SANOMALEHTI taajuudelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SANOMALEHTI taajuudelle"

Transkriptio

1 Martti Hellström Tapio Toivanen Virittäydy SANOMALEHTI taajuudelle Sanomalehtikasvatus ja aihekokonaisuudet perusopetuksessa

2 Virittäydy SANOMALEHTI taajuudelle Toimittajat: Martti Hellström Tapio Toivanen Julkaisija: Sanomalehtien Liitto Kuvitus: Kai Kujasalo Taitto: Satu Salmivalli Paino: Forssan Kirjapaino Oy, 2005

3 Sisällys Hyvä opettaja Mistä aihekokonaisuuksissa on kysymys? Ihmisenä kasvaminen 6 Projekti: Kuka tarvitsee taidetta?... 7 Teemapäivä: Hyvä elämä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 12 Projekti: Sanomalehden kyydissä maailman ympäri Teemapäivä: Kaiken maailman sanomalehdet Virittäydy SANOMALEHTI taajuudelle 3. Viestintä ja mediataito 18 Projekti: Mediapäivät Teemapäivä: Miten kuva puhuu -pysäkkipäivä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 25 Projekti: Luokkahallitus Teemapäivä: Työn päivä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 31 Projekti: Vastuullinen ympäristöisku Teemapäivä: Tulevaisuuden lapsi Turvallisuus ja liikenne 37 Projekti: Turvallista matkaa Teemapäivä: Kiusaaminen! Ihminen ja teknologia 42 Projekti: Nettimetsästys Teemapäivä: Näitä koneita vielä tarvitaan!... 45

4 Hyvä opettaja Virittäydy SANOMALEHTI taajuudelle Sanomalehtikasvatuksella on Suomessa pitkä historia, vaikka oppiaineen asemaa se ei ole koskaan tavoitellutkaan. Sanomalehtikasvatuksella on kaksi tavoitetta: ensinnäkin ohjata oppilaita kriittisiksi ja aktiivisiksi sanomalehden käyttäjiksi ja toiseksi tarjota kouluopetukselle perinteistä oppikirjaopetusta rikastava vaihtoehto moniin koulussa opeteltaviin teemoihin. Vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteissa kouluja kehotetaan eheyttämään opetustaan ja arkeaan seitsemän aihekokonaisuuden osalta. Tämä materiaali on tuotettu tukemaan kouluja tässä haastavassa tehtävässä. Tarjoamme opettajien avuksi 14 oppimiskokonaisuutta, jotka on rakennettu projekteiksi ja teemapäiviksi. Näin siksi, että oppimäärän jakaminen oppiaineisiin vastaa paremmin hallinnon tarpeita ja tieteiden logiikkaa kuin lasten kokonaisvaltaista hahmotustapaa. Tämän materiaalin lähtökohdat ovat myös lapsipedagogiset. Haluamme edistää perusopetuksen menetelmien monipuolistamista. Käytettyjen menetelmien, projektien ja teemapäivien, juuret ovat 1900-luvun alun ns. uudessa koulussa. Suuntaukselle oli tyypillistä mm. pyrkimys vapauttaa oppilaat pulpetista aitoon toimintaan, antaa heille mahdollisuuksia vaikuttaa opittaviin sisältöihin ja tehdä töitä yhdessä toisten lasten kanssa. Olemme hahmotelleet oppimiskokonaisuudet niin, että ne voisivat avautua lapsille mahdollisimman luonnollisina kokonaisuuksina. Lapset kannattaa ottaa mukaan muovaamaan ja rajaamaan niitä. On arvokasta oppia tekemään kysymyksiä, vastaamaan niihin ja jäsentämään maailmaa silläkin hinnalla, että samalla jokin tärkeä asia jää huomaamatta. Tulevaisuuden aikuinen tarvitsee taitoja rakentaa aidosti arkeen asti vaikuttavaa, itselle merkityksellistä tietoa yleisestä informaatiosta. Toivomme Sinulle menestystä ja voimia tärkeään tehtävääsi. Martti Hellström Rehtori, KT Tapio Toivanen Yliopistolehtori, TeT

5 Mistä aihekokonaisuuksissa on kysymys? Aihekokonaisuudet ovat kuuluneet kaikkiin peruskoulun aikaisempiinkin opetussuunnitelmiin, joten uusi idea ne eivät ole. Kaikissa opetussuunnitelmissa aihekokonaisuuksien keskeinen tehtävä on ollut virittää kouluja kokoamaan eri oppiaineissa esitetyt samaa asiaa koskevat oppisisällöt yhteen. Aihekokonaisuuksilla ei ole omia sisältöjä, vaan sisällöt määritellään oppiaineissa. Aihekokonaisuuksien idea on eheyttää eri oppiaineisiin silputtua opetusta ja saada eri aineiden opettajat tekemään keskenään mielekästä yhteistyötä. Aihekokonaisuuksia on vuoden 2004 perusteissa seitsemän: 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä- ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia. Sanomalehtikasvatus voidaan lukea luontevasti mediakasvatuksen kenttään. Mediakasvatus on ollut mukana kaikissa opetussuunnitelmissa hieman eri nimillä. Sanomalehtikasvatuksella voidaan kuitenkin tukea kaikkien muidenkin aihekokonaisuuksien käsittelyä. Kokonaan uutta ajattelua vuoden 2004 perusteissa edustaa toinen tavoite: muovailla koulun toimintakulttuuria siten, että koulun arki ja juhla vastaisi sitä, mitä oppitunneilla opetetaan. Tarkoitus on näin hyökätä piilo-opetussuunnitelman kimppuun. Deweyn ja Kilpatricin projektimetodi 1900-luvun alun suuria menetelmällisiä innovaatioita oli Deweyn Learning by doing -filosofia ja siihen hyvin istunut, Deweyn oppilaan Kilpatricin ideoima projektimetodi. Tässä työtavassa oppiminen tapahtuu tutkijamaiseen tapaan. Projekti voidaan tehdä yksin tai yhdessä toisten kanssa. Jos projekteista koostuu suuri, johdonmukainen rypäs, ollaan jo lähellä luvun lopun toista mielenkiintoista metodia, ongelmalähtöistä oppimista. Teemapäivä Trumpin metodilla Projekti vaatii usein pitkähkön ajanjakson. Jos tutkittava aihe halutaan käsitellä kerralla tai muutaman päivän aikana, on ehkä mielekkäämpää valita teemapäiväksi kutsumamme menetelmä. Yksi 1960-luvun nyt jo paljolti unohdetuista menetelmistä oli Trumpin metodi. Se etenee esim. seuraavasti: 1. Päivä aloitetaan virittäytymällä teemaan suurryhmässä salissa. Kaikki ovat paikalla, ja heille esitellään eri pajat ja aikataulut. 2. Mukaan lähtevät jakautuvat pajaryhmiin, joilla kullakin on yhteinen näkökulma teemaan (esim. maailmankaikkeuden synty tanssin keinoin). 3. Pajaryhmässä osallistujat perehdytetään pajassa käytettäviin tiedon tuottamisen menetelmiin. Ryhmä jakaantuu vielä pienempiin työkuntiin, jotka kukin saavat jonkin osatehtävän. 4. Kukin työkunta tekee oman tehtävänsä itseohjautuvasti. Opettajilta saa tarvittaessa apua. 5. Kun kaikki työryhmät ovat valmiita, pajaryhmä kokoontuu, työt tarkastetaan, ja paja valmistautuu esittämään oman tuloksena muille. 6. Kaikki pajaryhmät palaavat saliin, jossa jokainen suurryhmä esittää omat tuotoksensa kaikille muille. Tämä materiaali koostuu siis 14 oppimiskokonaisuudesta, joiden avulla saadaan kokemuksellinen kosketus kaikkiin seitsemään aihekokonaisuuteen. Virittäydy SANOMALEHTI taajuudelle

6 Ihmisenä kasvaminen 1 Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden tavoitteena on tiivistetysti lapsen kasvun tukeminen hyväksi ihmiseksi ja kelpo kansalaiseksi toisaalta omaksi itsekseen, erilaiseksi kuin muut, toisaalta yhteisiä sääntöjä vastuullisesti noudattavaksi yhteisön jäseneksi. Tämä aihekokonaisuus toteutuu aihekokonaisuuksista kaikkein todennäköisimmin jo oppitunneilla. Erityisesti sen tavoitteisiin pyritään katsomus- ja taideaineiden sekä ympäristöja luonnontiedon oppisisällöillä. Oppilaitten virittäminen aihekokonaisuuteen Mitä aikuiset tarkoittavat, kun he sanovat jonkun kasvaneen aikuiseksi, vaikkei hän kasvakaan pituutta? Mitä lapset haluaisivat oppia koulussa ihmisestä? Kukin kysymys kirjoitetaan erilliselle lapulle. Eräässä koulussa oppilaita askarruttivat esim. tällaiset kysymykset: Miksi ihmiset kuolevat? Mikseivät he vain jatka elämää? Miksi joihinkin leffoihin ei saa mennä alle 15-vuotias? Kuka oli ensimmäinen ihminen? Miksi vauva kasvaa juuri äidin mahassa? Mikä on ihmisen elämän tarkoitus? Lapsia voidaan viritellä aihekokonaisuuteen erilaisilla pikkutehtävillä jo hyvissä ajoin ennen teemapäivää tai projektia. Lasten omat ajatukset Opettaja voi pyytää lapsia kirjoittamaan, millaisia heitä askarruttavia kysymyksiä mieleen nousee, kun aikuiset puhuvat ihmisenä kasvamisesta. 6

7 Jonkin ajan päästä opettaja jakaa oppilaille monisteen, jossa lasten omat kysymykset on ryhmitelty. Nyt jokainen saa tehtäväksi kirjoittaa omia ajatuksiaan niistä kysymyksistä, joista hänellä on jokin näkemys. Jokainen ajatuskokonaisuus kirjoitetaan omalle sivulleen. Yllä mainitussa koulussa oppilailla oli seuraavanlaisia ajatuksia: Muuten maapallolla olisi liikaa ihmisiä. Leffoissa voi olla väkivaltaa ym. mikä on haitallista lapsille. Lapset voivat ottaa mallia leffoista ja lyödä toisia koulussa ym. Eka ja toinen ainakin uskonnossa ja muissa kerrotaan. Koska eihän se isästä mahtuisi ulos. Kaikilla eläimillä näin käy. Ihmisen tarkoitus on elää elämää ja pitää hauskaa. Sopivissa kohdissa, esim. luokan omissa päivänavauksissa, palataan näihin kysymyksiin ja oppilaitten ajatuksiin. Muu luokka voi ottaa niihin kantaa, ja lopulta opettaja voi rikastaa oppilaitten ajatuksia antamalla tarvittavaa faktatietoa. Muistoja Työskennellään pienissä ryhmissä keskustellen ja kertoen omia lapsuusmuistoja (voidaan myös työstää kirjoittaen). Muistot voivat olla jännittäviä, hauskoja, surullisia jne. Niitä esitetään toisille ryhmille patsaina, joista yksi kertoo patsaskuvan tarinan muiden ollessa kuvassa sivuroolissa. Useista patsaista muodostuu kokonaisuuksia, jotka ovat kuin sarjakuvia tai kuvasarjoja lapsuudesta. Niistä voidaan jatkaa vaikka pieniin esityksiin ja lopulta ehkä omaan pieneen lapsuusaiheiseen teatteriesitykseen. Lapsuus Projekti: Kuka tarvitsee taidetta? Projektin kuvaus Tavoite Projektin tavoitteena on auttaa lasta ymmärtämään taiteen omaleimainen tapa kertoa maailmasta. Tiede kertoo, mikä on totta, etiikka kertoo, mikä on oikein, ja käytäntö kertoo, mikä toimii. Taide näyttää, mikä on kaunista ja rumaa ja omalla tavallaan hyvää ja totta. Tieteessä voi olla yksi totuus, taiteessa niin ei ole juuri koskaan. Siinä on sen voima. Kantava idea Projektin keskeisinä työtapoina ovat taiteilijan ja hänen taideteostensa aito kohtaaminen. Projektiin kutsuttava taiteilija voi olla kirjailija, muusikko, elokuvaohjaaja tai esim. kuvataiteilija, kuten tässä esimerkissä. Oppilas on toimittajan roolissa: hänen projektitehtävänsä on paitsi toimia kanssataiteilijana myös jäsentää projekti tarinaksi. Välineet, tilat, materiaalit Projektiin tarvitaan sanomalehtiä. Kuvan tekemisen välineet määräytyvät valitun työtavan mukaan. Näyttelyn rakentamisessa tarvitaan, ripustamistavan mukaan, siimaa, nuppineuloja, teippiä, taustapapereita (paspis). Näyttelystä tehtävä lehtijuttu voidaan tehdä perinteiseen paperilehteen tai nettiin. Jälkimmäisessä apuna voi käyttää edu.fi-sivustolta löytyvää, koulujen käyttöön ilmaiseksi tarjottavaa Lehtiverstasta, jonne opettajan tulee rekisteröityä käyttäjäksi hyvissä ajoin, tai kaikille avointa Juniorijournalistin tutkintoa. 1 Oppilaat tuovat kotoa oman lapsuuskuvansa. Kuva kiinnitetään isommalle paperille (A3 tai A2). Omaa valokuvaa (sen viivoja tai aiheita) jatketaan isommalle paperille siten, että tehdään kuva aiheesta onnellinen lapsuus tai seikkailujen lapsuus. Jatkettua kuvaa voidaan työstää värikynillä, väriliiduilla tai vesiväreillä. Aika Projekti vie aikaa kolmesta päivästä viikkoon. 7

8 Vaiheet 1. Ennakkotehtävät Projekti alkaa varsinaisesti siten, että käydään yhdessä läpi oppilaiden kysymyksiinsä saamat vastaukset. Sen jälkeen etsitään sanomalehdistä tietoa ajankohtaisista taidenäyttelyistä tai taidetapahtumista. Valitaan projektiin kutsuttava, lapsia kiinnostava taiteilija. Etsitään lehdistä, kirjastosta tai netistä tietoa hänestä ja hänen töistään. 1 Ennakkotehtävän tarkoitus on orientoitua yhdessä taiteen maailmaan. Opettaja näyttää oppilaille jonkin itselleen tärkeän taide-esineen ja kertoo sen tarinaa. Tämän jälkeen kootaan kysymyksiä, joita lapsilla on taiteesta. Näitä kysymyksiä käytetään, kun haastatellaan lapsia ja aikuisia heidän suhteestaan taiteeseen. Hyviä, valmiita kysymyksiä ovat mm. seuraavat: Millaisia taide-esineitä teillä on kotona? Millaisesta taiteesta vanhemmat pitävät? Harrastetaanko teillä jotain taidemuotoa? Mitä hyötyä/iloa on taiteen harrastamisesta? Tunnetteko ketään ammattitaiteilijaa? Kuinka usein luette kulttuurisivuja lehdestä? Varsinaiset tehtävät tehdään työkunnissa. Opettaja voi käyttää joko luokan pysyviä ryhmiä tai muodostaa projektikohtaiset ryhmät. Uudet ryhmät eivät ole heti työvalmiudessa. Siihen pääsyä auttaa, jos ryhmillä teetetään aluksi tutustumis- tai ryhmäytymistehtäviä. 2. Projektin aloitus Opettaja tai oppilaat ottavat yhteyttä taiteilijaan. Hänen kanssaan sovitaan vierailusta taidenäyttelyssä ja hänen tulostaan kouluun. Opettajan on syytä selvittää myös mahdolliset palkkiokysymykset. Opettaja vie luokan taidenäyttelyyn, konserttiin tms. Oppilaiden tehtävänä on valita siellä työt, joista he haluavat tietää enemmän. 3. Oppilastehtävät Ideana on, että taiteilija tulee kouluun ja vastaa kysymyksiin tai että luokka vierailee hänen ateljeessaan/työhuoneessaan. Taiteilijaa pyydetään avaamaan lapsille teemaa, jonka parissa hän parhaillaan työskentelee tai josta hänen näyttelynsä kertoo. Taiteilija ohjaa lapsia työskentelemään sovitulla tekniikalla ja välineillä kyseisestä teemasta. Kukin lapsi tuottaa yksin tai ryhmässä oman tuotoksensa yhden päivän aikana. Osa oppilaista dokumentoi samalla päivää esim. digi- tai videokameralla. 4. Tehtävien esittely Päivän päätteeksi tarkastellaan yhdessä työn tuloksia. Taiteilijavieras antaa lapsille palautetta sekä työskentelystä että töistä. 8

9 Oppilaat tekevät juttusarjan taiteilijan vierailusta. Kullakin työparilla on oma näkökulmansa. Jutut julkaistaan luokan/koulun lehdessä. Huomiota kiinnitetään jutun otsikointiin, ingresseihin, kuviin ja kuvateksteihin. Mukaan lehteen valitaan kuvia sekä taiteilijan että lasten töistä ja työskentelystä. Teemapäivä: Hyvä elämä Teemapäivän kuvaus Tavoite 5. Projektin päätös Töistä rakennetaan yhteisnäyttely, jossa on mukana myös jokin taiteilijavieraan työ. Näyttely voidaan rakentaa esimerkiksi luokkaan, käytävään tai vaikka lähikirjastoon. Työt ripustetaan tilan mukaan niin, että kukin työ tulee hyvin esille ja että töistä muodostuu selkeä ja tasapainoinen kokonaisuus. Kunkin työn alle liitetään lasten laatima kuvaus työn synnystä. Omalla paikallaan voi olla taiteilijavieraan esittely. Näyttelyyn laaditaan kutsukirje, joka lähetetään vanhemmille, naapuriluokille ja mm. paikallislehdelle. Toiveena on, että paikallislehti tekee uutisen näyttelyn avajaisista. Teemapäivän tavoitteena on auttaa lasta ymmärtämään, että ihmiselämässä on erilaisia vaiheita ja erilaisia kohtaloita. Lapsille annetaan tilaisuus keskustella elämään ja kuolemaan liittyvistä vaikeistakin asioista turvallisessa ilmapiirissä. Kantava idea Ideana on käydä läpi koko ihmisen elämänkaari siten, että ryhmittäin tutustutaan tarkemmin yhteen elämänvaiheeseen. Yhteisenä päämääränä on rakentaa ihmisen elämää esittelevät messut. Välineet, tilat, materiaalit 1 6. Jälkityöt Näyttely on myös purettava ja työt palautettava tekijöille. Lopuksi arvioidaan yhdessä projektia. Arvioinnissa hyviä keskustelukysymyksiä ovat mm. seuraavat: Mitä opin taiteesta? Mitä opin yhdessä tekemisestä? Mikä oli minulle/meille vaikeaa? Mikä oli minulle/meille helppoa? Miten tällainen projekti kannattaisi tehdä seuraavalla kerralla? Työskentely tapahtuu sekä luokissa että suuressa salissa. Ryhmät voivat tehdä opintoretkiä myös koulun ulkopuolelle esim. päiväkotiin, sairaalaan, vanhainkotiin ja hautausmaalle. Retkille tarvitaan mukaan esim. digi- tai videokamera. Työhön tarvitaan sanomalehtiä, liimaa, saksia ja isoja papereita. Aika Ennakkotehtäviin on syytä varata vähintään yksi valmistelupäivä, messujen rakentamiseen toinen ja itse tapahtumaan kolmas. Työtapoja ja ideoita Projektin yhteydessä on mahdollista perehtyä moneen elämässä tarpeelliseen taitoon. Näitä ovat kysymysten ja kyselylomakkeen laatiminen haastatteleminen lehtijutun osien otsikot, ingressit, kuvat ja kuvatekstit tunnistaminen näyttelyn rakentaminen. 9

10 Vaiheet 1. Ennakkotehtävät Opettaja kertoo tarinan ihmisestä, joka on elänyt hyvän elämän. Opettaja voi myös lukea runon tai kuunteluttaa laulun, joka kertoo onnellisesta elämästä. Tämän jälkeen pohditaan kysymystä, millaisen elämän haluaisin elää. Mikä lopulta tekee elämästä onnellisen? Kuinka onnellinen olet? Mikä tekee sinusta onnellisen? Kolmas tapa lähestyä asiaa on koota elämänohjeita eri-ikäisiltä ihmisiltä. Toisena tehtävänä oppilaat saavat tuoda kouluun eri-ikäisille ihmisille tärkeitä esineitä (valokuvia, kirjoja, työkaluja, vaatteita, lempimusiikkia jne.) ja selvittää kunkin esineen historian. 1 Tehtävät tehdään työkunnissa. Opettaja voi käyttää joko luokan pysyviä ryhmiä tai muodostaa teemakohtaiset ryhmät. Uudet ryhmät eivät ole heti työvalmiudessa. Siihen pääsyä auttaa, jos ryhmillä teetetään aluksi tutustumis- tai ryhmäytymistehtäviä. Opettaja jakaa ryhmille sanomalehtiä. Seinätila jaetaan eri ikäkausiosastoihin. Oppilaat saavat etsiä lehdistä kuvia, uutisia jne. eri ikäkausista. Tarkastellaan leikkeitä ja keskustellaan ihmiselämästä. Minkä elämänvaiheen lapset kokevat onnellisimmaksi? Entä onnettomimmaksi? Laaditaan keskustelujen pohjalta luettelo lasten itse havaitsemista, onnellisen elämän rakennusaineista. Tehdään kysely eri-ikäisille ihmisille siitä, mitkä näistä tekijöistä ovat heistä kaikkein tärkeimpiä. Vastaajien tulee valita niistä esimerkiksi viisi itselleen tärkeintä. Kysymyksen voi myös esittää avoimemmassa muodossa: 2. Teeman avaus Kerrataan ihmiselämän eri vaiheet (syntyminen, vauvaikä, varhaislapsuus, lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhuus, kuolema) taulutyönä. Ryhmät kokoavat omien kyselyittensä tulokset yksinkertaisella tukkimiehen kirjanpidolla ja laativat taulukon kullakin ikäkaudella tärkeimmiksi osoittautuneista seikoista. 3. Oppilastehtävät Ihmisen elämän koko kaari -messut rakennetaan juhlasaliin tai koulun käytävään. Jokaisella työkunnalla on oma osastonsa. Osastot ovat tilassa 10

11 kronologisessa järjestyksessä. Kullakin osastolla on näyttely ikäkauden esineistä. Esitehtävänä tehty leikeseinä siirretään osastoille. Lisätehtävinä oppilaat voivat tuottaa dokumentteja osastoille esim. kuvaamalla videopätkiä/digikuvia päiväkodista, vanhainkodista, työpaikalta, hautausmaalta jne. nauhoittamalla eri-ikäisten ihmisten haastatteluja. Osastoilla voi myös esiintyä vieraita. Messuille kutsutaan yleisöä. Tätä varten laaditaan kutsukortit. Messut tarvitsevat myös opasteet. Koululaisia varten kukin osasto laatii yhden tietokysymyksen. Niistä kootaan messutesti. Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan elämää entistä onnellisemmaksi tekevä palkinto. Osa oppilaista saa tehtäväkseen toteuttaa ns. gallupkyselyn siitä, mikä tekee elämästä onnellisen. 4. Tehtävien esittely Jokaisella messuosastolla on opas/oppaita vuorollaan vastaamassa kysymyksiin ja esittelemässä tuotoksia. Osa oppilaista dokumentoi messutapahtuman. Gallupkyselyn tulokset julkistetaan messujen päätteeksi. 5. Teemapäivän päätös Teemapäivän aikana jokainen tutustuu myös toisiin osastoihin. Kun yleisö on poistunut, kokoonnutaan vielä yhteen ja annetaan kannustavaa palautetta kaikille. 6. Jälkityöt Lopuksi arvioidaan messut. Arvioinnissa hyviä keskustelukysymyksiä ovat mm. seuraavat: Mitä opin ihmisen elämästä? Mitä opin yhdessä tekemisestä? Mikä oli minulle/meille vaikeaa? Mikä oli minulle/meille helppoa? Miten tällainen projekti kannattaisi tehdä seuraavalla kerralla? Aivan lopuksi kaikki osallistuvat messujen purkamiseen. 1 Työtapoja ja ideoita Teemapäivän yhteydessä on mahdollista perehtyä moneen elämässä tarpeelliseen taitoon. Näitä ovat haastattelun tekeminen vierailun järjestäminen gallupkyselyn toteuttaminen dokumentin teko osaston rakentaminen. 11

12 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 2 Toinen aihekokonaisuus, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, syventää ensimmäistä aihekokonaisuutta, ihmiseksi kasvamista. Tavoitteena on tukea lapsen kasvua hyväksi ihmiseksi ja kelpo kansalaiseksi vahvistamalla hänessä suomalaista, pohjoismaalaista ja eurooppalaista kulttuuri-identiteettiä. Jokaisen on saatava kasvaa omaan kulttuuriinsa ja samalla erilaisten kulttuurien kohtaamiseen. Mm. EU vaatii eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistamista koulutuksessa. Tämä aihekokonaisuus toteutuu mm. katsomusja taideaineiden, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä ympäristö- ja luonnontiedon, biologian, maantieteen ja historian oppitunneilla. Oppilaitten virittäminen aihekokonaisuuteen Lapsia voidaan viritellä aihekokonaisuuteen erilaisilla pikkutehtävillä jo hyvissä ajoin ennen teemapäivää tai projektia. Lasten omat ajatukset Opettaja voi pyytää lapsia kirjoittamaan, millaisia heitä askarruttavia kysymyksiä mieleen nousee, kun aikuiset puhuvat kulttuurista, identiteetistä, kansoista ja kansainvälisyydestä. Mitä he haluaisivat oppia koulussa näistä asioista? Kukin kysymys kirjoitetaan erilliselle lapulle. Eräässä koulussa oppilaita askarruttivat esim. tällaiset kysymykset: Miksi Suomessa ei ole kuningasta? Miksi ei eletä rautakautta? Ovatko kaikki sukua toisilleen? Miksi on erivärisiä ihmisiä? 12

13 Jonkin ajan päästä opettaja jakaa oppilaille monisteen, jossa lasten omat kysymykset on ryhmitelty. Nyt jokainen saa tehtäväksi kirjoittaa omia ajatuksiaan niistä kysymyksistä, joista hänellä on jokin näkemys. Jokainen ajatuskokonaisuus kirjoitetaan omalle sivulleen. Yllä mainitussa koulussa oppilailla oli seuraavanlaisia ajatuksia: Meillä on presidentti. Se meni jo. No ei!!! Ei vaan voi!!! Muissa maissa paistaa aurinko eri lailla. Sopivissa kohdissa, esim. luokan omissa päivänavauksissa, palataan näihin kysymyksiin ja oppilaitten ajatuksiin. Muu luokka voi ottaa niihin kantaa, ja lopulta opettaja voi rikastaa oppilaitten ajatuksia antamalla tarvittavaa faktatietoa. Projekti: Sanomalehden kyydissä maailman ympäri Projektin kuvaus Tavoite Projektin tavoitteena on auttaa lasta ymmärtämään maailmaa ja sen tapahtumia sekä sanomalehtien roolia tiedonvälittäjänä. Sanomalehti kertoo kustakin maasta sen, mitä toimittajat pitävät oleellisena ja ajankohtaisena. Usein uutisissa korostuvat huonot uutiset, vahingot jne. Kyse on tiedon valikoinnista. Toimittajan ammattitaitoon kuuluu erottaa tärkeät ja lukijoita kiinnostavat uudet asiat epäolennaisista. Kantava idea 2 Vieraskielinen asiantuntija Työskennellään pienissä ryhmissä siten, että kukin pari on vuorollaan vieraileva asiantuntija, joka on tullut kertomaan oman kulttuurinsa jostakin piirteestä tai tavasta. Vierailija puhuu omaa kieltään, joka on siansaksaa. Toinen oppilas tulkkaa vierailijaa sitä mukaa kuin tämä pitää esitelmää. Vierailijalle annetaan ohjeeksi käyttää kehonkieltä mahdollisimman paljon, sillä se helpottaa tulkin toimintaa. Oikeita vastauksia ei ole, joten tehtävää tehdään niin, että mitään ei sovita etukäteen vaan kumpikin toimii tilanteessa vapaasti. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä tehtävä, jossa yksi on vieraskielinen opas, joka esittelee ryhmälle turistinähtävyyttä. Tilanteen lopuksi käydään keskustelu siitä, mitä opas opasti ja mitä turistit luulivat nähneensä. Kaikki ryhmän jäsenet saavat toimia eri rooleissa. Maailman lapset Tehdään koko luokan yhteistyönä joko pitkälle voimapaperialustalle tai taulukuvana taustakuva (huvipuisto, puisto jne.), jolle sanomalehdistä leikatut erirotuiset ja -ikäiset ihmishahmot liitetään toimimaan yhdessä. Työ voidaan tehdä tai siirtää johonkin koulun yleiseen tilaan. Projektin keskeisenä työtapana on rakentaa luokkaan kartta maailmasta/euroopasta/pohjoismaista/suomesta sellaisena kuin kohde sanomalehdessä tietyllä seurantajaksolla esitellään. Välineet, tilat, materiaalit Työskentely tapahtuu luokissa tai jossain yhteisessä tilassa, jossa on suuri seinätila (esim. ruokala). Työhön tarvitaan sanomalehtiä, liimaa, saksia, isoja papereita, narua tai villalankaa. Projektin viimeiselle kerralle kutsutaan asiantuntijaksi sanomalehden toimittaja. Aika Projekti kannattaa jaksottaa neljään osaan. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään maailmankartta; siihen kuluu aikaa noin puoli päivää. Toisessa vaiheessa kootaan ja tutkitaan uutisia. Siihen varataan aikaa puolesta päivästä päivään. Kolmannen vaiheen muodostaa 1 2 viikkoa kestävä tietyn uutisaiheen seuranta, joka tehdään läksynä pareittain. Neljännessä vaiheessa työparit esittelevät uutisseurantansa tulokset. Se vie aikaa puoli päivää. 13

14 2 2. Projektin aloitus 14 Vaiheet 1. Ennakkotehtävät Luokka katsoo opettajan johdolla tv-uutiset. Katselutehtävänä on kirjata ylös, mistä maista uutisia kerrottiin. Etsitään nämä maat kartalta. Varsinaiset tehtävät tehdään työkunnissa. Opettaja voi käyttää joko luokan pysyviä ryhmiä tai muodostaa projektikohtaiset ryhmät. Uudet ryhmät eivät ole heti työvalmiudessa. Siihen pääsyä auttaa, jos ryhmillä teetetään aluksi tutustumis- tai ryhmäytymistehtäviä. Luokka laatii yhdessä jättisuuren maailmankartan. Pohjana on ph-kalvolla oleva ruudutettu karttapohja, josta kukin kopioi oman ruutunsa (Näin mittakaavat säilyvät oikeina). Kukin ryhmä viimeistelee kartan ääriviivat selkeiksi ja sijoittaa valtioiden rajat ja nimet paikalleen. Palasista kootaan seinälle koko kartta. Oppilaat saavat tehtäväksi etsiä ja säilyttää sanomalehtiä sovitun ajan ja tuoda ne projektipäivänä koululle. Sanomalehtiä voi myös tilata tällaiseen tarkoitukseen lehtitaloista. Kartta on koottu sovitulle seinälle, ja jokaisen ryhmän edustaja esittelee lyhyesti omaa maanosaansa. Oppilaat saavat tehtäväksi etsiä kouluun tuoduista sanomalehdistä eri maista kertovia uutisia, leikata ne irti ja koota sovittuun paikkaan (esim. laatikkoon). Kun kaikki lehdet on käyty läpi, sijoitetaan leikkeet kartalle tai yhdistetään kauempana oleva uutisleike oikeaan maanosaan tarvittaessa narulla. 3. Oppilastehtävät Oppilaat työskentelevät oman karttapalansa uutisten parissa (esim. maanosat). He etsivät vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Kuinka monta uutista tästä maanosasta on löydetty? Millaisia huonoja uutisia lehdet tästä maanosasta kertovat? Millaisia hyviä uutisia sieltä kuuluu? Uutisten sävyä voidaan havainnollistaa kiinnittämällä uutisleikkeisiin esim. punainen (ikävä uutinen) tai sininen (hyvä) täplä. Lopuksi vertaillaan eri maanosien uutisprofiilia. Mistä osasta maailmaa syntyy hyvin synkkä kuva, mistä valoisa?

15 Tämän jälkeen oppilasparit saavat valita omasta maanosastaan uutisaiheen, jota sitoutuvat seuraamaan sovitun ajan (1 2 viikkoa). 4. Tehtävien esittely Projektin viimeisellä kerralla työhön osallistuu ammattitoimittaja. Luokka esittelee hänelle uutismaailman kartan. Sen jälkeen työparit esittelevät uutisseurantansa tulokset. Esittely tehdään suullisesti ottamalla mallia tv-uutisten uutisjutuista. Niissä äänessä ovat tavallisesti sekä uutisankkuri että asiaa syventävä toimittaja. 5. Projektin päätös Lopuksi toimittaja arvioi näkemäänsä ja kuulemaansa myöskin mediakriittisestä näkökulmasta. Vastaako syntynyt uutiskuva maailmasta hänen mielestään totuutta? Missä suhteessa kuva on väärä? Miksi? 6. Jälkityöt Lopuksi arvioidaan uutismaailma-projektia. Arvioinnissa hyviä keskustelukysymyksiä ovat mm. seuraavat: Mitä opin maailmasta ja sanomalehdistä maailman kuvaajina? Mitä opin yhdessä tekemisestä? Mikä oli minulle/meille vaikeaa? Mikä oli minulle/meille helppoa? Miten tällainen projekti kannattaisi tehdä seuraavalla kerralla? Teemapäivä: Kaiken maailman sanomalehdet Teemapäivän kuvaus Tavoite Teemapäivän tavoitteena on auttaa lasta ymmärtämään sanomalehtien roolia tiedonvälittäjänä eri kulttuureissa. Eri maiden toimittajat pitävät eri asioita oleellisina ja ajankohtaisina. Teemapäivä tarjoaa luontevan mahdollisuuden perehtyä koulun maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kulttuuriin. Kantava idea Teemapäivän keskeisenä työtapana on analysoida sanomalehden rakennetta eri kulttuureissa sekä huomata, kuinka eri tavoin tai samalla tavoin jokin uutinen esitellään eri puolilla maailmaa. Kustakin lehdestä tehdään posterityyppinen esittely. Välineet, tilat, materiaalit Työskentely tapahtuu luokissa, mutta posterit asetetaan näytteille esim. käytävään. Työhön tarvitaan kotimaisia ja ulkomaisia sanomalehtiä, liimaa, saksia ja isoja papereita. Teemapäivään kutsutaan vieraaksi maahanmuuttajalasten vanhempia tai muita heidän yhteisönsä edustajia avaamaan sanomalehden kieltä ja sen piirtämää uutiskuvaa. Aika 2 Työtapoja ja ideoita Projektin yhteydessä on mahdollista perehtyä moneen elämässä tarpeelliseen taitoon. Näitä ovat uutisen tekeminen uutisseuranta oleellisen tiedon valikoiminen sanomalehden roolin hahmottaminen. Teemapäivä kannattaa jaksottaa kahteen osaan. Ensimmäisessä vaiheessa opettaja ja luokka selvittelevät mahdollisia vierailijoita. Toisessa vaiheessa tutustutaan ryhmissä eri maiden lehtiin. Kussakin ryhmässä voi olla joku maahanmuuttajaoppilas asiantuntijajäsenenä. Tähän vaiheeseen varataan puolesta päivästä koko päivään. 15

16 Vaiheet 2. Teeman avaus 1. Ennakkotehtävät Tapahtumapäivän onnistumiseksi on tärkeää muodostaa lehtiä tutkivat ryhmät tarkoituksenmukaisesti. Jos koulussa on paljon maahanmuuttajia, tavoite ei ole sijoittaa heitä kaikkia analysoimaan oman kulttuurinsa lehteä. Maahanmuuttajalasten huoltajille on syytä laatia tiedote, jossa kysytään heidän mahdollisuuksiaan osallistua teemapäivään ja auttaa lehtien hankinnassa. Opettaja esittelee oppilaille päivän suomalaisen lehden ja sille tyypillisen rakenteen eli sen osastot ja juttutyypit. Juttutyyppejä ovat mm. pääkirjoitus, uutinen, kolumni, pakina, arvostelut, reportaasit, sarjakuvat, ajankohtais- tai pilapiirrokset. Lisäksi sanomalehdissä on ilmoituksia ja mainoksia. Osastoja ovat ulkomaanuutiset, kotimaanuutiset, paikallisuutiset, urheilusivut, kulttuurisivut, tv- ja radiosivut jne. Lisäksi huomiota voidaan kiinnittää kuvien ja otsikoiden käyttöön sekä taittoon. 2 Kannattaa käyttää myös ulkomaisten sanomalehtien verkkolehtiä. Linkkejä ulkomaisiin sanomalehtiin on mm. Sanomalehtien Liiton verkkosivuilla (www.sanomalehdet.fi). Tehtävät tehdään työkunnissa. Opettaja voi käyttää joko luokan pysyviä ryhmiä tai muodostaa tilapäiset ryhmät. Uudet ryhmät eivät ole heti työvalmiudessa. Siihen pääsyä auttaa, jos ryhmillä teetetään aluksi tutustumis- tai ryhmäytymistehtäviä. 3. Oppilastehtävät Lämmittelytehtävänä ryhmät saavat leikata suomalaislehdistä näytteitä eri juttutyypeistä ja osastoista. 16

17 Varsinainen tehtävä toteutetaan ryhmissä, joilla kullakin on oma, ulkomainen lehti. Ryhmän tehtävänä on analysoida: miltä lehti näyttää (koko, paksuus, paperin laatu ja väri, kuvien määrä, taiton periaatteet) millainen on etusivu millaisista asioista lehdessä on isoja juttuja millaisia osastoja lehdessä on millaisia juttutyyppejä lehdessä on onko lehdessä esillä jokin opettajan nimeämistä suomalaislehden pääuutisaiheista mitä kyseisistä pääuutisaiheista kerrotaan. Analyysin jälkeen lehdestä tehdään posteri, jossa on lehden etusivu sellaisenaan. Posteriin kootaan analyysin tulokset. Lisätehtävänä on laatia tiivis kuvaus lehden kotimaasta. 4. Tehtävien esittely Posterit kootaan käytävään. Ryhmille jaetaan uudet tutkimustehtävät, joissa vertaillaan eri lehtiä yhdestä näkökulmasta kerrallaan. Sopivia näkökulmia ovat lähes kaikille lehdille yhteiset piirteet osastorakenteen osalta yleiset juttutyypit kuvan käyttö lehdessä (missä lehdissä kuvilla on suuri merkitys, missä taas niitä ei juurikaan käytetä) opettajan esittämien uutisaiheiden esiintyminen eri lehdissä. 5. Teemapäivän päätös Lopuksi kukin ryhmä saa tehtävän koota vertailutehtävän tulokset muutaman A4-sivun mittaiseksi raportiksi. Raportit kootaan yhteen teemapäivän julkaisuksi. Opettaja laatii siihen esipuheen. Julkaisuun voidaan liittää kuvia postereista. 6. Jälkityöt Lopuksi arvioidaan teemapäivää. Arvioinnissa hyviä keskustelukysymyksiä ovat mm. seuraavat: Mitä opin sanomalehdistä maailman kuvaajina? (Tässä erityisen arvokkaita ovat maahanmuuttajalasten huoltajien ja heidän yhteisöjensä edustajien perustelut lehtien ratkaisuille.) Mitä opin yhdessä tekemisestä? Mikä oli minulle/meille vaikeaa? Mikä oli minulle/meille helppoa? Miten tällainen projekti kannattaisi tehdä seuraavalla kerralla? Työtapoja ja ideoita Teemapäivän yhteydessä on mahdollista perehtyä moneen elämässä tarpeelliseen taitoon. Näitä ovat sanomalehden rakenteen tuntemus juttutyyppien tunnistus posterin teko. 2 17

18 3 18 Viestintä- ja mediataito Kolmas aihekokonaisuus, Viestintä- ja mediataito, tukee ja syventää sekin ihmiseksi kasvua vahvistamalla jokamiehen viestintätaitoja ja kriittistä mediaosaamista. Tämä onkin perinteisin sanomalehtiopetuksen kotikenttä. Tämä aihekokonaisuus toteutuu ymmärtääksemme aihekokonaisuuksista toiseksi todennäköisimmin jo oppitunneilla. Erityisesti sen tavoitteisiin pyritään äidinkielen ja kirjallisuuden sekä taideaineiden oppimäärillä. Oppilaitten virittäminen aihekokonaisuuteen Lapsia voidaan viritellä aihekokonaisuuteen erilaisilla pikkutehtävillä jo hyvissä ajoin ennen teemapäivää tai projektia. Lasten omat ajatukset Opettaja voi pyytää lapsia kirjoittamaan, millaisia heitä askarruttavia kysymyksiä mieleen nousee, kun aikuiset puhuvat viestinnästä ja mediasta. Mitä he haluaisivat oppia koulussa näistä asioista? Kukin kysymys kirjoitetaan erilliselle lapulle. Eräässä koulussa oppilaita askarruttivat esim. tällaiset kysymykset: Miksi joihinkin leffoihin ei saa mennä alle 15-vuotias? Onko vampyyrejä olemassa?

19 Jonkin ajan päästä opettaja jakaa oppilaille monisteen, jossa lasten omat kysymykset on ryhmitelty. Nyt jokainen saa tehtäväksi kirjoittaa omia ajatuksiaan niistä kysymyksistä, joista hänellä on jokin näkemys. Jokainen ajatuskokonaisuus kirjoitetaan omalle sivulleen. Yllä mainitussa koulussa oppilailla oli seuraavanlaisia ajatuksia: Se on niin, että lapsille on omat leffat. Ei ole, ne ovat vain keksittyjä hahmoja. Sopivissa kohdissa, esim. luokan omissa päivänavauksissa, palataan näihin kysymyksiin ja oppilaitten ajatuksiin. Muu luokka voi ottaa niihin kantaa, ja lopulta opettaja voi rikastaa oppilaitten ajatuksia antamalla tarvittavaa faktatietoa. Toimiiko satelliittiyhteys? Oppilaat asettuvat istumaan ryhmissä jonoihin siten, että jonon ensimmäisellä on tyhjä paperi ja kynä. Jonon viimeinen joko saa itse päättää, minkä yksinkertaisen kuvan lähettää, tai opettaja antaa hänelle valmiin kuvan. Viimeinen lähettää kuvan piirtämällä sen sormella edellä olevan selkään, joka taas vuorostaan piirtää saamansa kuvan seuraavan selkään. Etumainen oppilas piirtää saamansa kuvan paperille. Toimiko yhteys, vai muuttuiko kuva matkalla? Etumainen siirtyy jonon viimeiseksi ja lähettää seuraavan kuvan. Jatketaan niin kauan kuin kaikki ovat saaneet lähettää ja piirtää kuvan. Harjoitus voidaan toteuttaa myös ryhmien välisenä kilpailuna, jossa oikeat kuvat tuovat ryhmälle pisteen. Lopuksi lasketaan pisteet. Elokuvajuliste Tehdään valmiista sanomalehtikuvista leikkaa ja liimaa -työtavalla kuvitellulle elokuvalle juliste. Työ aloitetaan etsimällä sopiva otsikko, joka voisi olla elokuvan nimi. Elokuvajulisteessa esiintyvät usein pääosanäyttelijä(t) nimiensä ja ohjaajan nimen kera. Kuka keksii hauskimman elokuvan nimen ja sille iskevän julisteen? Projekti: Mediapäivät Projektin kuvaus Tavoite Projektin tavoitteena on auttaa lasta ymmärtämään median kieltä, keinoja ja tapaa kertoa tarinoita, totta ja fiktiota, maailmasta. Kaikki, mitä media kertoo, ei ole totta. Silti mediankin etiikkaan kuuluu, ettei se tietoisesti levitä valheita. Mediassa informaatio on aina jonkun rajaamaa ja valmiiksi tulkitsemaa, siis subjektiivista. Tiedon levittäminen on vain yksi median tehtävistä. Viihdyttäminen on nykyaikana taloudellisesti medialle yhä merkittävämpää. Median käyttöön, niin vastaanottamiseen kuin tuottamiseen, tarvitaan taitoja. Näitä opitaan käyttämällä mediaa ja hyödyntämällä sitä myös itse vaikutusväylänä. Kantava idea Projektin ideana on muuttaa koulu mediapajaksi kolmen päivän ajaksi (tai esim. kolmeksi peräkkäiseksi keskiviikoksi). Päivien aikana keskitytään muovaamaan informaatiota erilaisiksi tietotuotteiksi. Keskeisinä työtapoina ovat erilaisten juttujen/ohjelmien analysointi ja itse tekeminen. Periaatteena on, että ensimmäisen mediapäivän aikana ideoidut jutut käännetään muina päivinä toisen median kielelle (sanomalehden sarjakuvaa vastaa radiossa hupikuunnelma jne.). Konkreettisesti toiminnassa tähdätään koulun ja sen lähiympäristön arjesta kertovaan koululehteen, kouluradio-ohjelmaan, omaan tv-lähetykseen/video-ohjelmaan ja kotisivuihin. Tuotokset esitellään lopuksi kummiluokan tai naapuriluokan oppilaille. 3 19

20 Välineet, tilat, materiaalit Projektin aikana tarvitaan sanomalehtiä, radioja tv-vastaanottimia, videokameroita, koulun keskusradiota, nauhureita jne. Aika Miten käytät nettiä? Mitä hyötyä/iloa median seuraamisesta sinusta on? Tunnetko ketään ammattitoimittajaa? Lasten ja aikuisten vastaukset käydään läpi kunkin median kohdalla. Projekti kestää kolme koulupäivää. 2. Projektin aloitus 3 Vaiheet 1. Ennakkotehtävä Tutustutaan omiin sekä ympäristön mediatottumuksiin. Aihetta lähestytään haastattelemalla lapsia ja aikuisia (esim. vanhempia) heidän suhteestaan mediaan. Hyviä kysymyksiä ovat esim. seuraavat: Millaisia lehtiä teille tulee kotiin? Mitä asioita luet sanomalehdestä? Millaisia radio-ohjelmia kuuntelet? Kuinka paljon kuuntelet radiota päivittäin? Millaisia tv-ohjelmia katsot? Kuinka paljon katselet tv:tä päivittäin? Millaisia elokuvia katselet? Projekti aloitetaan valitun median toimittajakokouksesta roolileikkinä, jossa päätoimittaja (opettaja) kertoo, että tutkimusosasto on saamassa valmiiksi yleisötutkimuksensa, jonka tuloksia esitellään. Tulosten käsittelyn jälkeen jakaudutaan työkuntiin, joista kukin saa oman tehtävänsä. 3. Oppilastehtävät Sanomalehtipäivä Sanomalehtipäivän aluksi käydään läpi oppilaitten kokoamat vastaukset vanhempien tai muiden aikuisten lukutottumuksista. 20

21 Sen jälkeen opettaja esittelee erilaisia sanomalehtiä ja luokka kertaa keskeiset sanomalehden osastot ja juttutyypit. Sitten keksitään luokan lehdelle nimi ja typografia. Tehtävät tehdään työkunnissa. Opettaja voi käyttää joko luokan pysyviä ryhmiä tai muodostaa tilapäiset ryhmät. Uudet ryhmät eivät ole heti työvalmiudessa. Siihen pääsyä auttaa, jos ryhmillä teetetään aluksi tutustumis- tai ryhmäytymistehtäviä. Luokka jaetaan toimituksiin, joita ovat uutis- ja ajankohtaisosasto, jonka tehtävänä on tuottaa luokan lehteen uutisia pääkirjoitus- ja mielipideosasto, jonka tehtävänä on tuottaa mielipiteitä ja kannanottoja sisältäviä juttuja taide- ja kulttuurisosasto, jonka tehtävänä on tuottaa arvosteluja kirjoista, elokuvista, musiikista ja esim. radio- ja tv-ohjelmista mainos- ja ilmoitusosasto, jonka tehtävänä on keksiä mielikuvituksellisia mainoksia viihdeosasto, jonka tehtävänä on tuottaa pilapiirroksia, sarjakuvia ja pakinoita. Kukin toimitus etsii sanomalehdistä oman osastonsa näytteitä ja käyttää niitä mallina omia juttujaan tehdessään. Toimitukset ideoivat useita mahdollisia juttuja ja lopulta jakavat työt keskenään. Radiopäivä Radiopäivän aluksi käydään läpi oppilaitten kokoamat vastaukset vanhempien tai muiden aikuisten radion kuuntelutottumuksista. Sen jälkeen kuunnellaan näytteitä erilaisista radio-ohjelmista vähintään vaihtamalla kanavia. Opettaja esittelee tavanomaisia radio-ohjelmatyyppejä (uutiset, musiikkiohjelmat, kontaktiohjelmat, haastattelut ja kuunnelmat). Sitten keksitään luokan radiokanavalle oma nimi. Luokka jaetaan toimituksiin, joita ovat uutis- ja ajankohtaistoimitus, jonka tehtävänä on tuottaa radiouutiset puheenvuorotoimitus, jonka tehtävänä on tuottaa mielipiteitä ja kannanottoja sisältävä ohjelma taide- ja kulttuuritoimitus, jonka tehtävänä on tuottaa esittelyjä tai arvosteluja kirjoista, elokuvista ja musiikista tai esim. ohjelma, jossa soitetaan musiikkia, esitellään taiteilija tai tuotetaan vakava kuunnelma mainososasto, jonka tehtävänä on keksiä mielikuvituksellisia radiomainoksia viihdeosasto, jonka tehtävänä on tuottaa hupikuunnelma. Tarkoitus on, että jokaisena mediapäivänä ollaan eri toimituksessa. 3 Ennen juttujen tekoa pidetään vielä koko lehden toimituksen kokous, jossa opettajan johdolla hahmotellaan lehden tuuppari, ts. sen rakenne ja kullekin osastolle varattujen sivujen määrä. Tämän jälkeen kukin toimittaja tekee yksin tai pareittain oman juttunsa puolivalmiiksi. Osastot pitävät sisäisen kritiikkituokion, jossa annetaan prosessikirjoitukselle tyypillisesti vinkkejä toisten juttuihin. Tämän jälkeen jutut tehdään valmiiksi. Kussakin jutussa pitää olla otsikko, itse juttu sekä mahdollisesti kuva kuvateksteineen. Otsikot, teksti ja kuvat taitetaan sovitulla tavalla. Kukin toimitus muuttaa sanomalehtipäivänä toteuttamansa jutun radiojutuksi. Ennen radiolähetystä pidetään koko toimituksen kokous, jossa opettajan johdolla hahmotellaan ohjelmarakenne ja kullekin jutulle varattu aika. Tämän jälkeen kukin toimittaja tekee yksin tai parin kanssa oman juttunsa. Kullakin ohjelmalla pitää olla nimi. Osa ohjelmista nauhoitetaan erillisessä, rauhallisessa studiossa. Osa voidaan toteuttaa suorana lähetyksenä keskusradiossa. Lähetykseen tarvitaan toimittajien lisäksi juontaja. Valmiit irtosivuina tulostetut jutut kootaan sovittuun paikkaan, josta opettaja-päätoimittaja poimii ne lehteen ja monistaa sen kaikille. Ennen ohjelman lähettämistä on syytä tiedottaa keskusradiolla lähetysajasta. Opettajan on syytä sopia asiasta muiden opettajien kanssa. 21

22 Elokuva- ja tv-päivä Ennen videoidun ohjelman lähettämistä keskustelevisiolaitteilla tai näyttämistä kutsuyleisölle Elokuva- ja tv-päivän aluksi käydään läpi oppilaitten kokoamat vastaukset vanhempien tai Opettaja sopii asiasta muiden opettajien kanssa. tv-vastaanottimesta on syytä tiedottaa ohjelmasta. muiden aikuisten elokuvien ja tv:n katselutottumuksista. 4. Tehtävien esittely Sen jälkeen katsellaan näytteitä erilaisista tvohjelmista vähintään vaihtamalla tv-kanavia. Opettaja esittelee tavanomaisia tv-ohjelmatyyppejä (uutis- ja ajankohtaislähetykset, lastenja nuortenohjelmat, musiikkiohjelmat, kontaktiohjelmat ja kilpailut, haastattelut ja elokuvat, tv-näytelmät ja sarjaohjelmat). Sitten keksitään luokan tv-kanavalle oma nimi. 3 Luokka jaetaan toimituksiin, joita ovat uutis- ja ajankohtaistoimitus, jonka tehtävänä on tuottaa tv-uutiset taide- ja kulttuuritoimitus, jonka tehtävänä on tuottaa ohjelma, jossa kuunnellaan musiikkia, esitellään taiteilijoita ja heidän töitään, arvostellaan kirjoja, elokuvia tms. mainososasto, jonka tehtävänä on keksiä mielikuvituksellisia tv-mainoksia viihdeosasto, jonka tehtävänä on tuottaa hupiohjelma tai kontakti-/kilpailuohjelma. Tarkoitus on, että jokaisena mediapäivänä ollaan eri toimituksessa. Kukin toimitus muuttaa sanomalehtipäivänä toteuttamansa jutun tv-jutuksi. Luokan tekemä sanomalehti jaetaan oppilaiden mukana koteihin ja naapuriluokkiin. Radioja tv-ohjelmat voidaan näyttää joko suppealle kutsuvierasjoukolle tai lähettää laajemmin koko kouluun, jos siihen on tekniset mahdollisuudet. 5. Projektin päätös Lopuksi kukin ryhmä saa tehtävän koota kokemuksiaan eri medioista. Pohtia kannattaa sitä, mikä medioista oli kiehtovin/vaikein mikä toimituksista oli helpoin/hauskin/vaikein kuinka sama juttu muuttui, kun media vaihtui mikä oli vaikeinta muunnostyössä. 6. Jälkityöt Lopuksi arvioidaan projektia. Arvioinnissa hyviä keskustelukysymyksiä ovat mm. seuraavat: Mitä opin medioista? Mitä opin yhdessä tekemisestä? Mikä oli minulle/meille vaikeaa? Mikä oli minulle/meille helppoa? Miten tällainen projekti kannattaisi tehdä seuraavalla kerralla? Ennen nauhoitusta pidetään koko toimituksen kokous, jossa opettajan johdolla hahmotellaan ohjelmarakenne ja kullekin jutulle varattu aika. Tämän jälkeen kukin toimittaja tekee yksin tai parin kanssa oman juttunsa. Kullakin ohjelmalla pitää olla nimi. Ohjelmat videonauhoitetaan erillisessä, rauhallisessa studiossa sovitussa järjestyksessä, jollei koululla ole editointimahdollisuutta. Lähetykseen tarvitaan lisäksi kuuluttaja. Työtapoja ja ideoita Projektin yhteydessä on mahdollista perehtyä moneen elämässä tarpeelliseen taitoon. Näitä ovat mediataidot toimittajan taidot kritiikin antaminen ja vastaanottaminen. 22

23 Teemapäivä: Miten kuva puhuu -pysäkkipäivä Teemapäivän kuvaus Tavoite Teemapäivän tavoitteena on auttaa lasta ymmärtämään kuvien tapaa kertoa maailmasta. Kuvassakin informaatio on aina jonkun (kuvaajan, ohjaajan) rajaamaa, mutta tulkinta on subjektiivista, merkityksen luo viime kädessä katsoja. Kantava idea Teemapäivän ideana on muuttaa luokka tai koulu kuvapajaksi, jossa keskitytään kuvien tutkimiseen ja muokkaamiseen. Keskeisenä työtapana on erilaisten merkitysten tuottaminen kuvan keinoin. Konkreettisesti tähdätään esim. koulun ja sen lähiympäristön arjesta kertoviin kuvallisiin kertomuksiin. Välineet, tilat, materiaalit Teemapäivänä tarvitaan sanomalehtiä, saksia, liimaa, piirustusvälineitä, paperia, digitaali- ja videokameroita, tv-vastaanottimia. Vaiheet 1. Ennakkotehtävät Oppilaat tuovat kouluun sanomalehtiä. Opettaja nauhoittaa muutamia tv-mainoksia, joita käytetään virikkeenä videopajassa. Kukin työpiste (kirjallisine) ohjeineen ja materiaaleineen on syytä valmistaa kuntoon etukäteen. Oppilaat jaetaan etukäteen työkuntiin. Opettaja voi käyttää joko luokan pysyviä ryhmiä tai muodostaa tilapäiset ryhmät. Uudet ryhmät eivät ole heti työvalmiudessa. Siihen pääsyä auttaa, jos ryhmillä teetetään aluksi tutustumis- tai ryhmäytymistehtäviä. 2. Projektin aloitus Teemapäivä aloitetaan kussakin luokassa tai työkunnassa tutustumalla päivän kuvaan, joka on jokin ennalta sanomalehdestä leikattu kuva ilman kuvatekstiä. Oppilaiden tehtävänä on keksiä kuvalle otsikko sekä kertoa, mitä kuva esittää. Näin oppilaat huomaavat konkreettisesti sen, kuinka monella tavalla sama kuva voidaan tulkita. Päivän aluksi on myös hyvä kerrata luokassa tai luokissa yhdessä eri työpisteet ja niiden sijainti sekä päivän aikataulu. 3 Aika Pysäkkityöskentelyyn varataan yksi kokonainen työpäivä. 23

24 3. Oppilastehtävät 4. Tehtävien esittely 3 Oppilaat jaetaan työkuntiin, joista kukin käy päivän aikana läpi kaikki eri työpisteet. Työpajoja voivat olla mm. seuraavat: Sarjakuvat. Työpajassa tutustutaan sarjakuvan piirtämisen perusasioihin sekä katsellaan sanomalehdistä leikattuja sarjakuvia. Kukin oppilas piirtää annetusta aiheesta oman kolmiruutuisen sanomalehtisarjakuvan. Pilakuvatyöpaja. Työpajassa tutustutaan pilakuvan piirtämisen perusasioihin sekä katsellaan sanomalehdistä leikattuja ajankohtaistai pilakuvia. Kukin oppilas piirtää annetusta aiheesta oman kuvan. Muuttuvat merkitykset -työpaja. Työpajassa annetaan kuville uusia merkityksiä tekemällä lööppejä valmiille lööppipohjille. Materiaalina käytetään sanomalehdistä leikattuja kuvia ja otsikoita. Uutiskuvatyöpaja. Kuvatyöpajassa tutustutaan kuvan sommittelun alkeisiin. Oppilaiden tehtävä on kuvata digitaalikameralla työpajan seinillä oleviin valmiisiin otsikoihin omat kuvaehdotuksensa, jotka tulostetaan työpajan lopuksi mustavalkoisina. Lehtimainospaja. Työpajassa tutustutaan ensin muutamien lehtimainosten avulla sommitteluun ja mainoskuvien ominaisuuksiin. Oppilaiden tehtävänä on toimia mainossuunnittelijoina, jotka laativat valmiille tuotteelle uusi saippua SOAP mainoskampanjan, joka on suunnattu eri-ikäisille kuluttajille. Oppilaat etsivät sanomalehdistä valmiita kuvia, joista he luovat saippualle sanomalehtimainoksen, johon keksivät myös mainostekstin. Tv-mainostyöpaja. Työpajassa tutustutaan ensin muutamien tv-mainosten avulla kuvakokoihin ja tv-mainosten ominaisuuksiin (otosten kesto, tuotteiden esittäminen, henkilöt). Oppilaiden tehtävänä on toimia tv-mainossuunnittelijoina, jotka laativat yhdelle pajasta löytyvälle esineelle (esim. leikkikalu) tv-mainoksen, joka on suunnattu heidän ikäisilleen kuluttajille. Mainoksen kesto on rajattu budjettisyistä 20 sekuntiin ja otosten määrä maksimissaan kolmeen. Kussakin työpajassa valmistuneet työt katsotaan yhdessä työpajarupeaman päätteeksi. 5. Jälkityöt Päivän päätteeksi työkunnat palaavat aloitustyöpajoihin ja asettavat päivän aikana valmistuneet työt esille. 6. Projektin päätös Kaikki työkunnat kiertävät tutustumassa eri työpajoissa valmistuneisiin tuotoksiin. Lopuksi arvioidaan teemapäivää. Arvioinnissa hyviä keskustelukysymyksiä ovat mm. seuraavat: Mitä uusia asioita opin kuvasta? Mitä opin yhdessä tekemisestä? Mikä oli minulle/meille vaikeaa? Mikä oli minulle/meille helppoa? Miten tällainen projekti kannattaisi tehdä seuraavalla kerralla? Työtapoja ja ideoita Teemapäivän yhteydessä on mahdollista perehtyä moneen elämässä tarpeelliseen taitoon. Näitä ovat eri kuvatyyppien (uutiskuva, mainoskuva, sarjakuva, pilakuva), sommittelun, rajaamisen ja kuvakokojen käyttö taittaminen (tekstin ja kuvan yhdistäminen) ja kriittisyys kuvien tarkastelussa tv-mainoksen tekeminen sarjakuvan tekeminen. 24

25 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Neljäs aihekokonaisuus, Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, tukee ihmiseksi kasvua. Tavoitteena on, että lapsi löytää oman paikkansa yhteiskunnassa, saa valmiudet toimia aktiivisena ja vastuullisena kansalaisena. Virallinen Suomi on hyväksynyt sen, että tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee aikaisempaa enemmän yrittäjiä. Kaikki eivät voi hankkia elantoaan toisen palkollisena. Siksi yrittävää asennetta, joka korostaa vastuullista huolenpitoa itsestä ja läheisistä, on vahvistettava. Tämä aihekokonaisuus liittyy lähinnä historian ja yhteiskuntaopin oppimääriin, joten sen edistämisessä on tarpeen koulun käytänteiden muovaaminen. Oppilaitten virittäminen aihekokonaisuuteen Lapsia voidaan viritellä aihekokonaisuuteen erilaisilla pikkutehtävillä jo hyvissä ajoin ennen teemapäivää tai projektia. Lasten omat ajatukset Opettaja voi pyytää lapsia kirjoittamaan, millaisia heitä askarruttavia kysymyksiä mieleen nousee, kun aikuiset puhuvat yrityksistä, yrittäjistä, yrittämisestä, kansalaisista, puolueista, osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Mitä he haluaisivat oppia koulussa näistä asioista? Kukin kysymys kirjoitetaan erilliselle lapulle. Eräässä koulussa oppilaita askarruttivat esim. tällaiset kysymykset: Miksi viikonloppu on vain kaksi päivää? Mitä hyötyä on koulusta? Miksi on läksyjä? Miksi kaikki maksaa? Miksi varastetaan? 4 25

26 4 Jonkin ajan päästä opettaja jakaa oppilaille monisteen, jossa lasten omat kysymykset on ryhmitelty. Nyt jokainen saa tehtäväksi kirjoittaa omia ajatuksiaan niistä kysymyksistä, joista hänellä on jokin näkemys. Jokainen ajatuskokonaisuus kirjoitetaan omalle sivulleen. Yllä mainitussa koulussa oppilailla oli seuraavanlaisia ajatuksia: Kuka senkin on päättänyt??? Koulusta on aina hyötyä. Koulussa opitaan asioita, joita elämän aikana tarvitaan. Oppiminen ei mene ikinä hukkaan. Koska opettajat haluaa, että opitaan. Elämä on kallista. Kaikki maksaa. Koska jotkut ovat köyhiä ja ne vain eivät halua maksaa. Sopivissa kohdissa, esim. luokan omissa päivänavauksissa, palataan näihin kysymyksiin ja oppilaitten ajatuksiin. Muu luokka voi ottaa niihin kantaa, ja lopulta opettaja voi rikastaa oppilaitten ajatuksia antamalla tarvittavaa faktatietoa. Tuote-esittelijä/kaupustelija Ryhmälle jaetaan sattumanvaraisesti tuttuja esineitä. Lämmitellään varsinaista tehtävää siten, että kukin keksii vuorollaan tutulle esineelle uuden käyttötarkoituksen, jonka sitten näyttää ja kertoo muille ryhmän jäsenille. Varsinaisessa tehtävässä kukin saa vuorollaan tutun esineen, jolle keksii uuden käyttötarkoituksen, jota esittelee toisille. Lopuksi pidetään luokan oma ostoskanava, jossa ryhmät esittelevät ja myyvät toisilleen uusia tuotteita. Mainos-tv/näyteikkuna Projekti: Luokkahallitus Projektin kuvaus Tavoite Projektin tavoitteena on lisätä oppilaiden omia vaikutusmahdollisuuksia koulutyöhönsä, edistää siten kouluviihtyvyyttä ja luoda oppilaille omakohtaisia kokemuksia yhteisestä päätöksenteosta ja demokratiasta. Kantava idea Koko lukuvuoden jatkuvan projektin ideana on jakaa luokka ryhmiin, joiden vetäjät muodostavat luokan hallituksen. Rakenteellisina elementteinä ovat vaalit, ryhmäkokoukset ja hallituksen kokoukset. Luokan opettaja toimii toiminnan ohjaajana ja päätösten esittelijänä. Luokan hallitus julkaisee luokan lehteä, jossa esitellään luokan toimintaa ja tehtyjä päätöksiä. Välineet, tilat, materiaalit Luokan hallituksen kokouksissa tarvitaan tavanomaista kokousrekvisiittaa mm. puheenjohtajan nuija. Kokousasioista laaditaan esityslista ja pöytäkirja. Ne voidaan julkaista lehdessä sellaisenaan tai toimitettuina juttuina. Aika Projekti kestää koko lukuvuoden. Hallitus kokoontuu vähintään kerran kuussa, ja sitä ennen ryhmät kokoontuvat antamaan vetäjälleen evästystä. Tehtävää varten tarvitaan pieni laatikko esim. kenkälaatikko. Laatikkoon leikataan aukko eli kuvaruutu. Laatikko sisustetaan siten, että se mainostaa edellisessä tehtävässä käytettyä esinettä. Piirrettyjä tai maalattuja mainostekstejä ja kuvia voidaan liimata tai ripustaa laatikkoon kolmiulotteisesti. 26

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Esiopettajalle Lehtipaja sopii osaksi esiopetuksen mediakasvatusta Menetelmä on alun perin tehty alakoululaisten l l käyttöön, tämä versio on muokattu siitä

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään etsimme sanomalehdestä tarinoita. 1. Etsi lehdestäsi mielenkiintoinen

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Viestintää opiskellaan 7. luokalla kaksi tuntia ja muilla luokka-asteilla neljä tuntia viikossa.

Viestintää opiskellaan 7. luokalla kaksi tuntia ja muilla luokka-asteilla neljä tuntia viikossa. Äidinkieli ja kirjallisuus / viestintä Viestintäpainotteinen luokka Johdanto Viestintäpainotteisella luokalla oppilailla on mahdollisuus syventää viestintätaitojaan ja harjoitella viestintävälineiden käyttöön

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Uutiskopla ja kuusi kysymystä

Uutiskopla ja kuusi kysymystä Sanomalehtiviikko Tehtäväpaketti 3. 4.-luokkalaisille Opettajan aineisto Uutiskopla ja kuusi kysymystä Tervehdys opettaja! Tämä aineisto on tarkoitettu käyttöösi oppilaiden sanomalehtiviikon tehtäväpaketin

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle Uusi OPS ja ilmiöpohjaisuus Uusi opetussuunnitelma edellyttää globaalikasvatuksen olevan kaikki oppiaineet ja luokka-asteet läpileikkaavaa.

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä

Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä 2 Monikulttuurisuus yhteisössä moninaiset etniset taustat monikielisyys moninaiset identiteetit

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit:

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit: Ammattiportfolio Ammattiprojektissa tutustutaan 3 5 ammattiin. Lisäksi projektin on tarkoitus auttaa löytämään omia vahvuuksia ja helpottaa tulevaa ammatinvalintaa. Projekti antaa myös valmiuksia työnhakuun.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi Tehtäväpaketti Koululaisen Reilu luokka 2009 -kilpailu jakautuu neljään aihealueeseen: minä, kaverit, meidän luokka ja meidän koulu. Jokaiseen aihealueeseen liittyy tehtäviä, joista koostuu kisan aikana

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Kohtaamisia ja kasvua arjessa koti, koulu ja paikallisyhdistykset kumppaneina hanke 2012-2014 Toimintamalli:

Kohtaamisia ja kasvua arjessa koti, koulu ja paikallisyhdistykset kumppaneina hanke 2012-2014 Toimintamalli: Toimintamalli: NUORTEN UNELMAPAJA Toteutus pienryhmässä Aikuisten kehittämä nuorisotoiminta ei välttämättä sellaisenaan kiinnosta nuoria. Älä siis tee turhaa työtä, vaan järjestä nuorille mahdollisuus

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Rajattomasti kestävä kehitys

Rajattomasti kestävä kehitys Rajattomasti kestävä kehitys Maailmankansalainen ja media Raimo Salo Maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Kohderyhmä Valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

JUTTUTUULELLA. Sanomalehti opetuksessa. Arvoisa opettaja

JUTTUTUULELLA. Sanomalehti opetuksessa. Arvoisa opettaja JUTTUTUULELLA Arvoisa opettaja Juttutuulella-tehtävät ovat nyt uudistettuina opettajien käytössä! Alun perin YK:n Perheen vuoteen suunniteltu aineisto soveltuu ensisijaisesti perusopetuksen 7. 9. luokille,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi

Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi ulpu mustonen, lastentarhanopettaja Lapsen minuus kasvaa ja kehittyy sidoksissa kulttuuriin. Kulttuuriperintöön tutustumalla lapsen kulttuuri-identiteetti ja

Lisätiedot

Auroran opsstrategia

Auroran opsstrategia Auroran opsstrategia Auroran opsstrategian on laatinut ops-tiimi, ja siinä on otettu huomioon koulun miljoonat työtehtävät ja opettajien antamat kommentit. kiire kiire kiire Opstyön päämäärät Opetussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017 Haarajoen koulu 4.3.2016 Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokkien oppilaille Uuden opetussuunnitelman mukaisesti taito-

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot