Erkki Liikanen euron herttua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erkki Liikanen euron herttua"

Transkriptio

1 Erkki Liikanen euron herttua

2 Hannu Leinonen ERKKI LIIKANEN - EU RON HERTTUA werner söderström osakeyhtiö helsinki

3 Hannu Leinonen ja WSOY Painettu EU:ssa

4 Sisällys Esikuva Villa Lantessa 7 Ensimmäinen luku Touhukas teini ja suuri suu 10 Toinen luku Lähettiläs jo luontojaan 123 Kolmas luku Herttua ottaa paikkansa 187 Lopuksi 234 Kirjaa varten haastatellut 235 Erkki Liikanen lyhyesti 236 Suomen hallitukset Liikasen elinaikana 238 Painetut lähteet 240 Henkilöhakemisto 244

5 Esikuva Villa Lantessa Roomassa sijaitsevan Suomen kulttuuri-instituutin Villa Lanten puistossa on marmorinen rintakuva, jonka alla lukee Herman Liikanen, Garibaldino finlandese. Tämä useamman kerran rikki mennyt veistos kertoo tarinaa Ristiinassa Ponnan torpassa syntyneestä miehestä, joka lähti 1860-luvun alussa vapaaehtoisena Giuseppe Garibaldin joukkoihin Italiaan sotimaan maan yhtenäisyyden puolesta Itävallan keisarikunnan joukkoja vastaan. Italiassa Herman päätyi ensin niin sanottuun unkarilaislegioonaan, jonka tarkoituksena oli hyökätä Unkariin ja vapauttaa maa Itävallan hallinnasta. Sotaretki kuitenkin epäonnistui ja tappion kärsinyt legioona hajotettiin. Herman palasi Suomenlinnan linnoitukseen. Kasarmielämä oli kovin yksitoikkoista ja Hermanin taistelijan sielu vei hänet uudestaan ulkomaille. Tällä kertaa kymmenen muun kanssa Alsin saarelle Preussia vastaan taisteleviin Tanskan joukkoihin. Siellä Herman haavoittui oikeaan jalkaansa ja joutui taas palaamaan kotimaahan. Ennen haavoittumistaan hänet oli ylennetty luutnantiksi ja Danneborgin ritarikunnan jäseneksi. Tanskan valtio maksoi hänelle eläkettä kuolemaan asti. Herman palasi viisivuotisilta taisteluretkiltään Suomeen 1865 ja sai silloisessa lehdistössä paljon julkisuutta. Legenda 7

6 Garibaldin joukkojen suomalaisvahvistuksesta eli pitkään. Vielä toisen maailmansodan jälkeen 1945 Otava julkaisi pojille tarkoitetussa seikkailukirjasarjassa Hermanin vaiheisiin perustuneen kirjan Suomalainen vapaustaistelija. Tanskasta palattuaan Herman Liikanen pääsi töihin Suomen Hypoteekkiyhdistykseen, jonka toimitusjohtajan J. V. Snellmanin hyvä ystävä hän oli. Liikasen ystäväpiiriin kuului muitakin kansallisia herättäjiä, sillä Liikanen vaikutti myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa ja Helsingin Suomalaisella Klubilla. Eipä ihme, että Hypoteekkiyhdistys on pitänyt hyvää huolta sankarinsa patsaasta Villa Lantessa. Patsas on kokenut joskus koviakin, ja se on jouduttu teettämään ainakin kerran kokonaan uudelleen. Alkuperäisen rintakuvan veisti firenzeläinen kuvanveistäjä Bino Bini 1961 italialaisten kustannuksella. Vapaustaistelija Herman Liikanen kuului Ristiinan Liikasten sukuhaaraan, jonka kantaisä 1600-luvulta on talollinen, kestikievarin pitäjä Antti Liikanen. Tämän kirjan päähenkilö Erkki Liikanen ei ole Ristiinan Liikasia, vaan hänen esi-isänsä ovat Kangasniemeltä. Sukuhaaran kantaisä on niin ikään 1600-luvulla syntynyt Pekka Liikanen. Kangasniemen Liikasia on nyt tuplasti Ristiinan Liikasten määrä eli noin Erkki Liikanen on mielellään esitellyt Herman Liikasen esi-isänään, ja sehän sopii. Molemmat kun ovat pitäneet samanlaisista asioista. Vaikkapa hyvistä sikareista. Ja ollaan lähtöisin Savon sydämestä, vaatimattomista oloista, mutta valloitettu maailmaa. Italialaisilta kuvapatsaan ansainnut Herman Liikanen on Erkille sentään selvemmin sukua kuin italialaiset kuninkaalliset tuhannen vuoden takaa vaikkapa Paavo Lippo- 8

7 selle. Tanskan kuningas löi Hermanin jopa ritariksi. Ei edes Björn Wahlroos ole suomalaista aatelia, vaikka onkin hankkinut kartanon Suomesta. Erkki Liikanen on ritari Hermanin heimoa ja sukua. Voe tokkiisa. 9

8 Ensimmäinen luku Touhukas teini ja suuri suu Erkki Antero Liikanen syntyi Mikkelin vanhassa kaupunginsairaalassa syyskuun 19. päivänä Potra poika, 51 senttiä, reilut neljä kiloa. Yhteensä lapsia oli kuusi, kolme poikaa ja kolme tyttöä. Kotioloissa ei ollut hurraamista. Isä oli 11-lapsisen perheen nuorin ja ainoa, joka siirtyi asumaan kaupunkiin Mikkeliin. Hän oli saanut lähteä tyhjin käsin kotoaan ja kuului aikansa maalta muuttaneeseen köyhälistöön, jonka toimeentulo oli tiukassa. Isällä oli monta työtä päällekkäin: hän oli lääninhallituksen vahtimestari, kuori propseja puutavaraliikkeessä ja huolehti talonmiehenä Brahenkadun talosta, jossa perheellä oli asuntona 30 neliön yksiö. Myöhemmin Eino Liikasesta tuli raastuvanoikeuden haastemies, jossa tehtävässä hän jatkoi eläkkeelle siirtymiseensä asti. Äiti Eila kuvasi Erkki-poikaansa ihastuttavan omapäiseksi ja määrätietoiseksi. Erkki ei suostunut imemään huvituttia, itsepäinen kun oli. Konttaustyylikin oli omintakeinen, sillä Erkki eteni istuallaan. Kykyä yleisön lumoamiseen löytyi jo varhain luvun alussa Suomen Kuvalehdessä haastateltu Eila Liikanen kertoi, että Erkki-poika alkoi jo kolmivuotiaana 10

9 haalia ympärilleen kuulijakuntaa ja piti pihalla pitkiä saarnoja. Poika oli hyvin uskonnollinen ja opetteli lukemaan Raamattua neli viisivuotiaana. Kun Erkki oli nelivuotias, isä sai talonmiehen paikan Pitkäjärven seurakuntakodista. Perhe piti siellä kioskia, jossa Erkki autteli muisteluiden mukaan innokkaasti. Niin innokkaasti, että toiset lapset harmistuivat. Itsensä esiin tuominen saattoi edistää kioskin myyntiä, mutta aiheutti myös ihmettelyä. Kuinkas kehtaa. Tämä piirre säilyi pojan kasvaessa, eikä Erkki ole sittemminkään jännittänyt missään seurassa. Hän on reipas ja sanavalmis. Sutki mies, sanoisi savolainen. Eila-äiti toki huomasi, että pojalla oli käytössä myös muita, yksinkertaisempia keinoja: kun lapset keräsivät rahaa myymällä marjoja torilla, Erkki keksi myydä kymmenen markkaa halvemmalla kuin muut. Erkin koulunkäynti alkoi Urpulan kansakoulussa 1957 ja jatkui parin vuoden jälkeen Lähemäen koulussa. Koulun opettajat muistelivat Erkin olleen myönteinen ja eteenpäin pyrkivä poika, jonka kanssa ei ollut kurinpito-ongelmia. Päinvastoin, Erkki osoitti jo tuolloin tukihenkilön taitoja ja määrätietoisuutta. Tähtäimessä oli tietysti oppikoulu. Sinne tie myös vei. Liikanen oli oman luokkansa priimus, ja hänet hyväksyttiin Mikkelin lyseoon toiseksi parhaalla pistemäärällä. Suoritukset tulivat puristamatta, eikä koulutöistä kotona juuri puheltu. Ei ollut tarvis, koska poika hoiti asiansa. Lukion rehtori muisti hyvin Erkin erään joulutodistuksen. Matematiikan sijaisopettaja oli antanut pojalle seiskan. Siitä tuohtunut isä oli soittanut kouluun ja valittanut liian huonosta numerosta. Hän oli todennut lisäksi, että pojasta kuullaan vielä. Kevättodistuksessa olikin kymppi. 11

10 Sen jälkeen Erkin koulunumeroista ei paljon melua pidetty. Vanhemmat olettivat pojan pärjäävän. Pojan poikkeukselliset sosiaaliset kyvyt alkoivat näkyä. Erkin yhteiskunnallinen kiinnostus heräsi, kun hänen isänsä oli kunnallisvaaliehdokkaana vuonna Varhaisteini Erkki oli nähnyt isänsä kuvan lyhtypylväässä ja käynyt sen jälkeen sosiaalidemokraattisen puolueen piiritoimistossa lainaamassa Väinö Tannerista kertovia kirjoja. Pian innostunut poika liittyi ystävänsä perässä puolueen nuoriin. Se oli helppoa, sillä puolueen toimistoon ei ollut pitkä matka: se sijaitsi koulukadun toisella puolella. Fiksuna pidetyn lukiolaisen mukaantulon puolueen nuorisotoimintaan kerrottiin kohentaneen koko porukan itsetuntoa. Sekin pantiin heti merkille, että Erkki-poika ei jäänyt nuoriso-osaston piiriin vaan eteni suoraan puolueen jäseneksi. Pian Erkki Liikanen valittiin myös Mikkelin kunnallistoimikunnan eli kaupungin puolueosastojen»hallitukseen» nuoriso-osaston mandaatilla kaikkein aikojen nuorimpana jäsenenä vuosiksi Puolue ei ollut tuohon aikaan ainoa keino vaikuttaa. Lukiolaiset liittyivät innokkaasti koulujensa teinikuntiin ja sitä kautta valtakunnalliseen Teiniliittoon, joka oli perustettu Helsingissä marsalkka Mannerheimin syntymäpäivän kunniaksi kesällä luvulla perustettiin toinen koko maan kattava nuorisojärjestö Sadankomitea edistämään rauhan aatetta nuorten piirissä. Järjestöt imivät toisistaan vaikutteita seuraavina vuosina ja vaikuttivat yhdessä ehkä eniten kuusikymmentälukulaiseen henkiseen ilmastoon, jota leimasi Yhdysvaltojen käymä Vietnamin sota, seksuaalinen vapautuminen ja rockmusiikki. Rauha, rakkaus, solidaarisuus kajahtivat tuon hengen iskusanoina. 12

11 Kouluolojen kohentaminen ja kouludemokratia nousivat Teiniliiton asialistalle vuoden 1966 liittokokouksessa. Nuoret seurasivat myös tarkasti kansainvälistä politiikkaa, Vietnamin sodan loppunäytöksiä ja viimeisten siirtomaiden itsenäistymiskamppailuja. Itse asiassa Teiniliitto vaikutti 1960-luvun loppupuolella ajatuksiltaan jopa kansainvälisemmältä kuin opiskelijajärjestöt, joita hallitsivat muutamaa vuotta varttuneemmat yliopisto-opiskelijat. Se näkyi Teiniliiton yltiöpäisen kansainvälisenä toimintaohjelmana, joskin suurin osa nuorista liittyi jäseneksi hyvin käytännönläheisestä syystä. He halusivat varmistaa itselleen pääsyn muutaman kerran lukukaudessa järjestettyihin tansseihin eli konviin. Muutamat aktiivisimmat ryhtyivät harrastamaan vähän vakavampaa järjestötoimintaa ja muutamille harvoille Teiniliiton jäsenkortti oli passi paikallisiin ja valtakunnallisiin edustustehtäviin. Erkki oli alusta alkaen yksi näistä harvoista. Mikkelin lyseon teinikunnan jäsenet ovat muistelleet Erkkiä kypsänä kaverina, joka erottui muista. Erkki valittiin teinikunnan hallitukseenkin, koska vanhemmat jäsenet pitivät häntä hänen nuoresta iästään huolimatta hyödyllisenä. Erkin oma henkilökohtainen tavoite taisi heti olla omaa koulua kauempana. Pian Erkki olikin keskeisenä puuhaajana, kun kaikki Mikkelin koululaiset haluttiin yhdistää uudeksi järjestöksi, joka voisi esittää vaatimuksia kaupungille. Työ tuotti tulosta: perustettiin Mikkelin opiskelevien nuorten yhteistyötoimikunta. Erilaisten koulujen oppilaiden liittäminen yhteen järjestöön ei kuitenkaan lopulta ottanut suuremmin tulta. Asiaan kuului, että Erkki osallistui hanakasti vahvistuvan Teiniliiton koulutuksiin. Jo ensimmäisillä kursseilla Erkki osoittautui kelpo agitaattoriksi, joka saattoi tervehtiä tei- 13

12 nitovereitaan italialaisella vallankumousveisulla Avanti popolo. Ja miksei olisi tervehtinyt, kun laulusta oli kiitettävä numero. Nuoren agitaattorin piirit laajenivat nopeasti. Valtakunnallisilta teinipäiviltä Erkki muistetaan ensi kerran vuonna 1967 Turusta, missä hän teki jo sujuvasti tuttavuutta silloisten johtavien teinipoliitikkojen Erkki Tuomiojan ja Ilkka- Christian Björklundin kanssa. Muidenkin huomio kiinnittyi mikkeliläiseen nuorukaiseen, joka junttasi kiihkeästi kotkalaista Veijo Sahiluomaa Teiniliiton hallitukseen. Itäsuomalainen maalainen siinä myi toista itäsuomalaista maalaista, sillä liitto oli vielä noina vuosina helsinkiläispoikien ja vähän varttuneempien, jo koulunsa päättäneiden nuorten pelikenttää. Junttaaminen eli valitsijoiden painostaminen ja poliittisten kauppojen tekeminen oli politikoinnin opiskelua parhaimmillaan. Se kehitti puhetaitoa ja pelisilmää. Junttatyötä tehtiin, koska maalta tulleet lukiolaiset halusivat vallata paikat, jotka olivat olleet kaupunkiradikaaleina tai poroporvareina pidetyn aiemman teinisukupolven hallussa. Sillä kertaa tulosta ei syntynyt, mutta touhukas Erkki jäi kokeneempien kokousedustajien mieleen, ja itäsuomalaisten junttaorganisaatio saatiin pystyyn. Samalta vuodelta Erkki muistettiin jo SDP:n puoluetoimistossakin. Pitkän uran puolueen eri tehtävissä tehnyt Maunu Ihalainen kertoo muistelmissaan, miten Erkki tuli kaverinsa Jorma Westlundin kanssa puoluetoimistoon vaatimaan kopiokonetta käyttöönsä. Heidän oli saatava opiskelijavaalien lentolehtiset valmiiksi. Toimiston ainoalla kopiokoneella olisi ollut muutakin käyttöä, mutta nuoret miehet ylipuhuivat toimiston väen, koska»sosiaalidemokratia olisi ollut suuressa vaarassa ilman lentolehtisiä». 14

13 Teinipoliitikon ura eteni ja hänet valittiin seuraavassa, vuoden 1968 liittokokouksessa Mikkelin paikallisosaston puheenjohtajaksi ja sitä kautta Teiniliiton hallitukseen. Koululaisen valinta niin korkeaan postiin oli silloin selvä poikkeus. Erkkiä tuki vaaleissa sama junttaryhmä, joka oli edellisellä kerralla kärsinyt tappion. Ryhmää pidettiin melkoisen vasemmistolaisesti värittyneenä. Puhuttiin ainakin nuorten vallasta, jollei ihan vallankumouksesta. Värillä alkoi jo olla väliä, sillä puoluepolitiikka oli tuossa kokouksessa jo hyvässä nousussa. Kokouksen lomassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa kerrotaan toimittajan ensi kertaa tivanneen hallituksen jäsenten puoluekantaa. Nuoren Erkin vastaus oli tuolloin diplomaattinen. Hänen mielestään Teiniliiton hallitus ei ole puoluepoliittisesti valittu eikä asiaan pitäisi kiinnittää kovin paljon huomiota. Sosiaalidemokraattien valta Teiniliitossa olikin suurimmillaan vasta seuraavana vuonna Jyväskylässä pidetyssä syysliittokokouksessa. Lukioluokilla Erkki oli edelleen hyvä oppilas, mutta päämäärä oli selvästi muualla kuin koulumenestyksessä. Koulussa pärjääminen tuntui olevan vähän liiankin helppoa. Älypää kiusasi opettajia haastamalla heitä keskusteluihin ja väittelyihin. Joskus innokkuus meni yli opettajien ymmärryksen, ja väittelytaitoa itsenäisesti opiskeleva Erkki sai suunsoitostaan jopa jälki-istuntoa. Saattoipa kasvavan teinipoliitikon nokkeluus mennä niinkin pitkälle, että Eila-äiti kehotti Erkkiä varaamaan vaahtomuovin peffansa alle ja pitämään suunsa kiinni. Lukion toisen luokan kevätlukukaudella Erkki oli Yhdysvalloissa stipendiaattina. Hän on kertonut, että vaihto-oppilasaika ja asuminen juutalaisperheessä New Yorkin Green- 15

14 wich Villagessa ovat hänen elämänsä avainkokemuksia, joita hän on kuvannut ystävilleen liikuttuneen lyyrisesti. New Yorkissa sattui tuona keväänä rajuja rotumellakoita, ja ne jäivät totisesti 17-vuotiaan pojan mieleen. Tuolloin ei olisi voinut kuvitellakaan, että maassa olisi joskus vallassa musta presidentti. Rotujen välinen kuilu oli jyrkkä, ja pelkät metromatkat Brooklynin, Queensin ja Bronxin sydämeen sykähdyttivät nuorta mikkeliläistä. New Yorkin tuomisina Liikasella oli myös elinikäinen ihastus jazzmusiikkiin. Sen pariin hän on pyrkinyt myöhemmin mahdollisimman usein palaamaan. Kevään ajalta rästiin jääneet koulutyöt Erkki tentti seuraavana kesänä tarmolla, jota luokkatoverit saattoivat vain ihailla. Parhaiten luokkatoveri-erkki muistetaan kuitenkin erilaisista tempauksista, joissa hän oli kuulemma jumalattoman taitava. Koko luokka seurasi Erkin esimerkkiä. Järjestettiin hiljaisia mielenosoituksia ja muita demonstraatioita, jopa niin, että koulun yhteisiä aamuhartauksia ei välillä pidetty välihuutojen vuoksi. Pitkään pyhäkoulua käynyt poika taisi tempuillaan harjoitella radikalismia ja testata aikuisten pinnaa. Rehtorin kannalta Erkki oli hankalin mahdollinen yhdistelmä. Hän menestyi, oli älykäs ja asiallinen mutta hyvin usein eri mieltä. Ja ääneenkin vielä. Jotkut tosin pitivät luokan show ta joskus terrorina, ja naisopettajien kerrotaan jopa odotelleen poikaluokan tunnin alkua kauhuissaan käytävässä. Mutta ei elämä sentään pelkkää politikoinnin opiskelua tai opettajien piinaamista ollut, sillä joitakin aineita opiskeltiin jopa kesää myöten. Kirjasto oli kovassa käytössä. Suomessa oli vuodesta 1966 lähtien alettu järjestää kesälomakuukausien aikana vapaaehtoista opetusta eri aineissa. 16

15 Erkki osallistui Mikkelissä kesälukioon pari vuotta myöhemmin ja oli järjestämässä vuoden 1970 kesälukion toimintaa. Liikanen on kuvannut noita kesiä vilkkaiksi.»seurattiin maailmaa, väiteltiin paljon ja saatiin uusia kavereita. Mutta samalla myös kesän aikana opiskeltiin talvea varten, erityisesti matematiikkaa.» Kesien uhraaminen tuotti myös tulosta, sillä Erkki Liikasen ylioppilastodistuksessa oli viisi laudaturia ja cum laude matematiikassa. Lukion päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo oli yhdeksän. Erkin luokka oli kerännyt rahaa ja ostanut ylimääräisen ylioppilaslakin, joka poltettiin yöllä Mikkelin torilla. Paikalla olleiden mieleen ei ole jäänyt, ehtikö Erkki kiireiltään mukaan. Niitä kiireitä todella riitti, sillä koululaisvuodet vaihtuivat pian kansantaloustieteen opiskeluun Helsingissä. Opiskelupaikan valinta oli helppo, sillä pääkaupungissa saattoi opiskelujen ohella osallistua paremmin politiikkaan. Pääsy Teiniliiton hallitukseen avasi Liikaselle ovia suurempiin ympyröihin ja poiki uusia tärkeitä tuttavuuksia. Hän tutustui lukiosta päästyään maanpuolustuksen suunnittelukunnan seminaarissa Suomen ylioppilaskuntien liiton silloiseen puheenjohtajaan Ulf Sundqvistiin. Tämä oli Liikasta viisi vuotta vanhempi helsinkiläinen opiskelijapoliitikko, joka oli valittu vuonna 1964 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon yhdessä parin muun tulevan eturivin sosiaalidemokraattisen poliitikon eli Paavo Lipposen ja Ilkka Taipaleen kanssa. Sundqvistin kautta Liikaselle syntyi seuraavina vuosina monia yhteyksiä nuorten poliitikkojen maailmaan. 17

16 Ylioppilaslehti oli 1960-luvun puolivälissä julkaissut erikoisnumeron Portugalin siirtomaiden vapaustaistelusta. Se herätti tuolloin paljon närää ja kauhistusta mutta myös suurta innostusta opiskelijapiireissä. Kehitysmaiden vapaustaisteluista tuli muotiasia: mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Myös Teiniliitto halusi tarttua nuoria kuohuttavaan aiheeseen. Keväällä 1969 Jyväskylässä pidetyssä liittokokouksessa Liikanen junttasi kumppaneineen muutaman äänen enemmistöllä läpi taksvärkkikeräyksen Mosambik-instituutin hyväksi. Tarkoituksena oli rakentaa kirjapaino vallankumouksellisen tiedon levittämiseksi ja koulukirjojen painamiseksi maan mustalle väestölle. Mutta ehti Liikanen Jyväskylän-kokouksessa muutakin tehdä kuin puolustaa Afrikan vapaustaistelijoita. Hän esiintyi kokouksessa ensi kerran skottiruutuiseen hameeseen pukeutuneen Hanna-Liisa Issakaisen seurassa. Erkki ja Assi, kuten Hanna-Liisaa kutsutaan, olivat tavanneet jo varhaisteineinä koulujen yhteisissä juhlissa sitseissä. Varsinaisen seurustelun teinipari aloitti 15-vuotiaana. Assi vaikuttui nuoresta poliitikonalusta osittain samoista syistä kuin muutkin. Erkki oli älykäs, seurallinen ja vilkas. Savolainen karjalaispoika. Teinipari alkoi kulkea yhdessä myös kotipaikkakunnan ulkopuolella. Assin oli ajoittain vaikea päästä retkille mukaan, sillä isä-issakainen edusti aivan toista aatesuuntaa kuin teinipoliitikko Liikanen. Issakaiset olivat paikallisia vauraita maa- ja metsätilallisia, konservatiivisesta päästä sen ajan suomalaista yhteiskuntaa. Assin isän kerrotaan olleen parin seurustelun tiiviydestä ajoittain hyvinkin tiukkana eikä kamppailuilta vältytty, kun Assin piti lähtöihinsä lupia kysyä. 18

17 Varsinaisen konfliktin appivanhempien kanssa nuoripari sai kuitenkin aikaan vasta menemällä salaa kihloihin. He halusivat»virallistaa» suhteensa, sillä muutoksia oli tulossa. 18-vuotias Erkki lähti opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Assi jäi vielä Mikkeliin, sillä hän oli oman vaihto-oppilasvuotensa takia tuplannut edellisen luokan koulussa. Mikkeliläisten muistoihin jäi liehuvatukkainen nuori poliitikonalku jalkapallokentän reunalla tolkuttamassa juttujaan. Mukava mies, joka osasi puhua itsestään ja asioistaan kaikille, joita hän kyllä paljon ja laajasti tunsikin. Niitä peruja Liikanen tuntee vieläkin monet mikkeliläiset etunimeltä, minkä vuoksi hän on yhä mikkeliläisille oman kylän poika. Nuori poliitikko oli pian myös paikallisten lehtien, niin porvarillisen Länsi-Savon kuin sosiaalidemokraattisen Valppaankin, suosikki, jonka tekemisiin alettiin kiinnittää huomiota. Yhtä vain ei lehtimies saanut tehdä: kuvata Liikasta tupakka tai vähän myöhemmin pikkusikari kädessä. Tupakoimisen kuvaamisesta nouseva tähti menetti malttinsa. Ehkä se olisikin antanut Liikasesta väärän kuvan. Hänhän ei ollut mikään rokkariradikaali vaan pikemminkin isäänsä hiukan vasemmistolaisemmaksi demariksi kasvanut pyhäkoulupoika, joka kuunteli vanhempiensa ohjeita enemmän kuin 1960-luvun beatlessukupolveen kuuluvilla oli tapana. Liikanen halusi alusta lähtien hallita julkisuutta, jonka valokeiloista hän on ollut myöhemminkin kiinnostunut ja jopa riippuvainen. Julkisuuden hallinnasta tuli hänelle tärkeä piirre ja toimintatapa ja siinä hän on kehittynyt taitavaksi. Se, miten hän käyttäytyy julkisuuden kanssa, kertoo myös osan hänen perusluonteestaan. Liikanen haluaa kontrolloida asioita. Hän harjoittelee hiukankin tärkeämmät julkiset esiintymisensä huolella. Ilman esitöitä ei Liika- 19

18 sesta ehkä syntyisikään sitä luontevaa ja rentoa vaikutelmaa, jonka hän on pitkään pystynyt antamaan. Ensimmäisen opiskeluvuotensa Liikanen asui Helsingissä vanhalla Domuksella, josta hän oli saanut Mikkelin kaupungin asuntolapaikan. Huonetoveriksi sattui Namibiasta kotoisin oleva kymmenen vuotta vanhempi Nickey Yambo. Yambo oli kotimaansa itsenäisyyttä ajaneen SWAPO:n varttunut taistelija ja opiskeli Helsingissä stipendiaattina valtiotieteitä. Liikanen esitteli mielellään Yambolle Helsinkiä ja vei huonetoverinsa vierailulle myös kotikonnuilleen Mikkeliin. Naapureiden ikkunaverhot heiluivat uteliaisuudesta, kun poikapari pyyhki kaupungin katuja. Eräänä aamuna Yambo ilmoitti Erkille, että hän lähtee Domuksen saunaan. Asuntolan huoneissa ei silloin vielä ollut suihkuja. Samaan hengenvetoon mies tokaisi, että ryhtyy nyt opiskelemaan lääketiedettä. Liikasella riitti ihmettelemistä, koska Nickey oli edellisenä päivänä valmistunut valtiotieteellisestä. Yambon mielestä Namibiassa tarvittiin kuitenkin lääkäreitä enemmän kuin valtio-oppineita. Lääkäriksi valmistuttuaan Yambosta tulikin Namibian terveysministeri ja maan varapresidentti. Liikanen muisteli vielä keväällä 2015 Ilta-Sanomissa, että antoi huonetoverilleen talvisaappaat lahjaksi tämän lähtiessä SWAPO:n koulutusleirille talvella Yambo oli kovasti ihaillut Liikasen Assilta lahjaksi saamia saappaita ja sanonut, että ne saattaisivat olla kätevät viidakossa. Liikasen mukaan hänellä riitti seuraavalla Mikkelin-reissulla selittämistä, kun meni kotiin vanhoissa kengissään. Huonetoveri Yambo vaikutti osaltaan Liikasen Afrikkaharrastuksen syvenemiseen. Maanosan vapaussodat olivat muotia ajan vasemmistonuorten keskuudessa, ja eten- 20

19 kin Franz Fanonin Sorron yöstä -kirjaa luettiin ahkerasti. Toisen maailmansodan aikana Ranskan armeijassa taistellut karibialainen Fanon vastusti kolonialismia sen kaikissa muodoissa ja kertoi, kuinka rotuun perustuva sorto vaikuttaa uhrien psyykeen. Teiniliitto oli maan suurimpia kansalaisjärjestöjä ja piti paljon ääntä kansalaisoikeuksista kehitysmaissa, varsinkin Afrikassa. Erkki perehtyi Afrikan ja erityisesti Mosambikin asioihin ollessaan mukana suomentamassa sikäläisen professorin Eduardo Mondlanen kirjaa Mosambikin taistelu. Mondlane oli Mosambikin vapautusliikkeen Frelimon ensimmäinen johtaja, joka sai surmansa pommi-iskussa Dar es Salaamissa vuonna 1969 samoihin aikoihin, kun kirja ilmestyi suomeksi. Teiniliitto markkinoi kirjaa ja Mosambikin hyväksi kerättävää taksvärkkiä Suomessa uusin keinoin. Vapautusliike Frelimon Euroopan-lähettiläs Armando Panquene kiersi parin viikon ajan kouluissa kertomassa tulevasta taksvärkistä. Syyskuun kierros pohjusti lokakuun 10. päivää, jona kymmenettuhannet koululaiset osallistuivat keräykseen Mosambik-instituutin hyväksi. Kouluhallitukselta oli saatu yhden päivä keräyslupa ja Postisäästöpankin Pursimiehenkadun-konttorista kulmahuone Teiniliiton käyttöön. Organisaattoreiden kerrotaan olleen tyytyväisiä ainakin yhteen asiaan. He saivat pankista joka päivä ilmaisen lounaan. Liikanen oli tullut kesän lopulla Helsinkiin aloittaakseen opiskelut yliopistossa. Teiniliiton johdossa huomattiin nopeasti, että tulokas oli oikea mies vetämään taksvärkkikeräystä. Apua tarvittiin, sillä homma oli vielä alkusyksystä pahasti levällään. Keräyksen organisointi ja rahojen käytöstä huolehti- 21

20 minen olivatkin Liikasen ensimmäinen valtakunnallinen ponnistus. Hanke oli poliittisesti arkaluonteinen, koska koululaitos ja valtaosa opettajista edustivat vanhoillisia poliittisia arvoja. He eivät juurikaan olleet kiinnostuneita Mosambikin tilanteesta tai Afrikasta ylipäänsä. Viralliseen opetussuunnitelmaan ei kuulunut lausettakaan vapaustaisteluista. Keräyksen saama runsas julkisuus aiheutti paljon närkästystä. Suunnitelman puolustaminen vaati jo oikeasti poliittista särmää, sillä rahojen käyttämistä vapaustaistelijoiden koulutukseen Mosambikissa vastustettiin joissakin suomalaisissa kouluissa ja kodeissa jyrkästi. Rahat menevät kommunistien pyssyihin, oli tuttu väite, ja syksyllä 1969 Jyväskylässä pidetyssä liittokokouksessa varapuheenjohtajaksi valittu Erkki sai ahkerasti väittää vastaan. Myös Teiniliiton sisällä hankkeella oli omat vastustajansa, ja huolia oli monenlaisia. Liittokokouksen kyselytunnilla lukiolainen Kimmo Sasi Tampereen yhteiskoulusta tiedusteli Liikaselta, pakotetaanko Mosambik-instituutin oppilaat koulusta päästyään Frelimon sotilaiksi. Erkki vastasi kieltävästi. Ajat olivat kuitenkin muuttumassa ja Teiniliitto oli tuossa vaiheessa siirtynyt jo paljolti äärivasemmistolaisiin käsiin. Kokoomus onnistui syksyn liittokokouksessa 1969 saamaan hallitukseen vain yhden jäsenen ja tämäkin siirtyi myöhemmin niin sanottuun yleisdemokraattiseen rintamaan, joka oli käytännössä kommunistisen puolueen peiteorganisaatio. Puheenjohtajaksi keskustan ja vasemmiston äänin valittu Rauna-Riitta Lahtela siirtyi hänkin kautensa aikana taistolaisiin. 22

21 TARINA SUOMEN TALOUDEN Ellei varapuheenjohtaja Liikanen olisi ollut sääntöjen perusteella alaikäinen, hänet olisi valittu jo silloin liiton johtoon. VAIKUTUSVALTAISIMMASTA Vaikka vuosia uupui, täysi sosiaalidemokraattisen puolueen tuki teinipoliitikolla kyllä jo oli. Häntä tukivat myös MIEHESTÄ kouluhallituksen pääjohtaja ja nuori opetusministeri Ulf Sundqvist. Tuolloin SDP:n puoluesihteerinä toimineen Kalevi Sorsan oli Helsinkiin muuttanut Erkki tavannut ensi kerran Pitkänsillan pohjoispäässä Sutki savolainen. sijainneessa Lahjakas ravintola ja Sillan- röyhkeä. Sorsanpoika. korvassa. Politiikan Silloin oli konkari puhuttu Erkki nuoriso- Liikanen ja opiskelijapolitiikasta, on kaikkea tätä. jossa äärivasemmisto rynni kovaa vauhtia sosiaalidemokraattien ohi. Nelivuotiaana Erkki siteerasi naapureilleen Raamattua, teema mutta oli pojasta ainakin peitellysti tullut pappia esillä myös vaan seuraavana sosiaalide- Sama mokraatti. vuonna, Nuori kun Erkki kansanedustaja niin sanotuilla pääsi lastenkutsuilla nopeasti ensi vallan ker-ytitaa tapasi presidentti Urho Kekkosen. Lastenkutsut oli premeen. Oman puolueensa johtajille hän oli arvokas työmyyrä. sidentti Kekkosen keino tutustua kansakunnan eri alojen Uskollinen, nouseviin ainakin tähtiin. Vapaamuotoisia jonkin aikaa. tapaamisia nuorison kellokkaiden talous 1980-luvun kanssa oli järjestetty lopulla romahti, 1960-luvun siirtyi puolivälistä valtiovarain- läh- Kun ministeri tien luvulla Liikanen suurlähettilääksi ne lopetettiin kutsujen Brysseliin aikana käsistä joidenkuiden riistäytyneen alkoholinkäytön vuoksi. mielestä häntä koipien välissä. Mutta sekään ei ole koko totuus yhteiskunnassa Erkki Liikasesta. kuitenkin Euroopasta laajempaa palasi tukea kosmopoliitti kuin äänekäs ta- Valtakunnallinen taksvärkki Mosambikin hyväksi tarvitsi lousmies ääri vasemmistolainen Suomen Pankin nuoriso pääjohtajaksi. kykeni yksin hankkimaan. Erkki pystyikin tuen hankkimisessa ensi kertaa osoittamaan taitonsa ylittää aaterajoja, kun hän ryhtyi hankkimaan Erkki Liikanen euron herttua on kiehtova henkilökuva itsensä keräyk joskus selle tukea liiaksikin vasemmiston likoon panevasta ulkopuolelta. ihmisestä. Poliitikosta, Hän josta oli tuli uudessakin keskuspankin ympäristössä johtaja. taitava Miehestä, luomaan jolla tuttavuuksia on nyt enemmän valtaa ja suhteita kuin eli koskaan. nykysuomeksi verkostoitumaan. Lisätukea haettiin niin sanottujen edistysmielisten porvareitten lasten keskuudesta, ja sitä kautta taksvärkin tukijoiksi saatiin muun muassa liberaalista kansanpuoluetta edustanut Pirkko Aro ja Helsingin yliopiston vararehtorina tuolloin P llys Mika Tuominen * 99.1 ISBN P llyksen kuvat Kaisa Rautaheimo Otavamedia Lehtikuva, Mika TUominen

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Sergei Radonezilainen -keppinukke

Sergei Radonezilainen -keppinukke Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

Messuan Historia. on nis tuu.

Messuan Historia. on nis tuu. on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan! Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Tekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi

Tekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi MÄMMI Videovihko Mämmi on noin 10-vuotias ihan tavallinen koululainen, vaikka ulkomuodoltaan hän voi jonkun mielestä näyttääkin oranssilta läjältä. Mämmi pohtii kaikkien alakoululaisten tavoin elämän iloja

Lisätiedot

Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa

Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa Vielä maahanmuuttajataustaisista perheistä: OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45 SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

North2north Winnipeg Kanada

North2north Winnipeg Kanada North2north Winnipeg Kanada WINNIPEG Manitoba provinssin pääkaupunki Kanadan 7. suurin kaupunki Väkiluku 634 000 asukasta Kaupungissa on kaksi yliopistoa University of Winnipeg (n. 9000 opiskelijaa) ja

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa 12.10..2013 Etäopetus 1 Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla 2 Syksy 2013 1.lk. poika D.J. Eurajoen Keskustan ala-koulu, Adobe Connect

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

POSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat

Lisätiedot

Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013

Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013 Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013 Joensuun torilla järjestettiin 20.4.2013 pönttömyyntitapahtuma, jonka yhteydessä esiteltiin lintuharrastusta. Myimme kaikkiaan n. 5 isoa telkänpönttöä,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa 15.10.-26.11. 2016 Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Kiinnostuin ulkomaan työssäoppimisesta muistaakseni ensimmäisellä luokalla ammattikoulussa, kun opettaja otti

Lisätiedot

SUOMALAISEN LASKUVARJOURHEILUN HISTORIAA

SUOMALAISEN LASKUVARJOURHEILUN HISTORIAA Suomalainen laskuvarjourheilun veteraani rauno nuorivuori 1 Rauno Olavi Nuorivuori on yksi suomalaisen laskuvarjourheilun pioneereista. Hän osallistui ensimmäiselle kokeiluna järjestetylle kantahenkilökunnan

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA

KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA KOULUTUS ON PARASTA TYÖSUHDETURVAA Kansanedustaja Lauri Ihalainen pitää koulutusta merkittävänä tekijänä tulevaisuuden työelämässä ja kannustaa nuoria osallistumaan rohkeasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään? Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Olli Niemi Dosentti, TkT Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ilkka Halavalta kysyttiin: Oletko Himasen ystävä? Olen vaikka en henkilökohtaisesti

Lisätiedot

NICOLA TESLA LAURI JA JUHANI

NICOLA TESLA LAURI JA JUHANI NICOLA TESLA LAURI JA JUHANI LAPSUUS Syntyi 9. heinäkuuta 1856 Samiljanin kylässä sen aikaisessa Itävallan keisarikunnassa. Hän syntyi keskiyöllä ja tarinan mukaan ukkosmyrskyn aikaan. Nicolan lisäksi

Lisätiedot

2. Mistä muut voivat huomata, että Jarkkoa pelotti? 3. Mitä ohjeita haluat antaa Jarkolle ja hänen vanhemmilleen?

2. Mistä muut voivat huomata, että Jarkkoa pelotti? 3. Mitä ohjeita haluat antaa Jarkolle ja hänen vanhemmilleen? Pelko kiusaamisesta Jarkkoa kiusattiin koulussa. Häntä pelotti herätä aamuisin ja ajatella kouluun lähtemistä. Millä tavalla häntä kiusattaisiin tulevana päivänä? Jarkko tunsi yhä useammin aamuisin vatsakipua

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B.

Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B. Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle 2016 26.4.2017 Tekijä Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B Toimintavuosi 2016 pähkinänkuoressa Sopeutumista, keskittymistä avaintoimintoihin,

Lisätiedot

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Odense, syksy 2006. Valmistelut

Odense, syksy 2006. Valmistelut Odense, syksy 2006 Valmistelut Kun valmistumiseni rupesi häämöttämään, tajusin että viimeinen mahdollisuus asua ulkomailla läheni samalla. Perheellisellä miehellä kun ei ole juuri mahdollisuuksia työskennellä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia / RUOKA LÄMMITTELY 1. Mitä teet aamulla ensimmäiseksi? Entä sen jälkeen? 2. Mihin aikaan syöt yleensä aamupalaa / lounasta / päivällistä / iltapalaa? 3. Mitä teet iltapäivällä? 4. Mitä sinä syöt usein? 5.

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Kuva: Anne-Sofie Helms / Pelastakaa Lapset

Kuva: Anne-Sofie Helms / Pelastakaa Lapset Kuva: Anne-Sofie Helms / Pelastakaa Lapset 1 Kuva: Dorothy Sang / Pelastakaa Lapset 2 Kuva: Rosie Thompson / Pelastakaa Lapset Kuva: Jonathan Hyams/Pelastakaa Lapset 4 Kuva: Jonathan Hyams / Pelastakaa

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot