LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO TOIMINTAKERTOMUS, TULOSLASKELMA JA TASE 2003

Transkriptio

1 LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO TOIMINTAKERTOMUS, TULOSLASKELMA JA TASE 2003 Lastensuojelun Keskusliitto - lapsen puolestapuhuja Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaja Voimien kokoaja Vastuullinen kehittäjä

2 2 1 TOIMINTA-AJATUS JA JÄRJESTÖTOIMINTA Lastensuojelun Keskusliiton tarkoituksena on kehittää lastensuojelua ja edistää yhteistyötä lastensuojelun alalla järjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä niiden, kuntien ja valtion viranomaisten kesken. Liiton jäsenenä on alan valtakunnallisia järjestöjä (84) sekä kuntia tai kuntayhtymiä (35). Yhteistyötä tehdään keskusliiton pysyvissä toimikunnissa (9), tilapäisissä työryhmissä (7) sekä projektityöryhmissä. Yhteistyötä jäsenistönsä ja muiden viiteryhmiensä kanssa liitto tekee myös tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeissa sekä koulutus- ja vaikuttajatoiminnassa. Liitto keskittyy ensisijaisesti laajoihin, kumppanuuteen perustuviin ja yhteistä osaamista edistäviin hankkeisiin lastensuojelutyön kehittämiseksi. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat yhteistoimintamalleja lasten psykososiaalisten palvelujen kehittämiseksi etsivä Harava-hanke, Sijaishuollon laatua ja arviointia kehittävä Laituri-projekti sekä Varhaisen puuttumisen projekti Varpu. 2 TOIMINNAN LINJAUKSET Keskusliiton strategiassa keskeistä on toiminta yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana lapsinäkökulman esilletuomiseksi ja lastensuojelutyön turvaamiseksi. Lasten suojelun visiointi- ja strategiatyö Lapsen hyvä elämä 2015 jatkui toimintavuonna. Tavoitteena on ollut laajan vision pohjalta työstää alalle yhteinen strategia, jota eri toimijat voivat käyttää lähtökohtana omassa strategiatyössään. Jatkotyönä käynnistyy liiton oman strategian ajantasaistaminen. Osana strategiatyötä on pohdittu myös lapsiasioiden hallinnon organisointia sekä valtion että kuntien tasolla. Tarve lapsiasioiden monitoroinnin ja koordinoinnin järjestämiseen on ollut esillä jo vuosia. Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Suomen kansallisessa lapsiasiain toimikunnassa, jonka sosiaali- ja terveysministeriö asetti kertomusvuonna. Lastensuojelun Keskusliitto on edustettuna toimikunnassa sekä sen työvaliokunnassa ja hoitaa molempien sihteeriyttä. Strategian tavoitteiden pohjalta käynnistettiin myös vaikuttaminen 2003 pidettyjen eduskuntavaalien teemoihin ja hallitusohjelmaan. Keskusliiton tavoitteet näkyvät hallitusohjelmassa hyvin. Keskusliitto seuraa alan lainsäädäntötyötä ja pyrkii vaikuttamaan tavoitteidensa mukaisesti sen sisältöön. Keskeisenä tavoitteena kertomusvuonna oli edelleenkin lastensuojelulain pikainen uudistaminen. Jälleen kerran uudistus jäi kuitenkin toteutumatta. Lapsipoliittisesti pidettiin tärkeänä saada aikaan YK:n Lapsiasiain erityisistunnon loppuasiakirjan tavoitteisiin pohjaava kansallinen toimintaohjelma, jota nyt valmistellaankin kansallisessa lapsiasiain toimikunnassa.

3 3 Tavoitteiden mukaisesti keskusliiton kansainvälinen toiminta painottui toimintakautena pohjoismaiseen yhteistyöhön, lähialueille ja Euroopan tasolle. Tärkeä osa kansainvälistä toimintaa oli osallistuminen Suomessa käytyyn keskusteluun EU:n tulevaisuudesta. Keskusliiton kansainvälisen toiminnan strategiaa hiottiin osana lasten suojelun strategiaa. Toiminta-alueet Sijaishuollon neuvottelukunta on alan valtakunnallinen yhteistyö- ja asiantuntijaelin, jonka tarkoituksena on etsiä keinoja kodin ulkopuolelle lastensuojelullisista syistä sijoitettujen lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja edistää sijaishuollossa olevien lasten edun ja oikeuksien toteutumista niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin käytännön työssäkin. Sijaishuollon neuvottelukunnan vuoden teema oli perhetyö sijaishuollossa. Neuvottelukunta selvitti, mitä laki edellyttää perhetyöltä sekä kartoitti perhetyön projekteja, raportteja ja tutkimuksia. Lisäksi tarkasteltiin perhetyön asemaa sijaishuollon kentällä ja perehdyttiin sukulaissijoituksiin. Jälkihuoltotyöryhmässä työstettiin jälkihuolto-opasta käsikirjaksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöille ja sijaishuollon työntekijöille. Julkaisu on käytännönläheinen perusopas siitä, mitä jälkihuolto nuoren näkökulmasta pitää sisällään ja miten jälkihuoltotyön eri osa-alueita voi toteuttaa. Julkaisu ilmestyy keväällä Varhaiskasvatuksen yhteistyötoimikunta on alan tutkimuksen, koulutuksen ja ammattijärjestöllisen yhteistyön foorumi. Toimikunta seuraa varhaiskasvatuksen kehitystä Suomessa sekä maailmalla ja käyttää tietoa yhteiskuntapoliittiseen vaikuttamiseen. Kertomusvuonna toimikunnassa käsiteltiin työn ja perheen yhteensovittamisen tematiikka. Keskusliitto osallistui partnerina Hollannin sosiaaliministeriön koordinoimaan EU -projektiin Daily Routine Arrangements. Yksi projektin seminaareista järjestettiin Helsingissä, jolloin tutustuttiin suomalaisiin ratkaisuihin perheja työelämän yhteensovittamiseksi, päivähoitojärjestelmäämme ja koululaisten iltapäivätoimintaan. Myös projektin tutustumismatkoilla Hollantiin ja Ranskaan oli mukana varhaiskasvatuksen ja iltapäivätoiminnan edustajia, joten tietoutta maamme tilanteesta saatiin vietyä eurooppalaisille kumppaneille ja toisaalta saatettiin peilata omaa tilannettamme suhteessa kyseisiin maihin. Perheen ja työn tematiikkaan paneuduttiin myös kesäkuussa Helsingissä järjestetyssä Euroopan OMEP kokouksessa, jonka järjestelyistä vastasi varhaiskasvatustoimikunta. Kotimaan tasolla seurattiin varhaiskasvatussuunnitelman ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvän lainsäädännön kehittymistä ja otettiin kantaa niiden valmisteluun.

4 4 Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten vanhempainyhdistysten yhteistyöryhmä YTRY on 110 vammaisjärjestön, vanhempainyhdistyksen ja muun tahon yhteistyöelin, joka edistää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten asemaa yhteiskunnassa. Kertomusvuonna edistettiin järjestöjen verkostoitumista teemoitetuin tapaamisin. Vertaistuen mahdollisuuksia käsiteltiin seminaari- ja messutapahtumassa Kuopiossa ja vertaistuen kehittämispäivässä Helsingissä. Tiedon lisäämisen tarvetta vertaistuesta kartoitettiin haastattelemalla joidenkin sairaaloiden sosiaalityöntekijöitä ja kuntoutusohjaajia. Lisäksi suunniteltiin järjestöjen vertaistuesta kertovaa esitettä. Esite on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja se valmistuu vuonna Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten koulunkäynnin ongelmista tehtiin kertomusvuonna tutkimus, jonka tuloksia hyödynnettiin edunvalvonnassa. Lasten tapaturmatoimikunta on alan järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöelin, joka on edistänyt lasten tapaturmien ehkäisyä. Kertomusvuonna päätettiin toimikunnan lakkauttamisesta keskusliiton yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministeriölle koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyöstä annetussa lausunnossa keskusliitto painotti, että lasten tapaturmien ehkäisytyö tulee kytkeä osaksi muuta tapaturmien ehkäisyä. Keskusliitto osallistuu kuitenkin riskialttiiden liikuntalajien turvallisuuden kehittämiseen viranomaisten ja järjestöjen asiantuntijaryhmissä. Lasten pahoinpitelyä käsittelevä toimikunta Toimikunnan tehtävänä on seurata lasten pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön tutkimusta, julkista keskustelua sekä alan ehkäisevän työn kehitystä. Kertomusvuonna valmisteltiin Turussa 2004 järjestettävää 3. lasten pahoinpitelyä ja hoidon laiminlyöntiä käsittelevää pohjoismaista kongressia Hoidon laiminlyönti ja ennaltaehkäisy. Lisäksi kertomusvuonna käynnistettiin toimenpidesuositusten valmistelu lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi vapaaehtoistoiminnassa. Monikulttuurisuus on tuorein keskusliiton ns. vakituisista sisältöalueista. Kertomusvuonna päättyi Euroopan pakolaisrahaston (ERF) osarahoittama projekti Yksin Suomessa. Projekti kokosi ilman huoltajaa tulleiden pakolaislasten parissa toimivia tahoja kartoittamaan po. lasten tilannetta ja heidän asemaansa liittyviä epäkohtia. Niinikään valmistui raportti Mangopuun juurelta kuusen katveeseen asiakkaana maahanmuuttajaperhe. Kirja käsittelee maahanmuuttajaperheen sopeutumista Suomeen ja sen aineisto kerättiin kyselytutkimuksella ja haastatteluin. Yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa jatkettiin vaikuttamista ulkomaalaislain kokonaisuudistukseen. Tässä työssä lasten asema ja oikeus perhe-elämään oli yksi keskeisistä kysymyksistä. Kertomusvuonna liitto oli edelleen suomalaisena edustajana Separated Children in Europe Programme verkostossa, joka pyrkii parantamaan ilman huoltajaa tulleiden lasten asemaa. Verkosto uusi vuonna 1999 tehdyn po. lasten asemaa kartoittavan selvityksen, jonka Suomen osuudesta keskusliitto vastasi.

5 3 YHTEISTYÖ 5 Valtakunnallinen yhteistyö Keskusliiton toiminnassa yhdistyy lastensuojelujärjestöjen ja kuntien laajaalainen osaaminen ja asiantuntemus. Liitto kytkee yhteen lastensuojelun eri osa-alueiden tietämyksen sekä ammatillisen työn ja vapaaehtoistoiminnan. Keskusliiton jäseniä ovat lastensuojelualalla työskentelevät valtakunnalliset järjestöt ja kunnat. Keskusliitto on kiinteässä vuorovaikutuksessa jäsenyhteisöjensä kanssa omien toimikuntiensa ja työryhmiensä kautta. Monissa kehittämishankkeissa on mukana keskusliiton jäsenyhteisöjä. Säännöllinen vuorovaikutus takaa sen, että keskusliitto tuntee lastensuojelualan ongelmat sekä alan pätevimmät toimijat ja organisaatiot. Alueellinen yhteistyö Keskusliiton roolin mukaisesti sillä ei ole alueorganisaatiota. Lastensuojelun kehittäminen ja toteuttaminen edellyttää kuitenkin alueellista, maakunnallista ja seudullista yhteistyötä. Harava-hanke on organisoitunut maakunnallisesti ja seutukunnallisesti. Myös sijaishuollon laadun seurantaa, valvontaa ja auditointia kehittävä Laituri-projekti on pilottihankkeissaan synnyttänyt seudullista yhteistyötä. Molemmissa hankkeissa on tärkeää kumppanuus ja yhteistyö lääninhallitusten, Verkostoituvat erityispalvelut (VEP) hankkeen alueellisten ryhmien, sosiaalialan osaamiskeskusten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Yhteistyö valtion viranomaisten kanssa Tiedonvaihto ja yhteistyö valtion viranomaisten kanssa on tärkeää niin yhteiskuntapoliittisen vaikuttamisen kuin lastensuojelun kehittämisenkin kannalta. Keskusliitto oli kertomusvuonna edustettuna useissa viranomaisten asettamissa toimielimissä. Keskusliiton toimikunnissa ja työryhmissä oli vastaavasti viranomaisten edustajia. Liiton kannalta keskeistä oli kertomusvuonna yhteistyö sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin sekä ulkoasiainministeriön kanssa. Pakolais- ja maahanmuuttajakysymyksissä tärkeä yhteistyökumppani oli työministeriö, opetukseen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä puolestaan opetusministeriö ja lasten turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä kuluttajavirasto. Yhteyttä kansanedustajiin pidettiin eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän kautta. Vastaavaa yhteistyötä oli myös Euroopan parlamentin suomalaisedustajien kanssa. Yhteistyö järjestöjen ja muiden tahojen kanssa Keskusliiton tavoitteena on pitää lapsi- ja lastensuojelunäkökulmaa esillä myös alan ulkopuolisilla yhteiskunnallisen toiminnan alueilla. Tämän vuoksi keskusliitto oli edustettuna useissa kotimaisissa yhteisöissä.

6 Osa kotimaisista jäsenyyksistä liittyy ammatillisen ja järjestöllisen osaamisen turvaamiseen. 6 ITLA Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö ITLAn perustivat Lastensuojelun Keskusliitto sekä sosiaali- ja terveysministeriö vuonna Säätiö tukee taloudellisesti lapsiin ja lastensuojeluun kohdistuvia tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeita. Säätiö on itsenäinen ja merkitty säätiörekisteriin. Kertomusvuonna liiton toiminnanjohtaja luopui säätiön asiamiehen tehtävistä ja säätiölle palkattiin uusi asiamies. 4 TUTKIMUS-, KOKEILU- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Keskusliitto on lastensuojelun vastuullinen kehittäjä. Liiton tutkimusja selvitystyön tarkoituksena on tuottaa ajankohtaista tietoa lasten elinoloista ja lastensuojelun tilanteesta. Tulevaisuuden rakentajana liitto seuraa aktiivisesti toimintaympäristönsä muutoksia lastensuojelun uhkien ja uusien kehittämistarpeiden havaitsemiseksi ja niistä viestimiseksi. Kokeilu- ja kehittämistyöllään liitto pyrkii parantamaan lastensuojelun ammatillista laatua lapsen tarpeiden näkökulmasta. Kokeilu- ja kehittämistyötä tehdään pääosin erillisrahoitteisissa projekteissa. Liitto keskittyy ensisijaisesti laajoihin yhteistyöhankkeisiin lastensuojelun keskeisillä ongelmaalueilla yhteistyössä jäsenyhteisöjensä ja muiden sidosryhmiensä kanssa. Keskusliitto viestii lastensuojelun kehittämistarpeista alan muille toimijoille silloin, kun kokeilu- tai kehittämistyö ei kuulu liiton toimialueeseen. Harava-projekti ( ) RAY-avusteinen Harava-projekti on järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistoimintahanke, jota keskusliitto koordinoi yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa yhteistoiminta- ja palvelumalleja lasten ja nuorten psykososiaalisiin palveluihin. Hanke toimii Keski-Suomen, Varsinais-Suomen ja Länsi-Pohjan seutukunnallisilla pilottialueilla. Haravassa edettiin kaikilla keskeisillä tulostavoitealueilla kertomuskauden tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen toiminta kohdentui vuoden 2003 aikana edelleen osahankkeiden ja toimintamallikokeilujen tukemiseen ja käytännön kokeilujen organisointiin. Harava toimi käynnistyvien kokeilujen tuottajana ja tarvittaessa myös resurssoi perusorganisaatioissa työskentelevien toimijoiden kehittämistyötä, koulutusta, konsultaatiota tai antoi muuta kaivattua tukea. Lisäksi keväällä alkanut ja syksyn aikana laajentunut hankkeen tulosten mallintamistyö toteutui kertomusvuonna suunnitelmien mukaisesti. Arvioinnissa valmistui prosessiarvioinnin väliraportti ja myös tulosarviointi käynnistyi kaikilla osa-alueilla. Syksyn aikana hahmottuivat myös hankkeen keskeiset tulokset ja tuotokset.

7 7 Laituri-projekti ( ) RAY-avusteisen Laituri-projektin tavoitteena on luoda asiantunteva kriteeristö ja toimintamalli lastensuojelun sijaishuollon arviointiin. Sen avulla sijaishuollon yksiköt voivat kartoittaa ja kehittää toimintansa laatua ja kuvata palvelun käyttäjille laadun varmistusmenetelmiään. Arviointikriteeristöä tarvitaan kunnissa sijoituspäätöstä tehtäessä ja sijoitusten seurannassa sekä läänitasolla toimintalupia myönnettäessä. Hanketta toteutetaan kuudella pilottialueella. Lisäksi mukana on edustajia lastensuojelujärjestöistä, oppilaitoksista ja sairaaloiden lasten- sekä nuorisopsykiatrian osastoilta. Pilottiryhmät ovat kertomusvuonna tuottaneet materiaalia kriteerien muodostamista varten. Vuonna 2003 julkaistiin sijoitusprosessin kriteerit sekä ensimmäiset versiot kasvatus- ja hoitoprosessin kriteereistä. Sijoituksen päättämisprosessin, jälkihuoltoprosessin ja arviointiprosessin kriteerit valmistuvat vuonna Varpu Varhainen puuttuminen -projekti ( ) RAY-avusteinen Varpu eli Varhaisen puuttumisen projekti on hanke, jonka kokonaisuutta koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön. Siihen osallistuvat keskeiset valtionhallinnon alat sekä lastensuojelun ja päihde- sekä mielenterveysalan järjestöt. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Stakes (kuntien palvelutuotanto) ja Lastensuojelun Keskusliitto (kansalaisjärjestöjen Varpu-toiminta). Hankkeen tavoitteena on edistää nykyistä varhaisempaa puuttumista lasten ja nuorten ongelmiin ja kehittää tähän soveltuvia toimintamalleja sekä järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Hankkeessa on myös käynnistetty laaja-alaista kulttuuriseen muutokseen tähtäävää keskustelua varhaiselle puuttumiselle suotuisten asenteiden ja yhteiskunnallisen yhteisvastuun synnyttämiseksi. Kertomusvuonna jatkui Varhainen puuttuminen kouluissa osahanke, jossa on koulutettu moniammatillisia Varpu-kouluttajia. Heidän tehtävänään on perehdyttää peruskoulussa työskenteleviä ammattilaisia varhaisen puuttumisen ajatteluun ja menetelmiin. Lisäksi solmittiin yhteistyösopimus Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n kanssa varhaisen puuttumisen koulutuksen markkinoimisesta ja koulutusoppaan laatimisesta. Kertomusvuoden lopulla käynnistettiin alueellisia järjestöjen Varpufoorumeita, jotka jatkuvat vuonna Yksin Suomessa -projekti ( ) Euroopan pakolaisrahaston (ERF) osarahoittama projekti Yksin Suomessa päättyi kertomusvuonna. Projekti kokosi ilman huoltajaa tulleiden pakolaislasten asioita ja edunvalvontaa hoitavia tahoja, seurasi lasten asemaa ja vaikutti havaittuihin epäkohtiin. Projekti kehitti edustajajärjestelmää, lapsia avustavien lakimiesten ammattitaitoa ja koulutti lasten edustajia. Projektissa aloitettiin myös edustajan tehtävään perehdyttävän materiaalin laatiminen. Tämä työ saatetaan loppuun vuonna Lastensuojeluverkko-projekti ( ) RAY-avusteisen projektin tarkoituksena on toteuttaa malli lastensuojelupalveluiden tietokannasta, jota palveluntuottajat päivittävät itse. Tietokannan on tarkoitus integroitua muihin internetpalveluihin. Tietokanta täydentää Lastensuojelun Keskusliiton aiemmin julkaisemien

8 8 lastensuojelupalveluita ja palveluntuottajia esittelevien painotuotteiden jättämää palveluaukkoa. Kertomusvuoden syksyllä valmistui tietokannan tekninen määrittely. Kannan tekninen toteutus käynnistyy vuoden 2004 alussa ja valmistuu pilottivaiheeseen keväällä Projektissa on myös kehitetty teknisiä apuvälineitä sijaishuollon prosessinhallintaan. Niiden tuottamiseen etsitään edelleen rahoitusta. Lastensuojeluverkko-projekti on lisäksi käynnistänyt keskustelua lastensuojelun tietohallinnon yhteistyöstä ja pyrkinyt löytämään sille toimivia malleja. EU-projekti Daily Routine Arrangements ( ) Kertomusvuonna keskusliitto osallistui partnerina Hollannin sosiaaliministeriön koordinoimaan EU -projektiin Daily Routine Arrangements, joka kartoitti hyviä käytäntöjä perhe- ja työelämän yhteensovittamiseksi. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Equal-ohjelmaan kuuluvan projektin muita osapuolia olivat Italia ja Ranska. Projektin loppuarvio valmistuu vuonna Elinvaraselvitys Keskusliitto teetti ensimmäisen elinvaraselvityksen vuonna 1998 saadakseen tietoa erityisesti laman vaikutuksista lapsiperheiden taloudelliseen tilanteeseen. Tämän jälkeen selvityksiä on tehty vuosittain. Kertomusvuonna selvityksessä vertailtiin päivähoitoperheiden ja kotihoidon tuella lastaan hoitavien perheiden elinvaran kehitystä. Selvitys julkaistiin Lapsen Maailma lehdessä. 5 KOULUTUS- JA SEMINAARITOIMINTA Alan vastuullisena kehittäjänä keskusliitolle on tärkeää lastensuojelutyön ammatillisen laadun jatkuva kehittäminen. Tähän pyritään toisaalta vaikuttamalla alan koulutuksen sisältöihin ja toisaalta järjestämällä omaa täydennyskoulutusta. Keskusliiton koulutustoiminta liittyy aina läheisesti muuhun työhön ja kehittämishankkeisiin. Koulutustoiminnan tavoitteena on tarjota alan ammattilaisille, tutkijoille, luottamushenkilöille ja tärkeille sidosryhmille ajankohtaista tietoa lapsista, lapsuuden erityiskysymyksistä, lastensuojelusta ja yhteiskuntapolitiikasta sekä mahdollisuus keskinäiseen tiedon ja kokemusten vaihtoon. Kertomusvuoden keskeisin koulutustapahtuma olivat 9. Valtakunnalliset sijaishuollon päivät ja johtajapäivä, jotka järjestettiin syyskuussa Seinäjoella yhdessä kaupungin ja Sosiaalijohto ry:n kanssa. Osallistujia päivillä oli 550. Ohjelmasta ja järjestelyistä saatiin positiivista palautetta. Maaliskuussa järjestettiin Kuopiossa valtakunnallinen messu- ja seminaaritapahtuma vertaistuesta ja varhaisesta vuorovaikutuksesta. Päiville osallistui 110 ammattilaista ja vanhempaa, joiden arviot tapahtumasta olivat myönteisiä. Näytteilleasettajia messuosastolla oli toistakymmentä. Kertomusvuonna järjestettiin myös useita alueellisia seminaareja ja

9 9 koulutustilaisuuksia (21), joista valtaosa liittyi käynnissä oleviin projekteihin. Lisäksi osallistuttiin kansainvälisten yhteistyökumppaneiden seminaareihin ja konferensseihin. Merkittävin niistä oli Islannissa elokuussa järjestetty pohjoismainen lastensuojelukongressi, jonka ohjelman valmisteluun liitto osallistui aktiivisesti. Keskusliiton työntekijät ovat pyydettyinä asiantuntijoina luennoineet alan kotimaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa. Useat ammattilais- ja opiskelijaryhmät tekivät kertomusvuonna vierailuja keskusliittoon tutustuakseen liiton toimintaan ja sen sisältöalueisiin. 6 KANNANOTOT JA VAIKUTTAJATOIMINTA Keskusliiton keskeinen strateginen toiminta-alue on yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen lapsinäkökulman esilletuomiseksi ja lastensuojelutyön turvaamiseksi. Liitto pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön ja muuhun lasta koskevaan yhteiskuntapolitiikkaan sekä lisäämään lapsiin ja lastensuojeluun yhteiskunnassa suunnattavia voimavaroja. Samalla kun pyritään turvaamaan sijaishuollon palveluiden riittävyys ja korkea laatu on tärkeää kiinnittää huomiota myös ongelmien varhaiseen toteamiseen sekä niihin puuttumiseen ja kehittää ennaltaehkäisevää toimintaa. Kertomusvuonna keskeistä oli vaikuttaminen eduskuntavaalien kysymyksenasetteluihin sekä muodostettavan hallituksen ohjelmaan. Vaikuttamistyössä liitto onnistui hyvin; tulivathan hallitusohjelmaan kirjatuiksi liiton tavoitteet lastensuojelutyön turvaamisesta, lastensuojelulain uudistamisesta ja lapsiasiain järjestämisestä valtionhallinnossa. Vuonna 2002 järjestetyn YK:n lapsiasiain erityisistunnon loppuasiakirjan kansalliseksi toimeenpanemiseksi sosiaali- ja terveysministeriö asetti kertomusvuonna laajapohjaisen ja arvovaltaisen toimikunnan. Sen tärkeimpänä tehtävänä on laatia esitys lapsiasiain koordinaatiosta Suomessa sekä laatia kansallinen toimintaohjelma. Keskusliitto on edustettuna toimikunnassa sekä sen työvaliokunnassa. Lastensuojelulain pikainen uudistus on ollut liiton vaikuttajatoiminnassa keskeistä jo pitkään. Lain osauudistus oli jälleen kerran määrä saada kertomusvuonna eduskuntakäsittelyyn, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Lisäksi liitto seurasi aktiivisesti sosiaalialan kehittämisohjelman laatimista ja osallistui lastensuojelun kehittämisohjelman valmisteluun. Myös lastensuojelun tasausrahaston käytännön toteutumista on seurattu. Kertomusvuonna liitto antoi 13 lausuntoa ja kannanottoa sekä oli 6 kertaa kuultavana eduskunnassa. Lausunnoissaan, kannanotoissaan ja kuulemistilaisuuksissa keskusliitto painottaa aina lapsen edun näkökulmaa. Keskusliitto osallistui aktiivisesti EU:n tulevaisuudesta ja lapsen asemasta käytävään keskusteluun. Euroopan tulevaisuutta pohtiva valmistelukunta jätti ehdotuksensa sopimukseksi Euroopan perustuslaista Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle heinäkuussa. Lastensuojelun Keskusliitto laati sopimusehdotuksesta lausunnon valtioneuvostolle.

10 10 Lausunnossa todettiin perustuslaillisen sopimusehdotuksen olevan merkittävän, koska se pitää ensimmäistä kertaa sisällään maininnan lapsen oikeuksista. Liitto piti lisäksi tärkeänä sitä, että sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden tasa-arvoisen saatavuus turvataan jatkossakin. 7 VIESTINTÄ JA TIEDOTUS Liiton viestinnän tehtävä on luodata yhteiskuntaa lastensuojelun ja lapsen - erityisesti haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten - näkökulmasta sekä toimia yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana, joka muokkaa asenteita lapset huomioon ottaviksi ja pyrkii turvaamaan lastensuojelun hyvät toimintaedellytykset. Viestinnän avulla tuetaan liiton profiloitumista sen strategisten tavoitteiden ja vision mukaisesti. Haasteellinen tehtävä kertomusvuonna oli visiointi- ja strategiaprosessin viestinnällinen tukeminen. Liitto pyrkii aktivoimaan lapsista ja lastensuojelusta käytävää yhteiskunnallista keskustelua sekä osallistuu siihen tarpeen mukaan myös itse. Observer -mediaseurannan avulla liitto seuraa lastensuojelusta käytävää julkista keskustelua. Tiedotuksen kannalta huomatuin tapahtuma olivat Seinäjoella järjestetyt 9. Valtakunnalliset sijaishuollon päivät ja johtajapäivä. Päivien anti ylitti hyvin uutiskynnyksen samoin kuin liiton puheenjohtajan vaihdoksen uutisointikin. Julkisuudessa muutoin esillä olleet aihealueet olivat yksittäisiä lastensuojelullisia ja yhteiskuntapoliittisia teemoja. Kertomusvuonna liitto jatkoi sähköisen viestintänsä kehittämistä aiempaa vuorovaikutteisemmaksi. Yhteistyötä Apua.info -portaalin kehittämiseksi jatkettiin ja liiton www-sivuilla avattiin suurelle yleisölle tarkoitettu Kysy lastensuojelusta -palsta sekä suunniteltiin suljettu ammattilaisille tarkoitettu keskustelupalsta. Kysy lastensuojelusta palstalla kysymyksiin vastaavat liiton sisältötyöntekijät. Kysymyspalstaa ei kertomusvuonna markkinoitu. Siitä huolimatta foorumi on suosittu, mikä on työllistänyt liiton henkilökuntaa arvioitua enemmän. Tästä syystä suljettua keskustelufoorumiakaan ei kertomusvuonna haluttu avata. Kysy lastensuojelusta palstalla kaikkein eniten ovat askarruttaneet lasten huoltoja tapaamis-kysymykset. Molempiin kehittämishankkeisiin saatiin rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriön tietoteknologiavaroista. Liitto osallistui myös edelleen lastenkaupunki.net -sivuston ylläpitämiseen. Lastenkaupunki on keskusliiton ja varhaisnuorisojärjestöjen sähköisen viestinnän hanke, jonka avulla pyritään edistämään lasten osallistumista ja heidän kuulemistaan. Julkaisutoiminta Keskusliitto kustantaa pääasiassa alan ammattikirjallisuutta. Julkaisuja tuotettiin liiton toiminnan painopistealueilla mukaan lukien keskeiset kehittämishankkeet.

11 Kertomusvuonna ilmestyi Lasten erityishuolto ja opetus julkaisun täydennetty 11. painos. Tämän lisäksi aloitettiin yhteistyö Kustannusosakeyhtiö Tammen kanssa lastensuojelun käsikirjan julkaisemiseksi. Vuonna 2003 ilmestyivät lisäksi julkaisu Mangopuun juurelta kuusen katveeseen - Asiakkaana maahanmuuttajaperhe, video/dvd Villen tarina sekä kaksi Haravainen-julkaisua. Lapsen Maailma Lapsen Maailma on kasvatuksesta ja lastensuojelusta kertova erikoisaikakauslehti, jonka lukijoita ovat perinteiseen tapaan ne ammattilaiset, jotka työssään tarvitsevat ajankohtaista tietoa lastensuojelusta, kasvatuksesta ja lapsiperheiden tilanteesta. Ammattilaisten ohella lehdestä ovat olleet kiinnostuneita myös lasten vanhemmat. Lehden nykyisen lukijakunnan selvittämiseksi kertomusvuonna käynnistettiin lukijatutkimuksen suunnittelu. Tutkimus toteutettiin alkuvuodesta Lapsen Maailma -lehden tarkistamaton levikki oli toimintavuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla kappaletta ( kpl vuonna 2002). Levikin lasku johtui pääosin puhelinmarkkinointihenkilöstön rekrytointivaikeuksista. Lehden talous kehittyi kuitenkin tyydyttävästi. Lehden markkinoinnissa keskusliitto on sitoutunut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n laatimiin rahainkeräysten ja muun varainhankinnan eettisiin periaatteisiin. Valtaosa lehden tuotosta kertyi tilausmaksuista, ja ilmoitustuottojen osuus laski edellisvuodesta. Ilmoitusmyyntisopimus solmittiin uuden yrityksen kanssa lokakuun alussa ja irtisanottiin sopimukset levikkimarkkinoinnista ja asiakasrekisteristä huolehtivien yritysten kanssa. Lapsen Maailman sisällössä painottuivat ajankohtaiset, yhteiskunnalliset aiheet sekä käytännön kasvatuskysymykset. Lapsen ääni kuului lehdessä aiempaa enemmän ja ulkoasua kehitettiin visuaalisempaan suuntaan mm. kuvapinta-alaa kasvattamalla KIRJASTO JA TIETOPALVELU Keskusliiton rooli yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana ja lapsinäkökulman esilletuojana edellyttää, että liitto tuntee hyvin edustamansa alan viimeisimmän kehityksen ja alalla käytävän keskustelun. Tietopalvelu tukee keskusliiton työtä lapsen puolestapuhujana hankkimalla taustatietoa yhteiskuntapoliittiseen vaikuttamiseen, kokoamalla lastensuojelutietoa ja edistämällä alan vastuullista kehittämistoimintaa. Kirjasto on kaikille avoin. Kirjaston tiedostojen haku internetin kautta mahdollistui kertomusvuonna, mikä lisäsi kirjaston lainauksia ja tietopalvelun käyttöä. Uusien aikakauslehtien kohdennettu artikkelireferointi puolestaan lisäsi lehtien käyttöä huomattavasti.

12 12

13 lainat tiedonhaut Kertomusvuonna valmisteltiin Lapsitietokeskus-hanketta, jonka tavoitteena on luoda keskusliitosta lapsitiedon keskus selkiyttämällä ja täydentämällä ensivaiheessa kirjaston palveluita, tietokantaa ja - yhteyksiä sekä markkinoimalla palveluita. Pitkän tähtäyksen tavoitteena on luoda kirjastosta ja tietopalvelusta osana keskusliittoa avoin ja joustava oppimisympäristö. Hankkeeseen saatiin RAY-avustusta vuosiksi KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Keskusliiton kansainvälisen toiminnan lähtökohtina ovat lapsen oikeuksien toteutumisen seuranta kotimaassa ja muualla maailmassa sekä suomalaisen lastensuojelun esille tuominen kansainvälisillä foorumeilla. Aktiivinen läsnäolo, tehokas viestintä ja vaikuttaminen ovat toiminnan kehittämisen perusta. Kertomusvuonna kartoitettiin jäsenjärjestöjen näkemyksiä liiton kansainvälisestä toiminnasta. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää jäsenten odotuksia ja toiveita keskusliiton kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi, painopistealueiden asettamiseksi ja viestinnän tehostamiseksi. Keskusliitto oli kertomusvuonna jäsenenä yli kymmenessä kansainvälisessä järjestössä ja toimikunnassa. Pohjoismainen yhteistyö Eurooppa-taso Kertomusvuonna osallistuttiin Reykjavikissa, Islannissa elokuun lopulla järjestettyyn pohjoismaiseen lastensuojelukongressiin sekä Skagenissa Tanskassa huhtikuussa järjestettyyn pohjoismaiseen sijaishuollon kongressiin. Keskusliitto oli Suomen osalta vastuussa molempien tilaisuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta. Turussa toukokuun vuonna 2004 pidettävän kolmannen pohjoismaisen lasten pahoinpitelyn ehkäisyä käsittelevän kongressin suunnittelua jatkettiin yhteistyössä pohjoismaisen yhteistyöryhmän sekä suomalaisen kumppanin, Ensi- ja turvakotien liiton, kanssa. Euroopan lastensuojelufoorumi EFCW:n (European Forum for Child Welfare) toiminta lakkautettiin kertomusvuonna, mutta neuvotteluja käytiin uuden Euroopan tason edunvalvontaorganisaation perustamisesta.

14 Lähialueyhteistyö 14 Lähialueyhteistyössä keskusliiton tavoitteena on tukea lastensuojelun kehittämistä yhteistyössä suomalaisten sekä lähialueiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Kertomusvuonna keskusliitto osallistui Pietarin 300-vuotisjuhlallisuuksiin liittyneen suomalais-venäläisen lastensuojeluseminaarin suunnitteluun ja toteutukseen yhteistyössä suomalaisten ja pietarilaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Samoin osallistuttiin pohjoisen ulottuvuuden sosiaali-, terveys- ja ympäristöfoorumiin. Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenian yhteistyökumppanina keskusliitto osallistui Venäjän lastensuojelun uudistaminen hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on tukea Venäjän lastensuojelulainsäädännön ja palvelujärjestelmän kehittymistä kohti eurooppalaisia standardeja. Hankkeen vastuuorganisaatio kohdemaassa on Venäjän federaation opetusministeriö. Lisäksi keskusliitto konsultoi useiden uusien lähialuehankkeiden valmisteluja. Muu kansainvälinen toiminta Keskusliitto toimi aktiivisesti kansainvälisissä organisaatioissa (mm. IFCW, OMEP ja FICE). Liitto vastasi kertomusvuonna sekä Kansainvälisen lastensuojelufoorumi IFCW:n että sijaishuollon kansainvälisen organisaation FICEn varapuheenjohtajuudesta. 10 HALLINTO Keskusliiton ylin päättävä elin, liittokokous, kokoontui ja Syysliittokokous valitsi liiton uudeksi puheenjohtajaksi valtiotieteen lisensiaatti Maria Kaisa Aulan. Keskusliiton asioita hoitaa ja niistä vastaa hallitus. Kertomusvuonna liiton hallitukseen kuuluivat (suluissa henkilökohtainen varajäsen): puheenjohtaja Seppo Lindblom sekä varapuheenjohtajat Jouko Kalliomaa (Ritva Pesonen) ja Elisabet Hakkola (Annlis Söderholm) ja jäseninä Annikki Alho (Maija Gartman), Juha Eskelinen (Katja Günther), Ammi Isokallio (Ville Liimatainen), Jouni Kerppola (Marja-Liisa Grönvall), Eeva Kuuskoski (Marjatta Tammisto), Markku Lehtinen (Pekka Kuru), Anna Ollila (Eila Kihlman), Marita Ruohonen (Olli Joensuu), Aira Saloranta (Juha Leviäkangas), Seppo Sauro (Mirja Saarni) sekä Stakesin nimeämänä edustajana Tarja Heino (Sirpa Taskinen). Hallitus kokoontui viisi kertaa. Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, toiminnanjohtaja sekä hallituksen valitsemina jäseninä toimitusjohtaja Marita Ruohonen ja toiminnanjohtaja Seppo Sauro. Työvaliokunta kokoontui yhdeksän kertaa. Hallitus asetti avukseen 9 vakinaista toimikuntaa. Tilapäisiä toimikuntia ja työryhmiä oli 7 kpl. Lastensuojelun Keskusliitto myöntää lastensuojelutyössä ansioituneille henkilöille lastensuojelumitaleja ja -ansiomerkkejä. Kertomusvuonna

15 mitali tai ansiomerkki myönnettiin yhdelle henkilölle TALOUS JA TOIMISTO Keskusliiton toimintaa rahoitettiin Lasten Päivän Säätiön tuottoosuudella, RAYn yleis- ja projektiavustuksilla sekä erillisavustuksilla. Lasten Päivän Säätiön tuotto-osuus ja RAYn yleisavustus ovat jatkuvasti merkittäviä tulonlähteitä keskusliiton perustoimintojen rahoituksessa. Kertomusvuonna toiminnan kokonaiskulut olivat ,78 euroa. Henkilöstökulut olivat ,45 euroa, josta vakinaisen ja tilapäisen henkilöstön osuus oli ,55 euroa. Liiton palveluksessa oli 18 vakituista työntekijää, joista yksi oli koko vuoden toimivapaalla, yksi opintovapaalla ja yksi osan vuotta vuorotteluvapaalla. Määräaikaisessa työsuhteessa oli 9 työntekijää. Lisäksi keskusliitossa työskenteli harjoittelija, joka oli osan vuotta määräaikaisessa työsuhteessa. Vuoden 2003 kokonaistuottojäämä oli ,02 euroa. Aikaisemmasta kirjaus- ja maksatuskäytännöstä poiketen Lasten Päivän Säätiön vuoden 2003 tuotto-osuus on kokonaisuudessaan tuloutettu tilikaudelle Tuotto-osuus suuruudeltaan euroa on kirjattu satunnaisten erien tuottoihin. Keskusliiton taloudellinen tilanne oli vakaalla pohjalla.