oli viisi laudaturia ja cum laude matematiikassa. Lukion päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo oli yhdeksän. Erkin luokka oli kerännyt rahaa ja ostanut ylimääräisen ylioppilaslakin, joka poltettiin yöllä Mikkelin torilla. Paikalla olleiden mieleen ei ole jäänyt, ehtikö Erkki kiireiltään mukaan. Niitä kiireitä todella riitti, sillä koululaisvuodet vaihtuivat pian kansantaloustieteen opiskeluun Helsingissä. Opiskelupaikan valinta oli helppo, sillä pääkaupungissa saattoi opiskelujen ohella osallistua paremmin politiikkaan. Pääsy Teiniliiton hallitukseen avasi Liikaselle ovia suurempiin ympyröihin ja poiki uusia tärkeitä tuttavuuksia. Hän tutustui lukiosta päästyään maanpuolustuksen suunnittelukunnan seminaarissa Suomen ylioppilaskuntien liiton silloiseen puheenjohtajaan Ulf Sundqvistiin. Tämä oli Liikasta viisi vuotta vanhempi helsinkiläinen opiskelijapoliitikko, joka oli valittu vuonna 1964 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon yhdessä parin muun tulevan eturivin sosiaalidemokraattisen poliitikon eli Paavo Lipposen ja Ilkka Taipaleen kanssa. Sundqvistin kautta Liikaselle syntyi seuraavina vuosina monia yhteyksiä nuorten poliitikkojen maailmaan. 17

16 Ylioppilaslehti oli 1960-luvun puolivälissä julkaissut erikoisnumeron Portugalin siirtomaiden vapaustaistelusta. Se herätti tuolloin paljon närää ja kauhistusta mutta myös suurta innostusta opiskelijapiireissä. Kehitysmaiden vapaustaisteluista tuli muotiasia: mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Myös Teiniliitto halusi tarttua nuoria kuohuttavaan aiheeseen. Keväällä 1969 Jyväskylässä pidetyssä liittokokouksessa Liikanen junttasi kumppaneineen muutaman äänen enemmistöllä läpi taksvärkkikeräyksen Mosambik-instituutin hyväksi. Tarkoituksena oli rakentaa kirjapaino vallankumouksellisen tiedon levittämiseksi ja koulukirjojen painamiseksi maan mustalle väestölle. Mutta ehti Liikanen Jyväskylän-kokouksessa muutakin tehdä kuin puolustaa Afrikan vapaustaistelijoita. Hän esiintyi kokouksessa ensi kerran skottiruutuiseen hameeseen pukeutuneen Hanna-Liisa Issakaisen seurassa. Erkki ja Assi, kuten Hanna-Liisaa kutsutaan, olivat tavanneet jo varhaisteineinä koulujen yhteisissä juhlissa sitseissä. Varsinaisen seurustelun teinipari aloitti 15-vuotiaana. Assi vaikuttui nuoresta poliitikonalusta osittain samoista syistä kuin muutkin. Erkki oli älykäs, seurallinen ja vilkas. Savolainen karjalaispoika. Teinipari alkoi kulkea yhdessä myös kotipaikkakunnan ulkopuolella. Assin oli ajoittain vaikea päästä retkille mukaan, sillä isä-issakainen edusti aivan toista aatesuuntaa kuin teinipoliitikko Liikanen. Issakaiset olivat paikallisia vauraita maa- ja metsätilallisia, konservatiivisesta päästä sen ajan suomalaista yhteiskuntaa. Assin isän kerrotaan olleen parin seurustelun tiiviydestä ajoittain hyvinkin tiukkana eikä kamppailuilta vältytty, kun Assin piti lähtöihinsä lupia kysyä. 18

17 Varsinaisen konfliktin appivanhempien kanssa nuoripari sai kuitenkin aikaan vasta menemällä salaa kihloihin. He halusivat»virallistaa» suhteensa, sillä muutoksia oli tulossa. 18-vuotias Erkki lähti opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Assi jäi vielä Mikkeliin, sillä hän oli oman vaihto-oppilasvuotensa takia tuplannut edellisen luokan koulussa. Mikkeliläisten muistoihin jäi liehuvatukkainen nuori poliitikonalku jalkapallokentän reunalla tolkuttamassa juttujaan. Mukava mies, joka osasi puhua itsestään ja asioistaan kaikille, joita hän kyllä paljon ja laajasti tunsikin. Niitä peruja Liikanen tuntee vieläkin monet mikkeliläiset etunimeltä, minkä vuoksi hän on yhä mikkeliläisille oman kylän poika. Nuori poliitikko oli pian myös paikallisten lehtien, niin porvarillisen Länsi-Savon kuin sosiaalidemokraattisen Valppaankin, suosikki, jonka tekemisiin alettiin kiinnittää huomiota. Yhtä vain ei lehtimies saanut tehdä: kuvata Liikasta tupakka tai vähän myöhemmin pikkusikari kädessä. Tupakoimisen kuvaamisesta nouseva tähti menetti malttinsa. Ehkä se olisikin antanut Liikasesta väärän kuvan. Hänhän ei ollut mikään rokkariradikaali vaan pikemminkin isäänsä hiukan vasemmistolaisemmaksi demariksi kasvanut pyhäkoulupoika, joka kuunteli vanhempiensa ohjeita enemmän kuin 1960-luvun beatlessukupolveen kuuluvilla oli tapana. Liikanen halusi alusta lähtien hallita julkisuutta, jonka valokeiloista hän on ollut myöhemminkin kiinnostunut ja jopa riippuvainen. Julkisuuden hallinnasta tuli hänelle tärkeä piirre ja toimintatapa ja siinä hän on kehittynyt taitavaksi. Se, miten hän käyttäytyy julkisuuden kanssa, kertoo myös osan hänen perusluonteestaan. Liikanen haluaa kontrolloida asioita. Hän harjoittelee hiukankin tärkeämmät julkiset esiintymisensä huolella. Ilman esitöitä ei Liika- 19

18 sesta ehkä syntyisikään sitä luontevaa ja rentoa vaikutelmaa, jonka hän on pitkään pystynyt antamaan. Ensimmäisen opiskeluvuotensa Liikanen asui Helsingissä vanhalla Domuksella, josta hän oli saanut Mikkelin kaupungin asuntolapaikan. Huonetoveriksi sattui Namibiasta kotoisin oleva kymmenen vuotta vanhempi Nickey Yambo. Yambo oli kotimaansa itsenäisyyttä ajaneen SWAPO:n varttunut taistelija ja opiskeli Helsingissä stipendiaattina valtiotieteitä. Liikanen esitteli mielellään Yambolle Helsinkiä ja vei huonetoverinsa vierailulle myös kotikonnuilleen Mikkeliin. Naapureiden ikkunaverhot heiluivat uteliaisuudesta, kun poikapari pyyhki kaupungin katuja. Eräänä aamuna Yambo ilmoitti Erkille, että hän lähtee Domuksen saunaan. Asuntolan huoneissa ei silloin vielä ollut suihkuja. Samaan hengenvetoon mies tokaisi, että ryhtyy nyt opiskelemaan lääketiedettä. Liikasella riitti ihmettelemistä, koska Nickey oli edellisenä päivänä valmistunut valtiotieteellisestä. Yambon mielestä Namibiassa tarvittiin kuitenkin lääkäreitä enemmän kuin valtio-oppineita. Lääkäriksi valmistuttuaan Yambosta tulikin Namibian terveysministeri ja maan varapresidentti. Liikanen muisteli vielä keväällä 2015 Ilta-Sanomissa, että antoi huonetoverilleen talvisaappaat lahjaksi tämän lähtiessä SWAPO:n koulutusleirille talvella Yambo oli kovasti ihaillut Liikasen Assilta lahjaksi saamia saappaita ja sanonut, että ne saattaisivat olla kätevät viidakossa. Liikasen mukaan hänellä riitti seuraavalla Mikkelin-reissulla selittämistä, kun meni kotiin vanhoissa kengissään. Huonetoveri Yambo vaikutti osaltaan Liikasen Afrikkaharrastuksen syvenemiseen. Maanosan vapaussodat olivat muotia ajan vasemmistonuorten keskuudessa, ja eten- 20

19 kin Franz Fanonin Sorron yöstä -kirjaa luettiin ahkerasti. Toisen maailmansodan aikana Ranskan armeijassa taistellut karibialainen Fanon vastusti kolonialismia sen kaikissa muodoissa ja kertoi, kuinka rotuun perustuva sorto vaikuttaa uhrien psyykeen. Teiniliitto oli maan suurimpia kansalaisjärjestöjä ja piti paljon ääntä kansalaisoikeuksista kehitysmaissa, varsinkin Afrikassa. Erkki perehtyi Afrikan ja erityisesti Mosambikin asioihin ollessaan mukana suomentamassa sikäläisen professorin Eduardo Mondlanen kirjaa Mosambikin taistelu. Mondlane oli Mosambikin vapautusliikkeen Frelimon ensimmäinen johtaja, joka sai surmansa pommi-iskussa Dar es Salaamissa vuonna 1969 samoihin aikoihin, kun kirja ilmestyi suomeksi. Teiniliitto markkinoi kirjaa ja Mosambikin hyväksi kerättävää taksvärkkiä Suomessa uusin keinoin. Vapautusliike Frelimon Euroopan-lähettiläs Armando Panquene kiersi parin viikon ajan kouluissa kertomassa tulevasta taksvärkistä. Syyskuun kierros pohjusti lokakuun 10. päivää, jona kymmenettuhannet koululaiset osallistuivat keräykseen Mosambik-instituutin hyväksi. Kouluhallitukselta oli saatu yhden päivä keräyslupa ja Postisäästöpankin Pursimiehenkadun-konttorista kulmahuone Teiniliiton käyttöön. Organisaattoreiden kerrotaan olleen tyytyväisiä ainakin yhteen asiaan. He saivat pankista joka päivä ilmaisen lounaan. Liikanen oli tullut kesän lopulla Helsinkiin aloittaakseen opiskelut yliopistossa. Teiniliiton johdossa huomattiin nopeasti, että tulokas oli oikea mies vetämään taksvärkkikeräystä. Apua tarvittiin, sillä homma oli vielä alkusyksystä pahasti levällään. Keräyksen organisointi ja rahojen käytöstä huolehti- 21

20 minen olivatkin Liikasen ensimmäinen valtakunnallinen ponnistus. Hanke oli poliittisesti arkaluonteinen, koska koululaitos ja valtaosa opettajista edustivat vanhoillisia poliittisia arvoja. He eivät juurikaan olleet kiinnostuneita Mosambikin tilanteesta tai Afrikasta ylipäänsä. Viralliseen opetussuunnitelmaan ei kuulunut lausettakaan vapaustaisteluista. Keräyksen saama runsas julkisuus aiheutti paljon närkästystä. Suunnitelman puolustaminen vaati jo oikeasti poliittista särmää, sillä rahojen käyttämistä vapaustaistelijoiden koulutukseen Mosambikissa vastustettiin joissakin suomalaisissa kouluissa ja kodeissa jyrkästi. Rahat menevät kommunistien pyssyihin, oli tuttu väite, ja syksyllä 1969 Jyväskylässä pidetyssä liittokokouksessa varapuheenjohtajaksi valittu Erkki sai ahkerasti väittää vastaan. Myös Teiniliiton sisällä hankkeella oli omat vastustajansa, ja huolia oli monenlaisia. Liittokokouksen kyselytunnilla lukiolainen Kimmo Sasi Tampereen yhteiskoulusta tiedusteli Liikaselta, pakotetaanko Mosambik-instituutin oppilaat koulusta päästyään Frelimon sotilaiksi. Erkki vastasi kieltävästi. Ajat olivat kuitenkin muuttumassa ja Teiniliitto oli tuossa vaiheessa siirtynyt jo paljolti äärivasemmistolaisiin käsiin. Kokoomus onnistui syksyn liittokokouksessa 1969 saamaan hallitukseen vain yhden jäsenen ja tämäkin siirtyi myöhemmin niin sanottuun yleisdemokraattiseen rintamaan, joka oli käytännössä kommunistisen puolueen peiteorganisaatio. Puheenjohtajaksi keskustan ja vasemmiston äänin valittu Rauna-Riitta Lahtela siirtyi hänkin kautensa aikana taistolaisiin. 22

21 TARINA SUOMEN TALOUDEN Ellei varapuheenjohtaja Liikanen olisi ollut sääntöjen perusteella alaikäinen, hänet olisi valittu jo silloin liiton johtoon. VAIKUTUSVALTAISIMMASTA Vaikka vuosia uupui, täysi sosiaalidemokraattisen puolueen tuki teinipoliitikolla kyllä jo oli. Häntä tukivat myös MIEHESTÄ kouluhallituksen pääjohtaja ja nuori opetusministeri Ulf Sundqvist. Tuolloin SDP:n puoluesihteerinä toimineen Kalevi Sorsan oli Helsinkiin muuttanut Erkki tavannut ensi kerran Pitkänsillan pohjoispäässä Sutki savolainen. sijainneessa Lahjakas ravintola ja Sillan- röyhkeä. Sorsanpoika. korvassa. Politiikan Silloin oli konkari puhuttu Erkki nuoriso- Liikanen ja opiskelijapolitiikasta, on kaikkea tätä. jossa äärivasemmisto rynni kovaa vauhtia sosiaalidemokraattien ohi. Nelivuotiaana Erkki siteerasi naapureilleen Raamattua, teema mutta oli pojasta ainakin peitellysti tullut pappia esillä myös vaan seuraavana sosiaalide- Sama mokraatti. vuonna, Nuori kun Erkki kansanedustaja niin sanotuilla pääsi lastenkutsuilla nopeasti ensi vallan ker-ytitaa tapasi presidentti Urho Kekkosen. Lastenkutsut oli premeen. Oman puolueensa johtajille hän oli arvokas työmyyrä. sidentti Kekkosen keino tutustua kansakunnan eri alojen Uskollinen, nouseviin ainakin tähtiin. Vapaamuotoisia jonkin aikaa. tapaamisia nuorison kellokkaiden talous 1980-luvun kanssa oli järjestetty lopulla romahti, 1960-luvun siirtyi puolivälistä valtiovarain- läh- Kun ministeri tien luvulla Liikanen suurlähettilääksi ne lopetettiin kutsujen Brysseliin aikana käsistä joidenkuiden riistäytyneen alkoholinkäytön vuoksi. mielestä häntä koipien välissä. Mutta sekään ei ole koko totuus yhteiskunnassa Erkki Liikasesta. kuitenkin Euroopasta laajempaa palasi tukea kosmopoliitti kuin äänekäs ta- Valtakunnallinen taksvärkki Mosambikin hyväksi tarvitsi lousmies ääri vasemmistolainen Suomen Pankin nuoriso pääjohtajaksi. kykeni yksin hankkimaan. Erkki pystyikin tuen hankkimisessa ensi kertaa osoittamaan taitonsa ylittää aaterajoja, kun hän ryhtyi hankkimaan Erkki Liikanen euron herttua on kiehtova henkilökuva itsensä keräyk joskus selle tukea liiaksikin vasemmiston likoon panevasta ulkopuolelta. ihmisestä. Poliitikosta, Hän josta oli tuli uudessakin keskuspankin ympäristössä johtaja. taitava Miehestä, luomaan jolla tuttavuuksia on nyt enemmän valtaa ja suhteita kuin eli koskaan. nykysuomeksi verkostoitumaan. Lisätukea haettiin niin sanottujen edistysmielisten porvareitten lasten keskuudesta, ja sitä kautta taksvärkin tukijoiksi saatiin muun muassa liberaalista kansanpuoluetta edustanut Pirkko Aro ja Helsingin yliopiston vararehtorina tuolloin P llys Mika Tuominen * 99.1 ISBN P llyksen kuvat Kaisa Rautaheimo Otavamedia Lehtikuva, Mika TUominen

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa 12.10..2013 Etäopetus 1 Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla 2 Syksy 2013 1.lk. poika D.J. Eurajoen Keskustan ala-koulu, Adobe Connect

Lisätiedot

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45 SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA Kansanedustaja Lauri Ihalainen pitää koulutusta merkittävänä tekijänä tulevaisuuden työelämässä ja kannustaa nuoria osallistumaan rohkeasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

North2north Winnipeg Kanada

North2north Winnipeg Kanada North2north Winnipeg Kanada WINNIPEG Manitoba provinssin pääkaupunki Kanadan 7. suurin kaupunki Väkiluku 634 000 asukasta Kaupungissa on kaksi yliopistoa University of Winnipeg (n. 9000 opiskelijaa) ja

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013

Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013 Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013 Joensuun torilla järjestettiin 20.4.2013 pönttömyyntitapahtuma, jonka yhteydessä esiteltiin lintuharrastusta. Myimme kaikkiaan n. 5 isoa telkänpönttöä,

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään? Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Olli Niemi Dosentti, TkT Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ilkka Halavalta kysyttiin: Oletko Himasen ystävä? Olen vaikka en henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Mikä on lukutaitosi arvo?

Mikä on lukutaitosi arvo? 1 Mikä on lukutaitosi arvo? Sinulla on jotain arvokasta. Rauha. Ihmisarvoinen elämä. Toimeentulo. Mikään näistä ei ole mahdollista ilman lukutaitoa. Koulutus on ainoa keino nousta köyhyydestä ja rakentaa

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois,

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois, IITIN LATU RY TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2009-31.12.2009 1. YLEISTÄ Vuosi 2009 oli yhdistyksen 22. toimintavuosi. Tänäkin vuonna liikuntaa harrastettiin monipuolisesti, ja perinteiset Muumihiihto- ja metsämörrikoulut

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015

TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015 TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015 8.12.2014 Hyvä päättöluokkalainen ja huoltajat, yksi elämäsi suurimmista päätöksistä on käsillä jatko-opintopaikan valinta. Yhteishaku tulee pian, joten nyt viimeistään on

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski Teemu Saarinen: Pallosankari Unski JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi 2012

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa

Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa Vielä maahanmuuttajataustaisista perheistä: OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tulevaisuuden koulua kohti -seminaari 7.-8. 10 2014 Elisa Poskiparta Turun yliopisto KiVa Koulu Mitä kiusaaminen

Lisätiedot

UNTO HÄMÄLÄINEN Arkistoluettelo

UNTO HÄMÄLÄINEN Arkistoluettelo UNTO HÄMÄLÄINEN rkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO 1 B Muut asiakirjat 8 UNTO HÄMÄLÄISEN RKISTO rkistonmuodostaja Unto Kalle Hämäläinen (s. 28.2.1954 Viitasaari) toimi amulehden eduskuntatoimittajan vuosina

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

33. Hiroshen kyydissä

33. Hiroshen kyydissä 33. Hiroshen kyydissä Oppiminen on ihmeellinen asia. Kun on sisäinen motiivi ja halu, ihminen oppii. Kun sisäinen halu puuttuu, oppimisesta tulee vastentahtoista. Toki ihminen silloinkin oppii, mutta ajan

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014

MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014 MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014 Sisällys Esityslista...1 Toimintakertomus 1.8.2013 31.7.2014...2 Esitys toimintasuunnitelmaksi 2014 2015...4 Tilinpäätös 31.7.2014...5 Talousarvio toimikaudelle 1.8.2014

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010 Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot