CIMO korkeakoulutuksen kansainvälistäjänä 2010

Transkriptio

1 1 CIMO korkeakoulutuksen kansainvälistäjänä 2010

2 ISBN: (pdf) Toimituskunta: Juha Ketolainen, Marjaana Kopperi, Anni Kallio, Marjut Vehkanen ja Virve Zenkner Taitto ja kuvat Satu Salmivalli

3 Esipuhe 5 Toimiiko tilauskoulutus? 6 Sharing Inspiration in China CIMO Kiinassa 10 Suomi korkeakoulumaana tutuksi opiskelijoille ja asiantuntijoille 14 Pohjoismaiset kielet Intiaa valloittamassa 16 Globaali vastuu halutaan vahvemmin mukaan korkeakoulujen toimintaan 20 Silta yli koulutusjärjestelmien rajojen 24 Erasmus puntarissa 29 Yksilöapurahojen määrä kasvoi Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa 31 CIMOn ohjelmat, toiminnot ja apurahat korkeakouluille 33 CIMOn verkkopalvelut uudistuivat 37 Julkaisuluettelo 39 Avainlukuja 41

4 Esipuhe

5 Hyvä lukija, Tämän julkaisun tavoitteena on kertoa CIMOsta korkeakoulutuksen kansainvälistäjänä CIMOlla on laaja korkeakoulutuksen kansainvälistymistä tukeva ohjelmatarjonta. Listauksen tästä ohjelmatarjonnasta löydät sivuilta Yksittäiset ohjelmat näkyvät usein melko itsenäisesti ulospäin, ja kokonaisuutta erilaisine kansainvälistymisen tukitoimineen voi olla välillä vaikea hahmottaa. Kansainvälistymisen taustalla kulkee myös suurempia pohjavirtoja: menneen vuoden aikana puhuttaneita teemoja ovat olleet tilauskoulutus sekä lukukausimaksukokeilu kolmansista maista tuleville opiskelijoille. Haluamme tuoda esille kansainvälistymisen monia vaihtoehtoja, joita CIMO tarjoaa korkeakouluille. Julkaisuun on koottu paitsi perustietoa ohjelmistamme ja niiden puitteissa tapahtuneesta liikkuvuudesta myös toiminnan kohokohtia vuodelta Julkaisuun valitut aiheet kuvaavat joko muutoksia, uusia avauksia tai yhtä lailla tärkeimpiä jatkumoita. Kansainvälistymistarpeet myös muuttuvat ja sen myötä ohjelmapaletti: yhä tärkeämmäksi nousevat globaalin vastuun teemat heijastuvat uuden, kehitysyhteistyövaroin rahoitetun HEI ICI -ohjelman käynnistymisenä. Muita kuluneen vuoden esillä olleita asioita ovat olleet tilauskoulutusselvitys, CIMOn toinen Kiinan vuosi sekä Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunnan UKANin arviointi. Toivomme, että julkaisumme antaa kuvan CIMOn korkeakouluille tarjoamista ohjelmista ja muista kansainvälistymisvaihtoehdoista sekä auttaa ja innostaa löytämään tuttujen polkujen ohella uusia teitä kansainvälisyyteen.

6 Toimiiko tilauskoulutus? Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi CIMOlle kesällä 2010 toimeksiannon selvittää tilauskoulutuslainsäädännön toimivuutta ja korkeakoulujen tilauskoulutusta. Selvityksen perusteella kävi ilmi, että korkeakouluilla on melko vähän käytännön kokemusta tilauskoulutuksen valmistelusta tai järjestämisestä. Kysyntä tilauskoulutukselle oli ilmeisen vähäistä. Ilmiönä tilauskoulutus tuntui olevan kansainvälisesti tuntematon eikä tilaajia ja markkinoita sille löytynyt helposti. CIMOn toimeksiantona oli kartoittaa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa käynnistyneet tilauskoulutukset; selvittää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kokemuksia maksullisen tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen järjestämisestä ja tilauskoulutuslainsäädännön toimivuudesta; arvioida tilauskoulutusta koskevan lainsäädännön toimivuutta ja tehdä tilauskoulutuksen järjestämistä ja tilauskoulutusta koskevan lainsäädännön kehittämistä koskevia ehdotuksia tavoitteena tukea korkeakoulujen osaamisen vientiä ja korkeakoulujen toimimista kansainvälisillä korkeakoulutusmarkkinoilla. Syksyllä 2010 valmistuneen selvityksen tulokset pohjautuivat korkeakouluille lähetettyyn sähköiseen kyselyyn. Kyselyllä kartoitettiin tilauskoulutustoiminnan organisointia korkeakouluissa, tilauskoulutustarjontaa, kokemuksia 6

7 tilauskoulutustoiminnasta ja sen kehittämisestä, tulevaisuuden suunnitelmia ja näkökantoja tilauskoulutustoiminnan esteistä sekä nykyisen tilauskoulutusta koskevan lainsäädännön toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. SEITSEMÄN KORKEAKOULUA VALMISTELI TILAUSKOULUTUSHANKKEITA Onko tilauskoulutus sellaisena, kuin lainsäädäntö sen määrittelee, ylipäätään toteuttamiskelpoinen? CIMOn selvityksen perusteella voisi väittää, että ainakin jossain määrin on, koska seitsemässä korkeakoulussa ja osassa niistä useammalla koulutusalalla oli kuitenkin valmisteilla tilauskoulutushankkeita. Samoin suurimmat esteet tilauskoulutuksen valmistelulle ja järjestämiselle näyttivät vastausten mukaan olevan muualla kuin itse lainsäädännössä, ennen kaikkea resurssoinnissa. Kaikki eivät myöskään nähneet tilauskoulutusta strategisena tavoitteena; osa oli tietoisesti halunnut edetä hitaasti uudessa asiassa. Kyselyyn vastanneiden korkeakoulujen enemmistön näkökulmasta tilauskoulutuslainsäädäntö vaikutti sinänsä kohtalaisen selkeältä, vaikkei se ehkä olekaan kovin tarkoituksenmukainen korkeakoulujen näkökulmasta. KORKEAKOULUJEN TARPEET JA TOIVEET TILAUSKOULUTUSLAINSÄÄDÄNTÖÄ LAAJEMMAT Korkeakoulujen tarpeet ja toiveet näyttivät olevan tilauskoulutuslainsäädäntöä laajemmat. Kyselyyn vastanneet korkeakoulut olivat ajatelleet koulutusvientiä laajemminkin ja vastauksissa viestittiin tähän liittyvistä ongelmista ja muutostarpeista. Nykyisen kaltainen tilauskoulutus ei monissakaan tapauksissa ole vastaus korkeakoulun tavoitteisiin toimia kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Ne, jotka 7 7

8 ovat kiinnostuneita suoraan maksavista tutkinto-opiskelijoista, eivät kaipaa välikäsiä tai muuta tilauskoulutusmalliin sisältyvää institutionaalista yhteistyötä ja sopimista. Tilauskoulutuslainsäädännössä nähtiin maksuttomuusperiaatteen lisäksi muutamia muitakin ongelmakohtia. Ongelmana pidettiin myös epäselvää määrittelyä tilaajan ja rahoittajan roolin sekä korkeakoulujen vastuun opiskelijalta kerättävien maksujen suhteen; epäselvyyttä kustannusvastaavuuden aikataulun suhteen, tilauskoulutuksen rajaamista vain EU/ETA-alueen ulkopuolisille kansalaisille ja tilauskoulutuksen rajaamista vain ryhmille. KESKEISIÄ HAVAINTOJA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ CIMON KYSELYN POHJALTA Tilauskoulutusta ja muita koulutusviennin muotoja tulee tarkastella ja kehittää kokonaisuutena. Nykyinen tilanne, jossa rinnakkain on useita erilaisia malleja ja kokeiluja, on sekava. Tilauskoulutuslainsäädäntö koetaan pääsääntöisesti melko selkeänä, mutta ei aina kovin tarkoituksenmukaisena. Arvioidessaan tilauskoulutuslainsäädäntöä korkeakoulut ajattelevat koulutusvientiä laajemminkin. Nykyisenkaltainen tilauskoulutus pätee vain rajattuihin tapauksiin eikä sellaisenaan vastaa korkeakoulujen tavoitteisiin toimia kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Yleisimpänä ongelmana koetaan se, että tilauskoulutuksen on oltava opiskelijalle maksutonta. Tilauskoulutuksen haasteet nivoutuvat pitkälti lukukausimaksukysymyksen ympärille. Tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen ollessa opiskelijalle maksutonta, tulee määritellä tarkemmin tilaajan, rahoittajan ja toimittajan roolit sekä vastuu sen varmistamisesta, etteivät opiskelijat joudu maksamaan. 8

9 Markkinoita tilauskoulutukselle ei juurikaan ole, tilaajat puuttuvat. Jos halutaan laajamittaisempaa toimintaa, täytyy markkinoita luoda, tehdä markkinakartoitusta ja tältä pohjalta markkinointitoimia. Tilauskoulutus on vielä lapsen kengissä eikä se ole strateginen painopiste monessa korkeakoulussa. Korkeakouluista ei löydy liiketoiminnan rakentamisen vaatimia resursseja eikä asiantuntemusta. Korkeakoulut tarvitsevat tukea tilauskoulutuksen rahoituksessa, markkinoinnissa ja laadunvarmistuksessa siinä missä muunkin koulutusviennin kehittämisessä. Nykyistä laajempi yhteistyö ja tiedon jakaminen kansallisesti korkeakoulujen ja muiden koulutusviennin avaintoimijoiden kesken on tärkeää. Pirstaleisten hankkeiden sijasta tulee pyrkiä kansallisesta näkökulmasta merkittäviin kokonaisuuksiin. Vientiklusterin kehittämiselle on tarvetta myös tilauskoulutuksen näkökulmasta. Tilauskoulutusta selvittäneeseen työryhmään CIMOssa kuuluivat korkeakoulutuksen toimialajohtaja Juha Ketolainen, yksikön päällikkö Maija Airas-Hyödynmaa, vastaava asiantuntija Irma Garam, vastaava asiantuntija Kenneth Lundin sekä ohjelma-asiantuntija Riikka Vuorela. > CIMO asiantuntijana > Lausuntoja ja raportteja > Tilauskoulutuksen toimivuus. Havaintoja korkeakouluille suunnatun kyselyn pohjalta (pdf) 9

10 Sharing Inspiration in China CIMO Kiinassa 2010 CIMOn Kiinan toimiston aktiviteetit vuonna 2010 keskittyivät suomalais kiinalaisen koulutusyhteistyön edistämiseen. Useat suomalaiset korkeakoulut vierailivat Shanghaissa ja Kiinassa Expon aiheuttaman kiinnostuksen vuoksi, ja toimistomme pyrki auttamaan uusien kumppanien löytämisessä sekä vahvistamaan jo olemassa olevia suhteita. Painopiste on ollut Shanghain alueen korkeakouluissa, mutta myös Pekingin tärkeimpiin yliopistoihin on tehty vierailuja. Suomalaiset korkeakoulut ovat aktiivisia Kiinan suuntaan: vuoden 2010 kokemusten perusteella voidaan sanoa, että Suomen ja Kiinan välinen korkeakouluyhteistyö on perustaltaan vahvaa, mutta tilaa yhteistyön syventämiselle on edelleen. Vuoden 2010 toimintoja leimasivat Shanghain maailmannäyttelyn yhteydessä järjestetyt tapahtumat. 180 päivän aikana alueella vieraili yli 70 miljoonaa ihmistä ja Suomen paviljongissa Kirnussa vieraili 5,7 miljoonaa kävijää. CIMO järjesti Kirnussa kaksi tapahtumaa. SHANGHAIN MAAILMANNÄYTTELY: ALUMNITOIMINTAA JA KOULUTUSYHTEISTYÖTÄ Shanghai Expon ensimmäinen tapahtuma, suomalais kiinalaisen alumnitoiminnan aloittaminen, järjestettiin Suomessa on vuosien kuluessa opiskellut tuhansia kiinalaisia, mutta monet heistä ovat opintonsa pää- 10

11 tettyään menettäneet kontaktinsa Suomeen. Alumnitoiminnan tarkoitus on paikata tätä aukkoa ja toimia yhteisenä suomalais kiinalaisena foorumina, jossa siteitä voidaan ylläpitää ja yhteydenpitoa jatkaa. Suomessa opiskelleet kiinalaiset voivat toimia linkkinä maidemme välillä ja edesauttaa suhteiden syvenemistä monin tavoin. Tavoitteena luonnollisesti on, että myös suomalaiset Kiinassa toimivat yritykset osallistuisivat aktiviisesti alumnitoimintaan ja verkottuisivat opiskelijoiden kanssa. Ensimmäisessä alumnitapaamisessa oli läsnä noin 150 kiinalaista opiskelijaa. Ikäjakauma oli melkoinen: joukkoon mahtui niin Suomessa 1950-luvulla opiskelleita kuin vastavalmistuneita 2000-luvun opiskelijoitakin. CIMOn järjestämä suomalais-kiinalainen koulutusyhteistyöseminaari sijoittui Expon loppuun, viimeiselle viikolle Seminaarin teemana oli Suomen maailmannäyttelyteeman mukaisesti Sharing Inspiration. Alateemoina olivat osaaminen (competence), ympäristö ja hyvinvointi, jotka myös noudattivat Suomen Expo-osallistumisen teemoja. Seminaariin osallistui yli 150 kiinalaista ja suomalaista koulutusalan edustajaa, ja sen aikana yli 20 suomalaista ja kiinalaista korkeakoulua ja koulutusyksikköä esittelivät yhteistyöhankkeitaan maittemme välillä. Merkillepantavaa oli, että koulutusyhteistyö on monimuotoista ja sitä tehdään useilla aloilla. Konkreettisin yhteistyöhanke oli talon rakentaminen Kiinaan yhdessä kiinalaisen oppilaitoksen kanssa. CIMO JA 12 SUOMALAISKORKEAKOULUA CHINA EDUCATION EXPO -MESSUILLA CIMO järjesti suurimman koskaan suomalaisen osallistumisen China Education Expo -messuille, jotka järjestettiin Pekingissä, Dalianissa, Xi anissa ja Shanghaissa Suomesta oli mukana 12 korkeakoulua ja messuilla vieraili kymmeniä tuhansia kiinalaisia opiskelijoita. Messut ovat Kiinan opetusmi

12 nisteriön auktorisoimat ja ne on tarkoitettu pääasiassa maisteriopintojaan MAtasolla ulkomaille suorittamaan aikoville opiskelijoille. Samaan aikaan China Education Expo -messujen kanssa China Education Association for International Exchange ja Suomen yliopistojen yhteistyöorganisaatio Unifi ry järjestivät CIMOn avustuksella kiinalais suomalaisen rehtoritapaamisen Pekingissä Tapaamiseen osallistui 6 yliopistoa Suomesta ja yli 20 yliopistoa Kiinasta. Tapaamisen aikana keskusteltiin yliopistoyhteistyön eri muodoista ja yhteistyön tehostamisesta. Tapaamisen yhteydessä Oulun yliopisto allekirjoitti yhteistyösopimuksen Beijing Institute of Technologyn kanssa. Vastaava tapahtuma on suunnitteilla Suomeen vuonna Tärkeimpiin toimiin kuului myös yhteistyön laajentaminen Shanghain kaupungin kanssa. Shanghai on merkittävä koulutusalue Kiinassa ja se panostaa voimakkaasti koulutuksen kehittämiseen kaikilla tasoilla. Kaupunki on erittäin kiinnostunut suomalaisesta koulutusosaamisesta ja haluaa kehittää yhteistyötä muutenkin kuin korkeakoulusektorilla. Vuoden lopussa 2010 julkistettiin PISAtutkimuksen tulokset vuodelta 2009, ja Shanghai sijoittui ykköseksi mittauksessa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun Kiina oli mukana PISA-tutkimuksessa, ja Shanghai oli valittu ainoaksi alueeksi edustamaan Kiinaa. Suomi sijoittui jälleen kärkipäähän, mikä tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää opetusalan yhteistyötä Shanghain kanssa, johon kaupungilla tuntuu on suuri kiinnostus. KIINA UUDISTAA KOULUTUSTAAN Kiina julkisti heinäkuussa 2010 oman koulutuksen kehittämissuunnitelmansa aikavälille Se on luonteeltaan hyvin yleinen, ja tarkempia tietoja ohjelman tavoitteista ja sisällöstä on odotettavissa vuonna Jo nyt on kuitenkin 12

13 selvää, että koulutuksen uudistamisen tavoitteet ovat kunnianhimoiset ja tulevat vaikuttamaan koko koulutusjärjestelmään. Samalla ne avaavat uusia yhteistyömahdollisuuksia, koska esimerkiksi kansainvälistyminen tulee olemaan tärkeässä roolissa Kiinan koulutuslaitoksen kehittämisessä. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana Kiinan koulutusjärjestelmän kehityksen painopiste on ollut määrällisessä kasvussa, mutta uuden ohjelman myötä painopiste siirtyy laadullisiin parannuksiin. Esimerkkinä laadullisista parannushankkeista voidaan mainita ammatillisen koulutuksen tason nostaminen sekä toisella että kolmannella asteella. Koulutuksen painopistettä aiotaan yhä enemmän siirtää käytännön työelämävalmiuksien parantamiseen ja yritysten ja koulutussektorin yhteistyötä halutaan lisätä. Kaikkialla koulutus- ja tutkimussektorilla näkyy Kiinan tarve nostaa teollista ja teknologista tasoaan, ja siinä koulutuksen tehostamisella nähdään olevan suuri rooli. Myös yleinen opettajankoulutus ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitoksissa on huomion kohteena, ja opettajien osaamistasoa aiotaan nostaa monin tavoin. Suomalainen opettajankoulutus on tunnettua koulutusammattilaisten piirissä Kiinassa, joten tämä avaa kanavan yhteistyön kehittämiseen. Suomen panostaessa nyt myös koulutusvientiin tältä sektorilta saattaa löytyä mahdollisuuksia tehdä avauksia Kiinan suuntaan. Suomalaisten korkeakoulujen lisääntyvät toiminnot Kiinassa ja Kiinan koulutuksen tulevat uudistukset sekä kansainvälistyminen tarjoavat hyvän pohjan yhteistyön laajentamiselle ja syventämiselle myös vuonna Juha Tähkämaa Kirjoittaja toimi CIMOn edustajana Kiinassa huhtikuusta 2009 helmikuulle CIMOn Shanghain toimisto avattiin Kiinassa keväällä Sen tarkoituksena on auttaa suomalaisia korkeakouluja solmimaan yhteyttä kiinalaisiin korkeakouluihin ja seurata kiinalaista korkeakoulupolitiikkaa. Samalla toimisto toimii suomalaisen korkeakoulutuksen markkinointipisteenä Kiinassa. Vuonna 2011 Kiinan toimistossa työskentelee projektikoordinaattori Lukia Yang ja Juha Tähkämaa koordinoi osallistumista Suomesta osa-aikaisena konsulttina

14 Suomi korkeakoulumaana tutuksi opiskelijoille ja asiantuntijoille CIMOn yhtenä erityistehtävänä on tehdä Suomea tunnetuksi korkeakoulutusmaana kansainvälisille opiskelijoille ja korkeakouluissa työskenteleville kansainvälistymisen asiantuntijoille. Keskeisimmät välineet tässä ovat julkaisut, vuonna 2010 täysin uusittuna julkaistu verkkopalvelu sekä osallistuminen opiskelija- ja asiantuntijamessuille ja erilaisten aktiviteettien järjestäminen. KIINA, VENÄJÄ, NAFSA JA EAIE Vuosi 2010 painottui vahvasti Kiinaan, mutta Shanghain maailmannäyttelyn ja China Education Expo -messukiertueen ohella CIMO edisti suomalaisen korkeakoulutusta tunnettuutta myös monin muin tavoin. Venäjällä CIMO oli aktiivinen sekä Pietarissa että Moskovassa. Pietarissa CIMO organisoi yhdessä Suomen konsulaatin kanssa suomalaista korkeakoulutusta opiskelijoille markkinoivan kontaktipäivän EU-päivänä syyskuussa. Lokakuun alussa CIMO osallistui yhteistyössä Suomen Pietarin instituutin kanssa Majakovski-kirjaston perinteiseen opiskelijakohderyhmälle suunnattuun näyttelyyn, ja marraskuussa yhdessä kolmen suomalaiskorkeakoulun kanssa Moskovassa pidettyjen opiskelijamessujen Study in Europe -osioon. 14 Suomi osallistui Kansas Cityssa Yhdysvalloissa pidettyyn vuotuiseen korkeakoulutusalan

15 suurimpaan kansainväliseen tapahtumaan, Nafsa-konferenssiin yhteispohjoismaisella messuosastolla. Konferenssi kokoaa vuosittain yli seitsemän tuhatta koulutusalan asiantuntijaa 120 eri maasta. Suomalainen korkeakoulutus näkyi jälleen myös vuotuisessa EAIE-konferenssissa Ranskan Nantesissa CIMOn emännöimällä messuosastolla. UUSIA AVAUKSIA: ISB-TUTKIMUS JA YHTEISTYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Suuriin avauksiin kuului CIMO koordinoima ja päärahoittama ensimmäistä kertaa Suomessa tehty kansainvälisille tutkinto- ja vaihto-opiskelijoille suunnatun kansainvälisen International Student Barometer -tutkimus, jonka keskeistä antia on tutkimustulosten kansainvälinen vertailtavuus. Tutkimukseen osallistui Suomesta 23 korkeakoulua ja kyselyyn vastasi yli kansainvälistä opiskelijaa. Tietoaineiston jatkotyöstö ja tulosten valmistuminen tapahtuvat vuonna Vuonna 2010 käynnistyi CIMO-vetoisena myös Kansainvälisen opiskelijaviestinnän yhteistyöryhmä, johon kuuluu monenlaisissa tehtävissä toimivia edustajia 13 eri korkeakouluista sekä yksi University Admissions Finlandin edustaja. Ryhmä keskustelee ja jakaa tietoa kansainvälistä opiskelijamarkkinointia koskevista aiheista, kuten suomalaisen korkeakoulutuksen perusviesteistä, yhteisesiintymisistä kansainvälisillä opiskelijamessuilla ja web-markkinoinnista. Ryhmä ei tee päätöksiä, mutta se voi antaa toimintasuosituksia. Yhden tärkeän yhteistyökumppaniverkoston CIMOlle ja korkeakouluille muodostavat Suomen suurlähetystöt maailmalla. Vuoden aikana Suomen suurlähetystöt aktivoituivat markkinoimaan suomalaisia korkeakouluja mm. Kazakstanissa, Nepalissa, Japanissa, Indonesiassa ja Espanjassa. Kansainväliset julkaisut kuuluivat jälleen CIMOn jaetuimpien painotuotteiden listalle niiden yhteenlaskettu levikki oli yli kappaletta. Myös Study in Finland -verkkopalvelu tunnetaan hyvin: kesällä uudistettuna julkaistulla sivustolla vierailtiin vuonna 2010 yhteensä kertaa. 15

16 Pohjoismaiset kielet Intiaa valloittamassa CIMOn Suomen kielen ja kulttuurin yksikkö toimii kiinteässä yhteistyössä oman alansa pohjoismaisen verkoston SNUn (Samarbetsnämden för Nordenundervisining i utlandet) kanssa tehden ulkomailla aloitteita pohjoismaisten kielten opetuksen tukemiseksi. Verkoston tärkeänä tehtävänä on edistää, seurata ja huolehtia pohjoismaisesta kielenopetusta ulkomaisissa yliopistoissa. SNU on tehnyt avauksia Amerikan mantereella useamman vuoden ajan. Vuonna 2009 katseet käännettiin Intian suuntaan. Missään Intian yliopistossa ei vielä opetetettu pohjoismaisia kieliä, vaikka monenlaista vilkasta yhteistyötä maiden välillä on ollut jo monen vuosikymmenen ajan esimerkiksi yrityssektorilla. KOTIPESÄKSI HYDERABADIN YLIOPISTO SNUn neuvottelukunta teki kaksi tutustumismatkaa Intiaan vuosina Tutustumiskäynnit suuntautuivat Delhin, Hyderabadin ja Punen eri yliopistoihin. Päämääränä oli löytää yliopisto, jolla on aitoa kiinnostusta kieliämme kohtaan sekä mahdollisuudet aloittaa yhteistyö pohjoismaisten yliopistojen kanssa. Selvityksen perusteella Hyderabadin yliopisto osoittautui sopivaksi yhteistyökumppaniksi. Yhteistyösopimus SNUn ja Hyderabadin yliopiston välillä on tekeillä ja opetuksen sisältöä 16

17 suunnittelemaan on perustettu erityinen suunnitteluryhmä, jossa on mukana asiantuntijat Suomesta, Ruotsista ja Islannista. Norja ja Tanska eivät tässä vaiheessa ole mukana, mutta toiveena on, että kaikki pohjoismaiset kielet liittyvät opetustarjontakokonaisuuteen asteittaisesti. Suunnittelutyötä valvoo SNUn neuvottelukunta. OPETUS KÄYNNISTYY 2012 Tärkeä päivä oli huhtikuun alussa 2011, jolloin SNUn neuvottelukunta saapui Helsinkiin vuotuiseen kokoukseensa, jossa päätettiin myös opetuksen konkreettisesta aloittamisesta Hyderabadin yliopistossa. Suunnitelmana on, että opetus alkaisi vuoden 2012 alusta. Hankkeen rahoitus on tähän asti hoidettu SNUn budjetista, mutta toimintaan ollaan anomassa rahoitusta myös eri pohjoismaisilta tahoilta. Keskeiseksi opetusmenetelmäksi tulee verkko-opetus. Suunnitteluryhmä tekee ohjelman sisältöä myös verkon avulla Ruotsin, Islannin ja Suomen välillä. Ryhmä on kokoontunut ja tavannut toisensa ainoastaan kerran Reykjavikissa kaikki muu suunnittelu on tapahtunut sähköisesti. Myös kontaktiopetusta tullaan järjestämään. Opetuskielten opettajat vierailevat yhden lukukauden ajan vuoron perään Hyderabadin yliopistossa antaen kontaktiopetusta omissa kielissään, joka sitten jatkuu verkossa: näin saadaan paras mahdollinen oppimistulos ja opiskelijoiden sitoutuminen opintoihinsa pysymään korkeana. Suunnitteilla on myös kesäkursseja opetuskielten kotimaissa. Opetus sisältää luonnollisesti paljon kyseisten maiden kulttuuritietoutta ja maantuntemusta. Tässä hyödynnetään myös Hyderabadin yliopistoon muuten tulevia pohjoismaisia luentovierailijoita. 17

18 ENSIN KANDIDAATTEJA, MYÖHEMMIN MAISTEREITA Kaiken toiminnan lähtökohtana on kiinteä yhteistyö vastaanottavan Hyderabadin yliopiston asiantuntijoiden kanssa. Juuri nyt sähköpostit lentävät vilkkaasti Hyderabadin ja Suomen, Ruotsin ja Islannin välillä, sillä kysyttävää riittää. Yhteistyö on kuitenkin osoittautunut hyvin hedelmälliseksi: tietoja lukuisiin pohjoismaisiin opetusta koskeviin kysymyksiin on tullut Hyderabadista, opetuskäytäntöjä on vertailtu niin Hyderabadin kuin eri pohjoismaisten tahojenkin kanssa, yhtymäkohtia ja opetuksellisia vastaavuuksia on pystytty jo löytämään. Avoimuus ja innostus on eri osapuolinen keskuudessa aistittavissa. Päämääränä uudella avauksellamme on kehittää pohjoismaisten kielten BAohjelma Hyderabadin yliopistoon tällä vuosikymmenellä 2020 alkavalla vuosikymmenellä tähtäimessä jo MA-tutkinto. Marjut Vehkanen Kirjoittaja toimii pääsihteerinä CIMOn Suomen kieli ja kulttuurin yksikössä. 18

19 UKAN ARVIOITIIN VUONNA 2010 CIMOssa toimiva Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta UKAN arvioitiin vuonna Arvioinnin tavoitteena oli luoda ajankohtainen, luotettava ja monipuoliseen tietoon nojaava kuva Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen ja opintojen tilasta ulkomaisissa yliopistoissa ja näin tukea sen toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Arvioinnin kohteena olivat toiminnan tarkoituksenmukaisuus suhteessa toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin sekä toiminnan vaikuttavuus suhteessa käytettävissä olevat resursseihin ja niillä saatuihin tuloksiin. Arvioinnin tuloksena esitettiin keskeiset tulevaisuuden haasteet ja kehittämisehdotukset, jotka pohjautuivat noin 50 asiantuntijahaastatteluun sekä tutustumiskäynteihin Suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteisiin Tukholman yliopistossa, Humboldt-yliopistossa Berliinissä, Kaarlen yliopistossa Prahassa, Eötvös Lorand -yliopistossa Budapestissa sekä Tarton ja Tallinnan yliopistoissa. Arvioinnin tuloksena todettiin, että toiminta on onnistunut kohtuullisen hyvin takaamaan korkeatasoinen Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen ulkomaisissa yliopistoissa. Kehittämishaasteena tulevaisuudessa on opetuksen kehittäminen alati muuttuvassa maailmassa uusien tarpeiden mukaiseksi. Kuitenkin lopputoteamus arviointiraportissa on, että ulkomaisissa yliopistoissa järjestettävää suomen kielen ja kulttuurin opetusta tulee edelleenkin tukea Suomesta. Tukeen käytettävien voimavarojen taso oli arvioinnin tuloksen mukaan oikea

20 Globaali vastuu halutaan vahvemmin mukaan korkeakoulujen toimintaan Kansainvälisyys ja globaali vastuu ulottuu yhä enemmän suomalaisten korkeakoulujen toimintaan. Korkeakouluissa toimitaan aiempaa enemmän kehitysmaiden kanssa näiden osaamisen vahvistamiseksi sekä rakennetaan toimintaa eettisesti kestävälle pohjalle. CIMOssa näitä tavoitteita tuettiin vuonna 2010 muun muassa North South South ja HEI ICI -ohjelmien kautta. HEI ICI on uusi ohjelma, joka tuli CIMOn hallinnoitavaksi vuoden alusta. Sen lanseeraustilaisuus järjestetettiin maaliskuussa, yhdessä North South South-ohjelman uuden ohjelmakauden lanseerauksen kanssa. Ohjelmien avulla vahvistetaan suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen kumppanuuksia sekä kehitysmaiden korkeakoulujen kapasiteettia. Ohjelmat rahoitetaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista ja niiden yleiset tavoitteet ovat yhdenmukaisia Suomen kehityspolitiikan ja -prioriteettien kanssa. Osallistuvien maiden määrä laajeni aiempaan verrattuna, kun korkeakoulut kaikissa niissä kehitysmaissa, jotka ovat OECD:n määritelmän mukaan kelpoisia julkisen kehitysrahoituksen (Official Development Assistance, ODA) vastaanottamiseen, voivat toimia suomalaisten korkeakoulujen partnereina molemmissa ohjelmissa. 20

21 NORTH SOUTH SOUTH-OHJELMA VUONNA 2010 Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen välistä yhteistyötä edistävän North South South-ohjelman (North South South Higher Education Institution Network Programme) seitsemäs vuosi käynnistyi uudella ohjelmakaudella ( ). Ohjelman on todettu olevan arvokas lisä sekä Suomen kehitysyhteistyölle että etelän korkea-asteen koulutusjärjestelmille. North South South-ohjelmasta rahoitetaan opiskelija- ja opettajavaihtoa, intensiivikursseja sekä verkostoitumista tukevia toimintoja. Vuonna 2010 ohjelmassa tuettiin yhteensä 29 eri korkeakouluverkostoa noin 1,3 miljoonan euron apurahamyönnöin. Verkostoissa toimi vähintään yksi suomalainen korkeakoulu yhteistyössä eri etelän kumppanikorkeakoulujen kanssa. Lukuvuonna ohjelman kautta liikkui 174 opiskelijaa ja 108 opettajaa. Yhteensä 14 intensiivikurssia järjestettiin etelän eri maissa. Eri tieteenaloja on laajasti edustettuna rahoitusta saavien verkostojen keskuudessa. Ohjelmassa järjestettiin hakukierros loppuvuodesta 2010 ja valintojen tuloksena 29 verkostolle myönnettiin rahoitusta seuraavalle kaksivuotiskaudelle Rahoitettavien verkostojen valinnassa kiinnitetään erityishuomiota hankkeen kehityspoliittisiin vaikutuksiin siten, että suunnitelma lähtee yhteistyömaan omista prioriteeteista ja varmistaa yhteistyökorkeakoulujen omistajuuden. Keskeistä on myös verkostojen toiminnan selkeys ja realistisuus, esimerkiksi tavoitteiden, toiminnan sekä käytettävissä olevien resurssien osalta. Myös Suomen korkeakoulujen erityisosaamisen ja asiantuntemuksen hyödyntämiseen kiinnitetään huomiota. Ohjelman tavoitteisiin kuuluu edistää Etelä Etelä-kumppanuuksia korkeakouluyhteistyössä. 21

22 UUSI OHJELMA HEI ICI KÄYNNISTYI Vuonna 2010 alkaneen HEI ICI -ohjelman (Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument suomeksi Korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelman, lyhyemmin Korkeakoulu IKIn) tavoitteena on vahvistaa kehitysmaiden korkeakoulujen kapasiteettia eri tavoin. Ohjelmassa myönnetään tukea mm. kehitysmaiden korkeakoulujen perustoimintojen vahvistamiseen, hallintorakenteiden, työmenetelmien ja palvelurakenteiden uudistamiseen, opetusmenetelmien ja opetussuunnitelmien kehittämiseen, tietojärjestelmien ja sekä kirjastojen uudistamiseen. Ohjelman ensimmäinen hakukierros järjestettiin vuoden 2010 loppupuolella. 22

23 YK:n apulaisasiantuntijat ja EU:n nuoret asiantuntijat CIMOn kautta voi hakea YK:n apulaisasiantuntijaksi (Junior Professional Officer JPO) ja EU:n nuoreksi asiantuntijaksi (Junior Experts in the Delegation of the European Union JED). Ohjelmia rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyövaroista. Rahoitettavat tehtävät valitaan Suomen kehityspoliittisen ohjelman ja YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Suomi on mukana YK:n JPO-ohjelmassa yhdessä 18 muun maan kanssa. Ohjelman avulla nuoret suomalaiset asiantuntijat saavat mahdollisuuden työskennellä YK:n alaisissa järjestöissä eri puolilla maailmaa sekä kenttä- että päämajatoimistoissa. YK:n apulaisasiantuntijoiden rahoituksen ja paikkojen hankinnan hoitaa ulkoasiainministeriö CIMOn vastatessa valintaprosessista. Vuonna 2010 järjestettiin neljä JPO-hakukierrosta, joissa avoimia tehtäviä oli yhteensä 30 eri puolilla maailmaa. Sijaintipaikkoina olivat kenttätoimistot Afrikassa ja Aasiassa sekä järjestöjen päämajat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Päämajatehtäviä oli paikoista noin kolmannes. Apulaisasiantuntijapaikat kiinnostavat suomalaisia nuoria asiantuntijoita, ja hyviä hakijoita on ollut tarjolla runsaasti. Vuonna 2010 hakemuksia tuli yhteensä 797. Ulkoasiainministeriö rahoittaa paikkoja suomalaisille myös JED-ohjelmassa. CIMO vastaa ohjelman esivalinnoista Suomen osalta, ja komissio tekee lopulliset valintapäätökset. Ohjelmaan valittiin vuonna 2010 kahdeksan nuorta asiantuntijaa, jotka sijoittuvat seuraaviin maihin: Tansania, Thaimaa, Gabon, Ecuador, Uganda, Bolivia, Madagaskar ja Burundi. Ohjelmaan vastaanotettiin yhteensä 128 hakemusta. Vuoden 2010 hakukierroksella Suomi rahoitti kuusi ja EU kaksi tehtävää. Lisätietoja:

24 Silta yli koulutusjärjestelmien rajojen Kansainvälinen opetussuunnitelmayhteistyö on keskeistä monissa ohjelmissa, joita CIMO rahoittaa tai joista se jakaa tietoa. Sillä vahvistetaan pohjaa kansainväliselle liikkuvuudelle ja muulle yhteistyölle. Opetussuunnitelmien keskinäinen vertailu edistää opintojen hyväksilukua ja juurruttaa kansainvälisen yhteistyön vaikutuksia instituutioiden tasolle. Hankkeet myös tekevät näkyviksi koulutusjärjestelmien eroja ja yhtäläisyyksiä, eli tuottavat poliittiselle tasolle kokemusperäistä tietoa koulutusjärjestelmien välisistä raja-aidoista ja samalla niiden ylittämisestä. Näin ne myös osallistuvat osaltaan eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomiseen alhaalta ylöspäin. Muun muassa Erasmus-ohjelmasta rahoitetaan kansainvälisiä opetussuunnitelmien kehittämishankkeita. Opetussuunnitelmatyöllä on tärkeä merkitys myös suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin. Opetussuunnitelmien kehittäminen vuoropuhelussa yli EU:n rajojen lähentää suhteita ja edistää koulutusyhteistyön edellytyksiä pitkällä tähtäimellä. Sekä EU:n naapurustoyhteistyön ohjelma Tempus sekä EU:n kahdenväliset yhteistyöohjelmat teollistuneiden maiden kanssa tukevat opetussuunnitelmien ja yhteisten opinto-ohjelmien kehittämistä. Ulkominis- 24

25 teriön rahoittama Korkeakoulu-IKI-ohjelma tukee kehitysyhteistyövaroin opetussuunnitelmien kehittämistä etelän tarpeiden mukaisesti. Pitkäjänteisintä yhteistä suunnittelua edellyttävät yhteis- ja kaksoistutkintoohjelmat, jotka ovat tulleet 2000-luvun alussa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ja Bolognan prosessin ytimeen. Opetusministeriö antoi Suomessa 2004 suosituksen niiden kehittämisestä. Samana vuonna Pohjoismaiden ministerineuvosto otti yhteiset opinto-ohjelmat Nordplus Korkeakoulu -ohjelman erityiseksi painopisteeksi. Vuonna 2007 lanseerattiin Nordic Master Programme tukemaan maisteritason yhteisiä tutkinto-ohjelmia. Ohjelmassa oli 2010 kolmas haku. Vuonna 2004 käynnistyi myös Erasmus Mundus -ohjelma, jonka avulla Euroopan komissio on kannustanut eurooppalaisia korkeakouluja kehittämään yhteisja kaksoistutkintoja. Rahoitusmahdollisuudet ovat kasvaneet myös Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa. Erasmus ja Erasmus Mundus -ohjelmien toiminnot avautuivat 2009/2010 ei-eurooppalaisille kumppaneille. Myös teollistuneiden maiden ohjelmissa rahoitetaan EU:n ja kumppanimaiden yhteisrahoituksella yhteisiä tutkinto-ohjelmia ja niiden kehittämistä. EU:n ja Pohjoismaisen neuvoston ohjelmat ovat lähivuosina uudistumassa. Yhteinen opetussuunnitelmatyö ja yhteisohjelmat ovat kuitenkin painoarvoltaan jatkuvasti kasvanut yhteistyömuoto, ja on oletettavaa, että niillä on jatkossakin keskeinen sija korkeakoulujen kansainvälistymistä tukevissa ohjelmissa

26 TUKEA OPETUSSUUNNITELMAYHTEISTYÖLLE Erasmus monenväliset hankkeet Tukea yhteiseen tutkintoon johtavan ohjelman, koulutusohjelman osan tai täydennyskoulutusmoduulin kehittämelle Vähintään 3 kumppania 3 Elinikäisen oppimisen ohjelmaan osallistuvasta maasta, myös muut maat voivat osallistua Hankkeiden kesto on enintään 3 vuotta, tuki enintään euroa Suomalaiset korkeakoulut ovat vuodesta 2007 koordinoineet vuosittain 2 4 uutta opetussuunnitelmien kehittämishanketta sekä toimineet kumppaneina lukuisissa muissa. Erasmus Mundus Tukea valmiille yhteis- tai kaksoistutkintoon johtaville maisteri- ja tohtoriohjelmille Vähintään 3 kumppania eri EU/ETA-maista, myös muut maat voivat osallistua Hankkeiden kesto 5 vuotta, vuosittainen tuki euroa, lisäksi apurahoja opiskelijoille Rahoitusta myönnetään vuosittain hankkeelle, joista noin neljännes tohtoritasolla. Suomalaiset korkeakoulut osallistuvat 15 hankkeeseen, joista kolmea koordinoidaan Suomesta. 26

27 Nordplus Korkeakoulutus ja Nordic Masters Nordplus tukee yhteisohjelmia kandidaatti- ja maisteritasolla, Nordic Master maisteriohjelmia. Nordplus-tukea on anottu vuosittain noin 30 hankkeelle, joista noin 10 on saanut rahoitusta. Tuen määrä vaihtelee, suurin yksittäinen tuki on noin euroa. Nordic Master-ohjelma jakoi vuonna 2010 tukea kuudelle konsortiolle, puolessa on mukana suomalaisia. Hankkeiden kesto noin 1,5 vuotta, tuki tanskan kruunua Tempus Curricular Reform -hankkeet tukevat koulutusohjelmien kehittämistä ja uusien ohjelmien perustamista. Tempus-kumppanimaissa, yhteistutkinto-ohjelmien kehittämistä tai opintojen hyväksilukemista tukevia toimenpiteitä EU-maiden ja Tempus-partnerimaiden kesken Ohjelma kattaa alat, jotka nimeää kukin kumppanimaa EU:n naapurustoissa (Itä-Eurooppa, Länsi- Balkan, Keski-Aasia, Välimeren alue). Tietty vähimmäismäärä kumppaneita kohdemaista sekä vähintään 3 eri EU-maasta Hankkeiden kesto enintään 3 vuotta, tuki euroa Muita CIMOn ja EU:n ohjelmia EU USA (Atlantis) ja EU Kanada-ohjelmat tukevat yhteisten transatlanttisten tutkinto-ohjelmien kehittämistä ja toteuttamista. EU ICI ECP -ohjelma tukee yhteisten tutkinto-ohjelmien kehittämistä EU:n ja useiden teollistuneiden maiden, mm. Australian ja Etelä-Korean, kesken. Ulkoministeriön rahoittama Korkeakoulu-IKI (HEI ICI) tukee kehitysyhteistyövaroin opintosuunnitelmien kehittämistä etelän korkeakouluissa. 27

28 Esimerkkejä rahoituspoluista eri ohjelmien välillä Nordplus-tuella tehty kehittämistyö auttoi vuonna 2005 Teknillisen korkeakoulun jo varsin valmista yhteisohjelmahanketta saamaan EU:n Erasmus Mundus-rahoituksen. Vuonna 2010 Aalto-yliopistossa toimiva NordSecMob-maisteriohjelma sai jatkorahoituksen samasta ohjelmasta. Nordic Master -tukea saaneista pohjoismaisista maisteriohjelmista osa on aloittanut yhteistoiminnan Nordplus-ohjelman rahoittamilla intensiivikursseilla, myöhemmin yhteiseen opinto-ohjelmaan tähtäävällä strategisemmalla yhteistyöllä. Nordplustuella toteutettu opinto-ohjelmayhteistyöstä on poikinut eripituisia opetusmoduuleja ja niille muodostuvia yhteisohjelmia. Erasmus-ohjelman opetussuunnitelmien kehittämishanke tarjosi Jyväskylän yliopistolle mahdollisuuden kehittää yhteisohjelmaa kumppaniensa kanssa. Hankkeen päätyttyä European Masters in Sport and Exercise Psychology -maisteriohjelma sai Erasmus Mundus-ohjelmasta rahoituksen jo valmiiksi hiotun ohjelman toteuttamiseen. Tempus-ohjelma tarjoaa tukea opetussuunnitelmien uudistamiseen EU:n ulkopuolisten kumppanimaiden korkeakouluissa. Hankkeilla on voitu pohjustaa esimerkiksi yhteisohjelmia Suomen ja Venäjän välillä. 28

29 Erasmus puntarissa Elinikäisen oppimisen ohjelma väliarvioitiin Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti vuonna 2010 EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman (Lifelong Learning Program, LLP) väliarvioinnin vuosilta , sopivasti seitsenvuotinen ohjelmakauden ( ) puolivälissä. Arviointi toteutettiin EU-komission toimeksiannosta samaan aikaan kaikissa ohjelmaan osallistuvissa maissa. Siinä tarkasteltiin ohjelman tuloksia vaikuttavuuden näkökulmasta ja kerättiin palautetta seuraavan ohjelmasukupolven valmisteluun. EU-ohjelmien uuden ohjelmakauden on tarkoitus käynnistyä vuonna 2014 ja ohjelman valmistelut ovat jo alkaneet. Erasmus-ohjelma sai väliarvioinnissa hyvät arvostelut. Kyselyyn vastasivat korkeakoulujen Erasmus-koordinaattorit, Erasmus-intensiivikurssien ja EILC-kurssien koordinaattorit sekä kansalliset asiantuntijat. Vastaajien mielestä ohjelma on tunnettu ja se palvelee hyvin kohderyhmänsä tarpeita. Ohjelma tukee hyvin korkeakoulujen pyrkimyksiä verkostoitua ja tehdä yhteistyötä muiden eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa sekä edistää yleisesti korkeakoulutuksen kansainvälistymistä. Kaikkien vastaajien mielestä ohjelman toimeenpano kansallisella tasolla on onnistunut melko tai erittäin hyvin. Myös yhteistyö kansallisen toimiston CIMOn kanssa koettiin toimivaksi. 29

30 Haasteena vastaajat näkivät Erasmus-opettaja- ja henkilökuntavaihdon puutteellisen rahoituksen. Myös Erasmus-intensiivikurssihankkeille toivottiin lisää rahoitusta oleskelu- ja järjestelykuluihin. Erasmus-ohjelman hallinnointiin kuuluva työmäärä on vastaajien mielestä selvästi lisääntynyt, mikä koettiin ongelmaksi. Yksittäisten vaihtojaksojen toteutukselle haasteita tuovat lukukausien erilaiset ajoittumiset eri maissa. Erasmus-opiskelijaliikkuvuuden 3 kuukauden vähimmäiskesto on useiden korkeakoulujen näkökulmasta liian pitkä. Lyhyempi kesto palvelisi erityisesti aikuisopiskelijoita sekä monien koulutusohjelmien näkökulmasta harjoittelijavaihtoa. Väliarvioinnin perusteella laaditut kehittämissuositukset korostavat jatkuvuuden tärkeyttä myös tulevan ohjelmakauden suunnittelussa. Ohjelman vaikuttavuutta ja hankkeiden tulosten levittämistä tulisi kuitenkin entisestään tehostaa. 30

31 Yksilöapurahojen määrä kasvoi Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa CIMOn harjoitteluohjelmien ja jatko-opintoapurahojen maantieteelliset painopistealueet ovat Kiina, Intia, Venäjä ja Pohjois-Amerikka. Vuonna 2010 sekä harjoittelun että jatkoopintoapurahonen määrä kasvoi kaikilla näillä alueilla. Intian osalta kasvun selittää vuonna 2010 aloitettu uusi harjoitteluohjelma suomalaisille opiskelijoille. Tässä ohjelmassa Intiaan lähti 27 harjoittelijaa. Sitran vuosina rahoittamaa, intialaisille jatko-opiskelijoille suunnattua CIMO India Fellowship -ohjelmaa jatkettiin opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoituksella. Ohjelmaa tuettiin hankerahoituksen lisäksi myös CIMOn kahdenvälisen yhteistyön määrärahoista. Vuonna 2010 yhteensä 49 suomalaista tai intialaista opiskelijaa osallistui erilaisiin harjoittelu- ja jatko-opiskeluohjelmiin. Vuonna 2009 osallistujia oli 35. Myös Kiina on suosittu harjoittelun kohdemaa, jonne harjoittelijoita lähti vuonna 2010 yhteensä 27. Suomeen puolestaan saapuu kiinalaisia pääasiassa CIMO Fellowship ja Finnish Government Scholarship Pool -ohjelmissa. Harjoittelijavaihtoa Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa on edistetty muun muassa tukemalla sosiaali- ja terveysalan korkeakouluopis- 31

32 kelijoiden harjoittelua Suomi-kodeissa, amerikansuomalaisissa lehdissä sekä auttamalla Yhdysvaltoihin ja Kanadaan lähteviä työlupien hakemisessa itse hankittuihin harjoittelupaikkoihin. Harjoittelua Suomi-kodeissa on opetusministeriön hankerahan lisäksi tuettu myös CIMOn kahden- ja monenkeskisen yhteistyön määrärahoin, ja näin on voitu hieman lisätä Suomi-koteihin lähtevien harjoittelijoiden määrää. Yhdysvaltalaisten jatko-opiskelijoiden opintoja suomalaisissa yliopistoissa tuettiin CIMO Fulbright-stipendein sekä CIMO Fellowship -apurahoin. Yhteistyötä Venäjän kanssa tuettiin edelleen erityisesti CIMOn Talvikoulun sekä CIMO Fellowship -apurahojen avulla. CIMOn 14. Venäläisille ja ukrainalaisille tutkijoille suunnattu Talvikoulu järjestettiin maaliskuussa teemalla Memory: information storage and its defects in man and machine. Talvikouluun osallistui 20 venäläistä ja 5 ukrainalaista opiskelijaa. Talvikoululaisille haettiin myös aiempaa enemmän CIMO Fellowship -apurahoja, minkä johdosta 31 venäläistä jatko-opiskelijaa aloitti apurahakautensa suomalaisissa yliopistoissa. Suomesta Venäjälle lähtee opiskelijoita erityisesti Venäjän valtion apuraha-ohjelmassa, jota CIMO koordinoi. Venäjälle lähtee CIMOn kautta myös suomalaisia harjoittelijoita, ja myös heidän lukumääränsä kasvoi hieman. Yksilöapurahat painopistealueilla Muutos Intia Kiina Pohjois-Amerikka Venäjä

33 CIMOn ohjelmat, toiminnot ja apurahat korkeakouluille EU-RAHOITUS Erasmus eurooppalainen korkeakouluyhteistyö Bologna-asiantuntijaryhmä Erasmus Mundus eurooppalaiset yhteistutkinto-ohjelmat maisteri- ja tohtoritasolla sekä liikkuvuus 3. maista Eurooppaan Tempus korkeakouluyhteistyö Euroopan lähialueiden kanssa POHJOISMAINEN RAHOITUS Nordplus korkeakouluyhteistyö Pohjoismaissa ja Baltiassa Nordkurs apurahat pohjoismaisten kielten kursseille KANSALLINEN RAHOITUS Aasia-verkostoyhteistyöohjelma opettajavaihto Intian, Kiinan ja Etelä-Korean kanssa FIRST opiskelija- ja opettajavaihtoa sekä intensiivikursseja Suomen ja Luoteis-Venäjän välillä North2north Arktisen yliopiston opiskelijavaihto North South South korkeakoulujen kehitysmaayhteistyö HEI ICI kehitysmaiden korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelma 33

34 YKSILÖAPURAHAOHJELMAT Harjoitteluohjelmat Harjoittelu suomalaisorganisaatioissa (edustustot, vientikeskukset, kulttuuriinstituutit, ulkosuomalaistoiminta) Maakohtaiset harjoitteluohjelmat Suomesta ja Suomeen Harjoittelu kansainvälisissä organisaatioissa (YK:n ja EU:n alaiset organisaatiot) IAESTE-harjoitteluohjelma pääasiassa tekniikan alan opiskelijoille Valtionhallinnon harjoittelu koko tutkinnon ulkomailla suorittaneille suomalaisille Jatko-opiskeluohjelmat Finnish Government Scholarship Pool apurahat ulkomaisille jatko-opiskelijoille suomalaisiin yliopistoihin CIMO Fellowships apurahat ulkomaisille jatko-opiskelijoille suomalaisiin yliopistoihin CIMO Intia Fellowships apurahat intialaisille jatko-opiskelijoille suomalaisiin yliopistoihin Maakohtaiset jatko-opiskeluohjelmat ulkomaille College of Europe Venäjän valtion apurahat suomalaisille opiskelijoille opintoihin venäläisissä korkeakouluissa Latinalaisen Amerikan opetusvierailut suomalaisille korkeakoulujen opettajille Argentiinaan ja Chileen sekä argentiinalaisille ja chileläisille opettajille suomalaisiin korkeakouluihin 34

35 Asiantuntijaohjelmat YK:n apulaisasiantuntijaohjelma (JPO) EU:n nuoret asiantuntija -ohjelmat (JED) Virkamiesvaihto suomalaisille valtion hallinnon virkailijoille eri maihin Lisäksi tuetaan taloudellisesti opiskelijajärjestöjä niiden omien harjoitteluohjelmien järjestämiseksi sekä autetaan työlupien hakemisessa itse hankittuihin harjoittelupaikkoihin Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Suomen kieli ja kulttuuri -ohjelmat: Suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssit ensisijassa korkeakouluopiskelijoille, jotka opiskelevat suomea vieraana kielenä Suomen ulkopuolella Erasmus-kielivalmennuskurssit (EILC) vaihtoon lähtevät Erasmus-opiskelijat ja -harjoittelijat voivat hakea harvinaisempien kielten intensiivikursseille. Sukukansakurssi Venäjällä CIMO järjestää joka kesä Suomen kielen ja kulttuurin kurssin Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla toimivien yliopistojen suomen opiskelijoille. Kurssille voi osallistua 25 opiskelijaa. Kääntäjäkurssi Suomessa CIMO ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILI järjestävät yhteistyössä kääntäjäkurssin Suomessa joka toinen vuosi. Kurssi pidetään elokuussa Helsingissä. Suomea Suomessa -harjoitteluohjelma Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden oma harjoitteluohjelma Suomen kielen ja kulttuurin apurahat Suomen kielen ja kulttuurin maisteritason opiskelijoille, jatko-opiskelijoille ja tutkijoille opintoihin tai tutkimustyöhön suomalaisissa yliopistoissa 35 35

36 Sukukansaohjelman apurahat Venäjän suomensukuisia kansoja edustaville opiskelijoille jatko-opiskeluun tai tutkimustyöhön suomalaisissa yliopistoissa Suomen kielen ja kulttuurin tutkimuksen alalla Harjoittelu Suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteissä ulkomailla suomen ja sen sukukielten sekä suomalaisen kulttuurin, erityisesti kotimaisen kirjallisuuden opiskelijoille ja joissakin tapauksissa myös vastavalmistuneille FLTA-apurahaohjelma Fulbright Finnish Language and Culture Teaching Assistant (FLTA) -apurahaohjelma tarjoaa suomalaisille opiskelijoille mahdollisuuden viettää yhden lukuvuoden yhdysvaltalaisessa yliopistossa Lisäksi CIMO tiedottaa seuraavista ohjelmista: Atlantis eurooppalainen koulutusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa EduLink EU-yhteistyö kehitysmaiden korkeakoulujen kanssa EU-Kanada eurooppalainen koulutusyhteistyö Kanadan kanssa ICI-ECP eurooppalainen koulutusyhteistyö muiden teollistuneiden maiden kanssa Jean Monnet Euroopan yhdentymistä koskevan tutkimuksen ja opetuksen tukeminen Nordic Master Programme yhteispohjoismaiset maisteriohjelmat Pohjoismaiden ministerineuvoston Venäjä-ohjelma Lisätietoja ohjelmista ja toiminnoista löytyy CIMOn verkkopalvelusta 36

37 CIMOn verkkopalvelut uudistuivat CIMOn kolmen verkkopalvelun mittava uudistustyö saatiin päätökseen vuonna Ulkoasujen lisäksi myös sivustojen rakenteet remontoitiin, sisällöt toimitettiin uusiksi ja cimo.fi-verkkopalveluun tuli rss-syötteillä toimiva uutispalvelu eri kohderyhmille. KANSAINVÄLISTYMISEN PARISSA TYÖSKENTELEVILLE ASIANTUNTIJOILLE tarjoaa kansainvälistymisen parissa työskenteleville asiantuntijoille tietoa CIMOn hallinnoimista ohjelmista ja palveluista. Ajankohtaisasioita voi seurata tapahtuma- ja hakuaikakalenterien sekä RSS-uutisvirtojen välityksellä. CIMO asiantuntijana -osiossa avataan näkökulmia kansainvälisyyteen mm. liikkuvuustilastojen ja -selvitysten sekä Euroopan koulutus-, kulttuuri- ja nuorisopoliittisen yhteistyön esittelyjen avulla. Palvelut-osiosta, samoin kuin yksilöille, oppilaitoksille ja muille toimijoille suunnatuilta portaalisivuilta, pääsee kätevästi yksityiskohtaisempaan ohjelmatietoon, CIMOn pdf-julkaisuihin sekä muualla verkossa sijaitsevaan lisätietoon. Ota yhteyttä -osiossa on tietoa mm. CIMOn ylläpitämistä sähköpostilistoista sekä sähköinen puhelinluettelo. 37

38 NUORILLE ULKOMAILLA OPISKELUSTA, HARJOITTELUSTA TAI VAPAAEHTOISTOIMINNASTA KIINNOSTUNEILLA on tarkoitettu ulkomailla opiskelusta, harjoittelusta ja muunlaisen kansainvälisen kokemuksen hankkimisesta kiinnostuneille nuorille. Palvelu tarjoaa tietoa erilaisista vaihtoehdoista sekä käytännön vinkkejä ulkomaille lähdön tueksi. Maailmalle.netissä on nuorten omia tarinoita, videoita ja vaihtuvia gallupeja. Lisäksi palvelussa voi lukea CIMOn neuvontapalveluille esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin sekä esittää uusia kysymyksiä. Ajankohtaiset tapahtumat ja hakuajat löytyvät etusivulta. Maailmalle.net toimii myös ohjaajien työvälineenä; ohjauksen ammattilaisille kerrotaan erilaisista kansainvälistymisen tiedonlähteis-tä ja niiden hyödyntämisestä ohjauksessa. Maailmalle.net-palvelua täydentää Maatieto.net, joka tarjoaa maakohtaista tietoa opiskelusta ulkomailla. Suosituimmista maista on saatavilla laajempia tietokokonaisuuksia, Suuntana-verkkooppaita, joissa kerrotaan opiskelun lisäksi mm. asumisesta ja työskentelystä kohdemaassa. SUOMI KORKEAKOULUMAANA TUTUKSI OPISKELIJOILLE JA ASIANTUNTIJOILLE kertoo olennaisen Suomesta korkeakoulumaana kiinnostuneille kansainvälisille tutkinto- ja vaihto-opiskelijoille ja myös korkeakouluissa kansainvälisissä tehtävissä toimiville. Sivusto on kokonaan englanninkielinen, ja koostuu seuraavista asiakokonaisuuksista: Suomi maana ja korkeakouluopiskelumaana (Destination Finland), opiskelumahdollisuudet (Study options), korkeakoulut (Institutions), hakutieto (How to apply?), stipendit ja lukukausimaksut (Tuition and Scholarships) ja käytännön tietopaketti Suomessa elämisestä (Living in Finland). Keskeistä antia on myös noin 500 englanninkielistä koulutusohjelmaa esittelevä tietokanta, jossa voi erilaisilla hakukriteereillä hakea tietoa ohjelmista. 38

39 Julkaisuluettelo CIMOn julkaisut korkeakouluille

40 Julkaisut suomeksi: CIMO korkeakoulutuksen kansainvälistäjänä 2009 (pdf) CIMOn strategia Suuntana aidosti avarakatseinen Suomi (pdf) Erasmus Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma korkeakouluille (3., korjattu painos) Erasmus-työharjoitteluun! -flyer Erasmus Mundus Uusi ohjelmakausi Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Koulutusjärjestelmätietoa Afrikan ja Lähi-Idän maista (pdf) Ulkomaille työharjoitteluun Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Julkaisut englanniksi: CIMO Strengthening the Internationalisation of Higher Education Institutions 2009 (pdf) CIMO s Strategy Towards a global-minded Finland (pdf) Erasmus Mundus in Finland Finland A Natural Choice Higher Education in Finland Key Figures Internationalisation in Finnish Higher Education Make the most of Erasmus work placements! -flyer Scholarships for studies, research and teaching in Finland Study in Finland Universities in Finland Universities of Applied Sciences in Finland (Pinnet) Julkaisut ruotsiksi: CIMO stärker internationaliseringen av högskoleutbildningen 2009 (pdf) Erasmus Europeiska unionens utbytes- och samarbetsprogram för högskolor (Andra, korrigerade upplagan) Erasmus-praktik något för dig? -flyer Internationell praktik. Bli internationell anställ en utländsk praktikant På praktik i utlandet Tjänstemannautbyte. En möjlighet till internationalisering för statligt anställda Muut: Suomea maailmalla Finnish Studies around the World 2010 Tutkimukset ja selvitykset: Tietoa ja tilastoja -raportit 2/2010: Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Irma Garam (pdf) Tilaukset: julkaisutilaukset@cimo.fi 40

41 41 Avainlukuja

42 LIIKKUVUUS KORKEAKOULUOHJELMISSA Aasia-liikkuvuus, opettajat Lähteneet Saapuneet Yhteensä Yhteensä FIRST-liikkuvuus Sukupuolijakauma, opiskelijat Lähteneet Saapuneet Ammatti- Yliopistot Yhteensä korkeakoulut Opiskelijat Miehiä Opettajat Naisia Yhteensä FIRST-intensiivikurssit (9 kpl) Opiskelijat 175 Opettajat 58 Osallistujat North2North -liikkuvuus Saapuneet Lähteneet Yhteensä Opiskelijat North-South-South -liikkuvuus Suomeen Suomesta Suomeen Suomesta opiskelijat opiskelijat opettajat opettajat Ammattikorkeakoulut Yliopistot Yhteensä