LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO TOIMINTAKERTOMUS, TULOSLASKELMA JA TASE 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO TOIMINTAKERTOMUS, TULOSLASKELMA JA TASE 2003"

Transkriptio

1 LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO TOIMINTAKERTOMUS, TULOSLASKELMA JA TASE 2003 Lastensuojelun Keskusliitto - lapsen puolestapuhuja Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaja Voimien kokoaja Vastuullinen kehittäjä

2 2 1 TOIMINTA-AJATUS JA JÄRJESTÖTOIMINTA Lastensuojelun Keskusliiton tarkoituksena on kehittää lastensuojelua ja edistää yhteistyötä lastensuojelun alalla järjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä niiden, kuntien ja valtion viranomaisten kesken. Liiton jäsenenä on alan valtakunnallisia järjestöjä (84) sekä kuntia tai kuntayhtymiä (35). Yhteistyötä tehdään keskusliiton pysyvissä toimikunnissa (9), tilapäisissä työryhmissä (7) sekä projektityöryhmissä. Yhteistyötä jäsenistönsä ja muiden viiteryhmiensä kanssa liitto tekee myös tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeissa sekä koulutus- ja vaikuttajatoiminnassa. Liitto keskittyy ensisijaisesti laajoihin, kumppanuuteen perustuviin ja yhteistä osaamista edistäviin hankkeisiin lastensuojelutyön kehittämiseksi. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat yhteistoimintamalleja lasten psykososiaalisten palvelujen kehittämiseksi etsivä Harava-hanke, Sijaishuollon laatua ja arviointia kehittävä Laituri-projekti sekä Varhaisen puuttumisen projekti Varpu. 2 TOIMINNAN LINJAUKSET Keskusliiton strategiassa keskeistä on toiminta yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana lapsinäkökulman esilletuomiseksi ja lastensuojelutyön turvaamiseksi. Lasten suojelun visiointi- ja strategiatyö Lapsen hyvä elämä 2015 jatkui toimintavuonna. Tavoitteena on ollut laajan vision pohjalta työstää alalle yhteinen strategia, jota eri toimijat voivat käyttää lähtökohtana omassa strategiatyössään. Jatkotyönä käynnistyy liiton oman strategian ajantasaistaminen. Osana strategiatyötä on pohdittu myös lapsiasioiden hallinnon organisointia sekä valtion että kuntien tasolla. Tarve lapsiasioiden monitoroinnin ja koordinoinnin järjestämiseen on ollut esillä jo vuosia. Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Suomen kansallisessa lapsiasiain toimikunnassa, jonka sosiaali- ja terveysministeriö asetti kertomusvuonna. Lastensuojelun Keskusliitto on edustettuna toimikunnassa sekä sen työvaliokunnassa ja hoitaa molempien sihteeriyttä. Strategian tavoitteiden pohjalta käynnistettiin myös vaikuttaminen 2003 pidettyjen eduskuntavaalien teemoihin ja hallitusohjelmaan. Keskusliiton tavoitteet näkyvät hallitusohjelmassa hyvin. Keskusliitto seuraa alan lainsäädäntötyötä ja pyrkii vaikuttamaan tavoitteidensa mukaisesti sen sisältöön. Keskeisenä tavoitteena kertomusvuonna oli edelleenkin lastensuojelulain pikainen uudistaminen. Jälleen kerran uudistus jäi kuitenkin toteutumatta. Lapsipoliittisesti pidettiin tärkeänä saada aikaan YK:n Lapsiasiain erityisistunnon loppuasiakirjan tavoitteisiin pohjaava kansallinen toimintaohjelma, jota nyt valmistellaankin kansallisessa lapsiasiain toimikunnassa.

3 3 Tavoitteiden mukaisesti keskusliiton kansainvälinen toiminta painottui toimintakautena pohjoismaiseen yhteistyöhön, lähialueille ja Euroopan tasolle. Tärkeä osa kansainvälistä toimintaa oli osallistuminen Suomessa käytyyn keskusteluun EU:n tulevaisuudesta. Keskusliiton kansainvälisen toiminnan strategiaa hiottiin osana lasten suojelun strategiaa. Toiminta-alueet Sijaishuollon neuvottelukunta on alan valtakunnallinen yhteistyö- ja asiantuntijaelin, jonka tarkoituksena on etsiä keinoja kodin ulkopuolelle lastensuojelullisista syistä sijoitettujen lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja edistää sijaishuollossa olevien lasten edun ja oikeuksien toteutumista niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin käytännön työssäkin. Sijaishuollon neuvottelukunnan vuoden teema oli perhetyö sijaishuollossa. Neuvottelukunta selvitti, mitä laki edellyttää perhetyöltä sekä kartoitti perhetyön projekteja, raportteja ja tutkimuksia. Lisäksi tarkasteltiin perhetyön asemaa sijaishuollon kentällä ja perehdyttiin sukulaissijoituksiin. Jälkihuoltotyöryhmässä työstettiin jälkihuolto-opasta käsikirjaksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöille ja sijaishuollon työntekijöille. Julkaisu on käytännönläheinen perusopas siitä, mitä jälkihuolto nuoren näkökulmasta pitää sisällään ja miten jälkihuoltotyön eri osa-alueita voi toteuttaa. Julkaisu ilmestyy keväällä Varhaiskasvatuksen yhteistyötoimikunta on alan tutkimuksen, koulutuksen ja ammattijärjestöllisen yhteistyön foorumi. Toimikunta seuraa varhaiskasvatuksen kehitystä Suomessa sekä maailmalla ja käyttää tietoa yhteiskuntapoliittiseen vaikuttamiseen. Kertomusvuonna toimikunnassa käsiteltiin työn ja perheen yhteensovittamisen tematiikka. Keskusliitto osallistui partnerina Hollannin sosiaaliministeriön koordinoimaan EU -projektiin Daily Routine Arrangements. Yksi projektin seminaareista järjestettiin Helsingissä, jolloin tutustuttiin suomalaisiin ratkaisuihin perheja työelämän yhteensovittamiseksi, päivähoitojärjestelmäämme ja koululaisten iltapäivätoimintaan. Myös projektin tutustumismatkoilla Hollantiin ja Ranskaan oli mukana varhaiskasvatuksen ja iltapäivätoiminnan edustajia, joten tietoutta maamme tilanteesta saatiin vietyä eurooppalaisille kumppaneille ja toisaalta saatettiin peilata omaa tilannettamme suhteessa kyseisiin maihin. Perheen ja työn tematiikkaan paneuduttiin myös kesäkuussa Helsingissä järjestetyssä Euroopan OMEP kokouksessa, jonka järjestelyistä vastasi varhaiskasvatustoimikunta. Kotimaan tasolla seurattiin varhaiskasvatussuunnitelman ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvän lainsäädännön kehittymistä ja otettiin kantaa niiden valmisteluun.

4 4 Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten vanhempainyhdistysten yhteistyöryhmä YTRY on 110 vammaisjärjestön, vanhempainyhdistyksen ja muun tahon yhteistyöelin, joka edistää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten asemaa yhteiskunnassa. Kertomusvuonna edistettiin järjestöjen verkostoitumista teemoitetuin tapaamisin. Vertaistuen mahdollisuuksia käsiteltiin seminaari- ja messutapahtumassa Kuopiossa ja vertaistuen kehittämispäivässä Helsingissä. Tiedon lisäämisen tarvetta vertaistuesta kartoitettiin haastattelemalla joidenkin sairaaloiden sosiaalityöntekijöitä ja kuntoutusohjaajia. Lisäksi suunniteltiin järjestöjen vertaistuesta kertovaa esitettä. Esite on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja se valmistuu vuonna Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten koulunkäynnin ongelmista tehtiin kertomusvuonna tutkimus, jonka tuloksia hyödynnettiin edunvalvonnassa. Lasten tapaturmatoimikunta on alan järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöelin, joka on edistänyt lasten tapaturmien ehkäisyä. Kertomusvuonna päätettiin toimikunnan lakkauttamisesta keskusliiton yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministeriölle koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyöstä annetussa lausunnossa keskusliitto painotti, että lasten tapaturmien ehkäisytyö tulee kytkeä osaksi muuta tapaturmien ehkäisyä. Keskusliitto osallistuu kuitenkin riskialttiiden liikuntalajien turvallisuuden kehittämiseen viranomaisten ja järjestöjen asiantuntijaryhmissä. Lasten pahoinpitelyä käsittelevä toimikunta Toimikunnan tehtävänä on seurata lasten pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön tutkimusta, julkista keskustelua sekä alan ehkäisevän työn kehitystä. Kertomusvuonna valmisteltiin Turussa 2004 järjestettävää 3. lasten pahoinpitelyä ja hoidon laiminlyöntiä käsittelevää pohjoismaista kongressia Hoidon laiminlyönti ja ennaltaehkäisy. Lisäksi kertomusvuonna käynnistettiin toimenpidesuositusten valmistelu lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi vapaaehtoistoiminnassa. Monikulttuurisuus on tuorein keskusliiton ns. vakituisista sisältöalueista. Kertomusvuonna päättyi Euroopan pakolaisrahaston (ERF) osarahoittama projekti Yksin Suomessa. Projekti kokosi ilman huoltajaa tulleiden pakolaislasten parissa toimivia tahoja kartoittamaan po. lasten tilannetta ja heidän asemaansa liittyviä epäkohtia. Niinikään valmistui raportti Mangopuun juurelta kuusen katveeseen asiakkaana maahanmuuttajaperhe. Kirja käsittelee maahanmuuttajaperheen sopeutumista Suomeen ja sen aineisto kerättiin kyselytutkimuksella ja haastatteluin. Yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa jatkettiin vaikuttamista ulkomaalaislain kokonaisuudistukseen. Tässä työssä lasten asema ja oikeus perhe-elämään oli yksi keskeisistä kysymyksistä. Kertomusvuonna liitto oli edelleen suomalaisena edustajana Separated Children in Europe Programme verkostossa, joka pyrkii parantamaan ilman huoltajaa tulleiden lasten asemaa. Verkosto uusi vuonna 1999 tehdyn po. lasten asemaa kartoittavan selvityksen, jonka Suomen osuudesta keskusliitto vastasi.

5 3 YHTEISTYÖ 5 Valtakunnallinen yhteistyö Keskusliiton toiminnassa yhdistyy lastensuojelujärjestöjen ja kuntien laajaalainen osaaminen ja asiantuntemus. Liitto kytkee yhteen lastensuojelun eri osa-alueiden tietämyksen sekä ammatillisen työn ja vapaaehtoistoiminnan. Keskusliiton jäseniä ovat lastensuojelualalla työskentelevät valtakunnalliset järjestöt ja kunnat. Keskusliitto on kiinteässä vuorovaikutuksessa jäsenyhteisöjensä kanssa omien toimikuntiensa ja työryhmiensä kautta. Monissa kehittämishankkeissa on mukana keskusliiton jäsenyhteisöjä. Säännöllinen vuorovaikutus takaa sen, että keskusliitto tuntee lastensuojelualan ongelmat sekä alan pätevimmät toimijat ja organisaatiot. Alueellinen yhteistyö Keskusliiton roolin mukaisesti sillä ei ole alueorganisaatiota. Lastensuojelun kehittäminen ja toteuttaminen edellyttää kuitenkin alueellista, maakunnallista ja seudullista yhteistyötä. Harava-hanke on organisoitunut maakunnallisesti ja seutukunnallisesti. Myös sijaishuollon laadun seurantaa, valvontaa ja auditointia kehittävä Laituri-projekti on pilottihankkeissaan synnyttänyt seudullista yhteistyötä. Molemmissa hankkeissa on tärkeää kumppanuus ja yhteistyö lääninhallitusten, Verkostoituvat erityispalvelut (VEP) hankkeen alueellisten ryhmien, sosiaalialan osaamiskeskusten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Yhteistyö valtion viranomaisten kanssa Tiedonvaihto ja yhteistyö valtion viranomaisten kanssa on tärkeää niin yhteiskuntapoliittisen vaikuttamisen kuin lastensuojelun kehittämisenkin kannalta. Keskusliitto oli kertomusvuonna edustettuna useissa viranomaisten asettamissa toimielimissä. Keskusliiton toimikunnissa ja työryhmissä oli vastaavasti viranomaisten edustajia. Liiton kannalta keskeistä oli kertomusvuonna yhteistyö sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin sekä ulkoasiainministeriön kanssa. Pakolais- ja maahanmuuttajakysymyksissä tärkeä yhteistyökumppani oli työministeriö, opetukseen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä puolestaan opetusministeriö ja lasten turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä kuluttajavirasto. Yhteyttä kansanedustajiin pidettiin eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän kautta. Vastaavaa yhteistyötä oli myös Euroopan parlamentin suomalaisedustajien kanssa. Yhteistyö järjestöjen ja muiden tahojen kanssa Keskusliiton tavoitteena on pitää lapsi- ja lastensuojelunäkökulmaa esillä myös alan ulkopuolisilla yhteiskunnallisen toiminnan alueilla. Tämän vuoksi keskusliitto oli edustettuna useissa kotimaisissa yhteisöissä.

6 Osa kotimaisista jäsenyyksistä liittyy ammatillisen ja järjestöllisen osaamisen turvaamiseen. 6 ITLA Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö ITLAn perustivat Lastensuojelun Keskusliitto sekä sosiaali- ja terveysministeriö vuonna Säätiö tukee taloudellisesti lapsiin ja lastensuojeluun kohdistuvia tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeita. Säätiö on itsenäinen ja merkitty säätiörekisteriin. Kertomusvuonna liiton toiminnanjohtaja luopui säätiön asiamiehen tehtävistä ja säätiölle palkattiin uusi asiamies. 4 TUTKIMUS-, KOKEILU- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Keskusliitto on lastensuojelun vastuullinen kehittäjä. Liiton tutkimusja selvitystyön tarkoituksena on tuottaa ajankohtaista tietoa lasten elinoloista ja lastensuojelun tilanteesta. Tulevaisuuden rakentajana liitto seuraa aktiivisesti toimintaympäristönsä muutoksia lastensuojelun uhkien ja uusien kehittämistarpeiden havaitsemiseksi ja niistä viestimiseksi. Kokeilu- ja kehittämistyöllään liitto pyrkii parantamaan lastensuojelun ammatillista laatua lapsen tarpeiden näkökulmasta. Kokeilu- ja kehittämistyötä tehdään pääosin erillisrahoitteisissa projekteissa. Liitto keskittyy ensisijaisesti laajoihin yhteistyöhankkeisiin lastensuojelun keskeisillä ongelmaalueilla yhteistyössä jäsenyhteisöjensä ja muiden sidosryhmiensä kanssa. Keskusliitto viestii lastensuojelun kehittämistarpeista alan muille toimijoille silloin, kun kokeilu- tai kehittämistyö ei kuulu liiton toimialueeseen. Harava-projekti ( ) RAY-avusteinen Harava-projekti on järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistoimintahanke, jota keskusliitto koordinoi yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa yhteistoiminta- ja palvelumalleja lasten ja nuorten psykososiaalisiin palveluihin. Hanke toimii Keski-Suomen, Varsinais-Suomen ja Länsi-Pohjan seutukunnallisilla pilottialueilla. Haravassa edettiin kaikilla keskeisillä tulostavoitealueilla kertomuskauden tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen toiminta kohdentui vuoden 2003 aikana edelleen osahankkeiden ja toimintamallikokeilujen tukemiseen ja käytännön kokeilujen organisointiin. Harava toimi käynnistyvien kokeilujen tuottajana ja tarvittaessa myös resurssoi perusorganisaatioissa työskentelevien toimijoiden kehittämistyötä, koulutusta, konsultaatiota tai antoi muuta kaivattua tukea. Lisäksi keväällä alkanut ja syksyn aikana laajentunut hankkeen tulosten mallintamistyö toteutui kertomusvuonna suunnitelmien mukaisesti. Arvioinnissa valmistui prosessiarvioinnin väliraportti ja myös tulosarviointi käynnistyi kaikilla osa-alueilla. Syksyn aikana hahmottuivat myös hankkeen keskeiset tulokset ja tuotokset.

7 7 Laituri-projekti ( ) RAY-avusteisen Laituri-projektin tavoitteena on luoda asiantunteva kriteeristö ja toimintamalli lastensuojelun sijaishuollon arviointiin. Sen avulla sijaishuollon yksiköt voivat kartoittaa ja kehittää toimintansa laatua ja kuvata palvelun käyttäjille laadun varmistusmenetelmiään. Arviointikriteeristöä tarvitaan kunnissa sijoituspäätöstä tehtäessä ja sijoitusten seurannassa sekä läänitasolla toimintalupia myönnettäessä. Hanketta toteutetaan kuudella pilottialueella. Lisäksi mukana on edustajia lastensuojelujärjestöistä, oppilaitoksista ja sairaaloiden lasten- sekä nuorisopsykiatrian osastoilta. Pilottiryhmät ovat kertomusvuonna tuottaneet materiaalia kriteerien muodostamista varten. Vuonna 2003 julkaistiin sijoitusprosessin kriteerit sekä ensimmäiset versiot kasvatus- ja hoitoprosessin kriteereistä. Sijoituksen päättämisprosessin, jälkihuoltoprosessin ja arviointiprosessin kriteerit valmistuvat vuonna Varpu Varhainen puuttuminen -projekti ( ) RAY-avusteinen Varpu eli Varhaisen puuttumisen projekti on hanke, jonka kokonaisuutta koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön. Siihen osallistuvat keskeiset valtionhallinnon alat sekä lastensuojelun ja päihde- sekä mielenterveysalan järjestöt. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Stakes (kuntien palvelutuotanto) ja Lastensuojelun Keskusliitto (kansalaisjärjestöjen Varpu-toiminta). Hankkeen tavoitteena on edistää nykyistä varhaisempaa puuttumista lasten ja nuorten ongelmiin ja kehittää tähän soveltuvia toimintamalleja sekä järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Hankkeessa on myös käynnistetty laaja-alaista kulttuuriseen muutokseen tähtäävää keskustelua varhaiselle puuttumiselle suotuisten asenteiden ja yhteiskunnallisen yhteisvastuun synnyttämiseksi. Kertomusvuonna jatkui Varhainen puuttuminen kouluissa osahanke, jossa on koulutettu moniammatillisia Varpu-kouluttajia. Heidän tehtävänään on perehdyttää peruskoulussa työskenteleviä ammattilaisia varhaisen puuttumisen ajatteluun ja menetelmiin. Lisäksi solmittiin yhteistyösopimus Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n kanssa varhaisen puuttumisen koulutuksen markkinoimisesta ja koulutusoppaan laatimisesta. Kertomusvuoden lopulla käynnistettiin alueellisia järjestöjen Varpufoorumeita, jotka jatkuvat vuonna Yksin Suomessa -projekti ( ) Euroopan pakolaisrahaston (ERF) osarahoittama projekti Yksin Suomessa päättyi kertomusvuonna. Projekti kokosi ilman huoltajaa tulleiden pakolaislasten asioita ja edunvalvontaa hoitavia tahoja, seurasi lasten asemaa ja vaikutti havaittuihin epäkohtiin. Projekti kehitti edustajajärjestelmää, lapsia avustavien lakimiesten ammattitaitoa ja koulutti lasten edustajia. Projektissa aloitettiin myös edustajan tehtävään perehdyttävän materiaalin laatiminen. Tämä työ saatetaan loppuun vuonna Lastensuojeluverkko-projekti ( ) RAY-avusteisen projektin tarkoituksena on toteuttaa malli lastensuojelupalveluiden tietokannasta, jota palveluntuottajat päivittävät itse. Tietokannan on tarkoitus integroitua muihin internetpalveluihin. Tietokanta täydentää Lastensuojelun Keskusliiton aiemmin julkaisemien

8 8 lastensuojelupalveluita ja palveluntuottajia esittelevien painotuotteiden jättämää palveluaukkoa. Kertomusvuoden syksyllä valmistui tietokannan tekninen määrittely. Kannan tekninen toteutus käynnistyy vuoden 2004 alussa ja valmistuu pilottivaiheeseen keväällä Projektissa on myös kehitetty teknisiä apuvälineitä sijaishuollon prosessinhallintaan. Niiden tuottamiseen etsitään edelleen rahoitusta. Lastensuojeluverkko-projekti on lisäksi käynnistänyt keskustelua lastensuojelun tietohallinnon yhteistyöstä ja pyrkinyt löytämään sille toimivia malleja. EU-projekti Daily Routine Arrangements ( ) Kertomusvuonna keskusliitto osallistui partnerina Hollannin sosiaaliministeriön koordinoimaan EU -projektiin Daily Routine Arrangements, joka kartoitti hyviä käytäntöjä perhe- ja työelämän yhteensovittamiseksi. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Equal-ohjelmaan kuuluvan projektin muita osapuolia olivat Italia ja Ranska. Projektin loppuarvio valmistuu vuonna Elinvaraselvitys Keskusliitto teetti ensimmäisen elinvaraselvityksen vuonna 1998 saadakseen tietoa erityisesti laman vaikutuksista lapsiperheiden taloudelliseen tilanteeseen. Tämän jälkeen selvityksiä on tehty vuosittain. Kertomusvuonna selvityksessä vertailtiin päivähoitoperheiden ja kotihoidon tuella lastaan hoitavien perheiden elinvaran kehitystä. Selvitys julkaistiin Lapsen Maailma lehdessä. 5 KOULUTUS- JA SEMINAARITOIMINTA Alan vastuullisena kehittäjänä keskusliitolle on tärkeää lastensuojelutyön ammatillisen laadun jatkuva kehittäminen. Tähän pyritään toisaalta vaikuttamalla alan koulutuksen sisältöihin ja toisaalta järjestämällä omaa täydennyskoulutusta. Keskusliiton koulutustoiminta liittyy aina läheisesti muuhun työhön ja kehittämishankkeisiin. Koulutustoiminnan tavoitteena on tarjota alan ammattilaisille, tutkijoille, luottamushenkilöille ja tärkeille sidosryhmille ajankohtaista tietoa lapsista, lapsuuden erityiskysymyksistä, lastensuojelusta ja yhteiskuntapolitiikasta sekä mahdollisuus keskinäiseen tiedon ja kokemusten vaihtoon. Kertomusvuoden keskeisin koulutustapahtuma olivat 9. Valtakunnalliset sijaishuollon päivät ja johtajapäivä, jotka järjestettiin syyskuussa Seinäjoella yhdessä kaupungin ja Sosiaalijohto ry:n kanssa. Osallistujia päivillä oli 550. Ohjelmasta ja järjestelyistä saatiin positiivista palautetta. Maaliskuussa järjestettiin Kuopiossa valtakunnallinen messu- ja seminaaritapahtuma vertaistuesta ja varhaisesta vuorovaikutuksesta. Päiville osallistui 110 ammattilaista ja vanhempaa, joiden arviot tapahtumasta olivat myönteisiä. Näytteilleasettajia messuosastolla oli toistakymmentä. Kertomusvuonna järjestettiin myös useita alueellisia seminaareja ja

9 9 koulutustilaisuuksia (21), joista valtaosa liittyi käynnissä oleviin projekteihin. Lisäksi osallistuttiin kansainvälisten yhteistyökumppaneiden seminaareihin ja konferensseihin. Merkittävin niistä oli Islannissa elokuussa järjestetty pohjoismainen lastensuojelukongressi, jonka ohjelman valmisteluun liitto osallistui aktiivisesti. Keskusliiton työntekijät ovat pyydettyinä asiantuntijoina luennoineet alan kotimaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa. Useat ammattilais- ja opiskelijaryhmät tekivät kertomusvuonna vierailuja keskusliittoon tutustuakseen liiton toimintaan ja sen sisältöalueisiin. 6 KANNANOTOT JA VAIKUTTAJATOIMINTA Keskusliiton keskeinen strateginen toiminta-alue on yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen lapsinäkökulman esilletuomiseksi ja lastensuojelutyön turvaamiseksi. Liitto pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön ja muuhun lasta koskevaan yhteiskuntapolitiikkaan sekä lisäämään lapsiin ja lastensuojeluun yhteiskunnassa suunnattavia voimavaroja. Samalla kun pyritään turvaamaan sijaishuollon palveluiden riittävyys ja korkea laatu on tärkeää kiinnittää huomiota myös ongelmien varhaiseen toteamiseen sekä niihin puuttumiseen ja kehittää ennaltaehkäisevää toimintaa. Kertomusvuonna keskeistä oli vaikuttaminen eduskuntavaalien kysymyksenasetteluihin sekä muodostettavan hallituksen ohjelmaan. Vaikuttamistyössä liitto onnistui hyvin; tulivathan hallitusohjelmaan kirjatuiksi liiton tavoitteet lastensuojelutyön turvaamisesta, lastensuojelulain uudistamisesta ja lapsiasiain järjestämisestä valtionhallinnossa. Vuonna 2002 järjestetyn YK:n lapsiasiain erityisistunnon loppuasiakirjan kansalliseksi toimeenpanemiseksi sosiaali- ja terveysministeriö asetti kertomusvuonna laajapohjaisen ja arvovaltaisen toimikunnan. Sen tärkeimpänä tehtävänä on laatia esitys lapsiasiain koordinaatiosta Suomessa sekä laatia kansallinen toimintaohjelma. Keskusliitto on edustettuna toimikunnassa sekä sen työvaliokunnassa. Lastensuojelulain pikainen uudistus on ollut liiton vaikuttajatoiminnassa keskeistä jo pitkään. Lain osauudistus oli jälleen kerran määrä saada kertomusvuonna eduskuntakäsittelyyn, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Lisäksi liitto seurasi aktiivisesti sosiaalialan kehittämisohjelman laatimista ja osallistui lastensuojelun kehittämisohjelman valmisteluun. Myös lastensuojelun tasausrahaston käytännön toteutumista on seurattu. Kertomusvuonna liitto antoi 13 lausuntoa ja kannanottoa sekä oli 6 kertaa kuultavana eduskunnassa. Lausunnoissaan, kannanotoissaan ja kuulemistilaisuuksissa keskusliitto painottaa aina lapsen edun näkökulmaa. Keskusliitto osallistui aktiivisesti EU:n tulevaisuudesta ja lapsen asemasta käytävään keskusteluun. Euroopan tulevaisuutta pohtiva valmistelukunta jätti ehdotuksensa sopimukseksi Euroopan perustuslaista Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle heinäkuussa. Lastensuojelun Keskusliitto laati sopimusehdotuksesta lausunnon valtioneuvostolle.

10 10 Lausunnossa todettiin perustuslaillisen sopimusehdotuksen olevan merkittävän, koska se pitää ensimmäistä kertaa sisällään maininnan lapsen oikeuksista. Liitto piti lisäksi tärkeänä sitä, että sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden tasa-arvoisen saatavuus turvataan jatkossakin. 7 VIESTINTÄ JA TIEDOTUS Liiton viestinnän tehtävä on luodata yhteiskuntaa lastensuojelun ja lapsen - erityisesti haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten - näkökulmasta sekä toimia yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana, joka muokkaa asenteita lapset huomioon ottaviksi ja pyrkii turvaamaan lastensuojelun hyvät toimintaedellytykset. Viestinnän avulla tuetaan liiton profiloitumista sen strategisten tavoitteiden ja vision mukaisesti. Haasteellinen tehtävä kertomusvuonna oli visiointi- ja strategiaprosessin viestinnällinen tukeminen. Liitto pyrkii aktivoimaan lapsista ja lastensuojelusta käytävää yhteiskunnallista keskustelua sekä osallistuu siihen tarpeen mukaan myös itse. Observer -mediaseurannan avulla liitto seuraa lastensuojelusta käytävää julkista keskustelua. Tiedotuksen kannalta huomatuin tapahtuma olivat Seinäjoella järjestetyt 9. Valtakunnalliset sijaishuollon päivät ja johtajapäivä. Päivien anti ylitti hyvin uutiskynnyksen samoin kuin liiton puheenjohtajan vaihdoksen uutisointikin. Julkisuudessa muutoin esillä olleet aihealueet olivat yksittäisiä lastensuojelullisia ja yhteiskuntapoliittisia teemoja. Kertomusvuonna liitto jatkoi sähköisen viestintänsä kehittämistä aiempaa vuorovaikutteisemmaksi. Yhteistyötä Apua.info -portaalin kehittämiseksi jatkettiin ja liiton www-sivuilla avattiin suurelle yleisölle tarkoitettu Kysy lastensuojelusta -palsta sekä suunniteltiin suljettu ammattilaisille tarkoitettu keskustelupalsta. Kysy lastensuojelusta palstalla kysymyksiin vastaavat liiton sisältötyöntekijät. Kysymyspalstaa ei kertomusvuonna markkinoitu. Siitä huolimatta foorumi on suosittu, mikä on työllistänyt liiton henkilökuntaa arvioitua enemmän. Tästä syystä suljettua keskustelufoorumiakaan ei kertomusvuonna haluttu avata. Kysy lastensuojelusta palstalla kaikkein eniten ovat askarruttaneet lasten huoltoja tapaamis-kysymykset. Molempiin kehittämishankkeisiin saatiin rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriön tietoteknologiavaroista. Liitto osallistui myös edelleen lastenkaupunki.net -sivuston ylläpitämiseen. Lastenkaupunki on keskusliiton ja varhaisnuorisojärjestöjen sähköisen viestinnän hanke, jonka avulla pyritään edistämään lasten osallistumista ja heidän kuulemistaan. Julkaisutoiminta Keskusliitto kustantaa pääasiassa alan ammattikirjallisuutta. Julkaisuja tuotettiin liiton toiminnan painopistealueilla mukaan lukien keskeiset kehittämishankkeet.

11 Kertomusvuonna ilmestyi Lasten erityishuolto ja opetus julkaisun täydennetty 11. painos. Tämän lisäksi aloitettiin yhteistyö Kustannusosakeyhtiö Tammen kanssa lastensuojelun käsikirjan julkaisemiseksi. Vuonna 2003 ilmestyivät lisäksi julkaisu Mangopuun juurelta kuusen katveeseen - Asiakkaana maahanmuuttajaperhe, video/dvd Villen tarina sekä kaksi Haravainen-julkaisua. Lapsen Maailma Lapsen Maailma on kasvatuksesta ja lastensuojelusta kertova erikoisaikakauslehti, jonka lukijoita ovat perinteiseen tapaan ne ammattilaiset, jotka työssään tarvitsevat ajankohtaista tietoa lastensuojelusta, kasvatuksesta ja lapsiperheiden tilanteesta. Ammattilaisten ohella lehdestä ovat olleet kiinnostuneita myös lasten vanhemmat. Lehden nykyisen lukijakunnan selvittämiseksi kertomusvuonna käynnistettiin lukijatutkimuksen suunnittelu. Tutkimus toteutettiin alkuvuodesta Lapsen Maailma -lehden tarkistamaton levikki oli toimintavuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla kappaletta ( kpl vuonna 2002). Levikin lasku johtui pääosin puhelinmarkkinointihenkilöstön rekrytointivaikeuksista. Lehden talous kehittyi kuitenkin tyydyttävästi. Lehden markkinoinnissa keskusliitto on sitoutunut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n laatimiin rahainkeräysten ja muun varainhankinnan eettisiin periaatteisiin. Valtaosa lehden tuotosta kertyi tilausmaksuista, ja ilmoitustuottojen osuus laski edellisvuodesta. Ilmoitusmyyntisopimus solmittiin uuden yrityksen kanssa lokakuun alussa ja irtisanottiin sopimukset levikkimarkkinoinnista ja asiakasrekisteristä huolehtivien yritysten kanssa. Lapsen Maailman sisällössä painottuivat ajankohtaiset, yhteiskunnalliset aiheet sekä käytännön kasvatuskysymykset. Lapsen ääni kuului lehdessä aiempaa enemmän ja ulkoasua kehitettiin visuaalisempaan suuntaan mm. kuvapinta-alaa kasvattamalla KIRJASTO JA TIETOPALVELU Keskusliiton rooli yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana ja lapsinäkökulman esilletuojana edellyttää, että liitto tuntee hyvin edustamansa alan viimeisimmän kehityksen ja alalla käytävän keskustelun. Tietopalvelu tukee keskusliiton työtä lapsen puolestapuhujana hankkimalla taustatietoa yhteiskuntapoliittiseen vaikuttamiseen, kokoamalla lastensuojelutietoa ja edistämällä alan vastuullista kehittämistoimintaa. Kirjasto on kaikille avoin. Kirjaston tiedostojen haku internetin kautta mahdollistui kertomusvuonna, mikä lisäsi kirjaston lainauksia ja tietopalvelun käyttöä. Uusien aikakauslehtien kohdennettu artikkelireferointi puolestaan lisäsi lehtien käyttöä huomattavasti.

12 12

13 lainat tiedonhaut Kertomusvuonna valmisteltiin Lapsitietokeskus-hanketta, jonka tavoitteena on luoda keskusliitosta lapsitiedon keskus selkiyttämällä ja täydentämällä ensivaiheessa kirjaston palveluita, tietokantaa ja - yhteyksiä sekä markkinoimalla palveluita. Pitkän tähtäyksen tavoitteena on luoda kirjastosta ja tietopalvelusta osana keskusliittoa avoin ja joustava oppimisympäristö. Hankkeeseen saatiin RAY-avustusta vuosiksi KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Keskusliiton kansainvälisen toiminnan lähtökohtina ovat lapsen oikeuksien toteutumisen seuranta kotimaassa ja muualla maailmassa sekä suomalaisen lastensuojelun esille tuominen kansainvälisillä foorumeilla. Aktiivinen läsnäolo, tehokas viestintä ja vaikuttaminen ovat toiminnan kehittämisen perusta. Kertomusvuonna kartoitettiin jäsenjärjestöjen näkemyksiä liiton kansainvälisestä toiminnasta. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää jäsenten odotuksia ja toiveita keskusliiton kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi, painopistealueiden asettamiseksi ja viestinnän tehostamiseksi. Keskusliitto oli kertomusvuonna jäsenenä yli kymmenessä kansainvälisessä järjestössä ja toimikunnassa. Pohjoismainen yhteistyö Eurooppa-taso Kertomusvuonna osallistuttiin Reykjavikissa, Islannissa elokuun lopulla järjestettyyn pohjoismaiseen lastensuojelukongressiin sekä Skagenissa Tanskassa huhtikuussa järjestettyyn pohjoismaiseen sijaishuollon kongressiin. Keskusliitto oli Suomen osalta vastuussa molempien tilaisuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta. Turussa toukokuun vuonna 2004 pidettävän kolmannen pohjoismaisen lasten pahoinpitelyn ehkäisyä käsittelevän kongressin suunnittelua jatkettiin yhteistyössä pohjoismaisen yhteistyöryhmän sekä suomalaisen kumppanin, Ensi- ja turvakotien liiton, kanssa. Euroopan lastensuojelufoorumi EFCW:n (European Forum for Child Welfare) toiminta lakkautettiin kertomusvuonna, mutta neuvotteluja käytiin uuden Euroopan tason edunvalvontaorganisaation perustamisesta.

14 Lähialueyhteistyö 14 Lähialueyhteistyössä keskusliiton tavoitteena on tukea lastensuojelun kehittämistä yhteistyössä suomalaisten sekä lähialueiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Kertomusvuonna keskusliitto osallistui Pietarin 300-vuotisjuhlallisuuksiin liittyneen suomalais-venäläisen lastensuojeluseminaarin suunnitteluun ja toteutukseen yhteistyössä suomalaisten ja pietarilaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Samoin osallistuttiin pohjoisen ulottuvuuden sosiaali-, terveys- ja ympäristöfoorumiin. Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenian yhteistyökumppanina keskusliitto osallistui Venäjän lastensuojelun uudistaminen hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on tukea Venäjän lastensuojelulainsäädännön ja palvelujärjestelmän kehittymistä kohti eurooppalaisia standardeja. Hankkeen vastuuorganisaatio kohdemaassa on Venäjän federaation opetusministeriö. Lisäksi keskusliitto konsultoi useiden uusien lähialuehankkeiden valmisteluja. Muu kansainvälinen toiminta Keskusliitto toimi aktiivisesti kansainvälisissä organisaatioissa (mm. IFCW, OMEP ja FICE). Liitto vastasi kertomusvuonna sekä Kansainvälisen lastensuojelufoorumi IFCW:n että sijaishuollon kansainvälisen organisaation FICEn varapuheenjohtajuudesta. 10 HALLINTO Keskusliiton ylin päättävä elin, liittokokous, kokoontui ja Syysliittokokous valitsi liiton uudeksi puheenjohtajaksi valtiotieteen lisensiaatti Maria Kaisa Aulan. Keskusliiton asioita hoitaa ja niistä vastaa hallitus. Kertomusvuonna liiton hallitukseen kuuluivat (suluissa henkilökohtainen varajäsen): puheenjohtaja Seppo Lindblom sekä varapuheenjohtajat Jouko Kalliomaa (Ritva Pesonen) ja Elisabet Hakkola (Annlis Söderholm) ja jäseninä Annikki Alho (Maija Gartman), Juha Eskelinen (Katja Günther), Ammi Isokallio (Ville Liimatainen), Jouni Kerppola (Marja-Liisa Grönvall), Eeva Kuuskoski (Marjatta Tammisto), Markku Lehtinen (Pekka Kuru), Anna Ollila (Eila Kihlman), Marita Ruohonen (Olli Joensuu), Aira Saloranta (Juha Leviäkangas), Seppo Sauro (Mirja Saarni) sekä Stakesin nimeämänä edustajana Tarja Heino (Sirpa Taskinen). Hallitus kokoontui viisi kertaa. Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, toiminnanjohtaja sekä hallituksen valitsemina jäseninä toimitusjohtaja Marita Ruohonen ja toiminnanjohtaja Seppo Sauro. Työvaliokunta kokoontui yhdeksän kertaa. Hallitus asetti avukseen 9 vakinaista toimikuntaa. Tilapäisiä toimikuntia ja työryhmiä oli 7 kpl. Lastensuojelun Keskusliitto myöntää lastensuojelutyössä ansioituneille henkilöille lastensuojelumitaleja ja -ansiomerkkejä. Kertomusvuonna

15 mitali tai ansiomerkki myönnettiin yhdelle henkilölle TALOUS JA TOIMISTO Keskusliiton toimintaa rahoitettiin Lasten Päivän Säätiön tuottoosuudella, RAYn yleis- ja projektiavustuksilla sekä erillisavustuksilla. Lasten Päivän Säätiön tuotto-osuus ja RAYn yleisavustus ovat jatkuvasti merkittäviä tulonlähteitä keskusliiton perustoimintojen rahoituksessa. Kertomusvuonna toiminnan kokonaiskulut olivat ,78 euroa. Henkilöstökulut olivat ,45 euroa, josta vakinaisen ja tilapäisen henkilöstön osuus oli ,55 euroa. Liiton palveluksessa oli 18 vakituista työntekijää, joista yksi oli koko vuoden toimivapaalla, yksi opintovapaalla ja yksi osan vuotta vuorotteluvapaalla. Määräaikaisessa työsuhteessa oli 9 työntekijää. Lisäksi keskusliitossa työskenteli harjoittelija, joka oli osan vuotta määräaikaisessa työsuhteessa. Vuoden 2003 kokonaistuottojäämä oli ,02 euroa. Aikaisemmasta kirjaus- ja maksatuskäytännöstä poiketen Lasten Päivän Säätiön vuoden 2003 tuotto-osuus on kokonaisuudessaan tuloutettu tilikaudelle Tuotto-osuus suuruudeltaan euroa on kirjattu satunnaisten erien tuottoihin. Keskusliiton taloudellinen tilanne oli vakaalla pohjalla.

TOIMINTAKERTOMUS 1999. Lastensuojelun Keskusliitto

TOIMINTAKERTOMUS 1999. Lastensuojelun Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS 1999 Lastensuojelun Keskusliitto - lapsen puolestapuhuja Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaja Voimien kokoaja Vastuullinen kehittäjä Toiminta-ajatus ja järjestötoiminta Lastensuojelun Keskusliiton

Lisätiedot

Toimintakertomus 2001

Toimintakertomus 2001 LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO Toimintakertomus 2001 Lastensuojelun Keskusliitto - lapsen puolestapuhuja Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaja Voimien kokoaja Vastuullinen kehittäjä Hyväksytty liittokokouksessa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2000

TOIMINTAKERTOMUS 2000 TOIMINTAKERTOMUS 2000 Lastensuojelun Keskusliitto - lapsen puolestapuhuja Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaja Voimien kokoaja Vastuullinen kehittäjä Liittokokouksen 31.5.2001 päätös Toiminta-ajatus ja järjestötoiminta

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuoden 2015 aikana Yhdistys jatkaa anestesiasairaanhoitajien osaamisen ja koulutuksen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2004

TOIMINTAKERTOMUS 2004 - 1 - TOIMINTAKERTOMUS 2004 Sisällysluettelo 1. Toiminnanjohtajan katsaus 2 2. Toiminta-ajatus 4 3. Toiminta-alueet 4 3.1 Sijaishuolto 4 3.2 Varhaiskasvatus 6 3.3 Lasten pahoinpitelyn ehkäisy 7 3.4 Monikulttuurisuus

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Vates-säätiö antaa tänäkin vuonna useita lausuntoja eri lakien valmistelutyöhön. Tutustu annettuihin lausuntoihin

Vates-säätiö antaa tänäkin vuonna useita lausuntoja eri lakien valmistelutyöhön. Tutustu annettuihin lausuntoihin Sivu 1/5 Lue viesti selaimessa täältä www.vates.fi Uutiskirje 16.6.2014 Vahvaa vaikuttamistyötä Vates-säätiön edustajat ovat tavanneet talven ja kevään aikana kaikkien puolueiden edustajia pääsääntöisesti

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2014 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Lisäksi

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016 KOTEL 15-002 13.3.2015 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista

Lisätiedot

www.lapsiasia.fi 21.4.2010

www.lapsiasia.fi 21.4.2010 Lapsen oikeuksien näkökulma vanhemman vankeuteen - kommenttipuheenvuoro Maria Kaisa Aula Lapsi näkyväksi - seminaari vankien lasten huomioimisesta Ruotsissa ja Suomessa. Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2015 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Hannu Sulin Helsinki 24.11.2015 HE valtion vuoden 2016 talousarvioksi Valtionavustukset yleisten kirjastojen

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Sirpaleista kokonaisuuksia

Sirpaleista kokonaisuuksia ... Sirpaleista kokonaisuuksia Toimitusjohtaja Marjatta Varanka VATES päivät 10.4.2014 Taustatuulta yhteiskunnallisista ajureista Kansantalous sosiaaliturvan varasta ansiotyöläiseksi, ainakin osittain

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot