Työfysioterapeutti lehden toimitus. tai yhteistyössä muun työterveys- Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry. Jäsenlehti: 4 krt vuodessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työfysioterapeutti lehden toimitus. tai yhteistyössä muun työterveys- Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry. Jäsenlehti: 4 krt vuodessa"

Transkriptio

1

2 Työfysioterapeutti 1/2009 sisällys 3 Yhteistyössä työhyvinvointia kehittämään 9 AinoActivelta uusi tuloksellinen sydänkuntoutusmalli 11 Stressin mittaaminen 14 Hallitus tiedottaa 15 Työfysioterapeutit lääkäripäivillä 18 Työfysioterapeutit ry yrittäjäilta 19 Satakunnan työfysioterapeutit 21 Duodeciminin uudet työterveyden verkkopalvelut 25 Alueet esittäytyvät 27 Työterveyshuollon ja maahanmuuttajien kohtaaminen Pääkirjoitus Pidät kädessäsi vuoden 2009 ensimmäistä Työfysioterapeutti lehteä. Me lehden toimituksessa pyrimme keräämään ja kokoamaan jäsenistöä kiinnostavia ja monipuolisia artikkeleita eri aloilta ja hieman eri näkökulmista. Tämän lukupaketin aiheet liittyvät työhyvinvointiin ja monikulttuurisiin työyhteisöihin, mukana on myös kahden kaupallisen konseptin esittelyt sekä artikkeli Duodecimin uusista verkkopalveluista. Työfysioterapeutit ry:n jäsenillähän on mahdollisuus käyttää Duodecimin Työterveyskirjastoa ilmaiseksi vuonna 2009 Työfysioterapeutit ry:n www-sivujen kautta. Tässä lehdessä esitellään myös hallituksen uusista jäsenistä Helena Nieminen Tampereelta, Sari Poutasen Kiipulasta haastattelu on lehdessä nro 2, lisäksi tässä lehdessä esittelemme lyhyesti Työfysioterapeutit ry:n yhteistyötahoja. Olemme saaneet tähän lehteen myös artikkelit alueilla tapahtuvasta toiminnasta kiitos niistä, odotamme nyt samanlaisia kuulumisia myös muualta Suomesta! Artikkelit Työfysioterapeuttien osallistumisesta Lääkäripäiville ja pääkaupunkiseudun yrittäjien yhteisestä tapaamisesta tammikuussa tuovat työfysioterapian näkyvyys- ja verkostoitumisnäkökulman hieman lähemmäksi. Tulevissa lehdissä käsittelemme työfysioterapian tuotteita ja koulutustahoja sekä verkostoitumismahdollisuuksia, lehden toimituksessa otamme innolla vastaan ideoita ja ajatuksia millaisia juttuja haluatte tänä vuonna lukea! Kevättalvisia lukuhetkiä toivottaen, Työfysioterapeutti lehden toimitus TYÖFYSIOTERAPEUTTI: TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Jäsenlehti: 4 krt vuodessa tai yhteistyössä muun työterveys- Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Perustettu: 1976 Koulutusta: 2 krt vuodessa henkilöstön kanssa. Varsinaisen Taitto: Mainostoimisto Hasardi Jäsenmäärä: 700 Varsinaiseksi jäseneksi hyväksy- jäsenen on oltava Suomen Fysio- Jäsenmaksu: 35e/vuosi tään fysioterapeutti, joka toimii terapeutit ry:n jäsen työterveyshuollossa

3 Tämä artikkeli pohjautuu kokemuksiimme, joita olemme saaneet Työterveyslaitoksen toteuttamasta laajasta keittiöergonomiatutkimuksesta ja useista eri yrityksissä toteutetuista muutospajoista. Olemme analysoineet kehittämishankkeita erityisesti niiden menetelmälliseltä kannalta ja kiinnittäneet huomiota osallistavalla otteella toteutetun ergonomisen kehittämishankkeen ja kehittävään työntutkimukseen perustuvan muutospaja mentelmän erikoispiirteisiin. Yhteistyössä työhyvinvointia kehittämään Sirpa Rauas-Huuhtanen Irmeli Pehkonen Laura Seppänen Yhteistyö työpaikalla on keskeinen piirre työn kehittämisessä, olipa kyse liikuntaelinvaivojen ehkäisemisestä tai työssä jaksamisen edistämisestä organisaatiomuutosten yhteydessä. Kehittämishanke työpaikalla on sijoittamista tulevaisuuteen. Vaikka yhteinen kehittäminen vie kallista työaikaa, se parhaimmillaan luo uusia, tehokkaita käytäntöjä, yhteistyöverkostoja ja parantaa sekä työn tuottavuutta että työhyvinvointia. Työterveyslaitoksen osallistavissa ergonomian kehittämishankkeissa ja kehittävää työntutkimusta hyödyntävissä muutospajoissa on monia yhtymäkohtia. Mistä syntyy tarve kehittää työtä? Aloite työhön kohdistuvasta kehittämishankkeesta voi saada alkunsa monelta taholta työpaikalla. Aloite voi tulla johdolta, esimiestasolta, työsuojelusta, henkilöstöhallinnosta, työterveyshuollosta, omasta työyhteisöstä tai myös eri henkilöstöryhmien yhteisestä päätöksestä. Esimerkiksi eräässä yrityksessä henkilöstön kehittäjien, työsuojelun ja työterveyshuollon muodostama työhyvinvointiryhmä pohti tapoja tukea ja edistää henkilöstön työssä jaksamista nopeiden työ- ja organisaatiomuutosten yhteydessä ja teki yhteispäätöksellä aloitteen muutospajojen aloittamisesta tietyssä työyksikössä. Ergonomian tutkimus- ja kehittämishankkeissa hanke käynnistyy usein ongelmalähtöisesti - esimerkiksi työtilat tai työpisteet eivät sovellu tiloissa työskenteleville työntekijöille, liikuntaelinoireita esiintyy toistuvasti tai jokin työtehtävä tai -vaihe on todettu fyysisesti tai psyykkisesti kuormittavaksi. Työpaikan kehittämishankkeet voivat saada alkunsa myös työpaikkaselvityksistä ja työsuojelutarkastuksista, joiden taustalla on tietoa työsuojelun ja työterveyshuollon tapaturmaja sairauspoissaolotilastoista. Hanke voi käynnistyä myös uusien työtilojen suunnittelun tai vanhojen tilojen korjauksen yhteydessä. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 3

4 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009 Hyrkkänen, Ursula Oppimista ja ajatuksenvaihtoa Kummassakin lähestymistavassa työpaikan kehittäminen aloitetaan aina työtilanteen arvioinnilla ja toiminnan analyysilla. Keskeisiä toimijoita kehittämishankkeissa ovat työyhteisön työntekijöiden lisäksi esimiehet, henkilöstöhallinto, työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstö ja tarvittaessa myös mm. teknisen alan ja suunnittelun asiantuntijat. Kehittämisprosessissa selvitetään toiminnan nykytilaa ja kartoitetaan niitä työtehtäviä, jotka aiheuttavat työssä kuormittumista tai työtehtävien sujumattomuutta. Kehittämisprosessissa selvitetään toiminnan nykytilaa ja kartoitetaan niitä työtehtäviä, jotka aiheuttavat työssä kuormittumista tai työtehtävien sujumattomuutta. Osallistavan ergonomiatoiminnan painopiste on muuttunut asiantuntijakeskeisestä kehittämisotteesta yhteistyömäiseen työtapaan. Ergonomiatietoa pyritään viemään entistä enemmän erilaisiin työpaikan suunnitteluprosesseihin, jolloin lähtökohtana on ongelmien ennaltaehkäisy ja työntekijöiden terveyden edistäminen. Kehittävän työntutkimuksen otteella toteutettavissa muutospajoissa kartoitetaan erityisesti työpaikan muutoksiin liittyviä vaiheita ja pyritään selvittämään kehityspolku, joka on johtanut nykyiseen kuormittavaan tilanteeseen. Työtoimintaa analysoimalla työyhteisö kartoittaa pajan vetäjän/vetäjien avustuksella arkityössä esiintyviä työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä ja ongelmia, jotka työntekijät kokevat tuottavan häiriöitä jokapäiväisen työn sujuvuudessa. Ergonomian kehittämishankkeessa kehittämisen kohde/alue tai havainnoitava työ/työtehtävä on useimmiten ennalta määritelty, esimerkiksi perustyöpaikkaselvityksen perusteella. Ergonomian periaatteiden mukaan tarkastelun kohteena oleva työtehtävä pilkotaan edelleen pienempiin työvaiheisiin, tarvittaessa työnosavaiheisiin, joiden haitallisuutta ihmisen terveyden kannalta analysoidaan tarkemmin erilaisten ergonomiamenetelmien ja/tai tarkastuslistojen avulla (esim. Tikka, Näppärä, Toisto=Repe). Kehittämisprosessin seuraavassa vaiheessa mietitään yhteisellä foorumilla, muutospajaistunnoissa tai ergonomian työpajoissa, kehittämisen kohteita, priorisoidaan kehittämisehdotuksia sekä valitaan toimintatavat ja -mallit, joita kokeillaan käytännössä. Sekä osallistavalla otteella toteutetusta ergonomian kehittämishankkeessa että muutospajassa hyödynnetään työpajatyöskentelyä koko kehittämisprosessin ajan. Kehittämistapaamisten tavoitteena on, että ryhmä oppii arvioimaan ja kehittämään itsenäisesti työtään. Työskentelyä pajaistunnossa Osallistujat etsivät yhdessä ratkaisuja työhön liittyviin ongelmakysymyksiin ja tätä kautta vaikuttavat omaan työhyvinvointiinsa. Itsenäisen kehittämisprosessin toivotaan käynnistyvän työyhteisössä, johtavan työpaikan oma-aloitteiseen kehittämistoimintaan ja synnyttävän jokaiselle työntekijälle oivalluksen mahdollisuudestaan vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen. Keittiöergonomiahankkeessa työntekijät kokoontuivat neljän keittiön ryhmissä työpajoihin analysoimaan työtään erityisesti liikuntaelinten kuormittumisen kannalta. Hankkeessa käytettiin ryhmätyömallia, jossa työntekijät oppivat tunnistamaan kuormittavat työvaiheet työssään ja etsimään yhdessä ratkaisuja kuormituksen vähentämiseksi. Pajoissa he saivat lisäoppia työn vaikutuksista liikuntaelinten kuormittu- 4

5 miseen. Pajat järjestettiin vuorotellen kussakin yhteen ryhmään kuuluvista keittiöistä, jolloin työntekijät saivat mahdollisuuden tutustua muiden keittiöiden toimintaan. Hankkeen aikana keittiöissä toteutettuja ja hyviksi havaittuja ideoita koottiin "vinkkikansioon", mikä edesauttoi hyvien käytäntöjen leviämistä hankkeessa mukana olleista keittiöistä toiseen. Projektissa tuotetut hyvät käytännöt ovat kaikkien käytettävissä osoitteessa Muutospajoissa työyhteisön työtä ja sen muutoksia tutkitaan yhdessä kehittävän työntutkimuksen toimintajärjestelmä -mallin avulla. Pajaprosessin kuluessa osallistujat kokoavat erilaisia aineistoja ja kuvauksia omasta työstään, jotka pajan vetäjät tiivistävät yhteisissä pajaistunnoissa käsiteltäviksi aineistoiksi. Tällaisia aineistoja voivat olla esimerkiksi kuvaukset onnistuneista ja epäonnistuneita kokemuksista ja tilanteista työssä tai työn muutoksen kuvaukset. Keskeistä muutospajaprosessissa ovat osallistujien suunnittelemat ja toteuttamat kokeiluhankkeet, joiden myötä ymmärretään paremmin työtä ja sen kehittämisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että pajat kokeiluineen tukevat sekä työn kehittämistä että työhyvinvointia. Kehittämiskokeiluja seurataan ja ne raportoidaan. Kehittämishankkeiden toteutumista pitää arvioida sekä prosessin onnistumisen että organisaation hyödyn kannalta, esimerkiksi onko ratkaisu ollut merkittävä työpaikan strategisten tavoitteiden ja/tai työntekijöiden toiminnan kannalta. Kokeilujen toteuttamiselle olisi varattava riittävästi aikaa ja mahdollisuuksien mukaan ne tulisi integroida organisaation omaan kehitystoimintaan. Muutospajojen arviointikäytäntöön kuuluu kahdentasoinen arviointi. Pajan loputtua suunnittelijat, vetäjät ja työhyvinvointiasiantuntijat (esim. työterveyshuolto, työsuojelu, henkilöstöhallinto) arvioivat sitä, mitä organisaatio oppi muutospajasta. Pajan osallistujat ja pajan suunnittelija- ja totetuttajaryhmä arvioivat 3-5 kuukautta pajan loputtua sitä, mihin kehittämiskokeilut ovat johtaneet ja miten kehittämistoiminnan on suunniteltu etenevän työpaikalla. Työntekijöiden ja johdon vuorovaikutus Työpaikan kehittämishanketta aloitettaessa mahdollisimman laaja-alainen edustus työpaikalta tulisi olla aktiivisesti mukana hankkeessa. Tämä luo hyvän pohjan yhteistyölle, jolloin jo hankkeen neuvottelu- ja suunnitteluvaiheessa voidaan parhaiten ottaa kaikkien osapuolten näkemykset ja toivomukset huomioon. Asioiden yhteinen käsittely lisää ymmärrystä itse työstä ja organisaation strategisista linjauksista eri ryhmien välillä. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 5

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009 Tavarantoimittajien kanssa pohdittiin mm. tavaratoimitusten aikatauluja ja rullakoiden pakkausta. Olemme käytännössä havainneet, että mitä huolellisemmin kehittämisprosessin käynnistäminen toteutetaan, sitä paremmin hankkeet onnistuvat ja niistä seuraa työkäytäntöjen todellista kehittämistä. Työpaikan kehittämishanke on parhaimmillaan myös työyhteisön yhteinen oppimisprosessi, jossa osallistujilla on mahdollisuus ottaa oman työnsä muutokset paremmin hallintaan ja kehittää pitkäjänteisiä ratkaisuja toiminnan haasteiden ylittämiseksi. Keittiöhankkeessa todettiin, että yhteistyö työntekijöiden, ruokapalvelun johdon ja teknisen toimen välillä oli tärkeää muutosten toteutumisen kannalta. Ruokapalvelun johtoa ja teknisen toimen edustajia kannustettiin osallistumaan työpajoihin, joissa heillä oli mahdollisuus saada arvokasta tietoa keittiöiden ongelmakohdista. Tekninen toimi osallistui projektiin huonosti eivätkä he suhtautuneet aina keittiön työntekijöiden muutosehdotuksiin myönteisesti. Esimerkiksi jokapäiväistä työtä hankaloittavan kynnyksen poistamista jouduttiin pyytämään tekniseltä toimelta useampaan kertaan. Keittiötyön ergonomian kehittämishanke Kehittämistapaamisten koettiin parantavan yhteistyötä omassa keittiössä. Kun ergonomiaa keittiöissä kehitettiin vuoden ajan, asioita opittiin pohtimaan yhdessä. Työntekijät kertoivat, että myös apua oli helpompi pyytää: aina ei välttämättä lähdetty nostamaan painavaa taakkaa yksin, vaan pyydettiin työkaveria avuksi. Kehittämistapaamisissa työntekijät saivat mahdollisuuden tutustua toisten keittiöiden työntekijöihin ja keskustelu toisten samalla alalla työskentelevien työntekijöiden kanssa koettiin hedelmälliseksi. Jos omassa keittiössä havaittuun ongelmaan ei löydetty ratkaisua oman keittiön työntekijöiden toimesta, asia saattoi ratketa, kun ongelmia pohdittiin isommalla porukalla. Hankkeen aikana yhteistyötä edistettiin myös muiden yhteistyötahojen, kuten koulun tai päiväkodin henkilökunnan ja tavarantoimittajien kanssa. Tavarantoimittajien kanssa pohdittiin mm. tavaratoimitusten aikatauluja ja rullakoiden pakkausta. Usein tavarat toimitettiin keittiöihin kiireisimpään aikaan aamupäivällä, jolloin käytävillä seisovat rullakot hankaloittivat työskentelyä ja ahtauden ja tavaroiden pilaantumisriskin vuoksi työntekijät joutuivat purkamaan kuormat muiden töiden lomassa. Tavaroiden sijoittamisessa rullakoihin oli myös usein ergonomian kannalta toivomisen varaa: painavat tavarat oli saatettu sijoittaa kuorman päällimmäiseksi, jolloin niiden nostaminen aiheutti hankaluutta erityisesti lyhyimmille työntekijöille. Koulukeittiöiden työntekijöiden kuormitusta saatiin vähennettyä myös neuvottelemalla selkeät pelisäännöt opettajien ja oppilaiden kanssa. Tuolit nostettiin ruokailun jälkeen paikoilleen, ylimääräisten juomalasien käytöstä luovuttiin ja oppilaat toimivat kukin vuorollaan ruokalassa järjestyksenvalvojina. Muutospajat Muutospajojen osallistujapalautteiden mukaan yhteisissä kehittämistapaamisissa on opittu ymmärtämään tilanteita ja asioita toisen osapuolen näkökulmasta. Yhteinen tekeminen ja yhteisen ymmärryksen tärkeys on koettu antoisaksi sekä se, että omaa työskentelyä muuttamalla voi saada muutosta aikaan myös työkaverin työskentelytavoissa. Hyödylliseksi on koettu myös vuorovaikutus yli oman työyhteisön rajojen. Osallistujan kommentti erään pajan arvioinnista: "Tärkeimpänä pidin pajassa, että sain kuulla nähdä mitä kaikki ajattelee. Oivallus itselle oli se, kuinka eri tavalla ihmiset ajattelee. Se oli taas kerran hyvä huomata.(...) Pajasta seurasi ymmärrys millaisessa yhteiskunnassa me ollaan ja kuinka kaikki on koko ajan muutoksessa. Tavallaan on helpompi hyväksyä epätäydellisyys, ehkä kaikilla on stressinsieto noussut. (...)" Muutospajoihin osallistuneiden työyhteisöjen kommentit osoittavat, 6

7 että johdon ja henkilökunnan yhteiset kehittämistapaamiset ovat olleet erityisen antoisia puolin ja toisin. On havaittu, että vastaavanlaisia yhteistilaisuuksia on liian vähän, jolloin esimerkiksi johdon ymmärrys työyhteisön työn arjen sujuvuudesta jää vähäiseksi. Sahalla toteutetun muutospajan jälkeen yrityksen yhteistyökäytännöissä ja toimintatavoissa tapahtui merkittävä muutos, sillä työntekijät pääsivät mukaan suunnittelemaan, valmistelemaan ja tekemään investointiesityksiä. Esimerkiksi sahan lajitteluosaston prosessin kehittämistyö johti yhtiötasoiseen investointiehdotukseen. Muutospajojen kehittämiskokeilut yltivät myös koko sahausprosessin kehittämiseen, sillä (yhteisissä) kehittämistapaamisissa tuotiin esille tuotannon alkupäässä ilmenneiden tuotantovirheiden haitallinen vaikutus koko sahausprosessissa. Muutospajoissa on synnytetty erilaisia yhteistyöfoorumeita. Esimerkiksi vanhainkodin keittiön ja perunantuottajan välillä siirryttiin suullisista tilauksista nettitilauksiin tuottajan kehittämän nettisivun avulla eli kehitettiin yhteistyötä edistävä ja helpottava väline toimijoiden käyttöön. Lastensuojelutyössä toteutetussa muutospajassa päätettiin kokeilla nuorten asiakkaiden tapaamista kuppiloissa eli pyrittiin tekemään yhteistyötä nuorille tutummassa paikassa, jolloin oli mahdollista saada parempi kontakti nuoriin asiakkaisiin. Osallistavan ergonomian ja muutospajan erityispiirteitä Ergonomian kehittämishankkeissa pyritään sovittamaan työtä, työolosuhteita ja työympäristöä vastaamaan ihmisen ominaisuuksia, kykyjä ja tarpeita. Tavoitteena on tuottaa ratkaisuja, jotka soveltuvat mahdollisimman monille käyttäjille. Osallistavalla otteella toteutettavissa hankkeissa, kuten keittiöergonomiahankkeessa, korostuu työyhteisön ja eri yhteistyötahojen aktiivinen osallistuminen kehittämisprosessiin. Muutospajan lähtökohtana on muuttuva työ ja sen kehittämishaasteet. Keskeistä menetelmässä on yhteisöllisen toiminnan tukeminen. Muutospaja soveltuu erityisesti työorganisaatiolle, joissa työ on muuttunut tai työn muutoksia on tapahtumassa. Muutospajatyöskentelyn avulla pyritään paljastamaan kehityspolkuja ja tuottamaan yhteisesti ratkaisuja yrityksen toiminnan kehityshaasteisiin. Osallistavan ergonomian hankkeissa työhyvinvointia edistetään kehittämällä työtä ja työolosuhteita, mutta toiminta kohdistuu ensisijaisesti ympäristön ja ihmisen vuorovaikutuksen kehittämiseen, kun taas kehittävä työntutkimus korostaa enemmän yhteisöllistä oppimista. Em. lähestymistavat tuottavat kehittämistoiminnallaan erilaista tietoa kohteestaan, mutta käytännön työssä lähestymistavat voisivat täydentää toisiaan. YHTEISTYÖ LUO POHJAN KEHITYSTYÖLLE Kaikki kantavat vastuuta työyhteisössä työnsä kehittymisestä. OPITAAN TOISILTA Työpaikan asioihin ja ongelmiin vaikuttaa moni näkökulma. On hyödyllistä koota saman asian ympärillä työskenteleviä vaihtamaan ideoita ja ajatuksia, myös yli hierarkia- ja organisaatiorajojen. KOHTEENA TYÖ Keskustellaan ensisijaisesti työstä, ei henkilöistä. EI YHTÄ OIKEAA RATKAISUA Ongelmiin on aina monenlaisia ratkaisuja. Ratkaisujen sekä hyvistä että huonoista puolista kannattaa keskustella. KOKEILEMALLA OPPII Toimintamallin soveltuvuus selviää usein vasta käytännössä. Jos uusi malli ei toimi, kannattaa etsiä uutta vaihtoehtoa tai palata vanhaan. PYSYVÄT FOORUMIT Pyritään pysyviin foorumeihin, jotta toiminnalla on jatkuvuutta. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 7

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009 Työn kehittäminen kannattaa aina Kehittämistoiminta vaatii aina aikaa ja energiaa niin johdolta kuin työntekijöiltäkin. Se on kuitenkin pitkällä tähtäimellä tärkeää investointia osaamiseen, hyvinvointiin ja työn sujumiseen. Työyhteisön yhteinen työn tutkiminen ja kehittäminen auttaa ymmärtämään työn muutoksia ja lisää yhteisen työn hallintaa. Parhaimmillaan se lisää motivoitumista ja sitoutumista työhön ja sitä kautta edistää työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Useissa tutkimuksissa on todettu yhteys työntekijän vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisen ja työhyvinvoinnin välillä. Työyhteisön kehittämishankkeissa, etenkin niiden neuvottelu- ja suunnitteluvaiheissa työterveyshuolloilla on merkittävä rooli, jossa myös työfysioterapeutin asiantuntemus on tärkeä. Työpaikan kehittämishankkeissa työfysioterapeuttien asiantuntemusta tulisikin käyttää työterveyshuollon ammattihenkilöiden työn tukena. Ohjaajien rooli, sekä osallistavan ergonomian hankkeissa että kehittävän työntutkimuksen otteella toteutetuissa muutospajoissa, on työyhteisön ryhmäprosessin ohjaaminen ja tukeminen kehittämistyössä. Esimerkki puuhuollossa toteutetusta muutospajasta Esiselvitys Analyysivaihe (nykytila ja kehityspolku) Tulkintavaihe (uusi konsepti-idea) Kokeilu- ja kehittämisvaihe (3 kk) Arviointivaihe Keittiöhankkeen interventioprosessi Analyysivaihe (nykytilan selvittäminen ja toiminnan ergonominen analysointi) Kehittämisvaihe Puuhuollon toimintakonseptin arviointi Selvityksen suunnittelu, toteutus ja raportin valmistelu ja muutospajaprosessin räätälöinti puuhuoltoon Pajaistunto 1. NYKYTILA Puuhuoltoprosessin nykyisten toimintatapojen kuvaaminen ja prosessin jännitteiden ja haasteiden tarkastelu Pajaistunto 2.AIEMPI KEHITYSPOLKU Mikä toiminnassamme on muutoksessa? Pajaistunto 3. TULEVAISUUS JA LÄHIKEHITYS Oman työn muutoksen täsmentäminen, puuhuollon konseptin kehitysvaiheen ja tulevaisuuden näkymien arviointi Pajaistunto 4. KEHITTÄMISKOKEILUT Kehittämiskokeilujen suunnittelu, konkretisointi ja vastuuttaminen Pajaistunto 5. ARVIOINTI Kehittämiskokeilujen arviointi ja jatkosuunnitelmat Työpaja 1 Nykytilanteen kartoitus Ongelmakohtien tunnistaminen Työtehtävien analysointi työpaikalla Työntekijät jatkavat työtehtävien analysointia työpaikalla Ergonomi tukee (yksi käynti ja yksi soitto / työpaikka) Työpaja 2 Ensimmäisten kehittämiskokeilujen suunnittelu, vastuutus ja aikataulutus Kirjoittajat Työterveyslaitokselta: Sirpa Rauas-Huuhtanen, kehittämiskonsultti, tft Irmeli Pehkonen, tutkija Laura Seppänen, erikoistutkija Toteutus- ja arviointivaihe: Uusien kehittämissuunnitelmien laatiminen, toteutus ja arviointi Työpajat 3-8 Kussakin työpajassa oma opetuksellinen teema. Käydään läpi toteutettuja muutoksia yhteisesti. Suunnitellaan uusia kehittämiskokeiluja Vinkkikansio kehittämisideoiden jakamiseksi kaikkien käyttöön Ergonomin lisäkäynnit keittiöihin tarvittaessa Yhteydenpito johdon kanssa Kokoukset yhteistyötahojen kanssa 8

9 AinoActivelta uusi tuloksellinen sydänkuntoutusmalli Uusi kuntoutusmalli tuo tehokkaan harjoittelun mm. sydänsairaille ja -leikatuille potilaille. Se antaa mahdollisuuden toipua ja kuntouttua laitosten ulkopuolella, lähellä kodin tai työpaikan arkea AinoActiven malli tuo myös aivan uusia mahdollisuuksia turvalliseen ja tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn ja terveyden riskitekijöiden hallitsemiseen. Se sopii henkilöille, joilla on sepelvaltimotauti, diabetes, ylipainoa, korkea kolesteroli tai verenpaine. Myös huonokuntoiset ja vähän liikuntaa harrastaneet pääsevät näkyviin tuloksiin uudella kuntoutusmallilla. Ohjelma voidaan räätälöidä myös muille riskiryhmille, kuten tuki- ja liikuntaelinongelmista kärsiville asiakasryhmille. Tutkitusti tehokas Kuntoutusohjelman toteutus aloitettiin Aino-keskuksessa Helsingin Konalassa vuoden 2009 alussa. Sitä ennen toiminta on pyörinyt tehokkaasti Jyväskylässä viimeisen kolmen vuoden ajan. Harjoittelusta tehdyt tutkimukset osoittavat, että säännöllisellä kestävyysharjoittelulla voidaan pienentää sydäntapahtumien vaaraa sekä riskiryhmään kuuluvilla että sepelvaltimotautiin sairastuneilla. Erityisesti diabetesta sairastavat hyötyvät kuntoharjoittelusta, jos se on riittävän tehokasta. Sepelvaltimotautia ehkäisevään kuntoutukseen osallistuvien verensokeritaso on laskenut keskimäärin 20 prosenttia puolessa vuodessa ja myös kolesterolitasoihin on saatu merkitseviä muutoksia kontrolliryhmään verrattuna. (Valkeinen H. ym tulossa oleva vielä julkaisematon lähde.) Uusi teknologia tuo tehokkuutta ja turvallisuutta Terveysriskien hallintaan suunniteltu ohjelma yhdistää ohjatun liikuntaharjoittelun kahdesti viikossa sekä henkilökohtaisen ravinto- ja liikuntaneuvonnan seitsemänä päivänä viikossa Ainon peruspalveluna. Ohjelman harjoittelu toteutetaan enintään kahdeksan hengen ryhmässä, jossa kaikilla on samanlaisia terveysongelmia. Turvallinen ja tuloksellinen kuuden kuukauden ohjelma yhdistää aerobisen- ja voimaharjoittelun yksilöllisistä lähtökohdista 9

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009 käsin. Turvallisuuden yhtenä takuuna on jokaisella harjoituskerralla käytössä oleva langaton ja reaaliaikainen ekg-seurantajärjestelmä. Järjestelmä koostuu älyvaatteesta, tietokoneohjelmistosta sekä toimintamalliprosessista. Joustavasta kankaasta valmistetun t-paidan sisäpuolelle on kiinnitetty kolme tekstiilielektrodia, jotka keräävät ekg-signaalia harjoittelun aikana. Ekg-signaali välittyy reaaliaikaisesti paidan lähettimestä tietokoneen näyttöpäätteelle. Tietokoneen ohjelmat analysoivat sydänkäyrän informaation ja tekevät liikuntaryhmän ohjaajalle hälytyksen, jos liikunta on rasittanut sydäntä liikaa. Hälytys näkyy näyttöruudulla esimerkiksi, jos ST-taso laskee liian alas. Lasku on merkki sydämen hapenpuutteesta, jolloin harjoitus on syytä keskeyttää. Ohjelman avulla on siis mahdollista seurata rytmiä sekä iskemiaa, myös rytmihäiriöt antavat hälytyksen. Hälytyksen tultua ruudulla näkyy reaaliaikainen ekg-käyrä. Lääkäri voi analysoida tietokoneelle tallentuneen ekg-käyrän jälkikäteen ja laatia sen perusteella esim. ennustemallin sepelvaltimotaudin etenemisestä ja liikunnan vaikutuksesta sen torjumiseksi. Järjestelmä soveltuu salissa tapahtuvaan kuntoutukseen, jossa on korkeintaan kahdeksan liikkujaa. Langattomia lähettimiä on ollut aikaisemminkin käytössä sairaaloissa, mutta haasteena on ollut niiden toiminta henkilön liikkuessa, eikä niitä voi samanaikaisesti käyttää näin monta henkilöä. Reaaliaikaisen ekgseurannan avulla harjoittelu voidaan turvallisesti nostaa sellaiselle tasolle, että siitä on todellista hyötyä jo sairastuneille tai ennaltaehkäisevässä mielessä harjoittelemaan tuleville henkilöille. Kuuden kuukauden monipuolinen kuntoutus Harjoittelu etenee progressiivisesti. Asteittain edeten päästään rankalle tasolle kehittämällä yhdessä aerobista- ja lihaskuntoa. Aerobisen liikkumisen muotona käytetään pyöräilyä ja voimaharjoittelun tukena käytetään mm. kehon omaa vastusta, käsipainoja, gymstickiä, theraband-nauhaa tai kuntosalilaitteita. Ryhmäharjoittelun tukena asiakkaat tekevät säännöllisesti mm. ravitsemukseen, painonhallintaan tai liikuntaan liittyviä kirjallisia viikkotehtäviä. Jokaiselle laaditaan myös oma henkilökohtainen kotiharjoitusohjelma tavoitteidensa tueksi. Ohjelmaan sitoutuminen kuudeksi kuukaudeksi takaa henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen: mm. sydämen kunnon edistämisen sekä verenpaineen, kolesterolin ja painon laskun. Ohjattu harjoittelu tapahtuu fysioterapeutin tai muun terveydenhuoltoalan ammattilaisen valvonnassa ja ohjaajat koulutetaan järjestelmän käyttäjiksi. Ryhmiä myös työpaikoille AinoActive lanseeraa uuden toimintamallin kuluvan vuoden aikana useisiin eri toimipisteisiin ja ensimmäistä kertaa myös suoraan työpaikoille. Työpaikalle asennetaan kiinteä Aino HealthLab-asema. Ryhmään valitut henkilöt harjoittelevat seuraavan puolen vuoden ajan kahtena päivänä viikossa tunnin kerrallaan työpäivän aikana. Ryhmäharjoitteluaikojen lisäksi AinoActiven ohjaaja on henkilökunnan tukena 2-3 päivänä viikossa. Näin asiakkaat saavat riittävän usein henkilökohtaista ja yksilöllistä tukea elämäntapamuutosmatkansa aikana. Asiakkaiden henkilökohtaisten tavoitteiden lisäksi työnantajan näkökulmasta tarkoituksena on pienentää sairauspoissaolojen määrää ja vähentää ennenaikaisia eläkkeelle siirtymisiä. AinoActiven kuntoutusmalli on tarkoitettu yrityksille suunnatun kokonaisvaltaisen työhyvinvointiohjelman tueksi. Uusi kuntoutusohjelma on nyt myös jokaisen kuluttajan saatavilla Ainokeskuksessa Helsingin Konalassa. Kuntoutuksesta saa Kela-korvausta lääkärin SV3 FM lähetteellä, jos henkilöllä on esim. diagnosoitu sepelvaltimotauti. Jos kiinnostuit AinoActiven toiminnasta, ota yhteyttä: tai

11 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009 Juho Tuppurainen, Firstbeat Technologies Oy.. Stressia voidaan mitata ja hallita Työelämän kiireisyys, korkeat tulostavoitteet sekä uhka työvoiman supistamisesta aiheuttavaa kiirettä, paineita ja stressiä työpaikoilla. Työasiat pyörivät yhä useammin mielessä myös öisin. Tiedetään myös, että viiden huonosti nukutun yön jälkeen aivojen toimintakapasiteetti vähenee 40% onko sinun asiakasorganisaatiolla varaa tähän? JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 11

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009 Vaikka päivittäiset ponnistelut koettaisiin mielekkäiksi, elimistö tarvitsee säännöllisesti aikaa palautua. Tunnolliset ja motivoituneet osaajat voivat ajatella, ettei uupuminen uhkaa heitä. Minähän nautin työstäni! Työpäivien venyessä toistuvasti pitkiksi riittävän unen ja palautumisen kustannuksella ns. hyväkin stressi alkaa ennen pitkää kasautua ja muuttua haitalliseksi. Työ ei kuitenkaan ole ainoa ihmistä kuormittava tekijä. Siksi on tärkeää päästä käsiksi myös työntekijän vapaa-aikaan ja palautumiseen unen aikana. Hyvinvointianalyysilla kuormittuminen voidaan helposti todentaa ja havahduttaa työntekijä sykevälimittauksen avulla pohtimaan omia elämäntapojaan. Hyvinvointianalyysi on terveydenhuollon ammattilaisen työkalu, jolla voidaan tarttua kiinni työntekijän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Ensin mitataan sykettä esimerkiksi parin vuorokauden ajan työssä ja vapaa-ajalla, jonka jälkeen syketieto siirretään Hyvinvointianalyysi-ohjelmistoon ja analysoidaan. Firstbeatin kehittämän teknologian avulla sydämen sykevälimittauksesta pystytään tuottamaan tarkkaa tietoa kehon kuormittumisesta ja elämäntapojen terveysvaikutuksista. Hyvinvointianalyysi tarjoaa havainnollistavaa tietoa mm. seuraaviin yksityiskohtiin: - Onko stressin ja palautumisen - Mikä oli mittausjakson määrä tasapainossa? energiankulutus ja miten paljon arkiaktiivuus lisäsi - Onnistuuko palautuminen unen energiankulutusta? aikana? Kuva 1. Tässä esimerkkimittauksessa Hyvinvointianalyysin stressinmittaus havainnollisti, ettei päivän aikana palautumista esiintynyt lainkaan. Myöhään illalla suoritettu juoksulenkki ja työsähköpostin lukeminen juuri ennen nukkumaanmenoa pitivät elimistöä ylikierroksilla ja viivästyttivät tehokkaan palautumisen alkamista vuorokauden tärkeimpänä palautumisen jaksona eli unen aikana. 12

13 Hyvinvointianalyysi on monipuolinen työkalu myös fyysistä työtä tekeville Työn fyysistä kuormittavuutta arvioitaessa on usein jouduttu tyytymään pelkkään työntekijän subjektiiviseen arvioon kuormittumisestaan. Hyvinvointianalyysin avulla fyysistä kuormitusta voidaan mitata objektiivisesti, työn aikana: - Työn suunnittelu: jaksotus ja työtehtäväketjut - Parannettavaa työssä vai työntekijässä? Onko työ itsessään liian kuormittava vai onko työntekijän suorituskyky liian alhainen työtehtävistä suoriutumiseen - Kuinka monen MET:n kuntoa työ vaatii - Työntekijään kohdistuvien kuormitustekijöiden muuttaminen/vähentäminen: uudet työmenetelmät, työolosuhteet sekä tarvittavien apuvälineiden käyttö ja ohjaus Kuinka Hyvinvointianalyysi tehdään? - Runsaasti sairauspoissaoloja tai muita tunnistamattomia pahoinvoinnin merkkejä: Halutaan selvittää mahdollisia kuormitustekijöitä, joita ei aikaisemmin ole havaittu. Lue lisää 1. Asiakas saa tallentavan sykepannan ja täyttää taustatietolomakkeeseen perustiedot (ikä, pituus, paino ja arvio liikunta-aktiivisuudesta). 2. Suoritetaan 2-3 vuorokauden sykevälimittaukset tyypillisesti yhden arki ja yhden vapaavuorokauden ajalta. Samalla pidetään päiväkirjaa vuorokauden keskeisistä tapahtumista ja omista tuntemuksista. 3. Hyvinvointianalyysia käyttävä ammattilainen syöttää taustatiedot ja sykevälidatan ohjelmaan ja tekee tarvittavat raportit. 4. Asiakas saa selkeiden raporttien kautta henkilökohtaisen tai ryhmäpalautteen ja henkilökohtaiset suositukset toimenpiteistä, joilla esimerkiksi unenaikaista palautumista voidaan tehostaa. 13

14 Hallitus tiedottaa Uudet verkkosivut WWW-sivuilla on kaikille avoin osio, josta löytyy yhdistykseen liittyvää yleistä tietoa. Jäsensivuille kirjaudutaan tunnuksilla ja salasanalla, tunnus on oma sukunimi etunimi, salasana on jäsennumero, joka löytyy Työfysioterapeutti-lehden osoitelipukkeesta (nro 03/2008 alkaen). Jäsensivuilta löytyy yhdistyksen jäsenille kohdistettua tietoa, mm. työfysioterapian tuotteet sekä työfysioterapeutti yrittäjille kohdistettua tietoa. Sivuja pyritään päivittämään säännöllisesti. Kevätkokouspäivä Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokouspäivä on päätetty. Kevätkokous pidetään ti , klo 13 alkaen. Seuraa nettisivuja: Paikka ja muu ohjelma vahvistetaan maaliskuun aikana. Työterveyskirjasto Työfysioterapeutit ry:n jäsenillä on Työterveyskirjaston käyttöoikeus vuodeksi 2009 www-sivujen jäsenosion kautta. Täytäthän Työterveyskirjaston alkukyselyn nettisivujen jäsenosiossa! Hallitus kokoontuu Työfysioterapeutit ry:n hallituksen kevään kokouspäivät ovat: ke 18.3., ja Asialistalle toivottavia asioita voi toimittaa kahta viikkoa ennen kokouspäivämäärää hallituksen puheenjohtajalle tai sihteerille Jos haluat keskustella tai tavata hallituksen pj:n Oulussa huhtikuun alussa , laita sähköpostia pe mennessä Stipendit Alaan liittyviä opintoja, jatko-opintoja tai tutkimustyötä? Hae Työfysioterapeutit ry:n stipendirahastosta itsellesi stipendiä! Katso hakuohjeet / jäsenille Mentorointihanke Mentorointihanke jatkuu keväällä 2009 asiasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Aija Moilaseen tai Leena Noroseen. 14

15 TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY LÄÄKÄRIPÄIVILLÄ Jenni Jauhiainen Anne Rouvinen Helsingin Messukeskuksessa Työfysioterapeutit ry oli hyvin esillä Valtakunnallisilla Lääkäripäivillä Helsingin Messukeskuksessa vuoden alussa. Tänä vuonna Lääkäripäivät oli tarkoitettu lääkäreille, lääketieteen kandidaateille, proviisoreille ja farmaseuteille. Näyttelyalueella oli näyttelyn lisäksi maksuttomia luentoja ja tietoiskuja joka päivä. Työfysioterapeuttien 36 neliön messuosastolla oli neljä työfysioterapeuttia (Johanna Jussila, Jenni Jauhiainen, Anne Rouvinen ja Anna Wallendahr) antamassa henkilökohtaista neuvontaa työasentoihin ja työpisteen säätämiseen jne. lisäksi kerroimme työfysioterapeuttien toiminnasta, Työfysioterapeutit ry:stä sekä työterveyshuollon palveluista. Messuosastolla kävi neljän päivän aikana n. 200 kiinnostunutta messuilijaa. Erityisesti hammaslääkärit olivat kiinnostuneita työfysioterapiasta. He toivat esiin työnsä ongelmakohdista muun muassa yläraajojen hankalista työasennoista keskusteltiiin. Koimme, että potentiaalinen ja tärkeä ryhmä, joihin olisi hyvä vaikuttaa, oli lääketieteen opiskelijat, kandit. Heidän olisi hyvä heti työuransa alusta asti olla tietoisia työterveyshuollosta ja sen moniammatillisesta toiminnasta. Ortopedit ovat toinen ryhmä, joiden tulisi tietää työfysioterapeuttien toimenkuvasta ja työstä. Tämä siksi, että ortopedit pystyvät ohjaamaan asiakkaita työterveyshuoltoon asiakkaan kannalta parhaan hoidon saamiseksi operaatioiden jälkeen. Työfysioterapeutit ry:n osastolla oli yhteistyökumppaneilta lainaksi saatu sähkösäätöinen työpiste sekä istumaergonomiaan liittyviä välineitä. Ständillä oli myös esitteitä muun muassa Työfysioterapeutit ry:stä, hyvistä työasennoista ja nostotekniikoista sekä taukojumpasta. KIITOS yhteistyökumppaneille: Diacor terveyspalvelut Oy Ergo-Forum Oy Fagerhult Oy Lojer Oy Martela Oyj Suomen Selkäliitto 15

16 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009 Hallituksen jäsen Helena Nieminen Tampereen Työterveys ry Valmistuin lääkintävoimistelijaksi 1984, työfysioterapiaan erikoistuin 1993 ja erikoislääkintävoimistelijaksi valmistuin1994. Tällä hetkellä opiskelen työn ohessa Kuopion yliopistossa ja pääaineena on ergonomia. Työfysioterapeuttina olen toiminut 13 vuotta Tampereen Työterveys ry:ssä. Tampereen Työterveys on yritysten yhteisesti omistama työterveyshuoltopalveluja tuottava yritys. Meillä työterveyshuollossa on asiakasta ja 700 yritystä. Työterveyshuollon ammattilaisia meillä työskentelee 120, joista 12 on työfysioterapeuttia. Olen työfysioterapeuttina teollisuusyrityksissä, vastuualueellani on tällä hetkellä noin 1600 asiakasta. Etenkin ison yrityksen työfysioterapeutin työtehtävissä on haastetta työn laajaalaisuuden vuoksi. 16 Työskentelen tiimissä työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan kanssa. Yhteistyö muiden työterveyshuollon ammattilaisten kanssa on tarpeen ja edellytys sille, että työterveyshuolto pystyy tarjoamaan laadukasta hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista palvelua yrityksille. Kaikkien ammattilaisten osaamista tarvitaan työterveyshuollossa sekä yrityksissä, joihin palvelua tuotetaan. Mielestäni työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat, joiden kanssa olen työskennellyt ovat osanneet monipuolisesti käyttää osaamistani hyödyksi. Teollisuudessa olen saanut toteuttaa monipuolisesti osaamistani työfysioterapeuttina. Työssäni pääpainopiste on työpaikkaan kohdistuvassa toiminnassa. Vaikka tehtaissa töitä on paljon viime vuosina automatisoitu, niin edelleen siellä on fyysisesti kuormittavia töitä ja pääosa työntekijöiden sairauspoissaoloista johtuvat tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Työterveyshuollon tekemää työpaikkaselvitystä ja yrityksen riskinarviointia on viime vuosina pyritty yhdistämään ja siinä työterveyshuolto on tehnyt tiivistä yhteistyötä työsuojelun kanssa. Työssäni on ollut myös mahdollista osallistua työpaikkojen ergonomiseen suunnitteluun. Työympäristön kehittämisen lisäksi olen päässyt insinöörien mukaan kone- ja laitesuunnitteluun, jotta uudella koneella työntekijälle saataisiin aikaan mahdollisimman optimaalinen työkuormitus. Suunnatuilla ja ergonomisilla erillisselvityksillä on myös ollut vaikutusta kone- ja laiteinvestointeihin. Olemme yksikkömme työterveyshuollon tiimin kanssa ottaneet käyttöön uusimuotoisen työlähtöisen menetelmän, mikä perustuu toiminnan teoriaan ja kehittävän työn tutkimiseen. Osallistuin yhdessä tiimini työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin kanssa vuonna ESR-hankkeeseen, missä olimme mukana kehittämässä työterveyshuollolle uusia työlähtöisiä menetelmiä, lähinnä terveystarkastusta sekä työpaikkaselvitystä. Hankkeessa pyrimme lisäksi edistämään työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyötä ja siinä työlähtöisen menetelmän ottamista yhteiseksi työkaluksi. Tämän menetelmän käyttöön otto

17 Motto työhyvinvointiin: Terveenä työstä kotiin! työterveyshuollossa ja yrityksissä on asettanut uusia haasteita itselleni ja lisännyt moniammatillista yhteistyötä. Työelämässä muutokset ovat arkipäivää ja niillä saattaa olla vaikutusta työntekijän työhyvinvointiin. Työlähtöisessä työpaikkaselvityksessä muutoksesta aiheutuvia häiriöitä tarkastellaan ei niinkään yksilötason ongelmina vaan työtoimintaa kokonaisuudessaan. Työlähtöisen työpaikkaselvityksen avulla päästään kiinni työssä oleviin työn sujuvuutta haittaaviin häiriötekijöihin, jotka ovat yhteydessä työhyvinvointiin. Työfysioterapia on 10 vuoden aikana kehittynyt ja työfysioterapeuttien ammattitaitoa on alettu arvostaa enemmän työterveyshuollossa kuin vuosia sitten. Työterveyshuollossa ennaltaehkäisevän työn merkitys on korostunut ja sitä kautta mielestäni työfysioterapeutit ovat saaneet enemmän jalansijaa työterveyshuollossa ja yrityksissä. Tulevaisuuden visio työfysioterapiasta on positiivinen ja näen, että meidän mukaan otto tasavertaiseksi moniammatillisen tiimin jäseneksi tulee parantumaan entisestään. nin edistämiseksi, myös moniammatillisuus ja tiimissä tehtävä työ korostuu. Koen, että uuden menetelmän kautta olen päässyt ergonomian asiantuntijasta työn tutkijaksi ja ohjaajaksi sekä kehittäjäksi yhteistyössä työpaikan kanssa. Kuopion yliopiston opiskeluun liittyen suoritan tällä hetkellä pitkänä sivuaineena Tampereen Teknillisessä yliopistossa turvallisuuden johtamista ja suunnittelua. Ergonomia pitäisi ottaa mukaan yrityksen turvallisuusjohtamisen strategiaan kokonaisvaltaisemmin eikä nähdä sitä vain operatiivisena toimintana. Tätä kautta voitaisiin saada pidempiaikaisia vaikutuksia tuki- ja liikuntaelinoireiden vähenemiseen sekä työhyvinvoinnin paranemiseen. Työskentelen työfysioterapeuttina, koska koen työterveyshuollon erittäin mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi alueeksi. Asiakkaan tutkimisen, ohjaamisen ja neuvomisen lisäksi tässä työssä pitää olla tietoa myös yrityksestä, työstä, prosesseista, strategiasta sekä myös työterveyshuollon toiminnasta. Tärkeää on oivaltaa se, että toimimme yrityksen kanssa kumppanina. ESR-hankkeen jälkeen olen jatkanut valtakunnallisessa TYÖLÄS-hankkeessa (työlähtöisen työterveyshuollon ja kuntoutuksen oppimisverkosto), minkä tarkoitus on kehittää edelleenkin työlähtöisiä menetelmiä ja jalkauttaa niitä työterveyshuoltoon. Ennakkoluulottomuus uusien menetelmien käyttöön ottamisessa työterveyshuollossa luo erilaista perspektiiviä työhyvinvoin- 17

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009 Työfysioterapeutit ry:n yrittäjäilta Piuska Espola työfysioterapeutti Työfysioterapeutit ry:n vuoden ensimmäinen yrittäjäilta kokoontui Yrittäjäiltojen ideana on luoda työfysioterapeuttiyrittäjille yhteinen foorumi, jossa voidaan keskustella eri alustusten pohjalta mieleen nousevista asioista. Tammikuun illan emäntänä toimi Pirkko Pello Pro-Fit:stä. Tutustuimme aluksi yrityksen toimitiloihin Helsingin Hotelli Kalastajatorpalla ja Pirkko kertoi yrityksensä toiminnasta. Yritys tuottaa hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen asiantuntijapalveluita yrityksille ja yksityisille henkilöille. Tervetulokierroksen jälkeen asiakkuusvastaavana Firstbeat Technologies Oy:ssä työskentelevä fysioterapeutti Hanna Rinta esitteli Firstbeat hyvinvointianalyysin. Hyvinvointianalyysi on sykeanalyysiohjelmisto, josta sykevälimittauksen kautta voidaan saada tietoa mm. fyysisestä kuormittumisesta, terveysliikunnan tehosta tai kehon palautumisesta esimerkiksi stressitilassa. Hyvinvointianalyysi on käytössä eri puolilla Suomea erilaisisissa yrityksissä, joukossa mm. kaupunkeja, lääkärikeskuksia ja kuntoutus- ja hyvinvointikeskuksia. Firstbeat kouluttaa hyvinvointianalyysin käyttöön ja ohjelman voi hankkia käyttöön eri tavoin (vuosilisenssi, vuokraus, sykemittauspalveluiden osto Firstbeatilta). Osalla illan osallistujista oli kokemuksia analyysin käytöstä, ja keskustelua syntyikin hyvinvointiana- 18 lyysin käyttökokemuksista ja myös sen käyttömahdollisuuksista. Yleisesti oltiin keskustelussa nousi esille, että hyvinvointianalyysi on kohdennettu työkalu esimerkiksi työterveyshuollon käyttöön. Keskusteltiin myös siitä, että joissakin tapauksissa mittaus voisi olla ns. herätys työntekijälle, jotta päästäisiin esimerkiksi keskustelemaan stressaantumisesta tai työn kuormittavuudesta. Työkalua pitää myös osata käyttää eli pelkkä mittaus ei riitä, vaan tulosten analysointi on tärkeä osa analyysin käyttöä, jotta tuloksista saadaan hyödyt irti. Lisää tietoa hyvinvointianalyysistä saa osoitteesta Tulevista yrittäjätapaamisista kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Työfysioterapeutit ry:n yrittäjäyhteyshenkilöön Maarit Laineeseen: Maarit Laine Terveyskunto Oy Kuunkehrä 2 A, Espoo Puh. (09) ,

19 ALUEET ESITTÄYTYVÄT Keski-Suomen alueen Työfysioterapeutit sivulla 25. vieraiksi. Tämä ei ole moite yhdistyksen aktiivisille toimijoille vaan sitä käytännön hankaluutta, mitä pitkät etäisyydet ja vapaa-ajan niukkuus tuovat mukanaan. Yhteistyön pääpaino meille on ollut lähinnä Lounais-Suomen työfysioterapeuttien suuntaan Turkuun ja hyvää yhteistyötä on tehty myös Työterveyslaitoksen Turun toimipisteen kanssa koulutusten ja tutustumiskäyntien merkeissä. Satakunnan Työfysioterapeutit Työfysioterapeutit ry:n vuodelle 2009 laadittuun tuloskorttiin on yhtenä strategisena linjauksena kirjattu alueellisten verkostojen käynnistämisen tukeminen ja tavoitteena on luoda toimivia alueellisia verkostoja. Tavoitetasoksi on kirjattu toiminnan käynnistyminen usealla alueella. Läntisessä Suomessa eli Satakunnan alueella on toiminut oma aktiivinen työfysioterapeuttien porukka vuodesta Alkujaan toiminta oli epävirallisempaa ja selvästi tarvelähtöistä, sillä yksittäisissä työpisteissä työskennelleet kollegat hakivat toisiltaan tukea ja varmistusta omille työtavoilleen. Virallisena yhdistyksenä on toimittu vuodesta Työfysioterapeutit ry teki oman aktivoitumisemme aikoihin merkittävää työtä jäsenistönsä yhteyselimenä, mutta aktiivinen toiminta oli painottunut pääkaupunkiseudulle. Näin läntisestä Suomesta katsottuna fyysinen etäisyys tuntui olevan ajoittain esteenä yhdistyksen toimintaan osallistumiselle. Myös yhdistyksen toimijat jäivät siksi ehkä hieman Omaksi yhdistykseksi rekisteröityminen toi omaan toimintaamme selkeyttä ja järjestelmällisyyttä - vaikkakin myös lisätöitä omine velvoitteineen. Yhdistyksessämme on tällä hetkellä 34 jäsenmaksun maksanutta jäsentä. Jäsenillemme on vuosittain pyritty järjestämään pari yleensä puolen päivän koulutustilaisuutta halutuista aiheista, sekä olemme tehneet tutustumiskäyntejä toistemme työpaikkoihin tai alueen erilaisiin yrityksiin. Vaikka Satakunnan Työfysioterapeutit ry:n toiminnan tarkoitus on toimia alueen työfysioterapeuttien ammatillisena tukena ja tuoda työfysioterapeuttien toimintaa tunnetuksi toiminta alueellaan, on yhdistyksellä myös muitakin tavoitteita. Yhdistyksen säännöissä on kirjattu tavoitteeksi myös yhdistyksen työfysioterapeuttien psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä kaikinpuolinen arvokkaan vanhenemisen tukeminen. Tätä hyvinvoinnin edistämistä on yhdistyksessämme ansiokkaasti JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 19

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009 pyritty ylläpitämään monin hyvin erilaisin toiminnoin. Yhdistyksellä on ollut laivaristeilyä, pikkujouluja, piknikkejä, rannaltaongintaa tai on muuten vaan kokoonnuttu pitämään hauskaa ja viihtymään yhdessä, arvokkuudesta kuitenkaan tinkimättä. Uskomme, että nyt tuloskorttiin kirjattu tavoite alueellisten verkostojen käynnistämisen tukemisesta on toimintaa, jolla työfysioterapeuttien yhteistyötä parannetaan tulevaisuudessa niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Kokemustemme pohjalta uskallamme rohkaista myös muita vastaavia alueellisia toimijoita olemaan aktiivisia ja luomaan kiinteitä yhteistyöverkkoja ja suhteita oman alueen kollegoihin. Vaikka toimintaa ei virallistaisi yhdistysmuotoiseksi toiminnaksi, on yhdessä tekeminen ja asioiden pohtiminen varmasti mielekästä kaikille osallistujille. Erilaisissa työympäristöissä työskentelevillä voi olla hyvinkin antoisia näkökulmia uusien toimintatapojen kehittämiseksi. Hyvää kevättä ja arvokasta vanhenemista kaikille kollegoille toivottavat Satakunnan alueen työfysioterapeutit. Mikko Koivisto Satfy ry:n puheenjohtaja Työfysioterapeutti Sachtleben Pigments Oy Titaanitie Pori, Finland Tel GSM Kun mietit uraa tai haluat kehittää nykyistä ammattitaitoasi, Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalta löydät monipuolisia ja joustavia koulutusratkaisuja. Uutta näkemystä työhön! Syksyllä 2009 alkavaan aikuiskoulutukseen on hakuaika Tutkintoon johtava aikuiskoulutus: Fysioterapeutti (AMK), 60 ja 90 op (opintopistettä) Erikoistumisopintoja täydentämään aikaisempia opintoja: Työterveyden edistäminen moniammatillisesti 30 op Ylempään amk-tutkintoon johtava koulutus: Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen 90 op Kuntoutus 90 op Sosiaaliala: Geronomi (ylempi AMK) 90 op Lisätietoja aikuiskoulutuksista löydät nettisivuilta. 20

21 Duodecimin uudet työterveyden verkkopalvelut Kustannus Oy Duodecimin toteutti vuoden 2008 aikana kaksi uutta työterveyteen ja työterveyshuoltoon liittyvää verkkopalvelutuotetta, Työterveyshuollon tietokannat ja Työterveyskirjasto-verkkopalvelun. Työterveyshuollon tietokannat on osa Terveysporttia ja kyse on vain uuden sähköisen sisältökokonaisuuden tarjoamisesta. Työterveyskirjasto sen sijaan on täysin uusi organisaatioille myytävä verkkopalvelu. Sekä Työterveyshuollon tietokannoista että Työterveyskirjastosta on hyötyä kaikille työterveyshuollossa työskenteleville. Alan ammattilaisten kannattaa tutustua sekä Työterveyshuollon tietokantoihin että Työterveyskirjastoon, sillä ne ovat nopea ja helppo kanava alan keskeisiin tietolähteisiin. Duodecim on saanut kumppanikseen sekä Työterveyslaitoksen että Työturvallisuuskeskuksen. Näin alan keskeinen tieto on saatu sähköisessä muodossa käytettäväksi. Palvelutuotanto ja yhteistyö on vielä alkuvaiheessa, joten on todennäköistä, että sisällöt laajenevat ja toiminnot kehittyvät etenkin lähivuosien aikana. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 21

22 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009 Työterveyshuollon tietokannat Mistä? Kenelle? Mitä? Terveysportista, osoite Terveydenhuollon ammattilaisille, erityisesti työterveyshuollossa toimiville Verkkoversiot kirjoista: Terveystarkastukset työterveyshuollossa, Työterveyshuolto, Toimintakyky ja Fysiatria. Lisäksi: Työterveyshuollon käsikirjaan koottuja erillisiä artikkeleita, Työterveyshuollon hyvät käytännöt-sarja, FACULTAS toimintakyvyn arviointi, Työterveyslääkäri-lehti sekä laskureita ja lomakkeita. Miten? Vuoden 2009 alussa maksuttomassa koekäytössä. Yksittäisen käyttäjän vuoden käyttöoikeuden hinta on 154 euroa. Usean käyttäjän lisenssit ja organisaatiokäyttö hinnoitellaan erikseen, tilaukset Duodecimin verkkokauppa, organisaatiotilaukset: Työterveyshuollon tietokannat (kuva 1) on tehty terveydenhuollon ammattilaisille. Tietokanta sisältää neljä työterveyshuollon toiminnan kannalta tärkeää kirjaa: Terveystarkastukset työterveyshuollossa, Työterveyshuolto, Toimintakyky ja Fysiatria. Teosvalikoima tulee täydentymään mm. Kuntoutus-kirjan verkkoversiolla vuoden 2009 aikana ja ilona on, ettei kirjaa tarvitse lähteä etsimään mistään, vaan tieto löytyy oman tietokoneen ruudulta. Lisäksi hakutoiminto on yleensä nopeampi tapa tiedon löytämiseen kuin kirjan selailu. Tarvittaessa tärkeän artikkelin saa tulostettua ja kopioitua vaikka mukaan muistin ja konsultaation tueksi työpaikkakäynnille. Työterveyshuollon tietokannat ovat vuoden 2009 alussa maksuttomassa koekäytössä. Myöhemmin käyttö muuttuu maksulliseksi. Vuosilisenssin hinta on yksittäiselle käyttäjälle 154 euroa. Tilauksen voi tehdä Duodecimin verkkokaupan kautta. Usean käyttäjän lisenssit ja organisaatiokäyttö hinnoitellaan erikseen. Lisäksi tietokannassa on Työterveyshuollon käsikirjaan koottuja erillisiä artikkeleita, Työterveyshuollon hyvät käytännöt-sarja, FACULTAS toimintakyvyn arviointi, Työterveyslääkäri-lehti sekä tarpeellisia laskureita ja lomakkeita. Työterveyshuollon tietokantoja voi käyttää samallalailla kuin muitakin Terveysportin aineistoja. Materiaalit ovat tuttuja työterveyshuollossa toimiville. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen julkaisema Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirja ja Työterveyshuolto-kirjan löytyvät monelta työpaikalta. Sähköisen version etuna 22

23 Työterveyskirjasto Mistä? Oma sivusto, osoite Kenelle? Mitä? Miten? Palvelun ostaneiden yritysten työntekijöille, työturvallisuudesta vastaaville, esimiesasemassa työskenteleville, henkilöstöasioista vastaaville Mm. Lääkärikirja Duodecimin, pitkäaikaissairauksien hoitoa käsitteleviä teoksia (Diabetes, Sydänsairaudet jne), sanakirjoja (mm. Lääketieteen termit), Käypä hoito -suositusten potilasversiot, Työterveyshuolto-kirjan, Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kirjojen verkkoversioita. Koko kirjastossa on yhteensä yli artikkelia. Yritys ostaa työntekijöidensä käyttöön, työterveyshuollonpalveluja tuottava yritys ostaa ammattilaisten käyttöön. Palvelua voi käyttää myös etänä. Työterveyskirjasto Terveyskirjasto on monelle terveydenhuollon ammattilaiselle tuttu verkkopalvelu. Uutta Työterveyskirjastoa voi pitää Terveyskirjaston vantterana siskona. Työterveyskirjastossa on monia samoja aineistoja kuin Terveyskirjastossa, esimerkiksi Lääkärikirja Duodecim, mutta lisäksi Työterveyskirjastossa on runsaasti työterveyteen, työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvää materiaalia, mm. uutisia ja tiedotteita (kuva 2). Vuoden 2008 aikana palvelu oli kokeilukäytössä ja maksullinen käyttö käynnistyi vasta kuluvan vuoden alussa. Pilottiyrityksistä saatuja kokemuksia ja asiakaspalautteita hyödynnetään sisällön ja toimintojen kehittämisessä. Työterveyteen liittyvä aineisto on jaettu neljään osakokonaisuuteen, jotka ovat: 1) työkyvyn ylläpito, 2) työsuojelun ja työterveyshuollon tehtävät, 3) työturvallisuus ja ensiapu, 4) työolosuhteet ja ergonomia ja 5) työyhteisön hyvinvointi. Sisältö on siis erittäin monipuolinen jo nyt ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden alkaessa. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 23

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Yhdessä työtä tehden - hanke Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Taustaa Hanke pohjautuu hollantilaiseen tutkimukseen: Kroonisesta epäspesifistä selkäkivusta aiheutuvan työkyvyttömyyden

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009 HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet Jyväskylä 19.5.2009 Sari Tiainen Työhyvinvoinnin palvelupäällikkö työfysioterapeutti, TtM sari.tiainen@myontec.com MYONTEC OY Kuopiolainen yritys, perustettu

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Etusivun ratkaisuja työhyvinvointiin: Hyvinvointianalyysi osana Mehiläisen Työelämäpalveluita

Etusivun ratkaisuja työhyvinvointiin: Hyvinvointianalyysi osana Mehiläisen Työelämäpalveluita Etusivun ratkaisuja työhyvinvointiin: Hyvinvointianalyysi osana Mehiläisen Työelämäpalveluita Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Töölö Hyvinvointianalyysin käyttökohteet Mehiläisen Työelämäpalveluissa

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

FIRSTBEATIN 11.5.2010

FIRSTBEATIN 11.5.2010 FIRSTBEATIN VI Stressipäivä Jyväskylässä 11.5.2010 MH-valmennus ja Siuntion Hyvinvointikeskus VIISAAT VALINNAT 2008-2010 Siuntion Hyvinvointikeskuksen kokemukset hyvinvointianalyysin käytöstä työkykyvalmennuksessa

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

SujuVaksi sujuvaa työtä ergonomiaa soveltaen

SujuVaksi sujuvaa työtä ergonomiaa soveltaen SujuVaksi sujuvaa työtä ergonomiaa soveltaen Sosiaali ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston (Sotergo) aluetilaisuudet, syksy 2013 Sirpa Rauas-Huuhtanen 23.9.2013 S.Rauas-Huuhtanen 0 Hankkeen tarkoitus

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Arvokas työelämä juhlaseminaari 10.10.2013 Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa

Arvokas työelämä juhlaseminaari 10.10.2013 Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa Arvokas työelämä juhlaseminaari 10.10.2013 Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa Lemminkäinen asfalttiosakeyhtiöstä monialaosaajaksi 1970 Rakennusvienti

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin

Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Esimerkki verkostoyhteistyöstä Työhyvinvointifoorumin valtakunnallisessa työpajassa 30.5.2012 Jaana Lerssi-Uskelin Verkoston uudistuminen 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 TEM,

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010 Mitä Ergonetti tarjoaa potilassiirtoergonomiaan? Suunnittelija Merja Mäkitalo Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki 11.6.2010 Itä Suomen yliopisto Koulutus ja kehittämispalvelu

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 10.6.2011 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 10.6.2011 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 10.6.2011 1 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia- asiantuntijoiden työseminaari 10.6.2011 Oulu Kuinka muuntaa (ergonominen) tieto toiminnaksi? Jorma Mäkitalo Terveys ja työkyky

Lisätiedot

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Kirsi Koistinen Konsultointitoiminnan johtaja, FT Verve Consulting Näkyykö työ työhyvinvoinnin ongelmien

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot